Valtion tilinpäätöskertomus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Valtion tilinpäätöskertomus"

Transkriptio

1 Valtion tilinpäätöskertomus 2010 Osat I ja II 19a/2011 Ohjaus ja tilivelvollisuus

2

3 K 10/2011 vp Valtion tilinpäätöskertomus 2010 Osat I ja II Valtiovarainministeriön julkaisuja 19a/2011 Ohjaus ja tilivelvollisuus

4 VALTIOVARAINMINISTERIÖ PL 28 (Snellmaninkatu 1 A) VALTIONEUVOSTO Puhelin (vaihde) Internet: Taitto: Anitta Türkkan/VM-julkaisutiimi ISBN (nid.) ISSN (nid.) ISBN (PDF) ISSN (PDF) Juvenes Print Tampereen Yliopistopaino Oy, 2011

5 Eduskunnalle annetaan perustuslain 46 :ssä säädettynä kertomuksena valtiontalouden hoidosta ja talousarvion noudattamisesta valtion tilinpäätöskertomus vuodelta Talousarviolain (423/1988) 17 :n mukaisesti tilinpäätöskertomus sisältää valtion tilinpäätöksen ja tarpeelliset muut tiedot valtiontalouden hoidosta ja talousarvion noudattamisesta sekä tiedot valtion toiminnan yhteiskunnallisen vaikuttavuuden ja toiminnallisen tuloksellisuuden kehityksen kannalta tärkeimmistä seikoista samoin kuin tärkeimmät tiedot yhteiskunnallisen vaikuttavuuden ja toiminnallisen tuloksellisuuden kehityksestä ministeriöiden toimialoilla. Tilinpäätöskertomus sisältää lisäksi valtion liikelaitosten tuloslaskelmat ja taseet sekä talousarvion ulkopuolella olevien valtion rahastojen tuotto- ja kululaskelmat tai tuloslaskelmat ja taseet samoin kuin tiedot liikelaitosten ja rahastojen toiminnan, talouden ja tuloksellisuuden sekä niiden kehityksen kannalta tärkeimmistä seikoista. Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 2011 Tasavallan Presidentti TARJA HALONEN Hallinto- ja kuntaministeri Tapani Tölli

6

7 Sisällys Valtion tilinpäätöskertomus 2010, nide 1 OSA I 1 Taloudellinen kehitys sekä talous- ja finanssipolitiikka Johdanto Toteutunut talouskehitys ja talousnäkymät Finanssipolitiikka Valtiontalouden tila Valtion talousarviotalouden tulojen kehitys Verotuloarvioiden ennustepoikkeamien tarkastelu Maksutulot ja maksullisen toiminnan kehitys Valtion talousarviomenot ja kulut Valtion taloudellinen asema, valtion velka ja valtion vastuut Rahoituslaskelma-analyysi Valtiontalouden riskit Valtion yhtiöomistus Talousarvion ulkopuolella olevien valtion rahastojen kehitys Valtion liikelaitokset ja niiden kehitys Valtiontalouden ja EU:n väliset rahavirrat Hallituksen politiikkaohjelmien ja eräiden hallinnonalarajat ylittävien politiikkakokonaisuuksien yhteiskunnallisen vaikuttavuuden pääpiirteet ja haasteet Työn, yrittämisen ja työelämän politiikkaohjelma Terveyden edistämisen politiikkaohjelma Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelma Peruspalveluohjelma ja -budjetti Valtion strateginen henkilöstöjohtaminen... 65

8 4 Hallituksen vastaus eduskunnan talousarviolausumiin Tilimuistutuskertomus Valtioneuvoston controllerin lausuma tilinpäätöskertomuksen tietojen oikeellisuudesta ja riittävyydestä OSA II 7 Valtioneuvoston kanslia Ulkoasiainministeriö Oikeusministeriö Sisäasiainministeriö Valtiovarainministeriö Opetus- ja kulttuuriministeriö Maa- ja metsätalousministeriö Liikenne- ja viestintäministeriö Työ- ja elinkeinoministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö Ympäristöministeriö Nide II Osa III Tilinpäätöslaskelmat

9 OSA I Hallituksen vaikuttavuusselvitys Valtiontalouden ja hallituksen toiminnan yhteiskunnallinen vaikuttavuus

10

11 11 1 Taloudellinen kehitys sekä talous- ja finanssipolitiikka 1.1 Johdanto Talous- ja rahoituskriisi, joka vuoden 2010 puolelle tultaessa muuttui yhä enemmän velkakriisiksi, löi leimansa myös vuoden 2010 talouskehitykseen ja talouspolitiikkaan. Paljolti kansainvälisen kaupan elpymisen tukemana on sekä Euroopan että Suomen talouskehitys kuitenkin piristynyt, mikä on tehnyt taloustilanteesta ja näkymistä paljolti kaksijakoisen. Myönteinen kehitys on kohentanut erityisesti niiden maiden tilanteita, joiden kilpailukyky ja tuotannolliset rakenteet ovat vahvoja. Suomi kuuluu tähän maaryhmään, mikä on näkynyt yllättävänkin vahvana toipumisena jyrkän taantuman jälkeen. Samalla on kuitenkin syytä pitää mielessä, että niiden tuotannonmenetysten korvaamiseen, jotka taantuma sai aikaan tulee kulumaan useampia vuosia. Tältä kannalta ongelma on inflaation nopea kiihtyminen, ei vain Suomessa, vaan myös muualla euroalueella, mikä tulee vaikeuttamaan talouspolitiikan asetelmia ja mahdollisesti kärjistämään sen ongelmia. Erityisesti syvästi kahtia jakautuneella euroalueella on ollut ja tulee olemaan vaikeaa löytää kaikille sopivaa politiikkalinjaa. Vaikeuksissa olevat maat joutuvat korjaamaan julkista talouttaan pakon edessä, mutta myös muilta mailta on edellytetty korjaaviin toimiin ryhtymistä. Taantuman aikaisista tukitoimista irtaantuminen merkitsee olojen vähittäistä normalisoitumista. Vuosi 2010 oli tässä suhteessa välivuosi, jonka aikana päätöksenteko tapahtui monien maiden kannalta vielä suuressa epävarmuudessa. Julkisen talouden tila on kohentunut jossain määrin, mutta lähinnä talouskasvun vauhdittumisen seurauksena. Koska monet EU- ja euroalueen maat ovat sitoutuneet monivuotiseen sopeutukseen, on tämä vasta alkua niille korjaaville toimille, joita finanssipolitiikassa tarvitaan. Kansainvälisen talouden toimintaympäristöön on liittynyt monia epävarmuuksia, joita elpyminen ei ole kokonaan poistanut. Samalla esiin on noussut myös uusia uhkia.

12 Toteutunut talouskehitys ja talousnäkymät Kansainvälinen kehitys Vuonna 2010 maailman talouden elpyminen jatkui nopeana maailman BKT kasvoi yli viiden prosentin vuotuisella vauhdilla. Kasvu on ollut nopeaa useissa kehittyvissä maissa mutta hidasta useimmissa teollisuusmaissa. Useat kehittyvät maat kasvoivat nopeasti muun muassa koska ne eivät kokeneet finanssimarkkinoiden hurjastelun äkkipysähtymisestä koitunutta rahoituskriisiä. Teollisuusmaista ripeää kasvua ovat kokeneet muun muassa Saksa (3,8 %) ja Ruotsi (5,5 %), joiden laajat vientisektorit ovat hyötyneet kansainvälisen kysynnän elpymisestä. Myös koko euroalue on kasvanut kohtuullisen vakaasti ja monet talouden indikaattorit viittaavat kasvun jatkuvan. Riskit kehityksen hidastumiseen ovat kuitenkin edelleen tavanomaista korkeammalla. Useiden maiden haasteena on talouksien tasapainottaminen: teollisuusmaissa sisäisesti yksityisen kysynnän kohentaminen ja julkisen talouden vakauttaminen (erityisesti EU15:ssa ja USA:ssa) sekä ulkoisesti alijäämämaiden (kuten USA:n) kohdalla lisäämällä ja ylijäämämaiden (esimerkiksi kehittyvän Aasian) kohdalla vähentämällä nettovientiä. Tasapainottumisen onnistuminen riippuu politiikkatoimien ja niiden kansainvälisen koordinoinnin onnistumisesta. Riski siitä, että vaadittaviin politiikkatoimiin ei onnistuta pääsemään, ei ole vähäinen. Toinen merkittävä negatiivisen riskin lähde on korkea velkaantuminen, joka saattaa johtaa kysynnän supistumiseen korkojen noustessa. Teollisuusmaissa työttömyyden kasvu näyttää pysähtyneen sekä EU:ssa että USA:ssa noin 10 prosentin tasolle. Riskinä on, että työttömyys jää korkealle tasolle ja rakenteellinen työttömyys kasvaa. Yhtäältä työvoiman osaamisen rapautuminen saattaa rajoittaa kasvupotentiaalia ennakoitua enemmän ja toisaalta hidastaa julkisten talouksien vakauttamista. Laman jälkeen maailmankauppa on kasvanut nopeasti, vuonna 2010 lähes 20 prosentin vuotuisella vauhdilla. Kaupan kasvua ovat tukeneet alentuneet riskilisät. Kaupan kasvua hidastaa muun muassa kapasiteettirajoitteiden vaikutus. Vaikka vientimme on elpynyt laman jälkeen voimakkaasti, Suomi on menettänyt markkinaosuuttaan maailmankaupassa. Inflaatio oli vaimeaa myös v (euroalueella 1,6 %). Kuitenkin monissa maissa tuottajahinnat ovat nousseet kuluttajahintainflaatiota nopeammin. Lisäksi erityisesti raaka-aineiden hintojen nousu on ollut voimakasta. Maailmalla rahapolitiikka on ollut voimakkaan elvyttävää. On olemassa riski, että inflaatio alkaa kiihtyä. Suomen kansantalous Vuoden 2009 jälkeisen voimakkaan taloudellisen supistumisen jälkeen Suomen kansantalous lähti reippaaseen nousuun vuoden 2010 aikana. Tilastokeskuksen ennakkotietojen valossa bruttokansantuote kasvoi viime vuonna 3,1 %. Vuoden sisällä kasvu oli epätasaista, sillä ensimmäinen ja kolmas neljännes olivat selvästi hitaamman kas-

