Kansallinen maastotietokanta. KMTK Kuntien tuotantoprosessit: Ohjeistus RPAS- ja MMS-menetelmien käyttöönotolle
|
|
- Joel Jarmo Heino
- 5 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Kansallinen maastotietokanta KMTK Kuntien tuotantoprosessit: Ohjeistus RPAS- ja MMS-menetelmien käyttöönotolle
2 Projektin selvitys 1 Sisältö 1 JOHDANTO YLEISKUVA MENETELMIEN KÄYTTÖÖNOTOSTA RPAS-MENETELMIEN KÄYTTÖÖNOTTO RPAS-aineiston hankinnasta palveluna MMS-MENETELMIEN KÄYTTÖÖNOTTO MMS-aineiston hankinnasta palveluna TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT KARTOITUSTEKNOLOGIAT AINEISTOJEN KÄSITTELY JA OHJELMISTOT... 6
3 Projektin selvitys 2 1 Johdanto Tämä selvitys on osa Kansallinen Maastotietokanta-ohjelmaan (KMTK) kuuluvaa KMTK-Kuntien tuotantoprosessit-projektia. Tässä dokumentissa on tarkoitus tiivistää projektissa tuotettujen selvitysten sisältö ja niissä tehdyt johtopäätökset RPAS- ja MMS-menetelmien käytöstä kuntien paikkatietojen ylläpidossa (kantakartta, 3D-kaupunkimallinnus). Dokumentissa on tarkoitus muodostaa projektiryhmän näkemys kyseisten menetelmien käytettävyydestä ja antaa yleisellä tasolla ohjeistus siitä, kuinka kyseiset menetelmät voidaan ottaa kunnan tuotantokäyttöön ja mitä haasteita ja hyötyjän siihen liittyy. Selvityksessä on myös annettu ohjeistusta RPAS- ja MMS-tiedonkeruun hankintaan palveluna. Lähtökohtaisesti paikkatietoaineistojen hankinnassa täytyisi keskittyä vain haluttavien lopputuotteiden vaatimusten määrittämiseen. Nykyisin on tarjolla useita mittausteknologioita, jotka pystyvät tuottamaan samantasoista aineistoa, joten hankinnassa ei pitäisi lähteä asettamaan vaatimuksia käytettävälle mittausteknologialle vaan itse lopputuotteille. Tällöin päätös käytettävästä mittausteknologiasta jäisi toimijan päätettäväksi. Yhteenveto projektin kaikista selvityksistä löytyy projektin loppuraportista. Kommentit ja kyselyt selvitykseen liittyen KMTK-Kuntien tuotantoprosessit-projektin projektipäällikölle: Olli Nevalainen (olli.nevalainen@maanmittauslaitos.fi) 2 Yleiskuva menetelmien käyttöönotosta Lähtökohtana on, että RPAS- ja MMS-menetelmiä ei nähdä kilpailevana teknologiaratkaisuna verrattuna miehitettyyn ilmakuvaukseen ja -laserkeilaukseen, vaan niitä täydentävinä tiedonkeruumenetelminä. RPAStiedonkeruun soveltuu etenkin alueille, joiden mittauslaajuus (pinta-ala ja kohteiden lukumäärä) jää ilmalaserkeilauksen ja -kuvauksen ja maastotyön väliin. RPAS- ja MMS-tiedonkeruujärjestelmistä ja -menetelmistä on kerrottu tarkemmin projektin selvityksissä Selvitys RPAS-laitteistoista ja -menetelmistä ja Selvitys mobiilikartoituslaitteistosta ja -menetelmistä. Selvityksissä Selvitys RPAS-lentotyötoiminnan tuotantoprosessista ja Selvitys MMS-tuotantoprosessista on kuvattu tarkemmin, mitä kuuluu RPAS- ja MMS-tiedonkeruun prosessiin. Edellytykset kumpienkin menetelmien käyttöönotolle on Suomessa hyvät. RPAS-toiminnassa on lainsäädännöllisesti enemmän huomioitavaa, mutta toistaiseksi Suomen RPAS-ilmailumääräykset ovat kansainvälisessä vertailussa hyvin liberaalit ja toiminnan käyttöönotto on määräysten suhteen kevyttä. RPAS-toiminnassa huomioitavista asioista on kerrottu tarkemmin selvityksissä Selvitys Trafin RPAS-määräyksistä ja niiden vaikutus RPAS-toimintaan taajama-alueiden kartoituksessa ja Selvitys RPAS-lentotyötoiminnan tuotantoprosessista. Mahdollisuutena RPAS- ja MMS-menetelmien käyttöönotossa on oman laitteiston ja ohjelmistojen hankinta ja henkilöstön koulutus tai hyödyntämällä konsulttien palveluja eri tuotantoprosessin vaiheisessa. Konsulttien palveluita voidaan hyödyntää esimerkiksi: hankkimalla koko tiedonkeruu ja aineiston jatkokäsittely (vektorointi) hankkimalla pelkkä tiedon keruu hankkimalla pelkkä jatkokäsittely vuokraamalla mittauslaitteistoja ja mittausaineiston prosessointia varten tarvittavat ohjelmistot ostamalla koulutusta Kustannusten koostuminen riippuu erittäin paljon kunnan jo olemassa olevan oman paikkatietohenkilöstön määrästä ja osaamisesta, sekä olemassa olevasta laitteistosta ja tuotantoprosessista. RPAS- ja MMS-menetelmät tuottavat suuria määriä 3D-paikkatietoa erityisesti pistepilvien ja kuvien muodossa. Näiden aineistojen jatkokäsittely, esimerkiksi vektorimuotoiseksi kantakartaksi tai 3D-kaupunkimalliksi, onkin aikaa vievin osuus ja
4 Projektin selvitys 3 tarve kyseisten aineistojen tehokkaammalle jatkokäsittelylle ja laajemmalle hyödyntämiselle sellaisenaan esimerkiksi pistepilvi ja mesh-malleina on suuri. RPAS- ja MMS-kykenevät tuottamaan tiheätä 3D pistepilviaineistoa tarkalla resoluutiolla, joka on oma etunsa yhtä tarkempien ja yksityiskohtaisen aineistojen tarpeiden kasvaessa. Jatkokäsittelyyn vaadittavan henkilötyömäärän vähentämiselle olisikin suuri tarve. Henkilötyömäärä tulee vähenemään paikkatietoohjelmistojen automatisoitujen menetelmien kehitys ja tehostuneet työkalut. Pistepilvien käsittelyn tehostamisessa on syytä myös harkita 3D-työasemien hankittaa ja käyttöä, jolloin aineiston pistepilvien ja kolmiulotteisuuden hahmottaminen parantuu. Lisääntyvät 3D-paikketietoaineistot saadaan myös tehokkaimmin käyttöön, jos käytettävät tiedostoformaatit ja aineiston muodostamisen ohjeistus ovat yhtenäistä eri toimijoiden välillä. Pistepilviaineistojen tuottamia taloudellisia hyötyjä saadaan kasvatettua, jos kunnan paikkatietojärjestelmät mahdollistavat aineistojen jakamisen ja käsittelyn kaikille käyttäjille. 2.1 RPAS-menetelmien käyttöönotto Tuotantokäyttöisten RPAS-järjestelmien hinnat ovat nykyisin kohtuulliset ja oman laitteen tai yhteiskäyttöiseen laitteen hankinta on kannattava vaihtoehto, jos niiden tuottamalle ilmakuva ja 3D-aineistoille on jatkuvaa käyttöä ja kunnalla on resursseja kouluttaa toimintaan oma henkilö. RPAS-mittaus palveluja on myös Suomessa hyvin tarjolla ympäri maan ja palveluiden hinnat eivät ole nykyisin suuria. Tällä hetkellä RPAS-järjestelmät soveltuvat etenkin pienien alueiden tiedonkeruuseen. Tiedonkeruun noin kahden neliökilometrin alueelle pystyy normaalisti suorittamaan helposti yhden työpäivän aikana (tämä on todella riippuvainen alueesta ja käyttäjän kokemuksesta, enemmänkin ehtii). RPAS-tiedonkeruu on kustannustehokas tuotantomenetelmä etenkin, jos haluttava lopputuote vaatii 2.5D- tai 3D-geometriat ja mitattava alue on pinta-alaltaan liian pieni miehitetyllä ilma-aluksella tehtävälle mittaukselle. GNSS-laitteilla tai takymetrillä tehtäviin maastomittauksiin verrattuna RPAS-järjestelmällä pystytään tuottamaan huomattavasti kattavammin 3D-mittaustietoa. Korkeustarkkuuksissa RPAS-järjestelmällä ei päästä alle sentin luokkaan, joten tarkkavaaituksen korvaajaksi siitä ei ole. Aineistojen jatkokäsittelystä ja sen hyödyistä ja haasteista on kerrottu selvityksessä Selvitys MMS- ja RPAS-aineistojen vektoroinnista. RPAS-laitteistolla on kunnissa myös muitakin sovelluskohteita kuin