Öljysuojarahaston tilinpäätös vuodelta 2012

Transkriptio

1 Öljysuojarahaston tilinpäätös vuodelta 2012 Helsinki 2013 YMPÄRISTÖMINISTERIÖ

2 ÖLJYSUOJARAHASTON TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2012 Ympäristöministeriö Ympäristönsuojeluosasto Taitto: Marianne Laune Helsinki 2013

3 SISÄLLYS 1 Toimintakertomus Hallituksen katsaus rahaston toimintaan Tuloksellisuuden kuvaus Toiminnallinen tehokkuus, tulokset ja laadunhallinta Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Siirtomenojen vaikuttavuustiedot Lainmukaiset korvaukset Öljyvahingoista johtuvat korvaukset Pelastustoimen alueiden korvaukset Harkinnanvaraiset korvaukset Öljyvahinkojen torjuntavalmius Öljyn pilaamien maa-alueiden kunnostaminen Tilinpäätöslaskelmien analyysi Rahoituksen rakenne ja talousarvion toteutuminen Tuotto- ja kululaskelma Tase Rahaston rahoituslaskelma Öljysuojarahaston sitoumukset Sisäisen valvonnan arviointi- ja vahvistuslausuma Yhteenvetotiedot väärinkäytöksistä Virheitä ja väärinkäytöksiä koskevat yhteenvetotiedot Takaisinperintää koskevat yhteenvetotiedot Öljysuojarahaston hallituksen ehdotus tuloksen käsittelemisestä...17 Toimintakertomuksen liitteet 1. Öljysuojarahaston talousarvio Soili-ohjelman toimintakertomus vuodelta 2012 (osa) Öljysuorahaston tulot ja maksetut korvaukset Öljysuojarahaston hallituksen jäsentiedot Tuotto- ja kululaskelma Tase Rahoituslaskelma Liitetiedot...35 Tilinpäätöksen liite 1: Tilinpäätöksen laatimisperusteet ja vertailtavuus...36 Tilinpäätöksen liite 2: Varojen käyttösuunnitelman toteutuma 2012 (euroa)...37 Tilinpäätöksen liite 3: Henkilöstökulujen erittely...38 Tilinpäätöksen liite 6: Rahoitustuotot ja -kulut...39 Tilinpäätöksen liite 9: Taseen rahoituserät ja velat...40 Tilinpäätöksen liite 15: Oikeiden ja riittävien tietojen antamiseksi tarvittavat muut täydentävät tiedot Allekirjoitukset...43 Öljysuojarahaston tilinpäätös vuodelta

4 4 Öljysuojarahaston tilinpäätös vuodelta 2012

5 1 Toimintakertomus 1.1 Hallituksen katsaus rahaston toimintaan Öljysuojarahastosta myönnettiin torjuntavalmiuden ylläpitoon 19,37 milj. euron korvaukset vuonna Pelastustoimen alueiden lakisääteisten korvausten osuus tästä oli 8,42 milj. euroa. Harkinnanvaraiset korvaukset valtion torjuntaviranomaisille olivat 10,95 milj. euroa. Monitoimialus Louhen hankintakustannuksiin vuonna 2011 myönnetyn korvauksen toinen osa, 9 milj. euroa, maksettiin kertomusvuonna. Lähivuosina odotetaan pelastuslaitoksille myönnettävien korvausten kasvavan, kun erityisesti rannikkoalueiden pelastustoimen alueet kehittävät torjuntavalmiuttaan. Suomenlahden meriliikenne on viime vuosina kasvanut voimakkaasti. Öljykuljetusten kasvu jatkuu edelleen lähivuosina Venäjällä sijaitsevan Ust-Lugan sataman ja sinne johtavan uuden öljyputken myötä. Suomenlahdella kuljetetaan vuonna 2015 arvion mukaan noin 230 miljoona tonnia öljyä, mikä olisi noin 50 % enemmän kuin vuonna 2010 ja yli kymmenen kertaa enemmän kuin vuonna Ympäristöhallinto on kesällä 2012 laatinut kokonaisselvityksen öljyvahinkojen torjunnalle asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta ja tilannekatsauksen rahoitustarpeesta (Ympäristöministeriö ja Suomen ympäristökeskus, taustamuistio , Öljyvahinkojen torjuntavalmiuden kehittäminen Kokonaisselvityksen tavoitteiden saavuttaminen ja rahoitustarve vuoteen 2018). Valmiuden tavoitetason mukaisten öljyntorjuntahankkeiden toteuttaminen vaatisi arviolta vielä miljoonan euron rahoituksen. Pelastustoimen alueiden osuus tästä olisi arviolta miljoonaa euroa. Suomen ympäristövahinkojen torjunnan kehittäminen tähtää torjuntavalmiuteen, jolla kyetään yhdessä naapurimaiden kanssa torjumaan merellä Suomenlahdella tonnin, Saaristomerellä tonnin ja Pohjanlahdella tonnin suuröljyvahinko avovesiolosuhteissa kolmen vuorokauden ja jääolosuhteissa kymmenen vuorokauden kuluessa. Meren saaristo- ja rannikkovesillä vastaavat suuröljyvahingot on kyettävä torjumaan vesillä niin, että öljyn pääsy sisäsaaristoon sekä mantereen rannoille voidaan estää ja kerätä öljy talteen yhdessä valtion ja pelastuslaitosten toimin kuukauden kuluessa. Rannikolla tavoitteena on suunnitelmallinen rantojen puhdistustyön pääosan suorittaminen kolmen kuukauden kuluessa. Tavoitevalmius pyritään saavuttamaan pääosin vuonna 2015 ja kokonaisuudessaan 2018 loppuun mennessä. Öljysuojarahaston varoista korvataan pelastustoimen alueiden vahvistettujen öljyvahinkojen torjuntasuunnitelmien mukaisia hankinta- ja ylläpitokustannuksia. Valtion viranomaisten hankinta- ja ylläpitokustannusten korvaaminen on harkinnanvaraista. Valtion viranomaisten hyvä torjuntakyky avomerellä on kuitenkin olennaisen tärkeätä myös pelastustoimen alueiden selviytymiselle saariston ja rannikkoalueiden torjunnassa. Öljysuojarahaston maksuvalmiuden turvaamiseksi tilanteessa, jossa sekä pelastustoimen alueet että valtio parantavat öljyntorjuntavalmiuttaan, on öljysuojamaksun Öljysuojarahaston tilinpäätös vuodelta

