Oulun seudun ammattikorkeakoulun viestinnän koulutusohjelman harjoitteluopas työnantajille

Transkriptio

1 Tarvitsetko viestintäalan harjoittelijoita? Oulun seudun ammattikorkeakoulun viestinnän koulutusohjelman harjoitteluopas työnantajille

2 Hyvä media-alan ammattilainen Sisältö Kädessäsi on Oulun seudun ammattikorkeakoulun viestinnän koulutusohjelman harjoittelua koskeva esite, jonka toivomme auttavan siinä tilanteessa, jossa etsit media-alan harjoittelijaa yritykseesi tai organisaatioosi. Kiitämme mielenkiinnosta ja toivomme oppaamme auttavan teitä sekä harjoittelijoiden löytämisessä että onnistuneen harjoittelun toteuttamisessa. Onnistunut harjoittelu auttaa parhaimmillaan työnantajaa rekrytointipulmissa ja harjoittelijaa työelämään tutustumisessa sekä ammatillisten käytäntöjen oppimisessa. Tuukka Uusitalo osastonjohtaja, viestinnän koulutusohjelma Heikki Tunkkari harjoitteluvastaava, viestinnän koulutusohjelma 1 Yleistä harjoittelusta Mitä on harjoittelu ammattikorkeakoulussa Millaisia harjoittelupaikkoja etsitään Harjoittelun ajoitus Miten ilmoittaa harjoittelupaikasta 4 2 Käytännön ohjeita harjoitteluun Palkaton/palkallinen harjoittelu Vakuutukset Ennen harjoittelua Harjoittelun aikana Harjoittelun päättyessä/jälkeen 6 3 Viestinnän koulutusohjelma Keitä opiskelijat ovat Viestinnän koulutusohjelman henkilökunta Viestinnän koulutusohjelman tilat Viestinnän koulutusohjelman erikoistumisalueet 10 2

3 1 Yleistä harjoittelusta 1.1 MITÄ ON HARJOITTELU AMMATTI- KORKEAKOULUSSA Työelämän ja opiskelun kohtaaminen on koulutuspolitiikan yksi keskeisiä tehtäviä. Ammattikorkeakouluissa yksi keskeinen tapa luoda yhteyksiä työelämän ja koulutuksen välille on kaikkiin opintoihin pakollisena kuuluva harjoittelu, jonka kesto viestinnän koulutusohjelmassa on viisi kuukautta. Harjoittelu suoritetaan pääsääntöisesti opintojen loppuvaiheessa, jolloin opiskelijan valmiudet työelämään ovat jo kohtuullisen hyvät. Harjoittelujakso on opiskelijoiden näkökulmasta merkittävin askel siirtymisessä opiskelusta kohti työelämää. Harjoittelu auttaa opiskelijaa suhteuttamaan omaa osaamistaan ja työllistymismahdollisuuksiaan työelämän vaatimuksiin. Lisäksi harjoittelu auttaa opiskelijaa suuntaamaan viimeisen tai viimeisten opiskeluvuosiensa opintoja tarkoituksenmukaisella tavalla ajatellen tulevia uravalintoja: monille opiskelijoille syntyy harjoittelun kautta ajatus opinnäytetyön tekemisestä, ja monet toteuttavatkin sen harjoittelupaikkansa kanssa. Työelämän näkökulmasta harjoittelu on erityisen merkittävää rekrytoinnin näkökulmasta. Harjoittelujakso on pitkä ja se antaa mahdollisuuden perehdyttää harjoitteluun saapuva opiskelija sekä yrityksen/organisaation toimintaan että omiin työtehtäviin. Harjoittelujakson aikana työnantaja saa käsityksen sekä harjoittelijan ammatillisesta osaamisesta että kyvystä sopeutua työyhteisöön. Usein harjoittelujakso johtaa lyhytaikaisten sijaisuuksien hoitamiseen jo opintojen loppuvaiheessa, ja monesti myös opiskelijan työllistymiseen. Aina harjoittelu ei kuitenkaan johda työllistymiseen, mutta