PROSESSIMETALLURGIAN OPETUKSEN KEHITTÄMISTYÖRYHMÄN KOKOUS 2/2018. Eetu-Pekka Heikkinen; pj, siht.

Transkriptio

1 PROSESSITEKNIIKAN KOULUTUS OHJELMA Eetu-Pekk a Heikkinen Opetuksen kehittämistyöryhmä MUISTIO Prosessimetallurgian tutkimusyksikkö Oulun yliopisto Tiistaina klo (TF214) PROSESSIMETALLURGIAN OPETUKSEN KEHITTÄMISTYÖRYHMÄN KOKOUS 2/2018 Prosessimetallurgian opetuksen kehittämistyöryhmä kokoontui vuoden 2018 toiseen tapaamiseensa tiistaina klo Läsnä Timo Fabritius Eetu-Pekka Heikkinen; pj, siht. 1 Kokouksen avaus Puheenjohtaja avasi kokouksen klo Edellisen kokouksen Hyväksyttiin vuoden 2018 ensimmäisen kokouksen muistio. pöytäkirjan hyväks. 3 Ilmoitusasioita Keskusteltiin tutkinto-ohjelmatoimikunnassa käsitellyistä asioista kuten aloituspaikkamäärissä tapahtuvista muutoksista ja opintosuunnan valinnoista. Opiskelijoiden valinnat osuivat tänä vuonna tasaisesti eri opintosuuntien kesken ja prosessimetallurgian valitsi yhdeksän uutta opiskelijaa. Helmikuun kokouksessa hyväksyttiin yksi metallurgiaan tutkimusryhmään tehty diplomityö. Kevään 2018 aikana järjestetään kaksi prosessimetallurgian opintojaksoa, joissa molemmissa toimii vastuuopettajana Pekka Tanskanen: TkK-vaiheen Kiinteät epäorgaaniset materiaalit sekä DI-vaiheen Korkealämpötilaprosessien kokeellinen tutkimus. Kurssit ovat menossa, eikä niihin liittyen ollut mitään erityistä käsiteltävää. Keskusteltiin syksyllä 2018 Korkealämpötilaprosessit-kurssin yhteydessä järjestettävästä teollisuusseminaarista ja sovittiin, että Timo Fabritius hoitaa käytännön järjestelyitä (salin varaus, ajan päättäminen, yhteys teollisuusyrityksiin, jne.) kevään aikana. Kun aika, paikka, ohjelma ja esiintyjät ovat varmistuneet, Eetu-Pekka Heikkinen mainostaa tilaisuutta opiskelijoille. Keskusteltiin CIRRUS-jatko-opintokurssista. Eetu-Pekka Heikkinen on laatinut Oulun yliopiston vastuulla olevat aineistot, jotka ovat viimeistelyjä vaille valmiina. Heikkinen vastaa näiden Oulun osion opetuksesta ensimmäisessä webinaarissa huhtikuussa sekä intensiivikurssilla Luulajassa kesäkuussa. Timo Fabritius puolestaan vastaa Oulun osuudesta toisessa webinaarissa syyskuussa. Kurssille on ilmoittautunut kaksi prosessimetallurgian tutkimusyksikön jatko-opiskelijaa. Fabritius sopii heidän kanssaan kurssin hyväksymisestä osaksi jatko-opintoja. 4 Kurssipalautteet Kokouksessa käsiteltiin Prosessi- ja ympäristötekniikan perusta -, Termodynaamiset taspainot -, Korkealämpötilaprosessit-, Korkealämpötilakemia- sekä Thermodynamic and process modelling in metallurgy and minerals processing kurssien opiskelijapalautekoosteet. Näistä kursseista Termodynaamiset tasapainot, Korkealämpötilaprosessit ja Korkealämpötilakemia tullaan järjestämään syksyllä 2018 lähes samassa muodossa kuin syksyllä Prosessi- ja ympäristötekniikan perusta kurssissa on hieman enemmän pieniä kehittämistarpeita, jotka liittyvät lähinnä nyt ensimmäistä kertaa tässä muodossa järjestetyn kurssin aikana havaittuihin puutteisiin sekä tiedotuksen parantamiseen ja selkeyttämiseen. Thermodynamic and process modelling in metallurgy and minerals processing kurssi tulee muuttumaan enemmän, koska kurssi tullaan jatkossa järjestämään yksin ilman OMS:n mukanaoloa. Käytännössä tämä tarkoittaa kurssin toisen osan uudistamista kokonaan. Lisäksi kurssin alkuun tulee yksi johdantoluento laskennallisesta termodynamiikasta ja sen hyödyntämisestä metallurgiassa. P R O S E S S I M E T A L L U R G I A N T U T K I M U S Y K S I K K Ö Puh P L O U L U N Y L I O P I S T O w w w. o u l u. f i / y l i o p i s t o

2 Tarkemmat palautekoosteet ovat tämän muistion liitteinä ja löytyvät lisäksi myös kurssien www-sivuilta. 5 Opiskelijoiden toiveet Ryhmän käsiteltäväksi ei ole toimitettu muuta opiskelijapalautteita. Vuoden 2018 ensimmäisessä PAKin kokouksessa ei myöskään ollut palautetta metallurgian kursseihin liittyen. 6 Opinnäytetyötilanne Keskusteltiin opinnäytetöiden etenemisestä. Tänä vuonna valmistuu todennäköisesti hieman aiempaa vähemmän prosessimetallurgian diplomitöitä. 7 Muut asiat Kokouksessa ei ollut muita käsiteltäviä asioita. 8 Seuraava kokous Seuraava kokous (3/2018) pidetään tiistaina klo 09:00 10:30. 9 Kokouksen lopetus Puheenjohtaja päätti kokouksen klo Oulussa Eetu-Pekka Heikkinen Yliopistonlehtori, prosessimetallurgia LIITTEET JAKELU TIEDOKSI Prosessi- ja ympäristötekniikan perusta kurssin palautekooste. Termodynaamiset tasapainot kurssin palautekooste. Korkealämpötilaprosessit kurssin palautekooste. Korkealämpötilakemia kurssin palautekooste. Thermodynamic and process modelling in metallurgy and minerals processing kurssin palautekooste. PLO:n jäsenet Kaisa Heikkinen (laboratorion www-sivulla julkaistavaksi) Saara Luhtaanmäki

3 Kurssipalautekooste Kurssi: Prosessi- ja ympäristötekniikan perusta Toteutusajankohta: Syksy 2017 (periodit 1 ja 2) Vastuuopettaja: Eetu-Pekka Heikkinen Muut opettajat: Jukka Hiltunen, Eva Pongracz, Björn Klöve Koosteen koonnut: Eetu-Pekka Heikkinen Yleistä Kurssi on suunnattu 1. vuosikurssin prosessi- ja ympäristötekniikan opiskelijoille, minkä lisäksi kurssille osallistuu useita tuotantotalouden ja kemian opiskelijoita. Satunnaisia opiskelijoita on myös muista tekniikan ja luonnontieteen koulutusohjelmista. Kurssille ilmoittautui 137 opiskelijaa ja sen suoritti 131 opiskelijaa läpäisy 95,62 %. Erinomaisen (5) arvosanan sai 36 opiskelijaa (25,25 %), kiitettävän (4) 75 opiskelijaa (52,82 %), hyvän (3) 23 opiskelijaa (16,2 %), tyydyttävän (2) 2 opiskelijaa (1,41 %) ja välttävän (1) 0 opiskelijaa (0,00 %). Hylätyn arvosanan sai 6 opiskelijaa (4,23 %). (Tilanne ) Kurssi toteutettiin ensimmäistä kertaa sen jälkeen, kun erilliset PYTP1- ja PYTP2-kurssit erotettiin. Kurssin vastuuopettajana toimi useamman vuoden tauon jälkeen ensimmäistä kertaa Eetu-Pekka Heikkinen. Suoritustapana käytettiin jatkuvaa arviointia, joka koostui kahdeksasta pareittain suoritettavasta tehtävästä, joissa jotain ennalta annettua prosessia tarkasteltiin kahdeksasta eri näkökulmasta. Kurssin suoritus eteni kahden viikon kierrolla, jolloin opiskelijoiden tuli palauttaa yksi tehtävistä aina noin kahden viikon välein. Palautejärjestelmästä Palautejärjestelmän kautta palautetta antoi 8,03 % kurssille ilmoittautuneista opiskelijoista. Järjestelmästä saatu palautekooste on esitetty tämän dokumentin lopussa. Eri osioiden numeeristen arvioiden keskiarvot olivat seuraavat: - Opintojaksolle asetettujen tavoitteiden saavuttaminen 4,33 (max 5) - Opintojakson sisältö tuki tavoitteiden saavuttamista 4,17 (max 5) - Opintojakson sisällön tarpeellisuus 4,50 (max 5) - Opetusmenetelmät tukivat tavoitteiden saavuttamista 3,67 (max 5) - Oppimateriaali tuki tavoitteiden saavuttamista 3,58 (max 5) - Ohjeistuksen selkeys 4,25 (max 5) - Ohjauksen ja tuen riittävyys 3,67 (max 5) - Arviointimenetelmät tukivat tavoitteiden saavuttamista 4,17 (max 5) - Ajan riittävyys tehtävien tekemiseen 4,58 (max 5) - Kuormittavuus (-2 ei kuormita lainkaan 2 erittäin kuormittava) 0,33 (ideaali 0) - Opiskelijan oma opiskelu opetuksen ulkopuolella 4,00 (max 5) - Opiskelijan aktiivisuus, kysely, opettajan haastaminen 2,92 (max 5) Hyvinä käytänteinä ja hyvin toimivina asioina mainittiin oppimateriaalin selkeys, se, että prosesseja oppi tarkastelemaan eri näkökulmista, asiantuntevat opettajat, opetuksen laatu ja selkeys, työskentely

