Asiakkaan lasten huomioiminen aikuisten mielenterveyspalveluissa

Transkriptio

1 Asiakkaan lasten huomioiminen aikuisten mielenterveyspalveluissa Valtiontalouden tarkastusviraston tarkastuskertomukset 9/2018 Esitys Lastensuojelupäivillä Sari Hanhinen, VTV

2 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO Eduskunnan yhteydessä toimiva riippumaton viranomainen Valtiontalouden ylin ulkoinen tarkastaja Tarkastaa valtion taloudenhoitoa, valvoo finanssipolitiikkaa sekä vaali- ja puoluerahoitusta Perustuslaillinen asema ja tehtävät Tarkastusvirastolla on oikeus saada viranomaisilta ja muilta valvontansa kohteina olevilta tehtävänsä hoitamiseksi tarvitsemansa tiedot

3 Resurssit Toimipisteet Henkilöstöä: 140 VTV:n talousarvio vuodelle ,5 miljoonaa euroa Turku Helsinki Finanssipolitiikan valvonnan ammattilaista Finanssipolitiikan tarkastuksen ammattilaista Tuloksellisuustarkastuksen ammattilaista Tilintarkastuksen ammattilaista

4 Tuloksellisuustarkastus Tarkastusvirasto päättää itse tarkastusten kohdentamisesta. Tarkastus kohdistuu sellaiseen toimintaan, jolla on merkitystä valtiontaloudelle: - organisaatiorakenteisiin ja rahoitusjärjestelmiin - toiminnan ohjaukseen ja johtamiseen - toiminnan vaikutuksiin ja tehokkuuteen Peruskysymys: onko vastuuviranomainen toiminut tuloksellisesti tai luonut riittävät edellytykset tuloksellisuudelle?

5 Tarkastusviraston vaikuttavuus Vuoden 2014 seurannan perusteella: Tuloksellisuustarkastuksen suosituksista toteutunut merkittävissä määrin lähes 76 % KYMMENIEN MILJOONIEN SÄÄSTÖT HUONOIMMIN TOTEUTUNEET PÄÄTÖKSENTEON TIETOPERUSTAA JA ICT:TÄ KOSKEVAT SUOSITUKSET

6 Tuloksellisuustarkastus: Miten lapset huomioidaan aikuisten mielenterveyspalveluissa?

7 Tarkastuksen lähtökohdat Sosiaalihuoltolaki 44 ja terveydenhuoltolaki 70. Vuonna 2016 mielenterveyden häiriöiden työkyvyttömyyseläkemenot olivat 736 milj.e. Toiseksi yleisin sairauspäivärahojen syy: 177 milj.e. vuonna Suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannuksista (yht. 5,3 ME) 10 % koituu erikoissairaanhoidon psykiatrisesta avoja laitoshoidosta. Yleisin nuorten työkyvyttömyyseläkkeiden peruste. Mielenterveysongelmat ovat usein syynä nuorten jäämiseen koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle. 7

8 Lapsen riski sairastua psyykkisesti Suurin osa hoitoyksiköistä ei kerää tai tilastoi tietoa asiakkaiden lapsista. Riskin suuruus vaihtelee vanhemman ja perheen kokonaistilanteen, ei vanhemman diagnoosin mukaan. Riski lapsen omalle diagnoosille on %, jos vanhemmalla on mielenterveys- ja päihdeongelma. (THL). 87- tutkimuksen (THL) mukaan psykiatrisessa osastohoidossa olleiden vanhempien lasten riski käyttää mielenterveyspalveluja on yli kaksinkertainen muihin lapsiin verrattuna. Kaikista lapsista prosentilla arvioidaan olevan vakava, toimintakykyä heikentävä psykiatrinen häiriö. 8

