UUDENMAAN 2. VAIHEMAAKUNTAKAAVA, ÖSTERSUNDOMIN ALUE Dnro 58/2011. Mhs 5/2017 asia nro 84
|
|
- Paavo Ahola
- 5 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Mhs 5/2017 asia nro 84 1
2 Sisällys Helsingin kaupunki... 4 Järvenpään kaupunki Kauniaisten kaupunki Keravan kaupunki Loviisan kaupunki Mäntsälän kunta Porvoon kaupunki Sipoon kunta Tuusulan kunta Vantaan kaupunki Lopen kunta Salon kaupunki Hausjärven kunta Hämeen liitto Kymenlaakson liitto Etelä-Karjalan liitto Pohjois-Savon liitto Pohjois-Karjalan liitto HSY KUUMA-seutu Östersundom toimikunta Ympäristöministeriö
3 Liikenne- ja viestintäministeriö Puolustusministeriö Opetus- ja kulttuuriministeriö Sisäministeriö Museovirasto Porvoon museo/itä-uudenmaan maakuntamuseo Lahden museo/päijät-hämeen maakuntamuseo Uudenmaan ELY-keskus Liikennevirasto Trafi Geologian tutkimuskeskus MTK-Uusimaa ja SLC Nyland Metsähallitus Eteläinen metsäreviiri Suomen Luonnonsuojeluliitto, Uudenmaan piiri Birdlife Suomi ja Helsingin seudun lintutieteellinen yhdistys Tringa Fingrid Oyj Gasum Oy Helen Oy Helen Sähköverkko Oy Vantaan Energia Vantaan Energia, Sähköverkot
4 HELSINGIN KAUPUNKI Östersundomin alueen maakuntakaavaehdotusta ja Helsingin, Vantaan ja Sipoon yhteistä Östersundomin yleiskaavaa on valmisteltu samanaikaisesti ja hyvässä yhteistyössä. Maakuntakaavan ja yhteisen yleiskaavan keskeinen tavoite on yhteinen: itäisen, raideliikenteeseen perustuvan kasvusuunnan avaaminen pääkaupunkiseudulle. Maakunta- ja yleiskaavaehdotukset vastaavat sisällöltään pääosin toisiaan. Molemmissa on tässä vaiheessa tarkasteltavana 2 vaihtoehtoa, jotka perustuvat eri metrolinjauksiin: pohjoiseen ja suoraan. Vaihtoehdot eroavat toisistaan vain kaavaalueiden länsiosassa, jossa erot koskevat metrolinjaa, siihen tukeutuvaa taajamarakennetta, joukkoliikenneyhteyttä sekä virkistysalueita ja viheryhteyksiä. Yleiskaavan valmistelu etenee seuraavasti: vaihtoehtoja koskevat selvitykset ja vaihtoehtojen vertailu valmistuvat huhtikuussa, metron rakennettavuus- ja kustannusselvitys toukokuussa. Pääosa tuloksista on ollut tiedossa tätä lausuntoa valmisteltaessa. Helsingin näkökulmasta suora metro -vaihtoehto on tähänastisten selvitysten perusteella selkeästi parempi. Tavoitteena on, että Östersundom-toimikunta tekee kesäkuussa Helsingille, Vantaalle ja Sipoolle esityksen uudesta yleiskaavaehdotuksesta. Syksyllä kuntien lausuntojen perusteella päätetään kaavaehdotuksen nähtäville asettamisesta. Maakuntakaavan ja yhteisen yleiskaavan sisällöllistä vastaavuutta ajatellen maakuntakaavaehdotuksessa on joitakin kohtia, joiden osalta kaavamerkintöjen tulkinnan varmistaminen tai merkintöjen tarkentaminen on aiheellista. Yleiskaavan suora metro -vaihtoehto eroaa maakuntakaavassa esitetystä suorasta vaihtoehdosta. Yleiskaavan suoran vaihtoehdon lähtökohtana on Sipoonkorven ja Mustavuoren välille muodostettava laaja viher- ja ekologinen yhteys. Länsisalmen taajamarakenne on työn alla olevassa Sekä maakuntakaavan että yhteisen yleiskaavan tavoite on turvata Mustavuoren ja Sipoonkorven välinen ekologinen yhteys. Kaavat poikkeavat toisistaan ratkaisun yksityiskohtien osalta. Maakuntakaavassa ekologisen yhteyden turvaaminen 4
5 yleiskaavaehdotuksessa rajattu siten, että Westerkullan kulttuurimaisemaalue ja Sipoonkorven ja Mustavuoren välinen metsäinen yhteys yhdistyvät laajaksi viheraluekokonaisuudeksi, joka vastaa laajuudeltaan Haltialan ja Viikin viheralueita ja joka muodostaa uuden seudullisesti merkittävän kaupunkirakenteellisen vihersormen. Toisaalta samalla Länsisalmen tuleva rakentaminen liitetään mahdollisimman kiinteästi Östersundomin muuhun yhdyskuntarakenteeseen ja muodostetaan laaja yhtenäinen rakentamisalue hiukan etäämpänä raskaasti liikennöidyistä pääväylistä. Maakuntakaavan suora metro vaihtoehdon ratkaisu poikkeaa yleiskaavasta viheryhteyksien ja taajamarakenteen sijainnin osalta, eikä kaavassa saavuteta edellä mainittuja merkittäviä kaupunkirakenteellisia etuja. lähtee siitä, että säilytetään mahdollisimman yhtenäinen ja toimiva viheryhteys Länsimäen itäpuolisella vielä rakentamattomalla metsäselänteellä ja sen reunapelloilla. Yhteydellä on edellytykset olla toimiva myös tulevaisuudessa huolimatta lähelle tulevasta uudesta rakentamisesta, jota myös maakuntakaavaehdotus mahdollistaa. Kaavaehdotus ottaa huomioon aikaisemman kaavaehdotuksen Natura-arvioinnista saatujen viranomaislausuntojen keskeisen kannanoton, jonka mukaan Mustavuoren ja Sipoonkorven välisen metsäyhteyden säilyttäminen on merkittävien haitallisten vaikutusten estämiseksi ensiarvoisen tärkeää. Maakuntakaavan tavoitevuosi on Korvaavan uuden, yhteisen yleiskaavan mukaisen Länsimäen länsipuolelle sijoittuvan ekologisen yhteyden saamiseen ekologisesti toimivaksi sisältyy maakuntakaavan tavoitevuoden puitteissa suuria epävarmuustekijöitä. Maakuntakaavan tulee olla realistisesti toteuttamiskelpoinen. Maakuntakaavan hyväksyminen edellyttää, ettei luonnonsuojelulain mukainen arviointi- ja lausuntomenettely osoita kaavan merkittävästi heikentävän niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alue on sisällytetty Natura verkostoon. Maakuntakaava on ohjeena yhteistä yleiskaavaa laadittaessa ja muutettaessa. Yhteinen yleiskaava voidaan perustellusta syystä laatia edellä mainitusta säännöksestä poiketen. Tällöin on kuitenkin huolehdittava siitä, että yhteinen yleiskaava sopeutuu maakuntakaavan kokonaisuuteen ja otettava soveltuvin osin huomioon mitä säädetään maakuntakaavan sisältövaatimuksista. 5
6 Maakuntakaavan ja yhteisen yleiskaavan yksittäisiä merkintäeroja arvioitaessa on otettava huomioon maakuntakaavan tehtävä yleispiirteisenä ja joustavana suunnitelmana sekä nyt lausunnoissa vertailtavien kaavojen erilaiset tavoitevuodet. Maakuntakaavassa esitettyjen aluevarausten laajuutta ja sijaintia voidaan yksityiskohtaisemmassa kaavassa muuttaa tai aluevarauksesta voidaan luopua edellyttäen, että maakuntakaavan keskeiset tavoitteet eivät vaarannu. Maakuntakaavan keskeinen tavoite suhteessa yhteiseen yleiskaavaan on, että uusi taajamatoimintojen alue kytketään raideliikenteeseen ja alueen toteuttaminen uuden raideliikenneyhteyden ja aseman sitovaan toteuttamispäätökseen. Toinen tavoite on, että kaavalla turvataan tärkeät ekologiset yhteydet ja ettei heikennetä merkittävästi Natura-alueiden luonnonarvoja. Näiden tavoitteiden osalta ei maakuntakaavan ja yhteisen yleiskaavan välillä ole ristiriitaa. Maakuntakaavaehdotus antaa yhteiselle yleiskaavalle riittävän liikkumatilan toteuttaa edellä mainitut tavoitteet yleiskaavalle asetun tavoiteajan ja maakuntakaavan tulkinnan puitteissa. Maakuntakaavassa virkistysalueeksi osoitettu alue Länsimäen itäpuolella on valmisteilla olevassa yhteisessä yleiskaavassa osoitettu alueeksi, jonka rakentamisen ehtona on korvaavan viheryhteyden rakentaminen Länsimäen länsipuolelle. Siten olisi rakentaminen alueelle mahdollista todennäköisesti vasta maakuntakaavan tavoitevuoden 2035 jälkeen. Myös maakuntakaavaehdotuksessa on otettu huomioon länsipuolisen viheryhteyden tarve, mutta kaavaratkaisua ei ole voitu rakentaa yksinomaan länsipuolisen vaihtoehdon varaan. Keskeisiä perusteita ratkaisulle ovat itäpuolisen metsäselänteen viheryhteydelle suotuisat luonnonolot sekä tarve varmistaa ekologisen verkoston toimivuus. 6
7 Yleiskaavan metrovaihtoehtoja koskevat selvitykset ovat valmistuneet tai valmistumassa. Kaupan palveluverkkoselvityksen, liikennejärjestelmäselvityksen ja luontovaikutusten arvioinnin perusteella vaihtoehtojen välillä ei ole merkittäviä eroja. Natura-arviointien perusteella kumpikaan vaihtoehto ei aiheuta merkittäviä heikentäviä vaikutuksia. Taloudellisen arvioinnin alustavien tulosten perusteella suoran vaihtoehdon kaavaratkaisu on taloudellisesti parempi. Lisäksi suoran metrolinjauksen rakentamiskustannukset on alustavasti arvioitu yli 100 miljoonaa edullisemmiksi. Maakuntakaavaprosessi kulkee hieman edellä ja yleiskaavassa vielä selvitetään tarkemmin suoraa vaihtoehtoa. Myös maakuntakaava voi hyödyntää yleiskaavan yhteydessä tehtyjä selvityksiä ja tarvittaessa tehdä niiden perusteella muutoksia kaavaan. Maakuntakaavaehdotusta voisi muuttaa yleispiirteisempään suuntaan antaen samalla enemmän joustoa yleiskaavalle ottaa huomioon selvityksissä ja suunnitelmassa esiin tulevat seikat. Tämä koskee esimerkiksi taajama-alueiden rajauksia ja erityisesti ratamerkinnän esittämistä suorempana Mellunkylän ja Östersundomin asemien välillä. Ratalinjausta ei näillä näkymin voida yleiskaavassakaan esittää maakuntakaavassa esitetyllä tarkkuustasolla, sillä linjan sijaintiin vaikuttavat asiat, joita ei vielä tässä vaiheessa ratkaista. Sijaintiin vaikuttaa esimerkiksi se, kulkeeko metro maan alla vai päällä, ja tämä Maakuntakaavan virkistysaluetta koskeva rakentamisrajoitus ei lähivuosikymmeninä ole ristiriidassa yhteisen yleiskaavan ehdollisen rakentamisalueen kanssa. MRL:n mukaan maakuntakaava on pidettävä ajan tasalla. Tilanteessa, jossa Länsisalmen itäpuolinen ekologinen yhteys on voitu korvata toimivalla länsipuolelta kulkevalla yhteydellä eikä itäpuolisella enää arvioida olevan maakunnallista merkitystä virkistysalueena ja ekologisena yhteytenä, voidaan maakuntakaavaan tehdä tarvittavat muutokset. Maakuntakaavaehdotusta laadittaessa on oltu tiiviissä yhteistyössä yleiskaavan laatijoiden kanssa. Kaavassa on otettu huomioon yleiskaavatyön aikana käyty keskustelu kahdesta vaihtoehtoisesta metrolinjauksesta. Lausunnoilla ollut kaavaehdotus sisältää sekä Pohjoisen että Suoran metrolinjauksen mukaiset vaihtoehdot. Käytettävissä ovat olleet metrovaihtoehtoja koskevat tähänastiset selvitykset. Ennen kuin kaavaehdotus asetetaan MRL:n mukaisesti nähtäville, otetaan tarvittaessa huomioon myös vielä valmisteilla olevat selvitykset. Nähtäville tulevassa maakuntakaavaehdotuksessa esitetään vain yksi ohjeellinen seutuliikenteen rata ja siihen tukeutuva taajamarakenne. Muutoksien tarvetta arvioitaessa otetaan huomioon maakuntakaavan tehtävä yleispiirteisenä suunnitelmana ja että radan merkintä maakuntakaavassa on ohjeellinen. Maakuntakaavaehdotuksen esitystapa merkintöjen ja suunnittelumääräysten osalta noudattaa vakiintunutta esitystapaa siten kuin maakuntakaava yleispiirteisenä suunnitelmana edellyttää. Östersundomin alueen maakuntakaava on kiinteä osa jo lainvoiman saanutta Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavaa. Se irrotettiin 2. vaihemaakuntakaavasta vasta kaavan hyväksymispäätöksen yhteydessä maaliskuussa Sekä voimassa olevalla maakuntakaavalla ja nyt lausunnolla olleella 7
