Miten monen toimijan rinnakkainen työ voi rakentua systeemisesti toimivaksi yhteisen perhetyön verkostoksi?

Transkriptio

1 Miten monen toimijan rinnakkainen työ voi rakentua systeemisesti toimivaksi yhteisen perhetyön verkostoksi? Pohdintaa tapausesimerkin valossa. Marjo Alatalo

2 Esityksen tarkoitus ja sisältö Kuvata monitoimijaisen työskentelyn rakentumista lapsen asiasta vastaavan sosiaalityöntekijän ja työparin näkökulmasta. Tapausesimerkki on poiminta tutkimusaineistosta: Ammatillinen lisensiaatin tutkimus: Suhdeperustaisen tiedonmuodostuksen jännitteet avohuollon sosiaalityössä. (tulossa tarkastukseen 25.5.) Tunnistaa tapausesimerkistä mahdollisia systeemisen ja monitoimijaisen yhteistyön kriittisiä kohtia. Pohtia kriittisten kohtien tunnistamisen kautta, miten lapsen ja perheen asiassa työskentelevät lastensuojelun palveluiden ja/tai muiden perheen tukena työskentelevien ammattilaisten sekä perheen yhteistyöstä voi muodostua systeemisesti lapsen ja perheen tukena työskentelevää? Motto: Enemmän hyviä kysymyksiä kuin huonoja vastauksia!

3 Tapausesimerkin monet toimijat Lapsen asiasta vastaava sosiaalityöntekijä ja työpari (taustalla oma avohuollon sosiaalityön tiimi) Kaksi yläkouluikäistä siskosta: Vanhemman osalta huolta psyykkisestä voinnista, molemmilla koulunkäynti takkuaa. Äiti, lähivanhempi, käy työssä, huoli alkoholinkäytöstä, äiti kieltää ja suhtautuu välttelevästi tai suoranaisen torjuvasti sosiaalityöntekijään. Isä, etävanhempi. Koulu (kuraattori; koululääkäri) Lastensuojelun nuorille suunnattu kotiin vietävä palvelu (lain mukaan tehostettua perhetyötä): Kaksi perhetyöntekijää (taustalla perhetyön palvelun tiimi) Kotiin vietävä psykiatrisen hoidon palvelu: Kaksi terveydenhuollon toimijaa (oletettavasti psykiatriset sairaanhoitajat; ei tietoa onko tiimirakennetta).

4 Tarinan ydin: Suhdeperustaisen, vastavuoroisen työskentelyn rakentumisen vaikeudet Et oli vaikee päästä niihin..niinkun vaikka tähän äidin alkoholinkäyttöön että se nyt on, että se nyt on se ongelma niin et siihen meni se oma aikansa. Et tavallaan jotenkin tätä tässä nyt miettii et nyt kun ne huolenaiheet on tunnistanut tai ne on niinkun siinä saatu niin miksi sillai edelleenkin sitten se kuitenkin ehkä joltain osin junnaa paikallaan eikä oo sitten niinkun tavallaan saatu semmosta niinkun näkym.tai on ehkä jotain jotain saavutettukin mut ei ehkä silti semmosta niinku ( ) Työskentely jää junnaamaan : Miksi ei päästä yhteiseen ymmärrykseen, ydinasioiden äärelle yhdessä perheen kanssa?! Seuraavat diat kuvaavat, miten ytimiin on yritetty päästä.

5 Suojelun tarpeen hahmottuminen Siinä on kaksi tämmöstä tyttöö tai sisarukset. Ja huolena on äidin alkoholin käyttö ja tyttöjen vointi ja koulunkäynti ja mitä niinku onkaan ja tavallaan jotakin tässä on nyt semmoset reilu tai semmoset pari vuotta tai mitähän tässä nyt niinku ollut tätä työskentely mut niinku semmosta aktiivisempaa semmonen.vajaa vuosi millon niinkun alko se perhetyö. Tai sehän oli oikeestaa viime keväänä vasta et eihän tässä ookaan kulunu kun sen verran tai millon niitä niinkun, et siinä vasta alko niinkun hahmottua edes että mitkä ne on ne huolenaiheet että niissäkin meni niinkun aikaa et niihin niinkun päästiin ( ) Perhetyön palvelua edelsi epätietoisuus huolen aiheesta (noin vuoden jakso seurailevaa työskentelyä, perhe välttelevä) Perhetyön aloittamisen myötä huolenaiheet alkoivat hahmottua ja työskentely aktiivisempaa