9 Tarkastuksen aineisto 23 haastattelua aikuispsykiatrian poliklinikoilla, terveyskeskuksissa ja yksityisessä työterveyshuollossa. Yht. 57 haastateltavaa (lääkäreitä, sairaanhoitajia, sosiaalityöntekijöitä). Kysely kaikille aikuispsykiatrian yksiköille ja osastoille. Vastaukset 16/20 Manner-Suomen sairaanhoitopiiristä. Kyselyyn vastasi 157 aikuispsykiatrian yksikössä tai osastolla potilastyötä tekevää henkilöä. Vastaukset kattoivat 34 % (103/304) aikuispsykiatrian toimipisteistä. 20 sairaanhoitopiirin terveydenhuollon järjestämissuunnitelmat. Tarkastuskunnista pyydetyt ohjeet lasten huomioimisesta aikuisten mielenterveyspalveluissa. Tutkimus- ja tilastotieto. 9

10 VTV:n suositukset 1. Sosiaali- ja terveysministeriön tulisi ohjeistaa sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöä lapsen tilannekartoituksen kirjaamisesta. Potilasasiakirjamerkintöjä koskeva säädös (asetus 298/2009) on tältä osin epäselvä ja tulkinnanvarainen. Huoli lapsesta ei siirry eteenpäin, jos sitä ei voi kirjata. Käytännöt vaihtelevat paljon: Osa ei koskaan kirjaa mitään lapsen asioita asiakkaan potilasasiakirjaan. Osa kirjaa lasten asioita, jos asiakas on tuonut niitä esille. Osa kirjaa relevantit lasten asiat asiakkaan potilasasiakirjaan. STM selvittää asiaa. 10

11 VTV:n suositukset 2. Sosiaali- ja terveysministeriön tulisi hankkia tietoa siitä, onko kotiin järjestetty riittävästi tukea perheille, joissa vanhemmalla on toimintakykyä heikentävä mielenterveyden häiriö. Selvityksen jälkeen ministeriön tulisi harkita, olisiko kotiin annettavaa tukea tarpeen lisätä tai suunnata siten, että se ottaisi ennaltaehkäisevästi huomioon perheen kokonaistilanteen. Tämän voisi tehdä esimerkiksi Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelmassa (LAPE). Avohuoltopainotteisuus entistä huonokuntoisempia potilaita hoidetaan kotona kotiin pitäisi järjestää enemmän tukea vähentää kustannuksia pidemmällä aikavälillä, jos lasten palvelutarpeeseen vastataan mahdollisimman varhain. Kotikäynti hoitojakson alussa on hyväksi havaittu tapa selvittää lasten tilannetta. 11

12 Psykiatrisen erikoissairaanhoidon potilaiden määrä vuosina (THL 2017)

13 VTV:n suositukset Sosiaali- ja terveysministeriön tulisi, esimerkiksi LAPEohjelman yhteydessä, edistää sitä, että sote-uudistuksen toteutuessa maakunnat ottaisivat rakenteita, hoitoketjuja ja tietojärjestelmiä suunnitellessaan huomioon yhteistyön ja tiedonvaihdon toimivuuden aikuisten mielenterveyspalveluiden ja lasten palveluiden välillä. Hoitoketjut ovat hyviä keinoja sopia yhteistyöstä ja sen toteutuksesta. Aikuispsykiatrian hoitoketjuja oli tarkastushetkellä 50. Näistä vain yhdessä mainittiin perheen huomiointi ja omaisten jaksamisen tukeminen. Lapset huomioidaan paremmin psykiatrian Käypä hoitosuosituksissa. Esim. depressiota koskevan suosituksen mukaan hoitavan tahon tulee arvioida sairastavan aikuisen lasten tilanne.

