MYLLYN PARAS -KONSERNI

Transkriptio

1 TASEKIRJA Osoite: Kotipaikka: Verkatehtaankatu 6, Hyvinkää Hyvinkää Y-tunnus: Säilytettävä: asti

2 Tilinpäätös ja toimintakertomus tilikaudelta Sisällys Sivu Toimintakertomus 1-4 Konsernin tuloslaskelma 5 Konsernin tase 6-7 Konsernin oman pääoman muutokset 8-9 Konsernin rahoituslaskelma 10 Tilinpäätöksen laadintaperiaatteet Liitetiedot Tilinpäätöksen allekirjoitus 58 Tilinpäätösmerkintä 58 Tilintarkastuskertomus 59 Luettelo käytetyistä kirjanpitokirjoista 60 Tositelajit ja säilyttämistapa 60 Tasekirja on säilytettävä vähintään 10 vuotta tilikauden päättymisestä (KPL 2:10 ). Tilikauden tositeaineisto on säilytettävä vähintään 6 vuotta sen vuoden lopusta, jonka aikana tilikausi on päättynyt. Tilinpäätöksen laati Tilistar Oy, auktorisoitu tilitoimisto Riihimäenkatu HYVINKÄÄ

3 TOIMINTAKERTOMUS TILIKAUDELTA Yhtiörakenne ja organisaatio Tilikauden päättymisen jälkeen aikana lakkautettiin tytäryhtiö OOO Agro-7 Kurskissa Venäjällä. Yhtiöllä ei ollut liiketoimintaa tilikauden aikana. Toimintaympäristön kehitys Suomessa myllytuotteiden kysyntä säilyi entisellään. Leivonnaispakasteiden vähittäiskauppamarkkinat laskivat hieman, HoReCa -markkinat kasvoivat arviolta n. 5 %. Taikinamarkkinat pysyivät ennallaan. Venäjän talouden kehitys on hidastunut merkittävästi mutta sillä ei ole vaikutusta yhtiön tuotteiden kysyntään. Markkina-asema Viljatuotteiden myyntimäärä kasvoi edellisvuodesta ja oli 73,3 milj.kg (69,6 v.2011/2012). Pastoissa yhtiön markkinajohtajuus vahvistui entisestään ja Myllyn Paras -merkillä myytävien tuotteiden markkinaosuus oli Suomen kokonaismarkkinoista yli 40 % ja vähittäiskaupoissa yli 50 %. Pastojen myyntimäärä kasvoi 15 %. Jauhoissa volyymi pysyi ennallaan (vähittäiskauppa +7,2 %, teollisuus ja leipomomyynti -3,5 %). Hiutaleiden volyymi pysyi kotimaassa ennallaan (vähittäiskauppa +11%, HoReCa- ja leipomo/teollisuusmyynti -20 %). Myllyn Paras -pakastetuotteiden myynti vähittäiskaupassa kasvoi 10 %. Myllyn Paras -pakastetaikinoiden markkinaosuus kasvoi selvästi ja oli n. 60 %. Joulusesonki oli edellisen vuoden tasoinen, mutta Myllyn Paras -tuotteiden markkinaosuus kasvoi entisestään ja sen arvioidaan olleen vähintään 75 %. Markkinointipanostus vähittäiskaupassa painottui taikinoihin, joiden ympärivuotisessa myynnissä tapahtui selvää markkinaosuuden kasvua. HoReCa -tuotteiden markkinoinnin painopistealueena olivat kypsät tuotteet (kakut, pullat). HoReCa -myynti kasvoi 10 % mutta leipomo/teollisuusmyynti laski 11,5 %. Konsernin liikevaihto ja tulos Konsernin liikevaihto oli 59,5 M. Liikevaihto koostui Suomen (80,9%) ja Venäjän (16,9%) myynnistä sekä viennistä. Viennin osuus liikevaihdosta oli 2,7 % ja vienti suuntautui lähinnä Ruotsiin ja Baltiaan. 1

4 Liiketulos oli 3,9 M, 6,6 % liikevaihdosta. Tilikauden tulos oli 1,7 M, 2,9 % liikevaihdosta. Rahoitus Konsernin omavaraisuusaste oli 52,6 %. Venäjän investoinnin osalta yhtiöllä on riittävä rahoitus hankkeen loppuun saattamiseksi. Investoinnit Suomen investointien määrä oli noin 1,0 M. Investoinnit muodostuivat pääosin tuotantokoneista ja -laitteista. Lisäksi on leasing-rahoituksella tehty pakastetehtaan pakkaustoimintojen automatisointia suuruudeltaan 0,5 M. Venäjällä konsernilla on meneillään merkittävä investointi. Moskovan alueen Domodedovoon rakennetaan hiutalemylly. Myllyrakennus on lähes valmis ja koneet ja laitteet on pääosin asennettu. Rakennuksiin, koneisiin ja laitteisiin on käytetty noin 28,5 M. Myllyn käyttöönoton arvioidaan tapahtuvan kuluvan tilikauden aikana. Kurskissa konsernilla on hallinnassaan noin ha viljeltyä maanviljelysalaa. Peltojen yhteyteen tehty 5 M investointi viljakuivuriin ja -varastosiiloihin on valmis ja otettu käyttöön. MYLLYN PARAS -KONSERNI 2011 IFRS 2012 IFRS 2013 IFRS Liikevaihto 46,5 M 52,0 M 59,5 M Liikevoitto 4,3 M 9,3 % 4,1 M 7,9 % 3,9 M 6,6 % Oman pääoman tuotto-% 8,0 % 5,0 % 3,8 % Omavaraisuusaste 57,1 % 54,6 % 52,6 % Henkilöstö Palkat ja palkkiot 4,6 M 5,3 M 7,3 M Oman pääoman tuotto-% voitto/-tappio ennen satunnaisia eriä - verot oma pääoma + vähemmistöosuusx 100 Omavaraisuusaste Oma pääoma Taseen loppusumma - saadut enn x 100 2

5 Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Suomen kilpailutilanteessa ei odoteta tapahtuvan olennaisia muutoksia. Yhtiö jatkaa markkinointipanostuksia Myllyn Paras -tuotemerkkiin sekä tuo markkinoille uusia tuotteita ja tuoteryhmiä. Liikevaihdon ja tuloksen arvioidaan säilyvän hyvällä tasolla. Venäjällä yhtiö keskittyy uuden tehtaan käyttöönottoon ja valmistautuu sen jälkeen tapahtuviin myynti- ja markkinointitoimenpiteisiin. Lähiajan riskit ja epävarmuustekijät Raaka-aineiden ja yhtiölle tärkeimpien viljojen vehnän ja kauran hintakehitykseen liittyy epävarmuutta. Niihin liittyvät muutokset näyttävät pienemmiltä ja epätodennäköisemmiltä kuin vuotta aiemmin. Venäjän investointiin liittyy korkoriski, joka on pääosin suojattu. Hankkeessa on myös valuuttariski, joka ei suoranaisesti vaikuta liiketoimintaan. Mahdolliset valuuttakurssimuutokset kirjautuvat taseen kautta yhtiön omiin pääomiin. Venäjän tehtaan käyttöönotossa on mahdollista tulla viivettä viranomaislupien osalta. Selvitys tutkimus- ja tuotekehitystoiminnan laajuudesta Yhtiö on jatkanut panostustaan tuotekehitykseen molemmilla päätoimialoilla. Tilikauden aikana on markkinoille tullut yhteensä 4 uutta yhtiön itse valmistamaa tuotetta. Pakastetehtaan laatujärjestelmä on sertifioitu elintarviketurvallisuuden osalta FSSC(Food Safety System Certificate) ja ISO standardien mukaisesti marraskuussa Venäjän kuluttajiin kohdistuvaa markkinatutkimusta on jatkettu ja markkinointitoimenpiteitä on suunniteltu silmällä pitäen uuden tehtaan tuotannon alkaminen. Ympäristötekijät Ympäristökysymykset ovat tärkeä osa yhtiön toimintajärjestelmää ja niiden kehittämisestä huolehditaan päivittäisen liiketoiminnan kaikilla osa-alueilla. Yhtiö huolehtii markkinoille toimittamiensa pakkausten hyötykäytöstä EU:n direktiivin 94/62/EY ja valtioneuvoston päätöksen 962/97 mukaisesti. Yhtiö on sitoutunut Venäjän hankkeen rahoituksen yhteydessä FINNFUND:n ja NEFCO:n ympäristöä koskeviin vaatimuksiin. Hallinto Emoyhtiön hallitukseen ovat tilikaudella kuuluneet Maino Savela (puheenjohtaja), Pekka Savela, Aleksi Savela, Anni-Sofia Savela, Erno Savela ja Marko Savela. Yhtiön toimitusjohtaja on Pekka Savela. Tilintarkastajana on toiminut KHT Lauri Mäki. 3

