Oulun seudun ammattikorkeakoulun viestinnän koulutusohjelman harjoitteluopas työnantajille

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Oulun seudun ammattikorkeakoulun viestinnän koulutusohjelman harjoitteluopas työnantajille"

Transkriptio

1 Tarvitsetko viestintäalan harjoittelijoita? Oulun seudun ammattikorkeakoulun viestinnän koulutusohjelman harjoitteluopas työnantajille

2 Hyvä media-alan ammattilainen Sisältö Kädessäsi on Oulun seudun ammattikorkeakoulun viestinnän koulutusohjelman harjoittelua koskeva esite, jonka toivomme auttavan siinä tilanteessa, jossa etsit media-alan harjoittelijaa yritykseesi tai organisaatioosi. Kiitämme mielenkiinnosta ja toivomme oppaamme auttavan teitä sekä harjoittelijoiden löytämisessä että onnistuneen harjoittelun toteuttamisessa. Onnistunut harjoittelu auttaa parhaimmillaan työnantajaa rekrytointipulmissa ja harjoittelijaa työelämään tutustumisessa sekä ammatillisten käytäntöjen oppimisessa. Tuukka Uusitalo osastonjohtaja, viestinnän koulutusohjelma Heikki Tunkkari harjoitteluvastaava, viestinnän koulutusohjelma 1 Yleistä harjoittelusta Mitä on harjoittelu ammattikorkeakoulussa Millaisia harjoittelupaikkoja etsitään Harjoittelun ajoitus Miten ilmoittaa harjoittelupaikasta 4 2 Käytännön ohjeita harjoitteluun Palkaton/palkallinen harjoittelu Vakuutukset Ennen harjoittelua Harjoittelun aikana Harjoittelun päättyessä/jälkeen 6 3 Viestinnän koulutusohjelma Keitä opiskelijat ovat Viestinnän koulutusohjelman henkilökunta Viestinnän koulutusohjelman tilat Viestinnän koulutusohjelman erikoistumisalueet 10 2

3 1 Yleistä harjoittelusta 1.1 MITÄ ON HARJOITTELU AMMATTI- KORKEAKOULUSSA Työelämän ja opiskelun kohtaaminen on koulutuspolitiikan yksi keskeisiä tehtäviä. Ammattikorkeakouluissa yksi keskeinen tapa luoda yhteyksiä työelämän ja koulutuksen välille on kaikkiin opintoihin pakollisena kuuluva harjoittelu, jonka kesto viestinnän koulutusohjelmassa on viisi kuukautta. Harjoittelu suoritetaan pääsääntöisesti opintojen loppuvaiheessa, jolloin opiskelijan valmiudet työelämään ovat jo kohtuullisen hyvät. Harjoittelujakso on opiskelijoiden näkökulmasta merkittävin askel siirtymisessä opiskelusta kohti työelämää. Harjoittelu auttaa opiskelijaa suhteuttamaan omaa osaamistaan ja työllistymismahdollisuuksiaan työelämän vaatimuksiin. Lisäksi harjoittelu auttaa opiskelijaa suuntaamaan viimeisen tai viimeisten opiskeluvuosiensa opintoja tarkoituksenmukaisella tavalla ajatellen tulevia uravalintoja: monille opiskelijoille syntyy harjoittelun kautta ajatus opinnäytetyön tekemisestä, ja monet toteuttavatkin sen harjoittelupaikkansa kanssa. Työelämän näkökulmasta harjoittelu on erityisen merkittävää rekrytoinnin näkökulmasta. Harjoittelujakso on pitkä ja se antaa mahdollisuuden perehdyttää harjoitteluun saapuva opiskelija sekä yrityksen/organisaation toimintaan että omiin työtehtäviin. Harjoittelujakson aikana työnantaja saa käsityksen sekä harjoittelijan ammatillisesta osaamisesta että kyvystä sopeutua työyhteisöön. Usein harjoittelujakso johtaa lyhytaikaisten sijaisuuksien hoitamiseen jo opintojen loppuvaiheessa, ja monesti myös opiskelijan työllistymiseen. Aina harjoittelu ei kuitenkaan johda työllistymiseen, mutta henkilökunnan rekrytoinnin ja opiskelijan oman urasuunnittelun kannalta myös tällainen kokemus on merkittävä. Harjoittelu toimii samalla yhdyssiteenä ammattikorkeakoulun ja työelämän välillä. Opiskelijat laativat harjoittelustaan raportin, joka auttaa koulutuksen suunnittelusta vastaavia suuntaamaan opintojaan sekä opiskelijan että työelämän kannalta tarkoituksenmukaiseen suuntaan. Työnantajilta kerättävä palaute harjoittelujakson onnistumisesta palvelee samaa tarkoitusta. 1.2 MILLAISIA HARJOITTELUPAIKKOJA ETSITÄÄN Journalismin suuntautumisvaihtoehto Harjoittelupaikkoja voivat olla journalistiset tehtävät perinteisessä mediassa. Tällaisia ovat esimerkiksi toimittajan, sisällöntuottajan ja journalistisen tuottajan tehtävät sanoma- ja aikakauslehdessä, radiossa, televisiossa, uutistoimistossa ja sisällöntuotantoyrityksessä. Harjoittelu voi tapahtua myös uuden median journalistisessa sisällöntuotannossa kuten verkkoviestimissä, internetjulkaisuissa, digi-tv:ssä sekä eri medioiden yhdistelmissä. Niin ikään journalismin opiskelijat voivat harjoitella julkisella sektorilla, järjestöissä ja yrityksissä sisällöntuotanto- sekä sisäisen ja ulkoisen viestinnän tehtävissä. Tällaisia voivat olla esimerkiksi tiedotuslehden tai verkkojulkaisun toimittaminen, tiedotus- ja markkinointimateriaalien toimittaminen ja tapahtumien markkinointi. Mediatuottamisen suuntautumisvaihtoehto Mediatuottajan on perehdyttävä oman alansa tuotantoprosesseihin ja muiden ammattiryhmien työnkuviin. Siksi mediatuottajan harjoittelusta osa tai jopa kokonaankin voi olla työskentelyä eri mediatuotannoissa myös muussa kuin omassa roolissa. Tällaisia ovat olleet mm. avustavat tehtävät televisio- ja elokuvatuotannoissa, käsikirjoittaminen ja konseptisuunnittelu, markkinointiin ja tiedottamiseen liittyvät tehtävät, projektipäällikön/projektisuunnittelijan assistentin tehtävät sekä myös toimittajan työ eri välineissä. Harjoittelu on mahdollista olla myös työskentelyä projektisuunnittelijana tai -päällikkönä, tuotantopäällikkönä tai tuottajana sekä mediatuotannoissa, taiteellisissa projekteissa tai tapahtumatuotannossa. Lisäksi tuottajaopiskelijan on mahdollista suorittaa harjoittelu tuottajana tai projektipäällikkönä viestinnän koulutusohjelman toteuttamassa tilaustuotannossa. Kuvallisen viestinnän suuntautumisvaihtoehto mainostoimistot video- ja multimedia-alan yritykset sisällöntuotantoyritykset valokuvauksen eri alueet graafisen suunnittelijan työt vastaavat työtehtävät yrityksissä, yhteisöissä, projekteissa tai produktioissa freelance-työ 3

