Hyvää Joulua kaikille Karhunpalveluksen lukijoille!

Transkriptio

1 Porin kaupungin henkilöstölehti 5/2002 Hyvää Joulua kaikille Karhunpalveluksen lukijoille! Pajakouluprojekti s. 3 Hei, me lobataan s. 6 Kaupungin Internet-sivut uudistuivat s. 8-9 Lähiötyöntekijät s. 16 Kuva: Satakunnan Museo

2 2 Karhun Tapahtuma Kalenteri JOULUKUU Su 5.1. NÄYTTELY; HOTELLI OTAVA, Satakunnan Museo Valtiovalta ja kunnat Ammoisista ajoista lähtien on käyty keskustelua valtio-kunta - suhteesta. Alkuunsa pohdinta on lainoppineiden keskuudessa lähtenyt siitä, mistä kuntayhteisön valta on peräisin. Jo 1800-luvun puolivälissä katsottiin vakiintuneen sen käsityksen, että kaupungit eivät enää ole itsehallinnollisia yhteisöjä vaan jonkinlaisia valtiollisten elinten johdannaisia. Niiden olemassaolon ja toiminnan katsottiin täysin riippuvan valtiovallan tahdosta. Suomessa jo K. J. Ståhlberg oli sitä mieltä, että kunnan valta on valtiosta johdettua luvulla professori Olavi Rytkölä esitti käsityksen, jonka mukaan kaikki yhteiskunnallinen vallankäyttö on lähtöisin valtiosta ja valtio voi tarvittaessa supistaa, laajentaa tai jopa lakkauttaa kuntien itsenäisen ja omavastuisen vallankäytön luvulla Suomessa rakennettiin kiivaalla vauhdilla hyvinvointivaltiota. Kuntien tehtäväksi tuli tuottaa kansalaisille tärkeät hyvinvointipalvelut. Kuntien palvelutuotantoa ohjattiin hyvin yksityiskohtaisella lainsäädännöllä, jonka toteuttamista ja noudattamista valtion lukuisat viranomaiset valvoivat. Samaa tarkoitusperää hyvin tehokkaasti edesauttoi myös se tosiasia, että kuntien organisaatiot Helsingistä Utsjoelle saakka oli valettu yhteen ja samaan muottiin. Se helpotti sekä lakien säätämistä että niiden noudattamisen valvontaa. Vapaakuntakokeilu oli Suomessa käynnissä vuosina Kokeilun myötä kunnat saivat ensimmäisen kerran oikeuden muotoilla organisaatiotaan ja päätöksentekojärjestelmäänsä omien tarpeidensa mukaiseksi. Pori käytti tilaisuutta hyväkseen ja Pori 2000 ohjelman käsittelyn yhteydessä hajautti ennakkoluulottomasti niin päätöksentekoa, valtaa kuin vastuutakin. Uudistus vahvisti merkittävästi kunnallista itsehallintoa ja vei valtio-kunta suhdetta oikeaan suuntaan. Kun kansalaiset aiemmin olivat hallintoalamaisia, heistä verrattain lyhyessä ajassa tulikin palvelujen käyttäjiä eli asiakkaita. Muutos oli huomattavan suuri luvulla valtio normiohjauksen sijasta otti käyttöön talouden. Eri tavoin ja vuosi 2003 mukaan lukien valtiovalta eri keinoja hyväksikäyttäen on heikentänyt Porin rahoituspohjaa vuositasolla jo 65 milj. euroa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että ilman tehtyjä sopeutumistoimenpiteitä Porin veroprosentti olisi peräti 25. Itsenäinen verotusoikeus on kunnallisen itsehallinnon tärkeä perusta. Sitä valtiovalta on viime vuosien aikana hyvin reippain ottein ravistellut. Kuntaliiton hankkiman asiantuntijalausunnon mukaan ravistelu on kaiken lisäksi toteutettu ilman valtiosääntöoikeudellisia riittävän painavia perusteita. Pori taas kerran ja kesken ensi vuoden talousarviokäsittelyn joutui yllättäen aivan uuden tilanteen eteen. Jo vuodesta 1997 alkaen kunnille ja myös Porille on jätetty tilittämättä niille kuuluvia veroja tosi huomattava määrä. Lisäksi ensi vuoden tilitykset voivat olla mitä tahansa. Niinpä ensi vuoden tärkeimmän tuloerän eli verotulon suuruudesta ei kukaan voi sanoa mitään varmaa. Kun näin on, on KH tehnyt jo omat toimenpiteensä ja suunnitelman varautumisesta kaikkein huonoimpaan vaihtoehtoon. Näin tulee tehdä myös jokaisessa virastossa, laitoksessa ja yksikössä. Eli tilejä avattaessa ensimmäisen vuosineljänneksen menojen suhteen on viisasta olla äärimmäisen pidättyväinen. Taakse jäävästä vuodesta totean, että kaupungin henkilöstö on hoitanut erinomaisella ja uutteralla tavalla tärkeimmän tehtävänsä eli palvelutuotannon. Tiedän, että kaupunkilaiset arvostavat sitä suuresti. Toivotan jokaiselle Rauhaisaa Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta1 Martti Sinisalmi Kaupunginjohtaja Su 5.1. Su Su Su Su 2.3. To 19. ja pe AVOIN NUORTEN NÄYTTELY; Kalenteri, PORTAIT GALLERIA, Antinkatu 33 A MUSEON OMA TONTTUNÄYTTELY, Satakunnan Museo NÄYTTELY; KALERVO PALSA, Porin Taidemuseo NÄYTTELY; KOKOELMIA, Porin Taidemuseo NÄYTTELY; Luontokuvat. Suomalainen luonto kuvaus 100 vuotta Suomen valokuvataiteen museon kiertonäyttely, Luontotalo Arkki PORI SINFONIETTAN PORIN SUURI JOULUKONSERTTI Kolme Blondia Joulupukin maassa, Promenadikeskus klo 19 Pe 20.- TUOMAAN MARKKINAT, la kävelykatu ja kauppatori klo 8-18 La OI JOULUYÖ -JOULUKONSERTTI, Keski-Porin kirkko klo 22 Pe PORIN RAVIT, Totoline, Porin ravirata klo 18 Ti TAMMIKUU UUDENVUODEN GAALA, Porin Filharmoninen kuoro Promenadikeskus klo 21 La 4.- VALTAKUNNALLINEN KERÄILY 2003 su TAPAHTUMA Porin lyseon liikuntasali klo Ke 8.- su Ti 21.- ke La su NÄYTTELY; Reeta Kekkonen ja Kati Lehtonen PORTAIT GALLERIA, Antinkatu 33 A WEST STEP OPINTOMESSUT, Teknologiakeskus Pripoli NÄYTTELYT; AERNOUT MIK ja EILA MINKKINEN: PROFILE Porin Taidemuseo Maakunta vastaan kotikunta Pori on Satakunnan pääkaupunki. Kun tämän lausuu ääneen porilaisten koeteltu itsetunto kohenee kummasti, ryhti paranee ja korva herkistyy kuuntelemaan josko puhuja vaikka äityisi enemmältikin kehuskelemaan. Erityistä mannaa korville kehuminen on, jos seurassa sattuu olemaan raumalaisia. Pori-Rauma vitsit ovat oma taiteen lajinsa. Niistä pääsevät nauttimaan molemmat osapuolet. Ulkosatakuntalaiset kuulostelevat äänenpainoja ja kyselevät, oletteko te oikein tosissanne riidoissa. No, eihän me. Vai mitä mieltä olette? Kaikella on kuitenkin rajansa tässä elämässä. Asiat ovat saaneet aivan uutta merkitystä erilaisten maakunnallisten yhteistyömuotojen kautta. Onhan meillä ollut Satakunnan sairaanhoitopiiri ja erityishuoltopiirin kuntayhtymä. Uudet yhteistyömuodot ottavat kuitenkin lujille. Ensin tuli SAMK eli Satakunnan ammattikorkeakoulu ja nyt Satakunnan aluepelastuslaitos. Olin mukana 1996, kun kiersimme rehtori Pynnän kanssa maakuntaa neuvottelemassa Harjavallan, Huittisten, Kankaanpään ja Rauman ylläpitämien oppilaitosten henkilöstön siirtämistä Porin kaupungin palvelukseen. Kyllä se työstä kävi. Myöhemmin teimme saman kierroksen silloisen henkilöstöjaoston puheenjohtaja Tellervo Elon ja kaupunginjohtaja Martti Sinisalmen kanssa ja esittäydyimme uutena työnantajana. SAMK:lla menee hyvin ja se valittiin taannoin yhdeksi viidestä huippuyksiköstä valtakunnassa. Mutta miten on? Olin marraskuun puolivälissä Raumalla Ammatillisten aikuiskoulutuskeskusten liiton neuvottelupäivillä. Illalla ohjelmassa oli kaupungin vastaanotto, missä kaupunginjohtaja Koivu kehui parhaansa mukaan kotikaupunkiaan runsaslukuiselle vierasjoukolle. Tuli koulutuksen vuoro. Koivu kertoi Rauman opettajakoulutuslaitoksesta osana Turun yliopiston opettajakoulutusta ja tutkimustoiminnan käynnistymisestä Tampereen teknillisen korkeakoulun ohjauksessa. Sitten hän sanoi Raumalla olevan laaja-alaista ammattikorkeakouluopetusta ja luetteli kaikki toimialat. Hän ei kuitenkaan sanallakaan maininnut, että kyseessä on Satakunnan ammattikorkeakoulu puhumattakaan siitä, että hän olisi maininnut sen ylläpitäjän eli Porin kaupungin nimen. Voi suru! Mistä nämä traumat tulevat? Seuraavana päivänä minulla oli tilaisuus Rauman palolaitoksella. Olemme koko syksyn valmistelleet Satakunnan aluepelastuslaitoksen toiminnan käynnistämistä ensi vuoden alussa. Pori on keskuskunta ja koko maakunnan päätoiminen palohenkilöstö siirtyy Porin palkkalistoille. Vääntö on ollut sisukasta. Kaikki ovat pitäneet puoliaan. Niin Raumallakin. Kuin siunatuksi lopuksi pääluottamusmies pyysi puheenvuoron ja sanoi Rauma o tääl periferias iha Satakunna reuna-alueel. Ei raumalaiset mittää satakuntalaisii ol. San siihe sit jotaki. Nimet ovat kuitenkin papereissa ja Suomen parhaan pelastuslaitoksen rakentaminen voi siltä osin alkaa. Pitää kuitenkin vielä kertoa, miten Rauman retkeni päättyi. Puolipökerryksissä palaverista kiiruhdin hotelliin luovuttamaan huonettani ennen puolta päivää. Olinhan oikein yöpynyt Raumalla. Tuli höpötettyä kaikenlaista receptionin virkailijoiden kanssa. Minä onneton menin sanomaan, että nyt ne teidän palomiehennekin sitten siirtyvät meidän palvelukseen ammattikorkeakouluväen jatkoksi, jolloin keskustelukumppanini tokaisi Kaik Te meilt viätte. Vietä siinä sitten tasapainoista viikonloppua. Ps. Kun sitten maanantaina tulin töihin luulin ymmärtäväni raumalaisia, merikarvialaisia, siikaislaisia ja kaikkia niitä pieniä ihmisiä, jotka ovat joutuneet tai joutumassa Pori-nimisen möhköfantin kitaan. En minäkään tuntisi oloani kotoisaksi jos olisin esimerkiksi Tampereen seudun Porin hallintoalueen henkilöstöjohtaja, palkan maksaisi Tampereen kaupunki ja kaikki päätökset tehtäisiin Tampereella. Kai siihenkin silti sopeutuisi. Hyvää Joulua! Arto Vitikka Henkilöstöjohtaja

3 Karhun 3 Sopeutumattomien oppilaiden tilanne lähtökohtana pajakouluprojektille Akuutti tarve kouluissa oli lähtökohtana koululautakunnan ( ) nimeämän erityis-opetuksen työryhmän esitykselle laajentaa ja kehittää pajakoulutoimintaa. Työryhmässä todettiin, ettei sopeutumattomien (ESY) oppilaiden erityisopetus nykyisellään ole riittävä keino vaikeutuvan oppilasaineksen opettamiseksi, vaan nykyistä esy-opetusta tulisi muuttaa toiminnallisempaan suuntaan. Hanke nimettiin erilliseksi Pajakouluprojektiksi. Pajakouluprojekti Termeihin pajakoulu ja koulupaja törmää yhä useammin, mutta termin pajakoulu sisältöä ei ole koskaan määritelty. Valtakunnallinen työpajayhdistys ry ja opetushallitus ovat tehneet selvityksen pajakoulutoiminnasta, jonka voidaan sanoa kattavan maantieteellisesti koko Suomen eli joka läänissä on toimintaa. Pajakoulut ovat käytännössä yhä useampien nuorten kohdalla toinen, kolmas tai viimeinen mahdollisuus suorittaa peruskoulun oppimäärä. Yksilöllisen, toiminnallisuuteen, tekemiseen ja läheiseen vuorovaikutukseen perustuvan metodin avulla monet nuoret palautuvat takaisin koulujärjestelmän piiriin. Porissa on toiminut pitkään pajakoulu yhdeksännen luokan oppilaille Kuninkaanhaan yläasteen alaisuudessa, nuorten työpajan yhteydessä. Erityisopetuksen uudelleenorganisointi Erityisopetuksen työryhmä esitti, että pajakoulutoimintaa laajennettaisiin koskemaan jokaista yläasteen luokkaa ja tämä vaati kahden lisäryhmän perustamista jo toimivan pajakouluryhmän lisäksi. Syksystä 2002 alkaen kaikki luokkien 7-9 esy-opetus onkin keskittynyt keskustan alueelle pajakoulumuotoisena. Luokkamuotoinen yläasteikäisten esy-opetus tapahtuu kolmessa opetusryhmässä, joista kaksi muodostavat erillisen pajakouluprojektin, joka toimii itsenäisyydenkatu 47:ssä, PSYL:n ja Cygnaeuksen koulujen läheisydessä. Luokkien 1-6 sopeutumattomien erityisluokat on sijoitettu Cygnaeuksen kouluun. Jäljelle jääneet yläasteiden kouluissa toimivat ESY- luokat on purettu laaja-alaisiksi, jolloin oppilas voi olla klinikalla niistä aineista, joissa hänellä on erityisiä vaikeuksia ja muuten opiskella yleisopetuksen piirissä. Tämä menettely on perusopetuslain hengen mukainen. Pajakouluprojektin hankesuunnittelu ja tavoitteet Erityisopetuksen työryhmän puheenjohtajana toiminut koulupsykologi Laura Luodemäki ja projektin vastuuhenkilönä jatkava Satu Peltomaa laativat yhteistyössä pajakouluprojektille hankesuunnitelman vuoden 2001 lopulla. Satakuntaliiton maakuntahallitus päätti kokouksessaan myöntää Porin kaupungin koulutusvirastolle Pajakouluprojekti-hankkeeseen Euroopan sosiaalirahaston ja valtion rahoitusosuutta. Projektin tämän vuoden kustannusarvio on euroa, josta EU-avustuksen osuus on 60 prosenttia. Pajakouluprojektin ohajusryhmän tehtävänä on ohjata ja valvoa projektin toimintaa ja varojen käyttöä. Ohjausryhmä kokoontui ensimmäisen kerran Porin koulutusvirastossa ja sen jäseninä on edustajia koulutusvirastosta, Satakuntaliitosta, sosiaalikeskuksesta sekä Porin Palveluopistosta ja Tekniikkaopistosta. Pajakouluprojektin tavoitteena on syrjäytymisen ehkäisy. Projektissa pyritään lisäämään työssäoppimis-mahdollisuuksien lisäksi oppilaiden motivaatiota opiskelua kohtaan, elämänhallintaa, itseohjautuvuutta ja vastuullisuuden kasvattamista omia valintoja kohtaan sekä tukemaan oppilaiden itsetuntoa. Oppilaiden valinta pajakouluprojektiin Kevätlukukaudella kartoitettiin koulujen oppilashuoltotyöryhmille tehdyn kyselyn kautta ja koulukuraattorien avulla pajakoulutyyppistä opetusta tarvitsevan oppilasaineksen määrä yläasteiden ja kuudesluokkalaisten osalta. Kyseessä oli noin kolmenkymmenen oppilaan joukko, joista valittiin kaksikymmentä 7-9. luokan oppilasta projektiin, 18 poikaa ja 2 tyttöä. Sopeutumattomuus yleisopetukseen voi ilmetä esimerkiksi runsaina poissaoloina, passiivi- suutena, häiritsevänä käyttäytymisenä tai negatiivisena asenteena koulua ja opettajia kohtaan. Koulut tekevät oppilashuoltotyöryhmien toimesta esityksen oppilaan siirtämiseksi erityisopetukseen. Siirto edellyttää vanhempien suostumusta. Koulutuslautakunta tekee päätöksen oppilaan siirtämiseksi esy-opetukseen, jolloin sijoituspaikkana on pajakoulu tai -projekti. Oppilaaksi voidaan ottaa myös ala-asteen erityisopetuksesta yläasteelle siirtyviä oppilaita, mikäli heidän integrointinsa yleisopetukseen ei ole mahdollista. Pajakoulun ja projektin oppilaaksiottoalue on koko Porin kaupunki. Joukkuelajit edistävät osaltaan ryhmähengen muodostumista. Pajakoulutoiminnan aloittaminen Pajakouluprojekti aloitti toimintansa koulujen aloituspäivänä Itsenäisyydenkatu 47:n tiloissa. Projektin henkilökuntaan kuuluvat koulutussuunnittelija, koulukuraattori, kaksi erityisopettajaa ja kouluavustaja. Erityisluokanopettaja Toni Ranne toimii 9. luokan ja Tuula Jokinen yhdistetyn 7-8. luokan erityisluokanopettajana. Molempiin opetusryhmiin kuuluu 10 oppilasta, mikä onkin esy-luokan suurin mahdollinen oppilasmäärä. Kouluavustaja Lasse Sammalisto toimii pääasiassa 9. luokassa. Yhdistetyssä 7-8. luokassa on tällä hetkellä yhdellä oppilaalla henkilökohtainen avustaja. Koulutussuunnittelija Satu Peltomaa on projektin vastuuhenkilö ja vastaa hankesuunnittelusta, projektin toteutuksesta ja koordinoinnista, tiedottamisesta, verkosto- ja viranomaisyhteistyöstä sekä raportoinnista. Viranomaisyhteistyön tueksi on koottu pajakouluprojektin oppilashuoltotyöryhmä, joka kokoontuu kuukausittain keskustelemaan oppilashuollollisista asioista, koulutoiminnasta yleensä, vaikeuksissa olevien oppilaiden koulunkäynnistä sekä hoitoonohjauksesta. Oppilashuoltotyöryhmään kuuluu pajakouluprojektin oman henkilökunnan lisäksi edustus sosiaalikeskuksesta, terveysvirastosta, poliisista ja perheneuvolasta. Koulukuraattori Jaana Salonen työskentelee koululla kolmena päivänä viikossa, mikä on enemmän kuin kuraattoripalvelut kouluissa yleensä. Hänen työhönsä kuuluu peruskuraattorityö kuten oppilaiden ohjaus ja neuvonta, terapeuttisluonteiset keskustelut, perheen tukeminen, yhteistyötapaamiset eri oppilashuoltotyöhön liittyvien tahojen kanssa ja koulunkäynnin erityisjärjestelyiden suunnittelu yhteistyössä opettajien kanssa. Pajakouluprojektissa kuraattori osallistuu myös joidenkin oppituntien työskentelyyn, sekä suunnittelee ja ohjaa toiminnallisuutta esim. leiritoimintaa. Lisäksi kuraattorin ollessa koululla opettaja voi tarvittaessa poistaa oppilaan oppitunneilta kuraattorin luokse rauhoittumaan tai tekemään tehtäviä. Pajakouluprojektin opetussuunnitelman toteuttaminen Pajakouluprojektin tehtävänä on etsiä keinoja, joiden kautta kullakin oppilaalla olisi mahdollisuus kehittää itseään monipuolisesti, löytää omat vahvuutensa ja syventää erityisosaamistaan sekä kasvattaa ja lisätä elämässä tarpeellisia tietoja ja taitoja. Pajakouluprojektissa opetus tapahtuu pienryhmissä, joissa jokainen oppilas voidaan huomioida yksilönä. Opiskeluryhmä on oppimista ja kasvua tukeva ja mahdollistava resurssi. Pajakouluprojektin oppilaiden henkilökohtaiset opetussuunnitelmat laaditaan realistisesti, mutta mahdollisimman tavoitteellisesti niin, että opiskelusuunnitelmat kattavat vähintäänkin yleisopetuksen vähimmäissisällöt ja huomioivat oppilaiden henkilökohtaiset kiinnostuksen kohteet sekä erityistä harjoitusta vaativat osa-alueet. Henkilökohtaisia tavoitteita tarkennetaan jatkuvasti oppilaiden oppimisvalmiuksien kasvaessa. Opettaja ja oppilas asettavat oppimisen tavoitteet oppilaalle sopiviksi yhteistyössä vanhempien kanssa.. Jokaisen oppilaan tavoitteet määritellään hänen lähtötilanteensa mukaisesti ja opiskelutilanteissa huomioidaan yksilölliset opiskelutavat. Henkilökohtaisten opetussuunnitelmien lisäksi oppilaille voidaan laatia henkilökohtaiset urasuunnitelmat. Opiskelussa korostetaan kouluopiskelun ja käytännön työelämän yhteyksiä ja pyritään järjestämään työharjoittelumahdollisuuksia sekä asianmukainen neuvonta ja ohjaus myös työpaikoilla (mentorit). Osa käytännön opiskelusta tapahtuu yhteistyössä ammattikoulujen kanssa. Oppilaille pyritään löytämään toisen asteen opiskelijoista tutor-oppilaat. Koulu- ja työpaikkaopiskelun lisäksi järjestetään resurssien mukaan mahdollisuuksia kokemusperäiseen oppimiseen: tutustumiskäyntejä, opintoretkiä, toiminnallisia päiviä ja muutamien päivien pituisia leirikouluja, jotka suunnitellaan yhdessä oppilaiden kanssa Oppilaiden on usein vaikea ymmärtää, mitä jokin uusi asia heidän kannaltaan merkitsee, mutta kokemusten kautta heille tarjotaan mahdollisuuksia muodostaa oppimalleen asialle omakohtaista merkitystä ja sisältöä. Lukujärjestys on rakennettu niin, että aamupäivät opiskellaan teoria-aineita ja iltapäivien viimeiset tunnit on varattu toiminnalle. Viikossa on yhteensä 30 viikkotuntia, joista 12 tuntia on taitoja taideaineita. Kuvaamataito, kotitalous, liikunta, tekninen työ ja tietotekniikka kuuluvat viikkoohjelmaan lukujärjestyksen mu- kaan. Opetussuunnitelmaan sisältyy myös laillisuus- sekä terveysja tapakasvatusta. Pajakouluprojektin opetussuunnitelma sisältää erillisiä kursseja, esimerkiksi ilmaisutaito-, musiikki- ja mediakasvatuskurssit, jotka suunnitellaan koulutussuunnittelijan, erityisopettajien ja tarvittaessa muiden asiantuntijoiden yhteistyönä. Ryhmädynamiikan kehittymiseen ja kehittämiseen kiinnitetään erityistä huomiota ja ryhmäytymis-prosesseja ohjataan vuorovaikutuksellisin menetelmin. Tunteiden ilmaisutaito, kyky ratkaista ristiriitatilanteita ja solmia sosiaalisia suhteita kehittyvät myös kouluyhteisön arjessa. Oppilaiden omakohtainen onnistuminen ja tavoitteiden saavuttaminen vahvistavat itsetuntoa. Tavoitteena on positiivisen, mutta realistisen käsityksen kehittyminen itsestä ja omista edellytyksistä tulevaisuudessa. Oppiminen edellyttää myös yhteistyötaitoja oppilastovereiden, opettajien, koulun muun henkilökunnan ja ympäröivän yhteiskunnan kanssa. Jokaisella oppilaalla on velvollisuus työskennellä ja käyttäytyä siten, että kaikilla on mahdollisuus tarpeidensa mukaiseen opiskeluun. Yhteistoiminnallisilla toimintatavoilla opetetaan oppilaita ymmärtämään, että jokainen ryhmän jäsen on tärkeä. Pajakouluprojektin tulevaisuus Pajakouluprojektissa pyritään luomaan kestävä ja pysyvä toiminnallisen esy-opetuksen malli, joka toimisi jatkossa ilman ulkoista rahoitusta. Lisäksi projektin tueksi rakennetaan uutta yhteistyöverkostoa, jonka toimivuuden ja jatkuvuuden takaaminen ovat osa onnistuneen projektin lopputuotosta. Satu Peltomaa Pajakouluprojektin vastuuhenkilö Koulutussuunnittelija