6 määräaikaista korotusta jatkettu alkaen. Öljysuojamaksu korotettiin vuoden 2010 alusta kolmeksi vuodeksi 0,50 eurosta 1,5 euroon tonnilta. Lainmuutoksella (848/2012) korotusta jatkettiin vuoden 2015 loppuun asti. Myös rahaston pääomarajoja on korotettu alkaen, pääoman yläraja nousi 10 milj. eurosta 50 miljoonaan euroon ja alaraja 5 milj. eurosta 25 milj. euroon. Pääomarajojen korotus on voimassa asti. Valtiontalouden tarkastusvirastolla on käynnissä laaja selvitys öljyntorjunnan taloudellisuudesta. Selvitys alkoi vuoden 2012 alussa ja päättynee keväällä Työn yhteydessä on haastateltu myös öljysuojarahaston edustajia. Öljysuojarahaston toiminnan tuloksellisuus hakemusten käsittelyajalla mitattuna parani edellisestä vuodesta. Vuoden aikana ratkaistujen hakemusten keskimääräinen käsittelyaika oli 5,7 kk ja 70 %:ssa tapauksista päätös tehtiin neljässä kuukaudessa. Öljysuojarahaston hallitus paneutuu jatkossakin toiminnan kehittämiseen ja tuloksellisuuden parantamiseen. Rahaston hallitus pyrkii vuoden 2013 aikana löytämään yhdessä ympäristöministeriön kanssa keinot, joilla edelleen voidaan tehostaa rahastolle tulevien vaativien hakemusten käsittelyä ja rahaston toiminnan suunnittelua. Myös rahastolle tulevien hakemusten laatua pyritään parantamaan asiakkaille ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksille (ELY keskuksille) annettavalla ohjauksella. Syken valmistelemat öljyntorjunnan käsikirja ja kalusto-opas eivät odotusten mukaisesti valmistuneet vielä vuoden 2012 aikana. Tämä on lykännyt myös rahaston mahdollisuutta siirtyä eräiltä osin nykyistä yksinkertaisempaan ratkaisutoimintaan. Öljysuojarahaston hallitus päätti vuonna 2011 tehostaa isännättömien öljyllä mahdollisesti pilaantuneiden kohteiden kunnostustarpeen selvittämistä ja kunnostamista käynnistämällä rahaston varoin toteutettavan tutkimus- ja kunnostushankkeen (JASKA). Öljysuojarahaston hallituksen pyynnöstä ympäristöministeriö kilpailutti kertomusvuonna hankkeen projektinhallintapalvelut. Palveluista saatiin kaksi melko tasavahvaa tarjousta. Kilpailutuksen voitti Öljyalan Palvelukeskus Oy, joka käyttää Pöyry Finland Oy:n Lappeenrannan toimistoa alihankkijana. Hankintasopimus allekirjoitettiin syyskuussa ja tehtiin aluksi kolmeksi vuodeksi. Hankkeen lopullinen kesto määritellään saatujen kokemusten perusteella myöhemmin. Palvelusopimuksen perusteella öljysuojarahaston hallitus voi ohjata Öljyalan Palvelukeskus Oy:n hoidettavaksi myös sellaisia rahaston varoin kunnostettavia kohteita, jotka eivät ole mukana JASKA- hankkeessa. Tämä järjestely on öljysuojarahaston kannalta tärkeä, sillä kunnilla ja ELY- keskuksilla ei käytännössä ole mahdollisuutta hoitaa kunnostusprojekteja. Öljyalan Palvelukeskus Oy:llä ja Pöyry Finland Oy:n Lappeenrannan toimistolla on pitkä kokemus SOILI- ohjelman toteutuksesta. Öljysuojarahaston hallitus voikin tällä perusteella odottaa, että valittu toimittaja hoitaa JASKA- hankkeen ja muut öljyllä pilaantuneiden alueiden tutkimukset ja kunnostukset lupapäätösten mukaisesti ja kustannustehokkaasti. Öljysuojarahaston mahdollisuus rahoittaa öljyn pilaamien alueiden tutkimus- ja kunnostushankkeita on riippuvainen valtion talousarviossa tehtävistä määrärahasiirroista. Vahvistaessaan öljysuojarahaston tilinpäätöksen vuodelta 2011 ympäristöministeriö totesi, että rahaston hallitus on toiminnassaan riittävästi ottanut huomioon aikaisempien vuosien tilinpäätösten vahvistamiseen liittyvät kannanotot. Uutena kannanottona ympäristöministeriö esitti, että öljy-suojarahaston hallitus kiinnittäisi huomiota rahaston rahoitusstrategiaan ja erityisesti rahoituksen painopisteisiin ottaen huomioon ympäristöministeriön strategiset tavoitteet. Lisäksi ympäristöminis- 6 Öljysuojarahaston tilinpäätös vuodelta 2012

7 teriö asetti rahastolle tulostavoitteeksi korvaushakemusten käsittelyn keskimäärin yhdeksässä, ja puolessa tapauksista kuudessa kuukaudessa. Kertomusvuonna öljysuojarahaston toiminnassa on saavutettu ympäristöministeriön käsittelyaikatavoitteet. Rahasto on myös suunnitellut, miltä osin korotetun öljysuojamaksun vuosien tuotto voidaan osoittaa valtion hankintoihin ja mikä osa tuotosta käytetään pelastuslaitosten korvauksiin. Uuden korotuksen käyttöä ei sen sijaan ole vielä suunniteltu yksityiskohtaisesti. Valtion rahoituskohteet eivät kaikilta osin ole yksilöitävissä eivätkä valtion ja pelastuslaitosten yhteistyö I-veneiden hankinnoissa ole vielä käynnistynyt. Öljysuojarahaston hallitus ottaa toiminnassaan huomioon hallituksen ja ympäristöministeriön tavoitteet öljyntorjuntavalmiuden parantamisesta yleisesti ja erityisesti Itämeren alueella. Pelastustoimen alueille myönnettävät korvaukset perustuvat suurimmaksi osaksi alueiden valmistelemiin ja ELYkeskusten vahvistamiin öljyvahinkojen torjuntasuunnitelmiin. Valtion talousarviosta öljysuojarahastoon siirrettävien varojen käyttö on suunnitelmallista ja varat ohjataan öljyn pilaaman maaperän ja pohjaveden kunnostushankkeisiin. Öljysuojarahaston hallitus katsoo ottaneensa toiminnassaan huomioon ministeriön kannanoton. Valtioneuvosto nimesi öljysuojarahastolle uuden hallituksen alkaneelle kolmivuotiskaudelle. Rahaston hallituksen puheenjohtajana jatkaa professori Vesa Majamaa. Hallituksen kokoonpanossa ei tapahtunut merkittäviä muutoksia. Tämä johtui osittain siitä, että edellisen toimikauden lopussa oli useita henkilövaihdoksia. Öljysuojarahaston tilinpäätös vuodelta

8 1. 2 Tuloksellisuuden kuvaus Toiminnallinen tehokkuus, tulokset ja laadunhallinta Hallituksen kokoukset kpl Työjaoston kokoukset kpl Kehittämistyöjaoston kokoukset kpl Saapuneet hakemukset kpl Ratkaisut kpl, joista korvauspäätöksiä ennakkolausuntoja, -päätöksiä ennakkohyväksymisiä oikaisupäätöksiä lausuntoja hallinto-oikeudelle muita (ennakkorahoituksia) Arvioitu keskimääräinen käsittelyaika kk 5,7 7,4 11,5 0-4 kk 110 kpl 70,5 % 61,6 % 36,1 % 4,1 12 kk 29 kpl 18,6 % 19,9 % 35,3 % Yli 12 kk 17 kpl 10,9 % 18,5 % 28,6 % Tarkasteluvuonna saapuneet hakemukset, joita ei ratkaistu ko. vuonna 21,6 % 42,4 % 35,1 % Taloudellisuus (toiminnan kulut / ratkaisut) (ilman kehittämisproj. kustannuksia, Palkeet- ja (496) 1300 (565) YM laskuja) Tuottavuus (ratkaisut / htv) (ilman kehittämisproj. htv) 94,6 104 (104) 55,42 (95) Htv (ilman kehittämisproj. htv) 1,65 1,4 (1,4) 2,4 (1,4) Euro / Korvauspäätös (e) Siirtotalouden menot milj. euroa 22,0 27,77 10,16 Toiminnan kulut / Siirtotalouden menot (%) (ilman kehittämisprojektia) 0,6 0,5 (0,37) 1,7 (0,74) Vuonna 2012 ratkaistujen asioiden määrä oli hiukan suurempi kuin vuoden aikana saapuneiden uusien hakemusten määrä. Vuoden aikana päätettyjen asioiden keskimääräinen käsittelyaika lyheni edellisestä vuodesta selvästi ja myös niiden hakemusten osuus, jotka ratkaistiin enintään neljässä kuukaudessa, kasvoi. Kertomusvuoden 8 Öljysuojarahaston tilinpäätös vuodelta 2012