13 13 vun vaiheita kuin toinen ja neljäs neljännes. Osittain vuoden sisäiseen kasvu-uraan vaikutti maaliskuulle ajoittunut ahtausalan lakko. Kasvun taustalla on vientikysynnän ja kotimaisen kaupan elpyminen, ja lisäksi kotitalouksien kulutuskäyttäytyminen oli viime vuoden aikana suhdannetilanteeseen nähden varsin vahvaa. Huolimatta talouden elpymisestä julkinen talous säilyi selvästi alijäämäisenä, tuotannontekijät olivat vielä vajaakäytössä ja siten finanssikriisiä edeltänyt tuotannon taso jäi vielä kauas. Vuoden 2010 aikana kysyntää voimakkaimmin lisäsi viennin volyymin lisääntyminen 5,1 prosentilla. Investointien lisääntyminen oli vielä maltillista, 0,8 % edellisvuodesta, ja erityisesti nousu johtui asuinrakennusinvestointien voimakkaasta kasvusta. Tuotannollisten investointien käynnistyminen antoi vielä odottaa itseään, mitä on osittain pidettävä huolestuttavana. Huolimatta kapasiteetin käyttöasteen kohtalaisen alhaisesta tasosta, pelkät korvausinvestoinnit eivät riitä varmistamaan tulevaa kasvua. Kotitalouksien kulutus lisääntyi viime vuonna 3,7 %. Kulutuksen kasvu suuntautui etupäässä kestokulutustavaroihin, kuten kulkuneuvoihin ja sisustustavaroihin. Myös palvelujen kulutus lisääntyi selvästi. Kulutuksen kasvua tukivat lisääntynyt palkkasumma, vaimea kuluttajahintojen nousu sekä käytettävissä olevien tulojen kasvua ylläpitänyt työnverotuksen taso. Viime vuonna kulutusmenot olivat käytettävissä olevia tuloja pienemmät ja siten säästön suhde käytettävissä olevaan tuloon oli 4,5 prosenttia positiivinen. Työllisyyden kehitys v oli selvästi odotettua parempaa. Työttömyysaste nousi 8,4 prosenttiin, mutta ottaen huomioon aikaisemmin tapahtuneen taloudellisen aktiviteetin romahtamisen, voidaan nousua pitää varsin maltillisena. Työllisten määrä kasvoi puolentoista vuoden jyrkän pudotuksen jälkeen viime vuonna. Myös työpanos työtunteina mitattuna kasvoi viime vuonna. Työmarkkinoilla elpyminen käynnistyi ensivaiheessa niin, että yritysten palkkalistoilla olevien työntekijöiden työtunnit lisääntyivät ja useimmat määräaikaisesti lomautetut työntekijät palasivat töihin. Taloudellisen aktiviteetin kääntyminen nousuun näkyi eritoten yritysten menestyksessä. Yritysten yrittäjätulo nousi viime vuonna 30 %, mutta oli kuitenkin edelleen pienempi kuin v Tulosten parantuminen näkyi myös maksetuissa veroissa, sillä välittömiä veroja yritykset maksoivat 37 % edellisvuotta enemmän. Viime vuonna kuluttajahinnat nousivat 1,2 %. Lähes koko vuoden hintoja painoi alaspäin lokakuussa 2009 voimaan tullut elintarvikkeiden arvonlisän alennus. Vuoden lopulla elintarvikkeiden alv-alennuksen vaikutusten poistuttua ja maailmanmarkkinahintojen lähdettyä nousuun inflaatio kiihtyi yli kahden prosentin. Suomen julkinen talous Kansainvälisen talouskriisin seurauksena kansantalouden kokonaistuotanto supistui v poikkeuksellisen voimakkaasti. Julkiseen talouteen syntyi mittava alijäämä verotulojen vähentyessä ja julkisten menojen kasvaessa muun muassa työttömyyden nousun seurauksena. Talouden toimijoiden luottamuksen koheneminen yhdessä ekspansiivisen talouspolitiikan kanssa loivat edellytykset talouskasvun elpy-

14 14 miselle v Taloudellisessa toimeliaisuudessa tapahtuvat muutokset heijastuvat viiveellä julkisen talouden rahoitusasemaan. Taloudellisen aktiviteetin kohenemisen myönteiset vaikutukset julkiseen talouteen eivät siten näkyneet vielä täysimääräisesti v Julkisen talouden alijäämä säilyi edellisvuotisella tasollaan vaikka kokonaistuotantoon suhteutettuna kansantalouden tilinpidon mukainen julkisen talouden alijäämä supistuikin 2,8 prosenttiin. Julkisten menojen kasvu hidastui selvästi ja niiden osuus kokonaistuotannosta aleni 55 prosenttiin. Julkisen talouden velan kasvu jatkui nopeana v jolloin valtion ja kuntien yhteenlaskettu ns. EMU-velka nousi 44 prosenttiin bruttokansantuotteeseen suhteutettuna. Valtiontalouden rahoitusasema jatkoi viime vuonna heikkenemistään. Valtion alijäämä syveni 5,4 prosenttiin suhteutettuna kokonaistuotantoon. Valtion keräämät verotulot kääntyivät maltilliseen nousuun, mutta niiden kasvua vaimensivat niin välittömiä kuin välillisiä veroja koskevat perustemuutokset, joista kertymän kannalta merkittävimmät liittyivät arvonlisäverotukseen sekä ansiotuloista maksettaviin veroihin. Lokakuussa v toteutetun elintarvikkeiden arvonlisäveron alentamisen vaikutukset näkyivät täysimääräisesti valtion verotuloissa vasta v Jotta työtulojen verotus ei olisi kiristynyt mm. sosiaaliturvamaksujen nousun seurauksena, hallitus päätti vastaavasti keventää valtion ansiotuloveroa. Heinäkuussa 2010 toteutetut arvonlisäverokantojen nostamisen vaikutukset jäivät selvästi pienemmiksi verrattuna aiemmin voimaan tulleisiin valtionverotusta keventäviin päätöksiin. Kansantalouden tilinpidon mukaiset valtion menot lisääntyivät yli viisi prosenttia. Valtion menojen kasvu jatkui siis verrattain nopeana hienoisesta hidastumisesta huolimatta. Voimakkaimmin valtion menoista lisääntyivät tulonsiirrot muille julkisen talouden sektoreille kuten kunnille ja muille sosiaaliturvarahastoille. Kuntatalouden tila koheni v selvästi, kun kuntien verotulojen kasvu oli huomattavasti ennakoitua nopeampaa ja henkilöstömenojen kehitys oli maltillista. Kuntasektori säilyi kuitenkin edelleen lievästi alijäämäisenä (-0,3 %/BKT). Kuntien odotettua paremman verotulokehityksen taustalla ovat erityisesti kunnallis- ja kiinteistöverojen tuntuvat kiristykset sekä valtion merkittävä väliintulo kuntien yhteisövero-osuuden tilapäisen korottamisen kautta. Viime vuosina kuntien lainakanta on kasvanut verrattain nopeasti. Kuntien bruttovelka vuoden 2010 lopussa oli noin kolminkertainen vuoden 2000 tilanteeseen verrattuna. Talouden elpyminen parantaa kuntatalouden näkymiä, joskin kuntien verotulojen kasvu ei yllä lähivuosina taantumaa edeltäneelle tasolle. Paineet kunnallisverotuksen kiristymiseen ja kuntien velan määrän voimakkaaseen lisääntymiseen ovat edelleen suuret. Kuntatalouden rahoitusaseman koheneminen ja velkaantumisen pysäyttäminen edellyttää siten pitäytymistä maltillisessa menokehityksessä. Vuonna 2010 sosiaaliturvarahastojen ylijäämä oli kolme prosenttia suhteessa kokonaistuotantoon, joka selittyi lähes kokonaan työeläkerahastojen ylijäämällä. Työeläkelaitokset vastaavat ansiosidonnaisen eläketurvan hoitamisesta. Eläkkeet rahoitetaan työnantajien ja -tekijöiden vakuutusmaksuilla sekä rahastojen sijoitustuotoilla. Työeläkerahastojen ylijäämällä varaudutaan siten tuleviin eläkemenoihin osittaisella rahastoinnilla. Rahastojen markkina-arvo nousi pitkälti osakemarkkinoiden toipu-