8 kysymys voidaan ratkaista vasta yleiskaavaa tarkempien suunnitelmien perusteella kaavaehdotuksella on yhteiset suunnitteluperiaatteet ja tavoitteena on yhtenäinen esitystapa ja toisiaan vastaavat suunnittelumääräykset. Östersundomin maakuntakaavan yleispiirteistäminen lausunnossa esitetyllä tavalla vaikeuttaisi kaavaehdotuksen saattamista osaksi laajempaa kaavakokonaisuutta ja aiheuttaa myös kaavatulkinnallisia ongelmia. Maakuntakaavassa on osoitettu joukkoliikenteen vaihtopaikat. Joukkoliikenteen vaihtopaikan sijainti Porvoonväylällä tarkentunee tulevassa liikenneselvityksessä, jonka teettämisestä on alustavasti sovittu Maakuntakaavan ja yhteisen yleiskaavan yksittäisiä merkintäeroja arvioitaessa on otettava huomioon maakuntakaavan tehtävä yleispiirteisenä ja joustavana suunnitelmana sekä nyt lausunnoissa vertailtavien kaavojen erilaiset tavoitevuodet. Maakuntakaavassa esitettyjen aluevarausten laajuutta ja sijaintia voidaan yksityiskohtaisemmassa kaavassa muuttaa tai aluevarauksesta voidaan luopua edellyttäen, että maakuntakaavan keskeiset tavoitteet eivät vaarannut. Maankäyttö- ja rakennuslain mukainen kaavahierarkia edellyttää, että maakuntakaavassa esitetty merkintä tarkentuu yleiskaavassa. Tilannetta, jossa maakuntakaavan ohjeellinen seutuliikenteen rata esitetään yhteisessä yleiskaavassa vähäisemmällä tarkkuustasolla kuin maakuntakaavassa ei voida pitää MRL:n sisältämän kaavahierarkian mukaisena. Yhteisessä yleiskaavassa tulee pyrkiä maakuntakaavaa tarkempaan ratkaisuun myös ratalinjauksen osalta. Maakuntakaavassa ei ratkaista seutuliikenteen radan tarkkaa sijaintia. Käytettävän merkinnän tarkkuustasoa ja tulkintaa ohjeellisena merkintänä ei ole syytä muuttaa. Maakuntakaavaehdotus antaa jo nykyisessä muodossaan riittävästi joustoa yleiskaavalle radan sekä myös taajamaalueiden rajausten suhteen. Maakuntakaavassa on osoitettu joukkoliikenteen vaihtopaikat keskustatoimintojen alueiden ulkopuolella. Keskustatoimintoja koskeva suunnittelumääräys edellyttää, että 8
9 ELY:n, Helsingin ja Vantaan kesken. Myös Sakarinmäki tulee olemaan seudullisesti merkittävä vaihtopaikka (Porvoonväylä-Sakarinmäen metroasema), joten myös sinne olisi syytä lisätä merkintä. yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on osoitettava riittävät alueet joukkoliikenteen vaihtopaikoille. Sakarinmäkeen on osoitettu keskustatoimintojen alueen kohdemerkintä ja alueen merkitystä maakunnallisesti merkittävänä vaihtopaikkana sekä liityntäpysäköintialueena on korostettu kaavaselostuksen kuvassa nro 13. Sakarinmäkeen ei ole tarpeen osoittaa erillistä vaihtopaikan merkintää keskustatoimintojen alueen merkinnän lisäksi. Vaikka maakuntakaava on yleispiirteinen suunnitelma ja joukkoliikenteen vaihtopaikan sijainti Porvoonväylän ja Kehä III tuntumassa tarkentuu yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa, on perusteltua siirtää maakuntakaavaehdotuksessa vaihtopaikkaa osoittavaa kohdemerkintää sekä pääkaupunkiseudun poikittaisen joukkoliikenteen yhteysvälin kehittämisperiaatemerkintää hieman lännemmäksi. Edelliseen maakuntakaavaehdotukseen verrattuna on Helsingin näkökulmasta parannus, että suuret elinkeinotoimintojen alueet, jotka eivät ole kytköksissä raideliikenteeseen, on poistettu raideliikenteeseen tukeutuvasta taajamatoimintojen alueesta ja osoitettu omalla työpaikkaalueen merkinnällä. Edelleen on raideliikenteeseen tukeutuvan taajamatoimintojen alueen merkinnällä osoitettu alueita, jotka ovat yleiskaavatasolla raideliikenteen ja samalla taajamarakenteen toteuttamisesta riippumattomia yhdyskuntateknisen huollon alueita. Esimerkiksi yleiskaavassa au-merkinnällä osoitetut alueet on varattu ensisijaisesti aurinkoenergian tuotantoon, ja mahdollisen tuotantolaitoksen on oltava toteutettavissa raidepäätöksestä riippumatta. Kaavamerkintöjen erilaisuutta maakunta- ja yleiskaavassa voidaan tässä tapauksessa perustella maakuntakaavan yleispiirteisyydellä. Merkintöjen ristiriidattomuus on kuitenkin syytä varmistaa. Kaavaehdotuksessa käytetty raideliikenteeseen tukeutuvan taajamatoimintojen alueen aluevarausmerkintä kohdistaa kaavaohjauksen ensisijaisesti asumisen sekä palvelu- ja työpaikkatoimintojen uusille rakentamisalueille. Seudulliset ja ylikunnalliset teknisen huollon alueet on kaavassa esitetty omin merkinnöin. Maakuntakaavan raideliikenteeseen tukeutuvalla taajamatoimintojen alueella voidaan toteuttaa ilman sitovaa raideliikenneyhteyden ja aseman toteuttamispäätöstä paikallista teknisen huollon, kuten aurinkovoiman tuotantoa. Muita huomioita: 9
10 Kaavakartalle tulisi merkitä suunniteltu Helsinki-Porvoo runkovesijohto (HSY). Porvoonväylän pohjoispuolelle Norrbergetiin osoitetun TP1-alueen sekä Porvoonväylän eteläpuolelle osoitetun Östersundomin taajama-alueen väliin on syytä osoittaa moottoritieliittymä. Molemmin puolin osoitettu uusi, seudullisesti merkittävä yhdyskuntarakenne, seututien läheisyys sekä maakuntakaavan poikkeuksellinen yksityiskohtaisuus puoltavat liittymän osoittamista. Yleiskaavan yhteydessä laadittu liikenneselvitys osoittaa, että liittymä ei vaikuttaisi merkittävästi liikenteen sujuvuuteen E18-tiellä. TP1-alueelle tavoitellaan seudullisesti merkittävää, esim. kiertotalouteen pohjautuvaa elinkeinotoimintaa. Alueen toteutuminen mahdollistaisi uusia innovaatioita ja parantaisi Helsingin seudun elinkeinoelämän edellytyksiä. Lisäksi sen etupainotteinen toteuttaminen houkuttelisi alueelle toimijoita ja asukkaita. Moottoritieliittymä on edellytys tavoitellun kaltaiselle elinkeinotoiminnalle. Maakuntakaavaehdotuksessa on osoitettu viheryhteystarve Uuden Porvoontien suuntaisesti Östersundomin kartanon ja Majvikin väliselle ranta-alueelle. Merkintää koskevassa suunnittelumääräyksessä todetaan mm., että viheryhteyden mitoituksessa on kiinnitettävä huomiota yhteyden merkitykseen ekologisen verkoston osana ja että olemassa olevat virkistykseen varatut tai siihen soveltuvat rakentamattomat alueet varataan yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa mahdollisuuksien mukaan virkistyskäyttöön. Yleiskaavaehdotuksessa Sakarinmäen ja Majvikin metroasemien ympäristöt ovat osoitettu tiiviisti rakennettaviksi alueiksi, ja ne muodostavat Östersundomin kokonaisuudessa tärkeän merellisen kaupunginosan. Yleiskaavaehdotuksessa alueelle on esitetty seudullinen rantaraitti, jonka tavoitteena on olla urbaani ja merellinen virkistysreitti, ei kuitenkaan lajiston liikkumismahdollisuudet turvaava ekologinen yhteys. Maakuntakaavan viheryhteystarve -merkinnän mahdollisesta tulkinnanvapaudesta huolimatta olisi selkeämpää poistaa merkintä kyseiseltä osuudelta, tai korvata se virkistysyhteyttä merkitsevällä merkinnällä. Kaavaehdotuksessa on perusteltua osoittaa Helsinki-Porvoo runkovesijohto merkinnällä v, vesijohto. Maakuntakaavassa osoitetaan eritasoliittymä vain silloin, kun se sijaitsee maakuntakaavassa osoitettavien teiden risteämiskohdassa. Porvoonväylälle (vt 7) Kehä III ja Sakarinmäen väliin ei ole osoitettu maakunnallisesti merkittäviä teitä. Eritasoliittymän merkitseminen kaavaehdotukseen ei ole tarpeen. Eritasoliittymä voidaan suunnitella ja rakentaa maakuntakaavan sitä estämättä, jos se katsotaan alueen maankäytön sekä E18 tien toimivuuden kannalta perustelluksi. Maakuntakaavan viheryhteystarve on kehittämisperiaatemerkintä. Merkinnällä osoitetaan alueelle kohdistuvan alueidenkäytön periaate. Yhteyden tarkka sijainti ja leveys maastossa jää yksityiskohtaisemman suunnittelun ratkaistavaksi. Merkintätapa on sama koko kaava-alueella, kuten myös lainvoimaisessa Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavassa. Erillistä yksinomaan virkistysyhteyttä kuvaavaa merkintää ei ole käytetty eikä sen käytölle yksinomaan Östersundomin alueella ole tarvetta. Virkistyskäytön ja ekologisuuden keskinäinen painoarvo vaihtelee alueittain suuresti. Kehittämisperiaatemerkintä on joustava ja merkinnän tulkinnassa otetaan aina huomioon paikalliset olosuhteet ja tarpeet. Siten on mahdollista toteuttaa lausunnossa mainittu viheryhteys Majvikissa selkeästi virkistyskäyttöä painottavana ja tavanomaista viheryhteyttä paikoin kapeampana yhteytenä. 10
11 Granön saari on osoitettu maakunnallisesti merkittäväksi kulttuuriympäristöksi. Östersundomin yleiskaavan tavoitteena on kehittää saaresta monipuolinen virkistys-, matkailu- ja vapaa-ajan alue ja merellisen toiminnan keskus, ja maakuntakaavan merkintä on voitava tulkita niin, että se sallii tavoitellun kehittämisen. Granön saari on maakuntakaavaehdotuksessa osa maakunnallisesti merkittävää kulttuuriympäristöä. Merkintä on ominaisuusmerkintä. Suunnittelumääräys ei sulje pois rakentamista ja alueelle soveltuvaa muuta käyttöä, kuten virkistyskäyttöä. Määräys edellyttää, että suunnittelussa, rakentamisessa ja käytössä otetaan huomioon maakunnallisesti arvokkaan kulttuuriympäristön vaaliminen. Kun nämä maakuntakaavan antamat reunaehdot otetaan huomioon, ei maakuntakaava ole esteenä Granön saaren kehittämistä virkistys-, matkailu- ja vapaa-ajan alueena ja merellisen toiminnan keskuksena. Granön saari on osa laajempaa kulttuuriympäristökokonaisuutta, jonka keskeiset arvot perustuvat perinteiseen saaristoasumiseen. Sen yhteyteen on mahdollista sovittaa yhteen myös uusi rakentaminen. Korjausehdotuksia maakuntakaava koskevaan selostukseen: s. 31: "Raideyhteys voi olla metro tai muu raideyhteys kuten pikaraitiotie." Kaavassa osoitettu taajamarakenne perustuu metroon, kuten selostuksen muissa kohdissa kuvataan. Ehdotamme kyseisen lauseen poistamista. s. 46: "Radan ympäristövaikutuksia arvioidaan myöhemmin myös YVAmenettelyssä." Ehdotamme lauseen poistamista, sillä YVA:n tarve tullaan arvioimaan uudelleen myöhemmin. Östersundomin maakuntakaavaratkaisu tehdään koko muun maakunnan alueen kattavan jo lainvoimaisen Uudenmaan 2.vaihemaakuntakaavan osana. Suunnitteluperiaatteet ovat samat koko kaava-alueella. Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavassa käytettävä seutuliikenteen radan merkintä ei määrää radan toteutustapaa ja rata voidaan toteuttaa metrona maakuntakaavan sitä estämättä. Lausunnossa mainitun lauseen poistaminen kaavaselostuksesta ei ole tarpeen. Radan ympäristövaikutuksia arvioidaan myöhemmin yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa. YVA-menettelyn tarpeesta päättää YVA-lain mukainen yhteysviranomainen. Maininta YVA-menettelystä voidaan poistaa kaavaselostuksesta. Selostuksessa useassa kohdassa puhutaan Östersundomin osayleiskaavasta. Kyseessä on Östersundomin yhteinen yleiskaava. 11