4 pareittain, armollinen arviointi aiheista, joista oli vähemmän aineistoa, sopiva työllistävyys, tentin puuttuminen ja raportin laatiminen. Kehitettävää todettiin olevan alustusluennoissa, joiden ei koettu olevan avuksi tehtävien teossa (varsinkin kurssin loppupuolella ei ollut tämän tarkemmin eritelty mihin loppupään aiheisiin tämä kommentti liittyi). Lisäksi koettiin, että tiedon hakemiseen kului suhteettoman suuri osa kurssin suoritukseen käytetystä ajasta, ja toivottiin, että kurssin voisi suorittaa tenttimällä, koska nyt tehtävissä keskityttiin vain yhteen prosessiin. Havaintoja kurssin aikana sekä palautejärjestelmän ulkopuolinen palaute Yksi opiskelija antoi palautejärjestelmän ulkopuolista palautetta. Hän kehui kurssin jakoa osasuorituksiin sekä materiaalin helppoa saatavuutta kurssin www-sivujen kautta. Kurssin aikana havaittuja asioita, jotka on korjattava/parannettava seuraavaksi kerraksi: - Raporttipohja ei ollut kaikkien tarkentavien kysymysten osalta valmis kurssin alussa. - Eri opettajien arvostellessa eri osioita arviointikriteereissä oli eroja. Muutenkin arviointikriteerejä ei esitetty selkeästi kurssin alussa. - Kurssin alussa kerrottiin, ettei luennoille osallistuminen ole suorituksen kannalta välttämätöntä. Näin on jatkossakin, mutta korostettava, että tämä ei tarkoita sitä, etteikö luennoilta voisi saada hyödyllisiä ohjeita ja neuvoja tehtävien tekemiseen. - Materiaalin kuljetusta käsittelevä teema on liian suppea. - Rästisuoritustapaa ei ollut päätetty kurssin alussa, minkä vuoksi sitä ei voitu ohjeistaa heti alussa. - Opiskelijat (työparit) olivat osin epätasa-arvoisessa asemassa, koska joistain prosesseista oli helpompaa löytää aineistoa kuin toisista. - Salin ja luentoaikojen vaihtuminen 1. ja 2. perioidin vaihteessa aiheutti turhaa hämminkiä. Yhteenveto: Huomioitavaa seuraavalle kerralle Korjattavaa/kehitettävää: 1) Raporttipohjan tulisi olla valmiina jo kurssin alussa. 2) Materiaalin kuljetusta käsittelevää teemaa laajennetaan käsittelemään myös varastointia (nyt osittain jo mukana) sekä sekoitusta ja (mekaanista) erotusta. 3) Ensimmäisen teeman (yksikköprosessit) luennolla perusteltava selvemmin se, miksi tuotanto jaetaan usein useammaksi osaprosessiksi: helmpommin hallittavissa ja ohjattavissa olevat toiminnot, kun yhdellä osavaiheella on vain yksi tavoite, eikä kaikkia tavoitteita (jotka voivat olla osin ristiriitaisia esim. vaaditavien olosuhteiden suhteen) pyritään toteuttamaan yhdellä kertaa. 4) Rästisuorituksista on päätettävä ennen kurssin alkua, jotta niistä voidaan tiedottaa opiskelijoille jo heti kurssin alussa. Tämä pitää sisällään sekä väliin jääneiden tehtävien korvaamisen, että hylätyn arvosanan saaneiden töiden korjaamisen. Voitaisiin toimia esim. siten, että hylätyn saaneet työt palautetaan tarkastajalta saatavan lyhyen palautteen kera korjattavaksi, täydennettäväksi ja uudelleen palautettavaksi. Kurssin vastuuopettaja tarkistaisi korjatut versiot eikä niitä enää palautettaisi eri teemojen opettajille. Kokonaan väliin jääneet tehtävät voisi korvata tekemällä puuttuvan osion jälkikäteen. Jos haluaa korottaa arvosanaa, niin täydentäviä tehtäviä voisi tehdä laatimalla kurssin päätyttyä ylimääräisiä osioita, joissa omaa prosessia on tarkasteltu sellaisista näkökulmista, joita kurssilla ei ole käsitelty tarkemmin esim. juridinen, johdon, työntekijöiden, asiakkaan, omistajien, kilpailijoiden, ajallisen kehittymisen (historia/tulevaisuus), työturvallisuuden, tutkimus- ja kehitystoiminnan tai tehokkuuden näkökulma.

