V u o s i k e r t o m u s

Transkriptio

1 Vuosikertomus 2011

2 Tulosjulkistuspäivät ja yhtiökokous 2012 Oral Hammaslääkärit Oyj:n taloudellinen informaatio vuonna 2012 julkaistaan seuraavasti: Tilinpäätöstiedote vuodelta 2011 perjantaina Osavuosikatsaus 1-3 kk/2012 perjantaina Osavuosikatsaus 1-6 kk/2012 perjantaina Osavuosikatsaus 1-9 kk/2012 perjantaina ORAL HAMMASLÄÄKÄRIT OYJ Vuosikertomus 2011 Yhtiön taloudellinen informaatio julkaistaan suomeksi. Oral Hammaslääkärit Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidetään torstaina klo Helsingissä. Sijoittaja- ja talousasioissa palvelevat Toimitusjohtaja Martin Forss, puhelin Talousjohtaja Lauri Larjavaara, puhelin Sähköpostiosoitteet ovat muotoa Xxxxxxxxxx 1

3 PÖRSSITIEDOTTEET 2011 Korkein hallinto-oikeus hylkäsi tappioiden vähennysoikeuden, Oral Hammaslääkärit Oyj:n ylimääräinen yhtiökokous peruttu ( ) Kutsu Oral Hammaslääkärit Oyj:n ylimääräiseen yhtiökokoukseen ( ) Martin Forss Oral Hammaslääkärit Oyj:n toimitusjohtajaksi ( ) Liiketulos kääntyi jälleen positiiviseksi Oral Hammaslääkärit Oyj:n osavuosikatsaus ( ) Oralin tulosjulkistuspäivät ja yhtiökokous 2012 ( ) Oral Hammaslääkärit Oyj fuusioi tytäryhtiöitään ( ) Liikevaihto kasvoi, tulos jäi odotuksista Oral Hammaslääkärit Oyj:n osavuosikatsaus ( ) Oral Hammaslääkärit Oyj:n vuoden 2011 liikevaihto kasvaa mutta liiketulos jää ennakoidusta ( ) Oral Hammaslääkärit Oyj:n toimitusjohtaja vaihtuu ( ) Hovioikeuden hylkäävä päätös koskien Jukka Aution Oralia vastaan nostamaa kannetta lainvoimaiseksi ( ) Liikevaihto kasvoi vahvasti Oral Hammaslääkärit Oyj:n osavuosikatsaus ( ) Oral Hammaslääkärit Oyj:n uutta osaketta rekisteröity ( ) Oral Hammaslääkärit Oyj:n yhtiökokouksen päätökset ja hallituksen järjestäytyminen ( ) Oral Hammaslääkärit Oyj:n hallitus hyväksyi uuden osakkeen merkinnät ( ) Oralin tilinpäätös ja yhtiökokouksen materiaali julkaistu ( ) Kutsu Oral Hammaslääkärit Oyj:n varsinaiseen yhtiökokoukseen ( ) Liikevaihto kasvoi, liiketulos kaksinkertaistui - Oral Hammaslääkärit Oyj:n tilinpäätöstiedote ( ) Oral Hammaslääkärit Oyj:n hallitus päätti suunnatusta osakeannista ja hyväksyi uuden osakkeen merkinnät ( ) Oral Hammaslääkärit Oyj:n tiedotustilaisuus klo ( ) Oral Hammaslääkärit Oyj:n uudet osakkeet merkitty kaupparekisteriin ( ) Oral Hammaslääkärit Oyj:n merkintäetuoikeusanti merkittiin täysimääräisesti ( ) Oral Hammaslääkärit Oyj:n tilinpäätöstiedotteen 2010 julkistaminen ( ) AML 2. luvun 9. pykälän muk. ilmoitus omistusosuuksien muuttumisesta Oral Hammaslääkärit Oyj:ssä ( ) AML 2. luvun 9. pykälän muk. ilmoitus omistusosuuksien muuttumisesta Oral Hammaslääkärit Oyj:ssä ( ) Oral Hammaslääkärit Oyj:n merkintäetuoikeusantia koskevan esitteen hyväksyntä ja julkistaminen ( ) Oral Hammaslääkärit Oyj:n hallitus on päättänyt noin kuuden miljoonan euron merkintäetuoikeusannin järjestämisestä ja sen ehdoista ( ) Pörssitiedotteet löytyvät Oralin verkkosivuilta osoitteesta Yhtiö Pörssitiedotteet SISÄLTÖ Tiedotteiden vuosikooste 2 Oral lyhyesti 5 Toimitusjohtajan katsaus 6 Toimintaympäristö 8 Liiketoimintakatsaus 10 Henkilöstö 14 Johtoryhmä 16 Kliinisen hoidon neuvottelukunta 18 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 19 Tilinpäätös Hallituksen toimintakertomus Tuloslaskelma, konserni Tase, konserni Laskelma oman pääoman muutoksista, konserni Rahavirtalaskelma, konserni Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Emoyhtiön tilinpäätös Osakkeet ja osakkeenomistajat Hallitus Tilinpäätöksen allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus 70

4 Palvelua valtakunnallisesti 23 Oral-asemaa koko Suomessa Oral Hammaslääkärit lyhyesti Oral Hammaslääkärit Oyj on monipuolisia suu- ja hammasterveyden palveluja tuottava yhtiö. Vuoden 2011 lopussa Oral-ketjuun kuului 23 hammaslääkäriasemaa ja oma hammaslaboratorio. Oral Hammaslääkäriasemia oli vuoden lopussa Espoossa, Helsingissä, Hämeenlinnassa, Joensuussa, Jyväskylässä, Järvenpäässä, Kuopiossa, Lahdessa, Mikkelissä, Vaasassa, Vihdin Nummelassa, Porissa, Seinä joella, Tampereella, Torniossa, Turussa ja Vantaalla. Asemilla työskenteli vuoden 2011 lopussa 700 suu- ja hammasterveyden ammat tilaista. Yhtiön tavoitteena on liikevaihdon kasvattaminen 80 miljoonaan euroon vuoden 2015 loppuun mennessä. Tulostavoitteena on vähintään kymmenen prosentin liiketulos vuonna Kasvua haetaan erityisesti suurista kaupungeista sekä yritysostoin että nykyisiä asemia laajentamalla. Oral haluaa olla hammas - terveysalan johtava suomalainen brändi. Vuonna 2011 Oral Hammaslääkärit Oyj:n liikevaihto kasvoi 17,5 prosenttia ja oli 46,3 miljoonaa euroa. Yhtiö lisäsi alkuvuonna tarjontaansa merkittävästi, mutta asemien laajennuksia ei vielä saatu suunnitellusti käyttöön, mikä näkyi liiketuloksen heikentymisenä. Liiketulos vuonna 2011 oli 0,03 miljoonaa euroa. Oralin tavoitteena vuonna 2012 on yli 50 miljoonan euron liikevaihto ja liiketuloksen parantaminen merkittävästi vuodesta Oral-asemaa pääkaupunkiseudulla Helsingin Hakaniemeen avattiin täyden palvelun hammaslääkäriasema maaliskuussa Kuvassa suuhygienisti Cecilia Kauppinen. Avainluvut Avainluvut Hoitokäyntejä Liikevaihto, milj. euroa 46,3 39,4 32,3 26,0 15,9 Käyttökate, milj. euroa 2,7 3,6 2,4 0,9-0,2 Oral lyhyesti Hoitokäynnit 250 tuhatta Liikevaihdon kehitys 45 milj. euroa Liikevoiton kehitys 1,5 milj. euroa 1 0, ,5-1 Henkilöstömäärän kehitys 600 henkilöä Liiketulos, milj. euroa 0 1,6 0,8-0,4-1 Osakekohtainen tulos, euroa -0,04 0,15 0,05-0,08-0,13 Oma pääoma/osake, euroa 1,65 1,5 1,3 1,2 1,2 Omavaraisuusaste, % Taseen loppusumma milj. euroa 28 24,1 19,7 18,7 13,6 Henkilöstö keskimäärin Oral lyhyesti 4 5

5 Vahva kasvu jatkui Vuosi 2011 oli Oralissa laajentumisen vuosi. Kasvatimme toimipisteverkkoamme Joensuuhun ja Kuopioon, ja lisäsimme tarjontaamme ammattilaisen voimin uusissa tiloissa Tapiolan Vesiputoustalossa maaliskuussa Siitä tulee yksi ketjumme suurimmista täyden palvelun asemista. merkittävästi myös olemassa olevilla asemillamme. Monipuolisia erikoishammaslääkäripalveluita tarjo- Liikevaihtomme kasvoi 17,5 prosenttia. Liike- avat suurasemat palvelevat luonnollisesti myös muita vaihdon kasvusta lähes puolet muodostui olemassa alueensa Oral-asemia. olevien asemien laajennuksista ja vahvistuneista Keskeinen osa kasvustrategiaamme on työpaikka- asiakasmääristä ja hieman yli puolet yritys- ja liike- hammaslääkäripalveluiden kasvattaminen. Yhä toimintakaupoista. useammat työnantajat ovat viime aikoina osoittaneet Emme kuitenkaan saaneet hyödynnettyä alku - kiinnostusta työnantajan osin tai kokonaan kustan- vuonna valmistuneita hoitotiloja suunnitellussa tamia hammaslääkäripalveluita kohtaan, ja olem- aikataulussa, mikä näkyi tuloksen heikentymisenä. mekin nyt kehittämässä erilaisille organisaatioille Kasvuhakuisen alkuvuoden jälkeen keskityimme soveltuvia hammashoidon palvelupaketteja. Lisäksi loppuvuonna kannattavuuteen, mutta emme vielä selvitämme yhteistyömahdollisuuksia sekä julkisen onnistuneet saamaan käyttöasteita riittävän hyvälle sektorin että opiskelijahammashuollon organisaa - tasolle. Tärkein tavoitteemme on edelleen nostaa tioiden kanssa. asemien ja konserniin vuonna 2010 hankitun Uskon, että Oralilla on ainoana valtakunnallisena hammaslaboratorion käyttöasteita. Lisäämme mark- hammasterveysalan ketjuna hyvät mahdollisuudet kinointia ja Oralin näkyvyyttä sekä rekrytoimme menestyä sekä perinteisen yksityissektorin palvelun- edelleen hammaslääkäreitä niille asemille, joilla on tarjoajana että uusilla toimintamalleilla julkisen tilaa uusille tekijöille ja asiakkaille. Toiminnan sektorin ja eri organisaatioiden yhteistyökumppa- tehostamiseksi olemme aloittamassa mittavaa tieto- nina. järjestelmien uudistusta. Kiitän kuluneesta vuodesta lämpimästi kaikkia Kannattavuuden parantamisen ohella tavoit- Oral-asemilla työskenteleviä sekä yrityksemme Toimitusjohtajan katsaus Martin Forss aloitti Oral Hammaslääkärit Oyj:n toimitusjohtajana marraskuussa teemme on yhä laajentua uusille paikkakunnille ja vahvistaa nykyisten asemiemme tarjontaa. Asemien tarjontaa kasvatamme nyt erityisesti yritysjärjestelyin. Tästä hyvä esimerkki on joulukuussa hankittu Olarin Hammaslääkäriasema Oy, joka yhdistetään Oralin Tapiolan asemaan. Uusi Oral Hammaslääkärit Tapiola aloittaa yli 40 hammasterveyden asiakkaita, omistajia, sijoittajia ja yhteistyökump - paneita. Martin Forss toimitusjohtaja Toimitusjohtajan katsaus 6 7

