MYLLYN PARAS -KONSERNI

Transkriptio

1 TASEKIRJA Osoite: Verkatehtaankatu 6, Hyvinkää Kotipaikka: Hyvinkää Y-tunnus: Säilytettävä: asti

2 Tilinpäätös ja toimintakertomus tilikaudelta Sisällys Sivu Toimintakertomus 1-4 Konsernin tuloslaskelma 5 Konsernin tase 6-7 Konsernin oman pääoman muutokset 8-9 Konsernin rahoituslaskelma 10 Tilinpäätöksen laadintaperiaatteet Liitetiedot Tilinpäätöksen allekirjoitus 56 Tilinpäätösmerkintä 56 Tilintarkastuskertomus 57 Luettelo käytetyistä kirjanpitokirjoista 58 Tositelajit ja säilyttämistapa 58 Tasekirja on säilytettävä vähintään 10 vuotta tilikauden päättymisestä (KPL 2:10 ). Tilikauden tositeaineisto on säilytettävä vähintään 6 vuotta sen vuoden lopusta, jonka aikana tilikausi on päättynyt. Tilinpäätöksen laati Tilistar Oy, auktorisoitu tilitoimisto Riihimäenkatu HYVINKÄÄ

3 TOIMINTAKERTOMUS TILIKAUDELTA Konsernirakenne ja organisaatio Tilikauden aikana ( ) lakkautettiin tytäryhtiö OOO Agro-7 Kurskissa Venäjällä. Yhtiöllä ei ollut liiketoimintaa. Toimintaympäristön kehitys Suomessa myllytuotteiden kysyntä säilyi entisellään. Leivonnaispakasteiden ja taikinoiden vähittäiskauppamarkkinat laskivat hieman. Venäjän talouden kehityksen näkymät ovat heikentyneet merkittävästi poliittisen tilanteen epävarmuuden takia. Ukrainan kriisi ja siitä seurannut pakotepolitiikka tulee muodostamaan jopa taloudellisen kriisin mahdollisuuden Venäjällä. Sen seurauksena tuonti Venäjälle tulee vaikeutumaan. Myllyn Paras toimii paikallisena toimijana peruselintarvikkeiden segmentillä ja tilanne voi kaiken kaikkiaan muodostua mahdollisuudeksi konsernille. Markkina-asema Viljatuotteiden myyntimäärä kasvoi 3 % ja oli 73,4 miljoonaa kiloa (71,4 miljoonaa kiloa 2012/2013). Vähittäiskaupassa yhtiön markkinajohtajuus pastatuotteissa vahvistui entisestään ja markkina-osuus oli noin 48 %. Vehnäjauhotuotteissa Myllyn Paras nousi markkinajohtajaksi. Hiutaletuotteissa myynti kasvoi lähes 10 %. Horeca- ja teollisuustuotemyynnissä kilpailutilanne kiristyi entisestään ja yhtiön myynti jauhoja hiutaletuotteissa hieman laski, pastatuotteissa myynti sen sijaan kasvoi. Myllyn Paras -pakastetuotteiden myynti vähittäiskaupassa kasvoi yli 20 %. Suurin kasvu tuli kaupan paistopistetuotteista. Myllyn Paras -pakastetaikinoiden markkinaosuus kasvoi entisestään ja se oli ympärivuotisessa kaupassa yli 60 % ja joulusesongissa noin 75 %. Horeca- ja leipomotuotteiden myynti pysyi entisellä tasolla. Konsernin liikevaihto ja tulos Konsernin liikevaihto oli 61,7 M. Liikevaihto koostui Suomen (84,8 %) ja Venäjän (13,2 %) myynnistä sekä viennistä. Viennin osuus liikevaihdosta oli 1,9 % ja vienti suuntautui lähinnä Ruotsiin ja Baltiaan. Liiketulos oli 2,8 M, 4,5 % liikevaihdosta. Tilikauden tulos oli 0,4 M, 0,7 % liikevaihdosta. 1

4 Investoinnit Suomen investointien määrä oli noin 1,8 M. Investoinnit muodostuivat pääosin tuotantokoneista ja -laitteista. Lisäksi on 0,5 M leasing-rahoituksella tehty pakastetehtaan tuotantokoneiden ja -laitteiden investointeja. Venäjällä Moskovan alueen Domodedovossa hiutalemylly on käyttöönottovaiheessa. Myllyrakennus on valmis ja koneet ja laitteet on asennettu. Investointi on merkittävä, noin 35 M. Kurskissa konsernilla on hallinnassaan noin ha viljeltyä maanviljelysalaa. Viljankuivauskapasiteetti on kaksinkertaistettu. MYLLYN PARAS -KONSERNI 2012 IFRS 2013 IFRS 2014 IFRS Liikevaihto 52,0 M 59,5 M 61,7 M Liikevoitto 4,1 M 7,9 % 4,3 M 7,2 % 2,8 M 4,5 % Oman pääoman tuotto-% 5,0 % 4,6 % 0,7 % Omavaraisuusaste 54,6 % 52,2 % 48,5 % Henkilöstö Palkat ja palkkiot 5,3 M 7,3 M 7,2 M Oman pääoman tuotto-% voitto/-tappio ennen satunnaisia eriä - verot oma pääoma + vähemmistöosuus x 100 Omavaraisuusaste Oma pääoma Taseen loppusumma - saadut ennakot x 100 2

