Valtion tilinpäätöskertomus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Valtion tilinpäätöskertomus"

Transkriptio

1 Valtion tilinpäätöskertomus 2010 Osat I ja II 19a/2011 Ohjaus ja tilivelvollisuus

2

3 K 10/2011 vp Valtion tilinpäätöskertomus 2010 Osat I ja II Valtiovarainministeriön julkaisuja 19a/2011 Ohjaus ja tilivelvollisuus

4 VALTIOVARAINMINISTERIÖ PL 28 (Snellmaninkatu 1 A) VALTIONEUVOSTO Puhelin (vaihde) Internet: Taitto: Anitta Türkkan/VM-julkaisutiimi ISBN (nid.) ISSN (nid.) ISBN (PDF) ISSN (PDF) Juvenes Print Tampereen Yliopistopaino Oy, 2011

5 Eduskunnalle annetaan perustuslain 46 :ssä säädettynä kertomuksena valtiontalouden hoidosta ja talousarvion noudattamisesta valtion tilinpäätöskertomus vuodelta Talousarviolain (423/1988) 17 :n mukaisesti tilinpäätöskertomus sisältää valtion tilinpäätöksen ja tarpeelliset muut tiedot valtiontalouden hoidosta ja talousarvion noudattamisesta sekä tiedot valtion toiminnan yhteiskunnallisen vaikuttavuuden ja toiminnallisen tuloksellisuuden kehityksen kannalta tärkeimmistä seikoista samoin kuin tärkeimmät tiedot yhteiskunnallisen vaikuttavuuden ja toiminnallisen tuloksellisuuden kehityksestä ministeriöiden toimialoilla. Tilinpäätöskertomus sisältää lisäksi valtion liikelaitosten tuloslaskelmat ja taseet sekä talousarvion ulkopuolella olevien valtion rahastojen tuotto- ja kululaskelmat tai tuloslaskelmat ja taseet samoin kuin tiedot liikelaitosten ja rahastojen toiminnan, talouden ja tuloksellisuuden sekä niiden kehityksen kannalta tärkeimmistä seikoista. Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 2011 Tasavallan Presidentti TARJA HALONEN Hallinto- ja kuntaministeri Tapani Tölli

6

7 Sisällys Valtion tilinpäätöskertomus 2010, nide 1 OSA I 1 Taloudellinen kehitys sekä talous- ja finanssipolitiikka Johdanto Toteutunut talouskehitys ja talousnäkymät Finanssipolitiikka Valtiontalouden tila Valtion talousarviotalouden tulojen kehitys Verotuloarvioiden ennustepoikkeamien tarkastelu Maksutulot ja maksullisen toiminnan kehitys Valtion talousarviomenot ja kulut Valtion taloudellinen asema, valtion velka ja valtion vastuut Rahoituslaskelma-analyysi Valtiontalouden riskit Valtion yhtiöomistus Talousarvion ulkopuolella olevien valtion rahastojen kehitys Valtion liikelaitokset ja niiden kehitys Valtiontalouden ja EU:n väliset rahavirrat Hallituksen politiikkaohjelmien ja eräiden hallinnonalarajat ylittävien politiikkakokonaisuuksien yhteiskunnallisen vaikuttavuuden pääpiirteet ja haasteet Työn, yrittämisen ja työelämän politiikkaohjelma Terveyden edistämisen politiikkaohjelma Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelma Peruspalveluohjelma ja -budjetti Valtion strateginen henkilöstöjohtaminen... 65

8 4 Hallituksen vastaus eduskunnan talousarviolausumiin Tilimuistutuskertomus Valtioneuvoston controllerin lausuma tilinpäätöskertomuksen tietojen oikeellisuudesta ja riittävyydestä OSA II 7 Valtioneuvoston kanslia Ulkoasiainministeriö Oikeusministeriö Sisäasiainministeriö Valtiovarainministeriö Opetus- ja kulttuuriministeriö Maa- ja metsätalousministeriö Liikenne- ja viestintäministeriö Työ- ja elinkeinoministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö Ympäristöministeriö Nide II Osa III Tilinpäätöslaskelmat

9 OSA I Hallituksen vaikuttavuusselvitys Valtiontalouden ja hallituksen toiminnan yhteiskunnallinen vaikuttavuus

10

11 11 1 Taloudellinen kehitys sekä talous- ja finanssipolitiikka 1.1 Johdanto Talous- ja rahoituskriisi, joka vuoden 2010 puolelle tultaessa muuttui yhä enemmän velkakriisiksi, löi leimansa myös vuoden 2010 talouskehitykseen ja talouspolitiikkaan. Paljolti kansainvälisen kaupan elpymisen tukemana on sekä Euroopan että Suomen talouskehitys kuitenkin piristynyt, mikä on tehnyt taloustilanteesta ja näkymistä paljolti kaksijakoisen. Myönteinen kehitys on kohentanut erityisesti niiden maiden tilanteita, joiden kilpailukyky ja tuotannolliset rakenteet ovat vahvoja. Suomi kuuluu tähän maaryhmään, mikä on näkynyt yllättävänkin vahvana toipumisena jyrkän taantuman jälkeen. Samalla on kuitenkin syytä pitää mielessä, että niiden tuotannonmenetysten korvaamiseen, jotka taantuma sai aikaan tulee kulumaan useampia vuosia. Tältä kannalta ongelma on inflaation nopea kiihtyminen, ei vain Suomessa, vaan myös muualla euroalueella, mikä tulee vaikeuttamaan talouspolitiikan asetelmia ja mahdollisesti kärjistämään sen ongelmia. Erityisesti syvästi kahtia jakautuneella euroalueella on ollut ja tulee olemaan vaikeaa löytää kaikille sopivaa politiikkalinjaa. Vaikeuksissa olevat maat joutuvat korjaamaan julkista talouttaan pakon edessä, mutta myös muilta mailta on edellytetty korjaaviin toimiin ryhtymistä. Taantuman aikaisista tukitoimista irtaantuminen merkitsee olojen vähittäistä normalisoitumista. Vuosi 2010 oli tässä suhteessa välivuosi, jonka aikana päätöksenteko tapahtui monien maiden kannalta vielä suuressa epävarmuudessa. Julkisen talouden tila on kohentunut jossain määrin, mutta lähinnä talouskasvun vauhdittumisen seurauksena. Koska monet EU- ja euroalueen maat ovat sitoutuneet monivuotiseen sopeutukseen, on tämä vasta alkua niille korjaaville toimille, joita finanssipolitiikassa tarvitaan. Kansainvälisen talouden toimintaympäristöön on liittynyt monia epävarmuuksia, joita elpyminen ei ole kokonaan poistanut. Samalla esiin on noussut myös uusia uhkia.

12 Toteutunut talouskehitys ja talousnäkymät Kansainvälinen kehitys Vuonna 2010 maailman talouden elpyminen jatkui nopeana maailman BKT kasvoi yli viiden prosentin vuotuisella vauhdilla. Kasvu on ollut nopeaa useissa kehittyvissä maissa mutta hidasta useimmissa teollisuusmaissa. Useat kehittyvät maat kasvoivat nopeasti muun muassa koska ne eivät kokeneet finanssimarkkinoiden hurjastelun äkkipysähtymisestä koitunutta rahoituskriisiä. Teollisuusmaista ripeää kasvua ovat kokeneet muun muassa Saksa (3,8 %) ja Ruotsi (5,5 %), joiden laajat vientisektorit ovat hyötyneet kansainvälisen kysynnän elpymisestä. Myös koko euroalue on kasvanut kohtuullisen vakaasti ja monet talouden indikaattorit viittaavat kasvun jatkuvan. Riskit kehityksen hidastumiseen ovat kuitenkin edelleen tavanomaista korkeammalla. Useiden maiden haasteena on talouksien tasapainottaminen: teollisuusmaissa sisäisesti yksityisen kysynnän kohentaminen ja julkisen talouden vakauttaminen (erityisesti EU15:ssa ja USA:ssa) sekä ulkoisesti alijäämämaiden (kuten USA:n) kohdalla lisäämällä ja ylijäämämaiden (esimerkiksi kehittyvän Aasian) kohdalla vähentämällä nettovientiä. Tasapainottumisen onnistuminen riippuu politiikkatoimien ja niiden kansainvälisen koordinoinnin onnistumisesta. Riski siitä, että vaadittaviin politiikkatoimiin ei onnistuta pääsemään, ei ole vähäinen. Toinen merkittävä negatiivisen riskin lähde on korkea velkaantuminen, joka saattaa johtaa kysynnän supistumiseen korkojen noustessa. Teollisuusmaissa työttömyyden kasvu näyttää pysähtyneen sekä EU:ssa että USA:ssa noin 10 prosentin tasolle. Riskinä on, että työttömyys jää korkealle tasolle ja rakenteellinen työttömyys kasvaa. Yhtäältä työvoiman osaamisen rapautuminen saattaa rajoittaa kasvupotentiaalia ennakoitua enemmän ja toisaalta hidastaa julkisten talouksien vakauttamista. Laman jälkeen maailmankauppa on kasvanut nopeasti, vuonna 2010 lähes 20 prosentin vuotuisella vauhdilla. Kaupan kasvua ovat tukeneet alentuneet riskilisät. Kaupan kasvua hidastaa muun muassa kapasiteettirajoitteiden vaikutus. Vaikka vientimme on elpynyt laman jälkeen voimakkaasti, Suomi on menettänyt markkinaosuuttaan maailmankaupassa. Inflaatio oli vaimeaa myös v (euroalueella 1,6 %). Kuitenkin monissa maissa tuottajahinnat ovat nousseet kuluttajahintainflaatiota nopeammin. Lisäksi erityisesti raaka-aineiden hintojen nousu on ollut voimakasta. Maailmalla rahapolitiikka on ollut voimakkaan elvyttävää. On olemassa riski, että inflaatio alkaa kiihtyä. Suomen kansantalous Vuoden 2009 jälkeisen voimakkaan taloudellisen supistumisen jälkeen Suomen kansantalous lähti reippaaseen nousuun vuoden 2010 aikana. Tilastokeskuksen ennakkotietojen valossa bruttokansantuote kasvoi viime vuonna 3,1 %. Vuoden sisällä kasvu oli epätasaista, sillä ensimmäinen ja kolmas neljännes olivat selvästi hitaamman kas-