5 5) Opiskelijoille ei anneta valmiita aiheita, vaan muodostetaan pelkästään työparit etukäteen (niitäkin saa vaihtaa, jos asia sopii kaikille osapuolille), jotka saavat sitten valita haluamansa aiheen annetusta listasta. Jos useampi pari tekee työn samasta aiheesta, niin se ei haittaa, kunhan työt on tehty erikseen, eivätkä ole toistensa kopioita. 6) Mahdollisten prosessien listaa päivitetään poistamalla prosesseja, joista on vaikea löytää aineistoa, ja mahdollisesti lisäämällä uusia, joista aineistoa löytyy helpommin. 7) Pyritään sellaiseen lukujärjestykseen, jossa luentojen ajat ja salit pysyvät mahdollisuuksien mukaan samoina läpi koko syksyn. 8)- Tekniikan viestintä kurssin seminaareja on ensi kerralla enemmän, joten niistä saatava pisteytys on mietittävä uusiksi: esimerkiksi siten, että yhdestä osallistumisesta saa yhden pisteen, mutta maksimissaan voi saada viisi lisäpistettä. 9) Päivitetään tilastotietoja (esim. CO 2 -päästöihin liittyen) tarpeen mukaan. Tiedotuksella hoidettavaa: 10) Opiskelijoille on kerrottava jo alussa, että kurssi on mitoitettu siten, että se sisältää suuren määrän itsenäistä tiedonhakua osana tehtävien tekoa. Näin tiedonhakutarve ei tule yllätyksenä ja opiskelijat osaavat varata aikaa myös tiedonhakuun. 11) Tiedonhakuun liittyen opiskelijoille tulisi kertoa myös se, että jos heillä on vaikeuksia löytää aineistoa, niin he voivat ottaa yhteyttä ja kysyä apua (varsinkin jos heillä on prosessi,josta on vaikeampi löytää lähdeaineistoa). Korostettava sitä, että aineistoa on ensin pyrittävä hakemaan itse sekä sitä, että apua on pyydettävä ajoissa, jos haluaa saada vastauksen ennen deadlinea. 12) Kurssin alussa on korostettava sitä, että vaikka kukin työpari tutustuu tarkemmin vain yhteen prosessiin, ei kurssin tavoitteena ole tietyn prosessin yksityiskohtainen oppiminen, vaan oppia erilaisia tarkastelutapoja ja näkökulmia prosessien tarkasteluun. 13) On mainittava, että teemat 5-7 arvostelee eri opettaja kuin muut teemat. Näin ollen arviointikriteerit voivat hieman poikeat teemojen välillä. Tämänkin vuoksi kannattaa osallistua luennoille, koska niissä kerrotaan tehtävistä tarkemmin (tai jos ei pääse paikalle, niin varmistaa muuten, että on ymmärtänyt tehtävänannon oikein). 14) Toisaalta arviointikriteerit tulisi määrittää selvemmin ja tiedottaa opiskelijoille (sekä luonnollisesti myös opettajien kesken). Vaadittavia asioita ovat mm. kattavuus, selkeys, loogisuus, lähteet ja niihin viittaaminen, asioiden rajaus ja jaottelu, yhteyksien esittäminen, priorisointi, jne. 15) Ensimmäisellä luennolla on tiedotettava myös yhteyksistä Tekniikan viestintä kurssiin. 16) Opiskelijoille tulee ilmoittaa jokin deadline, johon mennessä ilmoittavat, jos eivät ole saaneet yhteyttä pariinsa niin etsitään tarvittaessa uusia pareja. Pohdittavaa: 17) Miten varmistetaan, että alustusluennot varmasti tukevat tehtävien tekoa? 18) Miten varmistetaan, että nekin opiskelijat, jotka eivät osallistu luennolle, saavat oikean kuvan tehtävänannosta? 19) Kunhan CIRRUS-koulutusaineisto on valmis, niin sieltä voi saada lisäaineistoa luentoihin. Tarkistettava! Jatkotoimet: Lähetetään tämä kooste kurssin kaikille opettajille ja pyydetään heiltä kommentteja. Tämän jälkeen vastuuopettaja tekee lopulliset päätökset muutoksista ja toteuttaa ne ennen kurssin alkua. Aikataulut sovitettava syksyn muuhun ohjelmaan (muut kurssit, konferenssit, yms.). Tarkistettava erityisesti yhteydet Tekniikan viestintä kurssin kanssa.

6 477013P Prosessi- ja ympäristötekniikan perusta ( ) (Palaute aika ) Ilmoittautuneita opiskelijoita: 137 Opintojakson palauteprosentti: 8.03% Opintojakson suorittaneita: 131 Opintojakson suoritusprosentti: 95.62% Opintojakson arvosanajakauma Selite erinomainen kiitettävä hyvä tyydyttävä välttävä hyväksytty hylätty ei saapunut Lyhenne hyv hyl eisa Kpl 36 (25.35%) 75 (52.82%) 23 (16.2%) 2 (1.41%) 0 (0%) 0 (0%) 6 (4.23%) 0 (0%) Osaamistavoitteet Tiedot Oodista: Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa tarkastella teollista tuotantoprosessia prosessi- ja ympäristötekniikan tarjoamin näkökulmin (mm. yksikköprosessiajattelu, materiaalihallinta, ilmiölähtöisyys, automaatio, energia ja ympäristövaikutukset) sekä tunnistaa prosessi- ja ympäristötekniikan eri osa-alueiden merkityksen kokonaisvaltaisen prosessisuunnittelun ja luonnonvarojen käytön kannalta, kun näihin osa-alueisiin perehdytään tarkemmin tulevissa opintojaksoissa. eri En

7 Saavutin opintojaksolle asetetut osaamistavoitteet Opintojakson sisältö Tiedot Oodista: Kurssi jakaantuu sisällöllisesti kahdeksaan teemaan, jotka ovat: 1. Yksikköprosessit. 2. Materiaalitaseet. 3. Ilmiölähtöinen prosessitarkastelu. 4. Materiaalien kuljetus. 5. Prosessien hallinta ja automaatio. 6. Vesien ja maankäytön, suojelun ja suunnittelun periaatteet: alkutuotanto, yhdyskunnat ja teollisuus. 7. Energiajärjestelmät. 8. Tuotannollinen toiminta osana yhteiskuntaa. eri En Opintojakson sisältö tuki osaamistavoitteiden saavuttamista Opintojakson sisältö oli tarpeellinen asiantuntijaksi kehittymiseni kannalta Opetus ja ohjaus eri En Opintojaksolla käytetyt opetusmenetelmät tukivat oppimistani ja osaamistavoitteiden saavuttamista Opintojaksolla käytetty oppimateriaali tuki oppimistani Opintojakson tehtävien ohjeistukset olivat selkeitä Tukea ja ohjausta oli riittävästi Arviointimenetelmät

8 eri En Opintojakson arviointimenetelmät ja kriteerit tukivat oppimistani Kuormitus eri En Opintojakson tehtävien tekemiseen oli riittävästi aikaa Ohje Ei kuormittanut lainkaan (2) Vähän kuormittava (1) Sopiva (0) Paljon kuormittava (1) Erittäin kuormittava (2) Arvioi opintojakson kuormittavuutta (1 op = 27 h opiskelijan työtä, sisältää kontaktiopetuksen) Opiskelutavat eri En Olen pyrkinyt edistämään oppimistani opetuksen ulkopuolella (esim. tutustumalla luentomateriaaliin, lukenut aiheeseen liittyvää kirjallisuutta tai etsimällä lisätietoa). Olen pyrkinyt edistämään oppimistani opetuksen aikana keskustelmalla aiheesta, tekemällä kysymyksiä opettajalle, aloittamalla keskusteluja opetusryhmässä tai kyseenalaistamalla perustellusti opetusta

9 Avoimet kysymykset Mitkä asiat toimivat hyvin (hyviä käytänteitä). Luentomoniste oli helppo lukuista. Omaa prosessia tutkimalla oppi tarkastelemaan prosessia eri näkökulmista. opetuksen laatu ja selkeys. opettajat olivat asiantuntevia! Oli todella hyvä että kurssi suoritettiin parityönä. Muuten ei olisi ollut motivaatiota tehdä tylsiä töitä toisensa jälkeen yksin. Oli hyvä että arviointi oli armollinen silloinkin kun tietoa oli vaikea löytää. Kaiken kaikkiaan työtä oli sopivasti. On hyvä ettei kurssista ole tenttiä. Parityöskentely edisti oppimista ja opetti tarkastelemaan prosesseja eri tavoin. Raportin teko erittäin hyvä tehtävä Kehitettävää. Tehtäviä alustavat luennot eivät usein auttaneet itse tehtävän teossa. (Lähinnä alkupään tehtävissä luennoista oli apua tehtävän tekemisessä) Kurssin suorittaminen voisi toimia myös tenttimällä. Näin kurssista voisi saada enemmän irti. Nyt tällä toimintatavalla perehtyy vain yhteen prosessiin. On vaikeaa vielä arvioida onko kurssista loppujen lopuksi hyötyä myöhemmin mutta ainakin monesti tuntui että tiedon löytämiseen meni turhan paljon aikaa. Kuljetusaiheesta ja automaatioaiheesta olisi ollut ehkä hyödyllisempää tehdä työt annetusta aiheesta ja materiaalista sen sijaan että yrittää etsiä tietoa ja keksiä päästä, koska kun tietoa ei löydy, ei täydy myöskään työstää luentomateriaalin teoriaa. Muuta palautetta Raporttien teko oli silmiä avaavaa, ja omasta prosessista sai todella selkeän kuvan. Raporttien aiheet olivat toisaalta laajoja, mutta kuitenkin suppeita. Raportti luotu :13:32