6 Suu- ja hammasterveyden arvostus kasvaa Toimintaympäristö Hammasterveyspalveluiden kysyntää lisäävät väestön ikääntyminen sekä terveyden ja hyvinvoinnin kasvava arvostus. Suu- ja hammasterveyden markkinat jakaantuvat Suomessa kahteen arvoltaan lähes yhtä suureen osaan eli julkiseen ja yksityiseen hammasterveysmarkkinaan. Julkinen terveydenhuolto on keskittynyt hammasterveyden peruspalveluihin ja kattaa asiakasmäärältään suuremman ja nuoremman joukon potilaita kuin yksityinen sektori. Yksityisillä hammaslääkäriasemilla puolestaan tehdään huomattavasti enemmän vaativia erikoistoimenpiteitä. Suu- ja hammasterveyspalveluiden markkinat ovat Oralin arvioiden mukaan Suomessa yhteensä noin 900 miljoonaa euroa. Se on noin kuusi prosenttia koko terveydenhuollon menoista. Aikuisista puolet käy yksityisellä Suomalaiset käyvät vuosittain noin 2,8 miljoonaa kertaa hammaslääkärissä. Näistä 1,8 miljoonaa käyntiä tehdään terveyskeskuksiin ja noin miljoona yksityisille hammaslääkäriasemille. Suomalaisista aikuisista noin puolet käyttää tällä hetkellä yksityisiä hammaslääkäripalveluja. Julkisin varoin rahoitettua suun terveydenhuoltoa on Suomessa pitkään kehitetty ensisijaisesti lasten ja nuorten aikuisten tarpeisiin, vaikka ikärajat yhteiskunnan tukemista hammashoitopalveluista poistuivat jo vuonna Varsinkaan aikuisten tarvitsemia erikoishammaslääkäripalveluja ei ole terveyskeskuksissa kysyntää vastaavasti. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen selvityksen mukaan joka viides suomalainen asuu alueella, jossa on vaikea saada hammashoitoa lakisääteisen puolen vuoden aikana. Julkisen hammashoidon jonoja on pyritty purkamaan muun muassa elokuussa 2009 voimaan astuneella lailla sosiaali- ja terveydenhuollon palvelu - setelistä. Palvelusetelillä potilaalle voidaan laatia yksityisellä hammaslääkäriasemalla akuutin hoidon lisäksi kokonaisvaltainen hoitosuunnitelma, ja potilas voi myös maksaa osan hoidostaan itse, mikäli hän haluaa perusteellisempaa hoitoa tai esimerkiksi kalliimpia paikka-aineita kuin mitä palveluseteli kattaa. Palvelusetelin käyttö on kuitenkin ollut odotettua hitaampaa, ja käyttö vaihtelee huomattavasti kunnittain. Osa kunnista paikkaa hammaslääkärivajetta ostamalla hammaslääkäripalveluita yksityisiltä lääkäriketjuilta. Jako yksityiseen ja julkiseen markkinaan on alkanut elää myös siten, että terveyden - huollon ulkoistuksia kunnille tarjoavat yritykset avaavat vastaanottoja, joissa hoidetaan sekä kunnan maksamia että yksityisiä asiakkaita. Suun terveyspalveluiden kysyntä kasvaa Suu- ja hammasterveyspalveluiden kokonaiskysynnän arvioidaan kasvavan lähivuosina tasaisesti. Kysyntää lisäävät sekä väestön ikääntyminen että terveyden, hyvinvoinnin ja ulkonäön kasvava arvostus. Lääketieteen kehittyminen lisää myös tietoa suu- ja hammasterveyden merkityksestä muuhun terveyteen. Esimerkiksi Suomessa yleisen parondontiitin aiheuttamalla iensairaudella on havaittu olevan yhteys sepelvaltimotautiin. Hammaslääketieteen kehittyminen tuo markkinoille myös yhä parempia hoitomenetelmiä. Väestön ikääntyminen lisää suu- ja hammaster - veyspalveluiden kysyntää, koska yhä suuremmalla osalla vanhuksista on omat hampaat. Myös ostovoiman kasvu lisää vaativien, yksityisellä hammasterveyssektorilla tehtävien toimenpiteiden kysyntää sekä vanhusväestössä että nuorempien keskuudessa. Lisääntyviä erikoishammashoidon palveluita ovat esimerkiksi vaurioituneen hampaan tilalle istutettava keinojuuri eli implantti sekä protetiikka, keraamiset paikat ja esteettinen hammashoito. Lisäksi hammashoitoa pelkäävät potilaat osaavat hakeutua pelkopotilaiden hoitoon erikoistuneelle lääkärille, ja lasten hammashoitoon halutaan lapsi - potilaisiin erikoistuneita lääkäreitä. Yksityisten hammasterveyspalveluiden kysynnän odotetaankin kasvavan pitkällä aikavälillä keskimääräistä talouskasvua nopeammin. Kilpailu yksityisen hammasterveyden markkinoilla on viime vuosina lisääntynyt erityisesti pääkaupunkiseudulla. Yksityisten hammaslääkäripalveluiden kysyntään vaikuttavat hoidon lukumäärällisen ja laadullisen tarpeen lisäksi myös Kansaneläkelaitoksen maksamat korvaukset ja kuntien käyttämien ostopalveluiden määrä. Vuonna 2012 Kela-korvaus laajenee siten, että myös suuhygienistin antama hoito tulee sairas - vakuutuslain mukaisen Kelan suorakor vauksen piiriin. Kaikilla Oral-asemilla on oma digitaalinen röntgenlaitteisto. Helsingin Erottajan asemalla toimii Oral Röntgen, jossa on lisäksi 3D-kuvan - tamislaitteisto ja jossa työskentelee kuvien tulkintaan erikoistunut radiologi. Oral Röntgen palvelee myös Oral-ketjun ulkopuolisia asiakkaita. Kuvassa asemavastaava Anne Hämäläinen Oral Hakaniemestä Helsingistä. Erikoishammaslääkäreistä pulaa koko Suomessa Hammaslääkäreistä noin puolet työskentelee terveyskeskuksissa ja puolet yksityishammaslääkäreinä. Erikoishammaslääkäreistä kaksi kolmasosaa työskentelee yksityisellä sektorilla. Oralissa erikoishammaslääkäreiden osuus lääkärikunnasta on keskimääräistä suurempi. Suomen hammaslääkäriliiton tekemän kyselyn mukaan hammaslääkäripula vaikeuttaa hoitotakuun toteuttamista yli 70 prosentissa terveyskeskuksia. Suurin pula sekä yksityisellä että julkisella sektorilla on erikoishammaslääkäreistä. Asukasmäärään nähden Suomessa on hammaslääkäreitä riittävästi, mutta alueelliset erot ovat suuria ja osa-aikatyö yleistä. Hammaslääkäreiden keski-ikä on korkea, mihin yhtenä syynä on hammaslääkärien poikkeuksellisen pienet koulutusmäärät 1990-luvun lopulla. Hammaslääkärikoulutuksen aloittaminen uudelleen Itä-Suomen yliopistossa Kuopiossa tuo alalle uusia osaajia kuluvan vuosikymmenen puolivälissä. Työyhteisö kiinnostaa nuoria lääkäreitä Yksityiset hammaslääkäripalvelut koostuvat Suomessa suurelta osin yksittäisistä hammaslääkäriasemista ja yksittäisten ammatinharjoittajien vastaanotoista. Noin puolet hammaslääkäreistä työskentelee 1-3 hammaslääkärin vastaanotoilla. Hammaslääkäreiden työskentelytavat ovat kuitenkin ammattikunnan nuorentumisen myötä muuttumassa suurempia työyhteisöjä suosiviksi. Yhden hammaslääkärin vastaanotolla työskentelevien määrä on selkeästi vähentynyt ja yrittäjien osuus valmistuneista hammaslääkäreistä pienentynyt. Erityisesti nuoret hammaslääkärit arvostavat hyvin toimivaa ammatillista tukiverkkoa. Oral Hammaslääkärit Oyj on Suomen ainoa valtakunnallisesti hammaslääkäripalveluita tarjoava yritys, joka toimii yhtenäisellä ketjukonseptilla ja brändillä kaikissa toimipisteissään. Elokuusta 2010 lähtien konserniin on kuulunut myös oma hammaslaboratorio, josta hammaslääkärit voivat keskitetysti tilata muun muassa potilaskohtaiset hammaskruunut, sillat, proteesit ja urheilusuojat. Oralin markkinaosuus oli vuoden 2011 lopussa hieman yli 10 prosenttia yksityisestä hammasterveyden markkinasta. Hammasterveyspalveluita säätelee mm. laki yksityisestä terveydenhuollosta, laki potilaan asemasta ja oikeuksista, laki terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista, henkilötietolaki ja potilasvahinkolaki. Keskeiset toimintaa valvovat erityisviranomaiset ovat Valvira, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, TUKES (Turvatekniikan keskus), STUK (Säteilyturvakeskus) ja aluehallintovirastot. Toimintaympäristö 8 9

7 Liiketoimintakatsaus Kasvua asemalaajennuksin ja yritysostoin Oral laajeni Itä-Suomeen ja vahvisti asemaansa myös pääkaupunkiseudulla. Oral Hammaslääkärit Oyj on monipuolisia suu- ja hammasterveyden palveluja tuottava yhtiö, jonka hammaslääkäriasemilla työskenteli vuoden 2011 lopussa noin 700 alan ammattilaista. Oral-ketjuun kuuluu 23 hammaslääkäriasemaa, joissa on yhteensä 139 hoitoyksikköä eli täysin varusteltua hoitohuonetta sekä oma hammaslaboratorio. Hoitokäyntejä asemille tehtiin vuoden aikana , mikä on 11 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Oral hakee kasvua erityisesti suurista kaupungeista. Tärkeää on myös asemien hyvä ja näkyvä sijainti ja helppo saavutettavuus. Hyvä saavutettavuus tarkoittaa sujuvia liikenneyhteyksiä ja helppoa ja nopeaa ajanvarausta sekä mahdollisuutta saada vastaanottoaika myös kiireellisissä tapauksissa. Oral Erottajalla Helsingissä toimii lisäksi päivystys juhlapyhinä ja viikonloppuisin. Oral-asemia Itä-Suomeen Vuosi 2011 oli Oralille jälleen laajentumisen vuosi. Tarjontaa lisättiin avaamalla uusia ja laajentamalla olemassa olevia asemia. Hoitoyksiköiden määrä kasvoi 139:ään, mikä tarkoittaa 19 uutta hoito - yksikköä. Kokonaan uusia kaupunkeja Oral-ketjussa ovat Kuopio ja Joensuu. Kuopion torin laidalle avattiin Oral-asema maaliskuussa sen jälkeen, kun Oral oli ostanut Kuopion Hammaslaser Oy:n toiminnan. Kaupasta sovittiin joulukuussa 2010 ja Hammaslaser aloitti osana Oral-ketjua Oral Hammaslääkärit Kuopio on viidellä hoitoyksiköllään Kuopion suurimpia hammaslääkäriasemia, jossa työskentelee yleishammaslääkäreiden lisäksi kolme erikoishammaslääkäriä. Asiakastyyty - väisyyskyselyn mukaan 98 prosenttia Oralin asiakkaista pitää hoitotapahtumaa onnistu - neena. Kuvassa suuhygienisti Raisa Lappalainen Oral Hakaniemestä Helsingistä. Maaliskuussa aloitti myös laajennettu Helsingin Hakaniemen asema uusissa tiloissa. Oral oli sopinut vuoden 2010 lopussa ostavansa Helsingin Hakaniemessä toimivan kahden hoitoyksikön Deltadent Oy:n liiketoiminnan. Deltadent yhdistettiin Oralin Hakaniemen asemaan ja samalla Oral Hakaniemen hoitohuoneiden määrää lisättiin yhteentoista. Tarjontaa laajennettiin merkittävästi myös Helsingin Erottajalla, jonka tilat kaksinkertaistuivat vuoden 2011 alussa. Remontissa ajanmukaistettiin hoito- ja odotustilat sekä henkilökunnan tilat ja lisättiin hoitoyksiköitä kahdeksasta kolmeentoista. Syyskuun alussa avattiin Oral Hammaslääkärit Joensuu, jolloin Joensuusta hankittu kuuden hoitoyksikön Teräskulman Hammaslääkäriasema Oy siirtyi Oral-ketjuun. Joensuun tarjontaa on hyvän kysynnän ansiosta vahvistettu myös uusilla hammaslääkäreillä. Erikoishammaslääkäripulasta kärsivälle alueelle on saatu rekrytoitua myös useita erikoishammaslääkäreitä. Näitä ja muita Oral-asemia täydennettiin lisäksi pienemmillä, yhden tai kahden hammaslääkärin asemahankinnoilla. Asiakasvirran kasvattaminen on yritys- ja liiketoimintakaupoilla selvästi nopeampaa ja tehokkaampaa kuin mitä uusia hammaslääkäreitä rekrytoimalla saavutetaan. Yritys- ja liiketoimintakauppojen lisäksi tarjontaa kasvatettiin rekrytoimalla uusia hammaslääkäreitä ja lisäämällä osa-aikaisten lääkärien tuntitarjontaa. Hammaslääkärien määrän lisääminen on kasvattanut merkittävästi myös hammashoitajien tarvetta. Joulukuun lopussa Oral osti Olarin hammaslääkäriasema Oy:n liiketoiminnan ja ilmoitti avaavansa Espoon Tapiolaan uuden suuraseman maaliskuussa Olarin hammaslääkäriasema aloittaa tuolloin osana Oral-konsernia ja siirtyy yhdessä Oralin jo aiemmin Tapiolassa toimineen hammaslääkäriaseman kanssa uusiin yhteisiin tiloihin Tapiolan keskustaan. Uudella täydenpalvelun hammaslääkäriasemalla on 11 hoito yksikköä. Kaikki uudet asemat on toteutettu Oralin yhtenäisen ulkoasun ja ilmeen mukaisesti. Vuonna 2010 aloitettu brändiuudistus on viety läpi koko ketjussa. Uusia toimintamalleja opiskelijaterveydenhuollossa Hammaslääkäriasemien lisäksi Oral-konserniin kuuluu vuonna 2010 hankittu hammaslaboratorio. Hammaslaboratorioiden käyttö on alalla tyypillisesti hyvin hajanaista, ja myös Oralin hammaslääkärit käyttävät useiden hammaslaboratorioiden palveluita. Konsernin oman hammaslaboratorion käyttö lisääntyi vuoden aikana tasai- Kliinisen hammashoidon erikoishammaslääkäri, parodontologi Juha Oittinen hoitaa Oral Hakaniemessä hampaan kiinnityskudossairauksista kärsiviä potilaita. Tulehduksen aiheuttama sairaus on usein oireeton mutta saattaa johtaa hoitamattomana hampaiden irtoamiseen. Hoitomenetelmät ovat viime vuosina paran tuneet, ja yhä vaikeampia potilaita voidaan kun touttaa. Kuntoutus tarkoittaa, että hammasta ympäröivä kiinnityskudoksen tulehdus saadaan poistettua ja hammas saadaan uudelleen kiinnittymään sitä ympäröiviin kudoksiin. Hoitomenetelmiin kuuluvat mm. hampaiden juurten pintojen puhdistus ja kiillotus, antibioottihoito, purennan tasapainotusja parodontologinen kirurgia sisältäen luusiirteet, kalvoterapian, sidekudossiirteet sekä proteiinilääkkeen viemisen juuren pinnalle. Hammaslääketieteellisen osaamisen lisäksi työssäni on erittäin tärkeää potilaan motivointi, sillä hoidon onnistuminen edellyttää aina potilaalta hyvää suuhygieniaa. Erikoishammaslääkärin työ on tiimityötä eri alojen erikoishammaslääkäreiden, kuten minun työssäni usein protetiikan tai suukirurgian spesialistien kanssa. Potilastapauksista keskustellaan lähettävän yleis - hammaslääkärin kanssa ja tiiviseen yhteistyöhön osallistuvat myös suuhygienistit. Pidän työstäni Oralissa, koska saan keskittyä omaan erikoisalaani ja tehdä samalla työtä muiden erikoisosaajien kanssa. Myös uudet ja korkealaatuiset välineet tekevät työskentelystä miellyttävää. Liiketoimintakatsaus 10 11

