Oulun seudun ammattikorkeakoulun viestinnän koulutusohjelman harjoitteluopas työnantajille

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Oulun seudun ammattikorkeakoulun viestinnän koulutusohjelman harjoitteluopas työnantajille"

Transkriptio

1 Tarvitsetko viestintäalan harjoittelijoita? Oulun seudun ammattikorkeakoulun viestinnän koulutusohjelman harjoitteluopas työnantajille

2 Hyvä media-alan ammattilainen Sisältö Kädessäsi on Oulun seudun ammattikorkeakoulun viestinnän koulutusohjelman harjoittelua koskeva esite, jonka toivomme auttavan siinä tilanteessa, jossa etsit media-alan harjoittelijaa yritykseesi tai organisaatioosi. Kiitämme mielenkiinnosta ja toivomme oppaamme auttavan teitä sekä harjoittelijoiden löytämisessä että onnistuneen harjoittelun toteuttamisessa. Onnistunut harjoittelu auttaa parhaimmillaan työnantajaa rekrytointipulmissa ja harjoittelijaa työelämään tutustumisessa sekä ammatillisten käytäntöjen oppimisessa. Tuukka Uusitalo osastonjohtaja, viestinnän koulutusohjelma Heikki Tunkkari harjoitteluvastaava, viestinnän koulutusohjelma 1 Yleistä harjoittelusta Mitä on harjoittelu ammattikorkeakoulussa Millaisia harjoittelupaikkoja etsitään Harjoittelun ajoitus Miten ilmoittaa harjoittelupaikasta 4 2 Käytännön ohjeita harjoitteluun Palkaton/palkallinen harjoittelu Vakuutukset Ennen harjoittelua Harjoittelun aikana Harjoittelun päättyessä/jälkeen 6 3 Viestinnän koulutusohjelma Keitä opiskelijat ovat Viestinnän koulutusohjelman henkilökunta Viestinnän koulutusohjelman tilat Viestinnän koulutusohjelman erikoistumisalueet 10 2

3 1 Yleistä harjoittelusta 1.1 MITÄ ON HARJOITTELU AMMATTI- KORKEAKOULUSSA Työelämän ja opiskelun kohtaaminen on koulutuspolitiikan yksi keskeisiä tehtäviä. Ammattikorkeakouluissa yksi keskeinen tapa luoda yhteyksiä työelämän ja koulutuksen välille on kaikkiin opintoihin pakollisena kuuluva harjoittelu, jonka kesto viestinnän koulutusohjelmassa on viisi kuukautta. Harjoittelu suoritetaan pääsääntöisesti opintojen loppuvaiheessa, jolloin opiskelijan valmiudet työelämään ovat jo kohtuullisen hyvät. Harjoittelujakso on opiskelijoiden näkökulmasta merkittävin askel siirtymisessä opiskelusta kohti työelämää. Harjoittelu auttaa opiskelijaa suhteuttamaan omaa osaamistaan ja työllistymismahdollisuuksiaan työelämän vaatimuksiin. Lisäksi harjoittelu auttaa opiskelijaa suuntaamaan viimeisen tai viimeisten opiskeluvuosiensa opintoja tarkoituksenmukaisella tavalla ajatellen tulevia uravalintoja: monille opiskelijoille syntyy harjoittelun kautta ajatus opinnäytetyön tekemisestä, ja monet toteuttavatkin sen harjoittelupaikkansa kanssa. Työelämän näkökulmasta harjoittelu on erityisen merkittävää rekrytoinnin näkökulmasta. Harjoittelujakso on pitkä ja se antaa mahdollisuuden perehdyttää harjoitteluun saapuva opiskelija sekä yrityksen/organisaation toimintaan että omiin työtehtäviin. Harjoittelujakson aikana työnantaja saa käsityksen sekä harjoittelijan ammatillisesta osaamisesta että kyvystä sopeutua työyhteisöön. Usein harjoittelujakso johtaa lyhytaikaisten sijaisuuksien hoitamiseen jo opintojen loppuvaiheessa, ja monesti myös opiskelijan työllistymiseen. Aina harjoittelu ei kuitenkaan johda työllistymiseen, mutta henkilökunnan rekrytoinnin ja opiskelijan oman urasuunnittelun kannalta myös tällainen kokemus on merkittävä. Harjoittelu toimii samalla yhdyssiteenä ammattikorkeakoulun ja työelämän välillä. Opiskelijat laativat harjoittelustaan raportin, joka auttaa koulutuksen suunnittelusta vastaavia suuntaamaan opintojaan sekä opiskelijan että työelämän kannalta tarkoituksenmukaiseen suuntaan. Työnantajilta kerättävä palaute harjoittelujakson onnistumisesta palvelee samaa tarkoitusta. 1.2 MILLAISIA HARJOITTELUPAIKKOJA ETSITÄÄN Journalismin suuntautumisvaihtoehto Harjoittelupaikkoja voivat olla journalistiset tehtävät perinteisessä mediassa. Tällaisia ovat esimerkiksi toimittajan, sisällöntuottajan ja journalistisen tuottajan tehtävät sanoma- ja aikakauslehdessä, radiossa, televisiossa, uutistoimistossa ja sisällöntuotantoyrityksessä. Harjoittelu voi tapahtua myös uuden median journalistisessa sisällöntuotannossa kuten verkkoviestimissä, internetjulkaisuissa, digi-tv:ssä sekä eri medioiden yhdistelmissä. Niin ikään journalismin opiskelijat voivat harjoitella julkisella sektorilla, järjestöissä ja yrityksissä sisällöntuotanto- sekä sisäisen ja ulkoisen viestinnän tehtävissä. Tällaisia voivat olla esimerkiksi tiedotuslehden tai verkkojulkaisun toimittaminen, tiedotus- ja markkinointimateriaalien toimittaminen ja tapahtumien markkinointi. Mediatuottamisen suuntautumisvaihtoehto Mediatuottajan on perehdyttävä oman alansa tuotantoprosesseihin ja muiden ammattiryhmien työnkuviin. Siksi mediatuottajan harjoittelusta osa tai jopa kokonaankin voi olla työskentelyä eri mediatuotannoissa myös muussa kuin omassa roolissa. Tällaisia ovat olleet mm. avustavat tehtävät televisio- ja elokuvatuotannoissa, käsikirjoittaminen ja konseptisuunnittelu, markkinointiin ja tiedottamiseen liittyvät tehtävät, projektipäällikön/projektisuunnittelijan assistentin tehtävät sekä myös toimittajan työ eri välineissä. Harjoittelu on mahdollista olla myös työskentelyä projektisuunnittelijana tai -päällikkönä, tuotantopäällikkönä tai tuottajana sekä mediatuotannoissa, taiteellisissa projekteissa tai tapahtumatuotannossa. Lisäksi tuottajaopiskelijan on mahdollista suorittaa harjoittelu tuottajana tai projektipäällikkönä viestinnän koulutusohjelman toteuttamassa tilaustuotannossa. Kuvallisen viestinnän suuntautumisvaihtoehto mainostoimistot video- ja multimedia-alan yritykset sisällöntuotantoyritykset valokuvauksen eri alueet graafisen suunnittelijan työt vastaavat työtehtävät yrityksissä, yhteisöissä, projekteissa tai produktioissa freelance-työ 3