6 Emoyhtiön osakkeet Emoyhtiössä osakkeita on kappaletta, kukin tuottaa yhden äänen yhtiökokouksessa. Osakkeilla on yhtäläinen oikeus osinkoihin ja yhtiön varoihin. Osakkeita rasittaa lunastuslauseke. Hallituksen esitys emoyhtiön voittoa ja tappiota koskeviksi toimenpiteiksi Emoyhtiön jakokelpoinen oma pääoma on ,16 euroa. Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että osinkoa jaetaan 12,50 euroa/osake eli ,00. euroa ja vapaasta omasta pääomasta jäljelle jäävästä osasta ,16 euroa jätetään käyttörahastoon ,48 euroa ja kertyneiden voittovarojen tilille ,68 euroa. 4

7 Liitetieto (euroa) (euroa) KONSERNIN LAAJA TULOSLASKELMA JATKUVAT TOIMINNOT Liikevaihto Liiketoiminnan muut tuotot Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutos Aineiden ja tarvikkeiden käyttö Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut Poistot Liiketoiminnan muut kulut LIIKEVOITTO Rahoitustuotot Rahoituskulut VOITTO ENNEN VEROJA Tuloverot TILIKAUDEN VOITTO JATKUVISTA TOIMINNOISTA TILIKAUDEN VOITTO Voiton jakautuminen emoyrityksen omistajille Voiton jakautuminen määräysvallattomille omistajille Muut laajan tuloksen erät Muuntoerot Muuntoerot ulkomaisten yksikköjen nettosijoituksista Edullisesta hankinnasta saatu voitto TILIKAUDEN LAAJA TULOS YHTEENSÄ Laajan tuloksen jakautuminen emoyrityksen omistajille Laajan tuloksen jakautuminen määräysvallattomille omistajille

8 Liitetieto (euroa) (euroa) KONSERNITASE VARAT PITKÄAIKAISET VARAT Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet Liikearvo Muut aineettomat hyödykkeet Sijoituskiinteistöt Muut rahoitusvarat Saamiset Laskennalliset verosaamiset LYHYTAIKAISET VARAT Biologiset hyödykkeet Vaihto-omaisuus Myyntisaamiset ja muut saamiset Ennakkomaksut Tilikauden verotettavaan tuloon perustuvat verosaamiset Rahavarat VARAT YHTEENSÄ

9 Liitetieto (euroa) (euroa) KONSERNITASE OMA PÄÄOMA JA VELAT EMOYRITYKSEN OMISTAJILLE KUULUVA OMA PÄÄOMA Osakepääoma Ylikurssirahasto Muuntoerot Muut rahastot Oman pääoman ehtoinen laina Kertyneet voittovarat MÄÄRÄYSVALLATTOMIEN OMISTAJIEN OSUUS OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ PITKÄAIKAISET VELAT Laskennalliset verovelat Rahoitusvelat Muut velat LYHYTAIKAISET VELAT Ostovelat ja muut velat Tilikauden verotettavaan tuloon perustuvat verovelat Lyhtyaikaiset rahoitusvelat VELAT YHTEENSÄ OMA PÄÄOMA JA VELAT YHTEENSÄ

10 LASKELMA KONSERNIN OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSISTA Osakepääoma Ylikurssirahasto Emoyrityksen omistajille kuuluva oma pääoma Muut rahastot Muuntoerot Kertyneet voittovarat Oman pääoman ehtoinen laina Yhteensä Määräysvallattomien omistajien osuus Oma pääoma yhteensä Oma pääoma Laskennallinen vero oikaistu Oikaistu oma pääoma Laaja tulos Tilikauden tulos Muut laajan tuloksen erät Muuntoerot Muuntoerot ulkom. yksik. nettosijoituksista Tilikauden laaja tulos yhteensä Liiketoimet omistajien kanssa Osingonjako Liiketoimet omistajien kanssa yhteensä Oman pääoman ehtoinen laina Lainasta maksettavat korot Oma pääoma

11 LASKELMA KONSERNIN OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSISTA Osakepääoma Ylikurssirahasto Emoyrityksen omistajille kuuluva oma pääoma Muut rahastot Muuntoerot Kertyneet voittovarat Oman pääoman ehtoinen laina Yhteensä Määräysvallattomien omistajien osuus Oma pääoma yhteensä Oma pääoma Oikaistu tytäryritysyhdistely Oikaistu oma pääoma Laaja tulos Tilikauden tulos Muut laajan tuloksen erät Muuntoerot Edullisesta hankinnasta saatu voitto Tilikauden laaja tulos yhteensä Liiketoimet omistajien kanssa Osingonjako Osakeanti Liiketoimet omistajien kanssa yhteensä Oman pääoman ehtoinen laina Lainasta maksettavat korot Oma pääoma

12 KONSERNIN RAHOITUSLASKELMA Liiketoiminta Tilikauden voitto Oikaisut: Poistot ja arvonalentumiset Käyttömaisuuden myyntivoitto/ -tappio Valuuttakurssimuutos Varastojen muutos Rahoitustuotot ja -kulut Fuusiotappio ja arvonalentuminen Verot Muut erät Nettokäyttöpääoman muutos: Varastojen muutos Korottomien saamisten muutos Korottomien velkojen muutos Korollisten saamisten muutos (lyhytaik.) Maksetut korot ja muut rahoituskulut Saadut korot ja muut rahoitustuotot Maksetut verot Liiketoiminnan rahavirta Investoinnit Osakeinvestoinnit Tytäryritysten suunnattu anti Investoinnit aineell. ja aineett.hyödykkeisiin Aineell. ja aineett. hyödykkeiden luovutustulot Investointien rahavirta yhteensä Rahavirta ennen rahoitusta Rahoitus Pitkäaikaisten lainojen nostot Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut Pitkäaikaisten saamisten lisäys Pitkäaikaisten saamisten vähennys Lyhytaikaisten lainojen lisäys Lyhytaikaisten lainojen vähennys Rahoitusleasingvelkojen maksut Voitonjako Rahoituksen rahavirta yhteensä Rahavarojen muutokset Valuuttakurssierot Sulautumisen rahavarat Tytäryhtiöiden yhdistelyn rahavarat Käypään arvoon arvostetut rahavarat Rahavarojen muutokset yhteensä Rahavarojen lisäys/vähennys Rahavarat Rahavarat (euroa) (euroa)