henkilökunnan rekrytoinnin ja opiskelijan oman urasuunnittelun kannalta myös tällainen kokemus on merkittävä. Harjoittelu toimii samalla yhdyssiteenä ammattikorkeakoulun ja työelämän välillä. Opiskelijat laativat harjoittelustaan raportin, joka auttaa koulutuksen suunnittelusta vastaavia suuntaamaan opintojaan sekä opiskelijan että työelämän kannalta tarkoituksenmukaiseen suuntaan. Työnantajilta kerättävä palaute harjoittelujakson onnistumisesta palvelee samaa tarkoitusta. 1.2 MILLAISIA HARJOITTELUPAIKKOJA ETSITÄÄN Journalismin suuntautumisvaihtoehto Harjoittelupaikkoja voivat olla journalistiset tehtävät perinteisessä mediassa. Tällaisia ovat esimerkiksi toimittajan, sisällöntuottajan ja journalistisen tuottajan tehtävät sanoma- ja aikakauslehdessä, radiossa, televisiossa, uutistoimistossa ja sisällöntuotantoyrityksessä. Harjoittelu voi tapahtua myös uuden median journalistisessa sisällöntuotannossa kuten verkkoviestimissä, internetjulkaisuissa, digi-tv:ssä sekä eri medioiden yhdistelmissä. Niin ikään journalismin opiskelijat voivat harjoitella julkisella sektorilla, järjestöissä ja yrityksissä sisällöntuotanto- sekä sisäisen ja ulkoisen viestinnän tehtävissä. Tällaisia voivat olla esimerkiksi tiedotuslehden tai verkkojulkaisun toimittaminen, tiedotus- ja markkinointimateriaalien toimittaminen ja tapahtumien markkinointi. Mediatuottamisen suuntautumisvaihtoehto Mediatuottajan on perehdyttävä oman alansa tuotantoprosesseihin ja muiden ammattiryhmien työnkuviin. Siksi mediatuottajan harjoittelusta osa tai jopa kokonaankin voi olla työskentelyä eri mediatuotannoissa myös muussa kuin omassa roolissa. Tällaisia ovat olleet mm. avustavat tehtävät televisio- ja elokuvatuotannoissa, käsikirjoittaminen ja konseptisuunnittelu, markkinointiin ja tiedottamiseen liittyvät tehtävät, projektipäällikön/projektisuunnittelijan assistentin tehtävät sekä myös toimittajan työ eri välineissä. Harjoittelu on mahdollista olla myös työskentelyä projektisuunnittelijana tai -päällikkönä, tuotantopäällikkönä tai tuottajana sekä mediatuotannoissa, taiteellisissa projekteissa tai tapahtumatuotannossa. Lisäksi tuottajaopiskelijan on mahdollista suorittaa harjoittelu tuottajana tai projektipäällikkönä viestinnän koulutusohjelman toteuttamassa tilaustuotannossa. Kuvallisen viestinnän suuntautumisvaihtoehto mainostoimistot video- ja multimedia-alan yritykset sisällöntuotantoyritykset valokuvauksen eri alueet graafisen suunnittelijan työt vastaavat työtehtävät yrityksissä, yhteisöissä, projekteissa tai produktioissa freelance-työ 3

4 1.3 HARJOITTELUN AJOITUS Pääsääntöisesti harjoittelu ajoittuu viestinnän koulutusohjelmassa kolmannen opintovuoden keväällä (tammitoukokuu), jolloin opiskelijat ovat pääosin suorittaneet ammattiopintonsa ja heidän valmiutensa harjoitteluun ovat hyvät. Harjoittelun kesto on enimmillään viisi kuukautta mutta myös lyhyempi jakso kelpaa harjoitteluksi ja harjoittelun voi suorittaa useassakin työpaikassa. Harjoittelu on mahdollista suorittaa myös kesäaikana tai syyslukukaudella, koska osa opiskelijoista on kolmannen opintovuoden aikana vaihto-opiskelijana ulkomailla. 