4 1.3 HARJOITTELUN AJOITUS Pääsääntöisesti harjoittelu ajoittuu viestinnän koulutusohjelmassa kolmannen opintovuoden keväällä (tammitoukokuu), jolloin opiskelijat ovat pääosin suorittaneet ammattiopintonsa ja heidän valmiutensa harjoitteluun ovat hyvät. Harjoittelun kesto on enimmillään viisi kuukautta mutta myös lyhyempi jakso kelpaa harjoitteluksi ja harjoittelun voi suorittaa useassakin työpaikassa. Harjoittelu on mahdollista suorittaa myös kesäaikana tai syyslukukaudella, koska osa opiskelijoista on kolmannen opintovuoden aikana vaihto-opiskelijana ulkomailla. 1.4 MITEN ILMOITTAA HARJOITTELUPAIKASTA Harjoittelupaikasta voi ilmoittaa verkossa olevalla sähköisellä harjoittelupaikan ilmoituslomakkeella. Lomake löytyy osoitteesta: Harjoittelupaikasta on myös mahdollista ilmoittaa sähköpostilla osoitteeseen: Sähköpostilla tapahtuvassa harjoittelupaikan avaamisessa on syytä vastata samoihin kysymyksiin kuin lomakkeessa on. Tieto harjoittelupaikasta menee molempia teitä välittömästi opiskelijoiden nähtäväksi opiskelijaintraan. Harjoittelupaikaista voi myös ilmoittaa osoitteeseen: Oulun seudun ammattikorkeakoulu Viestinnän koulutusohjelma Heikki Tunkkari Kotkantie Oulu Harjoittelusta on syytä ilmoittaa hyvissä ajoin, noin 2 3 kuukautta ennen harjoittelun alkamista ja antaa hakuaikaa vähintään 2 3 viikkoa, näin mahdollisimman moni ehtii havaita ilmoituksen. Harjoittelusta olisi hyvä ilmoittaa seuraavasti: Harjoittelujakso tammi toukokuu kesä elokuu syys joulukuu Harjoituspaikasta ilmoitettava syys marraskuu tammi huhtikuu huhti toukokuu (kesällä hakuilmoitus ei tavoita kaikkia) 2 Käytännön ohjeita harjoitteluun 2.1 PALKALLINEN/PALKATON HARJOITTELU Kysymys harjoitteluajan palkasta on työnantajan ja harjoittelijan välinen asia, ammattikorkeakoululla ei ole siihen mahdollista puuttua. Ohessa kuitenkin taustaksi tietoa asiasta käydystä keskustelusta. Ammattikorkeakoulu- ja osittain myös korkeakoulu/yliopistoihin kuuluva pakollinen harjoittelu on keskusteluttanut alan ammattilaisia sekä opiskelijoita muutaman viimeisen vuoden aikana. Erityisesti alan työntekijäliitot ovat olleet huolissaan opiskelijoiden käytöstä korvaamaan palkattua henkilökuntaa. On nähty uhkana, että juuri harjoittelijoiden takia alalle ei synny pysyviä työpaikkoja. Harjoittelusopimusta laadittaessa kannattaa muistaa, että mikäli kyseessä on itsenäistä työskentelyä edellyttävä työ, johon muuten otettaisiin palkattu työntekijä, on myös työharjoittelijan osalta syytä keskustella palkkauksesta ja noudattaa alan työehtosopimuksia. Esimerkiksi journalistisessa työssä on ollut käytäntö, jonka mukaan ensimmäinen kuukausi pakollisesta harjoittelusta on palkatonta, ja mikäli opiskelija tämän jälkeen siirtyy ns. kesätoimittajaa vastaavaan, itsenäistä työtä edellyttävään työtehtävään, hänelle maksetaan alan työehtosopimuksen mukaista harjoittelijan palkkaa. Harjoittelun palkallisuutta/palkattomuutta pohdittaessa on syytä ottaa huomioon paitsi työn vaativuus/itsenäisyys sekä tarvittavan ohjauksen määrä myös erityisesti aikuis- mutta monesti myös muiden opiskelijoiden pitkä aiempi työura alalla. Mahdollisia ovat esimerkiksi seuraavat harjoitteluaikaa koskevat mallit: 1. Työ on itsenäistä ja vaativaa, opiskelijalla henkilökohtaisten taitojensa ja/tai aiemman työkokemuksensa perusteella on edellytykset selvitä siitä. Tällöin suositellaan noudatettavaksi alan työehtosopimusten mukaista harjoittelijan palkkaa. Silloin opiskelija ei ole oikeutettu opintotukeen harjoittelun ajalta. 2. Harjoittelija ja työnantaja voivat päätyä myös työehtosopimusta pienempään palkkaan. Mikäli verotettava tulo 4

5

6 Harjoittelun kesto Tulevat työtehtävät Arvio opiskelijan osaamistasosta suhteessa työtehtäviin (mahdollisen ohjauksen ja perehdyttämisen määrä) Noudatettavat työajat (säännöllinen työaika, freelancer-pohjainen työ, vuorotyö, mahdolliset ylityöt ja niiden vaikutus harjoittelun kestoon) Harjoittelun palkallisuus/palkattomuus Harjoittelijan yhteyshenkilö työpaikalla on alle 505 euroa kuukaudessa, on opiskelija oikeutettu hakemaan opintotukea harjoittelujakson ajaksi. 3. Mikäli harjoittelija ja työnantaja päätyvät palkattomaan harjoitteluun, ei opiskelijalta tule edellyttää itsenäistä työskentelyä ja samoja tuloksia kuin palkkatyössä olevilta. Myös työn ohjauksesta ja harjoittelijan työtehtävistä oman kehittymisen näkökulmasta on syytä sopia ennen harjoittelua. Mikäli harjoittelu on palkatonta, on opiskelija oikeutettu opintotukeen harjoittelun ajalta. Harjoitteluun liittyvät palkkausasiat kuuluvat kuitenkin selvästi työnantajan ja harjoittelijan keskenään sopimiin asioihin. 2.2 VAKUUTUKSET Työharjoittelijan vakuutusturva määräytyy sen mukaan, onko kyseessä palkallinen vai palkaton harjoittelu: 1. Mikäli opiskelija on palkattomassa harjoittelussa, hän on koko harjoittelujaksonsa ajan normaalisti ammattikorkeakoulun vakuutusturvan piirissä, joka kattaa sekä työmatkalla että itse harjoittelussa mahdollisesti sattuvat onnettomuudet. 2. Mikäli opiskelija on palkallisessa harjoittelussa, hän on työsuhteessa työnantajaan ja näin ollen samanlaisessa asemassa kuin muu työnantajan palkkalistoilla oleva henkilökunta. Harjoitteluun liittyvät asiat kirjataan harjoittelijan, työnantajan ja ammattikorkeakoulun väliseen harjoittelusopimukseen, jonka kaikki osapuolet allekirjoittavat. 2.4 HARJOITTELUN AIKANA Perehdyttäminen tuleviin työtehtäviin, työnantajaan ja talon tapoihin luo edellytykset onnistuneelle harjoittelulle. Opiskelija on velvollinen jo ennen harjoittelupaikkaan saapumistaan tutustumaan työnantajaan joko julkisesti käytettävissä olevin lähtein tai mahdollisesti harjoittelua koskevissa neuvotteluissa annetun materiaalin perusteella. Harjoittelun kestäessä opiskelijalla on oltava nimetty yhteyshenkilö, johon hän voi tarvittaessa ottaa yhteyttä, mikäli ongelmia ilmenee. Yhteyshenkilö voi myös olla yhteydessä AMK:n viestinnän koulutusohjelman harjoitteluvastaavaan, Tomi Tuikkalaan (08) tai sähköposti: Mikäli harjoittelussa noudatetaan normaaleja työaikoja, työajan seurantaa ei ole tarpeen erikseen tehdä. Mikäli taas harjoittelu on freelancer-tyyppistä tai työtuntien määrä vaihtelee päivittäin, on opiskelija velvollinen pitämään tuntikirjanpitoa joko työnantajan tai ammattikorkeakoulun työajanseurantalomakkeelle ja hankkimaan siihen hyväksynnän työnantajalta kuukausittain. Työajanseurantalomakkeesta tulee ilmetä tehty työtehtävä, siihen käytetty tuntimäärä ja kellonajat. 2.3 ENNEN HARJOITTELUA Sekä työnantajan että harjoittelijan näkökulmasta onnistunut harjoittelujakso toteutuu parhaiten asioista jo ennakkoon sopimalla. Harjoittelijan on syytä tavata tuleva työnantaja hyvissä ajoin ennen harjoittelun alkamista ja käydä yhdessä harjoitteluun liittyvät asiat läpi. Neuvotteluissa on syytä sopia seuraavista asioista: 2.5 HARJOITTELUN PÄÄTTYESSÄ/JÄLKEEN Harjoittelun päättyessä työnantaja on velvollinen antamaan harjoittelijalle työtodistuksen tai muun vastaavan todistuksen harjoittelun suorittamisesta. Todistus on opiskelijalle pakollinen, sillä vain sen perusteella harjoittelu voidaan katsoa suoritetuksi. 6