13 13 vun vaiheita kuin toinen ja neljäs neljännes. Osittain vuoden sisäiseen kasvu-uraan vaikutti maaliskuulle ajoittunut ahtausalan lakko. Kasvun taustalla on vientikysynnän ja kotimaisen kaupan elpyminen, ja lisäksi kotitalouksien kulutuskäyttäytyminen oli viime vuoden aikana suhdannetilanteeseen nähden varsin vahvaa. Huolimatta talouden elpymisestä julkinen talous säilyi selvästi alijäämäisenä, tuotannontekijät olivat vielä vajaakäytössä ja siten finanssikriisiä edeltänyt tuotannon taso jäi vielä kauas. Vuoden 2010 aikana kysyntää voimakkaimmin lisäsi viennin volyymin lisääntyminen 5,1 prosentilla. Investointien lisääntyminen oli vielä maltillista, 0,8 % edellisvuodesta, ja erityisesti nousu johtui asuinrakennusinvestointien voimakkaasta kasvusta. Tuotannollisten investointien käynnistyminen antoi vielä odottaa itseään, mitä on osittain pidettävä huolestuttavana. Huolimatta kapasiteetin käyttöasteen kohtalaisen alhaisesta tasosta, pelkät korvausinvestoinnit eivät riitä varmistamaan tulevaa kasvua. Kotitalouksien kulutus lisääntyi viime vuonna 3,7 %. Kulutuksen kasvu suuntautui etupäässä kestokulutustavaroihin, kuten kulkuneuvoihin ja sisustustavaroihin. Myös palvelujen kulutus lisääntyi selvästi. Kulutuksen kasvua tukivat lisääntynyt palkkasumma, vaimea kuluttajahintojen nousu sekä käytettävissä olevien tulojen kasvua ylläpitänyt työnverotuksen taso. Viime vuonna kulutusmenot olivat käytettävissä olevia tuloja pienemmät ja siten säästön suhde käytettävissä olevaan tuloon oli 4,5 prosenttia positiivinen. Työllisyyden kehitys v oli selvästi odotettua parempaa. Työttömyysaste nousi 8,4 prosenttiin, mutta ottaen huomioon aikaisemmin tapahtuneen taloudellisen aktiviteetin romahtamisen, voidaan nousua pitää varsin maltillisena. Työllisten määrä kasvoi puolentoista vuoden jyrkän pudotuksen jälkeen viime vuonna. Myös työpanos työtunteina mitattuna kasvoi viime vuonna. Työmarkkinoilla elpyminen käynnistyi ensivaiheessa niin, että yritysten palkkalistoilla olevien työntekijöiden työtunnit lisääntyivät ja useimmat määräaikaisesti lomautetut työntekijät palasivat töihin. Taloudellisen aktiviteetin kääntyminen nousuun näkyi eritoten yritysten menestyksessä. Yritysten yrittäjätulo nousi viime vuonna 30 %, mutta oli kuitenkin edelleen pienempi kuin v Tulosten parantuminen näkyi myös maksetuissa veroissa, sillä välittömiä veroja yritykset maksoivat 37 % edellisvuotta enemmän. Viime vuonna kuluttajahinnat nousivat 1,2 %. Lähes koko vuoden hintoja painoi alaspäin lokakuussa 2009 voimaan tullut elintarvikkeiden arvonlisän alennus. Vuoden lopulla elintarvikkeiden alv-alennuksen vaikutusten poistuttua ja maailmanmarkkinahintojen lähdettyä nousuun inflaatio kiihtyi yli kahden prosentin. Suomen julkinen talous Kansainvälisen talouskriisin seurauksena kansantalouden kokonaistuotanto supistui v poikkeuksellisen voimakkaasti. Julkiseen talouteen syntyi mittava alijäämä verotulojen vähentyessä ja julkisten menojen kasvaessa muun muassa työttömyyden nousun seurauksena. Talouden toimijoiden luottamuksen koheneminen yhdessä ekspansiivisen talouspolitiikan kanssa loivat edellytykset talouskasvun elpy-

14 14 miselle v Taloudellisessa toimeliaisuudessa tapahtuvat muutokset heijastuvat viiveellä julkisen talouden rahoitusasemaan. Taloudellisen aktiviteetin kohenemisen myönteiset vaikutukset julkiseen talouteen eivät siten näkyneet vielä täysimääräisesti v Julkisen talouden alijäämä säilyi edellisvuotisella tasollaan vaikka kokonaistuotantoon suhteutettuna kansantalouden tilinpidon mukainen julkisen talouden alijäämä supistuikin 2,8 prosenttiin. Julkisten menojen kasvu hidastui selvästi ja niiden osuus kokonaistuotannosta aleni 55 prosenttiin. Julkisen talouden velan kasvu jatkui nopeana v jolloin valtion ja kuntien yhteenlaskettu ns. EMU-velka nousi 44 prosenttiin bruttokansantuotteeseen suhteutettuna. Valtiontalouden rahoitusasema jatkoi viime vuonna heikkenemistään. Valtion alijäämä syveni 5,4 prosenttiin suhteutettuna kokonaistuotantoon. Valtion keräämät verotulot kääntyivät maltilliseen nousuun, mutta niiden kasvua vaimensivat niin välittömiä kuin välillisiä veroja koskevat perustemuutokset, joista kertymän kannalta merkittävimmät liittyivät arvonlisäverotukseen sekä ansiotuloista maksettaviin veroihin. Lokakuussa v toteutetun elintarvikkeiden arvonlisäveron alentamisen vaikutukset näkyivät täysimääräisesti valtion verotuloissa vasta v Jotta työtulojen verotus ei olisi kiristynyt mm. sosiaaliturvamaksujen nousun seurauksena, hallitus päätti vastaavasti keventää valtion ansiotuloveroa. Heinäkuussa 2010 toteutetut arvonlisäverokantojen nostamisen vaikutukset jäivät selvästi pienemmiksi verrattuna aiemmin voimaan tulleisiin valtionverotusta keventäviin päätöksiin. Kansantalouden tilinpidon mukaiset valtion menot lisääntyivät yli viisi prosenttia. Valtion menojen kasvu jatkui siis verrattain nopeana hienoisesta hidastumisesta huolimatta. Voimakkaimmin valtion menoista lisääntyivät tulonsiirrot muille julkisen talouden sektoreille kuten kunnille ja muille sosiaaliturvarahastoille. Kuntatalouden tila koheni v selvästi, kun kuntien verotulojen kasvu oli huomattavasti ennakoitua nopeampaa ja henkilöstömenojen kehitys oli maltillista. Kuntasektori säilyi kuitenkin edelleen lievästi alijäämäisenä (-0,3 %/BKT). Kuntien odotettua paremman verotulokehityksen taustalla ovat erityisesti kunnallis- ja kiinteistöverojen tuntuvat kiristykset sekä valtion merkittävä väliintulo kuntien yhteisövero-osuuden tilapäisen korottamisen kautta. Viime vuosina kuntien lainakanta on kasvanut verrattain nopeasti. Kuntien bruttovelka vuoden 2010 lopussa oli noin kolminkertainen vuoden 2000 tilanteeseen verrattuna. Talouden elpyminen parantaa kuntatalouden näkymiä, joskin kuntien verotulojen kasvu ei yllä lähivuosina taantumaa edeltäneelle tasolle. Paineet kunnallisverotuksen kiristymiseen ja kuntien velan määrän voimakkaaseen lisääntymiseen ovat edelleen suuret. Kuntatalouden rahoitusaseman koheneminen ja velkaantumisen pysäyttäminen edellyttää siten pitäytymistä maltillisessa menokehityksessä. Vuonna 2010 sosiaaliturvarahastojen ylijäämä oli kolme prosenttia suhteessa kokonaistuotantoon, joka selittyi lähes kokonaan työeläkerahastojen ylijäämällä. Työeläkelaitokset vastaavat ansiosidonnaisen eläketurvan hoitamisesta. Eläkkeet rahoitetaan työnantajien ja -tekijöiden vakuutusmaksuilla sekä rahastojen sijoitustuotoilla. Työeläkerahastojen ylijäämällä varaudutaan siten tuleviin eläkemenoihin osittaisella rahastoinnilla. Rahastojen markkina-arvo nousi pitkälti osakemarkkinoiden toipu-

15 15 misen seurauksena 138,8 mrd. euroon vuoden 2010 lopulla. Muiden sosiaaliturvarahastojen (kansaneläkelaitos ja työttömyysvakuutusrahastot) rahoitusasemaa vahvisti sosiaaliturvamaksujen nostaminen. Tämän seurauksena muut sosiaaliturvarahastot olivat v rahoitusasemaltaan tasapainossa huolimatta työttömyyden nousuun liittyvien menojen lisääntymisestä. Julkisen talouden kehitykselle lähivuosina on ominaista se, että vaikka tulot kasvavatkin hieman nopeammin kuin menot, se ei riitä tasapainottamaan julkisen talouden rahoitusasemaa. Julkinen talous säilyy siten ilman uusia rahoitusasemaa vahvistavia päätöksiä alijäämäisenä ja julkisen velan kasvu jatkuu verrattain voimakkaana. Talouskriisin seurauksena rahapolitiikka on ollut poikkeuksellisen keveää. Tilanteen normalisoituminen näkyy väistämättä korkotason nousuna, mikä yhdessä julkisen talouden alijäämän kanssa uhkaa johtaa tilanteeseen, jossa korkomenoista muodostuu nopeimmin kasvava menoerä. Suomen tapauksessa näköpiirissä oleva demografinen muutos on voimakkaampi ja tapahtuu nopeammin kuin muissa kehittyneissä teollisuusmaissa. Suomen kansantaloutta kohtaava väestörakenteen muutos koettelee väistämättä myös julkisen sektorin edellytyksiä vastata sille asetettuihin velvoitteisiin. Julkisen talouden rahoitusaseman vahvistaminen yhdessä talouskasvua tukevien toimenpiteiden kanssa nousee väistämättä keskeiseen asemaan talouspolitiikan tavoitteita asetettaessa. Huolimatta yleisen taloudellisen tilanteen elpymisestä poikkeuksellisen syvän kriisin jälkeen, Suomen julkinen talous on aiempaa heikommassa asemassa kohtaamaan väestön ikärakenteen muutoksen verrattuna talouskriisiä edeltäneeseen tilanteeseen. Euroopan unionin ja euroalueen talouskehitys sekä talouspolitiikan yhteensovittaminen Talouskehitys elpyi selvästi Euroopan unionin ja euroalueella v Kokonaistuotanto kasvoi lähes kahden prosentin vauhtia osittain kansainvälisen kaupan vauhdittamana, mutta myös kotimainen kysyntä toi oman osansa talouskasvuun. Talouspolitiikan näkökulmasta olennaisempaa on kuitenkin se, että kahtiajako nopeasti elpyvien maiden ja edelleen talousvaikeuksissa olevien maiden kesken kasvoi vuoden kuluessa. Vasta vuoden lopulla saatettiin nähdä nopeasti elpyneiden maiden kuten Saksan kysynnän heijastuvan myös hitaammin liikkeelle lähteneiden maiden ulkomaankauppaan. Euroalueen kannalta olennaista oli se, ettei Saksan elpyminen perustunut yksinomaan ulkomaankauppaan ja että työllisyys ei romahtanut huolimatta teollisuustuotannon supistumisesta. Vuoden 2010 talouskehitys ei kuitenkaan ollut euroalueella erityisen vakaata vaan sitä sävytti talous- ja rahoituskriisin kehittyminen velkakriisiksi, joka on kohdistunut erityisesti alueen haavoittuvimpiin maihin. Eräät jäsenvaltiot ajautuivat yhä syvemmälle rahoituskriisiin vuoden aikana. Kreikan vakausongelmat, jotka olivat paljastuneet osittain jo syksyllä 2009, kärjistyivät talvella 2010 ja pakottivat unionin ja sen jäsenvaltiot ryhtymään varsin nopeassa tahdissa huomattaviin pelastustoimiin.