15 15 misen seurauksena 138,8 mrd. euroon vuoden 2010 lopulla. Muiden sosiaaliturvarahastojen (kansaneläkelaitos ja työttömyysvakuutusrahastot) rahoitusasemaa vahvisti sosiaaliturvamaksujen nostaminen. Tämän seurauksena muut sosiaaliturvarahastot olivat v rahoitusasemaltaan tasapainossa huolimatta työttömyyden nousuun liittyvien menojen lisääntymisestä. Julkisen talouden kehitykselle lähivuosina on ominaista se, että vaikka tulot kasvavatkin hieman nopeammin kuin menot, se ei riitä tasapainottamaan julkisen talouden rahoitusasemaa. Julkinen talous säilyy siten ilman uusia rahoitusasemaa vahvistavia päätöksiä alijäämäisenä ja julkisen velan kasvu jatkuu verrattain voimakkaana. Talouskriisin seurauksena rahapolitiikka on ollut poikkeuksellisen keveää. Tilanteen normalisoituminen näkyy väistämättä korkotason nousuna, mikä yhdessä julkisen talouden alijäämän kanssa uhkaa johtaa tilanteeseen, jossa korkomenoista muodostuu nopeimmin kasvava menoerä. Suomen tapauksessa näköpiirissä oleva demografinen muutos on voimakkaampi ja tapahtuu nopeammin kuin muissa kehittyneissä teollisuusmaissa. Suomen kansantaloutta kohtaava väestörakenteen muutos koettelee väistämättä myös julkisen sektorin edellytyksiä vastata sille asetettuihin velvoitteisiin. Julkisen talouden rahoitusaseman vahvistaminen yhdessä talouskasvua tukevien toimenpiteiden kanssa nousee väistämättä keskeiseen asemaan talouspolitiikan tavoitteita asetettaessa. Huolimatta yleisen taloudellisen tilanteen elpymisestä poikkeuksellisen syvän kriisin jälkeen, Suomen julkinen talous on aiempaa heikommassa asemassa kohtaamaan väestön ikärakenteen muutoksen verrattuna talouskriisiä edeltäneeseen tilanteeseen. Euroopan unionin ja euroalueen talouskehitys sekä talouspolitiikan yhteensovittaminen Talouskehitys elpyi selvästi Euroopan unionin ja euroalueella v Kokonaistuotanto kasvoi lähes kahden prosentin vauhtia osittain kansainvälisen kaupan vauhdittamana, mutta myös kotimainen kysyntä toi oman osansa talouskasvuun. Talouspolitiikan näkökulmasta olennaisempaa on kuitenkin se, että kahtiajako nopeasti elpyvien maiden ja edelleen talousvaikeuksissa olevien maiden kesken kasvoi vuoden kuluessa. Vasta vuoden lopulla saatettiin nähdä nopeasti elpyneiden maiden kuten Saksan kysynnän heijastuvan myös hitaammin liikkeelle lähteneiden maiden ulkomaankauppaan. Euroalueen kannalta olennaista oli se, ettei Saksan elpyminen perustunut yksinomaan ulkomaankauppaan ja että työllisyys ei romahtanut huolimatta teollisuustuotannon supistumisesta. Vuoden 2010 talouskehitys ei kuitenkaan ollut euroalueella erityisen vakaata vaan sitä sävytti talous- ja rahoituskriisin kehittyminen velkakriisiksi, joka on kohdistunut erityisesti alueen haavoittuvimpiin maihin. Eräät jäsenvaltiot ajautuivat yhä syvemmälle rahoituskriisiin vuoden aikana. Kreikan vakausongelmat, jotka olivat paljastuneet osittain jo syksyllä 2009, kärjistyivät talvella 2010 ja pakottivat unionin ja sen jäsenvaltiot ryhtymään varsin nopeassa tahdissa huomattaviin pelastustoimiin.

16 16 Jo tätä ennen oli voitu todeta, että euroalueen maiden talouskehitys oli varsin epäyhtenäinen. Erityisesti Saksan kilpailukyky oli viime vuosina vahvistunut tuntuvasti, mutta samaan aikaan monissa jäsenvaltioissa kehitys oli ollut päinvastaista. Kilpailukyky oli heikentynyt vuosien aikana ja euroalueen sisällä oli tapahtunut pikemminkin eriytymistä kuin lähentymistä kuten olisi voinut odottaa. Kysymys ei ollut vain talousja rahoituskriisistä vaan pitempiaikaisemmasta kehityssuunnasta, joka oli käännettävä. Maaliskuun Eurooppa-neuvosto käynnisti talouspolitiikan koordinaatiota koskevan uudistusprosessin, jota vetämään nimettiin Eurooppa-neuvoston puheenjohtajana toimiva Herman Van Rompuy. Van Rompuyn työryhmä aloitti uudistustyön lähtökohtanaan Eurooppa-neuvoston päätelmät, joissa todettiin, että vakaussopimusta olisi vahvistettava ja sen rinnalle olisi kehitettävä laajempi makrovakautta koskeva seurantamenettely, minkä lisäksi EU:lle olisi luotava pysyvä kriisinhallintamekanismi. Pysyvän kriisinhallintamekanismin aikaansaaminen on ollut oma prosessinsa, joka on saanut vauhtia vasta viime aikoina. Sen sijaan vakaussopimuksen vahvistaminen ja sen rinnalle luotavan makrovakaudenvalvontaa koskevan menettelyn aikaansaaminen ovat olleet esillä koko vuoden ajan. Ensin niitä käsiteltiin puheenjohtaja Van Rompuyn työryhmässä, joka sai työnsä valmiiksi lokakuussa, minkä jälkeen työtä on jatkettu neuvoston ad hoc työryhmässä. Samaan aikaan kun Van Rompuyn työryhmä, joka koostui valtiovarainministereistä, valmisteli omaa raporttiaan, antoi komissio omat tiedonantonsa asiasta ja toi lopulta syyskuussa 2010 omat lainsäädäntöehdotuksensa. Komission lainsäädäntöpaketti koostuu viidestä asetuksesta, joista kolme on kokonaan uutta, ja yhdestä direktiivistä, joka on myös uusi. Asetuksista kaksi koskee vakaus- ja kasvusopimuksen olemassa olevaa toissijaista lainsäädäntöä, jota halutaan vahvistaa. Kokonaan uusi asetus perustaa makrotaloudellisen valvontamenettelyn, joka antaa mahdollisuuden puuttua jäsenvaltioiden liiallisiin tasapainottomuuksiin ja kilpailukykypoikkeamiin. Lisäksi on annettu kaksi asetusehdotusta, jotka vahvistaisivat koordinaation uskottavuutta ja ennaltaehkäisevää luonnetta tehostamalla sanktiomekanismeja. Direktiiviehdotuksen tarkoitus on vahvistaa kansallisia budjettikehikoita ja täydentää EU-tasolla toteutettavia toimia koordinaation tehostamiseksi. Lainsäädäntöpaketin merkitystä korostaa se, että monet esillä olleet kysymykset ovat sellaisia, joihin on haettu ratkaisuja jo pitempään, koko euron olemassaolon ajan. Toteutuessaan uudistukset merkitsevät EU-tason koordinaation kannalta läpimurtoa ja vahvistavat sen uskottavuutta. Komission esitys velkakriteerin operationalisoinnista mahdollistaa sen, että jäsenvaltiot voidaan asettaa vastuuseen, ei vain alijäämärajan ylittämisestä vaan myös siitä, että velkaantumista ei saada kuriin. Toinen läpimurto liittyy vakaussopimuksen ennaltaehkäisevän roolin vahvistamiseen. Uudistuksen tarkoitus on varmistaa se, että jäsenvaltiot ottavat huomioon pidemmän aikavälin kestävyyshaasteet riittävän aikaisin ja vauhdittavat alijäämäsopeutusta kohti keskipitkän ajan tavoitetta. Kolmas läpimurto koskee sanktioita (korolliset ja korottomat talletukset, sakot), joiden ennaltaehkäisevää roolia vahvistetaan. Uutuus on myös se, että sanktioita koskevaa päätöksentekomenettelyä muutetaan ottamalla käyttöön ns. käänteinen määräenemmistöpäätöksenteko. Komission esitys sanktioiden asettami-

17 17 sesta on kumottava määräenemmistöllä tietyn määräajan sisällä, muuten päätös tulee voimaan automaattisesti. Viides läpimurto liittyy makrovakauden valvontaan. Uusi asetus mahdollistaa sen, että makrovakauden ja kilpailukyvyn poikkeaviin kehityssuuntiin voidaan puuttua riittävän varhain ja ehkäistä tilanteet, joista aiheutuisi ongelmia paitsi asianomaiselle maalle itselleen myös euroalueelle. Direktiivi budjettikehikoista vastaa varsin hyvin niitä käytäntöjä, joita Suomessa on noudatettu tähän mennessäkin. Se ei edellytä välttämättä erillistä lainsäädäntöä, mutta painottaa menettelyjen sitovuutta. Direktiivi korostaa keskipitkän aikavälin orientaatiota finanssipolitiikassa, hallinnon eri tasojen välistä koordinaatiota sekä EU:n perustamissopimuksen mukaisesti koordinaation merkitystä ja vastuuta julkisen talouden vakauden ja kestävyyden aikaansaamisessa. Se puuttuu myös talous- ja budjettiennusteiden puutteisiin, minkä on nähty usein olleen syynä finanssipolitiikan virheisiin ja poikkeamiin. Uudistuspaketista on neuvoston käsittelyn jälkeen sovittava vielä Euroopan parlamentin kanssa. Sen odotetaan astuvan voimaan kesällä Tosin esimerkiksi budjettikehikoita koskevan direktiivin osalta voimaantulo tapahtuisi tietyn siirtymäajan kuluessa. Kun Suomessa pohdittiin EU- ja euroaluetasoisen talouspolitiikan koordinaation kehittämistarvetta vuoden 2010 aikana, kiinnitettiin huomiota sen johdonmukaisuuteen ja kattavuuteen. Toteutuessaan uudistukset parantavat tilannetta. Kysymys ei ole kuitenkaan vain lainsäädäntöpaketista vaan tähän kokonaisuuteen liittyy myös muita uudistuksia, jotka vahvistavat koordinaatiota. Näitä ovat eurooppalaisten tilastoviranomaisten laajennetut valtuudet päästä käsiksi jäsenvaltioiden julkista taloutta koskevien tilastojen laadintaan ja lähteisiin sekä rahoitusmarkkinoiden vakautta ja valvontaa koskeva uudistus, joka tuli voimaan vuoden vaihteessa, ja johon liittyen mm. EKP:n yhteyteen perustettiin erityinen järjestelmäriskikomitea (ESRB). Olennaista on, että kaikki toimijat työskentelevät tiiviissä yhteistyössä ja että informaatio kulkee. Joka tapauksessa edellytykset puuttua ongelmiin jo varhaisessa vaiheessa ovat lisääntyneet. Kesällä 2010 muodostettu Euroopan rahoitusvakausväline (ERVV), joka myöhemmin syksyllä osallistui Irlannin velkakriisin ratkaisemiseen, on yksi niistä välineistä, joita voidaan käyttää yhdessä IMF:n rahoituksen kanssa kriisien kärjistyessä. Kysymys on kuitenkin vain väliaikaisesta instrumentista, jonka pysyväisluontoinen ESM korvaa v Olennaista on se, että näiden välineiden käyttö on tiukasti ehdollista eikä merkitse poikkeamista perustamissopimuksen 125 artiklasta, joka kieltää sen, että unioni ottaisi vastatakseen jonkin jäsenvaltion sitoumuksista. Huolimatta tiivistyvästä koordinaatiosta kukin jäsenvaltio vastaa edelleenkin omasta talous- ja budjettipolitiikasta. Talouskehitykseen ja Suomen talouteen liittyvät riskit Pääosa Suomen talouskehitykseen liittyvistä riskeistä tullee rajojemme ulkopuolelta. Pienenä avoimena taloutena Suomi on riippuvainen kansainvälisestä talouskehityksestä. Kansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla epävarmuuden lisääntyminen heijastuu välittömästi maahamme ja sillä on taloudellista aktiviteettia hidastava vaikutus. Epävarmuuden nousu voi myös laukaista liikkeelle nopeita kysyntää lamautta-

