SALOVUORENTIE 1-3 JA PALOAUKEANTIE 2

Transkriptio

1 A S E M A K A A V A N S E L O S T U S 84. KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 354 TONTIN 1 JA KORTTELIN 355 TONTTIEN 1, 2 JA 3 SEKÄ LÄHIVIRKISTYS- JA MAA- JA METSÄTALOUSALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS SALOVUORENTIE 1-3 JA PALOAUKEANTIE 2 KAAVATUNNUS 84:014 KAAVAN PÄIVÄYS SELOSTUKSEN PÄIVÄYS

2 84:014 / SALOVUORENTIE 1-3 JA PALOAUKEANTIE (2) PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Asemakaavan muutos koskee 84. kaupunginosan korttelin 354 tonttia 1 ja korttelin 355 tontteja 1, 2 ja 3 sekä lähivirkistys- ja maa- ja metsätalousaluetta. Asemakaavan muutoksella muodostuu 84. kaupunginosan korttelin 354 tontit 4 ja 5 sekä korttelin 355 tontit 3, 4 ja 5 sekä lähivirkistysaluetta. Sitova tonttijako hyväksytään asemakaavamuutoksen yhteydessä. Kaavan nimi SALOVUORENTIE 1-3 JA PALOAUKEANTIE 2 Kaavan tunnus 84:014 Kaavan päiväys Kaavan laatija Henriikka Lonka, kaavasuunnittelija Jyväskylän kaupunki Asemakaavoitus Postiosoite: PL 233, Jyväskylä Käyntiosoite: Hannikaisenkatu 17 Puh henriikka.lonka@jkl.fi Kaavan Jyväskylän kaupungin tiedotuslehti vireilletulo Hyväksymis- Ltk xx.xx (kaavaehdotus), päivämäärä Ltk hyv. x.x.2016 Kaava-alueen sijainti Asemakaava-alue sijaitsee Korpilahden Tissolanmäellä, noin kahden kilometrin etäisyydellä Korpilahden keskustasta luoteeseen. Alue sijoittuu Salovuorentien ja Räätälitien risteysalueelle. Suunnittelualue rajautuu pohjoisesta ja idästä Salovuorentien ja Räätälitien risteysalueeseen ja etelästä lähivirkistysalueeseen (VL) sekä Paloaukeantien katualueeseen. Alueen länsipuoli on kaavoittamaton. Kaavan nimi ja tarkoitus Asemakaavasta käytetään osoitteen mukaista nimeä Salovuorentie 1-3 ja Paloaukeantie 2. Tavoitteena on selkeyttää suunnittelualueen kaavallista tilannetta ja päivittää alueen tila- ja aluevarauksia. Lisäksi kaavamuutoksen yhteydessä tarkistetaan alueen rakennusoikeudet ja käyttötarkoitusmerkinnät. Kaavan tarkoituksena on liittää yksityisessä omistuksessa oleva kaavoittamaton alue tontteihin ja muuttaa toteutumattoman liikerakennusten korttelialueen käyttötarkoitus asumisen mahdollistavaksi.

3 84:014 / SALOVUORENTIE 1-3 JA PALOAUKEANTIE (3) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ ASEMAKAAVA KAAVAPROSESSIN VAIHEET ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN LÄHTÖKOHDAT ALUEEN YLEISKUVAUS LUONNONYMPÄRISTÖ JA MAISEMA MAANOMISTUS SUUNNITTELUTILANNE... 8 Maakuntakaava... 8 Yleiskaava... 9 Voimassaoleva asemakaava Rakennusjärjestys Tonttijako- ja rekisteri Pohjakartta Lähiympäristön kaavatilanne ja suunnitelmat Kaavaan liittyvät muut selvitykset ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE JA KÄYNNISTÄMINEN OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ Osalliset Vireilletulo OSALLISTUMIS JA VUOROVAIKUTUSMENETTELYT Kaavahankkeen käynnistäminen Valmisteluvaiheen nähtävilläolo Ehdotusvaiheen nähtävilläolo xx.xx xx.xx Hyväksymisvaihe Viranomaisyhteistyö ASEMAKAAVAN TAVOITTEET ASEMAKAAVASTA SAATU PALAUTE JA SEN HUOMIOIMINEN Luonnosvaiheen lausunnot ja mielipiteet Ehdotusvaiheen lausunnot ja muistutukset ASEMAKAAVAN KUVAUS KAAVAN RAKENNE YMPÄRISTÖN LAATUA KOSKEVIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN ALUEVARAUKSET KAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET KAAVAN VAIKUTUKSET Sosiaaliset vaikutukset Yhdyskuntataloudelliset vaikutukset ja vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen Liikenteelliset vaikutukset Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Vaikutukset maisemaan Yritysvaikutukset ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 19

4 84:014 / SALOVUORENTIE 1-3 JA PALOAUKEANTIE (4) LUETTELO SELOSTUKSEN LIITEASIAKIRJOISTA 1) osallistumis- ja arviointisuunnitelma 2) ote ajantasa-asemakaavasta 3) asemakaavan muutosluonnos, pienennös 4) Tissolanmäen liito-oravaselvitys 5) asemakaavan seurantalomake 6) tonttijakokartta KUVA 1 Ortokuva suunnittelualueesta ja sen lähiympäristöstä. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti osoitettu valkoisella soikiolla.

5 84:014 / SALOVUORENTIE 1-3 JA PALOAUKEANTIE (5) 1 TIIVISTELMÄ 1.1 ASEMAKAAVA Kaavamuutoksen mukaisiin korttelin 355 tontteihin on liitetty tonttien länsipuolella sijaitsevasta kaavoittamattomasta alueesta hakijan omistuksessa oleva alue. Lisäksi kaavamuutoksen mukaiseen korttelin 355 tonttiin 4 on liitetty suikale eteläpuolella sijaitsevasta lähivirkistysalueesta (VL). Maa- ja metsätalousalue (M) on liitetty osaksi tonttia 5. Tonttien rakennusoikeuksia ja aloja on tarkistettu väljemmiksi. Korttelissa 354 sijaitseva voimassa olevan kaavan mukainen liikerakennusten tontti (KL) on kaavoitettu asuinpientalojen korttelialueeksi (AP). Asuinpientalojen korttelialueella sijaitsee kaksi uutta tonttia (4 ja 5). Korttelin rakennusoikeutta ja kerroslukua on tarkistettu vastaamaan pientalorakentamisen tarpeita. Lähivirkistysalueelta (VL) on poistettu tarpeettomana toteutumaton kevyenliikenteen kulkuyhteys ja lammen rakentamiseen varattu alueen osa (la). Lähivirkistysalueelle on osoitettu liito-oravaselvityksen (Jyväskylän kaupunki/ 2016) yhteydessä havaittu arvokas luontokohde ja liito-orava-alue (luo-1 ja VL/ s). 1.2 KAAVAPROSESSIN VAIHEET Kaavoituksen vireilletulosta tiedotettiin Jyväskylän kaupungin tiedotuslehdessä Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) lähetettiin osallisille ja viranomaisille xx.xx Asemakaavaluonnos oli MRA 30 :n mukaisesti nähtävillä välisen ajan. Asemakaavan muutosehdotus kaupunkirakennelautakunnan käsittelyssä xx.xx.2016 Asemakaavan muutosehdotus oli MRL 65 :n mukaisesti nähtävillä xx.xx. xx.xx Asemakaavan muutosehdotus hyväksyttiin kaupunkirakennelautakunnassa xx.xx ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN Kaavaa voidaan alkaa toteuttaa sen saatua lainvoiman. Alueen kunnallistekniikka on valmiiksi rakennettua. 2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 ALUEEN YLEISKUVAUS Suunnittelualue sijaitsee Korpilahden Tissolanmäellä, noin kahden kilometrin etäisyydellä Korpilahden keskustasta luoteeseen. Suunnittelualueelta on matkaa Ysitielle noin kilometrin verran. Suunnittelualue rajautuu pohjoisesta ja idästä Salovuorentien ja Räätälitien risteysalueeseen ja etelästä lähivirkistysalueeseen (VL) sekä Paloaukeantien katualueeseen. Alueen länsipuoli on kaavoittamatonta aluetta. Suunnittelualue käsittää korttelin 354 voimassaolevan kaavan mukaisen tontin 1 (kaavamuutoksen tontit 4 ja 5) ja korttelin 355 tontit 1, 2 ja 3 (kaavamuutoksen tontit

6 84:014 / SALOVUORENTIE 1-3 JA PALOAUKEANTIE (6) 3, 4 ja 5). Korttelissa 354 sijaitseva liikerakennusten korttelialue ei ole toteutunut, eikä alueella ole kysyntää liikerakentamiselle. Kaavoitettavan alueen pinta-ala on 2, 09 ha. KUVA 2 Viistokuva suunnittelualueesta ja nykytilanne alueella. 2.2 LUONNONYMPÄRISTÖ JA MAISEMA Suunnittelualueen lähiympäristö on useamman vuosikymmenen aikana rakentunutta väljää kaupunkiympäristöä. Alue sijaitsee hyvien virkistysmahdollisuuksien läheisyydessä keskellä luonnonläheistä miljöötä. Alue ei sijaitse pohjavesialueella. Suunnittelualue on nykytilanteessa osittain sekametsää ja maaperä hiesua. Suunnittelualueella sijaitsee kaksi pientä lampea. Tissolanmäen liito-oravaselvityksessä (Jyväskylän kaupunki/ 2016) suunnittelualueen länsiosasta löytyi paljon liito-oravan jätöksiä, mutta ei varsinaisia viitteitä pesän sijainnista. Selvityksen perusteella on oletettavaa, että suunnittelualueen länsiosa on liitooravan lisääntymis- ja levähdysaluetta. Selvityksessä suunnittelualueella kulkevan puron lähiympäristö on todettu metsälain 10 : n mukaiseksi kohteeksi. Olemassa oleva erillispientalojen korttelialue (AO) sijoittuu varsin suojaisalle ja vehreälle alueelle. Korttelialueen rakennukset eivät juuri näy Räätälintielle. Maiseman kannalta keskeiselle paikalle suunnittelualueella sijoittuu uusi asuinpientalojen korttelialue (AP), joka sijoittuu Paloaukeantien ja Räätälintien risteysalueelle. KUVAT 3 ja 4 Suunnittelualuetta. Kuvassa vasemmalla ajo- kaavamääräyksellä osoitettu kulkuyhteys Räätälintielle.