12 Kaavaselostusta tarkistetaan siten, että käytetään kuntien yhteisestä yleiskaavasta johdonmukaisesti nimeä Östersundomin yhteinen yleiskaava. Toimenpiteet: Lisätään kaavakartalle Helsinki-Porvoo runkovesijohto. Joukkoliikenteen vaihtopaikan kohdemerkinnän ja pääkaupunkiseudun poikittaisen joukkoliikenteen yhteysvälin merkinnän sijainteja tarkennetaan kaavakartalla. Kaavaselostusta tarkistetaan siten, että käytetään kuntien yhteisestä yleiskaavasta johdonmukaisesti nimeä Östersundomin yhteinen yleiskaava. Maininta YVA-menettelystä radan suunnittelussa poistetaan kaavaselostuksesta. Muilta osin lausunto ei anna aihetta muuttaa kaavaehdotusta. JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI Järvenpään kaupungilla ei ole huomautettavaa Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan Östersundomin alueen tarkistetusta kaavaehdotuksesta. Toimenpiteet: Lausunto ei anna aihetta muuttaa kaavaehdotusta. KAUNIAISTEN KAUPUNKI Ei lausuttavaa kaavaehdotuksesta. Toimenpiteet: Lausunto ei anna aihetta muuttaa kaavaehdotusta. 12
13 KERAVAN KAUPUNKI Ei lausuttavaa kaavaehdotuksesta. Toimenpiteet: Lausunto ei anna aihetta muuttaa kaavaehdotusta. LOVIISAN KAUPUNKI Östersundomin alueen maakuntakaavaehdotuksessa on kaavaselostuksen mukaan ensimmäisenä keskeisenä suunnitteluperiaatteena se, että uusi taajamarakenne sidotaan raideliikenteeseen ja raideliikenneyhteyden toteuttamiseen. Lisäksi kaavaselostuksessa esitellään idän suunnan kasvuvyöhyke, ja todetaan, että maakuntakaava osaltaan sovittaa idän kasvuvyöhykkeen osaksi koko maakunnan aluerakennetta. Loviisan kaupunki katsoo, että uusi kasvukäytävä idän suuntaan luo tasapainoa maakunnan kehitykselle. Kaavaehdotuksessa esitellään liikenneratkaisuja, jotka Östersundomin alueen osalta tukeutuvat metroliikenteeseen, mutta jotka eivät tue itäisen Uudenmaan alueen kehittämistä raideliikenteen kautta. Seudullisen liikennejärjestelmän näkökulmasta kaavaehdotuksen vaihtoehdot Suora tai Pohjoinen eivät ole merkittävästi erilaiset, sillä metro ei liikennejärjestelmänä palvele Etelä-Sipoota pidemmälle itään. Tämän johdosta Itä-Uudenmaan joukkoliikenne on bussien varassa. Itäisen Uudenmaan ja Helsingin välinen linja-autoliikenne tukeutuu Porvoonväylään ja käyttää päätepysäkkinään pääasiassa Kamppia. Ennusteiden mukaan Porvoonväylä tulee kuormittumaan Östersundomin alueen maakuntakaavaa, osana Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavaa, laaditaan rajatulle alueelle Helsingin, Vantaan ja Sipoon kuntia. Östersundomin alueen maakuntakaavassa kaavamerkintöjä voidaan käsitellä vain ko. kaava-alueella, vaikka alueen toteuttamisella on laajemmalle alueelle ulottuvia vaikutuksia. Vaikutukset on tunnistettu kaavaselostuksessa. Itäisen Uudenmaan joukkoliikenteen sekä valtakunnallisen liikenteen kannalta Östersundomin alueen kautta kulkevan Porvoonväylän (vt 7) toimivuus on tunnistettu ensiarvoisen 13
14 tulevaisuudessa voimakkaasti ja tien välityskyky ylittyy. Linjaautoliikenteen lisääntyminen kuormittaa Kampin linja-autoterminaalia, eikä uusia terminaaleja ole suunnitteilla. Porvoonväylän toimivuus on itäisen Uudenmaan sekä valtakunnallisen tason liikenneyhteyksien ja maankäytön kehittämisedellytysten kannalta keskeisen tärkeätä. Pääkaupunkiseudun tieliikenteen ruuhkautuessa tarvitaan nykyistä tehokkaampia liikenneratkaisuja ja joukkoliikenneyhteyksiä. Kaavaehdotuksessa on osoitettu liikenteen yhteystarve-nuolimerkintä Majvikista metroyhteyden päätteestä Söderkullan suuntaan. Kaavamääräyksen mukaan yhteys on suunniteltava ensisijaisesti joukkoliikenneyhteytenä. Vastaavanlainen nuolimerkintä on voimassa olevassa maakuntakaavassa Söderkullasta Porvoon suuntaan. Käytännössä kaava ei turvaa riittäviä edellytyksiä joukkoliikenneyhteyksille, joten Loviisan kaupunki esittää, että joukkoliikenneratkaisujen selvittämistä tulisi jatkaa siten, että myös liikenneyhteyksien näkökulmasta kaavaselostuksessa esitetyt tavoitteet idän kasvuvyöhykkeen sovittamisesta koko maakunnan aluerakenteen osaksi ja taajamarakenteen sitomisesta raideliikenteeseen toteutuisivat. Kaavaehdotuksen ja voimassa olevien maakuntakaavojen yhdessä muodostama lopputulos ei tule vastaamaan tasapainoisen aluekehityksen tavoitteisiin, vaan se johtaa itäisen Uudenmaan liikenteellisen aseman heikkenemiseen ja vaikeuttaa seudun maankäytön kehittämistä. Itäisen Uudenmaan kannalta rantarata olisi parempi vaihtoehto ja palvelisi raidejoukkoliikenteen runkona seudullisesti. Liikennejärjestelmän osalta kaavaehdotus ei täytä maankäyttö- ja rakennuslain maakuntakaavalle asetettuja sisältövaatimuksia eikä ehdotus edistä valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteuttamista. tärkeäksi. Yhteyden tulee olla toimiva sekä Östersundomin kaavaalueella, että sen ulkopuolella. Östersundomin alueen ulkopuolelta tulevasta joukkoliikenteestä pitää lisäksi pystyä vaihtamaan sekä suunniteltuun seutuliikenteen rataan, että pääkaupunkiseudun vahvistuviin poikittaisiin joukkoliikenneyhteyksiin. Maakuntakaavaratkaisussa on korostettu Porvoonväylän sujuvuuden lisäksi Sakarinmäen ja Kehä III tuntumaan sijoittuvien joukkoliikenteen vaihtopaikkojen merkitystä itäisen Uudenmaan liikenteelle. Liikennejärjestelmään ja maankäytön kehittämiseen liittyvät asiat koko maakunnan alueella tulevat käsittelyyn jo käynnistyneessä Uusimaa-kaava 2050:ssa. Kaavassa käsitellään myös Söderkullan ja Porvoon väliset joukkoliikenneyhteydet. Kaavaratkaisussa on otettu huomioon maakuntakaavan sisältövaatimusten edellyttämällä tavalla ympäristön ja talouden kannalta kestävät liikennejärjestelyt. Kaavaehdotus edistää valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita sovittamalla yhteen liikennejärjestelmän ja alueidenkäytön siten, että vähennetään henkilöautoliikenteen tarvetta ja parannetaan ympäristöä vähän kuormittavien liikennemuotojen käyttöedellytyksiä. Kaavaehdotus turvaa metroverkoston laajentumisen Helsingin seudulla itään. Uudenmaan liitto on teettänyt etenkin Sipoon Majvikin ja Söderkullan välisen maakuntakaavaratkaisun tueksi liikenneselvityksen ja hyödyntänyt myös useita Östersundomin alueelta laadittuja muita liikenneselvityksiä. Östersundomin alueen ennakoitu kasvu edellyttää raidejoukkoliikenteen lisäksi lisäkapasiteettia myös Porvoonväylälle (vt 7), jotta myös E18 väylän toimivuus tavaraliikenteen merkittävänä yhteytenä ja Porvoon ja 14
15 Loviisan suunnan henkilöliikenteen pääväylänä ja maankäytön kehittämisedellytyksenä voidaan turvata. Uudenmaan liitto tulee pitämään Porvoonväylän laajempaa maakunnallista ja valtakunnallista merkitystä esillä myös jatkossa. Myös Östersundomin kaava-alueen ulkopuolella ja etenkin Helsingin alueella tehtävät liikennejärjestelmäratkaisut vaikuttavat merkittävästi myös itäisen Uudenmaan saavutettavuuteen. Linjaautoliikenteen terminaalien ja reittien väliseen sujuvuuteen pitää kiinnittää huomiota. Henkilöautoliikenteen kanssa kilpailukykyinen seudullinen joukkoliikenne edellyttää nopeita yhteyksiä Helsingin suuntaan. Pelkästään metron liityntäliikenteeseen painottuva ratkaisu ei ole itäisen Uudenmaan palvelutason kannalta toimiva, sillä matka-ajat metrovyöhykkeen ulkopuolella muodostuisivat pitkäksi ja yhteydet vaihdollisiksi. Loviisa pitää tärkeänä, että eteläinen ratayhteys Helsingistä itään Pietarin suuntaan huomioidaan maakuntakaavoituksessa. Lisäksi pidetään tärkeänä, että kyseistä hanketta edistetään eri tahoilla. Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan ratkaisu kumota rannikon myötäinen ratavaraus ja osoittaa uusi ohjeellinen ratayhteys pohjois-sipoon ja Helsinki-Vantaan lentoaseman kautta on ollut maankäyttö- ja rakennuslain sisältövaatimusten mukainen. Ratkaisu on toteuttanut valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita varautumisesta uuteen ratayhteyteen Pietarin suuntaan. Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava on saanut lainvoiman v Liikennejärjestelmään ja maankäytön kehittämiseen liittyvät asiat koko maakunnan alueella tulevat käsittelyyn jo käynnistyneessä Uusimaa-kaava 2050:ssa. Itäisen Uudenmaan ja myös Östersundomin alueen suunnittelussa on aiemmin selvitetty myös mahdollisuuksia tukeutua rannikon myötäiseen nk. Heli-rataan. Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan yhteydessä selvitettiin Heli-radan toteuttamismahdollisuuksia osana uutta nopeaa Helsinki-Pietari ratayhteyttä. Selvitysten ja vaikutusten arvioinnin kautta maakuntakaavassa päädyttiin kumoamaan Heliradan merkintä välillä Helsingin Tapanila- Porvoo ja esittämään Porvoosta uusi ratayhteys Sipoon pohjoisosien kautta pääradalle ja edelleen Helsinki-Vantaan lentoaseman kautta Pasilaan. Helirataosuuden kumoamisen perusteena oli myös riittämättömät maaalueet ja ratakapasiteetti, jota Heli-radan rakentaminen olisi edellyttänyt pääkaupunkiseudulla. Lisäksi Vantaalla sijaitsevan nk. Fazerilan pohjavesialueella oleva rakentamisrajoitus aiheuttaa merkittävän epävarmuustekijän radan rakentamiselle. 15
16 Lentoaseman kautta kulkeva linjaus todettiin aluerakenteen ja liikennejärjestelmän hyötyjen kannalta parhaimmaksi. Radalle on mahdollista järjestää myös taajamajunaliikennettä. Ratayhteys Helsingistä itään Pietarin suuntaan on käsitelty jo lainvoimaisessa Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavassa. Asiaa ei ole käsitelty Östersundomin maakuntakaavaehdotuksessa. Itäisen Uudenmaan merkittävänä joukkoliikenteen väylänä Helsingin suuntaan tulee jatkossakin toimimaan Porvoonväylä. Uudenmaan liitto tulee pitämään Porvoonväylän laajempaa maakunnallista ja valtakunnallista merkitystä esillä myös jatkossa. Loviisan kaupunki katsoo, että liikennejärjestelmä ja maankäytön kehittäminen tulee tarkastella uudelleen kokonaisuutena Uusimaa maakuntakaavassa. Liikennejärjestelmän ja maankäytön kehittämiseen liittyvät asiat koko maakunnan alueella tulevat käsittelyyn jo käynnistyneessä Uusimaa-kaava 2050:ssa. Toimenpiteet: Lausunto ei anna aihetta muuttaa kaavaehdotusta. MÄNTSÄLÄN KUNTA Ei lausuttavaa kaavaehdotuksesta. Toimenpiteet: Lausunto ei anna aihetta muuttaa kaavaehdotusta. 16