4 4 Karhun PORILAISTEN STRATEGIAMARSSI Esimerkkinä Porin Palveluopisto Ympäristön epävarmuus lisää oppilaitosten yhteistyöhalua TTM Seppo Laakkosen väitöskirjatutkimus tarkastettiin Turun kauppakorkeakoulussa perjantaina Väitöstutkimus kuuluu liiketaloustiede, markkinoinnin alaan. Virallisena vastaväittäjänä toimi professori Jari Juga Oulun yliopistosta ja valvojana professori Helena Mäkinen. Laakkosen väitöskirjatyössä tutkittiin Porin Palveluopistoksi yhdistyneiden ammatillisten oppilaitosten strategioita kaudella oppilaitosten rehtoreiden näkökulmasta tarkastellen. Useimmat tutkimuksen kohteena olleet oppilaitokset (hotelli- ja ravintolaoppilaitos, kauppaoppilaitos, koti- ja laitostalousoppilaitos, sosiaalialan oppilaitos, Teljän ammattioppilaitos ja terveydenhuolto-oppilaitos) olivat tuolloin mukana myös Satakunnan ammattikorkeakoulun rakennustyössä. Koulutustarjonnan erilaisuus ja mahdollisuus akateemisuuden kasvattamiseen näyttivät lisäävän ammatillisten oppilaitosten halua vapaaehtoisiin yhdistymisiin. Yhteistyön korostuminen yhteinen piirre Jokaisen tutkitun ammatillisen oppilaitoksen toiminnasta löydettiin strategia eli johdonmukainen toimintalinja päätösten ja toiminnan jatkuvassa virrassa. Strategioista löytyi yhteisenä piirteenä yhteistyön korostuminen. Ammatillisten oppilaitosten suhde toimintaympäristöönsä erottui tutkimuksessa selvästi painokkaimpana strategian elementtinä. Tulos sai tukea eräiden tutkijoiden näkemyksistä ympäristöllisten rajojen merkityksestä reaalimaailman strategioissa. Myös oppilaitoskulttuurin merkitys oli havaittavissa nimenomaan tutkimuksen kohteena olleiden vanhempien oppilaitosten strategioissa. Rehtorit eivät nostaneet oppilaitosresurssien turvaamista yhdessäkään oppilaitoksessa painoarvoltaan korkeimmaksi strategian elementiksi. Tulos poikkeaa selvästi eräistä aiemmista tutkimustuloksista, joitten mukaan keskeisin syy oppilaitosten yhdistymisiin olivat taloudelliset vaikeudet tai niiden ennakointi. Tutkittujen ammatillisten oppilaitosten strategioitten suunnitelmapainotteisuus ja vapaaehtoiset yhdistyjäroolit nousivat tutkimuksessa selvästi esille. Tulos antoi tukea aiemmin oppilaitosmaailmassa saaduille tutkimustuloksille oppilaitosten vapaaehtoisista yhteenliittymistä. Koulutustarjonnan erilaisuus ja mahdollisuus akateemisuuden kasvattamiseen näyttivät, eräiden aikaisempien tutkimustulosten mukaisesti, lisäävän oppilaitosten halua vapaaehtoisiin yhdistymisiin. Tutkimuksen tulokset osoittivat selvästi, että yhteistyöstrategiat ovat tärkeitä yhteiskunnassa ja etenkin silloin, kun yhteiskuntaa, esim. koulutusjärjestelmiä kehitetään. Tulos antoi tukea myös aiemmin esitetyille näkemyksille yhteistyön todennäköisyyden lisääntymisestä aikana, jolloin tarvitaan uudenlaisia ongelmien ratkaisumalleja tai jolloin toimintaympäristö on turbulentti ja epävarma. Rehtorin innoittava visio ja karisma Rehtorin rooli oppilaitosten strategioitten muotoutumisessa oli tutkituissa ammatillisissa oppilaitoksissa useimmiten toimia valmentajana, joka motivoi ja innosti joukkuettaan. Tutkimuksen tulokset näyttäisivät osoittavan strategioitten suunnitelmallisuuden osalta monialaisten ammatillisten oppilaitosten rehtoreille - ainakin uuden oppilaitoksen toiminnan alkuvaiheessa kaksi vaihtoehtoista etenemistietä. Mikäli rehtorilla on innoittava visio ja riittävästi karismaa, hän voi pyrkiä muuttamaan oman visionsa oppilaitoksen toimijoiden kollektiiviseksi visioksi. Toinen vaihtoehto näyttäisi olevan sellaisten rajojen määrittäminen oppilaitoksen toimijoille, joitten sisällä heidän toimintavapautensa voi olla hyvinkin suuri. Etenivätpä rehtorit kumpaa tietä tahansa, rehtorien näyttäisi kannattavan käytännön johtamisessaan tavoitella lähinnä valmentajan roolia suhteessa henkilöstöönsä. Oppilaitoksen menestykselliselle toiminnalle on keskeisen tärkeää, että sillä on hyvät ja toimivat yhteistyösuhteet omaan toimintaympäristöönsä. Tämä kriteeri korostui jo tutkimuksen ajankohtana 1990-luvulla, mutta vuosituhannen vaihduttua se on tullut entistä tärkeämmäksi mm. uusien ammatillista koulutusta koskevien säädösten vuoksi. Entistä merkittävämpi osa opetuksesta toteutetaan yhteistyössä työelämän kanssa. Käytännössä tämä merkitsee ammatillisten oppilaitosten rehtoreille haastetta toimia tehokkaasti yhteistyösuhteiden vaalijana ja kehittäjänä. Julkaisutiedot: Seppo Laakkonen: Porilaisten strategiamarssi. Tutkimus Porin Palveluopistoksi yhdistyneiden ammatillisten oppilaitosten strategioista kaudella oppilaitosten rehtoreiden näkökulmasta tarkastellen. Turun kauppakorkeakoulun julkaisuja, sarja A-4:2002, 298 s., ISBN , ISSN Julkaisua myy Ky-Dealing Oy, Rehtorinpellonkatu 3, Turku, puh. (02) , ky-dealing@tukkk.fi.,, Porin Palveluopiston rehtori Seppo Laakkosen mietteitä matkan varrelta 1990-luku on ollut lähes 30 vuotta kestäneen rehtoriurani aikana ehkä kaikkein haasteellisinta aikaa. Samaan aikaan kun maassa vallitsi syvä taloudellinen lama, ammatillisen koulutuksen puolella toteutettiin todella merkittäviä uudistuksia. Aihe muotoutui vähän kuin itsestään: olin itse ollut mukana suunnittelemassa Satakunnan va. ammattikorkeakoulua ja myöhemmin Palveluopistoa. Jotenkin tätä aikaa halusi tarkastella syvemmin ja monipuolisemmin kuin pelkän oman kokemuksensa kautta. Strategiamarssin kanssa mielenkiinnosta aiheeksi kilpaili pitkään Yyteri ja siihen liittyvä liiketoiminta. Halusin jossain vaiheessa vertailla Yyterin ja Kalajoen hiekkasärkkien matkailullista kehitystä. Olen ihan tyytyväinen, että valitsin lopulta koulujen strategiseen johtamiseen liittyvän aiheen, mutta kyllä tuo Yyterikin vielä kiinnostaisi... Olen ollut jatko-opiskelijana kauppakorkeakoulussa 10 vuotta. Ensimmäiset vuodet menivät teoriaopinnoissa, sitten tutkimusaiheen haussa ja aloittamiskynnyksen ylittämisessä. Vuonna 1999 olin päättänyt joko alkaa tehdä tutkimustyötä vakavasti tai lopettaa kauppakorkeakoulun professoreiden harmina roikkumisen. Olin neljä kuukautta virkavapaalla ja kertasin markkinointiin ja strategioihin liittyvää tietämystäni. Sen jälkeen käytin kirjoittamiseen kaikki vapaa-aikani. Suosittelen kyllä muillekin väitöskirjan kirjoittamista, ainakin itse tunnen saaneeni tästä hankkeesta sittenkin monin verroin enemmän kuin mitä itse olen siihen joutunut panostamaan. Sitkeyttä ja kärsivällisyyttä se kyllä vaatii, mutta myös kasvattaa - niin tekijää kuin vierestä seuraavia perheenjäseniäkin. Ammattikorkeakoulun ja peruskoulun yhteistyötä Pihlavan koulu on mukana Pedaaliprojektissa, joka toteutetaan yhteistyönä Satakunnan ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan opiskelijoiden kanssa. Projektin tarkoituksena on lisätä koululaisten arjen hyvinvointia. Sosionomiopiskelijat suunnittelivat ja järjestivät yökoulun Pihlavan koulun toisen luokan oppilaille. Yökoulua oli valmisteltu jo pitkään, ja oppilaat odottivat sitä innolla. Illan hämärtyessä oppilaat saapuivat koululle makuupusseineen ja patjoineen tarkoituksena viettää ilta ja yö koulussa. Kun oma yöpymispaikka parhaan kaverin vieressä oli saatu valmiiksi, kokoonnuttiin yhteiseen toimintatuokioon voimistelusaliin. Sosionomiopiskelijat olivat suunnitelleet sosiaalisia leikkejä, joiden tarkoituksena oli kehittää ryhmähenkeä. Pimeän tultua lähes viisikymmentä innokasta oppilasta riensi koulun pihametsikköön taskulamppujen kanssa etsimään sinne asetettuja heijastimia. Jännittävän suunnistuksen jälkeen keittäjän paistamat pannarit katosivat nälkäisiin suihin. Iltapalan jälkeen valmistauduttiin yöpuulle. Uni tuli hyvin silmään luokkahuoneen lattialla kaverin vieressä ja oma unilelu kainalossa. Sentään joku valvoi yökoulussa opettajat. Aamulla vähän ennen kahdeksaa viimeisetkin nukkujat heräilivät aamupalalle. Sen jälkeen kerättiinkin tavarat ja alettiin valmistautua kotiinlähtöön. Yökoulu oli jännittävä ja hauska, yhteinen kokemus oppilaille. He toivoivatkin, että koulussa oltaisiin useamminkin yötä. Ylemmän luokan oppilaille terveydenhoitajaopiskelijat pitivät oppitunnit unen ja ulkoilun merkityksestä. Kevätlukukaudelle ovat opiskelijat järjestämässä projektin puitteissa kolmas ja neljäsluokkalaisille omaa liikunta- ja seikkailupäivää, jonka aikana oppilaille opetettaisiin mahdollisesti myös ensiaputaitoja. Jaana Ramsten Saara Hanhiniemi Sosionomiopiskelijat