13 KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERIAATTEET 1. Perustiedot Myllyn Paras konsernin emoyhtiö on Myllyn Paras Oy Konserni, kotipaikka Hyvinkää. Sen rekisteröity osoite on Verkatehtaankatu 6, Hyvinkää. Konserni valmistaa, myy ja markkinoi jauhoja, hiutaleita, suurimoita ja pastaa sekä pakastetaikinoita ja leivonnaispakasteita. Näistä muodostuu kaksi konsernin erillistä toimialaa, jotka muodostavat omat segmenttinsä: Mylly ja Pakaste. MP Russia Oy muodostaa alakonsernin Venäjällä sijaitsevien tytäryritysten kanssa. Näistä muodostuu segmentti: Hankeyhtiöt. Myllyn Paras Oy Konserni muodostaa segmentin emo. Konserni toimii Suomessa, Venäjällä, Kazakstanissa ja Virossa. Jäljennös konsernitilinpäätöksestä on saatavissa Internet-osoitteesta: tai konsernin emoyhtiön pääkonttorista osoitteesta: Verkatehtaankatu 6, Hyvinkää. Myllyn Paras Oy Konsernin hallitus on kokouksessaan hyväksynyt tämän tilinpäätöksen julkistettavaksi. Suomen osakeyhtiölain mukaan osakkeenomistajilla on mahdollisuus hyväksyä tai hylätä tilinpäätös sen julkistamisen jälkeen pidettävässä yhtiökokouksessa. Yhtiökokouksella on myös mahdollisuus tehdä päätös tilinpäätöksen muuttamisesta. 2. Laatimisperiaatteet 2.1. Laatimisperusta Konsernitilinpäätös on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards, IFRS) mukaisesti, ja sitä laadittaessa on noudatettu voimassa olevia IAS ja IFRS -standardeja sekä SIC- ja IFRIC-tulkintoja. Kansainvälisillä tilinpäätösstandardeilla tarkoitetaan Suomen kirjanpitolaissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä EU:n asetuksessa (EY) N:o 1606/2002 säädetyn menettelyn mukaisesti EU:ssa sovellettavaksi hyväksyttyjä standardeja ja niistä annettuja tulkintoja. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ovat myös suomalaisen, IFRS-säännöksiä täydentävien kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön vaatimusten mukaiset. Konsernitilinpäätös on laadittu alkuperäisiin hankintamenoihin perustuen lukuun ottamatta myytävissä olevia rahoitusvaroja, käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavia rahoitusvaroja ja velkoja sekä johdannaisinstrumentteja, jotka on arvostettu käypään arvoon. 11

14 KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERIAATTEET Muutokset tilinpäätöksen laatimisperiaatteissa ja esitettävissä tiedoissa Käyttöön otetut uudet standardit ja standardien muutokset Konsernissa on sovellettu seuraavia standardeja: IFRS 10 Konsernitilinpäätös (voimassa tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Standardi sisältää konsernitilinpäätöksen laatimista ja esittämistä koskevat periaatteet, kun yhteisöllä on määräysvalta yhdessä tai useammassa muussa yhteisössä. Standardissa määritellään määräysvaltaan liittyvät periaatteet. Määräysvalta on konsernitilinpäätökseen yhdistelemisen peruste. Standardissa ohjeistetaan määräysvallan käsitteen soveltamista. Standardi myös sisältää konsernitilinpäätöksen laatimista koskevat vaatimukset. Tämän standardin soveltamisella ei ole olennaista vaikutusta konsernitilinpäätöksen laatimiseen. IFRS 11 Yhteisjärjestelyt (voimassa tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Standardi sisältää ohjeistusta siitä, kuinka yhteisjärjestelyjä käsitellään. Käsittely pohjautuu järjestelystä johtuviin oikeuksiin ja velvoitteisiin eikä sen oikeudelliseen muotoon. Yhteisjärjestelyjä on kahdentyyppisiä yhteiset toiminnot ja yhteisyritykset. Yhteisen toiminnon osapuolilla on järjestelyn varoihin liittyviä oikeuksia ja järjestelyjä koskevia velvoitteita, ja siten se käsitellään osuutena varoista, veloista, tuotoista ja kuluista. Yhteisyrityksissä osapuolilla on oikeuksia järjestelyn nettovarallisuuteen, ja ne käsitellään pääomaosuusmenetelmällä. Yhteisyritysten suhteellinen yhdistely ei ole enää sallittua. Konsernin johto arvioi, että standardilla ei tule olemaan vaikutusta konsernitilinpäätökseen, koska konsernilla ei tällä hetkellä ole yhteisyrityksiä. Uudistettu IAS 27 Erillistilinpäätös (voimassa tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Uudistettu standardi siirtää erillistilinpäätöstä koskevat vaatimukset, jotka ovat jääneet jäljelle, kun määräysvaltaa koskevat kohdat on sisällytetty uuteen IFRS 10:een. Tämän standardin soveltamisella ei ole olennaista vaikutusta konsernitilinpäätöksen laatimiseen. Uudistettu IAS 28 Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä (voimassa tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Uudistettu standardi sisältää vaatimukset sekä osakkuus- että yhteisyritysten käsittelystä pääomaosuusmenetelmällä IFRS 11 julkaisemisen seurauksena. Tämän standardin soveltamisella ei ole olennaista vaikutusta konsernitilinpäätöksen laatimiseen Uudet standardit, standardien muutokset ja tulkinnat, jotka on julkaistu, mutta jotka eivät ole voimassa alkavalla tilikaudella eikä niitä ole otettu käyttöön ennenaikaisesti. Muutos IAS 1:een Tilinpäätöksen esittäminen (voimaan tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Keskeisin muutos on vaatimus muiden laajan tuloksen erien ryhmittelemisestä sen mukaan, siirretäänkö ne mahdollisesti myöhemmin tulosvaikutteisiksi tiettyjen ehtojen täyttyessä. Muutos ei koske sitä, mitä eriä muissa laajan tuloksen erissä käsitellään. 12

