Lausunto Masalan osayleiskaavan valmisteluaineistosta

Transkriptio

1 Lausunto 1 (7) Kirkkonummen kunta PL KIRKKONUMMI Lausuntopyyntö Lausunto Masalan osayleiskaavan valmisteluaineistosta Kaavaselostuksen mukaan osayleiskaavan tavoitteena on mahdollistaa Masalan ja sen lähialueen kasvu asukkaaseen vuoteen 2040 mennessä. Pääosa uudesta asumisesta sijoitetaan keskustavyöhykkeelle, Masalan aseman läheisyyteen. Ohjaavat kaavat Masalan osayleiskaavan laatimista ohjaavat Uudenmaan maakuntakaavat. Niissä alueelle on osoitettu keskustatoimintojen alue, tiivistettävää aluetta, taajamatoimintojen aluetta, sekä taajamatoimintojen tai työpaikka-alueiden reservialuetta, jonka toteuttaminen on yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa ajoitettava pääsääntöisesti maakuntakaavan suunnittelukauden loppupuolelle. Maakuntakaavoissa on osoitettu alueelle myös Kehä III:n linjaus moottoriväylänä, päärata, maakaasun runkoputki, 110 kv voimalinja, tasavirtakaapeli Estlink 1:n yleispiirteinen sijainti, maakunnallisesti tai seudullisesti merkittävä ulkoilureitti. Lisäksi suunnittelussa voi olla tarpeen ottaa huomioon Espoon ja Kirkkonummen välille esitetty liikenteen yhteystarve-merkintä. Maakuntakaavoissa on alueelle lisäksi osoitettu Espoonlahden luonnonsuojelu- ja Natura-alue sekä Sundetin luonnonsuojelualue. Suuri Rantatie on osoitettu valtakunnallisesti merkittävänä rakennettuna kulttuuriympäristönä (RKY 2009) ja Luoman kylä ja Vitträskin ympäristö maakunnallisesti merkittävä kulttuuriympäristönä. Espoonlahden rantaa noudatteleva viheryhteystarve on osoitettu jatkumaan Masalan puolelle saakka, samoin kaava-alueen eteläreunassa oleva viheryhteystarve. Lisäksi näitä yhdistämään on osoitettu viheryhteystarve. Masalan osayleiskaavaluonnos tukee pääosin maakuntakaavoissa esitettyjä maakäytön tavoitteita. Osayleiskaavan perusajatus asutuksen vyöhykkeittäisestä jakautumisesta siten, että tiivein asuminen sijoittuu Masalan keskustan ja junaseisakkeen ympärille, on hyvä. Uudenmaan ELY-keskus katsoo, että seudun nykyinen kehitys huomioon ottaen yleiskaavan jatkosuunnittelussa on tarkoituksenmukaista tutkia mitoituksen tehostamista kaava-alueen kaikilla mitoitusvyöhykkeillä. UUDENMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kirjaamo PL 36, Helsinki Y-tunnus kirjaamo.uusimaa@ely-keskus.fi