16 16 Jo tätä ennen oli voitu todeta, että euroalueen maiden talouskehitys oli varsin epäyhtenäinen. Erityisesti Saksan kilpailukyky oli viime vuosina vahvistunut tuntuvasti, mutta samaan aikaan monissa jäsenvaltioissa kehitys oli ollut päinvastaista. Kilpailukyky oli heikentynyt vuosien aikana ja euroalueen sisällä oli tapahtunut pikemminkin eriytymistä kuin lähentymistä kuten olisi voinut odottaa. Kysymys ei ollut vain talousja rahoituskriisistä vaan pitempiaikaisemmasta kehityssuunnasta, joka oli käännettävä. Maaliskuun Eurooppa-neuvosto käynnisti talouspolitiikan koordinaatiota koskevan uudistusprosessin, jota vetämään nimettiin Eurooppa-neuvoston puheenjohtajana toimiva Herman Van Rompuy. Van Rompuyn työryhmä aloitti uudistustyön lähtökohtanaan Eurooppa-neuvoston päätelmät, joissa todettiin, että vakaussopimusta olisi vahvistettava ja sen rinnalle olisi kehitettävä laajempi makrovakautta koskeva seurantamenettely, minkä lisäksi EU:lle olisi luotava pysyvä kriisinhallintamekanismi. Pysyvän kriisinhallintamekanismin aikaansaaminen on ollut oma prosessinsa, joka on saanut vauhtia vasta viime aikoina. Sen sijaan vakaussopimuksen vahvistaminen ja sen rinnalle luotavan makrovakaudenvalvontaa koskevan menettelyn aikaansaaminen ovat olleet esillä koko vuoden ajan. Ensin niitä käsiteltiin puheenjohtaja Van Rompuyn työryhmässä, joka sai työnsä valmiiksi lokakuussa, minkä jälkeen työtä on jatkettu neuvoston ad hoc työryhmässä. Samaan aikaan kun Van Rompuyn työryhmä, joka koostui valtiovarainministereistä, valmisteli omaa raporttiaan, antoi komissio omat tiedonantonsa asiasta ja toi lopulta syyskuussa 2010 omat lainsäädäntöehdotuksensa. Komission lainsäädäntöpaketti koostuu viidestä asetuksesta, joista kolme on kokonaan uutta, ja yhdestä direktiivistä, joka on myös uusi. Asetuksista kaksi koskee vakaus- ja kasvusopimuksen olemassa olevaa toissijaista lainsäädäntöä, jota halutaan vahvistaa. Kokonaan uusi asetus perustaa makrotaloudellisen valvontamenettelyn, joka antaa mahdollisuuden puuttua jäsenvaltioiden liiallisiin tasapainottomuuksiin ja kilpailukykypoikkeamiin. Lisäksi on annettu kaksi asetusehdotusta, jotka vahvistaisivat koordinaation uskottavuutta ja ennaltaehkäisevää luonnetta tehostamalla sanktiomekanismeja. Direktiiviehdotuksen tarkoitus on vahvistaa kansallisia budjettikehikoita ja täydentää EU-tasolla toteutettavia toimia koordinaation tehostamiseksi. Lainsäädäntöpaketin merkitystä korostaa se, että monet esillä olleet kysymykset ovat sellaisia, joihin on haettu ratkaisuja jo pitempään, koko euron olemassaolon ajan. Toteutuessaan uudistukset merkitsevät EU-tason koordinaation kannalta läpimurtoa ja vahvistavat sen uskottavuutta. Komission esitys velkakriteerin operationalisoinnista mahdollistaa sen, että jäsenvaltiot voidaan asettaa vastuuseen, ei vain alijäämärajan ylittämisestä vaan myös siitä, että velkaantumista ei saada kuriin. Toinen läpimurto liittyy vakaussopimuksen ennaltaehkäisevän roolin vahvistamiseen. Uudistuksen tarkoitus on varmistaa se, että jäsenvaltiot ottavat huomioon pidemmän aikavälin kestävyyshaasteet riittävän aikaisin ja vauhdittavat alijäämäsopeutusta kohti keskipitkän ajan tavoitetta. Kolmas läpimurto koskee sanktioita (korolliset ja korottomat talletukset, sakot), joiden ennaltaehkäisevää roolia vahvistetaan. Uutuus on myös se, että sanktioita koskevaa päätöksentekomenettelyä muutetaan ottamalla käyttöön ns. käänteinen määräenemmistöpäätöksenteko. Komission esitys sanktioiden asettami-

17 17 sesta on kumottava määräenemmistöllä tietyn määräajan sisällä, muuten päätös tulee voimaan automaattisesti. Viides läpimurto liittyy makrovakauden valvontaan. Uusi asetus mahdollistaa sen, että makrovakauden ja kilpailukyvyn poikkeaviin kehityssuuntiin voidaan puuttua riittävän varhain ja ehkäistä tilanteet, joista aiheutuisi ongelmia paitsi asianomaiselle maalle itselleen myös euroalueelle. Direktiivi budjettikehikoista vastaa varsin hyvin niitä käytäntöjä, joita Suomessa on noudatettu tähän mennessäkin. Se ei edellytä välttämättä erillistä lainsäädäntöä, mutta painottaa menettelyjen sitovuutta. Direktiivi korostaa keskipitkän aikavälin orientaatiota finanssipolitiikassa, hallinnon eri tasojen välistä koordinaatiota sekä EU:n perustamissopimuksen mukaisesti koordinaation merkitystä ja vastuuta julkisen talouden vakauden ja kestävyyden aikaansaamisessa. Se puuttuu myös talous- ja budjettiennusteiden puutteisiin, minkä on nähty usein olleen syynä finanssipolitiikan virheisiin ja poikkeamiin. Uudistuspaketista on neuvoston käsittelyn jälkeen sovittava vielä Euroopan parlamentin kanssa. Sen odotetaan astuvan voimaan kesällä Tosin esimerkiksi budjettikehikoita koskevan direktiivin osalta voimaantulo tapahtuisi tietyn siirtymäajan kuluessa. Kun Suomessa pohdittiin EU- ja euroaluetasoisen talouspolitiikan koordinaation kehittämistarvetta vuoden 2010 aikana, kiinnitettiin huomiota sen johdonmukaisuuteen ja kattavuuteen. Toteutuessaan uudistukset parantavat tilannetta. Kysymys ei ole kuitenkaan vain lainsäädäntöpaketista vaan tähän kokonaisuuteen liittyy myös muita uudistuksia, jotka vahvistavat koordinaatiota. Näitä ovat eurooppalaisten tilastoviranomaisten laajennetut valtuudet päästä käsiksi jäsenvaltioiden julkista taloutta koskevien tilastojen laadintaan ja lähteisiin sekä rahoitusmarkkinoiden vakautta ja valvontaa koskeva uudistus, joka tuli voimaan vuoden vaihteessa, ja johon liittyen mm. EKP:n yhteyteen perustettiin erityinen järjestelmäriskikomitea (ESRB). Olennaista on, että kaikki toimijat työskentelevät tiiviissä yhteistyössä ja että informaatio kulkee. Joka tapauksessa edellytykset puuttua ongelmiin jo varhaisessa vaiheessa ovat lisääntyneet. Kesällä 2010 muodostettu Euroopan rahoitusvakausväline (ERVV), joka myöhemmin syksyllä osallistui Irlannin velkakriisin ratkaisemiseen, on yksi niistä välineistä, joita voidaan käyttää yhdessä IMF:n rahoituksen kanssa kriisien kärjistyessä. Kysymys on kuitenkin vain väliaikaisesta instrumentista, jonka pysyväisluontoinen ESM korvaa v Olennaista on se, että näiden välineiden käyttö on tiukasti ehdollista eikä merkitse poikkeamista perustamissopimuksen 125 artiklasta, joka kieltää sen, että unioni ottaisi vastatakseen jonkin jäsenvaltion sitoumuksista. Huolimatta tiivistyvästä koordinaatiosta kukin jäsenvaltio vastaa edelleenkin omasta talous- ja budjettipolitiikasta. Talouskehitykseen ja Suomen talouteen liittyvät riskit Pääosa Suomen talouskehitykseen liittyvistä riskeistä tullee rajojemme ulkopuolelta. Pienenä avoimena taloutena Suomi on riippuvainen kansainvälisestä talouskehityksestä. Kansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla epävarmuuden lisääntyminen heijastuu välittömästi maahamme ja sillä on taloudellista aktiviteettia hidastava vaikutus. Epävarmuuden nousu voi myös laukaista liikkeelle nopeita kysyntää lamautta-