6 Sosiaalityön suhteet perheeseen ( ) Et äitihän ei edelleenkään, et se ei oo sellasta se niinkun luottamus ( )Et se siinä niinkun on että se välillä niinkun näytti että nyt tällä perhetyöllä jotenkin päästään niihin äärel ja tavallaan tulee semmosta niinkun et nyt Mut sitten taas tuli sitä niinkun vetäytymistä ja sitä salailua ja sellasta että ei siihen ole eikä niinkun vieläkään.( ) Et mä olin nytkin ihan hämmästynyt kun se soitti. Et ei se yleensä oo semmonen, et se edelleen kokee mut semmosena et edelleen heillä on hyvin voimakas se ja se äiti sitä niinkun lietso siis semmonen et nyt meistä niinkun eroon. Et se tavallaan torpedoi kyllä sitä hyvin että siinä pääsis sellaseen niinkun ( ) Et se perhe ei et ne ei tuota paljon mitään ja ne istuu ja vastaa jos kysytään ( ) Et se on kyllä semmosta tervassa uimista ollu välillä ne kotikäynnit! Työskentelyä leimaa kieltäminen, vastustaminen ja vetäytyminen.

7 Perhetyön huostaanottopaine Joo et onko se et se ei niinku kirkastu se kuva siitä ja sit se on semmosta vähän niinkun. Et ristiriitasta viestiä sieltä toisaalta tulee, ( ) varmaan se ristiriita on siellä et sieltä perhetyöstä tulee hirveen vahva viesti siitä et tää tilanne on niinkun tosi huolestuttava että tässä pitää nyt lähtee tekemään sijotusta ( ) Ja jotenkin se että mekin lähettiin siihen sitten että okei, tällä mennään sitten ja näin sitten ( ) Joo et nyt saatiin nyt sitten sitä semmosta kättä pitempää ja että näyttöä Joo ja että tähän ei nyt tartte laittaa tähän arviointiin sitten sitä painopistettä ja tätä arvioida ko perhetyö on siellä yli kaheksan kuukautta ja yli( ). Arvio sijoituksen välttämättömyydestä syntyy perhetyön työskentelyssä. Sosiaalityöntekijöiden toive, että voisivat luottaa arvioon.

8 Perhetyön suhteet Se huostaanotto paine tuli selkeesti siihen toiseen tyttöön, ei siihen toiseen joka oli lähtenyt siihen työskentelyyn.( ) Mutta se oli just se vaikeus, et hänestä ei ollut saatu sitä arvioo. Kun se arvio oli sitä et hän ei osallistu yhteistyöhön niin oli tehty niitä johtopäätöksiä että hän on hyvin sulkeutunut ja masentunut ja hän on omassa huoneessa ja hän vain nukkuu ( ) Perhetyössä ei saatu luotua suhdetta huonosti voivaan sisareen eikä äitiin. Sosiaalityöntekijät menevät kriisi-kotikäynnille sijoitusorientaatiolla: Havaitaan, että arvio perustui havaintoihin ja tulkintaan, jota ei sanoitettu perheelle.

9 Sisarusten viesti sosiaalityöntekijöille ( )Ja se oli musta jotenkin yks varmaan pysäyttävimpiä, et se tyttö joka oli ollu siin työskentelyssä, niin se jotenkin haasto meiltä niitä perusteita et miks te tämmöstä niinkun, että miks te haluatte nyt erottaa meitä ( ). Hänen oma versio oli taas että hän ei tykkää niistä työntekijöistä ja että ne tulee hänen kotiin. Että hän niin kuin vetäytyy. Kotikäynnillä sosiaalityöntekijät pääsevät keskusteluyhteyteen sisarusten kanssa.