7 Lisäksi työnantajaa pyydetään täyttämään harjoittelijan ja harjoittelun arviointilomake harjoittelun päättyessä. Arviointilomake on arvokas opintojen kehittämisen näkökulmasta. Lomakkeen saa harjoittelijalta harjoittelun päättyessä, ja sen voi palauttaa myös nimettömänä ammattikorkeakoululle mukana seuraavassa kirjekuoressa tai täyttää lomake sähköisesti osoitteessa: fi/kultt/harjoitteluarviointi Arviointilomakkeen täyttäminen ei kuitenkaan ole pakollista. Harjoittelun päättymisen jälkeen opiskelija laatii ammattikorkeakoululle raportin harjoittelustaan, jossa hän itse arvioi omaa harjoittelujaksoaan sekä esittelee harjoittelupaikkansa/työtehtävänsä muille alan opiskelijoille. 3 Viestinnän koulutusohjelma Viestinnän koulutusohjelma on osa Oulun seudun ammattikorkeakoulun Kulttuurialan yksikköä. Viestinnän koulutusohjelma ei kuitenkaan valmista opiskelijoita ensisijaisesti kulttuuri- ja taidealan tehtäviin vaan viestintään liittyviin ammatteihin pääsääntöisesti yrityksiin mutta myös julkihallintoon. Viestinnän koulutusohjelma on nelivuotinen. Yksi opintovuosi on kaikille opiskelijoille sama, se sisältää sekä korkeakoulun yleiset että viestintäalan erityiset perusopinnot kieliopinnoista oman alan peruskursseihin. Ensimmäisen opiskeluvuoden jälkeen alkavat ammattiopinnot, jotka kestävät harjoitteluineen ja opinnäytetöineen seuraavat kolme vuotta. Kaikkien viestinnän koulutusohjelmasta valmistuneiden tutkintonimike on medianomi (AMK). Korkeakouluille tyypillisen autonomian takia koulutusohjelmalla on ollut mahdollisuus itse valita koulutuksensa painopistealueet. Oulun seudun ammattikorkeakoulun viestinnän koulutusohjelmassa opetussuunnitelman lähtökohdaksi on valittu ammatillisen identiteetin kehittyminen ja siihen liittyvät ammatilliset opinnot. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että ammatillisissa opinnoissa opiskelijat ovat joko journalismin, kuvallisen viestinnän tai mediatuottamisen suuntautumisvaihtoehdoissa. Suuntautumisvaihtoehto määräytyy jo valintakoevaiheessa kullekin suuntautumisvaihtoehdolle erillisessä pääsykokeessa. Journalismin suuntautumisvaihtoehto Journalismin suuntautumisvaihtoehto antaa valmiudet toimia journalistisen sisällön tuottajana sekä perinteisessä mediassa että verkkoviestimissä. Erityisosaamisen alueensa opiskelija valitsee itse. Toimittajana medianomi on kotonaan crossmedian työtehtävissä, joissa täytyy hallita useiden välineiden ilmaisumuodot ja versioida juttuja eri välineisiin. Välineosaamisen lisäksi journalistin koulutuksen ydintä on yhteiskunnan ja ihmisen tuntemus. Toimittaja osaa tehdä maailman ymmärrettäväksi. Kuvallisen viestinnän suuntautumisvaihtoehto Kuvallisen viestinnän suuntautumisvaihtoehto kouluttaa visuaalisen viestinnän tekijöitä eri ammatteihin graafisten ja mediatuotteiden suunnitteluun digitaalisessa ympäristössä. Kolmantena vuonna opiskelija valitsee yhden erityisosaamisen alueen. Koulutuksen erikoistumisalueet ovat (1) langattomat päätelaitteet, (2) liikkuva kuva, (3) liikkuvan kuvan erikoistekniikat ja jälkityöt, (4) interaktiivisuus ja (5) monialagrafiikka. Mediatuottamisen suuntautumisvaihtoehto Mediatuottamisen suuntautumisvaihtoehdon opinnoissa perehdytään sisällöntuotannon kokonaisuuteen ideoinnista ja käsikirjoituksesta eri tuotantoprosesseihin, rahoituksesta kohderyhmiin, markkinointiin ja arkistointiin. Mediatuottaja on tuotantojen kokonaisvastuullinen vetäjä ja tuntee mediatuotantojen kaikki osa-alueet. Mediatuottaja voi työskennellä mm. itsenäisissä tuotantoyhtiöissä, julkisen palvelun mediassa sekä tilaustuotantojen projektipäällikkönä. 3.1 KEITÄ OPISKELIJAT OVAT Ammattikorkeakoulu on nimensä mukaisesti korkeakoulu; ammattikorkeakouluun hakeutuvat opiskelijat ovat pohjakoulutukseltaan suorittaneet ns. toisen asteen opinnot eli useimmissa tapauksissa he ovat ylioppilaita tai he ovat suorittaneet toisen asteen ammatillisen perustutkinnon joko viestintä- tai muulla alalla. Viestinnän koulutusohjelman opiskelijoista noin 90 prosenttia on ylioppilaita. Lisäksi monilla saattaa olla takanaan aiempia opintoja muilla aloilla ammattikorkeakouluissa tai yliopistoissa/korkeakouluissa. Iältään opiskelijat ovat pääosin vuoden ikäisiä mutta mukana on myös aikuisopiskelijoita tai työelämässä jo pitkään olleita. 7

8

9 Viestintä on ammattikorkeakoulun suosituimpia koulutusohjelmia. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että vuosittain yhtä aloituspaikkaa kohti on hakijaa. Opiskelijat koulutusohjelmaan valitaan aiemmasta koulutuksesta saatavien lähtöpisteiden ja suuntautumisvaihtoehtokohtaisten pääsykokeitten kautta. Suuri hakijamäärä ja alalla menestymisen edellytyksiä ja motivaatiota mittaava pääsykoe takaavat, että viestintäalan opiskelijoilla on hyvä, jopa erinomainen koulutuspohja opinnoille. Lisäksi he ovat motivoituneita opiskelemaan ja tulevaisuudessa myös työskentelemään viestintäalalla. Joissakin tapauksissa ammatillista koulutusta vaivaa ns. pakkohaku eli nuorten on haettava opiskelemaan sosiaaliturvansa säilyttääkseen ja näin osa opiskelijoista päätyy alalle, jota he eivät varsinaisesti ole haluamassa. Viestinnän koulutusohjelma ei tunne tätä ongelmaa. Kaikista näistä syistä johtuen opintojen keskeyttämisprosentti viestinnän koulutusohjelmassa on todella pieni. Opiskelijat valmistuvat pääsääntöisesti ajallaan ja useimmissa tapauksissa keskeisin opintojen viivästymisen syy on työskentely alalla jo kesken opintojen. 3.2 VIESTINNÄN KOULUTUSOHJELMAN HENKILÖKUNTA Ammattikorkeakoulun opetushenkilökunnan pätevyysvaatimukset ovat haastavat. Heiltä edellytetään ylempää korkeakoulututkintoa opettamaltaan alalta. Lisäksi vaaditaan kolmen vuoden ammatillista työkokemusta opetettavalta alalta (ammatilliseksi työkokemukseksi ei lasketa opettajan työtä vaan nimenomaan työskentelyä viestintäalalla opetettavaan alaan liittyvissä tehtävissä). Opettajalta vaaditaan myös noin vuoden mittaiset pedagogiset opinnot. Oulun seudun ammattikorkeakoulun opettajien keski-ikä on vuoden välillä ja he edustavat sekä koulutuksensa että työelämäkokemuksensa puolesta laaja-alaisesti koko media-alaa. Opettajat ovat työskennelleet journalisteina, graafisina suunnittelijoina, tuottajina, projektipäälliköinä, kuvaajina, konseptisuunnittelijoina jne. sekä pohjoispohjalaisissa että muualla maassa olevissa yrityksissä. Merkille pantavaa on myös, että henkilökunta tuntee hyvin alan pienten yritysten mahdollisuudet ja ongelmat, sillä yli puolet henkilökunnasta on työskennellyt itsenäisinä yrittäjinä, osa työskentelee edelleenkin oman työn ohella. Tuntuma median tekijöihin on näin ollen laaja ja monipuolinen. Lisäksi monet viestintäalalla työskentelevät erityisesti Oulun seudulla ovat käyneet viestinnän koulutusohjelmissa luennoitsijoina tai produktioitten ammatillisina ohjaajina. Näin myös opiskelijoille on syntynyt elävä yhteys elinkeinoelämään jo opiskelun aikana. 3.3 VIESTINNÄN KOULUTUSOHJELMAN TILAT Viestinnän koulutusohjelmalla on vuoden 2005 alussa valmistunut Oulun Kaukovainiolle uudet toimitilat. Samoissa tiloissa toimivat ammattikorkeakoulun Tekniikan yksikkö ja muu Kulttuurialan yksikkö (musiikin ja tanssin osastot). Kokonaisuus on ainutlaatuinen ajatellen monipuolisia mediatuotantoja. Koulutusohjelmalla on käytössään huippumodernit, täysin digitaaliset, broadcast-tasoiset tuotantovälineistöt Crossmediastudio (90 neliötä) ja kuvatarkkaamo seitsemän metriä korkea 90 neliön studio 3D-virtuaalilavastus 3D-tracking -ohjelmistolla 3-kameratekniikka (yksi kamera vapaasti liikuteltavissa lavasteissa, kaksi muuta panorointi- ja tilttauskamerat) 36-kanavainen valo-ohjaus Editointilaitteet 1 kpl Mac-pohjainen ja 1 kpl PC-pohjainen luokka video- ja äänieditointiin ja sen opetukseen 3 kpl off-line edit 2 kpl on-line edit radio-edit 24-kanavainen digitaalinen Dolby Surround 5.1. äänieditointiyksikkö Videoesitystilat 250-paikkainen konserttisali laadukkaalla videotykillä 30-paikkainen videoluokka Dolby Surround 5.1 -äänentoistolla Muut tilat Koko rakennuksessa useita muita valmiiksi kaapeloituja tiloja tuotantoja varten 250-neliöinen 10 metriä korkea näyttämösali 2 kpl 100-neliöinen tanssistudio 60-neliöinen äänitysstudio 9