7 84:014 / SALOVUORENTIE 1-3 JA PALOAUKEANTIE (7) 2.3 RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Suunnittelualueen korttelissa 355 sijaitsee nykytilanteessa kaksi pientä omakotitaloa. Tontilla numero 4 sijaitsee 52 kem 2 :n suuruinen yksikerroksinen omakotitalo ja talousrakennus. Tontti 5 on rakentamaton. Salovuorentien varressa sijaitsevalla tontilla numero 3 on 46 kem 2 :n suuruinen yksikerroksinen omakotitalo ja kaksi talousrakennusta. Rakennusten valmistumisvuotta ei ole määritelty, mutta arvioitu valmistumisajankohta on luvun taitteessa. Keski-Suomen museo on tehnyt alueelle katselmuksen kesällä Rakennuksilla ei ole suojelullista arvoa. KUVAT 4 ja 5 Kaavamuutosalueen erillispientalojen korttelialuetta (AO). Rakennusten tarkkaa valmistumisajankohtaa ei ole määritetty, mutta arvioitu valmistumisajankohta on luvun taitteessa. Alueen rakennukset ovat yksikerroksisia, punaisia ja puuverhoiltuja. Erillispientalojen korttelialueelle (AO) on voimassa olevassa kaavassa osoitettu kolme ajoyhteyttä; kaksi yhteyksistä kulkee lähivirkistysalueen kautta ja yksi maa- ja metsätalousalueella (M). Eteläisin ajoyhteys kulkee toteutumattoman liikerakennusten korttelialueen (KL) kautta. Suunnittelualueen halki kulkee Elenian hallinnoima 20 kv: n ja 0,4 kv: n voimajohtolinja. Suunnittelualue sijoittuu kunnallisteknisten verkostojen läheisyyteen täydentämään rakennettua ympäristöä. Kaavoitettavan alueen lähiympäristössä sijaitsee pientaloja. Suunnittelualueen pohjoispuolella on erillispientalojen (AO) korttelialueita, joissa sijaitsevat rakennukset ovat valmistuneet 80- luvun vaihteessa. Etelänpuoleisen alueen pientalokortteleiden rakennukset ovat valmistuneet luvun taitteessa ja uusimmat Suurin osa rakennuksista on lautaverhoiltuja. Osassa pienimmistä rakennuksista valmistumisajankohtaa ei ole määritetty.

8 84:014 / SALOVUORENTIE 1-3 JA PALOAUKEANTIE (8) KUVAT 6,7 ja 8 Lähiympäristön rakennuksia. Alimmassa kuvassa suunnittelualueen korttelissa 355 tontilla numero 3 sijaitseva rakennus. 2.4 MAANOMISTUS Suunnittelualueen kolme erillispientalojen tonttia (AO) korttelissa 355 ovat yksityisessä omistuksessa. Suunnittelualueeseen sisältyvä kaavoittamaton maa-alue on yksityisessä omistuksessa. Asemakaavan muutos on käynnistynyt Salovuorentie 2 ja 3 omistajan hakemuksesta. Viereinen lähivirkistysalue (VL) ja liikerakennusten korttelialue (KL) ovat Jyväskylän kaupungin omistuksessa. Sitova tonttijako hyväksytään asemakaavamuutoksen yhteydessä. 2.5 SUUNNITTELUTILANNE Maakuntakaava Suunnittelualueella on voimassa Keski-Suomen maakuntakaava, joka on vahvistettu ympäristöministeriössä Suunnittelualue sijaitsee taajamatoimintojen (A, vaaleanruskea väri) alueella (kts s. 9). Alueen läheisyydessä on virkistysaluetta (V).

9 84:014 / SALOVUORENTIE 1-3 JA PALOAUKEANTIE (9) KUVA 9 Ote Keski-Suomen maakuntakaavojen yhdistelmäkartasta. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti osoitettu vaaleansinisellä nuolella. Yleiskaava Jyväskylän kaupungin yleiskaavassa, jonka kaupunginvaltuusto hyväksyi oikeusvaikutteisena (kaava ei ole tullut voimaan), suunnittelualue on osoitettu kestävän liikkumisen taajamaksi (vaaleanruskea väri). Alueella on voimassa lisäksi Korpilahden taajaman lähialueen yleiskaava, joka on hyväksytty oikeusvaikutuksettomana kaupunginvaltuustossa Kaavassa suunnittelualue on osoitettu pääasiassa pientaloalueeksi, johon kuuluvat omakoti- ja rivitaloalueet (AP), puistoalueeksi (P) ja yleistenrakennusten korttelialueeksi (Y). VT 4 lähialueiden maankäytön ja liikenteen osayleiskaavassa, joka on hyväksytty oikeusvaikutuksettomana kaupunginvaltuustossa , suunnittelualueen koilliskulma on osoitettu lähivirkistysalueeksi (VL). KUVA 10 Ote Jyväskylän kaupungin yleiskaavasta (kaava ei ole tullut voimaan). Suunnittelualueen likimääräinen sijainti osoitettu sinisellä nuolella.

10 84:014 / SALOVUORENTIE 1-3 JA PALOAUKEANTIE (10) Voimassaoleva asemakaava Suunnittelualueella on voimassa hyväksytty asemakaava, jossa alue on osoitettu erillispientalojen korttelialueeksi (AO), liikerakennusten korttelialueeksi (KL), lähivirkistysalueeksi (VL) ja maa- ja metsätalousalueeksi (M). Erillispientalojen korttelialueen (AO) kerrosluku on I ½ ja tehokkuusluku e=0,15. Autopaikkoja on rakennettava AO- korttelialueilla vähintään 2 ap/ rakennuspaikka. Erillispientalojen korttelialueella (AO) sallitaan asumisen lisäksi ympäristöhäiriöitä aiheuttamaton pienyritystoiminta, jota varten saadaan sallitusta rakennusoikeudesta käyttää enintään 20 % kullekin rakennuspaikalle. Pienyrityksessä saa rakennuspaikalla käydä töissä enintään yksi ulkopuolinen työntekijä. Liikerakennusten korttelialueen (KL) kerrosluku on II ja tehokkuusluku e = 0,30. Autopaikkoja on rakennettava KL- alueella vähintään 1 ap/ 40 kem 2. KL- alueen kautta kulkee rasitteena ajoyhteys (ajo) erillispientalojen korttelialueelle. Voimassa olevan kaavan mukainen rakennusoikeus erillispientalojen korttelialueen tonteilla on 396 kem 2 (tontti numero 1), 298 kem 2 (tontti numero 2) ja 112,5 kem 2 (tontti numero 3). Korttelin tontteja 1 ja 2 laajennetaan kaavoittamattoman alueen ja lähivirkistysalueen (VL) suuntaan. Liikerakennusten korttelialueen tontin rakennusoikeus on 901, 3 kem 2. Lähivirkistysalueelle (VL) on osoitettu rasitteena kaksi ajoyhteyttä (ajo), joiden kautta liikennöinti erillispientalojen korttelialueen tonteille on mahdollista järjestää ja yleiselle jalankululle varattu alueen osa (viivoitus). Korttelia 355 koskevat lisäksi seuraavat määräykset: Yritysrakennusten tulee olla harjakattoisia ja julkisivupinnoista 15 % tulee olla ikkunoita. Rakennuspaikat on aidattava, esim. pensasaidalla. Talousrakennuksen, enintään 60 kem 2, saa rakentaa rakennusrajan ulkopuolelle, ei kuitenkaan neljää metriä lähemmäksi tien puoleista korttelirajaa, tai naapurin suostumuksetta kahta metriä lähemmäs naapurin rajaa. Kaavamuutoksen kohteena oleville AO- tonteille on osoitettu yksi rakennusala per tontti. KUVA 11 Ote ajantasa-asemakaavasta. Suunnittelualue rajattu punaisella.