5 Karhun 5 Hyödynnä henkilöstöetusi! Asiantunteville neuvontapalveluille jatkuvasti kasvava kysyntä Porin Sammon pankki- ja finanssikonttorinjohtaja Tuomo Paaso toteaa, että raha-asioiden neuvontapalveluiden kysyntä on viimeisen vuoden aikana kasvanut valtavasti. -Pelkästään meillä Porin toimipaikoissa on tämän vuoden aikana oman talouden suunnittelutapaamiseen varannut ajan toistatuhatta asiakasta, kertoo Paaso. Yhä useampi säästää eläkevakuutukseen tai rahastoihin lainan maksun ohella Sammon tarjoamassa palvelussa käydään läpi mm. asumiseen liittyvät rahoitustarpeet, eläkeaikaan varautuminen, säästöjen kartuttaminen ja sijoittaminen sekä yllättäviin menoihin varautuminen. - Keskustelemme asiakkaan kanssa, millaisia nykyisiä tarpeita ja tulevaisuuden toiveita hänellä on niihin liittyen. Sen pohjalta etsimme sopivan kokonaisuuden asiakkaan tarvitsemia palveluja. Usein kuulee todettavan, että säästäminen ja sijoittaminen ovat ajankohtaisia asioita vasta sitten, kun perhe on perustettu ja lainat maksettu. Me ajattelemme Sammossa toisin: laina kannattaa mitoittaa esimerkiksi laina-aikaa säätämällä niin, että siinä sivussa on mahdollista säästää muitakin tavoitteita varten, sanoo Paaso. Sampo vahvistanut tuntuvasti asemaansa Sammon tapa tarkastella asiakkaan tarpeita kokonaisuutena näkyy myös säästämispalveluiden kysynnän vahvana kasvuna. Syyskuussa Sampo Rahastoyhtiö nousi pääomilla mitattuna Suomen suurimmaksi rahastoyhtiöksi. Tänä vuonna tehdyistä uusista rahastomerkinnöistä peräti 44,6 prosenttia on tullut Sammon rahastoihin. Eläke- ja sijoitusvakuutukset ovat nousseet suomalaisten kotitalouksien toiseksi suurimmaksi rahoitusvarallisuuseräk- si heti pankkitalletusten jälkeen. Henkilöasiakkaiden sijoitussidonnaisissa vakuutuksissa Sammon markkinaosuuden nousu on vuoden aikana ollut peräti yli 14 prosenttiyksikköä. - Kasvaneet luvut kertovat siitä, että mietittyään taloudenpitoaan kokonaisuutena, yhä useampi päätyy aloittaman esimerkiksi eläkevakuutus- tai suoran rahastosäästämisen tai molemmat, toteaa Paaso. Porin Sammon pankki- ja finanssikonttorinjohtaja Tuomo Paaso Ilman omia eläkesäästöjä tulotaso eläkkeelle siirryttäessä laskee Joulukiireiden lomassa on hyvä pysähtyä ajattelemaan tulevaisuutta monta joulua eteenpäin työaikana ja työpaikalla! Hallitus on vastikään antanut eduskunnalle esityksen yksityisalojen eläkelakien uudistuksesta. Julkisen sektorin ratkaisu on vielä työn alla. Porin Sammon sijoitusjohtaja Erkka Niemi tiivistää vastauksen kysymykseen: Miksi kannattaa aloittaa säästäminen omaan Sampo Eläkevakuutukseen. - Eläkekeskustelussa on monilta unohtunut tosiasia, että täysin palvelleenakin täydelle lakisääteiselle eläkkeelle siirryttäessä kuukausittaista eläkettä tulee vähemmän kuin kuukausipalkkaa työaikana. Monista säästämismuodoista vain eläkevakuutus on suunniteltu täydentämään lakisääteistä eläkettä ja varmistamaan halutun suuruiset säännölliset kuukausitulot ja elämisen tason työelämän jälkeen. Säästämisessä aika on rahaa Erkka Niemi viittaa myös käynnistyneeseen verokeskusteluun. Jos aina jää odottelemaan muutoksia jää oma eläkerahasto kertymättä. Säästäminen kannattaa aloittaa heti. - Eläkesäästäminen on jo pitkään ollut valtiovallan suojeluksessa ja säästäjiä on kannustettu maksujen verovähennysoikeudella. Vii- me kuukausien suunnitelmista voi vetää sen johtopäätöksen, että verotuettu eläkesäästäminen Suomessa jatkuu ja monipuolistuu. Niillä, jotka aloittavat vakuutussäästäjänä nyt, on mahdollisuus hyödyntää nykyiset edut mahdollisimman tarkasti. Heillä on myös tulevaisuudessa muita paremmat mahdollisuudet valita itselleen edullisin tapa jatkaa säästämistä. Erkka Niemen mukaan pitkäaikaisessa eläkesäästämisessä pienistä puroista kasvaa vuosien kuluessa merkittävä lisä kuukausieläkkeeseen. Tälle pohjalle rakentuu Porin kaupungin ja Sammon välisen sopimuksen ydin, jota Erkka Niemi kuvailee seuraavasti: - Kaupungin työntekijät saavat Sammolta ottamistaan eläkevakuutuksista bonusetuja, jotka kasvavat pitkän säästöajan aikana korkoa korolle helposti jopa vuoden nettosäästöjen verran. Sijoitusjohtaja Erkka Niemi Porin Sammon pankki- ja finanssipalveluista Eläketurvan täydentäminen on jokamiehenoikeus Kiinnostus vapaaehtoisiin eläkevakuutuksiin kasvaa ripeästi. Tänä vuonna syyskuun loppuun mennessä jo henkilöä on ottanut itselleen vapaaehtoisen eläkevakuutuksen. Vuonna 2000 uusia vapaaehtoisia eläkevakuutuksia otettiin kappaletta ja vuonna 2001 runsaat kappaletta. Vaurastumisesta on tullut jokamiehen oikeus. - Kun työpaikalla sijoitusasiantuntijat käyvät työntekijän kanssa eläketurvaan liittyvät asiat, monet yllättyvät siitä kuinka pienellä rahankäytön muutoksella ja helpolla tavalla voi saada aikaan itselleen ja läheisilleen pysyvää taloudellista turvallisuutta. Eläkeasiantuntijat Mervi Grönlund, Anne Lukkari ja Marja-Leena Liljeroos Porin Sammosta ovat Porin kaupungin henkilöstön omat yhteyshenkilöt eläkevakuutusasioissa ja käytettävissä joustavasti kaupungin eri yksiköiden omien aikataulujen mukaan. - Olemme kiertäneet kouluissa, päiväkodeissa, virastoissa, kaikkialla missä vain hetki yhteistä aikaa on löydetty. Henkilökohtainen suunnitelma jokaiselle Eläkeasiantuntija Marja-Leena Liljeroos korostaa, että yhteinen tilaisuus on alkusoitto henkilökohtaisille keskusteluille. Sen jälkeen sovitaan jokaisen asiasta kiinnostuneen kanssa kahdenkeskinen tapaaminen. Sen aikana jokainen uskaltaa ja voi kysellä asioista juuri omaa tilannettaan ajatellen. Porin kaupungin työntekijöiden kanssa käydyissä keskusteluissa on tärkeäksi koetuiksi työkaluksi noussut arkipäivän elämäntilanteeseen sovitettu säästösuunnitelma ja laskelma työeläkettä täydentävästä lisäeläkkeestä. Se osoittaa kuinka kaikki on mahdollista kun vain päättäväisesti lähtee liikkeelle. - Moni on tullut keskusteluun sillä mielellä, että säästämiseen ei kerta kaikkiaan ole varaa, useim- milla elämä pyörii lainan ja perheen juoksevien menojen ympärillä. Meille sampolaisille on aina yhtä iloinen asia kun tällaisessa tilanteessa voimme yhdessä asiakkaan kanssa löytää pikku asioita säätämällä ratkaisun, jossa kuukausitulot saadaan riittämään myös säästämiseen. Sammon ja Porin kaupungin puitesopimuksen mukaan rahanarvoiset henkilöstöedut koskevat Sampo Eläkevakuutuksia, jotka on tehty vuoden 2002 loppuun mennessä. Työpäiviä on jäljellä rajallisesti ja jäljellä olevista henkilöstötilaisuuksista kannattaa ottaa kaikki irti. Eläkeasiantuntijat Mervi Grönlund, Anne Lukkari ja Marja-Leena Liljeroos Porin Sammosta ovat Porin kaupungin henkilöstön omat yhteyshenkilöt eläkevakuutusasioissa.

6 6 Karhun EUREAU:n kokouspaikkana oli mm. Kööpenhaminan jätevedenpuhdistamo. Hei, me lobataan! Euroopan unionin lainsäädäntöön liittyvä päätöksen teko on monimutkainen, se tuntuu etäiseltä ja vieraalta. Hymähtelyä osakseen ovat saaneet direktiivit oikean kokoisista kurkuista ja lakritsipiipuista. Olosuhteet unionin jäsenmaissa poikkeavat toisistaan, ja eri osapuolet pyrkivät vaikuttamaan lainsäädäntöön omista lähtökohdistaan. Myös Euroopan vesihuoltolaitokset pyrkivät yhdessä seuraamaan EU:n lainsäädäntöä ja vaikuttamaan sen kehittämiseen. Vesihuoltolaitoksilla on omat kansalliset etujärjestönsä, Suomessa vesi- ja viemärilaitosyhdistys, jossa myös Porin Vesi on jäsenenä. EU- ja ETA-maiden kansallisilla järjestöillä on oma yhteisjärjestönsä EUREAU, jonka tehtävänä on vaikuttaa yhteiseurooppalaisen säännöstön kehittämiseen vesihuoltolaitosten kannalta oikeaan suuntaan. Käytännössä tämä tarkoittaa lainsäädännön seuraamista, vaikuttamista siihen sekä aloitteiden tekoa ja tiedottamista. EUREAU jakaantuu kolmeen komissioon. Olen ollut Suomen edustajana jätevesikomissiossa vuoden 2001 alusta. Vesihuollon ongelmat eri puolilla Eurooppaa ovat osin erilaiset, mutta yllättävän paljon toiminta on kuitenkin yhteneväistä. Yhteisenä intressinä on luoda järkevät ja kohtuudella sovellettavat lainsäädännölliset puitteet laadukkaan talousveden tuottamiseen, jätevesien käsittelyyn ja lietteen loppusijoittamiseen. Kokouksissa asioita käsitellään hyvässä yhteisymmärryksessä, vaikka lähtökohdat ja tapa tehdä päätöksiä vaihtelee maittain melkoisesti. Käsittelyssä on vesiasioita laidasta laitaan, joista muutama esimerkki. Vesipolitiikan puitedirektiivi Vuonna 2002 annettiin EU:ssa vesipolitiikan puitedirektiivi, ammattislangilla puikkari, jolla uskotaan olevan suuri merkitys luonnonvesien laadulle. Direktiivin tarkoituksena on luoda puitteet sisämaan pintavesien, rannikkovesien ja pohjavesien suojeluun. Puikkarin mukaan pintavesien tulee vuoteen 2015 mennessä olla hyvässä ekologisessa ja kemi- allisessa kunnossa. Samaan ajankohtaan mennessä tulee pohjavesien tilan olla hyvä sekä määrällisesti ja laadullisesti. Päämääränä on saattaa vesien tila mahdollisimman lähelle luonnontilaa, jolloin ihmisen toiminnan vaikutusta ei näkyisi. Poikkeuksena ovat voimakkaasti muunnellut ja keinotekoiset vesistöt. Patoluukkujen avaaminen Hollannissa vesistön luonnontilaiseksi saattamiseksi ei taida tulla kysymykseen. Direktiivi sisältää myös saastuttaja maksaa periaatteen. Tarvittavien toimenpiteiden kustannukset tulee veloittaa niiltä vesistön kuormittajilta, jotka ovat toimenpiteet aiheuttaneet. Useissa maissa on laskettu, että direktiivin toteuttaminen maksaa biljoonia euroja. Meillä Suomessa tilanne ei ole onneksi näin huono, vaan olemme hoitaneet sarkaamme vesiensuojelussa jo niin pitkään ja tehokkaasti, että puikkarin kustannusvaikutukset eivät meillä ole näillä näkymin kovin suuria. Pelkona on, että yhdyskunnat joutuvat maksajiksi myös muiden aiheuttamien vahinkojen korjaamisessa. EUREAU:ssa kannetaankin huolta siitä, että teollisuudelle, maanviljelylle tai haja-asutukselle kuuluvia kustannuksia pyritään veloittamaan yhdyskunnilta, koska kollektiivisen kunnan asettaminen maksajaksi on huomattavasti helpompaa kuin laskun lähettäminen yksittäisille ranta-asukkaalle tai teollisuuslaitokselle. Puhdistettu jätevesi kasteluvetenä Tuhansien järvien maassa, jossa myös pohjavesien laatu on pääsääntöisesti moitteetonta, tuntuu ehkä etäiseltä, että Välimeren maat kärsivät veden puutteesta lähes jatkuvasti. Ja kun vedestä on puute, niin on luonnollista, että käsiteltyä jätevettäkään ei päästetä karkuun, vaan se hyödynnetään. Veden uudelleenkäyttö voi olla suoraa - putkesta putkeen - tai käsitelty jätevesi voidaan laimentaa luonnonvesillä. Monissa Välimeren maissa suunnitellaan kasteluun käytettävän käsitellyn jäteveden määrän lisäämistä merkittävästi. Epäsuoraa uudelleenkäyttöä on raakaveden otto pintavesistä, joihin on johdettu jätevesiä. Onpa joku laskenut, että lontoolainen juo vettä, joka on jo kulkenut kahdeksan ihmisen läpi. Käsitellyn jäteveden käyttöön liittyy kuitenkin omat vaaransa. Jos vesi ei ole hygieenisesti moitteetonta, saattavat siinä olevat taudinaiheuttajat tuotteisiin koteloituneina levitä ympäristöön. Jäteveden käyttö kasteluun on kohdannut myös asenteellista vastarintaa. WHO on laatimassa pelisääntöjä jätevesien kastelukäyttöön, ja EUREAU osallistuu näiden valmisteluun vesihuollon asiantuntijana. Puhdistamo-lietteen pattitilanne Jätevesien puhdistuksessa muodostuu lietettä, jonka hyödyntäminen ja loppusijoittaminen on ongelma lähes kaikissa Euroopan maissa. EUREAU on nähnyt todella tärkeäksi vaikuttaa uusittavana olevan lietedirektiivin sisältöön niin, että liete voidaan sijoittaa ympäristön kannalta parhaalla mahdollisella tavalla, mutta kuitenkin niin, että kustannukset voidaan pysyttää kohtuullisina. Lietteen käsittely muodostaa tänä päivänä suurimman yksittäisen kustannuserän jätevesien käsittelyssä, ja nykyiset vaikeudet sen loppusijoittamisessa ennakoivat kustannusten merkittävää lisääntymistä. Merkittävä määrä lietettä on aiemmin sijoitettu maatalouteen pelloille lannoitteeksi ja maanparannusaineeksi. Liete sisältää paljon humusta ja myös fosforia. Lietteen käyttöä aiemmin rajoittaneiden raskasmetallien määrä on vänhentynyt, mutta laadun parantumisesta huolimatta menekki maanviljelyskäyttöön on mm. asenteista johtuen vähentynyt. Skottilaiset viskintuottajatkin ovat ilmoittaneet, etteivät osta viljaa, jonka lannoittamiseen on käytetty puhdistamolietettä. EUREAU:ssa on pohdittu lietteen erilaisia hyötykäyttömahdollisuuksia. Näistä yksi varteenotettava on energian tuottaminen polttamalla. Vaihtoehto on kuitenkin kallis, mutta saattaa jäädä ainoaksi mahdollisuudeksi, jos tuotteen kierrätys ei onnistu. Eihän Brysselissäkään jätevesiä puhdisteta... Mielestämme huolehdimme ympäristöasioista Suomessa lähes mallikelpoisesti. EU:n komissio on kuitenkin katsonut, että Suomi ei hoida velvoitteitaan jätevesien käsittelyssä. Napit vastakkain ovat komissio ja Suomen ympäristöministeriö. Komissio katsoo, että yhdyskuntajätevesidirektiivin vaatimukset täyttyvät Suomessa ainoastaan 11 puhdistamolla 85 suuremmasta laitoksesta. Komission mielestä kaikilla näillä laitoksilla olisi oltava tehokas typenpoisto. Ympäristöministeriö taas katsoo, että direktiivin mukaan Suomen oloissa typenpoisto ei ole välttämätöntä kaikissa puhdistamoissa. Ministeriön mukaan ainoastaan kahdella puhdistamolla 85 laitoksesta on ollut vaikeuksia vaatimusten saavuttamisessa. Direktiivien toteuttamisesta eivät ole kuitenkaan vastuussa viemärilaitokset. Vastuussa ovat jäsenvaltiot, ja vasta jäsenvaltioiden omat päätökset koskevat viemärilaitoksia. EU:n komission mukaan ainoastaan Tanskassa ja Itävallassa jätevesidirektiivi on pantu täytäntöön lähes vaatimusten mukaisesti. Komissio nimesi vuonna 2001 häpeälliset EU:n suuret kaupungit, joissa jätevesiä ei käsitelty laisinkaan tai käsittely oli direktiiviin nähden riittämätön. Tunnettuja kaupunkeja listassa ovat mm. Bryssel, Milano, Brighton, Ateena, Barcelona, Pariisi ja Dublin. Marja Luntamo Porin Vesi Johtaja EUROOPAN UNIONIN LAINLAADINTA Euroopan unionin lainlaadintaan osallistuvat komissio, neuvosto ja parlamentti. Komissiolla on lähes yksinomainen oikeus tehdä aloitteita yhteisön lainsäädännön kehittämiseksi. Päätösesitysten valmistelu on monivaiheinen ja -mutkainen prosessi, jonka aikana kuullaan laajalti erilaisia asiantuntijoita, yhteisöjä ja jäsenmaita. Unionin varsinainen lainsäätäjä ja tärkeä päätöksen tekijä on neuvosto. Neuvoston jäsenet ovat jäsenmaiden hallitusten edustajia. Lainsäädännön välineitä ovat: asetukset, jotka ovat sellaisenaan jäsenmaissa noudatettavaa oikeutta direktiivit, joita käytetään lähinnä kansallisten lainsäädäntöjen kehittämisessä, lähentämisessä toisiinsa ja yhdenmukaistamisessa. Ne velvoittavat jäsenvaltion muuttamaan kansallisen lainsäädäntönsä direktiivissä ilmaistujen tavoitteiden mukaisesti. päätökset, joilla annetaan yksityiskohtaisempia määräyksiä täydentämään asetusta tai direktiiviä suositukset ja lausunnot, jotka eivät ole sitovia. Unionissa käydään keskustelua päätöksentekoprosessista. Tulisiko päätöksenteko säilyttää jäsenmaiden ministereistä muodostuvassa neuvostossa vai tulisiko päätösvaltaa antaa myös parlamentille, joka muodostuu välittömillä vaaleilla valituista parlamentaarikoista. Yhteispäätösmenettelyn, jolloin sekä neuvosto että parlamentti osallistuvat päätöksentekoon, katsotaan lisäävän päätösten demokraattisuutta. Toisaalta menettely on monimutkainen ja aikaa vievä.