10 Harjoitustoimitus Journalismin suuntautumisvaihtoehdolla on käytössään oma harjoitustoimitus, jossa on mahdollisuus koostaa tekstiä, ääntä ja verkkolehtiä. Harjoitustoimitus sijaitsee tv-studion vieressä, ja se tekee mahdolliseksi harjoitella tv-journalismia studioympäristössä. Jakelukanavina journalismin suuntaumisvaihtoehdon harjoitustöille ovat toistaiseksi nettiradio ja verkkolehti, tulevaisuudessa myös kaapelitelevisio. Valokuvaus- ja kuvankäsittelytilat Studiokuvauksessa käytössä crossmediastudio sekä asianmukaisesti varustettu luokkatila, jossa myös tuotekuvaus- ja repropöydät kuvankäsittely Mac-laiteympäristössä, jossa ammattitason kuvankäsittelyohjelmisto, piirtopöydät ja laadukas suurkoon skanneri pimiö perinteisen kuvanvalmistuksen menetelmiin QTVR-kalusto ja -ohjelmisto VR-panoraamojen ja -objektien tekemiseen kamerat: täyden koon digitaalijärjestelmäkamerat, kino- ja keskikoon filmikamerat, palkkikamera Graafisen suunnittelun tilat, laitteet ja ohjelmistot 1 kpl PC-pohjainen ja 1 kpl Mac-pohjainen tietokoneluokka typografian, graafisen suunnittelun, digitaalisen kuvankäsittelyn, sivuntaiton ja web-suunnittelun opetukseen graafisen alan ammattimaiset suunnittelu- ja tuotantoohjelmistot sekä fonttien hallinnan ohjelmistot neutraaleilla harmailla seinillä varustettu Mac-luokka varustettu värihallinnan opetukseen ja testaamiseen 1 kpl tuotantostudio PC- ja Mac-pohjaisine tietokoneineen ja ohjelmistoineen erityisesti graafisten ja web-tuotantojen käyttöön laadukas ison formaatin diaskanneri sekä laadukas tasoskanneri pintaoriginaalien skannaukseen 2 kpl väritulostimia vedostukseen 3.4 VIESTINNÄN KOULUTUSOHJELMAN ERIKOISTUMISALUEET Ammattikorkeakouluilla on lain nojalla myös aluekehitystehtävä. Käytännössä se tarkoittaa, että AMK:n tehtävänä on koulutusaloillaan osallistua toimialan kehittämiseen omalla alueellaan. Viestinnän koulutusohjelma on valinnut erikoistumisalueikseen sellaisia aloja, joita ei Pohjois-Pohjanmaalla vielä toistaiseksi media-alalla ole kovin vahvasti olemassa, mutta joissa nähdään kasvun edellytyksiä. Ensimmäinen ja pidempään kehitelty alue on sisällöntuotanto mobiileihin päätelaitteisiin ja monikanavajakelu. Toiminta aloitettiin vuonna 2002 Mobiart-hankkeella, jossa luotiin noin alalla toimivan yrityksen verkosto ja rahoitettiin kahdeksan pilotin kehitystyö. Osa näistäkin piloteista on jo päätynyt kansainvälisille markkinoille. Työtä jatketaan parhaillaan Mobient-projektissa, joka tähtää jo selkeämmin liiketaloudellisesti kannattavien tuotteiden kehittämiseen ja kansainvälisiin markkinoihin. Kaikki hankkeet toimivat läheisessä kontaktissa alan yrityksiin ja ammattikorkeakoulun muihin yksiköihin/muihin ammattikorkeakouluihin. Projektien tuloksia hyödynnetään opetussuunnitelmien kehittämisessä, harjoittelussa ja opinnäytetöiden aiheissa. Toinen kehittämisen alue on tv-tuotanto ja siellä erityisesti niin sanottujen ei-fiktiivisten televisio-ohjelmaformaattien kehittäminen. Koulutuksen suunnittelu on aloitettu vuonna 2002 ja uudet toimitilat mahdollistavat formaatti-ideoiden kehittämisen ja pilotoinnin. Kehitystyö tapahtuu yhteistyössä Yleisradion ja paikallisten mutta myös muualta Suomesta olevien itsenäisten tuotantoyhtiöiden kanssa. Tämänkin projektin tuloksia hyödynnetään opetussuunnitelmien kehittämisessä, harjoittelussa ja opinnäytetöiden aiheissa. Lisäksi monikäyttö musiikin, tanssin ja tekniikan tilojen kanssa antaa mahdollisuudet erilaisiin teknologisiin ja sisällöllisiin kokeiluihin. 10

11

12 KULTTUURIALAN YKSIKKÖ KOTKANTIE 1, OULU PUH. (08) , FAKSI (08) Oamkin Viestintäpalvelut 2006 / 300

HARJOITTELU LIIKETALOUDEN KOULUTUSOHJELMISSA

HARJOITTELU LIIKETALOUDEN KOULUTUSOHJELMISSA HARJOITTELU LIIKETALOUDEN KOULUTUSOHJELMISSA Liiketalouden koulutusala HARJOITTELU LIIKETALOUDEN KOULUTUSOHJELMISSA Työ tekijäänsä opettaa Harjoitteluohjelman (30 opintopistettä) vaiheet: Perusharjoittelu

Lisätiedot

Ota suunta Lahden ammattikorkeakouluun!

Ota suunta Lahden ammattikorkeakouluun! Ota suunta Lahden ammattikorkeakouluun! Lahden ammattikorkeakoulu Muotoiluinstituutti Uusi valokuva -erikoistumisopinnot Opinto-opas 2006-2007 UUSI VALOKUVA -ERIKOISTUMISOPINNOT 30 OP Erikoistumisopinnot

Lisätiedot

Palkkaa yliopisto-opiskelija! Harjoitteluopas työnantajalle. Lampila Satu, Jurvakainen Anne, Pesonen Johanna ja Liimatainen Jaana O.

Palkkaa yliopisto-opiskelija! Harjoitteluopas työnantajalle. Lampila Satu, Jurvakainen Anne, Pesonen Johanna ja Liimatainen Jaana O. Palkkaayliopisto-opiskelija! Harjoitteluopastyönantajalle LampilaSatu,JurvakainenAnne,PesonenJohannajaLiimatainenJaanaO. Oulunyliopisto Yliopisto-opintojentyöelämäintegraatio-hanke 2012 Sisällysluettelo

Lisätiedot

Jorma Niemitalo yliopettaja Kirjasto- ja tietopalvelun koulutusohjelmavastaava Oulun seudun ammattikorkeakoulu

Jorma Niemitalo yliopettaja Kirjasto- ja tietopalvelun koulutusohjelmavastaava Oulun seudun ammattikorkeakoulu Olli Oamkilainen 1 Jorma Niemitalo yliopettaja Kirjasto- ja tietopalvelun koulutusohjelmavastaava Oulun seudun ammattikorkeakoulu Hyvä kirjasto elävä alue, seminaari pienten kuntien kirjastoille Mikkeli

Lisätiedot

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä. OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

INFIM-harjoittelu. Infotilaisuus 14.2.2013. Harjoitteluinfon sisältö

INFIM-harjoittelu. Infotilaisuus 14.2.2013. Harjoitteluinfon sisältö INFIM-harjoittelu Infotilaisuus 14.2.2013 Harjoitteluinfon sisältö Harjoittelutuki ja harjoittelusopimus Harjoittelun tavoitteet ja sisältö Harjoittelun suorittaminen Harjoittelupaikan hakeminen Vinkkejä

Lisätiedot

Yliopisto-opiskelijoiden työelämäyhteydet Tari Rantasuo Opopatio 11.10.2013

Yliopisto-opiskelijoiden työelämäyhteydet Tari Rantasuo Opopatio 11.10.2013 Yliopisto-opiskelijoiden työelämäyhteydet Tari Rantasuo Opopatio 11.10.2013 Yliopisto-opiskelijoiden työelämäyhteydett Harjoittelu Opinnäyte- ja projektityöt Muita esimerkkejä ja palaute Työelämäopinnot

Lisätiedot

Graafisen suunnittelun koulutusohjelmassa (TaM) vaadittavat opinnot / Tutkintovaatimukset 2013-2014

Graafisen suunnittelun koulutusohjelmassa (TaM) vaadittavat opinnot / Tutkintovaatimukset 2013-2014 1 (5) Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu Median laitos Graafisen suunnittelun koulutusohjelma (TaM) Henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS) Graafisen suunnittelun koulutusohjelmassa

Lisätiedot

Palveluohjauksen Palveluohjauksen ammatilliset erikoistumisopinnot ammatilliset erikoistumisopinnot 30 op 30 op

Palveluohjauksen Palveluohjauksen ammatilliset erikoistumisopinnot ammatilliset erikoistumisopinnot 30 op 30 op Palveluohjauksen Palveluohjauksen ammatilliset erikoistumisopinnot ammatilliset erikoistumisopinnot 30 op 30 op 17.1. 12.12.2008 Palveluohjaaminen on sosiaali- ja terveysalalla käytetty asiakaslähtöinen

Lisätiedot

Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration

Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration Koulutusohjelman tuottama tutkinto Tradenomi (Ylempi AMK) on ylempi korkeakoulututkinto, joka tuottaa saman pätevyyden julkisen sektorin virkaan

Lisätiedot

OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA

OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA Hyvät harjoittelunohjaajat, Åbo Akademin psykologian ja logopedian laitos (IPL) työskentelee projektin parissa, jonka tavoitteena

Lisätiedot

Metropolia Ammattikorkeakoulu. Kulttuuriala hakukohteena

Metropolia Ammattikorkeakoulu. Kulttuuriala hakukohteena Metropolia Ammattikorkeakoulu Kulttuuriala hakukohteena Kulttuuriala Tutkinto-ohjelma AMK-tutkinnot Elokuva ja televisio Medianomi (AMK) Esitys- ja teatteritekniikka Medianomi (AMK) Esittävä taide* Teatteri-ilmaisun

Lisätiedot

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko

Lisätiedot

SAK ry Hallituksen suositus 1(6) koulutusohjesäännöksi

SAK ry Hallituksen suositus 1(6) koulutusohjesäännöksi SAK ry Hallituksen suositus 1(6) HENKILÖSTÖN KOULUTUKSEN KORVAUKSET JA TUKIMUODOT Sisällys Sivu 1. Ammatillinen henkilöstökoulutus.. 2 1.1 Perehdyttämiskoulutus. 2 1.2 Täydennys- ja uudelleenkoulutus.

