Yhteenveto VAKAVA-projektin kommentointikierroksen tuloksista

Transkriptio

1 Yhteenveto VAKAVA-projektin kommentointikierroksen tuloksista Alueiden ja kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallintoyhteistyöfoorumi

2 Tavoitetilaa kuvaava dokumentti ja siihen sisältyvät kehittämistä koskevat linjausehdotukset olivat kommentointikierroksella Palaute pyydettiin antamaan ensisijaisesti webropol kyselyn avulla, joka mahdollisti myös kommentoidun dokumentin toimittamisen Materiaali: /materiaalit

3 Vastaajia yhteensä 69, joista suurin osa edusti sairaanhoitopiirejä ja kuntia Edustamani organisaatio on Tässä annetut kommentit ovat Muu IT-Yritys Kansallinen viranomaistoimija Muu kunnallinen organisaatio (esim. Kuntien/sairaanhoitopiirien omistama Sairaanhoitopiiri tai sote-kuntayhtymä Organisaation yhteisiä Henkilökohtaisia Kunta Missä tehtävissä työskentelet tällähetkellä Muu tehtävänkuva Työskentelen sosiaali- ja/tai terveydenhuollon tietohallinnon asiantuntijatehtävissä Työskentelen sosiaali- ja/tai terveydenhuollon tietohallinnon esimies tai johtotehtävissä Työskentelen sosiaali- ja/tai terveydenhuollon asiantuntijatehtävissä Työskentelen sosiaali- ja/tai terveydenhuollon esimies- tai johtotehtävissä [pvm] Etunimi Sukunimi titteli Tapahtuma

4 Sairaanhoitopiirit / Sote-kuntayhtymät Kunta Kansalliset viranomaistoimijat IT-yritykset Kuntaomisteis et IT yhtiöt Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Espoon kaupunki Kela CGI Istekki Oy Muut Itä-Suomen yliopisto HUS Helsingin kaupunki STM Nortal Oy Medbit Oy Kuntaliitto Itä-Savon shp Imatran kaupunki THL Systematic Finland Medi-IT Sitra Kainuun sote kuntayhtymä Jyväskylän kaupunki VM Tieto Healthcare & Welfare Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä Kalajoen kaupunki Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri Kårkulla samkommun Lapin sairaanhoitopiiri Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri Satakunnan sairaanhoitopiiri Kuopion kaupunki Nokian kaupunki Oulun kaupunki Rovaniemen kaupunki Sodankylän kunta Tampereen kaupunki Turun kaupunki Uudenkaupungin kaupunki Vantaan kaupunki Mäntsälän kunta/ Mustijoen perusturva Vaalijalan kuntayhtymä Vaasan sairaanhoitopiiri Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Vastanneet organisaatiot / vastaajien organisaatiot

5 Vastaajien näkemykset linjausehdotuksiin Eniten eri mieltä olleita Kansallinen palveluarkkitehtuuri ja palveluväylä otetaan vaiheistettuna käyttöön 9% 14% 77% KanTa/KanSa-palveluita kehitetään tukemaan myös tietojen yhteiskäyttöä hajautetuista lähteistä 7% 17% 75% Alueellisia tiedonjaon ratkaisuja tulee hyödyntää ainoastaan sellaisiin käyttökohteisiin, joissa toteutukset valtakunnallisten palveluiden avulla ei ole mahdollista Liitynnät valtakunnallisiin palveluihin ja muut alueelliset ratkaisut tulee toteuttaa nykyistä laajemmassa yhteistyössä (SHP tasosta kohti ERVA yhteistyötä) 3% 3% 23% 17% 74% 80% tavoiteratkaisuna kansallinen avoin terveystaltio Kantapalveluiden yhteydessä 3% 16% 81% Kansalaisen sähköiset palvelut tulee voida toteuttaa riippumattomina asiakas- ja potilastietojärjestelmistä 4% 14% 81% Muissa omahoitosovelluksissa kansallisesti yhtenäinen tiedonhallinta,toteutuksissa mahdollistetaan hallitusti hajautettu kehittäminen ja hyödyntäminen Eniten samaa mieltä olleita Asiakas- ja potilastietojärjestelmien hallittu monitoimittajamalli 1% 4% 23% 12% 84% 75% Eniten epävarmoja Asiakas- ja potilastietojärjestelmien tavoitetilan arkkitehtuuriksi esitetään vaihtoehtoisia skenaarioita 6% 38% 57% Asiakas- ja potilastietojärjestelmiä koskevan ERVA-yhteistyön vähimmäislaajuudeksi toiminnallisista tarpeista lähteviä yhtenäisiä osa-järjestelmätoteutuksia 7% 26% 67% 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %

6 Vastaajien näkemykset linjausehdotukseen: nykyistä laajempaa valtakunnallista yhteistyötä edellytetään koskien seuraavia palveluita terveys- ja hoitosuunnitelman kytkeminen omahoitoon 9% 13% 30% 45% omien tietojen tuottaminen ja ylläpito (perusratkaisu) 7% 17% 30% 42% kansalaisille suunnattu päätöksenteon tuen tieto- ja tietämyskannat 16% 19% 26% 35% Kaksisuuntaisen viestinvälityksen perusratkaisu( turvallinen sähköpostilaatikko kansalaiselle) 10% 7% 38% 45% esitietojen toimitus 10% 12% 39% 33% kansalaisen sähköinen ajanvaraus 4% 19% 38% 32% palveluhakemistot 10% 12% 33% 39% sähköinen terveystarkastus ja valmennus 14% 16% 32% 33% oireperusteinen avuntarpeen itsearviointi (vrt. 26% 12% 22% 36% riskitestit 22% 9% 26% 35% 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % 6

7 Poimintoja kommenteista Hallittu monitoimittajamalli ja sen pohjalta koostuva ekosysteemiajatteluun pohjautuva tietojärjestelmäkokonaisuus lienee ainoa järkevä tapa ratkaista asia. Missään nimessä ei pidä mennä yhden ainoan järjestelmän malliin vaan tulee sallia monitoimittajamalli. Saadaan oma hallintaa kokonaisuuteen ja haettua parasta mahdollista kokonaisuutta sekä ei olla yhden toimittajan "pässinä narussa. Tämän tason asiat eivät voi olla vain toimittajalta hankittua tilattavaa palvelua. Hallinta oltava omissa käsissä. Integraattori oltava ehdottomasti eri taho kuin pääkomponenttien toimittajat, ja varmistettava että avoimuus arkkitehtuurissa säilyy aidosti Monitoimittajamallissa tulee hallita rajapinnat ja niiden hinnoittelu huolellisesti Vaatii paljon arkkitehtuurilta, integraatiolta ja niiden hallinnalta Vapaa kilpailu ja innovoiva tuotekehittely on kaiken a ja o, mutta silläkin pitää olla selkeät reunaehdot ja pelisäännöt Vaatii kuitenkin entistä enemmän osaamista asiakasorganisaatioilta. Lisäksi tilaajayhteistyötä pitää lisätä merkittävästi eri toimijoiden välillä Vahva ohjaus tarvitaan, aivan kuten VAKAVA:ssa ehdotetaan. Viranomaistahon tärkein tehtävä on varmistaa kerättävien tietojen standardointi. Tällöin tietojen tallennus voidaan myös tehdä hajautetusti. Tärkeämpää olisi saada alueellisesti yhtenäiset tietojärjestelmät erikoissairaanhoito-perusterveydenhuolto akselille, kuin keskussairaala - yliopistosairaala välille. Sosiaalihuollon yhteistyön organisointi alueella tulisi käynnistää välittömästi, nyt asia ei kuulu kenellekkään. kannan huolta siitä, että menetämme nyt tämän mahdollisuuden mikäli Kansaan valmistautuminen alueella ei ole organisoitu. Nyt osa yhteistyöstä ja yhteensovittamisesta on menetetty Kanta asioissa. Siirtymä ei voi tapahtua ERVA-tasolla tähän malliin kovin nopeasti. Eri alueilla etenkin siirtymän aikana tulee mahdollistaa myös erot siinä, kuinka monia eri rooleissa toimivia järjestelmiä missäkin siirtymävaiheessa on Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmän ytimen pitää olla yhteinen tai tiiviisti integroitu kokonaisuus. Erillismoduleista koostuvan järjestelmäytimen rakentaminen ei ole realistista, koska tarvittavia julkisia rajapintoja ei ole vielä olemassa, Usean toimittajan yhteisten operatiivisten rajapintojen hallinta ja kehittäminen tulee olemaan vaikeaa. Tiedonvaihto, sekä erillisjärjestelmien ja laajennusten liittäminen tilaajan toimesta ytimeen pitää tietenkin mahdollistaa avoimin standardirajapinnoin. Mielestämme kansallisesti ei tulisi linjata mitään tämän tyyppistä asiaa, vaan kukin toimija joutuu ja on oikeutettu ratkaisemaan teknisesti miten toimiva kokonaisuus muodostuu. Kommentteja eri mieltä olleilta

