Kuopion seudun liikenneturvallisuussuunnitelma

Transkriptio

1 Raportteja Kuopion seudun liikenneturvallisuussuunnitelma Suonenjoki

2

3 Kuopion seudun liikenneturvallisuussuunnitelma Suonenjoki

4 RAPORTTEJA KUOPION SEUDUN LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMA SUONENJOKI Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Taitto: Kansikuva: Kartat: Painopaikka: Laura Pöllänen, Sito Oy Laura Pöllänen, Sito Oy Karttakeskus, L4356 Kopijyvä, Kuopio ISBN (painettu) ISBN (PDF) ISSN ISSN (painettu) ISSN (verkkojulkaisu) URN:ISBN:

5 Sisältö Suunnittelun lähtökohdat... 5 Suunnittelualue ja suhde liikennejärjestelmään... 5 Väestö, työpaikat ja palvelut... 6 Maankäyttö ja kaavoitus... 6 Nykyinen tie- ja katuverkko sekä liikenne... 6 Liikenneturvallisuuden nykytila Liikenneonnettomuudet Onnettomuusluokat Hirvi-, peura- ja muut eläinonnettomuudet Onnettomuuksien kasaumapisteet Onnettomuuskustannukset Liikenneturvallisuuskyselyt Asukaskysely Koululaiskysely Asukas- ja koululaiskyselyssä esiin nousseet ongelmakohteet Tavoitteet Tavoiteasettelun taustaa Valtakunnalliset tavoitteet Kestävä ja turvallinen liikkuminen Itä-Suomessa Kuopion seudun liikenneturvallisuustavoitteet Liikenneympäristön parantamistoimenpiteet Suunnittelun lähtökohdat Seudulle yhteiset periaatteet Toimenpiteet Keskusta-alue Iisveden alue Haja-asutusalue Toimenpideohjelma Toimenpiteiden vaikutukset Kevyen liikenteen laatukäytävät Esteettömyys Esteettömyyden nykytila Kehittämistoimenpiteet Liikenneturvallisuustyön toimintasuunnitelma Yleistä Liikenneturvallisuustyön nykytila Liikennekasvatustyö on yhteistyötä Viisas liikkuminen osaksi liikennekasvatusta Liikenneturvallisuusryhmä ja ryhmän toimintamalli... 54

6 Hallintokuntien toimintasuunnitelmat Tekninen toimi Koulutoimi Sosiaalitoimi, vanhus- ja vammaispalvelut Vapaa-ajan palvelut, nuoriso- ja liikunta Yhteistyökumppanit Markkinointi ja tiedottaminen Ensimmäiset askeleet Jatkotoimenpiteet Suunnitelman käsittely Seuranta Liitteet... 69

7 Suunnittelun lähtökohdat Suunnittelualue ja suhde liikennejärjestelmään Suonenjoen kaupunki sijaitsee Pohjois-Savon maakunnan lounaisosassa ja kuuluu Sisä-Savon seutukuntaan. Kaupungin halki kulkee valtatie 9 sekä kantatiet 69 ja 72. Kaupungin alueen tieverkko koostuu valta-, kanta-, seutu- ja yhdysteistä. Suonenjoen kautta kulkee myös Pieksämäki-Kontiomäki-rata, jolla on suuri merkitys sekä henkilö- että tavaraliikenteen osalta. Suonenjoen lähin lentoasema sijaitsee Kuopiossa. Kuva 1. Suunnittelualueen sijainti ja liikenteellinen asema. 5

8 Väestö, työpaikat ja palvelut Suonenjoen kaupungissa asui vuoden 2011 lopussa lähes 7600 henkilöä. Yli 65 -vuotiaiden osuus väestöstä on noin 24 %. Tilastokeskuksen ennusteen mukaan Suonenjoen kaupungin asukasmäärä tulee vähenemään vuoteen 2040 mennessä noin 580 henkilöllä. Suonenjoen alueella on runsaat 2600 työpaikkaa. Suurimpia työnantajia Suonenjoen kaupungin ja Sisä- Savon terveyskeskuskuntayhtymän lisäksi ovat Valion hillotehdas, Finland Laminated Timber Ltd, Iisveden Metsä Oy, Arctic Machine Oy, Osuuskunta Maitomaa ja Rudus Oy. Kaupunkikeskus on Suonenjoen kaupungin voimakkain palvelukeskittymä, mutta asiointiliikennettä suuntautuu myös Kuopioon. Kaupunkikeskuksessa olevat lähipalvelut ovat saavutettavissa hyvin myös kävellen ja pyörällä, pidemmät ja entistä enemmän myös lyhyet matkat tehdään kuitenkin suurelta osin henkilöautolla. Suonenjoen kaupungissa on viisi perusopetusta antavaa koulua, joista neljä on alakouluja ja yksi yläkoulu. Peruskouluissa oppilaita on yhteensä noin 730. Lisäksi Suonenjoella on lukio ja Savon ammatti- ja aikuisopiston koulutusyksikkö. Lukiossa opiskelijoita on noin 100. Maankäyttö ja kaavoitus Suonenjoen asutuksesta suurin osa sijoittuu kaupungin taajama-alueelle. Keskustaajaman ja Iisveden taajaman lisäksi Suonenjoella on useita kyliä ja asutuskeskittymiä. Asutus on levittäytynyt laajalle keskittyen lähinnä teiden varsille. Suonenjoen kaupungin alue kuuluu Pohjois-Savon maakuntakaavaan, joka on vahvistettu Osayleiskaavoja ovat keskustaajama-alueen osayleiskaava, Lintharjun osittain vanhentunut osayleiskaava sekä useita rantayleiskaavoja. Asemakaava-alueita on kaupungin keskustaajamassa, Lampientaipaleen ja Vanhamäen välisellä rakennetulla alueelle, Vanhamäen alueella, Lentokentän ja Käpylän teollisuusalueilla, osalla Käpylän asuntoaluetta, Petsamon alueella sekä pääosalla Iisveden taajaman aluetta. Rantaasemakaava-alueita on useita eri puolilla Suonenjokea. Osayleiskaavoja ja asemakaavoja Suonenjoella on valmisteilla useita. Nykyinen tie- ja katuverkko sekä liikenne Suonenjoen kaupungin alueella on maanteitä yhteensä noin 245 km. Tästä valtateiden osuus on noin 39 km, kantateiden noin 20 km, seututeiden noin 39 km ja yhdysteiden noin 147 km. Suonenjoen maanteiden vilkkain tieosuus on valtatiellä 9 kantatien 69 ja Kuopion kaupungin rajan välillä (Kuva 2). Lähes kaikki maanteiden varsilla oleva tievalaistus sijaitsee Suonenjoen keskustassa sekä valtatiellä 9. Kevyen liikenteen väylät sijaitsevat Suonenjoen keskustaajamassa ja Iisveden taajamassa (Kuva 3). Suonenjoen keskustaajamassa, Iisveden taajamassa ja asuinalueilla nopeusrajoitus on 40 tai 50 km/h, keskustaajaman ulkopuolisilla maanteillä nopeusrajoitus on pääsääntöisesti 80 km/h lukuun ottamatta pääteitä, joilla nopeusrajoitus on enimmäkseen 100 km/h (Kuva 4). Keskustaajamassa rajoitukseen on suurella osalla alueista yhdistetty myös tasa-arvoiset tonttikatujen väliset liittymät. 6