15 KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERIAATTEET Konsernin johto arvioi, että standardilla ei tule olemaan olennaista vaikutusta tuleviin konsernitilinpäätöksiin. IAS 19 Työsuhde-etuudet (voimassa tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Se tulee vaikuttamaan konserniin seuraavalla tavalla: putkimenetelmän käyttö loppuu ja kaikki vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot on kirjattava muihin laajan tuloksen eriin heti niiden synnyttyä, kaikki aiempaan työsuoritukseen perustuvat menot kirjataan välittömästi, ja korkomenot ja järjestelyyn kuuluvien varojen odotettu tuotto korvautuvat nettokorolla, joka lasketaan etuuspohjaisesta nettovelasta (tai omaisuuserästä) diskonttauskorkoa käyttäen. Konsernin johto arvioi, että standardilla ei tule olemaan olennaista vaikutusta tuleviin konsernitilinpäätöksiin, koska konsernilla on ainoastaan maksupohjaisia eläkevelvoitteita. IFRS 9 Rahoitusvarat luokittelu ja arvostaminen (voimassa tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). IASB:n alun perin kolmivaiheinen hanke korvaa valmistuessaan nykyisen stndardin IAS 39 Rahoitusinstrumentit: kirjaaminen ja arvostaminen. IFRS 9:n ensimmäinen osa, jossa ohjeistetaan rahoitusvarojen luokittelua ja arvostamista, julkaistiin marraskuussa IFRS 9 mukainen rahoitusvarojen luokittelu ja arvostaminen riippuu sopimukseen perustuvien rahavirtojen ominaispiirteistä sekä yrityksen liiketoimintamallista. Toinen, lokakuussa 2010 julkaistu osa käsittelee rahoitusvelkojen luokittelua ja arvostamista ja perustuu suurelta osin nykyisiin IAS 39 vaatimuksiin. IASB harkitsee kuitenkin vielä rajoitettujen muutosten tekemistä jo julkaistuun IFRS 9:n ohjeistukseen rahoitusvarojen luokittelusta ja arvostamisesta. Muut keskeneräiset osat koskevat arvonalentumista ja yleistä suojauslaskentaa. IASB on eriyttänyt makrosuojauslaskentaa koskevan osion omaksi projektikseen. Keskeneräisten osien vuoksi standardin lopullisesta vaikutuksesta konsernin tilinpäätökseen ei toistaiseksi voida esittää arviota. Standardia ei ole vielä hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa. IFRS 12 Tilinpäätöksessä esitettävät tiedot osuuksista muissa yhteisöissä (voimassa tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Standardi sisältää konsernin muissa yhteisöissä olevia omistuksia koskevat liitetietovaatimukset. Se koskee yhteisjärjestelyjä, osakkuusyrityksiä, erityistä tarkoitusta varten luotuja sijoitusvälineitä ja muita taseen ulkopuolisia välineitä. Konsernin johto arvioi, että uusi standardi tulee laajentamaan liitetietoja, joita konserni esittää omistuksissaan muissa yhteisöissä. IFRS 13 Käyvän arvon määrittäminen (voimaan tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Standardin tarkoituksena on lisätä yhdenmukaisuutta ja vähentää monimutkaisuutta. Käyvälle arvolle annetaan täsmällinen määritelmä ja määrätään yhdet käyvän arvon määrittämistä ja liitetietoja koskevat vaatimukset, jotka koskevat kaikkia IFRS-standardeja. IFRS:n mukaiset vaatimukset on nyt pitkälti yhdenmukaistettu. Käyvän arvon käyttöä ei laajenneta, vaan annetaan ohjeistusta sen määrittämisestä, kun sen käyttö sallitaan tai sitä vaaditaan muissa IFRS- standardeissa. Konsernin johto on arvioimassa standardin vaikutuksia konsernitilinpäätökseen. Muutos IAS 32:een Rahoitusinstrumentit: esittämistapa (voimaan tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Muutos tarkentaa rahoitusvarojen ja velkojen nettomääräisiä esittämistä koskevia sääntöjä ja lisää aihetta koskevaa soveltamisohjeistusta. Standardin 13

16 KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERIAATTEET muutoksella ei tule olemaan olennaista vaikutusta konsernin tilinpäätökselle. Standardin muutosta ei ole vielä hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa. Muutos IFRS 7:ään Rahoitusinstrumentit: tilinpäätöksessä esitettävät tiedot (voimaan tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Muutos tarkentaa liitetietovaatimuksia, jotka koskevat taseessa nettomääräisesti esitettäviä rahoitusinstrumentteja sekä yleisiä netotusjärjestelyjä tai vastaavanlaisia sopimuksia. Standardin muutoksella ei tule olemaan olennaista vaikutusta konsernin tilinpäätökselle. Standardin muutosta ei ole vielä hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa. IFRS-standardeihin tehdyt parannukset (Annual Improvements to IFRSs , toukokuu 2012, voimaan tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Annual Improvements -menettelyn kautta standardeihin tehtävät pienet ja vähemmän kiireelliset muutokset kerätään yhdeksi kokonaisuudeksi ja toteutetaan kerran vuodessa. Hankkeeseen kuuluvat muutokset koskevat yhteensä viittä standardia. Muutosten vaikutukset vaihtelevat standardeittain, mutta muutoksilla ei ole merkittävää vaikutusta konsernin tilinpäätökseen. Muutoksia ei ole vielä hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa Konsernitilinpäätöksen laatiminen Konsolidointiperiaatteet Tytäryritykset Konsernitilinpäätökseen on sisällytetty konsernin emoyritys Myllyn Paras Oy Konserni ja sen suoraan tai välillisesti omistamat tytäryritykset, joissa konsernilla on tosiasiallinen määräysvalta. Yleensä määräysvalta perustuu osakeomistukseen, joka tuottaa yli puolet äänivallasta. Arvioitaessa, onko konsernilla toisessa yrityksessä määräysvalta, otetaan huomioon sellaisen potentiaalisen äänivallan olemassaolo ja vaikutus, joka on tarkasteluhetkellä toteutettavissa käyttämällä oikeus tai suorittamalla vaihto. Määräysvallan olemassaolo arvioidaan myös silloin, kun konsernilla on vähemmän kuin puolet äänivallasta mutta se pystyy määräämään sijoituskohteen talouden ja hallinnon periaatteista de facto määräysvallan perusteella. De facto -määräysvalta voi syntyä esimerkiksi, kun konsernin äänivalta suhteutettuna muiden osakkeenomistajien äänivaltaan ja omistuksen hajaantumiseen on sellainen, että konsernilla on oikeus määrätä talouden ja hallinnan periaatteista. Tytäryritykset yhdistellään konsernitilinpäätökseen kokonaisuudessaan siitä päivästä lukien, jona konserni saa niihin määräysvallan. Yhdistely lopetetaan, kun määräysvalta lakkaa. Liiketoimintojen yhdistämiset käsitellään hankintamenetelmällä. Tytäryrityksen hankinnasta maksettava vastike määritetään luovutettujen varojen, vastattaviksi otettujen velkojen ja konsernin liikkeeseen laskemien oman pääomanehtoisten osuuksien käypänä arvona. Luovutettu vastike sisältää ehdollisesta vastikejärjestelystä johtuvan omaisuuserän tai velan käyvän arvon. Yksilöitävissä olevat liiketoimintojen yhdistämisessä hankitut varat ja 14

