Mäntsälän liikenneturvallisuussuunnitelma MAIJA KRANKKA KAISA MÄKINEN JARKKO KUKKOLA

Transkriptio

1 Mäntsälän liikenneturvallisuussuunnitelma MAIJA KRANKKA KAISA MÄKINEN JARKKO KUKKOLA

2 LUONNOS RAPORTTEJA XX 2013 MÄNTSÄLÄN LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMA Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Taitto: Sito Oy Kansikuva: Sito Oy Kartat: Karttakeskus L4356, YKR SYKE & Tilastokeskus Painopaikka:Kopijyvä Oy ISBN xxx-x (painettu) ISBN xxx-x (PDF) ISSN ISSN (painettu) ISSN (verkkojulkaisu) URN:ISBN: xxx-x

3 LUONNOS

4 LUONNOS Esipuhe Raportti sisältää liikenneturvallisuussuunnitelman Mäntsälän kuntaan. Liikenneturvallisuussuunnitelmassa on selvitetty kunnan liikenneturvallisuuden nykytila tapahtuneiden liikenneonnettomuuksien, asukaskyselyiden, ongelmakohteiden kartoituksen ja aikaisempien suunnitelmien perusteella. Lisäksi selvitettiin kunnan hallintokuntien tekemä aikaisempi liikenneturvallisuustyö. Nykytilanteen analyysin perusteella määritettiin tavoitteet kunnan liikenneturvallisuustyölle sekä fyysisen liikenneympäristön parantamiselle. Suunnitelman aikana Mäntsälään perustettiin liikenneturvallisuustyöryhmä koordinoimaan ja toteuttamaan turvallisen ja kestävän liikkumisen edistävää työtä. Tavoitteena on ollut tehdä realistinen ja sopivasti toimintaa ohjaava suunnitelma, jonka pääpaino on jalankulun, pyöräilyn ja joukkoliikenteen edellytysten parantamisessa. Suunnitelmassa liikenneturvallisuustyöhön liitetään turvallisen ja kestävän liikkumisen näkökulma sekä liikennejärjestelmätasoinen tarkastelu. Liikenneturvallisuutta on käsitelty kokonaisuutena, johon vaikuttavat mm. eri toimintojen sijaintivalinnat, kuntien asukkaiden liikkumisvalinnat, liikennekäyttäytyminen sekä asenteet. Suunnitelmassa on ollut erityinen paino kunnan liikenneturvallisuustyön uudelleen organisoinnissa. Liikenneturvallisuustyön avulla edistetään turvallista ja kestävää liikkumista lisäämällä ja kehittämällä kuntalaisten tietoisuutta ja osaamista sekä luomalla niille edellytyksiä. Fyysisen liikenneympäristön toimenpiteiden määrittämisessä pääpaino on ollut pienten liikenneturvallisuustoimenpiteiden suunnittelussa. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) sekä Mäntsälän ja Pukkilan kunnat tilasivat ja laativat yhteistyössä liikenneturvallisuussuunnitelmat kuntiin. Kuntien liikenneturvallisuussuunnitelmat raportoitiin erillisinä suunnitelmina. Suunnitelma on laadittu laajan yhteistyön tuloksena ja sen tekemiseen ovat osallistuneet kunnan eri hallintokuntien edustajat sekä liikennealan eri asiantuntijat. Suunnitelmien laatimista ohjaamaan perustettiin ohjausryhmä, jonka työskentelyyn ovat osallistuneet seuraavat henkilöt: Päivi Ylipaavalniemi Sonja Heikkinen Jan Berghäll Matti Sulonen Asko Määttänen Heini-Sofia Luotola Tapio Sillfors Hannu Seppälä Eija Haanela Juha Myyryläinen Sari Keskinen Varpu Tavaststjerna Kari Onninen Uudenmaan ELY-keskus Uudenmaan ELY-keskus Uudenmaan ELY-keskus Mäntsälän kunta Mäntsälän kunta Mäntsälän kunta Mäntsälän kunta Mäntsälän kunta Pukkilan kunta Pukkilan kunta Pukkilan kunta Liikenneturva Keski-Uudenmaan poliisilaitos Kuntien liikenneturvallisuustyöryhmien suunnittelutyön aikana nimetyt jäsenet ovat osallistuneet liikenneturvallisuustyön toimintasuunnitelman tekemiseen työn aikana järjestetyissä työpajoissa sekä omien ryhmiensä työskentelyn kautta. Suunnitelmien laatimisesta on vastannut Sito Oy, josta työhön ovat osallistuneet Maija Krankka projektipäällikkönä ja Kaisa Mäkinen. Paikkatietoaineiston käsittelystä ovat vastanneet lisäksi Jarkko Kukkola ja Katja Tuomola.

5 LUONNOS Sisältö Esipuhe 4 1 Johdanto Suunnitelman lähtökohdat Turvallisen ja kestävään liikkumiseen tähtäävä liikkumisen ohjaus Suunnitelman tavoitteet ja toteuttaminen Toimintaympäristö Yhdyskuntarakenne ja palveluiden saavutettavuus Väestökehitys Työpaikat ja työssäkäynti Liikennejärjestelmä Ajoneuvoliikenteen verkko Kävelyn, pyöräilyn ja mopoilun väyläverkko Joukkoliikennejärjestelmä Yhteenveto toimintaympäristöstä Yhdyskuntarakenne Liikennejärjestelmä Liikkuminen ja liikenneturvallisuus Liikenneturvallisuuskyselyt Kuntalaisten liikkuminen Liikkumistottumukset Jalankulku ja pyöräily Joukkoliikenne ja autoilu Esteettömyys Liikenneturvallisuus Liikenneonnettomuudet Onnettomuusluokat Hirvi-, peura ja muut eläinonnettomuudet Onnettomuuksien kasaumapisteet Onnettomuuskustannukset Koetut liikenneturvallisuusongelmat ja liikennekäyttäytyminen Vaaranpaikat Turvalaitteiden käyttö Liikkumisen ja liikenneturvallisuuden yhteenveto Liikenneturvallisuustilanne Asukaskysely Liikenneturvallisuustavoitteet Valtakunnalliset tavoitteet Uudenmaan alueellinen liikenneturvallisuusvisio Mäntsälän kunnan liikenneturvallisuusvisio ja tavoitteet Visio... 32

6 LUONNOS Toiminnalliset tavoitteet Määrälliset tavoitteet Liikenneturvallisuustyö turvallisen ja kestävän liikkumisen edistäminen Yhteistyön tavoitteet ja sisältö Liikenneturvallisuustyöryhmä Eri osapuolten rooli ja vastuut Kuntien edustajat Asiantuntijatahot Liikenneturvallisuustyön toimintamalli Liikenneturvallisuustoiminnan kohderyhmät Mäntsälän liikenneturvallisuustyön toimintasuunnitelma Kunnan yleinen toimintasuunnitelma Sivistystoimen toimintasuunnitelma Vapaa-aikapalveluiden toimintasuunnitelma Maaseututoimen toimintasuunnitelma Teknisten palveluiden toimintasuunnitelma Liikenneympäristön parantaminen Suunnittelun lähtökohdat Maastokäynnit Liikenneturvallisuus Esteettömyyskierros Liikenneturvallisuuden parantamisen periaatteet Liikenneympäristön toimenpiteet Toimenpideohjelma Toimenpiteiden vaikutukset Jatkotoimenpiteet Suunnitelman käsittely Tiedotus Jatkosuunnittelu Seuranta Lähteet Liitteet... 53