7 Karhun 7 Tonttu on hukassa ja ystävykset yrittävät löytää raukkaa eri paikoista. Tontun lakki vilahtelee siellä täällä ja jäljelle jää vain pieniä lappusia. Välillä nähdään tietenkin kaupallisia tiedotteita mm. limusta, suklaasta, kuntosalista, autosta jne. Viimein tontun lakki löytyy vessasta. Mitenkähän tonttu-raukan on käynyt? Mäntyluodon oltiin KOULUSSA Videon tekeminen koulussa on aina innosta vaa ja antoisaa, sillä oppilaat keksivät meillä ideariihessä kymmeniä erilaisia aiheita ja niistä valitaan sopivimmat, joista ruvetaan hahmottelemaan käsikirjoitusta sanallisesti tai kuvallisesti paperilla. Yleensä mahdottomat avaruusseikkailut, norsutappelut, hevosaiheet jne. siivotaan pois. Tässä vaiheessa opettajan panoksena on kehitellä juonta niin, että kaikille tulee kuvauksissa jokin rooli, kun mukana on koko luokka. Meidän filmimme ideana oli mitätön kehyskertomus, mitä piristivät mainokset. Minä annoin ryhmille tehtäväksi keksiä mainosaiheet ja sitten kehiteltiin mainoskuvat ja rekvisiitta. Ensimmäistä kertaa kuvasimme mainokset luokassa muiden oppilaiden ollessa paikalla ja tämä tietenkin aiheutti naurettavia kohtauksia, kun kaikki eivät muistaneetkaan kameran jo käyvän. Mainoksista otettiin varmuuden vuoksi pari, kolme otosta, että saimme valita parhaat. Pilaversiot säästettiin valmiin filmin loppuun. Niitä oppilaat olisivat katsoneet loputtomiin. Kuvauksesta leikkaukseen Varsinaisen tarinan kuvaukset tehtiin koulun käytävillä, vintillä ja pihalla. Luokan kanssa videoitaessa tulee helpolla vaikeus siitä, mitä toiset tekevät eli miten heidät työllistetään.varsinkin, kun on iso luokka ja mahdollisesti ei ole avustajia. Raakamateriaali vaatii tietenkin vielä leikkauksen, jotta filmi tyydyttäisi katsojia. Joskus ongelmia tulee myös heikon äänen kanssa. Mainoksissa ratkaisimme äänen niin,että tekstin puhui toinen oppilas kameran vieressä. HUKASSA Periaatteeni on aina ollut, että jokainen oppilas joutuu esiintymään nauhalla, koska se on luonteva osa mm. äidinkieltä. Ja mistä otetaan tunnit kuvauksiin? Me kuvasimme pari päivää kaikki omat tuntini (8) ja raaka-ainetta syntyi vajaa vartti. Valmis filmi kestää n. viisi minuuttia ja se esitetään sopivana ajankohtana koko koululle. Reijo Hannuksela Mitä oppilaille jää käteen videoinnista: jotain muuta, kuin aina sitä samaa ideointi suunnittelun tärkeys harjoittelu, kuvaus, epäonnistuminen, uusinta,uusinta rekvisiitta kaikki ei aina luonaa oma ääni ja kuva telkkarissa leikkauksen seuraaminen vastasiko valmis suunniteltua olisinko itse voinut olla parempi videointi ei koskaan ole tylsää Datasähköä Pori Energiasta Mitä Datasähkö on? Pori Energiassa on nyt myynnissä datasähköä. Datasähkö on laajakaistaista internet-liikennettä sähköverkon välityksellä. Ideana on lisätä tiedonsiirtosignaali sähköverkkojännitteeseen. Sähkön mukana tiedonsiirtosignaali välittyy loppukäyttäjän pistorasiaan. Erillisiä tietoliikennekaapelointeja ei tarvita, koska sähköverkko toimii myös tietoliikennekaapelointina. Pori Energian asiakaspalvelussa odotetaan innokkaasti hetkeä, jolloin asiakkaiden kanssa voidaan allekirjoittaa sopimuksia datasähkön toimittamisesta. Tiedusteluja datasähkön saatavuudesta laajemmallekin kaupungin alueelle tulee päivittäin, toteaa Päivi Railovuo (vas) Pori Energian asiakaspalvelusta. Miten se toimii? Jokaisessa kodissa on sähkö ja seinässä sähköpistorasioita. Datasähkö toimii jo olemassa olevan sähköverkon kautta. Datasähkön käyttämiseen et siis tarvitse puhelinliittymää. Kotiin ei tarvitse rakentaa erillisiä liityntäverkkoja, eikä huoneesta toiseen tarvitse kiskoa piuhoja. Pistorasiaan liitetään adapteri ja siitä kaapeli tietokoneeseen, muuta ei tarvita. Mitä palveluita asiakas saa? Pori Energian datasähköpalvelujen veloitukset tapahtuvat kiinteänä kuukausimaksuna. Kiinteään kuukausihintaan saat käyttää palvelua niin paljon kuin haluat. Asentamisesta huolehtii Pori Energian henkilökunta. Tällä hetkellä myynnissä on 2 palvelupakettia. Mukavan nopeaa laajakaistaa haluava ja internetin peruskäyttöön keskittyvälle sopii parhaiten erittäin edullinen Data1 paketti. Enemmän poweria ja mahdollisuuksia tarvitsevalle käyttäjälle luonnollinen valinta on Data2 paketti. Data1 Kelpo laajakaista tavalliselle kotikäyttäjälle. Tämä paketti tarjoaa nopean ja erittäin turvallisen internet-yhteyden. Data1 -liittymällä voit hoitaa mm. pankkiasiat, surffata netissä, käyttää sähköpostia ja ladata tiedostoja netistä. Data1 -liittymän siirtonopeus on maksimissaan 256/128 kb/s. Kiinteä kuukausimaksu on 39,50 euroa. Tiukka paketti vaativammalle käyttäjälle. Data2 tarjoaa kattavat peruskäyttöominaisuudet ja extrana se mahdollistaa monipuolisemman internetin käytön mm. nettipelaamiseen ja suuremman siirtonopeuden. Data2 -liittymän siirtonopeus on maksimissaan 2 Mb/256kb/s. Kiinteä kuukausimaksu on 49 euroa. Kenellä on mahdollisuus ostaa Datasähkö-palvelua? Pori Energia rakentaa Datasähkö-palvelua aluksi rajatulle alueelle Porin ydinkeskustaan. Jatkossa rakentamista laajennetaan kysynnän mukaan. Datasähkön asennus tapahtuu kätevimmin kerralla koko kiinteistöön. Datasähkö asennetaan nopeimmin niihin kiinteistöihin, joissa kysyntä on suurinta. Nopeus on siis valttia. Datasähköpalveluja tarjotaan Porissa asuville kerros- ja rivitaloasukkaille. Aluksi palvelua tarjotaan rajatulle alueelle Porin ydinkeskustaan. Datasähköpalvelujen asentaminen tälle valitulle alueelle alkaa joulukuussa Pori Energia tekee ensin sopimuksen kiinteistön omistajan kanssa ja sen jälkeen lähestyy asukkaita asiakaskirjeellä. Asukkaalla on mahdollisuus tilata omaan huoneistoonsa Datasähkö-liittymä. Helpointa asennus on, jos kiinteistössä on useita halukkaita Datasähkö-asiakkaita. Nopeimmin asennukset tehdään niihin kiinteistöihin, joissa kysyntä on suurinta. Data2 Pekka Ohrankämmen Pori Energia Kuva: Nina Peltonen, Pori Energia

8 8 Karhun Kaija Laurila Pääsuunnittelija Tiedon Portaat -koulutuskoordinaattori Joulukuun alussa julkistettiin uudet Porin kaupungin internet-sivut. Ensi silmäyksellä sivuilla liikkuja huomaa, että sivujen ulkoasu muuttui, mutta samalla etusivulle on nostettu lisää otsikoita, sisältöön on tehty parannuksia, lisätty puuttuvia asioita ja kokonaisuuksia sekä entisiä palasia koottu yhteen eri tavalla kuin ennen. Porin kaupungin internet-sivut uudistuivat Uudistyöhön syksyllä 2001 Uudistustyö alkoi syksyllä 2001, jolloin pienimuotoinen tutkimus antoi selkeän tuloksen, että sivuiltamme ei löydä asioita riittävän helposti. Lisäksi sivujen edellisen ilmeen luomisesta oli jo vierähtänyt useampi vuosi. Jo pelkästään kaupungin vireän imagon takia graafinen puoli tuli uudistaa. Suunnitteluun osallistunut ydinryhmä oli kooltaan noin 10 henkeä, mutta sen lisäksi hallintokuntien edustajat on kutsuttu koolle kolmesti vuoden aikana. Näissä tilaisuuksissa on kerätty kommentteja ja toivomuksia sivujen kehittämiseksi. Tavoitteet Päätavoitteiksi asetettiin helppokäyttöisyys, vuorovaikutuksen lisääminen ja tyylikkyyden säilyttäminen. Hallintokuntasidonnaisuus on haluttu poistaa ja sen sijaan on panostettu asialähtöisyyteen. Käyttäjän ei tarvitse tietää, mikä virasto hoitaa mitäkin asiaa. Hän etsii asiaa otsikon tai vaikka palveluhakemiston kautta. Helppokäyttöisyyteen vaikuttaa myös se, että etusivulla on tietoa enemmän kuin ennen, hakua on parannettu ja uutena palveluna on sivukartta, josta näkee sivujen rakenteen. Kysymystori ja palautelaatikko ovat palvelleet vuorovaikutusta hyvin. Kysymyksiä on tullut paljon ja hallintokunnat ovat vastanneet kysyjille säntillisesti. Liikenne on noussut kysymysten joukosta selkeäksi ykköseksi ja sen tähden liikenne on saanut oman linkin etusivulle. Vuorovaikusta tullee lisäämään lomakkeet-linkki, johon on koottu hallintokuntien sivuilta löytyvät lomakkeet. Sopivia nettilomakkeita on varmasti hallintokunnissa lisää. Näitä mielellään lisätään sivulle. Edellinen sivustomme sai kiitosta tyylikkyydestään. Halusimme säilyttää samanlaisen hillityn, rauhallisen ja selkeän yleisilmeen. Samat kuviot ja tyyli toistuvat sivuilla, jolloin käyttäjä tietää liikkuvansa edelleen kaupungin sivuilla. Osakokonaisuudet Sivusto jaettiin neljään osakokonaisuuteen: Tervetuloa Poriin, Elämää Porissa, Kaupunki palvelee ja Hallinto. Näiden lisäksi etusivulle nostettiin Yhteystiedot, Matkailu, Kulttuuri ja PoriJazz sekä Uutiset ja Tapahtumat. Tervetuloa Poriin - osio palvelee matkailijaa, muuttajaa tai työasioissa asioivaa, oikeastaan kaikkia, jotka haluavat tutustua Poriin. Elämää Porissa tarjoaa tietoa mm. asumisesta, opiskelusta, yrittämisestä ja vapaa-ajasta. Palveluhakemisto on Kaupunki palvelee -osion ydin. Palveluhakemisto on asialähtöinen luettelo palveluista, joita kaupunki ja muut tahot antavat. Hakemiston oikeellisuudesta tulee jokaisen hallintokunnan pitää omalta osaltaan huolta. Hallinto -osiossa on tietoa mm. hallituksen, valtuuston, lauta- ja johto- kuntien päätöksistä sekä vaikuttamistavoista. Uutiset ja tapahtumat ovat kanava kertoa sivulla kävijöille, mitä Porissa tapahtuu. Hallintokunnilla on tunnuksia, joilla ne voivat kirjoittaa uutisiaan ja tapahtumiaan näille sivuille. Palstan käytön toivotaan tulevan aktiivisemmaksi kuin aiemmin. Kieliversiot Aiemman englannin kielen rinnalle on tehty ruotsin- ja venäjänkieliset sivut. Sivujen sisältö on toistaiseksi suppea, mutta sitä tullaan laajentamaan. Kehitystyö jatkuu Sivujen suunnitteluprosessi on ollut pitkä ja perusteellinen. Uudistustyössä on ollut pelkästään kaupungin omaa väkeä kaupunginkansliasta, suunnittelu-, ja kaavoitusosastolta, kulttuuritoimesta sekä tietohallinnosta. Pääosan käytännön työstä on tehnyt opiskelija Johanna Salmi opinnäytetyönään. Kaavoitusosaston Heli Koskelan panos graafisen ilmeen luomisessa on ollut suuri. Johanna Salmi jää tietohallinnon palvelukseen ja muutamat hallintokunnat ovat jo tilanneet Johannalta uudet sivunsa. Näin uusittu ilme saadaan yhä useammalle tasolle sivustossamme. Tervetuloa tutustumaan uusituille sivuillemme Vuorovaikutteinen yhteistyö netin kehittämisessä tärkeää Johanna Salmen mielestä nyt ollaan "prosessin alussa". Porin uusien nettisivujen kehittämisessä Johanna Salmella ja Heli Koskelalla on ollut ja tullee olemaan merkittävä rooli. Haastattelin tyttöjä nettisivujen tekemisestä ja he kertoivat, että uudistustyö käynnistyi syksyllä 2001, jolloin sisältöä lähdettiin kehittämään. Heli (kaavoitusosastolta) kertoi tulleensa mukaan keväällä 2002 ulkoasun suunnitteluun. Johanna(tietohallinto-osastolta) on tehnyt käytännön työn sisällön. Perustyön tehnyt ryhmä oli päättänyt aiemmin etusivun otsikoista ja linkeistä sekä toiminnallisista kokonaisuuksista. Hallintokuntien suhtautuminen erilaista Hallintokunnat ovat suhtautuneet eri tavoin työn tekemisen kannalta tarpeellisen nettimateriaalin toimittamiseen. Hankaluuksia on aiheuttanut kovin suureksi muodostuneen materiaalin käsitteleminen ja siitä olennaisen tiedon esille poimiminen. Vaikeutena oli mm. se seikka, etteivät tytöt voineet olla perillä eri hallintokuntien palvelutuotannoista. Ns. "samalla kielellä" puhuminen tuotti myös jonkinasteisia vaikeuksia. Vaikutusmahdollisuus koettiin positiivisena Sekä Johannaa ja Heliä motivoi yhteistyökumppanien mahdollisuus vaikuttaa sivujen tekemiseen. Tämä koettiin puolin ja toisin erittäin myönteisenä tässä haastavassa tehtävässä. Työtä on tehty omin voimin ja pienin resursein- eikä ole käytetty ulkopuolisia konsultteja. Työ koetaan näin jatkuvaksi, ja Johanna ja Heli ovatkin sitä mieltä, että ollaan "prosessin alussa". Eli nyt otetaan palautetta ja homma jatkuu ja kehittyy... Omien sivujen ajanmukaistamisen pohdinta nyt tarpeen Uudistustyö jatkuu siis edelleen! Hallintokunnat voivat halutessaan pyytää apua Johannalta. Tavoitteena on saada yhdenmukainen ilme ja niin, että ne tyylillisesti vastaavat toisiaan. Johanna toivookin, että hallintokunnissa pohdittaisiin omien sivujen ajanmukaistamista niin, että uusi linja tavoittaisi kaikki hallintokunnat. Molemmat tytöt toivovatkin mahdollisimman vuorovaikutteista ja tarvittaessa kompromisseja tehden yhteistyötä ja ovat vakuuttuneita, että täten voidaan sivut saada ajanmukaisiksi. Tämä tarkoittaa sitä, että näin asiaan oltaisiin tyytyväisiä sekä hallintokunnissa että nimenomaan sivujen käyttäjien piirissä. Pekka Hammais

9 Karhun 9 Porin kaupungin internet-sivut uudistuivat Tiedon Portaat tukihenkilöiden vastuualuejako Tiedon Portaat koulutuksissa on mukana tukihenkilöt, tuhet. Tukihenkilöt kokoavat kurssinsa omalta alueeltaan. Jokaisen kurssilaisen tulee ilmoittaa välittömästi kutsun saatuaan, sopiiko kurssin ajankohta. Jos este ilmaantuu myöhemmin, siitä on heti ilmoitettava. Kursseihin kuuluu oleellisesti kertaus, jolta ei saa olla pois ilmoittamatta. Alle on koottu tukihenkilöiden yhteystiedot ja vastuualueet. Kaikilla on käytössään Tiimiposti. Tukihenkilöiden toimenkuvaan kuuluu kurssitoiminnan lisäksi atk-tuki ja neuvonta. Tästä oli kevään Karhunpalveluksessa enemmän. rumpu.pori.fi Porilainen viidakkorumpu Internet-sivut ovat näyteikkunamme ulkomaailmaan. Yhä useammin Poriin tulija on tutustunut kaupunkiin etukäteen netissä. Internet on käsitteenä nykyään jo tuttu. Mikä sitten on intranet? Tietoyhteiskunnassa viidakkorumpu on intranet, jolla yhteisön sisäistä tiedottamista hoidetaan. Porissa intranetille on annettu nimi Rumpu, tarkemmin osoite Rumpuun pääsevät vain pori.fi -verkkoon kuuluvat käyttäjät selaimellaan. Maailmalta ei Rummun sivusto aukea. Rummun sisältö Rumpu on kehityspolkunsa alussa. Etusivulla on tärkeällä sijalla uutiset ja tapahtumat. Näillä palstoilla hallintokunnat voivat tiedottaa asioistaan. Yhtenä otsikkona sivuilla on Tietotekniset tiedotteet. Tällä palstalla kerrotaan häiriöistä tietoliikenteessä, ohjelmien tai alueiden käyttökatkoista, viruksista ja muista tietotekniikkaan liittyvistä asioista. Jos esimerkiksi sähköposti ei toimi, kannattaa ensimmäiseksi käydä katsomassa, tiedottaako Rumpu asiasta mitään. Rumpuun on kerätty sisäisiä palveluita kuten sanakirjat, Kuntatoimisto (jossa on uusimmat esityslistat ja pöytäkirjat), linkki vanhempiin päätöksiin, Tiimi, lomakkeita, luettelo tilastoaineistoista sekä puhelinluettelo. Vanhoista pöytäkirjoista voi tehdä myös hakuja. Hallintokunnat Hallintokuntien rooli sisäisessä tiedottamisessa on suuri. Hallintokunnat voivat tiedottaa toisilleen, mutta sivustoa voidaan rakentaa myös niin, että hallintokunta pitää osan sivuistaan vain sen omien käyttäjien luettavissa. Henkilöstöosasto on tärkeässä osassa sisäisessä tiedottamisessa hallintokunnille. Niinpä se on aloittanut oman osionsa suunnittelun ja tulee julkaisemaan sivut ensi vuoden alkupuolella. Sivut sisältävät sellaisen henkilöstöosaston palvelutarjonnan, joka voidaan siirtää sähköiseen muotoon, esimerkiksi henkilöstöosaston määräykset, ohjeet ja tiedotteet. Jo nyt Rummussa näkyy sisäisesti haettavat työpaikat. Samalla TiimiFoorumissa olevien henkilöstöosaston tiedotteiden päivitys loppuu. TiimiFoorumi tulee muutenkin poistumaan pikku hiljaa Rummun tieltä, mutta toistaiseksi siihen tullaan viittamaan Rummusta. Samoja asioita ei kirjoiteta kahteen kertaan. Käyttäjäksi kirjautuminen Käyttäjillä on Rummun käytössä erilaisia oikeuksia. Suurinta osaa tiedoista voidaan lukea ilman kirjautumista. Kirjautuminen etusivulla antaa kuitenkin lisäoikeuksia. Tuolloin tunnukseksi laitetaan oma verkkotunnus sama tunnus, joka annetaan ensimmäiseksi koneelle kirjauduttaessa. Kirjautumisen jälkeen käyttäjällä on tietty rooli: hänellä on oikeus kirjoittaa omalla nimellään keskustelualueelle, antaa vaikka palautetta Rummun käytöstä, hänellä voi olla oikeus kirjoittaa etusivulle uutisia tai oman hallintokunnan sivulle tiedotuksia. Kirjautumisen jälkeen käyttäjä voi antaa itsestään tietoja, esimerkiksi tehtäväkuvauksen, jonka jälkeen muut voivat hakea näiden tietojen perusteella tarvitsemaansa henkilöä. Ennen kuin poistuu Rummusta on syytä kirjautua ulos palvelusta. Toimintonäppäin löytyy ruudun yläosasta. Merkintä etusivuksi Suositus on, että kaikki kaupungin verkossa olevat merkitsevät Rummun etusivukseen entisen kaupungin etusivun sijaan. Tätä on helpotettu Rummun etusivulla olevalla painikkeella Merkitse tämä aloitussivuksi. Tällöin selain aukeaa Rumpuun aina ensimmäiseksi ja näin Rummun tiedotteet tulee silmäiltyä riittävän usein. Rummun etusivulta on linkki kaupungin etusivulle, joten siirtyminen sinne on helppoa. Sivuille pääseminen Kaupungin henkilökuntaa on muunkin verkon kuin pori.fi:n piirissä. Muiden verkkoalueiden pääsyt Rumpuun täytyy miettiä yksitellen läpi. Pori.fi verkon ulkopuolella sijaitsevien työpisteiden pääsyjen kattava järjestäminen Rumpuun on suuri ponnistus. Tietoturvallisuussyistä niitä ei voida avata summittaisesti. Tietohallinto koordinoi asiaa. Ideointia ja sivujen luomista Tietohallinto-osastolla Rumpu-asioita hoitaa Ilpo-Juhani Korkeavuori, johon voi ottaa yhteyttä kehitysideoissa tai oman hallintokunnan sivuston luomiseksi. Yhteisellä työllä saamme Rummusta palvelun, joka välittää kaikille tarpeellista tietoa. Tarja Hakala, kaupunginkanslia, puh. (621) 1028, Vastuualue keskustan toimistot : kaupungintalo, painatuskeskus, elinkeinokeskus, kulttuuritoimisto, henkilöstötoimisto, tarkastustoimisto, maaseutulautakunta, hankintatoimisto, edunvalvontatoimisto, pysäköinninvalvonta, rahatoimisto, asuntotoimisto, rakennusvalvontatoimisto, lähiötoiminta : Pihlava, Sampola, Pormestari, nuorten työpaja : Itsenäisyydenkatu 38, Hööveli Ilkka Niemi, Tekninen Palvelukeskus, puh , (621) 1642 Vastuualueena TPK ja kaavoitusosasto Bettina Nirhamo, koulutusvirasto, puh. (621) 5201, Vastuualueena koulu- ja vapaa-aikatoimi, Sinfonietta, Palmgren-konservatorio, taidekoulu Jyrki Nyman, PoriEnergia, puh , (621) 2091 Vastuualueena PoriEnergia ja Porin Vesi Jukka Pesola, kirjasto, puh Vastuualueena kirjasto ja työväenopisto Pirkko Rantala, terveysvirasto, puh. (621) 3403, Vastuualueena terveysvirasto Marju Sjöstén, terveysvirasto, puh. (621) 3560, Vastuualueena terveysvirasto Tiina Viitanen, oppisopimuskeskus, puh. (621) 2436, Vastuualueena oppisopimuskeskus, Satakunnan Museo, taidemuseo, satama, palolaitos, jätehuolto ja ympäristötoimisto Kaija Laurila toimii Tiedon Portaat koulutuksen koordinaattorina. Koulutuksesta tai sen organisoinnista voi kysyä häneltä puh. (621)1139, Ota yhteyttä oman alueesi tuheen Tiedon Portaat -koulutusasioissa tai atk-ongelmissasi!