18 18 via tekijöitä, kuten vuoden 2008 lopussa koettiin. Hintakehitys on muuttunut nopeasti lyhyen ajan sisällä. Inflaatiovauhdin ennustetaan olevan kuluvana vuonna yli kolme prosenttia ja näkymät vuodelle 2012 ovat myös kohtalaisen korkeat. Riskiksi saattaa muodostua kustannustekijöiden liian nopea nousu ja sitä kautta Suomen kilpailukyvyn heikkeneminen. Tilanteessa, jossa ollaan vielä toipumassa edellisestä syvästä notkahduksesta, tällainen kehityskulku olisi taloudelle vahingollista. 1.3 Finanssipolitiikka Finanssipolitiikan linjan ja valtiontalouden kehysten toteutuminen sekä julkisen talouden kestävyys Kehysmenojen kokonaismäärä alitti asetetun menokehyksen Toukokuun 2007 kehyspäätöksessä kertomusvuodelle 2010 asetettiin menokehykseksi milj. euroa vuoden 2008 hintatasossa. Kehyspäätöksen mukaisesti menokehystä on korjattu teknisesti hinta- ja rakennemuutoksin, joiden jälkeen menokehystaso tarkentui milj. euroon vuoden 2010 hintatasossa syksyllä Kehysmenojen kokonaismäärä oli hallituksen talousarvioesityksessä milj. euroa, mikä jätti 41 milj. euron ns. jakamattoman varauksen 300 milj. euron lisätalousarviovarauksen ohella. Varsinaiseen talousarvioon eduskunta lisäsi kehykseen luettavia menoja 41 milj. eurolla. Hallitus antoi eduskunnalle kertomusvuonna varsinaisen talousarvioesityksen lisäksi neljä lisätalousarvioesitystä. Oheisessa taulukossa on esitetty varsinaisen talousarvion ja lisätalousarvioiden osalta kaikkien menojen ja kehysmenojen kokonaisluvut sekä paljonko ko. talousarvion jälkeen kehykseen luettavien menojen määrä on alittanut kehystason. Eduskunta ei tehnyt muutoksia muihin kuin varsinaisen talousarvion määrärahoihin. Kehystasoon kertomusvuonna tehdyt hinta- ja rakennekorjaukset on esitetty kussakin hallituksen esityksessä erikseen. Taulukko 1. Talousarviomenot vuonna 2010, milj. euroa Kaikki menot Kehykseen luettavat menot yhteensä Hinta- ja rakennekorjattu kehystaso Jakamaton varaus ja lisätalousarviovaraus Hallituksen talousarvioesitys ml. täydentävä esitys Eduskunnan muutokset LTA I LTA II LTA III LTA IV

19 19 Kertomusvuonna kehykseen kuuluvien menojen budjetoitu taso jäi 262 milj. euroa alle asetetun menokehyksen. Vuoden 2010 neljännessä lisätalousarviossa mm. arviota maksuista Euroopan unionille ja valtion osuutta sairausvakuutuslaista johtuvista menoista alennettiin, mikä vaikutti alentavasti kehysmenojen tasoon. Lisäksi neljännen lisätalousarvion kehysmenojen lisäykset johtuivat suurelta osin peruutettavien määrärahojen uudelleenbudjetoinneista, jotka huomioitiin kehystasossa rakennemuutoksina. Hallitusohjelman kehyssäännöissä todetaan, että kehysmenojen tason lisätalousarvioiden jälkeen jäädessä kehystason alle, voidaan erotus, kuitenkin enintään 100 milj. euroa, käyttää seuraavana vuonna kertaluonteisiin menoihin kehyksen estämättä. Vuodelta 2010 voidaan siten siirtää 100 milj. euroa vuodelle Hallitusohjelman mukaan vuotuisten osakemyyntitulojen ylittäessä 400 milj. euroa voidaan ylityksestä enintään 25 %, kuitenkin enintään 150 milj. euroa, käyttää kertaluonteisiin osaamista, innovaatioita ja talouden kasvua edistäviin investointeihin kehyksen estämättä. Omaisuudenmyyntitulot eivät kertomusvuonna ylittäneet 400 milj. euron rajaa, joten lisärahaa ei ollut käytettävänä kehyksen ylittäviin kertahankkeisiin. Kertomusvuonna annettiin neljä lisätalousarviota Hallituksen esittämien talousarviomenojen yhteismäärä vuodelle 2010 oli milj. euroa, joka eduskunnan käsittelyssä nousi 41 milj. eurolla. Talousarviossa varsinaisten tulojen arvio vuodelle 2010 oli milj. euroa. Vuoden 2010 talousarviossa budjettitalouden alijäämäksi arvioitiin milj. euroa. Lisätalousarvioissa määrärahoja lisättiin nettomääräisesti milj. eurolla ja tuloarvioita korotettiin nettomääräisesti milj. eurolla. Lisätalousarvioiden menolisäyksistä pääosa oli kehyksen ulkopuolisia. Suurin yksittäinen määrärahoja lisäävä tekijä oli vuoden toisessa lisätalousarviossa budjetoitu milj. euron laina Kreikan valtiolle. Tuloarvioita korotti varsinkin vuoden kolmannessa lisätalousarviossa vuoden 2009 tilinpäätöksen osoittaman kumulatiivisen ylijäämän tulouttaminen, milj. euroa. Lisäksi verotuloarviota korotettiin kertomusvuoden lisätalousarvioissa nettomääräisesti milj. euroa lähinnä parantuneiden suhdannenäkymien seurauksena. Budjettitalouden alijäämäksi arvioitiin vuoden 2010 neljännessä lisätalousarviossa milj. euroa. Budjettitalouden tulot ilman nettolainanottoa olivat tilinpäätökseen sisältyvän toteumalaskelman mukaan milj. euroa ja menot milj. euroa. Tilinpäätöksen mukaan budjettitalouden menot olivat milj. euroa suuremmat kuin toteutuneet tulot ilman nettolainanottoa. Budjetoituja menoja jäi käyttämättä milj. euroa, eli 718 milj. euroa enemmän kuin v Budjetoidun tason alittumista selittää muun muassa se, että eri valtioille myönnetyt lainat eivät tulleet täysimääräisesti käytetyksi v sekä se, että viennin jälleenrahoituksen lainavaltuuksien määrärahojen käyttö jäi merkittävästi budjetoidusta. Varsinaisia tuloja kertyi 67 milj. euroa budjetoitua vähemmän. Tuleville vuosille jää milj. euroa edellisten tilikausien ylijäämää, jota voidaan talousarviolain sallimissa puitteissa käyttää talousarvion kattamiseen. Budjettitalouden velka kasvoi milj. eurolla.

20 20 Valtionvelan kasvu jatkui voimakkaana Valtionvelan nimellisarvo oli vuoden 2010 lopussa 75 mrd. euroa, 10,9 mrd. euroa enemmän kuin vuoden 2009 lopussa. Valtionvelan määrä on vuosina 2009 ja 2010 yhteensä kasvanut runsaat 20 mrd. euroa. Valtionvelan määrä suhteessa bruttokansantuotteeseen nousi kertomusvuonna vähän yli neljällä prosenttiyksiköllä noin 42 prosenttiin. Velkasuhteen ennakoidaan jatkavan kasvua. Valtionvelkaa käsitellään tarkemmin luvussa 2.5. Koko valtiontalouden alijäämä oli v kansantalouden tilinpidon käsittein mitattuna 5,4 % bruttokansantuotteesta. Valtiontalouden ennakoidaan pysyvän alijäämäisenä myös lähivuodet ilman uusia valtiontaloutta vahvistavia päätöksiä. Taulukko 2. Budjettitalouden ja valtiontalouden tasapaino, , milj. euroa Muutos, , % Budjettitalous Budjettitalouden tulot ,0 Budjettitalouden menot ,4 Varsinainen ylijäämä ,7 Velanhallinnan menot (-), tulot (+) Nettorahoitustarve (-) ,4 Valtiontalouden jäämä kansantalouden tilinpidon mukaan ,1 Julkisen talouden kestävyys Julkisen talouden katsotaan olevan kestävällä pohjalla, jos julkinen velkaantuneisuus pysyy pitkällä aikavälillä vakaana. Julkisen talouden kestävyysvaje kertoo, kuinka paljon julkisen talouden rahoitusasemaa pitäisi kohentaa, jotta julkinen velkaantuneisuus ei olisi hallitsemattomalla uralla. Julkisen talouden näkymiä varjostaa kahden seuraavan vuosikymmenen aikana tapahtuva väestön nopea ikääntyminen. Ikääntymiseen vaikuttaa pysyvänä tekijänä myös elinajan jatkuva pidentyminen. Suomalaisten elinajanodotteen oletetaan kasvavan 9,5 vuodella vuoteen 2060 mennessä, eli noin kahdella vuodella jokaista tulevaa vuosikymmentä kohti. 11 Työikäinen väestö kääntyi Tilastokeskuksen vuoden 2009 väestöennusteen mukaan lasku-uralle Suomessa jo kertomusvuonna. Tilanne on uusi, sillä aiemmin työikäinen väestö on vähentynyt vain sotavuosina ja 1960-luvun lopun parina vilkkaimpana Ruotsiin muuttovuonna. Samalla nuorien ikäluokkien koko pysyy ennallaan, ja ainoa kasvava ikäluokka on eläkeläiset, joista kaikkein nopeimmin kasvaa yli 85-vuotiaiden ikäluokka. Demografinen muutos alkaa Suomessa aiemmin ja on nopeampaa kuin muissa Euroopan maissa. 1 Väestöennuste, Tilastokeskus 2009.

Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta 8.10.2015

Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta 8.10.2015 Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019 Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta 8.10.2015 Keskeistä vuodesta 2016 Suomen kansantalous supistui v. 2014 0,4%. Kuluvan vuoden

Lisätiedot

Hallituksen kehysriihi. Jyrki Katainen 24.3.2009

Hallituksen kehysriihi. Jyrki Katainen 24.3.2009 Hallituksen kehysriihi Jyrki Katainen 24.3.2009 Lähivuosien talouskehitys erittäin heikkoa 2008 2009 2010 2011 2012 2013 BKT, määrän muutos, % 0,9-5,0-1,4 3,3 2,5 1,8 Työllisyys,1000 henkilöä 2531 2420

Lisätiedot

Talouden näkymät BKT SUPISTUU VUONNA 2013

Talouden näkymät BKT SUPISTUU VUONNA 2013 3 213 BKT SUPISTUU VUONNA 213 Suomen kokonaistuotannon kasvu pysähtyi ja kääntyi laskuun vuonna 212. Ennakkotietojen mukaan bruttokansantuote supistui myös vuoden 213 ensimmäisellä neljänneksellä. Suomen

Lisätiedot

Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019

Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019 Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019 Neuvotteleva virkamies Lauri Taro / budjettiosasto YmV:n kuuleminen Kansantalouden kehitys ennuste, syyskuu 2015 2012 2013*

Lisätiedot

Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019. Alexander Stubb Talousneuvosto 9.9.2015

Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019. Alexander Stubb Talousneuvosto 9.9.2015 Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019 Alexander Stubb Talousneuvosto 9.9.2015 Budjettia tehdään haasteellisessa taloustilanteessa Suomen kansantalous supistui v.