8 sesti. Keskittämällä hankintoja omaan hammas - laboratorioon saavutetaan säästöjä tarveaine- ja laitehankinnoissa sekä hankintojen hallinnoinnissa. Oral pyrkii kehittämään myös digitaalisen teknologian hyödyntämistä hammaslaboratoriotoiminnassa. Hammaslaboratoriot toimittavat hammaslääkäreille muun muassa potilaskohtaiset hammaskruunut, sillat, proteesit ja urheilusuojat. Syyskuussa aloitettiin uudenlainen yhteistyö Seinäjoella, kun Ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiö (YTHS) päätti kilpailutuksen jälkeen ostaa ammattikorkeakouluopiskelijoiden perushammashoidon Oral Hammaslääkärit Seinäjoelta. Järjestely on ollut suosittu ja saatu palaute erittäin positiivista. Seinäjoen sopimus on valtakunnallinen pilotti, joka jatkuu heinäkuuhun 2014 saakka. Parhaillaan kartoitetaan yhteistyön laajentamismahdollisuuksia muillekin paikka - kunnille. hammaslääkäreitä 59. Oralissa työskentelee iensai - rauksien, oikomishoidon, kariologian, lasten hammashoidon, paikkaus- ja juurihoidon, protetiikan ja purennan kuntoutuksen, suupatologian sekä suuja leukakirurgian ja radiologian erikoishammas - lääkäreitä. Yrityksille tarjottavien palveluiden eli työpaikkahammashuollon osuus liikevaihdosta oli kuluneena vuonna noin kuusi prosenttia. Vuoden aikana solmittiin noin 60 työpaikkahammashoitosopimusta pienten ja keskisuurten yritysten kanssa. Niissä työnantaja maksaa yleensä osan hammashoidosta. Joissakin tapauksissa työnantaja vastaa hoidon kuluista kokonaisuudessaan. Oralin tavoitteena on tuoda uusia toimintamalleja työpaikkahammashuoltoon vuoden 2012 aikana. Oral pyrkii kasvattamaan edelleen sekä erikoishammaslääkäripalveluiden että työterveyshammashuollon tarjontaansa. Tavoitteet vuodelle 2012 Oralin keskeinen tavoite vuonna 2012 on hoitoyksiköiden käyttöasteiden nostaminen. Tavoitteena on parantaa liiketulosta merkittävästi vuodesta 2011 ja kasvattaa liikevaihtoa yli 50 miljoonan euron. Kasvua tavoitellaan edelleen sekä asemaverkkoa laajentamalla että kasvattamalla olemassa olevien asemien tarjontaa ja käyttöasteita erityisesti yritysjärjestelyin. Oralissa on myös lasten hammashoitoon erikoistuneita lääkäreitä ja hoitajia. Kuvassa suuhygienisti Cecilia Kauppinen Oral Hakaniemestä Helsingistä. Liikevaihto kasvoi, mutta alhaiset käyttöasteet söivät tulosta Liiketoimintakatsaus Sari Lomu Joensuusta myi hammaslääkäriyrityksensä Oralille syksyllä Yrittäjänä valmistumisestaan asti toiminut Sari Lomu nauttii työstään hammaslääkärinä. Hammaslääkärin työssä yhdistyvät palvelu, käsityö ja lääketieteellinen tietotaito. Asiakas saa parasta hoitoa vain silloin, kun kaikki nämä elementit ovat kunnossa. Ammatin hyviä puolia on myös mahdollisuus oppia koko ajan lisää. Kurssien ja varsinaisen koulutuksen lisäksi oppia saa omasta työyhteisöstä. Sari Lomu laajensikin omaa yritystään jo varhaisessa vaiheessa, sillä mahdollisuus keskustella hoitovaihtoehdoista kollegoiden kanssa on ollut hänelle aina tärkeää. Tällä hetkellä Joensuun Oral-asemalla työskentelee yli 10 hammaslääkäriä, joista neljä on erikoishammaslääkäreitä. Muuta hoitohenkilöstöä asemalla on noin 15. Oralissa Sari Lomu iloitsee uudesta vapaudestaan keskittyä pelkästään hoitotyöhön ilman vastuuta henkilöstöhallinnosta, kirjanpidosta ja muista yritystoiminnan vaatimuksista. Hallinnolliset työt tuntuivat välillä raskailta, sillä aina piti olla valmis tekemään esimerkiksi uusia työjärjestelyitä, jos hoitaja tai lääkäri sairastui. Nyt voin olla enemmän läsnä potilaiden kanssa. Myös omalla asemalla pidetty sisäinen koulutus muun muassa röntgentutkimuksista ja suuhygienistipalveluista on osoittanut ison talon taustatuen toimivan. Oral Hammaslääkärit Oyj:n tavoitteena on liikevaihdon kasvattaminen 80 miljoonaan euroon vuoden 2015 loppuun mennessä. Tulostavoitteena on vähintään kymmenen prosentin liiketulos liikevaihdosta vuonna Vuonna 2011 Oralin liikevaihto kasvoi 17,5 prosenttia ja oli 46,3 miljoonaa euroa. Kasvusta 53 prosenttia syntyi yritys- ja liiketoimintakauppojen seurauksena ja 47 prosenttia orgaanisesti asemien laajennusten ja rekrytoitujen hammaslääkärien myötä. Liikevoitto jäi 0,03 miljoonaan euroon, kun se edellisenä vuonna oli 1,6 miljoonaa euroa eli 4,1 prosenttia liikevaihdosta. Tulostavoitteista jäätiin, koska alkuvuonna valmistuneita laajennuksia ei saatu käyttöön suunnitellussa aikataulussa. Lop - puvuonna keskityttiin käyttöasteiden parantamiseen muun muassa täydentämällä laajennettuja asemia yhden tai kahden hammaslääkärin asemahankinnoilla ja lisäämällä erityisesti alueellista markkinointia. Käyttöasteiden nostaminen on keskeisin tavoite myös vuonna Kasvua työterveyshuollosta ja erikoishammaslääkäripalveluista Kuten alalla yleensä, myös Oralin liikevaihdosta suurin osa muodostuu perushammasterveyden palveluista. Erikoishammaslääkäripalveluiden osuus on noin viidennes Oralin liikevaihdosta, mikä on selkeästi enemmän kuin erikoishammaslääkärityön osuus työtunneista. Oralissa työskentelevistä lähes 250 hammaslääkäristä on erikois- Liiketoimintakatsaus 12 13

9 Työtyytyväisyys tärkeää Henkilöstötutkimuksen mukaan Oralissa koetaan työniloa enemmän kuin alalla keskimäärin. Oralissa työskenteli vuoden 2011 lopussa yhteensä 702 (600) suu- ja hammasterveyden ammattilaista. Keskimäärin Oralissa työskenteli 685 (568) koko- ja osa-aikaista henkilöä vuonna Oral-ketjun toimipisteissä vuoden lopussa työskennelleistä 247 (220) oli hammaslääkäreitä, 242 (203) hammashoitajia, 80 (72) vastaanotto- tai toimistohenkilökuntaan kuuluvia, 55 (47) suuhy - gienistejä ja 57 (32) hammasteknikoita ja muuta henkilökuntaa. Erikoishammaslääkäreitä tai erikoislääkäreitä oli hammaslääkäreistä 59 (48). Erikoishammas - lääkäreiden osuus on Oralissa selvästi suurempi kuin ammattikunnassa keskimäärin ja osuus kasvoi edelleen vuonna Hallinnossa ja ketjun tukipalveluissa työskenteli vuoden lopussa toimitusjohtaja mukaan luettuna 21 (17) henkilöä. Vuoden lopun henkilöstövahvuudesta 534 (446) eli noin 76 (74) prosenttia oli työsuhteessa Oraliin ja Henkilöstön lukumäärä 700 henkilöä (154) työskenteli sopimussuhteessa ammatinharjoittajana. Suurin osa hammaslääkäreistä työskentelee ammatinharjoittajina, mutta uusista hammaslääkäreistä yli puolet valitsi työsuhteen ammatinharjoittajana toimimisen sijaan. Hoitohenkilökunta on pääsääntöisesti vakituisessa työsuhteessa. Työsuhteessa työskentelevistä 84 (78) prosent - tia työskenteli kokopäiväisesti ja 16 (22) prosenttia osa-aikaisesti. Työsopimussuhteisen henkilöstön keski-ikä vuoden lopussa oli 38,8 (38,6) vuotta. Naisten osuus työsopimussuhteisesta henkilöstöstä oli edelleen 90 prosenttia ja miesten 10 prosenttia. Tavoitteena pysyvät työsuhteet Oralin tavoitteena on olla suu- ja hammasterveydenalan halutuin työpaikka. Oral pyrkii pysyviin Henkilöstön* jakauma 8% 8% 3% ja pitkäaikaisiin ammatinharjoittaja- ja työsuh - teisiin. Oralin laaja työyhteisö tarjoaa hammaslääkärille mahdollisuuden konsultoida sujuvasti eri alojen erikoishammaslääkäreitä ja osallistua laajaalaiseen sisäiseen koulutukseen. Tavoitteena on, että Oralissa hammaslääkäri pääsee keskittymään hoitotyöhön ilman esimerkiksi yrittäjyyteen liittyviä hallinnollisia tehtäviä. Paikallisesta johtamisesta kullakin Oralin 23 asemalla huolehtii asemavastaava. Lisäksi jokaisella asemalla on vastuulääkäri. Vaikutusmahdollisuuksia kehitettiin Henkilöstön kehittämisessä jatkettiin kuluneena vuonna asiakaspalvelu- ja esimiesvalmennusta ja lisättiin henkilöstön vaikuttamismahdollisuuksia. Asiakastyön ja johtamisen käytäntöjä kehittänyt kaksivuotinen Elämä hymyilee päättyi hankkeena vuoden 2011 alkupuolella. Esimiestyön kehittäminen jatkuu muun muassa asemavastaaville vähintään neljä kertaa vuodessa järjestettävinä koulutuspäivinä. Henkilöstökoulutuksena järjestettiin myös kliinisen työn laatua tukevaa ammatillista koulutusta sekä työn erityisolosuhteiden vaatimaa säteilyturvallisuuskoulutusta. Koulutusta järjestettiin muun muassa esteettisestä hammashoidosta ja yhdistelmämuoveista. Yhteistyökumppaneiden kanssa järjestettiin koulutusta mm. implantologiasta, kruunuprotetiikasta ja keramiasta. Henkilöstön vaikuttamiskanavia parannettiin perustamalla luottamushenkilöryhmä ja kaikkien henkilöstöryhmien edustajista koostuva työsuojelutoimikunta, joka keskittyy työhyvinvoinnin ja työtyytyväisyyden lisäämiseen. verrattuna. Työssä koettavat stressi- ja kuormitustekijäarvot ovat keskiarvoa huomattavasti paremmalla tasolla. Vastaava tutkimus tehtiin edellisen kerran vuonna Tutkimustulosten perusteella kehitettävää oli eniten vuorovaikutuksessa, pelisääntöjen selkeydessä ja johtamiskäytännöissä. Vuonna 2012 henkilöstön kehittämisessä keskitytään vaikutusmahdollisuuksien ja vuorovaikutuksen parantamiseen. Oral Hammaslääkärit Oyj toimi kuluneena vuonna Lääkäripalveluyhdistykset Ry:n hallituksessa ja Terveyspalvelualan liiton hallituksessa sekä työmarkkinavaliokunnassa % Henkilöstö Ammatinharjoittajat Työsuhteiset % 34 % Hammaslääkärit Hammashoitajat Vastaanotto- ja toimistohenkilökunta Suuhygienistit Muu henkilöstö** Keskushallinto * työsuhteiset ja ammatinharjoittajat yhteensä ** mm. hammaslaboratorion henkilöstö Työhyvinvointia tutkitaan säännöllisesti Vuoden 2011 lopulla tehtiin Työterveyslaitoksen kanssa henkilöstötutkimus, jossa selvitettiin työyhteisön toimivuutta, työn perusedellytyksiä, henkilöstön työhyvinvointia ja työyhteisön kehittämis - edellytyksiä. Tutkimuksen kokonaistulos vastaa sekä valtakunnallista että sosiaali- ja terveysalan keskitasoa. Oralin työyhteisön vahvuuksina nousivat esiin työnilo ja hyvin toimiva pari- ja ryhmätyöskentely, joka oli myös parantunut edelliseen tutkimukseen Korkeatasoiset työvälineet ja uusinta tekniikkaa olevat laitteet helpottavat hoitotyötä. Kuvassa välinehuoltaja Katri Voutilainen Oral Hakaniemestä Helsingistä. Henkilöstö 14 15

10 Johtoryhmä Oral Hammaslääkärit Oyj:n johtoryhmään kuuluivat vuoden 2011 lopussa toimitusjohtaja Martin Forss, talousjohtaja Lauri Larjavaara, liiketoimintajohtaja Anna-Maria Mäkelä ja vastaava lääketieteellinen johtaja Janne Ryhänen. Toimitusjohtajana toimi asti Marina Vahtola ja vt. toimitusjohtajana Timo T. Laitinen. Johtoryhmä Toimitusjohtaja Martin Forss, kauppatieteiden maisteri, toimii johtoryhmän puheenjohtajana. Martin Forss (s. 1962) aloitti Oral Hammaslääkärit Oyj:n toimitusjohtajana Hän on aiemmin toiminut Puukeskus Oy:n varatoimitus johtajana, Coor Service Management Oy:n toimitusjohtajana, Lassila & Tikanoja Oyj:n yrityssuunnittelu- ja kehitysjohtajana sekä Säkkiväline Oy:n talousjohtajana. Omisti tilinpäätöshetkellä Oral Hammaslääkärit Oyj:n osaketta, mikä vastaa 0,38 prosenttia yhtiön osake- ja äänimäärästä. Talousjohtaja Lauri Larjavaara, kauppatieteiden maisteri, diplomé ESC Toulouse, vastaa taloushallinnosta, rahoituksesta, juridisesta hallinnosta ja johtamisjärjestelmästä. Lauri Larjavaara (s. 1972) aloitti talousjohtajana syyskuussa Ennen Oralia hän toimi taloushallinnon tehtävissä muun muassa Dynea Oy:ssa ja Euroopan komissiossa. Omisti tilinpäätöshetkellä Oral Hammaslääkärit Oyj:n osaketta, mikä vastaa 0,02 prosenttia yhtiön osake- ja äänimäärästä. Liiketoimintajohtaja Anna-Maria Mäkelä, terveystieteen maisteri, vastaa hammaslääkäriasemien kehittämisestä ja palveluprosesseista sekä konsernin henkilöstöhallinnosta ja hoito- ja toimis - tohenkilöstön kehittämisestä. Anna-Maria Mäkelä (s. 1968) siirtyi Oraliin heinäkuussa 2007 Mehiläinen Oy:stä, missä hän toimi mm. laadunhallinnan kehittämistehtävissä ja viimeksi Lahden palvelu - yksikön johtajana. Omisti tilinpäätöshetkellä Oral Hammas lääkärit Oyj:n osaketta, mikä vastaa 0,02 prosenttia yhtiön osake- ja äänimäärästä. Vastaava lääketieteellinen johtaja Janne Ryhänen, lääketieteen lisensiaatti, hammaslääketieteen lisen - siaatti, suukirurgian erikoishammaslääkäri. Janne Ryhänen (s. 1970) nimitettiin yhtiön vastaavaksi lääketieteelliseksi johtajaksi elokuussa Tätä ennen hän toimi yhtiön kehitysjohtajana ja on ollut johtoryhmän jäsen tammikuusta 2010 alkaen. Vastaava lääketieteellinen johtaja vastaa hammaslääkäreiden ohjauksesta ja palveluiden lääketieteellisestä ohjauksesta. Janne Ryhänen aloitti Oralissa huhtikuussa Tätä ennen hän työskenteli yleislääkärinä ja erikoishammaslääkärinä sekä yksityisellä että julkisella sektorilla. Omisti tilinpäätöshetkellä Oral Hammas lääkärit Oyj:n osaketta, mikä vastaa 0,02 pro senttia yhtiön osake- ja äänimäärästä. Johtoryhmä Oral Hammaslääkärit Oyj:n johtoryhmän muodostavat talousjohtaja Lauri Larjavaara, lääke - tieteellinen johtaja Janne Ryhänen, liiketoimintajohtaja Anna-Maria Mäkelä ja toimitusjohtaja Martin Forss. Johtoryhmä 16 17