maastotiedon tuotanto. Aineistoa voidaan esimerkiksi käyttää tuottamaan markkinointiin ja suunnitteluun (esimerkiksi mesh-mallit ja viistokuvat). RPASjärjestelmillä voidaan myös lisästä henkilöstön turvallisuutta, jos RPAS-tiedonkeruulla voidaan välttää henkilöstölle vaaralliset tai haastavat mittausalueet (esim. maa-aineslaskenta). Valmiita RPAS-mittausjärjestelmiä on tarjolla hyvin. Valmiin paketin ostamisen etuna on, että laitteiston huolto, koulutus ja tuki kuuluvat usein hintaan. RPAS-järjestelmä on myös mahdollista kasata itse, mutta tällöin tarvitaan osaava henkilö ja hänen työaika laitteen kasaamiseen. RPAS-ilmakuvausaineiston prosessointia varten tarvitaan fotogrammetrinen ohjelmisto, jolla voidaan tuottaa kuvapistepilvet, ortomosaiikit ja mesh-mallit. RPASkuvapistepilviä voidaan käsitellä samoilla ohjelmistoilla kuin kaikkia muitakin pistepilviä. RPAS-laitteiden kustannuksista kerrotaan tarkemmin selvityksessä Selvitys RPAS- ja MMS-menetelmien ja nykyisten tuotantoprosessien kustannuksista RPAS-aineiston hankinnasta palveluna Projektin yksi tavoitteista oli selvittää voidaanko RPAS-ilmakuvauksella tuottaa kantakartan ylläpitoon soveltuvaa aineistoa ja mitä se vaatii. Selvityksessä RPAS-lentotyötoiminnan tuotantoprosessista on kerrottu tarkemmin, mitkä asiat täytyy RPAS-toiminnassa huomioida. Kyseiset asiat vaikuttavat myös, jos RPAStiedonkeruu hankitaan palveluna konsultilta. RPAS-ilmakuvauksella tuotettava aineisto riippuu paljon käytettävästä järjestelmästä ja aineiston prosessoinnista, joten niihin on syytä kiinnittää huomiota. Projektissa hankittiin RPAS-ilmakuvaukset Laukaan kirkonkylän alueelle ja tätä varten tehdyt hankinnan vaatimukset on
5 Projektin selvitys 4 nähtävänä RPAS-lentotyötoiminnan tuotantoprosessi-selvityksen liitteenä. Kyseisessä tapauksessa hankittiin pelkät pystykuvaukset ja loppuaineiston täytyi mahdollistaa kantakartan tarkkuusvaatimukset. Kyseinen aineisto olisi hyvin voitu tuottaa myös RPAS-laserkeilauksella tai miehitetyistä ilma-aluksista, mutta hankinnalla haluttiin myös kartoittaa RPAS-toimijoita ja RPAS-ilmakuvauksen markkinahintoja, joten vaatimukset tehtiin RPAilmakuvaukselle. Hankinta päätettiin tehdä kahtena erillisenä palvelun hankintana, jossa ensimmäisessä hankittiin vain RPASilmakuvaus ja kyseisen aineiston prosessointi pistepilviksi ja ortokuviksi ja toisessa prosessoidun aineiston vektorointi kantakartan kohteiksi ja CityGML-standardin mukaiseksi LOD2-tason 3D- ja 2.5D-vektoriaineistoksi. Ratkaisuun päädyttiin, koska tällöin kilpailutukseen saatiin mukaan toimijoita, jotka suorittavat vain kuvauksia ja aineiston prosessoinnin. Joissain tilanteissa olisi varmasta kannattavampaa pyytä lopputuotteet tiedonkeruun kanssa suoraan yhdeltä toimijalta, jolloin aineiston jatkokäsittelijällä/vektoroijalla olisi parempi kontrolli tiedonkeruuseen ja aineiston prosessointiin, millä on suuri merkitys aineiston jatkokäsittelyn toimivuuteen. RPAS-tiedonkeruun hankinnan esimerkkivaatimukset on nähtävissä selvityksen Selvitys RPASlentotyötoiminnan tuotantoprosessista liitteenä. Aineiston hankinta on usein tapauskohtaista, joten vaatimukset ei ole kaiken kattavat. Seuraavassa on kerrottu asioista, joita projektissa suoritetussa hankinnassa ei huomioitu ja mitkä olisi jatkossa huomion arvoisia parannuksia. Hankinnassa vaadittiin vain pystykuvaukset, mutta RPAS-ilmakuvauksen tapauksessa 3D-kaupunkimallien ja muiden 3D-aineistojen tuotannossa olisi myös järkevä tuottaa pystykuvien lisäksi myös viistokuvat, joka tuottaisi kattavampia kuvapistepilviä. Esimerkiksi kivijalkavektorit ja rakennusten julkisivut saattavat jäädä pystykuvilta näkymättömiin. Lisäksi aineiston käyttäjän näkökulmasta tarkempi lopputuotteiden tiedostoformaatin määrittely ja pistepilven luokittelu olisivat hyödyllisiä (nyt tiedostoformaatille annettiin useista vaihtoehtoja). Hankinnassa ei myöskään määritetty pistepilvelle kuin pistetiheys ja tarkkuusvaatimukset. Vaatimuksia kannattaisi myös tarkentaa pistepilviaineiston käyttötarkoituksen näkökulmasta. Esimerkiksi aineiston kohinaisuudelle olisi syytä antaa joku määre, sekä erilaisten kohteiden näkyvyydelle. Tällaisiin asioihin vaikuttaa aineiston prosessointi, joka voimakkaalla suodatuksella voi tuottaa tasaista aineistoa, mutta samalla hävittäen tietoa vertikaalisista kohteista. Aineiston prosessointi voisi olla myös järkevää tilata erilaisilla prosessoinneilla, jos pistepilveä halutaan käyttää erilaisiin tarkoituksiin. Lisäksi kaikki aineiston prosessointitiedostot, kuten fotogrammetrisen ohjelman projektitiedostot, olisi kannattava pyytää toimijalta. Tämä helpottaa asioita, jos aineistoa halutaan mahdollisesti tulevaisuudessa itse tai muun toimijan taholta käsitellä uudelleen. Aineiston tarkistuksen voi tehdä tilaaja, mutta tämä vaatii aina tarkistuspisteiden määrittämistä ja mittaamista. Toinen vaihtoehtoinen tapa, joka saattaisi olla kustannustehokkaampi, olisi pyytää toimijalta maastotukipisteiden lisäksi erilliset tarkistuspisteet, joita käytetään fotogrammetrisessa prosessoinnissa pelkästään aineiston georeferoinnin tarkistukseen, eikä itse georeferointiin. Tästä pitää pyytä prosessointi- ja tarkkuusarvion raportit mukaan. 2.2 MMS-menetelmien käyttöönotto MMS-aineiston etuna on tarkkapistepilvi, joka mahdollistaa maanpinnalla olevien kohteiden tarkan kartoituksen. Esimerkiksi kanttikiven reuna ja sen korkeus on mahdollista määrittää MMS-aineistosta. RPAS-ilmakuvauksella kanttikiven korkeus vaatisi erittäin tarkan ja tasaisen aineiston. Lisäksi MMS-aineistoa mahdollistaa esimerkiksi katosten ja puiden alle jäävien kohteiden näkymisen, sekä julkisivujen mittauksen. Lisäksi MMS-tiedonkeruulla voidaan tunnistaa ovet ja mahdolliset sisäänkäynnit, etenkin kamerajärjestelmän avustuksella (toistaiseksi tällaiseen ei ole automaattisia menetelmiä paikkatieto-ohjelmistoissa). MMS-aineiston ongelmana ovat katveet, joita voi syntyä etenkin sisäpihoille tai alueille, joihin ajoneuvot eivät pääse. Koska mittaus tapahtuu maanpinnalta, ei myöskään katot ja katoilla olevat kohteet näy (ainakaan korkeiden rakennusten osalta). Mutta kun MMS-tiedonkeruulla saadaan katettua haluttu alue, tuottaa geometrisesti erittäin tarkkaa ja tiheää