5 Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Suomen kilpailutilanteessa ei odoteta tapahtuvan olennaisia muutoksia. Yhtiö jatkaa markkinointipanostuksia Myllyn Paras -tuotemerkkiin sekä tuo markkinoille uusia tuotteita ja tuoteryhmiä. Liikevaihdon ja tuloksen arvioidaan säilyvän hyvällä tasolla. Yhtiö keskittyy Venäjän uuden tehtaan käyttöönottoon sekä tuotteiden myynti- ja markkinointitoimenpiteisiin. Yhtiö solmi yhteistyösopimuksen Rovion kanssa Angry Birds tuotemerkin käyttämisestä Venäjällä ja entisen IVY: n alueella. Tuotteiden myynti on aloitettu syksyllä Lähiajan riskit ja epävarmuustekijät Pakasteliiketoiminnan osalta kilpailutilanne jatkuu erittäin haastavana ja erityinen ongelma on kauppojen rajallinen pakastetuotteiden myyntitila ja Private Label -tuotteiden kasvava osuus. Paistopistemarkkinan voimakas kehitys osaltaan muuttaa pakastemarkkinoiden painopistettä etenkin leipomomyynnissä. Vastaavasti myllyliiketoiminnan osalta kotimaisen kevätviljasadon laatuun liittyy epävarmuustekijöitä. Venäjän poliittinen ja taloudellinen tilanne on haastava, mutta sen ei nähdä välttämättä aiheuttavan merkittäviä ongelmia yhtiön liiketoiminnalle, mikäli tilanne ei kärjisty nykyisestä. Yhtiön kannalta tilanne vaikeutuu, mikäli esimerkiksi rahaliikenteeseen tai viisumien ja työlupien myöntämiseen tulee rajoituksia. Venäjän investointiin liittyy korkoriski, joka on pääosin suojattu. Hankkeessa on myös valuuttariski, joka ei suoranaisesti vaikuta yhtiön liiketoimintaan Venäjällä. Ajan kuluessa inflaatio pääosin kompensoi ruplan heikkenemisestä aiheutuvat valuuttakurssitappiot. Mahdolliset valuuttakurssimuutokset vaikuttavat yhtiön omaan pääomaan ja niitä ei ole suojattu. Sen sijaan kassavirtavaikutteiset erät tullaan suojaamaan. Selvitys tutkimus- ja tuotekehitystoiminnan laajuudesta Yhtiö on jatkanut panostustaan tuotekehitykseen molemmilla päätoimialoilla. Tilikauden aikana on markkinoille tullut yhteensä 6 uutta yhtiön itse valmistamaa tuotetta. Pakastetehtaan laatujärjestelmä on sertifioitu elintarviketurvallisuuden osalta FSSC (Food Safety System Certificate) ja ISO standardien mukaisesti. Myllyn laatujärjestelmä (tuotanto ja myynti) on sertifioitu elintarviketurvallisuuden osalta FSSC (Food Safety System Certificate) ja ISO standardien mukaisesti helmikuussa

6 Ympäristötekijät Ympäristökysymykset ovat tärkeä osa yhtiön toimintajärjestelmää ja niiden kehittämisestä huolehditaan päivittäisen liiketoiminnan kaikilla osa-alueilla. Myllyn Paras Oy sai vuonna 2013 hyvinkääläisyritysten energiatehokkuuspalkinnon. Yhtiö huolehtii markkinoille toimittamiensa pakkausten hyötykäytöstä EU direktiivin 94/62/EY ja valtioneuvoston päätöksen 962/97 mukaisesti. Yhtiö on sitoutunut Venäjän hankkeen rahoituksen yhteydessä FINNFUND:n ja NEFCO:n ympäristöä koskeviin vaatimuksiin. Hallinto Emoyhtiön hallitukseen ovat tilikaudella kuuluneet Maino Savela (puheenjohtaja), Pekka Savela, Aleksi Savela, Anni-Sofia Savela, Erno Savela ja Marko Savela. Yhtiön toimitusjohtaja on Pekka Savela. Tilintarkastajana on toiminut KHT Lauri Mäki. Emoyhtiön osakkeet Emoyhtiössä osakkeita on kappaletta, kukin tuottaa yhden äänen yhtiökokouksessa. Osakkeilla on yhtäläinen oikeus osinkoihin ja yhtiön varoihin. Osakkeita rasittaa lunastuslauseke. Hallituksen esitys emoyhtiön voittoa ja tappiota koskeviksi toimenpiteiksi Emoyhtiön jakokelpoinen oma pääoma on ,31 euroa. Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että osinkoa jaetaan 57,90 euroa/osake eli ,00 euroa ja vapaasta omasta pääomasta jäljelle jäävästä osasta ,31 euroa jätetään käyttörahastoon ,48 euroa ja kertyneiden voittovarojen tilille ,83 euroa. 4