7

8 LUONNOS Johdanto 1.1 Suunnitelman lähtökohdat Euroopan unionin komission vuosia koskevana tavoitteena on puolittaa tieliikennekuolemien määrä vuoteen 2020 mennessä. Suomen määrällisenä tavoitteena on korkeintaan 136 tieliikenneonnettomuuden aiheuttamaa kuolemaa vuoteen 2020 mennessä. Liikenneturvallisuusvision mukaisesti liikennejärjestelmän tulee olla kaikilla kulkutavoilla ja kaikille liikkujaryhmille niin turvallinen, ettei kenenkään tarvitse kuolla tai loukkaantua vakavasti liikenteessä. Suomen valtakunnallisena liikenneturvallisuusvisiona on, että kenenkään ei tarvitse kuolla eikä loukkaantua vakavasti liikenteessä. Määrällisenä tavoitteena on, että liikennekuolemien määrä puolitetaan ja loukkaantumisten määrää vähennetään neljänneksellä vuoteen 2020 mennessä (vuoden 2010 tasosta). Valtakunnallisessa suunnitelmassa korostetaan ajokuntoon (rattijuoppouden ja väsyneenä ajamisen vähentäminen ja ajoterveyden parantaminen) ja liikennekäyttäytymiseen vaikuttamista (nopeusrajoitusten noudattaminen, turvalaitteiden käyttäminen, nuorten liikennekäyttäytymiseen vaikuttaminen), taajamien liikenneturvallisuuden kehittämistä (taajamaliikenteen rauhoittaminen) sekä maanteiden turvallisuuden parantamista (kuolemien torjunta pääteillä). Uudenmaan ELY-keskuksen liikenneturvallisuusvisiossa painotetaan lisäksi vastuullista ja turvallista liikkumista. Kävelyn ja pyöräilyn valtakunnallisen toimenpidesuunnitelman 2020 yhtenä tavoitteena on turvallisuuden lisääminen. Turvallisemmat jalankulku- ja pyöräilyolosuhteet vähentävät jalankulkija ja pyöräilyonnettomuuksia sekä liukastumis- ja kaatumistapaturmia. Pohjoismaisissa selvityksissä on myös arvioitu pyöräilymäärien kasvun osaltaan vähentävän autojen ja pyörien välisten onnettomuuksien todennäköisyyttä. Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan aluetta koskien viime vuosina on laadittu useampia strategisia suunnitelmia, joissa liikennejärjestelmää on käsitelty kokonaisuutena ja joiden tavoitteissa on ollut vahva ote nykyistä kestävämmän liikkumiskulttuurin edistämisessä (esim. Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma HLJ 2011 ja Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan liikennestrategia). Kunnalliset liikenneturvallisuussuunnitelmat ovat keskeinen työkalu valtakunnallisten ja ELY-keskusten liikenneturvallisuustavoitteiden jalkauttamiseksi kuntiin. Liikenneturvallisuussuunnitelmilla on myös tärkeä rooli liikenneturvallisuustyön ohjaamisessa ja toteuttamisessa. Entistä suurempaa painoarvoa suunnitelmissa saavat ihmisten asenteisiin, liikkumisvalintoihin ja -tottumuksiin vaikuttamiseen tähtäävät kasvatus-, valistus- ja tiedotussuunnitelma (KVT), jota voidaan kutsua turvallisen ja viisaan liikkumisen ohjaamiseksi ja opastamiseksi. Mäntsälän edellinen liikenneturvallisuussuunnitelma on valmistunut vuonna 2004 osana Mäntsälän liikennejärjestelmäsuunnitelmaa. Tällöin suunnitelman keskiössä oli Lahden oikoradan vaikutukset ja laadukas yhteys keskustasta radan pohjoispuolelle rakentuvalle rautatieasemalle. 1.2 Turvallisen ja kestävään liikkumiseen tähtäävä liikkumisen ohjaus Ihmisten liikkumisvalintoihin ja -tottumuksiin sekä näihin liittyviin asenteisiin vaikuttaminen on avainasemassa niin liikenneturvallisuus- kuin ilmastotavoitteiden saavuttamisessa. Perinteisen liikenneturvallisuustyön (kasvatus-, valistus- ja tiedotus) rinnalle kaivataan turvalliseen ja kestävään liikkumiseen tähtäävää liikkumisen ohjausta. Liikkumisen ohjauksella kannustetaan ympäristöystävällisiin ja terveellisiinkin liikkumistottumuksiin muun muassa neuvonnalla, markkinoinnilla, liikkumisen suunnittelulla sekä liikkumisen palvelujen koordinoinnilla ja kehittämisellä. 2

9 LUONNOS Liikkumisen ohjauksella pyritään siirtämään liikkumisen painopistettä henkilöautoilusta vähemmän päästöjä aiheuttaviin ja ihmisten hyvinvointia tukeviin kulkutapoihin, kuten kävelyyn, pyöräilyyn, kimppakyyteihin ja joukkoliikenteeseen. Lisäksi yhdyskuntarakenteen suunnittelussa ja muutosten tekemisessä pyritään kestävämpiin ratkaisuihin siten, että eri toimintojen sijoittamisella tuetaan turvallisia ja kestäviä liikkumistapoja entistä enemmän. Toimenpiteinä tämä edellyttää asukkaiden ja yritysten tietoisuuden lisäämistä sijaintivalintojen, mm. asuinpaikan sijainnin, vaikutuksista sekä liikenteen ja maankäytön suunnitteluyhteistyön tiivistämistä ja toimintatapojen kehittämistä kaavojen ja muiden keskeisten suunnitelmien liikenneturvallisuusvaikutusten huomioimiseksi. Turvallisen ja kestävän liikkumisen osuuden kasvattamisella voidaan vähentää liikenteen päästöjä, melua ja autoliikenteestä aiheutuvia onnettomuuksia. Kestävän liikkumisen edistämisellä on saavutettavissa myös merkittäviä terveysvaikutuksia, mikäli autoliikenne korvautuu kävelyllä ja pyöräilyllä. Kuva 1. Turvallisen ja kestävän liikkumisen edistämisen näkökulmat ja keinot vaikuttaa siihen (kuva Strafica Oy). 1.3 Suunnitelman tavoitteet ja toteuttaminen Työn tavoitteena oli laatia Mäntsälään realistinen ja sopivasti toimintaa ohjaava suunnitelma liikenneturvallisuuden ja viisaiden liikkumisvalintojen parantamiseksi kohti valtakunnallisia tavoitteita. Suunnitelmassa määritetään keinot, joiden avulla kunta voi yhdessä Uudenmaan ELY-keskuksen ja muiden toimijoiden kanssa edistää ja ohjata turvallista, kestävää ja vastuullista liikennekulttuuria ja liikkumista. Liikenneturvallisuustyössä lähtökohtana on se, miten vaikutetaan ihmisten käyttäytymiseen eri kulkutavoilla sekä miten liikenneympäristö tukee eri kulkutapojen turvallista ja viisasta liikkumista ja oikeanlaisia liikkumistapoja. Fyysisen liikenneympäristön liikenneturvallisuutta parantavien toimenpiteiden korostetaan pieniä ja kustannustehokkaita toimenpiteitä. Mäntsälän ja Pukkilan liikenneturvallisuussuunnitelmat tehtiin yhdessä ja ne toteutettiin kuvassa 2 esitettyä menettelyä käyttäen. Liikenneturvallisuuden nykytilan selvittämiseksi kerättiin tietoa kuntien yhdyskuntarakenteesta, liikennejärjestelmästä, joukkoliikennejärjestelmästä, viimeisten viiden vuoden aikana tapahtuneista liikenneonnettomuuksista sekä aikaisemmista suunnitelmista. Kuntiin sekä ELY-keskukselle tulleet liikenneturvallisuusaloitteet käytiin myös läpi. Lisäksi selvitettiin kunnissa 3