1.4 MITEN ILMOITTAA HARJOITTELUPAIKASTA Harjoittelupaikasta voi ilmoittaa verkossa olevalla sähköisellä harjoittelupaikan ilmoituslomakkeella. Lomake löytyy osoitteesta: Harjoittelupaikasta on myös mahdollista ilmoittaa sähköpostilla osoitteeseen: Sähköpostilla tapahtuvassa harjoittelupaikan avaamisessa on syytä vastata samoihin kysymyksiin kuin lomakkeessa on. Tieto harjoittelupaikasta menee molempia teitä välittömästi opiskelijoiden nähtäväksi opiskelijaintraan. Harjoittelupaikaista voi myös ilmoittaa osoitteeseen: Oulun seudun ammattikorkeakoulu Viestinnän koulutusohjelma Heikki Tunkkari Kotkantie Oulu Harjoittelusta on syytä ilmoittaa hyvissä ajoin, noin 2 3 kuukautta ennen harjoittelun alkamista ja antaa hakuaikaa vähintään 2 3 viikkoa, näin mahdollisimman moni ehtii havaita ilmoituksen. Harjoittelusta olisi hyvä ilmoittaa seuraavasti: Harjoittelujakso tammi toukokuu kesä elokuu syys joulukuu Harjoituspaikasta ilmoitettava syys marraskuu tammi huhtikuu huhti toukokuu (kesällä hakuilmoitus ei tavoita kaikkia) 2 Käytännön ohjeita harjoitteluun 2.1 PALKALLINEN/PALKATON HARJOITTELU Kysymys harjoitteluajan palkasta on työnantajan ja harjoittelijan välinen asia, ammattikorkeakoululla ei ole siihen mahdollista puuttua. Ohessa kuitenkin taustaksi tietoa asiasta käydystä keskustelusta. Ammattikorkeakoulu- ja osittain myös korkeakoulu/yliopistoihin kuuluva pakollinen harjoittelu on keskusteluttanut alan ammattilaisia sekä opiskelijoita muutaman viimeisen vuoden aikana. Erityisesti alan työntekijäliitot ovat olleet huolissaan opiskelijoiden käytöstä korvaamaan palkattua henkilökuntaa. On nähty uhkana, että juuri harjoittelijoiden takia alalle ei synny pysyviä työpaikkoja. Harjoittelusopimusta laadittaessa kannattaa muistaa, että mikäli kyseessä on itsenäistä työskentelyä edellyttävä työ, johon muuten otettaisiin palkattu työntekijä, on myös työharjoittelijan osalta syytä keskustella palkkauksesta ja noudattaa alan työehtosopimuksia. Esimerkiksi journalistisessa työssä on ollut käytäntö, jonka mukaan ensimmäinen kuukausi pakollisesta harjoittelusta on palkatonta, ja mikäli opiskelija tämän jälkeen siirtyy ns. kesätoimittajaa vastaavaan, itsenäistä työtä edellyttävään työtehtävään, hänelle maksetaan alan työehtosopimuksen mukaista harjoittelijan palkkaa. Harjoittelun palkallisuutta/palkattomuutta pohdittaessa on syytä ottaa huomioon paitsi työn vaativuus/itsenäisyys sekä tarvittavan ohjauksen määrä myös erityisesti aikuis- mutta monesti myös muiden opiskelijoiden pitkä aiempi työura alalla. Mahdollisia ovat esimerkiksi seuraavat harjoitteluaikaa koskevat mallit: 1. Työ on itsenäistä ja vaativaa, opiskelijalla henkilökohtaisten taitojensa ja/tai aiemman työkokemuksensa perusteella on edellytykset selvitä siitä. Tällöin suositellaan noudatettavaksi alan työehtosopimusten mukaista harjoittelijan palkkaa. Silloin opiskelija ei ole oikeutettu opintotukeen harjoittelun ajalta. 2. Harjoittelija ja työnantaja voivat päätyä myös työehtosopimusta pienempään palkkaan. Mikäli verotettava tulo 4