7 Liitetieto (euroa) (euroa) KONSERNIN LAAJA TULOSLASKELMA JATKUVAT TOIMINNOT Liikevaihto Liiketoiminnan muut tuotot Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutos Aineiden ja tarvikkeiden käyttö Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut Poistot ja arvonalentumiset Liiketoiminnan muut kulut LIIKEVOITTO Rahoitustuotot Rahoituskulut VOITTO ENNEN VEROJA Tuloverot TILIKAUDEN VOITTO JATKUVISTA TOIMINNOISTA LOPETETUT TOIMINNOT Tilikauden tappio lopetetuista toiminnoista TILIKAUDEN VOITTO Voiton jakautuminen emoyrityksen omistajille Voiton jakautuminen määräysvallattomille omistajille Muut laajan tuloksen erät Muuntoerot Muuntoerot ulkomaisten yksikköjen nettosijoituksista TILIKAUDEN LAAJA TULOS YHTEENSÄ Laajan tuloksen jakautuminen emoyrityksen omistajille Laajan tuloksen jakautuminen määräysvallattomille omistajille

8 Liitetieto (euroa) (euroa) KONSERNITASE VARAT PITKÄAIKAISET VARAT Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet Liikearvo Muut aineettomat hyödykkeet Sijoituskiinteistöt Muut rahoitusvarat Saamiset Laskennalliset verosaamiset LYHYTAIKAISET VARAT Biologiset hyödykkeet Vaihto-omaisuus Myyntisaamiset ja muut saamiset Ennakkomaksut Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat 0 rahoitusvarat Tilikauden verotettavaan tuloon perustuvat verosaamiset Rahavarat VARAT YHTEENSÄ

9 Liitetieto (euroa) (euroa) KONSERNITASE OMA PÄÄOMA JA VELAT EMOYRITYKSEN OMISTAJILLE KUULUVA OMA PÄÄOMA Osakepääoma Ylikurssirahasto Muuntoerot Muut rahastot Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto Oman pääoman ehtoinen laina Kertyneet voittovarat MÄÄRÄYSVALLATTOMIEN OMISTAJIEN OSUUS OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ PITKÄAIKAISET VELAT Laskennalliset verovelat Rahoitusvelat Muut velat LYHYTAIKAISET VELAT Ostovelat ja muut velat Tilikauden verotettavaan tuloon perustuvat verovelat Lyhtyaikaiset rahoitusvelat VELAT YHTEENSÄ OMA PÄÄOMA JA VELAT YHTEENSÄ

10 LASKELMA KONSERNIN OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSISTA Osakepääoma Ylikurssirahasto Muut rahastot Muunto- erot Emoyrityksen omistajille kuuluva oma pääoma Kertyneet voittovarat Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto Oman pääoman ehtoinen laina Yhteensä Määräysvallattomien omistajien osuus Oma pääoma yhteensä Oma pääoma Oikaistu oma pääoma Laaja tulos Tilikauden tulos Muut laajan tuloksen erät Muuntoerot Muuntoerot ulkom. yksik. nettosijoituksista Tilikauden laaja tulos yhteensä Liiketoimet omistajien kanssa Osingonjako Osakaslainan konvertointi Liiketoimet omistajien kanssa yhteensä Oman pääoman ehtoinen laina Lainasta maksettavat korot Oma pääoma

11 LASKELMA KONSERNIN OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSISTA Osakepääoma Ylikurssirahasto Muut rahastot Muunto- erot Emoyrityksen omistajille kuuluva oma pääoma Kertyneet voittovarat Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto Oman pääoman ehtoinen laina Yhteensä Määräysvallattomien omistajien osuus Oma pääoma yhteensä Oma pääoma Laskennallinen vero oikaistu Laskentaperiaatteiden oikaisu Oikaistu oma pääoma Laaja tulos Tilikauden tulos Muut laajan tuloksen erät Muuntoerot Muuntoerot ulkom. yksik. nettosijoituksista Tilikauden laaja tulos yhteensä Liiketoimet omistajien kanssa Osingonjako Liiketoimet omistajien kanssa yhteensä Oman pääoman ehtoinen laina Lainasta maksettavat korot Oma pääoma