9 ratkaisuista 88 % annettiin vuoden kuluessa asian vireille tulosta. Näiden mittareiden mukaan katsottuna öljysuojarahaston käsittelytilanne parantui vuodesta Myös vuoden aikana saapuneiden mutta ratkaisematta jääneiden hakemusten osuus pieneni. Rahastolla on kuitenkin edelleen käsittelyssä hakemuksia, joiden käsittely on venynyt. Ratkaisematta jääneissä hakemuksissa on öljyvahinkoihin, öljyn pilaamien kohteiden kunnostamiseen ja vaativiin kalustohankintoihin liittyviä hakemuksia sekä oikaisuvaatimuksia. Lausunto- ja lisäselvityspyynnöt tyypillisesti pidentävät öljyvahinkoja ja kunnostus- ja venehankintoja koskevien hakemusten käsittelyaikoja. Kertomusvuonna taloudellisuutta kuvaava tunnusluku on parantunut edellisestä vuodesta. Tämä selittyy toiminnan kulujen laskulla, sillä vuonna 2011 maksettuja konsulttipalkkioita ei kertomusvuonna ollut. Sen sijaan rahaston palveluksessa oli kolme kuukautta henkilö, joka aikaisemmin oli ollut ympäristöministeriössä työelämävalmennettavana. Määräaikainen palvelussuhde kasvatti henkilötyövuosien määrää ja heikensi sitä kautta laskennallista tuottavuutta. Rahaston kehittämisprojektin toteuttaminen ensin määräaikaisessa palvelussuhteessa (2010) ja sitten konsulttityönä (2011) vaikuttaa edellisten vuosien laskelmiin. Vuonna 2010 maksettiin ensimmäistä kertaa palvelumaksuja ympäristöministeriölle ja valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskukselle (Palkeet). Taloudellisuutta kuvaava tunnusluku lasketaan jakamalla tilinpäätöksen mukaiset toiminnan kulut vuoden aikana tehtyjen ratkaisujen kokonaismäärällä. Tuottavuutta puolestaan kuvataan jakamalla vuoden aikana annettujen ratkaisujen määrä rahaston sihteeristön henkilötyövuosimäärällä. Tilinpäätöksen mukaiset toiminnan kulut eivät sisällä pääsihteerin palkkakustannuksia, koska ne maksetaan ympäristöministeriön toimintamenoista. Taloudellisuuden ja tuottavuuden mittareiden lisäksi rahaston toimintaa kuvaa toiminnan kulujen ja siirtotalouden menojen keskinäistä suhdetta osoittava prosenttiluku. Kertomusvuonna toiminnan kulut vastasivat 0,6 %:a siirtotalouden menoista. Kulujen pieneen osuuteen vuosina 2011 ja 2012 vaikuttavat erityisesti valtiolle torjunta-alusten hankinnasta ja peruskunnostuksesta maksetut isot korvaukset. Öljysuojarahaston sihteeristön käytössä oli yhteensä 1,65 henkilötyövuoden panos. Sihteeristön päivittäisiin tehtäviin kuuluvat hakemusten käsittelyn lisäksi neuvonta, ohjaus, lausuntojen valmistelu ja muut hallinnolliset tehtävät. Öljysuojarahaston hallituksen antamien päätösten jakaumassa ei ollut merkittäviä muutoksia edelliseen vuoteen verrattuna. Päätöksellä keskimäärin myönnetyn korvauksen euromäärä kasvoi 2011 Hallin ja Louhen korvausten vuoksi. Kertomusvuonna maksettiin loppuosa (9 milj.euroa) Louhen hankinnasta myönnetystä korvauksesta. Öljysuojarahaston hallituksen antamien päätösten laatua mitataan niistä annettujen oikaisuvaatimusten ja hallinto-oikeuksille annettujen lausuntojen määrällä. Täten mitattuna laadun arvioidaan pysyneen vuonna 2012 samalla tasolla kuin aikaisemmin Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Öljysuojarahaston hallituksen jäsenet ja asiantuntijat ovat tehtävässään sivutoimisia, oman työnantajansa tai taustayhteisönsä tehtävään esittämiä. Rahaston sihteeristön jäsenet ovat ympäristöministeriön palveluksessa. Öljysuojarahastolla ei ole rahaston henkisten voimavarojen hallintaan ja kehittämiseen liittyviä omia suunnitelmia tai ohjelmia. Öljysuojarahaston tilinpäätös vuodelta

10 1.3 Siirtomenojen vaikuttavuustiedot Lainmukaiset korvaukset Öljyvahingoista johtuvat korvaukset Öljyvahinkojen torjuntakustannuksina maksettiin alueellisille pelastuslaitoksille euroa ja yrityksille euroa. Mäntyharjun kunnalle korvattiin öljyvahingon jälkitorjuntakustannuksista euroa. Kurkilahden vesialue oli pilaantunut öljyvahingon seurauksena keväällä Vahingosta vastuussa oleva on maksanut torjuntaviranomaisten kustannuksista euroa Etelä-Savon käräjäoikeuden vahvistaman sovinnon perusteella. Öljysuojarahaston hallitus on omasta puolestaan hyväksynyt sovinnon. Muutoin on korvattu enimmäkseen pieniä vahinkoja, joissa korvausperusteena on ollut vahingon aiheuttajan jääminen tuntemattomaksi Pelastustoimen alueiden korvaukset Pelastustoimen alueilla on oikeus saada öljysuojarahastosta korvaus vahvistetun öljyvahinkojen torjuntasuunnitelman mukaisen torjuntakaluston hankkimisesta ja torjuntavalmiuden ylläpidosta aiheutuneisiin kustannuksiin. Pelastuslaitokset ovat kehittäneet öljyvahinkojen torjuntavalmiuttaan korjaamalla, huoltamalla ja uusimalla kalustoaan ja tarvikkeitaan. Harjoitukset ja erilaiset kouluttautumistilaisuudet ovat olennainen osa valmiuden ylläpitoa. Suurimmat yksittäiset korvaukset ovat olleet: G-luokan lautta, Pohjanmaan pelastuslaitos ( e); rannikko- ja meripuomia, Helsingin kaupungin pelastuslaitos ( e); E-luokan vene, Kymenlaakson pelastuslaitos ( e); D-luokan vene, Lapin pelastuslaitos ( e). Kertomusvuonna alueiden pelastustoimille myönnettiin öljyntorjunnan kalustohankinta-, ylläpito- ja koulutuskustannuksiin yhteensä 8,42 milj. euroa. Isojen torjuntaveneiden (D-F -luokat) osuus tästä oli 1,41 miljoonaa ja muun kaluston osuus 4,38 miljoonaa Harkinnanvaraiset korvaukset Öljyvahinkojen torjuntavalmius Itämeren suojelusopimuksen (HELCOM) mukainen, vuosittainen Balex Delta -öljyntorjuntaharjoitus järjestettiin 2012 Suomessa Helsingin edustan merialueella. Harjoitusta koordinoi Suomen ympäristökeskus SYKE ja siihen osallistui aluksia ja miehistöä kaikista Itämeren maista sekä Euroopan meriturvallisuusvirastosta (EMSA). Harjoituksessa testattiin niin kansallisen kuin kansainvälisen tason öljyntorjuntaorganisaation ja -kaluston yhteistoimintaa Suomenlahdella. Kahden päivän harjoituksen 10 Öljysuojarahaston tilinpäätös vuodelta 2012