Lisätiedot

Mitä voi tulevaisuudelta odottaa, kun väestö vanhenee? Jukka Pekkarinen Ylijohtaja Valtiovarainministeriö

Mitä voi tulevaisuudelta odottaa, kun väestö vanhenee? Jukka Pekkarinen Ylijohtaja Valtiovarainministeriö Mitä voi tulevaisuudelta odottaa, kun väestö vanhenee? Jukka Pekkarinen Ylijohtaja Valtiovarainministeriö Työeläkepäivä 15.11.2011 Tulevaisuudessa... väestöllinen kehitys on epäsuotuisampi ja o huoltosuhde

Lisätiedot

Talouden näkymät. Edessä hitaan kasvun vuosia. Investointien kasvu maltillista

Talouden näkymät. Edessä hitaan kasvun vuosia. Investointien kasvu maltillista 3 2012 Edessä hitaan kasvun vuosia Vuonna 2011 Suomen kokonaistuotanto elpyi edelleen taantumasta ja bruttokansantuote kasvoi 2,9 %. Suomen Pankki ennustaa kasvun hidastuvan 1,5 prosenttiin vuonna 2012,

Lisätiedot

Julkisen talouden näkymät Eläketurva. Finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalo Työeläkepäivät, Eläketurvakeskus 17.11.2009

Julkisen talouden näkymät Eläketurva. Finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalo Työeläkepäivät, Eläketurvakeskus 17.11.2009 Julkisen talouden näkymät Eläketurva Finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalo Työeläkepäivät, Eläketurvakeskus 17.11.2009 Julkisen talouden tasapaino pitkällä aikavälillä Julkinen talous ei saa pitkällä aikavälillä

Lisätiedot

Suhdanne 1/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 1/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 1/2015 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Suomea koskeva

Lisätiedot

Hallituksen budjettineuvottelun tiedotustilaisuus. 10.9.2015 I Pääministeri Juha Sipilä

Hallituksen budjettineuvottelun tiedotustilaisuus. 10.9.2015 I Pääministeri Juha Sipilä Hallituksen budjettineuvottelun tiedotustilaisuus 10.9.2015 I Pääministeri Juha Sipilä 2 Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016 2019 2019 Budjettia tehdään vaikeassa

Lisätiedot

Suomen vaihtoehdot. Talousfoorumi Kuntamarkkinoilla 12.9.2012 Raimo Sailas

Suomen vaihtoehdot. Talousfoorumi Kuntamarkkinoilla 12.9.2012 Raimo Sailas Suomen vaihtoehdot Talousfoorumi Kuntamarkkinoilla 12.9.2012 Raimo Sailas Talouskasvu vaisua Euroalue USA Kiina Japani Brasilia 6 BKT:n neljännesvuosimuutos, % 4 2 0-2 -4-6 2007 2008 2009 2010 2011 2012

Lisätiedot

JULKINEN TALOUS ENSI VAALIKAUDELLA

JULKINEN TALOUS ENSI VAALIKAUDELLA Verot, menot ja velka JULKINEN TALOUS ENSI VAALIKAUDELLA - VALTION MENOT 2012-2015 - VEROTUKSEN TASO 1 Ruotsi Bulgaria Suomi Viro Malta Luxemburg Unkari Itävalta Saksa Tanska Italia Belgia Alankomaat Slovenia

Lisätiedot

Talouden elpyminen pääsemässä vauhtiin

Talouden elpyminen pääsemässä vauhtiin EUROOPAN KOMISSIO LEHDISTÖTIEDOTE Bryssel/Strasbourg 25. helmikuuta 2014 Talouden elpyminen pääsemässä vauhtiin Euroopan komissio on tänään julkistanut talven 2014 talousennusteensa. Sen mukaan talouden

Lisätiedot

Suhdanne 2/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 2/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 2/2015 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Suomea koskevassa ennusteessa on oletettu, että hallitusohjelmassa

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON SELONTEKO EDUSKUNNALLE VALTIONTALOUDEN KEHYKSISTÄ VUOSILLE 2014 2017 27.3.2013 ANNETUN VALTIONEUVOSTON SELONTEON (VNS 3/2013 vp)

VALTIONEUVOSTON SELONTEKO EDUSKUNNALLE VALTIONTALOUDEN KEHYKSISTÄ VUOSILLE 2014 2017 27.3.2013 ANNETUN VALTIONEUVOSTON SELONTEON (VNS 3/2013 vp) VALTIONEUVOSTON SELONTEKO EDUSKUNNALLE VALTIONTALOUDEN KEHYKSISTÄ VUOSILLE 2014 2017 27.3.2013 ANNETUN VALTIONEUVOSTON SELONTEON (VNS 3/2013 vp) TÄYDENTÄMISESTÄ KEHYSPÄÄTÖS 3 Valtioneuvosto on antanut

Lisätiedot

Talous. TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi. Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012. 3.10.2012 Samu Kurri

Talous. TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi. Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012. 3.10.2012 Samu Kurri Talous TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012 1 Esityksen aiheet Talouden näkymät Suomen Pankin kesäkuun ennusteen päätulemat Suomen talouden lähiaikojen

Lisätiedot

Kuntatalouden hallinta

Kuntatalouden hallinta Kuntatalouden hallinta Jukka Pekkarinen Kuntatuottavuuden ja tuloksellisuuden seminaari 2.12.2014 Finlandia-talo Kuntatalouden tila heikentynyt haasteena kestävyyden turvaaminen Kuntatalouden tulot eivät

Lisätiedot

Talouden näkymät SUOMEN TALOUDEN KASVU VAUHDITTUU VASTA VUONNA 2015 KASVU ON VIENTIVETOISTA

Talouden näkymät SUOMEN TALOUDEN KASVU VAUHDITTUU VASTA VUONNA 2015 KASVU ON VIENTIVETOISTA 3 21 SUOMEN TALOUDEN KASVU VAUHDITTUU VASTA VUONNA 215 Suomen kokonaistuotanto on pienentynyt yhtäjaksoisesti vuoden 212 toisesta neljänneksestä lähtien. Kevään 21 aikana on kuitenkin jo näkynyt merkkejä

Lisätiedot

Taloudellinen katsaus. Tiivistelmä, kevät 2016

Taloudellinen katsaus. Tiivistelmä, kevät 2016 Taloudellinen katsaus Tiivistelmä, kevät 2016 Sisällysluettelo Lukijalle......................................... 3 Tiivistelmä........................................ 4 Kotimaa.........................................

Lisätiedot

Säästämmekö itsemme hengiltä?

Säästämmekö itsemme hengiltä? Säästämmekö itsemme hengiltä? Jaakko Kiander TSL 29.2.2012 Säästämmekö itsemme hengiltä? Julkinen velka meillä ja muualla Syyt julkisen talouden velkaantumiseen Miten talouspolitiikka reagoi velkaan? Säästötoimien

Lisätiedot

Julkisen talouden haasteet ja hallitusohjelman talouspolitiikkaa koskevat linjaukset. Sami Yläoutinen Finanssineuvos Jyväskylä, 8.8.

Julkisen talouden haasteet ja hallitusohjelman talouspolitiikkaa koskevat linjaukset. Sami Yläoutinen Finanssineuvos Jyväskylä, 8.8. Julkisen talouden haasteet ja hallitusohjelman talouspolitiikkaa koskevat linjaukset Sami Yläoutinen Finanssineuvos Jyväskylä, 8.8.2011 Esitys Alkaneen hallituskauden lähtökohdat Kestävyyslaskelma: kestävyysvaje

Lisätiedot

Taloudellinen tilanne ja julkisen talouden haasteet. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Tiedotustilaisuus 23.1.2009

Taloudellinen tilanne ja julkisen talouden haasteet. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Tiedotustilaisuus 23.1.2009 Taloudellinen tilanne ja julkisen talouden haasteet Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Tiedotustilaisuus 23.1.2009 Taloudellinen tilanne 1 Kansainväliset talousongelmat alkoivat rahoitusmarkkinoilta

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.11.2013 COM(2013) 911 final 2013/0396 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta FI FI 2013/0396 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta

Lisätiedot

01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot

01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot 01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot 01. Ansio- ja pääomatuloverot Momentille arvioidaan kertyvän 8 642 000 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Vero perustuu tuloverolakiin (1535/1992).

Lisätiedot

LYHYEN ELPYMISEN PÄÄLLE UUSI TAANTUMA BKT:n vuosimuutokset 1989-1997 ja 2007-2015*

LYHYEN ELPYMISEN PÄÄLLE UUSI TAANTUMA BKT:n vuosimuutokset 1989-1997 ja 2007-2015* 1 LYHYEN ELPYMISEN PÄÄLLE UUSI TAANTUMA BKT:n vuosimuutokset 1989-1997 ja 2007-2015* 7% 6% 5% 4% 3% 2% 1% 0% -1% -2% -3% -4% -5% -6% -7% -8% -9% 1989/2007 1990/2008 1991/2009 1992/2010 1993/2011 1994/2012

Lisätiedot

SUHDANNEKUVA SYKSY 2009 PTT-katsaus 3/2009. Valtion velkaantuminen ei vaadi paniikkiratkaisuja

SUHDANNEKUVA SYKSY 2009 PTT-katsaus 3/2009. Valtion velkaantuminen ei vaadi paniikkiratkaisuja T i e d o t e Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos PTT LEHDISTÖTIEDOTE Julkaisuvapaa to 24.9.2009 klo 10.15 SUHDANNEKUVA SYKSY 2009 PTT-katsaus 3/2009 Valtion velkaantuminen ei vaadi paniikkiratkaisuja

Lisätiedot

Alkavan hallituskauden talouspoliittiset haasteet: Mikä on muuttunut neljässä vuodessa?