11 84:014 / SALOVUORENTIE 1-3 JA PALOAUKEANTIE (11) Rakennusjärjestys Jyväskylän kaupungin kaupunginvaltuusto hyväksyi uuden rakennusjärjestyksen (97 ). Rakennusjärjestys tuli voimaan Tonttijako- ja rekisteri Asemakaavan muutos koskee korttelin 354 tonttia 1 ja korttelin 355 tontteja 1, 2 ja 3. Korttelin 354 tonttijako on hyväksytty ja tontti on rekisteröity. Korttelin 355 alueelle ei ole laadittu tonttijakoa, eikä tontteja ole rekisteröity. Alueen ensimmäinen sitova tonttijako hyväksytään asemakaavamuutoksen yhteydessä. Pohjakartta Pohjakartta (kaavanpohjakartta) on Jyväskylän kaupungin kiinteistönmuodostuksen ja maastomittauksen laatima ja se täyttää kaavoitusmittausasetuksen vaatimukset. Kaava-alueen pohjakartta on tarkastettu Lähiympäristön kaavatilanne ja suunnitelmat Lähiympäristössä on voimassa asemakaavoja vuosilta 1973, 1978 ja Lähikortteleiden käyttötarkoitukseksi on merkitty omakotirakennusten ja muiden enintään kahden perheen talojen korttelialue (AO). Osassa AO- korttelialueita tehokkuuslukua ei ole määritetty. Korttelialueilla, joissa tehokkuusluku on osoitettu, se on 0, 25. Lähikortteleiden kerrosluku on I ½ I. Kaavaan liittyvät muut selvitykset Tissolanmäen liito-oravaselvitys (Jyväskylän kaupunki / 2016) Suunnittelualueelle on laadittu Jyväskylän kaupungin toimesta Tissolanmäen liitooravaselvitys Selvityksessä alueelta löydettiin merkkejä liito-oravista ja metsälain 10 : n mukainen puronvarsialue. Suunnittelualueen lähivirkistysalueella (VL) kulkevan puron eteläpuolella on pellolle kasvanutta nuorta lehtimetsää, jossa kasvaa nuorta kuusikkoa. Toteutumaton liikerakennusten tontti (voimassa olevan kaavan mukainen korttelin 354 tontti 1) on hiekkaista ja kuivaa kangasmaata, jossa kasvaa luontaisesti syntynyt, heinittynyt mäntyvaltainen nuori metsä. Puron pohjoispuolinen metsäalue on entistä peltoa ja laidunmaata, jossa kasvaa eri-ikäistä sekametsää. Suunnittelualueen länsiosassa havaittiin liito-oravan jätöksiä neljältä puulta sekä lisäksi maakuoppien läheisyydestä. Alueelta ei löydetty liito-oravan pesäpaikkaa, mutta jätöshavaintojen runsaudesta ja poikasten jätöksistä päätellen alueella pesii liitoorava. Reviirin pesäpuut voivat sijaita selvitysalueen ulkopuolella, jota ei tutkittu. Jätöshavaintojen perusteella alueella on todennäköisesti liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikka puron pohjoispuolella. Liito-orava-alue saattaa jatkua myös selvitysalueen ulkopuolella pohjoiseen ja länteen. Räätälintien varressa sijaitsevan toteutumattoman liikerakennusten tontin (KL) alueella ei tehty havaintoja liito-oravasta eikä se ole liito-oravan kannalta potentiaalinen elinympäristö. Puronvarsi tekolampeen asti on metsälain 10 :n tarkoittama kohde. Pykälän mukaan monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeät elinympäristöt ovat luonnontilaisia tai

12 84:014 / SALOVUORENTIE 1-3 JA PALOAUKEANTIE (12) luonnontilaisen kaltaisia kohteita, jotka erottuvat ympäröivästä metsäluonnosta selvästi. KUVA 12 Ote Tissolanmäen liito-oravaselvityksestä, (TISSOLANMÄEN LIITO-ORAVASELVITYS, LIITE 4). Keski-suomen museon tarkastuskäynti 2016 Keski-Suomen museo on suorittanut tarkastuskäynnin suunnittelualueella Tarkastuskäynti katsottiin aiheelliseksi suunnittelualueella sijaitsevien rakennusten valmistusajankohdan määrittämiseksi. Rakennusten arvioitu valmistumisajanko on luvun taitteessa. Tarkastelussa todettiin, etteivät kiinteistöt ole nykytilanteessa sellaisia, että ne aiheuttaisivat rakennushistoriallisten arvojen osalta erityistä suojelumerkintöjen tarvetta. Pihapiirit ovat mahdollisesti ennen sotia rakennettuja, mutta niissä tehtyjen muutosten määrä ja kokonaisvaikutus on kohteissa merkittävä. 3 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 3.1 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE JA KÄYNNISTÄMINEN Asemakaavan muutos on käynnistynyt yksityisen maanomistajan hakemuksesta. Hakija haluaa liittää omistamansa kaavoittamattoman maa-alueen omistuksessaan oleviin tontteihin. Tonttiin liitetään lisäksi pieni alue lähivirkistysalueesta, koska tontin perustuksen sijoittuvat nykytilanteessa lähivirkistysalueen puolelle. Rakennusoikeudet ja rakennusalat päivitetään. Suunnittelualueelle sijaitseva toteutumaton liikerakennusten korttelialue (KL) on Jyväskylän kaupungin omistuksessa. Alueella ei ole kysyntää liikerakennusten tonteille, joten käyttötarkoituksen muuttaminen asumiseen on aiheellista. Asemakaavan laatiminen on aloitettu kesällä 2016 ja kaavoituksen vireilletulosta on ilmoitettu Jyväskylän tiedotuslehdessä Asemakaavahanke on käsitelty kaupunkirakennepalveluiden sisäisessä aloituspalaverissa

13 84:014 / SALOVUORENTIE 1-3 JA PALOAUKEANTIE (13) 3.2 OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ Osalliset Osallisia ovat alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (MRL 62 ). Tässä asemakaavan muutoksessa osallisia ovat: Kaava-alueen ja siihen rajoittuvien alueiden maanomistajat, yrittäjät, asukkaat ja muut toimijat. Kaavamuutoksen hakijat: Olli ja Jaana Ikkala Viranomaiset: Keski-Suomen ELY-keskus Keski-Suomen museo Jyväskylän Energia Oy / Kaukolämpö Jyväskylän Energia Oy / Vesi Elenia Oy JE-Siirto Oy Korpilahden Yrittäjät Ry Liikenne ja viheralueet Rakentaminen ja ympäristö Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö Vireilletulo Asemakaavan muutoksen vireilletulosta ja valmisteluvaiheen nähtävilläolosta on ilmoitettu Jyväskylän tiedotuslehdessä ja kaavamuutoksen hakijalle sekä viranomaisille päivätyllä kirjeellä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä kaavoituksen internet- sivuilla. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on päivätty Kaavalla ei ole maakunnallista merkittävyyttä kaavan noudattaessa maakuntakaavan tavoitteita. 3.3 OSALLISTUMIS JA VUOROVAIKUTUSMENETTELYT Osallisilla on oikeus ottaa osaa kaavan valmisteluun, arvioida sen vaikutuksia sekä lausua kaavasta mielipiteensä. Viranomaisilta ja tarvittaessa myös muilta tahoilta pyydetään erilliset lausunnot. Kaavahankkeen käynnistäminen Kaavoittaja suunnittelee asemakaavaluonnoksen. Tätä varten kerätään tarvittavat tiedot ja neuvotellaan tarvittaessa osallisten, viranomaisten ja asiantuntijoiden kanssa. Laaditaan osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS, LIITE 1). Osallistuminen: Kaavan vireilletulosta on ilmoitettu Jyväskylän tiedotuslehdessä ja kaavoituksen nettisivuilla. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on nähtä-

14 84:014 / SALOVUORENTIE 1-3 JA PALOAUKEANTIE (14) villä kaavoituksen internetsivuilla. Kaavanlaatijaan voi ottaa yhteyttä kirjallisesti tai suullisesti. Valmisteluvaiheen nähtävilläolo Asemakaavan muutosluonnos on ollut nähtävillä MRA 30 :n mukaisesti välisen ajan (vähintään 14 päivää), jotta osallisilla on mahdollisuus lausua mielipiteensä luonnoksesta. Osallistuminen: Kaavan valmisteluvaiheen nähtävilläolosta on tiedotettu Jyväskylän kaupungin tiedotuslehdessä ja kaavoituksen internetsivuilla. Kaavaluonnos on ollut nähtävillä Rakentajatalon palvelupiste Hannikaisessa. Osallisille ja viranomaisille on tiedotettu valmisteluvaiheen nähtäviläolosta myös kirjeitse, kirjeet on lähetetty Mielipiteensä kaavaluonnoksesta voi ilmoittaa kirjallisesti tai suullisesti kaavoittajalle. Valmisteluvaiheen nähtävilläolon aikana saatu palaute (lausunnot ja mielipiteet) esitetään tarvittaessa kaavaselostuksen kappaleessa 3.5 Asemakaavasta saatu palaute ja sen huomioiminen. Ehdotusvaiheen nähtävilläolo xx.xx xx.xx.2016 Luonnoksesta saatu palaute ja mielipiteet huomioon ottaen on laadittu kaavaehdotus, jonka kaupunkirakennelautakunta on päättänyt xx.xx.2016 asettaa MRL 65 :n mukaisesti nähtäville 14 päivän ajaksi. Kaavaehdotus on ollut nähtävillä xx.xx. xx.xx.2016 välisen ajan. Osallistuminen: Nähtävilläolosta on tiedotettu Sanomalehti Keskisuomalaisessa xx.xx.2016 ja kaavoituksen internetsivuilla. Kaavaehdotus on ollut nähtävillä Rakentajatalon palvelupiste Hannikaisessa. Kaavaehdotuksesta annetut muistutukset tulee osoittaa kaupunkirakennelautakunnalle ja toimittaa kirjallisesti kaupungin kirjaamoon (kirjaamo@jyvaskyla.fi). Kaupungin perusteltu kannanotto muistutuksiin toimitetaan niille muistutuksen jättäneille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa. Muistutuksista tehdään tarvittaessa kooste, joka on kaavaselostuksen liitteenä. Ehdotusvaiheen nähtävilläolon aikana saatu palaute (lausunnot ja muistutukset) esitetään kaavaselostuksen kappaleessa 3.5 Asemakaavasta saatu palaute ja sen huomioiminen. Hyväksymisvaihe Kaupunkirakennelautakunta hyväksyi asemakaavan muutosehdotuksen xx.xx Osallistuminen: Hyväksymispäätöksestä on kuulutettu kaupungin virallisella ilmoitustaululla. Kaupunginvaltuuston päätöksestä voi valittaa Hämeenlinnan hallintooikeuteen (MRL 191 ) Viranomaisyhteistyö Kaavan laadintaan ei liity sellaisia valtakunnallisia, seudullisia tai muita keskeisiä tavoitteita, joiden selvittämiseksi viranomaisneuvottelu kaupungin ja Keski-Suomen ELY -keskuksen kesken olisi pitänyt järjestää.