12 KONSERNIN RAHOITUSLASKELMA Liiketoiminta Tilikauden voitto Oikaisut: Poistot ja arvonalentumiset Käyttömaisuuden myyntivoitto/ -tappio Valuuttakurssimuutos Varastojen muutos Rahoitustuotot ja -kulut Verot Muut erät Nettokäyttöpääoman muutos: Varastojen muutos Korottomien saamisten muutos Korottomien velkojen muutos Korollisten saamisten muutos (lyhytaik.) Maksetut korot ja muut rahoituskulut Saadut korot ja muut rahoitustuotot Maksetut verot Liiketoiminnan rahavirta Investoinnit Osakeinvestoinnit Investoinnit aineell. ja aineett.hyödykkeisiin Muuntoerojen vaikutusten oikaisu Aineell. ja aineett. hyödykkeiden luovutustulot Investointien rahavirta yhteensä Rahavirta ennen rahoitusta Rahoitus Pitkäaikaisten lainojen nostot Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut Pitkäaikaisten saamisten lisäys Pitkäaikaisten saamisten vähennys Lyhytaikaisten lainojen lisäys Lyhytaikaisten lainojen vähennys Rahoitusleasingvelkojen maksut Voitonjako Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto Rahoituksen rahavirta yhteensä Rahavarojen muutokset Valuuttakurssierot Käypään arvoon arvostetut rahavarat Rahavarojen muutokset yhteensä Rahavarojen lisäys/vähennys Rahavarat Rahavarat (euroa) (euroa) 10

13 KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERIAATTEET 1. Perustiedot Myllyn Paras konsernin emoyhtiö on Myllyn Paras Oy Konserni, kotipaikka Hyvinkää. Sen rekisteröity osoite on Verkatehtaankatu 6, Hyvinkää. Konserni valmistaa, myy ja markkinoi jauhoja, hiutaleita, suurimoita ja pastaa sekä pakastetaikinoita ja leivonnaispakasteita. Näistä muodostuu kaksi konsernin erillistä toimialaa, jotka muodostavat omat segmenttinsä: Mylly ja Pakaste. MP Russia Oy muodostaa alakonsernin Venäjällä sijaitsevien tytäryritysten kanssa. Näistä muodostuu segmentti: Hankeyhtiöt. Myllyn Paras Oy Konserni muodostaa segmentin emo. Konsernilla on yhtiöitä Suomessa, Venäjällä, Kazakstanissa ja Virossa. Jäljennös konsernitilinpäätöksestä on saatavissa Internet-osoitteesta: tai konsernin emoyhtiön pääkonttorista osoitteesta: Verkatehtaankatu 6, Hyvinkää. Myllyn Paras Oy Konsernin hallitus on kokouksessaan hyväksynyt tämän tilinpäätöksen julkistettavaksi. Suomen osakeyhtiölain mukaan osakkeenomistajilla on mahdollisuus hyväksyä tai hylätä tilinpäätös sen julkistamisen jälkeen pidettävässä yhtiökokouksessa. Yhtiökokouksella on myös mahdollisuus tehdä päätös tilinpäätöksen muuttamisesta. 2. Laatimisperiaatteet 2.1. Laatimisperusta Konsernitilinpäätös on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards, IFRS) mukaisesti, ja sitä laadittaessa on noudatettu voimassa olevia IAS ja IFRS -standardeja sekä SIC- ja IFRIC-tulkintoja. Kansainvälisillä tilinpäätösstandardeilla tarkoitetaan Suomen kirjanpitolaissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä EU:n asetuksessa (EY) N:o 1606/2002 säädetyn menettelyn mukaisesti EU:ssa sovellettavaksi hyväksyttyjä standardeja ja niistä annettuja tulkintoja. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ovat myös suomalaisen, IFRS-säännöksiä täydentävien kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön vaatimusten mukaiset. Konsernitilinpäätös on laadittu alkuperäisiin hankintamenoihin perustuen lukuun ottamatta myytävissä olevia rahoitusvaroja, käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavia rahoitusvaroja ja velkoja sekä johdannaisinstrumentteja, jotka on arvostettu käypään arvoon. 11

14 KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERIAATTEET Muutokset tilinpäätöksen laatimisperiaatteissa ja esitettävissä tiedoissa Uudet standardit ja tulkinnat Konserni ei ole tässä tilinpäätöksessä soveltanut tilinpäätöshetkeen mennessä julkaistuja standardeja, standardien muutoksia tai tulkintoja, joiden soveltaminen ei vielä tässä vaiheessa ole ollut pakollista. Seuraavilla vuonna 2014 voimaan tulleilla uusilla standardeilla ja tulkinnoilla ei ole olennaista vaikutusta konsernin tilinpäätökseen: IFRS 10 Konsernitilinpäätös-standardi IFRS 11 Yhteisyritykset -standardi IFRS 12 Tilinpäätöksessä esitettävät tiedot osuuksista muissa yhteisöissä -standardi IAS 27 Erillistilinpäätös -standardi IAS 28 Sijoitukset osakkuusyrityksiin ja yhteisyrityksiin -standardin muutos IAS 32 Rahoitusinstrumentit: esittämistapa -standardin muutos IAS 36 Omaisuuserien arvon alentuminen -standardin muutos IAS 39 Rahoitusinstrumentit: kirjaaminen ja arvostaminen -standardin muutos IFRIC 21 Julkiset maksut -tulkinta IASB:n vuosittaiset päivitykset eri standardeihin Konserni on selvittämässä vuonna 2015 ja sen jälkeen käyttöönotettavien standardimuutosten vaikutusta konsernitilinpäätökseen Konsernitilinpäätöksen laatiminen Konsolidointiperiaatteet Tytäryritykset Konsernitilinpäätökseen on sisällytetty konsernin emoyritys Myllyn Paras Oy Konserni ja sen suoraan tai välillisesti omistamat tytäryritykset, joissa konsernilla on tosiasiallinen määräysvalta. Yleensä määräysvalta perustuu osakeomistukseen, joka tuottaa yli puolet äänivallasta. Arvioitaessa, onko konsernilla toisessa yrityksessä määräysvalta, otetaan huomioon sellaisen potentiaalisen äänivallan olemassaolo ja vaikutus, joka on tarkasteluhetkellä toteutettavissa käyttämällä oikeus tai suorittamalla vaihto. Määräysvallan olemassaolo arvioidaan myös silloin, kun konsernilla on vähemmän kuin puolet äänivallasta mutta se pystyy määräämään sijoituskohteen talouden ja hallinnon periaatteista de facto määräysvallan perusteella. De facto -määräysvalta voi syntyä esimerkiksi, kun konsernin äänivalta suhteutettuna muiden osakkeenomistajien äänivaltaan ja omistuksen hajaantumiseen on sellainen, että konsernilla on oikeus määrätä talouden ja hallinnan periaatteista. 12