17 KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERIAATTEET vastattaviksi otetut velat ja ehdolliset velat arvostetaan hankinta-ajankohdan käypiin arvoihin. Määräysvallattomien omistajien osuus hankinnan kohteessa kirjataan hankintakohtaisesti joko käypään arvoon tai määrään, joka vastaa määräysvallattomien omistajien suhteellista osuutta hankinnan kohteen yksilöitävissä olevien nettovarojen taseeseen merkityistä määristä. Hankintaan liittyvät menot kirjataan kuluiksi toteutuessaan. Jos liiketoimintojen yhdistäminen tapahtuu vaiheittain, hankkijaosapuolella hankinnan kohteessa aiemmin ollut omistusosuus arvostetaan hankinta-ajankohtana käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Mahdollisesti luovutettava ehdollinen vastike kirjataan hankintaajankohdan käypään arvoon. Myöhemmät muutokset omaisuuseräksi tai velaksi katsottavan ehdollisen vastikkeen käyvässä arvossa kirjataan IAS 39:n mukaisesti joko tulosvaikutteisesti tai muihin laajan tuloksen eriin. Jos ehdollinen vastike on luokiteltu omaksi pääomaksi, sen kirjanpitoarvo ei muutu, ja kun vastike myöhemmin suoritetaan, tätä koskevat kirjaukset tehdään omaan pääomaan. Liikearvona kirjataan alun perin määrä, jolla luovutettu vastike ja määräysvallattomien omistajien osuuden käypä arvo yhteen laskettuina ylittävät hankittujen varojen ja vastattaviksi otettujen velkojen nettomäärän. Jos vastike on pienempi kuin tytäryrityksen hankitun nettovarallisuuden käypä arvo, erotus kirjataan tulosvaikutteisesti. Konserniyritysten väliset liiketapahtumat, saamiset ja velat sekä tuotot ja kulut eliminoidaan. Myös omaisuuserän kirjaamiseen johtavista konsernin sisäisistä liiketoimista johtuvat voitot ja tappiot eliminoidaan. Tytäryritysten noudattamat tilinpäätöksen laatimisperiaatteet on tarvittaessa muutettu vastaamaan konsernin noudattamia periaatteita. Konsernitilinpäätös sisältää seuraavat kotimaiset tytäryhtiöt: Myllyn Paras Oy, Myllyn Paras Oy Pakasteet, MP Russia Oy, MP Tehdaspalvelut Oy ja MP Pakastetehdaspalvelut Oy. Lisäksi konsernitilinpäätökseen sisältyvät seuraavat ulkomaiset tytäryhtiöt: OÜ Myllyn Paras ja OÜ Seventeen Virossa, OOO Kolos-Holding, OOO Kolos-Ekspress, OOO Mir, OOO Myllyn Paras Kursk sekä sen tytäryhtiö OOO Uva ja ZAO Erpolar sekä Agro-7 Venäjällä ja TOO Nurly Dala Kazakstanissa. Kazakstanissa sijaitseva tytäryhtiö Too Apanovka on jätetty yhdistelemättä, koska yhtiön luvut ovat epäolennaisia konsernin kannalta Tytäryrityksistä omistettavien osuuksien muutokset, jotka eivät johda määräysvallan muutokseen. Määräysvallattomien omistajien kanssa toteutuneita liiketoimia, jotka eivät johda määräysvallan menettämiseen, käsitellään omaa pääomaa koskevina liiketoimina toisin sanoen liiketoimina omistajien kanssa näiden toimiessa omistajan ominaisuudessa. Maksetun vastikkeen käyvän arvon ja tytäryrityksen nettovarallisuudesta hankitun osuuden kirjanpitoarvon välinen erotus kirjataan omaan pääomaan. Myös voitot tai tappiot osakkeiden myynnistä määräysvallattomille omistajille kirjataan omaan pääomaan Luopuminen tytäryrityksistä 15

18 KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERIAATTEET Kun konsernin määräysvalta lakkaa, jäljelle jäänyt omistusosuus arvostetaan määräysvallan menettämispäivän käypään arvoon ja kirjanpitoarvon muutos kirjataan tulosvaikutteisesti. Tämä käypä arvo toimii alkuperäisenä kirjanpitoarvona, kun jäljelle jäävää osuutta myöhemmin käsitellään osakkuusyrityksenä, yhteisyrityksenä tai rahoitusvaroina. Lisäksi asianomaisesta yrityksestä aiemmin muihin laajan tuloksen eriin kirjattuja määriä käsitellään ikään kuin konserni olisi suoraan luovuttanut niihin liittyvät varat ja velat. Tämä voi tarkoittaa, että aiemmin muihin laajan tuloksen eriin kirjatut määrät siirretään tulosvaikutteisiksi Osakkuusyritykset Konsernissa ei ole osakkuusyhtiötä Segmenttiraportointi Toimintasegmentit raportoidaan ylimmälle operatiiviselle päätöksentekijälle toimitettavan sisäisen raportoinnin kanssa yhdenmukaisella tavalla. Segmenttiraportoinnissa noudatetaan konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteita. Kustannukset ja tuotot sekä omaisuus- ja velkaerät on jaettu segmenteille yhtenäisin periaattein. Kaikki segmenttien väliset liiketapahtumat perustuvat markkinahintoihin, ja kaikki segmenttien väliset myynnit eliminoidaan konsolidoinnin yhteydessä Ulkomaanrahan määräisten erien muuttaminen Toimintavaluutta Konserniyritysten tilinpäätöksiin sisältyvät erät arvostetaan sen taloudellisen ympäristön valuutassa, jossa kyseinen yritys pääasiallisesti toimii ( toimintavaluutta ). Konsernin toimintavaluutat ovat euro, rupla ja tenge. Konsernitilinpäätöksen esittämisvaluutta on euro, joka on konsernin emoyhtiön toiminta- ja esittämisvaluutta Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat kirjataan toimintavaluutan määräisinä käyttäen tapahtumapäivän valuuttakurssia. Ulkomaanrahan määräiset monetaariset erät muunnetaan toimintavaluutan määräisiksi tilinpäätöspäivän kursseja käyttäen. Ei-monetaariset erät arvostetaan tapahtumapäivän kurssiin. Ulkomaanrahan määräisistä liiketapahtumista ja monetaaristen erien muuntamisesta syntyneet voitot ja tappiot on käsitelty tulosvaikutteisesti. Varsinaiseen liiketoimintaan liittyvät kurssivoitot ja -tappiot sisältyvät vastaaviin eriin liiketuloksen yläpuolelle. Rahoituksen kurssierot kirjataan rahoituksen tuottoihin ja kuluihin. 16

19 KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERIAATTEET Ulkomaisten konserniyritysten tilinpäätöksen muuntaminen Ulkomaisten yksikköjen tuloslaskelmat on muunnettu euroiksi yhdistämisajan keskikurssin ja taseet tilinpäätöspäivän kurssin mukaan. Kurssiero, joka johtuu tuloslaskelmaerien muuntamisesta keskikurssin mukaan ja tase-erien muuntamisesta tilinpäätöspäivän kurssin mukaan, on kirjattu omana eränään omaan pääomaan ja niiden muutos kirjataan muihin laajan tuloksen eriin. Ulkomaisiin yksikköihin tehtyjen nettosijoitusten muuntamisesta ja tällaisten nettosijoitusten suojaukseksi määritetyistä lainoista ja muista valuuttainstrumenteista syntyvät kurssierot kirjataan muihin laajan tuloksen eriin konsernitilinpäätöstä laadittaessa Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet arvostetaan kertyneillä poistoilla ja arvonalentumisilla vähennettyyn alkuperäiseen hankintamenoon. Kun käyttöomaisuushyödykkeen osaa käsitellään erillisenä hyödykkeenä, osan uusimiseen liittyvät menot aktivoidaan. Muussa tapauksessa myöhemmin syntyvät menot sisällytetään aineellisen käyttöomaisuushyödykkeen kirjanpitoarvoon vain, mikäli on todennäköistä, että hyödykkeeseen liittyvä vastainen taloudellinen hyöty koituu konsernin hyväksi ja hyödykkeen hankintameno on luotettavasti määritettävissä. Muut korjaus- ja ylläpitomenot kirjataan tulosvaikutteisesti, kun ne ovat toteutuneet. Hankintamenoon luetaan hyödykkeiden hankinnasta välittömästi aiheutuvat menot. Ehdot täyttävän hyödykkeen, kuten tuotantolaitoksen, hankintamenoon sisällytetään välittömästi kyseisen hyödykkeen hankkimisesta, rakentamisesta tai valmistamisesta aiheutuneet vieraan pääoman menot silloin, kun on todennäköistä, että ne kerryttävät vastaista taloudellista hyötyä, ja kun menot on luotettavasti määritettävissä. Muut vieraan pääoman menot kirjataan kuluksi sillä tilikaudella, jonka aikana ne ovat syntyneet. Aineellisista hyödykkeistä tehdään tasapoistot arvioidun taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Maa-alueista ja taideteoksista ei tehdä poistoja. Arvioidut taloudelliset vaikutusajat ovat: Rakennukset ja rakennelmat vuotta Rakennusten tekniset osat 15 vuotta Tuotantokoneet 2 20 vuotta Konttori- ja atk-kalusto, konttorikoneet 3-15 vuotta Autot 2-7 vuotta Muut koneet ja laitteet 2 10 vuotta Myyntivoitot ja -tappiot määritetään myyntihinnan ja kirjanpitoarvon erotuksena, ja myyntivoitot ja -tappiot sisällytetään tuloslaskelman liiketoiminnan muihin tuottoihin ja kuluihin. 17