6 Projektin selvitys 5 aineistoa. Lisäksi esimerkiksi reppujärjestelmät mahdollistavat pääsyn paikkoihin, joista RPAS-menetelmin olisi mahdoton tuottaa aineistoa. MMS-tiedonkeruussa kustannuksiin vaikuttaa eniten kartoitettavan alueen laajuus, aineiston tarkkuusvaatimuksen, etenkin aineiston tiheys ja kattavuus. Lisäkustannuksia syntyy, jos halutaan laserpistepilvi RGB-väritiedolla. Lisäkustannuksia MMS-toimintaan tuo suuret datamäärät, joiden tallennukseen täytyy olla toimivat ja luotettavat järjestelmät Maanpinnalla toimiva järjestelmänä, jota usein käytetään tieympäristössä, katveiden syntyminen on yksi haaste. Katveiden paikkaaminen voi tuoda lisäkustannuksia. Maanpinnalla toimiva järjestelmä tarjoaa kuitenkin hyötyjä verrattuna ilmasta tehtävään mittaukseen. Tieympäristön tarkkaan tiedon tuottamiseen MMS-menetelmät ovat erinomaisia. MMS-menetelmien käyttöönotossa on nykyisillä laitteistohinnoilla järkevämpää aineiston ja mittausten tilaaminen palveluna tai laitteiston vuokraaminen konsultilta. Kokonaan oman laitteiston hankinta on järkevää, jos laitteistolla ja aineiston hyödyntämiselle nähdään suuri käyttöaste. Myös yhteiskäyttöisten järjestelmien hankinta on varteenotettava vaihtoehto. Selvitys RPAS- ja MMS-menetelmien ja nykyisten tuotantoprosessien kustannuksista MMS-aineiston hankinnasta palveluna Seuraavassa on lueteltu asioita, jotka on syytä huomioida, jos tiedonkeruu halutaan suoritettavan MMStiedonkeruulla. Lähtökohtaisesti MMS-aineistosta tuotettavaan pistepilveen voidaan kohdistaa samoja vaatimuksia kuin ilmalaser- ja kuvapistepilville, mutta jotkut asiat on syytä huomioida tarkemmin. Huomioitavia asioita: Tieverkossa liikkuvasta ajoneuvosta kerättävä aineisto saattaa jättää aineistoon katteita. On syytä määrittää sallitaanko katveet ja missä määrin. Halutaanko pistepilvelle RGB-väritieto mukaan? Jos väritieto halutaan, järjestelmässä täytyy olla kamerat. Olemassa olevien aineistojen hyödynnettävyys: Esimerkiksi olemassa olevaa ilmalaserkeilausaineistoa voidaan hyödyntää rakennusten kattojen osalta. 3 Tulevaisuuden näkymät 3.1 Kartoitusteknologiat RPAS-järjestelmien tuotantokäyttö lisääntyy nopeata vauhtia. Niiden kustannustehokkuus tulee kasvamaan tulevaisuudessa paikannus-, sensori- ja akkuteknologioiden kehittyessä. RPAS-tiedonkeruun kustannustehokkuus tulee mahdollisesti myös parantumaan, jos edellytykset näköyhteyden ulkopuolella tapahtuvaan toiminaan (BVLOS) tulee parantumaan. Tämä tulee vaatimaan muutoksia lainsäädännössä ja teknisiä toteutuksia kuten autopilottijärjestelmät, jotka olisivat jatkuvassa yhteydessä RPASlennonjohtojärjestelmän. EU-tasoista RPAS-lennonjohtojärjestelmää ollaankin jo kehittämässä. Tällä hetkellä RPAS-ilmakuvaus on yleistyvämpi ja käytetympi tiedonkeruumenetelmä. RPASlaserkeilausjärjestelmien käyttö tulee lisääntymään kun laitetoimittajien määrä kasvaa ja laserkeilain ja IMUjärjestelmät kehittyvät halventuvat. Lisäksi kehitystä tapahtuu multi- ja hyperspektrikameroiden osalta. Saatavilla olevien sensoreiden määrä on jo kasvussa, mutta kehitystä tarvitaan vielä kyseisten kuva-aineistojen tehokkaaseen radiometriseen ja geometriseen käsittelyyn. Tämän tyyppisten sensorien tarjoama aineisto tulee tehostamaan esimerkiksi aineiston automaattista luokittelua. Paikannusteknologioiden kehitys tulee mahdollistamaan tarkemman suoran georeferoinnin, joka vähentää tai poistaa maasto signaalien käytön ja mittaamisen.
7 Projektin selvitys 6 Lisääntyvä tarve 3D-paikkatietoaineistolle lisää tarvetta viistokuvaukselle, minkä johdosta monikamerajärjestelmät, jotka tuottavat samanaikaisesti viisto- ja pystykuvia tulevat lisääntymään. Laitekehitys tulee mahdollisesti myös parantamaan videokuvauksen tarkkuuta ja laatua, joka voi mahdollistaa videoiden käyttämisen fotogrammetrisessa laskennassa. Myös MMS-menetelmien kustannukset tulevat vähenemään etenkin laserkeilainten osalta tapahtuvan sensorikehityksen myötä. Etenkin autoteollisuuden ja autonomisen autoilun johdosta laserkeilaimista kehitetään halvempia ja pienempiä. Myös paikannusteknologia ja inertiasensorit halventuvat jolloin mobiilikartoitusjärjestelmien kokonaiskustannukset pienenevät. Toinen kehitysmuoto on, että sensorit kehittyvät ja tuottavat samalla kustannuksella tarkempaa ja monipuolisempaa aineistoa (esim. monikanavaista laserkeilausta). RPAS- ja MMS-menetelmien lisäksi sensorikehitystä tapahtuu myös miehitettyjen ilma-alusten osalta. Monikanavaiset laserkeilaimet tulevat yleistymään lisäten huomattavasti ilmalaserkeilausaineiston käyttö- ja analyysimahdollisuuksia. Lisäksi ilmalaserkeilauksessa lisääntyy single-photon-teknologia, joilla voidaan tuottaa huomattavasti tiheämpää ilmalaserkeilausaineistoa nykyisin käytettyihin laserkeilaimiin nähden. Lisäksi 360- panoraamakamerajärjestelmien käyttö liikkuvassa kartoituksessa tulee lisääntymään. 3.2 Aineistojen käsittely ja ohjelmistot RPAS- ja MMS-kykenevät tuottamaan tiheätä 3D pistepilviaineistoa tarkalla resoluutiolla, joka on oma etunsa yhtä tarkempien ja yksityiskohtaisen aineistojen tarpeiden kasvaessa. Suurin osa kustannuksista syntyykin vasta, kun pistepilvi ja/tai kuva-aineistoa lähdetään jatkokäsittelemään esimerkiksi kantakartaksi tai 3Dkaupunkimalliksi. Jatkokäsittelyyn vaadittavan henkilötyömäärän vähentämiselle olisikin suuri tarve. Henkilötyömäärä tulee vähenemään paikkatieto-ohjelmistojen automatisoitujen menetelmien kehitys ja tehostuneet työkalut. Pistepilvien käsittelyn tehostamisessa on syytä myös harkita 3D-työasemien hankittaa ja käyttöä, jolloin aineiston käsittely tehostuu. Lisääntyvät 3D-paikketietoaineistot saadaan myös tehokkaimmin käyttöön, jos käytettävät tiedostoformaatit ja aineiston muodostamisen ohjeistus ovat yhtenäistä eri toimijoiden välillä. Pistepilviä ja niistä johdettavia aineistoja, kuten mesh-malleja, voidaan kuitenkin jo sellaisenaan hyödyntää esimerkiksi suunnittelussa visuaalisena apuna. Pistepilviaineistot olisikin hyvä jo saada sellaiseen hyötykäyttöön ja jatkokäsitellä niistä vektorimuotoista paikkatietoaineistoa tarvittaessa. Pistepilviaineistojen tuottamia taloudellisia hyötyjä saadaan kasvatettua, jos kunnan paikkatietojärjestelmät mahdollistavat aineistojen jakamisen ja käsittelyn kaikille käyttäjille. Tällä hetkellä pistepilvien käsittelyyn tarkoitetuista ohjelmistoista löytyy eniten rakennusten 3D-vektorointiin sopivia työkaluja. Lisääntyvä tarve tehokkaalle 3D-paikkatietoaineiston tuotannolle tulee lisäämään automaattisten menetelmien määrä myös muiden kuin rakennusten osalta. Pistepilvien lisääntynyt käyttö tulee myös lisäämään pistepilvien käsittelyyn sopivien toimintojen määrää kaikissa paikkatieto-ohjelmistoissa. Lisäksi koneoppimismenetelmät kehittyvät jatkuvasti. Tällaisten menetelmien määrä tuotannollisissa ohjelmistoissa tulee lisääntymään, jos tutkimuksissa kehitetyt menetelmät osoittautuvat tuotannolliseen käyttöön sopiviksi. Lisääntyvä 3D-paikkatietoaineistojen käyttö vaatii myös hyvän standardisoinnin ja ohjeistuksen aineistojen muodostamiselle yhtenäisellä tavalla. 3D-aineistojen vektorointi vaatii 2D-aineistoon verrattuna laajemman ohjeistuksen ja määrityksen, sillä 3D-geometrioiden muodostamiselle on monta tapaa. Esimerkiksi myös CityGML-formaatti tarjoaa monta tapaa mallintaa 3D:nä. Jotta aineistot ovat yhtenäisiä monen toimijan kesken, täytyy ohjeistus CityGML:n käyttämiselle olla sellainen, että aineistoja tuotetaan yhtenäisellä spesifikaatioilla.