Lisätiedot

Työpaikkavalmentaja koulutusmateriaali. LIITE 1.1 Mikä työpaikkavalmentaja

Työpaikkavalmentaja koulutusmateriaali. LIITE 1.1 Mikä työpaikkavalmentaja Työpaikkavalmentaja koulutusmateriaali LIITE 1.1 Mikä työpaikkavalmentaja Mikä on työpaikkavalmentaja? Sirpa Paukkeri-Reyes, Silta työhön projekti (STM) 2014 Työpaikkavalmentaja? Kun työpaikalle tulee

Lisätiedot

Suoritettava tutkinto. Valmistuvan työtehtäviä. Opintojen toteutus. OPETUSSUUNNITELMA Medianomi (AMK), monimuotototeutus

Suoritettava tutkinto. Valmistuvan työtehtäviä. Opintojen toteutus. OPETUSSUUNNITELMA Medianomi (AMK), monimuotototeutus OPETUSSUUNNITELMA Medianomi (AMK), monimuotototeutus Media-alan monimuotototeutuksessa syvennyt kuvalliseen viestintään. Opinnoissasi paneudut kuvalliseen ilmaisuun ja visuaaliseen viestintään soveltamalla

Lisätiedot

Sukunimi Kutsumanimi Ryhmä Hetu Sähköpostiosoite. OPINTOKOKONAISUUS / OPINTOJAKSO, JOSTA AHOT menettelyä haetaan. Opiskelija täyttää

Sukunimi Kutsumanimi Ryhmä Hetu Sähköpostiosoite. OPINTOKOKONAISUUS / OPINTOJAKSO, JOSTA AHOT menettelyä haetaan. Opiskelija täyttää 1 OSAAMISEN OSOITTAMINEN, AHOT menettely A OPISKELIJAN TIEDOT Opiskelija täyttää. Lomake palautetaan yhdessä osaamisportfolion (liitteineen) kanssa AHOT menettelyä koskevan opintokokonaisuuden / opintojakson

Lisätiedot

AHOT-menettely. OPISKELIJAN PORTFOLIO-OHJE päivitetty 31.5.2011, 7.2.2012, 30.5.2012 OSAAMISPORTFOLIO

AHOT-menettely. OPISKELIJAN PORTFOLIO-OHJE päivitetty 31.5.2011, 7.2.2012, 30.5.2012 OSAAMISPORTFOLIO OPISKELIJAN PORTFOLIO-OHJE päivitetty 31.5.2011, 7.2.2012, 30.5.2012 OSAAMISPORTFOLIO Aiemmin hankitun osaamisen hyväksymiseksi osaksi opintoja Opiskelijan nimi Vuosikurssi ja suuntautumisvaihtoehto/ Yamk

Lisätiedot

INSSI hanke Oppimisprosessiryhmä Opinto ohjauksen työryhmä

INSSI hanke Oppimisprosessiryhmä Opinto ohjauksen työryhmä INSSI hanke Oppimisprosessiryhmä Opinto ohjauksen työryhmä Opiskelijan ohjauksen nykytila insinöörikoulutuksessa 23.10.2012 Jari Kurtelius /KAMK & Lassi Salminen/KyAMK 1 Tutkimuksen tavoitteena oli: selvittää

Lisätiedot

HARJOITTELUINFO 2016 5.2.2016 klo 12 Paavo Arvola, harjoitteluasioista vastaava

HARJOITTELUINFO 2016 5.2.2016 klo 12 Paavo Arvola, harjoitteluasioista vastaava HARJOITTELUINFO 2016 5.2.2016 klo 12 Paavo Arvola, harjoitteluasioista vastaava Työssäoppiminen (ITIA02) 10 op Harjoittelu (~8op) 3 kk kokoaikaista työskentelyä harjoittelupaikalla Palkallinen harjoittelutuki

Lisätiedot

Avustajatoiminnasta ammattiin. Sotainvalidien Veljesliitto projektijohtaja Eija Kilgast 17.5.2011

Avustajatoiminnasta ammattiin. Sotainvalidien Veljesliitto projektijohtaja Eija Kilgast 17.5.2011 Avustajatoiminnasta ammattiin Sotainvalidien Veljesliitto projektijohtaja Eija Kilgast 17.5.2011 Valtakunnallinen avustajatoimintahanke Sotainvalidien Veljesliito käynnisti avustajatoimintahankkeen marraskuussa

Lisätiedot

Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29)

Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29) Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29) Opetusharjoittelun aikana opettajaopiskelija osoittaa ammattipedagogisissa opinnoissa hankkimaansa osaamista. Tavoitteena on,

Lisätiedot

OIKEUSTRADENOMIKOULUTUKSEN NÄKYMIÄ

OIKEUSTRADENOMIKOULUTUKSEN NÄKYMIÄ Tero Uitto OIKEUSTRADENOMIKOULUTUKSEN NÄKYMIÄ MIKSI OIKEUSTRADENOMIKOULUTUSTA ON? Oikeustradenomi-opintokokonaisuuden suunnittelu on saanut alkunsa työelämän tarpeista. Yhä suurempi osa ympärillämme tapahtuvista

Lisätiedot

Kotimainen kirjallisuus

Kotimainen kirjallisuus Kotimainen kirjallisuus Kysely lähetettiin 80 kotimaisen kirjallisuuden alumnille, joista 27 vastasi. Vastausprosentti oli 34 %. Vastaajista 89 % on naisia. Vastaajien keski-ikä on 35 vuotta. Opintojen

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Elinikäisen oppimisen neuvosto. 21.5.2013 Arja Kukkonen Ohjauspalveluiden päällikkö

Elinikäisen oppimisen neuvosto. 21.5.2013 Arja Kukkonen Ohjauspalveluiden päällikkö Elinikäisen oppimisen neuvosto 21.5.2013 Arja Kukkonen Ohjauspalveluiden päällikkö Yhteisöllisellä ohjauksella yksilölliselle opintopolulle (Yoyo) Kolmen kunnan yhteinen hanke: Espoo, Helsinki, Vantaa

Lisätiedot

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

Ota suunta Lahden ammattikorkeakouluun!

Ota suunta Lahden ammattikorkeakouluun! Ota suunta Lahden ammattikorkeakouluun! Lahden ammattikorkeakoulu Muotoiluinstituutti Viestinnän koulutusohjelma Valokuvaus Tutkintoon johtava aikuiskoulutus Opinto-opas 2006-2007 VIESTINNÄN KOULUTUSOHJELMA

Lisätiedot

PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALIPSYKIATRINEN SÄÄTIÖ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN OPPIMISYMPÄRISTÖNÄ 2015

PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALIPSYKIATRINEN SÄÄTIÖ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN OPPIMISYMPÄRISTÖNÄ 2015 PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALIPSYKIATRINEN SÄÄTIÖ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN OPPIMISYMPÄRISTÖNÄ 2015 1. YLEISTÄ Useita kymmeniä sosiaali- ja terveysalan opiskelijoita suorittaa joka vuosi käytännön harjoitteluja

Lisätiedot

Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011

Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011 Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011 Nuoret journalistit -tutkimus Nuoret journalistit -tutkimuksessa kiinnostuksen kohteena ovat journalismin uudet sukupolvet. Millainen on tulevien

Lisätiedot

KÄYTÄNNÖN OSAAJIA. Työelämäyhteistyö liiketalouden koulutusohjelmassa

KÄYTÄNNÖN OSAAJIA. Työelämäyhteistyö liiketalouden koulutusohjelmassa KÄYTÄNNÖN OSAAJIA Työelämäyhteistyö liiketalouden koulutusohjelmassa HYVÄT TYYPIT PALVELUKSESSASI Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, tekee työelämälähtöistä tutkimus-

Lisätiedot

Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin

Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin HENRY Foorumi 2012 Lisa Forss Liiketoimintajohtaja, Taitoprofiilit/StaffEdu Oy 1 Taitoprofiilit/StaffEdu Oy Koulutuspalveluita työhallinnolle

Lisätiedot

OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA

OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA Mikkelin ammattikorkeakoulun pedagogisen strategian mukaan ohjauksen tavoitteena on edistää opiskelijoiden sitoutumista opiskeluunsa, tukea

Lisätiedot

Näyttötutkinnot. Osoita osaamisesi joustavasti ja yksilöllisesti näyttötutkinnossa

Näyttötutkinnot. Osoita osaamisesi joustavasti ja yksilöllisesti näyttötutkinnossa Näyttötutkinnot Osoita osaamisesi joustavasti ja yksilöllisesti näyttötutkinnossa Tietoa näyttötutkinnoista tutkintoja järjestävistä oppilaitoksista työvoimatoimistoista oppisopimustoimistoista kirjastoista