4 1.3 HARJOITTELUN AJOITUS Pääsääntöisesti harjoittelu ajoittuu viestinnän koulutusohjelmassa kolmannen opintovuoden keväällä (tammitoukokuu), jolloin opiskelijat ovat pääosin suorittaneet ammattiopintonsa ja heidän valmiutensa harjoitteluun ovat hyvät. Harjoittelun kesto on enimmillään viisi kuukautta mutta myös lyhyempi jakso kelpaa harjoitteluksi ja harjoittelun voi suorittaa useassakin työpaikassa. Harjoittelu on mahdollista suorittaa myös kesäaikana tai syyslukukaudella, koska osa opiskelijoista on kolmannen opintovuoden aikana vaihto-opiskelijana ulkomailla. 1.4 MITEN ILMOITTAA HARJOITTELUPAIKASTA Harjoittelupaikasta voi ilmoittaa verkossa olevalla sähköisellä harjoittelupaikan ilmoituslomakkeella. Lomake löytyy osoitteesta: Harjoittelupaikasta on myös mahdollista ilmoittaa sähköpostilla osoitteeseen: Sähköpostilla tapahtuvassa harjoittelupaikan avaamisessa on syytä vastata samoihin kysymyksiin kuin lomakkeessa on. Tieto harjoittelupaikasta menee molempia teitä välittömästi opiskelijoiden nähtäväksi opiskelijaintraan. Harjoittelupaikaista voi myös ilmoittaa osoitteeseen: Oulun seudun ammattikorkeakoulu Viestinnän koulutusohjelma Heikki Tunkkari Kotkantie Oulu Harjoittelusta on syytä ilmoittaa hyvissä ajoin, noin 2 3 kuukautta ennen harjoittelun alkamista ja antaa hakuaikaa vähintään 2 3 viikkoa, näin mahdollisimman moni ehtii havaita ilmoituksen. Harjoittelusta olisi hyvä ilmoittaa seuraavasti: Harjoittelujakso tammi toukokuu kesä elokuu syys joulukuu Harjoituspaikasta ilmoitettava syys marraskuu tammi huhtikuu huhti toukokuu (kesällä hakuilmoitus ei tavoita kaikkia) 2 Käytännön ohjeita harjoitteluun 2.1 PALKALLINEN/PALKATON HARJOITTELU Kysymys harjoitteluajan palkasta on työnantajan ja harjoittelijan välinen asia, ammattikorkeakoululla ei ole siihen mahdollista puuttua. Ohessa kuitenkin taustaksi tietoa asiasta käydystä keskustelusta. Ammattikorkeakoulu- ja osittain myös korkeakoulu/yliopistoihin kuuluva pakollinen harjoittelu on keskusteluttanut alan ammattilaisia sekä opiskelijoita muutaman viimeisen vuoden aikana. Erityisesti alan työntekijäliitot ovat olleet huolissaan opiskelijoiden käytöstä korvaamaan palkattua henkilökuntaa. On nähty uhkana, että juuri harjoittelijoiden takia alalle ei synny pysyviä työpaikkoja. Harjoittelusopimusta laadittaessa kannattaa muistaa, että mikäli kyseessä on itsenäistä työskentelyä edellyttävä työ, johon muuten otettaisiin palkattu työntekijä, on myös työharjoittelijan osalta syytä keskustella palkkauksesta ja noudattaa alan työehtosopimuksia. Esimerkiksi journalistisessa työssä on ollut käytäntö, jonka mukaan ensimmäinen kuukausi pakollisesta harjoittelusta on palkatonta, ja mikäli opiskelija tämän jälkeen siirtyy ns. kesätoimittajaa vastaavaan, itsenäistä työtä edellyttävään työtehtävään, hänelle maksetaan alan työehtosopimuksen mukaista harjoittelijan palkkaa. Harjoittelun palkallisuutta/palkattomuutta pohdittaessa on syytä ottaa huomioon paitsi työn vaativuus/itsenäisyys sekä tarvittavan ohjauksen määrä myös erityisesti aikuis- mutta monesti myös muiden opiskelijoiden pitkä aiempi työura alalla. Mahdollisia ovat esimerkiksi seuraavat harjoitteluaikaa koskevat mallit: 1. Työ on itsenäistä ja vaativaa, opiskelijalla henkilökohtaisten taitojensa ja/tai aiemman työkokemuksensa perusteella on edellytykset selvitä siitä. Tällöin suositellaan noudatettavaksi alan työehtosopimusten mukaista harjoittelijan palkkaa. Silloin opiskelija ei ole oikeutettu opintotukeen harjoittelun ajalta. 2. Harjoittelija ja työnantaja voivat päätyä myös työehtosopimusta pienempään palkkaan. Mikäli verotettava tulo 4

5

6 Harjoittelun kesto Tulevat työtehtävät Arvio opiskelijan osaamistasosta suhteessa työtehtäviin (mahdollisen ohjauksen ja perehdyttämisen määrä) Noudatettavat työajat (säännöllinen työaika, freelancer-pohjainen työ, vuorotyö, mahdolliset ylityöt ja niiden vaikutus harjoittelun kestoon) Harjoittelun palkallisuus/palkattomuus Harjoittelijan yhteyshenkilö työpaikalla on alle 505 euroa kuukaudessa, on opiskelija oikeutettu hakemaan opintotukea harjoittelujakson ajaksi. 3. Mikäli harjoittelija ja työnantaja päätyvät palkattomaan harjoitteluun, ei opiskelijalta tule edellyttää itsenäistä työskentelyä ja samoja tuloksia kuin palkkatyössä olevilta. Myös työn ohjauksesta ja harjoittelijan työtehtävistä oman kehittymisen näkökulmasta on syytä sopia ennen harjoittelua. Mikäli harjoittelu on palkatonta, on opiskelija oikeutettu opintotukeen harjoittelun ajalta. Harjoitteluun liittyvät palkkausasiat kuuluvat kuitenkin selvästi työnantajan ja harjoittelijan keskenään sopimiin asioihin. 2.2 VAKUUTUKSET Työharjoittelijan vakuutusturva määräytyy sen mukaan, onko kyseessä palkallinen vai palkaton harjoittelu: 1. Mikäli opiskelija on palkattomassa harjoittelussa, hän on koko harjoittelujaksonsa ajan normaalisti ammattikorkeakoulun vakuutusturvan piirissä, joka kattaa sekä työmatkalla että itse harjoittelussa mahdollisesti sattuvat onnettomuudet. 2. Mikäli opiskelija on palkallisessa harjoittelussa, hän on työsuhteessa työnantajaan ja näin ollen samanlaisessa asemassa kuin muu työnantajan palkkalistoilla oleva henkilökunta. Harjoitteluun liittyvät asiat kirjataan harjoittelijan, työnantajan ja ammattikorkeakoulun väliseen harjoittelusopimukseen, jonka kaikki osapuolet allekirjoittavat. 2.4 HARJOITTELUN AIKANA Perehdyttäminen tuleviin työtehtäviin, työnantajaan ja talon tapoihin luo edellytykset onnistuneelle harjoittelulle. Opiskelija on velvollinen jo ennen harjoittelupaikkaan saapumistaan tutustumaan työnantajaan joko julkisesti käytettävissä olevin lähtein tai mahdollisesti harjoittelua koskevissa neuvotteluissa annetun materiaalin perusteella. Harjoittelun kestäessä opiskelijalla on oltava nimetty yhteyshenkilö, johon hän voi tarvittaessa ottaa yhteyttä, mikäli ongelmia ilmenee. Yhteyshenkilö voi myös olla yhteydessä AMK:n viestinnän koulutusohjelman harjoitteluvastaavaan, Tomi Tuikkalaan (08) tai sähköposti: Mikäli harjoittelussa noudatetaan normaaleja työaikoja, työajan seurantaa ei ole tarpeen erikseen tehdä. Mikäli taas harjoittelu on freelancer-tyyppistä tai työtuntien määrä vaihtelee päivittäin, on opiskelija velvollinen pitämään tuntikirjanpitoa joko työnantajan tai ammattikorkeakoulun työajanseurantalomakkeelle ja hankkimaan siihen hyväksynnän työnantajalta kuukausittain. Työajanseurantalomakkeesta tulee ilmetä tehty työtehtävä, siihen käytetty tuntimäärä ja kellonajat. 2.3 ENNEN HARJOITTELUA Sekä työnantajan että harjoittelijan näkökulmasta onnistunut harjoittelujakso toteutuu parhaiten asioista jo ennakkoon sopimalla. Harjoittelijan on syytä tavata tuleva työnantaja hyvissä ajoin ennen harjoittelun alkamista ja käydä yhdessä harjoitteluun liittyvät asiat läpi. Neuvotteluissa on syytä sopia seuraavista asioista: 2.5 HARJOITTELUN PÄÄTTYESSÄ/JÄLKEEN Harjoittelun päättyessä työnantaja on velvollinen antamaan harjoittelijalle työtodistuksen tai muun vastaavan todistuksen harjoittelun suorittamisesta. Todistus on opiskelijalle pakollinen, sillä vain sen perusteella harjoittelu voidaan katsoa suoritetuksi. 6