Alkavan hallituskauden talouspoliittiset haasteet: Mikä on muuttunut neljässä vuodessa? Alkavan hallituskauden talouspoliittiset haasteet: Mikä on muuttunut neljässä vuodessa? Sami Yläoutinen Jyväskylä, 3.8.2015 Esitys Julkisen talouden tila ja näkymät maailmalla Suomessa Talouspoliittiset

Lisätiedot

Hallituksen budjettiesitys ja kunnat. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Turku 22.9.2013

Hallituksen budjettiesitys ja kunnat. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Turku 22.9.2013 Hallituksen budjettiesitys ja kunnat Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Turku 22.9.2013 1 0-200 -400 Hallitusohjelman, kehysriihen 22.3.2012 ja kehysriihen 21.3.2013 päätösten vaikutus kunnan

Lisätiedot

Vuoden 2016 talousarvioesitys. Tuulia Hakola, rakenneyksikön päällikkö, valtiovarainministeriö

Vuoden 2016 talousarvioesitys. Tuulia Hakola, rakenneyksikön päällikkö, valtiovarainministeriö Vuoden 2016 talousarvioesitys Tuulia Hakola, rakenneyksikön päällikkö, valtiovarainministeriö Esitelmän sisältö Talouden tila ja ennuste - reaalitalous Julkisen talouden tila ja ennustelaskelmat Hallitusohjelma

Lisätiedot

Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus. 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio

Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus. 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio 9.9.2015 Minna Punakallio Bruttokansantuotteen volyymin muutos ed. neljänneksestä, % 9.9.2015 Minna Punakallio Työmarkkinoiden

Lisätiedot

Suomi jäljessä euroalueen talouskasvusta Mitä tehdä?

Suomi jäljessä euroalueen talouskasvusta Mitä tehdä? Suomen Pankki Suomi jäljessä euroalueen talouskasvusta Mitä tehdä? Euro & talous 3/2015 1 Keventynyt rahapolitiikka tukee euroalueen talousnäkymiä 2 Rahapolitiikan ohella öljyn hinnan lasku keskeinen taustatekijä

Lisätiedot

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014 Niin sanottu kestävyysvaje Olli Savela, yliaktuaari 26.4.214 1 Mikä kestävyysvaje on? Kestävyysvaje kertoo, paljonko julkista taloutta olisi tasapainotettava keskipitkällä aikavälillä, jotta velkaantuminen

Lisätiedot

Verot, raami ja talouskriisi VEROTUS JA JULKINEN TALOUS

Verot, raami ja talouskriisi VEROTUS JA JULKINEN TALOUS Verot, raami ja talouskriisi VEROTUS JA JULKINEN TALOUS - MITÄ TEHDÄ SEURAAVAKSI? 1 Teemu Lehtinen 1.12.2011 KEVÄÄLLÄ ODOTTAVIEN VERO- JA TALOUSLINJAUSTEN NÄKYMISTÄ 1) Talouskriisi, maaliskuun kehysriihi

Lisätiedot

Talouden näkymät ja suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaaminen

Talouden näkymät ja suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaaminen Talouden näkymät ja suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaaminen Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari 28.11.2012 Tuire Santamäki-Vuori valtiosihteeri Talouskehitys lyhyellä aikavälillä

Lisätiedot

Suhdanne 1/2016. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 22.03.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 1/2016. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 22.03.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 1/2016 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 22.03.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Kiinan äkkijarrutus

Lisätiedot

HE 57/2010 vp HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2010 TOISEKSI LISÄTALOUSARVIOKSI

HE 57/2010 vp HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2010 TOISEKSI LISÄTALOUSARVIOKSI HE 57/2010 vp HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2010 TOISEKSI LISÄTALOUSARVIOKSI Viitaten tämän esityksen yleisperusteluihin ja yksityiskohtaisten perustelujen selvitysosiin ehdotetaan, että Eduskunta

Lisätiedot

Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset

Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset Kuntamarkkinat 2015 Jukka Hakola, Veroasiantuntija Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset Kuntaliiton verotuloennuste 1.9.2015» Yleistaloudellinen

Lisätiedot

Kevään 2015 talousennuste: Talouskasvua tukevat tekijät edistävät elpymistä

Kevään 2015 talousennuste: Talouskasvua tukevat tekijät edistävät elpymistä Euroopan komissio - lehdistötiedote Kevään 2015 talousennuste: Talouskasvua tukevat tekijät edistävät elpymistä Bryssel, 05 toukokuu 2015 Euroopan unionin talouskasvu hyötyy tänä vuonna suotuisista talouden

Lisätiedot

Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen. Twitter : @OP_Pohjola_Ekon

Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen. Twitter : @OP_Pohjola_Ekon Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen Twitter : @OP_Pohjola_Ekon Markkinoilla kasvuveturin muutos näkyy selvästi indeksi 2008=100 140 Maailman raaka-aineiden hinnat ja osakekurssit

Lisätiedot

Kotitalouksien kulutusmenojen arvo 3,2 1,7 2,7 Valtiosektorin ja sosiaaliturvarahastojen toiminnan välituotekäyttö

Kotitalouksien kulutusmenojen arvo 3,2 1,7 2,7 Valtiosektorin ja sosiaaliturvarahastojen toiminnan välituotekäyttö 04. Liikevaihdon perusteella kannettavat verot ja maksut 01. Arvonlisävero Momentille arvioidaan kertyvän 17 030 000 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Vero perustuu arvonlisäverolakiin (1501/1993). Hallitus

Lisätiedot

Talouden näkymät TUOTANNON KASVU KÄYNNISTYY VAIN VAIVOIN

Talouden näkymät TUOTANNON KASVU KÄYNNISTYY VAIN VAIVOIN 5 214 Talouden näkymät TUOTANNON KASVU KÄYNNISTYY VAIN VAIVOIN Suomen kokonaistuotannon kehitys jatkuu vuosina 214 216 vaatimattomana. Bruttokansantuote supistuu,2 % vuonna 214, ja vaikka tuotanto alkaa

Lisätiedot

Talouden näkymät Reijo Heiskanen @Reiskanen, @OP_Ekonomistit

Talouden näkymät Reijo Heiskanen @Reiskanen, @OP_Ekonomistit Talouden näkymät Reijo Heiskanen @Reiskanen, @OP_Ekonomistit 26.1.2016 Maailmantalouden kasvu verkkaista ja painottuu kulutukseen ja palveluihin 2 3 Korot eivät nouse paljoa Yhdysvalloissakaan 6 5 4 3

Lisätiedot

KOMISSION LAUSUNTO, annettu 28.11.2014, SUOMEN alustavasta talousarviosuunnitelmasta {SWD(2014) 8815}

KOMISSION LAUSUNTO, annettu 28.11.2014, SUOMEN alustavasta talousarviosuunnitelmasta {SWD(2014) 8815} EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 28.11.2014 C(2014) 8815 final KOMISSION LAUSUNTO, annettu 28.11.2014, SUOMEN alustavasta talousarviosuunnitelmasta {SWD(2014) 8815} FI FI KOMISSION LAUSUNTO, annettu 28.11.2014,

Lisätiedot

01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot

01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot 01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot 01. Ansio- ja pääomatuloverot Momentille arvioidaan kertyvän 7 860 000 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Vero perustuu tuloverolakiin (1535/1992).

Lisätiedot

tulevaisuuden näkymät

tulevaisuuden näkymät Kaupungin taloustilanne ja tulevaisuuden näkymät 3.2.2011 Rahoitusjohtaja Tapio Korhonen Talousnäkymät maailmalla ja Suomessa Kansantalouden ennustelukuja vuodelle 2011 Julkaisuajankohta BKT muutos Inflaatio

Lisätiedot

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus Juha Kilponen Suomen Pankki Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus ELY Areena Talousseminaari Turku, 25.1.2016 25.1.2016 Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla

Lisätiedot

Kansantalouden kuvioharjoitus

Kansantalouden kuvioharjoitus Kansantalouden kuvioharjoitus Huom: Tämän sarjan tehtävät liittyvät sovellustiivistelmässä annettuihin kansantalouden kuvioharjoituksiin. 1. Kuvioon nro 1 on piirretty BKT:n määrän muutoksia neljännesvuosittain

Lisätiedot

Pitkän aikavälin sosiaalimenolaskelmat ja kestävyysvaje. Juho Kostiainen, VM

Pitkän aikavälin sosiaalimenolaskelmat ja kestävyysvaje. Juho Kostiainen, VM Pitkän aikavälin sosiaalimenolaskelmat ja kestävyysvaje Juho Kostiainen, VM Sosiaalimenomalli - SOME(1) Pitkän aikavälin sosiaalimenojen sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstötarpeen arviointi.

Lisätiedot

Suomen arktinen strategia

Suomen arktinen strategia Liite 1 Suomen arktinen strategia EU-asioiden alivaltiosihteeri Jukka Salovaara Talousneuvosto 18.1.2011 Miksi Arktinen Strategia Arktisen merkitys kasvaa EU saa vahvemman arktisen ulottuvuuden (laajentuminen)

Lisätiedot

01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot

01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot 01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot 01. Ansio- ja pääomatuloverot Momentille arvioidaan kertyvän 8 763 000 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Vero perustuu tuloverolakiin (1535/1992).

Lisätiedot

Miksi kestävyysvajelaskelmat eroavat toisistaan? Mallien, oletusten ja parametrisointidatan vertailu. Jan Klavus (VATT) Jenni Pääkkönen (VATT)

Miksi kestävyysvajelaskelmat eroavat toisistaan? Mallien, oletusten ja parametrisointidatan vertailu. Jan Klavus (VATT) Jenni Pääkkönen (VATT) Miksi kestävyysvajelaskelmat eroavat toisistaan? Mallien, oletusten ja parametrisointidatan vertailu Jan Klavus (VATT) Jenni Pääkkönen (VATT) Taustaa Kestävyysvaje tulevaisuuden haasteena ja nyt tehtävien

Lisätiedot

Eläkkeet ja kansantalous. Keva-päivä 26.5.2011. Seppo Honkapohja Suomen Pankki*

Eläkkeet ja kansantalous. Keva-päivä 26.5.2011. Seppo Honkapohja Suomen Pankki* Eläkkeet ja kansantalous Keva-päivä 26.5.2011 Seppo Honkapohja Suomen Pankki* *Esitetyt näkemykset ovat omiani eivätkä välttämättä vastaa SP:n kantaa. 1 I. Eläkejärjestelmät: kansantaloudellisia peruskysymyksiä

Lisätiedot

Talouden tila. Markus Lahtinen

Talouden tila. Markus Lahtinen Talouden tila Markus Lahtinen Taantumasta vaisuun talouskasvuun Suomen talous ei pääse vauhtiin, BKT: 2014-0,2 % ja 2015 0,5 % Maailmantalouden kasvu heikkoa Ostovoima ei kasva Investoinnit jäissä Maailmantalous

Lisätiedot

Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011

Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011 Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011 Suomen Moskovan suurlähetystö 1 Venäjän markkinatilanne maailmantalouden epävarmuudessa Maailman talous ajaantumassa taantumaan, miten se vaikuttaa Venäjän taloustilanteeseen?

Lisätiedot

Toimeentulo työstä ja eläkkeestä hyvä keksintö, mutta miten se toimii?