11 aikana harjoiteltiin koko torjuntaorganisaation toimintaa hälytyksestä kerätyn jätteen logistiikkaan saakka. Harjoitukseen osallistuivat valtion torjuntaviranomaisten lisäksi Länsi-Uudenmaan, Helsingin, Itä-Uudenmaan ja Kymenlaakson pelastuslaitokset. Osa rahaston hallituksen jäsenistä seurasi harjoitusta kutsuvieraana. Valtion viranomaiset jatkoivat kertomusvuonna toimia alusöljyvahinkojen torjuntavalmiuden parantamiseksi. Kertomusvuonna öljysuojarahaston varoista maksettiin valtiolle loppuosa 9 milj. euroa monitoimialus Louhen hankintakustannuksista myönnetystä korvauksesta. Rahaston osuus aluksen hankinnan rahoituksesta on kaikkiaan 50% :a. Lisäksi valtiolle korvattiin avomeripuomin, merestä kerätyn öljyn välivarastointisäiliön ja muiden valmiuden ylläpitoon liittyvien hankintojen kustannuksista 1,79 milj. euroa. Suomen ympäristökeskukselle korvattiin BORIS 2.0 -tilannekuvajärjestelmän kehittämiskustannuksista euroa, edellisenä vuonna korvus oli euroa. Öljysuojarahaston hallitus on antamassaan ennakkopäätöksessä sitoutunut korvaamaan järjestelmän kehittämiskustannuksista enintään euroa, mikä on noin 50 prosenttia hankkeen arvioiduista kokonaiskustannuksista. BORIS on öljyvahinkojen torjuntaan osallistuvien viranomaisten yhteinen tilannekuvajärjestelmä, joka tukee sekä maa- että alusöljyvahinkojen torjuntaan varautumista, torjuntaoperaatioita ja torjuntatehtävien dokumentointia. Suomen ympäristökeskukselle korvattiin myös euroa Öljyvahinkojen ekologinen valmiussuunnitelma -projektin kustannuksista. Valtiolle maksetut korvaukset olivat 2012 yhteensä 10,95 milj. euroa. Öljysuojarahastosta annetun lain 19 perusteella rahastosta voidaan myöntää avustuksia öljyvahinkojen torjunnan tai torjuntavalmiuden ylläpidon kannalta tarpeelliseen toimintaan. Tällä perusteella on kertomusvuonna korvattu WWF Suomen rahastolle öljyntorjuntavalmiutta edistävien toimintojen toteuttamisesta euroa Öljyn pilaamien maa-alueiden kunnostaminen Korvaukset öljyn pilaamien maa-alueiden tutkimus- ja kunnostamiskustannuksiin olivat kaikkiaan 2,13 milj. euroa. Suurin osa tästä määrästä myönnettiin Maaperän kunnostusohjelma Soilille. Öljysuojarahaston varoista on vuodesta 1997 alkaen korvattu osa valtakunnallisen maaperänkunnostusohjelma SOILI:n kustannuksista. Öljysuojarahasto korvaa SOILIohjelmassa kunnostettavien öljyn pilaamien maa-alueiden kustannuksia öljysuojarahastolaissa säädetyin edellytyksin. Ohjelman julkiseen rahoitusosuuteen voidaan hyväksyä kohteita, joissa polttoaineen jakelutoiminta on päättynyt jo aikaisemmin eikä kiinteistö ole enää huoltoasematoimintaa harjoittaneen hallinnassa ja vastuu maaperän puhdistamisvastuun kohdentamisesta on epäselvä. SOILI -ohjelman käytännön toteutuksesta vastaa Öljyalan Palvelukeskus Oy. Hakuaika ohjelman rahastoosuuteen on päättynyt jo vuonna 2005 ja vuoden 2012 päättyessä kunnostus oli aloittamatta enää kahdessa kohteessa. Vuonna 2012 aloitettiin kunnostustyöt 23:ssa öljysuojarahaston rahoittamassa kohteessa. Näistä 13 kohdetta kunnostetaan in situ -menetelmällä ja niiden osalta kunnostus jatkuu vielä vuonna SOILI- ohjelman kokonaiskustannukset vuonna 2012 olivat yhteensä 1,33 milj. euroa (alv 0%), rahastokohteiden kunnostuksen osuus tästä oli 1,21 milj. euroa (alv 0%) eli arvonlisäveroineen 1,49 milj. euroa. Öljysuojarahaston maksamat ennakot Öljysuojarahaston tilinpäätös vuodelta

12 olivat yhteensä 1,85 milj. euroa, josta ohjelma on vuoden 2013 puolella palauttanut rahastolle käyttämättömän osan euroa. Öljysuojarahaston varoin tutkittujen ja kunnostettujen Soili -kohteiden omistussuhteet jakautuivat vuonna 2012 seuraavasti: yksityishenkilöt 54%, yritykset 35%, kunnat 7% ja voittoa tavoittelemattomat yhteisöt 4%. SOILI- ohjelman kertomus vuodelta 2012 on tämän toimintakertomuksen liitteenä 2. Vuonna 2010 allekirjoitetun SOILI -ohjelman lisäpöytäkirjan perusteella on ohjelman organisaation palveluita voitu käyttää hyväksi myös muiden öljysuojarahaston rahoittamien maaperän kunnostushankkeiden toteuttamisessa. Näihin ns. ESKO- toimeksiantoihin käytettiin kertomusvuonna euroa, kustannukset ylittivät myönnetyt ennakot eurolla. Kunnostettujen kohteiden omistussuhteet jakautuivat seuraavasti: yksityishenkilöt 23%, yritykset 3%, kunnat 45% ja voittoa tavoittelemattomat yhteisöt 29%. Ympäristöhallinto julkaisi elokuussa 2011 selvityksen isännättömien pilaantuneiden maa-alueiden määrästä (KAS-ELY 4/2011). Valtakunnallisessa selvityksessä oli mukana noin maaperän tilan tietojärjestelmään rekisteröityä mahdollisesti pilaantunutta kohdetta. Näistä kohteista on selvityksen mukaan noin polttoaineen jakelu- ja liikennetoimintatoimialaan kuuluvaa isännätöntä pilaantunutta maaaluetta. Isännättömäksi kutsutaan aluetta, jonka pilaajaa ei tiedetä taikka tavoiteta, ja jonka tutkimiseen ja puhdistamiseen tarvitaan yhteiskunnan rahoitusta. Näistä kohteista arviolta 700 sijaitsee niin sanottujen herkkien alueiden (pohjavesialueet, asutus, vesistö) välittömässä läheisyydessä eli on luokiteltavissa riskikohteiksi. Selvityksen valmistumisen johdosta öljysuojarahaston hallitus päätti tehostaa isännättömien öljyllä mahdollisesti pilaantuneiden kohteiden kunnostustarpeen selvittämistä ja kunnostamista käynnistämällä öljysuojarahaston varoin toteutettavan tutkimus- ja kunnostushankkeen (JASKA). Öljysuojarahaston hallituksen pyynnöstä ympäristöministeriö kilpailutti kertomusvuonna hankkeen projektinhallintapalvelut. Palveluista tehtiin syyskuussa sopimus Öljyalan Palvelukeskus Oy:n (ÖPK) kanssa. ÖPK käyttää Pöyry Finland Oy:n Lappeenrannan toimistoa alihankkijana. Hankintasopimus on tehty aluksi kolmeksi vuodeksi, mutta hankkeen lopullinen kesto määritellään saatujen kokemusten perusteella myöhemmin. JASKA- hanke eroaa SOILI- ohjelmasta mm. siten, että hankkeeseen voidaan ottaa jakeluasemien lisäksi myös muita öljyllä mahdollisesti pilaantuneita riskikohteita tutkittaviksi öljysuojarahaston varoin. ELY- keskukset valitsevat, mitkä maaperän tilan tietojärjestelmään (MATTI- järjestelmään) merkityistä kohteista ohjataan hankkeeseen. ELY- keskukset voivat ohjata hankkeeseen myös muita priorisoimiaan kohteita. Mikäli alueen kunnostaminen on tarpeen, kiinteistön omistaja voi hakea tutkimusraportin valmistumisen jälkeen rahoitusta öljysuojarahastolta öljyllä pilaantuneen maaperän kunnostamiseen. Öljysuojarahaston hallitus on hyväksynyt Jaska-hankkeelle hakijaa koskevat ohjeelliset kriteerit. Hankkeen ylösajovaihe on alkanut marraskuussa JASKA- kohteiden lisäksi öljysuojarahastosta voidaan myös jatkossa korvata muidenkin öljyllä pilaantuneiden alueiden tutkimus- ja kunnostuskustannuksia. Kyse on tällöin kohteista, jotka syystä tai toisesta eivät sovellu JASKA- hankkeeseen. Öljysuojarahaston varoista korvattiin vuonna 2012 SOILI- ohjelman ja ESKO- toimeksiantojen lisäksi tutkimus- ja kunnostuskustannuksia yhteensä eurolla. Taulukko öljysuojarahaston tuloista ja menojen jakautumisesta on toimintakertomuksen liitteessä Öljysuojarahaston tilinpäätös vuodelta 2012