10 Jalkautuvan hoitomallin huoli lapsen voinnin vaarantumisesta Se oli samanaikasesti perhetyön kanssa.ja hehän oli taas ihan eri mieltä sitten tästä taas tän perhetyön kanssa. Et nehän oli ihan kun ne kuuli niin että miten ihmeessä! Joo, ne oli ihan järkyttyneitä! Että tämmöstäkö te nyt lähette puhumaan! (naurahtaa) Että huostaanotosta!! ( ) Ja se (jalkautuvan palvelun työntekijä) ihan soitti sillain että et mitä! Että hän kuuli sellasta että te olitte siitä huostaanotosta puhuneet, että ettekö te yhtään aattele miltä siitä lapsesta tuntuu. Arvio täysin vastakkainen Sosiaalityöntekijään kohdentuu painetta lapsen edun vaarantumisesta huostaanottopuheiden takia.

11 Jalkautuvan hoitomallin suhteet No mikä se heidän arvio sitten oli tai oliks heillä joku arvio sitten ko he osas niin voimakkaasti ottaa kantaa siinä? No kun heilläkin oli lähinnä taas siitä toisesta tytöstä. Että he taas oli saanut siihen toiseen tyttöön sitä kontaktia. ( ) Et ei heilläkään ollut tavallaan siitä (kokonaistilanteesta arviota). M ut tavallaan sitten kuitenkin ottaen siinä huomioon niin he painotti, et ei näitä tyttöjä voi erottaa. Et se vaikuttaa sitten siihen toiseenkin, et siihen tytön niinku vointiin ja tavallaan sitä kautta niinku (tyttöjen kokonaistilanteeseen heikentävästi). Jalkautuvan hoitomallin työntekijät keskittyvät luomaan suhdetta hoitoa tarvitsevaan sisarukseen ja perustavat arvionsa tilanteesta etenkin siihen.

12 Isän epäröinti Ja se isäkin vaihto sitä siinä ja.nää on ollu nää meidän tapaamiset kun me ollaan näitä kaikkia niinkun tosi tiiviisti, ja koko ajan niinkun arvioitu ja mietitty, niin nää on ollu et ne vaihtuu ne mielipiteet! Et se oli se isän tapaaminenkin jotenkin et se tuli ensin et niinkun ei ja hän ottaa tytöt ja hän tässä on nyt aktiivisesti. Ja olikin oikein hyvä taas se suunnitelma Ja sit se käänty siinä sen tapaamisen jossain puolivälissä sillain et isä oli yhtäkkiä sitä mieltä ei ei, et se sijotus on ihan hyvä ja johonkin perheeseen vaan ja hän on siinä ja.ja sit se loppu siihen että hän on sitä mieltä mitä tekin ootte. ( ) Ja sit me vaan todettiin sen isän lähettyä et no, et mitähän mieltä me ollaan!?

13 Koulun tuottama ristiriitainen huoli (ylläpitää asiakkuutta?) No sielläkin ne on niinku huolissaan siitä voinnista ja poissaoloja ja ja mut ei nyt kuitenkaan mitään ihan. Et tavallaan tässäkin on ollut kuitenkin koko ajan se, et koko ajan hän on kuitenkin kouluakin käyny. Mut toisaalta on näinkin, mut sitä ne on silti koko ajan korostanut sieltä, et silti on koko ajan iso huoli siitä voinnista. Et on sulkeutunut ja semmonen jotenkin niinkun outo tai näin. Ja et kyl se pistää silmään, mut et sitten kumminkin myös sitä puhetta et kyl se kouluukin tavallaan sitten käy ja et kyl tää tästä jotenkin niinkun menee että yhtälailla vähän sillain niinkun ymmällään, että selkee se että niinkun tarvii paljon ja mut että

14 Koulun suhteet No koulu on semmonen tärkee (tiedon lähde ristiriitaisten äänien keskellä). Että sieltä sitä on sitten kysytty ja tai he on kyllä itekkin sitä (huolitietoa) sitten ihan ilman kysymättä tuottanut. Ja tossa kohtaa ihan sieltä lausuntoo ja muutakin sitten ihan pyydettiin. Mut sillain niinkun vaikee kun tähän on yritetty just sitä että sieltä niinkun haluttas jotakin niinkun lääkärin tai psyk.polin tai tää puoli. Mut kun hän ei niinkun mee ( ) Ja yhessäkin välissä oli, et kuraattori sitä tavallaan ajaa koululääkäriin, mut sitten hänkin, et kun hän on kerrankin tullu johonkin tapaamiselle ja saanu (kontaktia tyttöön), niin hän ei voi nyt tässä kohtaa vetää mattoo alta, et siellä ollaan lääkärille Koulu tuo esiin huolta, mutta ei ota kantaa, turvataan suhdeperustaista tukea koulun käymiseen