10 Kurssipalautekooste Kurssi: Termodynaamiset tasapainot Toteutusajankohta: Syksy 2017 (periodi 1) Vastuuopettaja: Eetu-Pekka Heikkinen Muut opettajat: (Matti Aula) Koosteen koonnut: Eetu-Pekka Heikkinen Yleistä Kurssi on suunnattu 2. vuosikurssin prosessi- ja ympäristötekniikan opiskelijoille, minkä lisäksi kurssille osallistuu useita tuotantotalouden ja kemian opiskelijoita. Satunnaisia opiskelijoita on myös muista tekniikan ja luonnontieteen koulutusohjelmista. Kurssille ilmoittautui 70 opiskelijaa ja sen suoritti 65 opiskelijaa läpäisy 92,86 %. Erinomaisen (5) arvosanan sai 36 opiskelijaa (46,75 %), kiitettävän (4) 24 opiskelijaa (31,17 %), hyvän (3) 6 opiskelijaa (7,79 %), tyydyttävän (2) 3 opiskelijaa (3,9 %) ja välttävän (1) 2 opiskelijaa (2,6 %). Hylätyn arvosanan sai 6 opiskelijaa (7,79 %). (Tilanne ) Kurssi on toteutettu pääpiirteissään samalla tavalla jo noin 10 vuoden ajan. Suoritustapana käytettiin jatkuvaa arviointia, joka koostui viidestä noin viikon välein palautettavasta laskennallisesta kotitehtävästä, kahdesta simulointiharjoituksesta ja niistä tehtävistä työselostuksista sekä kirjallisista tehtävistä, jotka palautettiin kurssin lopussa. Palautejärjestelmästä Palautejärjestelmän kautta palautetta antoi 5,71 % kurssille ilmoittautuneista opiskelijoista. Järjestelmästä saatu palautekooste on esitetty tämän dokumentin lopussa. Eri osioiden numeeristen arvioiden keskiarvot olivat seuraavat: - Opintojaksolle asetettujen tavoitteiden saavuttaminen 4,60 (max 5) - Opintojakson sisältö tuki tavoitteiden saavuttamista 4,75 (max 5) - Opintojakson sisällön tarpeellisuus 4,75 (max 5) - Opetusmenetelmät tukivat tavoitteiden saavuttamista 5,00 (max 5) - Oppimateriaali tuki tavoitteiden saavuttamista 4,75 (max 5) - Ohjeistuksen selkeys 5,00 (max 5) - Ohjauksen ja tuen riittävyys 5,00 (max 5) - Arviointimenetelmät tukivat tavoitteiden saavuttamista 4,75 (max 5) - Ajan riittävyys tehtävien tekemiseen 5,00 (max 5) - Kuormittavuus (-2 ei kuormita lainkaan 2 erittäin kuormittava) 0,25 (ideaali 0) - Opiskelijan oma opiskelu opetuksen ulkopuolella 4,00 (max 5) - Opiskelijan aktiivisuus, kysely, opettajan haastaminen 4,25 (max 5) Hyvinä käytänteinä ja toimivina asioina mainittiin pareittain tehtävät kotitehtävät, se, että tehtävät sai palauttaa sähköpostilla, opettajalta saatu ohjaus mikroluokkaharjoituksissa, onnistunut oppimateriaali, toimivat tehtävät, opettajan kattava opetustyyli, opiskelijoiden huomioonottaminen, aineiston saatavuus www-sivuilta, vinkit kotitehtävien tekemiseen ja niiden saatavuus www-sivuilta, opettajalta saatu apu

11 ongelmatilanteissa, etäopiskelijoiden huomioonottaminen, opettajan halu saada opiskelijat oppimaan, opettajan ammattitaito, opettajan kannustavuus sekä nopea tehtävien tarkistus. Kehittämiskohteena koettiin se, että muiden kuin kotitehtävien tekemistä voisi korostaa, koska nyt niiden tekeminen jäi vähemmälle, koska ne eivät olleet pakollisia kurssin läpäisyn kannalta. Lisäksi toivottiin, että mikroluokkaharjoituksiin varattaisiin riittävästi aikaa tehtävien tekemiseen [lähinnä tämä koski ensimmäistä kahdesta harjoitustyöstä]. Muuna palautteena Eetua kehotettiin ottamaan vähän rennommin ohjeistuksen suhteen. Opiskelijan pitää osata katsoa lukkarista millon on tunti, mutta toisaalta kerrottiin, että uennoitsija vaikutti positiivisesti osaamiseen, ja että oli kiva, kun luennoitsijaa vaikutti oikeasti kiinnostavan opiskelijoiden osaaminen. Havaintoja kurssin aikana sekä palautejärjestelmän ulkopuolinen palaute Palautejärjestelmän ulkopuolista palautetta saatiin yhdeltä opiskelijalta, joka kehui opiskelijapalautteen huomioonottamista, mainiota opetusta sekä aineiston jakamista nimenomaan verkkosivujen eikä yliopiston järjestelmien kautta. Yhteenveto: Huomioitavaa seuraavalle kerralle Rakenne, sisältö, aineistot, tehtävät, ohjeet, ym. pidetään ennallaan pieniä päivityksiä, korjauksia ja lisäyksiä lukuunottamatta. Ensimmäisen mikroluokkaharjoituksen aikapulaa voisi yrittää ratkaista laatimalla kurssin www-sivuilta löytyviä lyhyitä videopätkiä, joissa olisi esitetty eri moduulien käyttöä lyhyesti. Opiskelijat voisivat tutustua näihin ennen harjoitusta, jolloin harjoituksissa päästäisiin nopeammin tekemään itse tehtäviä ja johdanto aiheeseen olisi lyhyempi. Toisaalta voitaisiin hyödyntää laajemmin Outotecin laatimia opetusvideoita YouTubesta. On harkittava voisiko muiden kuin kotitehtävien merkitystä kurssilla korostaa. Yksittäisiä kehittämistarpeita on esimerkiksi tehtävässä 33 (uusi vastaavan tyylinen tehtävä, jossa pelkistynyt komponentti nyt Na ei ole kaasumaisessa olomuodossa) sekä teoriakysymyksissä 3 ja 4, joita voisi uudistaa (esim. mitä asioita on tunnettava ja toisaalta mitä määritetään tasapainovakio- ja optimointimenetelmillä, tietyn prosessin kuvaus ja arvio siitä, miten hyvin sitä voi tarkastella tasapainosysteeminä). Aikataulut sovitettava syksyn muuhun ohjelmaan (muut kurssit, konferenssit, yms.).

12 477401A Termodynaamiset tasapainot ( ) (Palaute aika ) Ilmoittautuneita opiskelijoita: 70 Opintojakson palauteprosentti: 5.71% Opintojakson suorittaneita: 65 Opintojakson suoritusprosentti: 92.86% Opintojakson arvosanajakauma Selite erinomainen kiitettävä hyvä tyydyttävä välttävä hyväksytty hylätty ei saapunut Lyhenne hyv hyl eisa Kpl 36 (46.75%) 24 (31.17%) 6 (7.79%) 3 (3.9%) 2 (2.6%) 0 (0%) 6 (7.79%) 0 (0%) Osaamistavoitteet Tiedot Oodista: Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa määrittää kemiallisia reaktiotasapainoja teollisiin prosesseihin liittyvissä systeemeissä sekä osaa ä tasapainojen merkityksen osaksi prosessien analyysiä, suunnittelua ja hallintaa. Tähän liittyen hän osaa auttavasti muokata todellisiin prosesseihin liittyvät ei-matemaattisesti ratkaistavat teknilliset ongelmat sellaiseen muotoon, että niiden ratkaisussa voidaan hyödyntää sovellettua reaktiotermodynamiikkaa (l. ns. systeemin mielekäs määrittely) esimerkiksi tasapainolaskentaohjelmistoja hyödyntäen. eri En

13 Saavutin opintojaksolle asetetut osaamistavoitteet Opintojakson sisältö Tiedot Oodista: Entalpian, entropian ja Gibbsin energian käsitteet ja olosuhderiippuvuudet. Kemiallinen tasapaino. Faasitasapaino. Aktiivisuus ja aktiivisuuskerroin. Tasapainon määrittäminen tasapainovakio- ja minimointimenetelmin. eri En Opintojakson sisältö tuki osaamistavoitteiden saavuttamista Opintojakson sisältö oli tarpeellinen asiantuntijaksi kehittymiseni kannalta Opetus ja ohjaus eri En Opintojaksolla käytetyt opetusmenetelmät tukivat oppimistani ja osaamistavoitteiden saavuttamista Opintojaksolla käytetty oppimateriaali tuki oppimistani Opintojakson tehtävien ohjeistukset olivat selkeitä Tukea ja ohjausta oli riittävästi Arviointimenetelmät