7 Lisäksi työnantajaa pyydetään täyttämään harjoittelijan ja harjoittelun arviointilomake harjoittelun päättyessä. Arviointilomake on arvokas opintojen kehittämisen näkökulmasta. Lomakkeen saa harjoittelijalta harjoittelun päättyessä, ja sen voi palauttaa myös nimettömänä ammattikorkeakoululle mukana seuraavassa kirjekuoressa tai täyttää lomake sähköisesti osoitteessa: fi/kultt/harjoitteluarviointi Arviointilomakkeen täyttäminen ei kuitenkaan ole pakollista. Harjoittelun päättymisen jälkeen opiskelija laatii ammattikorkeakoululle raportin harjoittelustaan, jossa hän itse arvioi omaa harjoittelujaksoaan sekä esittelee harjoittelupaikkansa/työtehtävänsä muille alan opiskelijoille. 3 Viestinnän koulutusohjelma Viestinnän koulutusohjelma on osa Oulun seudun ammattikorkeakoulun Kulttuurialan yksikköä. Viestinnän koulutusohjelma ei kuitenkaan valmista opiskelijoita ensisijaisesti kulttuuri- ja taidealan tehtäviin vaan viestintään liittyviin ammatteihin pääsääntöisesti yrityksiin mutta myös julkihallintoon. Viestinnän koulutusohjelma on nelivuotinen. Yksi opintovuosi on kaikille opiskelijoille sama, se sisältää sekä korkeakoulun yleiset että viestintäalan erityiset perusopinnot kieliopinnoista oman alan peruskursseihin. Ensimmäisen opiskeluvuoden jälkeen alkavat ammattiopinnot, jotka kestävät harjoitteluineen ja opinnäytetöineen seuraavat kolme vuotta. Kaikkien viestinnän koulutusohjelmasta valmistuneiden tutkintonimike on medianomi (AMK). Korkeakouluille tyypillisen autonomian takia koulutusohjelmalla on ollut mahdollisuus itse valita koulutuksensa painopistealueet. Oulun seudun ammattikorkeakoulun viestinnän koulutusohjelmassa opetussuunnitelman lähtökohdaksi on valittu ammatillisen identiteetin kehittyminen ja siihen liittyvät ammatilliset opinnot. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että ammatillisissa opinnoissa opiskelijat ovat joko journalismin, kuvallisen viestinnän tai mediatuottamisen suuntautumisvaihtoehdoissa. Suuntautumisvaihtoehto määräytyy jo valintakoevaiheessa kullekin suuntautumisvaihtoehdolle erillisessä pääsykokeessa. Journalismin suuntautumisvaihtoehto Journalismin suuntautumisvaihtoehto antaa valmiudet toimia journalistisen sisällön tuottajana sekä perinteisessä mediassa että verkkoviestimissä. Erityisosaamisen alueensa opiskelija valitsee itse. Toimittajana medianomi on kotonaan crossmedian työtehtävissä, joissa täytyy hallita useiden välineiden ilmaisumuodot ja versioida juttuja eri välineisiin. Välineosaamisen lisäksi journalistin koulutuksen ydintä on yhteiskunnan ja ihmisen tuntemus. Toimittaja osaa tehdä maailman ymmärrettäväksi. Kuvallisen viestinnän suuntautumisvaihtoehto Kuvallisen viestinnän suuntautumisvaihtoehto kouluttaa visuaalisen viestinnän tekijöitä eri ammatteihin graafisten ja mediatuotteiden suunnitteluun digitaalisessa ympäristössä. Kolmantena vuonna opiskelija valitsee yhden erityisosaamisen alueen. Koulutuksen erikoistumisalueet ovat (1) langattomat päätelaitteet, (2) liikkuva kuva, (3) liikkuvan kuvan erikoistekniikat ja jälkityöt, (4) interaktiivisuus ja (5) monialagrafiikka. Mediatuottamisen suuntautumisvaihtoehto Mediatuottamisen suuntautumisvaihtoehdon opinnoissa perehdytään sisällöntuotannon kokonaisuuteen ideoinnista ja käsikirjoituksesta eri tuotantoprosesseihin, rahoituksesta kohderyhmiin, markkinointiin ja arkistointiin. Mediatuottaja on tuotantojen kokonaisvastuullinen vetäjä ja tuntee mediatuotantojen kaikki osa-alueet. Mediatuottaja voi työskennellä mm. itsenäisissä tuotantoyhtiöissä, julkisen palvelun mediassa sekä tilaustuotantojen projektipäällikkönä. 3.1 KEITÄ OPISKELIJAT OVAT Ammattikorkeakoulu on nimensä mukaisesti korkeakoulu; ammattikorkeakouluun hakeutuvat opiskelijat ovat pohjakoulutukseltaan suorittaneet ns. toisen asteen opinnot eli useimmissa tapauksissa he ovat ylioppilaita tai he ovat suorittaneet toisen asteen ammatillisen perustutkinnon joko viestintä- tai muulla alalla. Viestinnän koulutusohjelman opiskelijoista noin 90 prosenttia on ylioppilaita. Lisäksi monilla saattaa olla takanaan aiempia opintoja muilla aloilla ammattikorkeakouluissa tai yliopistoissa/korkeakouluissa. Iältään opiskelijat ovat pääosin vuoden ikäisiä mutta mukana on myös aikuisopiskelijoita tai työelämässä jo pitkään olleita. 7

8

9 Viestintä on ammattikorkeakoulun suosituimpia koulutusohjelmia. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että vuosittain yhtä aloituspaikkaa kohti on hakijaa. Opiskelijat koulutusohjelmaan valitaan aiemmasta koulutuksesta saatavien lähtöpisteiden ja suuntautumisvaihtoehtokohtaisten pääsykokeitten kautta. Suuri hakijamäärä ja alalla menestymisen edellytyksiä ja motivaatiota mittaava pääsykoe takaavat, että viestintäalan opiskelijoilla on hyvä, jopa erinomainen koulutuspohja opinnoille. Lisäksi he ovat motivoituneita opiskelemaan ja tulevaisuudessa myös työskentelemään viestintäalalla. Joissakin tapauksissa ammatillista koulutusta vaivaa ns. pakkohaku eli nuorten on haettava opiskelemaan sosiaaliturvansa säilyttääkseen ja näin osa opiskelijoista päätyy alalle, jota he eivät varsinaisesti ole haluamassa. Viestinnän koulutusohjelma ei tunne tätä ongelmaa. Kaikista näistä syistä johtuen opintojen keskeyttämisprosentti viestinnän koulutusohjelmassa on todella pieni. Opiskelijat valmistuvat pääsääntöisesti ajallaan ja useimmissa tapauksissa keskeisin opintojen viivästymisen syy on työskentely alalla jo kesken opintojen. 3.2 VIESTINNÄN KOULUTUSOHJELMAN HENKILÖKUNTA Ammattikorkeakoulun opetushenkilökunnan pätevyysvaatimukset ovat haastavat. Heiltä edellytetään ylempää korkeakoulututkintoa opettamaltaan alalta. Lisäksi vaaditaan kolmen vuoden ammatillista työkokemusta opetettavalta alalta (ammatilliseksi työkokemukseksi ei lasketa opettajan työtä vaan nimenomaan työskentelyä viestintäalalla opetettavaan alaan liittyvissä tehtävissä). Opettajalta vaaditaan myös noin vuoden mittaiset pedagogiset opinnot. Oulun seudun ammattikorkeakoulun opettajien keski-ikä on vuoden välillä ja he edustavat sekä koulutuksensa että työelämäkokemuksensa puolesta laaja-alaisesti koko media-alaa. Opettajat ovat työskennelleet journalisteina, graafisina suunnittelijoina, tuottajina, projektipäälliköinä, kuvaajina, konseptisuunnittelijoina jne. sekä pohjoispohjalaisissa että muualla maassa olevissa yrityksissä. Merkille pantavaa on myös, että henkilökunta tuntee hyvin alan pienten yritysten mahdollisuudet ja ongelmat, sillä yli puolet henkilökunnasta on työskennellyt itsenäisinä yrittäjinä, osa työskentelee edelleenkin oman työn ohella. Tuntuma median tekijöihin on näin ollen laaja ja monipuolinen. Lisäksi monet viestintäalalla työskentelevät erityisesti Oulun seudulla ovat käyneet viestinnän koulutusohjelmissa luennoitsijoina tai produktioitten ammatillisina ohjaajina. Näin myös opiskelijoille on syntynyt elävä yhteys elinkeinoelämään jo opiskelun aikana. 3.3 VIESTINNÄN KOULUTUSOHJELMAN TILAT Viestinnän koulutusohjelmalla on vuoden 2005 alussa valmistunut Oulun Kaukovainiolle uudet toimitilat. Samoissa tiloissa toimivat ammattikorkeakoulun Tekniikan yksikkö ja muu Kulttuurialan yksikkö (musiikin ja tanssin osastot). Kokonaisuus on ainutlaatuinen ajatellen monipuolisia mediatuotantoja. Koulutusohjelmalla on käytössään huippumodernit, täysin digitaaliset, broadcast-tasoiset tuotantovälineistöt Crossmediastudio (90 neliötä) ja kuvatarkkaamo seitsemän metriä korkea 90 neliön studio 3D-virtuaalilavastus 3D-tracking -ohjelmistolla 3-kameratekniikka (yksi kamera vapaasti liikuteltavissa lavasteissa, kaksi muuta panorointi- ja tilttauskamerat) 36-kanavainen valo-ohjaus Editointilaitteet 1 kpl Mac-pohjainen ja 1 kpl PC-pohjainen luokka video- ja äänieditointiin ja sen opetukseen 3 kpl off-line edit 2 kpl on-line edit radio-edit 24-kanavainen digitaalinen Dolby Surround 5.1. äänieditointiyksikkö Videoesitystilat 250-paikkainen konserttisali laadukkaalla videotykillä 30-paikkainen videoluokka Dolby Surround 5.1 -äänentoistolla Muut tilat Koko rakennuksessa useita muita valmiiksi kaapeloituja tiloja tuotantoja varten 250-neliöinen 10 metriä korkea näyttämösali 2 kpl 100-neliöinen tanssistudio 60-neliöinen äänitysstudio 9