Lisätiedot

Tradenomit työmarkkinoilla

Tradenomit työmarkkinoilla Tradenomit työmarkkinoilla Uudistu ja uudista 2011 Johanna Tuovinen asiamies, koulutus-, työvoima- ja elinkeinopolitiikka Tradenomiliitto TRAL ry Minkälaista osaamista tarvitaan? Yleinen osaaminen korostuu

Lisätiedot

Yhteiskunnan osaamistarpeet ja koulutuksen työelämäperusteisuus. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö

Yhteiskunnan osaamistarpeet ja koulutuksen työelämäperusteisuus. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö Yhteiskunnan osaamistarpeet ja koulutuksen työelämäperusteisuus Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö Mitä lähdettiin tavoittelemaan? Tavoitteena luoda uusi rakenne korkeakoulutettujen asiantuntijuuden kehittämiselle

Lisätiedot

Osaaminen, tarve ja toteutus kohtaavat Korkeakouludiplomikokeilu

Osaaminen, tarve ja toteutus kohtaavat Korkeakouludiplomikokeilu Osaaminen, tarve ja toteutus kohtaavat Korkeakouludiplomikokeilu Palkkahallinnossa olisi töitä.. Paljonko jäisi opiskeltavaa, kun olen Yritys kasvaa ja pitäisi johtaa Nuoret esimiehet ovat lujilla ja heille

Lisätiedot

PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALIPSYKIATRINEN SÄÄTIÖ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN OPPIMISYMPÄRISTÖNÄ 2015

PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALIPSYKIATRINEN SÄÄTIÖ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN OPPIMISYMPÄRISTÖNÄ 2015 PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALIPSYKIATRINEN SÄÄTIÖ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN OPPIMISYMPÄRISTÖNÄ 2015 1. YLEISTÄ Useita kymmeniä sosiaali- ja terveysalan opiskelijoita suorittaa joka vuosi käytännön harjoitteluja

Lisätiedot

Yleisopas. Suomi. IQWBL - Improving Quality in Work-Based Learning 2010-1-FI1-LEO05-03042 LLP 2007-2013 Leonardo da Vinci Transfer of Innovation

Yleisopas. Suomi. IQWBL - Improving Quality in Work-Based Learning 2010-1-FI1-LEO05-03042 LLP 2007-2013 Leonardo da Vinci Transfer of Innovation Yleisopas Suomi IQWBL - Improving Quality in Work-Based Learning 2010-1-FI1-LEO05-03042 LLP 2007-2013 Leonardo da Vinci Transfer of Innovation Sisältö 1 Yleistietoutta työssäoppimisesta... 3 2 Osapuolten

Lisätiedot

MATKAILUALAN KOULUTUS

MATKAILUALAN KOULUTUS Master s Degree Programme in Tourism MATKAILUALAN KOULUTUS 90 op OPINTOSUUNNITELMA 2014 2016 Opintojen lähtökohdat Työelämän toimintaympäristön nopeat muutokset, toimintojen kansainvälistyminen sekä taloutemme

Lisätiedot

Kandidaattivaiheen työelämäopinnot ja maisterivaiheen harjoittelu/ pääaineena kasvatustiede tai kasvatuspsykologia, 18 op

Kandidaattivaiheen työelämäopinnot ja maisterivaiheen harjoittelu/ pääaineena kasvatustiede tai kasvatuspsykologia, 18 op Kandidaattivaiheen työelämäopinnot ja maisterivaiheen harjoittelu/ pääaineena kasvatustiede tai kasvatuspsykologia, 18 op Harjoittelun koordinaattori: Tiina Kemppainen Opintojakso Kuvaus Toteutus Kandidaatin

Lisätiedot

Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011

Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011 Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011 } Pedagogiset näkökulmat taito opettaa, koulutuspolitiikan ymmärrys, itsevarmuuden kasvu opettajana } Palkkaan liittyvät näkökulmat Pätevä opettaja saa yleensä

Lisätiedot

Martti Raevaara 24.5.2007 Virta III. OPETUSSUUNNITELMA lukuvuosille 2007-2010. Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelma Virta@ -koulutus (TaM)

Martti Raevaara 24.5.2007 Virta III. OPETUSSUUNNITELMA lukuvuosille 2007-2010. Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelma Virta@ -koulutus (TaM) Martti Raevaara 24.5.2007 Virta III OPETUSSUUNNITELMA lukuvuosille 2007-2010 Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelma Virta@ -koulutus (TaM) Virt@ -koulutuksen opinnot johtavat taiteen maisterin tutkintoon

Lisätiedot

Kansallinen Erasmus seminaari 2011 - Erasmus harjoittelu hyväksi yhteistyöllä

Kansallinen Erasmus seminaari 2011 - Erasmus harjoittelu hyväksi yhteistyöllä Kansallinen Erasmus seminaari 2011 - Erasmus harjoittelu hyväksi yhteistyöllä Katja Kurasto, Oulun seudun ammattikorkeakoulu - Konsortiokoordinaattori, Oulun Erasmus-konsortio - Kansainvälisten asioiden

Lisätiedot

SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50

SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50 SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50 IKÄ % 18 24 9 25-34 35-44 26 45-54 30 55-60 13 Yli 60 7 ASEMA % Työntekijä 23 Alempi toimihenkilö 13 Ylempi toimihenkilö 31 Johtava asema 6 Opiskelija 9 Perhe-/opinto-/vuorotteluvapaalla

Lisätiedot

HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu

HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu Amk-opinnot Käytännönläheinen korkeakouluvaihtoehto, joka vastaa työelämän tarpeita Opiskelija saa sekä teoreettiset tiedot että käytännön ammattitaidon valitsemaltaan alalta HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Kansainvälisyys kilpailuetu! CIMOn tarjonta yrityksille

Kansainvälisyys kilpailuetu! CIMOn tarjonta yrityksille Kansainvälisyys kilpailuetu! CIMOn tarjonta yrityksille Anni Kallio CIMO 16.4.2015 CIMOn perustehtävä on edistää suomalaisen yhteiskunnan kansainvälistymistä. Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön

Lisätiedot

TANSSINOPETTAJAN KOULUTUSOHJELMAN VALINTAKOEOPAS AIKUISTEN TUTKINTOON JOHTAVA KOULUTUS 2012

TANSSINOPETTAJAN KOULUTUSOHJELMAN VALINTAKOEOPAS AIKUISTEN TUTKINTOON JOHTAVA KOULUTUS 2012 1 TANSSINOPETTAJAN KOULUTUSOHJELMAN VALINTAKOEOPAS AIKUISTEN TUTKINTOON JOHTAVA KOULUTUS 2012 2 1 HAKEMINEN... 4 2 YLEINEN HAKUKELPOISUUS JA VALINTAPERUSTEET... 5 3 VALINTAKOE... 6 3.1 Valintakokeeseen

Lisätiedot

Tieto- ja viestintäteknologia

Tieto- ja viestintäteknologia Tieto- ja viestintäteknologia Metropolia ammattikorkeakoulu Opiskelijoita 14 000 Valmistuvia/vuosi 2500 Henkilökuntaa 1100 4 koulutusalaa kulttuuriala liiketalouden ala sosiaali- ja terveysala tekniikan

Lisätiedot

YLEMPÄÄN AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTOON JOHTAVAN KOULUTUKSEN HAKULOMAKKEEN TÄYTTÖOHJE 2009

YLEMPÄÄN AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTOON JOHTAVAN KOULUTUKSEN HAKULOMAKKEEN TÄYTTÖOHJE 2009 YLEMPÄÄN AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTOON JOHTAVAN KOULUTUKSEN HAKULOMAKKEEN TÄYTTÖOHJE 2009 Täytä hakulomake kuulakärkikynällä TEKSTATEN ISOILLA kirjaimilla. Tee jokainen numero ja kirjain niin selvästi,

Lisätiedot

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri päivitetty 20.1.2016 1

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri päivitetty 20.1.2016 1 Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri päivitetty 20.1.2016 1 Ammattitaitoa edistävän harjoittelun prosessin työtehtävät Seuraavassa on kuvattu ammattitaitoa edistävän harjoittelun prosessin mukaisesti siihen

Lisätiedot

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut Tohtoreiden uraseurannan tulokset Urapalvelut Aarresaaren uraseuranta Aarresaari-verkosto on suomalaisten yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden yhteistyöverkosto, johon kuuluu 12 yliopistoa Aarresaari

Lisätiedot

Open House -hanke 2014 2015 27.10.2014 / AOll OHJEISTUS TYÖELÄMÄJAKSOON

Open House -hanke 2014 2015 27.10.2014 / AOll OHJEISTUS TYÖELÄMÄJAKSOON Open House -hanke 2014 2015 27.10.2014 / AOll OHJEISTUS TYÖELÄMÄJAKSOON Sisältö 1 Open House-hankkeen tavoite 2 Työelämäjakso Open House-hankkeessa 3 Työelämäjakson tavoite 4 Ajankohta 5 Pariopettajuus

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 1 ( 5) Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 Eduskunta Sosiaali- ja terveysvaliokunta Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkoston lausunto hallituksen esitykseen (HE 354/2014 vp) laiksi sosiaalihuollon ammattihenkilöistä

Lisätiedot

SOPIMUS HELSINGIN KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTON TOIMIPAIKKOJEN KÄYTTÄMISESTÄ SOSIAALI- JA TERVEYSALAN OPISKELIJOIDEN KOULUTUKSEEN