20 KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERIAATTEET Aineellisen käyttöomaisuushyödykkeen poistot lopetetaan silloin, kun aineellinen käyttöomaisuushyödyke luokitellaan myytävänä olevaksi IFRS 5 Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät ja lopetetut toiminnot -standardin mukaisesti. Myytävänä olevat käyttöomaisuushyödykkeet arvostetaan niiden kirjanpitoarvoon tai sitä alempaan myyntikustannuksilla vähennettyyn käypään arvoon. Omaisuuserän jäännösarvot ja taloudelliset vaikutusajat tarkistetaan jokaisena raportointikauden päättymispäivänä ja niitä muutetaan tarvittaessa Sijoituskiinteistöt Sijoituskiinteistöt ovat kiinteistöjä, joita konserni pitää hallussaan hankkiakseen vuokratuottoja tai omaisuuden arvonnousua. Sijoituskiinteistöt arvostetaan hankintamenoonsa Biologiset hyödykkeet Biologiset hyödykkeet koostuvat viljellystä auringonkukasta, soijasta, kaurasta ja tattarista. Viljelytuotteet arvostetaan tilinpäätöshetken käypään arvoon vähennettynä arvioiduilla myynnistä aiheutuvilla menoilla. Viljelytuotteiden arvostus perustuu johdon laatimiin laskelmiin, joiden pohjana ovat ajankohdan vallitseva hintataso ja satokehitys. Biologisista hyödykkeistä ei tehdä poistoja Aineettomat hyödykkeet Liikearvo Liikearvo syntyy tytär-, osakkuus- ja yhteisyritysten hankinnan yhteydessä. Se on määrä, jolla suoritettu vastike ylittää osuuden hankinnan kohteen yksilöitävissä olevien varojen, velkojen ja ehdollisten velkojen nettomääräisen käyvän arvon ja määräysvallattomien omistajien osuuden käyvän arvon. Liiketoimintojen yhdistämisessä hankittu liikearvo kohdistetaan arvonalentumistestausta varten niille rahavirtaa tuottaville yksiköille tai yksikköjen ryhmille, joiden odotetaan hyötyvän yhdistämisen tuottamista synergioista. Jokainen yksikkö tai yksikköjen ryhmä, jolle liikearvoa kohdistetaan, on alin taso, jolla liikearvoa seurataan sisäisesti johdon tarkoituksia varten. Liikearvoa tarkistetaan arvonalentumisen varalta vuosittain tai tätä useammin, jos tapahtumat tai olosuhteet viittaavat mahdolliseen arvonalentumiseen. Kirjanpitoarvoa verrataan käytettävissä olevaan rahamäärään, joka on käyttöarvo tai myynnistä aiheutuvalla menolla vähennetty käypä arvo sen mukaan, kumpi näistä on suurempi. 18

21 KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERIAATTEET Tutkimus- ja kehittämismenot Tutkimusmenot merkitään kuluiksi tulosvaikutteisesti. Kehittämismenot aktivoidaan taseeseen aineettomiksi hyödykkeiksi siitä lähtien, kun tuote on teknisesti toteutettavissa ja sitä voidaan hyödyntää kaupallisesti ja tuotteesta odotetaan saatavan vastaista taloudellista hyötyä ja yhteisö pystyy määrittämään luotettavasti menot, jotka johtuvat aineettomasta hyödykkeestä sen kehittämisvaiheen aikana. Aiemmin kuluksi kirjattuja kehittämismenoja ei aktivoida myöhempinä tilikausina. Konsernilla ei tilinpäätöshetkellä ole kehittämismenoja aktivoituna taseessa Tavaramerkit Tavaramerkit merkitään taseeseen alkuperäiseen hankintamenoon siinä tapauksessa, että hankintameno on luotettavasti määriteltävissä ja on todennäköistä, että hyödykkeestä johtuva odotettavissa oleva taloudellinen hyöty koituu konsernin hyväksi. Tavaramerkit kirjataan tasapoistona kuluksi tuloslaskelmaan niiden tunnetun tai arvioidun taloudellisen vaikutusaikansa kuluessa. Tavaramerkkien poistot perustuvat seuraaviin odotettuihin taloudellisiin vaikutusaikoihin: Tavaramerkit 5 vuotta Muut aineettomat hyödykkeet Aineeton hyödyke merkitään taseeseen alkuperäiseen hankintamenoon siinä tapauksessa, että hankintameno on luotettavasti määriteltävissä ja on todennäköistä, että hyödykkeestä johtuva odotettavissa oleva taloudellinen hyöty koituu konsernin hyväksi. Aineettomat hyödykkeet kirjataan tasapoistona kuluksi tuloslaskelmaan niiden tunnetun tai arvioidun taloudellisen vaikutusaikansa kuluessa. Muut aineettomat hyödykkeet koostuvat lähinnä tietokoneohjelmistoista. Muiden aineettomien hyödykkeiden poistot perustuvat seuraaviin odotettuihin taloudellisiin vaikutusaikoihin: Muut aineettomat hyödykkeet 5 7 vuotta Vaihto-omaisuus Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai sitä alhaisempaan nettorealisointiarvoon sen mukaan, kumpi niistä on alempi. Hankintameno määritetään FIFO-menetelmää (first in, first out) käyttäen tai vaihtoehtoisesti vastaavalla painotetulla keskimääräisellä kustannuksella. Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden hankintameno muodostuu raakaaineista, välittömistä työsuorituksista johtuvista menoista, muista välittömistä menoista sekä asianmukaisesta osuudesta valmistuksen muuttuvista ja kiinteistä yleismenoista normaaliin toiminta-asteeseen perustuen. Hankintameno ei sisällä vieraan pääoman menoja. 19