9 Kuva 2. Suonenjoen maanteiden keskimääräiset vuorokausiliikennemäärät. 7

10 Kuva 3. Maanteiden tievalaistus ja kevyen liikenteen väylät. 8

11 Kuva 4. Suonenjoen maanteiden nopeusrajoitukset. 9

12 Liikenneturvallisuuden nykytila Liikenneonnettomuudet Onnettomuustarkastelu perustuu poliisin tietoon tulleisiin onnettomuuksiin. On arvioitu, että poliisin tietoon tulee vain osa kaikista liikenneonnettomuuksista. Kaikki kuolemaan johtaneet onnettomuudet ja yli puolet loukkaantumiseen johtavista onnettomuuksista tulevat poliisin tietoon, mutta pienistä omaisuusvahinkoihin johtaneista onnettomuuksista vain hyvin pieni osa päätyy tilastoihin. Onnettomuustarkastelu käsittää maanteillä, kaduilla ja yksityisteillä vuosina tapahtuneet onnettomuudet. Onnettomuusaineisto saatiin Liikenneviraston onnettomuusrekisteristä. Huomioon otettavaa on, että kaduilla ja yksityisteillä tapahtuneiden onnettomuuksien sijaintitiedot ovat osittain puutteellisia. Suonenjoen kaupungin alueella tapahtui vuosina yhteensä 213 onnettomuutta, joista maanteillä tapahtui 153 sekä kaduilla ja yksityisteillä 60. Henkilövahinkoon johtaneita onnettomuuksia tapahtui 52 (24,4 % kaikista onnettomuuksista), joista maanteillä tapahtui 31 sekä kaduilla ja yksityisteillä 21. Kuolemaan johtaneita onnettomuuksia tapahtui seitsemän, joista kuusi tapahtui maanteillä ja yksi kadulla. Tapahtuneissa onnettomuuksissa kuoli seitsemän ja loukkaantui 71 henkilöä. Eniten onnettomuuksia tapahtui valtateillä. (Taulukko 1) Taulukko 1. Suonenjoen teillä vuosina tapahtuneet onnettomuudet. Omaisuusvahinkoon johtaneet onnettomuudet Ilman alkoholionn. Alkoholionn. Yht. Loukkaantumiseen johtaneet onnettomuudet Ilman alkoholionn. Alkoholionn. Yht. Kuolemaan johtaneet onnettomuudet Ilman alkoholionn. Alkoholionn. Yht. Kaikki onnettomuudet yhteensä Ilman alkoholionn. Valtatiet Kantatiet Seututiet Yhdystiet Kadut ja yksityistiet Yhteensä Alkoholionn. Yht. Vuosien ajanjaksona kaikkien onnettomuuksien määrä on kasvanut vuotta 2009 lukuun ottamatta edelliseen vuoteen verrattuna. Henkilövahinkoon johtaneiden onnettomuuksien määrä on vaihdellut vuosittain 6-15 onnettomuuden välillä. (Kuva 5) Kuljettaja oli juopunut (alkoholionnettomuudet) yhteensä 14 onnettomuudessa (6,6 %). Maanteillä tapahtuneista onnettomuuksista kuljettaja oli juopunut 11 onnettomuudessa (7,2 %) sekä kaduilla ja yksityisteillä tapahtuneista onnettomuuksista kolmessa onnettomuudessa (5,0 %). Alkoholionnettomuuksista henkilövahinkoon johtaneita onnettomuuksia oli kuusi, joista kaksi oli kuolemaan johtaneita onnettomuuksia ja neljä loukkaantumiseen johtaneita onnettomuuksia. Alkoholionnettomuuksissa kuoli kaksi ja loukkaantui kuusi henkilöä. Asukaslukuun suhteutettuna Suonenjoen teillä vuosina tapahtuneissa onnettomuuksissa loukkaantui keskimäärin 1,86 ja kuoli keskimäärin 0,18 henkilöä vuodessa tuhatta asukasta kohti. Vastaavat luvut olivat vuosina Pohjois-Savossa keskimäärin 1,27 ja 0,06 ja valtakunnallisesti keskimäärin 1,52 ja 0,06. Luvuissa ovat mukana myös ne onnettomuudet, joissa kuljettaja oli juopunut. Maanteistä eniten kaikkia ja henkilövahinkoon johtaneita onnettomuuksia tapahtui valtatiellä 9. Liikennemääriltään hiljaisemmilla yhdysteillä suurin osa onnettomuuksista oli yksittäisonnettomuuksia. (Kuva 6) 10

13 Lukumäärä Omaisuusvahinkoon johtaneet onnettomuudet Loukkaantumiseen johtaneet onnettomuudet Kuolemaan johtaneet onnettomuudet Kuva 5. Suonenjoen teillä vuosina tapahtuneet liikenneonnettomuudet. 11

14 Kuva 6. Suonenjoen maanteillä vuosina tapahtuneet onnettomuudet. Seuraavassa esitetyissä onnettomuustarkastelussa on oletettu, että kuljettajan juopumus vaikuttaa onnettomuuksiin liikenneympäristöä enemmän. Tähän oletukseen perustuen alkoholionnettomuudet poistettiin aineistosta, jotta liikenneympäristön vaikutus onnettomuuksien tapahtumiseen saataisiin paremmin selville. Onnettomuusluokat Suonenjoella tapahtuneista kaikista onnettomuuksista selvästi suurin osa oli yksittäisonnettomuuksia. Yksittäisonnettomuuksia tapahtui 51, mikä oli noin 26 % kaikista onnettomuuksista. Onnettomuusluokan muu onnettomuus suuri osuus johtuu siitä, että kaduilla ja yksityisteillä tapahtuneissa onnettomuuksissa suuri osa onnettomuuksista on kirjattu ko. luokkaan. (Kuva 7 ja Taulukko 2) 12

15 Henkilövahinkoon johtaneista onnettomuuksista tapahtui eniten yksittäisonnettomuuksia (yhdeksän onnettomuutta) ja risteämisonnettomuuksia (kahdeksan onnettomuutta). Muissa onnettomuusluokissa tapahtui 0-5 henkilövahinkoon johtanutta onnettomuutta kussakin onnettomuusluokassa. Suhteellisesti eniten henkilövahinkoon johtaneita onnettomuuksia tapahtui jalankulkija-, mopedi- ja polkupyöräonnettomuuksissa. (Kuva 7 ja Taulukko 2) Lukumäärä Omaisuusvahinkoon johtaneet onnettomuudet Loukkaantumiseen johtaneet onnettomuudet Kuolemaan johtaneet onnettomuudet 0 Muu onn. Yksittäisonn. Hirvionn. Risteämisonn. Peräänajo-onn. Kohtaamisonn. Kääntymisonn. Peuraonn. Ohitusonn. Polkupyöräonn. Mopedionn. Jalankulkijaonn. Muu eläinonn Onn.lk ei tiedossa Kuva 7. Suonenjoen teillä vuosina tapahtuneet onnettomuudet onnettomuusluokittain. Taulukko 2. Suonenjoen teillä vuosina tapahtuneet onnettomuudet onnettomuusluokittain. Onnettomuusluokka Kaikki onnettomuudet Henkilövahinkoon johtaneet onnettomuudet Kuolleet Yksittäisonnettomuus % 1 Hirvionnettomuus % 0 Risteämisonnettomuus % 1 Muu onnettomuus % 0 Peräänajo-onnettomuus % 0 Kohtaamisonnettomuus % 1 Kääntymisonnettomuus % 0 Peuraonnettomuus % 0 Ohitusonnettomuus % 1 Polkupyöräonnettomuus % 0 Mopedionnettomuus % 0 Jalankulkijaonnettomuus % 1 Muu eläinonnettomuus % 0 Onnettomuusluokka ei tiedossa % 0 Yhteensä % 5 Hirvi-, peura- ja muut eläinonnettomuudet Suonenjoella tapahtui hirvi- ja peuraonnettomuuksia yhteensä 38 ja muita eläinonnettomuuksia kolme. Kaikki em. eläinonnettomuudet tapahtuivat yhtä lukuun ottamatta maanteillä. Hirvionnettomuusmääriin ovat vaikuttaneet erityisesti hirvikannan vuosittainen vaihtelu. Hirvivaroalueiden tarkistukset on tehty ELYkeskuksen toimesta vuonna (Kuva 6) 13