17 PORVOON KAUPUNKI Östersundomin alueen maakuntakaavaehdotus avaa uuden kasvukäytävän idän suuntaan ja tasapainottaa pääkaupunkiseudun kehitystä. Kaavaratkaisun liikenneratkaisut kuitenkin rajoittavat merkittävästi idän suunnan kasvumahdollisuuksia ja ratkaisu vaikeuttaa merkittävästi myös Porvoon ja koko itäisen Uudenmaan alueen kehittämistä osana pääkaupunkiseutua ja metropolialuetta. Kaavaehdotuksen joukkoliikenne tukeutuu metroon, joka päättyy Sipoon Majvikiin ja on osoitettu kaavassa ohjeellisella seutuliikenteen ratamerkinnällä. Suoran ja Pohjoisen metrolinjauksen vaikutukset seudullisen liikennejärjestelmän toimivuuteen eivät ole merkittävästi erilaiset. Majvikista Söderkullan suuntaan on osoitettu liikenteen yhteystarvenuolimerkintä ja kaavamääräyksen mukaan yhteys on suunniteltava ensisijaisesti joukkoliikenneyhteytenä. Vastaavanlainen nuolimerkintä on voimassa olevassa maakuntakaavassa Söderkullasta Porvoon suuntaan. Henkilöautoliikenteen kanssa kilpailukykyinen seudullinen joukkoliikenne edellyttää nopeita yhteyksiä Helsingin suuntaan. Pelkästään metron liityntäliikenteeseen painottuva linjausratkaisu ei ole Porvoon eikä muun itäisen Uudenmaan palvelutason kannalta tyydyttävä, koska matka-ajat metrovyöhykkeen ulkopuolella muodostuisivat pitkäksi ja yhteydet vaihdollisiksi. Metro ei liikennejärjestelmänä palvele Etelä-Sipoota pidemmälle itään eli joukkoliikenne Porvoosta Helsingin suuntaan järjestetään bussien varassa. Joukkoliikenteen rungon muodostaa valtatie 7 suuntaiset linjat. Kaikissa tilanteissa Porvoon bussiliikenne sekä pitkämatkaisempi linjaautoliikenne käyttävät päätepysäkkinään ensisijaisesti Kamppia mutta myös yhteydet Malmille ja Pasilaan ovat tärkeitä. Ongelmana on muun ohella terminaalitilan niukkuus, sillä lisääntyvä linja-autoliikenne ei välttämättä mahdu linja-autoterminaaleihin eikä uusia terminaaleja ole suunnitteilla. Lisäksi Porvoonväylä tulee ennusteiden mukaan Kaavaehdotuksessa Östersundomin alueen joukkoliikennejärjestelmän runkona toimii seutuliikenteen rata, joka on käytännössä osoitettu jatkeena nykyiselle Helsingin Mellunmäkeen päättyvälle metrolle. Itäisen Uudenmaan joukkoliikenteen sekä valtakunnallisen liikenteen kannalta Östersundomin alueen kautta kulkevan Porvoonväylän (vt 7) toimivuus on ensiarvoisen tärkeää. Yhteyden tulee olla toimiva sekä Östersundomin kaava-alueella että sen ulkopuolella. Östersundomin alueen ulkopuolelta tulevasta joukkoliikenteestä pitää lisäksi pystyä vaihtamaan sekä suunniteltuun metroon että pääkaupunkiseudun vahvistuviin poikittaisiin joukkoliikenneyhteyksiin. Östersundomin maakuntakaavaratkaisussa on korostettu Porvoonväylän sujuvuuden lisäksi Sakarinmäen ja Kehä III tuntumaan sijoittuvien joukkoliikenteen vaihtopaikkojen merkitystä itäisen Uudenmaan liikenteelle. Uudenmaan liitto tulee pitämään Porvoonväylän laajempaa maakunnallista ja valtakunnallista merkitystä esillä myös jatkossa. Myös Östersundomin kaava-alueen ulkopuolella ja etenkin Helsingin alueella tehtävät liikennejärjestelmäratkaisut vaikuttavat merkittävästi myös itäisen Uudenmaan saavutettavuuteen. Linjaautoliikenteen terminaalien ja reittien väliseen sujuvuuteen pitää kiinnittää huomiota. 17
18 kuormittumaan voimakkaasti ja tien välityskyky ylittyy. Kolmansien kaistojen rakentaminen ei poista ruuhkautumista. Porvoonväylän toimivuus on Porvoon ja muun itäisen Uudenmaan sekä valtakunnallisen tason (E 18) liikenneyhteyksien ja maankäytön kehittämisedellytysten kannalta keskeisen tärkeätä. Pääkaupunkiseudun tieliikenteen ruuhkautuessa tarvitaan nykyistä tehokkaampia liikenneratkaisuja ja joukkoliikenneyhteyksiä. Etelä-Sipoon liikenneselvityksen mukaan metrolinjojen epätasapainoinen kuormittuminen ja tarve nopeille, seudun keskiosiin suuntautuville joukkoliikenneyhteyksille asettaa haasteen etsiä pidemmällä aikavälillä kokonaan uusia liikennejärjestelmätason ratkaisuja Helsingin seudun itäsuunnan joukkoliikenteelle. Selvityksessä on yhtenä periaateratkaisuna esitetty uusi metroyhteys Kontulan kautta Pasilaan, jolloin Östersundomista liikennöisi keskustan kautta Espooseen kulkevan metrolinjan lisäksi myös toinen Viikin kautta Pasilaan ja edelleen Meilahteen kulkeva metrolinja. Kaavaehdotuksessa ei ole varauduttu liikenneselvityksessä esille tuotuihin liikennejärjestelmätason ratkaisuihin. Porvoosta ja muualta itäiseltä Uudeltamaalta Helsinkiin ja muualle pääkaupunkiseudulle suuntautuvat joukkoliikenteen ratkaisut ovat käytännössä selvittämättä ja ratkaisematta. Kaavaehdotuksen liikenneratkaisut tarkoittavat jatkossa rajoituksia maankäytön kasvulle Etelä-Sipoossa ja itäisellä Uudellamaalla, jottei metron kapasiteetti ylittyisi koko pääkaupunkiseudulla ja jotta valtakunnallisen E18-väylän liikenteen toimivuus voitaisiin turvata. Liikennejärjestelmän kriittinen tarkastelu osoittaa, että HELI-radan poistaminen maakuntakaavasta oli hätiköity ratkaisu. Itäsuunnan kasvavan asutuksen joukkoliikenne ei toimi metron, bussiliikenteen eikä HEPI-radankaan varassa. Östersundomin alueen kaavaehdotus ja aiemmin hyväksytyn 2. vaihemaakuntakaavan tarkoittama lopputulos ei tule vastaamaan tasapainoisen aluekehityksen tavoitteita ja johtaa Porvoon suunnan liikenteellisen aseman heikkenemiseen ja vaikeuttaa seudun maankäytön kehittämistä. Itäisen Uudenmaan kannalta rantarata Etelä-Sipoon liikenneselvityksessä mainittu metroyhteys Kontulasta Pasilaan on konsultin esittämä näkemys eräästä mahdollisuudesta keventää metron kuormitusta. Metroyhteyden toimivuutta tai toteutettavuutta ei ole selvitetty tarkemmin. Östersundomin alueen maakuntakaavaa, osana Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavaa, laaditaan rajatulle alueelle Helsingin, Vantaan ja Sipoon kuntia. Östersundomin alueen maakuntakaavassa kaavamerkintöjä voidaan käsitellä vain ko. kaava-alueella, vaikka alueen toteuttamisella onkin selvästi laajemmalle alueelle ulottuvia vaikutuksia. Liikennejärjestelmän ja maankäytön kehittämiseen liittyvät asiat koko maakunnan alueella tulevat käsittelyyn jo käynnistyneessä Uusimaa-kaava 2050 :ssa. Itäisen Uudenmaan ja myös Östersundomin alueen suunnittelussa on aiemmin selvitetty myös mahdollisuuksia tukeutua rannikon myötäiseen nk. Heli-rataan. Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan yhteydessä selvitettiin Heli-radan toteuttamismahdollisuuksia osana uutta nopeaa Helsinki-Pietari ratayhteyttä. Selvitysten ja vaikutusten arvioinnin kautta maakuntakaavassa päädyttiin kumoamaan Heli-radan merkintä välillä Helsingin Tapanila- Porvoo ja esittämään Porvoosta uusi 18
19 olisi parempi vaihtoehto ja palvelisi raidejoukkoliikenteen runkona seudullisesti. Porvoon kaupunki katsoo, että joukkoliikenneratkaisujen selvittämistä tulee jatkaa ja työssä tulee tutkia kokonaan uusia liikennejärjestelmätason ratkaisuja Helsingin seudun itäsuunnan joukkoliikenteelle ja erityisesti taajamajunan toteuttamista Helsingin ja Porvoon välille. Taajamajunaa voidaan jatkaa myös Loviisaan ja edelleen Kotkaan. Östersundomin alueen 2. vaihemaakuntakaavaehdotus yhdessä jo vahvistettujen maakuntakaavojen kanssa ei turvaa joukkoliikenteen edellytyksiä Porvoon ja Helsingin välillä eikä ehdotukseen sisälly toimivaa liikennejärjestelmän ja alueidenkäytön kokonaisuutta. Liikennejärjestelmän osalta kaavaehdotus ei täytä maankäyttö- ja rakennuslain maakuntakaavalle asetettuja sisältövaatimuksia eikä ehdotus edistä valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteuttamista. Porvoon kaupunki katsoo, että 2.vaihemaakuntakaavan laatiminen Östersundomin alueelle tulee keskeyttää. Liikennejärjestelmä ja maankäytön kehittäminen tulee tarkastella kokonaisuutena käynnistetyssä Uusimaa maakuntakaavassa. ratayhteys Sipoon pohjoisosien kautta pääradalle ja edelleen Helsinki-Vantaan lentoaseman kautta Pasilaan. Heli-rataosuuden kumoamisen perusteena oli myös riittämättömät maa-alueet ja ratakapasiteetti, jota Heli-radan rakentaminen olisi edellyttänyt pääkaupunkiseudulla. Lisäksi Vantaalla sijaitsevan nk. Fazerilan pohjavesialueella oleva rakentamisrajoitus aiheuttaa merkittävän epävarmuustekijän radan rakentamiselle. Lentoaseman kautta kulkeva linjaus todettiin aluerakenteen ja liikennejärjestelmän hyötyjen kannalta parhaimmaksi. Radalle on mahdollista järjestää myös taajamajunaliikennettä. Liikennejärjestelmän ja maankäytön kehittämiseen liittyvät asiat koko maakunnan alueella tulevat käsittelyyn jo käynnistyneessä Uusimaa-kaava 2050:ssa. Kaavaratkaisussa on otettu huomioon maakuntakaavan sisältövaatimusten edellyttämällä tavalla ympäristön ja talouden kannalta kestävät liikennejärjestelyt. Kaavaehdotus edistää valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita sovittamalla yhteen liikennejärjestelmän ja alueidenkäytön siten, että vähennetään henkilöautoliikenteen tarvetta ja parannetaan ympäristöä vähän kuormittavien liikennemuotojen käyttöedellytyksiä. Kaavaehdotus turvaa metroverkoston laajentumisen Helsingin seudulla itään. Maakuntakaavan laatiminen Östersundomin alueelle on perusteltua, jotta Helsingin seudun itäisen kasvusuunnan kehittäminen voidaan turvata ja kunnat voivat edetä omien kaavojensa laadinnassa ajantasaisen maakuntakaavan pohjalta. Liikennejärjestelmän ja maankäytön kehittämiseen liittyvät asiat koko maakunnan alueella tulevat käsittelyyn jo käynnistyneessä Uusimaa-kaava 2050:ssa. Toimenpiteet: Lausunto ei anna aihetta muuttaa kaavaehdotusta. 19