14 Hyvät käytännöt Lainsäädäntö antaa riittävän ja selkeän ohjeistuksen siitä, että alaikäisen lapsen hoidon ja tuen tarve tulee selvittää aikuisten mielenterveyspalveluissa. Lapsen palvelutarpeen arviointiprosessi on monelta osin toimiva. Lasten huomioimista ja hoitoonohjausta edesauttaa, jos yksikössä on sosiaalityön osaamista. Sosiaalityöntekijät toimivat linkkinä terveydenhuollon ja perheiden palveluiden ja lastensuojelun välillä. 92 % aikuispsykiatrian yksiköistä on oma sosiaalityöntekijä. 14

15 Lapsen tuen tarpeen selvittäminen Huoli lapsista herää monenlaisissa tilanteissa: Jos asiakas tulee akuuttiin psykiatriseen osastohoitoon, perhetilanne täytyy selvittää. Psyykkiset oireet ovat vaikea-asteisia. Asiakkaalla on esimerkiksi psyykoosisairaus tai vaikea masennus. Asiakkaalla on itsetuhoisia ajatuksia. Asiakas ei pysty huolehtimaan itsestään ja arjen toimintakyky on heikko. Perheessä on päihteiden käyttöä tai väkivallan uhkaa. Asiakkaat itse haluavat keskustella lapsista ja tuovat esille huolta omasta jaksamisestaan. Lapsi on ottanut yhteyttä ensihoitoon. 15 Asiakkaalla on toimeentulovaikeuksia.

16 Syyt, joiden vuoksi kyselyyn vastanneet olivat ottaneet lapset puheeksi asiakkaan kanssa (N=121). 16

17 Johtiko lapsen tilanteesta puhuminen asiakkaan kanssa jatkotoimenpiteisiin? 17

18 Menetelmät Kotikäynti hoitojakson alussa on hyväksi koettu tapa kartoittaa lasten tilannetta. Lapset puheeksi -menetelmä on laajasti käytössä: 64/157 kyselyyn vastannutta on saanut koulutuksen. Menetelmän etuna on se, että se voidaan selittää vanhemmille vanhemmuuden tuen nimellä. Menetelmien käyttö hiipuu usein koulutuksen jälkeen. Ongelmana on myös työntekijöiden vaihtuvuus. Koulutukset järjestetään julkisessa terveydenhuollossa. 18

19 Toimiva lapsi & perhe menetelmät Lapset puheeksi on työmenetelmä, jossa tavataan psyykkisesti sairasta vanhempaa ja hänen puolisoaan vähintään kahdesti. Keskustelun päämääränä on auttaa vanhempia tukemaan omia lapsiaan sekä vahvistaa lapsen kehitystä tukevia ja suojaavia tekijöitä perheessä ja lapsen muissa elinpiireissä. Beardsleen perheinterventio on yksilöllistä prosessityöskentelyä perheen kanssa. Perheintervention tarkoituksena on tukea vanhemmuutta sekä kehittää ja vahvistaa niitä asioita lapsissa ja perheessä, jotka tukevat lasten kehitystä. Menetelmät on kehitetty täyttämään lainsäätäjän terveydenhuollolle antama velvoite ja auttamaan työntekijää ottamaan lapset puheeksi rakentavasti ja vanhempia ja lapsia kunnioittaen. 19

20 Vanhempien motivointi 20 Ongelmat: Vanhemmat eivät ymmärrä oman tilanteensa vaikutuksia lapsiin tai eivät halua kertoa lapsistaan. Vanhemmat vastustavat lastensuojelun mukaantuloa ehkä peläten huostaanottoa. Työntekijöillä on pelko siitä, että huostaanoton mainitseminen heikentää luottamuksellista asiakassuhdetta. Työntekijät tarvitsevat lisää koulutusta siitä, miten perhe motivoidaan hoitoon niin, ettei lastensuojeluilmoituksen tekeminen vaaranna hoitosuhdetta. Tutkimukset: Aikuisten mielenterveysongelmat vähenevät, kun heidän lapsena saavat apua.