8 Poimintoja kommenteista Toimivaa tekniikkaa ei kannata korvata uudella samaa tehtävää hoitavalla tekniikalla. Palveluväylä ei tuota Kanta-liikenteen osalta toiminnallista lisäarvoa. Tukeeko palveluväylä suoraan Kantaliikenteen vaatimuksia? Huomioitava nykyisten ratkaisujen ja tehtyjen investointien elinkaari - kun tulevat tiensä päähän niin varmasti järkevä miettiä väylän mahdollisuuksia mutta väylään siirtyminen ei saa olla itseisarvo, vaan arvioitava eri vaihtoehtoja. Muiden (kuin Sote-) palveluiden osalta järkevä tavoite: kansallisten tietovarantojen tehokkaampi hyödyntäminen Sosiaalihuollon osalta palveluväylän hyödyntäminen on vasta analysoinnissa KansaKA-projektissa. Palveluväylä voi tarjota vaihtoehtoisen liittymisen KanSa palveluihin, jos liittyminen ei tapahdu järjestelmän kautta -- >ehkä tässä joku hyödyntämistarve, mutta sen varaan ei mielestäni voi isojen volyymien tiedonsiirtotarpeita "jättää" En näe vaihtoehtona, että luovutaan järjestelmät - Kanta-palvelut omasta väylästä siten, että se korvataan palveluväylällä. Palveluarkkitehtuuri kyllä, palveluväylä vain osittain enkä näe järkevänä lähteä rakentamaan terveydenhuollon sanomastandardeja palveluväylään ainakaan tässä vaiheessa Asia hyvä, mutta onko aikataulu realistinen. Ollaan aikataulullisesti riskirajoilla. Samaa mieltä olleilta Taloudellinen tilanne vaikuttaa viivästyttävästi toteutukseen? Palveluväylä voisi olla tällä aikavälillä käyttöönotettavissa lukuun ottamatta jo käyttöönotettuja palveluita. Operatiivinen yhteiskäyttö on aikataulultaan kiireinen. Tiedon siirto palveluväylän avulla varmasti onnistuu, mutta siirrettävä tieto tulee saada rakenteelliseksi niin lähettävässä päässä kuin vastaanottavassakin päässä ja se vaatii muutoksia Aloitetaan uusista palveluista. Mikäli valtio näyttäisi mallia ja toisi palveluitaan palvelunväylälle tarjolle, mutta pystyykö valtiokaan tuossa aikataulussa tekemään palveluita tarjolle? Hyvä asia. Edellyttää kuitenkin että kaikki kansalliset tahot sitoutuvat lähtemään mukaan - yhteistä kansallisaatetta. Tarvitaan edelleen alueellinen integraatiopalvelu operatiivisen toiminnan tarpeisiin. Aikatauluun liittyen on epäselvää vielä, mitä palveluja itse palveluväylä sisältää koskien erityisesti terveydenhuoltoa. KELAn e-palvelujen asemointi; kuuluvatko ne jatkossa palveluväylään, on syytä selventää.

9 Poimintoja kommenteista pitäisikö tässä valita vaihtoehdoista?? kysymyksen muotoilu on käsittämätön! Epäselvän kysymyksenasettelun vuoksi vastaaminen vaikeaa. Ilmeisesti kannanottoa haetaan siihen pitäisikö suosituksena olla kaksi vaihtoehtoista skenaariota joista kukin saa valita. Kyllä. uudessa sote-järjestämismallissa on mahdollisuus luoda joustavampi tiedonhallintamalli sotetietoa varten, so. palveluyksiköittäin siiloutuneista erillisistä tiedoista yhteen kokonaisuuteen, jossa asiakkuudet säätelevät tietojen näkyvyyttä. Oikea strategia riippuu tulevista sote organisaatioista ja niiden toimintamalleista. Toiminnanohjauksen tasoittaisuus on huomioitava - eri erikoisaloilla tai esimerkiksi kotihoidossa tarvitaan sisäistä toiminnanohjausta joka on erotettava asiakkaan kokonaisprosessin ohjauksesta (joka tulisi olla tämä jaettu osuus). Sosiaali- ja terveydenhuollon tietojen koostaminen yhteen vaatii yksityisyyteen liittyvän keskustelun ja juridiikan varmistamisen. Vaikka henkilökohtaisesti näen yhtenäiset rakenteet tavoiteltavina, pidän välttämättömänä että arviointi käydään läpi. Käsityksemme on se, että ratkaisu on 1 ja 2 välimuoto. Asia edellyttää vielä selvennyksiä siitä, kuinka resurssien käyttö, asiakkuustietojen hallinta, etuisuuksien päätöksen kirjaaminen liitetään kertomusosuuteen ja asiakas/potilaskertomus osuuteen. Näillä vaihtoehdoilla pyritään välttämään päällekäisyyksiä Kysymys on hyvin epäselvä mutta sosiaali- ja terveyshuollolla tulisi olla yhteinen toiminnanohjaus ja tietojenhallintapalvelut. Tavoitetilana ensimmäinen skenaario, mikäli lainsäädäntö tämän tulevaisuudessa sallii Vaihtoehto 1 Tässä pitää huolehtia erikoisyksikköjen monimuotoisen toiminnanohjauksen optimoimisesta ja turvaamisesta. Suuremmalla yhteistyöllä ei saa tulla riskiä, että kompromissien seurauksena menetetään erityisyksikköjen toiminnan tarpeet Erilliset ytimet ovat lyhyellä aikataululla realistisemmat Hyvä tavoitemalli, mutta ei helppo toteuttaa. Kuinka eri osajärjestelmät saadaan toimimaan saumattomasti, kun se on haasteellista yksittäistenkin ohjelmien sisällä.