5

6 Harjoittelun kesto Tulevat työtehtävät Arvio opiskelijan osaamistasosta suhteessa työtehtäviin (mahdollisen ohjauksen ja perehdyttämisen määrä) Noudatettavat työajat (säännöllinen työaika, freelancer-pohjainen työ, vuorotyö, mahdolliset ylityöt ja niiden vaikutus harjoittelun kestoon) Harjoittelun palkallisuus/palkattomuus Harjoittelijan yhteyshenkilö työpaikalla on alle 505 euroa kuukaudessa, on opiskelija oikeutettu hakemaan opintotukea harjoittelujakson ajaksi. 3. Mikäli harjoittelija ja työnantaja päätyvät palkattomaan harjoitteluun, ei opiskelijalta tule edellyttää itsenäistä työskentelyä ja samoja tuloksia kuin palkkatyössä olevilta. Myös työn ohjauksesta ja harjoittelijan työtehtävistä oman kehittymisen näkökulmasta on syytä sopia ennen harjoittelua. Mikäli harjoittelu on palkatonta, on opiskelija oikeutettu opintotukeen harjoittelun ajalta. Harjoitteluun liittyvät palkkausasiat kuuluvat kuitenkin selvästi työnantajan ja harjoittelijan keskenään sopimiin asioihin. 2.2 VAKUUTUKSET Työharjoittelijan vakuutusturva määräytyy sen mukaan, onko kyseessä palkallinen vai palkaton harjoittelu: 1. Mikäli opiskelija on palkattomassa harjoittelussa, hän on koko harjoittelujaksonsa ajan normaalisti ammattikorkeakoulun vakuutusturvan piirissä, joka kattaa sekä työmatkalla että itse harjoittelussa mahdollisesti sattuvat onnettomuudet. 2. Mikäli opiskelija on palkallisessa harjoittelussa, hän on työsuhteessa työnantajaan ja näin ollen samanlaisessa asemassa kuin muu työnantajan palkkalistoilla oleva henkilökunta. Harjoitteluun liittyvät asiat kirjataan harjoittelijan, työnantajan ja ammattikorkeakoulun väliseen harjoittelusopimukseen, jonka kaikki osapuolet allekirjoittavat. 2.4 HARJOITTELUN AIKANA Perehdyttäminen tuleviin työtehtäviin, työnantajaan ja talon tapoihin luo edellytykset onnistuneelle harjoittelulle. Opiskelija on velvollinen jo ennen harjoittelupaikkaan saapumistaan tutustumaan työnantajaan joko julkisesti käytettävissä olevin lähtein tai mahdollisesti harjoittelua koskevissa neuvotteluissa annetun materiaalin perusteella. Harjoittelun kestäessä opiskelijalla on oltava nimetty yhteyshenkilö, johon hän voi tarvittaessa ottaa yhteyttä, mikäli ongelmia ilmenee. Yhteyshenkilö voi myös olla yhteydessä AMK:n viestinnän koulutusohjelman harjoitteluvastaavaan, Tomi Tuikkalaan (08) tai sähköposti: Mikäli harjoittelussa noudatetaan normaaleja työaikoja, työajan seurantaa ei ole tarpeen erikseen tehdä. Mikäli taas harjoittelu on freelancer-tyyppistä tai työtuntien määrä vaihtelee päivittäin, on opiskelija velvollinen pitämään tuntikirjanpitoa joko työnantajan tai ammattikorkeakoulun työajanseurantalomakkeelle ja hankkimaan siihen hyväksynnän työnantajalta kuukausittain. Työajanseurantalomakkeesta tulee ilmetä tehty työtehtävä, siihen käytetty tuntimäärä ja kellonajat. 