15 Ammattilaisten keskinäiset suhteet ja monitoimijaiset suhteet Sosiaalityöntekijät ja perhetyö: epäluottamusta, jännitettä. Jalkautuva hoitomalli: etäiset, vähän vuorovaikutusta. Koulu ja sosiaalityöntekijä: tasapainoinen, melko runsasta yhteydenpitoa taustalla. Ei mainintaa yhteisestä kohtaamisesta tai suunnitelmasta. Sosiaalityöntekijät keskiössä, pisteittäistä yhteydenpitoa eri toimijoihin.

16 Pohdintaa Tiina: Muita toimijoita kutsutaan ja saadaan joustavasti tarpeen mukaan. Mukana olevat jakavat perehdytyksen jälkeen saman käsityksen tiimityöskentelystä ja sitoutuvat siihen. Miten tämä tapahtuu organisaatioissa ja myös ylihallinnollisten rajojen (juurruttaminen, tiedottaminen)? Mitä ja kenen olisi pitänyt tehdä toisin? Mitä sellaista jäi tekemättä, jota sisältyy systeemiseen työotteeseen? Olivatko kaikki toimijat tarpeellisia? Miten heidät olisi ollut hyvä kutsua mukaan? Entä jos eivät suostu? Eri toimijoiden emotiimien merkitys?

17 Marjo Alatalo Kiitos! #pkslapemuutos stm.fi/lape #lapemuutos #kärkihanke

18 Systeeminen tiimi ja työskentelyote näkökulmia monitoimijaiseen työskentelyyn Kehittäjäverkosto Esityksen sisältöasiantuntijana Tiina Civil, toimittajana Päivi Petrelius

19 Esityksen tausta ja sisältö Esityksen pohjana ovat pääosin Pirkanmaan LAPEhankkeessa työskentelevän projektikoordinaattori Tiina Civilin havainnot, kokemukset ja keskustelut systeemiseen tiimimalliin kouluttajana sekä keskustelut tiimien kanssa. Esityksessä pohditaan: Mitä systeeminen työskentely on? Millaisia lähestymistapoja siinä sovelletaan? Millaista on hypoteeseja rakentava systeeminen työskentely? Miten systeemistä työotetta voidaan hyödyntää ja ottaa käyttöön monitoimijaisessa työskentelyssä?

20 Yhteistyö muiden toimijoiden kanssa lastensuojelun avohuollon työssä

21 Lapsen ja perheen ympärillä on yleensä useita eri tahoja työskentelemässä, arviointia ja työskentelyä lapsen ja perheen kanssa on yleensä tehty pitkään ennen lastensuojelun avohuollon asiakkuuteen siirtymistä. Eri toimijat mukana lapsen asioissa myös lastensuojelun asiakkuuden käynnistyttyä voivat kokea olevansa järjestämisvastuussa verkostojen koolle kutsumisesta edelleen Jotta myös monitoimijainen yhteistyö uudistuisi, tarvitaan yhteistyömuotojen uudistamista systeemiseen malliin siirtyessä.

22 Monitoimijaisesta työskentelystä Monitoimijaiseen työskentelyyn avohuollossa ovat osallistuneet lähtökohtaisesti lapsi ja perhe, lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä, mahdollisesti työpari sekä sellaiset yhteistyötahot, joiden palveluiden piirissä lapsi ja/tai perhe on. Tavoitteena huolehtia siitä, että eri tahojen ensisijaiset tehtävät tulevat hoidetuksi ja että nämä tehtävät ovat yhteen sovitettavissa toisiinsa. Monitoimijainen yhteistyö on näyttäytynyt lastensuojelutiimien kuvaamana eritasoisena yhdessä tekemisenä ja useina erilaisina verkostoina.