10 Harjoitustoimitus Journalismin suuntautumisvaihtoehdolla on käytössään oma harjoitustoimitus, jossa on mahdollisuus koostaa tekstiä, ääntä ja verkkolehtiä. Harjoitustoimitus sijaitsee tv-studion vieressä, ja se tekee mahdolliseksi harjoitella tv-journalismia studioympäristössä. Jakelukanavina journalismin suuntaumisvaihtoehdon harjoitustöille ovat toistaiseksi nettiradio ja verkkolehti, tulevaisuudessa myös kaapelitelevisio. Valokuvaus- ja kuvankäsittelytilat Studiokuvauksessa käytössä crossmediastudio sekä asianmukaisesti varustettu luokkatila, jossa myös tuotekuvaus- ja repropöydät kuvankäsittely Mac-laiteympäristössä, jossa ammattitason kuvankäsittelyohjelmisto, piirtopöydät ja laadukas suurkoon skanneri pimiö perinteisen kuvanvalmistuksen menetelmiin QTVR-kalusto ja -ohjelmisto VR-panoraamojen ja -objektien tekemiseen kamerat: täyden koon digitaalijärjestelmäkamerat, kino- ja keskikoon filmikamerat, palkkikamera Graafisen suunnittelun tilat, laitteet ja ohjelmistot 1 kpl PC-pohjainen ja 1 kpl Mac-pohjainen tietokoneluokka typografian, graafisen suunnittelun, digitaalisen kuvankäsittelyn, sivuntaiton ja web-suunnittelun opetukseen graafisen alan ammattimaiset suunnittelu- ja tuotantoohjelmistot sekä fonttien hallinnan ohjelmistot neutraaleilla harmailla seinillä varustettu Mac-luokka varustettu värihallinnan opetukseen ja testaamiseen 1 kpl tuotantostudio PC- ja Mac-pohjaisine tietokoneineen ja ohjelmistoineen erityisesti graafisten ja web-tuotantojen käyttöön laadukas ison formaatin diaskanneri sekä laadukas tasoskanneri pintaoriginaalien skannaukseen 2 kpl väritulostimia vedostukseen 3.4 VIESTINNÄN KOULUTUSOHJELMAN ERIKOISTUMISALUEET Ammattikorkeakouluilla on lain nojalla myös aluekehitystehtävä. Käytännössä se tarkoittaa, että AMK:n tehtävänä on koulutusaloillaan osallistua toimialan kehittämiseen omalla alueellaan. Viestinnän koulutusohjelma on valinnut erikoistumisalueikseen sellaisia aloja, joita ei Pohjois-Pohjanmaalla vielä toistaiseksi media-alalla ole kovin vahvasti olemassa, mutta joissa nähdään kasvun edellytyksiä. Ensimmäinen ja pidempään kehitelty alue on sisällöntuotanto mobiileihin päätelaitteisiin ja monikanavajakelu. Toiminta aloitettiin vuonna 2002 Mobiart-hankkeella, jossa luotiin noin alalla toimivan yrityksen verkosto ja rahoitettiin kahdeksan pilotin kehitystyö. Osa näistäkin piloteista on jo päätynyt kansainvälisille markkinoille. Työtä jatketaan parhaillaan Mobient-projektissa, joka tähtää jo selkeämmin liiketaloudellisesti kannattavien tuotteiden kehittämiseen ja kansainvälisiin markkinoihin. Kaikki hankkeet toimivat läheisessä kontaktissa alan yrityksiin ja ammattikorkeakoulun muihin yksiköihin/muihin ammattikorkeakouluihin. Projektien tuloksia hyödynnetään opetussuunnitelmien kehittämisessä, harjoittelussa ja opinnäytetöiden aiheissa. Toinen kehittämisen alue on tv-tuotanto ja siellä erityisesti niin sanottujen ei-fiktiivisten televisio-ohjelmaformaattien kehittäminen. Koulutuksen suunnittelu on aloitettu vuonna 2002 ja uudet toimitilat mahdollistavat formaatti-ideoiden kehittämisen ja pilotoinnin. Kehitystyö tapahtuu yhteistyössä Yleisradion ja paikallisten mutta myös muualta Suomesta olevien itsenäisten tuotantoyhtiöiden kanssa. Tämänkin projektin tuloksia hyödynnetään opetussuunnitelmien kehittämisessä, harjoittelussa ja opinnäytetöiden aiheissa. Lisäksi monikäyttö musiikin, tanssin ja tekniikan tilojen kanssa antaa mahdollisuudet erilaisiin teknologisiin ja sisällöllisiin kokeiluihin. 10

11

12 KULTTUURIALAN YKSIKKÖ KOTKANTIE 1, OULU PUH. (08) , FAKSI (08) Oamkin Viestintäpalvelut 2006 / 300

HARJOITTELU VUONNA Tiedotustilaisuus ke klo

HARJOITTELU VUONNA Tiedotustilaisuus ke klo TAMPEREEN YLIOPISTO Kasvatustieteiden yksikkö Elinikäisen oppimisen ja kasvatuksen koulutus HARJOITTELU VUONNA 2017 Tiedotustilaisuus ke 23.11.2016 klo 10.00-11 (Virta 114) Harjoittelu osana opintoja KASELOHA

Lisätiedot

Oulun ammattikorkeakoulu KULTTUURIALAN AMK-TUTKINNOT, KEVÄÄN 2017 YHTEISHAKU

Oulun ammattikorkeakoulu KULTTUURIALAN AMK-TUTKINNOT, KEVÄÄN 2017 YHTEISHAKU Oulun ammattikorkeakoulu KULTTUURIALAN AMK-TUTKINNOT, KEVÄÄN 2017 YHTEISHAKU AMK-tutkintoon johtava koulutus Kulttuurialan Medianomi (AMK) Musiikkipedagogi (AMK) Tanssinopettaja (AMK) Luonnonvara-alan

Lisätiedot

HARJOITTELU VUONNA Tiedotustilaisuus ti klo

HARJOITTELU VUONNA Tiedotustilaisuus ti klo TAMPEREEN YLIOPISTO Kasvatustieteiden yksikkö Elinikäisen oppimisen ja kasvatuksen koulutus HARJOITTELU VUONNA 2016 Tiedotustilaisuus ti 1.12.2015 klo 13.00-14 (Virta 113) Harjoittelu osana opintoja KASELOHA

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

INFIM-harjoittelu. Infotilaisuus 14.2.2013. Harjoitteluinfon sisältö

INFIM-harjoittelu. Infotilaisuus 14.2.2013. Harjoitteluinfon sisältö INFIM-harjoittelu Infotilaisuus 14.2.2013 Harjoitteluinfon sisältö Harjoittelutuki ja harjoittelusopimus Harjoittelun tavoitteet ja sisältö Harjoittelun suorittaminen Harjoittelupaikan hakeminen Vinkkejä

Lisätiedot

HARJOITTELU VUONNA Tiedotustilaisuus ke klo

HARJOITTELU VUONNA Tiedotustilaisuus ke klo TAMPEREEN YLIOPISTO Kasvatustieteiden yksikkö Elinikäisen oppimisen ja kasvatuksen koulutus HARJOITTELU VUONNA 2013 Tiedotustilaisuus ke 21.11.2012 klo 12.30-13.30 Harjoittelu osana opintoja KM-tutkintoon

Lisätiedot

Hakijan opas englanninkieliseen liiketalouden perustutkintoon

Hakijan opas englanninkieliseen liiketalouden perustutkintoon Hakijan opas englanninkieliseen liiketalouden perustutkintoon 2017 Oulun seudun ammattiopisto OSAO Kaukovainion yksikkö, liiketalous Kotkantie 2 C, 90250 Oulu www.osao.fi Sisällys Pääsyvaatimukset... 2

Lisätiedot

SAK ry Hallituksen suositus 1(6) koulutusohjesäännöksi

SAK ry Hallituksen suositus 1(6) koulutusohjesäännöksi SAK ry Hallituksen suositus 1(6) HENKILÖSTÖN KOULUTUKSEN KORVAUKSET JA TUKIMUODOT Sisällys Sivu 1. Ammatillinen henkilöstökoulutus.. 2 1.1 Perehdyttämiskoulutus. 2 1.2 Täydennys- ja uudelleenkoulutus.