15 KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERIAATTEET Tytäryritykset yhdistellään konsernitilinpäätökseen kokonaisuudessaan siitä päivästä lukien, jona konserni saa niihin määräysvallan. Yhdistely lopetetaan, kun määräysvalta lakkaa. Liiketoimintojen yhdistämiset käsitellään hankintamenetelmällä. Tytäryrityksen hankinnasta maksettava vastike määritetään luovutettujen varojen, vastattaviksi otettujen velkojen ja konsernin liikkeeseen laskemien oman pääomanehtoisten osuuksien käypänä arvona. Luovutettu vastike sisältää ehdollisesta vastikejärjestelystä johtuvan omaisuuserän tai velan käyvän arvon. Yksilöitävissä olevat liiketoimintojen yhdistämisessä hankitut varat ja vastattaviksi otetut velat ja ehdolliset velat arvostetaan hankinta-ajankohdan käypiin arvoihin. Määräysvallattomien omistajien osuus hankinnan kohteessa kirjataan hankintakohtaisesti joko käypään arvoon tai määrään, joka vastaa määräysvallattomien omistajien suhteellista osuutta hankinnan kohteen yksilöitävissä olevien nettovarojen taseeseen merkityistä määristä. Hankintaan liittyvät menot kirjataan kuluiksi toteutuessaan. Jos liiketoimintojen yhdistäminen tapahtuu vaiheittain, hankkijaosapuolella hankinnan kohteessa aiemmin ollut omistusosuus arvostetaan hankinta-ajankohtana käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Mahdollisesti luovutettava ehdollinen vastike kirjataan hankintaajankohdan käypään arvoon. Myöhemmät muutokset omaisuuseräksi tai velaksi katsottavan ehdollisen vastikkeen käyvässä arvossa kirjataan IAS 39:n mukaisesti joko tulosvaikutteisesti tai muihin laajan tuloksen eriin. Jos ehdollinen vastike on luokiteltu omaksi pääomaksi, sen kirjanpitoarvo ei muutu, ja kun vastike myöhemmin suoritetaan, tätä koskevat kirjaukset tehdään omaan pääomaan. Liikearvona kirjataan alun perin määrä, jolla luovutettu vastike ja määräysvallattomien omistajien osuuden käypä arvo yhteen laskettuina ylittävät hankittujen varojen ja vastattaviksi otettujen velkojen nettomäärän. Jos vastike on pienempi kuin tytäryrityksen hankitun nettovarallisuuden käypä arvo, erotus kirjataan tulosvaikutteisesti. Konserniyritysten väliset liiketapahtumat, saamiset ja velat sekä tuotot ja kulut eliminoidaan. Myös omaisuuserän kirjaamiseen johtavista konsernin sisäisistä liiketoimista johtuvat voitot ja tappiot eliminoidaan. Tytäryritysten noudattamat tilinpäätöksen laatimisperiaatteet on tarvittaessa muutettu vastaamaan konsernin noudattamia periaatteita. Konsernitilinpäätös sisältää seuraavat kotimaiset tytäryhtiöt: Myllyn Paras Oy, Myllyn Paras Oy Pakasteet, MP Russia Oy, MP Tehdaspalvelut Oy ja MP Pakastetehdaspalvelut Oy. Lisäksi konsernitilinpäätökseen sisältyvät seuraavat ulkomaiset tytäryhtiöt: OÜ Myllyn Paras ja OÜ Seventeen Virossa, OOO Kolos-Holding, OOO Kolos-Ekspress, OOO Mir, OOO Myllyn Paras Kursk sekä sen tytäryhtiö OOO Uva ja lisäksi ZAO Erpolar Venäjällä, tytäryhtiö TOO MP Apanovka ja sen tytäryhtiö TOO Nurly Dala Kazakstanissa. Venäjällä sijainnut tytäryhtiö Agro-7 on yhdistetty lakkauttamiseensa asti. 13