23 Tiimiläisten kokemuksia monitoimijaisesta työskentelystä Yhtäältä tiimeillä kokemuksia hyvin järjestäytyneestä yhteistyöstä ja toimivista verkostoista - toisaalta toimimattomia, toisistaan tietämättömiä ja osin päällekkäistä työtä tekeviä verkostoja. Kokemuksia epäselvistä monitoimijaisen työskentelyn käytännöistä: esim. kuka on vastuussa verkoston koolle kutsumisesta, kuka vetää verkostoa, kenen näkökulma ja toive edellä ratkaisuja erilaisissa verkostoissa tehdään. Erilaiset ja eritasoiset yhteistyön vaikeudet eri toimijoiden välillä ja eri tahojen organisaatiolähtöiset näkökulmat verkostojen järjestämiseksi ovat tulleet selkeästi näkyviin esimerkiksi asiakastilanteita purkamalla.

24 Paljon keskustelua ja huolta on herännyt myös siitä, miltä monitoimijainen yhteistyö epäonnistuessaan on saattanut näyttäytyä lapselle ja perheelle. Mikäli monitoimijaisen työskentelyn tavoite ei ole ollut selvillä, eivätkä osallistujat ole nähneet rooliaan suhteessa toisiin palvelutuottajiin ja lapseen ja perheeseen, ovat monitoimijaisuuteen liitetyt hyödyt voineet kääntyä itseään vastaan ja olleet jopa haitaksi lapselle ja perheelle sekä tehtävälle yhteistyölle.

25 Miten systeemisen tiimin työskentelyote tukee onnistumista monitoimijaisessa työssä?

26 Systeeminen tiimi sitoutuu työskentelyyn jaettua asiakasvastuuta kantavana, reflektiivisenä tiiminä Tiimi sitoutuu viikkokokouksissa käytävään moninäkökulmaiseen keskusteluun ja etenemisaskelten hakemiseen tiimikeskustelun ohjaamana Tiimin työskentelyssä on sovittu selkeät tiimiroolit: Konsultoiva sosiaalityöntekijä johtaa keskustelua ja tiimin työskentelyä Koordinaattori kirjaa keskustelua Perheterapeutti tuo työskentelyyn systeemisen ajattelun ja perheterapian näkökulmia

27 Tiimin viikkokokouksessa noudatetaan sovittuja työskentelytapoja miten tiimikokous viedään läpi miten lapsen ja perheen tilanne esitellään muille miten keskustelu kirjataan miten eri näkökulmia otetaan esille Tiimin viikkokokouksen rakenteen ja roolien avulla huolehditaan kaikkien osallisuudesta ja kokemusten kuulemisesta Tavoitteena on varmistaa, että eri toimijoiden erilaiset näkökulmat tulevat otettua huomioon ratkaisuehdotuksia ja työskentelyn suuntaa mietittäessä Sitoudutaan työskentelemään siten, ettei työskentely rakennu vain yhden näkökulman (hypoteesin) varaan. Näin vältetään työskentely liian yksipuolisen tiedon varassa mahdollisesti väärään suuntaan.

28 Systeeminen ajattelu tuo moninäkökulmaisuutta Systeeminen työskentely vaalii tietoisesti moninäkökulmaisuutta: jokainen osallistuja tuo mukanaan omaa osaamistaan ja näkemystään Yhdessä näiden erilaisten näkemysten kanssa voimme saada aikaan jotain sellaista uutta, jota ei ole osattu ottaa tätä ennen huomioon tai kokeilla. Kokonaisuus on enemmän kuin osiensa summa. Hyvään lopputulokseen tarvitaan kaikkien näkökulmia.

29 Tavoitteena välttää välittömistä päätöksistä pidättäytymistä ennen eri näkökulmien esille nostamista ja yhteen saattamista sekä tavoitteiden yhteen sovittamista. Ennen riittävän laaja-alaista keskustelua ongelmat voivat näyttäytyä epäselvinä tai näennäisen selvinä. Näkökulmien yhteen saattaminen yleensä lisää eri osapuolten keskinäistä arvostusta, joka syntyy sen tiedostamisesta, ettei ongelmaa voida kokonaisuudessaan ymmärtää ilman eri näkökulmien esille nostamista.

30 Hypoteesit moninäkökulmaisen työskentelyn työvälineenä

31 Systeemiajattelussa keskeistä hypoteesit ja niiden kautta tapahtuva työskentely. Hypoteesi = selitys, oletus, olettamus tai väite jollekin asialle. Hypoteeseja tullaan aina muodostaneeksi vaikka niitä ei aina tiedostettaisi. Jokaisella on enemmän tai vähemmän tietoista ja perusteltua esiymmärrystä ja oletuksia ilmiöiden välisistä yhteyksistä. Tämä esiymmärrys ja oletukset ohjaavat aina tapaamme kiinnittää huomiotamme joihinkin asioihin, hylätä joitakin mahdollisuuksia jne.