2.3 ENNEN HARJOITTELUA Sekä työnantajan että harjoittelijan näkökulmasta onnistunut harjoittelujakso toteutuu parhaiten asioista jo ennakkoon sopimalla. Harjoittelijan on syytä tavata tuleva työnantaja hyvissä ajoin ennen harjoittelun alkamista ja käydä yhdessä harjoitteluun liittyvät asiat läpi. Neuvotteluissa on syytä sopia seuraavista asioista: 2.5 HARJOITTELUN PÄÄTTYESSÄ/JÄLKEEN Harjoittelun päättyessä työnantaja on velvollinen antamaan harjoittelijalle työtodistuksen tai muun vastaavan todistuksen harjoittelun suorittamisesta. Todistus on opiskelijalle pakollinen, sillä vain sen perusteella harjoittelu voidaan katsoa suoritetuksi. 6

7 Lisäksi työnantajaa pyydetään täyttämään harjoittelijan ja harjoittelun arviointilomake harjoittelun päättyessä. Arviointilomake on arvokas opintojen kehittämisen näkökulmasta. Lomakkeen saa harjoittelijalta harjoittelun päättyessä, ja sen voi palauttaa myös nimettömänä ammattikorkeakoululle mukana seuraavassa kirjekuoressa tai täyttää lomake sähköisesti osoitteessa: fi/kultt/harjoitteluarviointi Arviointilomakkeen täyttäminen ei kuitenkaan ole pakollista. Harjoittelun päättymisen jälkeen opiskelija laatii ammattikorkeakoululle raportin harjoittelustaan, jossa hän itse arvioi omaa harjoittelujaksoaan sekä esittelee harjoittelupaikkansa/työtehtävänsä muille alan opiskelijoille. 3 Viestinnän koulutusohjelma Viestinnän koulutusohjelma on osa Oulun seudun ammattikorkeakoulun Kulttuurialan yksikköä. Viestinnän koulutusohjelma ei kuitenkaan valmista opiskelijoita ensisijaisesti kulttuuri- ja taidealan tehtäviin vaan viestintään liittyviin ammatteihin pääsääntöisesti yrityksiin mutta myös julkihallintoon. Viestinnän koulutusohjelma on nelivuotinen. Yksi opintovuosi on kaikille opiskelijoille sama, se sisältää sekä korkeakoulun yleiset että viestintäalan erityiset perusopinnot kieliopinnoista oman alan peruskursseihin. Ensimmäisen opiskeluvuoden jälkeen alkavat ammattiopinnot, jotka kestävät harjoitteluineen ja opinnäytetöineen seuraavat kolme vuotta. Kaikkien viestinnän koulutusohjelmasta valmistuneiden tutkintonimike on medianomi (AMK). Korkeakouluille tyypillisen autonomian takia koulutusohjelmalla on ollut mahdollisuus itse valita koulutuksensa painopistealueet. Oulun seudun ammattikorkeakoulun viestinnän koulutusohjelmassa opetussuunnitelman lähtökohdaksi on valittu ammatillisen identiteetin kehittyminen ja siihen liittyvät ammatilliset opinnot. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että ammatillisissa opinnoissa opiskelijat ovat joko journalismin, kuvallisen viestinnän tai mediatuottamisen suuntautumisvaihtoehdoissa. Suuntautumisvaihtoehto määräytyy jo valintakoevaiheessa kullekin suuntautumisvaihtoehdolle erillisessä pääsykokeessa. Journalismin suuntautumisvaihtoehto Journalismin suuntautumisvaihtoehto antaa valmiudet toimia journalistisen sisällön tuottajana sekä perinteisessä mediassa että verkkoviestimissä. Erityisosaamisen alueensa opiskelija valitsee itse. Toimittajana medianomi on kotonaan crossmedian työtehtävissä, joissa täytyy hallita useiden välineiden ilmaisumuodot ja versioida juttuja eri välineisiin. Välineosaamisen lisäksi journalistin koulutuksen ydintä on yhteiskunnan ja ihmisen tuntemus. Toimittaja