13 1.4 Tilinpäätöslaskelmien analyysi Rahoituksen rakenne ja talousarvion toteutuminen Öljysuojarahasto saa varansa pääasiallisesti maahantuodusta ja Suomen kautta kuljetetusta öljystä perittävästä öljysuojamaksusta. Maksun tuotto oli kertomusvuonna 24,2 milj. euroa ja vastasi hyvin öljysuojamaksun määräaikaisesta korotuksesta päätettäessä (2009) esitettyä arviota. Öljysuojamaksun kolmivuotista korotusta jatkettiin kertomusvuonna uudella kolmen vuoden jaksolla eli vuoden 2015 loppuun saakka. Korotuksia on perusteltu Itämeren ja erityisesti Suomenlahden voimakkaasti kasvaneella öljyvahinkoriskillä ja sen aiheuttamalla tarpeella parantaa torjuntavalmiutta. Rahaston pääomarajoja on maksunkorotusten yhteydessä myös nostettu vuoden 2019 loppuun asti. Vuonna 2012 öljysuojamaksun suuruus oli 1,50 euroa jokaiselta täydeltä tonnilta maahan tuotua tai Suomen kautta kuljetettua öljyä. Mikäli öljyä kuljetetaan aluksella, jonka lastitilaa ei ole varustettu kaksoispohjalla, peritään maksu kaksinkertaisena. Öljysuojamaksua on kerätty keskeytyksettä koko vuoden ajan. Öljyjätemaksusta annetun lain (894/1986, muutos 1043/2006) 7 :n mukaan osa öljyjä te maksuina kertyvistä varoista voidaan valtion talousarviossa ( Siirto öljysuojarahastoon) siirtää öljysuojarahaston käyttöön öljyn pilaaman maaperän ja pohjaveden puhdistamisesta aiheutuvien kustannusten korvaamista varten. Tar koi tuk se na on te hos taa sel lais ten van ho jen öl jyn pilaamien maa-alueiden kunnostamista, joiden asian mukainen kunnostus voisi epäselvi en vastuusuhteiden tai koh tuuttomien kunnostuskustannusten vuoksi muutoin jäädä suorit tamat ta. Öl jysuojarahastosta anne tun lain (1406/2004) 15 :n mukaan rahastosta voidaan tietyin edellytyksin myöntää korvauksia öljyn pilaaman maaperän ja pohjaveden puhdistustöiden kustannuksiin. Vuodesta 1997 vuoden 2012 loppuun mennessä rahastoon on siirretty yhteensä 27 milj. euroa ja vastaavana aikana kunnostushankkeiden korvauksiin on käytetty 29,7 milj. euroa. Kertomusvuoden lopussa rahastoon siirrettiin vuoden 2011 talousarviossa myönnetty 4,3 milj. euron määräraha. Öljysuojarahastolle hyväksytään vuosittain ohjeellinen talousarvio. Öljysuojamaksun tuotoksi vuonna 2012 arvioitiin 24 milj. euroa ja toteutuma oli vain 0,2 milj. euroa suurempi. Rahaston siirtotalouden kuluarvio oli 27,3 milj. euroa ja toteutuneet kulut olivat 22 milj. euroa. Siirtotalouden menot valtiolle ja voittoa tavoittelemattomille yhteisöille olivat talousarviossa 16 milj. euroa, mutta toteutuma oli vain 11,3 milj. euroa. Ero johtuu valtion viranomaisille alusöljyvahinkojen torjuntavalmiuteen myönnettyjen korvausten arvioitua pienemmästä määrästä. Talousarvossa oli varauduttu monitoimialus Louhen jäissä toimivien keräyslaitteiden, Dornier- koneiden valvontalaitteiden ja puomihankintojen korvaamiseen, mutta hankinnat eivät edenneet suunnitellusti eikä korvauksia siis maksettu. Myös kotitalouksille maksetut korvaukset olivat noin puolet arvioiduista, mikä johtui muille kuin yksityishenkilöille kuuluneiden kiinteistöjen ennakoitua suuremmasta määrästä kunnostushankkeissa. Valtion talousarviosta tehty siirto öljysuojarahastoon 4,3 milj. euroa vastasi rahaston talousarviota. Rahaston oman toiminnan kulut kasvoivat talousarviosta noin 12 %. JASKA -hankkeen projektinhallintapalvelujen kustannuksia ei oltu otettu huomioon talousarviossa. Lisäksi määräaikaisen ylitarkastajan palkkaaminen nosti rahaston ympäristöministeriölle maksamia yleiskustannuksia. Öljysuojarahaston tilinpäätös vuodelta

14 1.4.2 Tuotto- ja kululaskelma Öljysuojarahaston tuottojäämä vuonna 2012 oli 2,07 milj. euroa, edellisen vuoden laskelma päätyi 4,36 milj. euron kulujäämään. Tuloksen muutos vuodesta 2011 vuoteen 2012 selittyy valtiolle maksetuilla korvauksilla, vuonna 2012 korvaukset olivat 10,95 milj. euroa ja 19,2 milj. euroa vuonna Kuntasektorille maksetut korvaukset kasvoivat edellisvuodesta yli 40%, mikä johtuu pelastustoimen alueille maksettujen korvausten kasvusta (2012: 7,95 milj. euroa; 2011: 5,8 milj. euroa). Kuntien osuuteen sisältyy myös muun muassa öljyn pilaamien maa-alueiden kunnostuskustannuksiin myönnettyjä korvauksia. SOILI- ohjelman eteneminen loppuvaiheeseen on merkinnyt erityisesti kotitalouksille (15%) ja elinkeinoelämälle (25%) maksettujen korvausten pienenemistä edellisvuodesta. Voittoa tavoittelemattomille yhteisöille maksetut korvaukset olivat euroa. Öljysuojamaksun tuotto nousi hieman edellisvuodesta (2011: 23,5 milj. euroa) ja siirtotalouden kulujen palautukset lähes kaksinkertaistuivat. Tulokehitys oli kaikkiaan positiivinen. Kertomusvuonna henkilöstökulut kasvoivat ja palvelujen ostomenot pienenivät edellisvuoteen verrattuna. Vuonna 2011 rahaston kehittämistyössä oli ulkopuolinen konsultti, vuonna 2012 rahaston palveluksessa oli määräaikainen ylitarkastaja. Supistuneet palvelujen ostot vuonna 2012 vähensivät myös suoritettujen arvonlisäverojen määrää Tase Öljysuojarahaston taseen loppusumma on 23,3 milj. euroa (2011: 16,7 milj. euroa). Öljysuojamaksun määräaikaisen korotuksen vuoksi rahaston oman pääoman määrä kasvoi edellisvuodesta 5,6 milj. eurolla ja yhdystilisaatava valtiolta vastaavasti 6,2 milj. eurolla. Rahastosta maksetaan korvauksia hitaammassa tahdissa kuin mitä maksua kerääntyy. Pelastustoimen alueiden ja valtion öljyntorjunnan hankintojen rahoitus tapahtuu vasta hankkeiden toteutumisen jälkeen. Tämä on otettu huomioon myös öljysuojamaksun määräaikaisen korotuksen yhteydessä ja nostettu pääoman yläraja vuoden 2019 loppuun asti 50 milj. euroon. Siirto valtion talousarviosta oli 4,3 milj. euroa, edellisenä vuonna määrä oli 5,6 milj. euroa. Talousarviosta rahastoon siirrettävät varat otetaan huomioon taselaskelmassa mutta ei tuotto- ja kululaskelmassa. Edellisten tilikausien pääoman muutos on kasvanut 4,4 milj. eurolla eli vuoden 2011 kulujäämän verran. Vuoden 2010 tilinpäätös päätyi poikkeukselliseen 10 milj. euron tuottojäämään, mikä merkittävästi pienensi sitä edellisten vuosien kulujäämien kertymää taseessa. Lyhytaikaisia saamisia on Öljyalan Palvelukeskus Oy:lle maksettu, käyttämättä jäänyt euron osuus öljyn pilaamien maa-alueiden kunnostamiskustannuksiin myönnetystä ennakosta. Osuus on maksettu takaisin rahastoon vuoden 2013 puolella. Lyhytaikaisia saamisia ovat lisäksi Urjalan kunnalle maksettu euron ennakkokorvaus jälkitorjuntakustannuksista ja Helsingin kaupungille Balex Delta harjoituksen kustannuksiin maksettu euron ennakko. Ostovelat, euroa, sisältävät yhden laskun ja kolme korvausta, joiden maksu on siirtynyt vuodenvaihteen yli. 14 Öljysuojarahaston tilinpäätös vuodelta 2012