32 Hypoteesit työskentelyä Hypoteesit ohjaamassa voidaankin nähdä työntekijän toimintaa ohjaavina alustavina tulkintavaihtoehtoina tai johtolankoina. Hypoteesit nostavat esille näkökulmia asioiden välisistä mahdollisista palautekehistä ja vuorovaikutuksesta Toimivat hypoteesit välttävät syyllistämistä tai yhden yksiselitteisen selityksen etsimistä. Hypoteesien avulla voidaan tarkastella perhettä vuorovaikutuksellisena kokonaisuutena Hypoteesien tehtävänä on toimia ajattelun avartajina ja toiveikkuuden lisääjinä Hypoteesit eivät syyllistä perheenjäsentä vaan lisäävät ymmärrystä eri perheen jäseniä ja heidän elämäntilannettaan kohtaan.

33 Hyvä tiedostaa: hypoteeseihin voi myös rakastua. Tällöin on vaarana on, ettemme kuule asiakastamme vaan koitamme taivutella heidät näkemään asioita samalla tavalla. Liian valmiit/varmat hypoteesit voivat kadottaa kyvyn kuulla uutta. Hypoteesit ja teoriat voidaan nähdä apuvälineinä, jotka voivat aukaista joskus hyödyllisiä näkökulmia ja jotka ovat muutokselle myönteisiä. Juuttuminen vain yhteen teoriaan tai näkökulmaan voi rajoittaa niiden perheiden määrää, joille voimme olla hyödyksi.

34 On toivottavaa, että perheen tilanteen tutkimisessa pidetään esillä useita erilaisia tulkintavaihtoehtoja. Ei tarvitse valita yhtä. Yhtä oikeaa hypoteesia ei ole. Hypoteesien oikeaan osuvuus tulee esiin vasta kun hypoteesien ohjaamana otetaan etenemisaskeleita: osa osuu, osa ei. On tärkeää olla tietoinen omista hypoteeseistaan. tukevatko havainnot ne hypoteesia vai ei? tuntuuko hypoteesimme hyödylliseltä? avaako se uusia mahdollisuuksia vai kapeuttaako ajattelua? Uusia hypoteeseja on oltava mahdollisuus rakentaa koko työskentelyn ajan ja niiden keskeneräinen luonne tulee huomioida.

35 Kun ammattilainen rakentaa hypoteeseja, on asiakkaan saatava tietää, millainen päättelyketju ja pohdinnat ovat johtaneet ko. hypoteesiin. Asiakkaan on voitava osallistua hypoteesien rakentamiseen Perustellut ja perhettä kunnioittavat hypoteesit voivat tuoda perheelle näkymän siitä, että hänen tilanteensa suhtaudutaan huolella ja ratkaisua tilanteen helpottamiseksi haetaan eri näkökulmista. Hypoteesien ja niihin liittyvien ratkaisuehdotuksien tulee olla relevantteja ja asiakasta kunnioittavia. Tärkeää on myös tunnistaa, että aina hypoteesin tarjoaminen ei liity asiakkaan maailmaan ja hypoteesin ympäriltä käytävä keskustelu voi jäädä irralliseksi.

36 Hypoteesien avulla työskentely voi tuntua aluksi monimutkaiselta ja haastavalta. Työskentelyn tueksi on tuotettu työvälineitä, mm. tiimikeskustelun runko, jonka avulla voidaan varmistaa, että systeeminen työskentelyote säilyy ja työskentelyä osataan selkeästi suunnata toivottuun suuntaan. Tiimityöskentelyä ja kirjaamista varten on luotu tyävälineitä: tiimikeskustelun runko kirjaamispohja Rungon ja pohjan tarkoituksena on tuoda monitoimijaiseen työskentelyyn erityisesti hypoteesityöskentelyn avulla moninäkökulmaisuutta ja huolehtia lapsen ja perheen sekä eri tahojen osallisuudesta ja vaikuttamisen mahdollisuudesta näkökulmia ja kokemuksia huomioimalla