11 Kliinisen hoidon neuvottelukunta Kliinisen hoidon neuvottelukunta Oral Hammaslääkärit Oyj:n kliinisen hoidon neuvottelukunta on yhtiön johdosta riippumaton, pääosin yhtiön ulkopuoliseen asiantuntemukseen perustuva neuvoa ja suosituksia antava elin. Neuvottelukunta edistää erityisesti hoidon laatua ja potilasturvallisuutta. Neuvottelukunnan antamat suositukset ovat kaikkien työntekijöiden saatavilla yhtiön intranetissä. Neuvottelukunnan pysyviä tehtäviä ovat Oralin henkilöstön jatkuva täydennyskoulutus ja ohjeistus hoidon porrastamiseksi toimivalla lähetekäytännöllä. Näin jokaiselle potilaalle voidaan tarjota aina parasta mahdollista hoitoa. Vuonna 2011 jatkettiin erikoishammaslääkärikoulutusyhteistyön valmistelua julkisen sektorin kanssa ja ajantasaistettiin neuvottelukunnan laatimat erikoisalakohtaiset hoitosuositukset. Kliinisen hoidon neuvottelukunta kokoontui kokonaisuudessaan vuonna 2011 kolme ja supistetulla työryhmäkokoonpanolla kaksi kertaa. Neuvottelukunnan jäsenet: Heikki Alapulli, HLL, EHL Kliinisen hammashoidon erikoishammaslääkäri, pääosa-alueena lasten hammashoito Oral Hammaslääkärit Oyj sekä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri HUS Mikko Rantala, HLT, EHL Kliinisen hammashoidon erikoishammaslääkäri, pääosa-alueena protetiikka ja purennan kuntoutus Oral Hammaslääkärit Oyj Kimmo Suomalainen, HLT, EHL, Dos. Kliinisen hammashoidon erikoishammaslääkäri, pääosa-alueena parodontologia Hammaslääketieteen koulutuksen koordinaattori Lääketieteellisen koulutuksen tuki- ja kehittämisyksikkö, Helsingin yliopisto Tapio Tammisalo, HLT, EHL, Dos. Kliinisen hammashoidon erikoishammaslääkäri, pääosa-alueena radiologia Turun yliopisto Olli Teronen, HLT, EHL, Dos. Suukirurgian erikoishammaslääkäri, suu- ja leukakirurgia Hammaslääketieteen laitos, Helsingin yliopisto Susanne Tuominen HLL, EHL Suukirurgian erikoishammaslääkäri Oral Hammaslääkärit Oyj Tuomas Waltimo, Professori, neuvottelukunnan puheenjohtaja Kliinisen hammashoidon erikoishammaslääkäri, pääosa-alueena kariologia Baselin yliopisto Sveitsi Kliinisen hoidon neuvottelukunnan sihteerinä toimii Oral Hammaslääkärit Oyj:n palvelupäällikkö HLL Mikko Uusikylä ja työtä koordinoi yhtiön vastaava lääketieteellinen johtaja Janne Ryhänen. HLT=hammaslääketieteen tohtori HLL=hammaslääketieteen lisensiaatti EHL=erikoishammaslääkäri LL=lääketieteen lisensiaatti Kliinisen hoidon neuvottelukunta järjestää mm. täydennyskoulutusta Oralin henkilökunnnalle. Kuvassa hammaslääkäri Jyrki Vesteri ja hammashoitaja Paula Kaltiainen Oral Hakaniemestä Helsingistä. Oral Hammaslääkärit Oyj:n selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2011 Tämä selvitys on Oral Hammaslääkärit Oyj:n tarkastusvaliokunnan ja hallituksen käsittelemä ja laadittu toimintakertomuksesta erillisenä kertomuksena. Oral Hammaslääkärit Oyj:n tilintarkastusyhteisö Pricewaterhouse Coopers Oy on tarkastanut, että selvitys on annettu ja että sen taloudelliseen raportointiprosessiin liittyvien sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestelmien pääpiirteittäinen kuvaus on yhdenmukainen tilinpäätöksen kanssa. Tämä selvitys on saatavissa Oral Hammaslääkärit Oyj:n internetsivuilta kohdasta Yhtiö hallinto. Oral Hammaslääkärit Oyj (jäljempänä myös Oral tai yhtiö) noudattaa voimaan tullutta Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia kokonaisuudessaan. Oral Hammaslääkärit Oyj:n hallinto ja ohjausjärjestelmä perustuvat yhtiökokouksen, hallituksen ja sen perustamien valiokuntien sekä toimitusjohtajan ja konsernin johtoryhmän muodostamaan kokonaisuuteen. 1. Hallitus Hallituksen tehtävänä on yhtiön toimivan johdon ohjaus ja valvonta. Hallituksen toiminnassa noudatetaan voimassa olevaa Suomen lainsäädäntöä. Erityisesti osakeyhtiölaissa (OYL) ja arvopaperimarkkinalaissa (AML) on hallitustyöskentelyä koskevia määräyksiä. Samoin noudatetaan Helsingin pörssin sääntöjä ja ohjeita. Hallituksen yleisenä tehtävänä on suunnata yhtiön toiminta niin, että se tuottaa pitkällä aikavälillä mahdollisimman suuren lisäarvon siihen sijoitetulle pääomalle ottaen samalla huomioon eri sidosryhmät. Hallitus valvoo, että listayhtiön tiedotukseen liittyviä ja muita pörssin sääntöjen asettamia velvoitteita noudatetaan. Yhtiökokous valitsee hallituksen. Hallituksen jäsenille ei ole erityistä asettamisjärjestystä. Oralin hallituksen jäsenmäärä voi olla kolmesta seitsemään. Hallituksen jäseneksi valittavalla on oltava tehtävän edellyttämä pätevyys ja mahdollisuus käyttää riittävästi aikaa tehtävän menestykselliseen hoitamiseen. Hallitus valitsee yhtiön toimitusjohtajan ja konsernin johtoryhmän jäsenet. Hallitus myös päättää toimitusjohtajan ja toimitusjohtajan suorien alaisten palkitsemisesta. Hallituksen kokoonpano Oral Hammaslääkärit Oyj:n hallitukseen kuului tilikauden päättyessä seitsemän varsinaisen yhtiökokouksen valitsemaa jäsentä. Hallituksessa toimivat Juhani Erma, Mikael Ingberg, Antti Kasi, Timo T. Laitinen, Kirsti Piponius, Tuomas Waltimo ja Benedict (Ben) Wrede. Hallituksen jäsenistä Juhani Erma, Mikael Ingberg, Timo T. Laitinen, Kirsti Piponius ja Tuomas Waltimo olivat valitsemishetkellä sekä yhtiöstä että merkittävistä osakkeenomistajista riippumattomia. Suurimman omistajan toimitusjohtaja Ben Wrede on riippumaton yhtiöstä. Antti Kasi on entisenä yhtiön toimitusjohtajana riippuvainen yhtiöstä mutta riippumaton suurimmista osakkeenomistajista. Timo T. Laitinen toimi yhtiön vt. toimitusjohtajana , joten hän on ollut riippuvainen yhtiöstä alkaen. Hallituksen kokoonpano oli sama myös tilikauden alusta varsinaiseen yhtiökokoukseen asti. Hallituksen jäsenet on esitelty sivulla 66. Yhtiön toimitusjohtaja osallistuu hallituksen kokouksiin säännöllisesti ja muut johtoryhmän jäsenet tarvittaessa. Toimitusjohtaja ei voi toimia hallituksen puheenjohtajana. Hallitus kutsuu kokouksiinsa sihteerin. Sihteerinä toimi vuonna 2011 Katri Isotalo. Hallitus piti tilikaudella 2011 yhteensä 17 kokousta, ja hallitusten jäsenten keskimääräinen osallistumisprosentti oli 95,0. Hallitus suorittaa kutakin vuotta koskevan arvioinnin itsearviointina seuraavan vuoden alussa ja arvioi säännöllisesti myös yhteistyötä johdon kanssa. Hallituksen valiokunnat Oral Hammaslääkärit Oyj:n hallitus on perustanut nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan sekä tarkastusvaliokunnan. Valiokunnat avustavat hallitusta valmistelemalla hallituksen päätettäväksi kuuluvia asioita. Valiokunnilla ei ole itsenäistä päätösvaltaa. Nimitys- ja palkitsemisvaliokunta valmistelee hallituksen jäsenten valintaa ja palkkioita koskevat ehdotukset varsinaiselle yhtiökokoukselle sekä etsii tarvittaessa uudet hallituksen jäsenet. Nimitys- ja palkitsemisvaliokunta käsittelee myös ylimmän johdon palkitsemisjärjestelmiä ja palkkausta. Toimitusjohtajan ja muun johtoryhmän jäsenten palkitseminen muodostuu kokonaispalkasta sekä pitkän ja lyhyen aikavälin kannustimista. Lyhyen aikavälin kannustimen muodostavat vuotuiset tulospalkkiot, joista päättää hallitus. Tulospalkkio koostuu osakkeina ja rahana maksettavista osuuksista. Pitkän aikavälin kannusteet muodostuvat osakepohjaisista järjestelmistä. Toimitusjohtajalla on sopimus lisäeläkkeen rahastoin- Hallinto- ja ohjausjärjestelmä 18 19

12 Hallinto- ja ohjausjärjestelmä nista, joka on suuruudeltaan kahden kuukauden palkkaa vastaava määrä vuodessa. Toimitusjohtajan eläkeikä on 60 vuotta. Muulla johtoryhmällä tai hallituksen jäsenillä ei ole yhtiön puolesta lisäeläkevakuutuksia eikä muita lakisääteisestä eläkejärjestelmästä poikkeavia eläkejärjestelyjä. Vuonna 2011 yhtiössä oli käytössä osakepohjainen bonusjärjestelmä, jonka mukaisesti bonusta maksetaan saavutettujen tavoitteiden perusteella erikseen nimettäville henkilöille ja yhtiön johdolle. Nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan kokouksista ei laadita pöytäkirjaa mutta kokouksista raportoidaan hallitukselle. Vuonna 2011 nimitys- ja palkitsemisvaliokunta keskittyi erityisesti uuden toimitusjohtajan hakuun. Nimitys- ja palkitsemisvaliokuntaan kuuluivat Ben Wrede (puheenjohtaja), Juhani Erma, Timo T. Laitinen ja Kirsti Piponius. Nimitys- ja palkitsemisvaliokunta kokoontui 11 kertaa. Tarkastusvaliokunta seuraa tilinpäätösraportoinnin ja taloudellisen raportoinnin prosesseja, sisäisen valvonnan, mahdollisen sisäisen tarkastuksen ja riskienhallintajärjestelmien tehokkuutta, tilinpäätöksen ja konsernitilinpäätöksen lakisääteistä tilintarkastusta ja arvioi lakisääteisen tilintarkastajan tai tilintarkastusyhteisön riippumattomuutta ja erityisesti oheispalvelujen tarjoamista yhtiölle. Tarkastusvaliokunta valmistelee yhtiökokoukselle esitettävän tilintarkastajan valintaa koskevan ehdotuksen. Lisäksi tarkastusvaliokunnan tehtäviin kuuluu yhtiön taloudellisen tilanteen seuranta sekä yhteydenpito tilintarkastajaan ja tilintarkastajan laatimien raporttien läpikäynti. Tarkastusvaliokunnan kokouksista laaditaan pöytäkirja, joka tuodaan hallituksen kokoukseen tiedoksi. Tarkastusvaliokunta kokoontuu vähintään neljä kertaa vuodessa. Vuonna 2011 tarkastusvaliokunta kokoontui seitsemän kertaa. Tarkastusvaliokunnan muodostivat Mikael Ingberg (puheenjohtaja), Juhani Erma, Timo T. Laitinen ja Ben Wrede. Vuonna 2011 tarkastusvaliokunta keskittyi erityisesti kontrolliympäristön valvontaan. Hallituksen jäsenten osallistuminen kokouksiin (osallistuminen/kokousten lukumäärä): Hallitus Tarkastus- Nimitys- ja valiokunta palkitsemisvaliokunta Ben Wrede 15/17 6/7 10/11 Juhani Erma 17/17 7/7 11/11 Mikael Ingberg 16/17 7/7 - Antti Kasi 17/ Timo T. Laitinen 16/17 7/7 11/11 Kirsti Piponius 17/17-9/11 Tuomas Waltimo 15/ Valiokuntien keskeiset tehtävät ja työjärjestys on esitetty tarkemmin yhtiön internet-sivuilla kohdassa Yhtiö hallinto. 2. Toimitusjohtaja Hallitus nimittää osakeyhtiölain mukaisesti yhtiön toimitusjohtajan. Toimitusjohtaja hoitaa yhtiön hallintoa hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Hän vastaa hallitukselle sen asettamien tavoitteiden, suunnitelmien ja päämäärien toteuttamisesta. Toimitusjohtaja vastaa siitä, että yhtiön kirjanpito on lain mukainen ja varainhoito luotettavasti järjestetty. Toimitusjohtaja on konsernin johtoryhmän puheenjohtaja. Toimitusjohtajan toimisuhteen ehdot on määritelty kirjallisessa sopimuksessa, jonka hallitus hyväksyy. Oral Hammaslääkärit Oyj:n toimitusjohtajana toimi tilikaudella asti KTM Marina Vahtola. Vt. toimitusjohtajana toimi dipl. ins. Timo T. Laitinen. Toimitusjohtajana on toiminut lähtien KTM Martin Forss. Marina Vahtola, toimitusjohtaja Kauppatieteiden maisteri, syntynyt 1963 Keskeiset luottamustehtävät: Aktia Oyj, hallituksen jäsen Keskeinen työkokemus: Bauhaus Suomen ja Bauhaus Eestin toimitusjohtaja , Aleksi 13 Oy:n toimitusjohtaja , Silja Line Oy:n myymälätoiminnan johtaja , Anttila Oy:n myyntijohtaja Omisti toimisuhteen päättyessä Oral Hammaslääkärit Oyj:n osaketta. Timo T. Laitinen, vt. toimitusjohtaja Tiedot löytyvät hallituksen esittelystä Martin Forss, toimitusjohtaja alkaen Kauppatieteiden maisteri, syntynyt 1962 Keskeiset luottamustehtävät: Turvatiimi Oyj, hallituksen jäsen Ab Megacem Oy, hallituksen puheenjohtaja Keskeinen työkokemus: Puukeskus Oy:n varatoimitusjohtaja 2011, Coor Service Management Oy:n toimitusjohtaja , Lassila & Tikanoja Oyj:n yrityssuunnittelu- ja kehitysjohtaja , Säkkiväline Oy:n talousjohtaja Osakeomistus Oral Hammaslääkärit Oyj:n osaketta. Toimitusjohtajana saakka toimineen Marina Vahtolan palkka tilikaudelta 2011 on erokorvauksineen yhteensä euroa. Vt. toimitusjohtajana toimineelle Timo T. Laitiselle maksettiin palkkiona euroa. Toimitusjohtajana lähtien toimineelle Martin Forssille maksettiin palkkaa euroa. Toimitusjohtajan toimisuhteen taloudelliset etuudet ja osakeomistus on selostettu tarkemmin tilinpäätöstiedotteessa, hallituksen toimintakertomuksessa ja yhtiön internet-sivuilla kohdassa Yhtiö hallinto. 3. Johtoryhmä Hallitus on määritellyt toimitusjohtajan ja johtoryhmän päätöksentekovaltuudet. Oralin johtoryhmän muodostivat tilikauden päättyessä toimitusjohtaja, vastaava lääketieteellinen johtaja, liiketoimintajohtaja sekä talousjohtaja. Toimitusjohtaja vastaa johtoryhmän päätöksistä. Johtoryhmän työnjaon mukaisesti vastaava lääketieteellinen johtaja vastasi vuonna 2011 hammaslääkäreiden ohjauksesta ja palveluiden lääketieteellisestä ohjauksesta. Liiketoimintajohtaja vastasi hammaslääkäriasemien kehittämisestä ja palveluprosesseista sekä konsernin henkilöstöhallinnosta ja hoito- ja toimistohenkilöstön kehittämisestä. Talousjohtaja vastasi taloushallinnosta, rahoituksesta ja johtamisjärjestelmästä. Asemien toiminnasta vastaavat johtoryhmän jäsenet, mutta kullakin hammaslääkäriasemalla toimii hallinnon yhteyshenkilönä asemavastaava ja vastaava lääkäri. 4. Sisäinen valvonta, riskienhallinta ja sisäinen tarkastus Hallitus huolehtii siitä, että yhtiössä on määritelty sisäisen valvonnan toimintaperiaatteet ja että yhtiössä seurataan valvonnan toimivuutta. Sisäisen valvonnan eräänä tavoitteena on varmentaa, että yhtiön julkistamat taloudelliset raportit ja muu yhtiön julkistama informaatio antavat oikeat tiedot konsernin tilasta. Sisäisellä valvonnalla vaikutetaan myös toiminnan yleiseen tehokkuuteen ja varmistetaan ulkoisten säännösten ja sisäisten toimintaperiaatteiden noudattaminen. Listayhtiössä hallituksen tehtävä on huolehtia, että yhtiössä on määritelty sisäisen valvonnan toimintaperiaatteet ja että yhtiössä seurataan valvonnan toimivuutta. Oral Hammaslääkärit Oyj:ssä vastuu sisäisen valvonnan järjestämisestä kuuluu hallitukselle ja toimitusjohtajalle. Oral Hammaslääkärit Oyj:n hallitus on hyväksynyt yrityksen sisäisen valvonnan toimintaperiaatteet. Hallituksen tarkastusvaliokunta seuraa sisäisen valvonnan tehokkuutta ja taloudellisen raportoinnin oikeellisuutta. Konsernin taloudellista johtamista ja toimintojen valvontaa tukee ja koordinoi konsernin taloushallinto. Taloushallinto ylläpitää taloudellista raportointia koskevia toimintaohjeita ja standardeja ja huolehtii niihin liittyvästä sisäisestä tiedottamisesta sekä valvoo näiden ohjeiden ja standardien noudattamista. Osana sisäisen valvonnan kehittämistä, yhtiössä on määritetty riskienhallinnan periaatteet. Riskien - hallintaprosessissa on otettu huomioon Committee of Sponsoring Organizations of the Treadway Commissionin (COSO) vahvistama Enterprise Risk Management (ERM) viitekehys. Oralin riskienhallinta sisältää sekä liiketoiminnan mahdollisuuksiin liittyvien riskien että konsernin tavoitteiden saavuttamista uhkaavien riskien hallinnan. Riskit on luokiteltu strategisiin ja operatiivisiin liiketoimintariskeihin sekä rahoitus- ja informaatioriskeihin. Toiminta tapaohjeistuksessa kuvataan riskienhallintaprosessi ja -vastuut sekä tunnistettujen riskien riskiluokittelu. Hallituksen ja sen tarkastusvaliokunnan tehtävänä on valvoa riskienhallinnan toteuttamista. Tarkastusvaliokunta tekee kerran vuodessa kokouksessaan kokonaisarvion riskienhallinnan tilasta sekä seuraa riskitason muutoksia kokouksissaan. Tarkastusvaliokunta raportoi huomioistaan hallitukselle. Konsernin johtoryhmä on vastuussa riskien - hallintaan liittyvien konsernin sisäisten hallinnointiperiaatteiden ja toimintatapojen käyttöönotosta ja toteuttamisesta. Konsernin johtoryhmä määrittelee konsernitasolla tarvittavat riskienhallintatoimen - piteet sekä valvoo niiden toteuttamista. Tarkoituksena on varmistaa, että riskienhallintatoimenpiteet tukevat konsernin strategisia tavoitteita. Talousjohtaja raportoi toimenpiteistä tarkastus valiokunnalle sekä valiokunnan kokouksiin osallistuville tilintarkastajille. Oralissa ei ole erillistä sisäisen tarkastuksen toimintoa. Vastuu sisäisen tarkastuksen järjestämisestä kuuluu hallitukselle ja tarkastusvaliokunnalle. Taloushallinto voi tilata hallituksen tai sen tarkastusvaliokunnan valtuutuksella ulkoiselta palveluntarjoajalta sisäistä tarkastusta koskevia palveluita. Tarkastusvaliokunta antoi tilikaudella 2011 suoraan erillisiä toimeksiantoja ulkoiselle palveluntarjoajalle, PricewaterhouseCoopers Oy:lle. Kaikkien talousprosessien tavoitteena on, että yhtiön julkistamat taloudelliset raportit ja muu yhtiön julkistama informaatio antavat oikeat tiedot konsernin tilasta. Konsernin talousraportointi perustuu IFRS-standardeihin sekä muiden pörssi - yhtiöiltä edellytettävien säädösten noudattamiseen. Yhtiön talousraportointi on keskitetty konsernihallintoon, jossa laaditaan erillis yhtiöiden ja konsernin tilinpäätökset. Molemmille on omat tietojärjestelmänsä. Vuonna 2011 jatkettiin laskennan ja talousra portoinnin kontrolliympäristön kehittämistä. Talousraportointiaineiston eri vaiheissa suoritetaan analyyttistä tarkastusta. Tarkastukset ovat erillisy htiöiden sekä konsernin tasolla ensisijaisesti talous yksikön vastuulla. Lisäksi konsernin lukuja käsitellään johtoryhmän säännöllisissä kokouksissa. Julkistettavat raportit eli osavuosikatsaukset ja tilinpäätökset käsitellään ensin tarkastusvaliokunnassa, josta ne viedään hallitukselle hyväksyttäviksi. Hallinto- ja ohjausjärjestelmä 20 21