16 Onnettomuuksien kasaumapisteet Maanteiden sekä katujen ja yksityisteiden onnettomuuksia tarkasteltiin myös kasaumapisteittäin. Kasaumapisteessä on tapahtunut vähintään viisi onnettomuutta tai vähintään kaksi henkilövahinkoon johtanutta onnettomuutta tien linjaosuudella enintään 400 metrin etäisyydellä toisistaan sekä liittymässä enintään 200 metrin säteellä liittymästä. Jokaiselle kasaumapisteelle laskettiin riskiluku, jotta kasaumapisteitä voitaisiin verrata keskenään. Riskiluku on kasaumapisteessä tapahtuneiden onnettomuuksien lukumäärän summa painottaen henkilövahinkoon johtaneita onnettomuuksia kertoimella viisi ja omaisuusvahinkoon johtaneita onnettomuuksia kertoimella yksi. Kertoimilla painotettiin henkilövahinkoon johtaneita onnettomuuksia omaisuusvahinkoon johtaneisiin onnettomuuksiin nähden. Katuverkon osalta kaikkien onnettomuuksien tapahtumapaikkaa ei voitu puutteellisten tietojen vuoksi tarkasti paikantaa. Kasaumapisteiden onnettomuuksissa ei ole mukana alkoholionnettomuuksia eikä hirvi- ja peuraonnettomuuksia. Riskiluvuiltaan suurin onnettomuuksien kasaumapiste sijaitsi Rautalammintien, Mäkikadun ja Urheilutien liittymässä (riskiluku 16). Liittymässä tapahtui neljä onnettomuutta, joista henkilövahinkoon johti kolme. (Numero 1, Kuva 8 ja Taulukko 3) Taulukko 3. Suonenjoen teillä vuosina tapahtuneiden onnettomuuksien kasaumapisteet ja riskiluvut (aineistosta on poistettu hirvi- ja peuraonnettomuudet sekä alkoholionnettomuudet). (Kuva 8) Nro Paikka Kaikkien Henkilövahinkoon Ris- Huom. onnettomuuksien määrä johtaneiden onnettomuuksien määrä kilu- ku 1 Rautalammintien, Mäkikadun ja Polkupyöräonnettomuuksia 2 kpl Urheilutien liittymä 2 Rautalammintien ja Iisvedentien Risteämisonnettomuuksia 2 kpl liittymä 3 Vt 9 Ysitie 1275:n kohta Molemmat kuolemaan johtaneita onnettomuuksia 4 Mt 545 Iisvedentien, Lentokentänkadun ja Mansikkaraitin liittymä 5 Mt Jalkalantien, mt Kuopiontien ja mt Karttulantien liittymä Kaikki risteämisonnettomuuksia 14

17 Kuva 8. Suonenjoen teillä vuosina tapahtuneiden onnettomuuksien kasaumapisteet ja riskiluvut (aineistosta on poistettu hirvija peuraonnettomuudet sekä alkoholionnettomuudet). (Taulukko 3) Onnettomuuskustannukset Suonenjoella liikenneonnettomuuksista yhteiskunnalle aiheutuneet kustannukset olivat keskimäärin 5,5 milj. vuodessa. Tästä kaupungin osuudeksi on arvioitu %. Todellisuudessa onnettomuuksista aiheutuneet kustannukset ovat vielä suuremmat, koska suuri osa erityisesti kevyen liikenteen loukkaantumiseen johtaneista onnettomuuksista ei tule poliisin tietoon ja sitä kautta viralliseen onnettomuustilastoon. Näiden tilastojen ulkopuolelle jääneiden onnettomuuksien kustannukset eivät ole em. kustannuksissa mukana. 15

18 Yhteenveto Suonenjoen kaupungin alueella tapahtui onnettomuuksia vuosina yhteensä 213. Onnettomuuksissa loukkaantui 71 ja kuoli seitsemän henkilöä. Eniten onnettomuuksia tapahtui valtatiellä 9. Eniten tapahtui yksittäisonnettomuuksia. Kaupungin alueella tapahtuneista poliisin tietoon tulleista liikenneonnettomuuksista yhteiskunnalle aiheutuneet kustannukset olivat keskimäärin 5,5 milj. vuodessa. 16

19 Liikenneturvallisuuskyselyt Suonenjoen liikenneturvallisuusongelmia kartoitettiin kevään ja alkukesän 2012 aikana tehdyillä asukaskyselyillä sekä loppukevään ja alkusyksyn 2012 aikana tehdyillä koululaiskyselyillä. Asukkaat vastasivat kyselyyn internetissä tai paperilomakkeilla ja koululaiset internetissä. Asukaskyselystä tiedotettiin paikallisissa lehdissä, paikallisradiossa sekä kuntien internet-sivuilla. Toimenpide-ehdotukset pidettiin nähtävillä kahden viikon ajan kaupungin internet-sivuilla. Lisäksi lokakuussa järjestettiin Liikenneturvan ja poliisin yhteistyönä näkymistempaus. Tempauksessa jaettiin heijastimia ja pyörän valoja aamun koululais- ja työmatkaliikenteen aikaan. Asukaskysely Asukaskyselyyn saatiin yhteensä 99 vastausta. Vastaajista 75 % oli naisia ja suurin osa (71 %) vastaajista kuului ikäluokkaan vuotta. Suurin osa (81 %) vastaajista oli työssäkäyviä, eläkeläisiä vastaajista oli 13 % ja opiskelijoita tai koululaisia 4 %. Vastaajista 74 % asui taajamassa ja 91 %:lla oli ajokortti. Vastaajat liikkuivat matkansa pääasiassa henkilöautolla joko kuljettajana tai matkustajana (Kuva 9). Kävellen Polkupyörällä Mopolla tai moottoripyörällä Henkilöautolla kuljettajana Henkilöautolla matkustajana Linjaautolla Muuten Koulu- ja/tai työmatkat 14 % 23 % 47 % 4 % 9 % 3 % Asiontimatkat 15 % 16 % 65 % 3 % 1 % Vapaa-ajan matkat 14 % 12 % 55 % 16 % 21 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kuva 9. Vastaajien liikkuminen eri matkoilla. Vastaajista 67 % piti liikkumista Suonenjoella melko turvallisena ja 3 % erittäin turvallisena. Vastaajista 27 % ei pitänyt liikkumista turvallisena muttei kovin vaarallisenakaan ja 3 % piti liikkumista melko vaarallisena. Kukaan vastaajista ei pitänyt liikkumista erittäin vaarallisena. 17

20 Suonenjoen suurimpina asenteisiin ja liikennesääntöihin liittyvinä ongelmina vastaajat pitivät nopeusrajoitusten noudattamatta jättämistä, kännykkään puhumista ajon aikana ilman hands free -laitetta, rattijuopumusta sekä jalankulkijan huomiotta jättämistä suojatiellä. Vähiten ongelmallisina asioina pidettiin traktorirallia sekä mönkijöitä ja moottorikelkkoja liikenteessä. (Kuva 10) Ei ongelmaa Pieni ongelma Jonkin verran ongelma Melko suuri ongelma Suuri ongelma Nopeusrajoituksia 2,1 % 7,3 % ei noudateta 34,4 % 38,5 % 17,7 % Kännykkään puhuminen ajon aikana ilman hands free -laitetta 3,3 % 20,0 % 18,9 % 28,9 % 28,9 % Rattijuopumus 2,3 % 10,5 % 41,9 % 22,1 % 23,3 % Jalankulkijaa ei 3,1 % 14,6 % huomioida suojatiellä 32,3 % 28,1 % 21,9 % Vilkkua ei käytetä 2,1 % 11,5 % 38,5 % 32,3 % 15,6 % Suojatien eteen pysähtyneen ajoneuvon ohittaminen pysähtymättä 5,4 % 19,4 % 25,8 % 26,9 % 22,6 % Mopoilijoiden kaahailu ja temppuilu 1,1 % 22,3 % 31,9 % 24,5 % 20,2 % Muiden autoilijoiden 3,2 % huomiotta jättäminen 13,8 % 36,2 % 37,2 % 9,6 % Turvavälin unohtaminen 2,2 % 16,7 % 44,4 % 26,7 % 10,0 % Vaaralliset ohitukset 4,4 % 23,1 % 36,3 % 24,2 % 12,1 % Autojen kortteliralli 5,9 % 24,7 % 32,9 % 20,0 % 16,5 % Turvavyön käyttämättä jättäminen 8,5 % 32,4 % 45,1 % 8,5 % 5,6 % Kiertoliittymissä väistämisvelvollisuuden noudattamatta jättäminen 24,7 % 36,5 % 25,9 % 9,4 % 3,5 % Mönkijät ja moottorikelkat liikenteessä 53,8 % 38,8 % 3,81,3 % % 2,5 % Traktoriralli 75,6 % 19,2 % 2,61,3 % 1,3 % % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kuva 10. Asenteisiin ja liikennesääntöihin liittyvät ongelmat asukaskyselyn perusteella. Suonenjoen suurimpina liikenneympäristöön liittyvinä ongelmina vastaajat pitivät näkemäesteitä (kasvillisuus, lumivallit yms.), teiden ja katujen heikkoa kuntoa ja liukkautta sekä kevyen liikenteen väylien heikkoa kuntoa, puutetta tai sijaintia ja liukkautta. Vähiten ongelmallisina asioina pidettiin peuroja ja liian korkeita nopeusrajoituksia. (Kuva 11) 18