20 SIPOON KUNTA Östersundomin alueen maakuntakaavaehdotusta ja Helsingin, Vantaan ja Sipoon yhteistä Östersundomin yleiskaavaa sekä Sibbesborgin osayleiskaavaa on valmisteltu samanaikaisesti. Näiden kaavojen tavoite on yhteinen: Itäisen, raideliikenteeseen perustuvan kasvusuunnan avaaminen pääkaupunkiseudulle Maakuntakaavaehdotus tähtää vuoteen Uudenmaan liitto valmistelee jo koko maakuntaa kattavaa Uusimaa-kaavaa, jonka aikatähtäin on vuodessa Tämä aikaperspektiivi huomioon ottaen muutokset Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavassa Etelä-Sipoon osalta ovat perusteltuja. Liikenteen yhteystarvemerkintä Majvikin ja Söderkullan välillä kuvaa hyvän palvelutason bussijoukkoliikennettä, joka syöttää metron asemille Sakarinmäessä ja Majvikissa. Käytännössä Helsingin seudun itäsuunnan joukkoliikennekäytävän kehittäminen merkitsee metron rakentamisen lisäksi monia toimenpiteitä, kuten Vt7:n ja mt170 toimivuuden parantamista etenkin joukkoliikenteen kannalta. Esimerkiksi pysäkit, liityntäpysäköinti, joukkoliikennekaistat ja Sipoonlahden eritasoliittymän parantaminen ovat toimenpiteitä, joilla varmistetaan bussiliikenteen sujuvuus ennen metron käyttöönottoa. Metron liikennöinti Söderkullaan saakka sekä siihen tukeutuva taajamatoimintojen alue tulee sisällyttää vasta Uusimaakaavaan. Raideliikenteeseen tukeutuva taajamatoimintojen alue sekä tiivistettävä taajamatoimintojen alue keskittyvät Majvikin ympäristöön. Maakuntakaavan valkoisille alueille voi sijoittua paikallisesti merkittävää maankäyttöä, ja niiden suunnittelusta päättää kunta. Maakuntakaavan sisältö ja ajatus kehityksen vaiheittaisuudesta vastaavat hyvin Sipoon kunnan näkemystä. Kaavavaihtoehdot Pohjoinen ja Suora eroavat toisistaan lännessä pääasiassa metrolinjan, siihen tukeutuvan taajamarakenteen sekä viheryhteyksien osalta. Vaihtoehdoilla ei ole eroa Sipoon kunnan aluekehityksen näkökulmasta. Liikenteen yhteystarve on kehittämisperiaatemerkintä. Suunnittelumääräyksen mukaan Majvikin ja Söderkullan välinen yhteys tulee suunnitella ensisijaisesti joukkoliikenneyhteytenä. Merkintä ei ota kantaa joukkoliikennemuotoon tai yhteyden tarkempaan sijaintiin. Liikennejärjestelmän ja maankäytön kehittämiseen liittyvät asiat koko maakunnan alueella tulevat käsittelyyn jo käynnistyneessä Uusimaa-kaava 2050 :ssa. Maakuntakaavan ja yhteisen yleiskaavan yksittäisiä merkintäeroja arvioitaessa on otettava huomioon maakuntakaavan tehtävä yleispiirteisenä ja joustavana suunnitelmana sekä nyt lausunnoissa vertailtavien kaavojen 20
21 Östersundomin yleiskaavan suunnitteluprosessin perusteella suoraa vaihtoehtoa perustelevat taloudellisuus ja mahdollisuus eheämmän ekologisen yhteyden ja yhdyskuntarakenteen saavuttamiseen etäämpänä vilkkaista pääväylistä. Maakuntakaavan suoran vaihtoehdon ratkaisu poikkeaa yleiskaavan ratkaisusta viheryhteyksien ja taajamarakenteen sijainnin osalta. Kaavoja on tehty rinnakkain ja samoin tavoittein. Maakuntakaavaprosessi kulkee hieman edellä ja yleiskaavassa vielä tutkitaan ja selvitetään tarkemmin suoraa vaihtoehtoa. Tämä johtaa siihen, että eroavaisuuksia joiltain osin tulee olemaan. Maakuntakaavaehdotusta voisi muuttaa yleispiirteisempään suuntaan antaen näin enemmän joustoa yleiskaavalle ottaa huomioon selvityksissä ja suunnitelmassa esiin tulevat seikat. Tämä koskee taajama-alueiden rajauksia ja esimerkiksi ratamerkinnän esittämistä suorempana Mellunkylän ja Östersundomin asemien välillä. Maakuntakaavaehdotuksessa on edelleen yksityiskohtia, joiden osalta kaavamerkintöjen tulkinnan varmistaminen tai merkintöjen tarkentaminen on aiheellista: Maakuntakaavassa on osoitettu viheryhteystarve Uuden Porvoontien suuntaisesti Östersundomin kartanon ja Majvikin väliselle ranta-alueelle. Merkintää koskevassa suunnittelumääräyksessä todetaan mm., että viheryhteyden mitoituksessa on kiinnitettävä huomioita yhteyden merkitykseen ekologisen verkoston osana ja että olemassa olevat virkistykseen varatut tai siihen soveltuvat rakentamattomat alueet varataan yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa mahdollisuuksien mukaan virkistyskäyttöön. Yleiskaavaehdotuksessa Sakarinmäen ja Majvikin metroasemien ympäristöt ovat osoitettu tiiviisti rakennettaviksi alueiksi, ja ne muodostavat Östersundomin kokonaisuudessa tärkeän merellisen kaupunginosan. Kaavaehdotuksessa on esitetty seudullinen rantareitti välille Korsnäs-Majvik, ja tavoitteena on urbaani ja merellinen virkistysreitti, ei kuitenkaan lajiston liikkumismahdollisuudet turvaava ekologinen yhteys. erilaiset tavoitevuodet. Maakuntakaavassa esitettyjen aluevarausten laajuutta ja sijaintia voidaan yksityiskohtaisemmassa kaavassa muuttaa tai aluevarauksesta voidaan luopua edellyttäen, että maakuntakaavan keskeiset tavoitteet eivät vaarannu. Maakuntakaavan keskeinen tavoite suhteessa yhteiseen yleiskaavaan on, että uusi taajamatoimintojen alue kytketään raideliikenteeseen ja alueen toteuttaminen uuden raideliikenneyhteyden ja aseman sitovaan toteuttamispäätökseen. Toinen tavoite on, että kaavalla turvataan tärkeät ekologiset yhteydet ja ettei heikennetä merkittävästi Natura-alueiden luonnonarvoja. Näiden tavoitteiden osalta ei maakuntakaavan ja yhteisen yleiskaavan välillä ole ristiriitaa. Maakuntakaavaehdotus antaa yhteiselle yleiskaavalle riittävän liikkumatilan toteuttaa edellä mainitut tavoitteet yleiskaavalle asetun tavoiteajan ja maakuntakaavan tulkinnan puitteissa. Maakuntakaavan viheryhteystarve on kehittämisperiaatemerkintä. Merkinnällä osoitetaan alueelle kohdistuva alueidenkäytön periaate. Yhteyden tarkka sijainti ja leveys maastossa jää yksityiskohtaisemman suunnittelun ratkaistavaksi. Merkintätapa on sama koko kaava-alueella kuten myös lainvoimaisessa Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavassa. Ulkoilureittimerkinnällä on vakiintunut sisältö voimassa olevissa maakuntakaavoissa eikä sen voida katsoa soveltuvan Majvikin alueelle. Virkistyskäytön ja ekologisuuden keskinäinen painoarvo vaihtelee alueittain suuresti. Kehittämisperiaatemerkintä on joustava ja merkinnän tulkinnassa otetaan aina huomioon paikalliset olosuhteet ja tarpeet. Siten on mahdollista toteuttaa lausunnossa mainittu viheryhteys Majvikissa selkeästi virkistyskäyttöä painottavana ja tavanomaista viheryhteyttä paikoin kapeampana yhteytenä. 21
22 Maakuntakaavan viheryhteystarvemerkinnän mahdollisesta tulkinnanvapaudesta huolimatta olisi selkeämpää muuttaa merkintä ulkoilureitiksi. Västerskogin eritasoliittymän viereinen alue tulisi muuttaa työpaikka-alueeksi (TP1), kuten nähtävillä olevassa Sibbesborgin osayleiskaavaehdotuksessa on esitetty. Västerskogin eritasoliittymän viereen Sibbesborgin osayleiskaavaluonnoksessa osoitettu työpaikka-alue on katsottava paikalliseksi eikä siten alueen osoittamiselle maakuntakaavassa ole edellytyksiä. Maakuntakaavan valkoinen alue ei estä paikallisen työpaikka-alueen osoittamista kuntakaavassa. Granön saari on osoitettu maakunnallisesti merkittäväksi kulttuuriympäristöksi. Kuntien yhteisen yleiskaavan tavoitteena on kehittää saaresta monipuolinen virkistys-, matkailu- ja vapaa-ajanalue, joka voi kehittyä seudullisesti merkittäväksi. Seudullinen suunniteltu vesijohto Helsinki-Porvoo puuttuu maakuntakaavasta. Granön saari on maakuntakaavaehdotuksessa osa maakunnallisesti merkittävää kulttuuriympäristöä. Merkintä on ominaisuusmerkintä. Suunnittelumääräys ei sulje pois rakentamista ja alueelle soveltuvaa muuta käyttöä, kuten virkistyskäyttöä. Määräys edellyttää, että suunnittelussa, rakentamisessa ja käytössä otetaan huomioon maakunnallisesti arvokkaan kulttuuriympäristön vaaliminen. Kun nämä maakuntakaavan antamat reunaehdot otetaan huomioon, ei maakuntakaava ole esteenä Granön saaren kehittämistä virkistys-, matkailu- ja vapaa-ajan alueena ja merellisen toiminnan keskuksena. Granön saari on osa laajempaa kulttuuriympäristökokonaisuutta, jonka keskeiset arvot perustuva perinteiseen saaristoasumiseen. Sen yhteyteen on mahdollista sovittaa yhteen myös uusi rakentaminen. Kaavaehdotuksessa on perusteltua osoittaa Helsinki-Porvoo runkovesijohto merkinnällä v, vesijohto. Toimenpiteet: Lisätään kaavakartalle Helsinki-Porvoo runkovesijohto. Muilta osin lausunto ei anna aihetta muuttaa kaavaehdotusta. 22
23 TUUSULAN KUNTA Ei lausuttavaa kaavaehdotuksesta. Toimenpiteet: Lausunto ei anna aihetta muuttaa kaavaehdotusta. VANTAAN KAUPUNKI Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan Östersundomin osa-alueen lausuttavana olevassa kaavaehdotuksessa on päädytty esittämään kahta vaihtoehtoa, pohjoista ja suoraa, viitaten vaihtoehtojen nimillä joukkoliikenteen raideyhteyden ratkaisuihin Yleiskaavan ja maakuntakaavan rinnakkain kulkevilta prosesseilta on tavoiteltu sellaista yhdenaikaisuutta, että suunnitelmien rakenneratkaisut vastaisivat toisiaan ja että Naturaan liittyvät kysymykset saataisiin ratkaisua. Maakuntakaavan osa-alueen jäätyä suhteellisen pieneksi suunnittelumittakaavaltaan on nyt käynyt niin, että tarkastelutaso on lähentynyt liikaa yleiskaavan tarkastelutasoa. Ongelma korostuu, mikäli ratkaisuja ei muuteta ja maakuntakaavan merkintöjä tulkitaan tiukasti. Verrattaessa maakuntakaavan tarkkoja ratkaisuja kuntien yhteisen yleiskaavan suunnitelmaan, ristiriitoja on eri joukkoliikennelinjauksissa ja raideliikenteeseen tukeutuvien taajamatoimintojen ja virkistysalueiden aluevarauksissa. Suurin ristiriita on ns. suorassa vaihtoehdossa, jota yleiskaavan suunnittelussa kehitetään tällä hetkellä toisenlaisella yhdyskuntarakenneratkaisulla kuin mitä maakuntakaava esittää. Westerkullan kulttuurimaisema-alue linjataan siinä kokonaan rakentamisen ulkopuolelle. Näin ollen ei maakuntakaavassakaan voi esittää rakentamista kyseiselle alueelle. Kuntien yhteisen yleiskaavan Natura-arviointi on päätynyt siihen, että yleiskaavan valmistelussa suoran metrolinjauksen ympärille esitetyllä yhdyskuntarakenteella ei ole merkittäviä haitallisia vaikutuksia, vaikka se edellyttääkin aktiivisia toimia Merkitään tiedoksi Ohjeellinen seutuliikenteen radan merkintä on yleispiirteinen ja sen sijainti tarkentuu yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa. Maakuntakaavaehdotuksessa osoitetaan Westerkullan alueelle maakunnallisesti merkittävän kulttuuriympäristön ominaisuusmerkintä eikä alueelle ole osoitettu kaavaehdotuksessa taajamatoimintojen alueita. Maakuntakaavaehdotus ei ole ristiriidassa Westerkullan maakunnallisesti merkittävän kulttuuriympäristön arvojen kanssa. Maakuntakaava turvaa myös ekologisen yhteyden toteuttamismahdollisuuden alueen kautta. 23
Helsingin kaupunki Esityslista 17/ (5) Kaupunginhallitus Kaj/ Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle.