2 Lausunto 2 (7) Masalaa on sijaintinsa ja olosuhteidensa perusteella syytä pitää seudullisesta näkökulmasta erittäin potentiaalisena maankäytön kehittämisalueena. Tähän nähden osayleiskaavaluonnoksessa on tutkittu verrattain maltillista väestön kasvua ( uutta asukasta eli yhteensä noin asukasta). Kaava-alueen rakentamispaine voi yleiskaavan tavoitevuoteen 2040 mennessä olla huomattavasti nyt arvioitua suurempi. Tähän on tarpeen varautua jo nyt kaavoituksessa, jotta maankäytölle jää tulevaisuudessa riittävästi tehostamisvaraa aseman vaikutusalueella. Maakuntakaavan reservialueen huomioimiseksi osayleiskaavassa on syytä tarkastella asemakaavoitettavien alueiden ajoittamista. Maakuntakaavassa esitettyjen viheryhteystarpeiden esittämiseen otetaan kantaa kappaleessa "Luontoarvot". Liikenne Osayleiskaavan maankäytön ja liikennejärjestelmän suunnittelulle antaa hyvän pohjan vuonna 2017 valmistunut Kirkkonummen keskeisen taajamavyöhykkeen liikennejärjestelmäsuunnitelma Osayleiskaavassa on noudatettu liikennejärjestelmäsuunnitelman suositusta sijoittaa maankäytön kasvu ensisijaisesti alueille, jotka sijoittuvat asemien läheisyyteen ja linkittyvät vahvaan joukkoliikennekäytävään. Liikennejärjestelmäsuunnitelmassa Kirkkonummen kunnan vahvimman maankäytön kehittämisen potentiaalin nähtiin myös olevan Masalassa. Kaavakartalla on osoitettu kolme uutta tieliikenteen yhteystarvetta. Uusi kehämäinen tieyhteys on tarpeellinen, jotta Masalan taajaman kasvu olisi mahdollista. Kehämäinen tieyhteys vähentää Masalan keskustan liikennettä ja parantaa keskustan liikenneturvallisuutta. Uudenmaan ELYkeskus pitää myös tärkeänä, että Masalan taajaman kasvaessa Kehä III:n rinnakkaiskatuyhteydet toteutetaan, jotta nykyisistä turvattomista tasoliittymistä Kehä III:lle päästään eroon. Lisäksi kaavakartan aluevarauksissa on varauduttu Masalan eritasoliittymän parantamiseen ja uuden Majvikin eritasoliittymän toteuttamiseen Kehä III:lle. Uusi kehämäinen tieyhteys kulkee Kehä III:n poikki ja ollakseen turvallinen, edellyttää yhteys uuden Majvikin eritasoliittymän toteuttamista. Rinnakkaiskatuyhteydet ja eritasoliittymät on esitetty myös vuonna 2016 valmistuneessa aluevaraussuunnitelmassa Kehä III (kantatie 50) välillä kantatie 51 Mankki. Osayleiskaavassa on otettu huomioon aluevaraussuunnitelman ratkaisut. Osayleiskaavassa on osoitettu runsaasti kävelyn ja pyöräilyn yhteyksiä. Havainnollisuuden vuoksi olisi hyvä erotella jo olemassa olevat sekä uudet yhteydet toisistaan. Erottelun voi kuvata kaavakartan sijaan myös kaavaselostukseen sisältyvällä kartalla. Sujuvien ja turvallisten kävelyn ja pyöräilyn yhteyksien toteuttaminen ympäröiviltä asuinalueilta Masalan keskustaan on tärkeää Masalan kehittyessä. Tehdyssä liikennejärjestelmäsuunnitelmassa on todettu, että Masalan aseman

3 Lausunto 3 (7) vaikutusaluetta tulee laajentaa kehittämällä alueelle suoria pyöräliikenneyhteyksiä. Masalan taajaman merkittävin julkisen liikenteen yhteys ovat lähijunat sekä nykytilanteessa että tulevaisuudessa. Lisäksi taajamaa palvelee myös bussiliikenne, ja osayleiskaavaa laadittaessa on suunniteltu, että uutta kehämäistä katua pitkin voisi kulkea linja-autoliikennettä. Kirkkonummen keskeisen taajamavyöhykkeen liikennejärjestelmäsuunnitelmassa on esitetty, että Kirkkonummen joukkoliikenneverkkoa kehitetään vahvistamalla Espoonlahti Masala keskusta Kantvik-käytävän bussiliikennettä joukkoliikenteen kehityskäytäväksi. Masalan osayleiskaavaa laadittaessa tulee käsitellä sitä, miten osayleiskaava tukee joukkoliikenteen kehityskäytävän toteuttamista. Tehdyssä liikennejärjestelmäsuunnitelmassa Masalan asukasmäärän on perusennusteessa oletettu kasvavan asukkaaseen vuoteen 2040 mennessä. Kestäviä kulkumuotoja painottavassa ennusteessa, jossa ajoneuvoliikenteen tuotos on noin 10 prosenttia pienempi kuin perusennusteessa, on asukasmäärän oletettu kasvavan noin asukkaaseen. Osayleiskaavaa laadittaessa on lisäksi arvioitava, minkälaisia vaikutuksia osayleiskaavan kokonaisuudessaan mahdollistamalla asukasmäärällä olisi liikennejärjestelmälle (kaavaluonnoksessa asukasta). Miten tämä asukasmäärä vaikuttaisi liikenne-ennusteisiin, minkälaisia kehittämistoimia liikennejärjestelmässä tarvittaisiin ja miten nämä ajoittuisivat? Melu Kaava-alueen eteläosassa sijaitsevat Kehä III ja Rantarata ovat merkittäviä melulähteitä, ja niiden väliin jäävä alue on meluolosuhteiltaan erityisen haastava. Myös Kehä III:n itäpuolelle sijoitettavat asuinalueet edellyttävät meluntorjuntatoimenpiteitä. Uudenmaan ELY-keskus katsoo, että alueelta tehdyt meluselvitykset on syytä lisätä kaava-aineistoon ja niitä tulee tarvittaessa tarpeellisilta osin täydentää kokonaiskuvan saamiseksi alueen melutilanteesta. Kaavaselostuksen kuvausta alueen melutilanteesta tulee tarkentaa meluselvitysten pohjalta. Meluselvitysten pohjalta tulee tarvittaessa tarkistaa tehtyjä aluevarauksia. Kaavaselostukseen on hyvä todeta raideliikenteen aiheuttama tärinätilanne siinäkin tapauksessa, ettei asia ole tällä kaava-alueella ongelmallinen. Luontoarvot Osayleiskaavaa varten on laadittu Kirkkonummen Masalan ja Luoman alueen luontoselvitys ( ). Luontoselvityksessä tunnistetuista kohteista maakunnallisesti merkittävät ja paikallisesti erittäin merkittävät on osoitettu kaavassa luo-merkinnällä. Kaavaa varten tehty luontoselvitys kokonaisuudessaan on syytä sisällyttää kaavan liiteaineistoon, ja luontoselvityksen keskeinen sisältö kuvata kaavaselostukseen.