10 10 Karhun Satakunnan ensihoidon lääkäritoiminnan tukiyhdistys ry järjesti Porin Pripolissa koulutuspäivät Valtakunnalliset ELÄ 2002 ENSIHOITOPÄIVÄT Yhdistyksen tervehdyksen osallistujille toi tukiyhdistyksen puheenjohtaja Kalevi Lamminen. Luentojen lisäksi osallistujilla oli mahdollisuus tutustua aulassa oleviin näyttelyihin. Musiikillisen avauksen suoritti Ak Jazz Collection kappaleella Rakkauslaulu. Laulun esitti orkesterin säestämänä sanoittaja ja säveltäjä Sami Virta. Musiikin ohella ryhmän ohjelmisto sisälsi tanssia ja esityksille annettiin raikuvat aplodit. Päivien puheenjohtajina toimivat lääkäriyksikön lääkärit Kaarina Suihkonen ja Juho Nummi sekä päivystyksen ja ensihoidon ylilääkäri Eija Saarelainen ja terveysjohtaja Pekka Satomaa. Päivien aiheita olivat mm. kehitysvammainen ensihoidon asiakkaana, ensihoidon asiakas vieraasta kulttuurista sekä hoidanko kipua kunnolla. Kehitysvammainen ensihoidon asiakkaana Satakunnan erityishuoltopiirin johtava ylilääkäri Ari Sulin aloitti luentonsa määrittelemällä kehitysvammaisuuden. Kehitysvammaisuus tarkoittaa tämänhetkisen toimintakyvyn huomattavaa rajoitusta. Sille on ominaista keskimääräistä heikompi älyllinen toimintakyky, johon liittyy muita rajoituksia. 80-luvulla yli puolella oli lievä tai keskivaikea kehitysvamma, kun nykyisten arvioiden mukaan lievien osuus on 75 %. Ensisijaiset ongelmat kehitysvammaisen ensihoidossa liittyvät hoidettavan ymmärryksen ja keskinäisen vuorovaikutuksen ja ilmaisun puutteellisuuksiin. Kehitysvammaisella samanaikaisesti esiintyvät lisävammat ja sairaudet vaikeuttavat tilan arviointia ja syvän kehitysvamman myötä ongelmat myös lisääntyvät. Autistisilla on kaikilla kommunikaatiovaikeuksia, sillä vuorovaikutus tai vastavuoroisuus voi puuttua ja vain puolet autistisista puhuu. Uudet ja oudot tilanteet aiheuttavat vastustusta. Kehitysvammaisuuden lisäksi ensihoitoa vaikeuttavat samanaikaisesti esiintyvät tyypilliset lisävammat ja sairaudet, kuten puhetai näkövamma, psyykkinen häiriö, liikuntavamma, epilepsia ja kuulovamma. Vähäisen harmin aiheuttama väkivaltaisuus ja turvattomuuden tunne ovat esteenä esimerkiksi tutkimukselle. Epilepsia on seurausta aivojen kehityshäiriöstä, mutta kohtauksen hoito on perinteisten ohjeiden mukaista. Kehityshäiriöt altistavat sairauksille esimerkiksi hengitystieinfektioille. Oireet voivat olla poikkeavia ja tulla esille käyttäytymisen muutoksina. Infektiokuolleisuus on myös korkea. Oireyhtymä, johon saattaa liittyä lisääntynyt ensihoidon tarve Downin syndrooma lapsella on tyypilliset piirteet ja hän muistuttaa enemmän toista Down lasta kuin vanhempiaan. Syndrooman yhteydessä esiintyy 40 prosentilla synnynnäinen sydänvika ja se oli aikaisemmin syynä varhaiseen kuolleisuuteen. He saavat herkemmin infektioita ja keuhkokuumetta esiintyy heillä normaaliväestöä yleisemmin. Kahden kaulanikaman siirtymää on vaikea havaita ja se voi aiheuttaa yllätyksiä ensihoitotilanteessa, esimerkiksi intubaation eli kurkkuputken asentamisen yhteydessä. Kieli vaikuttaa myös suurelta, koska suuontelo on ahdas. Dementoituminen alkaa varhain, jo ennen 30 vuoden ikää. Nykyisin useat elävät kuitenkin yli 60 vuotiaaksi. Kehitysvammojen joukosta löytyy myös muita oireyhtymiä, joilla on omat piirteensä. Erityisesti kasvojen ja kaulan alueen poikkeavuudet ovat ongelmallisia. Ne aiheuttavat hengi- Elä 2002 ensihoitopäivien toimikunnan jäsenten oli helppo hymyillä koulutuspäivien päättyessä. Tapahtumaan osallistui 200 henkilöä eri puolilta Suomea ja mukana oli neljätoista näytteilleasettajaa. tysvaikeuksia ja vaikeuttavat hoidettavan auttamista sekä toimenpiteitä ensihoitotilanteessa. Huomioitavaa ensihoitotilanteessa Kehitysvammainen voi ensihoitotilanteessa olla hätääntynyt, levoton ja jopa väkivaltainen. Hän ei ymmärrä oireita, sairauden syitä ja hoitoa. Pelko voi aiheuttaa oireiden kieltämisen ja kipukynnys saattaa olla korkea. Ensihoitajan rauhallisuus on tärkeää. Kädestä taluttaminen tai kädestä kiinni pitäminen luovat turvallisuutta. Puhu rauhallisesti, lyhyesti ja selkeästi. Muista, että äänensävykin vaikuttaa. Liiku ja toimi rauhallisesti. Kerro mitä teet nyt ja mitä tapahtuu seuraavaksi. Käytä konkreettisia sanoja tai näytä mallia. Käytä elekieltä, näytä ruumiin osaa tai kuvaa, jotta vaiva tai oire selviäisi. Pidä mielessä, että jokainen kehitysvammainen on yksilö omine piirteineen, sanoi johtava ylilääkäri Ari Sulin. Ulla Eklund Terveyskasvatuksen yhdyshenkilö Orvokki, lehdokki, vuokko ja moni muu Istumatanssikurssi Liinaharjan vanhainkodissa Fysioterapia mielletään usein pelkäksi vaivojen hoitamiseksi esimerkiksi hieronnalla. Hieronta helpottaakin monen fysioterapia-asiakkaan lihaskipuja, mutta opiskelemamme ammatti sisältää paljon muutakin. Fysioterapeutin yhtenä tehtävänä on lasten, nuorten, työikäisten ja ikääntyvien terveyden edistäminen. Asiakkaan toimintakykyisyyden tukeminen ja kehittäminen on toinen työssä painottuva tehtäväalue. Väestörakenteen muuttuessa kuntoutus painottuu yhä enemmän ikääntyvän väestön kuntouttamiseen ja siihen pyritään vastaamaan myös koulutuksessa. Opiskelemme Satakunnan ammattikorkeakoulussa sosiaali- ja terveysalan Porin yksikön fysioterapian koulutusohjelmassa. Koulutusohjelma kestää 3,5 vuotta, josta meillä on jäljellä noin puoli vuotta. Fysioterapiakoulutuksen tavoitteena on, että opiskelija omaksuu fysioterapeutin ammatilliset valmiudet toimia sosiaali- ja terveysalan, kuntoutusalan ja liikuntatoimen palveluorganisaatiossa sekä itsenäisenä ammatinharjoittajana tai yrittäjänä. Koulutukseemme sisältyy opintokokonaisuuksia, joista saamme valmiudet ohjata erilaisia ryhmiä mm. työpaikoilla ja erilaisissa laitoksissa. Sovelletun liikunnan opintojaksolla opimme soveltamaan liikuntalajeja monenlaisille erityisryhmille sopiviksi. Syventävän sovelletun liikunnan opintojen puitteissa meillä oli mahdollisuus suunnitella aktivoivaa toimintaa jollekin erityisryhmälle. Halusimme järjestää jotain uutta ja piristävää vanhainkodin asukkaille. On keskiviikko, kello alkaa lähestyä kymmentä ja Liinaharjan vanhainkodin salissa on vielä hiljaista. Istumatanssikurssimme valmistelut ovat hyvällä mallilla: tuolit on laitettu keskelle salia rinkiin ja kasetit on kelattu valmiiksi. Pikkuhiljaa uteliaita tanssikurssilaisia alkaa saapua paikalle ja toivotamme heidät tervetulleiksi tanssimaan. Nauhurista alkaa kuulua valssin suloiset soinnut ja tanssikurssilaiset liikkuvat keinahdellen ohjeidemme mukaan. Anttilan keväthuumaus saa vanhukset muistelemaan nuoruutensa tanssihetkiä ja laulamaan mukana. Neljän tanssitunnin aikana opettelimme mm. jenkkaa, valssia ja humppaa, joihin olimme itse suunnitelleet istumatanssiliikkeet. Musiikin tahdissa liikuteltiin käsiä ja jalkoja sekä vartaloa eri tavoin. Osa tansseista oli haastavia, mutta harjoituksella tanssit sujuivat hienosti. Vaikka tanssimme istuen, joutuivat käsien, jalkojen ja vartalon lihakset koville ja pulssi nousi. Projektien onnistumisen kannalta on tärkeää asettaa tavoitteet etukäteen. Tanssikurssille asettamamme tavoitteet sisälsivät sekä fyysisiä, kognitiivisia että sosiaalisia osa-alueita. Fyysisiä tavoitteita olivat lihasvoiman, liikkuvuuden ja hengityskapasiteetin ylläpitäminen. Muistitoiminnan aktivoiminen sisältyi kognitiivisiin tavoitteisiin. Sosiaalisia tavoitteita olivat ryhmään osallistuminen ja vuorovaikutus ohjaajien ja muiden ryhmäläisten kanssa. On torstai, viimeinen tanssitunti lähestyy loppuaan ja kertaamme vielä kaikki opettelemamme tanssit. Viimeisen valssin jälkeen jaamme osallistujille kunniakirjat muistoksi tanssikurssista. Kiitämme hyvin onnistuneesta ja mieleenpainuvasta istumatanssikurssista. Yksi ryhmäläisistä kysyy vielä: Milloin on seuraava tanssikurssi?. Kirsi-Marja Eerikäinen, Taina Heikkilä, Suvi Ketonen ja Heli Waulu

11 Karhun 11 Kaatuminen ja liukastelu maksaa Kaatumistapaturmista lähes 25 %. Niiden ehkäisy on Juha ei liukastellut ensilumilla, vaan nyrjäytti nilkkansa lentopallopelissä. Urheiluvammojen määrän ennustetaan pysyvän en- taloudellisesti kannattavaa. huomattava osa on murtumia, joiden Syitä on monia nallaan tai jopa lisääntyvän. hoitoon tarvitaan kirurgisia Kaatuminen, putoaminen, kom- toimenpiteitä. pastuminen ja liukastuminen ovat ikäihmisten tavallisin tapaturma. Lonkkamurtuman takia Suomessa yli 50 -vuotiaiden lonkkamurtumat kuolee Suomessa vuosittain 220- yli kolminkertaistuivat 230 vanhusta. Nuoremmissa ikäryhmissä vuodesta 1970 vuoteen joka toisessa kaatumistapaturmassa voidaan tunnistaa jokin Niitä sattui vuonna 1998 noin ulkoinen syy. Sisäiset syyt ovat Talvella Kaatumisvammat, väylän laatu ja kustannukset sairaanhoidossa ikäihmisillä yleisempiä kuin nuorilla. Osasyinä ikääntyvillä saat- Jyväskylässä Timo Vuoriainen - Tielaitos, Markku Helenius Jy- liukastellaan 7300 ja ennusteen Liukastumisen seurauksena loukkaantuu vuositväskylän kaupungin sosiaali- ja terveyspalvelukeskus, Johanna mukaan vuonna 2030 tavat olla heikentynyt terveydentila ja alentunut liikuntakyky. tain vähintään ja lonkkamurtumia arvioidaan olevan jo yli joidenkin arvioiden mu- Myös huimaus, heikentynyt näkö Heikkilä Jyväskylän Ammattikorkeakoulu sekä lääkkeiden haittavaikutukset kaan jopa jalankulkijaa. Tarkkaa valta vuodessa. tai huono ravitsemus altistavat kaatumisille. kunnallista tilastoa ei ole, Yhden lonkkamurtuman aiheuttamat sairaanhoidon kustannuk- sisä- ja ulkotilojen turvallisuudyn terveyskäyttäytymis- Ulkoiset syyt liittyvät kodin mutta Porissa 2001 teh- Kalleimpien diagnoosien kustannukset terveydenhuollossa set ovat noin euroa ja ensimmäisen vuoden kokonaiskus- muodostaa riskin, kun siellä ei ole talven liukkailla kaatui Paikallinen aivovamma teen. Kotiympäristö voi myös Diagnoosi a-hinta euroina kyselyn mukaan viime tannukset arviolta euroa. huomattu ikääntymisen mukanaan tuomia tarpeita. Reisiluun yläosan murtuma vuotiaista porilaisista 30 %. Nuoret kaa- Hoitokustannusten on todettu lisääntyvän iän myötä. Liukastumisten aiheuttamat sairaalahoi- Poista turmanloukut mää useammin ja miehet tuilivat vanhinta ikäryh- Traumaattinen kovakalvonalainen verenvuoto 6603 Sääriluun varren murtuma 4291 dot ja poliklinikkakäynnit aiheuttavat Kotiympäristössä olevat vaaran- hieman useammin kuin arvion mukaan 25 miljoopaikat löytyvät, kun mukana on naiset. Olkaluun varren murtuma 3862 nan euron kustannukset vuodessa. sojottavat matonkulmat, eteisen säännöllisestä lumenpoistosta käät naiset ovat kuiten- ammattilainen. Irtonaiset matot, Akkainilmoilla iäk- Reisiluun kaulan murtuma 3832 Tapaturmia sattuu Suomessa ja portaikon hämärä valaistus voivat sekä portaiden ja pihan hiekoituksesta. kin suurin riskiryhmä. Jalankulkijoiden Häpyluun murtuma 2807 turmanloukkuja. Niin sisä- Yövalo, tunnistinvalo ja liukastumisten esiinty- vuosittain lähes miljoona, niistä suurin osa kotona tai vapaa-ajalla. kuin ulkojalkineet tulee valita hyvä yleisvalaistus parantavat turvyys on kaupungeissa viisikertai- Sääriluun alaosan murtuma 2680 Vuonna 1997 liikenteessä ja huolella. Talvella kenkiin liitettävallisuutta niin ikäihmisten konen maaseutuun verrattuna. Liu- Polven tai säären muun osan murtuma 2325 työssä kuoli 600, mutta koti- ja vapaa-ajan tapaturmissa kuoli vien liukuesteiden hankkiminen on suositeltavaa. deissa kuin lapsiperheissäkin. Hyvä tasapaino ja toimintakyvyn kastumiset ovat yleisimpiä jalankulkuväylillä. On arvioitu, että Nilkan sisäkehräsen murtuma 2038 mat ovat keskeinen kansanterveysongelma, noin 2100 suomalaista. Tapatur- kanssa asunnosta pitäisi poistaa Yhteistuumin ikäihmisten ylläpitäminen vähentävät kaatumisriskiä, joten liikunnan nukset ovat viisinkertaiset verrat- liukastumistapaturmien kustan- sillä tapaturmat ovat kaikki sellainen, mihin voisi kom- harrastaminen on yksi keino ehtuna katujen kunnossapidon kus- Ulla Eklund lisääntyneet 20 vuoden aikana pastua. Talvella tulee huolehtia käistä kaatumisia. tannuksiin. Terveyskasvatuksen yhdyshenkilö Hoidanko kipua kunnolla? Kipua ei välttämättä osata vielä hoitaa kunnolla, sanoi anestesia ylilääkäri Tuija Tallila ensihoitopäivien koulutustilaisuudessa. Kun kipu muuttuu krooniseksi, on siihen vaikeampi vaikuttaa. Pitkittynyt kipu jättää jälkensä keskushermostoon, joten kivun syyn löytäminen ja poistaminen/ lievittäminen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa on tärkeää. Traumapotilaan kohdalla akuutti kipu on tarpeellinen ja normaali reaktio. Kipu on merkki vamman aiheuttamasta kudosvauriosta ja varoittaa elimistöä aiheuttamasta itselleen lisää vahinkoa. Loukkaantuneen kohdan tukeminen tai lastoittaminen kuljetuksen ajaksi on vanha ja hyvä keino helpottaa kipua. Potilaan psyykkisen tilan huomioiminen vähentää myös lääkityksen tarvetta. Traumatilanteessa kipua lisäävät pelko, levottomuus ja epätietoisuus tulevasta. Ensihoitajan asiallinen, rauhoittava ja vakuuttava käytös lieventää pelkoa, totesi Tuija Tallila. Ammattihenkilöstölle suunnatussa luentomonisteessa oli laaja tietopaketti käytössä olevista lääkkeistä ja niiden käyttömahdollisuuksista ensihoitotilanteissa. Luento sisälsi myös sellaistakin tietoa, joka soveltuu itsehoitoon tai tiedosta on apua hoitaessasi läheistäsi. Käytä lääkkeitä oikein Tavanomaiset kivunhoidossa käytettävät särkylääkkeet ja tulehduskipulääkkeet vähentävät kiputuntemusta ääreishermostossa. Ne eivät lamaa hengitystä. Lääkkeitä ja annosteluvaihtoehtoja on useita ja lääkkeitä voidaan antaa suun kautta tablettina tai liuoksina, monia voidaan myös annostella lihakseen, suoneen tai antaa peräpuikkona. Tavallisimpia tulehduskipulääkkeitä ovat asetosalisyylihappo, diklofenaakki, ibuprofeeni, ketoprofeeni, naprokseeni, meloksikaami sekä uudet nk. Cox2 salpaajat (selekoksibi, rofekoksibi, parekoksibi), jotka ovat jonkin verran vähemmän maha-suolikanavaa ärsyttäviä tulehduskipulääkkeitä. Tämän ryhmän lääkkeittä käytetään lievän sekä keskivaikean kivun hoitoon. Aikuisillakin lääkkeen annostus vaihtelee sekä lääkkeen sisältämän vaikuttavan aineen että yksilöllisen sietokyvyn mukaan. Jos lääkkeen annostusta lisätään yli suositellun, teho ei yleensä kasva, mutta sivuvaikutukset lisääntyvät. Sivuvaikutuksina mainitaan mm. pääsärkyä, huimausta, heikotusta ja pahoinvointia. Lisäksi särkylääkkeet pidentävät vuotoaikaa heikentämällä verihiutaleiden paakkuuntumista. Käytännön merkitys tällä on etenkin henkilöillä, joilla on antikoagulantti (verenohennus) lääkitys tai verenvuototaipumus. Edellä mainitut särkylääkkeet eivät myöskään sovi astma-potilaille, allergikoille eikä vatsahaavapotilaille. Lasten ja nuorten ensisijaisena särky- ja kuumelääkkeenä ei suositella käytettäväksi Asperinia eli asetosalisyylihappoa sisältävää lääkettä. Allergikoille ja herkkävatsaisille sekä lapsille hyvä ja turvallinen vaihtoehto on parasetamoli, josta löytyy useita eri vahvuuksia sekä annosteluvaihtoehtoja. Parasetamolin analgeettista tehoa voidaan lisätä yhdistämällä siihen kodeiinia. Tämä vaihtoehto soveltuu myös allergikoille ja herkkämahaisille, mutta ei sappivaivoista kärsiville potilaille. Älä jätä hoitamatta kipua Vanha sanonta kärsimyksestä elää edelleen. Kärsi, kärsi, kirkkaamman kruunun saat. Nykyisin kipua voidaan kuitenkin hoitaa monin eri keinoin, ja aivan viime vuosina on tapahtunut huimaa parannusta asenteissa ja tietämyksessä. Kivun arvioinnilla on suuri merkitys. Terveydenhoidossa esim. verenpainetta mitataan ja jos se on korkea, sitä ruvetaan hoitamaan. Samalla tavalla pitäisi asennoitua kipuun, vaikka sen mittaaminen onkin vaikeampaa. Eli jos todetaan korkea kipu, siihen pitää puuttua. Kipua ei pidä jättää hoitamatta. Oikealla Kivun tuntemus on aina epämiellyttävä, mutta se varoittaa mahdollisesta kudosvauriosta, sanoi anestesia ylilääkäri Tuija Tallila. Kipua ei pidä jättää hoitamatta. Oikealla lääkevalinnalla on potilaan kannalta ratkaiseva merkitys. lääkevalinnalla on kipuja voidaan helpottaa merkittävästi.. Esimerkiksi syöpäkipujen ja kroonisten kipujen hoidossa voidaan käyttää varsinaisten kipulääkkeiden ohella myös muiden lääkeaineryhmien lääkkeitä, joista yleisimmät ovat ns. mielialalääkkeet sekä epilepsialääkkeet, mutta joiden vaikutus on kuitenkin muita kipulääkkeitä tehostava. Potilaan on hyvä kuunnella omaa kehoa ja näin voi oppia vähitellen, mikä kipuun auttaa. Potilaalla itsellään on paras tieto kivun luonteesta ja intensiteetistä, mutta lääkärillä on instrumentit, joilla kipua voidaan lievittää ja helpottaa. Kivunhoitoa voivat myös olla fysioterapia, erilaiset apuvälineet, liikunta, jopa ruokavalio. Keskustele lääkärisi kanssa, sillä hän osaa kertoa, mikä kipuun tehoaa. Noudata saamiasi annosteluohjeita. Ulla Eklund Terveyskasvatuksen yhdyshenkilö