10 LUONNOS aikaisemmin toteutettu asenteisiin ja liikennekäyttäytymiseen vaikuttava liikenneturvallisuustyö. Maastokäyntien ja esteettömyyskierrosten aikana tarkasteltiin ongelmakohtia, vaaranpaikkoja, esteettömyyden nykytila ja suunniteltiin alustavia toimenpiteitä asiantuntijoiden sekä vanhus- ja vammaisjärjestöjen edustajien kanssa. Kuntien asukkaiden liikkumisvalintoja sekä mielipiteitä nykyisestä liikenneturvallisuustilanteesta, ongelmakohteista ja liikenneympäristön kehittämistarpeista selvitettiin työn alussa tehdyllä asukaskyselyllä. Kyselyt toteutettiin pääosin sähköisesti kuntien internet-sivustojen mutta myös eri palvelupisteisiin jaettujen paperisten kyselykaavakkeiden avulla. Nykytilan selvitys koottiin nykytilan analyysiksi, jonka perusteella asetettiin kuntien turvallisen ja kestävän liikkumisen edistämisen tavoitteet ja suunniteltiin niiden mukaiset liikenneturvallisuustoimenpiteet. Fyysisen liikenneympäristön liikenneturvallisuutta ja kestävää liikkumista edistävien toimenpiteiden suunnittelussa pääpaino asetettiin pieniin, nopeasti toteutettaviin toimenpiteisiin. Kehittämistoimenpiteitä tarkasteltiin ja kehitettiin yhdessä kuntien ja ELY-keskuksen edustajien kanssa. Turvallisen ja kestävän liikkumisen edistämistyön toimintasuunnitelmaa työstettiin kunnan liikenneturvallisuustyöryhmän edustajien sekä kuntien eri hallintokuntiin kuuluvien edustajien kanssa kahdessa työpajassa. Kunta teki omat hallintokuntakohtaiset liikenneturvallisuustyön toimintasuunnitelmansa. Suunnitelmaa ohjaamaan perustettiin ohjausryhmä, johon kutsuttiin edustajat Uudenmaan ELYkeskuksesta, Mäntsälän ja Pukkilan kunnista, poliisista ja Liikenneturvasta. Raporttiin on koottu nykytilan selvitys ja analysointi, turvallisen ja kestävän liikkumisen tavoitteet, jalankulun ja pyöräilyn sekä mopoilun verkostojen kehittämisen toimenpiteet, joukkoliikenteen kehittämistarpeet sekä liikenneympäristön turvallisuuden kehittämistoimenpiteet taulukoina ja karttoina sekä liikenneturvallisuustyön, eli turvallisen liikkumisen ja kestävän liikkumisen edistämisen, hallintokuntakohtaiset toimintasuunnitelmat. 4

11 LUONNOS Kuva 2. Liikenneturvallisuussuunnitelman rakenne. 5

12 LUONNOS Toimintaympäristö 2.1 Yhdyskuntarakenne ja palveluiden saavutettavuus Mäntsälä sijaitsee Keski-Uudellamaalla. Kunta kytkeytyy vahvasti etelään pääkaupunkiseutuun ja pohjoiseen Lahden seutuun valtatien 4 ja Helsinki-Lahti-oikoradan kautta. Paikkakunnalta on nopeat yhteydet myös itään Porvooseen ja länteen Hyvinkään suuntaan. Mäntsälän kunnan alueeseen kuuluvat Arolan, Hautjärven, Herman Onkimaan, Hirvivaaran, Kaukalammen, Levannon, Maitoisen, kirkonkylän, Nikinojan, Nummisten, Ohkolan, Olkisen, Saaren, Sulkavan, Sälinkään, Sääksjärven ja Soukkion kylät. Kirkonkylä on Mäntsälän päätaajama, jonne myös kunnan palvelut ja asuminen keskittyvät. Mäntsälän kunnan pinta-ala on 596 km2, josta 15 km2 on vesialueita. Kuva 3. Mäntsälän sijainti. Mäntsälän taajama-alueet muodostuvat keskustaajamasta sekä siihen liittyvistä nauhamaisista taajama-alueista Vanhan Porvoontien varrella sekä Hirvihaarantien varrella. Lisäksi taajama-aluetta on Sälinkäällä ja Ohkolassa sekä kunnan eteläosissa Tuusulan rajalla. Taajama-aste on 69 % ( ) kun se koko maassa on 84 % ( ). Mäntsälän kunnassa on yhteensä 15 alakoulua ja kaksi yläkoulua. Yläkouluissa opiskelee noin 900 oppilasta ja alakouluissa noin 1900 oppilasta. Muita oppilaitoksia ovat lukio ja ammattiopisto Keudan Mäntsälän yksikkö. Opiskelumatkoja Mäntsälästä suuntautuu eniten Järvenpäähän, Helsinkiin ja Keravalle. 6

13 LUONNOS Palvelut ovat keskittyneet Mäntsälän keskustaan ja Sälinkäälle, jonkin verran palveluja on myös Nummisessa ja Sälinkäällä. Kirkonkylän alue on kunnan palvelukeskittymä. Hyökänummen taajamassa palveluja on tarjolla vähän, mutta Tuusulan Kellokosken palvelut ovat hyvin saavutettavissa. Asiointiliikennettä suuntautuu myös Lahteen. Mäntsälän keskustaajamassa palvelut ovat saavutettavissa hyvin kävellen tai pyörällä, sillä etäisyydet ovat lyhyet. Keskustaajama levittyy keskustan ympärille epätasaisesti, jolloin taajama-alueen reunoilla on potentiaalia kävely- ja pyöräilyetäisyydellä olevalle lisärakentamiselle. Palvelut keskustaajaman ja kahden muun päätaajaman ulkopuolella ovat vähäiset, jolloin välttämättömiä asiointimatkoja tehdään oman asuintaajaman ulkopuolelle. Välimatkat taajamien välillä ovat pitkiä, mikä ei tue kestävää liikkumista. Kaavoitus Uudenmaan maakuntakaava vahvistettiin ja se sai lainvoiman Uudenmaan liiton laatima maakuntakaava ohjaa Mäntsälän kunnan kaavoitusta. Yleiskaava-alueita Mäntsälässä on Kirkonkylässä, Numminen-Onkimaassa, Marjalassa Arola-Jokelanseudulla ja Hyökänummella. Asutus keskittyy kirkonkylän ja kylien alueille. Vuoden 2013 osayleiskaavahankkeita ovat Sälinkään kyläkeskustassa, Ohkolassa ja Kirkonkylässä. Kaavoituksessa on tehty aluevaraus Kapuli - Anttila ohiajotielle, mutta sitä ei ole lähivuosien rakennusohjelmassa. Myös maantien 140 muuttamista katumaisemmaksi Mäntsälän kirkonkylän keskustassa sekä kadun kavennusta ja kiertoliittymiä on suunniteltu. Mäntsälän alueidenkäytön tavoitteet ovat: Uusien toimintojen sijoittuminen nykyisen yhdyskuntarakenteen sisäpuolelle Kasvusuunnissa varaudutaan asemakaavoitukseen asemanseudun alueella. Erotetaan pääasialliset maa- ja metsätalouskäytön alueet sekä luonnon- ja maisema-arvojen kannalta merkittävät alueet Kulttuuriympäristön huomioonottaminen Varaudutaan Etelä-Mäntsälän aseman rakentamiseen kaavoituksessa Kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen toimintaedellytysten parantaminen. 7