18 18 via tekijöitä, kuten vuoden 2008 lopussa koettiin. Hintakehitys on muuttunut nopeasti lyhyen ajan sisällä. Inflaatiovauhdin ennustetaan olevan kuluvana vuonna yli kolme prosenttia ja näkymät vuodelle 2012 ovat myös kohtalaisen korkeat. Riskiksi saattaa muodostua kustannustekijöiden liian nopea nousu ja sitä kautta Suomen kilpailukyvyn heikkeneminen. Tilanteessa, jossa ollaan vielä toipumassa edellisestä syvästä notkahduksesta, tällainen kehityskulku olisi taloudelle vahingollista. 1.3 Finanssipolitiikka Finanssipolitiikan linjan ja valtiontalouden kehysten toteutuminen sekä julkisen talouden kestävyys Kehysmenojen kokonaismäärä alitti asetetun menokehyksen Toukokuun 2007 kehyspäätöksessä kertomusvuodelle 2010 asetettiin menokehykseksi milj. euroa vuoden 2008 hintatasossa. Kehyspäätöksen mukaisesti menokehystä on korjattu teknisesti hinta- ja rakennemuutoksin, joiden jälkeen menokehystaso tarkentui milj. euroon vuoden 2010 hintatasossa syksyllä Kehysmenojen kokonaismäärä oli hallituksen talousarvioesityksessä milj. euroa, mikä jätti 41 milj. euron ns. jakamattoman varauksen 300 milj. euron lisätalousarviovarauksen ohella. Varsinaiseen talousarvioon eduskunta lisäsi kehykseen luettavia menoja 41 milj. eurolla. Hallitus antoi eduskunnalle kertomusvuonna varsinaisen talousarvioesityksen lisäksi neljä lisätalousarvioesitystä. Oheisessa taulukossa on esitetty varsinaisen talousarvion ja lisätalousarvioiden osalta kaikkien menojen ja kehysmenojen kokonaisluvut sekä paljonko ko. talousarvion jälkeen kehykseen luettavien menojen määrä on alittanut kehystason. Eduskunta ei tehnyt muutoksia muihin kuin varsinaisen talousarvion määrärahoihin. Kehystasoon kertomusvuonna tehdyt hinta- ja rakennekorjaukset on esitetty kussakin hallituksen esityksessä erikseen. Taulukko 1. Talousarviomenot vuonna 2010, milj. euroa Kaikki menot Kehykseen luettavat menot yhteensä Hinta- ja rakennekorjattu kehystaso Jakamaton varaus ja lisätalousarviovaraus Hallituksen talousarvioesitys ml. täydentävä esitys Eduskunnan muutokset LTA I LTA II LTA III LTA IV

19 19 Kertomusvuonna kehykseen kuuluvien menojen budjetoitu taso jäi 262 milj. euroa alle asetetun menokehyksen. Vuoden 2010 neljännessä lisätalousarviossa mm. arviota maksuista Euroopan unionille ja valtion osuutta sairausvakuutuslaista johtuvista menoista alennettiin, mikä vaikutti alentavasti kehysmenojen tasoon. Lisäksi neljännen lisätalousarvion kehysmenojen lisäykset johtuivat suurelta osin peruutettavien määrärahojen uudelleenbudjetoinneista, jotka huomioitiin kehystasossa rakennemuutoksina. Hallitusohjelman kehyssäännöissä todetaan, että kehysmenojen tason lisätalousarvioiden jälkeen jäädessä kehystason alle, voidaan erotus, kuitenkin enintään 100 milj. euroa, käyttää seuraavana vuonna kertaluonteisiin menoihin kehyksen estämättä. Vuodelta 2010 voidaan siten siirtää 100 milj. euroa vuodelle Hallitusohjelman mukaan vuotuisten osakemyyntitulojen ylittäessä 400 milj. euroa voidaan ylityksestä enintään 25 %, kuitenkin enintään 150 milj. euroa, käyttää kertaluonteisiin osaamista, innovaatioita ja talouden kasvua edistäviin investointeihin kehyksen estämättä. Omaisuudenmyyntitulot eivät kertomusvuonna ylittäneet 400 milj. euron rajaa, joten lisärahaa ei ollut käytettävänä kehyksen ylittäviin kertahankkeisiin. Kertomusvuonna annettiin neljä lisätalousarviota Hallituksen esittämien talousarviomenojen yhteismäärä vuodelle 2010 oli milj. euroa, joka eduskunnan käsittelyssä nousi 41 milj. eurolla. Talousarviossa varsinaisten tulojen arvio vuodelle 2010 oli milj. euroa. Vuoden 2010 talousarviossa budjettitalouden alijäämäksi arvioitiin milj. euroa. Lisätalousarvioissa määrärahoja lisättiin nettomääräisesti milj. eurolla ja tuloarvioita korotettiin nettomääräisesti milj. eurolla. Lisätalousarvioiden menolisäyksistä pääosa oli kehyksen ulkopuolisia. Suurin yksittäinen määrärahoja lisäävä tekijä oli vuoden toisessa lisätalousarviossa budjetoitu milj. euron laina Kreikan valtiolle. Tuloarvioita korotti varsinkin vuoden kolmannessa lisätalousarviossa vuoden 2009 tilinpäätöksen osoittaman kumulatiivisen ylijäämän tulouttaminen, milj. euroa. Lisäksi verotuloarviota korotettiin kertomusvuoden lisätalousarvioissa nettomääräisesti milj. euroa lähinnä parantuneiden suhdannenäkymien seurauksena. Budjettitalouden alijäämäksi arvioitiin vuoden 2010 neljännessä lisätalousarviossa milj. euroa. Budjettitalouden tulot ilman nettolainanottoa olivat tilinpäätökseen sisältyvän toteumalaskelman mukaan milj. euroa ja menot milj. euroa. Tilinpäätöksen mukaan budjettitalouden menot olivat milj. euroa suuremmat kuin toteutuneet tulot ilman nettolainanottoa. Budjetoituja menoja jäi käyttämättä milj. euroa, eli 718 milj. euroa enemmän kuin v Budjetoidun tason alittumista selittää muun muassa se, että eri valtioille myönnetyt lainat eivät tulleet täysimääräisesti käytetyksi v sekä se, että viennin jälleenrahoituksen lainavaltuuksien määrärahojen käyttö jäi merkittävästi budjetoidusta. Varsinaisia tuloja kertyi 67 milj. euroa budjetoitua vähemmän. Tuleville vuosille jää milj. euroa edellisten tilikausien ylijäämää, jota voidaan talousarviolain sallimissa puitteissa käyttää talousarvion kattamiseen. Budjettitalouden velka kasvoi milj. eurolla.

20 20 Valtionvelan kasvu jatkui voimakkaana Valtionvelan nimellisarvo oli vuoden 2010 lopussa 75 mrd. euroa, 10,9 mrd. euroa enemmän kuin vuoden 2009 lopussa. Valtionvelan määrä on vuosina 2009 ja 2010 yhteensä kasvanut runsaat 20 mrd. euroa. Valtionvelan määrä suhteessa bruttokansantuotteeseen nousi kertomusvuonna vähän yli neljällä prosenttiyksiköllä noin 42 prosenttiin. Velkasuhteen ennakoidaan jatkavan kasvua. Valtionvelkaa käsitellään tarkemmin luvussa 2.5. Koko valtiontalouden alijäämä oli v kansantalouden tilinpidon käsittein mitattuna 5,4 % bruttokansantuotteesta. Valtiontalouden ennakoidaan pysyvän alijäämäisenä myös lähivuodet ilman uusia valtiontaloutta vahvistavia päätöksiä. Taulukko 2. Budjettitalouden ja valtiontalouden tasapaino, , milj. euroa Muutos, , % Budjettitalous Budjettitalouden tulot ,0 Budjettitalouden menot ,4 Varsinainen ylijäämä ,7 Velanhallinnan menot (-), tulot (+) Nettorahoitustarve (-) ,4 Valtiontalouden jäämä kansantalouden tilinpidon mukaan ,1 Julkisen talouden kestävyys Julkisen talouden katsotaan olevan kestävällä pohjalla, jos julkinen velkaantuneisuus pysyy pitkällä aikavälillä vakaana. Julkisen talouden kestävyysvaje kertoo, kuinka paljon julkisen talouden rahoitusasemaa pitäisi kohentaa, jotta julkinen velkaantuneisuus ei olisi hallitsemattomalla uralla. Julkisen talouden näkymiä varjostaa kahden seuraavan vuosikymmenen aikana tapahtuva väestön nopea ikääntyminen. Ikääntymiseen vaikuttaa pysyvänä tekijänä myös elinajan jatkuva pidentyminen. Suomalaisten elinajanodotteen oletetaan kasvavan 9,5 vuodella vuoteen 2060 mennessä, eli noin kahdella vuodella jokaista tulevaa vuosikymmentä kohti. 11 Työikäinen väestö kääntyi Tilastokeskuksen vuoden 2009 väestöennusteen mukaan lasku-uralle Suomessa jo kertomusvuonna. Tilanne on uusi, sillä aiemmin työikäinen väestö on vähentynyt vain sotavuosina ja 1960-luvun lopun parina vilkkaimpana Ruotsiin muuttovuonna. Samalla nuorien ikäluokkien koko pysyy ennallaan, ja ainoa kasvava ikäluokka on eläkeläiset, joista kaikkein nopeimmin kasvaa yli 85-vuotiaiden ikäluokka. Demografinen muutos alkaa Suomessa aiemmin ja on nopeampaa kuin muissa Euroopan maissa. 1 Väestöennuste, Tilastokeskus 2009.