37 Tiimikokouksen runko ja kirjaamispohja apuna hypoteesityöskentelyssä

38 1. Osallistujat: 2. Lapsen ja perheen esitiedot: ikä, perhesuhteet, asuminen, huoltajuus, päiväkoti, koulu, lapsen terveys, kehitys ja taso, muut lapsen ja perheen palvelut, mahdolliset muutokset perhetilanteissa sekä lapseen ja perheen tilanteeseen muut vaikuttavat tekijät ja/tai olosuhteet yms. Nämä tiedot voivat tarkentua ja täydentyä työskentelyn kuluessa. Sukupuu ja aikajanat voivat olla avuksi lapsen ja perheen esitietoja kartoitettaessa.) 3. Haastavaan tilanteeseen/ongelmaan liittyvät tiedot: käydään läpi esim. lastensuojeluilmoitus tai muu ajankohtainen esiin tullut haastava tilanne/ongelma lapsen ja perheen elämässä tuotetaan mahdollisimman tarkka selvitys asiasta, esim. milloin, kenelle ja missä yhteydessä asia on noussut esille ja miten sen jälkeen on toimittu.

39 4. Tilanteen pohdinta/reflektio pohditaan eri tulkintavaihtoehtoja /hypoteeseja ja ratkaisuehdotuksia, kirjataan hypoteesit keskustelu ja kirjaukset tehdään siten, että lapsi ja vanhempi voisivat olla mukana tilanteessa (tai mahdollisesti ovatkin paikalla tiimikokouksessa). 5. Hypoteesien rakentaminen Apukysymyksiä: mistä tilanteessa on kysymys, mikä selittää tilannetta, mistä lapsen käyttäytyminen ja oireet johtuvat Lapsen ja perheen käsityksen saamiseksi kuulemiseen/haastatteluun/tapaamiseen on tarvittaessa varattava aikaa Mikäli hypoteeseja on mietitty jo ennen lapsen ja perheen tapaamista, hypoteesit avataan ja kerrotaan, mitä pohdintaa ja päättelyketjuja ennen hypoteesien asettamista on tehty korostaen työskentelyn keskeneräisyyttä ja hypoteesien jatkuvaa tarkentumista. Lasta ja perhettä pyydetään täydentämään pohdintaa. Samoin voidaan toimia yhteistyötahojen kanssa toimiessa.

40 hypoteesi -> lapsen käsitys tilanteesta (jos lapsen ikätaso huomioon ottaen se on mahdollista selvittää) hypoteesi -> isän käsitys tilanteesta hypoteesi -> äidin käsitys tilanteesta hypoteesi -> työntekijän (esimerkiksi yhteistyötahon) käsitys tilanteesta hypoteesi -> työntekijän käsitys tilanteesta hypoteesi -> työntekijä käsitys tilanteesta hypoteesi -> työntekijän käsitys tilanteesta jne.

41 5. Suunnitelma: Hypoteeseihin liittyvät ratkaisuehdotukset eli miten edetään asiassa. Esille tulleista ratkaisuehdotuksista muodostetaan suunnitelma. Suunnitelman tekemistä voi helpottaa, mikäli hypoteeseista saadaan muodostettua yhteinen näkemys eri toimijoiden kanssa. Suunnitelma voi rakentua kuitenkin eri ratkaisuehdotuksista, eivätkä ne sellaisenaan ole toisiaan poissulkevia. Apukysymyksinä ratkaisuehdotusten tuottamiseksi esim. mitä tämä lapsi tarvitsee, mikä vaikutus minun toiminnallani on Työskentelyssä testataan asettuja hypoteeseja ja arvioidaan ratkaisuehdotusten vaikuttavuutta. hypoteesiin liittyvä ratkaisuehdotus jne. jne. 6. Seuraava tiimiaika, jolloin asia tulee uudelleen tarkasteltavaksi ja arvioitavaksi.