Toimeentulo työstä ja eläkkeestä hyvä keksintö, mutta miten se toimii? Toimeentulo työstä ja eläkkeestä hyvä keksintö, mutta miten se toimii? Telan seminaari Kommenttipuheenvuoro Minna Punakallio Suomen Kuntaliitto 23.1.2015 2.6.2014/hp Mikä merkitys eläkkeillä ja eläkeläisillä

Lisätiedot

LYHYEN ELPYMISEN PÄÄLLE UUSI NOTKAHDUS BKT:n vuosimuutokset 1989-1996 ja 2007-2014*

LYHYEN ELPYMISEN PÄÄLLE UUSI NOTKAHDUS BKT:n vuosimuutokset 1989-1996 ja 2007-2014* 1 Teemu Lehtinen 13.3.2013 LYHYEN ELPYMISEN PÄÄLLE UUSI NOTKAHDUS BKT:n vuosimuutokset 1989-1996 ja 2007-2014* 6% 5% 4% 3% 2% 1% 0% -1% -2% -3% -4% -5% -6% -7% -8% -9% 1989 / 2007 1990 / 2008 1991 / 2009

Lisätiedot

Vaihtoehtoja leikkauslistoille. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Paikallispolitiikan seminaari, Nokia 19.1.2013

Vaihtoehtoja leikkauslistoille. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Paikallispolitiikan seminaari, Nokia 19.1.2013 Vaihtoehtoja leikkauslistoille Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Paikallispolitiikan seminaari, Nokia 19.1.2013 1 Mistä ratkaisu kuntien rahoituskriisiin? Pääomatulot kunnallisverolle: Vuoden

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2016 15.9.2015

TALOUSARVIO 2016 15.9.2015 TALOUSARVIO 2016 KANSANTALOUDEN KEHITYSENNUSTE (VM) BKT ja inflaatio BKT inflaatio 2012-1,4% 2,8% 2013-1,3 % 1,5 % Nordea 1.9. VM? 2014-0,1 % 1,0 % -0,3% -0,2 2015 0,3 % 0,1 % +0,5% 1,3 2016 1,4 % 1,2

Lisätiedot

Tiedolla tulevaisuuteen Tilastoja Suomesta

Tiedolla tulevaisuuteen Tilastoja Suomesta Tiedolla tulevaisuuteen Tilastoja Suomesta Kuviot ja taulukot Suomiforum Lahti 9.11.25 Suomalaiset Kuvio 1. Väkiluku 175 25 Väkiluku 175 25 ennuste 6 Miljoonaa 5 4 3 2 1 Suomen sota 175 177 179 181 183

Lisätiedot

SUOMEN TALOUDEN HAASTEET JA MAHDOLLISUUDET. Suhdanneseminaari 2.4.2014 / toimitusjohtaja Harri Sailas

SUOMEN TALOUDEN HAASTEET JA MAHDOLLISUUDET. Suhdanneseminaari 2.4.2014 / toimitusjohtaja Harri Sailas SUOMEN TALOUDEN HAASTEET JA MAHDOLLISUUDET Suhdanneseminaari 2.4.2014 / toimitusjohtaja Harri Sailas SUOMEN TALOUDEN TUNNETUT HAASTEET Talouden pitkittynyt lama Vientiteollisuuden vakavat vaikeudet Kilpailukyvyn

Lisätiedot

Palkansaajan ostovoima ja verotus 2013 ja 2014 MITÄ TULI PÄÄTETTYÄ? ENTÄ SEURAAVAKSI?

Palkansaajan ostovoima ja verotus 2013 ja 2014 MITÄ TULI PÄÄTETTYÄ? ENTÄ SEURAAVAKSI? Palkansaajan ostovoima ja verotus 2013 ja 2014 MITÄ TULI PÄÄTETTYÄ? ENTÄ SEURAAVAKSI? 1 VERO- JA TALOUSLINJAUSTEN NÄKYMISTÄ 1) Mitä tuli päätettyä? palkansaajan ostovoima raamisopimuksen ja hallituksen

Lisätiedot

TALOUSENNUSTE 13.10.1999

TALOUSENNUSTE 13.10.1999 TALOUSENNUSTE 13.10.1999 Lisätietoja: Ennustepäällikkö Eero Lehto puh. (09) 2535 7350 e-mail: Eero.Lehto@labour.fi Palkansaajien tutkimuslaitos julkaisee lyhyen aikavälin talousennusteen (seuraaville 1½

Lisätiedot

verotus valmistui Kunnallisvero Yhteisövero Uskonnolliset yhteisöt Kiinteistövero

verotus valmistui Kunnallisvero Yhteisövero Uskonnolliset yhteisöt Kiinteistövero VUODEN 2010 VEROTULOT Rahatoimisto KAUNIAISTEN KAUPUNKI GRANKULLA STAD KH 9.2.2011 Vuoden 2009 maksuunpannut verot Kaupungin saamiin vuoden 2010 verojen tilityksiin vaikuttaa merkittävästi vuoden 2009

Lisätiedot

1(5) Julkisyhteisöjen rahoitusasema ja perusjäämä

1(5) Julkisyhteisöjen rahoitusasema ja perusjäämä 1(5) EU-lainsäädäntö asettaa julkisen talouden hoidolle erilaisia finanssipoliittisia sääntöjä, joista säädetään unionin perussopimuksessa ja vakaus- ja kasvusopimuksessa. Myös kansallinen laki asettaa

Lisätiedot

Suomen talouskriisin luonne ja kasvun edellytykset

Suomen talouskriisin luonne ja kasvun edellytykset Liite 1 Suomen talouskriisin luonne ja kasvun edellytykset 1Mit 1. Miten tähän on tlt? tultu? 2. Miten avittaa talouskasvua? 3. Miten kutistaa kestävyysvajetta? Bengt Holmström, Sixten Korkman ja Matti

Lisätiedot

Vuoden 2016 talousarvio ja julkisen talouden suunnitelma: vaikutus eri väestöryhmien toimeentuloon. Pertti Honkanen Kela, tutkimusosasto

Vuoden 2016 talousarvio ja julkisen talouden suunnitelma: vaikutus eri väestöryhmien toimeentuloon. Pertti Honkanen Kela, tutkimusosasto Vuoden 2016 talousarvio ja julkisen talouden suunnitelma: vaikutus eri väestöryhmien toimeentuloon Pertti Honkanen Kela, tutkimusosasto Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta 8.10.2015 Väestö yleensä

Lisätiedot

Verot ja veronluonteiset maksut 2014

Verot ja veronluonteiset maksut 2014 Julkinen talous 2015 Verot ja veronluonteiset maksut Verokertymä kasvoi 1,5 prosenttia vuonna Verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen kertymä kasvoi 1,5 prosenttia vuonna. Kertymä oli yhteensä 89,9

Lisätiedot

HALLITUKSEN RAKENNEUUDISTUKSET JA SUOMEN TALOUDEN HAASTEET. Maakuntaparlamentti 12.11.2015 Jaakko Kiander

HALLITUKSEN RAKENNEUUDISTUKSET JA SUOMEN TALOUDEN HAASTEET. Maakuntaparlamentti 12.11.2015 Jaakko Kiander HALLITUKSEN RAKENNEUUDISTUKSET JA SUOMEN TALOUDEN HAASTEET Maakuntaparlamentti 12.11.2015 Jaakko Kiander KANSANTALOUDEN ONGELMAT Suomen BKT on edelleen vuoden 2007 tason alapuolella Modernin historian

Lisätiedot

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Budjettiriihi 9.9.2015

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Budjettiriihi 9.9.2015 Suomen Pankki Talouden näkymistä Budjettiriihi 1 Kansainvälisen talouden ja rahoitusmarkkinoiden kehityksestä 2 Kiinan pörssiromahdus heilutellut maailman pörssejä 2.4 2.2 2.0 1.8 1.6 1.4 1.2 1.0 0.8 MSCI

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Työllisyys

Toimintaympäristö: Työllisyys Toimintaympäristö: Työllisyys Tampere 24.3.2009 Jenni Kallio Prosenttia 31.12. 14,0-19,4 (13) 11,0-13,9 (25) 8,0-10,9 (32) 6,0-7,9 (20) 3,6-5,9 (13) Työllisyys 2008 % 25,0 22,5 Työttömyys kääntyi nousuun

Lisätiedot

Tulo- ja kustannuskehitys

Tulo- ja kustannuskehitys Liite 1. Tulo- ja kustannuskehitys Talousneuvosto 19.8.2013 Jukka Pekkarinen Tukuseto asetettu vuosiksi 2013-2016 Toimikunnan määräaikaisraportoinnissa neljä painoaluetta: 1. Ostovoima (ansiot, hinnat,

Lisätiedot

Uudet ajoneuvot Käytetyt ajoneuvot Yhteensä

Uudet ajoneuvot Käytetyt ajoneuvot Yhteensä 10. Muut verot 03. Autovero Momentille arvioidaan kertyvän 997 000 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Vero perustuu autoverolakiin (1482/1994). Vuoden 2008 alusta sekä uusien että käytettyjen henkilöautojen

Lisätiedot

Suomen talouden haasteet ja talouspolitiikan linja. Taloustieteellinen yhdistys 16.5.2013 Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen

Suomen talouden haasteet ja talouspolitiikan linja. Taloustieteellinen yhdistys 16.5.2013 Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen Suomen talouden haasteet ja talouspolitiikan linja Taloustieteellinen yhdistys 16.5.2013 Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen Esityksen rakenne 1. Talouskehitys hallituskauden puolivälissä 2. Talouden

Lisätiedot

31.12.2012 26.3.2013. Mrd 12 kuukauden liukuva summa ja lineaarinen trendi. 12 kuukauden liukuva summa. Mrd 12 kuukauden liukuva summa

31.12.2012 26.3.2013. Mrd 12 kuukauden liukuva summa ja lineaarinen trendi. 12 kuukauden liukuva summa. Mrd 12 kuukauden liukuva summa 31.12.2012 Talousarviotalouden tulot ja menot Talousarviotalouden yli-/alijäämä 55 50 Mrd 12 kuukauden liukuva summa Tulot Menot Mrd 12 kuukauden liukuva summa ja lineaarinen trendi 5 0 45-5 40-10 35-15

Lisätiedot

Maailmantalouden näkymät

Maailmantalouden näkymät Maailmantalouden näkymät 31.8.21 Toni Honkaniemi Yksikönpäällikkö Maailmantalouden kasvu epätasaista BKT:n määrä muutos ed. vuoden vast. neljänneksestä 8 % 18 6 4 Yhdysvallat Euroalue 16 14 2 12 1-2 -4