21 Ei ongelmaa Pieni ongelma Jonkin verran ongelma Melko suuri ongelma Suuri ongelma Kasvillisuus/lumivallit/ muut näköesteet 6,4 % 27,7 % 31,9 % 27,7 % 6,4 % Teiden ja katujen heikko kunto 6,3 % 29,2 % 36,5 % 19,8 % 8,3 % Kevyen liikenteen väylien heikko kunto 10,9 % 30,4 % 33,7 % 16,3 % 8,7 % Kevyen liikenteen väylien puute tai sijainti 18,5 % 29,3 % 25,0 % 12,0 % 15,2 % Kevyen liikenteen väylien liukkaus 11,0 % 35,2 % 36,3 % 14,3 % 3,3 % Teiden ja katujen liukkaus 7,4 % 41,5 % 38,3 % 10,6 % 2,1 % Hirvet 17,4 % 39,5 % 29,1 % 9,3 % 4,7 % Heikko valaistus teillä ja kaduilla 30,2 % 28,1 % 22,9 % 12,5 % 6,3 % Linja-autopysäkkien puute tai sijainti 34,9 % 31,3 % 20,5 % 6,0 % 7,2 % Pysäköinnin järjestämistapa 31,3 % 40,6 % 19,8 % 6,3 % 2,1 % Suojateiden sijainnit 31,6 % 43,2 % 18,9 % 3,2 % 3,2 % Linja-autopysäkkien kunnossapito 36,1 % 41,0 % 13,3 % 4,8 % 4,8 % Liian korkeat nopeusrajoitukset 67,4 % 23,9 % 1,1 % 3,3 % 4,3 % Peurat 55,7 % 39,2 % 3,8 % 1,3 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kuva 11. Liikenneympäristöön liittyvät ongelmat asukaskyselyn perusteella. Yleisesti vastaajat pitivät Suonenjoella asenteisiin ja liikennesääntöihin liittyviä ongelmia suurempina ongelmina kuin liikenneympäristöön liittyviä ongelmia. (Kuva 10 ja Kuva 11) 19

22 Turvavälineistä vastaajat käyttivät eniten moottoripyörällä ajaessa, mopoillessa ja moottorikelkalla ajaessa kypärää sekä autoillessa turvavyötä. Vähiten käytettyjä turvavälineitä olivat liukuesteet kengissä talvella, matkapuhelimen hands free -laite autoillessa ja nastarenkaat polkupyöräillessä talvella. Myös pyöräilykypärää käytetään vähän etenkin kun huomioidaan, että laki velvoittaa sen käyttöön. (Kuva 12) Käytän aina Käytän yleensä Käytän joskus Käytän harvoin En käytä koskaan Moottoripyörällä ajaessa kypärää 100,0 % Mopoillessa kypärää 100,0 % Autoillessa turvavöitä 97,9 % 2,1 % Moottorikelkalla ajaessa kypärää 93,3 % 6,7 % Lapsella turvaistuinta autossa 84,2 % 15,8 % Mönkijällä ajaessa kypärää 66,7 % 22,2 % 11,1 % Lapsella turvaistuinta pyöräillessä 83,3 % 5,6 % 11,1 % Heijastinta liikkuessa pimeällä 62,9 % 25,8 % 7,2 % 2,1 2,1 % % Pyöräillessä pimeällä valoja 64,2 % 17,9 % 7,5 % 9,0 % 1,5 % Aurinkolaseja kirkkaalla säällä autoillessa 35,1 % 33,0 % 16,0 % 7,4 % 8,5 % Rullaluistellessa tai -hiihtäessä kypärää 52,4 % 4,8 % 4,8 % 38,1 % Pyöräillessä pyöräilykypärää 36,0 % 16,9 % 12,4 % 6,7 % 28,1 % Rullaluistellessa tai -hiihtäessä polvi-, kyynär- ja rannesuojia 36,8 % 10,5 % 21,1 % 31,6 % Pyöräillessä talvella nastarenkaita 33,3 % 2,8 % 8,3 % 55,6 % Autoillessa matkapuhelimen hands free -laitetta 11,0 % 13,4 % 11,0 % 9,8 % 54,9 % Liukuesteitä kengissä talvella 7,1 % 9,4 % 22,4 % 5,9 % 55,3 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kuva 12. Vastaajien turvavälineiden käyttäminen. Vastaajat pitivät tärkeimpinä keinoina liikenneturvallisuuden parantamiseksi asenteiden muuttamista ja poliisin liikennevalvonnan lisäämistä. Vähiten tärkeänä keinona pidettiin hidasteiden lisäämistä. (Kuva 13) 20

23 Asenteiden muuttaminen 74 Poliisin liikennevalvonnan lisääminen 48 Liikennekasvatuksen lisääminen 40 Talvikunnossapidon parantaminen (auraus, liukkaudentorjunta) 31 Joukkoliikenteen käytön edistäminen Kävelyn ja pyöräilyn olosuhteiden kehittäminen Liittymien näkemien parantaminen 18 Muu keino 10 Tievalaistuksen parantaminen tai lisääminen Automaattisen nopeudenvalvonnan lisääminen 7 8 Tienvarsikasvillisuuden näkemäraivaukset Nopeusrajoitusten alentaminen 5 5 Hidasteiden lisääminen Vastausten lukumäärä Kuva 13. Tärkeimmät keinot liikenneturvallisuuden parantamiseksi asukaskyselyn perusteella. Suurimpina esteettömyyteen liittyvinä ongelmina vastaajat pitivät Suonenjoella huonokuntoisia kevyen liikenteen väyliä, kevyen liikenteen yhteyksien puutetta sekä puutteellista talvikunnossapitoa (Kuva 14). Koulukuljetusten suurimpina ongelmina vastaajat pitivät pitkiä koulukuljetusmatkoja, linja-autopysäkkien huonoa kuntoa tai katosten puuttumista sekä ongelmia koulujen saattoliikennejärjestelyissä (Kuva 15). 21

24 Huonokuntoiset kevyen liikenteen väylät (epätasaisuus, päällystevauriot tms.) Ei ongelmaa 13,0 % 22,8 % Pieni ongelma Jonkin verran ongelma 41,3 % Melko suuri ongelma 13,0 % Suuri ongelma 9,8 % Kevyen liikenteen yhteyksien puute 20,5 % 28,4 % 26,1 % 10,2 % 14,8 % Puutteellinen talvikunnossapito (hiekoitus, auraus) 14,7 % 32,6 % 40,0 % 7,4 % 5,3 % Pääsy julkisiin palveluihin ei ole esteetön (luiskien puuttuminen, portaat, painavat ovet tms.) 36,0 % 27,9 % 24,4 % 5,8 % 5,8 % Levähdyspaikkojen puute kevyen liikenteen väylillä 47,8 % 21,7 % 19,6 % 6,5 % 4,3 % Kevyen liikenteen väylien mäkisyys 49,5 % 33,3 % 11,8 % 2,2 % 3,2 % Pääsy yksityisiin palveluihin (kaupat tms.) ei ole esteetön 56,3 % 32,2 % 10,3 % 1,1 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kuva 14. Esteettömyyteen liittyvät ongelmat asukaskyselyn perusteella. Ei ongelmaa Pieni ongelma Jonkin verran ongelma Melko suuri ongelma Suuri ongelma Pitkät koulukuljetusmatkat 25,9 % 13,0 % 33,3 % 20,4 % 7,4 % Linja-autopysäkkien huono kunto tai katoksen puuttuminen 22,4 % 26,5 % 28,6 % 14,3 % 8,2 % Ongelmat koulujen saattoliikennejärjestelyissä 26,1 % 28,3 % 23,9 % 13,0 % 8,7 % Linja-autopysäkkien puutteellinen talvihoito 33,3 % 20,8 % 27,1 % 14,6 % 4,2 % Linja-autopysäkkien huono sijainti 35,3 % 21,6 % 29,4 % 7,8 % 5,9 % Kiusaaminen koulukuljetusten aikana 40,0 % 17,5 % 37,5 % 2,5 % 2,5 % Muut puutteet koululaiskuljettajien käyttäytymisessä 47,7 % 18,2 % 22,7 % 9,1 % 2,3 % Koululaiskuljettajien ylinopeus 50,0 % 30,4 % 10,9 % 6,5 % 2,2 % Kuva 15. Koulukuljetuksiin liittyvät ongelmat asukaskyselyn perusteella. 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % 22