Helsingin kaupunki Esityslista 17/2017 1 (5) Päätöshistoria 24.04.2017 454 HEL 2017-003386 T 10 03 00 Lausunto Käsittely päätti panna asian pöydälle. 24.04.2017 Pöydälle päätti yksimielisesti panna asian
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 17/ (9) Kaupunginhallitus Kaj/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 17/2017 1 (9) 491 Lausunnon antaminen Uudenmaan liitolle Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan, Östersundomin alueen kaavaehdotuksesta HEL 2017-003386 T 10 03 00 Lausunto Yleistä
LisätiedotÖSTERSUNDOM-TOIMIKUNTA Östersundom-toimikunnan lausunto Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan, Östersundomin alueen kaavaehdotuksesta
Östersundom-toimikunnan lausunto Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan, Östersundomin alueen kaavaehdotuksesta Yleistä maakuntakaavasta ja yleiskaavasta Yleiskaavan valmistelutilanne Östersundomin alueen maakuntakaavaa
LisätiedotHelsingin kaupunki Esityslista 10/ (6) Kaupunkisuunnittelulautakunta Ykp/
Helsingin kaupunki Esityslista 10/2017 1 (6) Käsiteltävä tässä kokouksessa 1 Kaupunkisuunnittelulautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan, Östersundomin alueen kaavaehdotuksesta
LisätiedotUudenmaan 2. vaihemaakuntakaava, Östersundomin alue
MHS 4/2017 asia nro 68 Dnro 58/2011 Toukokuu 2017 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava, Östersundomin alue Kaavaehdotuksesta saatujen lausuntojen koonti Sisällys Helsingin kaupunki... 3 Järvenpään kaupunki...
LisätiedotÖSTERSUNDOM-TOIMIKUNTA Östersundom-toimikunnan lausunto Uusimaa-kaava 2050 luonnoksesta
Östersundom-toimikunnan lausunto Uusimaa-kaava 2050 luonnoksesta Taustaa Uudenmaan liitto pyytää Östersundom-toimikunnan lausuntoa Uusimaa-kaavan 2050 luonnoksesta 30.11 mennessä. Luonnoksen kaavaaineistoon
LisätiedotÖSTERSUNDOM-TOIMIKUNTA Östersundom-toimikunnan lausunto Uusimaa-kaavan 2050 ehdotusvaiheen
Östersundom-toimikunnan lausunto Uusimaa-kaavan 2050 ehdotusvaiheen kokonaisuudesta Taustaa Uudenmaan liitto pyytää Östersundom-toimikunnan lausuntoa Uusimaa-kaavan 2050 ehdotusvaiheen kokonaisuudesta
LisätiedotLähtökohdat ja kaavan keskeinen sisältö
UUDENMAAN 2. VAIHEMAAKUNTAKAAVA ÖSTERSUNDOMIN ALUE, EHDOTUS, LAUSUNTO Kuntakehityslautakunta 16 11.2.2015 Kunnanhallitus 87 23.2.2015 Kuntakehityslautakunta 50 5.4.2017 Kkl 16/11.2.2015 Lausuntopyyntö
LisätiedotMuut Ilkka Laine projektipäällikkö, Helsinki
HELSINKI, SIPOO JA VANTAA PÖYTÄKIRJA 1/2017 1 Kokousaika perjantai 28.4.2017 klo 9:03-9:14 Paikka Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto Kansakoulukatu 3, 00100 Helsinki, 1. krs, kokoushuone nro 128 Läsnä
LisätiedotHelsingin kaupunkisuunnitteluvirasto Kansakoulukatu 3, 1. krs, kokoushuone nro 128. Östersundom-toimikunnan puheenjohtaja
HELSINKI, SIPOO JA VANTAA ESITYSLISTA Östk/1 1 K O K O U S K U T S U Kokousaika perjantai 28.4.2017 Paikka Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto Kansakoulukatu 3, 1. krs, kokoushuone nro 128 Östersundom-toimikunnan
LisätiedotMkj:n ehdotus: Maakuntahallitus päättää muuttaa ehdotustaan maakuntavaltuustolle
Maakuntahallitus 50 20.03.2013 Maakuntavaltuusto 7 20.03.2013 Maakuntahallitus 103 18.08.2014 Östersundomin alueen maakuntakaavoitustilanne; tiedoksi 58/05.00/2011 MHS 20.03.2013 50 Maakuntahallitus hyväksyi
LisätiedotOhjausvaikutus alueiden käytön suunnitteluun (MRL 32.1 ja 32.3 )
Maakuntakaavan oikeusvaikutukset, Keski-Suomen liitto 1.6.2004 Jukka Reinikainen, YM MAAKUNTAKAAVAN OIKEUSVAIKUTUKSET Ohjausvaikutus alueiden käytön suunnitteluun (MRL 32.1 ja 32.3 ) Viranomaisvaikutus
Lisätiedotvt. kaupunkisuunnittelupäällikkö Maija-Riitta Kontio, puh
Kaupunginhallitus 382 19.11.2018 RATAYHTEYS PORVOOSEEN 2333/56.562/2018 KH 19.11.2018 382 Valmistelu ja lisätiedot: vt. kaupunkisuunnittelupäällikkö Maija-Riitta Kontio, maija-riitta.kontio@porvoo.fi,
LisätiedotMaakuntakaavan laadinta
Hallitus 117 23.08.2011 LAUSUNTO UUDENMAAN 2. VAIHEMAAKUNTAKAAVAN LUONNOKSESTA 42/07/70/700/2011 hall 117 Esittelijä Toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi Valmistelija Osaston johtaja Suoma Sihto p. 4766 4260,
LisätiedotLAUSUNTOPYYNTÖ UUSIMAA-KAAVAN 2050 EHDOTUSVAIHEEN KOKONAISUUDESTA
LAUSUNTOPYYNTÖ 202/05.00/2016 21.3.2019 1 (6) Uudenmaan liitto on maakunnallinen aluekehitys- ja kaavoitusviranomainen. Liitto vastaa maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesta maakuntakaavoituksesta Uudellamaalla.Maakuntakaava
Lisätiedot1 (5) UUSIMAA-KAAVA LUONNOS NÄHTÄVILLÄ VERKOSSA
LAUSUNTOPYYNTÖ 202/05.00/2016 8.10.2018 1 (5) Uudenmaan liitto on maakunnallinen aluekehitys- ja kaavoitusviranomainen. Liitto vastaa maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesta maakuntakaavoituksesta Uudellamaalla.Maakuntakaava
LisätiedotJoukkoliikenteen palvelutasomäärittelyn hyödyntäminen maakuntakaavoituksessa Maija Stenvall
Joukkoliikenteen palvelutasomäärittelyn hyödyntäminen maakuntakaavoituksessa 25.1.2017 Maija Stenvall Palvelutasotavoitteet perustuvat joukkoliikennekysyntään Myös maankäytön kehittämisessä on tavoitteena
LisätiedotUudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan luonnos. KUUMA-johtokunta 5.3.2015
Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan luonnos KUUMA-johtokunta 5.3.2015 Uudenmaan maakuntakaavatilanne Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan teemat Elinkeinot ja innovaatiotoiminta Logistiikka Tuulivoima Viherrakenne
LisätiedotHELSINKI, SIPOO JA VANTAA 2 1
HELSINKI, SIPOO JA VANTAA 2 1 Uudenmaan liitto Esterinportti 2 B 00240 Helsinki ÖSTERSUNDOM-TOIMIKUNNAN LAUSUNTO UUDENMAAN 2. VAI- HEMAAKUNTAKAAVAN EHDOTUKSESTA Uudenmaan liiton lausuntopyyntö 24.4.2012,
LisätiedotLausunto 1 (4) Dnro 148/05.01/2017. Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen. Raaseporin kaupunki/kaavoituslautakunta. Elina Kurjenkatu 11 B
Lausunto 1 (4) 8.3.2017 Dnro 148/05.01/2017 Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen Raaseporin kaupunki/kaavoituslautakunta Elina Kurjenkatu 11 B 10300 Karjaa Lausuntopyyntö 7.2.2017 Lepin liikealue, itäisen osan
LisätiedotUudenmaan 4. vaihemaakuntakaava luonnos valmistumassa. Mediatilaisuus 4.12.2014 Riitta Murto-Laitinen
Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaava luonnos valmistumassa Mediatilaisuus 4.12.2014 Riitta Murto-Laitinen Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaava Tavoitteena kestävää kilpailukykyä ja hyvinvointia Uudellemaalle Aikatähtäin
LisätiedotASEMAKAAVAN MUUTOS 2. KAUPUNGINOSA (SÄRKIKANGAS) KORTTELI 2148 TONTTI 1. Kemijärven kaupunki, maankäyttö
ASEMAKAAVAN MUUTOS 2. KAUPUNGINOSA (SÄRKIKANGAS) KORTTELI 2148 TONTTI 1 Kemijärven kaupunki, maankäyttö 1 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavan muutos 2.kaupunginosan (SÄRKIKANGAS),
LisätiedotUudenmaan 2. vaihemaakuntakaava. Kaavaehdotus. Maakuntakaavan. uudist. aminen
Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava Kaavaehdotus Maakuntakaavan uudist aminen Suunnittelualueena 28 kuntaa Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava on ensimmäinen laajentuneen Uudenmaan 28 kuntaa kattava maakuntakaava.
LisätiedotHELSINKI, SIPOO JA VANTAA VASTINE 2 1
HELSINKI, SIPOO JA VANTAA VASTINE 2 1 ELY-keskuksen kirje 11.3.2011 ÖSTERSUNDOMIN YLEISKAAVA-ALUEEN RAIDEYHTEYS HA - HANKKEEN YVA-MENETTELYN SOVELTAMISTARPEEN SELVITTÄ- MINEN Dnro 2011-440, Östersundom-toimikunta
LisätiedotLausunto 1 (3) Dnro 511/05.01/2016. Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen. Kirkkonummen kunta PL KIRKKONUMMI. Lausuntopyyntö
Lausunto 1 (3) 29.12.2016 Dnro 511/05.01/2016 Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen Kirkkonummen kunta PL 20 02401 KIRKKONUMMI Lausuntopyyntö 11.11.2016 Lausunto Rastirannan ranta-asemakaavan luonnoksesta Kirkkonummen
LisätiedotMaankäyttöjaosto/ Markanvändningssektionen
Maankäyttöjaosto/ Markanvändningssektionen 60 28.08.2017 Lausunto Östersundom toimikunnalle Östersundomin yhteisen yleiskaavan muutetusta ehdotuksesta/ Utlåtande till Östersundomkommitéen om förändrad
LisätiedotSuoran ja pohjoisen metrovaihtoehdon vertailu
Östersundomin liikennejärjestelmäselvitys Suoran ja pohjoisen metrovaihtoehdon vertailu 31.3.2017 Maankäytön rakenne Pohjoinen metrolinjaus Molemmissa vaihtoehdoissa merkittävä osa maankäytöstä ja erityisesti
LisätiedotTaajama-alueen osayleiskaavan muutos
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A HARTOLAN KUNTA Taajama-alueen osayleiskaavan muutos FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P21427 annettuihin lausuntoihin I (I) Reinikainen Kuisma Sisällysluettelo 1 Hämeen
LisätiedotKatsaus maakuntakaavoituksen. Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015
Katsaus maakuntakaavoituksen maailmaan Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015 Iltapäivän sisältö Mikä on Uudenmaan liitto? Entä maakuntakaava? Maakunta-arkkitehti Kristiina Rinkinen Maisema-arkkitehdin
LisätiedotUUDENMAAN MAAKUNTAKAAVAN VALMISTELUTILANNE. Helsingin seudun yhteistyökokous Pekka Normo, kaavoituspäällikkö
UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVAN VALMISTELUTILANNE Helsingin seudun yhteistyökokous 5.11.2009 Pekka Normo, kaavoituspäällikkö Maakuntakaava Yleispiirteinen suunnitelma maakunnan yhdyskuntarakenteesta ja alueiden
LisätiedotÖSTERSUNDOMIN YHTEINEN YLEISKAAVA
ÖSTERSUNDOMIN YHTEINEN YLEISKAAVA Tulevaisuuden suunnittelu 22.11.2017 Tuula Pipinen Kaupunkiympäristö/ Östersundomin suunnittelu Östersundomin yhteinen yleiskaava Pk-seutu laajenee itään 80 000 100 000
LisätiedotKarkkilan kaupungin lausunto Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan luonnoksesta
Ympäristölautakunta 20 05.03.2015 Karkkilan kaupungin lausunto Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan luonnoksesta Ympäristölautakunta 05.03.2015 20 Esittelijä: vs. tekninen johtaja Nicole Ahtokivi Valmistelija
LisätiedotValtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski
Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen 30.3.2010 Ulla Koski Lähtökohta Kunnat ja maakunnat päättävät alueidenkäytön ratkaisuista. Valtio asettaa tavoitteita ja ohjaa.