15 84:014 / SALOVUORENTIE 1-3 JA PALOAUKEANTIE (15) 3.4 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET Kaavamuutoksessa tutkitaan mahdollisuutta liittää voimassa olevan kaavan mukaisiin korttelissa 355 sijaitseviin tontteihin 1 ja 2 länsipuolella sijaitsevasta kaavoittamattomasta alueesta kaavamuutoksen hakijan omistuksessa oleva noin 230 m 2 suuruinen alue. Lisäksi voimassaolevan kaavan mukaiseen tonttiin 1 liitettäisiin suikale eteläpuolella sijaitsevasta lähivirkistysalueesta (VL), koska nykytilanteessa osa talon perustuksista sijaitsee lähivirkistysalueen puolella. Kaavamuutoksen yhteydessä tutkitaan korttelissa 354 sijaitsevan liikerakennusten korttelialueen (KL) säilyttämisedellytyksiä. Tissolanmäellä ei ole kysyntää liiketonteista, jolloin korttelialueen käyttötarkoituksen muuttaminen asumisen mahdollistavaksi olisi tarkoituksenmukaista. Tavoitteena on selkeyttää alueen kaavallista tilannetta ja päivittää alueen tila- ja aluevarauksia. Lisäksi kaavamuutoksen yhteydessä tarkistetaan alueen rakennusoikeudet ja alat sekä käyttötarkoitusmerkinnät. 3.5 ASEMAKAAVASTA SAATU PALAUTE JA SEN HUOMIOIMINEN Luonnosvaiheen lausunnot ja mielipiteet Kaavaluonnoksesta pyydetään lausunnot Jyväskylän Energia Oy:ltä (kaukolämpö ja vesi), JE-Siirto Oy:ltä, Elenia Oy:ltä, Korpilahden Yrittäjät Ry:ltä, Liikenne- ja viheralueet yksiköltä, Rakentaminen ja ympäristö yksiköltä sekä Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö yksiköltä. Ehdotusvaiheen lausunnot ja muistutukset 4 ASEMAKAAVAN KUVAUS 4.1 KAAVAN RAKENNE Korttelialueet Kaavamuutosalue käsittää neljä tonttia ja tonttien välisen lähivirkistysalueen. Asemakaavamuutoksella muodostuu erillispientalojen korttelialue (AO) ja asuinpientalojen korttelialue (AP) sekä lähivirkistysaluetta (VL ja VL/ s). Erillispientalojen ja asuinpientalojen korttelialueille voidaan sijoittaa pientaloja enintään kahteen kerrokseen (AOkorttelialueella kerrosluku I ½ ja AP- korttelialueella II). Asemakaavamuutoksella selkeytetään alueen kaavallista tilannetta ja mahdollistetaan toteuttamatta jääneen liikerakennusten tontin (KL) käyttötarkoituksen muutos asumiseen. Kaavamuutosalueen pinta-ala on 2, 09 ha, josta voimassaolevan asemakaavan mukaista erillispientalojen korttelialuetta (AO) on 0, 54 ha, liikerakennusten korttelialuetta (KL) 0, 30 ha, lähivirkistysaluetta (VL) 1, 18 ha ja maa- ja metsätalousaluetta 0,04 ha. Kaavamuutoksen mukainen erillispientalojen korttelialue (AO) on kooltaan 0, 61 ha ja asuinpientalojen korttelialue (AP) 0, 34 ha. Lähivirkistysalueesta (VL) on liitetty asuinpientalojen korttelialueeseen (AP) 351 m 2. Lähivirkistysaluetta jää kaavamuutoksen jälkeen 1, 14 ha. Lähivirkistysalueelta on poistettu tarpeettomana yleiselle jalankululle varattu alueen osa kaavamääräys. Suunnittelualueen pohjoisosassa sijainnut maa- ja metsätalousalue (M), 414 m 2, on liitetty pohjoisimpaan erillispientalotonttiin. Pienen maa- ja metsätalousalueen osoittaminen kaava-alueelle ei ole tarkoituksenmukaista.

16 84:014 / SALOVUORENTIE 1-3 JA PALOAUKEANTIE (16) Suunnittelualueeseen sisältyy 231 m 2 suuruinen kaavoittamaton alue, joka on liitetty kahteen kaavamuutoksen hakijan omistuksessa olevaan tonttiin. Korttelin 355 pohjoisempaan tonttiin 5 on liitetty 114 m 2 kaavoittamatonta maata ja eteläisempään tonttiin 4 on liitetty 117 m 2 kaavoittamatonta maata. Lisäksi tonttiin 4 on liitetty 48 m 2 suuruinen ala lähivirkistysalueesta (VL). Voimassa olevan kaavan mukainen liikerakennusten korttelialue on jaettu kahdeksi asuinpientalotontiksi (AP), jotka ovat kooltaan 1566 m 2 ja 1789 m 2. Jokaisella tontilla sijaitsee yksi sitova rakennusala. Lähivirkistysalueesta on liitetty 351 m 2 suuruinen ala osaksi asuinpientalojen korttelialuetta. Lähivirkistysalueen liittäminen osaksi tonttia on tarkoituksenmukaista, kun voimassa olevassa asemakaavassa yleiselle jalankululle ja lammenrakentamiseen osoitetut aluevaraukset on poistettu kaavasta. Korttelin 354 tontista 5 muodostuu ympäristöön sopiva kokonaisuus, joka myös maastonmuotojen puolesta sijoittuu voimassa olevassa kaavassa osoitettua kokonaisuutta paremmin lähiympäristön korttelirakenteeseen. Rakennusoikeus ja rakennusalat Korttelin 354 tonteille 4 ja 5 on osoitettu 250 kem 2 rakennusoikeus. Rakennusoikeutta on päivitetty voimassa olevan kaavan mukaisesta liikerakennusten korttelialueesta pienimittakaavaisempaan pientalorakentamiseen. Voimassaolevan kaavan mukainen rakennusoikeus korttelissa on 901 kem 2. Rakennusten sijoittumista on ohjattu korttelialueella Paloaukeantien pohjoispuolen omakotitalojen mukaisesti. Uusien rakennusten harjansuunta tulee olla samansuuntainen korttelialueella jo olemassa olevien rakennusten kanssa. Pohjoisemmassa korttelissa 355 (AO- korttelialue) sitovia rakennusaloja on väljennetty. Tonteille 4 ja 5 on osoitettu 400 kem 2 rakennusoikeus. Pienimmälle tontille numero 3 on osoitettu 150 kem 2 rakennusoikeus. Ympäristö Korttelin 354 uusien tonttien Paloaukeantien puoleiseen laitaan on osoitettu istutettava alueen osa kaavamääräys. Tontin 4 länsilaitaan ja tontin 5 Räätälintien puoleiselle sivulle on osoitettu alueen osa, jonka puusto on pyrittävä säilyttämään (s). Kaavamääräyksellä pyritään sopeuttamaan uusi tonttialue osaksi olemassa olevaa ympäristöä. Suunnittelualueen lähiympäristössä asuinpientalojen korttelialue on erotettu Räätälintiestä lähivirkistysalueen kaistalla, jolloin tien ja asuinalueen välissä on säilynyt metsäinen vyöhyke. Korttelin 354 Räätälintien puoleiselle sivulle on osoitettu liittymäkielto. Ajoneuvoliittymät uusille tonteille 4 ja 5 tulee järjestää Paloaukeantien puolelta. Liikenne Suunnittelualueella kulkee kaksi ajo- merkinnällä osoitettua ajoyhteyttä. Toinen nykyisistä yhteyksistä kulkee lähivirkistysalueen kautta erillispientalojen (AO) korttelialueelle. Toinen ajoyhteyksistä sijoittuu pohjoisimman erillispientalojen korttelialueen tontin numero 5 puolelle. Ajoyhteydellä on osoitettu nykyinen kulkuyhteys tontin 5 kautta tontille 3 ja 4. Kaavasta on poistettu voimassa olevassa kaavassa osoitettu kolmas ajoyhteys, joka sijoittui rakentamattoman liikerakennusten tontin ja lähivirkistysalueen alueelle. Ajoyhteys on poistettu tarpeettomana. Suunnittelualueella kulkee Elenia Oy:n hallinnoima 20 kv:n ja 0,4 kv:n ilmajohtolinja, joka sijoittuu rasitteena kahden korttelissa 355 sijaitsevan tontin (4 ja 5) alueelle. Linja kulkee pohjoisemman korttelialueen keskiosan halki. Johtolinjan ympärille linjan keskikohdasta katsottuna kummallekin puolelle on osoitettu viiden metrin vaara-alue.