22 KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERIAATTEET Nettorealisointiarvo tarkoittaa tavanomaisessa liiketoiminnassa toteutuvaa arvioitua myyntihintaa, josta on vähennetty muuttuvat myyntikulut Myytävänä olevat omaisuuserät ja lopetetut toiminnot Pitkäaikaiset omaisuuserät ja lopetettuihin toimintoihin liittyvät omaisuuserät ja velat luokitellaan myytävänä olevaksi, mikäli niiden kirjanpitoarvoa vastaava määrä tulee kertymään pääasiassa omaisuuden myynnistä jatkuvan käytön sijaan. Tällöin myynnin katsotaan olevan erittäin todennäköinen, omaisuuserä on välittömästi myytävissä nykyisessä kunnossaan, johto on sitoutunut myyntiin ja myynnin odotetaan tapahtuvan vuoden kuluessa luokittelusta. Myytävänä olevat omaisuuserät ja lopetettuihin toimintoihin liittyvät omaisuuserät, jotka on luokiteltu myytävänä oleviksi, arvostetaan alempaan seuraavista: kirjanpitoarvo tai käypä arvo vähennettynä myynnistä johtuneilla menoilla. Poistot näistä omaisuuseristä lopetetaan luokitteluhetkellä. Lopetettujen toimintojen tulos esitetään omana eränään laajassa tuloslaskelmassa. Myytävänä olevat omaisuuserät ja niihin liittyvät velat esitetään taseessa erillään muista eristä. Konsernilla ei ole ollut myytäväksi luokiteltuja omaisuuseriä. Lopetetut toiminnot sisältävät alkaneella tilikaudella lopetetun venäläisen tytäryhtiön Agro-7. Poiketen IFRS 5.33 a:n mukaisista vaatimuksista ei laajassa tuloslaskelmassa esitetä lopetettujen toimintojen tappiota verojen jälkeen IAS mukaisesti, koska informaatio ei ole olennaista Vuokrasopimukset Konserni vuokralle ottajana Aineellisia hyödykkeitä koskevat vuokrasopimukset, joissa konsernilla on olennainen osa omistamiselle ominaisista riskeistä ja eduista, luokitellaan rahoitusleasingsopimuksiksi. Rahoitusleasingsopimuksella hankittu omaisuus merkitään taseeseen vuokra-ajan alkamisajankohtana vuokratun hyödykkeen käypään arvoon tai sitä alempaan vähimmäisvuokrien nykyarvoon. Maksettavat leasingvuokrat jaetaan rahoitusmenoon ja velan vähennykseen. Rahoituksen korko kirjataan tuloslaskelmaan leasingsopimuksen aikana siten, että jäljellä olevalle velalle tulee kullakin tilikaudella samansuuruinen korkoprosentti. Rahoitusleasingsopimuksella hankitusta hyödykkeestä tehdään poistot hyödykkeen taloudellisen vaikutusajan tai sitä lyhyemmän vuokra-ajan kuluessa. Vuokravelvoitteet sisältyvät rahoitusvelkoihin. Vuokrasopimukset, joissa omistamiselle ominaiset riskit ja edut jäävät vuokralle antajalle, käsitellään muina vuokrasopimuksina. Muun vuokrasopimuksen mukaan määräytyvät vuokrat kirjataan tulosvaikutteisesti kuluksi tasasuuruisina erinä vuokra-ajan kuluessa. 20

23 KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERIAATTEET Konserni vuokralle antajana Vuokrasopimukset, joissa konserni on vuokranantajana, ovat kaikki muita vuokrasopimuksia. Hyödykkeet sisältyvät konsernin aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin ja sijoituskiinteistöihin. Niistä tehdään poistot taloudellisena vaikutusaikana, kuten vastaavista omassa käytössä olevista aineellisista käyttöomaisuushyödykkeistä. Vuokratuotot kirjataan tulosvaikutteisesti tasaerinä vuokra-ajan kuluessa Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden arvonalentumiset Konserni arvioi jokaisena raportointikauden päättymispäivänä, onko viitteitä siitä, että jonkin omaisuuserän arvo on alentunut. Jos viitteitä ilmenee, arvioidaan kyseisestä omaisuuserästä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Kerrytettävissä oleva rahamäärä arvioidaan lisäksi vuosittain seuraavista omaisuuseristä riippumatta siitä, onko arvonalentumisesta viitteitä: liikearvo, taloudelliselta vaikutusajaltaan rajoittamattomat aineettomat hyödykkeet sekä keskeneräiset aineettomat hyödykkeet. Arvonalentumisen kirjaamistarvetta tarkastellaan rahavirtaa tuottavien yksikköjen tasolla, eli sillä alimmalla yksikkötasolla, joka on pääosin muista yksiköistä riippumaton, ja jonka rahavirrat ovat eroteltavissa ja pitkälle riippumattomia muiden vastaavien yksiköiden rahavirroista. Sellaiset konsernin yhteiset omaisuuserät, jotka palvelevat useita rahavirtaa tuottavia yksiköitä, eivätkä tuota erillistä rahavirtaa, on kohdistettu rahavirtaa tuottaville yksiköille järkevällä ja johdonmukaisella tavalla ja testataan osana kutakin rahavirtaa tuottavaa yksikköä. Kerrytettävissä oleva rahamäärä on omaisuuserän käypä arvo vähennettynä myynnistä aiheutuvilla menoilla ja käyttöarvo sen mukaan, kumpi niistä on suurempi. Käyttöarvolla tarkoitetaan kyseisestä omaisuuserästä tai rahavirtaa tuottavasta yksiköstä saatavissa olevia arvioituja vastaisia nettorahavirtoja, jotka diskontataan nykyarvoonsa. Diskonttauskorkona käytetään ennen veroa määriteltyä korkoa, joka kuvastaa markkinoiden näkemystä rahan aika-arvosta ja omaisuuserään liittyvistä erityisriskeistä. Arvonalentumistappio kirjataan, kun omaisuuserien kirjanpitoarvo on suurempi, kuin siitä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Arvonalentumistappio kirjataan tulosvaikutteisesti. Arvonalentumistappion kirjaamisen yhteydessä poistojen kohteena olevan omaisuuserän taloudellinen vaikutusaika arvioidaan uudelleen. Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden ja aineettomien hyödykkeiden paitsi liikearvojen arvonalentumistappio perutaan, jos olosuhteissa on tapahtunut muutos ja hyödykkeen kerrytettävissä oleva rahamäärä on muuttunut arvonalentumistappion kirjaamisajankohdasta. Arvonalentumistappiota ei kuitenkaan peruta enempää, kuin mikä hyödykkeen kirjanpitoarvo olisi ilman arvonalentumistappion kirjaamista. Liikearvosta kirjattua arvonalentumistappiota ei peruta missään tilanteessa. Konsernilla ei ole kirjattuja arvonalentumisia. 21

24 KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERIAATTEET Työsuhde-etuudet Eläkevelvoitteet Eläkejärjestelyt luokitellaan etuuspohjaisiksi tai maksupohjaisiksi järjestelyiksi. Maksupohjaisissa järjestelyissä konserni suorittaa kiinteitä maksuja erilliselle yksikölle. Konsernilla ei ole oikeudellista eikä tosiasiallista velvoitetta lisämaksujen suorittamiseen, mikäli maksujen saajataho ei pysty suoriutumaan kyseisten eläke-etuuksien maksamisesta. Kaikki sellaiset järjestelyt, jotka eivät täytä näitä ehtoja, ovat etuuspohjaisia eläkejärjestelyjä. Maksupohjaisiin eläkejärjestelyihin tehdyt suoritukset merkitään tulosvaikutteisesti sillä tilikaudella, jota veloitus koskee. Konsernilla on ainoastaan maksupohjaisia eläkevelvoitteita Varaukset ja ehdolliset velat Konsernilla ei ole kirjattuna varauksia eikä ehdollisia velkoja Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verot ja laskennalliset verot Tuloverot Verokulu muodostuu tilikauden verotettavaan tuloon perustuvasta verosta ja laskennallisen veron muutoksesta. Verot kirjataan tulosvaikutteisesti, paitsi milloin ne liittyvät laajaan tuloslaskelmaan tai suoraan omaan pääomaan kirjattuihin eriin. Tällöin myös verovaikutus kirjataan vastaaviin eriin. Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva vero lasketaan verotettavasta tulosta kunkin maan voimassaolevan verokannan perusteella Laskennalliset verot Laskennalliset verot lasketaan väliaikaisista eroista kirjanpitoarvon ja verotuksellisen arvon välillä. Merkittävimmät väliaikaiset erot syntyvät aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden poistoista sekä käyttämättömistä verotuksellisista tappioista. Tytäryrityksiin tehdyistä sijoituksista ei kirjata laskennallista veroa siltä osin, kun konserni pystyy määrittämään väliaikaisen eron purkautumisajankohdan ja ero ei todennäköisesti purkaudu ennakoitavissa olevassa tulevaisuudessa. Laskennalliset verot on laskettu käyttämällä tilinpäätöspäivään mennessä säädettyjä verokantoja tai verokantoja, joiden hyväksytystä sisällöstä on ilmoitettu tilinpäätöspäivään mennessä. Laskennallinen verosaaminen on kirjattu siihen määrään asti, kuin on todennäköistä, että tulevaisuudessa syntyy verotettavaa tuloa, jota vastaan väliaikainen ero voidaan hyödyntää. Liikearvon alkuperäisestä kirjaamisesta johtuvaa laskennallista verovelkaa ei kuitenkaan kirjata eikä laskennallista veroa kirjata silloin, kun se johtuu omaisuuserän tai velan alkuperäisestä kirjaamisesta, kun kyseessä ei ole liiketoimintojen yhdistäminen eikä liiketapahtuma toteutumisaikanaan vaikuta kirjanpidon tulokseen eikä verotettavaan tuloon. 22