KMTK Kuntien tuotantoprosessit: Selvitys RPAS- ja MMS-menetelmien ja kuntien nykyisten tuotantoprosessien kustannuksista
Kansallinen maastotietokanta KMTK Kuntien tuotantoprosessit: Selvitys RPAS- ja MMS-menetelmien ja kuntien nykyisten tuotantoprosessien kustannuksista Sisältö Projektin selvitys 1 1 JOHDANTO... 2 2 NYKYISET
LisätiedotKansallinen maastotietokanta. KMTK Kuntien tuotantoprosessit: Selvitys RPAS- ja MMS-aineistojen vektoroinnista
Kansallinen maastotietokanta KMTK Kuntien tuotantoprosessit: Selvitys RPAS- ja MMS-aineistojen vektoroinnista Projektin selvitys 1 Sisältö 1 JOHDANTO... 2 2 YLEISKUVAUS VEKTOROINTIPROSESSISTA... 2 2.1
LisätiedotKansallinen maastotietokanta. KMTK Kuntien tuotantoprosessit: Loppuraportti
Kansallinen maastotietokanta KMTK Kuntien tuotantoprosessit: Loppuraportti Projektin selvitys 1 Sisältö 1 PROJEKTIN YLEISKUVAUS... 2 1.1 KÄYTETYISTÄ TERMEISTÄ JA LYHENTEISTÄ... 2 1.2 PROJEKTIRYHMÄ... 2
LisätiedotKansallinen maastotietokanta. KMTK Kuntien tuotantoprosessit: Selvitys mobiilikartoitusmenetelmistä
Kansallinen maastotietokanta KMTK Kuntien tuotantoprosessit: Selvitys mobiilikartoitusmenetelmistä Projektin selvitys 1 Sisältö 1 YLEISTÄ... 2 1.1 LYHENTEISTÄ JA TERMEISTÄ... 2 2 YLEISTÄ MOBIILIKARTOITUSJÄRJESTELMISTÄ...
LisätiedotKansallinen maastotietokanta. KMTK Kuntien tuotantoprosessit: Selvitys MMStuotantoprosessista
Kansallinen maastotietokanta KMTK Kuntien tuotantoprosessit: Selvitys MMStuotantoprosessista Projektin selvitys 1 Sisältö 1 YLEISTÄ... 2 2 YLEISKUVAUS MMS-TUOTANTOPROSESSISTA... 2 2.1 SUUNNITTELU... 2
LisätiedotKANSALLINEN MAASTOTIETO- KANTA-HANKE (KMTK)
KANSALLINEN MAASTOTIETO- KANTA-HANKE (KMTK) KMTK KUNTIEN TUOTANTO- PROSESSIT: SELVITYS KUNTIEN KANTAKARTAN YLLÄPIDON NY- KYISESTÄ TUOTANTOPROSESSIS- TA Sisältö 1 Johdanto... 3 2 Yleiskuva kantakartan ylläpidosta...
LisätiedotKansallinen maastotietokanta. KMTK Kuntien tuotantoprosessit: Selvitys kuntien kantakartan ylläpidon nykyisestä tuotantoprosessista
Kansallinen maastotietokanta KMTK Kuntien tuotantoprosessit: Selvitys kuntien kantakartan ylläpidon nykyisestä tuotantoprosessista Projektin selvitys 1 Sisältö 1. JOHDANTO... 2 2. YLEISKUVA KANTAKARTAN
LisätiedotLASERKEILAUKSEEN PERUSTUVA 3D-TIEDONKERUU MONIPUOLISIA RATKAISUJA KÄYTÄNNÖN TARPEISIIN
LASERKEILAUKSEEN PERUSTUVA 3D-TIEDONKERUU MONIPUOLISIA RATKAISUJA KÄYTÄNNÖN TARPEISIIN PSK-BIM seminaari 9.5.2014 Jukka Mäkelä, Oy 1 SMARTGEO OY Palvelujen johtoajatuksena on tarkkojen, kattavien ja luotettavien
LisätiedotKansallinen maastotietokanta 3D-kaupunkimallit
Kansallinen maastotietokanta 3D-kaupunkimallit Joonas Jokela 28.9.2017 KMTK on osa Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden ohjelmaa Taustaa 3D-kaupunkimallit pinnalla Monet kunnat tuottaneet viime vuosina
Lisätiedotwww.terrasolid.com Kaupunkimallit
www.terrasolid.com Kaupunkimallit Arttu Soininen 03.12.2015 Vuonna 1993 Isoja askeleita 1993-2015 Laserkeilaus helikopterilla/lentokoneella Laserkeilaus paikaltaan GPS+IMU yleistynyt kaikkeen ilmasta mittaukseen
LisätiedotKansallinen maastotietokanta. KMTK Kuntien tuotantoprosessit: Selvitys RPASlentotyötoiminnan
Kansallinen maastotietokanta KMTK Kuntien tuotantoprosessit: Selvitys RPASlentotyötoiminnan tuotantoprosessista Projektin selvitys 1 Sisältö 1 JOHDANTO... 2 1.1 LYHENTEISTÄ JA TERMEISTÄ... 2 2 YLEISKUVAUS
LisätiedotKANSALLISET LASERKEILAUS- JA ILMAKUVAUSOHJELMAT
KANSALLISET LASERKEILAUS- JA ILMAKUVAUSOHJELMAT 1 ILMAKUVAUSOHJELMA Ilmakuvaukset tehty Kansallisen ilmakuvausohjelman mukaisesti vuodesta 2016 lähtien. Kansallinen kuvausohjelma: 5 vuoden kierto (Lapissa
LisätiedotMiehittämättömän ilma-aluksen käyttö toimitustuotannon kartoitustyössä
Miehittämättömän ilma-aluksen käyttö toimitustuotannon kartoitustyössä Jussi Syväjärvi Maanmittauslaitos Maanmittauspäivät 2017 Ilmakuva Fiskari / MML Esityksen sisältö UAV UAS RPAS-Drone-Lennokki? Termit
LisätiedotMaanmittauslaitoksen laserkeilaustoiminta - uusi valtakunnallinen korkeusmalli laserkeilaamalla
Maanmittauslaitoksen laserkeilaustoiminta - uusi valtakunnallinen korkeusmalli laserkeilaamalla Juha Vilhomaa Ilmakuvakeskus MAANMITTAUSLAITOS TIETOA MAASTA Korkeusmallityön taustalla: Yhteiskunnallinen
LisätiedotKansallinen maastotietokanta. KMTK Kuntien tuotantoprosessit: Selvitys RPASmenetelmistä
Kansallinen maastotietokanta KMTK Kuntien tuotantoprosessit: Selvitys RPASmenetelmistä Projektin selvitys 1 Sisältö 1 JOHDANTO... 2 1.1 LYHENTEISTÄ JA TERMEISTÄ... 2 2 YLEISTÄ RPAS-JÄRJESTELMISTÄ... 2
Lisätiedotja ilmakuvauksen hankinta
HANKEKUVAUS, liite 6 1 /6 Imatran kaupungin 3Dkaupunkimalli: Laserkeilausdatan ja ilmakuvauksen hankinta HANKEKUVAUS ja KILPAILUTUSMENETTELY Vasemmalla rakennuskaavan pohjakarttaa Vuoksenniskalta1930 luvulta,
LisätiedotUMTK- SUUNNITTELUPROJEKTIN ESITTELY (UMTK = MML:N UUSI MAASTOTIETOJEN TUOTANTOJÄRJESTELMÄ)
UMTK- SUUNNITTELUPROJEKTIN ESITTELY (UMTK = MML:N UUSI MAASTOTIETOJEN TUOTANTOJÄRJESTELMÄ) Kai Koistinen 1 TAUSTAA 2 KMTK Kansallinen maastotietokanta kokoaa yhteen peruspaikkatiedot, joita ovat Rakennukset
LisätiedotKaupunkimallit. Tilanne Vantaalla. Kimmo Junttila Sami Rapo