4 Lausunto 4 (7) Kaavakartalla lakisääteiset suojelukohteet on tarpeen erottaa luo-alueista. Tällaisia ovat luonnonsuojelulain tarkoittamat suojellut luontotyypit sekä liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikat tärkeine kulkuyhteyksineen. Luonnonsuojelulain luontotyyppien osalta tulee käyttää esimerkiksi pääkäyttötarkoituksen osoittavaa S-1 -merkintää siten, että kaavamääräyksestä käy ilmi luonnonsuojelulain mukainen suojelun peruste (pähkinälehto/vaahteralehto/ym.). Luontoselvityksen liitteessä 3 on esitetty liito-oravalle sopivia alueita osayleiskaava-alueella. Osa näistä on osoitettu kaavaluonnoksessa asumiseen. Uudenmaan ELY-keskus katsoo, että luontoselvityksen suosituksen mukaisesti osayleiskaava-alueelta tulee selvittää tarkemmin liito-oravien esiintymistä. Kaavaratkaisua tulee selvityksen pohjalta tarkistaa siten, että liito-oravien suotuisa suojelun taso säilyy. Kaavamääräyksillä tulee kieltää liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen. Lisäksi liito-oravien kulkuyhteyksistä Kehä III:n ylitys on tarpeen osoittaa kulkuyhteystarvenuolella. Liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkojen sekä kulkuyhteyksien tarkastelu yleiskaavatasolla palvelee alueen tulevaa asemakaavoitusta, kun asemakaavaratkaisuja voidaan peilata laajempaan kokonaisuuteen (vrt. Espoon malli). Luontoarvojen turvaamiseksi kaavaluonnoksessa on osoitettu alueita maaja metsätalousvaltaisiksi alueiksi, joilla on erityisiä ympäristöarvoja (MY), sekä /eko-merkinnällä. Molempiin merkintöihin on sisällytetty maisematyölupavelvoite. Varsinaiset luontokohteet on osoitettu näiden sisällä luo-merkinnöillä. Maankäyttö- ja rakennuslain voimaan tulleiden muutosten myötä maaja metsätalousvaltaisille alueille ei enää voida yleiskaavoissa asettaa MRL 128 :n mukaista maisematyölupavelvoitetta. Muutos koskee kaikkia maaja metsätalousvaltaisia alueita (myös MY- ja /eko -merkityt). Uudenmaan ELY-keskus katsoo, että luontoarvoiltaan merkittävillä alueilla on jatkossakin syytä tarvittaessa edellyttää maisematyölupaa. Tällaisten alueiden pääkäyttötarkoitukseksi voidaan erityisten ympäristöarvojen tai esimerkiksi ekologisten yhteyksien turvaamiseksi osoittaa virkistysalue (V) tai suojelualue (S). Kaavamääräyksillä tulee kuitenkin varmistaa, että maanomistaja voi kohtuullista hyötyä tuottavalla tavalla käyttää hyväkseen aluettaan (esim. sallittua metsänkäyttöä kuvaavat määräykset). Maa- ja metsätalousvaltaisille alueille jäävien luo-alueiden kohdekuvauksia tulee täydentää siten, että kohteiden arvot pystytään paremmin ottamaan huomioon esimerkiksi metsäsuunnittelussa, kun maisematyölupaa ei enää voida edellyttää: Mitkä ovat suojeltavat arvot? Mitä toimia voi/ei voi tehdä, jotta arvot säilyvät? Vaikutuksia Espoonlahden Natura alueeseen on tarpeen käsitellä kaavan vaikutustenarviointiosiossa.