25 KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERIAATTEET Tuloutusperiaatteet Liikevaihtona esitetään tuotteiden ja palveluiden myynnistä saadut tuotot käypään arvoon arvostettuina välillisillä veroilla, alennuksilla ja valuuttamääräisen myynnin kurssieroilla oikaistuina. Konsernin tuotot muodostuvat elintarvikkeiden myynnistä. Tuotot tavaroiden myynnistä kirjataan, kun tavaroiden omistamiseen liittyvät merkittävät riskit, edut ja määräysvalta ovat siirtyneet ostajalle. Pääsääntöisesti tämä tapahtuu tuotteiden luovutuksen yhteydessä. Konsernin vuokratuotot muodostuvat käyttöomaisuushyödykkeiden vuokraustoiminnasta ja sijoituskiinteistön vuokraamisesta. Vuokratuotot tuloutetaan tasaerinä vuokrakaudelle. Korkotuotot kirjataan tulosvaikutteisesti tilikaudelle ja osinkotuotot silloin, kun oikeus osinkoon on syntynyt. Saadut julkiset avustukset on esitetty liiketoiminnan muissa tuotoissa Rahoitusvarat ja rahoitusvelat Rahoitusvarat Konsernin rahoitusvarat luokitellaan seuraaviin ryhmiin: käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat, lainat ja muut saamiset sekä myytävissä olevat rahoitusvarat. Luokittelu tapahtuu rahoitusvarojen hankinnan tarkoituksen perusteella, ja ne luokitellaan alkuperäisen hankinnan yhteydessä. Transaktiomenot sisällytetään rahoitusvarojen alkuperäiseen kirjanpitoarvoon, kun kyseessä on erä, jota ei arvosteta käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Rahoitusvarat ja -velat kirjataan kaupan tekopäivänä. Rahoitusvarojen taseesta pois kirjaaminen tapahtuu silloin, kun konserni on menettänyt sopimusperusteisen oikeuden rahavirtoihin tai kun se on siirtänyt merkittäviltä osin riskit ja tuotot konsernin ulkopuolelle Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat ovat kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviä rahoitusvaroja. Tähän ryhmään kuuluvat joukkovelkakirjalainat, sijoitus- ja yritystodistukset sekä rahasto-osuudet. Johdannaiset, jotka eivät täytä suojauslaskennan ehtoja, on luokiteltu kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviksi. Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät varat ovat kaikki lyhytaikaisia varoja. Kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviä rahoitusvaroja on hankittu lyhyen aikavälin tuoton saamiseksi markkinahintojen muutoksesta. Ryhmän erät arvostetaan käypään arvoon, ja kaikkien tämän ryhmän sijoitusten käypä arvo määritetään toimivilla markkinoilla julkaistujen hintanoteerausten pohjalta, joka on tilinpäätöspäivän ostonoteeraus. Koronvaihtosopimusten käyvät arvot määritetään vastaisten rahavirtojen nykyarvona, kun taas valuuttatermiinisopimukset arvostetaan tilinpäätöspäivän valuuttatermiinikursseihin. Käyvän arvon muutoksista johtuvat 23

26 KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERIAATTEET realisoituneet ja realisoitumattomat voitot ja tappiot kirjataan tulosvaikutteisesti sillä kaudella, jonka aikana ne syntyvät Lainat ja muut saamiset Lainat ja muut saamiset ovat johdannaisvaroihin kuulumattomia varoja, joihin liittyvät maksut ovat kiinteät tai määritettävissä ja joita ei noteerata toimivilla markkinoilla eikä konserni pidä niitä kaupankäyntitarkoituksessa. Tähän ryhmään sisältyvät konsernin rahavarat, myynti- ja lainasaamisia sekä siirtosaamisiin sisältyviä rahoitusinstrumentteja. Ne arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon. Lainat ja muut saamiset sisältyvät sekä lyhyt- ja pitkäaikaisiin rahoitusvaroihin. Pitkäaikaisiin sisältyvät erät, jotka erääntyvät yli 12 kuukauden kuluttua. Lyhytaikaisiksi luokitellaan lainat ja muut saamiset, ellei konsernilla ole ehdotonta oikeutta siirtää velan maksua vähintään 12 kuukauden päähän raportointikauden päättymispäivästä Myytävissä olevat rahoitusvarat Myytävissä olevat rahoitusvarat ovat johdannaisvaroihin kuulumattomia varoja, jotka on nimenomaisesti määrätty tähän ryhmään. Ne arvostetaan käypään arvoon tai mikäli käypiä arvoja ei ole luotettavasti saatavilla, hankintamenoon. Mikäli myytävissä oleville rahoitusvaroille ei ole noteerattuja kursseja, konserni soveltaa niiden arvostukseen esimerkiksi viimeaikaisia riippumattomien tahojen välisiä kauppoja. Myytävissä olevien rahoitusvarojen käyvän arvon muutokset kirjataan muihin laajan tuloksen eriin ja esitetään käyvän arvon rahastossa verovaikutus huomioon ottaen. Käyvän arvon muutokset siirretään omasta pääomasta tulosvaikutteisiksi luokittelun oikaisuna silloin, kun sijoitus myydään tai kun sen arvo on alentunut siten, että sijoituksesta tulee kirjata arvonalentumistappio Rahavarat Rahavarat koostuvat käteisestä rahasta, vaadittaessa nostettavissa olevista pankkitalletuksista ja muista lyhytaikaisista, likvideistä sijoituksista. Rahavaroihin luokitelluilla erillä on enintään 3 kuukauden maturiteetti hankinta-ajankohdasta lukien. Konsernitaseessa luotolliset tilit sisältyvät pitkäaikaisissa veloissa esitettäviin lainoihin Rahoitusvelat Rahoitusvelat merkitään alun perin kirjanpitoon käypään arvoon. Transaktiomenot sisällytetään jaksotettuun hankintamenoon arvostettavien rahoitusvelkojen alkuperäiseen kirjanpitoarvoon. Myöhemmin rahoitusvelat, lukuun ottamatta johdannaisvelkoja, arvostetaan efektiivisen koron menetelmällä jaksotettuun hankintamenoon. Rahoitusvelkoja sisältyy pitkä- ja lyhytaikaisiin velkoihin, ja ne voivat olla korollisia tai korottomia. Rahoitusvelat luokitellaan lyhytaikaisiksi, ellei konsernilla ole ehdotonta oikeutta siirtää velan maksua vähintään 12 kuukauden päähän raportointikauden päättymispäivästä. 24