16 KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERIAATTEET Tytäryrityksistä omistettavien osuuksien muutokset, jotka eivät johda määräysvallan muutokseen. Määräysvallattomien omistajien kanssa toteutuneita liiketoimia, jotka eivät johda määräysvallan menettämiseen, käsitellään omaa pääomaa koskevina liiketoimina toisin sanoen liiketoimina omistajien kanssa näiden toimiessa omistajan ominaisuudessa. Maksetun vastikkeen käyvän arvon ja tytäryrityksen nettovarallisuudesta hankitun osuuden kirjanpitoarvon välinen erotus kirjataan omaan pääomaan. Myös voitot tai tappiot osakkeiden myynnistä määräysvallattomille omistajille kirjataan omaan pääomaan Luopuminen tytäryrityksistä Kun konsernin määräysvalta lakkaa, jäljelle jäänyt omistusosuus arvostetaan määräysvallan menettämispäivän käypään arvoon ja kirjanpitoarvon muutos kirjataan tulosvaikutteisesti. Tämä käypä arvo toimii alkuperäisenä kirjanpitoarvona, kun jäljelle jäävää osuutta myöhemmin käsitellään osakkuusyrityksenä, yhteisyrityksenä tai rahoitusvaroina. Lisäksi asianomaisesta yrityksestä aiemmin muihin laajan tuloksen eriin kirjattuja määriä käsitellään ikään kuin konserni olisi suoraan luovuttanut niihin liittyvät varat ja velat. Tämä voi tarkoittaa, että aiemmin muihin laajan tuloksen eriin kirjatut määrät siirretään tulosvaikutteisiksi Osakkuusyritykset Konsernissa ei ole osakkuusyhtiötä Segmenttiraportointi Toimintasegmentit raportoidaan ylimmälle operatiiviselle päätöksentekijälle toimitettavan sisäisen raportoinnin kanssa yhdenmukaisella tavalla. Segmenttiraportoinnissa noudatetaan konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteita. Kustannukset ja tuotot sekä omaisuus- ja velkaerät on jaettu segmenteille yhtenäisin periaattein. Kaikki segmenttien väliset liiketapahtumat perustuvat markkinahintoihin, ja kaikki segmenttien väliset myynnit eliminoidaan konsolidoinnin yhteydessä Ulkomaanrahan määräisten erien muuttaminen Toimintavaluutta Konserniyritysten tilinpäätöksiin sisältyvät erät arvostetaan sen taloudellisen ympäristön valuutassa, jossa kyseinen yritys pääasiallisesti toimii ( toimintavaluutta ). Konsernin toimintavaluutat ovat euro, rupla ja tenge. Konsernitilinpäätöksen esittämisvaluutta on euro, joka on konsernin emoyhtiön toiminta- ja esittämisvaluutta. 14

17 KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERIAATTEET Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat kirjataan toimintavaluutan määräisinä käyttäen tapahtumapäivän valuuttakurssia. Ulkomaanrahan määräiset monetaariset erät muunnetaan toimintavaluutan määräisiksi tilinpäätöspäivän kursseja käyttäen. Ei-monetaariset erät arvostetaan tapahtumapäivän kurssiin. Ulkomaanrahan määräisistä liiketapahtumista ja monetaaristen erien muuntamisesta syntyneet voitot ja tappiot on käsitelty tulosvaikutteisesti. Varsinaiseen liiketoimintaan liittyvät kurssivoitot ja -tappiot sisältyvät vastaaviin eriin liiketuloksen yläpuolelle. Rahoituksen kurssierot kirjataan rahoituksen tuottoihin ja kuluihin Ulkomaisten konserniyritysten tilinpäätöksen muuntaminen Ulkomaisten yksikköjen tuloslaskelmat on muunnettu euroiksi yhdistämisajan keskikurssin ja taseet tilinpäätöspäivän kurssin mukaan. Kurssiero, joka johtuu tuloslaskelmaerien muuntamisesta keskikurssin mukaan ja tase-erien muuntamisesta tilinpäätöspäivän kurssin mukaan, on kirjattu omana eränään omaan pääomaan ja niiden muutos kirjataan muihin laajan tuloksen eriin. Ulkomaisiin yksikköihin tehtyjen nettosijoitusten muuntamisesta ja tällaisten nettosijoitusten suojaukseksi määritetyistä lainoista ja muista valuuttainstrumenteista syntyvät kurssierot kirjataan muihin laajan tuloksen eriin konsernitilinpäätöstä laadittaessa Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet arvostetaan kertyneillä poistoilla ja arvonalentumisilla vähennettyyn alkuperäiseen hankintamenoon. Kun käyttöomaisuushyödykkeen osaa käsitellään erillisenä hyödykkeenä, osan uusimiseen liittyvät menot aktivoidaan. Muussa tapauksessa myöhemmin syntyvät menot sisällytetään aineellisen käyttöomaisuushyödykkeen kirjanpitoarvoon vain, mikäli on todennäköistä, että hyödykkeeseen liittyvä vastainen taloudellinen hyöty koituu konsernin hyväksi ja hyödykkeen hankintameno on luotettavasti määritettävissä. Muut korjaus- ja ylläpitomenot kirjataan tulosvaikutteisesti, kun ne ovat toteutuneet. Hankintamenoon luetaan hyödykkeiden hankinnasta välittömästi aiheutuvat menot. Ehdot täyttävän hyödykkeen, kuten tuotantolaitoksen, hankintamenoon sisällytetään välittömästi kyseisen hyödykkeen hankkimisesta, rakentamisesta tai valmistamisesta aiheutuneet vieraan pääoman menot silloin, kun on todennäköistä, että ne kerryttävät vastaista taloudellista hyötyä, ja kun menot on luotettavasti määritettävissä. Vieraan pääoman menot aktivoidaan siltä ajalta, joka tarvitaan investointihankkeen valmistamiseksi aiottuun käyttöön. Muut vieraan pääoman menot kirjataan kuluksi sillä tilikaudella, jonka aikana ne ovat syntyneet. Aineellisista hyödykkeistä tehdään tasapoistot arvioidun taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Maa-alueista ja taideteoksista ei tehdä poistoja. 15