osaa tehdä maailman ymmärrettäväksi. Kuvallisen viestinnän suuntautumisvaihtoehto Kuvallisen viestinnän suuntautumisvaihtoehto kouluttaa visuaalisen viestinnän tekijöitä eri ammatteihin graafisten ja mediatuotteiden suunnitteluun digitaalisessa ympäristössä. Kolmantena vuonna opiskelija valitsee yhden erityisosaamisen alueen. Koulutuksen erikoistumisalueet ovat (1) langattomat päätelaitteet, (2) liikkuva kuva, (3) liikkuvan kuvan erikoistekniikat ja jälkityöt, (4) interaktiivisuus ja (5) monialagrafiikka. Mediatuottamisen suuntautumisvaihtoehto Mediatuottamisen suuntautumisvaihtoehdon opinnoissa perehdytään sisällöntuotannon kokonaisuuteen ideoinnista ja käsikirjoituksesta eri tuotantoprosesseihin, rahoituksesta kohderyhmiin, markkinointiin ja arkistointiin. Mediatuottaja on tuotantojen kokonaisvastuullinen vetäjä ja tuntee mediatuotantojen kaikki osa-alueet. Mediatuottaja voi työskennellä mm. itsenäisissä tuotantoyhtiöissä, julkisen palvelun mediassa sekä tilaustuotantojen projektipäällikkönä. 3.1 KEITÄ OPISKELIJAT OVAT Ammattikorkeakoulu on nimensä mukaisesti korkeakoulu; ammattikorkeakouluun hakeutuvat opiskelijat ovat pohjakoulutukseltaan suorittaneet ns. toisen asteen opinnot eli useimmissa tapauksissa he ovat ylioppilaita tai he ovat suorittaneet toisen asteen ammatillisen perustutkinnon joko viestintä- tai muulla alalla. Viestinnän koulutusohjelman opiskelijoista noin 90 prosenttia on ylioppilaita. Lisäksi monilla saattaa olla takanaan aiempia opintoja muilla aloilla ammattikorkeakouluissa tai yliopistoissa/korkeakouluissa. Iältään opiskelijat ovat pääosin vuoden ikäisiä mutta mukana on myös aikuisopiskelijoita tai työelämässä jo pitkään olleita. 7

8

9 Viestintä on ammattikorkeakoulun suosituimpia koulutusohjelmia. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että vuosittain yhtä aloituspaikkaa kohti on hakijaa. Opiskelijat koulutusohjelmaan valitaan aiemmasta koulutuksesta saatavien lähtöpisteiden ja suuntautumisvaihtoehtokohtaisten pääsykokeitten kautta. Suuri hakijamäärä ja alalla menestymisen edellytyksiä ja motivaatiota mittaava pääsykoe takaavat, että viestintäalan opiskelijoilla on hyvä, jopa erinomainen koulutuspohja opinnoille. Lisäksi he ovat motivoituneita opiskelemaan ja tulevaisuudessa myös työskentelemään viestintäalalla. Joissakin tapauksissa ammatillista koulutusta vaivaa ns. pakkohaku eli nuorten on haettava opiskelemaan sosiaaliturvansa säilyttääkseen ja näin osa opiskelijoista päätyy alalle, jota he eivät varsinaisesti ole haluamassa. Viestinnän koulutusohjelma ei tunne tätä ongelmaa. Kaikista näistä syistä johtuen opintojen keskeyttämisprosentti viestinnän koulutusohjelmassa on todella pieni. Opiskelijat valmistuvat pääsääntöisesti ajallaan ja useimmissa tapauksissa keskeisin opintojen viivästymisen syy on työskentely alalla jo kesken opintojen. 