13 Olennaisia riskejä Mikäli yleinen kulutuskysyntä olennaisesti heikkenee, sillä voi olla negatiivisia vaikutuksia Oral Hammaslääkärit Oyj:n palveluiden kysyntään ja sitä kautta liikevaihtoon ja tulokseen. Kilpailu suu- ja hammasterveyspalveluiden markkinoilla voi kiristyä ja vähentää Oralin palveluiden kysyntää. Hammaslääkäreiden saatavuus valtakunnallisesti ja paikallisesti sekä henkilöstön jatkuvuusriski yritys- ja liiketoimintakauppatilanteissa muodostavat yhden merkittävimmistä liiketoimintariskeistä. Yritysjärjestelyjen toteutukseen sekä järjestelyn jälkeiseen integrointiin liittyy usein myös muita riskejä, jotka voivat toteutuessaan heikentää yhtiön kannattavuutta ja kasvua. Näitä ovat esimerkiksi rahoitukseen, ostettavan kohteen arvonmääritykseen ja ns. due diligence tarkastukseen liittyvät riskit. Mahdollinen laajentuminen ulkomaille sisältää myös paikallisen lainsäädännön tuntemukseen ja toimintatapoihin liittyviä riskejä ja edellyttäisi yhtiöltä merkittäviä resursseja. Riskeihin varaudutaan ensisijaisesti yritysjärjestelyjen huolellisella valmistelulla. Yritys- ja liiketoimintakauppojen yhteydessä Oralin taseeseen voi syntyä merkittäviä määriä liikearvoa. Liikearvolle tehdään arvonalentumistestaus vähintään vuosittain tai aina, mikäli havaitaan viitteitä arvonalentumisesta. Liiketoiminta- ja yrityskaupat ja niihin liittyvät investointitarpeet sekä ketjunrakentamisen kustannukset edellyttävät yhtiön koon huomioiden merkittävää vieraan pääoman ehtoisen rahoituksen käyttämistä. Yhtiön johto pyrkii neuvotteluin varmistamaan, että yhtiöllä on kullakin hetkellä käytössään kasvun, maksuvalmiuden ja käyttöpääomatarpeen edellyttämä rahoitus optimaalisin ehdoin. Yhtiön pääasialliset rahoitusriskit ovat rahoituksen saatavuus, korkoriski ja maksuvalmiusriski. Rahoitusriskejä ja niiden hallintaa on käsitelty tilinpäätöksessä. Oralilla on käytössään keskitetty potilastieto - jär jestelmä, jonka avulla hallinnoidaan ja siirretään Oralin kannalta merkittäviä määriä keskeistä tietoa. Järjestelmän häiriöttömään toimintaan on varauduttu vara järjestelmillä, mutta potilastietojärjestelmässä tai sen käytössä mahdollisesti esiintyvät merkittävät toimintahäiriöt voivat vaikuttaa haitallisesti Oralin toimintaan ainakin hetkellisesti. Hammaslääkäritoiminnassa on varauduttava hoitovirheiden aiheuttamiin taloudellisiin ja maineriskeihin. Myös lainsäädännön muutokset voivat asettaa uusia vaatimuksia ja kustannuksia Oralin toiminnalle tai vaikuttaa asiakkaiden halukkuuteen käyttää yksityisiä terveyspalveluita. Lähiaikojen riskitekijöitä on selostettu yhtiön tilinpäätöstiedotteessa. 5. Viestintä ja tiedotus Oral noudattaa viestinnässään listayhtiöitä koskevaa lainsäädäntöä ja Nasdaq OMX Helsingin tiedottamisohjeita. Oralissa sisäinen ja ulkoinen tiedotus on listayhtiöille tyypilliseen tapaan keskitetty ylimmälle johdolle. Oralilla on yhtiökohtaiset ohjeet sijoittaja viestinnästä, kriisiviestinnästä ja sisäpiiriläisyydestä. Viestintäohjeissa on kuvattu muun muassa viestinnän periaatteet, lausunnonanto-oikeudet sekä ulkoisen ja sisäisen tiedottamisen vastuut. Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodi löytyy osoitteesta Hallinto- ja ohjausjärjestelmä Tilinpäätös

14 1. Hallituksen toimintakertomus Hallituksen toimintakertomus Toimintaympäristö Eurokriisin aiheuttama yleinen taloudellinen epävarmuus ei ole ainakaan vielä näkynyt yksityisten hammasterveyspalveluiden kysynnässä. Kysyntä on kasvanut edelleen tasaisesti. Suomen suu- ja hammasterveyden markkinan arvo on Oralin arvioiden mukaan yhteensä noin 900 miljoonaa euroa, ja se jakaantuu tasaisesti yksityisen ja julkisen sektorin kesken. Julkinen terveydenhuolto on keskittynyt hammasterveyden peruspalveluihin, kun taas yksityisillä hammaslääkäriasemilla tehdään huomattavasti enemmän vaativia erikoistoimenpiteitä. Varsinkaan aikuisten tarvitsemia erikoishammaslääkäripalveluja ei ole terveyskeskuksissa kysyntää vastaavasti. Merkittävä tekijä julkisen hammashoidon hoitotakuuongelmiin on hammaslääkäripula, joka on myös yksi Oralin kasvun riskitekijöistä joillakin alueilla. Suurin pula sekä yksityisellä että julkisella sektorilla on erikoishammaslääkäreistä. Hammaslääkäreiden saatavuus Oral-konserniin on kuitenkin jatkunut hyvänä. Julkisen hammashoidon jonoja on pyritty purkamaan muun muassa vuonna 2009 voimaan astuneella lailla sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä. Yksityisiä hammasterveyspalveluita hyödyntävän setelin käyttö on kuitenkin ollut odotettua hitaampaa ja vaihtelee eri puolilla Suomea. Erityisesti ikääntyvän väestön ostokyvyn parantumisen odotetaan edelleen lisäävän vaativien, yksityisellä hammasterveyssektorilla tehtävien toimenpiteiden kysyntää. Kysyntää lisäävät myös terveyden, hyvinvoinnin ja ulkonäön kasvava arvostus. Lisäksi hammaslääketieteen kehittyminen tuo yhä parempia hoitomenetelmiä. Yksityiselle sektorille on tullut viime vuosina uusia toimijoita erityisesti pääkaupunkiseudulla, ja kilpailun arvioidaan jonkin verran lisääntyvän. Yksityisten suu- ja hammaslääkäripalveluiden kysyntään vaikuttavat hoidon lukumäärällisen ja laadullisen tarpeen lisäksi Kansaneläkelaitoksen maksamat kor - vaukset ja kuntien käyttämien ostopalveluiden määrä. Vuonna 2012 Kela-korvaus laajenee siten, että myös suuhygienistin antama hoito tulee sairasvakuutuslain mukaisen Kelan suorakorvauksen piiriin Strategia ja liiketoiminnan kehittäminen Oral Hammaslääkärit Oyj:n tavoitteena on liikevaihdon kasvattaminen 80 miljoonaan euroon vuoden 2015 loppuun mennessä. Tulostavoitteena on vähintään kymmenen prosentin liiketulos liikevaihdosta vuonna Kasvu tullaan toteuttamaan sekä yritysostoin että laajentamalla nykyisiä asemia vaarantamatta yhtiön maksuvalmiutta tai vakavaraisuutta. Lisäksi selvitetään kokonaan uusien asemien rakentamista keskeisille liikepaikoille sekä mahdollisuuksia laajentaa asemaverkostoa kansainvälisesti lähivuosina. Vuonna 2011 Oral laajentui yritysjärjestelyillä Joensuuhun ja Kuopioon ja vahvisti olemassa olevia asemiaan liiketoimintakaupoilla Tampereella, Helsingissä ja Espoossa. Maaliskuussa Oral avasi uuden aseman Kuopiossa ja laajensi merkittävästi Tampereen asemaansa sekä Hakaniemen ja Erottajan asemiaan Helsingissä. Laajentumisiin liittyvät hankinnat Kuopion Hammaslaser Oy ja Deltadent Oy Hakaniemessä siirtyivät Oralin omistukseen Syyskuussa Oral laajensi toimintaansa Joensuuhun, kun kuuden hoitoyksikön Teräskulman Hammaslääkäriasema Oy siirtyi osaksi Oral Hammaslääkärit -konsernia Joulukuussa Oral hankki Olarin Hammaslääkärit Oy:n liiketoiminnan, joka yhdistetään Oralin Tapiolan hammaslääkäriasemaan. Uusi suurasema aloittaa Tapiolassa uusissa tiloissa maaliskuussa 2012, jolloin Olarin Hammaslääkärit Oy siirtyy osaksi Oral-ketjua. Lisäksi Oral on tehnyt useita liiketoimintakauppoja pienistä hammaslääkäriasemista. Hammaslääkäriasemien laajentaminen ja vahvistaminen on osa Oralin kasvustrategiaa, jonka mukaan Oral hakee kasvua erityisesti suurista kaupungeista. Yritys- ja liiketoimintakaupoilla tavoitellaan nopeampaa asiakaskunnan laajentamista kuin mitä uusia hammaslääkäreitä rekrytoimalla saavutetaan. Hankittujen liiketoimintojen vaikutus konsernin taseeseen ja tulokseen esitetään tilinpäätöksen liitetiedoissa Liikevaihto ja tulos Oral Hammaslääkärit Oyj -konsernin liikevaihto kasvoi 17,5 prosenttia ja oli 46,3 (39,4) miljoonaa euroa. Liiketulos oli 0,0 (1,6) miljoonaa euroa eli 0,0 (4,1) prosenttia liikevaihdosta ja katsauskauden tulos -0,3 (1,0) miljoonaa euroa. Liikevaihtoa kasvattivat yritysostot sekä vuoden 2010 lopussa ja 2011 alussa tehdyt asemien laajennukset. Orgaanisen kasvun osuus liikevaihdon kasvusta ilman yritys- ja liiketoimintakauppoja oli noin 47 prosenttia. Orgaaninen kasvu sisältää olemassa olevien asemien laajennukset. Laajennettujen asemien ja elokuussa 2010 hankitun hammaslaboratorion käyttöasteet jäivät odotettua alhaisemmiksi, mikä heikensi kauden tulosta. Käyttöasteita on pyritty nostamaan muun muassa aktiivisella markkinoinnilla sekä täydentämällä lääkärikuntaa kokeneilla ja alueellaan tunnetuilla hammaslääkäreillä. Työterveyshammashoitopalvelujen kysyntä on lisääntynyt, ja tämän liiketoiminnan osuus on Oralissa noin kuusi prosenttia liikevaihdosta. Tulos ennen tilinpäätöseriä ja veroja oli -0,4 (1,3) miljoonaa euroa. Sijoitetun pääoman tuotto (ROI) oli 1 (8) prosenttia. Osakekohtainen tulos oli -0,04 (0,15) euroa. Osakemäärän korottuminen osakeannilla vuonna 2011 on otettu huomioon myös vertailuvuoden osakekohtaisessa tuloksessa. Osakeoptioilla ei ollut laimentavaa vaikutusta osakekohtaiseen tulokseen Tase, rahoitus ja investoinnit Oral Hammaslääkärit Oyj -konsernin taseen loppusumma oli 28,0 (24,1) miljoonaa euroa. Myyntisaamiset ja muut lyhytaikaiset saamiset olivat 2,8 (2,4) miljoonaa euroa. Korollisia nettovelkoja oli 5,8 (7,9) miljoonaa euroa. Ne koostuvat lyhyistä korollisista veloista 2,0 (3,6) miljoonaa euroa, pitkistä korollisista veloista 5,0 (4,7) miljoonaa euroa ja kassavaroista 1,2 (0,4). Nettovelan määrää pienensi alku - vuonna toteutettu merkintäoikeusanti. Velat liittyvät yrityskauppojen ja muun laajentumisen vaatimaan lainoitukseen. Korollisiin nettovelkoihin sisältyy 1,2 (1,4) miljoonaa euroa tehtyjen yrityskauppojen loppukauppahintoja, joiden toteutuminen riippuu asemien tuloksentekokyvystä seuraavien vuosien aikana. Konsernin maksuvalmius eli quick ratio tunnusluku oli 0,52 (0,32). Liiketoiminnan rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta oli 2,4 (3,6) miljoonaa euroa. Konsernin bruttoinvestoinnit käyttöomaisuuteen olivat 5,4 (5,7) miljoonaa euroa. Investoinnit muodostuvat katsauskaudella toteutetuista liiketoiminta- ja yrityshankinnoista sekä ostettujen asemien kalustojen, hoitolaitteiden ja toimitilojen muuttamisesta Oralketjukonseptin mukaisiksi. Yrityshankintojen tuomien aineettomien oikeuksien poistot muodostavat olennaisen osan konsernin poistoista. Tällaisia ovat erityisesti taseeseen IFRS:n mukaan kirjatut poistot potilaskannoista ja kilpailukieltosopimuksista. Omavaraisuusaste oli tilikauden lopussa 51,5 (39,2) prosenttia. Omavaraisuutta nosti tammi-helmikuussa toteutettu merkintäoikeusanti. Tulevan kasvun rahoittamiseksi Oral Hammaslääkärit Oyj järjesti tammi-helmikuussa 2011 osakkeenomistajille maksullisen merkintäetuoikeusannin, jossa laskettiin liikkeelle uutta osaketta. Kaikki annissa liikkeeseen lasketut osakkeet merkittiin. Omaan pääomaan kirjattiin kulujen jälkeen noin 5,7 miljoonaa euroa Keskeiset tunnusluvut Tunnuslukujen laskentakaavat on esitetty emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedoissa kohdassa 7.7. Hallituksen toimintakertomus