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 5 2012 Talouden näkymät TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 Suomen kokonaistuotannon kasvu on hidastunut voimakkaasti vuoden 2012 aikana. Suomen Pankki ennustaa vuoden 2012 kokonaistuotannon kasvun

Lisätiedot

Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019. Alexander Stubb Talousneuvosto 9.9.2015

Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019. Alexander Stubb Talousneuvosto 9.9.2015 Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019 Alexander Stubb Talousneuvosto 9.9.2015 Budjettia tehdään haasteellisessa taloustilanteessa Suomen kansantalous supistui v.

Lisätiedot

Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016

Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016 Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016 15.9.2016 Mikko Spolander Talousnäkymät Keskeiset taloutta kuvaavat indikaattorit lähivuosina ja keskipitkällä aikavälillä 2013 2014 2015 2016 e 2017 e 2018 e 2019 e

Lisätiedot

Talouden näkymät. Edessä hitaan kasvun vuosia. Investointien kasvu maltillista

Talouden näkymät. Edessä hitaan kasvun vuosia. Investointien kasvu maltillista 3 2012 Edessä hitaan kasvun vuosia Vuonna 2011 Suomen kokonaistuotanto elpyi edelleen taantumasta ja bruttokansantuote kasvoi 2,9 %. Suomen Pankki ennustaa kasvun hidastuvan 1,5 prosenttiin vuonna 2012,

Lisätiedot

Talouspolitiikan arviointineuvoston raportti 2015

Talouspolitiikan arviointineuvoston raportti 2015 Talouspolitiikan arviointineuvoston raportti 2015 26.1.2016 www.talouspolitiikanarviointineuvosto.fi Tehtävänä arvioida talouspolitiikalle asetettujen tavoitteiden tarkoituksenmukaisuutta talouspolitiikalle

Lisätiedot

SUUNTA SUOMELLE SDP:N TALOUSPOLITIIKAN LINJA FINANSSIKRIISIN PITKÄ VARJO UUTTA TYÖTÄ VIENTIVETOISELLA KASVULLA

SUUNTA SUOMELLE SDP:N TALOUSPOLITIIKAN LINJA FINANSSIKRIISIN PITKÄ VARJO UUTTA TYÖTÄ VIENTIVETOISELLA KASVULLA SUUNTA SUOMELLE UUTTA TYÖTÄ VIENTIVETOISELLA KASVULLA SDP:N TALOUSPOLITIIKAN LINJA SDP:n talouspolitiikan kantava linja on kestävä, työllistävä kasvu. Kasvu on väline tavoiteltaessa eheää, oikeudenmukaista

Lisätiedot

Finanssipolitiikan tarkastuksen ja valvonnan raportti Tiedotustilaisuus Heidi Silvennoinen

Finanssipolitiikan tarkastuksen ja valvonnan raportti Tiedotustilaisuus Heidi Silvennoinen Finanssipolitiikan tarkastuksen ja valvonnan raportti 2014 Tiedotustilaisuus 22.5.2014 Heidi Silvennoinen Raportin sisältö Finanssipolitiikan valvontatehtävä Valtiontalouden kehysten noudattaminen Finanssipolitiikan

Lisätiedot

Taloudellinen katsaus. Tiivistelmä, kevät 2016

Taloudellinen katsaus. Tiivistelmä, kevät 2016 Taloudellinen katsaus Tiivistelmä, kevät 2016 Sisällysluettelo Lukijalle......................................... 3 Tiivistelmä........................................ 4 Kotimaa.........................................

Lisätiedot

Näköaloja satavuotiaan tulevaisuuteen

Näköaloja satavuotiaan tulevaisuuteen Erkki Liikanen Suomen Pankki Näköaloja satavuotiaan tulevaisuuteen Säätytalo 1 Teemat Kehittyneiden maiden ml. euroalueen talouskehityksestä EKP:n rahapolitiikka kasvua tukevaa Kotimaan talouden lähiaikojen

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Ennustepäällikkö, Suomen Pankki Talouden näkymät 2016 2018 9.6.2016 Kansainvälisen talouden lähtökohtien vertailua Vuotuinen prosenttimuutos Kesäkuu 2016 Joulukuu 2015 2015 2016 2017 2018

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.11.2013 COM(2013) 911 final 2013/0396 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta FI FI 2013/0396 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta

Lisätiedot

HE 172/2004 vp HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2004 TOISEKSI LISÄTALOUSARVIOKSI

HE 172/2004 vp HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2004 TOISEKSI LISÄTALOUSARVIOKSI HE 172/2004 vp HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2004 TOISEKSI LISÄTALOUSARVIOKSI Viitaten tämän esityksen yleisperusteluihin ja yksityiskohtaisten perustelujen selvitysosiin ehdotetaan, että Eduskunta

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON SELONTEKO EDUSKUNNALLE VALTIONTALOUDEN KEHYKSISTÄ VUOSILLE 2014 2017 27.3.2013 ANNETUN VALTIONEUVOSTON SELONTEON (VNS 3/2013 vp)

VALTIONEUVOSTON SELONTEKO EDUSKUNNALLE VALTIONTALOUDEN KEHYKSISTÄ VUOSILLE 2014 2017 27.3.2013 ANNETUN VALTIONEUVOSTON SELONTEON (VNS 3/2013 vp) VALTIONEUVOSTON SELONTEKO EDUSKUNNALLE VALTIONTALOUDEN KEHYKSISTÄ VUOSILLE 2014 2017 27.3.2013 ANNETUN VALTIONEUVOSTON SELONTEON (VNS 3/2013 vp) TÄYDENTÄMISESTÄ KEHYSPÄÄTÖS 3 Valtioneuvosto on antanut

Lisätiedot

HE 112/2011 vp. HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2011 KOLMANNEN LISÄTALOUSARVIOESITYKSEN (HE 38/2011 vp) TOISESTA TÄYDENTÄMISESTÄ

HE 112/2011 vp. HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2011 KOLMANNEN LISÄTALOUSARVIOESITYKSEN (HE 38/2011 vp) TOISESTA TÄYDENTÄMISESTÄ HE 112/2011 vp HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2011 KOLMANNEN LISÄTALOUSARVIOESITYKSEN (HE 38/2011 vp) TOISESTA TÄYDENTÄMISESTÄ Viitaten tämän esityksen yleisperusteluihin ja yksityiskohtaisten

Lisätiedot

Suhdanne 2/2016. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 2/2016. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 2/2016 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 27.09.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Ison-Britannian

Lisätiedot

VM:n ehdotus valtion talousarviosta Lähde: Valtiovarainministeriön tiedote ja Valtiovarainministeriön ehdotus vuodelle 2017

VM:n ehdotus valtion talousarviosta Lähde: Valtiovarainministeriön tiedote ja Valtiovarainministeriön ehdotus vuodelle 2017 VM:n ehdotus valtion talousarviosta 2017 17.8.2016 Lähde: Valtiovarainministeriön tiedote 11.8.2016 ja Valtiovarainministeriön ehdotus vuodelle 2017 VM: Talouden tilannekuvassa ei merkittävää käännettä

Lisätiedot

Rahapolitiikka ja ajankohtainen taloustilanne

Rahapolitiikka ja ajankohtainen taloustilanne Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen, Suomen Pankki Rahapolitiikka ja ajankohtainen taloustilanne Oulu 13.9.2016 Julkinen 1 Esityksen teemat Kansainvälinen kauppa kasvaa hitaammin kuin maailman bkt Öljymarkkinat

Lisätiedot

Taloudellinen katsaus. Tiivistelmä, syksy 2016

Taloudellinen katsaus. Tiivistelmä, syksy 2016 Taloudellinen katsaus Tiivistelmä, syksy 2016 Sisällysluettelo Lukijalle......................................... 3 Tiivistelmä........................................ 4 Kotimaa.........................................