Lisätiedot

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Urapalvelut/ Susan Blomberg Yliopisto tukee opiskelijoidensa työharjoittelua myöntämällä harjoittelutukea tutkintoon sisällytettävään

Lisätiedot

Portfolio Humanistisessa ammattikorkeakoulussa. Hannu Sirkkilä YTT, yliopettaja

Portfolio Humanistisessa ammattikorkeakoulussa. Hannu Sirkkilä YTT, yliopettaja Portfolio Humanistisessa ammattikorkeakoulussa Hannu Sirkkilä YTT, yliopettaja Portfolion eli kehittymiskansion kokoaminen on osa Humanistisen ammattikorkeakoulun kulttuurituotannon koulutusohjelman opetussuunnitelmaan

Lisätiedot

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma 19.3.2009 Pirkko Laurila Osaamisen ja sivistyksen asialla Tutkinnon perusteiden ja koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman hierarkia Laki ja asetukset Ammatillisen

Lisätiedot

INSSI hanke Oppimisprosessiryhmä Opinto ohjauksen työryhmä

INSSI hanke Oppimisprosessiryhmä Opinto ohjauksen työryhmä INSSI hanke Oppimisprosessiryhmä Opinto ohjauksen työryhmä Opiskelijan ohjauksen nykytila insinöörikoulutuksessa 23.10.2012 Jari Kurtelius /KAMK & Lassi Salminen/KyAMK 1 Tutkimuksen tavoitteena oli: selvittää

Lisätiedot

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko

Lisätiedot

Jatkotutkinnon suorittaminen työn ohella työnantajan näkökulma

Jatkotutkinnon suorittaminen työn ohella työnantajan näkökulma TYÖELÄMÄSSÄ TOHTORIKSI 27.10.2005 Oulun yliopisto Jatkotutkinnon suorittaminen työn ohella työnantajan näkökulma Outi Hyry-Honka Opetustoiminnan kehitysjohtaja Rovaniemen ammattikorkeakoulu AMMATTIKORKEAKOULUJEN

Lisätiedot

Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration

Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration 1 of 5 8.6.2010 12:39 Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma

Lisätiedot

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration Yrittäjyyden ja

Lisätiedot

Suoritettava tutkinto. Valmistuvan työtehtäviä. Opintojen toteutus. OPETUSSUUNNITELMA Medianomi (AMK), monimuotototeutus

Suoritettava tutkinto. Valmistuvan työtehtäviä. Opintojen toteutus. OPETUSSUUNNITELMA Medianomi (AMK), monimuotototeutus OPETUSSUUNNITELMA Medianomi (AMK), monimuotototeutus Media-alan monimuotototeutuksessa syvennyt kuvalliseen viestintään. Opinnoissasi paneudut kuvalliseen ilmaisuun ja visuaaliseen viestintään soveltamalla

Lisätiedot

Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29)

Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29) Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29) Opetusharjoittelun aikana opettajaopiskelija osoittaa ammattipedagogisissa opinnoissa hankkimaansa osaamista. Tavoitteena on,

Lisätiedot

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA

OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA Mikkelin ammattikorkeakoulun pedagogisen strategian mukaan ohjauksen tavoitteena on edistää opiskelijoiden sitoutumista opiskeluunsa, tukea

Lisätiedot

MATKAILUALAN KOULUTUS

MATKAILUALAN KOULUTUS Master s Degree Programme in Tourism MATKAILUALAN KOULUTUS 90 op OPINTOSUUNNITELMA 2014 2016 Opintojen lähtökohdat Työelämän toimintaympäristön nopeat muutokset, toimintojen kansainvälistyminen sekä taloutemme

Lisätiedot

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi OPAS- TUSTA Työpaikoille Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi MITÄ OVAT AMMATTI- OSAAMISEN NÄYTÖT koulutuksen järjestäjän ja työelämän yhdessä suunnittelemia, toteuttamia ja arvioimia työtehtäviä työssäoppimispaikassa

Lisätiedot

HARJOITTELUINFO 2016 5.2.2016 klo 12 Paavo Arvola, harjoitteluasioista vastaava

HARJOITTELUINFO 2016 5.2.2016 klo 12 Paavo Arvola, harjoitteluasioista vastaava HARJOITTELUINFO 2016 5.2.2016 klo 12 Paavo Arvola, harjoitteluasioista vastaava Työssäoppiminen (ITIA02) 10 op Harjoittelu (~8op) 3 kk kokoaikaista työskentelyä harjoittelupaikalla Palkallinen harjoittelutuki

Lisätiedot

AHOT-OPAS TOISELLE ASTEELLE

AHOT-OPAS TOISELLE ASTEELLE AHOT-OPAS TOISELLE ASTEELLE Sisällys AIKAISEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN (AHOT)... 3 Mitä on AHOT?... 3 Millaisesta osaamisesta AHOTointia voi hakea?... 4 Osaamisen osoittaminen,

Lisätiedot

Martti Raevaara 24.5.2007 Virta III. OPETUSSUUNNITELMA lukuvuosille 2007-2010. Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelma Virta@ -koulutus (TaM)

Martti Raevaara 24.5.2007 Virta III. OPETUSSUUNNITELMA lukuvuosille 2007-2010. Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelma Virta@ -koulutus (TaM) Martti Raevaara 24.5.2007 Virta III OPETUSSUUNNITELMA lukuvuosille 2007-2010 Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelma Virta@ -koulutus (TaM) Virt@ -koulutuksen opinnot johtavat taiteen maisterin tutkintoon

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 1 ( 5) Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 Eduskunta Sosiaali- ja terveysvaliokunta Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkoston lausunto hallituksen esitykseen (HE 354/2014 vp) laiksi sosiaalihuollon ammattihenkilöistä

Lisätiedot

Ympäristötieteistä valmistuneiden maistereiden työllistyminen - selvitys keväällä Laura Koskinen

Ympäristötieteistä valmistuneiden maistereiden työllistyminen - selvitys keväällä Laura Koskinen Ympäristötieteistä 2000-2005 valmistuneiden maistereiden työllistyminen - selvitys keväällä 2006 Laura Koskinen Kysymykset 1-4 1. Oletko ollut valmistumisesi jälkeen ympäristönsuojelutieteen/ympäristöbiologian

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

Ympärivuotisen opiskelun nykytila korkeakoulujen vastausten perusteella

Ympärivuotisen opiskelun nykytila korkeakoulujen vastausten perusteella Ympärivuotisen opiskelun nykytila korkeakoulujen vastausten perusteella Maija Innola Keskustelutilaisuus ympärivuotisen opiskelun edistämisestä 17.3.2014 Lukukausien parempi hyödyntäminen Lukukaudet tai

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKAN TOIMENPIDEOHJELMA

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKAN TOIMENPIDEOHJELMA JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKAN TOIMENPIDEOHJELMA 2015 2016 Rehtorin päätös 22.4.2015 SISÄLTÖ 1 Yliopisto työympäristönä...1 2 Yliopisto opiskeluympäristönä...4 3 Yliopisto yhteiskunnallisena vaikuttajana...6

Lisätiedot

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri päivitetty 20.1.2016 1

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri päivitetty 20.1.2016 1 Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri päivitetty 20.1.2016 1 Ammattitaitoa edistävän harjoittelun prosessin työtehtävät Seuraavassa on kuvattu ammattitaitoa edistävän harjoittelun prosessin mukaisesti siihen

Lisätiedot

Ota suunta Lahden ammattikorkeakouluun!

Ota suunta Lahden ammattikorkeakouluun! Ota suunta Lahden ammattikorkeakouluun! Lahden ammattikorkeakoulu Muotoiluinstituutti Viestinnän koulutusohjelma Valokuvaus Tutkintoon johtava aikuiskoulutus Opinto-opas 2006-2007 VIESTINNÄN KOULUTUSOHJELMA

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin.

OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin. Hyväksymismerkinnät 1 (6) OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin. Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen

Lisätiedot

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi 1 Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi AMMATTIKORKEAKOULUOPINTOJEN HARJOITTELU OPISKELIJAN SILMIN "Harjoittelun tavoitteena

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen M.Lahdenkauppi

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen M.Lahdenkauppi Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen 6.2.2013 M.Lahdenkauppi Opiskelijan arvioinnin kokonaisuus perustutkinnon perusteissa arvioinnin tehtävät ja tavoitteet arvioinnista tiedottaminen osaamisen tunnistaminen

Lisätiedot

TANSSINOPETTAJAN KOULUTUSOHJELMAN VALINTAKOEOPAS AIKUISTEN TUTKINTOON JOHTAVA KOULUTUS 2012

TANSSINOPETTAJAN KOULUTUSOHJELMAN VALINTAKOEOPAS AIKUISTEN TUTKINTOON JOHTAVA KOULUTUS 2012 1 TANSSINOPETTAJAN KOULUTUSOHJELMAN VALINTAKOEOPAS AIKUISTEN TUTKINTOON JOHTAVA KOULUTUS 2012 2 1 HAKEMINEN... 4 2 YLEINEN HAKUKELPOISUUS JA VALINTAPERUSTEET... 5 3 VALINTAKOE... 6 3.1 Valintakokeeseen

Lisätiedot

TOISEN ASTEEN KOULUTUS, LUKIO JA AMMATILLINEN KOULUTUS

TOISEN ASTEEN KOULUTUS, LUKIO JA AMMATILLINEN KOULUTUS TOISEN ASTEEN KOULUTUS, LUKIO JA AMMATILLINEN KOULUTUS Toisen asteen koulutukseen kuuluu lukio ja ammatillinen koulutus. Toisen asteen koulutukseen voi hakea vain kaksi kertaa vuodessa eli keväällä ja

Lisätiedot

Onnistunut työssäoppiminen M.O.T. -hankkeen hyviä käytäntöjä

Onnistunut työssäoppiminen M.O.T. -hankkeen hyviä käytäntöjä Onnistunut työssäoppiminen M.O.T. -hankkeen hyviä käytäntöjä Liisi Mattila ja Anu Parantainen 3.5.2016 M.O.T. monenlaisia oppijoita työpaikalla Mukana menossa: Turun kaupungin sivistystoimiala, ammatillinen

Lisätiedot

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina 2005-2007 valmistuneille TAUSTATIEDOT 1) Sukupuoli nmlkj mies nmlkj nainen 2) Opintojen aloitusvuosi 3) Valmistumisvuosi 4) Millä perusteella valitsit opiskelupaikkasi?

Lisätiedot

Kelan etuudet aikuisopiskelijalle. Nina Similä 28.8.2012

Kelan etuudet aikuisopiskelijalle. Nina Similä 28.8.2012 Kelan etuudet aikuisopiskelijalle Nina Similä 28.8.2012 Opintotuki Aikuisopiskelija voi hakea Kelasta opintotukea, jos hänen opintojaan ei tueta muun lain perusteella. Ensin kannattaa selvittää oikeudet

Lisätiedot

S-Päällikkö - Tulevaisuuden esimies

S-Päällikkö - Tulevaisuuden esimies S-Päällikkö - Tulevaisuuden esimies 1 Valmennusohjelman tavoitteet 2 Tavoitteena on muodostaa syvällinen tuntemus S-Päällikkövalmennettavan päätoimialasta vahvasti käytäntöön nojaavan työkierron kautta.

Lisätiedot

Työharjoittelu. www.mol.fi. Työharjoittelu ja työelämävalmennus

Työharjoittelu. www.mol.fi. Työharjoittelu ja työelämävalmennus Työharjoittelu www.mol.fi Työharjoittelu ja työelämävalmennus Työtön työnhakija voi osallistua työharjoitteluun tai työelämävalmennukseen perehtyäkseen työelämään sekä edistääkseen työhönsijoittumistaan

Lisätiedot

Oulun ammattikorkeakoulu LIIKETALOUDEN AMK-TUTKINNOT, KEVÄÄN 2017 YHTEISHAKU

Oulun ammattikorkeakoulu LIIKETALOUDEN AMK-TUTKINNOT, KEVÄÄN 2017 YHTEISHAKU Oulun ammattikorkeakoulu LIIKETALOUDEN AMK-TUTKINNOT, KEVÄÄN 2017 YHTEISHAKU AMK-tutkintoon johtava koulutus Kulttuurialan Medianomi (AMK) Musiikkipedagogi (AMK) Tanssinopettaja (AMK) Luonnonvara-alan

Lisätiedot

Datanomiopinnot Salpauksessa 120 ov

Datanomiopinnot Salpauksessa 120 ov Datanomiopinnot Salpauksessa 120 ov Taulukossa datanomiopiskelijan peruspolku, johon sisältyy 24 ov työssäoppimista. Jokaiselle opiskelijalle tehdään myös peruspolussa oma HOPS. Palvelutehtävissä toimiminen

Lisätiedot

Mitä lukion jälkeen?

Mitä lukion jälkeen? Mitä lukion jälkeen? Ammattikorkeakouluopinnot Yliopisto-opinnot Ylioppilaspohjainen ammatillinen perustutkinto Ammattitutkinnot Avoimen yliopiston tai ammattikorkeakoulun opinnot Kansanopistojen opintolinjat

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen 2011 Opiskelijan arvioinnin kokonaisuus uusissa perustutkinnon perusteissa arvioinnin tehtävät ja tavoitteet arvioinnista tiedottaminen osaamisen tunnistaminen

Lisätiedot

1. Montako diplomi-insinööriä, tekniikan lisensiaattia ja tekniikan tohtoria valmistui osastolta v. 2001?

1. Montako diplomi-insinööriä, tekniikan lisensiaattia ja tekniikan tohtoria valmistui osastolta v. 2001? Seppo Saastamoinen 25.9.2003 Sivu 1/5 SÄHKÖ- JA TIETOLIIKENNETEKNIIKAN OPINTO-OPAS 2003-2004, luvut 1 10 ( (http://www.sahko.hut.fi/opiskelijat/opinto-opas2003-2004/estopas2003/index.htm) (http://www.sahko.hut.fi/opiskelijat/opinto-opas2003-2004/tltopas2003/index.htm)

Lisätiedot

OPINTOJEN JA OSAAMISEN HYVÄKSILUKEMISEN MENETTELYOHJE

OPINTOJEN JA OSAAMISEN HYVÄKSILUKEMISEN MENETTELYOHJE OPINTOJEN JA OSAAMISEN HYVÄKSILUKEMISEN MENETTELYOHJE Ammattikorkeakoulun hallitus hyväksynyt 28.8.2013 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Hyväksilukeminen... 3 2.1. Hyväksilukemismenettelyyn liitetään

Lisätiedot

Yritysjuridiikan harjoitteluinfo. 1.12.2015 yliopisto-opettaja Enni Ala-Mikkula

Yritysjuridiikan harjoitteluinfo. 1.12.2015 yliopisto-opettaja Enni Ala-Mikkula Yritysjuridiikan harjoitteluinfo 1.12.2015 yliopisto-opettaja Enni Ala-Mikkula Harjoittelu kontakti ja tie työelämään Yritysjuridiikkaan erikoistuvan opiskelijan tulee sisällyttää kandidaatin tutkintoonsa

Lisätiedot

Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012. Anu Anttila

Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012. Anu Anttila Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012 Anu Anttila Yhteistyö ammatillisen koulutuksen kanssa on kiteytetty viiteen toimintamalliin 1. Työpajalla

Lisätiedot

Muutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015

Muutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015 Muutoksia 1.8.2015 Laki ammatillisesta koulutuksesta L787/2014 tulee voimaan 1.8.2015 Koulutuksen järjestäjä: laatii ja hyväksyy opetussuunnitelman (14 ), joka antaa opiskelijalle mahdollisuuden yksilölliseen

Lisätiedot

Metsäalan korkea-asteen opetushenkilöstön näkökulma koulutuksen kehittämiseen. Tutkija Riitta Kilpeläinen TTS Ihminen ja metsä seminaari 7.12.

Metsäalan korkea-asteen opetushenkilöstön näkökulma koulutuksen kehittämiseen. Tutkija Riitta Kilpeläinen TTS Ihminen ja metsä seminaari 7.12. Metsäalan korkea-asteen opetushenkilöstön näkökulma koulutuksen kehittämiseen Tutkija Riitta Kilpeläinen TTS Ihminen ja metsä seminaari 7.12.2016 Tausta Kansallinen metsästrategia 2025: uudet koulutuksen

Lisätiedot

Tervetuloa Omnian aikuisopistoon

Tervetuloa Omnian aikuisopistoon Tervetuloa Omnian aikuisopistoon Hyvinvointi Liike-elämä Palvelut Tekniikka ja taito Video Näyttötutkinnosta https://www.youtube.com/watch?v=4rg3c 3Krpko&feature=youtu.be Omnian aikuisopiston toimipisteet

Lisätiedot

Markku Haurinen Koulutus- ja työhönvalmentaja

Markku Haurinen Koulutus- ja työhönvalmentaja Markku Haurinen Koulutus- ja työhönvalmentaja 050 434 0928 Markku.haurinen@jns.fi Yrityskansio sisältö Työllisyyden kuntakokeilu Koulutus- ja työhönvalmennus Työkokeilu Palkkatuki Esimerkkilaskelmat palkkatuesta