14 eri En Opintojakson arviointimenetelmät ja kriteerit tukivat oppimistani Kuormitus eri En Opintojakson tehtävien tekemiseen oli riittävästi aikaa Ohje Ei kuormittanut lainkaan (2) Vähän kuormittava (1) Sopiva (0) Paljon kuormittava (1) Erittäin kuormittava (2) Arvioi opintojakson kuormittavuutta (1 op = 27 h opiskelijan työtä, sisältää kontaktiopetuksen) Opiskelutavat eri En Olen pyrkinyt edistämään oppimistani opetuksen ulkopuolella (esim. tutustumalla luentomateriaaliin, lukenut aiheeseen liittyvää kirjallisuutta tai etsimällä lisätietoa). Olen pyrkinyt edistämään oppimistani opetuksen aikana keskustelmalla aiheesta, tekemällä kysymyksiä opettajalle, aloittamalla keskusteluja opetusryhmässä tai kyseenalaistamalla perustellusti opetusta

15 Avoimet kysymykset Mitkä asiat toimivat hyvin (hyviä käytänteitä). Tentin sijaan palautettavat kotitehtävät, jotka sai tehdä pareittain. Mikroluokkaharjoituksissa oli hyvä, että luennoitsija kiersi luokassa, sillä sai heti kysyttyä epäselvät asiat. Lisäksi hyvä käytänne on se, että palautettavat tehtävät pystyi lähettää sähköpostitse. Opintomateriaali eli aineisto erittäin onnistunut kokonaisuus. Monipuolisia tehtäviä, mitkä eivät olleet hampaat irvessä vääntämistä vaan tehtävänannoissa oli jopa hiukka huumoriakin. Erittäin kattava opetustyyli. Yliopistoaikani selkein ja paras luennoitsija. Hän otti opiskelijat huomioon ja oli aina valmis vastaamaan ja auttamaan epäselvissä tilanteissa. Luentomateriaali kattavasti nettisivuilla ja tärkeimmät vinkit kotitehtävien ratkaisuun myös siellä. Perinteisesti kun ajatellaan, että vinkkejä annetaan vain luennoilla eikä niitä laiteta nettiin, on se myrkkyä osalle opiskelijoista. Esimerkiksi minä henkilökohtaisesti toimin yrittäjänä toisella paikkakuntaa, mikä vaikeuttaa kaikilla luennoilla kulkemista. Kurssi onkin ollut ainoa kurssi, missä otettu huomioon etäopiskelijat. Jotenkin uskomatonta, että puhutaan teknillisestä tiedekunnasta, jonka pitäisi olla edelläkävijä etäopiskelussa niin yleisesti ottaen tämmöisen opiskelua ei tueta yliopiston puolelta. Tuntuu, että tahallaan etäopiskelu halutaan sulkea yrittäjiltä ja työssäkäyviltä pois. Viisaita miehiä ja naisia varmasti riittää yliopistolla, mutta kun yleisesti ottaen ulosanti ja opetustyylit ovat 80-luvulta ei se paljon mahdollista dynaamista opiskelua nykymaailmassa. Onneksi tämä kurssi ja sen vetäjä ovat poikkeus tässä sarjassa. Kotitehtävät ovat todella hyvin aiheisiin syventäviä ja kaikenlisäksi tarinallisesti mielekkäitä. Luennoitsija on malliesimerkki koko yliopistolle, opetus on perusteellista, selkeää ja vuorovaikutteista. Lisäksi luennoitsijasta selkeästi näkyy halu saada opiskelijat oppimaan mikä tuntuu olevan varsin harvinaista yleisesti. Erityismainintana vielä tehtävien tarkistuksen nopeus, loistavaa. Kehitettävää. Muiden kuin kotitehtävien teko jäi vähälle sen takia, koska niitä ei ollut "pakko" tehdä kurssin läpipääsyn kannalta. Ehkä niiden tehtävien merkitystä pitäisi jotenkin korostaa..? Jos olisi tehnyt nekin tehtävät, niin osaaminen olisi parempaa. - HSC harjoitukset voisivat olla pidempiä jotta ehtisi huolella tehdä tehtävät ja halutessaan kokeilla muitakin juttuja ko. ohjelmistolla. Muuta palautetta Eetu voi ottaa vähän rennommin ohjeistuksen suhteen. Opiskelijan pitää osata katsoa lukkarista millon on tunti. Luennoitsija vaikutti positiivisesti osaamiseen, mukava kurssi! Kiva, kun luennoitsijaa vaikutti oikeasti kiinnostavan opiskelijoiden osaaminen. Erittäin ammattitaitoinen ja kannustava luennoitsija. Heittämällä teknillisen puolen parhaimpia luennoitsijoita.

16 Raportti luotu :13:47

17 Kurssipalautekooste Kurssi: Korkealämpötilaprosessit Toteutusajankohta: Syksy 2017 (periodi 1) Vastuuopettaja: Eetu-Pekka Heikkinen Muut opettajat: Timo Fabritius (seminaarin järjestelyt) + vierailevat esiintyjät seminaarissa Koosteen koonnut: Eetu-Pekka Heikkinen Yleistä Kurssi on suunnattu DI-vaiheen prosessimetallurgian opiskelijoille. Kurssille ilmoittautui 8 opiskelijaa ja sen suoritti 6 opiskelijaa läpäisy 75,00 %. Erinomaisen (5) arvosanan sai 3 opiskelijaa (37,50 %), kiitettävän (4) 3 opiskelijaa (37,50 %), hyvän (3) 0 opiskelijaa (0,00 %), tyydyttävän (2) 0 opiskelijaa (0,00 %) ja välttävän (1) 0 opiskelijaa (0,00 %). Hylätyn arvosanan sai 2 opiskelijaa (25,00 %). (Tilanne ) Kurssi toteutettiin ensimmäistä kertaa. Suoritustapana käytettiin jatkuvaa arviointia, joka koostui erilaisista kurssin aikana suoritettavista tehtävistä. Kurssiin liittyi yksi päivän mittainen seminaari, jossa esiintyjinä olivat SSAB:n, Outokummun ja OVAKO:n edustajat. Palautejärjestelmästä Palautejärjestelmän kautta palautetta antoi 50,00 % kurssille ilmoittautuneista opiskelijoista. Järjestelmästä saatu palautekooste on esitetty tämän dokumentin lopussa. Eri osioiden numeeristen arvioiden keskiarvot olivat seuraavat: - Opintojaksolle asetettujen tavoitteiden saavuttaminen 4,75 (max 5) - Opintojakson sisältö tuki tavoitteiden saavuttamista 5,00 (max 5) - Opintojakson sisällön tarpeellisuus 4,25 (max 5) - Opetusmenetelmät tukivat tavoitteiden saavuttamista 5,00 (max 5) - Oppimateriaali tuki tavoitteiden saavuttamista 5,00 (max 5) - Ohjeistuksen selkeys 5,00 (max 5) - Ohjauksen ja tuen riittävyys 4,50 (max 5) - Arviointimenetelmät tukivat tavoitteiden saavuttamista 4,50 (max 5) - Ajan riittävyys tehtävien tekemiseen 4,75 (max 5) - Kuormittavuus (-2 ei kuormita lainkaan 2 erittäin kuormittava) 0,75 (ideaali 0) - Opiskelijan oma opiskelu opetuksen ulkopuolella 4,50 (max 5) - Opiskelijan aktiivisuus, kysely, opettajan haastaminen 4,00 (max 5) Opiskelijoiden mainitsemia hyviä käytenteitä olivat hyvät materiaalit, kiinnostavat luennot, selkeä rakenne, selkeät tehtävänannot ja ohjeet sekä erityisesti teollisuusseminaari, jolle toivottiin jatkoa. Kehittämiskohteena mainittiin ainoastaan toive tehtävien porrastamisesta tasaisemmin kurssin koko keston ajalle.