Lisätiedot

LYHYEN ELPYMISEN PÄÄLLE UUSI TAANTUMA BKT:n vuosimuutokset 1989-1997 ja 2007-2015*

LYHYEN ELPYMISEN PÄÄLLE UUSI TAANTUMA BKT:n vuosimuutokset 1989-1997 ja 2007-2015* 1 LYHYEN ELPYMISEN PÄÄLLE UUSI TAANTUMA BKT:n vuosimuutokset 1989-1997 ja 2007-2015* 7% 6% 5% 4% 3% 2% 1% 0% -1% -2% -3% -4% -5% -6% -7% -8% -9% 1989/2007 1990/2008 1991/2009 1992/2010 1993/2011 1994/2012

Lisätiedot

Alkaneen hallituskauden talouspoliittiset haasteet Sami Yläoutinen Kuntamarkkinat

Alkaneen hallituskauden talouspoliittiset haasteet Sami Yläoutinen Kuntamarkkinat Alkaneen hallituskauden talouspoliittiset haasteet 9.9.2015 Sami Yläoutinen Kuntamarkkinat Esitys Talouden tila ja näkymät maailmalla Suomessa ja kunnissa Julkisen talouden suunnitelma ja hallitusohjelma

Lisätiedot

Suositus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Suositus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.11.2013 COM(2013) 907 final Suositus NEUVOSTON PÄÄTÖS sen toteamisesta, että Puola ei ole toteuttanut 21 päivänä kesäkuuta 2013 annetun neuvoston suosituksen mukaisia tuloksellisia

Lisätiedot

Taloudellinen katsaus

Taloudellinen katsaus Taloudellinen katsaus Talvi 2016 22.12.2016 Talousnäkymät Reaalitalouden ennuste 22.12.2016 Jukka Railavo Talousnäkymät Suomen talous kasvaa, mutta hitaasti. Kotimainen kysyntä on kasvun ajuri, vienti

Lisätiedot

VERONMAKSAJAIN KESKUSLIITTO RY Kalevankatu HELSINKI

VERONMAKSAJAIN KESKUSLIITTO RY Kalevankatu HELSINKI 1(2) VERONMAKSAJAIN KESKUSLIITTO RY LAUSUNTO Kalevankatu 4 00100 HELSINKI Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan verojaostolle Hallituksen esitys 135/2016 vp LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYKSESTÄ VUODEN 2017 TULOVEROASTEIKKO-

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Suomen Pankki Talouden näkymät 2015-2017 Euro & talous Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla euroalueen heikoimpien joukkoon Suomen

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Ennustepäällikkö, Suomen Pankki Talouden näkymät 2016-2019 13.12.2016 Kansainvälisen talouden kasvu hieman kesäkuussa ennustettua hitaampaa Vuotuinen prosenttimuutos Kesäkuu 2016 Joulukuu

Lisätiedot

Talouden näkymiä Reijo Heiskanen

Talouden näkymiä Reijo Heiskanen Talouden näkymiä Reijo Heiskanen 24.9.2015 Twitter: @Reiskanen @OP_Ekonomistit 2 Maailmankauppa ei ota elpyäkseen 3 Palveluiden suhdanne ei onnu teollisuuden lailla 4 Maailmantalouden hidastuminen pitkäaikaista

Lisätiedot

Suhdanne 1/2016. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 22.03.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 1/2016. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 22.03.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 1/2016 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 22.03.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Kiinan äkkijarrutus

Lisätiedot

verontilityslain 12 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

verontilityslain 12 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Hallituksen esitys Eduskunnalle vuoden 2005 tuloveroasteikkolaiksi ja laeiksi tuloverolain 105 a ja 124 :n sekä verontilityslain 12 :n muuttamisesta Esitys sisältää ehdotuksen vuoden 2005 verotuksessa

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain :n muuttamisesta annetun hallituksen esityksen (HE 87/2011 vp) täydentämisestä ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä

Lisätiedot

01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot

01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot 01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot 01. Ansio- ja pääomatuloverot Momentille arvioidaan kertyvän 8 642 000 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Vero perustuu tuloverolakiin (1535/1992).

Lisätiedot

Valtion ja kunnan suhde

Valtion ja kunnan suhde Valtion ja kunnan suhde 17.12.2013 Lakiasiain johtaja Arto Sulonen Valtio-kuntasuhteen perustuslailliset reunaehdot 1. Eduskunnan budjettivalta =Maan hallitus ei voi sopia eduskunnan puolesta 2. Kuntien

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 10/2003 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi tuloverolain 105 a :n ja vuoden 2003 veroasteikkolain 2 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi tuloverolakia ja vuoden 2003 veroasteikkolakia.

Lisätiedot

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %.

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %. TALOUDELLINEN TILANNE 1.1. - 31.3.2015 Yleinen tilanne USA:n talouskasvun arvioidaan olevan kuluvana vuonna noin 3,2-3,7 %. USA:n korkojen nosto saattaa alkaa siten arvioitua aikaisemmin eli viimeisimpien

Lisätiedot

Kuntatalouden tila ja tulevaisuuden näkymät

Kuntatalouden tila ja tulevaisuuden näkymät Kuntatalouden tila ja tulevaisuuden näkymät 8.11.2016 Varatoimitusjohtaja Timo Reina Kuntatalouden tila ja hallituksen kuntatalouden toimia ohjaava tavoite Vaimeasta talouskasvusta huolimatta kuntatalouden

Lisätiedot

Talouskasvun edellytykset

Talouskasvun edellytykset Pentti Hakkarainen Suomen Pankki Talouskasvun edellytykset Martti Ahtisaari Instituutin talousfoorumi 16.5.2016 16.5.2016 Julkinen 1 Talouden supistuminen päättynyt, mutta kasvun versot hentoja Bruttokansantuotteen

Lisätiedot

Pääekonomistin katsaus

Pääekonomistin katsaus Pääekonomistin katsaus Kuntamarkkinat 14.-15.9.2016 Minna Punakallio Pääekonomisti Suomen Kuntaliitto Yleiset talousnäkymät ovat pysyneet vaimeina jo pitkään Kansainväliseen talouteen liittyviä epävarmuuksia:»

Lisätiedot

Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä

Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä Ylä-Savon kauppakamariosasto 16.5.2011 Pentti Hakkarainen Johtokunnan varapuheenjohtaja Suomen Pankki Maailmantaloudessa piristymisen merkkejä 60 Teollisuuden ostopäällikköindeksi,

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 21 päivänä toukokuuta /2012. Vuoden 2012 lisätalousarvio

Julkaistu Helsingissä 21 päivänä toukokuuta /2012. Vuoden 2012 lisätalousarvio SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 21 päivänä toukokuuta 2012 235/2012 Vuoden 2012 lisätalousarvio Eduskunta on hyväksynyt seuraavan vuoden 2012 lisätalousarvion: TULOARVIOT Osasto 11 euroa 11.

Lisätiedot

Kevään 2015 talousennuste: Talouskasvua tukevat tekijät edistävät elpymistä

Kevään 2015 talousennuste: Talouskasvua tukevat tekijät edistävät elpymistä Euroopan komissio - lehdistötiedote Kevään 2015 talousennuste: Talouskasvua tukevat tekijät edistävät elpymistä Bryssel, 05 toukokuu 2015 Euroopan unionin talouskasvu hyötyy tänä vuonna suotuisista talouden

Lisätiedot

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus Juha Kilponen Suomen Pankki Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus ELY Areena Talousseminaari Turku, 25.1.2016 25.1.2016 Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla

Lisätiedot

Rakenneuudistukset tarkastelussa Heikki Koskenkylä Valtiot. tri, konsultti

Rakenneuudistukset tarkastelussa Heikki Koskenkylä Valtiot. tri, konsultti Rakenneuudistukset tarkastelussa Heikki Koskenkylä Valtiot. tri, konsultti Millä eväillä valtiontalous ja kilpailukyky saadaan kuntoon? Suomen Perustan pikkujouluseminaari 10.12.2013 Ostrobotnia 1. Suomen

Lisätiedot

Talouden näkymät Reijo Heiskanen @Reiskanen, @OP_Ekonomistit

Talouden näkymät Reijo Heiskanen @Reiskanen, @OP_Ekonomistit Talouden näkymät Reijo Heiskanen @Reiskanen, @OP_Ekonomistit 26.1.2016 Maailmantalouden kasvu verkkaista ja painottuu kulutukseen ja palveluihin 2 3 Korot eivät nouse paljoa Yhdysvalloissakaan 6 5 4 3

Lisätiedot

EUROOPAN KRIISIT, TIIVISTYVÄ KOORDINAATIO JA TYÖELÄKEJÄRJESTELMÄ. TELA Jaakko Kiander

EUROOPAN KRIISIT, TIIVISTYVÄ KOORDINAATIO JA TYÖELÄKEJÄRJESTELMÄ. TELA Jaakko Kiander EUROOPAN KRIISIT, TIIVISTYVÄ KOORDINAATIO JA TYÖELÄKEJÄRJESTELMÄ TELA 24.01.2014 Jaakko Kiander W-TAANTUMA JA SUOMEN JULKINEN TALOUS Finanssikriisi ja suuri taantuma 2008-2009 Suomessa jyrkkä viennin ja

Lisätiedot

Kotitalouksien kulutusmenojen arvo 3,2 1,7 2,7 Valtiosektorin ja sosiaaliturvarahastojen toiminnan välituotekäyttö

Kotitalouksien kulutusmenojen arvo 3,2 1,7 2,7 Valtiosektorin ja sosiaaliturvarahastojen toiminnan välituotekäyttö 04. Liikevaihdon perusteella kannettavat verot ja maksut 01. Arvonlisävero Momentille arvioidaan kertyvän 17 030 000 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Vero perustuu arvonlisäverolakiin (1501/1993). Hallitus

Lisätiedot

Vaihtoehtoja leikkauslistoille. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Paikallispolitiikan seminaari, Nokia 19.1.2013

Vaihtoehtoja leikkauslistoille. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Paikallispolitiikan seminaari, Nokia 19.1.2013 Vaihtoehtoja leikkauslistoille Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Paikallispolitiikan seminaari, Nokia 19.1.2013 1 Mistä ratkaisu kuntien rahoituskriisiin? Pääomatulot kunnallisverolle: Vuoden

Lisätiedot

Suomen arktinen strategia

Suomen arktinen strategia Liite 1 Suomen arktinen strategia EU-asioiden alivaltiosihteeri Jukka Salovaara Talousneuvosto 18.1.2011 Miksi Arktinen Strategia Arktisen merkitys kasvaa EU saa vahvemman arktisen ulottuvuuden (laajentuminen)

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Rakenneuudistuksissa ja kustannuskilpailukyvyssä tavoitteet korkealle 3 PÄÄKIRJOITUS Rakenneuudistuksissa ja kustannuskilpailukyvyssä tavoitteet

Lisätiedot

Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011

Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011 Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011 Suomen Moskovan suurlähetystö 1 Venäjän markkinatilanne maailmantalouden epävarmuudessa Maailman talous ajaantumassa taantumaan, miten se vaikuttaa Venäjän taloustilanteeseen?