SOPIMUS HELSINGIN KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTON TOIMIPAIKKOJEN KÄYTTÄMISESTÄ SOSIAALI- JA TERVEYSALAN OPISKELIJOIDEN KOULUTUKSEEN HELSINGIN KAUPUNKI 1 SOPIMUS HELSINGIN KAUPUNGIN N TOIMIPAIKKOJEN KÄYTTÄMISESTÄ SOSIAALI- JA TERVEYSALAN OPISKELIJOIDEN KOULUTUKSEEN 1 SOPIJAPUOLET Tämän sopimuksen osapuolia ovat Helsingin kaupungin sosiaali-

Lisätiedot

Harjoittelu, opinnäytetyöt ja projektityöt

Harjoittelu, opinnäytetyöt ja projektityöt Harjoittelu, opinnäytetyöt ja projektityöt Yrittäjien teemailta 25.1.2011 Riitta Rissanen vararehtori (K) Savonia-ammattikorkeakoulu Ammattikorkeakoulun tehtävä: 1. Ammattikorkeakoulun tehtävänä on työelämäsuuntautuneen

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta. Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta. Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2013 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Yhteistyöllä osaavaa henkilöstöä sosiaali- ja terveyspalveluihin

Yhteistyöllä osaavaa henkilöstöä sosiaali- ja terveyspalveluihin Yhteistyöllä osaavaa henkilöstöä sosiaali- ja terveyspalveluihin Vantaan kaupungin ja Metropolia ammattikorkeakoulun yhteistyömalli Jörgen Eriksson Tuula Heinonen Kuntamarkkinat 11.9.2013, Tietoisku Osaamisen

Lisätiedot

Verkkovirta Työn opinnollistamista verkostoyhteistyönä

Verkkovirta Työn opinnollistamista verkostoyhteistyönä Verkkovirta Työn opinnollistamista verkostoyhteistyönä 1 Tämänhetkisiä ongelmia työn ja opintojen integroinnissa Opiskelijoiden opintojen aikaista työssäkäyntiä ja siinä syntyvää osaamista ei riittävässä

Lisätiedot

HARJOITTELUOHJE (2007 tai myöhemmin aloittaneet) HARJOITTELUOHJE

HARJOITTELUOHJE (2007 tai myöhemmin aloittaneet) HARJOITTELUOHJE HARJOITTELUOHJE Harjoittelu on osa ammattikorkeakouluopintoja. Tradenomin tutkintoon kuuluu Opetusministeriön päätöksen mukaan 30 opintopisteen laajuinen harjoittelu koulutusalaan liittyvässä työympäristössä,

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii Oppisopimuskoulutus Tekemällä oppii Sopii kuin nakutettu Perustietoa oppisopimuksesta Oppisopimus on käytännöllinen tapa kouluttautua ja kouluttaa yritykseen ammattitaitoista henkilöstöä sekä kehittää

Lisätiedot

Kone- ja metallialan työnjohtokoulutuskokeilu:

Kone- ja metallialan työnjohtokoulutuskokeilu: Kone- ja metallialan työnjohtokoulutuskokeilu: AMK-yhteistyö; rakennusmestarikoulutus; miten tästä eteenpäin Johtaja Mervi Karikorpi, 18.2.2011 Tarve Teknologiateollisuuden yritykset arvioivat työnjohdon

Lisätiedot

Osaamistarpeet toimitustyössä. Kyselytutkimuksen tulokset SJL VKL 24.1.2012

Osaamistarpeet toimitustyössä. Kyselytutkimuksen tulokset SJL VKL 24.1.2012 Osaamistarpeet toimitustyössä Kyselytutkimuksen tulokset SJL VKL 24.1.2012 1 Johdanto Suomen Journalistiliiton ja Viestinnän Keskusliiton koulutustyöryhmä tekivät touko lokakuun aikana 2011 kolme samansisältöistä

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus Maanpuolustuskorkeakoulusta Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2008 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty puolustusministeriön esittelystä, säädetään Maanpuolustuskorkeakoulusta

Lisätiedot

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen ammatillisessa peruskoulutuksessa Kaikissa toisen asteen

Lisätiedot

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi 1 Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi AMMATTIKORKEAKOULUOPINTOJEN HARJOITTELU OPISKELIJAN SILMIN "Harjoittelun tavoitteena

Lisätiedot

OPPISOPIMUSKOULUTUS SELKOSUOMEKSI. LATUVA - laatua, tukea ja valmennusta työssä tapahtuvaan ammatillisen kielen oppimiseen

OPPISOPIMUSKOULUTUS SELKOSUOMEKSI. LATUVA - laatua, tukea ja valmennusta työssä tapahtuvaan ammatillisen kielen oppimiseen OPPISOPIMUSKOULUTUS SELKOSUOMEKSI LATUVA - laatua, tukea ja valmennusta työssä tapahtuvaan ammatillisen kielen oppimiseen Oppisopimuskoulutus Alkupalaveri, jossa arvioidaan oppisopimuksen edellytykset.

Lisätiedot

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ Studentum.fi:n tutkimus koulutukseen hakeutumisesta keväällä 2013 TIETOA TUTKIMUKSESTA Studentum.fi Studentum.fi aloitti toimintansa vuoden

Lisätiedot

Valmis tutkinto työelämävalttina - VALTTI. Toimenpiteet ja toiveet Oulun seudun ammattikorkeakoulu, Diakonia ammattikorkeakoulun Oulun yksikkö

Valmis tutkinto työelämävalttina - VALTTI. Toimenpiteet ja toiveet Oulun seudun ammattikorkeakoulu, Diakonia ammattikorkeakoulun Oulun yksikkö Valmis tutkinto työelämävalttina - VALTTI Toimenpiteet ja toiveet Oulun seudun ammattikorkeakoulu, Diakonia ammattikorkeakoulun Oulun yksikkö PROJEKTISTA TIEDOTTAMINEN Kuusi yksikköä (15.4 Raahen tekniikan

Lisätiedot

JOUSTAVUUS JA OPINTOPOLUT

JOUSTAVUUS JA OPINTOPOLUT JOUSTAVUUS JA OPINTOPOLUT Tekstiili- ja vaatetusalan koulutuksen kehittämispäivä 16.2.2011 Erja Parviainen 10/2/11 Helsinki Metropolia University of Applied Sciences 1 Esityksen sisältö: Metropolia Ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

TALOUSHALLINNON AMMATILLISET ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op)

TALOUSHALLINNON AMMATILLISET ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) TALOUSHALLINNON AMMATILLISET ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) Tammikuu 2015 joulukuu 2015 Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut Ketunpolku 3, PL 52, 87101 KAJAANI www.aikopa.fi TALOUSHALLINNON AMMATILLISET ERIKOISTUMISOPINNOT

Lisätiedot

Yritysjuridiikan harjoitteluinfo. 1.12.2015 yliopisto-opettaja Enni Ala-Mikkula

Yritysjuridiikan harjoitteluinfo. 1.12.2015 yliopisto-opettaja Enni Ala-Mikkula Yritysjuridiikan harjoitteluinfo 1.12.2015 yliopisto-opettaja Enni Ala-Mikkula Harjoittelu kontakti ja tie työelämään Yritysjuridiikkaan erikoistuvan opiskelijan tulee sisällyttää kandidaatin tutkintoonsa

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden kummiyritystoiminta

Teknologiateollisuuden kummiyritystoiminta Teknologiateollisuuden kummiyritystoiminta Kummiyritystoiminta on konseptoitu ja pilotoitu Tulevaisuuden ammattiosaajat pk-yrityksissä Etelä-Pohjanmaalla -hankkeessa vuosina 2012-2014 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

OPINTOJEN JA OSAAMISEN HYVÄKSILUKEMISEN MENETTELYOHJE

OPINTOJEN JA OSAAMISEN HYVÄKSILUKEMISEN MENETTELYOHJE OPINTOJEN JA OSAAMISEN HYVÄKSILUKEMISEN MENETTELYOHJE Ammattikorkeakoulun hallitus hyväksynyt 28.8.2013 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Hyväksilukeminen... 3 2.1. Hyväksilukemismenettelyyn liitetään

Lisätiedot

AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN PERUSTUTKINTO. Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä. Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa.

AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN PERUSTUTKINTO. Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä. Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa. AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN PERUSTUTKINTO Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa Media-assistentti Hyväksytty:9.5.205 2 Sisällys. JOHDANTO... 3 2. AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN

Lisätiedot

AMK-tutkinto. 210 opintopistettä

AMK-tutkinto. 210 opintopistettä Liiketalouden koulut tusohjelma, Porvoo, aikuiset Liiketalouden koulutusohjelma pähkinänkuoressa Liiketalouden koulutusohjelman profiili Koulutuksen tavoitteet Ammatillinenn kasvu Opetussuunnitelma Liiketalouden

Lisätiedot

TUTKINNON OSAN ARVIOINTISUUNNITELMA 5.5.2015

TUTKINNON OSAN ARVIOINTISUUNNITELMA 5.5.2015 Tutkinto: Tutkinnon osan nimi ja laajuus: AUDIOVISUALISEN VIESTINNÄN PERUSTUTKINTO AUDIOVISUAALISEN TUONTANNON TOTEUTTAMINEN 45 osp pakollinen tutkinnon osa 1. Kuvaus osaamisen tunnustamisen toteuttamisesta

Lisätiedot

SAMOK:n kooste ammattikorkeakouluista saaduista vastauksista ja ammattikorkeakoulujen internet-sivuilta kerätyistä tiedoista. Jyri Sallinen 14.5.