18 Havaintoja kurssin aikana sekä palautejärjestelmän ulkopuolinen palaute Sisältöä voisi laajentaa ja täydentää seuraavilta osin: - Polttoaineista ja niiden ominaisuuksista voisi kertoa tarkemmin joko tämän kurssin polttoa käsittelevissä luennoissa tai Korkealämpötilakemia-kurssin palamista käsittelevissä luennoissa (lähde: esim. Poltto ja palaminen kirjan luku 5). - Mallinnusta ja mittausta käsittelevälle luennolla saisi esimerkkejä Ville-Valtteri Visurin väitöskirjasta sekä lektiosta: lektiosta case makro- ja mikromallinnukseen liittyen, väitöskirjasta esim. kuvat 12 ja 44 mallinnukseen liittyen. - Esimerkiksi esikäsittelyjä käsittelevään luentoon (tai omaksi luennoksi?) tarkemmat kuvaukset erilaisista rakeisen materiaalin lämpökäsittelymenetelmistä kuten rumpu-uuneista, leijupedeistä, jne. Lähteeksi ainakin Olli Peltosaaren diplomityön luku 3 (s ) sekä mahdollisesti muutkin spodumeeniin liittyvät työt kuten Visa Isterin, Aleksi Koutilan ja Salla Strandin työt. Lisäksi mukaan voisi sisällyttää esittelyn kalkinpoltosta. - Kunhan CIRRUS-koulutusaineisto on valmis, niin sieltä voi saada lisäaineistoa luentoihin. Tarkistettava! Pitemmän aikavälin kehittämisideioita ovat mm. kirjallinen luentomoniste sekä metallurgian määritelmäkuvaajan selkeämpi hyödyntäminen kurssin osaamistavoitteiden määrittelyssä. Yhteenveto: Huomioitavaa seuraavalle kerralle Rakenne, sisältö, aineistot, tehtävät, ohjeet, ym. pidetään ennallaan pieniä päivityksiä, korjauksia ja lisäyksiä (ks. edellinen kappale) lukuunottamatta. Seminaari pyritään järjestämään kuten viime syksynä, mutta sitä pyritään markkinoimaan paremmin opiskelijoille. Aikataulut sovitettava syksyn muuhun ohjelmaan (muut kurssit, konferenssit, yms.), mutta pyritään jakamaan tehtävät tasaisemmin koko kurssin keston ajalle.

19 477416S Korkealämpötilaprosessit ( ) (Palaute aika ) Ilmoittautuneita opiskelijoita: 8 Opintojakson palauteprosentti: 50% Opintojakson suorittaneita: 6 Opintojakson suoritusprosentti: 75% Opintojakson arvosanajakauma Selite erinomainen kiitettävä hyvä tyydyttävä välttävä hyväksytty hylätty ei saapunut Lyhenne hyv hyl eisa Kpl 3 (37.5%) 3 (37.5%) 0 (0%) 0 (0%) 0 (0%) 0 (0%) 2 (25%) 0 (0%) Osaamistavoitteet Tiedot Oodista: Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa kuvailla ja arvioida metallien tuotantoketjuja sekä niihin kuuluvia yksittäisiä osaprosesseja. Lisäksi opiskelija tuntee korkealämpötilaprosessien tarkastelussa huomioitavat asiat. eri En Saavutin opintojaksolle asetetut osaamistavoitteet

20 Opintojakson sisältö Tiedot Oodista: Keskeisimmät pyrometallurgisissa ja muissa korkealämpötilaprosesseissa esiintyvät yksikköprosessit ja niiden rooli Suomessa käytössä olevisssa metallien valmistusprosesseissa. Korkealämpötilaprosessien tarkastelussa huomioitavia seikkoja (energia, kuonat ja tuhkat, ympäristövaikutukset, tulenkestävät materiaalit, jne.). eri En Opintojakson sisältö tuki osaamistavoitteiden saavuttamista Opintojakson sisältö oli tarpeellinen asiantuntijaksi kehittymiseni kannalta Opetus ja ohjaus eri En Opintojaksolla käytetyt opetusmenetelmät tukivat oppimistani ja osaamistavoitteiden saavuttamista Opintojaksolla käytetty oppimateriaali tuki oppimistani Opintojakson tehtävien ohjeistukset olivat selkeitä Tukea ja ohjausta oli riittävästi Arviointimenetelmät eri En

21 Opintojakson arviointimenetelmät ja kriteerit tukivat oppimistani Kuormitus eri En Opintojakson tehtävien tekemiseen oli riittävästi aikaa Ohje Ei kuormittanut lainkaan (2) Vähän kuormittava (1) Sopiva (0) Paljon kuormittava (1) Erittäin kuormittava (2) Arvioi opintojakson kuormittavuutta (1 op = 27 h opiskelijan työtä, sisältää kontaktiopetuksen) Opiskelutavat eri En Olen pyrkinyt edistämään oppimistani opetuksen ulkopuolella (esim. tutustumalla luentomateriaaliin, lukenut aiheeseen liittyvää kirjallisuutta tai etsimällä lisätietoa). Olen pyrkinyt edistämään oppimistani opetuksen aikana keskustelmalla aiheesta, tekemällä kysymyksiä opettajalle, aloittamalla keskusteluja opetusryhmässä tai kyseenalaistamalla perustellusti opetusta Avoimet kysymykset

22 Mitkä asiat toimivat hyvin (hyviä käytänteitä). Kurssin materiaalit olivat hyviä, luentojen aiheet olivat kiinostavia ja rakenteet selkeitä. Teräksen valmistus Suomessa -seminaari ja vierailijaluennoitsija olivat mahtava lisä kurssiin, lisäksi molemmat olivat erittäin mielenkiintoisia. Luentomateriaalit hyvät, esimerkit teollisuudesta tukevat oppimista. Selkeät tehtävänannot ja jo kurssin alusta asti selvillä mitä tulee tehdä sekä millaiset arviointikriteerit. Vieraileva luennoitsija ja Metallurgisen teollisuuden esittelypäivä täydensivät kurssin sisältöä, ehdottomasti osana kurssia tulevinakin vuosina mikäli vain mahdollista. Kehitettävää. Palautuksia voisi porrastaa jonkin verran, jolloin kurssin työkuormasta tulisi tasaisempi. Muuta palautetta Raportti luotu :13:10

23 Kurssipalautekooste Kurssi: Korkealämpötilakemia Toteutusajankohta: Syksy 2017 (periodi 2) Vastuuopettaja: Eetu-Pekka Heikkinen Muut opettajat: - Koosteen koonnut: Eetu-Pekka Heikkinen Yleistä Kurssi on suunnattu DI-vaiheen metallurgian opiskelijoille. Kurssille ilmoittautui 8 opiskelijaa ja sen suoritti 5 opiskelijaa läpäisy 62,50 %. Erinomaisen (5) arvosanan sai 2 opiskelijaa (22,22 %), kiitettävän (4) 3 opiskelijaa (33,33 %), hyvän (3) 0 opiskelijaa (0,00 %), tyydyttävän (2) 1 opiskelija (11,11 %) ja välttävän (1) 0 opiskelijaa (0,00 %). Hylätyn arvosanan sai 3 opiskelijaa (33,33 %). (Tilanne ) [HUOM! Suorittaineiden määrät eivät täsmää luvut otettu suoraan palautejärjestelmästä] Kurssi toteutettiin ensimmäistä kertaa. Suoritustapana käytettiin jatkuvaa arviointia, joka koostui erilaisista kurssin aikana palautettavista tehtävistä. Palautejärjestelmästä Palautejärjestelmän kautta palautetta antoi 25,00 % kurssille ilmoittautuneista opiskelijoista. Järjestelmästä saatu palautekooste on esitetty tämän dokumentin lopussa. Eri osioiden numeeristen arvioiden keskiarvot olivat seuraavat: - Opintojaksolle asetettujen tavoitteiden saavuttaminen 5,00 (max 5) - Opintojakson sisältö tuki tavoitteiden saavuttamista 5,00 (max 5) - Opintojakson sisällön tarpeellisuus 5,00 (max 5) - Opetusmenetelmät tukivat tavoitteiden saavuttamista 5,00 (max 5) - Oppimateriaali tuki tavoitteiden saavuttamista 5,00 (max 5) - Ohjeistuksen selkeys 5,00 (max 5) - Ohjauksen ja tuen riittävyys 5,00 (max 5) - Arviointimenetelmät tukivat tavoitteiden saavuttamista 5,00 (max 5) - Ajan riittävyys tehtävien tekemiseen 4,50 (max 5) - Kuormittavuus (-2 ei kuormita lainkaan 2 erittäin kuormittava) 0,00 (ideaali 0) - Opiskelijan oma opiskelu opetuksen ulkopuolella 4,00 (max 5) - Opiskelijan aktiivisuus, kysely, opettajan haastaminen 3,00 (max 5) Hyvinä käytänteinä mainittiin hyvät ja selkeät aineistot ja tehtävät sekä johdonmukaiset luennot. Tarve lisäaineiston hakuun itsenäisesti koettiin hyvänä asiana. Aikataulutus ja viikottaiset deadlinet koettiin toimivina. Kehittämisideioita ei mainittu lainkaan.