Lisätiedot

verotus valmistui Kunnallisvero Yhteisövero Uskonnolliset yhteisöt Kiinteistövero

verotus valmistui Kunnallisvero Yhteisövero Uskonnolliset yhteisöt Kiinteistövero VUODEN 2010 VEROTULOT Rahatoimisto KAUNIAISTEN KAUPUNKI GRANKULLA STAD KH 9.2.2011 Vuoden 2009 maksuunpannut verot Kaupungin saamiin vuoden 2010 verojen tilityksiin vaikuttaa merkittävästi vuoden 2009

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat Kuntatalouden kehitys vuoteen 2018 Lähde: Peruspalveluohjelma 3.4.2014 sekä Kuntaliiton laskelmat Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset Lähde: Vuodet 2012-2013 Tilastokeskus, vuosien 2014-2018

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2017

Talousarvioesitys 2017 1. Yhteenveto Talouden näkymät Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 1 Maailmantalouden ja -kaupan kasvunäkymät ovat heikentyneet

Lisätiedot

Maailman taloustilanne ja Lapin matkailu

Maailman taloustilanne ja Lapin matkailu Maailman taloustilanne ja Lapin matkailu 30.9.2009 Maailmantalous on elpymässä Entisten tuotantomäärien saavuttaminen vie aikaa Velkaelvytys ajaa monen maan julkisen sektorin rahoituskriisiin MAAILMANTALOUS

Lisätiedot

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on?

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on? !" # $ Tehtävä 1 %&'(&)*+,)**, -./&,*0. &1 23435 6/&*.10)1 78&99,,: +800, (&)**,9)1 +8)**, 7;1*)+,)**, (&6,,77. )0; '?@0?(; (, ',)00&(, &1 9&/9.,*0, (, 0&)*,,70, +,0,7,*0, -./&,*0..*0,A

Lisätiedot

Uudet ajoneuvot Käytetyt ajoneuvot Yhteensä

Uudet ajoneuvot Käytetyt ajoneuvot Yhteensä 10. Muut verot 03. Autovero Momentille arvioidaan kertyvän 993 000 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Vero perustuu autoverolakiin (1482/1994). Vuoden 2008 alusta sekä uusien että käytettyjen henkilöautojen

Lisätiedot

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Budjettiriihi 9.9.2015

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Budjettiriihi 9.9.2015 Suomen Pankki Talouden näkymistä Budjettiriihi 1 Kansainvälisen talouden ja rahoitusmarkkinoiden kehityksestä 2 Kiinan pörssiromahdus heilutellut maailman pörssejä 2.4 2.2 2.0 1.8 1.6 1.4 1.2 1.0 0.8 MSCI

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Lähde: Kuntatalousohjelma 15.9.2016 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on huomioitu kiky-sopimus, mutta ei maakuntauudistusta Kokonaistaloudelliset ennusteet

Lisätiedot

Hallituksen rakennepoliittinen ohjelma lähtökohdat ja ratkaisut Mikko Spolander Finanssineuvos, Vakausyksikön päällikkö

Hallituksen rakennepoliittinen ohjelma lähtökohdat ja ratkaisut Mikko Spolander Finanssineuvos, Vakausyksikön päällikkö Hallituksen rakennepoliittinen ohjelma lähtökohdat ja ratkaisut 13.11.2013 Mikko Spolander Finanssineuvos, Vakausyksikön päällikkö Talouden näkymät ovat haastavat Miten ratkaistaan talouden suhdanneongelma,

Lisätiedot

01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot

01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot 01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot 01. Ansio- ja pääomatuloverot Momentille arvioidaan kertyvän 7 860 000 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Vero perustuu tuloverolakiin (1535/1992).

Lisätiedot

Talouden ajankohtaiskatsaus ja kehitysnäkymät

Talouden ajankohtaiskatsaus ja kehitysnäkymät Suomen Pankki Talouden ajankohtaiskatsaus ja kehitysnäkymät MuoviSki 1 Pörssikurssit laskeneet 160 Euroalue Yhdysvallat Japani Kiina Indeksi, 1.1.2008 = 100 140 120 100 80 60 40 20 2008 2009 2010 2011

Lisätiedot

Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta

Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta 1 (5) Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta Väestö Työllisyys Lokakuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 21 736 henkilöä, joista Lieksassa asui 11 585,

Lisätiedot

Uudet ajoneuvot Käytetyt ajoneuvot Yhteensä

Uudet ajoneuvot Käytetyt ajoneuvot Yhteensä 10. Muut verot 03. Autovero Momentille arvioidaan kertyvän 997 000 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Vero perustuu autoverolakiin (1482/1994). Vuoden 2008 alusta sekä uusien että käytettyjen henkilöautojen

Lisätiedot

1(5) Julkisyhteisöjen rahoitusasema ja perusjäämä

1(5) Julkisyhteisöjen rahoitusasema ja perusjäämä 1(5) EU-lainsäädäntö asettaa julkisen talouden hoidolle erilaisia finanssipoliittisia sääntöjä, joista säädetään unionin perussopimuksessa ja vakaus- ja kasvusopimuksessa. Myös kansallinen laki asettaa

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 242/2014 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi yliopistolain ja ammattikorkeakoululain väliaikaisesta muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan yliopistolakia ja ammattikorkeakoululakia muutettaviksi

Lisätiedot

Valtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde

Valtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde Valtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde 18.5.2015 Vuoden 2014 arviointikertomus Valtuusto 18.5.2015 Paula Viljakainen Tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Tulostavoitteiden toteutumisen arviointi Tulostavoitteiden

Lisätiedot

HE 106/2003 vp. HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2003 TOISEN LISÄTALOUSARVIOESITYKSEN (HE 89/2003 vp) TÄYDENTÄMISESTÄ

HE 106/2003 vp. HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2003 TOISEN LISÄTALOUSARVIOESITYKSEN (HE 89/2003 vp) TÄYDENTÄMISESTÄ HE 106/2003 vp HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2003 TOISEN LISÄTALOUSARVIOESITYKSEN (HE 89/2003 vp) TÄYDENTÄMISESTÄ Viitaten tämän esityksen yleisperusteluihin ja yksityiskohtaisten perustelujen

Lisätiedot

HALLITUKSEN RAKENNEUUDISTUKSET JA SUOMEN TALOUDEN HAASTEET. Maakuntaparlamentti 12.11.2015 Jaakko Kiander

HALLITUKSEN RAKENNEUUDISTUKSET JA SUOMEN TALOUDEN HAASTEET. Maakuntaparlamentti 12.11.2015 Jaakko Kiander HALLITUKSEN RAKENNEUUDISTUKSET JA SUOMEN TALOUDEN HAASTEET Maakuntaparlamentti 12.11.2015 Jaakko Kiander KANSANTALOUDEN ONGELMAT Suomen BKT on edelleen vuoden 2007 tason alapuolella Modernin historian

Lisätiedot

HE 278/2006 vp HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2007 LISÄTALOUSARVIOKSI

HE 278/2006 vp HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2007 LISÄTALOUSARVIOKSI HE 278/2006 vp HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2007 LISÄTALOUSARVIOKSI Viitaten tämän esityksen yleisperusteluihin ja yksityiskohtaisten perustelujen selvitysosiin ehdotetaan, että Eduskunta päättäisi

Lisätiedot

Verot ja veronluonteiset maksut 2011

Verot ja veronluonteiset maksut 2011 Julkinen talous 2012 Verot ja veronluonteiset maksut Veroaste 43,4 prosenttia vuonna Veroaste oli 43,4 prosenttia vuonna. Veroaste kuvaa verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen suhdetta bruttokansantuotteeseen.

Lisätiedot

31.12.2012 26.3.2013. Mrd 12 kuukauden liukuva summa ja lineaarinen trendi. 12 kuukauden liukuva summa. Mrd 12 kuukauden liukuva summa

31.12.2012 26.3.2013. Mrd 12 kuukauden liukuva summa ja lineaarinen trendi. 12 kuukauden liukuva summa. Mrd 12 kuukauden liukuva summa 31.12.2012 Talousarviotalouden tulot ja menot Talousarviotalouden yli-/alijäämä 55 50 Mrd 12 kuukauden liukuva summa Tulot Menot Mrd 12 kuukauden liukuva summa ja lineaarinen trendi 5 0 45-5 40-10 35-15

Lisätiedot

Kuntatalouden sopeutusohjelma Tiedotustilaisuus

Kuntatalouden sopeutusohjelma Tiedotustilaisuus Kuntatalouden sopeutusohjelma 2014-2017 Tiedotustilaisuus 8.2.2013 Varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen, Suomen Kuntaliitto Kansantalouden kehitys eri vaihtoehdoissa (Muuttujien keskimääräinen vuotuinen

Lisätiedot

Palkansaajan ostovoima ja verotus 2013 ja 2014 MITÄ TULI PÄÄTETTYÄ? ENTÄ SEURAAVAKSI?

Palkansaajan ostovoima ja verotus 2013 ja 2014 MITÄ TULI PÄÄTETTYÄ? ENTÄ SEURAAVAKSI? Palkansaajan ostovoima ja verotus 2013 ja 2014 MITÄ TULI PÄÄTETTYÄ? ENTÄ SEURAAVAKSI? 1 VERO- JA TALOUSLINJAUSTEN NÄKYMISTÄ 1) Mitä tuli päätettyä? palkansaajan ostovoima raamisopimuksen ja hallituksen

Lisätiedot

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Talousjohtaja Jukka Männikkö 1 4.5.2015 Hallinto- ja talousryhmä 2 - Kuntapuolueelle kävi erinomaisen hyvin näissäkin vaaleissa. Kunnanvaltuustoissa

Lisätiedot

01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot

01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot 01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot 01. Ansio- ja pääomatuloverot Momentille arvioidaan kertyvän 8 763 000 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Vero perustuu tuloverolakiin (1535/1992).

Lisätiedot

Mistä löytyy Suomen kuntien tie?