25 Koululaiskysely Suunnitelman yhteydessä tehtiin myös Suonenjoen koululaisille liikenneturvallisuuskysely. Kyselyyn vastasi koululaisia kaikilta luokka-asteilta. Vastauksia saatiin viidestä koulusta yhteensä 112 kpl. Kyselyn mukaan koululaiset käyttivät turvavälineistä eniten turvavyötä autossa ja kypärää mopoillessa. Erityisesti pyöräilykypärän käyttöaste on huolestuttavan alhainen. (Kuva 16) Alakoululaiset (41 vastaajaa) Yläkoululaiset (69 vastaajaa) Käytän aina Käytän yleensä Käytän harvoin En käytä koskaan Autossa turvavyötä 54 % 39 % Autossa 2 % 5 % turvavyötä 67 % 30 % 3 % Heijastinta pimeällä liikkuessa 29 % 37 % 11 % Heijastinta 24 % pimeällä liikkuessa 15 % 41 % 29 % 15 % Mopoillessa kypärää 67 % 20 % Mopoillessa 3 % 10 % kypärää 88 % 10 % 3 % Rullaluistellessa polvi-, kyynär- ja rannesuojia 19 % 19 % 12 % Rullaluistellessa polvi-, 50 % kyynär- ja rannesuojia 9 % 18 % 15 % 59 % Rullaluistellessa kypärää 29 % 17 % 13 % Rullaluistellessa 42 % kypärää 18 % 9 % 18 % 56 % Pyöräillessä talvella nastarenkaita 7 % 11 % 81 % Pyöräillessä talvella nastarenkaita 10 % 2 % 10 % 79 % Pyöräillessä pimeällä valoja 17 % 28 % 17 % Pyöräillessä 39 % pimeällä valoja 12 % 20 % 35 % 32 % Pyöräillessä pyöräilykypärää 24 % 29 % 18 % Pyöräillessä 29 % pyöräilykypärää 9 % 5 % 14 % 73 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kuva 16. Suonenjoen koululaisten turvavälineiden käyttö. Asukas- ja koululaiskyselyssä esiin nousseet ongelmakohteet Asukaskyselyssä asukkailta kysyttiin liikenneturvallisuuden kannalta ongelmallisia kohteita. Lisäksi koululaiskyselyiden yhteydessä koululaisilta kysyttiin koulumatkan vaaranpaikkoja. Kyselyjen tulokset analysoitiin yhdessä ongelmakohdekokonaisuuden selvittämiseksi. Asukas- ja koululaiskyselyissä ongelmakohteiksi luokiteltiin sellaiset kohteet, jotka kyselyyn vastanneet mainitsivat vähintään kolme kertaa. Ongelmakohteita oli yhteensä kahdeksan, joista osa oli yhteisiä asukas- ja koululaiskyselyjen vastauksista saatuja ongelmakohteita. (Taulukko 4) Selvästi eniten mainintoja kyselyissä sai Rautalammintien ja Iisvedentien sekä Rautalammintien ja Herranlantien liittymät. Liittymät mainittiin asukaskyselyssä yhteensä 22 kertaa ja koululaiskyselyssä yhteensä neljä kertaa. Liittymiä pidettiin epäselvinä, liikenne ruuhkautuu liittymien sivusuunnissa ja liittymissä on näkemäesteitä. (Numero 1) Muut kohteiden asukas- ja koululaiskyselyissä esille nousseet kohteet on esitetty oheisessa taulukossa ja kuvassa. (Taulukko 4 ja Kuva 17) 23

26 Taulukko 4. Asukas- ja koululaiskyselyissä esiin nousseet ongelmakohteet Suonenjoella. (Taulukko 4) Nro Kohde Maininnat Riskiluku Asukaskysely Koululaiskysely (jos kasauma-piste) 1 Rautalammintien ja Iisvedentien sekä Rautalammintien ja Herranlantien liittymät 2 Mt Jalkalantien, mt Kuopiontien ja mt Karttulantien liittymä 3 Mt Kuopiontie välillä Lylymäentie-vt 9 4 Rautalammintien ja Asemakadun liittymä 5 Mt Karsikonmäentien ja Iisvedenraitin liittymä 6 Vt 9 Ysitien, kt 69 Tyyrinmäentien ja Koskelon huoltoaseman liittymä 7 Rautalammintie palvelujen (kaupat, pankit ym.) kohdalla 8 Vt 9 Ysitien, mt Rautalammintien ja Rajalanniementien liittymä (Rautalammintien ja Iisvedentien liittymä) Ongelmat Epäselvä liittymä (ryhmittyminen Rautalammintiellä ongelmallista), liikenne ruuhkautuu sivusuunnissa, näkemäesteet Korkeat ajonopeudet 6 Vilkas liikenne, kevyen liikenteen väylä ja valaistus puuttuu 5 Näkemäeste 4 Korkeat ajonopeudet 3 Koskelon suunnasta tulevat eivät ymmärrä tulevansa piha-alueelta 3 Linja-autopysäkit puuttuvat 3 Huonot näkemät kesällä ja talvella 24

27 Kuva 17. Asukas- ja koululaiskyselyissä esiin nousseet ongelmakohteet Suonenjoella. 25

28 Yhteenveto Suunnitelman laatimisen aikana tehtyyn asukaskyselyyn saatiin 99 vastausta ja koululaiskyselyyn 112 vastausta. Suonenjoen suurimpina asenteisiin ja liikennesääntöihin liittyvinä ongelmina vastaajat pitivät nopeusrajoitusten noudattamatta jättämistä, kännykkään puhumista ajon aikana ilman hands free -laitetta, rattijuopumusta sekä jalankulkijan huomiotta jättämistä suojatiellä. Suonenjoen suurimpina liikenneympäristöön liittyvinä ongelmina vastaajat pitivät näkemäesteitä (kasvillisuus, lumivallit yms.), teiden ja katujen heikkoa kuntoa ja liukkautta sekä kevyen liikenteen väylien heikkoa kuntoa, puutetta tai sijaintia ja liukkautta. Turvavälineistä vastaajat käyttivät eniten moottoripyörällä ja mopolla ajaessa kypärää ja turvavyötä autossa. Pyöräilykypärän käyttö on vähäistä. Vastaajat pitivät tärkeimpinä keinoina liikenneturvallisuuden parantamiseksi asenteiden muuttamista ja poliisin liikennevalvonnan lisäämistä. Suurimpina esteettömyyteen liittyvinä ongelmina vastaajat pitivät Suonenjoella huonokuntoisia kevyen liikenteen väyliä, kevyen liikenteen yhteyksien puutetta sekä puutteellista talvikunnossapitoa. Koulukuljetusten suurimpina ongelmina vastaajat pitivät pitkiä koulukuljetusmatkoja, linjaautopysäkkien huonoa kuntoa tai katosten puuttumista sekä ongelmia koulujen saattoliikennejärjestelyissä. Suurimpina ongelmakohteina vastaajat pitivät Rautalammintien ja Iisvedentien sekä Rautalammintien ja Herranlantien liittymiä. 26