14 LUONNOS Kuva 4. Mäntsälän taajama-alueet ja palveluiden saavutettavuus. 2.2 Väestökehitys Kunnan väkimäärä oli vuonna 2012 yhteensä henkilöä ja se kasvoi edelliseen vuoteen nähden 347 asukkaalla. Yli 64-vuotiaiden osuus asukkaista oli noin 14 % ja alle 15-vuotiaiden 22 %. Asutus on keskittynyt kirkonkylän alueelle. Väestön ennustetaan kasvavan Mäntsälässä vuoteen 2040 mennessä asukkaaseen eli kasvu on noin 9 %. Väestön kasvu asettaa kunnalle haasteen myös turvallisen ja kestävän liikkumisen suhteen. Kunta pystyy vaikuttamaan hyviin ja turvallisiin ratkaisuihin maankäyttösuunnitelmillaan. Uudet asuntoalueet tulee sijoittaa siten, että yhteydet olemassa oleviin palveluihin ja muihin kunnan toimintoihin ovat hyvät ja turvalliset. 2.3 Työpaikat ja työssäkäynti Mäntsälässä oli vuonna 2008 työllisiä yhteensä noin henkilöä. Mäntsälän työpaikkaomavaraisuus oli vuonna 2010 noin 61 %. Puolet kunnan työllisistä työllistyi julkisen hallinnon alalle tai kaupan ja kuljetuksen alalle. Mäntsälän suurimmat työnantajat ovat muun muassa Mäntsälän kunta, Lindström, Tokmanni, Rexam, Kesko ja HOK-Elanto. Uudellamaalla noin 70 % työmatkoista tehdään henkilöautolla, 9 % joukkoliikenteellä, 9 % pyörällä, 8 % jalan ja 4 % muulla kulkuneuvolla. (HSL 2010) Mäntsäläläisten työmatkoista valtaosa tehdään Mäntsälän sisällä tai pääkaupunkiseudulle. 8

15 LUONNOS Kuva 5. Työmatkojen suuntautuminen Mäntsälässä. 2.4 Liikennejärjestelmä Ajoneuvoliikenteen verkko Mäntsälän kunta sijaitsee Keski-Uudellamaalla. Kunnan liikennejärjestelmän muodostavat ajoneuvoliikenteen pääväylät valtatiet 4 ja 25 sekä maantiet 140, 146, 162 ja 295. Mäntsälän halki etelä-pohjoissuunnassa kulkee Helsinki Lahti moottoritie (valtatie 4) sekä sen rinnakkaistie seututie 140. Itä-länsisuunnassa Mäntsälän läpi kulkee kantatie 55 joka Mäntsälän kirkonkylän kohdalla muuttuu valtatieksi 25. Kunnan itäosassa seututie 162 liittyy kantatiehen 55 ja pohjoisosassa seututiet 164 ja 295 liittyvät seututiehen 140. Valtatien 4 rinnalla Mäntsälän halki kulkee etelä-pohjoissuunnassa Lahden oikorata, jolla on merkitystä erityisesti henkilöliikenteen kannalta. Maanteiden pituus Mäntsälän kunnan alueella on yhteensä noin 318 km. Vilkkain maantie on valtatie 4, jolla liikennemäärä on Mäntsälän kirkonkylän kohdalla noin ajoneuvoa vuorokaudessa. Mäntsälän kirkonkylän läpi kulkee maantie 140, jonka keskimääräinen vuorokausiliikenne on kirkonkylän kohdalla noin 8700 ajoneuvoa vuorokaudessa. Myös kantatiellä 25 on korkea liikennemäärä, noin 6400 ajoneuvoa vuorokaudessa. Mäntsälän katujen yhteispituus on noin 85 km ja raittien pituus noin 9 km. Mäntsälässä kylien alueilla nopeusrajoitus on 40 km/h aluenopeusrajoitus. Keskustiellä ja keskustan alueella nopeusrajoitus on 30 km/h. Maantiellä 140 nopeusrajoitus on 50 km/h kirkonkylän kohdalla, 60 km/h kirkonkylän reunamilla ja muualla 80 km/h. Kantatiellä 55 ja valtatiellä 25 nopeusrajoitus on 100 km/h ja valtatiellä 4 nopeusrajoitus on 120 km/h. Kunnan alueen muilla maanteillä nopeusrajoitukset ovat pääosin 50 km/h - 70 km/h. Kaikille uusille alueille rakennetaan valaistus. Katuvalojen ohjausta muutetaan kesä- ja talviaikoina, mutta sitä ei sammuteta kokonaan. Kunnan hoidossa olevan katuvalaistuksen pituus on yhteensä 2536 km. 9

16 LUONNOS Kuva 6. Mäntsälän liikenteellinen asema ja nopeusrajoitukset Kävelyn, pyöräilyn ja mopoilun väyläverkko Kevyen liikenteen verkon muodostavat maanteiden varsilla olevat kevyen liikenteen väylät sekä kuntien omassa katuverkossa olevat pyörätiet ja jalkakäytävät. Kunnan hoidossa olevien kevyen liikenteen väylien pituus on noin 25 km. Kevyen liikenteen väyliä rakennetaan pääsääntöisesti kaikille uusille pää- ja kokoojakaduille. Myös vanhoille isommille kokoojakaduille pyritään rakentamaan kevyen liikenteen väylä. Mopoilu ei ole sallittu kunnan kevyen liikenteen väylillä. Mäntsälän jalankulku- ja pyöräilyverkoston reitistössä on yhteyspuutteita eikä pyöräilyn laatukäytäviä ole määritetty. 10

17 LUONNOS Kuva 7. Mäntsälän kevyen liikenteen väylät Joukkoliikennejärjestelmä Mäntsälän joukkoliikennejärjestelmä perustuu Helsinki-Lahti-junarataan sekä bussiliikenteen vakio- ja pikavuoroliikenteeseen. Mäntsälän kyläkeskusten välinen linja-autoliikenne painottuu aamu- ja iltapäivävuoroihin, joiden päätepysäkit ovat Porvoossa, Pukkilassa, Lahdessa, Riihimäellä ja Hyvinkäällä. Helsingin keskustaan ja lentoasemalle suuntautuu vakiovuoroja sekä Mäntsälän kirkonkylältä että Hyökänummelta. Mäntsälän kyläkeskuksissa linjoja kulkee Sulkavan, Levannon, Kaukalammen, Sälinkään, kirkonkylän (keskustaajaman), Hirvihaaran, Ohkolan, Hyökänummen, Nummisten ja Sääksjärven kautta. Lisäksi Mäntsälän linja-autoasemalta liikennöi linja-auto aamuisin ja iltapäivisin rautatieasemalle. Mäntsäläläisillä on valittavinaan monipuolinen valikoima erilaisia joukkoliikennelippuja. Mäntsälä kuuluu Keski-Uudenmaan seutulippualueeseen, mutta Mäntsälässä on käytössä myös Lahden, Porvoon ja Riihimäen seutuliput sekä Mäntsälä-lippu, jolla voi matkustaa pääkaupunkiseudulle ja johon voi ostaa HSLalueen kehyslippuja. Kaikki seutuliput ovat 30 päivän kausilippuja. 11