Kaupunkimallit Tilanne Vantaalla Kimmo Junttila Sami Rapo Kaupunkimallinnus 2010-luvulla peruspaikkatietoaineistot ennallaan tavoiteltu nopeaa oikotietä 3D-visualisointiin laajennettu aineistohankintaa
LisätiedotKANSALLINEN MAASTOTIETOKANTA-HANKE (KMTK) KMTK KUNTIEN TUOTANTOPROSESSIT: SELVITYS RPAS-MENETELMISTÄ
KANSALLINEN MAASTOTIETOKANTA-HANKE (KMTK) KMTK KUNTIEN TUOTANTOPROSESSIT: SELVITYS RPAS-MENETELMISTÄ Sisältö 1 Yleistä... 3 1.1 Lyhenteistä ja termeistä... 3 2 Yleistä RPAS-järjestelmistä... 3 2.1 RPAS-järjestelmän
LisätiedotLaserkeilauksen ja kuvauksen tilaaminen
www.terrasolid.com Laserkeilauksen ja kuvauksen tilaaminen Arttu Soininen 22.08.2017 Käsiteltävät aiheet Tarjouspyynnössä määrättävät asiat Laserkeilaustyön jakaminen osiin Ajankohdan vaikutus laserkeilaukseen
LisätiedotLOCATION BUSINESS FORUM 2018
LOCATION BUSINESS FORUM 2018 KAMERA VAI LASERKEILAIN; RPAS TIEDONKERUU MAASTOMALLIHANKKEESSA Tripodi Finland Oy Juha Liimatainen Founder & COO Kamera vai laserkeilain? Tuttu dilemma 15 vuoden takaa. Vai
LisätiedotOsoitetietojärjestelmä. Kansallinen maastotietokanta seminaari Paula Ahonen-Rainio
Osoitetietojärjestelmä Kansallinen maastotietokanta seminaari Paula Ahonen-Rainio 1 Miksi osoitetietojärjestelmä Osoite on ihmisille luontainen tapa ilmoittaa sijainti Paikkatietojärjestelmät toimivat
LisätiedotYhteistyössä Kansalliseen Maastotietokantaan Risto Ilves
Yhteistyössä Kansalliseen Maastotietokantaan Risto Ilves 12.5.2016 LUCAS -työpaja Maastotietojen avaaminen 2012 Aalto yliopiston tutkimus Maastotietojen avaamisen menestystekijöitä Ilmainen aineisto Helpot
LisätiedotJulkinen Mobiililaserkeilaukset rataverkolla
Julkinen Tero Savolainen & Tommi Turkka 19.9.2018 Julkinen Tero Savolainen 2011 VR Track Oy Ratatekniikka DI, konetekniikka ABB Drive, mekaniikkasuunnittelu Pöyry Civil, teräsrakennesuunnittelu 2009 Infra
Lisätiedot1. Hankinnan tausta ja tarkoitus
1 (5) Liite 5 HANKINNALLE ASETETTUJA VAATIMUKSIA HANKITTAVA PALVELU: LASERKEILAUS JA ORTOKUVAT 2015 KERAVAN, JÄRVENPÄÄN JA TUUSULAN ALUEILTA Lomakkeessa kuvataan hankittava palvelu, sille asetettavia sekä
LisätiedotKansallinen maastotietokanta
Kansallinen maastotietokanta 3D-Kaupunkimallit Pekka Luokkala 6.9.2018 1 Tavoitteet 2019 KMTK teemat (sisältävät tietomallit, laatuvaatimukset ja elinkaarisäännöt): Rakennukset ja rakenteet (MML ja kunnat,
LisätiedotMaanmittauslaitoksen uusi valtakunnallinen korkeusmalli laserkeilaamalla
Maanmittauslaitoksen uusi valtakunnallinen korkeusmalli laserkeilaamalla MML:n korkeusmalliprosessin taustalla: Yhteiskunnallinen tarve tarkemmalle korkeustiedolle Tulvadirektiivi, Meludirektiivi Lentokenttäkartat,
LisätiedotMetsäkoneiden sensoritekniikka kehittyy. Heikki Hyyti, Aalto-yliopisto
Metsäkoneiden sensoritekniikka kehittyy, Metsäkoneiden sensoritekniikka kehittyy Miksi uutta sensoritekniikkaa? Tarkka paikkatieto metsässä Metsäkoneen ja puomin asennon mittaus Konenäkö Laserkeilaus Tietolähteiden
LisätiedotLuento 6 Mittakuva. fotogrammetriaan ja kaukokartoitukseen
Luento 6 Mittakuva 1 Aiheita Mittakuva Muunnokset informaatiokanavassa. Geometrisen tulkinnan vaihtoehdot. Stereokuva, konvergentti kuva. Koordinaatistot. Kuvien orientoinnit. Sisäinen orientointi. Ulkoinen
LisätiedotLIITE 1(5) TYÖOHJELMA NUMEERISEN KAAVAN POHJAKARTAN LAATIMINEN. 1. Tehtävän yleismäärittely
LIITE 1(5) TYÖOHJELMA NUMEERISEN KAAVAN POHJAKARTAN LAATIMINEN 1. Tehtävän yleismäärittely 2. Lähtötilanne Kartoituskohde Tuusulan kunta, Siippoon alue Karttatyyppi numeerinen kaavan pohjakartta Kartoitusalueen
LisätiedotLuento 5 Mittakuva. fotogrammetriaan ja kaukokartoitukseen
Luento 5 Mittakuva 1 Aiheita Mittakuva Muunnokset informaatiokanavassa. Geometrisen tulkinnan vaihtoehdot. Stereokuva, konvergentti kuva. Koordinaatistot. Kuvien orientoinnit. Sisäinen orientointi. Ulkoinen
LisätiedotPaikkatiedon tulevaisuus
Paikkatiedon tulevaisuus Yksityismetsätalouden metsänhoitajien vierailu TE:llä 11.10.2007 Juhani Tervo Pääarkkitehti, GIS Iso skaala erilaisia paikkatietojärjestelmiä Paikkatieto tietojärjestelmissä Paikkatietojärjestelmä
LisätiedotSuunnittelun lähtöaineisto 3D:hen ja tietomallipohjaiseksi
Suunnittelun lähtöaineisto 3D:hen ja tietomallipohjaiseksi Miten kaupunkimallitietoja hallitaan Kaupunkimallit 2017 8.11.2017 Mirja Metsälä Asemakaavoitus ja suunnittelun pohja-aineisto Nykyinen MRL 55:
LisätiedotLAS- ja ilmakuva-aineistojen käsittely ArcGIS:ssä
Esri Finland LAS- ja ilmakuva-aineistojen käsittely ArcGIS:ssä November 2012 Janne Saarikko Agenda Lidar-aineistot ja ArcGIS 10.1 - Miten LAS-aineistoa voidaan hyödyntää? - Aineistojen hallinta LAS Dataset
LisätiedotMobiilikartoitusdatan prosessointi ja hyödyntäminen
Mobiilikartoitusdatan prosessointi ja hyödyntäminen Alkuprosessointi - Vaiheet 1. Ajoradan jälkilaskenta 2. Havaintodatan korjaus 3. RGB-värjäys 4. Tukipisteiden käyttö Ajoradan jälkilaskenta Korjataan
LisätiedotJohdatus mobiilikartoituksen maailmaan. Joni Salo, Geotrim Oy
Johdatus mobiilikartoituksen maailmaan Joni Salo, Geotrim Oy 19.9.2018 Luennot tänään 9.30-10.00 Johdatus mobiilikartoitukseen 10.00 10.30 Trimblen mobiilikartoitusratkaisut ja uusi MX9 10.30 13.00 Laitteistodemot