5 Lausunto 5 (7) Osayleiskaavaluonnoksesta ei kaava-alueen lounaista viheryhteystarvetta lukuun ottamatta hahmotu, miten maakuntakaavoissa osoitetut viheryhteydet on tarkoitus turvata. Uudenmaan ELY-keskus katsoo, että kaavaratkaisua tulee tarkistaa siten, että maakuntakaavan mukaiset viheryhteydet toteutuvat maakuntakaavan suunnittelumääräyksessä kuvatulla tavalla: "Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on huolehdittava siitä, että merkinnällä osoitettu yhteys säilyy tai toteutuu tavalla, joka turvaa virkistysja ulkoilumahdollisuudet, alueen maisema-arvot, arvokkaiden luontokohteiden säilymisen sekä lajiston liikkumismahdollisuudet. Viheryhteyden mitoituksessa on kiinnitettävä huomiota yhteyden merkitykseen ekologisen verkoston osana sekä seudullisten ja paikallisten virkistystarpeiden yhteensovittamiseen siten, että olemassa olevat virkistykseen varatut tai siihen soveltuvat rakentamattomat alueet varataan yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa mahdollisuuksien mukaan virkistyskäyttöön." Uudenmaan ELY-keskus katsoo, että etenkin lounaisin maakuntakaavassa esitetty viheryhteystarve on niin merkittävä, että se tulee osoittaa virkistysalueeksi (V), jolloin metsänkäyttömääräyksillä ja maisematyölupamenettelyn kautta pystytään turvaamaan alueen arvot. Kulttuuriympäristöt Suunnittelualueella on runsaasti arvokasta rakennusperintöä, joka on kartoitettu ja huomioitu yleiskaavamerkinnöin asianmukaisesti. Osayleiskaavaluonnos huomioi myös arvokkaimmat maisemakokonaisuudet hyvin. Melko mittavaa uudisrakentamista ja sen suhdetta varhaisempaan kulttuuriympäristöön on jatkossa mahdollista ohjata yksityiskohtaisemmin asemakaavoituksella. Liitteenä olevasta arvokkaiden rakennusten kohdeluettelosta ja kartasta käy selkeästi ilmi alueen kulttuuri- ja rakennushistorialliset arvot sekä sijoittuminen, kuten esimerkiksi maatilojen muodostamat kokonaisuudet, koululaitoksen muotoutuminen, kaupan kehittyminen ja Vitträskin huvilayhdyskunta sekä Espoonlahden Hagabackenin huvilat. Kohteelle 1231 (Tomtebo) ja Masalan koulun vanhimmalle osalle (1234) ei ole annettu suojelumääräystä. Asia on syytä perustella kaavaselostuksessa. Mikäli kyseessä ovat purkamis- ja siirtoluvan saaneet rakennukset, ne on hyvä mainita kaavaselostuksessa. Sr määräystä on hyvä tarkentaa arvokkaiksi todettuja rakennuksia ja rakenteita paremmin huomioivaksi, esimerkiksi maininnalla: Selvityksessä arvokkaaksi todetut rakennukset ja rakenteet tulee säilyttää. Suojelumääräyksen tehtävä on suojella rakennusta, minkä vuoksi sr - määräyksen maininta ilman lupaa on syytä poistaa, vaikka maininnan käyttäminen yleiskaavassa onkin mahdollista. Suojelumääräyksissä voi halutessa myös todeta, että alueen ja rakennusten sekä rakenteiden