3.2 VIESTINNÄN KOULUTUSOHJELMAN HENKILÖKUNTA Ammattikorkeakoulun opetushenkilökunnan pätevyysvaatimukset ovat haastavat. Heiltä edellytetään ylempää korkeakoulututkintoa opettamaltaan alalta. Lisäksi vaaditaan kolmen vuoden ammatillista työkokemusta opetettavalta alalta (ammatilliseksi työkokemukseksi ei lasketa opettajan työtä vaan nimenomaan työskentelyä viestintäalalla opetettavaan alaan liittyvissä tehtävissä). Opettajalta vaaditaan myös noin vuoden mittaiset pedagogiset opinnot. Oulun seudun ammattikorkeakoulun opettajien keski-ikä on vuoden välillä ja he edustavat sekä koulutuksensa että työelämäkokemuksensa puolesta laaja-alaisesti koko media-alaa. Opettajat ovat työskennelleet journalisteina, graafisina suunnittelijoina, tuottajina, projektipäälliköinä, kuvaajina, konseptisuunnittelijoina jne. sekä pohjoispohjalaisissa että muualla maassa olevissa yrityksissä. Merkille pantavaa on myös, että henkilökunta tuntee hyvin alan pienten yritysten mahdollisuudet ja ongelmat, sillä yli puolet henkilökunnasta on työskennellyt itsenäisinä yrittäjinä, osa työskentelee edelleenkin oman työn ohella. Tuntuma median tekijöihin on näin ollen laaja ja monipuolinen. Lisäksi monet viestintäalalla työskentelevät erityisesti Oulun seudulla ovat käyneet viestinnän koulutusohjelmissa luennoitsijoina tai produktioitten ammatillisina ohjaajina. Näin myös opiskelijoille on syntynyt elävä yhteys elinkeinoelämään jo opiskelun aikana. 3.3 VIESTINNÄN KOULUTUSOHJELMAN TILAT Viestinnän koulutusohjelmalla on vuoden 2005 alussa valmistunut Oulun Kaukovainiolle uudet toimitilat. Samoissa tiloissa toimivat ammattikorkeakoulun Tekniikan yksikkö ja muu Kulttuurialan yksikkö (musiikin ja tanssin osastot). Kokonaisuus on ainutlaatuinen ajatellen monipuolisia mediatuotantoja. Koulutusohjelmalla on käytössään huippumodernit, täysin digitaaliset, broadcast-tasoiset tuotantovälineistöt Crossmediastudio (90 neliötä) ja kuvatarkkaamo seitsemän metriä korkea 90 neliön studio 3D-virtuaalilavastus 3D-tracking -ohjelmistolla 3-kameratekniikka (yksi kamera vapaasti liikuteltavissa lavasteissa, kaksi muuta panorointi- ja tilttauskamerat) 36-kanavainen valo-ohjaus Editointilaitteet 1 kpl Mac-pohjainen ja 1 kpl PC-pohjainen luokka video- ja äänieditointiin ja sen opetukseen 3 kpl off-line edit 2 kpl on-line edit radio-edit 24-kanavainen digitaalinen Dolby Surround 5.1. äänieditointiyksikkö Videoesitystilat 250-paikkainen konserttisali laadukkaalla videotykillä 30-paikkainen videoluokka Dolby Surround 5.1 -äänentoistolla Muut tilat Koko rakennuksessa useita muita valmiiksi kaapeloituja tiloja tuotantoja varten 250-neliöinen 10 metriä korkea näyttämösali 2 kpl 100-neliöinen tanssistudio 60-neliöinen äänitysstudio 9

10 Harjoitustoimitus Journalismin suuntautumisvaihtoehdolla on käytössään oma harjoitustoimitus, jossa on mahdollisuus koostaa tekstiä, ääntä ja verkkolehtiä. Harjoitustoimitus sijaitsee tv-studion vieressä, ja se tekee mahdolliseksi harjoitella tv-journalismia studioympäristössä. Jakelukanavina journalismin suuntaumisvaihtoehdon harjoitustöille ovat toistaiseksi nettiradio ja verkkolehti, tulevaisuudessa myös kaapelitelevisio. Valokuvaus- ja kuvankäsittelytilat Studiokuvauksessa käytössä crossmediastudio sekä asianmukaisesti varustettu