42 Miten muut toimijat otetaan mukaan tiimin systeemiseen työskentelyyn?

43 Pohdi ja sovi lapsen, perheen ja muiden toimijoiden kanssa, millainen kokoonpano systeemisen tiimin lisäksi tarvitaan juuri tämän lapsen ja perheen asioiden hoitamiseen Avaa ja perustele systeemisen mallin rakennetta, periaatteita ja työskentelytapoja, jotta muut voivat orientoitua yhteiseen työskentelyyn Hyödynnä systeemisen tiimin viikkokokousta monitoimijaisen työskentelyn ydinrakenteena, johon muita toimijoita kutsutaan mukaan joustavasti ja tarpeen mukaan Perehdytä mukaan tulevat tiimin työskentelytapaan

44 Tiimikokouksen vetäjällä tulee olla kokemus ja ymmärrys systeemisestä lastensuojelusta sekä selkeä tapa viedä työskentelyä turvallisesti Tiimikokouksen vetäjä huomioi eri osallistujat, heidän käsityksensä ja näkökulmansa. Hän huomioi myös niiden näkemykset, jotka eivät ole läsnä. Tiimikokouksen vetäjä rakentaa ratkaisuehdotuksia työskentelyn eteenpäin viemiseksi

45 Tiimikokouksen vuorovaikutuksessa on huolehditaan joustavuudesta, yksilöllisestä asioiden käsittelystä ja kunnoittavasta kohtaamisesta Kielenkäytössä ja sanojen valinnassa pyritään olemaan harkitsevia ja hienotunteisia, mutta myös johdonmukaisia ja selkeitä Lastensuojelun työskentelyssä pidetään perustehtävää, lapsen suojelemista selkeästi esillä: tavoitteena on tukea lapsen ja perheen päivittäistä arkea ja saada se sujumaan siten, että lapsi voi kokea arkensa ja ihmissuhteensa turvalliseksi ja hyväksi

46 Miten työskennellään systeemisesti muissa kuin oman tiimin järjestämissä tapaamisissa?

47 SELKIYTÄ LASTENSUOJELUTIIMIN ROOLI järjestettävä VERKOSTOTYÖSSÄ verkosto Kun lastensuojelutiimin työskentelyote muuttuu, on muutokset ja uudenlainen työote vietävä myös monitoimijaiseen työskentelyyn. Systeemisen työskentelyotteen vieminen osaksi yhteistyötä ehkäisee päällekkäistä työtä ja muodollista, organisaatiolähtöistä verkostotyötä. Lastensuojelutiimi voi ehdottaa yhteistyökumppaneilleen, että se huolehtii asiakkaana olevan lapsen verkoston koordinointivastuuta ja yhteistyötapaamisten kulusta systeemisen tiimimallin periaatteita seuraten

48 SOVI TYÖSKENTELYTAVASTA Sovi lapsen ja perheen kanssa, miten ja millä tavoin heidän asioitaan, kokemuksiaan ja näkökulmiaan voidaan käsitellä muualla pidettävässä tapaamisessa Käy ennen muualla toteutuvaa tapaamista lapsen, perheen ja muiden osallistuvien tahojen kanssa läpi, miten lapsen ja perheen asioissa on työskennelty tähän mennessä ja millaisia näkökulmia ja ratkaisuehdotuksia on noussut esiin. Pyydä tapaamisen järjestänyttä tahoa ja muita mahdollisia toimijoita mukaan systeemiseen työskentelyyn hypoteesien avulla sekä täydentämään tehtyjä hypoteeseja ja niihin liittyviä ratkaisuehdotuksia.

49 Keskustelua tapausesimerkin pohjalta miten ko. tapauksessa voitaisiin hyödyntää/olisi voitu hyödyntää systeemistä työotetta? Keskustelua esitysten pohjalta

50 Lähteet: LÄHTEITÄ Fagerström Katarina (2016) Ihmissuhteita rakentava ja ylläpitävä lastensuojelu. Hackneyn malli ja systeeminen käytäntö lastensuojelutyössä. Työpaperi 42/2016. THL Forrester David ym. (2013) Reclaiming Social Work. An Evaluation of Systemic Units as an Approacht o Delivering Children s Services. University of Bedfordshire. Koulutusmateriaalia (2013). Suomen Mielenterveysseura. Lahtinen Pia, Männistö Leena & Raivio Marketta (2017) Kohti suomalaista systeemistä lastensuojelun toimintamallia keskeisiä periaatteita ja reunaehtoja. Työpaperi 7/2017. THL Petrelius Päivi (2017) LAPE-hanke tuo systeemiseen työotteen lastensuojelutyöhön.