LisätiedotMobiilikartoituspäivä Pistepilvien ja kuvien hyödyntäminen Locusympäristössä
Mobiilikartoituspäivä Pistepilvien ja kuvien hyödyntäminen Locusympäristössä Trimble Locus tuoteperhe Yleisten alueiden luvat Ympäristöluvat Palaute Omaisuuden hallinta - Katu- ja viheralueet - Kunnossapito
LisätiedotLuento 5 Mittakuva. fotogrammetriaan ja kaukokartoitukseen
Luento 5 Mittakuva 1 Aiheita Mittakuva Muunnokset informaatiokanavassa. Geometrisen tulkinnan vaihtoehdot. Stereokuva, konvergentti kuva. Koordinaatistot. Kuvien orientoinnit. Sisäinen orientointi. Ulkoinen
LisätiedotUAV-kopteri Jyväskylän kaupunkiympäristössä. Juha Kantanen Jyväskylän kaupunki
UAV-kopteri Jyväskylän kaupunkiympäristössä Juha Kantanen Jyväskylän kaupunki TIIVISTELMÄ Organisaatio Tehtävät UAS-hankinta Esimerkkejä tuotteista Kokemuksia KAUPUNKIRAKENTEEN TOIMIALA MITÄ MAASTOSSA
LisätiedotTammikuu KMTK rakennukset
Tammikuu 2018 KMTK rakennukset Työpaja #1 29.1.2018 Työpaja #2 12.2.2018 Ohjelma 13:00 Tilaisuuden avaus, Juha Saarentaus, FLIC Järjestelmätoimittajien alustukset á 15 min 3D Systems Oy, Jarmo Muukkonen,
LisätiedotDrone-kuvausten käyttökelpoisuudesta metsäkeskuksen toiminnassa Maaseutu 2.0 loppuseminaari
Drone-kuvausten käyttökelpoisuudesta metsäkeskuksen toiminnassa Maaseutu 2.0 loppuseminaari 24.1.2018 Raito Paananen metsätietopäällikkö, Suomen metsäkeskus Dronet metsäkeskuksen toiminnassa SMK:n perustehtäviä
LisätiedotNeljä innovaatiota - Kansallinen maastotietokanta tutuksi. Webinaari Ohjelmapäällikkö Risto Ilves
Neljä innovaatiota - Kansallinen maastotietokanta tutuksi Webinaari 20.3.2018 Ohjelmapäällikkö Risto Ilves Sisältö Maastotietokannan hajautettu ylläpito Paikkatiedon laatuvahti KMTK:n pysyvä ID Kansallinen
LisätiedotMaanmittauslaitoksen ilmakuva- ja laserkeilausaineistot ktjkii-päivä
Maanmittauslaitoksen ilmakuva- ja laserkeilausaineistot ktjkii-päivä 20.9.2011 Pentti Kupari Maanmittauslaitos, ilmakuvakeskus pentti.kupari@maanmittauslaitos.fi 1 MAANMITTAUSLAITOS TIETOA MAASTA Maanmittauslaitoksen
LisätiedotTERRASOLID Point Cloud Intelligence
www.terrasolid.com TERRASOLID Point Cloud Intelligence Kaupunkimallin visualisointikäyttö Kimmo Soukki 22.8.2017 Sisältö Rakennusten teksturointi Renderöinnit yksittäisiin kuviin ja videoiksi Suunnitteluaineiston
LisätiedotTERRASOLID Point Cloud Intelligence
www.terrasolid.com TERRASOLID Point Cloud Intelligence Keilaus- ja kuva-aineiston jalostaminen kaupunkimalliksi Kimmo Soukki 1.9.2016 Sisältö LOD ajattelu Lähtökohdat vektoroinnille Vektorointi Vektorointitavoista
LisätiedotMaastomalliohje ja Maastotietojen hankinnan toimintaohje Matti Ryynänen
Maastomalliohje ja Maastotietojen hankinnan toimintaohje Matti Ryynänen 8.9.2011 Esityksen sisältö Ohjeiden nykytila Tie- ja ratahankkeiden maastotiedot, Mittausohje Maastotietojen hankinta, Toimintaohjeet
LisätiedotLaitetekniset vaatimukset ammattimaiselle dronetoiminnalle. Sakari Mäenpää
Laitetekniset vaatimukset ammattimaiselle dronetoiminnalle Sakari Mäenpää Lopputulokseen vaikuttavat tekijät Kalusto Olosuhteet Ammattitaito Kuvauskohde Hyvä suunnitelma = onnistunut lopputulos Olosuhteet,
LisätiedotNina Heiska, Tauno Suominen, Hannu Heinonen Nordic Geo Center Oy Oulu
Paikkatiedon logistiikkaa - aikamme haasteita Nina Heiska, Tauno Suominen, Hannu Heinonen Nordic Geo Center Oy 9.5.2017 Oulu Esityksen sisältö Keitä me olemme Paikkatiedonkeruun taloudellisuus Paikkatiedon
LisätiedotLoppuraportti Blom Kartta Oy - Hulevesien mallintaminen kaupunkiympäristössä / KiraDIGI
1 YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Virve Hokkanen Loppuraportti Blom Kartta Oy - Hulevesien mallintaminen kaupunkiympäristössä / KiraDIGI Kehitystyö Tässä projektissa haluttiin selvittää kaupunkiympäristössä haasteelliseksi
LisätiedotPaikkatietoalusta-hanke. Osoitetietojärjestelmä
Paikkatietoalusta-hanke Osoitetietojärjestelmä 1 Motivaatio Osoite on ihmisille luontainen tapa ilmoittaa sijainti Paikkatietojärjestelmät toimivat koordinaattien avulla Tarvitaan yksikäsitteinen, kattava
LisätiedotKaukokartoitusaineistojen hyödyntäminen toiminnanohjausjärjestelmässä 5.6.2014
Kaukokartoitusaineistojen hyödyntäminen toiminnanohjausjärjestelmässä 5.6.2014 Jani Heikkilä Bitcomp Oy Uuden ajan toiminnanohjausjärjestelmät Modulaarisia selainsovelluksia Käytettävissä selaimella työskentelypaikasta
LisätiedotMaankäyttöpäätökset Topi Tjukanov
Maankäyttöpäätökset Topi Tjukanov 1.3.2018 1 Vuonna 2017 tehtyjä esiselvityksiä Maankäyttöpäätöstietojen nykytilakartoitus ja maankäyttöpäätösten määrittely (Ympäristöministeriö) Kaavatiedot tunnistettiin
LisätiedotTiedonkeruun miljoonat pisteet
Tiedonkeruun miljoonat pisteet Arttu Julin, Rakennetun ympäristön mittauksen ja mallinnuksen instituutti, Aalto-yliopisto. arttu.julin@aalto.fi Kaupunkimallit 2017 seminaari 8.11.2017 Rakennetun ympäristön
Lisätiedot24.3.2015. Lomakkeessa kuvataan hankittava palvelu, sille asetettavia vaatimuksia sekä hankinnalle asetettavia vaatimuksia.
Liite 5 HANKINNALLE ASETETTUJA VAATIMUKSIA HANKITTAVA PALVELU: KAAVAN POHJAKARTTA, MITTAUSLUOKKA 2 Lomakkeessa kuvataan hankittava palvelu, sille asetettavia vaatimuksia sekä hankinnalle asetettavia vaatimuksia.