15 1.4.4 Rahaston rahoituslaskelma Öljysuojarahaston likvidit varat olivat 22,56 milj. euroa, vuoden aikana varat kasvoivat 6,2 milj. euroa. Kertomusvuonna öljysuojamaksun tuotto ja valtion talousarviosta tehty siirto olivat suuremmat kuin siirtotalouden ja oman toiminnan menot. Edellisenä vuonna likvidien varojen lisäys oli pienempi (1,1 milj. euroa) valtiolle maksettujen huomattavien korvausten vuoksi Öljysuojarahaston sitoumukset Öljysuojarahaston hallituksen vuosina antamien, vielä voimassa olevien ennakkolausuntojen ja -päätösten mukaiset sitoumukset ovat 18 milj. euroa. Vähennys edellisestä vuodesta on noin 7 milj. euroa. Suurin syy muutokseen on monitoimialus Louhen hankintakustannuksista myönnetyn korvauksen toisen osuuden, 9 milj. euroa, maksaminen. Öljysuojarahaston sitoumukset ovat kasvaneen viime vuosina huomattavasti. Tähän on vaikuttanut merkittävästi pelastustoimen alueiden ja valtion tarve parantaa öljyntorjuntavalmiutensa tasoa. Öljysuojarahastosta annetun lain 17 :n mukaan kustannuksiltaan yli euroa ylittävän yksittäisen torjuntakalustohankinnan korvaaminen pelastustoimen alueelle edellyttää, että öljysuojarahaston hallitus on etukäteen hyväksynyt hankinnan. Öljysuojarahastosta annetun valtioneuvoston asetuksen 1 :n mukaan rahasto voi myös antaa korvauksen ja avustuksen antamisesta ennakkolausunnon. Pelastustoimen alueiden lisäksi myös valtion viranomaiset, kunnat ja yksittäiset kiinteistönomistajat haluavat ennakolta tietää, osallistuuko öljysuojarahasto heidän hankkeensa rahoitukseen. Useissa tapauksissa rahaston päätöksestä riippuu koko hankkeen toteuttaminen. Öljysuojarahaston hallitus ei ole asettanut pelastustoimen alueille ja valtiolle antamiinsa öljyntorjuntakaluston hankintaa tai peruskorjausta koskeviin ennakkopäätöksiin takarajaa korvauksen maksamiselle. Pelastustoimen alueen päivittäessä torjuntasuunnitelmaansa on ennakkohyväksytty hankinta voinut siirtyä suunnitelmakaudelta toiselle. Hankinta on ollut toteutettavissa niin kauan kuin se on ollut torjuntavalmiuden kannalta tarkoituksenmukaista. Koska eräät hankinnat ovat pitkittyneet ja niiden toteuttaminen on jo osaksi epävarmaa, öljysuojarahaston hallitus on päättänyt asettaa kaikkiin ennakkopäätöksiinsä kolmen - viiden vuoden takarajan korvauksen maksamiselle. Menettely selkeyttää jatkossa öljysuojarahaston vastuiden määrää. Öljysuojarahaston ennakkopäätökset jakautuvat rahoitettavan kohteen perusteella seuraavasti: öljyntorjuntaveneet ja -lautat 9,2 milj. euroa, öljyntorjuntapuomit 0,9 milj. euroa, kehittämishank-keet 0,3 milj. euroa, maaperän kunnostushankkeet 0,3 milj. euroa, kalustovarastot 0,9 milj. euroa, valtion hankinnat 6 milj. euroa ja muut 0,4 milj. euroa. Öljysuojarahaston sitoumukset on esitetty tilinpäätöksen liitteessä 15. Öljysuojarahaston tilinpäätös vuodelta

16 1.5 Sisäisen valvonnan arviointi- ja vahvistuslausuma Öljysuojarahasto on valtion talousarvon ulkopuolinen rahasto, joka on ympäristöministeriön hoidossa. Ympäristöministeriö ja valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus (Palkeet) ovat yhteistyössä hoitaneet rahaston maksuliikkeen, kirjanpidon, tilinpäätöksen laadinnan ja palkanlaskennan rahastoa koskevien määräysten, ohjeiden ja ympäristöministeriön taloussäännön mukaisesti. Öljysuojarahastoon sovelletaan myös ympäristöhallinnon sisäisen tarkastuksen ohjesääntöä. Ympäristöministeriön työjärjestyksen mukaan ympäristövahinkojen torjuntaa ja korvaamista koskevat asiat kuuluvat ministeriössä ympäristönsuojeluosastolle. Öljysuojarahaston tehtävät on määrätty osaston kahden virkamiehen hoidettavaksi. Öljysuojarahastolla ei ole omaa taloussääntöä eikä sisäisen tarkastuksen tai sisäisen valvonnan ohjesääntöä. Öljysuojarahasto on arvioinut sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tilan itsearvioinnin perusteella käyttäen suppeata arviointikehikkoa (Valtion viraston ja laitoksen sekä rahaston sisäinen valvonta ja riskienhallinta Suppea arviointikehikko). Kehikkoa on käytetty siltä osin kuin se sopii rahastoon ja ottaen huomioon, että öljysuojarahasto toimii ympäristöministeriön hoidossa. Vuoden 2012 arvio ei poikkea merkittävästi edellisenä vuonna tehdystä. Arvioinnin perusteella voidaan todeta sisäisen valvonnan tilan olevan riittävällä tasolla ja täyttävän talousarvioasetuksen vaatimukset. Useimmissa kysymyksissä arvio osoittaa kohtuullista tai melko hyvää sisäisen valvonnan tila. Vuonna 2011 katsottiin, että riskien tunnistamiseen, arviointiin ja hallintaan liittyvissä seikoissa oli kehitettävää. Ympäristöministeriön käynnissä olleesta riskienhallinnan kehittämishankkeesta arvioitiin jatkossa olevan hyötyä myös rahastolle. Hankkeessa tehdyn riskianalyysin tavoitteena oli tunnistaa ministeriön ja sen osastojen ja yksiköiden olennaisimmat riskit. Tärkeimpinä uhkina nousivat esille henkilöresurssien riittämättömyys, budjettirahoituksen saatavuus ja henkilöstön vaihtuvuus tai osaamisen ylläpito. Toimenpide-ehdotuksissa osasto- ja yksikkötasolle nousivat esiin mm. puutteet muutosten ennakoinnissa ja painopisteiden määrittelyssä. Rahaston hallitus ja ympäristöministeriö pyrkivät vuonna 2013 yhdessä kehittämään rahaston toiminnan suunnittelua ja muutosten ennakointia. Öljysuojarahaston hallitus arvioi, että rahaston valvonta ja siihen kuuluva riskienhallinta täyttää talousarvioasetuksen 69 :ssä säädetyt vaatimukset talouden ja toiminnan lainmukaisuudesta ja tuloksellisuuden varmistamisesta, varojen ja omaisuuden turvaamisesta sekä oikeiden ja riittävien tietojen tuottamisesta rahaston taloudesta ja toiminnasta. 1.6 Yhteenvetotiedot väärinkäytöksistä Virheitä ja väärinkäytöksiä koskevat yhteenvetotiedot Öljysuojarahastossa ei ole kertomusvuonna havaittu rahaston varoihin liittyviä väärinkäytöksiä tai rikoksia. Käynnissä ei myöskään ole esitutkintoja tai oikeudenkäyntejä eikä muita väärinkäytösten tai rikosten johdosta käynnistettyjä toimenpiteitä. 16 Öljysuojarahaston tilinpäätös vuodelta 2012