Mistä löytyy Suomen kuntien tie? Mistä löytyy Suomen kuntien tie? Kuntajohtajapäivät, Seinäjoki Timo Kietäväinen, varatoimitusjohtaja Uhkaava talouskriisi tuo lisähaasteita entisetkin isoja Uhkaava talouskriisi tuo vain lisähaasteita,

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Ennustetaulukot vuosille 2017-2019 3 ENNUSTETAULUKOT Ennuste vuosille 2017 2019 TÄNÄÄN 11:00 EURO & TALOUS 5/2016 TALOUDEN NÄKYMÄT Joulukuu 2016

Lisätiedot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Suomen Pankki Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Säästöpankki Optia 1 Esityksen teemat Kansainvälien talouden kehitys epäyhtenäistä Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet

Lisätiedot

Finanssikriisin pitkä jälki ja Suomi

Finanssikriisin pitkä jälki ja Suomi Finanssikriisin pitkä jälki ja Suomi Pääjohtaja Erkki Liikanen 20.5.2011 Finanssikriisistä velkakriisiin Velkaantuminen, kiinteistöjen hintojen nousu Hintakupla puhkeaa, luottotappiot kasvavat, taantuma

Lisätiedot

Suhdannekehityksen pääpiirteet ja Kaakkois-Suomelle tärkeiden toimialojen vienti- ja tuotantonäkymät

Suhdannekehityksen pääpiirteet ja Kaakkois-Suomelle tärkeiden toimialojen vienti- ja tuotantonäkymät Suhdannekehityksen pääpiirteet ja Kaakkois-Suomelle tärkeiden toimialojen vienti- ja tuotantonäkymät Birgitta Berg-Andersson 5.11.2009 MAAILMANTALOUS ON ELPYMÄSSÄ Maailmantalous on hitaasti toipumassa

Lisätiedot

Eduskunnan talousvaliokunta 5.2.2016 Hallitusneuvos Kari Parkkonen

Eduskunnan talousvaliokunta 5.2.2016 Hallitusneuvos Kari Parkkonen HE 144/2015 vp laeiksi julkisesti tuetuista vienti- ja alusluotoista sekä korontasauksesta annetun lain, valtion erityisrahoitusyhtiöstä annetun lain 8 a :n sekä valtion vientitakuista annetun lain 10

Lisätiedot

TALOUSENNUSTE 13.10.1999

TALOUSENNUSTE 13.10.1999 TALOUSENNUSTE 13.10.1999 Lisätietoja: Ennustepäällikkö Eero Lehto puh. (09) 2535 7350 e-mail: Eero.Lehto@labour.fi Palkansaajien tutkimuslaitos julkaisee lyhyen aikavälin talousennusteen (seuraaville 1½

Lisätiedot

Kuntien makrotalouden ohjauksen kehittäminen. Jukka Pekkarinen

Kuntien makrotalouden ohjauksen kehittäminen. Jukka Pekkarinen Kuntien makrotalouden ohjauksen kehittäminen Jukka Pekkarinen 20.11.2013 Budjettidirektiivi-työryhmän ehdotuksia Julkista taloutta tarkastellaan hallituksen päätöksenteossa kokonaisuutena, ei keskitytä

Lisätiedot

Talouspolitiikka ja tilastot

Talouspolitiikka ja tilastot Talouspolitiikka ja tilastot Markus Sovala VTT, talouspolitiikan yksikön päällikkö valtiovarainministeriön kansantalousosasto markus.sovala@vm.fi 1 Talouspolitiikan isot haasteet! Talouskasvun kiihtymisestä

Lisätiedot

31C00300 Suomen talous ja talouspolitiikka. Matti Pohjola

31C00300 Suomen talous ja talouspolitiikka. Matti Pohjola 31C00300 Suomen talous ja talouspolitiikka Matti Pohjola 1. Kurssin osaamistavoitteet Kurssin suorittaneet a) tuntevat Suomen kansantalouden rakenteen ja talouspolitiikan instituutiot, b) tietävät, mitä

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 117/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi tuloverolain 105 a ja 143 :n muuttamisesta sekä tuloverolain 77 :n muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN

Lisätiedot

Palvelujen suhdannetilanne: Suunta hitaasti ylöspäin, mutta kuluvana vuonna jäädään nollan tuntumaan

Palvelujen suhdannetilanne: Suunta hitaasti ylöspäin, mutta kuluvana vuonna jäädään nollan tuntumaan Palvelujen suhdannetilanne: Suunta hitaasti ylöspäin, mutta kuluvana vuonna jäädään nollan tuntumaan, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti Palvelualojen työnantajat PALTA ry Suomi on riippuvainen

Lisätiedot

ZA4979. Flash Eurobarometer 216 (Public attitudes and perceptions in the euro area) Country Specific Questionnaire Finland

ZA4979. Flash Eurobarometer 216 (Public attitudes and perceptions in the euro area) Country Specific Questionnaire Finland ZA4979 Flash Eurobarometer 216 (Public attitudes and perceptions in the euro area) Country Specific Questionnaire Finland Revised questionnaire for euro survey in euro area Q1. Yleisesti ottaen, onko Suomen

Lisätiedot

HE 205/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan perintö- ja lahjaverolakia pian. Muutosta sovellettaisiin

HE 205/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan perintö- ja lahjaverolakia pian. Muutosta sovellettaisiin Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi perintö- ja lahjaverolain 14 ja :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan perintö- ja lahjaverolakia muutettavaksi siten, että ensimmäidollisimman

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2015 COM(2015) 98 final 2015/0051 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista FI FI PERUSTELUT Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Suomen Pankki Talouden näkymät 2015-2017 10.6.2015 Julkinen 1 Suomi jää yhä kauemmas muun euroalueen kasvusta Talouskasvua tukee viennin asteittainen piristyminen ja kevyt rahapolitiikka

Lisätiedot

1. Yleinen hallinto. TVL ja siihen liittyvä verotus. ym. saamien eräiden korvausten verovapaus, 2. Maanpuolustus. 3. Opetus, tiede ja kulttuuri

1. Yleinen hallinto. TVL ja siihen liittyvä verotus. ym. saamien eräiden korvausten verovapaus, 2. Maanpuolustus. 3. Opetus, tiede ja kulttuuri Eritellyt tiedot taloudellisesti merkittävistä verotuista valtion talousarvion tehtäväalueen ja veromuodon mukaan Verotuet tehtäväalueittain Arvioitu verotuki miljoonaa euroa Huomautuksia 1. Yleinen hallinto

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. Maltan talouskumppanuusohjelmasta

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. Maltan talouskumppanuusohjelmasta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.11.2013 COM(2013) 909 final 2013/0399 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO Maltan talouskumppanuusohjelmasta FI FI 2013/0399 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO Maltan talouskumppanuusohjelmasta

Lisätiedot

Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille

Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille Kaupunginhallitus 241 20.06.2016 Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien 2017-2019 taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille 2247/02.02.00/2016 KHALL 20.06.2016 241 Talouden tasapaino

Lisätiedot

Finanssipolitiikka EU:ssa. Finanssineuvos Marketta Henriksson

Finanssipolitiikka EU:ssa. Finanssineuvos Marketta Henriksson Finanssipolitiikka EU:ssa Finanssineuvos Marketta Henriksson Perussopimus asettaa rajat Julkisen talouden alijäämä suhteessa bruttokansantuotteeseen ei saa ylittää kolmea prosenttia Julkisen velan suhde

Lisätiedot

Suomen ja Itä-Suomen kasvun mahdollisuudet globaalissa ympäristössä

Suomen ja Itä-Suomen kasvun mahdollisuudet globaalissa ympäristössä Suomen ja Itä-Suomen kasvun mahdollisuudet globaalissa ympäristössä Itä-Suomen huippukokous 30.8.2010 Johtokunnan varapuheenjohtaja Pentti Hakkarainen 1 Suomen ja Itä-Suomen hyvinvointi Myyntiä muualle;

Lisätiedot

VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja

VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja Valtiovarainministeriö vastaa valtioneuvoston osana» vakaan ja kestävän kasvun edellytyksiä vahvistavasta talouspolitiikasta,»

Lisätiedot

Suominen Yhtymä Oyj. Toimintakatsaus. Tulostiedote Esitys Kalle Tanhuanpää toimitusjohtaja

Suominen Yhtymä Oyj. Toimintakatsaus. Tulostiedote Esitys Kalle Tanhuanpää toimitusjohtaja Tulostiedote 1.1. - 31.12.27 Esitys 11.2. Toimintakatsaus Kalle Tanhuanpää toimitusjohtaja Suominen yhteensä Milj. EUR Q4/27 Q4/26 27 26 Liikevaihto 54,1 54,2 215,2 22,6 Liikevoitto ennen arvonalennuksia

Lisätiedot

- MITEN VOIDAAN ESTÄÄ

- MITEN VOIDAAN ESTÄÄ Verotus tällä ja ensi vaalikaudella ANSIOTULOJEN VEROTUS 2010 - MITEN VOIDAAN ESTÄÄ LAMAKIRISTYSTEN PALUU? 1 55 % 50 45 40 TAUSTA: EDELLISEN KERRAN ANSIOTULOJEN VEROTUS KIRISTYI 1990-LUVUN ALUN LAMAVUOSINA

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

TALOUDEN KEHYKSET

TALOUDEN KEHYKSET Kainuun maakunta kuntayhtymä TALOUDEN KEHYKSET 2008-2011 Yleinen taloudellinen kehitys: Vuoden 2006 alussa nopeutunut talouden kasvu jatkui hyvänä vuoden loppuun saakka, ja kokonaistuotanto ylitti 5,5

Lisätiedot

Talouden näkymistä tulevalle vuosikymmenelle

Talouden näkymistä tulevalle vuosikymmenelle Suomen Pankki Talouden näkymistä tulevalle vuosikymmenelle Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton edustajakokous 1 Euroalue koki kaksoistaantuman, nyt talouden elpyminen laaja-alaista BKT Euroalue KLL* GIIPS*

Lisätiedot