LisätiedotJämijärven kunta 8-1. Kauppa
7. Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 ehdotusvaiheen 1 aineisto (MH 22.1.2018) lausunnoilla 29.3.2018 asti KAUPPA / lausuntojen lyhennelmät ja laaditut vastineet Lyhenne lausunnon aiheesta 8 8-1 Jämijärven
LisätiedotAsemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto
Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma Maija Stenvall, Uudenmaan liitto MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava 2 Suunnittelualueena
LisätiedotEkologiset yhteydet, MRL ja valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Nunu Pesu ympäristöministeriö
Ekologiset yhteydet, MRL ja valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Nunu Pesu ympäristöministeriö 27.3.2013 Maankäyttö- ja rakennuslaki MRL 1 Lain yleinen tavoite Tämän lain tavoitteena on järjestää
LisätiedotKANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2016
KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2016 23.11.2016 1 / 8 Maakuntakaavoitus Maakuntakaava on maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 132/1999) mukainen pitkän aikavälin yleispiirteinen suunnitelma maakunnan yhdyskuntarakenteesta
LisätiedotTampereen läntinen ratayhteys, uusi järjestelyratapiha, valtatien 3 Lempäälä - Pirkkala -oikaisu ja 2- kehän länsiosa sekä näihin liittyvä maankäyttö
Tampereen läntinen ratayhteys, uusi järjestelyratapiha, valtatien 3 Lempäälä - Pirkkala -oikaisu ja 2- kehän länsiosa sekä näihin liittyvä maankäyttö Erika Helin 10.6.2014 Suunnittelun tavoitteet ja eteneminen
LisätiedotKaavoituksen tulevaisuus Työnjako IHA:n ja kunnan välillä? Merja Vikman-Kanerva
Kaavoituksen tulevaisuus Työnjako IHA:n ja kunnan välillä? Merja Vikman-Kanerva 26.4.2016 Maakuntakaavan toimintaympäristö muutoksessa Kaavoituksen tulee vastata aluehallintouudistuksen tarpeisiin Kaavaprosessia
LisätiedotSATAKUNTALIITTO SATAKUNNAN VAIHEMAAKUNTAKAAVA 1. Tuulivoimatuotannolle parhaiten soveltuvat alueet
SATAKUNTALIITTO SATAKUNNAN VAIHEMAAKUNTAKAAVA 1 Tuulivoimatuotannolle parhaiten soveltuvat alueet Ehdotusvaihe 2012 Kaavamerkinnät ja määräykset 10092012 MAAKUNTAKAAVATOIMIKUNTA 10.9.2012 Satakunnan vaihemaakuntakaava
LisätiedotRaidehankkeita HLJ 2011 Maankäyttö- ja raideverkkoselvityksen taustamateriaalia
Raidehankkeita HLJ 2011 Maankäyttö- ja raideverkkoselvityksen taustamateriaalia 18.12.2008 Kaukoliikenteen radat 1. Helsinki Turku -yhteys, uusi linjaus (ELSA-rata) Nopea junayhteys Turkuun ja Saloon Samassa
LisätiedotMIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?
MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? ETELÄ-KARJALAN LIITTO ALUESUUNNITTELU 2017 ARTO HÄMÄLÄINEN MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? Kaavoituksella ohjataan hyvin arkisia asioita, joita ei välttämättä edes tule ajatelleeksi. Kuten
LisätiedotKEMIJÄRVEN KAUPUNKI ASEMAKAAVAN MUUTOS 8. KAUPUNGINOSA KORTTELEISSA 8216 JA 8223
KEMIJÄRVEN KAUPUNKI ASEMAKAAVAN MUUTOS 8. KAUPUNGINOSA KORTTELEISSA 8216 JA 8223 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MAANKÄYTTÖ 2016 Suunnittelualue Suunnittelualue sijaitsee Suomun matkailukeskuksessa
LisätiedotSULAN OSAYLEISKAAVAEHDOTUS
SULAN OSAYLEISKAAVAEHDOTUS Kuntakehityslautakunta 22.4.2015 KAAVALUONNOS KAAVAEHDOTUS 15.4.2014 PALAUTE OSAYLEISKAAVAEHDOTUKSESTA Nähtävillä 22.5. 27.6.2014 Lausuntoja 23 Muistutuksia 20 Pääasiat lausunnoissa
LisätiedotAURAN KUNTA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, Liite 1 Sivu 1/ 6
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, Liite 1 Sivu 1/ 6 KAAVATILANNE KAAVATYÖTÄ OHJAAVAT ASIAKIRJAT Kaava-aluetta koskevat olemassa olevat kaavat, muut suunnitelmat ja selvitykset: 1. Valtakunnalliset
LisätiedotTarkemmat tiedot ovat luettavissa Pirkanmaan liiton maakuntakaavoituksen internetsivuilta osoitteessa:
LIITE Ruoveden kunnan kaavoituskatsaus 2016 MAAKUNTAKAAVOJEN TARKASTELU Pirkanmaalla on valmisteilla uusi kokonaismaakuntakaava, joka voimaan tullessaan korvaa nykyisen Pirkanmaan 1. maakuntakaava n sekä
LisätiedotYleiskaavan liikenne. Tiina Hulkko Yleiskaavatoimikunta
Yleiskaavan liikenne Tiina Hulkko Yleiskaavatoimikunta 1.10.2018 Aiheet Pyöräilyn baanat Joukkoliikenne Rautatiet ja metro Raitiotie Joukkoliikenteen runkoyhteydet Asemat, vaihtopaikat ja liityntäpysäköinti
LisätiedotSuunnittelualue. Suunnittelun lähtökohdat. Suunnittelutilanne. SÄKYLÄN KUNTA , tark Sivu 1 / 6
SÄKYLÄN KUNTA Sivu 1 / 6 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Ristolan asemakaavan muutos Suunnittelualue Varsinais-Suomen ELY-keskus on käynnistänyt tiesuunnitelman laatimisen valtatien 12 parantamiseksi
LisätiedotÖstersundomin suunnitteluyksikkö Kansakoulukatu 1, 4. krs, neuvotteluhuone. Jäsenet Mikko Aho puheenjohtaja. Pekka Söyrilä
HELSINKI, SIPOO JA VANTAA PÖYTÄKIRJA 1 Kokousaika maanantai 26.6.2017 klo 15:00 15:26 Paikka Helsingin kaupunki Östersundomin suunnitteluyksikkö Kansakoulukatu 1, 4. krs, neuvotteluhuone Läsnä Jäsenet
LisätiedotKarkkilan kaupungin lausunto Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan luonnoksesta
Ympäristölautakunta 20 05.03.2015 Kaupunginhallitus 65 23.03.2015 Karkkilan kaupungin lausunto Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan luonnoksesta 14/10.02.00/2014 Ympäristölautakunta 05.03.2015 20 Esittelijä:
LisätiedotELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen. Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö
ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen näkökulmasta Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö 30.8.2013 ELY:n tehtäviä (kytkös metsiin) Alueidenkäyttö, yhdyskuntarakenne
LisätiedotASEMAKAAVAN MUUTOS 2. KAUPUNGINOSA (SÄRKIKANGAS) KORTTELI 2033 TONTIT 2 JA 9. Kemijärven kaupunki, maankäyttö
ASEMAKAAVAN MUUTOS 2. KAUPUNGINOSA (SÄRKIKANGAS) KORTTELI 2033 TONTIT 2 JA 9 Kemijärven kaupunki, maankäyttö 1 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavan muutos 2.kaupunginosan (SÄRKIKANGAS),
LisätiedotMäntyharju Ote pöytäkirjasta 5/ (5) Kunnanhallitus Tekninen lautakunta, 18, Kunnanhallitus, 56,
Mäntyharju Ote pöytäkirjasta 5/2015 1 (5) Tekninen lautakunta, 18, 16.06.2015 Kunnanhallitus, 56, 22.06.2015 56 Lausuntopyyntö Päijät-Hämeen maakuntakaavaehdotuksesta MjuDno-2015-275 Tekninen lautakunta,
LisätiedotOlli Ristaniemi KOKONAISMAAKUNTAKAAVAN AJANTASAISTAMISTYÖN JA LIIKENNEJÄRJESTELMÄTYÖN KYTKENTÄ
23.10.2014 Olli Ristaniemi KOKONAISMAAKUNTAKAAVAN AJANTASAISTAMISTYÖN JA LIIKENNEJÄRJESTELMÄTYÖN KYTKENTÄ 1 MAAKUNTAKAAVAN TARKISTUKSEN AIKATAULU Syksy 2014 Kunta- ja sidosryhmäkierros puhtaalta pöydältä
LisätiedotKallahti Kallvik ry Palaute Uusimaakaava luonnokseen
Kallahti Kallvik ry 15.11.2018 Palaute Uusimaakaava 2050 -luonnokseen Uusimaakaava 2050 -luonnoksessa Helsingin Vuosaareen on merkitty Uudenmaan liiton Zonation-analyysin (2017, 2018) vastaisesti viheralue
LisätiedotPirkanmaan maakuntakaava 2040. Maakuntakaavaluonnos Tampereen läntiset väylähankkeet
Pirkanmaan maakuntakaava 2040 Maakuntakaavaluonnos Tampereen läntiset väylähankkeet Maakuntakaavafoorumi Vanha kirjastotalo, Tampere, 19.3.2015 Kaavaluonnoksen keskeinen sisältö Yleismääräykset Kehittämisvyöhykkeet
LisätiedotAloite Helsingin kaupungin, Vantaan kaupungin ja Sipoon kunnan yhteisen Östersundomin yleiskaavatyön käynnistämisestä
Valtuusto 94 01.11.2010 Aloite Helsingin kaupungin, Vantaan kaupungin ja Sipoon kunnan yhteisen Östersundomin yleiskaavatyön käynnistämisestä 1297/05.00.00/2010 KAAVJAOS 226 Kaavoitusjaosto 13.10.2010
LisätiedotLiite. Liikenteen ajankohtaiskatsaus Mkhall
Liite. Liikenteen ajankohtaiskatsaus Mkhall 26.3.2018 Savonradan kehittäminen on mukana IS:n kärkihankkeissa. Painopiste on ollut nykyisen rataverkon kehittämisessä ja nopeuden nostamisessa, yhteinen edunvalvonta
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
16-KAUPUNGINOSA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HANKE Nokian kaupunki, asemakaava Asemakaava koskee Nokian kaupungin 16. kaupunginosan kaavoittamatonta aluetta/ kiinteistöjä 536-407-24-3, 536-407-10-31,
LisätiedotUUDENMAAN LIITTO ESITYSLISTA 3/ Maakuntahallitus Lausunto Kirkkonummen kuntakeskuksen 2. vaiheen osayleiskaavasta 14/05.
UUDENMAAN LIITTO ESITYSLISTA 3/2016 1 Maakuntahallitus 14.03.2016 29 Lausunto Kirkkonummen kuntakeskuksen 2. vaiheen osayleiskaavasta 14/05.01/2016 MHS Tiivistelmä Kirkkonummen kunta pyytää lausuntoa Kuntakeskus
LisätiedotMIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?
MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? 2 maakuntakaavoitus on suunnittelua, jolla päätetään maakunnan tai useamman kunnan suuret maankäytön linjaukset. Kaava on kartta tulevaisuuteen Kaavoituksella ohjataan jokaisen arkeen
LisätiedotKaavajärjestelmä ja kaavojen sisältövaatimukset. Keski-Suomen ELY-keskus
Kaavajärjestelmä ja kaavojen sisältövaatimukset Keski-Suomen ELY-keskus 19.04.2017 MRL:N YLEINEN TAVOITE (MRL 1 ) Järjestää alueiden käyttö ja rakentaminen niin, että luodaan edellytykset hyvälle elinympäristölle
LisätiedotUudenmaan maakuntakaavan. uudistaminen. Kaavaluonnos valmistunut. Maakuntakaavan. uudistaminen
Uudenmaan maakuntakaavan uudistaminen Kaavaluonnos valmistunut Maakuntakaavan uudistaminen Maakuntakaavan uudistamisen (Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava) luonnos on valmistunut! Maakuntakaavan uudistamisessa
LisätiedotJohdatus maakuntakaavoitukseen Puuterminaaliseminaari 5.12.2013. Karoliina Laakkonen-Pöntys
Johdatus maakuntakaavoitukseen Puuterminaaliseminaari 5.12.2013 Karoliina Laakkonen-Pöntys Maakuntakaavoitustilanne Pirkanmaalla Ote Pirkanmaan 1. maakuntakaavasta Ote Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaavasta,
LisätiedotMaankäyttöjaosto/ Markanvändningssektionen Maankäyttöjaosto/ Markanvändningssektionen
Söderkullan osayleiskaavan 2015 kumoaminen, ehdotus / Planeförslag för upphävande av Söderkulla delgeneralplan 2015 310/10.02.02/2013 MAAJAOS 70 Maankäyttöjaosto / Markanvändningssektionen 28.8.2013 Valmistelija/Beredare:
LisätiedotHelsingin kaupunki Esityslista 9/ (7) Kaupunkisuunnittelulautakunta Ykp/
Helsingin kaupunki Esityslista 9/2015 1 (7) Käsiteltävä tässä kokouksessa 1 Kaupunkisuunnittelulautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle Östersundomin yhteisestä yleiskaavaehdotuksesta (a-asia) HEL 2012-014214
LisätiedotKauppa ja kaavoitus. Suomen Ympäristöoikeustieteen Seuran ympäristöoikeuspäivä Klaus Metsä-Simola
Kauppa ja kaavoitus Suomen Ympäristöoikeustieteen Seuran ympäristöoikeuspäivä 8.9.2011 OTL 2 Kauppa ja kaavoitus Esityksen sisältö Johdanto Maankäyttö- ja rakennuslain muutos 15.4.2011 Uusi 9 a luku Tausta
LisätiedotAluesuunnittelun vastuualue ja maakuntakaavoituksen tilanne Uudellamaalla
Aluesuunnittelun vastuualue ja maakuntakaavoituksen tilanne Uudellamaalla Kielellisten palvelujen toimikunta Uudenmaan liitto 8.12.2017 Heli Vauhkonen Aluesuunnittelun vastuualue Tehtävät Maankäyttö, maakuntakaava,
LisätiedotLausunnot Kaakkois-Suomen ELY-keskus Etelä-Karjalan liitto Etelä-Karjalan pelastuslaitos Liikennevirasto 4. 5.