29 Tavoitteet Tavoiteasettelun taustaa Liikenneturvallisuustilanteen kehitykselle asetettavat määrälliset tavoitteet asetettiin seudullisesti ja ne johdettiin valtakunnallisen tieliikenteen turvallisuussuunnitelman sekä Itä-Suomen liikenneturvallisuussuunnitelman tavoitteista. Toiminnalliset tavoitteet asetettiin nykytila-analyysin sekä alueen erityispiirteiden pohjalta ohjausryhmässä ja niissä otettiin huomioon valtakunnallisessa ja alueellisessa kehityksessä viime vuosina tapahtuneet muutokset ja painotukset. Valtakunnalliset tavoitteet Tavoitteet todeksi - Tieliikenteen turvallisuussuunnitelma vuoteen 2014 linjaa valtakunnallisen liikenneturvallisuustyön suuntaviivat ja määrittelee toimenpiteet tuleville vuosille. Suunnitelmaan on kirjattu turvallisuusvisio ja -tavoite, pitkän aikavälin suunnitelmaa tukevat strategiset linjaukset sekä toimenpiteet. Valtakunnallinen suunnitelma toimii pohjana alueellisen liikenneturvallisuustyön tavoiteasetannalle sekä toimenpiteiden suunnittelulle. Valtakunnallisessa suunnitelmassa asetettiin seuraava visio ja tavoite: Turvallisuusvisio: Kenenkään ei tarvitse kuolla tai loukkaantua vakavasti liikenteessä. Turvallisuustavoite: Liikennekuolemien määrä puolitetaan ja loukkaantumisten määrää vähennetään neljänneksellä vuoteen 2020 mennessä (vuoden 2010 tasosta). Suunnitelma asettaa tavoitteeksi liikenneturvallisuuden jatkuvan parantumisen siten, että: - vuonna 2014 tieliikennekuolemia on enintään 218 eli enintään 40 kuolemaa miljoonaa asukasta kohti - vuonna 2020 tieliikennekuolemia on enintään 136 eli enintään 24 kuolemaa miljoonaa asukasta kohti - vuonna 2020 tieliikenteessä loukkaantuneiden määrä on enintään Asukaslukuun suhteutettuna tavoite merkitsee sitä, että vuoteen 2014 mennessä Suomi saavuttaa johtavan liikenneturvallisuusmaan Ruotsin vuoden 2009 turvallisuustason (39 tieliikennekuolemaa/ milj. asukasta). Loukkaantumisten määrää koskeva tavoite vastaa hieman yli 25 %:n vähenemää vuodesta 2010 ja merkitsee keskimäärin 192 loukkaantumista vähemmän vuosittain. Nuorten ja iäkkäiden liikenneturvallisuuteen kiinnitetään erityistä huomiota, koska heidän onnettomuusriskinsä on korkea. Tavoitteena on, että heidän turvallisuustasonsa lähenee keskimääräistä tasoa. Tavoitteiden saavuttamiseksi on esitetty seuraavat kuusi keskeistä toimenpidekokonaisuutta: Ajokunto 1. Rattijuopumuksen vähentäminen 2. Ajoterveyden arviointi Liikennekäyttäytyminen 3. Nopeusrajoitusten noudattaminen ja turvalaitteiden käyttö 4. Nuorten liikennekäyttäytymiseen vaikuttaminen Taajamien liikenneturvallisuuden kehittäminen 5. Taajamaliikenteen rauhoittaminen 27

30 Maanteiden turvallisuuden parantaminen 6. Kuolemien torjunta pääteillä Kaikille toimenpidekokonaisuuksille on määritetty tarkemmat keskeiset toimet, vastuutaho(t) ja etenemispolku. Kestävä ja turvallinen liikkuminen Itä-Suomessa Itä-Suomen liikenneturvallisuussuunnitelma linjaa Itä-Suomen liikenneturvallisuustyön vuosille Liikenneturvallisuustyön tavoitteena on vähentää merkittävästi liikennekuolemien ja liikenteessä loukkaantuneiden määrää Itä-Suomessa. Liikenneturvallisuusvisiossa korostuu myös viisaan liikkumisen edistäminen. Tavoitteiden saavuttamiseksi on suunniteltu laajan keinovalikoiman sisältävä toimenpideohjelma, jossa myös vastuutahoja on useita. Tiiviillä yhteistyöllä ja monipuolisilla toimenpiteillä pyritään hyvään vaikuttavuuteen. Liikenneturvallisuustyön visio: Kukaan ei kuole tai loukkaannu vakavasti Itä-Suomen liikenteessä. Liikkuminen kehittyy yhä kestävämpään suuntaan ja arjen kulkumuotovalinnat viisastuvat. Nollavision määrälliset tavoitteet: vuonna 2014 Itä-Suomessa on tieliikennekuolemia enintään 32 vuonna 2020 tieliikennekuolemia on enintään 20 vuonna 2020 tieliikenteessä loukkaantuneiden määrä on enintään 625 Käytännön liikenneturvallisuustyön tavoitteet: Tietämys ajoterveyden ja ajokunnon vaikutuksista liikenteessä selviytymiseen lisääntyy. Riskikäyttäytyminen ja nuorten liikenneonnettomuudet vähenevät. Taajamien, pääteiden ja rautateiden tasoristeysten turvallisuus paranee. Matkailu-, maasto- ja vesiliikenteen turvallisuutta edistetään eri toimijoiden yhteistyönä. Hirvieläinonnettomuuksien määrä vähenee. Tietämys arjen viisaista liikkumisvalinnoista lisääntyy. Suunnitelman toimenpideohjelma sisältää tavoitteiden mukaiset toimenpidekokonaisuudet. Lisäksi erillisinä toimenpidekokonaisuuksina on esitetty liikenneturvallisuustyön kehittäminen ja viestintä. Toimenpiteet kohdistuvat alueen liikkujiin (asukkaat ja matkailijat), organisaatioihin ja päättäjiin, maankäytön suunnitteluun, liikenneympäristöön sekä kulkuvälineisiin. Myös vastuutahoja on useita. Laajalla keinovalikoimalla ja yhteistyöllä tavoitellaan toimenpiteiden vaikuttavuutta. Itä-Suomen liikenneturvallisuustyön koordinointivastuu on Pohjois-Savon ELY-keskuksella. Liikenneturvallisuustyöstä vastaavat merkittävimmät toimijat ovat ELY-keskukset, kunnat ja kaupungit, Liikenneturva, poliisi, pelastuslaitokset, autokoulut ja oppilaitokset, maakuntien liitot sekä erilaiset vapaaehtoiset organisaatiot ja järjestöt. Kaikilla toimijoilla on omat tehtäväkenttänsä, vastuunsa, tavoitteensa ja toimintasuunnitelmansa. Toimijoiden yhteistyö ja eri osapuolien toiminnan tuntemus ovat järjestelmällisen liikenneturvallisuustyön perusta. Itä-Suomen liikenneturvallisuustyötä ohjaa ELY-keskuksen johtama poikkihallinnollinen Itä-Suomen liikenneturvallisuusryhmä. Liikenneturvallisuusyhteistyötä ja -keskustelua tukemaan on luotu Itä-Suomen liikenneturvallisuusfoorumi, joka kutsutaan säännöllisesti koolle. Kuntien liikenneturvallisuustyötä puolestaan tukee ELY- 28

31 keskuksen Itä-Suomen liikenneturvallisuustoimija -hanke, jossa myös kunnat ovat mukana. Kunta- ja seututasolla toimivat kuntien liikenneturvallisuusryhmät, seudulliset liikennejärjestelmätyöryhmät sekä alueelliset joukkoliikenneryhmät. Kuva 18. Liikenneturvallisuustyön koordinointi Itä-Suomessa. Kuopion seudun liikenneturvallisuustavoitteet Kuopion seudun määrälliseksi liikenneturvallisuustavoitteeksi asetettiin valtakunnan ja Itä-Suomen tavoitteiden mukaisesti nollavisio: Kenenkään ei tarvitse kuolla tai loukkaantua vakavasti liikenteessä. Onnettomuuksissa loukkaantuneiden määrää seurataan vuosittain ja sitä peilataan Itä-Suomen tavoitteisiin. Tavoitteen mukaisesti vuonna 2020 Kuopion seudun liikenteessä loukkaantuu enintään 108 ihmistä (75 % vuoden 2010 tasosta). Toiminnalliset liikenneturvallisuustavoitteet asetettiin nykytilan selvityksessä esille nousseiden ongelmien pohjalta varmistaen, että ne tukevat valtakunnallisia ja Itä-Suomen tavoitteita. Asetetut tavoitteet ohjasivat suunnitelmassa esitettyjen liikenneympäristön parantamistoimenpiteiden sekä liikenneturvallisuustyön toimenpiteiden suunnittelua. 29

32 Kuopion seudun liikenneturvallisuustavoitteet: Liikenneturvallisuustyö on jatkuvaa, koordinoitua ja vaikuttavaa. Yritykset, järjestöt ja muut paikalliset yhteisöt osallistuvat liikenneturvallisuustyöhön. Rattijuopumukseen, ylinopeuksiin ja turvavälineiden käyttämättömyyteen puututaan monipuolisella keinovalikoimalla. Matkailu-, maasto- ja vesiliikenteen turvallisuutta edistetään eri toimijoiden yhteistyönä erityisesti vilkkaissa matkailu- ja kesäasukaskunnissa. Nuorten liikennekäyttäytymiseen, iäkkäiden ja työmatkaliikenteen turvallisuuteen sekä esteettömyyteen vaikuttaminen ovat lähivuosien toiminnan painopistealueita. Liikenneympäristön parantamisessa painottuu taajamaliikenteen rauhoittaminen, koulumatkojen liikenneturvallisuus, pääteiden pistemäiset ongelmakohteet sekä rautateiden tasoristeykset. Tietämys arjen viisaista liikkumisvalinnoista lisääntyy ja kävelyn ja pyöräilyn arvostus lisääntyy sekä suunnittelussa, päätöksenteossa että toteutuksessa. Liikenneturvallisuustyön tukena käytetään liikenneturvallisuustoimijaa. 30