18 LUONNOS Joukkoliikenteen palvelutaso -selvityksen mukaan Mäntsälän joukkoliikenteen palvelutaso on nykyisin keskitasoa. Selvityksen mukaan palvelutasotavoitteena on muodostaa junaliikenteessä hyvä houkuttelevan tasoinen yhteys lisäämällä junavuoroja ruuhkatunteina Helsinkiin työmatkoja varten ja Mäntsälän linjaautoasemalle päättyvien linja-autovuorojen jatkamista rautatieasemalle. Työmatkalaisia palvelee myös linjaautovuoro, joka ajaa linja-autoaseman ja rautatieaseman välillä aamuisin ja iltapäivisin. Joukkoliikenteen palvelutaso -selvityksen mukaan Ridasjärven ja Sälinkään välillä riittää minimitason joukkoliikenneyhteys ja Sääksjärven ja Mäntsälän välillä säilytetään työmatkayhteydet. (Keski-Uudenmaan joukkoliikenteen palvelutaso.) Liityntäpysäköinti Mäntsälän rautatieasemalla on 220 maksutonta liityntäpysäköintipaikkaa autoille. Invapaikkoja on neljä kappaletta. Polkupyörille on 400 maksutonta pysäköintipaikkaa, jotka ovat sateensuojassa. Mäntsälän keskustassa linja-autoaseman pihassa on maksuton liityntäpysäköintialue. Aseman takana Huvitiellä sijaitsee laajempi pysäköintialue. Yhteensä liityntäpysäköintipaikkoja on noin 120 autolle ja noin 100 pyörälle. Pyöräpaikoista 30 kpl on sateensuojassa. 2.5 Yhteenveto toimintaympäristöstä Yhdyskuntarakenne Mäntsälän yhdyskuntarakenne asettaa haasteita turvallisen ja kestävän liikkumisen edistämiselle. Mäntsälän asutus on melko hajautunutta, ja taajama-aste on matala. Kirkonkylän alue on yhdyskunta- ja palvelurakenteeltaan melko tiivis ja joukkoliikenneyhteydet ovat hyvät. Asutuksen hajautuminen kylien alueille lisää yhdyskunnan autoriippuvuutta. Palveluja on kylissä hyvin saatavilla ainoastaan Nummisissa ja Sälinkäällä, muualla palvelutarjonta on vähäistä. Väestö on keskittynyt erityisesti kirkonkylän alueelle keskustaajamaan, mutta myös Hyökänummen taajamaan. Liikennejärjestelmä Kevyen liikenteen verkostossa on puutteita erityisesti kyläkeskusten välillä. Puutteita ja yhteyksien katkeamia on myös harvempaan asutuilla ja pitkien yhteyksien alueilla. Mäntsälästä Helsinkiin suuntautuvalle joukkoliikenteelle on asetettu tavoitteeksi junaliikenteen palvelutason nostaminen houkuttelevalle tasolle. Kattava lippujärjestelmä lisää joukkoliikenteen käytön houkuttelevuutta. Liityntäpysäköintimahdollisuudet linja-autoasemalla ja rautatieasemalla ovat hyvät, ja ne mahdollistavat pyöräilyn yhdistämisen joukkoliikenteen käyttöön. 12

19 LUONNOS Liikkuminen ja liikenneturvallisuus 3.1 Liikenneturvallisuuskyselyt Liikenneturvallisuusongelmia selvitettiin asukaskyselyn ja koululaiskyselyn avulla. Molemmat kyselyt järjestettiin tammikuussa Asukkaat vastasivat kyselyyn internetissä tai paperilomakkeella ja koululaiset opettajan avustuksella internetissä. Asukaskyselyistä tiedotettiin paikallislehdissä ja kunnan internetsivuilla. Asukasyhdistyksille kyselystä tiedotettiin erikseen. Koululaiskysely lähetettiin kaikkiin kunnan kouluihin koulun rehtorin välityksellä. Asukaskyselyyn saatiin yhteensä 140 vastausta. Vastaajista 71 prosenttia oli naisia ja valtaosa vastaajista kuului ikäluokkaan vuotta (48 %). Vastaajat olivat pääosin työssäkäyviä (71 %), opiskelijoita tai koululaisia vastaajista oli 4 prosenttia ja eläkeläisiä 17 prosenttia. Vastaajista 57 prosenttia asui taajamassa ja henkilöauto oli käytettävissä 86 prosentilla. Koululaiskyselyyn saatiin yhteensä 190 vastausta, joista 109 oli alakoululaisilta ja 81 yläkoululaisilta. 3.2 Kuntalaisten liikkuminen Liikkumistottumukset Mäntsälässä ihmisten liikkuminen perustuu henkilöautoon. Jonkin verran matkoja tehdään myös kävellen ja polkupyörällä. Julkinen liikenne muodostuu pääosin junaliikenteestä, mutta myös linja-autoliikennettä käytetään jonkin verran. Kuva 8. Auton omistuksen kehitys Mäntsälässä. Henkilöautojen määrä Mäntsälässä on kasvanut tasaisesti 1980-luvulta asti. Kahden auton taloudet ovat lisääntyneet kun autottomat ja yhden auton taloudet ovat vähentyneet. Taajama-alueilla autoistumisaste on hieman haja-asutusalueita matalampi. Koko kunnan autoistumisaste on noin 85 %. 13

20 LUONNOS Kuva 9. Mäntsäläläisten liikkuminen Jalankulku ja pyöräily Mäntsälässä vastaajat olivat jalankulun osalta tyytymättömimpiä kävelyreittien kattavuuteen ja jatkuvuuteen. Myös jalkakäytävien ja autoteiden risteämiskohtiin ja jalankulkuväylien kuntoon ja talvikunnossapitoon oltiin melko tyytymättömiä. Pyöräilyn osalta tyytymättömimpiä oltiin pyöräreitti-informaatioon sekä väylien kunnossapitoon. Tyytyväisimpiä oltiin lähipalvelujen saavutettavuuteen pyöräillen ja pyörien liityntäpysäköintiin joukkoliikenneasemilla. 14

21 LUONNOS Kuva 10. Tyytyväisyys jalankulun olosuhteisiin 15

22 LUONNOS Kuva 11. Tyytyväisyys pyöräilyn olosuhteisiin Joukkoliikenne ja autoilu Joukkoliikenteen osalta Mäntsälässä oltiin tyytymättömimpiä joukkoliikenteen vuorotarjontaan. Tyytyväisimpiä oltiin junaliikenteen nopeuteen, käyttömahdollisuuteen ja rautatieaseman liityntäpysäköintimahdollisuuksiin. Mäntsälässä autoilun osalta oltiin tyytymättömimpiä liikennevalo-ohjaukseen ja tyytyväisimpiä nopeusrajoituksiin. 16

23 LUONNOS Kuva 12. Tyytyväisyys joukkoliikenteen olosuhteisiin. 17

24 LUONNOS Kuva 13. Tyytyväisyys autoilun olosuhteisiin Esteettömyys Suurimpina esteettömyyteen liittyvinä ongelmina vastaajat pitivät Mäntsälässä huonokuntoisia kevyen liikenteen väyliä, kevyen liikenteen yhteyksien puutetta sekä puutteellista talvikunnossapitoa. Suunnitelman aikana kunnan keskustaajamassa tehtiin esteettömyyskierros, jolla määritettiin kunnan pääväylien esteettömyyttä ja tarpeellisia esteettömiä reittejä, ks luku

25 LUONNOS Kuva 14. Esteettömyyteen liittyvät ongelmat. 3.3 Liikenneturvallisuus Liikenneonnettomuudet Onnettomuustarkastelu perustuu poliisin tietoon tulleisiin onnettomuuksiin. On arvioitu, että poliisin tietoon tulee vain osa kaikista liikenneonnettomuuksista. Kaikki kuolemaan johtaneet onnettomuudet ja yli puolet loukkaantumiseen johtavista onnettomuuksista tulevat poliisin tietoon, mutta pienistä omaisuusvahinkoihin johtaneista onnettomuuksista vain hyvin pieni osa päätyy tilastoihin. Onnettomuustarkastelu käsittää maanteillä, kaduilla ja yksityisteillä vuosina tapahtuneet onnettomuudet. Onnettomuusaineisto saatiin Liikenneviraston onnettomuusrekisteristä Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kautta. Huomioon otettavaa on, että tiedot kaduilla ja yksityisteillä tapahtuneista onnettomuuksista noin puolessa onnettomuuksista sijaintitiedot ovat puutteellisia. Mäntsälän kunnan alueella tapahtui vuosina yhteensä 745 onnettomuutta, joista maanteillä tapahtui 611 sekä kaduilla ja yksityisteillä 134. Henkilövahinkoon johtaneita onnettomuuksia tapahtui 186 (25 % kaikista onnettomuuksista), joista maanteillä tapahtui 158 sekä kaduilla ja yksityisteillä 28. Kuole- 19