15 Hallituksen toimintakertomus OSAKEKOHTAISIA TUNNUSLUKUJA IFRS IFRS IFRS IFRS IFRS Osakeantioikaistu osakekohtainen tulos -0,04 0,15 0,05-0,08-0,15 Laimentamaton osakeantioikaistu osakekohtainen tulos, jatkuvat toiminnot -0,04 0,15 0,05-0,08-0,13 Laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos, jatkuvat toiminnot * * * * * Laimentamaton osakeantioikaistu osakekohtainen tulos, lopetetut toiminnot ,01 Laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos, lopetetut toiminnot * * * * * Oma pääoma/osake, euro* 1,65 1,46 1,30 1,17 1,20 Osinko/osake, euro (v pääoman palautus**) 0,03 0,06 0, Osinko/tulos, % Hinta/voitto, P/E-luku 0 29,6 50,2-27,1-18,9 Osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo tilikauden aikana Osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo tilikauden aikana optioiden ja vaihtovelkakirjalainojen laimennusvaikutus huomioiden Osakkeiden lukumäärä tilikauden lopussa Osakkeiden lukumäärä tilikauden lopussa, optioiden ja vaihtovelkakirjalainojen laimennusvaikutus huomioiden Ylin kurssi, euro 5,79 5,09 3,20 3,40 4,08 Alin kurssi, euro 2,89 3,02 2,24 2,43 2,84 Osakkeen kaupankäynnillä painotettu keskikurssi, euro 4,40 4,13 2,70 3,03 3,37 Vuoden lopun kurssi, euro 2,95 4,74 3,01 2,55 3,07 Osakekannan markkina-arvo 31.12, euro Osakkeiden kokonaisvaihto, kpl Kokonaisvaihdon osuus kaikista osakkeista, % *) osakeoptioilla ei ole laimentavaa vaikutusta **) hallituksen ehdotus yhtiökokoukselle TALOUDELLISTA KEHITYSTÄ KUVAAVIA TUNNUSLUKUJA IFRS IFRS IFRS IFRS IFRS Liikevaihto, 1000 euroa Liikevoitto/-tappio, 1000 euroa Liikevoitto/-tappio, % liikevaihdosta 0,1 4,1 2,6-1,4-6,1 Voitto/tappio ennen veroja, 1000 euroa Voitto/tappio ennen veroja, % liikevaihdosta -1,0 3,4 1,6-2,7-6,8 Oman pääoma tuotto-%, ROE -2,7 11,9 4, Sijoitetun pääoman tuotto-%, ROI Omavaraisuusaste, % Bruttoinvestoinnit käyttöomaisuuteen, 1000 euroa Bruttoinvestoinnit käyttöomaisuuteen, % liikevaihdosta Tutkimus- ja kehitysmenot, 1000 euroa Tutkimus- ja kehitysmenot, % liikevaihdosta Henkilömäärä (keskimääräinen) Konsernin rakenne Konsernin emoyhtiö on Oral Hammaslääkärit Oyj, jolla oli tilikauden päättyessä tytäryhtiöinään Oral Hammaslääkärit Seinäjoki Oy, Oral Hammaslääkärit Itäkeskus Oy, Oral Hammaslääkärit Joensuu Oy sekä Hammaskeskus Oy Ab. Kaikki konserniyhtiöt harjoittavat operatiivista liiketoimintaa. Oral Hammaslääkärit Oyj:n kokonaan omistamien tytäryhtiöiden Oral Hammaslääkärit Itäkeskus Oy:n ja Oral Hammaslääkärit Tikkurila Oy:n hallitukset päättivät fuusioida Oral Hammaslääkärit Tikkurilan Oral Hammaslääkärit Itäkeskukseen. Oral Hammaslääkärit Oyj:n kokonaan omistaman Hammaskeskus Oy Ab:n ja sen tytäryhtiön Oy Finvia Ab:n hallitukset päättivät fuusioida Finvian Hammaskeskukseen. Sulautumiset toteutettiin konsernirakenteen yksinkertaistamiseksi eikä sulautumisvastiketta annettu. Sulautumisista tiedotettiin ja ne rekisteröintiin kaupparekisteriin Oralilla oli katsauskauden päättyessä yhteensä 23 hammaslääkäriasemaa Espoossa, Helsingissä, Hämeenlinnassa, Hyvinkäällä, Joensuussa, Jyväskylässä, Järvenpäässä, Kuopiossa, Lahdessa, Mikkelissä, Vihdin Nummelassa, Porissa, Seinäjoella, Tampereella, Torniossa, Turussa, Vaasassa ja Vantaalla Henkilöstö ja asiantuntijaresurssit Oralin työyhteisö koostuu pääosin vastaanotoilla toimivista hammaslääkäreistä, hammashoitajista, suuhygienisteista, hammaslaboratoriossa toimivista hammasteknikoista ja toimistohenkilöstöstä. Yhtiön hallinnossa ja ketjun tukitehtävissä työskenteli tilikauden päättyessä toimitusjohtaja mukaan lukien 21 henkilöä. Oral Hammaslääkärit -konsernissa työskenteli vuonna 2011 keskimäärin 685 (568) koko- ja osaaikaista henkilöä ja vuoden lopussa 702 (600) henkilöä. Vuoden lopun henkilöstövahvuudesta 534 (446) oli työsuhteessa Oraliin ja 168 (154) työskenteli sopimussuhteessa ammatinharjoittajana. Työsopimussuhteisen henkilöstön keski-ikä vuoden lopussa oli 38,8 (38,6) vuotta. Naisia oli työsopimussuhteisesta henkilöstöstä 89,5 (89,8) prosenttia ja miehiä 10,5 (10,2) prosenttia. Työsopimussuhteessa työskentelevistä kokoaikaisten työntekijöiden osuus vuoden lopussa oli 83,9 (78,0) prosenttia ja osaaikaisten vastaavasti 16,1 (22,0) prosenttia. Osaamisen vahvistamisessa keskityttiin asiakas - palveluun ja esimiestaitoihin. Henkilöstökoulutuksena järjestettiin myös kliinisen työn laatua tukevaa ammatillista koulutusta sekä säteilyturvallisuuskoulutusta. Henkilöstön vaikuttamismahdollisuuksia parannettiin henkilöstötutkimuksella sekä kehittämällä työsuojelutoimikunnan ja luottamushenkilötyöryhmän toimintaa. Vaikka alalla on edelleen pulaa hammaslääkäreistä, Oralin kiinnostavuus työnantajana on säilynyt hyvänä. Erityisesti mahdollisuus työskennellä työsuhteessa ammatinharjoittajana toimimisen sijaan herättää kasvavaa kiinnostusta. Myös Oralin vahva markkinaasema ja uudenaikaiset työtilat ovat vahvistaneet Oralin asemaa työnantajana. Oral Hammaslääkärit Oyj:n kliiniseen neuvottelukuntaan kuuluivat vuonna 2011 Mikko Rantala (HLT), Kimmo Suomalainen (Dosentti), Tapio Tammisalo (Dosentti), Olli Teronen (Dosentti), Susanne Tuominen (EHL), Heikki Alapulli (EHL) ja puheen johtajana Tuomas Waltimo (Prof.). Kliinisen hoidon neuvottelukunnan työtä koordinoi Oral Hammaslääkärit Oyj:n puolesta yhtiön vastaava lääketieteellinen johtaja. Kliinisen hoidon neuvottelukunta on yhtiön johdosta riippumaton, pääosin yhtiön ulkopuoliseen asiantun - temukseen perustuva neuvoa ja suosituksia antava elin. Neuvottelukunta edistää erityisesti hoidon laatua ja potilasturvallisuutta Hallinto ja johto Oral Hammaslääkärit Oyj:n toimitusjohtajana toimi tilikaudella asti KTM Marina Vahtola. Vt. toimitusjohtajana toimi dipl. ins., Oralin hallituksen jäsen Timo T. Laitinen. Uudeksi toimitusjohtajaksi valittiin alkaen KTM Martin Forss. Yhtiön johtoryhmän muodostivat tilikauden päät - tyessä toimitusjohtajan lisäksi vastaava lääketieteellinen johtaja LL, HLL Janne Ryhänen, liiketoimintajohtaja, terveystieteen maisteri Anna-Maria Mäkelä sekä talousjohtaja, KTM, Diplômé ESC Toulouse Lauri Larjavaara. Oral Hammaslääkärit Oyj:n hallitukseen kuului tilikauden päättyessä seitsemän varsinaisen yhtiöko - kouksen valitsemaa jäsentä. Hallituksessa toimivat Benedict (Ben) Wrede (puheenjohtaja), Juhani Erma (varapuheenjohtaja), Mikael Ingberg, Antti Kasi, Timo T. Laitinen, Kirsti Piponius ja Tuomas Waltimo. Hallituksen kokoonpano oli sama myös tilikauden alusta yhtiökokoukseen asti. Yhtiön tilintarkastajana toimii Pricewaterhouse- Coopers Oy. Päävastuullisena tilintarkastajana on toiminut KHT Martin Grandell. Hallituksen ja toimitusjohtajan henkilökohtaisesti tai määräys- ja vaikutusvaltayhtiöidensä kautta omistamien osakkeiden lukumäärä oli , joka edustaa 3,1 prosenttia yhtiön koko osake- ja äänimäärästä. Hallitukselle ja toimitusjohtajalle maksetut palkkiot Oral Hammaslääkärit Oyj:n varsinaisen yhtiökokouksen päätöksen mukaisesti hallituksen puheenjohtajalle maksettiin palkkiota euroa, hallituksen varapuheenjohtajalle euroa, tarkastusvaliokunnan puheenjohtajalle euroa ja hallituksen muille jäse- Hallituksen toimintakertomus