33 Liikenneympäristön parantamistoimenpiteet Suunnittelun lähtökohdat Kyselyjen ja haastattelujen, onnettomuusanalyysien, aloitteiden, nähtävilläolon ja yleisötilaisuuden sekä maastokäyntien perusteella esiin nousseet ongelmakohteet toimivat lähtökohtana liikenneympäristön parantamistoimenpiteiden suunnittelussa. Lisäksi parantamistoimenpiteiden suunnittelua ohjasivat työn aikana määritellyt tavoitteet esitettyine painopistealueineen (taajamat, turvalliset koulureitit, pääteiden pistemäiset ongelmakohteet sekä rautateiden tasoristeykset) sekä seudulle muodostetut kunnille yhteiset periaatteet. Toimenpiteiden suunnittelussa painotettiin pieniä, mutta tehokkaita toimenpiteitä. Toimenpiteiden osalta tarkistettiin niiden tehokkuus ja vaikuttavuus eri käyttäjäryhmien, erityisesti lasten ja nuorten sekä ikääntyneiden kannalta. Toimenpiteet on esitetty ongelmakohteittain sisältäen rakenteelliset ja liikenteenohjauksen toimenpiteet. Lisäksi on esitetty kunnossapitoon, esteettömyyteen ja joukkoliikenteeseen liittyviä toimenpiteitä. Kartoissa esitetty toimenpidenumerointi viittaa liitteenä oleviin taulukoihin. Toimenpiteet on esitetty tarkemmin raportin liitteenä 1 olevissa toimenpidekartoissa ja -taulukoissa. Taulukoissa on esitetty lisäksi toimenpiteiden toteuttamiskustannukset, kiireellisyysluokat ja vastuutahot. Toimenpiteet jaettiin nopeasti ilman erillistä suunnittelua toteutettavissa oleviin ns. pikatoimenpiteisiin sekä kolmeen ohjeelliseen kiireellisyysluokkaan ( , , 2021-). Jotta luokitus tukisi mahdollisimman hyvin vuosikohtaista pienten toimenpiteiden toteuttamissuunnittelua ja -vaiheistusta, taulukoissa on eroteltu suuremmat ns. erillisrahoituksella toteutettavat toimenpiteet. Taulukoissa esitetty toimenpiteiden kustannusjako on ohjeellinen ja siitä neuvotellaan aina tapauskohtaisesti tarkemmin. Toimenpiteiden osalta on huomioitavaa, että suuria valtateiden ja ratojen parantamishankkeita sekä nykyisin myös keskisuuria, esim. kiertoliittymätyyppisiä hankkeita toteutetaan entistä vähemmän perusväylänpidon rahoituksella. Tässä suunnitelmassa esitetyt toimenpiteet ovatkin pääosin edellä mainittuja pieniä liikenneturvallisuustoimenpiteitä, joiden toteuttaminen jaettiin eri kiireellisyysluokkiin tukemaan juuri kaupungin ja ELY-keskuksen vuosikohtaista suunnittelua. Suurten tie- ja ratahankkeiden toteuttamisesta päätetään tapauskohtaisesti eduskunnan päätöksillä ja niiden edistämistä tehdään niin kunta-, seutu-, kuin myös maakuntatasolla. Kaupungin kannalta on tärkeää edistää erillisrahoitettavista kohteista mm. kevyen liikenteen väylähankkeita sekä valtatien 9 parantamista. Toimenpiteiden kirjaamisessa kiinnitettiin huomiota suunnitelman päivitettävyyteen. Toimenpideehdotusten taulukot toimitettiin erillisinä tiedostoina tilaajalle päivittämistä varten. Toimenpiteitä on helppo poistaa tai lisätä taulukoihin. Lisäksi taulukoissa on seurantasarake, johon lisätään merkintä, kun toimenpide on toteutettu. Seudulle yhteiset periaatteet Työn aikana määriteltiin Kuopion seudun kunnille yhteiset liikenneturvallisuus- ja esteettömyysperiaatteet ohjaamaan sekä yksittäisten toimenpiteiden muodostamista että määrittelemään toimintalinjoja koskien esim. asuinalueiden nopeusrajoitusjärjestelmiä. Seuraavassa on esitetty asiakohdittain määriteltyjen periaatteiden sisältö. Periaatteita sovellettiin toimenpiteiden suunnittelussa. Yksittäisiä pieniä toimenpidekohteita ei ole kuitenkaan lueteltu erikseen esim. suojateiden liikenteenjakajien tehostevarsia koskien, vaan periaatteiden soveltaminen käytäntöön konkreettisiksi yksittäisiksi kohteiksi tapahtuu kaupungin ja osin ELYkeskuksen päivittäisen ja vuosittaisen pienten toimenpiteiden suunnittelun ja mm. alueurakoiden kautta. Esteettömyyttä koskevat periaatteet on esitetty omassa luvussa (Esteettömyys). 31

34 Nopeusrajoitusjärjestelmä Ajonopeudella on jalankulkijan ja ajoneuvon törmäystilanteessa suuri merkitys. Jalankulkijan kuoleman todennäköisyys törmäystilanteessa kasvaa jyrkästi ajonopeuden noustessa. Jalankulkijan todennäköisyys kuolla ajoneuvon törmäysnopeuden ollessa 40 km/h on lähes kaksinkertainen verrattuna tilanteeseen jossa nopeus on 30 km/h. Seudun taajamissa on nykyisin voimassa pääosin aluenopeusrajoitus 40 km/h. Viime aikoina on kuitenkin yhä useammassa kunnassa ja kaupungissa siirrytty käyttämään varsinkin asuinalueilla, mutta paikoin myös taajamien pääkaduilla 30 km/h nopeusrajoitusta. Rajoitukset tulee kuitenkin kokea ymmärrettäviksi, nopeusrajoitusjärjestelmän tulee olla selkeä ja liikenneympäristön tulee tukea nopeusrajoituksia. Nopeustasoja alentamalla olisi mahdollista selkeästi parantaa liikenneturvallisuutta; esim. törmäystilanteissa em. nopeuksien ero on suuri. Asuinalueiden aluenopeusrajoitukset esitetään jatkossa muutettavaksi 30 km/h:iin. Muutamilla alueilla ko. nopeusrajoitus on jo nykyisin käytössä, joten periaatteen laajentaminen koko seudulle yhtenäistää ja selkeyttää käytäntöjä. Aikataulu rajoitusten asettamiselle sekä rajoituksen piiriin otettavat alueet päätetään erikseen seudun kunnissa. Maksiminopeusrajoitus taajama-alueilla on 50 km/h ja sen käyttäminen edellyttää turvallisia ja korkeatasoisia risteämisjärjestelyjä. Asuinalueiden väistämisvelvollisuuskäytännöt Asuinalueiden väistämisvelvollisuuskäytännöt ovat osin sekavia. Asuinalueilla olevien tonttikatujen liittymät esitetään muutettaviksi tasa-arvoisiksi (ajonopeuksien hillitsemiseksi). Erityiskohteissa voidaan kuitenkin esim. näkemäsyistä käyttää kolmioita. Pääkadut säilytetään lähtökohtaisesti etuajo-oikeutettuina kokoojakatuihin ja kokoojakadut tonttikatuihin nähden. Jotta väistämisvelvollisuuskäytäntöjä noudatetaan, tulee niiden olla selkeitä, ymmärrettäviä ja johdonmukaisia. Hidasteiden käyttöperiaatteet Hidasteiden käytöllä tulee pyrkiä tukemaan nopeusrajoitusten noudattamista ja niiden ymmärrettävyyttä. Hidasteilla voidaan myös viestiä esim. taajama-alueelle tulosta ( taajamaportti ) ja laajemmin liikkumisympäristön luonteesta. Hidasteita, erityisesti korotettuja suojateitä ja liittymiä esitetään käytettäväksi koulureiteillä ja koulujen lähiympäristöissä sekä vilkkaissa kevyen liikenteen ylityspaikoissa, joissa on tarpeen hillitä ajonopeuksia ja turvata kevyen liikenteen ylityksiä. Joukkoliikennereiteillä esitetään käytettäväksi loivapiirteisiä hidastetöyssyjä. Korotuksille ja töyssyille vaihtoehtoisina ratkaisuina voidaan käyttää myös keskisaarekkeellisia suojateitä, kavennuksia, sivusiirtymiä ym., mikäli töyssyjen käyttö ei esim. melusta, tärinästä tai kohteen liikennemääristä johtuen ole mahdollista. Hidasteiden käytössä tulee ottaa huomioon tien/kadun luonne (tontti-, kokooja- ja pääkadut ym.). Mitä vilkkaampi kohde on, sitä tarkemmin tulee selvittää hidastetyypin soveltuvuutta. Hidastetyypin valinnalla on myös suuri merkitys sen ajettavuudelle ja tätä kautta hyväksyttävyydelle. Nopeusrajoitusten ajoratamaalaukset Nopeusrajoitusten ajoratamaalauksia esitetään käytettäväksi erityiskohteissa kuten koulujen ja päiväkotien ympäristöissä sekä paikoissa, joissa halutaan muuten kiinnittää huomiota nopeusrajoitukseen (nopeusrajoitusten muutoskohdat, taajama-/asuinalueelle saapuminen, taajaman kokoojakadut sekä pääväylät/taajamatiet). 32