26 LUONNOS maan johtaneita onnettomuuksia tapahtui 10, joista yhdeksän tapahtui maantiellä. Eniten kaikkia, omaisuusvahinkoon, loukkaantumiseen sekä kuolemaan johtaneita onnettomuuksia tapahtui valtatiellä. Taulukko 1. Mäntsälän kunnan alueella vuosina tapahtuneet liikenneonnettomuudet tieluokan ja onnettomuuden vakavuuden mukaan. Alkoholionnettomuuksia oli yhteensä 65 (9 %). Maanteillä tapahtuneista onnettomuuksista kuljettaja oli juopunut 52 onnettomuudessa (9 %) sekä kaduilla ja yksityisteillä tapahtuneista onnettomuuksista 13 onnettomuudessa (10 %). Alkoholionnettomuuksista henkilövahinkoon johtaneita onnettomuuksia oli 21, joista kaikki oli loukkaantumiseen johtaneita onnettomuuksia. (Taulukko 1) Asukaslukuun suhteutettuna Mäntsälän teillä vuosina tapahtuneissa onnettomuuksissa loukkaantui keskimäärin 1,75 ja kuoli keskimäärin 0,10 henkilöä vuodessa tuhatta asukasta kohti. Vastaavat luvut olivat vuosina Uudellamaalla keskimäärin 1,27 ja 0,06 ja valtakunnallisesti keskimäärin 1,52 ja 0,06. Luvuissa ovat mukana myös ne onnettomuudet, joissa kuljettaja oli juopunut. Kaikkien onnettomuuksien määrä että henkilövahinkoon johtaneiden onnettomuuksien määrä on vaihdellut vuosittain eikä selvää suuntausta onnettomuuksien määrissä ole havaittavissa. Maanteistä valtateillä 4 tapahtui selvästi eniten onnettomuuksia, myös henkilövahinkoihin johtaneita onnettomuuksia. Liikennemääriltään hiljaisemmilla yhdysteillä suurin osa onnettomuuksista oli yksittäisonnettomuuksia. 20

27 LUONNOS Taulukko 2. Vuosina tapahtuneet onnettomuudet vuosittain onnettomuuden vakavuuden mukaan. 21

28 LUONNOS Kuva 15. Vuosina tapahtuneet henkilövahinkoihin johtaneet liikenneonnettomuudet Mäntsälän keskustassa. 22

29 LUONNOS Kuva 16. Vuosina tapahtuneet henkilövahinkoihin johtaneet liikenneonnettomuudet Mäntsälässä. 23

30 LUONNOS Onnettomuusluokat Onnettomuustarkastelussa on oletettu, että kuljettajan juopumus vaikuttaa onnettomuuksiin liikenneympäristöä enemmän. Tähän oletukseen perustuen alkoholionnettomuudet poistettiin aineistosta, jotta liikenneympäristön vaikutus onnettomuuksien tapahtumiseen saataisiin paremmin selville. Mäntsälän liikenneonnettomuuksista valtaosa oli yksittäisonnettomuuksia, joita tapahtui yhteensä 219 eli 29 % kaikista onnettomuuksista. Henkilövahinkoihin johtaneista onnettomuuksista suurin osa oli yksittäisonnettomuuksia. Suhteellisesti eniten henkilövahinkoon johtaneita onnettomuuksia tapahtui jalankulkija- ja mopedionnettomuuksissa. Taulukko 3. Mäntsälässä vuosina tapahtuneet liikenneonnettomuudet onnettomuusluokittain Hirvi-, peura ja muut eläinonnettomuudet Mäntsälässä tapahtui eläinonnettomuuksia yhteensä 164, joista valtaosa oli peuraonnettomuuksia (67 %). Kaikki poliisin tietoon tulleet eläinonnettomuudet tapahtuivat maanteillä. Kaksi eläinonnettomuutta johti loukkaantumiseen ja loput olivat peltikolareita. Uudenmaan ELY-keskuksen alueella on tekeillä hirvivaaraselvitys, joka valmistuu vuoden 2013 aikana Onnettomuuksien kasaumapisteet Maanteiden sekä katujen ja yksityisteiden onnettomuuksia tarkasteltiin myös kasaumapisteittäin. Onnettomuuksien kasaumapisteen katsotaan olevan sellaisessa paikassa, jossa on tapahtunut vähintään viisi onnettomuutta tai vähintään kaksi henkilövahinkoihin johtanutta onnettomuutta. Onnettomuudet ovat sattuneet linjaosuudella korkeintaan 400 metrin matkalla ja liittymässä korkeintaan 200 metrin etäisyydellä liittymästä. 24

31 LUONNOS Riskiluku lasketaan jokaiselle onnettomuuksien kasaumapisteelle. Riskiluvun laskennassa lasketaan onnettomuuskeskittymässä tapahtuneiden onnettomuuksien lukumäärä yhteen niin, että henkilövahinkoihin johtaneita onnettomuuksia painotetaan kertoimella 5. Katuverkon osalta kaikkien onnettomuuksien tapahtumapaikkaa ei voitu puutteellisten tietojen vuoksi tarkasti paikantaa. Kasaumapisteiden onnettomuuksissa ei ole mukana alkoholionnettomuuksia eikä hirvi- ja peuraonnettomuuksia. Riskiluvuiltaan suurimmat onnettomuuksien kasaumapisteet sijaitsivat maantiellä 140 Rienojan kohdalla (nro 24) ja maantiellä Onkimaantie 238:n (nro 34) kohdalla (molemmissa riskiluku 19). Kummassakin kasaumapisteessä on tapahtunut seitsemän onnettomuutta, joista kolme johti henkilövahinkoihin. Kuva 17. Onnettomuuksien kasaumapisteet ja riskiluvut Mäntsälässä. 25

32 LUONNOS Onnettomuuskustannukset Onnettomuuskustannuksilla pyritään kuvaamaan liikenneonnettomuuksien taloudellisia kustannuksia valtakunnallisella ja kunnallisella tasolla. Yhteiskunnalle kohdistuviin liikenneonnettomuuksien aiheuttamiin kustannuksiin arvioidaan sekä onnettomuuksien aineelliset vahingot ja menetetyn työajan tai elinajan aiheuttamat kustannukset että uhrien hyvinvoinnille aiheutuneet kustannukset. Liikenneonnettomuuskustannukset on arvioitu seuraaviksi (Tieliikenteen ajokustannusten laskenta, Liikenneviraston ohje 22/2010): kuolemaan johtanut onnettomuus loukkaantumiseen johtanut onnettomuus omaisuusvahinko-onnettomuus Edellä mainittujen onnettomuuskustannusten perusteella yhteiskunnalle ja kunnalle aiheutuneet kustannukset olivat Mäntsälän kunnan alueella yhteensä 22,3 milj. /v, josta kunnan osuuden arvioidaan olevan % kokonaiskustannuksista eli 4,5 6,7 milj. /v. 3.4 Koetut liikenneturvallisuusongelmat ja liikennekäyttäytyminen Asukaskyselyn vastaajista 34 % piti liikkumista Mäntsälässä melko turvallisena ja vain alle 1 % erittäin turvallisena. Vastaajista 42 % ei pitänyt liikkumista turvallisena, muttei kovin vaarallisenakaan ja 21 % piti liikkumista melko vaarallisena. Noin 3 % vastaajista piti liikkumista erittäin vaarallisena. Mäntsälän suurimpina asenteisiin ja liikennesääntöihin liittyvinä ongelmina vastaajat pitivät mopoilijoita liikenteessä, nopeusrajoitusten noudattama jättämistä, korttelirallia, muiden autoilijoiden huomiotta jättämistä, puutteita vilkun käyttämisessä ja rattijuopumusta. Vähiten ongelmallisina asioina pidettiin turvavyön käyttämättä jättämistä sekä mönkijöitä ja moottorikelkkoja liikenteessä. Vastaajat pitivät tärkeimpinä keinoina liikenneturvallisuuden parantamiseksi asenteiden muuttamista ja poliisin liikennevalvonnan lisäämistä. Vähiten tärkeänä keinona pidettiin nopeusrajoitusten alentamista. 26