17 84:014 / SALOVUORENTIE 1-3 JA PALOAUKEANTIE (17) 4.2 YMPÄRISTÖN LAATUA KOSKEVIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Suunnittelualueen pohjoisosan erillispientalojen korttelialue on jo rakennettua ympäristöä, jossa kaavamuutoksella selkeytetään alueen kaavallista tilannetta ja liitetään hakijan omistuksessa oleva alue tontteihin. Kaavamääräyksissä on ohjattu erillispientalojen korttelialueen rakentamisen määrää, jolloin AO- korttelialueelle saa rakentaa enintään yhden asuinrakennuksen per tontti. Eteläisemmät uudet asuinpientalojen tontit liittyvät olemassa olevaan asuinpientalojen korttelialueeseen. Korttelialueen uudet rakennukset on ohjattu samaan linjaan mm. harjasuunnan osalta kuin olemassa olevat rakennukset. Lisäksi alueen rakentamista on ohjattu kaavamääräyksissä, joiden mukaan korttelialueet tulee totuttaa yhtenäisinä kokonaisuuksina, jolloin uusien rakennusten tulee olla sopusoinnussa olemassa olevan rakennuskannan kanssa. 4.3 ALUEVARAUKSET AO Erillispientalojen korttelialue Korttelialueen tonteille saa rakentaa enintään yhden yksi- tai kaksiasuntoisen asuinrakennuksen per tontti. Tontin kerrosalasta saa enintään 20 % käyttää ympäristöhäiriötä aiheuttamatonta liike-, toimisto- ja työtilaa varten. Korttelin alueella on mahdollista harjoittaa pienimuotoista yritystoimintaa. Korttelissa 355 sijaitsevat tontit ovat kooltaan 750 m 2 (tontti 3), 2805 m 2 (tontti 4) ja 2512 m 2 (tontti 5). Tonteille on osoitettu sitovat rakennusalat. Tonttien rakennusoikeudet ovat: tontti 3 = 150 kem 2 ja tontit 4 ja 5 = 400 kem 2. Tonttien kerrosluku on I ½. AP Asuinpientalojen korttelialue Tontin kerrosalasta saa enintään 20 % käyttää ympäristöhäiriötä aiheuttamatonta liike-, toimisto- ja työtilaa varten. Korttelin alueella on mahdollista harjoittaa pienimuotoista yritystoimintaa. Korttelissa 354 sijaitsevat tontit ovat kooltaan 1789 m 2 (tontti 4) ja 1566 m 2 (tontti 5). Tonteille on osoitettu yksi sitova rakennusala per tontti. Tonteilla on 250 kem 2 :n rakennusoikeudet ja tonttien kerrosluku on II. Rakennusten harjansuunta tulee olla yhtenäinen olemassa olevien rakennusten kanssa, jolloin korttelin ilmeestä syntyy yhtenäinen. VL Lähivirkistysalue. VL/ s Lähivirkistysalue. Alue on liito-oravan lisääntymis- ja levähdysaluetta, jolla metsiä saa käsitellä vain harvennushakkuuna siten, että liito-oravan mahdolliset pesäpuut ja niitä suojaavat puut, ravintopuut ja liikkumisen kannalta riittävä puusto säilytetään. ajo luo-1 Ajoyhteys. Ajoyhteys tontille 4 on järjestetty lähivirkistysalueen (VL) kautta voimassa olevan asemakaavan mukaisesti. Ajoyhteyden sijaintipaikkaa on päivitetty nykyisen tilanteen mukaiseksi. Toinen ajoyhteyksistä kulkee tontin 5 kautta tonteille 4 ja 6. Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue, jolla sijaitsee metsälain 10 :n mukainen puronvarsialue.

18 84:014 / SALOVUORENTIE 1-3 JA PALOAUKEANTIE (18) 4.4 KAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET Pysäköinti ja liikenne Kaavamääräyksen mukaan autopaikkoja on rakennettava omakoti- ja paritalokortteleissa vähintään 2 ap/ asunto ja liike-, toimisto- ja työtilojenkortteleissa 1 ap/ 50 kem 2 kohti. Rakentamistapa Korttelialueet tulee toteuttaa korttelikohtaisesti yhtenäisinä kokonaisuuksina. Rakennusten tulee suuruudeltaan, muodoltaan ja materiaaleiltaan muodostaa olemassa olevien rakennusten kanssa yhtenäinen kokonaisuus. AP- korttelialueen asuinrakennuksissa tulee olla harjakatto. Auma- ja mansardikattoja ei sallita AP- korttelialueella. Alueen uudisrakennusten katemateriaalin tulee olla tumman harmaa pelti- tai tiilikate. Pääjulkisivumateriaaleina tulee käyttää puuta tai tiiltä. Piha-alueet ja maastonmuotoilu Rakennusten sijoittamisessa tontille on otettava huomioon hulevesien käsittely. Hulevesijärjestelyt on sovitettava vierekkäisten tonttien kesken. Yleismääräykset Padotuskorkeuden alapuolelle jäävien tilojen viemäröinti tulee hoitaa kiinteistökohtaisin pumppaamoin. 4.5 KAAVAN VAIKUTUKSET Sosiaaliset vaikutukset Asemakaavan muutoksella ei katsota olevan merkittäviä sosiaalisia vaikutuksia. Kaavaratkaisu mahdollistaa nykyisen tilanteen alueella ja lisää pientalotonttitarjontaa Korpilahden alueella. Uudet tontit täydentävät olemassa olevaa korttelirakennetta ja soveltuvat alueen luonteeseen paremmin kuin voimassa olevassa asemakaavassa osoitettu liikerakentaminen. Lisääntyvä asuminen elävöittää aluetta ja viimeistelee rakentamatta jääneen tontin lähiympäristön laadukkaaksi kokonaisuudeksi. Uusi rakentaminen tukee ja vahvistaa alueen nykyistä ympäristöä ja sen arvoa. Kaavamuutoksen myötä asukasmäärä alueella ei olennaisesti lisäänny. Yhdyskuntataloudelliset vaikutukset ja vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen Kaavaratkaisulla ei ole merkittäviä yhdyskuntataloudellisia vaikutuksia. Alueen kaavoittamiseen ei liity merkittäviä maakauppoja. Kaavamuutokseen ei myöskään liity maankäyttösopimusmaksuja. Kunnallistekniikan osalta suunnittelualue sijoittuu täydentämään olemassa olevaa verkostoa. Alue sijaitsee keskelle valmista infrastruktuuria liikenteellisesti hyvin saavutettavalla paikalla. Asemakaavamuutoksella ei ole merkittäviä vaikutuksia yhdyskuntarakenteeseen. Kaavaratkaisu mahdollistaa olemassa olevan yhdyskuntarakenteen täydentymisen. Uudisrakentaminen olemassa olevaan kaupunkirakenteeseen palvelujen, joukkoliikenneyhteyksien ja rakennetun infrastruktuurin ääreen on yhdyskuntarakenteen ja yhdyskuntatalouden kannalta järkevää ja kestävän kehityksen mukaista.

19 84:014 / SALOVUORENTIE 1-3 JA PALOAUKEANTIE (19) Liikenteelliset vaikutukset Kaavaratkaisulla ei ole merkittäviä liikenteellisiä vaikutuksia; liikennemäärät Räätälintiellä, Paloaukeantiellä ja Salovuorentiellä eivät merkittävästi lisäänny. Kaavaratkaisulla ei katsota olevan erityisen merkittäviä tai muutoin liikenneympäristöä ja turvallisuutta heikentäviä vaikutuksia. Räätälintien varteen osoitettu liittymäkielto edesauttaa liikenneturvallisuuden säilymistä vähintään nykyisellä tasolla. Uusille asuinpientalojen tonteille osoitettavat liittymät tulee järjestää Paloaukeantien puolelta. Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Kaavamuutoksen vaikutukset rakennettuun ympäristöön eivät ole merkittäviä. Kaavaratkaisu mahdollistaa toteuttamatta jääneen korttelin osan rakentumisen. Uuden ympäristöön soveltuvan rakentamisen mahdollistamisella ei katsota oleva haitallisia vaikutuksia rakennettuun ympäristöön. Kaavaratkaisussa esitetty rakentaminen soveltuu alueelle vuosikymmenien aikana syntyneeseen luonteeseen ja ilmeeseen paremmin kuin voimassaolevassa asemakaavassa esitetty liikerakentaminen toiminnalle ominaisine rakennusoikeuksineen. Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Kaavaratkaisulla ei ole merkittäviä vaikutuksia luontoon tai luonnonympäristöön. Kaavaratkaisun toteutuessa metsäinen alue muuttuu rakennetuksi ympäristöksi. Kaavamääräyksissä ohjataan säilyttämään puita tonttialueiden välissä ja Räätälintien varressa. Tissolanmäen liito-oravaselvityksessä esiintuodut luontoarvot on huomioitu asianmukaisilla kaavamääräyksillä ja -merkinnöillä. Suunnittelualue sijaitsee Korpilahden Tissolanmäen vehreässä ympäristössä, jossa virkistysmahdollisuudet ovat helposti saavutettavissa. Nykytilanteessa metsäisen alueen muuttuminen rakennetuksi ympäristöksi ei heikennä alueen virkistysmahdollisuuksia; suunnittelualueen lähiympäristössä säilyy edelleen erittäin hyvät ulkoilu- ja liikuntamahdollisuudet. Vaikutukset maisemaan Kaavalla ei katsota olevan merkittäviä haitallisia vaikutuksia maiseman kannalta. Maisemallisesti suunnittelualueen keskeisin alue on Paloaukeantien ja Räätälintien risteys, johon sijoittuu kaksi uutta asuinpientalotonttia. Kaavamääräykset ohjaavat alueen toteutumista ympäristöön sopivaksi kokonaisuudeksi. Yritysvaikutukset Kaavalla ei katsota olevan merkittäviä haitallisia yritysvaikutuksia. Tissolanmäen alueella ei ole kysyntää liikerakennusten tonteille, jolloin alueen käyttötarkoituksen muuttaminen asumiseen on tarkoituksenmukaista. Kaavaratkaisu mahdollistaa alueelle pienimuotoista yritystoimintaa, joka soveltuu alueen luonteeseen voimassa olevassa kaavassa osoitettua liikerakentamista paremmin. 5 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Kaavaa voidaan alkaa toteuttaa sen saatua lainvoiman.