6 Lausunto 6 (7) tarkempi suojelu määritellään asemakaavoitettavilla alueilla asemakaavassa. Hulevedet ja tulvariskit Vesihuollon yleissuunnitelma, joka pitää sisällään hulevesien käsittelyn, tehdään osayleiskaavan ehdotusvaiheessa. Uudenmaan ELY-keskus ottaa siihen tarvittaessa kantaa ehdotusvaiheessa. Vesistöjen läheisyyteen rakennettaessa on otettava huomioon ajantasainen suositus alimmasta rakentamiskorkeudesta. Tämä tarkoittaa korkeustasoa, jonka alapuolelle ei tule sijoittaa kastuessaan vaurioituvia tai vahinkoa aiheuttavia rakenteita tai toimintoja. Kyseinen suosituskorkeus Masalan osayleiskaavan alueella kaavan valmisteluvaiheen aikana on Vitträskin ranta-alueilla N ,45 metriä ja Espoonlahden rannalla N ,10 metriä. Kyseiset korkeustasot pitävät sisällään tarvittavat varmuusvarat, mm. aaltoiluvaran. Sulfaattimaat Geologian tutkimuskeskuksen Happamat sulfaattimaat karttapalvelun ennakkotulkintakartan perusteella Masalan osayleiskaava-alueen halki kulkevissa savikkoisissa murroslaaksoissa happamien sulfaattimaiden esiintymisen todennäköisyys on suuri tai kohtalainen. Uudenmaan alueella on käynnissä GTK:n toimesta happamien sulfaattimaiden kartoituksen tarkennus. Selvitys valmistuu vuoden 2018 lopussa. Sen perusteella voidaan arvioida onko Masalan osayleiskaavoituksen yhteydessä tarpeen laatia tarkempi selvitys happamien sulftaattimaiden esiintymisestä asemakaavoitusta silmällä pitäen. Happamat sulfaattimaat voi olla tarpeen ottaa huomioon osayleiskaavan maankäyttöratkaisussa. AO/nro -korttelialueet Osayleiskaavaluonnoksessa erillispientalojen asuntoalueille (AO/nro) on osoitettu yhteensä 107 rakennuspaikkaa. Osa näistä sijoittuu rantaalueelle, jota koskee MRL 72 :n mukainen suunnittelutarve. Uudenmaan ELY-keskus katsoo, että uusi rakentaminen edellyttää asemakaavoitusta koko osayleiskaava-alueella. Myönteisille suunnittelutarveratkaisuille ei ole enää edellytyksiä osayleiskaavassa tavoitellun tehokkaan maankäytön ja asemakaavoitettavaksi tarkoitettujen alueiden läheisyyden takia. Nyt AO/nro -merkinnällä osoitettujen alueiden asemakaavoituksen edellytykset tulee selvittää osana osayleiskaavan kokonaisratkaisua, ja tarvittaessa osoittaa ne asemakaavoitettavina alueina ottaen huomioon maakuntakaavan ohjausvaikutus valkoisilla alueilla. Samalla on syytä tutkia tarpeet ja edellytykset Vitträsk-järven ranta-alueiden virkistyskäyttöön.

7 Lausunto 7 (7) TP-korttelialueet Työpaikka-alueiden kaavamääräyksen mukaan alueelle saa rakentaa myymälätiloja enintään 20 % toteutuneesta kokonaiskerrosalasta. Uudenmaan ELY-keskus esittää kyseistä määräyksen kohtaa poistettavaksi. Työpaikka-alueille soveltuva myymälätilojen määrä on syytä selvittää tarkemmin asemakaavoituksen yhteydessä. Muuta Osayleiskaavan jatkosuunnittelussa on syytä kiinnittää huomiota kaavaratkaisun tarkkuustasoon asemakaavoitetuilla ja asemakaavoittamilla alueilla. Nyt esimerkiksi Kehä III:n itäpuolen kaavaratkaisu on länsipuolta yksityiskohtaisempi. Myös kaavaselostusta on syytä tarkistaa täsmällisemmäksi terminologialtaan ja yhteismitalliseksi käsiteltävien teemojen osalta. Kokonaisuutena kaava-aineisto antaa kuitenkin hyvät lähtökohdat kaavan jatkosuunnittelulle ja tarkoituksenmukaisen kaavaratkaisun löytämiselle. Tämä asiakirja on sähköisesti hyväksytty. Asian on esitellyt ylitarkastaja Elina Kuusisto ja ratkaissut alueidenkäyttöpäällikkö Brita Dahlqvist-Solin. TIEDOKSI UUDELY / Olli Jaakonaho, Anna Puolamäki, Kirsi Hellas, Larri Liikonen, Henrik Wager, Timo Kinnunen

8 Tämä asiakirja on hyväksytty sähköisesti / Detta dokument har godkänts elektroniskt Ratkaisija Dahlqvist-Solin Brita :07 Esittelijä Kuusisto Elina :06