16 Hallituksen toimintakertomus nille euroa kuukaudessa. Kokouspalkkio hallituksen valiokuntien kokouksista on 150 euroa. Toimitusjohtajana saakka toimineen Marina Vahtolan palkka erokorvauksineen tilikaudelta 2011 oli yhteensä euroa. Vt. toimitusjohtajana toimineelle Timo T. Laitiselle maksettiin palkkiona euroa. Toimitusjohtajana lähtien toimineelle Martin Forssille maksettiin palkkaa euroa Osakkeet ja osakepääoma Oral Hammaslääkärit Oyj:n kokonaan maksettu ja kaupparekisteriin merkitty osakepääoma oli ,20 euroa ja osakkeiden lukumäärä Jokainen osake oikeuttaa yhteen ääneen. Osakkeilla ei ole nimellisarvoa eikä kirjanpidollista vasta-arvoa. Osakkeiden lukumäärä korottui vuoden aikana kaksi kertaa, yhteensä osakkeella. Osakepääoma ei korottunut osakkeiden lukumäärä korottui uudella osakkeella Oral Hammaslääkärit Oyj:n järjestämän merkintäetuoikeusannin seurauksena osakkeiden lukumäärä korottui uudella osakkeella, joista perustui suunnattuun osakeantiin yrityskauppojen myyjäosapuolille, Omistuksen jakaantuminen suuruusluokittain optio-ohjelmaan 2007A ja Oral Hammaslääkärit Oyj:n johdon kannustinjärjestelmään. Oral Hammaslääkärit Oyj:llä ei ole voimassa olevia optio-ohjelmia Osakkeenomistajat ja muutokset omistajarakenteessa Oral Hammaslääkärit Oyj:llä oli vuoden 2011 lopussa (2.382) osakkeenomistajaa. 10 suurinta omistajaa Omistaja Omistusosuus, % Atine Group Oy 29,99 Korhonen Juha 8,99 Ranki Kari 7,67 Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen 5,15 Korhonen Sari 3,95 Lahikainen Kimmo 3,70 Sir 8 Oy (Antti Kasi) 2,29 Placeringsfonden Seb Gyllenberg Small Firm 2,15 Björkman Stefan 1,74 Virta Erkki 1,60 10 suurinta yhteensä 67,22 Muut 32,78 Yhteensä 100,0 Määrä Omistajia Omistajia Osake- Osake- ja kpl % ja äänimäärä kpl äänimäärä % , , , , , , , , , , , , , , , ,99 Kaikki yhteensä , ,00 joista hallintarekisteröityjä ,17 Liikkeeseenlaskettu määrä ,00 Omistuksen jakaantuminen sektoreittain Sektorin nimi Omistajia Omistajia Arvo-osuuksien Arvo-osuuksien Hallintarek. Hallintarek. kpl % määrä kpl määrä % kpl % Yritykset 156 5, ,91 1 0,00 Rahoitus- ja vakuutuslaitokset 10 0, ,84 5 0,00 Julkisyhteisöt 2 0, ,18 0 0,00 Kotitaloudet , ,71 0 0,00 Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt 6 0, ,42 0 0,00 Ulkomaat 15 0, ,94 2 0,00 Kaikki yhteensä , ,00 8 0,00 joista hallintarekisteröityjä ,17 0,00 Liikkeeseenlaskettu määrä Yhtiökokoukset ja hallituksen valtuudet Oral Hammaslääkärit Oyj:n varsinainen yhtiökokous päätti tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajille sekä hallituksen ja sen valiokuntien esitysten mukaisesti muista varsinaiselle yhtiökokoukselle kuuluvista asioista, hallituksen valtuuttamisesta päättämään omien osakkeiden hankinnasta ja hallituksen valtuuttamisesta päättämään osakeannista sekä optiooikeuksien ja muiden osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisesta. Yhtiökokous päätti, että tilikaudelta maksetaan osinkoa 0,06 euroa osakkeelta. Yhtiökokous valitsi hallitukseen seitsemän jäsentä. Yhtiökokous päätti, että hallituksessa jatkavat Juhani Erma (OTL, varatuomari), Mikael Ingberg (Ph.D. Econ.), Antti Kasi (ekonomi), Timo T. Laitinen (Dipl. ins), Kirsti Piponius (KTM), Tuomas Waltimo (professori) ja Ben Wrede (B.Sc. Eng). Yhtiökokous valitsi yhtiön tilintarkastajaksi tilintarkastusyhteisö PricewaterhouseCoopers Oy:n, jonka nimeämänä vastuullisena tilintarkastajana toimii KHT Martin Grandell. Yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään enintään yhtiön oman osakkeen hankkimisesta. Valtuutus on voimassa 12 kuukautta yhtiökokouksen päätöksestä lukien. Yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään enintään uuden osakkeen antamisesta ja/tai yhtiön hallussa olevien osakkeiden luovuttamisesta joko maksua vastaan tai maksutta. Hallitus voi antaa myös osakeyhtiölain 10 luvun 1 :ssä tarkoitettuja erityisiä oikeuksia. Valtuutus on voimassa kaksi vuotta yhtiö - kokouksen päätöksestä lukien. Hallituksella oli asti varsinaisen yhtiökokouksen myöntämä valtuutus päättää enintään osakkeen antamisesta osakeannilla ja/tai antamalla osakeyhtiölain 10 luvun 1 :n mukaisia osakkeisiin oikeuttavia erityisiä oikeuksia (mukaan lukien optio-oikeudet). Tammi-helmikuussa 2011 toteutettu merkintäetuoikeusanti perustui tähän valtuutukseen. Varsinaisen yhtiökokouksen lisäksi hallitus kutsui koolle ylimääräisen yhtiökokouksen päättämään yhtiöjärjestyksen muutoksesta ja tilikauden pidentämisestä. Hallitus kuitenkin peruutti pidettäväksi suunnitellun kokouksen , koska yhtiö sai tuolloin tiedon korkeimman hallinto-oikeuden päätöksestä, jonka mukaan yhtiöllä ei ole oikeutta vähentää vuosien ja 2005 tappioita verotuksessaan vuonna 2006 tapahtuneen omistajanvaihdoksen vuoksi, joten tarvetta tilikauden pidentämiselle ei ollut Arvio toiminnan merkittävistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä Oral arvioi, että mikäli yleinen taloudellinen tilanne Suomessa heikkenee niin, että myös yleinen kulutuskysyntä olennaisesti heikkenee, tällä voi olla negatiivisia vaikutuksia Oral Hammaslääkärit Oyj:n palveluiden kysyntään ja sitä kautta liikevaihtoon ja tulokseen. Tilinpäätöshetkellä palveluiden kysynnässä ei ole nähtävissä tämänkaltaisia olennaisia muutoksia. Kilpailu suu- ja hammasterveyspalveluiden markkinoilla voi kuitenkin olennaisesti kiristyä ja vähentää Oralin palveluiden kysyntää. Hammaslääkäreiden saatavuus kehittyi katsauskaudella yhtiön kannalta kohtuullisesti. Hammaslääkäreiden saatavuus valtakunnallisesti ja paikallisesti sekä henkilöstön jatkuvuusriski yritys- ja liiketoimintakauppatilanteissa muodostavat kuitenkin edelleen yhden merkittävimmistä liiketoimintariskeistä. Yritysjärjestelyjen toteutukseen sekä järjestelyn jälkeiseen integrointiin liittyy usein myös muita riskejä, jotka voivat toteutuessaan heikentää yhtiön kannattavuutta ja kasvua. Riskeihin varaudutaan ensisijaisesti yritysjärjestelyjen huolellisella valmistelulla. Liiketoiminta- ja yrityskaupat ja niihin liittyvät investointitarpeet sekä ketjunrakentamisen kustannukset edellyttävät yhtiön koon huomioiden merkittävää vieraan pääoman ehtoisen rahoituksen käyttämistä. Yhtiön johto pyrkii neuvotteluin varmistamaan, että yhtiöllä on kullakin hetkellä käytössään kasvun, maksuvalmiuden ja käyttöpääomatarpeen edellyttämä rahoitus optimaalisin ehdoin. Yhtiön pääasialliset rahoitusriskit ovat rahoituksen saatavuus, korkoriski ja maksuvalmiusriski Ympäristötekijät Oralin toiminnassa syntyy ongelmajätettä, joka käsitellään säädösten mukaisesti. Röntgentoiminnassa siirryttiin kokonaan digitaaliseen kuvantamiseen jo vuonna Kaupankäynti NASDAQ OMX Helsingissä Tilikaudella Oral Hammaslääkärit Oyj:n osakkeen alin kaupankäyntikurssi oli 2,89 euroa ja ylin 5,79 euroa. Osakkeen päätöskurssi oli 2,95 euroa ja yhtiön markkina-arvo 25,8 miljoonaa euroa. Oral Hammaslääkärit Oyj:n osakkeet ovat olleet kaupankäynnin kohteena NASDAQ OMX Helsingissä lähtien. Osakkeen kaupankäyntitunnus on ORA1V. Osakkeenomistajien määrä tilikauden lopussa oli 3102 (2386). Hallituksen toimintakertomus

17 1.15. Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodi Hallituksen esitys yhtiökokoukselle 2. IFRS-tilinpäätös: Tuloslaskelma, konserni Hallituksen toimintakertomus Oral Hammaslääkärit noudattaa Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia. Oral Hammaslääkärit antaa selvityksen hallinto- ja ohjausjärjestelmästään erillisenä kertomuksena. Oral Hammaslääkärit Oyj:n hallitus piti tilikaudella 2011 yhteensä 17 kokousta, ja hallitusten jäsenten keskimääräinen osallistumisprosentti oli 95,0. Nimitys- ja palkitsemisvaliokunta kokoontui 11 kertaa erityisesti uuden toimitusjohtajan hakuun keskittyen. Tarkastusvaliokunta kokoontui seitsemän kertaa Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Hammasterveyspalveluiden kysyntätilanne on pysynyt suhteellisen vakaana, ja yksityisten hammaterveyspalveluiden markkinan odotetaan pitkällä aikavälillä edelleen kasvavan keskimääräistä talouskasvua nopeammin. Erityisesti ikääntyvän väestön hoidon tarpeen lisääntymisen sekä ostokyvyn parantumisen odotetaan lisäävän vaativien, yksityisellä hammasterveyssektorilla tehtävien toimenpiteiden kysyntää. Oral uskoo, että pirstaloituneilla markkinoilla on kysyntää keskitetysti ja tehokkaasti hoidetulle hammasterveysketjulle. Vuoden 2012 liikevaihdon arvioidaan ylittävän 50 miljoonaa euroa ja liiketuloksen arvioidaan parantuvan merkittävästi vuodesta Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että tilikaudelta ei makseta osinkoa. Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että osakkeenomistajille maksetaan pääoman palautusta 0,03 euroa osakkeelta. Oral Hammaslääkärit Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidetään torstaina klo alkaen Cafe Ekbergin juhlatilassa osoitteessa Bulevardi 9, Helsingissä. Kokouskutsu julkaistaan erillisenä pörssitiedotteena ja yhtiön internet-sivuilla Tilikauden jälkeiset tapahtumat Oral Hammaslääkärit Oyj:n kokonaan omistamien tytäryhtiöiden Oral Hammaslääkärit Itäkeskus Oy:n, Oral Hammaslääkärit Seinäjoki Oy:n ja Oral Hammaslääkärit Joensuu Oy:n sekä emoyhtiö Oral Hammaslääkärit Oyj:n hallitukset päättivät yhtiöiden fuusioimisesta konsernin emoyhtiöön Oral Hammaslääkärit Oyj:hin. Sulautumiset toteutetaan konsernirakenteen yksinkertaistamiseksi eikä sulautumisvastiketta anneta. Sulautumissuunnitelmien suunniteltu rekisteröintiajankohta on Hallituksen jäsenet Hallituksen jäsenet on esitelty sivuilla KONSERNIN TULOSLASKELMA (1000 EUR) Liitetieto Liikevaihto Liiketoiminnan muut tuotot Materiaalit ja palvelut Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut Poistot ja arvonalentumiset Liiketoiminnan muut kulut Liiketulos Rahoitustuotot Rahoituskulut Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä (netto) Voitto/tappio ennen veroja Tuloverot TILIKAUDEN VOITTO/TAPPIO Tilikauden voiton jakautuminen -Emoyrityksen omistajille kuuluva osuus Emoyrityksen omistajille kuuluvasta voitosta laskettu osakekohtainen tulos (euroa per osake esitettynä) Laimentamaton osakekohtainen tulos ,04 0,15 Laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos -0,04 0,15 KONSERNIN LAAJA TULOSLASKELMA Liitetieto Tilikauden voitto Uusien osakkeiden liikkeellelaskumenot LAAJA TILIKAUDEN VOITTO/TAPPIO Tilikauden laajan tuloksen jakautuminen Emoyrityksen omistajille kuuluva osuus Liitetiedot muodostavat olennaisen osan tilinpäätöstä. Tuloslaskelma, konserni 30 31

18 3. IFRS-tilinpäätös: Tase, konserni 4. IFRS-tilinpäätös: Laskelma oman pääoman muutoksista, konserni KONSERNITASE (1000 EUR) VARAT Liitetieto LASKELMA OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSISTA, KONSERNI (1000 EUR) Pitkäaikaiset varat Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet Liikearvo Muut aineettomat hyödykkeet Laskennalliset verosaamiset Myytävissä olevat sijoitukset Pitkäaikaiset varat yhteensä Lyhytaikaiset varat Vaihto-omaisuus Myyntisaamiset ja muut saamiset Rahavarat Lyhytaikaiset varat yhteensä Varat yhteensä Osake- Ylikurssi- Osake- Muut Voitto- Oma Oma pääoma pääoma rahasto anti rahastot varat pääoma yhteensä Oma pääoma Tilikauden tulos Osakeanti Maksetut osingot Uusien osakkeiden liikkeeseenlaskumenot Optioilla merkityt osakkeet Oma pääoma Osake- Ylikurssi- Osake- Muut Voitto- Oma Oma pääoma pääoma rahasto anti rahastot varat pääoma yhteensä Tase, konserni OMA PÄÄOMA JA VELAT Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma Osakepääoma Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto Edell. tilikausien voitto/tappio Tilikauden voitto/ tappio Oma pääoma yhteensä VELAT Pitkäaikaiset velat Korolliset velat Laskennalliset verovelat Pitkäaikaiset velat yhteensä Lyhytaikaiset velat Korolliset velat Ostovelat ja muut velat Lyhytaikaiset velat yhteensä Velat yhteensä Oma pääoma ja velat yhteensä Liitetiedot muodostavat olennaisen osan tilinpäätöstä. Oma pääoma Tilikauden tulos Myönnettyjen optioiden kuluvaikutuksen oikaisu Osakeanti Kannustimien osakeosuus Maksetut osingot Uusien osakkeiden liikkeeseenlaskumenot Optioilla merkityt osakkeet Siirto ylikurssirahastosta Oma pääoma Laskelma oman pääoman muutoksista, konserni 32 33

19 Rahavirtalaskelma, konserni 5. IFRS-tilinpäätös: Rahavirtalaskelma, konserni RAHAVIRTALASKELMA (1000 EUR) Liitetieto Liiketoiminnan rahavirta Tilikauden voitto/tappio Oikaisut tilikauden tulokseen Rahoitustuotot ja kulut Tilikauden verot Muut oikaisut Poistot Nettokäyttöpääoman muutos Vaihto-omaisuus Yrityskauppojen vaikutus varastoihin Lyhytaikaiset korottomat saamiset Yrityskauppojen oikaisu saamisiin Lyhytaikaiset korottomat velat Yrityskauppojen oikaisu velkoihin Käyvän arvon muutos koronvaihtosopimuksiin Muut Korot Verot Liiketoiminnan kassavirta Investointien nettorahavirta Investoinnit aineellisiin hyödykkeisiin Investoinnit aineettomiin hyödykkeisiin Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden myynnistä saatu kauppahinta Tytäryhtiön hankinta vähennettynä hankintahetken rahavaroilla Liiketoimintakaupoissa hankitusta varallisuudesta maksettu kauppahinta Muut investoinnit - 6 Investointien rahavirta yhteensä Kassavirta ennen rahoitusta Rahoituksen rahavirta Pitkäaikaisten lainojen nostot Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut Rahoitusleasingvelkojen maksu Lyhytaikaisten lainojen nostot Lyhytaikaisten lainojen takaisinmaksut Merkintäoikeusanti Uusien osakkeiden liikkeeseenlaskumenot Optioilla merkityt osakkeet Maksetut osingot Rahoituksen rahavirta Rahavarojen lisäys(+)/vähennys(-) Rahavarat tilikauden alussa Rahavarat tilikauden lopussa Liitetiedot muodostavat olennaisen osan tilinpäätöstä. 6. IFRS-tilinpäätös: Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot 6.1. Konsernin perustiedot Oral Hammaslääkärit Oyj on monipuolisia hammasterveyspalveluja tuottava yritys, joka tarjoaa palveluitaan asemillaan Espoossa, Helsingissä, Hämeenlinnassa, Hyvinkäällä, Joensuussa, Jyväskylässä, Järvenpäässä, Lahdessa, Mikkelissä, Vihdin Nummelassa, Porissa, Tampereella, Torniossa, Turussa, Seinäjoella, Vaasassa ja Vantaalla. Oral Hammaslääkärit Oyj:n kotipaikka on Helsinki ja sen rekisteröity osoite (pääkonttori) on Kimmeltie 3, Espoo, Suomi. Oral Hammaslääkärit Oyj:n hallitus on hyväksynyt tilinpäätöksen Suomen osakeyhtiölain mukaan osakkeenomistajilla on mahdollisuus hyväksyä tai hylätä tilinpäätös sen julkistamisen jälkeen pidettävässä yhtiökokouksessa. Yhtiökokouksella on myös mahdollisuus tehdä päätös tilinpäätöksen muuttamisesta. Konsernitilinpäätös on saatavissa yhtiön sijoittajasivuilla internet-osoitteessa tai yhtiön pääkonttorista Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet Laatimisperusta ja vertailukelpoisuus Tämä on järjestyksessään seitsemäs konsernin tilinpäätös, joka on laadittu kansainvälisten tilinpäätös - standardien (International Financial Reporting Standards) mukaisesti, ja sitä laadittaessa on noudatettu voimassaolevia IAS- ja IFRS-standardeja sekä SIC- ja IFRIC-tulkintoja. Kansainvälisillä tilinpäätösstandardeilla tarkoitetaan Suomen kirjanpitolaissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä EU:n asetuksessa (EY) N:o 1606/2002 säädetyn menettelyn mukaisesti EU:ssa sovellettaviksi hyväksyttyjä standardeja ja niistä annettuja tulkintoja. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ovat myös suomalaisen kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön mukaiset. Tilinpäätöksessä on esitetty tunnuslukujen laskentakaavat ja termien määritelmät kappaleessa 7.7 siltä osin, kun niitä ei ole määritelty IFRS-standardeissa. Konsernitilinpäätös on laadittu alkuperäisiin hankintamenoihin perustuen lukuun ottamatta myytävissä olevia rahoitusvaroja ja käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavia rahoitusvaroja ja -velkoja. Tilinpäätöksen laatiminen IFRS-standardien mukaisesti edellyttää konsernin johdolta tiettyjen arvioiden ja olettamusten tekemistä samoin kuin harkintaa laatimisperiaatteiden soveltamisessa. Nämä vaikuttavat omaisuus- ja velkaerien määriin taseessa, vastuusitoumusten sekä ehdollisten varojen ja velkojen esittämiseen tilinpäätöksessä että tilikauden tuottoihin ja kuluihin. Johto perustaa arvionsa ja olettamuksensa aikaisempaan kokemukseensa ja erinäisiin muihin oletuksiin, joita pidetään kohtuullisina vallitsevissa olosuhteissa. Lopulliset toteumamäärät saattavat poiketa näistä arvioista. Lisätietoja harkinnasta, jota johto on käyttänyt konsernin noudattamia tilinpäätöksen laatimisperiaatteita soveltaessaan ja jolla on eniten vaikutusta tilinpäätöksessä esitettäviin lukuihin, on esitetty kohdassa Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet ja arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet Tytäryritykset Tytäryrityksiä ovat yritykset, joissa konsernilla on määräysvalta. Määräysvalta toteutuu niissä yrityksissä, joissa konsernilla on yli puolet äänivallasta tai joissa konsernilla on muutoin määräysvalta. Nämä yritykset on yhdistetty konsernitilinpäätökseen. Konsernin keskinäinen osakkeenomistus on eliminoitu hankintamenomenetelmällä. Tytäryritykset on yhdistetty siitä päivästä lukien, jona konserni on saanut määräysvallan, ja yhdisteleminen on lopetettu sinä päivänä, jona konsernin määräysvalta lakkaa. Kaikki konsernin sisäiset liiketapahtumat, saamis- ja velkasaldot sekä realisoitumattomat voitot on eliminoitu. Myös realisoitumattomat tappiot on eliminoitu, paitsi milloin tappio johtuu arvonalentumisesta. Ajalla Oral Hammaslääkärit Oyj:llä oli 4-5 tytäryhtiötä. Ulkomaan rahan määräisten erien muuntaminen Konsernitilinpäätös on esitetty euroina, joka on kon sernin kaikkien yhtiöiden toiminta- ja esittämis - valuutta. Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat kirjataan tapahtumapäivän valuuttakurssiin. Tilikauden päättyessä yhtiössä avoimena olevat ulkomaanrahan määräiset saatavat ja velat arvostetaan käyttäen tilikauden päätöskursseja. Varsinaiseen liiketoimintaan liittyvät kurssivoitot ja -tappiot käsitellään myynnin tai ostokulujen oikaisuerinä. Konsernilla ei ole merkittäviä ulkomaanrahan määräisiä liiketapahtumia, saamisia tai velkoja. Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot 34 35