Lisätiedot

TALOUSENNUSTE 12.10.1998

TALOUSENNUSTE 12.10.1998 TALOUSENNUSTE 12.10.1998 Lisätietoja: Ennustepäällikkö Hannu Piekkola Palkansaajien tutkimuslaitos julkaisee lyhyen aikavälin talousennusteen (seuraaville 1½ - 2 vuodelle) kaksi kertaa vuodessa: maalis-

Lisätiedot

Silta yli synkän virran SUOMI TYÖLINJALLE

Silta yli synkän virran SUOMI TYÖLINJALLE Silta yli synkän virran SUOMI TYÖLINJALLE SDP:n vaihtoehtobudjetti 2016 TÄSSÄ OLLAAN NYT 1. Kasvu takertelee, Euroopan elpyminen hidasta 2. Hallitus pakastaa Suomen talouden vuodelle 2016 3. Luottamus

Lisätiedot

HE 278/2006 vp HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2007 LISÄTALOUSARVIOKSI

HE 278/2006 vp HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2007 LISÄTALOUSARVIOKSI HE 278/2006 vp HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2007 LISÄTALOUSARVIOKSI Viitaten tämän esityksen yleisperusteluihin ja yksityiskohtaisten perustelujen selvitysosiin ehdotetaan, että Eduskunta päättäisi

Lisätiedot

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Talous tutuksi - Tampere Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Maailmantalouden kehitys 2 Bruttokansantuotteen kasvussa suuria eroja maailmalla Yhdysvallat Euroalue Japani Suomi Kiina (oikea asteikko) 125

Lisätiedot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Suomen Pankki Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Säästöpankki Optia 1 Esityksen teemat Kansainvälien talouden kehitys epäyhtenäistä Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet

Lisätiedot

Palkkojen muutos ja kokonaistaloudellinen kehitys

Palkkojen muutos ja kokonaistaloudellinen kehitys Palkkojen muutos ja kokonaistaloudellinen kehitys Jukka Railavo Suomen Pankki 10.12.2013 Palkkalaskelmia yleisen tasapainon mallilla Taloudenpitäjät tekevät päätökset preferenssiensä mukaisesti. Hintojen

Lisätiedot

EKP:n Kriteerit liittymiselle

EKP:n Kriteerit liittymiselle EKP:n Kriteerit liittymiselle Lähentymiskriteerit Hintakehitys Julkisen talouden kehitys Valuuttakurssikehitys Pitkien korkojen kehitys Lähde: EKP:n kotisivut 1. Hintakehitys Euroopan unionin toiminnasta

Lisätiedot

Mitä valtio tavoittelee kuntatuottavuuden ja tuloksellisuuden parantamisella

Mitä valtio tavoittelee kuntatuottavuuden ja tuloksellisuuden parantamisella Mitä valtio tavoittelee kuntatuottavuuden ja tuloksellisuuden parantamisella Varsinais-Suomen liiton kuntatalouspäivä 21.5.2013 Neuvotteleva virkamies Hannele Savioja Valtiovarainministeriö Talouden ja

Lisätiedot

Mistä löytyy Suomen kuntien tie?

Mistä löytyy Suomen kuntien tie? Mistä löytyy Suomen kuntien tie? Kuntajohtajapäivät, Seinäjoki Timo Kietäväinen, varatoimitusjohtaja Uhkaava talouskriisi tuo lisähaasteita entisetkin isoja Uhkaava talouskriisi tuo vain lisähaasteita,

Lisätiedot

Suomen Kris,llisdemokraa,t r.p. Veropoli,ikan linjaukset 2011 2015

Suomen Kris,llisdemokraa,t r.p. Veropoli,ikan linjaukset 2011 2015 Suomen Kris,llisdemokraa,t r.p. Veropoli,ikan linjaukset 2011 2015 Bru

Lisätiedot

Kuntamarkkinat - Julkisen talouden tasapaino ja velkaantuminen - Tausta - Kolme uutta kunta-asiaa 8.5.2014 Martti 10.9.2014 MarttHete i Het mäki emäki

Kuntamarkkinat - Julkisen talouden tasapaino ja velkaantuminen - Tausta - Kolme uutta kunta-asiaa 8.5.2014 Martti 10.9.2014 MarttHete i Het mäki emäki Kuntamarkkinat - Julkisen talouden tasapaino ja velkaantuminen - Tausta - Kolme uutta kunta-asiaa 8.5.2014 Martti Hetemäki 10.9.2014 Martti Hetemäki Kunnat Paikallishallinnon velka/bkt, % BKT, 2005 1.

Lisätiedot

- MITEN VOIDAAN ESTÄÄ

- MITEN VOIDAAN ESTÄÄ Verotus tällä ja ensi vaalikaudella ANSIOTULOJEN VEROTUS 2010 - MITEN VOIDAAN ESTÄÄ LAMAKIRISTYSTEN PALUU? 1 55 % 50 45 40 TAUSTA: EDELLISEN KERRAN ANSIOTULOJEN VEROTUS KIRISTYI 1990-LUVUN ALUN LAMAVUOSINA

Lisätiedot

Maailmantalouden voimasuhteiden muutos. Kadettikunnan seminaari 11.4.2013 Jaakko Kiander Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen

Maailmantalouden voimasuhteiden muutos. Kadettikunnan seminaari 11.4.2013 Jaakko Kiander Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen Maailmantalouden voimasuhteiden muutos Kadettikunnan seminaari 11.4.2013 Jaakko Kiander Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen Ennakoitua nopeampi muutos Jo pitkään on odotettu, että Kiinan ja Intian talouksien

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 132/2014 vp Hallituksen esitys eduskunnalle valtioneuvoston lainanottovaltuuden muuttamisesta Valtioneuvostolle myönnettyä lainanottovaltuutta esitetään lisättäväksi 110 miljardista eurosta 125 miljardiin

Lisätiedot

Verotuksen tulevaisuus? Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.9.2009 SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen

Verotuksen tulevaisuus? Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.9.2009 SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen Verotuksen tulevaisuus? Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.9.2009 SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen 1 Lähtökohta: veropohjaa rapautettu Hallitus on jo keventänyt veroja yli 3500 miljoonalla

Lisätiedot

KOMISSION LAUSUNTO, annettu 12.10.2015, ESPANJAN alustavasta talousarviosuunnitelmasta

KOMISSION LAUSUNTO, annettu 12.10.2015, ESPANJAN alustavasta talousarviosuunnitelmasta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 12.10.2015 C(2015) 6892 final KOMISSION LAUSUNTO, annettu 12.10.2015, ESPANJAN alustavasta talousarviosuunnitelmasta FI FI YLEISIÄ NÄKÖKOHTIA KOMISSION LAUSUNTO, annettu 12.10.2015,

Lisätiedot

EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASUNTOPOLIITTISEKSI TOIMENPIDEOHJELMAKSI VUOSILLE 2012-2015 14.2.2012

EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASUNTOPOLIITTISEKSI TOIMENPIDEOHJELMAKSI VUOSILLE 2012-2015 14.2.2012 EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASUNTOPOLIITTISEKSI TOIMENPIDEOHJELMAKSI VUOSILLE 2012-2015 14.2.2012 HALLITUSOHJELMAN PÄÄTAVOITTEET: 1. Köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen 2. Julkisen talouden

Lisätiedot

Julkisen talouden tila ja finanssipolitiikan haasteet 2015 - Pääjohtaja, OTT Tuomas Pöysti 13.3.2015

Julkisen talouden tila ja finanssipolitiikan haasteet 2015 - Pääjohtaja, OTT Tuomas Pöysti 13.3.2015 Julkisen talouden tila ja finanssipolitiikan haasteet 2015 - Pääjohtaja, OTT Tuomas Pöysti 13.3.2015 Valtiontalouden tarkastusvirasto Valtiontalouden ylin ulkoinen tarkastaja ja riippumaton finanssipolitiikan

Lisätiedot

Verot ja veronluonteiset maksut 2013

Verot ja veronluonteiset maksut 2013 Julkinen talous 2014 Verot ja veronluonteiset maksut Verokertymä kasvoi vuonna Verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen kertymä kasvoi 3,9 prosenttia vuonna. Kertymä oli yhteensä 88,2 miljardia euroa.

Lisätiedot

VEROTUKSEN KEHITTÄMINEN

VEROTUKSEN KEHITTÄMINEN Veronmaksajain Keskusliiton ohjelma verotuksen ja julkisen talouden kehittämiseksi vuosina 2012-2015 VEROTUKSEN KEHITTÄMINEN 1 Teemu Lehtinen 17.1.2011 ANSIOTULOJEN VEROTUSTA KEVENNETÄÄN ALENTAMALLA TULOVEROASTEIKKOA

Lisätiedot

Toistuuko 1990-luvun lama?

Toistuuko 1990-luvun lama? Toistuuko -luvun lama? Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos PALKANSAAJIEN TUTKIMUSLAITOS Mitä -luvun lamassa tapahtui? Lama rajoittui Suomeen ja Ruotsiin, muualla lievempi taantuma Syinä liberalisointi,

Lisätiedot

Palkat, voitot, tulonjako ja niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 1.2.2014

Palkat, voitot, tulonjako ja niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 1.2.2014 Palkat, voitot, tulonjako ja niin sanottu kestävyysvaje Olli Savela, yliaktuaari 1.2.2014 1 1. neljännes 3. neljännes 1. neljännes 3. neljännes 1. neljännes 3. neljännes 1. neljännes 3. neljännes 1. neljännes

Lisätiedot

Julkisyhteisöjen alijäämä ja velka 2014

Julkisyhteisöjen alijäämä ja velka 2014 Julkinen talous 205 Julkisyhteisöjen alijäämä ja velka 204 Julkisyhteisöjen alijäämä 3,2 prosenttia ja velka 59,3 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen vuonna 204 Tilastokeskuksen Eurostatille raportoimien

Lisätiedot

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Talousjohtaja Jukka Männikkö 1 4.5.2015 Hallinto- ja talousryhmä 2 - Kuntapuolueelle kävi erinomaisen hyvin näissäkin vaaleissa. Kunnanvaltuustoissa

Lisätiedot

Muistio 1 (6) Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto. Lauri Kajanoja Julkinen

Muistio 1 (6) Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto. Lauri Kajanoja Julkinen Muistio 1 (6) Asiantuntijalausunto valtiovarainvaliokunnalle. Asia: O 9/2016 vp Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017 2020 1 Julkisen talouden sopeuttaminen on tarpeen

Lisätiedot