18 KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERIAATTEET Arvioidut taloudelliset vaikutusajat ovat: Rakennukset ja rakennelmat vuotta Rakennusten tekniset osat 15 vuotta Tuotantokoneet 2 20 vuotta Konttori- ja atk-kalusto, konttorikoneet 3-15 vuotta Autot 2-7 vuotta Muut koneet ja laitteet 2 10 vuotta Myyntivoitot ja -tappiot määritetään myyntihinnan ja kirjanpitoarvon erotuksena, ja myyntivoitot ja -tappiot sisällytetään tuloslaskelman liiketoiminnan muihin tuottoihin ja kuluihin. Aineellisen käyttöomaisuushyödykkeen poistot lopetetaan silloin, kun aineellinen käyttöomaisuushyödyke luokitellaan myytävänä olevaksi IFRS 5 Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät ja lopetetut toiminnot -standardin mukaisesti. Myytävänä olevat käyttöomaisuushyödykkeet arvostetaan niiden kirjanpitoarvoon tai sitä alempaan myyntikustannuksilla vähennettyyn käypään arvoon. Omaisuuserän jäännösarvot ja taloudelliset vaikutusajat tarkistetaan jokaisena raportointikauden päättymispäivänä ja niitä muutetaan tarvittaessa Sijoituskiinteistöt Sijoituskiinteistöt ovat kiinteistöjä, joita konserni pitää hallussaan hankkiakseen vuokratuottoja tai omaisuuden arvonnousua. Sijoituskiinteistöt arvostetaan hankintamenoonsa Biologiset hyödykkeet Biologiset hyödykkeet koostuvat viljellystä auringonkukasta, soijasta, kaurasta, ohrasta, maissista ja tattarista. Viljelytuotteet arvostetaan tilinpäätöshetken käypään arvoon vähennettynä arvioiduilla myynnistä aiheutuvilla menoilla. Viljelytuotteiden arvostus perustuu johdon laatimiin laskelmiin, joiden pohjana ovat ajankohdan vallitseva hintataso ja satokehitys. Biologisista hyödykkeistä ei tehdä poistoja Aineettomat hyödykkeet Liikearvo Liikearvo syntyy tytär-, osakkuus- ja yhteisyritysten hankinnan yhteydessä. Se on määrä, jolla suoritettu vastike ylittää osuuden hankinnan kohteen yksilöitävissä olevien varojen, velkojen ja ehdollisten velkojen nettomääräisen käyvän arvon ja määräysvallattomien omistajien osuuden käyvän arvon. 16