10 Vertailu vastaajaryhmittäin

11 Vastausten keskiarvot vastaajan organisaation perusteella Kansallinen palveluarkkitehtuuri ja palveluväylä otetaan vaiheistettuna käyttöön (kappale 6.2.4) KanTa/KanSa-palveluita kehitetään tukemaan myös tietojen yhteiskäyttöä hajautetuista lähteistä (kappale Alueellisia tiedonjaon ratkaisuja (kuten XDStiedonjakopalvelut) tulee hyödyntää ainoastaan sellaisiin Liitynnät valtakunnallisiin palveluihin ja muut alueelliset ratkaisut tulee toteuttaa nykyistä laajemmassa Kansalaisen itse tuottamien ja ylläpitämien terveys- ja hyvinvointitietojen hallinnan tavoiteratkaisuna on Tilastollisesti merkitsevä ero kansallisten toimijoiden näkemyksissä muihin vastaajaryhmiin verrattaessa.: Kansalliset toimijat eivät kannata. Muut kannattavat Tilastollisesti merkitsevä ero: Sairaanhoitopiirit /soteky:t eivät kannata yhtä voimakkaasti kuin muut Tilastollisesti melkein merkitsevä ero:ityritykset eivät kannata yhtä voimakkaasti kuin muut Kansalaisen sähköiset palvelut tulee voida toteuttaa riippumattomina asiakas- ja potilastietojärjestelmistä Muissa omahoitosovelluksissa varmistetaan kansallisesti yhtenäinen tiedonhallinta, mutta toteutuksissa Asiakas- ja potilastietojärjestelmien kehittämisstrategiaksi valitaan hallittu monitoimittajamalli. Malli mahdollistaa Asiakas- ja potilastietojärjestelmien tavoitetilan arkkitehtuuriksi esitetään vaihtoehtoisia skenaarioita Asiakas- ja potilastietojärjestelmiä koskevan ERVAyhteistyön vähimmäislaajuudeksi toiminnallisista Vastausten arvioinnissa käytettiin menetelmänä ns. t-testiä

12 Kansallinen palveluarkkitehtuuri ja palveluväylä vaiheistettuna käyttöön tulokset vastaajaryhmittäin IT-Yritys (N=4) Kansallinen viranomaistoimija (N=8) Kunta, sairaanhoitopiiri tai kuntaomisteinen tietotekniikkayhtiö (N=53) Eri mieltä Neutraali / En osaa sanoa Vain osittain samaa mieltä Melko vahvasti samaa mieltä Täysin samaa mieltä 0 % 10 %20 %30 %40 %50 %60 %70 %80 %90 %100 % KanTa/KanSa-palveluita kehitetään tukemaan myös tietojen yhteiskäyttöä hajautetuista lähteistä tulokset vastaajaryhmittäin IT-Yritys (N=4) Kansallinen viranomaistoimija (N=8) Kunta,sairaanhoitopiiri tai kuntaomisteinen tietotekniikkayhtiö (N=54) Eri mieltä Neutraali / En osaa sanoa Vain osittain samaa mieltä Melko vahvasti samaa mieltä Täysin samaa mieltä 0 % 10 %20 %30 %40 %50 %60 %70 %80 %90 %100 % Tilastollisesti merkitsevä ero kansallisten toimijoiden näkemyksissä muihin vastaajaryhmiin verrattaessa: Kansalliset toimijat eivät kannata. Muut kannattavat