35 Suojateiden ja liittymien havaittavuus Suojateiden havaittavuuden parantaminen on tärkeää suojateiden turvallisuuden parantamiseksi. Keinona esitetään tehostevarsien asentamista tärkeimpien ja yllättävissä kohdissa sijaitsevien tai muutoin vaikeasti havaittavien suojateiden liikenteenjakajiin ja suojatiemerkkeihin. Suojateiden merkitseminen tulee tarkistaa järjestelmällisesti vastaamaan nykyisiä suunnitteluohjeita. Myös suojatiemaalausten kunnossapitäminen on havaittavuuden kannalta tärkeää. Lisäksi yleisesti liittymien havaittavuuden ja turvallisuuden parantamiseksi kaikkiin maanteiden liittymien liikenteen jakajiin esitetään asennettavaksi tehostevarret. Kuva 19. Esimerkkikuva tehostevarsien käyttämisestä liikenteenjakajissa ja suojatiemerkkien varsissa. Suojatien ennakkovaroitusmerkki Suojatien ennakkovaroitusmerkkiä (merkki nro 151) käytetään paikoissa, joissa suojatie ei ole muuten riittävän ajoissa kuljettajan havaittavissa. Merkkiä voidaan käyttää myös teillä, joilla suojateitä on vain poikkeuksellisesti tai suojatie on ensimmäinen lähestyttäessä tieosuutta tai aluetta, jolla on useita suojateitä. Suojatien ennakkovaroitusmerkin yhteydessä voidaan käyttää myös lisäkilpeä 836 (invalidin ajoneuvo), jolloin se tarkoittaa, että tienkohdassa on erityisesti varottava vammaisia. Kuva 20. Suojatien ennakkovaroitusmerkkiä käytetään kohteissa, joissa suojatie ei ole riittävän ajoissa kuljettajan havaittavissa. 33

36 Pyörätien jatkeen merkintä Pyörätien jatke merkitään kahdella valkoisella katkoviivalla. Merkinnällä osoitetaan pyörätieltä tulevalle polkupyöräilijälle ajoradan ylityspaikka. Jos pyörätien jatke merkitään suojatiemerkinnän rinnalle tai keskelle, suojatien puoleista katkoviivaa ei merkitä. Pyörätien jatkeet tulee olla merkitty vuoden 2018 alusta lähtien. Kuva 21. Pyörätien jatkeen merkintä. Yksityistieliittymien näkemäraivaukset maanteiden varsilla sekä ratojen tasoristeyksissä Maanteiden yksityistieliittymien näkemäraivaukset ovat tienhoitokuntien vastuulla. Kunnat tiedottavat tienhoitokuntia sekä lähettävät ohjekuvat näkemäraivausten suorittamisesta muun rutiinitiedottamisen yhteydessä. 34

37 Kuva 22. Yksityistieliittymien mitoitusnäkemät (lähde: Yksityisteiden liittymät maanteihin, Lupa-asioiden käsittely, Tiehallinto 2007). Rautateiden tasoristeysten osalta tulee huomioida, että rata-alueella ja radan suoja-alueella* on radanpitäjällä oikeus poistaa näkemäesteet. Tienhoitokunnat voivat halutessaan itse huolehtia näkemäraivauksista vain radanpitäjän osoituksen mukaan ja radanpitäjän luvalla. Jotta näkemä tasoristeyksessä olisi hyvä, on 8 metrin päässä lähimmästä kiskosta nähtävä 6 kertaa radan suurimman sallitun nopeuden verran molemmille sivuille. Esimerkiksi jos junan nopeus on 140 km/h, mikä on junien suurin sallittu nopeus tasoristeyksessä, näkemän on oltava noin 840 metriä molempiin suuntiin. Lähde: Liikennevirasto, Rautatieosasto. *Suoja-alue ulottuu 30 metrin etäisyydelle radan raiteen tai, jos raiteita on useampia, uloimman raiteen keskilinjasta, jollei suoja-aluetta ratasuunnitelmassa erityisestä syystä supisteta tai laajenneta enintään 50 metriksi. Lähde: Ratalaki 110/

38 Mopoilu kevyen liikenteen väylillä Mopoilun sallimisessa kevyen liikenteen väylillä pyritään selkeyteen ja jatkuvuuteen kaikkien Kuopion seudun kuntien alueella. Lähtökohtaisesti noudatetaan vuonna 2013 valmistunutta Liikenneviraston ohjetta 1/2013: Mopon paikka liikenneympäristössä. Ohjeen mukaan taajamassa mopolla ajoa pyörätiellä ei yleensä sallita. Myös taajaman ulkopuolella mopoa kuljetetaan yleensä ajoradalla, jos tien nopeusrajoitus on 80 km/h tai pienempi. Mopon paikka ympäristöstä ja nopeusrajoituksesta riippuen erityisehtoineen on esitetty alla olevassa taulukossa. Taulukko 5. Mopoilun erottaminen muusta ajoneuvoliikenteestä. Seudulle tulisi laatia yhteinen selvitys mopon paikasta liikenteessä. Selvityksessä ja siinä esitettävillä toimenpiteillä jalkautetaan edellä mainittu periaate ja valtakunnalliset ohjeet seudulle. Tarvittavat toimenpiteet tulee toteuttaa tienpitäjien yhteistyönä. Toimenpiteiden toteuttamisen yhteydessä tulee muutoksista ja laajemmin myös mopoilusta tiedottaa riittävän kattavasti. Lapsia-liikennemerkkien tarkistaminen Lapsia-liikennemerkkien käyttö ei seudun kunnissa ole yhtenäistä. Lähtökohtaisesti lapsia-liikennemerkkiä tulee käyttää kohteissa, joissa liikkuu tavallista runsaammin lapsia (erityisesti koulut, päiväkodit, leikkipaikat). Kaupungin alueelle esitetään liikennemerkin käytön tarkistamista koko tie- ja katuverkolla. Päiväkotien ja muiden hoitoyksiköiden ympäristöissä käytetään merkkiä, mikäli liikennemäärät ja -järjestelyt sekä yksikön toiminta sitä erityisesti edellyttävät. Tarpeettomat merkit tulee poistaa tai peittää mm. kesälomien ajaksi. Moottorikelkkareittien ylityskohdat Maantien ylittämiseksi tarkoitettu moottorikelkkareitin tai -uran ylityskohta vaatii maantielain ( /503) 37 3 momentin mukaan tienpitäjän luvan. Moottorikelkkailureitin ylityskohdasta ei saa aiheutua vaaraa liikenneturvallisuudelle eikä haittaa tien kunnossapidolle. Reittien ylläpitäjien on huolehdittava ylityskohtien näkemistä sekä reitillä ylityskohdan oikeanlaisesta merkitsemisestä. Ajoradan ylitys tulee tapahtua kohtisuoraan. Erityistä huomiota tulee kiinnittää siihen, että moottorikelkkareittiä käyttävät kelkkailijat havaitse- 36