LisätiedotMaastokartta pistepilvenä Harri Kaartinen, Maanmittauspäivät
Maastokartta pistepilvenä 22.3.2018 Harri Kaartinen, Maanmittauspäivät 2018 1 Sisältö Pistepilvi aineistolähteenä Aineiston keruu Aineistojen yhdistäminen ja käsittely Sovellukset 22.3.2018 Harri Kaartinen,
LisätiedotKantakarttakyselyn tuloksia
Kantakarttakyselyn tuloksia Kansallinen maastotietokanta-hanke Tilannekuva-työpaketti 28.11.2016 YHTEISTYÖSSÄ: Vastanneiden kuntien määrä Kyselyyn vastanneet kunnat Ei vastausta 154 kuntaa 49,2 % Vastaus
LisätiedotKANTAKARTASTA 3D-KAUPUNKITIETOMALLI
KANTAKARTASTA 3D-KAUPUNKITIETOMALLI #kantakartastakaupunkimalli @tanelihil 3D:n ajankohtaiset 5/2017 Kaupunkitietomalli vs. Meshmalli Kaupunkimallin perustukset Kaupunkimallin rakenne Level of Detail (LOD)
LisätiedotMittaaminen projektipäällikön ja prosessinkehittäjän työkaluna
Mittaaminen projektipäällikön ja prosessinkehittäjän työkaluna Finesse-seminaari 22.03.00 Matias Vierimaa 1 Mittauksen lähtökohdat Mittauksen tulee palvella sekä organisaatiota että projekteja Organisaatiotasolla
LisätiedotTyökalujen merkitys mittaamisessa
Työkalujen merkitys mittaamisessa Mittaaminen ja Ohjelmistotuotanto -seminaari Toni Sandelin 18.4.2001, VTT Elektroniikka, Oulu 1 Sisältö Mihin työkalutukea tarvitaan? Työkalut & metriikat: luokitus Mittausohjelmien
LisätiedotKokonaisvaltainen mittaaminen ohjelmistokehityksen tukena
Kokonaisvaltainen mittaaminen ohjelmistokehityksen tukena Mittaaminen ja ohjelmistotuotanto seminaari 18.04.01 Matias Vierimaa 1 Miksi mitataan? Ohjelmistokehitystä ja lopputuotteen laatua on vaikea arvioida
LisätiedotRyhmät & uudet mahdollisuudet
www.terrasolid.com Ryhmät & uudet mahdollisuudet Arttu Soininen 22.08.2017 Uudet mahdollisuudet ryhmien avulla Parempi maanpinnan yläpuolisten kohteiden luokittelu Maanpäällisten kohteiden luokittelu toimii
LisätiedotDronit metsätiedon keruussa Uuden teknologian mahdollisuudet puunhankinnassa seminaari
Dronit metsätiedon keruussa Uuden teknologian mahdollisuudet puunhankinnassa seminaari 20.4.2017 Raito Paananen metsätietopäällikkö, Suomen metsäkeskus Dronien ominaisuuksia Drone eli UAV (unmanned aerial
Lisätiedot3D-TIEDOT MUUTTAVAT SUUNNITTELUA
3D-TIEDOT MUUTTAVAT SUUNNITTELUA Location Business Forum 2017 Kaupunkimaiseminaari 8.11.2017 Kuopion kaupunki Jari Torvinen LÄHTÖTILANNE Harjoitetu rakennustenmainnusta vuodesta 2013 Pyritty öytämään itse
LisätiedotRauman kaupungin siirtyminen EUREF-FIN-tasokoordinaatistoon ja N2000-korkeusjärjestelmään. Ari-Pekka Asikainen kiinteistö- ja mittaustoimi 13.9.
Rauman kaupungin siirtyminen EUREF-FIN-tasokoordinaatistoon ja N2000-korkeusjärjestelmään Ari-Pekka Asikainen kiinteistö- ja mittaustoimi 13.9.2012 Johdanto sisältöön Menneiden ja nykyisten järjestelmien
LisätiedotMaanmittauspäivät 2014 Seinäjoki
Maanmittauspäivät 2014 Seinäjoki Parempaa tarkkuutta satelliittimittauksille EUREF/N2000 - järjestelmissä Ympäristösi parhaat tekijät 2 EUREF koordinaattijärjestelmän käyttöön otto on Suomessa sujunut
LisätiedotKartta laaditaan koordinaattijärjestelmässä ETRS-GK25 ja korkeusjärjestelmässä N2000.
Tarjouspyyntö 1 (5) NUMEERISEN POHJAKARTAN LAATIMINEN 1. Tehtävän määrittely Sipoon kunnan mittaus- ja kiinteistöyksikkö pyytää tarjoustanne tämän tarjouspyynnön ja sen liitteiden mukaisen numeerisen pohjakartan
LisätiedotMissä mennään KMTK ohjelmassa? Ohjelmapäällikkö Risto Ilves
Missä mennään KMTK ohjelmassa? 9.10.2018 Ohjelmapäällikkö Risto Ilves Kansallinen maastotietokanta (KMTK) Kansallisessa maastotietokannassa mallinnetaan julkisen hallinnon tuottamat yhteiset paikkatiedot
LisätiedotMatterport vai GeoSLAM? Juliane Jokinen ja Sakari Mäenpää
Matterport vai GeoSLAM? Juliane Jokinen ja Sakari Mäenpää Esittely Tutkimusaineiston laatija DI Aino Keitaanniemi Aino Keitaanniemi työskentelee Aalto yliopiston Rakennetun ympäristön mittauksen ja mallinnuksen
LisätiedotJHS-hanke-ehdotus: KMTK Rakennukset ja rakenteet - kohteet
JHS-hanke-ehdotus: KMTK Rakennukset ja rakenteet - kohteet Pekka Luokkala KMTK on osa Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden ohjelmaa 1 Esityksen sisältö Mistä KMTK:ssa ja kohdemallinnuksessa on kyse?
LisätiedotPaikkatietoalusta. Kuntien digitaaliset paikkatiedot tehokäyttöön. Kuntakiertue Kari Hautamäki ja Jaakko Uusitalo
Paikkatietoalusta Kuntien digitaaliset paikkatiedot tehokäyttöön Kuntakiertue 2019 - Kari Hautamäki ja Jaakko Uusitalo Datalle on tarvetta. Tiedon pitää olla luotettavaa. Toiminta tehostuu Yhdenvertaisuus
LisätiedotDIGIBONUSTEHTÄVÄ: MPKJ NCC INDUSTRY OY LOPPURAPORTTI
DIGIBONUSTEHTÄVÄ: MPKJ NCC INDUSTRY OY LOPPURAPORTTI Tekijä: Marko Olli 16.10.2018 Sisällys 1 Johdanto...3 2 Hankkeen tavoitteet ja vaikuttavuus...3 3 Laitteisto ja mittaustarkkuus...3 4 Pilotointi ja
LisätiedotMAANALAINEN KAUPUNKIMALLI. Aleksin huoltotunneli
MAANALAINEN KAUPUNKIMALLI Aleksin huoltotunneli Maanalainen kaupunkimalli Aleksin huoltotunneli Aleksanterinkadun huoltotunnelin mallinnusprojektin tavoitteena on kehittää menetelmä ja prosessi maanalaisten
LisätiedotPaikkatietoalusta. Kuntien digitaaliset paikkatiedot tehokäyttöön. Kuntakiertue Kari Hautamäki ja Jaakko Uusitalo
Paikkatietoalusta Kuntien digitaaliset paikkatiedot tehokäyttöön Kuntakiertue 2019 - Kari Hautamäki ja Jaakko Uusitalo Datalle on tarvetta. Tiedon pitää olla luotettavaa. Toiminta tehostuu Yhdenvertaisuus
LisätiedotPAIKKATIETOMARKKINAT 2018 LASERKEILAUSSEMINAARI
PAIKKATIETOMARKKINAT 2018 LASERKEILAUSSEMINAARI 9.11.2018 1 HISTORIAN HAVINAA Nykyinen valtakunnallinen laserkeilaus aloitettiin 2008 Suomi tulee katettua 100% vuonna 2019 Nykyiselle keilaukselle etukäteen
LisätiedotSäilörehunurmen sadon määrän kaukokartoitus
Säilörehunurmen sadon määrän kaukokartoitus Jere Kaivosoja, LUKE LYHYESTI Kaukokartoitusta droneilla ja satelliiteilla Dronet: +Tarkka resoluutio +Absoluuttiset arvot mahdollisia +Tarkemmat laatutiedot
Lisätiedoteopetussuunnitelmat ja Tutkinnot Ulla Angervo
eopetussuunnitelmat ja Tutkinnot 7.9.2012 Ulla Angervo Oppijan palvelut Hakeutujan palvelut Oppija Koulutuspalveluiden järjestäjä Opintojen aikaiset palvelut Oppijan verkkopalvelun tavoitetila Tiedonsiirto-
LisätiedotPROJECT X. 2D tarkastuksen standardi Mittausteknologian edelläkävijä
PROJECT X 2D tarkastuksen standardi Mittausteknologian edelläkävijä 2-dimensioinen kameramittausjärjestelmä Project X.. 2D mittauksen standardi Project X on erilainen. Siinä on otettu käyttöön aivan uusi,
LisätiedotKaupunkimallit ja CityGML
Kaupunkimallit ja CityGML Smart cities nyt ja huomenna SFS-seminaari 14.4.2015 Hannu Lammi, Osastopäällikkö, DI When infrastructure counts. Kaupunkimalli 3D kaupunkimalli on kolmiulotteinen digitaalinen
LisätiedotLuento 10: Optinen 3-D mittaus ja laserkeilaus
Maa-57.301 Fotogrammetrian yleiskurssi Luento-ohjelma 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 (P. Rönnholm / H. Haggrén, 19.10.2004) Luento 10: Optinen 3-D mittaus ja laserkeilaus AIHEITA Optinen 3-D digitointi Etäisyydenmittaus
LisätiedotLumitöiden estekartoitus
Lumitöiden estekartoitus Infra FINBIM Pilottipäivä nro 8 Eija Heikkilä 24.10.2013 Sisällysluettelo Tausta ja tavoite Toteutus Tulokset ja havaitut ongelmat Tausta ja tavoite Lumitöissä rikottujen laitteiden
LisätiedotRaitiotiehankkeen toteutusmalliesiselvitys
Raitiotiehankkeen toteutusmalliesiselvitys Tampereen kaupunki Kaupunginvaltuuston iltakoulu raitiotiehankkeeseen liittyen 24.4.2014 Toteutusmallin valinta Toteutusmallitarkastelu käynnistettiin kesällä
LisätiedotTarkkuuden hallinta mittausprosessissa
- Tarkkuuden hallinta mittausprosessissa Tauno Suominen/ Nordic GeoCenter Oy 21.03.2018 kuva: Tampereen kaupunki/idis Design Oy Nordic GeoCenter Oy Suomen vanhin geodeettisten 3D-laserskannereiden maahantuontiin,
LisätiedotKMTK tilannekatsaus. Risto Ilves KMTK Ohjelmapäällikkö. KMTK on osa Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden ohjelmaa
KMTK tilannekatsaus Risto Ilves KMTK Ohjelmapäällikkö KMTK on osa Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden ohjelmaa 1 KMTK Teemat ja Tasot Linkitetyt tiedot Digiroad VTJ Rakennustiedot Johtotieto Suunnitelmatiedot
LisätiedotMerlin Systems Oy. Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi. Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007
Merlin Systems Oy Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007 Merlinin palvelujen toimittaminen ja Asiakasratkaisuyksikön tehtäväkenttä Merlin Asiakasratkaisut
LisätiedotLaserkeilaus suunnistuskartoituksessa
Laserkeilaus suunnistuskartoituksessa Uusi mahdollisuus pohjaaineistoksi Suunnistuskartoittajien talvipäivä 16.2.2008, Jussi Silvennoinen Laserkeilauksen periaate Laserkeilain muistuttaa tutkaa Keilain
LisätiedotAvoimen ja yhteisen rajapinnan hallintasuunnitelma v.1.4
Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintasuunnitelma v.1.4 Tämän esityksen sisältö tausta avoimet toimittajakohtaiset rajapinnat (toimittajan hallitsemat rajapinnat) avoimet yhteiset rajapinnat (tilaajan
LisätiedotTYÖOHJEET VR-HYVINKÄÄ
TEEMU JAUHIAINEN, JONI NORDSTRÖM TYÖOHJEET VR-HYVINKÄÄ Metropolia Ammattikorkeakoulu KONE- JA TUOTANTOTEKNIIKKA Projektisuunnitelma 19.3.2014 Sisällys Lyhenteet 1 Johdanto 1 2 Projektin tavoitteet 1 3
LisätiedotSOPIMUS 1(8)..201_ Dnro TRE: /201_
SOPIMUS 1(8) TAMPEREEN KAUPUNGIN KAUPUNKIYMPÄRISTÖN PALVE- LUALUEEN JA INFRA LIIKELAITOKSEN VÄLINEN PALVELU- SOPIMUS PAIKKATIETOPALVELUIDEN HANKINNASTA VUON- NA 2017 SOPIMUS 2(8) 1. Sopimusosapuolet Tilaaja:
LisätiedotKaukokartoitusaineistot ja maanpeite
Kansallinen maastotietokanta hanke Maasto-työpaja 20.9.2016 Kaukokartoitusaineistot ja maanpeite Pekka Härmä Suomen Ympäristökeskus 1 Sisältö SYKE tietotarpeet Tietolähteet maanpeitetiedon tuottamisessa
LisätiedotPRE/InfraFINBIM tietomallivaatimukset ja ohjeet AP3 Suunnittelun ja rakentamisen uudet prosessit
Built Environment Process Re-engineering PRE PRE/InfraFINBIM tietomallivaatimukset ja ohjeet AP3 Suunnittelun ja rakentamisen uudet prosessit 18.03.2014 Osa 12: Tietomallin hyödyntäminen infran rakentamisessa
LisätiedotGeotrim TAMPEREEN SEUTUKUNNAN MITTAUSPÄIVÄT 29.3.2006
Geotrim TAMPEREEN SEUTUKUNNAN MITTAUSPÄIVÄT 29.3.2006 Satelliittimittauksen tulevaisuus GPS:n modernisointi, L2C, L5 GALILEO GLONASS GNSS GPS:n modernisointi L2C uusi siviilikoodi L5 uusi taajuus Block
LisätiedotMAASTOKARTOITUSAINEISTON VISUALISOINTI. Kai Lappalainen, Ramboll Finland Tampere
MAASTOKARTOITUSAINEISTON VISUALISOINTI Kai Lappalainen, Ramboll Finland Tampere RAMBOLL FINLAND OY Perustettu vuonna 1962 Vuonna 2009 lähes 1200 työntekijää 23 paikkakunnalla Liikevaihto 89,9 M (2009)
LisätiedotMittatarkat viistoilmakuvat maankäytön suunnittelussa. Jukka Erkkilä Avainasiakaspäällikkö Blom Kartta Oy
Mittatarkat viistoilmakuvat maankäytön suunnittelussa Jukka Erkkilä Avainasiakaspäällikkö Blom Kartta Oy Esityksen sisältö Yritysesittely Blom Kartta Oy BlomOBLIQUE-viistoilmakuvapalvelun esittely Asiakasesimerkit
LisätiedotSiltatiedon tarkkuustason määrittäminen Taitorakennerekisterissä. Maria Vinter
Siltatiedon tarkkuustason määrittäminen Taitorakennerekisterissä Maria Vinter 2 Taustaa Diplomityö: Tietomallinnuksen hyödyntäminen siltojen ylläpidossa, valmis 09/2017 https://julkaisut.liikennevirasto.fi/pdf8/opin_2017-03_tietomallinnuksen_hyodyntaminen_web.pdf
LisätiedotAineistojen käytettävyys ja saatavuus
Aineistojen käytettävyys ja saatavuus Minna Kallio, SYKE Markus Haakana, Luke Lucas-työpaja, SYKE 12.5.2016 Tavoitteet Arvioidaan hankkeessa kehitetyn LUCAS tilastojen laskentamenetelmässä käytettyjen
LisätiedotKieliaineistojen käyttöoikeuksien hallinnan tietojärjestelmä
Kieliaineistojen käyttöoikeuksien hallinnan tietojärjestelmä Omistaja Tyyppi Tiedoston nimi Turvaluokitus Kohderyhmä Turvaluokituskäytäntö --- SE/Pekka Järveläinen Projektisuunnitelma projektisuunnitelma_kielihallinto.doc
LisätiedotKäyttövarmuuden peruspilarit
Käyttövarmuuden peruspilarit Esitys 6.4.2017 Rikasta Pohjoista 2017 foorumissa Kunnossapitoyhdistys Promaint ry Jaakko Tennilä Promaintin käyttövarmuustoimikunnan näkemys omasta vastuualueestaan Tavoitteena
LisätiedotMobiilit ratkaisut yrityksesi seurannan ja mittaamisen tarpeisiin. Jos et voi mitata, et voi johtaa!
Mobiilit ratkaisut yrityksesi seurannan ja mittaamisen tarpeisiin Jos et voi mitata, et voi johtaa! Ceriffi Oy:n seuranta- ja mittauspalveluiden missio Ceriffi Oy:n henkilöstö on ollut rakentamassa johtamis-,
LisätiedotAutomatisoinnilla tehokkuutta mittaamiseen
Automatisoinnilla tehokkuutta mittaamiseen Finesse seminaari 22.3.2000 Päivi Parviainen 1 Miksi automatisoida? Mittaamisen hyödyt ohjelmistokehityksen ajantasainen seuranta ja hallinta tuotteen laadun
LisätiedotOsoitetietojärjestelmä
Osoitetietojärjestelmä Julkisen hallinnon yhteinen paikkatietoalusta -osahanke 22.11.2017 KMTK-seminaari, Vaasa Paula Ahonen-Rainio 1 Näkökulmat Osoitetieto = osoite + sijaintipiste Miksi osoitetietojärjestelmä
Lisätiedot