24 Havaintoja kurssin aikana sekä palautejärjestelmän ulkopuolinen palaute Yksi opiskelija antoi palautteen mailitse eikä palautejärjestelmän kautta. Hän ei osallistunut kurssin kontaktiopetukseen lainkaan, vaan suoritti kurssin täysin etäopiskeluna. Tähän liittyen hän kertoi, että: aineiston monipuolisuutta ja sen helppoa saatavuutta en voi ylistää tarpeeksi. Myöskin kurssi aikataulu oli hyvin laadittu ja tehtävien palautuspäivät kerrottu selkeästi. Materiaaleissa annetut esimerkit ovat mielestäni kaiken ao. asioiden ymmärtämisen kannalta, niitä ei koskaan voi olla liikaa. Ehdoton plussa täytyy antaa myös siitä, että kurssin pystyi käymään etänä ja kurssin läpäisemiseksi ei tarvinnut suorittaa kurssitenttiä. Kurssi kuitenkin vaatii opiskelijalta paljon. 13 osatehtävää, jaettu 5 teemaan, kuulostaa paljolta, mutta jotkut tehtävistä olivat vähemmän aikaa vieviä kuin toiset, esim. teemat 3, 4 ja 5 vievät suurimman osan minun ajastani. Henkilökohtaisesti suosin laskujen laskemista (teema 1 ja 2) ja päätelmien tekemistä ennemmin kuin esseiden/koosteiden/päiväkirjojen kirjoittelua. Kurssin parantamiseksi ehdottaisin, että teemoihin 3, 4 ja 5 lisättäisiin lisää laskemista/ kaavojen johtamista. Sisältöä voisi laajentaa ja täydentää seuraavilta osin: - Polttoaineista ja niiden ominaisuuksista voisi kertoa tarkemmin joko tämän kurssin palamista käsittelevissä luennoissa tai Korkealämpötilaprosessit-kurssin polttoa käsittelevissä luennoissa (lähde: esim. Poltto ja palaminen kirjan luku 5). Pitemmän aikavälin kehittämisideioita ovat mm. kirjallinen luentomoniste, metallurgian määritelmäkuvaajan selkeämpi hyödyntäminen kurssin osaamistavoitteiden määrittelyssä sekä lyhyet esittelyvideopätkät, joiden avulla on esitelty esimerkiksi liuosmallien käyttöä osana tasapainolaskentaa (FactSagella). Yhteenveto: Huomioitavaa seuraavalle kerralle Rakenne, sisältö, aineistot, tehtävät, ohjeet, ym. pidetään ennallaan pieniä päivityksiä, korjauksia ja lisäyksiä (ks. edellinen kappale) lukuunottamatta. Teemojen 3, 4 ja 5 tehtäviä tullaan todennäköisesti päivittämään, mutta jää nähtäväksi, että johtaako tämä varsinaisesti laskennallisten tehtävien suhteellisen osuuden kasvuun vai ei. Aikataulut sovitettava syksyn muuhun ohjelmaan (muut kurssit, konferenssit, yms.).

25 477417S Korkealämpötilakemia ( ) (Palaute aika ) Ilmoittautuneita opiskelijoita: 8 Opintojakson palauteprosentti: 25% Opintojakson suorittaneita: 5 Opintojakson suoritusprosentti: 62.5% Opintojakson arvosanajakauma Selite erinomainen kiitettävä hyvä tyydyttävä välttävä hyväksytty hylätty ei saapunut Lyhenne hyv hyl eisa Kpl 2 (22.22%) 3 (33.33%) 0 (0%) 1 (11.11%) 0 (0%) 0 (0%) 3 (33.33%) 0 (0%) Osaamistavoitteet Tiedot Oodista: Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa käyttää kemiallisten reaktioiden mallinnukseen liittyviä tutkimusmenetelmiä korkealämpötilaprosesseihin liittyvässä tutkimus- ja kehitystyössä (esim. määrittää laskennallisesti termodynaamisia tasapainoja korkealämpötilaprosesseihin liittyvissä ongelmissa, lukea ja laatia tasapainopiirroksia, arvioida pinta- ja rajapintajännityksiä sekä niiden merkitystä korkealämpötilaprosesseissa, arvioida reaktionopeuksia, tarkastella palamisilmiötä, jne.). Edellä mainitut osaamistavoitteet ovat esimerkkejä, koska kurssiin liittyvät tehtävät vaihtelevat ja siksi yksityiskohtaisemmat osaamistavoitteet määritetään vuosittain erikseen. eri En

26 Saavutin opintojaksolle asetetut osaamistavoitteet Opintojakson sisältö Tiedot Oodista: Korkealämpötilaprosessien kannalta keskeisten kemiallisten reaktioiden mallinnukseen ja kuvaukseen käytetyt mallit ja menetelmät (mm. termodynamiikka, kinetiikka, pintailmiöt). Kurssin sisältö jakaantuu seuraaviin osa-alueisiin, joista kukin suoritetaan erikseen: 1. Yhdisteiden stabiilisuudet ja niiden tarkastelu graafisesti. 2. Metallurgisten sulien termodynaaminen mallinnus. 3. Reaktiokinetiikka korkealämpötilasysteemeissä. 4. Palaminen. 5. Pinnat ja pinta-ilmiöt. eri En Opintojakson sisältö tuki osaamistavoitteiden saavuttamista Opintojakson sisältö oli tarpeellinen asiantuntijaksi kehittymiseni kannalta Opetus ja ohjaus eri En Opintojaksolla käytetyt opetusmenetelmät tukivat oppimistani ja osaamistavoitteiden saavuttamista Opintojaksolla käytetty oppimateriaali tuki oppimistani Opintojakson tehtävien ohjeistukset olivat selkeitä Tukea ja ohjausta oli riittävästi

27 Arviointimenetelmät eri En Opintojakson arviointimenetelmät ja kriteerit tukivat oppimistani Kuormitus eri En Opintojakson tehtävien tekemiseen oli riittävästi aikaa Ohje Ei kuormittanut lainkaan (2) Vähän kuormittava (1) Sopiva (0) Paljon kuormittava (1) Erittäin kuormittava (2) Arvioi opintojakson kuormittavuutta (1 op = 27 h opiskelijan työtä, sisältää kontaktiopetuksen) Opiskelutavat eri En Olen pyrkinyt edistämään oppimistani opetuksen ulkopuolella (esim. tutustumalla luentomateriaaliin, lukenut aiheeseen liittyvää kirjallisuutta tai etsimällä lisätietoa)