luokkatila, jossa myös tuotekuvaus- ja repropöydät kuvankäsittely Mac-laiteympäristössä, jossa ammattitason kuvankäsittelyohjelmisto, piirtopöydät ja laadukas suurkoon skanneri pimiö perinteisen kuvanvalmistuksen menetelmiin QTVR-kalusto ja -ohjelmisto VR-panoraamojen ja -objektien tekemiseen kamerat: täyden koon digitaalijärjestelmäkamerat, kino- ja keskikoon filmikamerat, palkkikamera Graafisen suunnittelun tilat, laitteet ja ohjelmistot 1 kpl PC-pohjainen ja 1 kpl Mac-pohjainen tietokoneluokka typografian, graafisen suunnittelun, digitaalisen kuvankäsittelyn, sivuntaiton ja web-suunnittelun opetukseen graafisen alan ammattimaiset suunnittelu- ja tuotantoohjelmistot sekä fonttien hallinnan ohjelmistot neutraaleilla harmailla seinillä varustettu Mac-luokka varustettu värihallinnan opetukseen ja testaamiseen 1 kpl tuotantostudio PC- ja Mac-pohjaisine tietokoneineen ja ohjelmistoineen erityisesti graafisten ja web-tuotantojen käyttöön laadukas ison formaatin diaskanneri sekä laadukas tasoskanneri pintaoriginaalien skannaukseen 2 kpl väritulostimia vedostukseen 3.4 VIESTINNÄN KOULUTUSOHJELMAN ERIKOISTUMISALUEET Ammattikorkeakouluilla on lain nojalla myös aluekehitystehtävä. Käytännössä se tarkoittaa, että AMK:n tehtävänä on koulutusaloillaan osallistua toimialan kehittämiseen omalla alueellaan. Viestinnän koulutusohjelma on valinnut erikoistumisalueikseen sellaisia aloja, joita ei Pohjois-Pohjanmaalla vielä toistaiseksi media-alalla ole kovin vahvasti olemassa, mutta joissa nähdään kasvun edellytyksiä. Ensimmäinen ja pidempään kehitelty alue on sisällöntuotanto mobiileihin päätelaitteisiin ja monikanavajakelu. Toiminta aloitettiin vuonna 2002 Mobiart-hankkeella, jossa luotiin noin alalla toimivan yrityksen verkosto ja rahoitettiin kahdeksan pilotin kehitystyö. Osa näistäkin piloteista on jo päätynyt kansainvälisille markkinoille. Työtä jatketaan parhaillaan Mobient-projektissa, joka tähtää jo selkeämmin liiketaloudellisesti kannattavien tuotteiden kehittämiseen ja kansainvälisiin markkinoihin. Kaikki hankkeet toimivat läheisessä kontaktissa alan yrityksiin ja ammattikorkeakoulun muihin yksiköihin/muihin ammattikorkeakouluihin. Projektien tuloksia hyödynnetään opetussuunnitelmien kehittämisessä, harjoittelussa ja opinnäytetöiden aiheissa. Toinen kehittämisen alue on tv-tuotanto ja siellä erityisesti niin sanottujen ei-fiktiivisten televisio-ohjelmaformaattien kehittäminen. Koulutuksen suunnittelu on aloitettu vuonna 2002 ja uudet toimitilat mahdollistavat formaatti-ideoiden kehittämisen ja pilotoinnin. Kehitystyö tapahtuu yhteistyössä Yleisradion ja paikallisten mutta myös muualta Suomesta olevien itsenäisten tuotantoyhtiöiden kanssa. Tämänkin projektin tuloksia hyödynnetään opetussuunnitelmien kehittämisessä, harjoittelussa ja opinnäytetöiden aiheissa. Lisäksi monikäyttö musiikin, tanssin ja tekniikan tilojen kanssa antaa mahdollisuudet erilaisiin teknologisiin ja sisällöllisiin kokeiluihin. 10

11

12 KULTTUURIALAN YKSIKKÖ KOTKANTIE 1, OULU PUH. (08) , FAKSI (08) Oamkin Viestintäpalvelut 2006 / 300