Parikkalan kunta Koirniemen osayleiskaava 17.12.2014 Kaavaehdotus oli nähtävillä 26.6.2014 28.7.2014. Kaavaehdotuksesta saatiin 7 lausuntoa ja 1 muistutusta. Seuraavassa on lausunnot sekä kaavoittajan
LisätiedotSuunnitelmallinen vesialueiden käyttö. Riitta Murto-Laitinen
Suunnitelmallinen vesialueiden käyttö Riitta Murto-Laitinen 22.1.2014 Maakuntakaavoitus merialueilla MRL:n mukaista alueiden käytön suunnittelua Suomessa merialueiden suunnittelua koskevaa lainsäädäntöä
LisätiedotKANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2015
KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2015 2.6.2015 1 / 8 Maakuntakaavoitus Maakuntakaava on maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 132/1999) mukainen pitkän aikavälin yleispiirteinen suunnitelma maakunnan yhdyskuntarakenteesta
LisätiedotÖSTERSUNDOMIN YHTEINEN YLEISKAAVA
ÖSTERSUNDOMIN YHTEINEN YLEISKAAVA Ilkka Laine Projektipäällikkö suunnitteluvirasto Yleiskaava pähkinänkuoressa Pk-seutu laajenee itään 70 000 uutta asukasta 15 30 000 uutta työpaikkaa 5 uutta metroasemaa
LisätiedotMaakuntahallitus Lausunto Kirkkonummen kuntakeskuksen 2. vaiheen osayleiskaavasta 14/05.01/2016 MHS
Maakuntahallitus 29 14.03.2016 Lausunto Kirkkonummen kuntakeskuksen 2. vaiheen osayleiskaavasta 14/05.01/2016 MHS 14.03.2016 29 Tiivistelmä Kirkkonummen kunta pyytää lausuntoa Kuntakeskus 2. vaiheen osayleiskaavan
LisätiedotTurvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima maakuntakaavoituksessa. Petteri Katajisto Yli-insinööri 3. Vaihemaakuntakaavaseminaari 2.3.
Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima maakuntakaavoituksessa Petteri Katajisto Yli-insinööri 3. Vaihemaakuntakaavaseminaari 2.3.2012 Alueidenkäytön suunnittelun tavoitteet (maankäyttö- ja rakennuslaki
LisätiedotVALKEAKOSKEN KANAVAN SEUDUN EKOLOGINEN TARKASTELU
VALKEAKOSKEN KANAVAN SEUDUN EKOLOGINEN TARKASTELU LIITTYEN KAAVOITTAMISEEN Valkeakosken kaupunkisuunnittelu, 2013 Liito-orava SISÄLLYSLUETTELO 1. EKOLOGINEN KÄYTÄVÄ 1.1 Ekologisen käytävän määritelmä 2.
LisätiedotKirkonkylän osayleiskaava
Kirkonkylän osayleiskaava Yleiskaavapäällikkö Anita Pihala 8.6.2016 1 Osayleiskaavatyö alkaa... Miksi? Kirkonkylän kehittämistä varten laaditaan osayleiskaava, jossa ratkaistaan alueen maankäytölliset
LisätiedotHAKUMÄEN KAUPUNGINOSA (6), KORTTELI 15 MOISIONRINTEEN ALUE, ASEMAKAAVAN MUUTOS
Liite _ HAKUMÄEN KAUPUNGINOSA (6), KORTTELI 15 MOISIONRINTEEN ALUE, ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 29.8.2017 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitustoimi 2017 1. SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue
LisätiedotMaakuntakaavoituksen tarpeet. Ympäristösuunnittelija Timo Juvonen Varsinais-Suomen liitto
Maakuntakaavoituksen tarpeet Ympäristösuunnittelija Timo Juvonen Varsinais-Suomen liitto Esityksen runko 1. Kooste liittojen näkökulmista 2. Entäpä tulevaisuus? Onko kaavoissa merkitty ekologisten käytäviä,
LisätiedotKirkonkylän pienet asemakaavan muutokset 2018 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
SAVITAIPALEEN KUNTA Kirkonkylän pienet asemakaavan muutokset 2018 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 8.8.2018 Savitaipaleen kunta Osallistumis- ja arviointisuunnitelma I SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO...
LisätiedotITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVA YHTEENVETO ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVAN VAIKUTUKSISTA NATURA VERKOSTON ALUEISIIN
ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVA YHTEENVETO ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVAN VAIKUTUKSISTA NATURA 2000 -VERKOSTON ALUEISIIN 2007 1. Taustaa Natura 2000 verkosto on Euroopan Unionin kattava luonnonsuojelulle tärkeiden
LisätiedotMuutoksenhaku Helsingin kaupunginvaltuuston päätöksestä hyväksyä Vartiosaaren osayleiskaava (273 )
HELSINGIN HALLINTO-OIKEUDELLE ASIA VALITTAJA Muutoksenhaku Helsingin kaupunginvaltuuston päätöksestä hyväksyä Vartiosaaren osayleiskaava 26.10.2016 (273 ) Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ry.,
LisätiedotEsimerkki raideliikenteestä maakuntakaavassa Pirkanmaa Päärata Tampereelta etelään
Esimerkki raideliikenteestä maakuntakaavassa Pirkanmaa Päärata Tampereelta etelään 29.11.2017 Maakuntakaavoitusjohtaja Karoliina Laakkonen-Pöntys Pirkanmaan liitto Sisältö Pirkanmaan maakuntakaava 2040
LisätiedotPOHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI
POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI VALTAKUNNALLISTEN ALUEDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN OHJAAVUUS JOUNI LAITINEN 23.1.2012 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET (VAT) Valtioneuvosto päätti
LisätiedotUUSIMAA-KAAVA 2050: EHDOTUS. Liiteaineisto 3 Kumottavat merkinnät
UUSIMAA-KAAVA 2050: EHDOTUS Liiteaineisto 3 Kumottavat merkinnät Nähtävillä 8.10. 8.11.2019 0 Lukuohje Uusimaa-kaavan kaavaratkaisun lähtökohtana on, että Uusimaa-kaava kumoaa voimaan tullessaan aiemmat
LisätiedotÖstersundom-toimikunnan puheenjohtaja
HELSINKI, SIPOO JA VANTAA ESITYSLISTA Östk/1 1 K O K O U S K U T S U Kokousaika maanantai 26.6.2017 klo 15:00 Paikka Helsingin kaupunki Östersundomin suunnitteluyksikkö Kansakoulukatu 1, 4. krs, neuvotteluhuone
LisätiedotJanakkalan kunta Turenki
Janakkalan kunta Turenki 17.8.2015 1 Kauriinmaa etelä D:no 267/2015 Asemakaava ja asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee Turengin keskustan pohjoispuolella,
LisätiedotSUUNNITTELUPERIAATTEET
Uudenmaan liitto 10/2017 SUUNNITTELUPERIAATTEET Uusimaa-kaava 2050 Kaavan tärkeä raami: Tavoitteiden, suunnitteluperiaatteiden ja seutujen erityiskysymysten paketti Taustaselvitysten pohjalta Uusimaa-kaavalle
LisätiedotMaisemat maakuntakaavoituksessa
Maisemat maakuntakaavoituksessa Maankäyttö- ja rakennuslain arviointiin liittyvä työpaja 26.11.2012 Ympäristöministeriö Marja Mäntynen Oikeudellinen perusta Maakunnan suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten
LisätiedotUudenmaan liitto. Riitta Murto-Laitinen Aluesuunnittelusta vastaava johtaja. Uudenmaan liitto Nylands förbund
1 Uudenmaan liitto Riitta Murto-Laitinen Aluesuunnittelusta vastaava johtaja Ampumaradat ja kaavoitusprosessi CASE-metropolialue Ampumaratojen tulevaisuus seminaari, 5.3.2010 Johtaja Riitta Murto-Laitinen,
LisätiedotUudenmaan maakuntakaavan perusrakenne. - maakuntakaavan uudistamisen periaatteita. Maakuntakaavan. uudistaminen
Uudenmaan maakuntakaavan 2035 perusrakenne - maakuntakaavan uudistamisen periaatteita Maakuntakaavan uudistaminen Perusrakenne Maakuntakaavan perusrakenne on sanallinen kuvaus niistä periaatteista, joiden
LisätiedotSATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009
SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009 NAKKILAN TAAJAMAOSAYLEISKAAVAN Tarkistaminen ja laajentaminen 2010 SATAKUNNAN ALUESUUNNITTELUN YHTEISTYÖRYHMÄ 20.1.2011 * KAAVOITUSARKKITEHTI SUSANNA ROSLÖF Satakunnan
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 11/ (9) Kaupunginhallitus Kaj/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/2014 1 (9) 307 Lausunto Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle harkinnanvaraisen ympäristövaikutusten arviointimenettelyn (YVA) tarpeesta Östersundomin
LisätiedotMaakuntakaavat merialueilla. VELMU-seminaari Anne Savola Ympäristösuunnittelija, Satakuntaliitto
Maakuntakaavat merialueilla VELMU-seminaari 15.4.2010 Anne Savola Ympäristösuunnittelija, Satakuntaliitto Maakunnan liiton tehtävät Lakisääteinen kuntayhtymä Alueiden kehittämisviranomainen ja maakunnan
LisätiedotLausunto Raaseporin kaupungille Horsbäck-Läppin osayleiskaavan ehdotuksesta
Maakuntahallitus 138 25.09.2017 Lausunto Raaseporin kaupungille Horsbäck-Läppin osayleiskaavan ehdotuksesta 391/05.01/2017 MHS 25.09.2017 138 Tiivistelmä Kaavaehdotusvaiheessa Karjaan läntisen taajaman
LisätiedotVT 4:N MUUTOKSIIN LIITYVÄ LEIVONMÄEN ASEMAKAAVOJEN OSITTAINEN KUMOAMINEN JA MUUTOS SEKÄ ASEMAKAAVAN LAAJENNUS
VT 4:N MUUTOKSIIN LIITYVÄ LEIVONMÄEN ASEMAKAAVOJEN OSITTAINEN KUMOAMINEN JA MUUTOS SEKÄ ASEMAKAAVAN LAAJENNUS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 23.8.2017 Asemakaavan kumoaminen maantiealueelta Asemakaavan
LisätiedotKANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2014
KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2014 12.8.2014 1 / 8 Maakuntakaavoitus Maakuntakaava on maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 132/1999) mukainen pitkän aikavälin yleispiirteinen suunnitelma maakunnan yhdyskuntarakenteesta
LisätiedotKotka KORKEIN HALLINTO-OIKEUS PL HELSINKI. Lausuntopyyntö , 0066, 0095, 0120, 0126/1/11
1 Kotka 21.3.2011 KORKEIN HALLINTO-OIKEUS PL 180 00131 HELSINKI Lausuntopyyntö 23.2.2011 0036, 0066, 0095, 0120, 0126/1/11 Kymenlaakson Liiton lausunto Kymenlaakson maakuntakaavasta, maaseutu ja luonto,
LisätiedotKESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE
Liite 17 / Ymp.ltk 18.2.2014 / 25 KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.2.2014 tark. 16.12.2014 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitus-
LisätiedotPERÄMEREN RANNIKKOALUEELLE SIJOITTUVAT ALLE 10 VOIMALAN TUULIVOIMA-ALUEET
PERÄMEREN RANNIKKOALUEELLE SIJOITTUVAT ALLE 10 VOIMALAN TUULIVOIMA-ALUEET Kohdekuvaukset 19.10.2017 2 Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Perämeren rannikkoalue... 4 2 Tarkasteltavat alueet... 4 3 Kohdekuvaukset...
LisätiedotNEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA. Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS. Strateginen maankäytönsuunnittelu 3.2.2015 TK
NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS Neulaniemen rakennemallien kuvaus VE1 Vuoristotie Malli pohjautuu kahteen tieyhteyteen muuhun kaupunkirakenteeseen. Savilahdesta tieyhteys
Lisätiedot