20 (1) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SALOVUORENTIE 1-3 JA PALOAUKEANTIE 2 (KORPILAHTI) ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS 84. KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 354 TONTILLE 1 JA KORTTELIN 355 TONTEILLE 1, 2 JA 3 SEKÄ LÄHIVIRKISTYS JA MAA- JA METSÄTALOUSALUEELLE Kaavatunnus 84:014 Maankäyttö- ja rakennuslain 63 1 momentin mukaan kaavaa laadittaessa tulee laatia kaavan tarkoitukseen ja merkitykseen nähden tarpeellinen suunnitelma osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyistä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista. 2. Suunnittelutehtävän määrittely sekä tavoitteet Kaavamuutoksessa tutkitaan mahdollisuutta liittää voimassa olevan kaavan mukaisiin korttelissa 355 sijaitseviin tontteihin 1 ja 2 länsipuolella sijaitsevasta kaavoittamattomasta alueesta kaavamuutoksen hakijan omistuksessa oleva noin 230 m 2 suuruinen alue. Lisäksi tonttiin 1 liitettäisiin suikale eteläpuolella sijaitsevasta lähivirkistysalueesta (VL), koska nykytilanteessa osa talon perustuksista sijaitsee VL- alueen puolella. Kaavamuutoksen yhteydessä tutkitaan korttelissa 354 sijaitsevan liikerakennusten korttelialueen (KL) säilyttämisedellytyksiä. Tissolanmäellä ei ole kysyntää liiketonteista, jolloin korttelialueen käyttötarkoituksen muutos asumisen mahdollistavaksi on tarkoituksenmukaista. Tavoitteena on selkeyttää alueen kaavallista tilannetta ja päivittää alueen tila- ja aluevarauksia. Lisäksi kaavamuutoksen yhteydessä tarkistetaan alueen rakennusoikeudet, rakennusalat ja käyttötarkoitusmerkinnät. KUVA 1 Suunnittelualueen likimääräinen sijainti osoitettu mustalla soikiolla. 1. Kaava-alueen sijainti Asemakaava-alue sijaitsee Korpilahden Tissolanmäellä, noin kahden kilometrin etäisyydellä Korpilahden keskustasta luoteeseen. Alue sijoittuu Salovuorentien ja Räätälitien risteysalueelle. Suunnittelualue rajautuu pohjoisesta ja idästä Salovuorentien ja Räätälitien risteysalueeseen. Etelästä alue rajautuu lähivirkistysalueeseen (VL) ja Paloaukeantien katualueeseen. Alueen länsipuoli on kaavoittamatonta aluetta. Suunnittelualueen kolme AO- tonttia ovat yksityisessä omistuksessa. Viereinen lähivirkistysalue (VL) ja liikerakennusten korttelialue (KL) ovat Jyväskylän kaupungin omistuksessa. Asemakaavan muutos on käynnistynyt Salovuorentie 2 ja 3 omistajan hakemuksesta. Sitova tonttijako hyväksytään asemakaavamuutoksen yhteydessä. 3. Suunnittelun lähtökohdat, tehdyt selvitykset ja aiemmat suunnitelmat Kaavoitustilanne: - Maakuntakaavassa (vahvistettu ) suunnittelualue on taajamatoimintojen aluetta (A). - Korpilahden taajaman lähialueen yleiskaavassa (Kv hyväksynyt oikeusvaikutuksettomana ) suunnittelualue on osoitettu pääasiassa pientaloalueeksi, johon kuuluvat omakoti- ja rivitaloalueet (AP), puistoalueeksi (P) ja yleisten rakennusten korttelialueeksi (Y). KUVA 2 Suunnittelualueen AO- korttelialue idästä. - Vt 4:n lähialueiden maankäytön ja liikenteen osayleiskaavassa (Kv hyväksynyt oikeusvaikutuksettomana ) suunnittelualueen koilliskulma on osoitettu lähivirkistysalueeksi (VL).

21 84:014 / OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) (2) KUVA 3 Ote ajantasa-asemakaavasta. Suunnittelualue rajattu punaisella. - Jyväskylän kaupungin yleiskaavassa, jonka kaupunginvaltuusto hyväksyi oikeusvaikutteisena (kaava ei ole tullut voimaan), suunnittelualue on osoitettu kestävän liikkumisen taajamaksi (vaaleanruskea väri). - Asemakaavassa (hyväksytty ) suunnittelualue on osoitettu erillispientalojen korttelialueeksi (AO), liikerakennusten korttelialueeksi (KL), lähivirkistysalueeksi (VL) ja maa- ja metsätalousalueeksi (M). Voimassaolevassa asemakaavassa suunnittelualue muodostuu kolmesta AO- tontista, yhdestä KL- tontista, lähivirkistysalueesta ja maa- ja metsätalousalueesta. Erillispientalojen korttelialueen (AO) kerrosluku on I ½ ja tehokkuusluku e=0,15. Autopaikkoja on rakennettava AO- alueilla vähintään 2 ap/ rakennuspaikka. Erillispientalojen korttelialueella (AO) sallitaan asumisen lisäksi ympäristöhäiriöitä aiheuttamaton pienyritystoiminta, jota varten saadaan sallitusta rakennusoikeudesta käyttää enintään 20 % kullekin rakennuspaikalle. Pienyrityksessä saa rakennuspaikalla käydä töissä enintään yksi ulkopuolinen työntekijä. Yritysrakennusten tulee olla harjakattoisia ja julkisivupinnoista 15 % tulee olla ikkunoita. Rakennuspaikat on aidattava, esim. pensasaidalla. Talousrakennuksen, enintään 60 kem 2, saa rakentaa rakennusrajan ulkopuolelle, ei kuitenkaan neljää metriä lähemmäksi tien puoleista kort- telirajaa, tai naapurin suostumuksetta kahta metriä lähemmäs naapurin rajaa. Kaavamuutoksen kohteena oleville AO- tonteille on osoitettu yksi rakennusala per tontti. Liikerakennusten korttelialueen (KL) kerrosluku on II ja tehokkuusluku e = 0,30. Autopaikkoja on rakennettava KL- alueella vähintään 1 ap/ 40 kem 2. KL- alueen kautta kulkee rasitteena ajoyhteys (ajo) AO- alueelle. Lähivirkistysalueelle (VL) on osoitettu rasitteena kaksi ajoyhteyttä (ajo), joiden kautta liikennöinti AO- korttelin tonteille on mahdollista järjestää ja yleiselle jalankululle varattu alueen osa (viivoitus). Lähivirkistysalueelle on osoitettu lisäksi lammen rakentamiseen varattu alueen osa (la). Maa- ja metsätalousalueella (suunnittelualueen pohjoisosassa) sijaitsee myös ajo- merkinnällä osoitettu ajoyhteys. Muut suunnitelmat ja selvitykset sekä tehdyt päätökset: Suunnittelualueen nykytilanne: Suunnittelualueen AO- korttelialueella sijaitsee nykytilanteessa kaksi pienehköä omakotitaloa. Alueella sijaitsevat rakennukset ovat kooltaan 45 kem 2 ja 52 kem 2. Lisäksi tontilla numero 1 sijaitsee talousrakennus ja tontilla numero 3 kaksi talousrakennusta. Rakennusten valmistumisvuotta ei ole määritelty, mutta arvioitu valmistumisajankohta on luvun taitteessa. Keski- Suomen museo tekee alueelle katselmuksen kesällä 2016.