SAMOK:n kooste ammattikorkeakouluista saaduista vastauksista ja ammattikorkeakoulujen internet-sivuilta kerätyistä tiedoista. Jyri Sallinen 14.5. 1 SAMOK:n kooste ammattikorkeakouluista saaduista vastauksista ja ammattikorkeakoulujen internet-sivuilta kerätyistä tiedoista Jyri Sallinen 14.5.2012 15 ammattikorkeakoulua HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Valmentavat opinnot maahanmuuttajataustaisille opiskelijoille

Valmentavat opinnot maahanmuuttajataustaisille opiskelijoille Valmentavat opinnot maahanmuuttajataustaisille opiskelijoille Humanistinen ammattikorkeakoulu ja Työväen Akatemia Terhi Dahlman & Minna-Mari Roms Hyvät edellytykset yhteistyölle HUMAKin ja Työväen Akatemian

Lisätiedot

Ulkomaalaiset opiskelijat Etelä-Savon voimavaraksi -projekti

Ulkomaalaiset opiskelijat Etelä-Savon voimavaraksi -projekti Ulkomaalaiset opiskelijat Etelä-Savon voimavaraksi -projekti Toteutusaika 1.1.2011 31.12.2012 Rahoittajat Manner-Suomen ESR-ohjelma, (Etelä-Savon Ely-keskus) ja Mikkelin ammattikorkeakoulu Ulkomaalaiset

Lisätiedot

Suuntaa uralle! CIMO ja suomalaiset maailmalla. CIMO l Kansainvälinen harjoittelu. Kuvat ja teksti: Jaana Mutanen 15.3.2013

Suuntaa uralle! CIMO ja suomalaiset maailmalla. CIMO l Kansainvälinen harjoittelu. Kuvat ja teksti: Jaana Mutanen 15.3.2013 CIMO ja suomalaiset maailmalla Kuvat ja teksti: Jaana Mutanen Mitä ominaisuuksia kansainvälisessä työssä tarvitaan? CIMOn harjoitteluohjelmat CIMOn harjoitteluohjelmat Opiskelijoille ja vastavalmistuneille,

Lisätiedot

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2014 1 (5) Opetuslautakunta NAL/1 14.10.2014

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2014 1 (5) Opetuslautakunta NAL/1 14.10.2014 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2014 1 (5) 214 Oikaisuvaatimus koskien tuntiopettajan määräaikaista virkasuhdetta (turvallisuusala, aikuiskoulutus, työavain 25-439-14) HEL 2014-005591 T 01 01 01 01 Päätös

Lisätiedot

Kemianteollisuuden ammatilliset näyttötutkinnot

Kemianteollisuuden ammatilliset näyttötutkinnot ammatilliset näyttötutkinnot Suorita näyttötutkinto ammatilliset näyttötutkinnot ovat kemianteollisuudessa tuotantotehtävissä työskentelevien tutkintoja Tutkinnot suoritetaan työnäytöin, ja niihin vaadittavat

Lisätiedot

opiskelijakunnat ympäri Suomen, yhteensä meitä on mukana 30.

opiskelijakunnat ympäri Suomen, yhteensä meitä on mukana 30. Onneksi olkoon opiskelupaikan saamisesta ammattikorkeakoulussamme. Koulun muodostamme me, opiskelijat, yhdessä koulun henkilökunnan kanssa. Olemme yhteisö, jossa kaikkien on toimittava yhteisen hyvän eteen

Lisätiedot

Kelan etuudet aikuisopiskelijalle. Nina Similä 28.8.2012

Kelan etuudet aikuisopiskelijalle. Nina Similä 28.8.2012 Kelan etuudet aikuisopiskelijalle Nina Similä 28.8.2012 Opintotuki Aikuisopiskelija voi hakea Kelasta opintotukea, jos hänen opintojaan ei tueta muun lain perusteella. Ensin kannattaa selvittää oikeudet

Lisätiedot

OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN TOTEUTUS VANAJAN VANKILALLA

OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN TOTEUTUS VANAJAN VANKILALLA OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN TOTEUTUS VANAJAN VANKILALLA YLEISTÄ OPPISOPIMUKSESTA Hämeenlinnan seudun oppisopimustoimiston tehtävänä on palvella alueensa (Hämeenlinna, Hattula, Janakkala) elinkeinoelämää ja

Lisätiedot

Työharjoittelu. www.mol.fi. Työharjoittelu ja työelämävalmennus

Työharjoittelu. www.mol.fi. Työharjoittelu ja työelämävalmennus Työharjoittelu www.mol.fi Työharjoittelu ja työelämävalmennus Työtön työnhakija voi osallistua työharjoitteluun tai työelämävalmennukseen perehtyäkseen työelämään sekä edistääkseen työhönsijoittumistaan

Lisätiedot

Tule mukaan. kirkon diakoniatyöhön! Astut mukaan auttamaan

Tule mukaan. kirkon diakoniatyöhön! Astut mukaan auttamaan Tule mukaan kirkon diakoniatyöhön! Astut mukaan auttamaan Diakonissa, sairaanhoitaja (AMK) Johanna Saapunki Työpaikka: Kuusamon seurakunta Työtehtävät: perusdiakonia, kehitysvammatyö Mikä on parasta työssä?

Lisätiedot

HAMK / Ammatillinen opettajakorkeakoulu / Ammatillinen opettajankoulutus

HAMK / Ammatillinen opettajakorkeakoulu / Ammatillinen opettajankoulutus HAMK / Ammatillinen opettajakorkeakoulu / Ammatillinen opettajankoulutus Opetusharjoittelu ammatillisessa opettajankoulutuksessa VE16-verkko-opiskeluryhmien infotilaisuus Adobe Connect -istunto 2.6.2016

Lisätiedot

1. Montako diplomi-insinööriä, tekniikan lisensiaattia ja tekniikan tohtoria valmistui osastolta v. 2001?

1. Montako diplomi-insinööriä, tekniikan lisensiaattia ja tekniikan tohtoria valmistui osastolta v. 2001? Seppo Saastamoinen 25.9.2003 Sivu 1/5 SÄHKÖ- JA TIETOLIIKENNETEKNIIKAN OPINTO-OPAS 2003-2004, luvut 1 10 ( (http://www.sahko.hut.fi/opiskelijat/opinto-opas2003-2004/estopas2003/index.htm) (http://www.sahko.hut.fi/opiskelijat/opinto-opas2003-2004/tltopas2003/index.htm)

Lisätiedot

Tämä päätös kumoaa 11.10.2013 tehdyn harjoittelua koskevan päätöksen ja ohjeen (Dnro 1027/12.01/2013).

Tämä päätös kumoaa 11.10.2013 tehdyn harjoittelua koskevan päätöksen ja ohjeen (Dnro 1027/12.01/2013). 1528/12.02.02.00/2015 1 (6) YLIOPISTON RAHOITTAMAA HARJOITTELUA KOSKEVA PÄÄTÖS JA OHJE Tämä päätös kumoaa 11.10.2013 tehdyn harjoittelua koskevan päätöksen ja ohjeen ( 1027/12.01/2013). Päätän yliopiston

Lisätiedot

Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012. Anu Anttila

Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012. Anu Anttila Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012 Anu Anttila Yhteistyö ammatillisen koulutuksen kanssa on kiteytetty viiteen toimintamalliin 1. Työpajalla

Lisätiedot

Avoin a mmattikorkeakoulu ammattikorkeakoulu

Avoin a mmattikorkeakoulu ammattikorkeakoulu 3.9.2010 / sh Avoin ammattikorkeakoulu Lähellä Sinua Avoin ammattikorkeakoulu k k Sinulle, joka suunnittelet hakeutuvasi ammattikorkeakouluopintoihin haluat jouduttaa opintojasi ja suorittaa opintoja etukäteen

Lisätiedot

NUORISOTYÖN AUDITOINTI- JA ITSEARVIOINTIMALLI VERKKOPERUSTAINEN NUORISOTYÖ UUDISTETTU 5.9.2011

NUORISOTYÖN AUDITOINTI- JA ITSEARVIOINTIMALLI VERKKOPERUSTAINEN NUORISOTYÖ UUDISTETTU 5.9.2011 1 / 7 NUORISOTYÖN AUDITOINTI- JA ITSEARVIOINTIMALLI VERKKOPERUSTAINEN NUORISOTYÖ UUDISTETTU 5.9.2011 Verkkoperustaisen nuorisotyön eettiset periaatteet Yhteydenottajan oikeudet ja velvollisuudet Yhteydenottajalla

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittäminen TUTKE 2

Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittäminen TUTKE 2 Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittäminen TUTKE 2 TUTKE2-hanke Opetus- ja kulttuuriministeriö asetti 16.2.2012 ohjausryhmän työryhmän Ohjausryhmän tehtävänä on ohjata, linjata, tukea ja

Lisätiedot