19 KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERIAATTEET Liiketoimintojen yhdistämisessä hankittu liikearvo kohdistetaan arvonalentumistestausta varten niille rahavirtaa tuottaville yksiköille tai yksikköjen ryhmille, joiden odotetaan hyötyvän yhdistämisen tuottamista synergioista. Jokainen yksikkö tai yksikköjen ryhmä, jolle liikearvoa kohdistetaan, on alin taso, jolla liikearvoa seurataan sisäisesti johdon tarkoituksia varten. Liikearvoa tarkistetaan arvonalentumisen varalta vuosittain tai tätä useammin, jos tapahtumat tai olosuhteet viittaavat mahdolliseen arvonalentumiseen. Kirjanpitoarvoa verrataan käytettävissä olevaan rahamäärään, joka on käyttöarvo tai myynnistä aiheutuvalla menolla vähennetty käypä arvo sen mukaan, kumpi näistä on suurempi Tutkimus- ja kehittämismenot Tutkimusmenot merkitään kuluiksi tulosvaikutteisesti. Kehittämismenot aktivoidaan taseeseen aineettomiksi hyödykkeiksi siitä lähtien, kun tuote on teknisesti toteutettavissa ja sitä voidaan hyödyntää kaupallisesti ja tuotteesta odotetaan saatavan vastaista taloudellista hyötyä ja yhteisö pystyy määrittämään luotettavasti menot, jotka johtuvat aineettomasta hyödykkeestä sen kehittämisvaiheen aikana. Aiemmin kuluksi kirjattuja kehittämismenoja ei aktivoida myöhempinä tilikausina. Konsernilla ei tilinpäätöshetkellä ole kehittämismenoja aktivoituna taseessa Tavaramerkit Tavaramerkit merkitään taseeseen alkuperäiseen hankintamenoon siinä tapauksessa, että hankintameno on luotettavasti määriteltävissä ja on todennäköistä, että hyödykkeestä johtuva odotettavissa oleva taloudellinen hyöty koituu konsernin hyväksi. Tavaramerkit kirjataan tasapoistona kuluksi tuloslaskelmaan niiden tunnetun tai arvioidun taloudellisen vaikutusaikansa kuluessa. Tavaramerkkien poistot perustuvat seuraaviin odotettuihin taloudellisiin vaikutusaikoihin: Tavaramerkit 5 vuotta Muut aineettomat hyödykkeet Aineeton hyödyke merkitään taseeseen alkuperäiseen hankintamenoon siinä tapauksessa, että hankintameno on luotettavasti määriteltävissä ja on todennäköistä, että hyödykkeestä johtuva odotettavissa oleva taloudellinen hyöty koituu konsernin hyväksi. Aineettomat hyödykkeet kirjataan tasapoistona kuluksi tuloslaskelmaan niiden tunnetun tai arvioidun taloudellisen vaikutusaikansa kuluessa. Muut aineettomat hyödykkeet koostuvat lähinnä tietokoneohjelmistoista. Muiden aineettomien hyödykkeiden poistot perustuvat seuraaviin odotettuihin taloudellisiin vaikutusaikoihin: 17

20 KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERIAATTEET Muut aineettomat hyödykkeet 5 7 vuotta Vaihto-omaisuus Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai sitä alhaisempaan nettorealisointiarvoon sen mukaan, kumpi niistä on alempi. Hankintameno määritetään FIFO-menetelmää (first in, first out) käyttäen tai vaihtoehtoisesti vastaavalla painotetulla keskimääräisellä kustannuksella. Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden hankintameno muodostuu raakaaineista, välittömistä työsuorituksista johtuvista menoista, muista välittömistä menoista sekä asianmukaisesta osuudesta valmistuksen muuttuvista ja kiinteistä yleismenoista normaaliin toiminta-asteeseen perustuen. Hankintameno ei sisällä vieraan pääoman menoja. Nettorealisointiarvo tarkoittaa tavanomaisessa liiketoiminnassa toteutuvaa arvioitua myyntihintaa, josta on vähennetty muuttuvat myyntikulut Myytävänä olevat omaisuuserät ja lopetetut toiminnot Pitkäaikaiset omaisuuserät ja lopetettuihin toimintoihin liittyvät omaisuuserät ja velat luokitellaan myytävänä olevaksi, mikäli niiden kirjanpitoarvoa vastaava määrä tulee kertymään pääasiassa omaisuuden myynnistä jatkuvan käytön sijaan. Tällöin myynnin katsotaan olevan erittäin todennäköinen, omaisuuserä on välittömästi myytävissä nykyisessä kunnossaan, johto on sitoutunut myyntiin ja myynnin odotetaan tapahtuvan vuoden kuluessa luokittelusta. Myytävänä olevat omaisuuserät ja lopetettuihin toimintoihin liittyvät omaisuuserät, jotka on luokiteltu myytävänä oleviksi, arvostetaan alempaan seuraavista: kirjanpitoarvo tai käypä arvo vähennettynä myynnistä johtuneilla menoilla. Poistot näistä omaisuuseristä lopetetaan luokitteluhetkellä. Lopetettujen toimintojen tulos esitetään omana eränään laajassa tuloslaskelmassa. Myytävänä olevat omaisuuserät ja niihin liittyvät velat esitetään taseessa erillään muista eristä. Konsernilla ei ole ollut myytäväksi luokiteltuja omaisuuseriä. Lopetetut toiminnot sisältävät venäläisen tytäryhtiön Agro-7, joka on yhdistetty lakkauttamiseensa asti Vuokrasopimukset Konserni vuokralle ottajana Aineellisia hyödykkeitä koskevat vuokrasopimukset, joissa konsernilla on olennainen osa omistamiselle ominaisista riskeistä ja eduista, luokitellaan rahoitusleasingsopimuksiksi. Rahoitusleasingsopimuksella hankittu omaisuus merkitään taseeseen vuokra-ajan alkamisajankohtana vuokratun hyödykkeen käypään arvoon tai sitä alempaan vähimmäisvuokrien nykyarvoon. Maksettavat leasingvuokrat jaetaan rahoitusmenoon ja velan vähennykseen. Rahoituksen korko kirjataan tuloslaskelmaan leasingsopimuksen aikana siten, että jäljellä olevalle velalle tulee kullakin tilikaudella samansuuruinen korkoprosentti. Rahoitusleasingsopimuksella hankitusta 18