20 Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Liikevaihto ja tuloutusperiaatteet Oral Hammaslääkärit Oyj -konsernin liikevaihto muodostuu kokonaisuudessaan arvonlisäverottomien terveyspalvelujen myynnistä. Liikevaihtona esitetään palveluiden myynnistä saadut tuotot käypään arvoon arvostettuina oikaistuina alennuksilla. Hammasterveyspalveluiden tuottamisprosessissa hoitojaksot voivat muodostua yhdestä tai useammasta hoito - käynnistä. Myyntituotot kirjataan tuotoiksi hoitokäyntikohtaisesti sitä mukaa kun hoitojaksoon liittyviä toimen - piteitä suoritetaan asiakkaalle. Samalla hetkellä kirjataan kuluksi liikevaihdon kerryttämiseksi suoritettavat välittömät kulut, kuten lääkäripalkkiot. Toimintansa luonteesta johtuen yhtiöllä ei ole käytössä muita liikevaihdon tuloutusmenettelyjä. Lopetetut toiminnot Yhtiöllä ei ole myytäviksi luokiteltuja pitkäaikaisia omaisuuseriä tai lopetettuja toimintoja taseessa ja Yritysten yhteenliittymät Yrityksen tai liiketoiminnan hankinnasta syntynyt liikearvo muodostuu hankintamenon sekä käypiin arvoihin arvostettujen hankittujen yksilöitävissä olevien varojen ja velkojen nettoarvon erotuksena. Hankittujen varojen ja velkojen nettoarvo määritetään kirjaamalla erikseen kaikki hankitut yksilöitävissä olevat varat (mukaan lukien aikaisemmin kirjaamattomat aineettomat hyödykkeet), velat ja vastuusitoumukset, mikäli tietyt kirjaamisperusteet täyttyvät. Hammashoitolaitteisiin ja hoitokalusteisiin liittyvät käyvät arvot johto on määritellyt sen kokemuksen perusteella, mikä sillä on kunkin hyödykkeen edustaman hyödyketyypin odotettavissa olevasta taloudellisesta käyttöiästä suhteessa hyödykkeen tekniseen kuntoon arvostushetkellä. Aineettomiin oikeuksiin liittyvät arvot on määritelty pääsääntöisesti perustuen yhtiöllä olevaan tietoon hyödykkeiden markkinahinnoista toimialalla toteutuneissa liiketoimintajärjestelyissä. Arvonmääritykset, jotka ovat perustuneet diskontattuihin tuleviin rahavirtoihin, edellyttävät johdolta arvioita ja olettamuksia omaisuuserien tulevasta käytöstä ja niiden vaikutuksesta yhtiön taloudelliseen asemaan. Yhtiön tulevan liiketoiminnan painopisteiden ja suuntausten muutosten ei kuitenkaan merkittävästi oleteta voivan vaikuttaa omaisuuserien arvostuksiin. Liikearvoa ja sen arvostusta on käsitelty jäljempänä kohdissa sekä Yritysten tai liiketoiminnan hankinnasta syntyneet suorat kustannukset kirjataan tulosvaikutteisesti kuluksi. Uuden IFRS 3 aikana syntynyt yrityshankintaan liittyvä lisäkauppahintavelka arvostetaan käypään arvoon ja käyvän arvon muutokset kirjataan tulosvaikutteisesti liiketoiminnan muihin tuottoihin tai kuluihin Työsuhde-etuudet ja niistä aiheutuvat kulut (1.) Eläkkeet Konsernin henkilökunnan eläketurva on hoidettu ulkopuolisissa eläkevakuutusyhtiöissä. Konsernilla on käytössä ainoastaan maksupohjaisia eläkejärjestelyjä. Maksupohjaisissa järjestelyissä suoritukset kirjataan kuluiksi sinä kautena, johon maksusuoritus liittyy. (2.) Osakeperusteiset maksut Optio-oikeudet arvostetaan käypään arvoon niiden myöntämishetkellä ja kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan tasaerinä oikeuden syntymisajanjakson aikana. Optioiden myöntämishetkellä määritetty kulu perustuu konsernin arvioon siitä optioiden määrästä, johon oletetaan syntyvän oikeus oikeuden syntymisajanjakson lopussa. Käypä arvo määritetään Black-Scholes -optiohinnoittelumallin perusteella. Konserni päivittää oletuksen lopullisesta optioiden määrästä jokaisena tilinpäätöspäivänä. Arvioiden muutokset kirjataan tuloslaskelmaan. Osakeperusteisten maksujen tulosvaikutteiset erät sisältyvät konsernituloslaskelman erään työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut Materiaalit ja palvelut Materiaalit ja palvelut -kuluryhmässä esitetään alihankintana hankitun lääkäri- ja muun hoitohenkilöstön käytöstä aiheutuneet kulut, vastaanotoilla käytettyjen tarveaineiden ja lääkkeiden hankinnasta aiheutuneet kulut sekä hammaslaboratoriolta ostettujen proteettisten tuotteiden ja -laitteiden kulut Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet Koneet ja kalusto on arvostettu välittömään hankintamenoon vähennettyinä kertyneillä poistoilla ja arvonalentumisilla. Lääketieteellisen kalusto ja hoitolaitteisto poistetaan seitsemässä vuodessa tasapoistoin lukuun ottamatta hammaslääketieteellisiä käsi-instrumentteja, jotka poistetaan tasapoistoin viidessä vuodessa. Kun käyttöomaisuushyödykkeen osaa käsitellään erillisenä hyödykkeenä, osan uusimiseen liittyvät menot aktivoidaan. Muussa tapauksessa myöhemmin syntyvät menot sisällytetään aineellisen käyttöomaisuushyödykkeen kirjanpitoon vain, mikäli on todennäköistä, että hyödykkeeseen liittyvä vastainen taloudellinen hyöty koituu konsernin hyväksi ja hyödykkeen hankintameno on luotettavasti määritettävissä. Muut korjaus- ja ylläpitomenot kirjataan tulosvaikutteisesti, kun ne ovat toteutuneet. Hyödykkeiden jäännösarvo ja taloudellinen vaikutusaika tarkistetaan jokaisessa tilinpäätöksessä ja tarvittaessa oikaistaan kuvastamaan taloudellisen hyödyn odotuksissa tapahtuneita muutoksia. Kun aineellinen käyttöomaisuushyödyke luokitellaan myytävänä olevaksi IFRS 5 Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät ja lopetetut toiminnot standardin mukaisesti, poistojen kirjaaminen lopetetaan. Luovutusvoitot ja -tappiot määritetään vertaamalla nettoluovutustuottoa kirjanpitoarvoon, ja ne sisällytetään liiketoiminnan muihin tuottoihin tai kuluihin Aineettomat hyödykkeet Liikearvo Liikearvo vastaa sitä osaa hankintamenosta, joka ylittää konsernin osuuden hankitun yrityksen tai liiketoiminnan nettovarallisuuden käyvästä arvosta hankinta-ajankohtana. Liikearvoista (ja muista taloudelliselta vaikutusajaltaan rajoittamattomista aineettomista hyödykkeistä) ei kirjata säännönmukaisia poistoja, vaan ne testataan vuosittain mahdollisen arvonalentumisen varalta. Tätä tarkoitusta varten liikearvo on kohdistettu yhtiössä rahavirtaa tuottavalle yksikölle, joka vastaa yhtiön hammaslääketieteellisiä palveluja tuottavaa osaa. Liikearvo on kohdistettu tälle rahavirtaa tuottavalle yksikölle, jonka yhtiö odottaa hyötyvän siitä liiketoimintojen yhdistämisestä, josta liikearvo syntyi. Liikearvo arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä arvonalentumisilla. Siinä tapauksessa, että hankintameno alittaa konsernin osuuden hankitun yrityksen tai liiketoiminnan nettovarallisuuden käyvästä arvosta hankinta-ajankohtana, kirjataan negatiivinen liikearvo, joka tuloutetaan kuluvan vuoden aikana tuotoksi. Muut aineettomat hyödykkeet Aineeton hyödyke merkitään taseeseen vain, jos hyödykkeen hankintameno on määritettävissä luotettavasti ja jos on todennäköistä, että hyödykkeestä johtuva odotettavissa oleva taloudellinen hyöty koituu yrityksen hyväksi. Aineettomat hyödykkeet (esim. potilaskanta, merkittävät asiakassopimukset ja kilpailukieltosopimukset), joilla on rajallinen taloudellinen vaikutusaika, merkitään taseeseen alkuperäiseen hankintamenoonsa ja kirjataan tasapoistoina kuluksi tuloslaskelmaan niiden tunnetun tai arvioidun taloudellisen vaikutusaikansa kuluessa. Aineettomista hyödykkeistä, joilla on rajoittamaton taloudellinen vaikutusaika (yhtiön brändi), ei kirjata poistoja, vaan ne testataan vuosittain arvonalentumisen varalta. Poistoajat hyödykeryhmittäin ovat: Potilaskanta 10 v Asiakassopimukset 5-10 v Kilpailukiellot 2-3 v (kilpailukiellon keston mukaan) Yhtiö on määrittänyt Oral-brändin taloudelliselta vaikutusajaltaan rajoittamattomaksi aineettomaksi hyödykkeeksi. Perusteena rajoittamattomalle taloudelliselle vaikutusajalle on brändin markkina-asema ja tunnettuus sekä brändiin sisältyvän konseptin ja toimintamallin ainutlaatuisuus toimialalla Suomessa. Hyödykkeen arvostamisajankohdan jälkeen yhtiön toiminta on laajentunut useille paikkakunnille ja Oral-brändiä käyttävien ja hyödyntävien hammasterveysasemien määrä kasvanut. Hyödykkeestä ei tehdä poistoja, vaan se testataan vuosittain liikearvon arvonalentumistestauksen yhteydessä. Hyödykkeen kirjanpitoarvo tilinpäätöshetkellä on tuhatta euroa Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden arvon alentuminen Yhtiön johto arvioi jokaisena tilinpäätöspäivänä, onko viitteitä siitä, että jonkin omaisuuserän arvo on alentunut. Jos viitteitä ilmenee, arvioidaan kyseisestä omaisuuserästä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Seuraavassa on esitetty yhtiön johdon keskeisinä pitämiä tekijöitä, jotka voivat johtaa arvonalentumistestaukseen: omaisuuserän merkittävästi heikompi tuotto suhteessa aikaisempaan tai odotettuun taloudelliseen tulokseen toimialan tai markkinatilanteen merkittävät negatiiviset muutokset tai niiden uhat merkittävät muutokset hankittujen varojen käyttötavassa tai liiketoiminnan kokonaisstrategiassa. Riippumatta siitä, onko arvonalennuksesta viitteitä, kerrytettävissä oleva rahamäärä arvioidaan vuosittain liikearvosta sekä muista aineettomista hyödykkeistä, joilla on rajoittamaton vaikutusaika. Kerrytettävissä oleva rahamäärä on omaisuuserän käypä arvo vähennettynä myynnistä aiheutuvilla menoilla tai sitä korkeampi käyttöarvo. Käyttöarvolla tarkoitetaan kyseisestä omaisuuserästä tai rahavirtaa tuottavasta yksiköstä saatavissa olevia arvioituja vastaisia nettorahavirtoja, jotka diskontataan nykyarvoonsa. Diskonttauskorkona käytetään ennen veroa määritettyä korkoa, joka korostaa markkinoiden näkemystä rahan aika-arvosta ja omaisuuserään liittyvistä erityisriskeistä. Arvonalentumistappio kirjataan, kun omaisuuserän kirjanpitoarvo on suurempi kuin siitä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Arvonalentumistappio kirjataan tuloslaskelmaan. Muista omaisuuseristä kuin liikearvosta kirjattu arvonalennustappio voidaan myöhemmin peruuttaa, jos on tapahtunut muutos niissä arvioissa joita on käytetty määritettäessä kerrytettävissä oleva rahamäärää. Peruutusta ei kuitenkaan tehdä enempää kuin mikä hyödykkeen kirjanpitoarvo olisi ilman arvonalentumistappion kirjaamista. Käyvän arvon määrittäminen perustuu johdon arvioihin tulevista rahavirroista. Rahavirta-arvioihin vaikuttavat eniten diskonttokorot, romutusarvot sekä saatavien ja maksettavien rahavirtojen arvioinnissa käytetyt olettamukset ja arviot. Johto valitsee diskonttokoron keskimääräisen oman pääoman ja vieraan pääoman tuottovaatimuksen perusteella. Ennakoidut rahavirrat kuvastavat johdon parasta arviota erilaisista taloudellisista olosuhteista. Diskontatut rahavirrat lasketaan rahavirtoja tuottavien yksiköiden tasolla. Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot 36 37