21 Yhteistyö lasten tilanteen selvittämisessä Aikuispsykiatria Lähetteissä on harvoin mainintaa siitä, onko lasten tilannetta selvitetty aiemmin. Ensisijainen yhteydenottotaho (N=157). Omahoitaja tai sosiaalityöntekijä selvittää lasten tilanteen. 21

22 Yhteistyön sujuvuus Onko yhteistyö lasten tilannetta selvittäneiden tai lapselle palveluita tarjonneiden tahojen kanssa ollut sujuvaa? (N=157). 22

23 Yhteistyö aikuispsykiatrian ja lastensuojelun välillä Lastensuojelutarkastuksessa (v.2012) havaittiin merkittäviä puutteita yhteistyössä lastensuojelun ja lasten ja nuorten psykiatrian välillä. Aikuispsykiatrian ja lastensuojelun yhteistyö näyttää toimivan paljon paremmin. Yhteistyötä tukee se, jos aikuisten palvelut ja lastensuojelu ovat fyysisesti lähellä toisiaan. Aikuispsykiatriassa on hyvin sisäistetty terveydenhuoltolain ohjeistus lastensuojeluilmoituksen tekemisestä. 23

24 Lasten asioissa tehtävä yhteistyö terveyskeskuksissa Terveyskeskuksissa lastensuojeluilmoitus tehdään vain jäävuorenhuippu -tilanteissa. Terveyskeskukset hyötyisivät koulutuksesta. Terveyskeskuksissa on vähän tietoa siitä, onko lasten tilannetta selvitetty aiemmin. Lasten asioissa tehtävä yhteistyö on tapauskohtaista ja satunnaista. Terveyskeskus osallistuu harvoin verkostopalavereihin. 24

25 Tiedonkulun ongelmat Muut tutkimukset: palvelujen integraatio jää usein tiedon vaihtamisen ja yhteistyön tasolle ilman varsinaista yhteistä toimintaa tai täydellistä integraatiota. Tiedonkulun ongelmat nousivat esille tässäkin selvityksessä: Lastensuojelun laatusuosituksissa suositellaan moniammatillisen yhteistyön tekemistä lastensuojeluilmoitustilanteissa. Lastensuojeluilmoituksen tekijä saa harvoin palautetta siitä, mihin toimenpiteisiin ilmoituksen perusteella on ryhdytty. 25

26 Palaute hoitavalta taholta helpottaisi ammattilaisten työtä Jos otatte yhteyttä johonkin yksikkönne ulkopuoliseen tahoon lapsen tilanteen selvittämiseksi, saatteko palautetta siitä, miten asia on edennyt? (N=155). 26

27 Tekijät, jotka haastateltujen ja kyselyyn vastanneiden mukaan edistäisivät lasten huomioimista aikuisten mt. palveluissa 1. Yhteistyön kehittäminen lastensuojelun ja muiden tahojen kanssa, erityisesti neuvolan. 2. Työntekijöiden säännöllinen koulutus. 3. Lasten huomioimista tukeva toimintakulttuuri ja johdon taholta tuleva ohjeistus sekä seuranta. 4. Vanhemman motivointi ja tiedon antaminen perheelle. 5. Kokopäiväinen sosiaalityöntekijä aikuispsykiatrian osastolla. 6. Yhteiset tietojärjestelmät, tiedonkulun parantaminen ja tietosuojan keventäminen. 27

28 Sote-uudistuksen vaikutukset yhteistyöhön Vaarana on mielenterveyspalvelujen pirstoutuminen entisestään. Uudistuksen pelätään hajottavan toimivat yhteistyökäytännöt. Toimijoita on jatkossa merkittävästi enemmän, mikä asettaa suuria haasteita moniammatilliselle yhteistyölle. On tärkeää huolehtia aikuispsykiatrian ja lastensuojelun välisen yhteistyön saumattomuudesta. Tietojärjestelmien yhdistämisen jälkeenkin toimijoiden välinen hyvä yhteistyö on edellytys sille, että lapset ja perheet saavat tarvitsemansa tuen riittävän varhaisessa vaiheessa. Sote-uudistukselta odotetaan ennen kaikkea tiedonkulun helpottumista! 28

29 Kiitos! Sari Hanhinen Valtiontalouden tarkastusvirasto