22 84:014 / OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) (3) KUVA 4 Nykyinen tilanne suunnittelualueella. Muilta osin alue on pääasiassa rakentamatonta sekametsää. Alueen maaperä on hiesua. Alueella sijaitsee lampi. Suunnittelualueen halki kulkee Elenian hallinnoima 20 kv: n ja 0,4 kv: n voimajohtolinja. Suunnittelualue sijoittuu kunnallisteknisten verkostojen läheisyyteen täydentämään rakennettua ympäristöä. Erillispientalojen korttelialueelle (AO) on voimassa olevassa kaavassa osoitettu kolme ajoyhteyttä; kaksi yhteyksistä kulkee lähivirkistysalueen kautta ja yksi maa- ja metsätalousalueella. Eteläisin ajoyhteys kulkee toteutumattoman liikerakennusten korttelialueen (KL) kautta. Suunnittelualueen pinta-ala on 2, 09 ha, josta erillispientalojen korttelialuetta on 0, 54 ha, liikerakennusten korttelialuetta 0, 30 ha, lähivirkistysaluetta 1, 18 ha ja maa- ja metsätalousaluetta 0,04 ha. Erillispientaloalueelle on osoitettu yhteensä kolme tonttia, jotka ovat kooltaan 750 m 2, 1984 m 2 ja 2640 m 2. Liikerakennusten korttelialueen tontin koko on 3004 m 2. Voimassa olevan kaavan mukainen rakennusoikeus erillispientalojen korttelialueen tonteilla on 396 kem 2 (tontti numero 1), 298 kem 2 (tontti numero 2) ja 112,5 kem 2 (tontti numero 3). Korttelin tontteja 1 ja 2 laajennetaan kaavoittamattoman alueen ja lähivirkistysalueen (VL) suuntaan. Liikerakennusten korttelialueen tontin rakennusoikeus on 901, 3 kem 2. Kaavoitettavan alueen lähiympäristössä sijaitsee pientaloja. Suunnittelualueen pohjoispuolella sijaitsee AO- merkinnällä osoitettuja korttelialueita, joissa sijaitsevat rakennukset ovat valmistuneet 80- luvun vaihteessa. Osassa rakennuksista valmistumisajankohtaa ei ole määritetty. Suunnittelualueen etelänpuoleisella alueella sijaitsee asuinpientalojen korttelialue (AP). Asuinpientalojen korttelialueella sijaitsee kaksi omakotitaloa, jotka ovat rakentuneet luvun taitteessa. Suunnittelualueelle on laadittu liito-oravaselvitys Selvityksessä alueelta havaittiin merkkejä liito-oravista, mutta niiden käyttämät lisääntymis- ja levähdyspaikat eivät ulotu rakentamiseen osoitetuille alueille. 4. Maankäyttö- tai muut sopimukset Maankäyttösopimus laaditaan, mikäli se katsotaan kaavanlaadinnan yhteydessä tarpeelliseksi. 5. Osalliset Osallisia ovat alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (MRL 62 ). Tässä asemakaavan muutoksessa osallisia ovat: Kaava-alueen ja siihen rajoittuvien alueiden maanomistajat, yrittäjät, asukkaat ja muut toimijat Kaavamuutoksen hakija Jaana Ikkala Olli Ikkala Viranomaiset: Keski-Suomen ELY-keskus Keski-Suomen museo Jyväskylän Energia Oy / Kaukolämpö Jyväskylän Energia Oy / Vesi Elenia Oy JE-Siirto Oy Korpilahden Yrittäjät Ry Liikenne ja viheralueet Rakentaminen ja ympäristö Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö

23 84:014 / OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) (4) KUVA 5 Ortokuva suunnittelualueelta 6. Viranomaisyhteistyö Kaavan laadintaan ei liity sellaisia valtakunnallisia, seudullisia tai muita keskeisiä tavoitteita, joiden selvittämiseksi viranomaisneuvottelu kaupungin ja Keski-Suomen ELY-keskuksen kesken tulisi järjestää. (MRL 66 2 mom.) 7. Vaikutusalue Asemakaavan muutoksen vaikutusalueena on lähiympäristö. Alue tarkentuu suunnittelun kuluessa. 8. Selvitettävät vaikutukset ja laadittavat lisäselvitykset sekä vaikutusten arvioinnin menetelmät Asemakaavan vaikutuksia arvioidaan suunnittelun kuluessa. MRL 9 :n mukaisesti kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Kaavan arviointityössä tullaan paneutumaan MRA 1 :n mukaisesti merkittäviin vaikutuksiin, joita tässä asemakaavahankkeessa alustavan tarkastelun perusteella ovat: - vaikutukset luontoon - vaikutukset maisemaan ja kaupunkikuvaan - vaikutukset virkistysalueisiin ja -yhteyksiin - vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen - vaikutukset liikenteeseen - sosiaaliset vaikutukset Vaikutusten arviointi tulee pohjautumaan jo olemassa oleviin selvityksiin ja muuhun lähtötietoma- teriaaliin, jotka on selvitetty tai selvitetään neuvotteluin eri sidosryhmien kanssa. Selvityksien pohjaksi tehdään mm. maastokäyntejä. Arvioinnin tekee kaavoittaja yhteistyössä eri asiantuntijoiden kanssa. Myös osallisilla on oikeus osallistua kaavan vaikutusten arviointiin. 9. Alustava aikataulu ja osallistuminen Osallisilla on oikeus ottaa osaa kaavan valmisteluun, arvioida sen vaikutuksia ja lausua kaavasta mielipiteensä. Viranomaisilta ja tarvittavin osin myös muilta tahoilta pyydetään erilliset lausunnot kaavan ehdotusvaiheessa. Kaavaluonnoksen valmistelu (kesä 2016) Kaavoittaja suunnittelee asemakaavaluonnoksen. Tätä varten kerätään tarvittavat tiedot sekä neuvotellaan tarvittaessa osallisten, viranomaisten ja asiantuntijoiden kanssa. Osallistuminen: Kaavan vireille tulosta tiedotetaan Jyväskylän kaupungin tiedotuslehdessä tai Keskisuomalaisessa sekä kaavoituksen wwwsivuilla. Kaavoittajaan voi ottaa yhteyttä kirjallisesti tai suullisesti. Luonnosvaihe (kesä-syksy 2016) Kaavaluonnos asetetaan nähtäville MRA 30 :n mukaisesti, jotta osallisilla on mahdollisuus lausua mielipiteensä luonnoksesta. Osallistuminen: Nähtävillä olosta tiedotetaan Keskisuomalaisessa (tai Jyväskylän kaupungin tiedotuslehdessä) sekä kaavoituksen wwwsivuilla. Kaavaluonnos pidetään nähtävillä Rakentajantalon palvelupiste Hannikaisessa. Maanomis-

24 84:014 / OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) (5) tajille tiedotetaan myös kirjeitse. Mielipiteensä voi ilmoittaa kirjallisesti tai suullisesti kaavoittajalle. Mielipiteistä tehdään kooste, joka liitetään tarvittaessa kaavaselostukseen. Ehdotusvaihe (talvi 2016) Kaavoittaja laatii luonnoksesta saatu palaute huomioonottaen kaavaehdotuksen, jonka kaupunkirakennelautakunta asettaa nähtäville 14 päivän ajaksi. Osallistuminen: Nähtävillä olosta tiedotetaan Keskisuomalaisessa ja kaavoituksen wwwsivuilla. Kaavaehdotus pidetään nähtävillä Rakentajantalon palvelupiste Hannikaisessa. Kaavaehdotuksesta annetut muistutukset tulee osoittaa kaupunkirakennelautakunnalle ja toimittaa kirjallisena kaupungin kirjaamoon. Kunnan perusteltu kannanotto muistutuksista toimitetaan niille muistutuksen tehneille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa. Muistutuksista tehdään kooste, joka liitetään tarvittaessa kaavaselostukseen. KUVA 6 Suunnittelualueen AO- ja KL korttelialueet lännestä. Hyväksymisvaihe (talvi ) Kaupunkirakennelautakunta hyväksyy kaavaehdotuksen/kaavamuutos-ehdotuksen. Osallistuminen: Hyväksymispäätöksestä kuulutetaan kaupungin virallisella ilmoitustaululla. Päätöksestä voi valittaa Hämeenlinnan hallintooikeuteen (MRL 191 ). Asemakaavan voimaan tulosta kuulutetaan Keskisuomalaisessa. 10. Päätöksenteko ja palaute OAS:sta Asemakaavan hyväksyy Jyväskylän kaupunkirakennelautakunta. - Osallisilla on mahdollisuus antaa OAS:sta palautetta kirjallisesti tai suullisesti kaavaehdotuksen nähtävillä oloon saakka. - Osallisilla on maankäyttö- ja rakennuslain 64 :n nojalla oikeus ennen kaavaehdotuksen asettamista julkisesti nähtäville esittää Keski-Suomen ELYkeskukselle neuvottelun käymistä osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä. - Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa täydennetään tarvittaessa suunnittelun kuluessa. 11. Yhteystiedot Henriikka Lonka, kaavasuunnittelija Jaana Nyman, suunnitteluavustaja Jyväskylän kaupunki Asemakaavoitus Postiosoite PL 233, Jyväskylä Käyntiosoite Hannikaisenkatu 17 (Rakentajantalo, 3. krs) Puh. (014) (014) henriikka.lonka@jkl.fi jaana.a.nyman@jkl.fi internet