17 1.6.2 Takaisinperintää koskevat yhteenvetotiedot Siirtotalouden kulujen palautukset olivat yhteensä euroa. Pelastuslaitokset tilittivät korvaushakemustensa yhteydessä vanhojen öljyntorjuntaveneiden myynnistä saatuja tuloja ja rahastosta korvattujen torjunta-aineiden käytöstä vahingonaiheuttajilta saatuja maksuja. Öljysuojarahaston hallitus teki kertomusvuonna kaksi päätöstä, jotka koskivat SOILI- ohjelmassa toteutettujen maaperäkunnostusten kustannusten takaisinperintää kiinteistön myynnin yhteydessä. Toisessa kohteessa öljysuojarahaston hallitus päätti, että euron kunnostamiskustannuksia ei peritä takaisin. Hallitus arvioi, että kunnostamisesta johtuva kiinteistön arvon nousu ei kauppahinnassa mitattuna ollut merkittävä. Lisäksi päätöksessä otettiin huomioon kiinteistön kunnostamisesta kulunut aika ja myyntiin johtaneet seikat. Sen sijaan yhteensä eurolla vuosina kunnostetun kiinteistön osalta rahaston hallitus edellytti, että mahdollisen myynnin yhteydessä kunnostuskustannuksista on palautettava rahastolle euroa. Päätöksessään hallitus otti huomioon, että kiinteistön kauppahinnalla mitattu arvonnousu ei aiheudu kokonaan alueen kunnostamisesta. Takaisinperittävää määrää myös kohtuullistettiin hakijan eduksi. Viimeksi mainittua kiinteistöä ei ole toistaiseksi myyty. Urjalan kunnalle on myönnetty ennakkokorvaus öljyvahingon jälkitorjuntakustannuksiin. Kunta jatkaa loppuvuodesta 2010 aloittamiaan toimia kustannusten perimiseksi vahingon aiheuttajalta. Siltä osin kuin perintätoimet ovat tuloksellisia, kunta palauttaa ennakkokorvauksen rahastolle. Öljysuojarahaston varoista kertomusvuonna korvatuista öljyvahingoista tai niiden torjuntakustannuksista ei tullut rahastolle takaisinperittävää. 1.7 Öljysuojarahaston hallituksen ehdotus tuloksen käsittelemisestä Öljysuojarahaston hallitus ehdottaa vuoden 2012 tuottojäämän ,74 euron kirjaamista rahaston omaan pääomaan. Toimintakertomuksen liitteet 1. Öljysuojarahaston talousarvio Soili-ohjelman toimintakertomus vuodelta 2012 (osa) Öljysuorahaston tulot ja maksetut korvaukset Öljysuojarahaston hallituksen jäsentiedot...25 Öljysuojarahaston tilinpäätös vuodelta

18 Öljysuojelurahaston toimintakertomus 2012, liite 1 ÖLJYSUOJARAHASTO, TALOUSARVIO 2012 (euroa) TOIMINNAN KULUT Henkilöstökulut Palvelujen ostot Muut kulut Yhteensä SATUNNAISET TUOTOT JA KULUT Satunnaiset tuotot SIIRTOTALOUDEN TUOTOT JA KULUT Tuotot Siirtotalouden kulujen palautukset Kulut Korvaukset kunnille ja kuntayhtymille Korvaukset elinkeinoelämälle Korvaukset kotitalouksille Korvaukset valtiolle, voittoa tavoittelem Yhteensä Siirtotalouden rahavirta (tuotot-kulut) ÖLJYSUOJAMAKSU SIIRTO TALOUSARVIOSTA KASSAVARAT KASSAVARAT Öljysuojarahaston tilinpäätös vuodelta 2012

19 Öljysuojelurahaston toimintakertomus 2012, liite 2 Öljysuojarahaston tilinpäätös vuodelta

20 20 Öljysuojarahaston tilinpäätös vuodelta 2012

21 Öljysuojarahaston tilinpäätös vuodelta

22 ÖLJYALAN PALVELUKESKUS OY SOILI-ohjelma Liite 2/SOILI-ohjelman toimintakertomus Öljysuojarahaston tilinpäätös vuodelta 2012

23 Liite 6 SOILI-ohjelman toimintakertomus 2012 Öljyalan Palvelukeskus Oy Öljysuojarahaston tilinpäätös vuodelta

24 Öljysuojelurahaston toimintakertomus 2012, liite 3 Öljysuojarahaston tulot ja maksetut korvaukset vuosina Öljysuojamaksutulot Talousarviosiirrot Siirtotalouden palaut. Valtion korvaukset Ylläpito, koulutus, pelastusl. Kalustovarastot Kalusto pelastuslaitos Öljyvahingot ja torjunta Maiden puhdistus Muut Korvaukset yht. Milj. euroa * ,51* 5,60 0,05 3,94 19,20 1,96 0,15 0,14 2,32 0,06 27, ,15* 4,30 0,10 5,79 10,95 2,63 0,12 0,38 2,13 0,04 22,04 * Vuoden 2010 alusta öljysuojamaksu nostettu tilapäisesti 0,50 eurosta tonnilta 1,50 euroon tonnilta. 24 Öljysuojarahaston tilinpäätös vuodelta 2012

25 Öljysuojelurahaston toimintakertomus 2012, liite 4 ÖLJYSUOJARAHASTON HALLITUKSEN JÄSENTIEDOT Puheenjohtaja: Professori Vesa Majamaa Jäsenet: Hallitusneuvos Mika Kättö, sisäasiainministeriö Vanhempi budjettisihteeri Päivi Valkama valtiovarainministeriö Hallitusneuvos Ulla Kaarikivi-Laine ympäristöministeriö (varapuheenjohtaja) Lakimies Susanna Ijäs Suomen Kuntaliitto Varajäsenet: Pelastusylitarkastaja Ilpo Helismaa sisäasiainministeriö Budjettineuvos Petri Syrjänen valtiovarainministeriö Ylitarkastaja Miliza Malmelin ympäristöministeriö Ympäristöasiantuntija Vesa Valpasvuo Suomen Kuntaliitto saakka Kehittämispäällikkö Jussi Rahikainen Suomen Kuntaliitto alkaen Asiantuntija Camilla Strandberg-Panelius Natur och Miljö Varatoimitusjohtaja Pekka Huttula Öljyalan Keskusliitto Asiantuntijat: Yli-insinööri Kalervo Jolma Suomen ympäristökeskus Pelastusjohtaja Olavi Liljemark Itä-Uudenmaan pelastuslaitos Meriasiantuntija Vanessa Klötzer WWF Suomi Erityisasiantuntija Tina Sammi Öljyalan Keskusliitto Tarkastaja Jouko Pirttijärvi Suomen ympäristökeskus Pelastuspäällikkö Peter Johansson Itä-Uudenmaan pelastuslaitos Öljysuojarahaston tilinpäätös vuodelta

26 TYÖJAOSTO Puheenjohtaja: Professori Vesa Majamaa Jäsenet: Vanhempi budjettisihteeri Päivi Valkama Hallitusneuvos Ulla Kaarikivi-Laine, varapuheenjohtaja Ympäristöasiantuntija Vesa Valpasvuo saakka Varajäsenet: Hallitusneuvos Mika Kättö Ylitarkastaja Miliza Malmelin Lakimies Susanna Ijäs Kehittämispäällikkö Jussi Rahikainen lähtien Varatoimitusjohtaja Pekka Huttula Erityisasiantuntija Tina Sammi 26 Öljysuojarahaston tilinpäätös vuodelta 2012

27 ÖLJYSUOJARAHASTON HALLITUKSEN JÄSENTIEDOT Puheenjohtaja: Professori Vesa Majamaa Jäsenet: Lainsäädäntöneuvos Mika Kättö, sisäasiainministeriö Neuvotteleva virkamies Jonna Berghäll valtiovarainministeriö Hallitusneuvos Ulla Kaarikivi-Laine ympäristöministeriö (varapuheenjohtaja) Lakimies Susanna Ijäs Suomen Kuntaliitto Meriasiantuntija Vanessa Ryan WWF Suomi Varatoimitusjohtaja Pekka Huttula Öljyalan Keskusliitto Asiantuntijat: Yli-insinööri Kalervo Jolma Suomen ympäristökeskus Pelastusjohtaja Olavi Liljemark Itä-Uudenmaan pelastuslaitos Varajäsenet: Pelastusylitarkastaja Ilpo Helismaa sisäasiainministeriö Budjettineuvos Petri Syrjänen valtiovarainministeriö Erityisasiantuntija Magnus Nyström ympäristöministeriö Kehittämispäällikkö Jussi Rahikainen Suomen Kuntaliitto Puheenjohtaja Camilla Strandberg-Panelius Natur och Miljö Erityisasiantuntija Tina Sammi Öljyalan Keskusliitto Tarkastaja Jouko Pirttijärvi Suomen ympäristökeskus Pelastusjohtaja Jari Sainio Varsinais-Suomen pelastuslaitos Öljysuojarahaston tilinpäätös vuodelta