33 LUONNOS Kuva 17. Asenteisiin ja liikennesääntöihin liittyvät ongelmat asukaskyselyn perusteella. 27

34 LUONNOS Kuva 18. Tärkeimmät keinot liikenneturvallisuuden parantamiseksi asukaskyselyn perusteella Vaaranpaikat Asukaskyselyssä palautetta tuli eniten Mäntsälän keskustaajaman alueelta. Lahdentiellä (mt 140) eniten palautetta tuli liikennevalo-ohjauksesta sekä henkilöautoilijoiden liikennekäyttäytymisestä. Liikennevaloohjauksen osalta toivottiin jalankulkijoiden lyhyempiä odotusaikoja ja liikennevalojen toimintavarmuuden parantamista. Henkilöautoilijoiden osalta palautetta keräsi muun muassa vilkun käyttö, pysäköinti ja piittaamattomuus liikenteenohjauksesta. Myös kortteliralli erityisesti keskustan urheilupuiston läheisyydessä aiheutti kommentteja. Sälinkäällä Oitintiellä niin kutsutun Yrjölänmäen kohdalta tuli myös paljon palautetta, muun muassa tien kapeasta geometriasta ja huonoista näkemistä. Tienkohdassa on vuosina tapahtunut yhteensä viisi ulosajoa, joista kaksi on johtanut loukkaantumiseen. Hyökänummella vaarallisena pidetään Tasalantietä, jota pidetään usein virheellisesti etuajooikeutettuna. Koko kunnassa toivottiin lisää kevyen liikenteen väyliä, näkemien parantamista ja ajonopeuksien hillitsemistä. Eniten näkemäongelmia on asukaskyselyn perusteella Sälinkääntiellä ja Liedontiellä. Koululaiskyselyssä selvitettiin mäntsäläläisten koululaisten mielipiteitä liikenneturvallisuudesta. Kyselyn keskiössä oli koululaisten liikenneturvallisuuden kannalta vaaralliseksi kokemien paikkojen tunnistaminen. Koululaiskyselyn perusteella liikenneturvallisuuden suurimmat ongelmat olivat korkeat ajonopeudet ja liikennemäärät, liikennevalojen toimimattomuus, huonot näkemät, suojateiden puute ja tien kapeus. Koululaiset määrittelivät Mäntsälässä vaarallisimmiksi paikoiksi: Peltolantien ja Vanhan Lahdentien risteys Sääksjärventie Pukkilantien ja Sääksjärventien risteys Kujalantie Pornaistentie Orsitie Kaanaantie 28

35 LUONNOS Turvalaitteiden käyttö Turvavälineistä vastaajat käyttivät eniten autoillessa turvavyötä, lapsella turvaistuinta ja -vyötä sekä heijastinta pimeällä liikkuessa. Vähiten käytettyjä turvavälineitä olivat liukuesteet kengissä talvella ja nastarenkaat polkupyörässä talvella. Myös pyöräilykypärää ja matkapuhelimen hands free -laitetta käytetään vähän etenkin, kun huomioidaan, että laki velvoittaa niiden käyttöön. Koululaiset käyttävät eniten turvavyötä, jonka käyttö tosin vähenee hieman siirryttäessä alakoulusta yläkouluun. Alakoulussa käytetään turvavälineistä turvavyön lisäksi eniten heijastinta pimeällä ja kypärää rullaluistellessa ja pyöräillessä. Yläkoululaiset käyttävät eniten turvavyötä autossa ja kypärää mopoillessa. Heijastimen ja pyöräily- tai rullaluistelukypärän käyttö on huomattavasti alhaisempaa yläkoululaisten kuin alakoululaisten keskuudessa. Kuva 19. Turvalaitteiden käyttö asukaskyselyn ja koululaiskyselyn perusteella. 29

36 LUONNOS Liikkumisen ja liikenneturvallisuuden yhteenveto Liikenneturvallisuustilanne Mäntsälän kunnan alueella tapahtui vuosina yhteensä 745 poliisin tietoon tullutta liikenneonnettomuutta. Asukaslukuun suhteutettuna Mäntsälässä tapahtuu vuosittain 7,28 onnettomuutta / 1000 asukasta. Mäntsälässä tapahtuu enemmän loukkaantumiseen johtavia liikenneonnettomuuksia kuin Uudellamaalla keskimäärin. Loukkaantumiseen johtaneita onnettomuuksia tapahtui 176 ja kuolemaan johtaneita 10 kappaletta. Eniten henkilövahinkoihin johtaneita onnettomuuksia tapahtui valtatiellä 4. Onnettomuustyypeistä yleisin oli yksittäisonnettomuus (useimmiten omaisuusvahinkoihin johtanut). Myös henkilövahinkoihin johtaneista onnettomuuksista yleisin onnettomuustyyppi oli yksittäisonnettomuus. Jalankulkija- ja mopedionnettomuudet johtivat muita onnettomuustyyppejä useammin henkilövahinkoihin. Kuntalaisten tekemissä aloitteissa on toivottu erityisesti kevyen liikenteen yhteyksien parantamista. Onnettomuuksien kasaumapisteitä oli kunnan alueelta yhteensä 35. Mäntsälässä tapahtuneista liikenneonnettomuuksista aiheutuneet kustannukset ovat olleet keskimäärin 22,3 milj. /v, josta kunnan osuudeksi voidaan arvioida 4,6 6,7 milj. /v. Asukaskysely Asukaskyselyyn vastasi yhteensä 140 mäntsäläläistä Vastaajista noin 75 % tekee päivittäiset matkansa henkilöautolla. Turvalaitteista eniten käytetään turvavyötä, lapsen turvaistuinta ja vyötä autossa ja heijastinta. Huonoiten käytetään liukuesteitä kengissä talvella, pyöräillessä nastarenkaita ja autoillessa hands free laitetta. Mäntsälässä liikkumista piti turvallisena 35 % vastaajista ja 24 % vaarallisena. Suurimmat ongelmat liikennekäyttäytymisessä ja asenteissa olivat nopeusrajoitusten noudattamatta jättäminen, mopoilijoiden temppuilu ja kortteliralli. Vastaajien mukaan parhaiten liikenneturvallisuutta voitaisiin parantaa vaikuttamalla asenteisiin. Vapaissa vastauksissa kommentoitiin eniten muun muassa vilkun käyttöä, pysäköintiä ja piittaamattomuutta liikenteenohjauksesta. Kommentteja tuli myös korttelirallista erityisesti keskustan urheilupuiston läheisyydessä. Koko kunnassa toivottiin lisää kevyen liikenteen väyliä, näkemien parantamista ja ajonopeuksien hillitsemistä. 30