Lisätiedot

Nuorten Oppisopimuskoulutus

Nuorten Oppisopimuskoulutus Nuorten Oppisopimuskoulutus Oppisopimuksella tarkoitetaan työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä harjoitettavia ammatillisia opintoja, joita täydennetään tietopuolisilla opinnoilla. Työ + koulu

Lisätiedot

Opetussuunnitelma alkaen

Opetussuunnitelma alkaen Opetussuunnitelma 1.8.2015 alkaen Ennen 1.8.2015 aloittaneet siirtyvät opiskelemaan 1.8.2015 jälkeen uusien tutkinnon perusteiden mukaan. Muutosta ohjaavat lainsäädäntö ja asetusmuutokset sekä Opetushallituksen

Lisätiedot

Tätä ohjetta sovelletaan ennen alkaneisiin työsuhteisiin. Tampereen työllistämistuen myöntämisen edellytykset työnantajalle

Tätä ohjetta sovelletaan ennen alkaneisiin työsuhteisiin. Tampereen työllistämistuen myöntämisen edellytykset työnantajalle Tätä ohjetta sovelletaan ennen 1.10.2016 alkaneisiin työsuhteisiin. TAMPEREEN TYÖLLISTÄMISTUKI Tampereen työllistämistuen tavoitteena on edistää yksilöllisiä erityispalveluita tarvitsevien työnhakijoiden

Lisätiedot

Oppimisen arviointi uusissa opetussuunnitelman perusteissa. Ops-työpajakoulutus Helsinki

Oppimisen arviointi uusissa opetussuunnitelman perusteissa. Ops-työpajakoulutus Helsinki Oppimisen arviointi uusissa opetussuunnitelman perusteissa Ops-työpajakoulutus 21.10.2015 Helsinki Perusopetuslaki 628/1998 22 Oppilaan arviointi Oppilaan arvioinnilla pyritään ohjaamaan ja kannustamaan

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2012 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2012 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Tervetuloa opiskelemaan talotekniikkaa!

Tervetuloa opiskelemaan talotekniikkaa! Tervetuloa opiskelemaan talotekniikkaa! Talotekniikan insinöörikoulutus tarjoaa sinulle mielenkiintoiset ja monipuoliset työmahdollisuudet sekä hyvät valmiudet ammattitaidon jatkuvaan kehittämiseen. TALOTEKNIIKAN

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

Opiskeluvaihtoehtoja Pohjois-Karjalassa

Opiskeluvaihtoehtoja Pohjois-Karjalassa Opiskeluvaihtoehtoja Pohjois-Karjalassa Pohjois-Karjalan aikuisopisto, Karelia-amk ja Itä-Suomen yliopisto/avoin yliopisto Aducate www.aikuiskoulutuksenvoima.fi www.facebook.com/aikuiskoulutuksenvoima

Lisätiedot

Kognitiivisen psykoterapian keskus Luote Oy

Kognitiivisen psykoterapian keskus Luote Oy Koulutuksen tavoitteet Kognitiivisen työnohjaajakoulutuksen tavoitteena on, että opiskelija saa tiedolliset ja taidolliset valmiudet toimia yksilöiden, ryhmien ja työyhteisöjen työnohjaajana sekä työyhteisöjen

Lisätiedot

Henkilöstö ja koulutustiedustelu 2014

Henkilöstö ja koulutustiedustelu 2014 Henkilöstö ja koulutustiedustelu 2014 Kysely koskee yrityksen / organisaation henkilöstöä Suomessa 1 YRITYKSEN HENKILÖSTÖMÄÄRÄ JA ENNUSTE llmoittakaa yrityksenne palveluksessa olevan henkilöstön lukumäärä

Lisätiedot

HAMK / Ammatillinen opettajakorkeakoulu / Ammatillinen opettajankoulutus

HAMK / Ammatillinen opettajakorkeakoulu / Ammatillinen opettajankoulutus HAMK / Ammatillinen opettajakorkeakoulu / Ammatillinen opettajankoulutus Opetusharjoittelu ammatillisessa opettajankoulutuksessa VE16-verkko-opiskeluryhmien infotilaisuus Adobe Connect -istunto 2.6.2016

Lisätiedot

Yhteishankintakoulutukset/ monialat rekrytoinnin muotona

Yhteishankintakoulutukset/ monialat rekrytoinnin muotona Yhteishankintakoulutukset/ monialat rekrytoinnin muotona Työllistämisen tuet yrittäjälle 14.1.2016 Sirpa Kursula 1 Yhteishankintakoulutuksen muodot RekryKoulutus Tuki 70 % TäsmäKoulutus Tuki 50-70 % MuutosKoulutus

Lisätiedot

Määräykset ja ohjeet 2010: 13. ISSN-L 1798 887X ISSN 1798 8888 (verkkojulkaisu)

Määräykset ja ohjeet 2010: 13. ISSN-L 1798 887X ISSN 1798 8888 (verkkojulkaisu) Lukiodiplomi Kuvataide 2010 2011 Määräykset ja ohjeet 2010: 13 ISSN-L 1798 887X ISSN 1798 8888 (verkkojulkaisu) Kuvataiteen lukiodiplomin sisältö 1 Lukiodiplomin muoto, rakenne ja laajuus 3 2 Lukiodiplomikurssi

Lisätiedot

Mikkelin ammattikorkeakoululla on toimipisteet Mikkelissä, Savonlinnassa ja Pieksämäellä.

Mikkelin ammattikorkeakoululla on toimipisteet Mikkelissä, Savonlinnassa ja Pieksämäellä. Ohjeen nimi MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULUN TUTKINTOSÄÄNTÖ Vastuuhenkilö Opetusjohtaja Tuija Vänttinen Voimaantulo 1.8.2011 Päätös Koulutustiimi 17.5.2011 76 Johtoryhmä 24.5.2011 74 AMK-hallitus 14.6.2011

Lisätiedot

Lapin ammattiopistossa

Lapin ammattiopistossa VALMA JA TELMA Lapin ammattiopistossa Mitä on Valma? Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavassa koulutuksessa (VALMA) on yhdistetty neljä aiempaa eri kohderyhmille suunnattua valmistavaa, valmentavaa,

Lisätiedot

11.11.2015 TAMK/513/03.00.00/2015

11.11.2015 TAMK/513/03.00.00/2015 11.11.2015 TAMK/513/03.00.00/2015 TEM/1808/03.01.01/2015 LUONNOS HALLITUKSEN ESITYKSESTÄ EDUSKUNNALLE SÄHKÖTURVALLISUUS- LAIKSI JA ASETUKSIKSI LAUSUNTO Sähköturvallisuuslainsäädännön uudistuksella on osataan

Lisätiedot

Millaisin tavoittein maistereita koulutetaan?

Millaisin tavoittein maistereita koulutetaan? Millaisin tavoittein maistereita koulutetaan? Ritva Jakku-Sihvonen projektinjohtaja, Vokke-projekti, Helsingin yliopisto Maisterin tutkinto voimassa olevan asetuksen mukaan Pääaineen hyvä tuntemus, sivuaineiden

Lisätiedot

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Esittäjän nimi 24.11.2014 1 Sisältö: Keskeisiä tuloksia Aineiston kuvailu Taustatiedot (Sp, ikä, yliopisto, tutkinnot, vuosikurssi, opintopisteet)

Lisätiedot

AMK-tutkinto. 210 opintopistettä

AMK-tutkinto. 210 opintopistettä Liiketalouden koulut tusohjelma, Porvoo, aikuiset Liiketalouden koulutusohjelma pähkinänkuoressa Liiketalouden koulutusohjelman profiili Koulutuksen tavoitteet Ammatillinenn kasvu Opetussuunnitelma Liiketalouden

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

TYÖN OPINNOLLISTAMINEN AMMATTIKORKEAKOULUSSA

TYÖN OPINNOLLISTAMINEN AMMATTIKORKEAKOULUSSA TYÖN OPINNOLLISTAMINEN AMMATTIKORKEAKOULUSSA OPO-päivä 10.11.2016 Eeva-Leena Forma opetuksen kehittämispäällikkö Opiskelijalähtöinen Korkeakoululähtöinen työn opinnollistaminen Työpaikkalähtöinen OPISKELIJALÄHTÖINEN

Lisätiedot

Osaamisperusteisuuden edistäminen ammatillisessa koulutuksessa

Osaamisperusteisuuden edistäminen ammatillisessa koulutuksessa Osaamisperusteisuuden edistäminen ammatillisessa koulutuksessa 8.4.2016 Kati Lounema yksikön päällikkö, opetusneuvos, Opetushallitus Säädökset Tutkinnon perusteet Valmentavan koulutuksen perusteet Koulutuksen

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2011 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2011 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan.