12 12 Karhun Hankintatoimiston, työterveyshuollon ja työsuojelun tekemän valmistelun pohjalta on hankintalautakunta hyväksynyt ergonomiatuotteiden hankintapaikaksi TopBee Oy:n ja sopimus astuu voimaan vuoden 2003 alusta. Näyttöpäätetyöskentelyyn liittyvät ergonomiatuotteet Ergonomisen työskentelyn lähtökohtana on edelleen periaate, että hankittavat peruskalusteet kuten työpöydät ja tuolit mahdollistavat sellaiset työskentelyolosuhteet, että ergonomiaapuvälineitä ei tarvita. Jos työskentelyolosuhteissa kuitenkin esiintyy ergonomiaan liittyviä ongelmia, tulee hallintokuntien käyttää ergonomisten olosuhteiden parannustyössä työterveyshuollon työfysioterapeuttien asiantuntemusta. Näin vältytään tarpeettomien ja sopimattomien tuotteiden hankinnalta. Mikä on TopBee Oy? Toimistotarviketukku TopBee Oy on laajaan tuotesektoriin ja palveluun panostava toimistotarviketoimittaja. Noutomyymälä on avoinna ma-pe klo TopBee Oy yhteystiedot: Itsenäisyydenkatu PORI puh. (02) fax (02) Toimitusjohtaja: Tuukka Nieminen gsm Muistathan! Ennen hankintaa tulee olla yhteydessä työfysioterapeutteihin tilanteen kartoittamiseksi. Työfysioterapeutit: Katja Granholm puh tai Sirkku Heilä-Aaltonen p Ergonomiainfo Ergonomialla pyritään ehkäisemään työn haittavaikutukset ihmisen terveyteen, eli vähentämään työn ja ihmisen välistä kitkaa. Toimistotyönteossa tietokoneet ja näyttöpäätteet ovat arkipäivää. Kokemukset päätetyöskentelystä ovat yleensä myönteisiä; työtehtävät ovat keventyneet, monipuolistuneet ja tulleet entistä mielenkiintoisimmiksi. Kaikki ongelmat eivät kuitenkaan ole poistuneet tietokoneiden myötä esimerkiksi staattinen paikallaan olo on lisääntynyt. Ei ole olemassa vain yhtä hyvää työasentoa, vaan hyviä työasentoja ovat kaikki mahdollisimman luonnolliset työasennot. Parhaimpia ovat asennot joissa lihakset eivät ole turhaan jännityksessä eikä kuluttavia ja usein toistuvia liikkeitä ole. Korjaavalla ergonomialla ja työpisteen räätälöinnillä yksilölle sopivaksi tulee olla tärkeä sija työpaikoilla. Monipuoliset säätömahdollisuudet kalusteissa mahdollistavat työskentelyn sekä seisten että istuen. Tarvitaan siis tutkimusta, seurantaa ja toimenpiteitä, jotta työntekijät pysyisivät terveenä sekä fyysisesti että psyykkisesti. Meistä jokainen voi itse myös vaikuttaa omaan työskentelyergonomiaansa kiinnittämällä huomiota työtapoihinsa ja tottumuksiinsa. Missä kunnossa työpisteesi on? Valaistus Yleisvalaistus tietokoneella työskenneltäessä on yleensä normaalia toimistovalaistusta vähäisempi. Yleensä jos työntekijät ovat saaneet valita valaistuksen on se ollut jopa 2000 luksia Kontrastierot eivät saa olla liian suuria.. Jos tietokoneella työskentely sisältää paperilla olevan tekstin lukemista, niin valaistuksen teho on noin 500 luksia. Jos tietokone on pääasiallinen työväline niin valaistuksen pitäisi olla noin 200 luksia (säädetty jopa 100 luksiin). Kohdevalolla valaistaan tarvittava aineisto ja se tulisi sijoittaa kuvaruudun sivulle tai sivuille. Tarkempi työ vaatii hyvää valaistusta, hanki tällaista työtä varten hyvä kohdevalaisin. Sälekaihtimet ja verhot ehkäisevät kuvaruudulle ikkunasta tulevaa heijastusta. Pyri sijoittamaan tietokoneesi muualle kuin suoraan ikkunan eteen, sillä näytön ja sen taustan tulee olla lähellä toisiaan. Käytännössä miellyttävä valaistus saadaan aikaan epäsuoralla, oikein sijoitetulla yleisvalaistuksella, sekä mahdollisesti kohdevalolla, jolla valaistaan käytettävä materiaali. Tärkeää on näyttöruudun ja sen ympäristön valontiheyden eli luminanssin oikea suhde. Työntekijällä tulee olla mahdollisuus sammuttaa yleisvalaistusta ja käyttää kohdevaloa. Suosittelen käytettävän kirkkaan yleisvalaistuksen sijaan kohde- tai pöytävalaisimia. Levyke/cd-asemat/ keskusyksiköt Asema tulisi sijoittaa siten, että se ei haittaa jalkojen ojentelua eikä siihen kolhi itseään. Se ei saisi viedä myöskään tärkeää pöytätilaa. Suosittelen erillisten pyörillä olevien vaunujen hankintaa, mikäli asemat sijoitetaan lattialle. Näin siivoojien työskentely on helpompaa ja työntekijäkin voi halutessaan vaihdella aseman paikkaa. Asema voidaan kiinnittää myös pöydän alle kiinteästi, mikäli tilaa on. Tietokoneitten yms. laitteiden johdot Lattiat tulisi pitää vapaina johdoista. Näin siivous helpottuu ja yleisilme on siistimpi. Suosittelen johtokourujen hankintaa, joihin johdot on helppo sijoittaa. Jalkatuet Työntekijällä tulee näin halutessaan olla mahdollisuus käyttää jalkatukea työpöytänsä alla. Rannetuet näppäimistön eteen tai hiirikädelle Työntekijän halutessa rannetukea näppäimistön eteen ja hän käyttää myös hiirtä, suosittelen pitkän tuen hankintaa, jossa on hiirialusta. Pelkkä rannetuellinen hiirialusta voi olla myös tarpeen,mikäli työntekijä ei saa kättään tuettua pöytäpintaan Ehkäise hiirilavantauti Tietokoneella työskentely ei kuulosta kovinkaan raskaalta puuhalta. Saattaisi ajatella, että siistiä sisätyötä jossa olo on kevyt ja mukava verrattuna esimerkiksi ulkona lapiohommissa työskenteleviin työntekijöihin. Leppoisaahan työnteko onkin, mutta paljon ruudun äärellä työskennellessä saattaa syntyä erilaisia rasitusvammoja varsinkin jos työskentelyasennot ovat huonoja. Hiiri voi purra hitaasti hartioita ja käsiä, ruutu voi alkaa pikku hiljaa rasittaa silmiä. Huonot työasennot tietokoneen äärellä kostautuvatkin yleensä vasta vuosien jälkeen. Vinkkejä hyvistä työskentelyasennoista: Istuma-asento: istu lähellä pöytää nosta työtuoli riittävän ylös ja tue selkänojalla ristiselkä istu jalat tukevasti lattialla tai jalkatuella tue kyynärvarret pöydälle tai tuolin käsinojille säädä näppäintason korkeus laske näyttö riittävän alas Katselukulma: katselukulman tulee olla 25 astetta Roller Mouse- rullahiiri löytyy myös TopBeen tuotevalikoimista sen käyttöä toimitusjohtaja Tuukka Nieminen opastaa työfysioterapeutti Sirkku Heilä-Aaltoselle. niska keskiasennossa katse-etäisyys 60cm näyttö n. 25 cm alempana katselinjasta Miksi katselukulman tulisi olla 25-astetta? Silmän avautuessa täysin auki myös silmän kyynelkerros on kokonaan esillä ja pääsee näin helposti kuivahtamaan. Katseltaessa hieman alaspäin tulee räpyteltyä silmiä myös enemmän ja näin silmän kyynelkerros pysyy kosteana ja silmät eivät kuivu eivätkä ärsyynny niin helposti. Toinen tärkeä seikka on niskalihasten työn helpottaminen sekä oikean päänasennon omaksuminen hyvällä katselukulmalla. Sillä myös niskan ja kaulan lihasten jännitystilat voivat aiheuttaa silmänseudun heijastekipuja. Keskeiset työvälineet Opettele käyttämään hiirtä molemmilla käsillä, näin vältät yhden käden kuormittamista. Pidä koko käsi tuettuna hiirellä työskennellessäsi, olkavarren tulee olla lähellä vartaloa kulma ei saisi olla suurempi kuin 30-astetta. Käytä myös näppäin komentoja välillä hiirenasemasta. Aineistoteline tulisi sijoittaa kuvaruudun viereen, näin vältytään turhalta silmän lihasten rasittumiselta. Keskeisiin ja usein tarvittaviin työvälineisiin tulee ylettyä kurkottelematta. Muista pitää myös taukoja ja taukovoimistella. Sirkku Heilä-Aaltonen Työfysioterapeutti Porin kaupungin Työterveyshuolto Suojelusuunnitelma Joutsijärven ja Tuurujärven veden laadun parantamiseksi valmistunut Porin Vesi, Kullaan kunta, Lounais-Suomen ympäristökeskus ja Turun yliopiston Satakunnan ympäristöntutkimuslaitos ovat saaneet valmiiksi reilun vuoden ajan työstetyn Joutsijärven ja Tuurujärven vesiensuojelusuunnitelman. Suunnitelmassa on esitetty syyt Porin raakavedenottovesistöinä toimivan järviyhdistelmän hitaasti heikkenevään veden laatuun ja keinot tilanteen kääntämiseksi parempaan suuntaan. Merkittävin järviä kuormittava ja veden laatuun vaikuttava tekijä on perushuuhtouma, joka aiheutuu ympäröivän luonnon yhdisteiden liukenemisesta ja kulkeutumisesta järviin. Ihmisen toiminnalla ei ole juurikaan vaikutusta perushuuhtouman määrään. Toiseksi suurimman kuormitustekijän eli maa- ja metsätalouden sekä asutuksen osuus järviä rehevöittävän fosforin kokonaiskuormituksesta on 46 % ja typpikuormituksen 26 %. Tätä kuormitustekijää on mahdollista vesiensuojelutoimenpiteillä vähentää. Ilman kautta järviin päätyvän laskeuman osuus järveen tulevasta ravinnekuormituksesta on kolmanneksi suurin. Jos järviin päätyvien ravinteiden kokonaismäärää pystytään vähentämään neljänneksellä, järvien veden laadun heikkenevä suuntaus katkeaa. Tämä on valmistuneen vesiensuojelusuunnitelman pohjalta asetettu tavoitteeksi. Porin Vesi ja yhteistyökumppanit käynnistävät suurelta osin EU-rahoitteisesti tulevan talven, kevään ja kesän aikana Joutsijärven ja Tuurujärven valuma-alueella seuraavat vesiensuojelutoimenpiteet: Vesiensuojelulliset viljelymenetelmät: - piennarten ja suojakaistojen rakentaminen - lannan oikea varastointi ja levitys - talviaikainen kasvipeitteisyys - oikea lannoitteiden ja kasvinsuojeluaineiden käyttö - maatilan jätevesien talteenotto ja käsittely - neuvonta- ja koulutus viljelijöille vesiensuojelullisista viljelymenetelmistä Pintavaluntakentän rakentaminen Joutsijärveen laskevalle Särkiojalle Luonnonhoitohanke metsäalan toimijoille Metsätaloustoimenpiteiden rajoittaminen 10 m levyisellä vyöhykkeellä järvien ja valtaojien var- silla Uudisojitusten tekemättä jättäminen Jätevedenkäsittelyjärjestelmien tehostaminen järvien valumaalueilla sekä opastus säännölliseen umpi- ja sakokaivojen tyhjennysrutiinin Pelkästään fosfaatittomien pesuaineiden käyttö Joutsijärven retkeilyreitin jätevesien käsittelyn parantaminen, puuseiden lisääminen Kosteikon suunnittelu ja rakentaminen Joutsijärveen laskevan Jylhäjoen suuhun Ympäristöystävällisen retkeilyn ohjeiden laadinta Joutsijärven retkeilyreitille Roskakalojen tehopyynti mm. katiskapyyntinä kesällä 2003 Petokalaistutusten tehostaminen Järvien säännöstelykäytännön muutostarpeiden selvitys ja tarvittaessa esitysten tekeminen säännöstelymääräysten parantamisesta Pysyvän toiminnan organisointi järvien tilan parantamiseksi Ismo Lindfors Porin Vesi

13 Karhun Johdon seminaari Keuruulla Jouluu piisaa vaa tryki aikaa huilaa ihmine, nauti ja vahtaa, kirkast liäkkii kyntilä, riamuu penskai ja lempeet miinii vanhuste. Ohi o kiiru ja touhu, ilmas värreilee tytyväisyys ja sanato kiitos jokase huulil. JOULUSET PIPPARSKAKOT 6 dl. siirappii 3dl.sokerii 3 munnaa 3dl.sul. margariinii 1dl. greddaa 2tl.kaardemummaa 2tl. neilikkaa 2tl.kanelii 2tl.suudaa 800gr.nisujauhoi Johdon seminaari järjestettiin Keuruulla. Aluksi kuultiin kaupunginjohtaja Martti Sinisalmen ja henkilöstöjaoston puheenjohtaja Eija Hakalan puheenvuorot. Vuoden johtaja on perinteiseen tapaan palkittu seminaarin alussa ja tällä kerralla huomionosoituksen kohteena oli palveluopiston rehtori Seppo Laakkonen, vuoden johtaja. Hänen tohtorin väitöskirjastaan kerrotaan lehdessämme toisaalla. Luennot keskittyivät seminaarissa lähes yksinomaan otsikon aiheen käsittelyyn, jossa puheenvuoron esittivät HAUS:n konsultit Pasi Honkilahti, Marja-Leena Johansson sekä Reija Linnamaa. Aihetta käsittelivät myös oman organisaatiomme viranhaltijat Matti Rintanen, Seppo Pynnä sekä Pekka Satomaa. Aiheen käsittely jatkui vielä seuraavana seminaaripäivänä, jolloin Case-Tamperetta BSC:n osalta selvitti taloussuunnittelupäällikkö Kari Hakari. Seminaarissa kuultiin toinenkin Tampereen esimerkki aiheesta Palveluiden hankintastrategia, jota mielenkiintoisella tavalla kävi läpi kehittämispäällikkö Päivi Siirappi ja mausteet kiahautettaa ja vispataa sokeri kans hyväks vaahdoks. Munat vispataa erikses ja siihe lisätää gredda, jonka joukkoo o jo sekotettu 2tl. suudaa ja ko kaikki o hyväks sekkaantunu ni lopuks tällätää jauhot. Tämä o semmone taikina, et se tarttee tehd edellisen päivän jähtymää. Eikä näist pipparskakoist tehdäkkää mittää ohkasii hinui. Taikina kaaviloidaa vähä paksummaks. Niist tullee kommeit ja hyvvii, konnei poltet uunis ja pannaa piiloo, ettei miäs ja muksut löyd. Sillo ne olis syäty jo enne jouluu... sannoo Saara Heino Nurminen. Seminaarin päätteeksi todettiin, että BSC:n käsittely jatkuu kaupunkimme strategiatyöryhmässä ja aiheeseen tältä osin palattaneen ensi vuoden alkupuolella. Maailman opettajien päivää vietettiin Pekka Hammais Porin Opettajien paikallisyhdistys vietti päivää förskottina 4.10., jolloin järjestettiin seminaari aiheesta "Hyvä opetus" toisen kerran yhteistyössä koulutusviraston kanssa. Sitä ennen naulattiin Porin opettajaryhmiltä kootut hyvän opetuksen teesit Porin valtuustosalissa. Naulauksen suorittivat puheenjohtaja Tuula Pulkkinen sekä Kaarina Ranne-Lundmark. Keittiömestari MEHEVÄ PORKKANAPATE 1 kg porkkanoita 1/2 juuriselleriä 2 valkosipulinkynttä 2 tl yrttisuolaa 1 tl kurkumaa 1/2 tl oreganoa 1/2 tl sitruunapippuria 2 dl ranskankermaa 4 munaa SILLIKÄÄRYLE = ROLL MOPS I 2 kpl rasvasilliä: Silli fileroidaan ja liotetaan liika suola pois. Fileen sisälle: 1 rkl sipulia pieninä kuutioina 1 rkl maustekurkkua pieninä kuutioina 1 tl kaprismarjoja pieninä kuutioina 1 rkl persiljaa hienonnettuna 1/2 tl maustepippuria rouhittuna Liotetut sillifileet valutetaan hyvin. MAKSATERRINE 500 gr naudan- tai broilerinmaksaa 250 gr silavaa 1 muna 1/2-1 tl valkopippuria 1 rkl nelimaustetta tai (inkivääriä, currya, mustapippuria, kanelia, rakuunaa) (tryffeliä) 4 cl konjakkia 2 cl sherryä tai madeiraa n. 1 dl kermaa ARABIALAINEN MAUSTEKAKKU 200 g voita 3 1/2 dl sokeria 3 munaa 5 dl vehnäjauhoja 1/2 tl leivinjauhetta 1/2 tl soodaa 1/2 tl suolaa 1/2 tl muskottipähkinää 1 tl kanelia 1 tl vaniljasokeria 1 rkl kaakaojauhetta 1/2 sitruunan kuorta 2 dl kermaa MOKKA CHARLOTTE Suklaakääretorttu, jossa täytteenä aprikoosimarmeladia tai hilloa tai mokkakreemi. Suklaakääretorttu: 4 munaa 2 dl sokeria 100 gr perunajauhoja 1-2 rkl kaakaojauhetta 1-2 tl leivinjauhetta Valmistus kuten tavallinen kääretorttu, Huom! Perunajauhot, kaakaojauhe ja leivinjauhe seulotaan vähitellen taikinaan. Mokkavanukas = Bavaroise 4 dl maitoa 2 kananmunaa 3 keltuaista n. 150 gr sokeria 2 rkl pikakahvijauhetta 1 dl vettä + 2 rkl mustaherukkahyytelöä 8 10 liivakkoa 1/2 l kermaa Vuoka vuorataan kääretorttuviipaleilla, hyytymäisillään oleva vanukas kaadetaan päälle. Annetaan hyytyä, mielellään seuraavaan päivään. Juhani Lahden Kuori kasvikset, paloittele ja keitä vesitilkassa kypsäksi. Purista joukkoon myös valkosipulinkynnet. Valuta kasvikset huolellisesti ja soseuta. Lisää seokseen mausteet, ranskankerma ja keltuaiset. Vatkaa valkuaiset kovaksi vaahdoksi ja sekoita varovasti kasvismassaan. Kaada seos hyvin voideltuun vuokaan ja peitä foliolla. Kypsennä vesihauteessa 200 noin 1 1/2 h. Anna jäähtyä puolisen tuntia ennen kumoamista. Koristele tomaattilohkoilla ja persiljalla. Voit tarjota lämpimänä tai kylmänä. Poista maksasta kalvot, jauha maksa ja silava kertaalleen, vatkaa ryynimäiseksi. Lisää vatkattu muna ja mausteet, viimeiseksi kerma. Paista koepihvi ja tarkista maku. Pitkänomainen vuoka vuorataan ohuilla silavanviipaleilla, (vuoan pohjan voi koristella laakerinlehdillä). Kaada seos vuokaan, peitä foliolla. Kypsennä uunissa vesihauteessa, 11/2-2 tuntia, C lämmössä. Muodostunut rasvaliemi kaadetaan kuumana pois. Tilalle laitetaan lihaliemi hyytelöä lämpimänä (voidaan maustaa madeiral la). Lisätään hyytelöä tarvittaessa, pitää olla ympäri terrinettä. Kuorrutus: 6 rkl voita 1 keltuainen 250 g tomusokeria 1 1/2 tl kanelia 1 1/2 rkl kaakaota 6 rkl vahvaa kahvia Vatkaa voi ja sokeri vaahdoksi. Lisää munat yksitellen hyvin vatkaten. Lisää keskenään sekoitetut jauhot, sooda ja suola. Lisää loput mausteet. Sitten sitruunan mehu ja lopuksi kerma. Paista 200 :ssa noin tunti. 13 RESEPTI- KANSIOSTA Laita fileen päälle kerros täytettä ja kääri rullalle, kiinnitä hammastikulla. Laita laakeaan astiaan ja päälle tulee liemi: 1 dl vettä 1 dl sokeria 1/2 dl etikkaa 3 4 kokonaista neilikkaa 2 kpl laakerinlehtiä 1 keskikokoinen sipuli renkaina Keitä kaikki muut liemen aineet paitsi etikka n. 15 min. Jäähdytä ja lisää etikka. Kaada liemi sillikääröjen päälle. Anna maustua vuorokauden. Kääryleet leikataan viipaleiksi ja tikut poistetaan. Esille kalavadille, koristeeksi sipuli renkaina (punasipuli), laakerinlehtiä, tilliä, tomaattia Lisänä keitetyt perunat, ruisleipää ja levite. SACHERKAKKU Pohja: 150 g voita 150 g sokeria 2,5 tl vaniljasokeria 4 keltuaista 150 g taloussuklaata 250 g vehnäjauhoja 1,5 tl leivinjauhetta 4 rkl maitoa 4 valkuaista Täyte: Aprikoosihilloa Kuorrutus: 150 g taloussuklaata 150 g voita Voi ja sokeri vaahdotetaan. Lisätään vaniljasokeri Lisätään sulatettu suklaa ja keltuaiset Lisätään vehnäjauhot, joihin on sekoitettu leivinjauhe Lisätään maito Lisätään kovaksi vaahdoksi vatkatut valkuaiset Paistetaan hyvin voidellussa tasapohjaisessa vuoassa 175 :n uuninlämmössä n. 40 min. Täytetään aprikoosihillolla. Kuorrutetaan.

14 14 Karhun LIISA täytti viisi vuotta Vapaaehtoistoiminnan keskus Liisa juhli kansainvälisenä vapaaehtoistyönpäivänä 5. joulukuuta viisivuotispäiviään. Syntymäpäivillä oli esiintymässä ryhmä viisivuotiaita lapsia Ruosniemen päiväkodista. Lapset ilahduttivat juhlavieraita joululauluilla ja piirileikillä. Porin vapaaehtoistoiminnan keskus Liisa on kaupungin sosiaalikeskuksen toimipiste, jonka toiminta toteutetaan yhteistyössä seurakuntien diakoniakeskuksen kanssa. Keskus sai uuden kumppanin syksyllä 2001, kun Suomen Punaisen Ristin Porin osaston ystäväpalvelu siirtyi Liisan katon alle. Liisa on ikätovereidensa tapaan eloisa ja vilkas. Keskuksen noin 250 vapaa- Metsäopiston opettajat työelämäjaksolla Porin Metsäopistossa on käynnissä ESRhanke metsäalan koulutuksen kokonaisvaltainen kehittäminen Porin Metsäopistossa. Hanke on suunniteltu kolmivuotiseksi. Projektin varsinaisena kohderyhmänä on metsäopiston opetushenkilöstö. Välillisesti kohderyhmään kuuluvat projektissa mukana olevat yritykset ja organisaatiot. Hankkeen keskeisenä tavoitteena on Metsäopiston opetushenkilöstön työelämäosaamisen lisääminen. Opettajien työelämäjaksot (1.. 3 kk) tulevat ole- Porkan työpajalla myyjäiset ehtoistyöntekijää sekä lukuisat asiakkaat takaavat aktiivisen toiminnan. Teemu Eskola Ruosniemen päiväkodin lapset viihdyttivät syntymäpäivävieraita. Lehtori Tero Lehtonen tutkii satakunnan vesistöjen hydrologisia tietoja Lounais-Suomen Ympäristökeskuksen Satakunnan toimiston päätteeltä. maan merkittävässä osassa kehittämishankkeen toteutuksessa. Siihen mukaan lähteville opettajille tarjoutuu tilaisuus päivittää omaa ammattiosaamistaan, laajentaa osaamistaan myös muilla alueilla ja parantaa henkilökohtaista suhdeverkkoa. Ensimmäinen sopimus opettajan työelämäjakson järjestämisestä on tehty Lounais-Suomen ympäristökeskuksen kanssa. Teuvo Karhu Porkan työpajalla järjestettiin 4. joulukuuta joulumyyjäiset. Mukavasti vieraita keränneessä tapahtumassa myytiin pajan asiakkaiden tekemiä joulutunnelmaa luovia tuotteita. Myyjäisistä oli mahdollisuus ostaa joulutunnelmaa luovia koristeita, herkullisia leivonnaisia sekä käytännöllisiä puuverstaan tuotteita. Porkan työpaja on yksi sosiaalikeskuksen neljästä kehitysvammaisten päivätoimintaa järjestävästä toimipisteestä. Porkan alaisuuteen kuuluu myös aloittanut kuuden asiakkaan toimipiste Sampolassa. Toimipisteen tavoitteena on nuorten itsenäistymisen, omatoimisuuden ja aikuisuuteen kasvamisen tukeminen sekä samalla valmentautuminen työelämään. Porkan työpajan kirjoilla on 54 asiakasta mukaan lukien Sampolan piste. Kaikkiaan Porin sosiaalikeskuksen päivätoiminnassa on mukana noin 150 henkilöä. Päivätoiminnan tavoitteena on antaa jokaiselle asiakkaalle kykyjään vastaavia tehtäviä ja ohjata heitä päivittäisissä toiminnoissa. Kokonaistavoitteena on itsenäistää kehitysvammaisia mahdollisimman omatoimiseen toimintaan sekä opittujen taitojen ylläpitäminen. Teemu Eskola Liikummeko turvallisesti? Porin liikenneturvallisuustyöryhmän esityksestä kaupunginhallitus päätti , että kaupungin työntekijöiden tulee työaikanaan noudattaa liikenneturvallisuuden perusohjeita ja hallintokuntien perehtyä näihin ohjeisiin sekä järjestää tarvittaessa koulutusta ja valvoa ohjeiden noudattamista. Päätöksen taustalla tavoite oli parantaa Porin liikenneturvallisuutta. Vakuutusyhtiöiden tilastojen mukaan Porissa on liikenneonnettomuuksien uhreja selvästi enemmän kuin vastaavan kokoisissa kaupungeissa ja loukkaannutaan selvästi enemmän auton sisällä eritoten risteysonnettomuuksissa. Porilaisilla on liikennekulttuurissa ja joustavuudessa paljon parannettavaa. Porin kaupunki ja toivottavasti kaupungin työntekijät haluavat olla esimerkkeinä oikeassa liikennekäyttäytymisessä ja viestiä joustavaa ja turvallista käytöstä myös muille. Kaupungin järjestämät taloudellisen ajon kurssit ovat tähdänneet samaan lopputulokseen. Työssä ei saa olla niin kiire, ettei voisi liikkua Porin kaupunki edelläkävijänä Yleinen liikenne aiheuttaa liikenneväylillä tehtävissä töissä työntekijöille merkittäviä vaaroja. Työskentely aiheuttaa myös vakavia vaaratilanteita kaikille tienkäyttäjille. Työturvallisuuslainsäädännössä liikennealueilla tehtävä työ luokitellaan erityisesti määriteltyihin vaarallisiin töihin. Vaarallisissa töissä ja niitä johtamassa saa käyttää vain huolellisia ja päteviä henkilöitä. Liikenteen vaaroille alttiina työskentely ja toisaalta liikenteeseen vaikuttaminen vaativat työntekijöiltä, työnjohdolta ja suunnittelijoilta olosuhteiden edellyttämiä taitoja. Näitä taitoja antamaan on tiehallinto kehittänyt omaan tarpeeseensa Tieturva koulutusohjelman. Tieturva on koulutusohjelma, jolla Tiehallinto yleisten teiden pitäjänä varmistaa tiellä työskentelevien perehdytyksen työpaikan liikenteen aiheuttamiin vaaratekijöihin. Tieturva-koulutuksen perustana on työturvallisuuslain (299/58) 34 luku opetus ja ohjeet sekä valtioneuvoston päätös rakennustyön turvallisuudesta (629/94) Porin malli Tekninen palvelukeskuksen tekninen tuki järjesti kuntasektorille ensimmäisen turvallisesti sääntöjen mukaan tarvittaessa joustaen. Liikenteen perusohjeiden noudattaminen parantaa samalla myös työturvallisuutta. Porin kaupunginhallituksen päättämät liikenneturvallisuuden perusohjeet ovat: Otetaan aina huomioon toiset tienkäyttäjät. Pidetään hyvää huolta kaupungin ajoneuvoista ja ollaan ajokäyttäytymisellä esimerkkinä muille tienkäyttäjille. Noudatetaan nopeusrajoituksia. Noudatetaan liikennevalo-ohjausta. Varotaan suojatietä lähestyttäessä kevyttä liikennettä. Noudatetaan auton tyhjäkäyntiä koskevia määräyksiä. Pidetään turvavyö aina kiinni ja pyöräillessä käytetään kypärää. Pimeän aikaan käytetään aina heijastinta. Hallintokunnat järjestävät työntekijöilleen heidän tarvitsemaansa liikennekoulutusta. Koko liikenneväylillä työskentelevä henkilöstö koulutettu TIETURVA 1:llä laajan koulutusohjelman Tieturva 1- koulutuksen Porin palveluopiston Liisanpuiston toimipisteessä. Koulutusta edelsi laaja keskustelu Tieturva koulutuksen tarpeesta ja sen pakolliseksi määrittelystä. Surako työryhmän esityksestä päätettiin edellyttää kaikilta kaupungin hallintokunnilta ja heidän urakoitsijoiltaan kurssien käymistä, myös tienpitäjä (Porin kaupunki) yhtyi Surakon esitykseen. Kevään ja syksyn aikana järjestettiin yhteensä 7 kurssia, joihin osallistui 210 koulutettavaa. Kouluttajana kurssilla toimi OSE Consultingin turvallisuuskonsultti, kouluttaja Jouko Suvensalmi. Koulutuksen tavoitteena oli lisätä sekä työnjohdon että erityisesti työntekijöiden turvallisuuteen liittyvää tietämystä, että myös yhdenmukaistaa liikenteenohjausta ja käyttäytymistä tiellä tehtävässä työssä. Koulutuksesta tuloksena annettiin 210 henkilölle todistus kirjallisen kokeen hyväksytystä läpäisemisestä. Kaupunginhallituksen päätöksestä tulee pian kuluneeksi kaksi vuotta. Mitä hallintokunnat ja me työntekijöinä olemme asian eteen on tehneet? Viime aikaiset keskustelut liikenteen ilmapiirin muuttumisesta välipitämättömään suuntaan ovat huolestuttavia. Porin onnettomuuskehitys ei myöskään ole parantunut, pikemminkin kehitys on huonontunut. Liikenne on yhteispeliä ja sovittujen pelisääntöjen noudattamista. Turvallisuus syntyy meidän omista toimistamme liikenteessä, joten muutos turvallisempaan liikenteeseen alkaa itsestä. Liikenneturvallisuusterveisin Markku Setälä Porin liikenneturvallisuustyöryhmän vetäjä Tieturva koulutus jatkuu keväällä, jolloin toteutetaan Tieturva 2 koulutus. Tieturva 2 on kohdennettu työnjohdolle, suunnittelijoille ja muille liikennejärjestelyistä vastaaville tahoille. Koulutettavia Porissa on noin 60 henkeä Nyt kun lähes kaikilla liikenneväylillä toimijoilla on Tieturva perustiedot on toimijoissa havaittavissa uutta varovaisuutta, joka ilmenee muun muassa varoitusasujen huolellisena käyttönä, suoja-ajoneuvojen oikealla käytöllä ja liikenneopasteiden kehittymisenä ym. Toivotaan että koulutus osaltaan estää työntekijöiden loukkaantumisia ja vähentää liikenneonnettomuuksia. Paljon on vielä tehtävä, mutta innostusta oppimiseen ja kehittämiseen on kaikilla tahoilla. Pekka Salminen Tekninen palvelukeskus Tekninen tuki Sosiaalikeskuksen toimistot saman katon alle, Antinkatu 16 B Koulutusvirasto muuttaa Otavankadulle Porin sosiaalikeskuksen toimistopalvelut keskittyvät vuoden vaihteessa yhteen osoitteeseen, kun elatusturva, vanhus- ja kotipalvelutoimisto sekä vammaispalvelutoimisto muuttavat Yrjönkadulta osoitteeseen Antinkatu 16 B. Muuton jälkeen sosiaalikeskuksen toimistot ovat Teljäntorin Antinkadun puoleisessa tornissa, toisesta kuudenteen kerrokseen. - Asiakkaamme saavat parempaa palvelua, kun toimistomme ovat saman katon alla. Uskon myös, että toimistojen välinen yhteistyö parantuu muuton myötä, sosiaalijohtaja Kaj Kainulainen toteaa. Porin koulutusvirasto muuttaa vuoden vaihteessa Antinkatu 16 B:n neljännestä kerroksesta osoitteeseen Otavankatu 3. Koulutusvirastolta vapautuviin tiloihin muuttaa sosiaalikeskuksen sisäisten palveluiden osasto. - Koulutusviraston alainen opetusteknologiakeskus sijaitsee jo nyt Otavankadulla, joten uskon, että toimintamahdollisuutemme parantuvat muuton myötä, Porin koulutoimenjohtaja Jari Leinonen sanoo. Sosiaalikeskuksen muuttoaikataulu on laadittu joulukuun puolivälistä tammikuun loppuun. Muuttoa pitkittävät toimistotiloissa tehtävät remonttityöt. Sosiaalikeskuksen palvelut pyritään tarjoamaan muuton aikana normaalisti. Järjestelyistä tiedotetaan myöhemmin lisää. Koulutusviraston muutto ajoittuu joulunpyhien tienoille. Viraston on tarkoitus aloittaa työskentely uusissa tiloissa ennen vuoden vaihdetta. Teemu Eskola Sosiaalikeskus 2. kerros Vanhus- ja kotipalvelutoimisto 3. kerros Päivähoitotoimisto sekä vammaispalvelutoimisto 4. kerros Sisäiset palvelut (sis. elatusturvan) 5. kerros Perusturvatoimisto 6. kerros Lastensuojelutoimisto sekä asuntoasiat