13 Vastausten keskiarvot vastaajan tehtävänkuvan perusteella Kansallinen palveluarkkitehtuuri ja palveluväylä otetaan vaiheistettuna käyttöön (kappale 6.2.4) KanTa/KanSa-palveluita kehitetään tukemaan myös tietojen yhteiskäyttöä hajautetuista lähteistä (kappale 6.2.5) Alueellisia tiedonjaon ratkaisuja (kuten XDS-tiedonjakopalvelut) tulee hyödyntää ainoastaan sellaisiin käyttökohteisiin, joissa Liitynnät valtakunnallisiin palveluihin ja muut alueelliset ratkaisut tulee toteuttaa nykyistä laajemmassa yhteistyössä. Kansalaisen sähköiset palvelut tulee voida toteuttaa riippumattomina asiakas- ja potilastietojärjestelmistä Kansalaisen itse tuottamien ja ylläpitämien terveys- ja hyvinvointitietojen hallinnan tavoiteratkaisuna on kansallinen Muissa omahoitosovelluksissa varmistetaan kansallisesti yhtenäinen tiedonhallinta, mutta toteutuksissa mahdollistetaan Asiakas- ja potilastietojärjestelmien kehittämisstrategiaksi valitaan hallittu monitoimittajamalli. Malli mahdollistaa Asiakas- ja potilastietojärjestelmien tavoitetilan arkkitehtuuriksi esitetään vaihtoehtoisia skenaarioita (kappale ) o Asiakas- ja potilastietojärjestelmiä koskevan ERVA-yhteistyön vähimmäislaajuudeksi toiminnallisista tarpeista lähteviä Ei tilastollisesti merkitseviä eroja eri vastaajaryhmien välillä (T-testi)

14 julkaistujen sotelinjausten vaikutukset vastauksiin (keskiarvo) Kansallinen palveluarkkitehtuuri ja palveluväylä otetaan vaiheistettuna käyttöön KanTa/KanSa-palveluita kehitetään tukemaan myös tietojen yhteiskäyttöä hajautetuista lähteistä Alueellisia tiedonjaon ratkaisuja (kuten XDStiedonjakopalvelut) tulee hyödyntää ainoastaan Liitynnät valtakunnallisiin palveluihin ja muut alueelliset ratkaisut tulee toteuttaa nykyistä Kansalaisen itse tuottamien ja ylläpitämien terveysja hyvinvointitietojen hallinnan tavoiteratkaisuna Kansalaisen sähköiset palvelut tulee voida toteuttaa riippumattomina asiakas- ja Muissa omahoitosovelluksissa varmistetaan kansallisesti yhtenäinen tiedonhallinta, mutta Asiakas- ja potilastietojärjestelmien kehittämisstrategiaksi valitaan hallittu Asiakas- ja potilastietojärjestelmien tavoitetilan arkkitehtuuriksi esitetään vaihtoehtoisia Asiakas- ja potilastietojärjestelmiä koskevan ERVAyhteistyön vähimmäislaajuudeksi toiminnallisista Ennen 23.3 (N=12) 23.3 Jälkeen (N=57) 0,0 1,0 2,0 3,0 4,0 5,0 6,0 7,0 Ei merkitseviä eroja ennen 23.3 ja 23.3 jälkeen vastanneiden välillä.

15 Yhteenveto Kommentointikierroksen palautteen perusteella syytä tarkentaa periaatetason ja toiminta-arkkitehtuurin kuvauksia sekä näissä käytettyä terminologiaa Kehittämis- ja linjausehdotuksia pääosin kannatettiin Tunnistettuja keskeisiä muutostarpeita:» Sote-uudistusta koskevien linjausehdotusten vaikutukset terminologiaan ja ERVA-tason yhteistyötä koskeviin kohtiin» Asiakas- ja potilastietojärjestelmien tavoitearkkitehtuuriskenaarioehdotusten selkeyttäminen ja esimerkinomaisuuden korostaminen Kansallista palveluarkkitehtuuria/palveluväylää sekä tietojen hajautettua yhteiskäyttöä koskeva eteneminen edellyttää jatkokäsittelyä kansallisten toimijoiden ja soteorganisaatioiden välillä 15 [pvm] Etunimi Sukunimi titteli Tapahtuma