37 LUONNOS Liikenneturvallisuustavoitteet Liikenneturvallisuuden, turvallisen ja kestävän liikkumisen tavoitteet on muodostettu huomioon ottaen toimintaympäristö ja liikennejärjestelmä sekä liikkumisen ja liikenneturvallisuuden tilat. Lähtökohdan tavoitteille ovat muodostaneet valtakunnalliset liikenneturvallisuustavoitteet sekä Länsi-Uudenmaan alueella laaditut liikennejärjestelmäsuunnitelmat ja niiden linjaukset. 4.1 Valtakunnalliset tavoitteet Suomen liikenneturvallisuustyötä ohjaavana periaatteena on vuodesta 2001 lähtien ollut tieliikenteen turvallisuusvisio: Liikennejärjestelmä on suunniteltava siten, ettei kenenkään tarvitse kuolla tai loukkaantua vakavasti liikenteessä. Turvallisuustavoitteena on jatkuva liikenneturvallisuuden parantuminen siten, että liikennekuolemien määrä puolitetaan ja loukkaantumisten määrä vähennetään neljänneksellä vuoteen 2020 mennessä vuoden 2010 tasosta. Suunnitelma toteuttaa tieliikenteen turvallisuuden jatkuvaa myönteistä kehitystä turvallisuusvision hengessä. Euroopan unionin komission vuosia koskevan liikenneturvallisuusohjelman tavoite tieliikennekuolemien puolittamisesta vuoteen 2020 mennessä otetaan huomioon kiristämällä Suomen tavoitetta ja tehostamalla toimenpiteitä. Liikenneturvallisuustyön tavoitteena on jatkuva liikenneturvallisuuden parantuminen siten, että vuonna 2014 tieliikennekuolemia on enintään 218 eli enintään 40 kuolemaa miljoonaa asukasta kohti. vuonna 2020 tieliikennekuolemia on enintään 136 eli enintään 24 kuolemaa miljoonaa asukasta kohti. vuonna 2020 tieliikenteessä loukkaantuneiden määrä on enintään Tavoitteena on siten, että vuonna 2014 tieliikennekuolemien määrä on 54 nykyistä (272 liikennekuolemaa vuonna 2010) määrää pienempi ja että vuonna 2020 tieliikennekuolemia on 136 eli puolet nykyistä vähemmän. Tämä merkitsee keskimäärin tieliikennekuolemaa vähemmän vuosittain vuoden 2020 loppuun mennessä. Loukkaantumisten määrää koskeva tavoite vastaa hieman yli 25 %:n vähenemää vuodesta 2010 (7673) ja merkitsee keskimäärin 192 loukkaantumista vähemmän vuosittain. Nuorten ja iäkkäiden liikenneturvallisuuteen kiinnitetään erityistä huomiota, koska heidän onnettomuusriskinsä on korkea. Tavoitteena on, että heidän turvallisuustasonsa lähenee keskimääräistä tasoa. Tavoitteiden saavuttamiseksi on esitetty keskeiset suunnitelmaa tukevat strategiset linjaukset sekä seuraavat kuusi keskeistä toimenpidettä vuosille Uudenmaan alueellinen liikenneturvallisuusvisio Uudenmaan ELY-keskuksen liikenneturvallisuussuunnitelmassa on vahva painotus liikennekäyttäytymisen parantamisessa, sekä liikenneturvallisuuden parantamisessa erityisesti taajamissa ja maanteillä. Liikenneturvallisuuden parantamisen kannalta keskeisiä linjauksia ovat mm. suunnitelman jalkauttaminen ja alueellisiin ongelmiin puuttuminen. Uudenmaan ELY-keskuksen visio on: Kenenkään ei tarvitse kuolla tai loukkaantua vakavasti liikenteessä. Liikkuminen on vastuullista ja koetaan turvalliseksi. 31

38 LUONNOS Uudenmaan ELY-keskuksen liikenneturvallisuussuunnitelman toiminnan painopistealueet ovat vuoteen 2020 mennessä: Liikennekäyttäytyminen Liikennekäyttäytymisen parantaminen ja turvavälineiden käytön lisääminen; erityispainopisteenä lapset, nuoret mopoilijat ja autoilijat Liikenneympäristö Taajamien ja niiden lähialueiden rauhoittaminen, nopeustasojen alentaminen ja tien ylitysten turvaaminen; erityispainopisteenä koulureitit sekä jalankulku ja pyöräily Vilkkaimpien pääteiden yksittäis- ja kohtaamisonnettomuuksien vähentäminen Alempiasteisen tieverkon moottoriajoneuvo-onnettomuuksien vähentäminen Liikenneturvallisuustoiminta Kestävän liikkumisen näkökulman sekä maankäytön ja liikennesuunnittelun vuorovaikutuksen lisääminen kaikissa suunnitteluvaiheissa Kuntien liikenneturvallisuustyön tukeminen ja aktivoiminen ELY-keskuksen sisäisen liikenneturvallisuustyön monipuolinen kehittäminen Eri osapuolten laaja-alainen yhteistyö sekä toimintaan sitoutuminen tavoitteiden saavuttamiseksi 4.3 Mäntsälän kunnan liikenneturvallisuusvisio ja tavoitteet Visio Mäntsälä tarjoaa turvallisen, terveellisen ja viihtyisän elinympäristön, jossa ihmiset voivat ja haluavat liikkua monipuolisesti eri kulkutapoja hyödyntäen. Kukaan ei kuole tai loukkaannu vakavasti Mäntsälän liikenteessä. Liikkuminen ja liikenne koetaan turvalliseksi ja mahdollisimman esteettömäksi Mäntsälässä. Liikkuminen ja liikenne kehittyvät kestävämpään suuntaan arjen viisaiden liikkumisvalintojen ja mahdollisuuksien myötä Toiminnalliset tavoitteet Toiminta kunnassa Mäntsälän kunnan eri toimialat ja yhteistyötahot tekevät jatkuvaa, koordinoitua ja vaikuttavaa yhteistyötä turvallisen, kestävän ja esteettömän liikenteen ja monipuolisten, viisaiden liikkumistapojen edistämiseksi. Suunnitteluratkaisut Yhdyskuntarakenteen kehitys, asumisen, työpaikkojen ja palveluiden sijoittaminen, tukevat turvallista, kestävää ja monipuolista liikkumista. Alempiasteisella tieverkolla vähennetään erityisesti yksittäisiä onnettomuuksia. Liikenneympäristön esteettömyyttä parannetaan. Kävelyn ja pyöräilyn olosuhteita parannetaan. Joukkoliikenteen edellytyksiä ja olosuhteita parannetaan. Taajamien ja niiden lähialueiden liikennettä rauhoitetaan, alennetaan nopeustasoja ja turvataan teiden ylitykset, erityisesti koulujen lähellä. 32

39 LUONNOS Asenteisiin vaikuttaminen; kasvatus, valistus ja tiedotus Mäntsälän asukkaiden tietoisuutta viisaiden liikkumistapojen terveellisyydestä ja taloudellisuudesta lisätään. (Kävelyn ja pyöräilyn terveysvaikutukset sekä joukkoliikenteen käytön, taloudellisen ajotavan ja yhteiskyytien taloudelliset vaikutukset.) Tarjotaan kuntalaisille ja kunnassa toimiville yrityksille tiedostuksen, neuvonnan ja kampanjoinnin avulla vinkkejä ja toimintaesimerkkejä turvallisen ja kestävän liikkumisen edistämiseksi. Liikenteen riskikäyttäytymiseen ja turvavälineiden käyttämättömyyteen puututaan monipuolisella keinovalikoimalla, esimerkiksi kampanjoilla. Erityispainopisteenä ovat nuoret autoilijat ja mopoilijat, lapset ja iäkkäät Määrälliset tavoitteet VÄHENNETÄÄN LIIKENNEONNETTOMUUKSIA => Kenenkään ei tarvitse kuolla tai loukkaantua vakavasti liikenteessä. Vähennetään liikenneonnettomuuksia siten, ettei valtakunnallinen taso ylity. o vuonna 2014 Mäntsälässä on tieliikennekuolemia enintään 2,4* o vuonna 2020 tieliikennekuolemia on Mäntsälässä enintään 1,5** o vuonna 2020 tieliikenteessä loukkaantuneiden määrä on Mäntsälässä enintään 26*** * Valtakunnallisen tavoitteen mukaisesti kuolleiden määrä enintään 80 % vuoden 2010 tasosta ** enintään 50 % vuoden 2010 tasosta *** enintään 75 % vuoden 2010 tasosta 33