28 Olen pyrkinyt edistämään oppimistani opetuksen aikana keskustelmalla aiheesta, tekemällä kysymyksiä opettajalle, aloittamalla keskusteluja opetusryhmässä tai kyseenalaistamalla perustellusti opetusta Avoimet kysymykset Mitkä asiat toimivat hyvin (hyviä käytänteitä). Nettimateriaalit ovat erittäin hyvät ja selkeät. Tehtävät (etenkin teema 3 ja 5) painosti etsimään lisäaineistoa ja omaan aiheeseen tarkemmin syventymistä. Viikottaiset deadlinet auttoi aikatauluttamaan omaa opiskelua hyvin. Luentomateriaalit olivat selkeitä ja luennot johdonmukaisia. Kehitettävää. Muuta palautetta Hyvä kurssi Raportti luotu :12:52

29 Kurssipalautekooste Kurssi: Thermodynamic and process modelling in metallurgy and mineral processsing Toteutusajankohta: Syksy 2017 (periodit 1 ja 2) Vastuuopettaja: Eetu-Pekka Heikkinen Muut opettajat: Maria Sinche Gonzalez Sauli Pisilä Koosteen koonnut: Eetu-Pekka Heikkinen Yleistä Kurssi on suunnattu DI-vaiheen metallurgian ja rikastustekniikan opiskelijoille. Kurssille ilmoittautui 6 opiskelijaa ja sen suoritti 6 opiskelijaa läpäisy 100,00 %. Erinomaisen (5) arvosanan sai 1 opiskelija (16,67 %), kiitettävän (4) 4 opiskelijaa (66,67 %), hyvän (3) 1 opiskelija (16,67 %), tyydyttävän (2) 0 opiskelijaa (0,00 %) ja välttävän (1) 0 opiskelijaa (0,00 %). Hylätyn arvosanan sai 0 opiskelijaa (0,00 %). (Tilanne ) Kurssi toteutettiin ensimmäistä kertaa. Kurssi toteutettiin englanniksi. Suoritustapana käytettiin jatkuvaa arviointia, joka koostui luentojen aikana tehtävistä simulointiharjoituksista ja niiden raportoinnista. Tehtävät jakautuivat kahteen osioon, joista ensimmäisessä keskityttiin HSC-ohjelmiston eri moduuleihin (opettajana Heikkinen) ja toisessa Sim-ohjelmistoon (opettajana Sinche Gonzalez sekä Pisilä). Palautejärjestelmästä Palautejärjestelmän kautta palautetta antoi 0,00 % kurssille ilmoittautuneista opiskelijoista [järjestelmän itse ilmoittama tieto silti palautetta oli antanut yksi opiskelija!]. Järjestelmästä saatu palautekooste on esitetty tämän dokumentin lopussa. Eri osioiden numeeristen arvioiden keskiarvot olivat seuraavat: - Opintojaksolle asetettujen tavoitteiden saavuttaminen 5,00 (max 5) - Opintojakson sisältö tuki tavoitteiden saavuttamista 4,00 (max 5) - Opintojakson sisällön tarpeellisuus 5,00 (max 5) - Opetusmenetelmät tukivat tavoitteiden saavuttamista 2,00 (max 5) - Oppimateriaali tuki tavoitteiden saavuttamista 3,00 (max 5) - Ohjeistuksen selkeys 2,00 (max 5) - Ohjauksen ja tuen riittävyys 3,00 (max 5) - Arviointimenetelmät tukivat tavoitteiden saavuttamista 3,00 (max 5) - Ajan riittävyys tehtävien tekemiseen 2,00 (max 5) - Kuormittavuus (-2 ei kuormita lainkaan 2 erittäin kuormittava) 0,00 (ideaali 0) - Opiskelijan oma opiskelu opetuksen ulkopuolella 3,00 (max 5) - Opiskelijan aktiivisuus, kysely, opettajan haastaminen 3,00 (max 5) Hyvänä käytänteenä mainittiin kurssin jakaminen kahteen selkästi toisistaan erotettuun kokonaisuuteen. Kehittämistä koettiin olevan toisen osion tehtävissä ja niiden mitoituksessa. Nyt tehtävien teko venyi usein yliajalle, koska tehtävät olivat liian laajoja käytettävissä olevaan aikaan nähden. Lisäksi toivottiin, että eri osioiden opettajat sopisivat selvemmin yhteiset kurssin toteutusta ja arviointia koskevat pelisäännöt.

30 Havaintoja kurssin aikana sekä palautejärjestelmän ulkopuolinen palaute Kurssin aikana havaittuja puutteita, jotka tulee korjata ovat: - Puuttuva kurssisuoritusohje (vastaava A4 kuin muistakin metallurgian kursseista). - Puuttuva ydinainesanalyysi kurssin toisesta osasta. - Harjoituksia edeltävä aloitusluento, jossa kerrotaan yleisesti termodynaamisesta mallinnuksesta ja HSCohjelmistosta. Jonkinlainen laajennettu versio Termodynaamiset tasapainot kurssin simulointiharjoitusten johdantoluennosta. Täydennystä voi hakea esimerkiksi HSC-koulutusten aineistoista. Kurssin loppupuolella Maria Sinche-Gonzalez kertoi, ettei yhteinen kurssi sovellu heidän opiskelijoilleen, ja että he aikovat järjestää jatkossa oman erillisen opintojakson. Tämän vuoksi tällä kurssilla tullaan jatkossa keskittymään enemmän metallurgiaan ja vähemmän rikastustekniikkaan. Käytännössä tämä tarkoittaa, että kurssin jälkimmäinen osa tullaan jatkossa toteuttamaan uudistettuna ilman OMS:n mukanaoloa. Toinen osa tulee jatkossakin esittelemään HSC-ohjelmiston Sim-osaa, mutta nyt voidaan keskittyä metallurgisempiin ongelmiin käyttäen Simin Pyro- ja Hydro-osioita. Tähän liittyen on laadittava tehtävät, ohjeet ja sovittava opetustehtävistä. Esimerkiksi Sauli Pisilän roolin laajentamista voidaan selvittää. Lisäksi opettajina voisivat alustavan keskustelun pohjalta toimia myös metallugian laboratorion tohtoritutkijat Matti Aula ja Ville- Valtteri Visuri. Pitemmän aikavälin kehittämisideioita ovat mm. metallurgian määritelmä-kuvaajan selkeämpi hyödyntäminen kurssin osaamistavoitteiden määrittelyssä sekä lyhyet esittelyvideopätkät, joissa on esitelty HSC:n eri moduulien käyttöä, ja joihin voisi tutustua etukäteen. Toisaalta voitaisiin hyödyntää laajemmin Outotecin laatimia opetusvideoita YouTubesta. Yhteenveto: Huomioitavaa seuraavalle kerralle Rakenne ja sisältö pidetään pääsääntöisesti ennallaan. Alkuun lisätään johdantoluento. Toinen osio tehdään kokonaan uusiksi (aineistot, tehtävät, ohjeet, jne.). Lisäksi on sovittava, ketkä opettavat kurssilla ja kuinka paljon. Lisäksi laaditaan puuttuva ydinainesanalyysi kurssin toisesta osiosta sekä kurssisuoritusohje. Aikataulut sovitettava syksyn muuhun ohjelmaan (muut kurssit, konferenssit, yms.).

31 477415S Thermodynamic and process modelling in metallurgy and mineral processsing ( ) (Palaute aika ) Ilmoittautuneita opiskelijoita: 6 Opintojakson palauteprosentti: 0% Opintojakson suorittaneita: 6 Opintojakson suoritusprosentti: 100% Opintojakson arvosanajakauma Selite erinomainen kiitettävä hyvä tyydyttävä välttävä hyväksytty hylätty ei saapunut Lyhenne hyv hyl eisa Kpl 1 (16.67%) 4 (66.67%) 1 (16.67%) 0 (0%) 0 (0%) 0 (0%) 0 (0%) 0 (0%) Osaamistavoitteet Tiedot Oodista: Students passing the course can use computational methods (i.e. HSC Chemistry -software) to investigate the thermodynamic equilibria (e.g. in metallurgy and mineral processing). These thermodynamic considerations include 1) equilibrium calculations, 2) mass and heat balances as well as 3) phase diagrams. Additionally, they can use commercial process simulation software (i.e. HSC Sim -software) to model metallurgical and mineral processes. This means that the student will know how to 1) model flowsheets for various processes, 2) apply simulation in practical problems in mineral processing and 3) run calculation and analyse the results.