28 TYÖJAOSTO Puheenjohtaja: Professori Vesa Majamaa Jäsenet: Neuvotteleva virkamies Jonna Berghäll Hallitusneuvos Ulla Kaarikivi-Laine, varapuheenjohtaja Pelastustoimen kehittämispäällikkö Jussi Rahikainen Varatoimitusjohtaja Pekka Huttula Varajäsenet: Lainsäädäntöneuvos Mika Kättö Erityisasiantuntija Magnus Nyström Lakimies Susanna Ijäs Erityisasiantuntija Tina Sammi Öljysuojarahaston sihteeristö 2012: Pääsihteeri Merja Huhtala Tarkastaja Kristiina Huhtio Ylitarkastaja Johanna Hietapakka Öljysuojarahaston tilinpäätös vuodelta 2012

29 2 Tuotto- ja kululaskelma ÖLJYSUOJARAHASTO TUOTTO- JA KULULASKELMA TOIMINNAN KULUT Aineet tarvikkeet ja tavarat Ostot kauden aikana 0,00 225,95 Henkilöstökulut , ,95 Palvelujen ostot , ,54 Muut kulut 170, ,80 696, ,64 JÄÄMÄ I , ,64 RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT Rahoituskulut 0,00 0,00-0,50-0,50 JÄÄMÄ II , ,14 SIIRTOTALOUDEN TUOTOT JA KULUT Kulut Öljyvahinkokorvaukset kunnille , ,45 Öljyvahinkokorvaukset kuntayhtymille , ,06 Öljyvahinkokorvaukset elinkeinoelämälle , ,57 Öljyvahinkokorvaukset valtiolle ja voittoa tav. yht , ,68 Öljyvahinkokorvaukset kotitalouksille , ,56 Siirtotalouden kulujen palautukset , , , ,21 JÄÄMÄ III , ,35 TUOTOT VEROISTA JA PAKOLLISISTA MAKSUISTA Verot ja veronluonteiset maksut , ,15 Suoritetut arvonlisäverot , , , ,06 TILIKAUDEN TUOTTO-/ KULUJÄÄMÄ , ,29 Öljysuojarahaston tilinpäätös vuodelta

30 OLJESKYDDSFONDEN INTÄKTS- OCH KOSTNADSKALKYL KOSTNADER AV VERKSAMHET Material, förnödenheter och varor Inköp under räkenskapsperioden 0,00 225,95 Personalkostnader , ,95 Inköp av tjänster , ,54 Övriga kostnader 170, ,80 696, ,64 ÅTERSTOD I , ,64 FINANSIELLA INTÄKTER OCH KOSTNADER Finansiella kostnader 0,00 0,00-0,50-0,50 ÅTERSTOD II , ,14 ÖVERFÖRINGSEKONOMINS INTÄKTER OCH KOSTNADER Kostnader Oljeskadeersättningar för kommunerna , ,45 Oljeskadeersättningar för samkommunerna , ,06 Oljeskadeersättningar för näringslivet , ,57 Oljeskadeersättningar för staten och icke-vinstsyftlande samfund , ,68 Oljeskadeersättningar för hushållen , ,56 Återbäringar på överföringsekonomikostnader , , , ,21 ÅTERSTOD III , ,35 INTÄKTER AV SKATTER OCH OBLIGATO- RISKA AVGIFTER Skatter och avgifter av skattenatur , ,15 Betalda mervärdesskatter , , , ,06 RÄKENSKAPSPERIODENS INTÄKTS-/KOSTNADSÅTERSTOD , ,29 30 Öljysuojarahaston tilinpäätös vuodelta 2012

31 3 Tase ÖLJYSUOJARAHASTO TASE VASTAAVAA VAIHTO- JA RAHOITUSOMAISUUS LYHYTAIKAISET SAAMISET Muut lyhytaikaiset saamiset , , , ,79 RAHAT, PANKKISAAMISET JA MUUT RAHOITUSVARAT Muut rahat ja pankkisaamiset , ,32 VAIHTO- JA RAHOITUSOMAISUUS YHTEENSÄ , ,11 VASTAAVAA YHTEENSÄ , ,11 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Öljysuojarahaston pääoma , ,99 Talousarviosiirrot , ,00 Edellisten tilikausien pääoman muutos , ,36 Tilikauden tuotto-/kulujäämä , , , ,34 VIERAS PÄÄOMA LYHYTAIKAINEN Ostovelat ,89 20,00 Edelleen tilitettävät erät 2 573, ,31 Siirtovelat 2 563, ,00 Muut lyhytaikaiset velat 4 150, , , ,77 VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ , ,77 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , ,11 Öljysuojarahaston tilinpäätös vuodelta

32 OLJESKYDDSFONDEN BALANSRÄKNING AKTIVA OMSÄTTNINGS- OCH FINANSIERINGSTILL- GÅNGAR KORTFRISTIGA FORDRINGAR Övriga kortfristiga fordringar , , , ,79 KASSA, BANKTILLGODOHAVANDEN OCH ANDRA FINANSIERINGSMEDEL Kollektivkontofordring från staten , ,32 OMSÄTTNINGS- OCH FINANSIERINGSTILL- GÅNGAR SAMMANLAGT , ,11 AKTIVA SAMMANLAGT , ,11 PASSIVA EGET KAPITAL Oljeskyddsfondens kapital , ,99 Budgetöverföringar , ,00 Kostnadsåterstod från tidigare räkenskapsperioder , ,36 Räkenskapsperiodens intäkts-/kostnadsåterstod , , , ,34 FRÄMMANDE KAPITAL KORTFRISTIGT Leverantörskulder ,89 20,00 Poster som skall redovisas vidare 2 573, ,31 Resultatregleringar 2 563, ,00 Övriga kortfristiga skulder 4 150, , , ,77 FRÄMMANDE KAPITAL SAMMANLAGT , ,77 PASSIVA SAMMANLAGT , ,11 32 Öljysuojarahaston tilinpäätös vuodelta 2012

33 ÖLJYSUOJARAHASTO Tase-erittelyt VAIHTO-JA RAHOITUSOMAISUUS Lyhytaikaiset saamiset ,85 Muut lyhytaikaiset saamiset 1741 Annetut avustukset ja korvaukset - 2R-130 Maaperän kunnostusohjelma/soili ,00-2R-131 Helsingin pelastuslaitos ,00-2R-171 Urjalan kunta , SOILI-ohjelman ennakon purku ,5 Muut lyhytaikaiset saamiset yhteensä ,85 Rahat,pankkisaamiset ja muut rahoitusvarat ,16 Muut rahat ja pankkisaamiset 1958 Öljysuojarahaston yhdystili ,16 OMA PÄÄOMA Öljysuojarahaston pääoma ,08 Talousarvion ulkopuolella olevat valtion rahastot 2100 Öljysuojarahaston pääoma , Talousarviosiirrot , Edellisten tilikausien tuotto-/kulujäämä , Tilikauden tuotto- ja kulujäämä ,74 VIERAS PÄÄOMA Lyhytaikainen ,93 Ostovelat 2570 Ostovelat - 2R-168 Cafianna T:mi 162,04-2R-169 Pohjanmaan pelastuslaitos 7 174,00-2R-170 Pohjanmaan pelastuslaitos 7 268,00-2R-171 Urjalan kunta ,35-2R-172 Holopainen Sirpa 253,50 Ostovelat yhteensä ,89 Tilivirastojen väliset tilitykset 2580 Ennakonpidätykset - Verohallinto 3 856, Sosiaaliturvamaksut - Verohallinto 226, Tapaturmamaksut -Valtiokonttori 67,32 Tilivirastojen väliset tilitykset yhteensä 4 150,56 Edelleen tilitettävät erät 2592 Työnantajan eläkemaksu -Valtiokonttori 1 879, Työntekijän eläkemaksu -Valtiokonttori 659, Työttömyysvakuutusmaksu - Valtiokonttori 34,98 Edelleen tilitettävät erät yhteensä 2 573,48 Muut siirtovelat 2619 Muut siirtovelat Palkeet tasauslasku ,00 Muut siirtovelat yhteensä 2 563,00 Mikkeli Öljysuojarahaston tilinpäätös vuodelta