25

26 kaavaluonnos pienennös

27 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET: Asuinpientalojen korttelialue. Tontin kerrosalasta saa enintään 20 % käyttää ympäristöhäiriötä aiheuttamatonta liike, toimisto ja työtiloja varten. Erillispientalojen korttelialue. Korttelialueen tonteille saa rakentaa enintään yhden yksi tai kaksiasuntoisen asuinrakennuksen per tontti. Tontin kerrosalasta saa enintään 20 % käyttää ympäristöhäiriötä aiheuttamatonta liike, toimisto ja työtiloja varten. Lähivirkistysalue. Alue on liito oravan lisääntymis ja levähdysaluetta, jolla metsiä saa käsitellä vain harvennushakkuuna siten, että liito oravan mahdolliset pesäpuut ja niitä suojaavat puut, ravintopuut ja liikkumisen kannalta riittävä puusto säilytetään. Lähivirkistysalue. 3 m kaava alueen rajan ulkopuolella oleva viiva. Korttelin, korttelinosan ja alueen raja. Osa alueen raja. Tontin raja. Kaupunginosan numero. Korttelin numero. Tontin numero. Rakennusoikeus kerrosalaneliömetreinä. Roomalainen numero osoittaa rakennusten, rakennuksen tai sen osan suurimman sallitun kerrosluvun. Sulkeissa oleva murtoluku roomalaisen numeron jäljessä osoittaa, kuinka suuren osan rakennuksen suurimman kerroksen alasta saa rakennuksen ylimmässä kerroksessa käyttää kerrosalaan laskettavaksi tilaksi. Rakennusala. Rakennuksen harjansuuntaa osoittava viiva. Istutettava alueen osa. Alueen osa, jonka puusto on pyrittävä säilyttämään. Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue, jolla sijaitsee metsälain 10 :n mukainen puronvarsialue. Ajoyhteys. Katualueen rajan osa, jonka kohdalta ei saa järjestää ajoneuvoliittymää. Vaara alue. PYSÄKÖINTI JA LIIKENNE Autopaikkoja on rakennettava vähintään seuraavasti: omako ja paritalokor eleissa 2 ap/ asunto liike, toimisto ja työ lojenkor eleissa 1 ap/ 50 kerrosneliömetriä koh RAKENTAMISTAPA Korttelialueet tulee toteuttaa korttelikohtaisesti yhtenäisinä kokonaisuuksina. Rakennusten tulee suuruudeltaan, muodoltaan ja materiaaleiltaan muodostaa olemassa olevien rakennusten kanssa yhtenäinen kokonaisuus. AP korttelialueen asuinrakennuksissa tulee olla harjakatto. Auma ja mansardikattoja ei sallita AP korttelialueella. Alueen uudisrakennusten katemateriaalin tulee olla tumman harmaa pelti tai tiilikate. Pääjulkisivumateriaaleina tulee käyttää puuta tai tiiltä. PIHA ALUEET JA MAASTONMUOTOILU Rakennusten sijoittamisessa tontille on otettava huomioon hulevesien käsittely. Hulevesijärjestelyt on sovitettava vierekkäisten tonttien kesken. YLEISMÄÄRÄYKSET Padotuskorkeuden alapuolelle jäävien tilojen viemäröinti tulee hoitaa kiinteistökohtaisin pumppaamoin. Sitova tonttijako hyväksytään asemakaavan yhteydessä.

28 2016 Tissolanmäen liito-oravaselvitys Elina Lehtinen Jyväskylän kaupunki Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö

29 Sisällys 1 Johdanto Työmenetelmät Esiselvitys Maastotyöskentely Inventointitulokset Johtopäätökset

30 1 Johdanto Liito-orava (Pteromys volans) kuuluu Euroopan unionin luontodirektiivin suojelemiin lajeihin (liite IV a), joiden lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on luonnonsuojelulain (49 ) mukaan kielletty. Tämä liito-oravaselvitys on laadittu asemakaavoituksen pohjatiedoksi. Selvityksen tavoitteena on tunnistaa liito-oravalle soveltuvat alueet ja ohjeistaa niiden huomioon ottaminen kaavoituksessa. Selvitysalueen rajaus on esitetty kuvassa 1. Selvitysalue sijaitsee Korpilahdella kirkonkylän länsipuolella Räätälintien/Salovuorentien ja Paloaukeantien välissä. Selvitysalueen pinta-ala on noin 2 ha. Alueelta ei ole tietoa aiemmista luontoselvityksistä. Kuva 1. Selvitysalueen rajaus on merkitty opaskartalle sinisellä viivalla. 2

31 Kuvat 2 ja 3. Selvitysalueen rajaus peruskartalla ja ilmakuvalla sinipunaisella viivalla. 2 Työmenetelmät 2.1 Esiselvitys Ennen maastokäyntiä selvitettiin, onko alueelle tehty aiempia luontoselvityksiä ja onko alueelta tiedossa uhanalaisten lajien havaintoja (ELY-keskuksen paikkatietoaineisto). 2.2 Maastotyöskentely Alueelle tehtiin maastokäynti , jolloin alueelta etsittiin liito-oravalle metsärakenteeltaan soveltuvat metsäalueet. Soveltuvilta alueilta tutkittiin isompien kuusten ja haapojen tyvet ja etsittiin koloja, onttoja puita ja liito-oravalle soveltuvia linnunpönttöjä. Liito-oravahavaintojen tallennusvälineenä käytetty satelliittipaikannin ei toiminut maastokäynnillä, joten havaintopisteet digitoitiin käsin ArcGIS-paikkatieto-ohjelmaan. Liitooravan mahdollista esiintymistä rakennuksissa tai pihapiireissä ei tarkastettu. 3 Inventointitulokset Selvitysalue on pienialainen, asutuksen lähellä sijaitseva metsäalue lähdepuron molemmin puolin. Puron eteläpuolella on pellolle kasvanutta nuorta lehtimetsää, jossa kasvaa alikasvoksena nuorta kuusikkoa. Kenttäkerros on rehevä, ja sillä kasvaa mm. vadelmaa, herukoita, nokkosta, mesiangervoa ja ahomansikkaa. Teiden kulmatontti on hiekkaista ja kuivaa kangasmaata, jossa kasvaa luontaisesti syntynyt, heinittynyt mäntyvaltainen nuori metsä. Kenttäkerros on lähinnä puolukkatyypin kangasmetsää. Purolle päin mentäessä kulman puusto 3

32 muuttuu kuusivaltaisemmaksi ja metsäpohja mustikkatyypin kangasmetsäksi. Aluetta on harvenneltu ja raivattu sieltä täältä. Puron pohjoispuolinen metsäalue on entistä peltoa ja laidunmaata, jolle on kasvanut eri-ikäistä sekametsää. Törmällä on vielä jäljellä paikoin vanhoja piikkilankoja pellonreunuspuissa. Avoimemman niittylaikun vieressä on myös jäänteitä maakuopista tai kellareista. Puron törmällä kasvaa vanhoja isoja mäntyjä ja kookkaita kuusia sekä haaparyhmiä. Kenttäkerros on melko rehevä ja vastaa lähinnä lehtoa ja lehtomaista kangasta, lajeina mm. kielo, oravanmarja, käenkaali, ahomansikka, näsiä, herukat, sudenmarja ja nuokkuhelmikkä. Entisellä peltoalueella puusto on nuorempaa ja siellä kasvaa kuusta, harmaaleppää, raitaa, koivua ja tuomia. Paikoin on katajia. Avoimella niittylaikulla valtalajina on metsäkurjenpolvi. Muita niityn lajeja ovat mm. särmäkuisma, peltokorte, vuohenputki, kastikat, koiranputki, hiirenporras, puna-ailakki, paimenmatara, huopaohdake ja poimulehdet. Alueelta havaittiin liito-oravan jätöksiä neljältä puulta. Näistä kolme oli haapoja ja yksi kuusi. Satoja jätöksiä oli haavalla maakuoppien vieressä. Alueelta ei löydetty liito-oravan pesäpaikkaa, mutta jätöshavaintojen runsaudesta ja poikasten jätöksistä päätellen alueella pesii liito-orava. Alueen haavoissa on runsaasti kylestymiä, ja osa niistä on voinut muodostua myös koloiksi, jotka ovat liito-oravan käytössä. Reviirin pesäpuut voivat olla myös selvitysalueen ulkopuolella, jota ei tutkittu. Talojen välisellä osuudella puro levenee luhta-alueeksi, jolla kasvaa mm. korpirahkasammalta, terttualpia, vehkaa, mesiangervoa, kurjenjalkaa ja hiirenporrasta. Puustoa on paikoin harvenneltu, ja se koostuu harmaalepistä, koivuista, männyistä ja kuusista. Luhta-alueen jälkeen purouoma on padottu pieneksi lammeksi. Puronvarsi tekolampeen asti on metsälain 10 :n tarkoittama kohde. 4

33 Kuva 4. Selvitysalueen liito-oravahavainnot ja metsälain 10 :n puronvarsialue. 4 Johtopäätökset Jätöshavaintojen perusteella alueella on todennäköisesti liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikka puron pohjoispuolella. Selvitysajankohdasta (keskikesä) johtuen alueelta ei ollut mahdollista tehdä varsinaista ydinaluerajausta, ja liito-orava-alue saattaa jatkua myös selvitysalueen ulkopuolelle pohjoiseen ja länteen. Jos alueelle esitetään rakentamista, tarkempi liito-oravaselvitys tulee tehdä alueelle keväällä. Metsiköstä Räätälintien varresta ei tehty havaintoja liito-oravasta eikä se ole liito-oravan kannalta potentiaalinen elinympäristö. Puronvarsi puustoineen on metsälain 10 :n tarkoittama kohde, ja erityisesti puron pohjoispuolella vanhat laidunmaan reunassa kasvaneet puut ovat edustavia. 5