15 Karhun 15 Vältä jätettä - myös jouluna! Muutama vinkki viimehetken lahjahankintoihin. Älä osta tavaraa vain ostamisen vuoksi lämmin ajatus ja läsnäolo ilahduttavat monin verroin enemmän. Tavaralahjan sijaista voit antaa palveluja ja elämyksiä! Lippu elokuviin tai teatteriin, lahjakortti hierojalle tai kosmetologille, lupaus luontoretkestä kummipojalle tai vaikkapa ravintolaillallinen ystävälle. Lahjaksi voi antaa myös itse tehtyä pullon hyvää kotiviiniä, itseleivotun leivän tai lankojen lopuista kudotut sukat. Ostaessasi lahjoja muista hankkia kestäviä ja korjattavia tuotteita. Lahjojen pakkaamiseen ei aina tarvita uusia, kiiltäviä papereita. Pakkauskääreenä voi käyttää esimerkiksi sanoma- tai aikakauslehtiä, piirustuksia, kankaanpaloja tai ruskeaa käärepaperia, johon voi piirrellä kuvia tai vaikkapa kirjoittaa runonpätkän saajalle. Muista myös oma hyvinvointisi: anna itsellesi aikaa älä kiireelle. Mihin sitten ne syntyvät jätteet? Pakkaukset ja paperit Joululta kertyneet pahviset pakkaukset ja käärepaperit nauhoineen voi laittaa paperinkeräysastioihin. Pahvi- ja paperijätteet kannattaa pakata mahdollisimman tiiviisti, jotta keräysastiat eivät täyttyisi heti alkuunsa. si, toimittaa maksutta Veikko Lehti Oy:n vastaanottolavalle Horninkadun ja Paanakedonkadun kulmaukseen tai Hangassuon jäteasemalle risujen vastaanottoon (hinta 4 +). Kuuselle voi myös tilata edullisen noudon jätteenkuljetusyrityksiltä. Uuden vuoden tinat Tinat kannattaa ensisijaisesti säilyttää ja valaa vuoden kuluttua uudelleen. Jos kuitenkin haluaa päästä niistä eroon, ne tulee viedä metallinkeräysastioihin ei sekajäteastiaan. Tuikkukynttilät Tuikkukynttilöiden alumiiniset vuoat kuuluvat myös metallinkeräysastioihin. Ilotulitteet Ilotulitteiden jäänteet kuuluvat sekajäteastiaan. Käyttämättömät ilotulitteet (samoin kuin muutkin räjähteet) taas puolestaan tulee viedä poliisilaitokselle edelleen hävitettäväksi. Lajittele myös hautausmaalla käydessäsi Käppärän hautausmaalla on lajittelu seuraavasti energiajäte (muoviset hautakynttilät metalliset hatut poistettava, steariiniloput, käärepaperit), metalli (hautakynttilöiden hatut), lasi (lasiset hautakynttiät ilman steariinijäämiä) ja sekajäte. Hangassuon jäteasemalle uusi kaatopaikkajyrä Hangassuon jäteasemalla otettiin lokakuun alussa käyttöön uusi kaatopaikkajyrä. Nyt hankittu 36 tonnin Tana 360 G korvasi 90-luvun alussa hankitun 28 tonnisen Bomagin. Uuden, raskaamman koneen avulla kaatopaikan penkka saadaan paremmin tiivistettyä, jolloin haittaeläimille jää entistä vähemmän elintilaa penkassa ja samalla myös kaatopaikkatila saadaan paremmin hyödynnettyä. Anne Silver Porin Jätehuolto Yhteistoimintakoulutus Hyvinvointitori -tapahtuma Yhteistyötoimikuntien puheenjohtajat (19.11.) ja SAMK:n sekä terveysviraston yhteistyötoimikunnat( ) olivat koolla kaupungintalossa pidetyn seminaarin 1. jaksolla. Kouluttajana toimi kunta-alan opiston rehtori Veikko Räntilä ja avausjaksoilla paneuduttiin jo syvälle puheenjohtajien sekä yhteistyötoimikuntien jäsenten tehtäviin ja rooleihin. Johtaminen oli eräs keskeinen tehtävä, joka kosketti ytt:n puheenjohtajien ohella myös toimikuntien jäseniä. Seminaari jatkuu v.2003 helmikuussa sekä puheenjohtajien että SAMK:n ja terveysviraston yhteistyötoimikuntien osalta. Kuvamme on pidetystä tilaisuudesta. Ulla Eklund esittelee terveysviraston ytt:n ryhmätyön tuotoksia. Pekka Hammais Eetun-aukiolla järjestettiin marraskuuta Hyvinvointitori tapahtuma. Satakunnan aluekeskusohjelman järjestämällä torilla esiteltiin erilaisia hyvinvointipalveluita. Pääosa 32:sta näytteilleasettajasta oli yhdistyksiä. Porin sosiaalikeskuksen palveluista esillä olivat vanhustyö ja kotipalvelu sekä vapaaehtoistoiminnan keskus Liisa. Kävijöitä kävelykadulla järjestetyssä tapahtumassa vieraili useita satoja. Teemu Eskola Kotiavustaja Anne Villanen sekä sosionomiopiskelija Inkeri Leino kertoivat sosiaalikeskuksen palveluista kaupunkilaisille. JOULUN KOHTAUSPAIKALLA Anne-Marie Kiiskin näyttely Joulun tapahtumia on vuosisatojen aikana muisteltu eri tavoin; kuvaelmin, musiikkinäytelmin, veistoksin ja maalauksin. Jouluseimen rakentaminen on varsinkin Keski- ja Etelä-Euroopassa muodostunut perinteeksi. Anne Marie Kiiskin Kohtauspaikalla -näyttelyn seimellä on vuoden vanha perinne. Seimiasetelma oli ensimmäisen kerran esillä Porin Taiteilijaseuran Portait- Galleriassa viime vuonna vastaavana ajankohtana. Kohtauspaikalla näyttelyn seimi erosi Keski- ja Etelä-Eurooppalaisista karuudellaan. Asetelman esineet olivat pelkistetympiä. Asetelman veistokset olivat savesta tehtyjä, pääosin rintakuvia, osa myös kokonaisfiguureja. Suurin osa veistoksista on valmistunut vuonna Näyttelyssä oli lisäksi joitakin kukkaveistoksia aiheeseen liittyen; keskellä liljain ja ruusujen. "Tähdenlentoja" Kukat olivat pelkistettyjä suurennoksia kukinnoista. Kukkien kuvaaminen on syntynyt tarpeesta tuoda esille luonnon kauneutta ja ihmeellisyyttä. Anne-Marie Kiiski on harrastanut keramiikkatöitä syksystä 1995 lähtien, jolloin hän meni Porin työväenopiston keramiikkakurssille. Harrastus on jatkunut siitä lähtien. Anne-Marien mielestä käsillä tekeminen näinkin konkreettisesti on hyvää Joulukuusi Tehtävänsä tehneen joulukuusen voi hakettaa kompostin täytteekvastapainoa toimistotyölle. Hän on mielestään aina ollut jossain määrin käsillä tekijä; harrastusten painopisteet vain ovat vaihdelleet. Kuvaamataidon puoli pääsi valloilleen saven kautta.tosin posliinimaalauksessa jo siveltimen kädessä pitäminen tuntuitaivaalliselta. Värimaailma on myös ollut tärkeä. Pekka Hammais Porin kaupungin sosiaalijohtaja Kaj Kainulainen täytti viisikymmentä vuotta 18. lokakuuta. Kuvassa kaupunginhallituksen puheenjohtaja Ahti Salmi sekä kaupunginhallituksen jäsen Ilona Wessman muistavat kaupungin johdon puolesta viisikymppistä sosiaalijohtajaa. Teemu Eskola Kaupungin elinkeino- ja matkailutoimen nimi muuttunut Porin kaupungin elinkeino- ja matkailutoimi on siirretty nimenä historiaan. Yksikön uusi nimi on Porin elinkeinokeskus. Matkailuasioissa käytetään aputoiminimenä Porin matkailutoimistoa. Ritva Hellman Oikaisu Karhunpalveluksessa n:o 4 oli mainittu erheellisesti, että kulttuuriministeri Kaarina Dromberg vihki Porin uuden ortodoksisen kirkon. Kulttuuriministeri Kaarina Dromberg oli tilaisuudessa läsnä, mutta kirkon vihkimisen toimitti Helsingin metropoliitta Ambrosius. Pekka Hammais

16 16 Karhun Vasemmalta lähiötyöntekijät Raija Rosnell (sosiaalikasvattaja) toimialueenaan Meri-Pori ja toimipaikka Pihlavan Osuuspankin talossa, Päivi Visavuori (sosiaalikasvattaja) Pohjois-Pori Pormestarinluodon liikekeskuksessa sekä Eija Muurinen (sairaanhoitaja) Itä-Pori Sampolan liikekeskuksessa. Lähiötyöntekijät ei projektitoimijoita vaan kaupungin vakinaista henkilökuntaa Myös se mikä on heidän työnantajayksikkönsä on epäselvää tavallisimmin ollaan sitä mieltä, että lähiötyöntekijät ovat sosiaalitoimen projektihenkilöitä. Lähiötyöntekijät kuuluvat kaupunginkanslian työllisyysyksikköön Monille tuleekin sitten yllätyksenä kuultuaan, että he ovat kaupunginkanslian työllisyysyksikön alaista vakinaista henkilökuntaa. Mainittakoon, että työllisyysyksikkö kuuluu osana kaupunginkanslian suunnitteluosastoon. Kolme haastattelemaani lähiötyöntekijää koke- vat negatiiviseksi sen, että heitä liian usein pidetään projekti-ihmisinä vaikka luonnollisesti samassa yhteydessä haluavat korostaa, ettei heillä tietenkään ole mitään projektihommia vastaan. Ymmärrettävästi tällainen seikka eli kunkin oman työroolin selkiinnyttäminen on meille kaikille kaupungin palveluksessa olevalle tärkeää! Tytöt viihtyvät työssään Lähiötyöntekijät sanoivat viihtyvänsä työssään hyvin se on monipuolista ja haastavaa, ja jossa jokainen päivä on erilainen. Raija kertoi, että parasta on se, että saa itse suunnitella päivänsä lähiötuvalla kun kukaan ei pääsääntöisesti ole pomottamassa selän takana. Negatiivisena asiana tytöt toivat esiin rahan puutteen; ts. heidän mielestään liian pienellä budjetilla pitäisi voida järjestää liian monia toiminnan kannalta tärkeitä asioita. Positiivisiin puoliin he haluavat edellä mainitun itsenäisyyden lisäksi yhteistyökumppaninsa seurakunnat, Mannerheimin lastensuojeluliiton, Maltti - projektin sekä viranomaistahot sosiaali-, koulu- ja vapaa-aikatoimen sekä poliisin. He mainitsevat yhteistyön heidän kanssaan olevan antoisaa ja antaa osaltaan voimia työssä jaksamiseen ja lisäksi tukevat niin, ettei tarvitse yksin pakertaa asioiden kanssa. Työparia kaivattaisiin Työparin puuttuminen eli henkilön, jonka kanssa voisi jakaa murheitaan ja voisi antaa tukea toinen toisilleen koe- Monelle meistä Karhunpalveluksen lukijoista lienee epäselvää kaupunkimme lähiötyöntekijöiden rooli, ts. mitä he oikein tekevät. Jututtelemani lähiötyöntekijät ovat sitä mieltä, että useimmat pitävät heidän tehtäviään projektiluonteisina ja usein toistuva kysymys heille onkin, että mitä te sitten oikeasti olette ja teette? taan puutteena. Tytöt ilmoittivat tässä yhteydessä, etteivät halua kuormittaa esimiehiään kertomalla heille aina kaikista työmurheistaan ja pikkuasioistaan. Asukastuvat ovat se asemapaikka, jossa he ovat mutta joista heitä ei aina tavoiteta, koska joutuvat käymään erilaisissa palavereissa monien sidosryhmien luona. Sielunhoitotyö koetaan raskaana Tosi raskaina tytöt kokevat sielunhoitotyön heillähän on vaitiolovelvollisuus, ja heihin ottavat yhteyttä monet ongelmaiset. Työllistetyt toimivat asukastuvilla lähiötyöntekijöiden opastuksen mukaisesti esim. keittiöapulaiset, ompelijat siivoojat, ATK-ohjaajat. Myös yhdyskun- tapalvelijat kuuluvat tähän ryhmään. He kertoivat, että työn tulokset ovat vaikeasti mitattavissa ne näkyvät usein vasta muutaman vuoden kuluttua. Lähiötyöntekijät kokevat työnsä joskus turvattomaksi mm. huumeiden käyttäjien määrä kun on valitettavasti kovasti kasvanut. Esimiehet odottavat kuitenkin, että lähiötyöntekijä ja heidän työnsä näkyisi mahdollisimman hyvin ympäristössä! Innostaa, kannustaa, tukea, turvata, ehkäistä ja ymmärtää ovat lähiötyöntekijöiden arkipäivän odotuslistaan kuuluvia keskeisimpiä asioita. Pekka Hammais Kuva: Pekka Hammais Rahatoimisto tiedottaa HENKILÖSTÖKASSAOHJEITA Talletukset Tallettaa voit edelleen vanhaan tapaan, joko suoraan palkasta pidätyksenä, rahatoimiston kassaan tallettamalla tai pankkisiirtona Porin kaupungin rahatoimiston tilille: Sampo , Nordea , Osuuspankki , Säästöpankki tai Handelsbanken Talletuksen kassaan voit tehdä myös pankkikorttia käyttäen. Mikäli teet talletuksen pankin kautta, merkitse viesti- ja tiedonantoja kohtaan: talletus hk-tilille sekä sen henkilön nimi ja syntymäaika, jonka henkilöstökassatilille haluat talletuksen suorittaa. Asioidessasi henkilöstökassalla, esitä aina henkilöllisyystodistuksesi. Korko Korko on valtiovarainministeriön vahvistama peruskorko (tarkistetaan 1.1. ja 1.7.), joka on nyt 3,25 % sekä KH:n päättämä 0.75 %. Talletuskorko on siis 2,50% alkaen. Koron laskentatapa on muuttunut päiväkoroksi alkaen. Lähdevero Korkotulosta peritään lähdevero, joka on nyt 29 %. Rahatoimisto hoitaa lähdeveron tilityksen ja ilmoituksen verottajalle asiakkaan puolesta. Eläkkeelle jäänti Jäädessäsi eläkkeelle, on sinulla mahdollisuus jatkaa henkilöstökassassa tallettajana. Ilmoita jatkamisesta erikseen rahatoimistoon. Henkilöstökassa toimii rahatoimiston kassalla, osoitteessa Valtakatu Pori. Yhteydenotot Henkilöstökassanhoitaja Hannele Pohjavirta, puhelin , sähköposti: hannele.pohjavirta@pori.fi faksi: Kassanhoitaja Eija Salmi, puhelin , sähköposti: eija.salmi@pori.fi faksi: Sekä Tiimillä sähköposti: henkilöstökassa Netin kautta lähetettynä: henkilostokassa@pori.fi Lisätietoja löydät foorumista, Rahatoimiston kansiosta. Hannele Pohjavirta JET-koulutus käynnistyi Pori 2008-kehittämistyöhön liittyvä johtamiskoulutus-johtamisen erikoisammattitutkinto (JET) käynnistyi Koulutus on tarkoitettu Porin kaupungin esimiehille, jotka haluavat syventää johtamisosaamistaan ja pitkäjänteisesti kehittyä vielä paremmaksi johtajaksi sekä vastaanottaa jatkossa entistä vaativampia johtamistehtäviä. Tutkinto suoritetaan työn ohessa oppisopimusteitse. Koulutukseen osallistuu 22 esimiestä, jotka edustavat esimiehiä eri hallintokunnistamme. Käynnistyspäivänä käytiin läpi koulutusohjelman läpivientiä, tavoitteita aikataulutusta, ts. osanottajat pyrittiin saamaan orientoituneeksi JET-koulutuksesta ja sen tavoitteista mahdollisimman hyvin. Toinen seminaarijakso oli Tämän jakson tavoitteena oli käynnistää omaa työyhteisöä koskeva strategiatyöskentely ja oman kehityssuunnitelman kokoaminen. Tässä käytiin läpi ensisijaisesti oman yksikön kehittämisen lähtökohtia ja haasteita, tehtiin lähtökohta-analyyseja sekä käynnistettiin välityöskentelynä oman toiminnan toimintaympäristön ja nykytila-analyysit. Johtamisen ihmistuntemusmallia tarkastellaan ja sovelletaan omaan kehittymiseen. Seminaarin "osanottajatahoja" ovat Satakunnan Oppisopimuskeskus, Via Group, Kankaanpään Opisto sekä henkilöstöosasto. Seminaari jatkuu Lehtemme julkaisee jatkossa koulutukseen osallistuvien mietteitä JET:stä. Pekka Hammais