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan. VALINTAKRITEERIT Terveydenhoitajan erityispätevyyttä hakevan henkilön tulee olla Suomen Terveydenhoitajaliiton jäsen. Hakijalla tulee olla suoritettuna terveydenhoitajan tutkinto (opistoaste tai amk) ja

Lisätiedot

Oppimisen arviointi uusissa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa. Erja Vitikka Opetusneuvos

Oppimisen arviointi uusissa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa. Erja Vitikka Opetusneuvos Oppimisen arviointi uusissa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa Erja Vitikka Opetusneuvos Vuoden 2014 opetussuunnitelman perusteiden päälinjauksia Lainsäädännön määrittelemän arvioinnin pedagogisen

Lisätiedot

TYÖSSÄOPPIMISEN LAATUKRITEERIT TYÖPAIKALLE Yhdessä tekemällä -hanke

TYÖSSÄOPPIMISEN LAATUKRITEERIT TYÖPAIKALLE Yhdessä tekemällä -hanke TYÖSSÄOPPIMISEN LAATUKRITEERIT TYÖPAIKALLE Yhdessä tekemällä -hanke Yhdessä tekemällä -hanke (S10924) 1 TYÖSSÄOPPIMISEN LAATUKRITEERIT TYÖPAIKALLE Työssäoppimisen laatukriteerit työpaikalle on laadittu

Lisätiedot

SUOSITUS 26.3.2009 AMMATILLISEEN KOULUTUKSEEN OSALLISTUMISESTA AIHEUTUVIEN KUSTAN- NUSTEN KORVAAMINEN 1.8.2009 ALKAEN

SUOSITUS 26.3.2009 AMMATILLISEEN KOULUTUKSEEN OSALLISTUMISESTA AIHEUTUVIEN KUSTAN- NUSTEN KORVAAMINEN 1.8.2009 ALKAEN 1 SUOSITUS 26.3.2009 AMMATILLISEEN KOULUTUKSEEN OSALLISTUMISESTA AIHEUTUVIEN KUSTAN- NUSTEN KORVAAMINEN 1.8.2009 ALKAEN Yleistä korvauksen maksamisesta Kuntoutusetuudet saadakseen opiskelijan on toimitettava

Lisätiedot

Oppisopimuksella ammattiin

Oppisopimuksella ammattiin Oppisopimuksella ammattiin Video: oppisopimuskoulutus: Puualan perustutkinto https://www.youtube.com/watch?v=pvxiyx zaivm Oppisopimus on Työssä oppimista, jota täydennetään opiskelulla oppilaitoksessa

Lisätiedot

AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN PERUSTUTKINTO. Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä. Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa.

AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN PERUSTUTKINTO. Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä. Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa. AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN PERUSTUTKINTO Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa Media-assistentti Hyväksytty:9.5.205 2 Sisällys. JOHDANTO... 3 2. AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely Biologian laitos. Vastaajia 47

Yliopistojen työhyvinvointikysely Biologian laitos. Vastaajia 47 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos Vastaajia 7 Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: LuTK 06, Biologian laitos 9 00% 80% 60% % 6% 0% 0% % 0% 0% Nainen Mies

Lisätiedot

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Ikaalinen 22.11.2016 Askelmerkit tulevaan - reformi Rahoituksen taso alenee 2014-2017. OPH ja CIMO yhdistyvät 2017. Lainsäädäntö uudistuu 2018.

Lisätiedot

Opiskelijaohjaajakoulutuksen kehittämien alueellisena yhteistyönä. Vetovoimaisuutta hoitotyöhön opiskelijaohjauksen käytäntöjä kehittämällä

Opiskelijaohjaajakoulutuksen kehittämien alueellisena yhteistyönä. Vetovoimaisuutta hoitotyöhön opiskelijaohjauksen käytäntöjä kehittämällä Opiskelijaohjaajakoulutuksen kehittämien alueellisena yhteistyönä Vetovoimaisuutta hoitotyöhön opiskelijaohjauksen käytäntöjä kehittämällä POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ

Lisätiedot

WIIPURILAISEN OSAKUNNAN STIPENDISÄÄTIÖN APURAHAT 2017 OHJEET. Apurahoja voivat hakea vain Wiipurilaisen Osakunnan nykyiset ja entiset jäsenet.

WIIPURILAISEN OSAKUNNAN STIPENDISÄÄTIÖN APURAHAT 2017 OHJEET. Apurahoja voivat hakea vain Wiipurilaisen Osakunnan nykyiset ja entiset jäsenet. WIIPURILAISEN OSAKUNNAN STIPENDISÄÄTIÖN APURAHAT 2017 OHJEET Apurahoja voivat hakea vain Wiipurilaisen Osakunnan nykyiset ja entiset jäsenet. Hakuaika alkaa 1.12.2016 ja päättyy 31.1.2017 klo 19.00. Ajoissa

Lisätiedot

TERV ETULOA

TERV ETULOA 2 TERV ETULOA VALINTAINFOON 3 Video näyttötutkinnosta SUOMEN KOULUTUSJÄRJESTELMÄ 4 Y L I O P I S T O T J A T I E D E K O R K E A K O U L U T A M M AT T I K O R K E A K O U L U TYÖELÄMÄ Erikoisammattitutkinnot

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen AHOTmenetelmällä. Pätevyyden osoittaminen. Marita Mäkinen

Osaamisen tunnistaminen AHOTmenetelmällä. Pätevyyden osoittaminen. Marita Mäkinen Osaamisen tunnistaminen AHOTmenetelmällä Pätevyyden osoittaminen Marita Mäkinen MIKÄ ON AHOT? AHOT = aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Oppimista tapahtuu monissa ympäristöissä

Lisätiedot

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Anita Lehikoinen Koulutukseen siirtymistä ja tutkinnon suorittamisen nopeuttamista pohtivan työryhmän puheenjohtaja Nopeuttamisryhmän n toimeksianto Työryhmä ja ohjausryhmä

Lisätiedot

Ammattina avustaminen

Ammattina avustaminen Ammattina avustaminen Henkilökohtaisen avustajan työ työelämän tutkimuksen näkökulmasta Milja Mäkinen, YTK Henkilökohtainen avustaja Tampereen yliopiston Porin yksikkö Ammattina avustaminen 2010 - tutkimus

Lisätiedot

Vertaistuutorointi Lapin ammattiopisto, aikuiskoulutus. Yksin opintonsa aloittavan vertaistuutorointi

Vertaistuutorointi Lapin ammattiopisto, aikuiskoulutus. Yksin opintonsa aloittavan vertaistuutorointi Vertaistuutorointi Lapin ammattiopisto, aikuiskoulutus Yksin opintonsa aloittavan vertaistuutorointi VÄYLÄ -hanke 17.1.2012 2 (15) Sisältö 1. Vertaistuutori aikuiskoulutuksessa... 3 2. Miksi tarvitaan

Lisätiedot

Valtti - Valmis tutkinto työelämävalttina

Valtti - Valmis tutkinto työelämävalttina Valtti - Valmis tutkinto työelämävalttina Toteutusaika 1.10.2008 31.12.2011 Valtakunnallinen kehittämisohjelma TL 2: Työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäiseminen

Lisätiedot

Ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen

Ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen Ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen Sisältö 3 Yleistä ammattiosaamisen näytöistä ja työssäoppimisesta 4 Opettajan näyttö- ja työssäoppimistyön korvaaminen 5 Oppilaitoksessa vai työpaikassa? 6 Matkakorvaukset

Lisätiedot

HAKUOHJE. VISUAALISEN ALAN TAIDEOPETTAJAN PEDAGOGISET OPINNOT (60 op.)

HAKUOHJE. VISUAALISEN ALAN TAIDEOPETTAJAN PEDAGOGISET OPINNOT (60 op.) HAKUOHJE VISUAALISEN ALAN TAIDEOPETTAJAN PEDAGOGISET OPINNOT (60 op.) Taideteollisen korkeakoulun taidekasvatuksen osastolla on syksystä 2005 alkaen mahdollista suorittaa visuaalisen alan taideopettajien

Lisätiedot

HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op)

HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) Tammikuu 2014 Joulukuu 2014 Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut Linnankatu 6, PL 51, 87101 KAJAANI www.aikopa.fi HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) Tervetuloa

Lisätiedot

Lakimieskoulutus EU:ssa Pohjois-Irlanti

Lakimieskoulutus EU:ssa Pohjois-Irlanti Lakimieskoulutus EU:ssa Pohjois-Irlanti Tietolähde: The Law Society of Northern Ireland huhtikuu 2014 KUVAUS Pohjois-Irlannin KANSALLISESTA LAKIMIESKOULUTUSJRJESTELMST 1. Ammattiin pääsy Korkea-asteen

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot