Koulutettujen Hierojien Liitto ry:n jäsenlehti 3/2015

Transkriptio

1 Hieroja Koulutettujen Hierojien Liitto ry:n jäsenlehti 3/2015

2 KAIKKIEN KOULUTETTUJEN HIEROJIEN AMMATTI- SORMUS Kuvana sormuksessa koulutettu hieroja Tapani Korven suunnittelema kuvio: Kädet suojelevasti sydämen ympärillä symboloivat hierojan auttavia, elämää parantavia käsiä, sekä sydämen luottamuksellista, ihmisläheistä ja potilaskeskeistä hoitotapaa. Jo myynnissä taas JOULUISET LAHJAKORTIT Paketti 9 kuorineen Riipuksen koko 2 cm x 2 cm. Materiaalit kaikissa hopea. Käy sovittamassa oikea koko koruliikkeessä ja tilaa liiton toimistosta. Korut toimitetaan postiennakolla (lisätään hintaan) suoraan lähettäjälle. TILAUKSET OVAT SITOVIA. Väärin sovitettuja kokoja ei lunasteta takaisin. SORMUS 70 KAULAKORU METALLIKETJULLA 70 KAULAKORU MUSTALLA NYÖRILLÄ 60 Käsin kaiverrus 5 Postikulut 6

3 Hieroja-lehti 3/ Syksyn opintopäivät Vantaalla Ilmoittaudu mukaan! Kannen kuva: Birgitta Laakso Tässä numerossa mm: 3 Pääkirjoitus 4 Puheenjohtajalta Muut mediat 5 Toiminnanjohtajan palsta 6 Terveysuutiset 8 Ikääntyvien henkilöiden voimaharjoittelu 12 Ole ylpeä 14 Hierojien ammatillinen asema etiikkaa ja kamppailua arvostuksesta 17 Hierojakoulut esittäytyvät: Lapin ammattiopisto 18 Hierojakoulut esittäytyvät: Pirkanmaan urheiluhierojakoulu 20 Kolumni: Terapeutin turvallisuus 21 Hierojien ristikko 3/ Saunan lauteilla Mika Iso-Kungas 24 Syksyn opintopäivien ohjelma Vantaalla 26 Tutustumisen arvoista

4 KHL-STIPENDI UUSITUT EHDOT Koulutettujen Hierojien Liitto ry TÄYDENNYSKOULUTUS-STIPENDIN SAAMISEN EHDOT 1. Stipendiä voi hakea jokainen liittoon kuuluva vähintään kahtena perättäisenä vuotena jäsenmaksunsa maksanut jäsen 2. Stipendi on mahdollista saada koulutetun hierojan erikoisammattitutkinnon osien suorittamisesta, jokaisesta osasta 100,00 euron suuruisena tai näyttötutkintomestari koulutuksesta 100,00 euron suuruisena. Huomioitavaa on, että hierojan ammattitutkinnon valinnaisena osana suoritettua erikoisammattitutkinnon osaa ei tueta. 3. Liitto budjetoi vuosittain tarkoitusta varten rahaa, kulloisenkin taloudellisen tilanteen mukaan. 4. Stipendiä haetaan vapaamuotoisella hakemuksella hyväksytysti suoritetun kurssin jälkeen, kuitenkin viimeistään 6 kk kuluessa kurssin loppumisesta. Maksu suoritetaan kurssin jälkeen kuittijäljennöksiä ja kirjallista selontekoa vastaan. 5. Hakemuksesta on käytävä ilmi hakijan yhteystiedot, aikaisempi koulutus ja jatkokurssit, kurssin aihe, hinta, järjestäjä, kouluttaja, kurssiohjelma sekä perustelut jatkokoulutukseen osallistumiselle. Hakija toimittaa jatkokurssista liitolle kattavan selostuksen kurssin sisällöstä ja mahdollisia valokuvia kurssilta. 6. Stipendistä päättää KHL.n hallitus kokouksessaan. Päätöksestä ei voi valittaa. STIPENDIN SAAMISEN EHDOT PAIKKAKUNTAKOHTAISTEN LUENTOJEN JÄRJESTÄMISEEN 1. Stipendiä voi hakea jokainen liittoon kuuluva vähintään kahtena perättäisenä vuotena jäsenmaksunsa maksanut jäsen 2. Stipendi on mahdollista saada koulutetun hierojan ammattitaitoa edistäviin luentoihin joita voidaan järjestää omalla paikkakunnalla. Stipendillä voidaan kustantaa luennoitsijan palkkio tai luentotilamaksut. Stipendiin ei liity tarjoilut. Stipendiä voi hakea sama henkilö korkeintaan kerran vuodessa. Luentotilaisuudet eivät saa olla luonteeltaan yritystoimintaa stipendin hakijalle. Stipendillä pyritään kannustamaan koulutettujen hierojien yhteistyötä ja -toimintaa paikkakunnillaan. 3. Stipendi voi olla enintään 40 % luentotapahtuman kokonaishinnasta, ei kuitenkaan yli 420. Liitto budjetoi vuosittain tarkoitusta varten rahaa, kulloisenkin taloudellisen tilanteen mukaan. 4. Stipendiä haetaan vapaamuotoisella hakemuksella. Stipendihakemus toimitetaan Koulutettujen Hierojien Liiton toimistoon. Valmisteluvaiheessa kannattaa olla yhteydessä Liiton toiminnanjohtajaan, esivalmistelujen ja toiminnallisen tuen saamiseksi luentotapahtumaa varten. 5. Hakemuksesta on käytävä ilmi hakijan yhteystiedot, kurssin aihe ja ajankohta, hinta, järjestämispaikka, kouluttaja, luento/kurssiohjelma, osallistujalista. Hakemukseen on liitettävä alkuperäiset kuitit/tarjouskuitit luennoitsijan palkkiosta ja/tai tilavuokrasta 6. Stipendistä päättää KHL.n hallitus kokouksessaan. 2 HIEROJA

5 Lehden julkaisija Koulutettujen Hierojien Liitto ry Ruukintie 66, Seinäjoki Liiton puheenjohtaja Martti Lahikainen Kuntokatu 11, Lappeenranta puh Liiton toiminnanjohtaja Timo Koskenranta Ruukintie 66, Seinäjoki ma-pe klo Myös osoitteenmuutokset. TOIMITUS Toimituspäällikkö Timo Koskenranta Ruukintie 66, Seinäjoki puh Päätoimittaja Minna Koskenranta Rauhankatu 4 B 57, Kotka puh minna.koskenranta@khl.fi Toimitussihteeri Iina Kuusisto-Leppänen Opiskelijankatu 37 C 14, Tampere puh , iina.kuusisto-leppanen@khl.fi Ulkoasu Seppo Leiniitty Sammonkatu 25 D 63, Tampere Ilmoitushinnat Koko musta-valko 2-värinen 4-värinen 1/1 sivu /2 sivu /4 sivu /8 sivu TAKAKANSI: 950 nelivärinen II-SIVU edessä: 740 nelivärinen II-SIVU takana: 740 nelivärinen Koulutusilmoitukset Koko musta-valko 1/1 sivu 220 1/2 sivu 150 1/4 sivu 105 1/8 sivu 89 Lehden ilmoitusmyynti: Timo Koskenranta, toiminnanjohtaja, KHL ry Ruukintie 66, SEINÄJOKI puh timo.koskenranta@khl.fi Muut luokitellut ilmoitukset: Myydään/Ostetaan/ym /palstamillimetri Ilmoitushinnat on laskettu painovalmiin aineiston mukaan. Ilmoitusten mahdollisesta tekemisestä neuvotellaan erikseen. Ilmestymisaikataulu 2015 Ilmest.päivä ain. jättöpvä ilm.jättöpvä Mahdolliset peruutukset ja muutokset kaksi viikkoa ennen ilmoitusten jättöpäivää. Peruutuksen syy mainittava. Lehden levikki 1600 kpl Osoitteellinen jakelu Koulutettujen Hierojien Liitto ry:n jäsenille (1600 kpl), lisäksi mm. hierojakouluille, kylpylöille ja terveydenhuolto-oppilaitoksille. Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti PAINO: KTMP/Ykkösoffset Oy Mustasaari 2015 ISSN Pääkirjoitus 3/2015 Arvioijapankista potilastiedon arkistoon. Koulutettujen Hierojien Liitto ry. on tehnyt tiivistä yhteistyötä Suomen Hierojakouluttajat ry:n kanssa ja useita vuosia. Hierojakouluttajat ovat olleet huolissaan työelämäarvioitsijoiden vähäisestä määrästä ja sen vuoksi ollaankin perustamassa Arvioijapankkia. KHL:n toimisto ottaa vastaan ilmoittautumisia. Mikäli olet kiinnostunut, löydät aiheesta ilmoituksen tästä lehdestä. Hieroja lehdessä alkaa myös uusi juttusarja, joka esittelee Suomen Hierojakouluja. Tässä lehdessä esittelyn aloittavat Lapin Ammattiopisto, LAO ja Pirkanmaan Urheiluhierojakoulu, PUK. Kuluvana syksynä suurta hämmennystä on aiheuttanut Kanta järjestelmään liittyminen. Myös liiton facebook sivulla on aiheesta käyty laajalti keskustelua. Keitä kaikkia potilastiedon arkistoon liittyminen sitten koskee? Tähän löytyy yksiselitteinen vastaus Kanta palvelun nettisivuilta: Kaikilla niillä yksityisen terveydenhuollon yrityksillä ja itsenäisillä ammatinharjoittajilla on velvollisuus liittyä arkiston käyttäjäksi, jotka arkistoivat potilasasiakirjat sähköisesti käyttäen potilastietojärjestelmää. ja Mikäli palvelunantajan käytössä ei ole potilastietojärjestelmää ja potilastietojen arkistointi hoidetaan paperikortistona, laki ei velvoita palvelunantajaa liittymään Potilastiedon arkiston käyttäjäksi. Potilastietojen arkistointi on silti hoidettava lakien ja asetusten mukaisesti. Uudet säädökset voivat olla kovinkin hämmentäviä, mutta ovat tarkoitettu meidän kaikkien parhaaksi. Uskon, että meistä jokainen mielellään löytää itseään koskevat terveystiedot samasta paikasta, helposti. Syksyyn uusin tuulin Minna Koskenranta Lehden periaatelinja Hieroja-lehden tarkoituksena on toimia hierojien ammatillisena tiedonvälityskanavana koko maassa. Lehden tehtävänä on olla lukijoilleen hyödyllinen, ajankohtainen ja aikaansa seuraava tiedonvälittäjä. Tässä tehtävässä se huomioi erityisesti Koulutettujen Hierojien Liitto ry:n jäsenten tarpeet. Lehti noudattaa eettisesti korkeatasoista julkaisuperiaatetta. Lehti on Aikakauslehtien Liiton jäsen. HIEROJA

6 MUUT MEDIAT Puheenjohtajalta Martti Lahikainen Lappeenrannassa 24. elokuuta 2015 Töitä tarjolla kokeneille hierojille Koulutettu hieroja sai tuohtunutta asiakaspalautetta, jonka mukaan hän käyttää markkinoinnissaan luvattomasti kiropraktikon ammattinimikettä. Asiaa tarkemmin selvitettäessä ilmeni, että eräissä internetin hakupalveluissa on virheellisesti merkitty kiropraktikoiksi myös koulutettuja hierojia ja fysioterapeutteja. Joissakin tapauksissa ammatinharjoittaja itse harhauttaa kuluttajia tarkoituksella. Eräs esimerkkitapaus markkinoi olevansa terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen rekisteröimä ja kiropraktiikkaan erikoistunut koulutettu hieroja. Usein hakupalveluissa on kuitenkin selviä virheitä, joista ammatinharjoittaja itse ei edes ole tietoinen. Nämä virheelliset hakutulokset tahalliset ja tahattomat ovat aiheuttaneet sekaannusta ja hämmennystä hierontapalveluja ja muita manuaalisia hoitoja etsiville. Valviran lakimies Jenni Kangas kertoi, että valvovat viranomaiset eivät juuri pysty oma-aloitteisesti ja aktiivisesti seuraamaan internetissä tapahtuvaa markkinointia. Valvira kuitenkin puuttuu sille tehtyjen ilmoitusten perusteella nimikkeiden käyttöön. Jos henkilö ei tähän reagoi, tekee Valvira viimeisimpänä keinonaan asiasta tutkintapyynnön poliisille. Turhan käräjöinnin välttämiseksi kannattaa kaikkien koulutettujen hierojien itse tarkistaa, minkä otsikon alle internetin hakukoneet heidät listaavat. Ei oo totta -blogissaan kirjoittaa Katleena Kortesuo kokemuksestaan hierojan vastaanotolla. Moikka! Olen Katleena. Ammatiltani olen kouluttaja, tietokirjailija ja yrittäjä. #EOT-blogissa puin, puntaroin ja pisteytän; aihepiireinä ovat bisnes, markkinointi, viestintä, esiintyminen ja media. Vapaa-aikanani olen muun muassa partiolainen ja viikinkimiekkailija. Henkilökohtainen hashtagini on #saattaenvaihdettava, enkä ole sitä itse keksinyt. Hierojan hinta kattoi 30 minuuttia työtä ja 15 minuuttia huuhaata Viikinkimiekkailu ja kirjoittaminen muodostavat yhdistelmän, joka käy hartioiden päälle. Niinpä lähdin soittelemaan hämeenlinnalaisille hierojille, pääsisikö jonnekin tunnin varoitusajalla. Soitin viisi puhelua, ja kuudennessa tärppäsi. Sovin 45-minuuttisen ajan uudelle hierojalle, jolla en ollut ennen käynyt. Tunnin päästä olin jo hierontapöydällä. Ensimmäiset puoli tuntia hieronnasta oli hyötyä, mutta sitten meni hoopoiluksi. Hieroja kaivoi lipastostaan kiven. Mä avaan sun tukoksia tällä magneettikivellä. Jahas. Mitähän tämä nyt on? Kivi tuntui ihan tavalliselta sivelyltä. Seuraavaksi hieroja pyysi minua kääntymään selälleen ja alkoi hipeltää sormenpäillään päänahkaani. Kosketus oli äärimmäisen hento. Tää on intialaista päähierontaa. Tästäkö minä maksoin? Intialainen päähieronta oli yhtä tehokasta kuin hampaidenpesu kiinalaisella syömäpuikolla. Lopuksi hieroja heilutti käsiään edestakaisin kasvojeni yläpuolella. Nyt mä puhdistan sun energiakentät. Ahaa. No huitomallahan ne toki puhdistuvat; olenkin pitkään kärsinyt likaisista energiakentistä. Laskujeni mukaan hieroja käytti tolkulliseen puuhaan 30 minuuttia ja huuhailuun 15. Ensiksi mainitusta oli hyötyä, jälkimmäisestä ei. Olen tietenkin niin nössö, etten kehdannut sanoa mitään. Ensinnäkin koko toimenpide tuli täysin puun takaa. Olin varannut ajan tavalliseen hierontaan, joten magneettikivet löivät minut ällikällä. Toisekseen ei minun sanomisestani olisi ollut mitään hyötyä. Jos joku uskoo käsienheilutteluun, minun kommenttini ei sitä muuta mihinkään. Se on tietenkin selvä, että en mene kyseiselle hierojalle enää toiste. Seuraa kehitysehdotus: Jos sinulla on asiallinen hierontafirma ilman huuhaata, ilmoita se nettisivuillasi. Kerro suoraan, että sinulta ei saa enkelihoitoja, yksisarvismanausta, magneettikoruja eikä energiapalleroita. Sen sijaan tarjoat kunnollista urheiluhierontaa ja klassista hierontaa, joka perustuu asiantuntemukseen. Helsingin Sanomien tiedetoimituksen esimies Jukka Ruukki kirjoittaa luomusta: Kyykin loppukesän päivät mansikkapellolla. Marjoja ämpäriin riipiessä oli aikaa omille ajatuksille ja muiden poimijoiden salakuuntelulle. Viereisessä mansikkapenkissä keskustelu kääntyi torjuntaaineisiin. 4 HIEROJA

7 Toiminnanjohtajalta Jaksamista ja taistelumieltä. Kummallisuuksiin kuuluu, ainakin toriparlamenteissa, ihmetellä miten se kesä siirtyy yhä vaan syksymmälle. Toivoin edellisessä lehdessä palstallani, että yhtenä päivänä katseltaisiin pilvien juoksua aurinkoisella taivaalla. Se saattoi mennä tänä kesänä reippaasti elokuun puolelle. Kummallisuuksiin kuuluu toimistolla myös se, miten tälle syksyä on tullut useita valituksia milloin työtilanteesta, milloin toisen hierojan titteleistä, milloin koulutuksien ja kurssien vähäisestä tarjonnasta Suomessa, milloin hierojien liiasta kouluttamisesta oppilaitoksissa. Jotenkin tämä kaikki tuntuu korreloituvan yleiseen hyvinvointiin ja taloudelliseen tilanteeseen Suomessa. Ahdistus ja kiristynyt työtilanne alkaa tuntua myös hierojien toimissa. Olemme joitakin valitusasioita hoitaneet Valviraa ja aluehallintovirastoa myöden. Hyvä niin, koska myös Valviralla on intoa tarttua epäkuranttiin toimintaan mutta ei resursseja etsiä niitä. He mielellään toimivat ja ottavat asiakseen kun tietoa vain tulee kentältä. Hyviä asioita taas on paljon enemmän tapahtunut. Arvioijapankkia aukeaa. Eli katso facesivuilta tai lehdestä tai khl. fi sivuilta koulutustilaisuuden ajankohta ja jos yhtään innostaa tulla mukaan, ilmoittaudu minulle. Koulutuspäivään ei ole pakko tulla mukaan, vaan voit myös ilmoittaa minulle kiinnostuksesi arvioijantyötä kohtaan. Laitat itsestäsi tietoja minulle sähköpostiin ja minä välitän ne suomen hierojakouluttajille käyttöön. Soita, kerron mieluusti lisää asiasta. Saimme erikoisen viestin kun tutkija Anu Suoranta lähestyi meitä pyynnöllään saada tutkia hierojaliiton edunvalvontatyötä, hierojien arkea ja koulutusta jne. Suostuimme Anun pyyntöön ja katsotaan mitä meistä ajan kanssa sitten tullaan kertomaan. Palaamme asiaan tuonnempana. Opintopäivät ovat Vantaalla, entisessä Tikkurilassa, Sokos Hotel Vantaassa. Paikka on lentokentän kyljessä, rautatieaseman vieressä ja joka puolelta helposti tultavissa. Lue ohjelma ja tiedot tuonnempaa lehdestä. Ota kolleega mukaan ja lähtekää viettämään upea viikonloppu Vantaalle. Sen voin taata että nyt ei tiedon määrä tule loppumaan kesken. Laittakaa sanaa kiertämää myös kaikille hierojatuttaville, opintopäiville voi osallistua vaikka ei olisikaan jäsen. TERVETULOA MUKAAN KAIKKI!!! KANTA-palvelu ja siihen liittyminen on askaruttanut mieliä kovasti. Kerrotaan nyt vielä, että jos pidät potilaskortistosi paperisena (esim. liiton tstolta myytävillä potilaskorteilla) ja arkistoit ne kansioon pitkäaikaissäilytyksessä. Sinun EI tarvitse liittyä mukaan KANTA-järjestelmään. Samoin menettelet jos pidät kortistoa sähköisessä muodossa mutta arkistoit kortit pitkäaikaissäilytykseen tulostamalla ne paperiseksi, EI tarvitse liittyä. Vain jos arkistoit kortistot sähköisenä sinun tulee liittyä mukaan KANTA-järjestelmään. THL.fi sivuilta ja kanta.fi sivuilta saa kovasti tietoa ja ohjeita asiasta. Jouluisia lahjakortteja on saatavilla taas tulevaan sesonkiin. Toivottavasti paino ehtii saada kaiken valmiiksi jo lehden ilmestymiseen mennessä. Toivon kaikille jaksamista ja taistelumieltä apatiaa vastaan. Itselläni on yli 30 vuoden näkökulma hierojan työhön aika leveältä sektorilta. Sen suoman perspektiivin turvin ja muutaman huonon hetken Suomen historiassa läpi kulkeneena, uskallan sanoa että jossain kohtaa lamasta ja kurjimuksesta on aina noustu. Niin noustaan nytkin. Taistelkaa paikasta auringossa ja uskokaa itseenne ja osaamiseenne. Osaamisella on tässä hierojan työssä ISO merkitys! Timo Ilmari Näihin on varmaan ruiskutettu myrkyllisiä kemikaaleja niitä, joista saa syövän. Täytyy siirtyä luomumansikoihin. Ne ovat taatusti terveellisiä ja turvallisia. Moni tuntuu hurahtaneen luomuun. Tutkimusten mukaan suomalainen ostaa luomua jos ostaa siksi, että se maistuu paremmalta ja on puhtaampaa ja terveellisempää. Muissa maissa sitä ostetaan, koska se on ympäristöystävällisempää. Suomalainen on väärässä: luonnonmukainen viljely pyrkii ympäristöystävällisyyteen mutta ei lupaa mitään mausta, puhtaudesta eikä terveellisyydestä. Luomumansikat tuntuvat turvalliselta valinnalta. Onhan niissä vähemmän torjunta-ainejäämiä kuin tavanomaisissa marjoissa. Kemikaaleja luomumansikat pursuavat silti ihan luonnostaan. Maailmankuulu yhdysvaltalainen biokemisti Bruce Ames on laskenut, että 99,9 prosenttia ruoasta saatavista torjunta-aineista on kasvien omaa tuotantoa. Kemikaalipommeja valmistamalla kasvit suojautuvat taudeilta ja tuhohyönteisiltä. Luomumarjaan luontoäidin kemikaaleja kertyy enemmän, koska viljelytapa kieltää keinotekoiset torjunta-aineet. Ihmisen tekemät aineet tunnetaan tarkasti, mutta kasvien omat myrkyt ovat arvoitus. Niitä ei testaa kukaan. Eläin- ja solukokeissa luonnon torjunta-aineet ovat osoittautuneet yhtä suureksi syöpäriskiksi kuin synteettiset. Luomun puhtaus on vain puolitotuus. Entä se ylivertainen terveellisyys? Luomumansikka on terveellinen mutta tuskin sen terveellisempi kuin tavanomaisesti viljelty. Yksittäisissä ravintoainepitoisuuksissa luomun ja ei-luomun välillä on pieniä eroja. Niillä ei ole käytännön merkitystä, jos syö muutenkin terveellisesti. Puhuminen paremmasta mausta on mieltä vailla. Joissakin tutkimuksissa luomu on maistunut paremmalta, toisissa ei. Viljelytapa ei sinänsä tuo makua mansikkaan tai muuhunkaan marjaan. Maun määräävät lajike, maaperä, ravinteet, vesimäärä, lämpö ja aurinko. Luomua ei saisi mainostaa puhtaana tai terveyttä edistävänä, mutta käytäntö on toinen. Mielikuvilla ratsastetaan surutta. Mansikkapellon laidalle sanoisin, että syökää marjoja niin, että napa paukkuu. Luomuna tai ilman. Kunhan syötte. HIEROJA

8 terveysuutisia Uutiset kokosi: Iina Kuusisto-Leppänen Tulehduskipulääkkeet, verenpainepotilaiden aivoinfarktiriski? Korkean verenpaineen omaavien riski saada aivoinfarkti saattaa suurentua tulehduskipulääkkeiden käytön myötä. Lääketieteellisessä Stroke-lehdessä julkaistun tuoreen tutkimuksen mukaan riskipotilaiden olisi hyvä pitää tulehduskipulääkkeiden käyttö minimissään. Havainnot perustuvat 1700 aivohalvaukseen sairastuneen verenpainepotilaan rekisteritietoihin. Taiwanilaistutkijat havaitsivat rekistereiden avulla sairastumisriskin kohonneen noin puolitoistakertaiseksi niillä potilailla, jotka olivat käyttäneet tulehduskipulääkkeitä aivohalvausta edeltävän kuukauden aikana. Tämä riski koski vain aivoinfarkteja, ei aivoverenvuodosta aiheutuneita halvauksia. Tutkimuksessa tarkasteltiin NSAID eli ei-steroidaalisia tulehduskipulääkkeitä, kuten ibuprofeeni. Tulokset vahvistavat aiempaa tietoa tulehduskipulääkkeiden tuomista haittavaikutuksista riskipotilailla. Haittavaikutusten pienentämiseksi annokset tulisi pitää aina mahdollisimman pienenä ja lääkitysjakso mahdollisimman lyhyenä. Näin olisi hyvä toimia etenkin silloin, mikäli potilas sairastaa sydän- ja verisuonitauteja tai mikäli hänellä on runsaasti niiden riskitekijöitä. Uutispalvelu Duodecim Parin tunnin liikunta viikossa pidentää elinikää L isävuosien toivossa ei välttämättä tarvitse hölkätä kymmentä tuntia viikossa. Jo runsaalla kahdella tunnilla saa lähes saman hyödyn, todetaan Jama Internal Medicine -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa. Tutkimuksessa havaittiin noin 150 minuuttia kohtalaisen rasittavaa tai 75 minuuttia raskasta liikuntaa harrastavien menehtymisen riskin olevan seurannan aikana 30% pienempi, kuin niiden samanikäisten, jota eivät harrastaneet lainkaan liikuntaa vapaa-ajallaan. Seurannan aikana riski menehtyä pieneni tasaisesti, mitä enemmän henkilö harrasti liikuntaa, mutta parhaimmillaankin vaikutus suureni vain yhdeksän prosenttia verrattuna 150 minuutin viikoittaiseen liikuntaan. Tutkimukseen osallistuneissa oli myös himourheilijoita, joiden liikuntamäärä nousi yli kahdenkymmenen tunnin viikoittain. Voisi luulla noin suuren harjoittelun olevan jo haitaksi, mutta haittoja ei havaita ainakaan kuolleisuutta mitattaessa. Tutkimuksen tulokset ovat tervetulleita ja rohkaisevia, sillä niissä osoitetaan, jotta jo suhteellisen vähäinen liikuntamäärä riittää ehkäisemään elämää lyhentäviä sairauksia ja mahdollisesti pidentämään elinikää. Uutispalvelu Duodecim Tupakoinnista haittaa myös munuaisille Tupakoinnin ja runsaan alkoholin käytön on havaittu heikentävän myös munuaisten toimintaa. Nämä aiheuttavat muutoksia verisuonissa ja nostavat verenpainetta, jotka vahingoittavat munuaisia. Kymmenesosalla väestöstä on merkkejä munuaissairaudesta. Viidellä prosentilla tämä johtaa munuaisten vajaatoimintaan. Munuais- ja maksaliitolla on vuoden 2015 aikana munuaisen hyvinvointiin liittyvä kampanja, jossa seikkailee Supersankarimunuainen. Kampanjasivustolla esitellään supersankarin voimat ja vastustajat, sekä kerrotaan kuinka voi auttaa omaa supersankariaan puolustautumaan vastustajiltaan. Suojele sinäkin omaa supersankarimunuaistasi. Auta munuaisiasi säilyttämään supervoimansa terveille elintavoilla: Liiku, vähennä suola, älä tupakoi, ehkäise ylipainoa, kohonnutta verenpainetta ja diabetesta. Munuais- ja maksaliitto Tupakoinnin lopettamisesta eläkkeelläkin vielä lisävuosia Tupakoinnin lopettaminen kannattaa jopa vielä yli 60-vuotiaana vahvistetaan tuoreessa tutkimuksessa. Savuttelevat eläkeläiset kuolevat sydäntauteihin noin viisi vuotta varhaisemmin kuin savuttomat ikätoverinsa. Tupakoinnin haitat on tunnettu pitkään, mutta niiden vaikutukset yli 60-vuotiailla ovat jääneet vähemmälle huomiolle. Julkaistut tulokset perustuvat 25 tutkimuksen tuloksiin ja yli yli 60-vuotiaan tietoihin. Tutkimusten aineistot yhdisteltiin ja analysoitiin uudestaan. Havaittiin tupakoivien kuolevan seuranta-aikana selvästi todennäköisemmin kuin savuttomien. Tupakoinnin 5-9 vuotta aiemmin lopettaneiden kuolleisuus oli tupakointia jatkaneita selvästi vähäisempää, mutta kuitenkin jonkin verran suurempaa, kuin täysin savuttomien. Tutkijat arvioivat yli 60-vuotiaan tupakoitsijan kuolevan sydänsairauksiin noin viisi vuotta nuorempana ja tupakoinnin 5-9 vuoden sisällä noin kaksi vuotta nuorempana, kuin täysin savuttomana koko elämänsä eläneet ikätoverinsa. Yhteys vahvistuu mitä enemmän henkilö tupakoi ja heikkenee mitä pidempään hän on pysynyt savuttomana. British Medical Journalissa julkaistun tutkimuksen havainnot vahvistavat aiempia näyttöjä tupakoinnin haitoista ja lopettamisen hyödyistä. Tulokset viittaavat siihen, ettei tupakoinnin lopettaminen ole myöhästä vielä eläkeiässäkään. Uutispalvelu Duodecim 6 HIEROJA

9 Taiteilusta ja nikkaroinnista apua muistiongelmiin A rvostetussa terveysuutisia Neurology-lehdessä julkaistun yhdysvaltalaisen tutkimuksen mukaan taideharrastukset, puutarhan hoito ja elokuvissa käynti saattavat ehkäistä tai ainakin lykätä muistiongelmien kehittymistä. Näillä on mahdollisesti vaikutusta myös dementian kehittymiseen. Vastaavia tuloksia on havaittu aiemminkin, mutta tämän tuoreen tutkimuksen tulokset vahvistavat tätä johtopäätöstä entisestään. Tutkimuksessa seurattiin 250 keskimäärin 87-vuotiasta miestä ja naista. Ryhmästä 120:lle kehittyi muistin ja muiden ajatustoimintojen heikentymistä neljänvuoden seurannan aikana. Tutkimuksen alkaessa kaikki osallistujat olivat terveitä. Niillä, jotka mm. maalasivat, piirsivät tai harrastivat kuvanveistoa keski-iässä ja jatkoivat sitä myös vanhuusiässä, oli muistin ja muiden kognitiivisten ajatustoimintojen heikentyminen 70% harvinaisempaa. Myös puutöiden tekeminen, savenvalanta tai muut käsityöharrastukset liittyivät pienempään kognitiivisen heikentymän riskiin. Sosiaalisten harrastusten, kuten elokuvissa käynti, matkustelu ja ystävien tapaaminen havaittiin myös vähentävän tätä riskiä. Tietokonetta säännöllisesti tiedonhakuun tai ostosten tekoon käyttävillä havaittiin samanlaista riskin pienenemistä. Tämän yhdysvaltalaisen tutkimuksen tulokset osoittavat, jotta aivojen monipuolinen käyttäminen sekä aktiivinen elämäntapa vaikuttavat positiivisesti muistin ja muiden kognitiivisten ajatustoimintojen kunnossa pysymiseen. Osittain vaikutus selittyy myös muilla elintavoilla ja riskitekijöillä, joilla on vaikutusta iäkkäiden aktiivisuuteen ja toimintakykyyn. Uutispalvelu Duodecim Luustopassi tukee luustokuntoutujien omahoitoa L uusto on elävää kudosta, joka uusiutuu kokonaisuudessaan noin kymmenen vuoden aikana. Luustoa haurastuttavassa osteporoosissa tämä normaali uusiutuminen häiriintyy. Sen hoitamisessa tarvitaan potilaalta pitkäjänteisyyttä. On havaittu, jotta jopa 75% suun kautta otettavan osteoporoosilääkityksen aloittaneista lopettaa sen käytön 1. vuoden aikana. Suomen Luustoliitto on tuottanut tuoreen työvälineen, Luustopassin, tukemaan luukuntoutujien omahoitoa. Luustopassi perustuu Osteoporoosin Käypä hoito -suosituksen (2014) ja sisältää perustietoa luustoterveyden edistämisestä, osteoporoosista ja omahoidosta. Myös ammattilaiset voivat hyödyntää Luustopassia potilaan hoidonohjauksessa tukena ja motivoinnissa omahoitoon. Luustoliitto on myös huolissaan lasten luustoterveydestä. Nuorten ruokailu- ja liikuntatottumusten muutokset saattavat vaikuttaa haitallisesti lasten luuston kehitykseen. Luustoliitto on tuottanut Elmerin löytölastenkirja ja siihen liittyvänä oheismateriaalina olevan internet-pelin yli 4-vuotiaille lapsille. Materiaali on tehty yhteistyössä SanomaPron Oppi&Ilon kanssa. Suomen Luustoliitto ry on valtakunnallinen kansanterveys-, potilas- ja liikuntajärjestö, joka yhdessä jäsenyhdistystensä kanssa edistää kansalaisten luustoterveyttä ja yleistä hyvinvointia. Suomen Luustoliitto tarjoaa eri kohderyhmille materiaaleja Mummosta Murkkuun. Myös terveydenhuollon ammattilaisille löytyy materiaaleja. Julkaistut materiaalit ovat maksuttomia. Niitä voi tarkastella ja tilata osoitteesta epressi.com, Suomen luustoliitto Mustikasta apua rasvahaittojen ehkäisyyn? Itä-Suomen yliopiston julkaisemassa tutkimuksessa todettiin mustikan syömisen vähentävän runsasrasvaisen ruokavalion haittoja. Ensimmäistä kertaa saatiin osoitettua mustikan hyödylliset vaikutukset sekä verenpaineeseen että ravitsemusperäisiin tulehdusvasteisiin. Lihavuuteen liittyvien sairauksien taustalla on hyvin usein kohonnut verenpaine sekä matala-asteinen tulehdustila. Tutkimuksessa syötettiin hiirille runsasrasvaista rehua. Osalle syötettin rehun mukana 5% tai 10% kylmäkuivattua mustikkaa. Runsasrasvaisella ruokavaliolla olleet hiiret lihoivat merkittävästi. Niiden sokeri- ja rasva-aineen vaihdunnassa ilmeni haitallisia muutoksia. Tämä näkyi myös tulehdustekijöissä ja verenpaineessa. Mustikan saanti ruokavaliossa vähensi rasvaisen rehun tulehdusta lisäävää vaikutusta. Tämä ilmeni mm soluvälittäjäaineiden profiilin muutoksissa ja tulehdussolujen toimintaa tukevien T-solujen vähentymisenä. Myös verenpaineeseen mustikalla nähtiin olevan suotuisa vaikutus. Metsämustikoilla on todettu olevan useita terveysvaikutuksia. Tämän arvellaan johtuvan sen sisältämistä polyfenoleista, joista antosyaania on moninkertaisesti enemmän pensasmustikkalajeihin verrattuna. Mustikoiden terveellisyydestä on paljon myös perinnetietoa. Terveyshymy.fi HIEROJA

10 Ikääntyvien henkilöiden VOIMAHARJOITTELU Mikko Julin THM, ft Lehtori, Laurea-ammattikorkeakoulu Suomen väestö ikääntyy vauhdilla. Tämän vuoksi on tärkeää, että ikääntyvät ihmiset kokevat terveytensä hyväksi ja voivat aktiivisesti nauttia elämästään. Fyysisellä aktiivisuudella on osoitettu olevan lukuisia positiivisia vaikutuksia terveyteen. Mutta mitä ikääntyvien henkilöiden voimaharjoittelusta voidaan sanoa? Suomen väestö vanhenee nopeaan tahtiin Vuoden 2014 lopussa 65 vuotta täyttäneitä oli henkilöä. Väestöllinen huoltosuhde, eli alle 15-vuotiaiden ja 65 vuotta täyttäneiden määrä 100 työikäistä kohden, oli 57,1 henkeä. Tätä suurempi huoltosuhde on ollut viimeksi vuonna (1) Suomessa siis joka viides henkilö on jo eläkkeellä ja Euroopassakin ennusteiden mukaan vuonna 2060 joka kolmas henkilö on eläkkeellä. Kun samaan aikaan eliniän odotteet jatkavat kasvuaan, kehittyvissä maissa jopa viidellä tunnilla päivässä, on selvää, että väestön ikääntyminen aiheuttaa paineita yhteiskunnalle. (2) Koska ihmiset elävät entistä pidempään, käsitykset ikääntymisestä tulevat muuttumaan. Ikääntyminen ei ole sairaus ja kaikki ikääntyneet eivät ole samaa harmaata massaa. Vanhuus ei enää alakaan 65-vuotiaana, kronologinen ikä merkitsee yhä vähemmän. Numeroon sidotun iän seuraamisen sijasta tulisi huomio kiinnittää mieluummin ihmisen biologiseen, terveydelliseen toimintakykyyn liittyvään ikään. Haasteena ikääntyvissä yhteiskunnissa on se, miten ihmisten pidentyvää terveyttä, toiminta- ja suorituskykyä sekä vahvaa osaamisen potentiaalia pidetään yllä. (2) Tämän takia myös liikuntasuositukset tai kuntosaliharjoittelut pitäisi suunnitella yksilöllisesti yksilön toimintakyvyn ja tarpeiden mukaisesti. Vanheneminen tuo muutoksia kehoon Ikääntymisen on havaittu tuovan monia muutoksia kehoon. Näitä muutoksia on havainnoitu lähinnä poikkileikkaustutkimusten avulla ja tällöin tutkimusten tuloksiin vaikuttavat monet henkilöiden historiaan ja elämäntilanteisiin liittyvät asiat. (3) Sarkopenia tarkoittaa iän mukana tuomaa lihasmassan katoa ja lihasten toiminnan heikentymistä. Riskitekijöitä ovat muun muassa ikä, sukupuoli, fyysinen inaktiivisuus ja sairaudet, kuten esimerkiksi reuma. Sarkopeniaa on arvioitu esiintyvän vuotiailla 5-13% väestöstä ja yli 80-vuotiailla 11-50% väestöstä. Sarkopenia aiheuttaa heikentynyttä toimintakykyä, vajaakuntoisuutta ja kasvanutta kuolleisuutta. Toissijaisina vaivoina sarkopenia aiheuttaa muun muassa lihavuutta, 2 tyypin diabetesta, insuliiniresistenssiä ja osteoporoosia eli luukatoa. Sarkopenian syntyyn vaikuttavat monet erilaiset tekijät (fyysinen aktiivisuus, perinnöllisyys, muut sairaudet, ravintotekijät 8 HIEROJA

11 jne), jolloin näitä tekijöitä on huomioitava sarkopenian hoidossa. Tärkein hoitomuoto on kuitenkin liikunta ja fyysinen aktiivisuus. (4) Hauraus-raihnaus -oireyhtymä (frailty) on ikäihmisten tila, jossa ikääntynyt on altis muun muassa useille sairauksille, toimintakyvyn laskulle, laitostumiselle ja kuolemalle. Vähäinenkin stressi voi romahduttaa tällaisesta oireyhtymästä kärsivän vanhuksen. Hauraus-raihnaus oireyhtymää sairastaa alle 30% yli 85-vuotiaista ja sen riskitekijöitä ovat keski-iän ylipaino ja lihavuus. Lihavalla ihmisellä on monesti vähemmän lihasmassaa ja niinpä myös tämän oireyhtymän sekä ehkäisyssä että hoidossa fyysisellä aktiivisuudella ja liikunnalla on merkittävä rooli. Fyysisesti aktiivinen elämäntapa keski-iässä on yhteydessä vähäisempään hauraus-raihnaus oireyhtymään vanhalla iällä ja vähentää kuolleisuutta. (5) Fyysisen aktiivisuuden suositukset ovat globaaleja Suomalaiset fyysisen aktiivisuuden suositukset perustuvat kansainvälisiin suosituksiin. Yli 65-vuotiaille UKK-instituutti on muotoillut oman liikuntapiirakan, joka eroaa työikäisistä siten, että lihasvoimaa, tasapainoa ja notkeutta suositellaan harjoitettavaksi 2 3 kertaa viikossa. Suositus korostaa lihasvoiman merkitystä ikääntyneille. Muutoin suosituksessa kehotetaan harrastamaan kestävyystyyppistä liikuntaa useana päivänä viikossa yhteensä 2½ tuntia reippaasti tai tunti 15 minuuttia rasittavasti. Lisäksi yli 80-vuotiaille ja niille, jotka ovat kaatuilleet tai joiden liikkumiskyky on heikentynyt, korostetaan erityisesti tasapainoharjoittelun merkitystä. (6) Ongelmalliseksi tällainen yleisen suosituksen tulkinnan tekee se, että sanalliset kehotukset reippaasti tai rasittavasti ovat yksilöllisiä ja siten ulkopuolisen hankalasti arvioitavissa. Usein ihmisillä on kuitenkin tapana mieluummin ali- kuin yliarvioida aktiivisuuden rasittavuutta. Apuna harjoittelun kuormittavuuden arvioinnissa voidaan käyttää sykereserviä, sykettä, toistomaksimia (RM, repetition maximum) tai subjektiivista ns. Borgin asteikkoa (RPE, Ratings of perceived exertion). RPE-asteikossa kuormituksen määrää arvioidaan subjektiivisesti asteikolla Asteikkoa tulisi käyttää ikääntyneiden henkilöiden harjoittelussa turvatekijänä, koska syke tai toistomaksimi ei välttämättä kerro henkilön kokemasta harjoittelun rasittavuudesta oikein vaikkapa lääkkeiden käytön vuoksi. Taulukossa 1. on esitetty keskeiset kuormituksen arviointikriteerit korkeintaan tunnin kestävälle harjoittelulle. (3) Terveydentila tarkistettava ennen harjoittelun aloittamista Ikä tuo mukanaan kaikenlaista vaivaa, josta olisi hyvä olla selvillä ennen harjoittelun aloittamista. Verenpaine, nivelrikot sekä sydän- ja verisuonitaudit ovat tyypillisiä vaivoja, jotka heikentävät ikääntyvän henkilön toimintakykyä. Liikunnalla on monia suotuisia vaikutuksia fyysisen kunnon lisäksi terveyteen ja toimintakykyyn. Vaikka ikä ja terveys asettavat joitain rajoituksia liikunnan harrastamisel- HIEROJA

12 le, niin vain erittäin harvoissa tilanteissa nämä rajoitukset estävät liikunnan ja yleensä harjoittelua voidaan jatkaa ainakin sovellettuna. (3) Hermolihasjärjestelmän tuottama maksimivoima laskee ikävälillä vuotta normaalisti 0,5-1 % vuodessa ja 50 ikävuoden jälkeen 1,3-1,5 % vuodessa. Syitä tähän ovat perinnölliset tekijät, vähentynyt fyysinen aktiivisuus ja hermolihasjärjestelmää huoltavien muiden elinjärjestelmien toimintojen heikkeneminen. Erityisesti nopeat motoriset yksiköt näyttäisivät olevan muutosten kohteina. Mitään yläikärajaa harjoittelun vaikutuksille ei ole olemassa, vaan myös hyvin iäkkäät henkilötkin hyötyvät voimaharjoittelusta. Tärkeää on muistaa myös iäkkäiden henkilöiden hitaampi palautuminen rasituksista, joten lihasvoimaharjoittelun tiheydeksi suositellaan 2-3 kertaa viikossa. (7) Kuntosaliharjoittelun perusteita Harjoittelun yleiset perusperiaatteet pätevät myös lihasvoimaharjoittelussa. Kymmenen harjoittelusääntöä ovat ylirasitus-, spesifisyys-, progressiivisuus-, palautuvuus-, yksilöllisyys-, monipuolisuus-, henkisen osallistumisen -, adaptaatio-, kuormitus/lepo- ja keskittymisperiaate. Jos aiempaa harjoittelukokemusta henkilöllä ei ole, niin lihasvoiman kehittyminen harjoittelun alkuvaiheessa on nopeaa, mutta kehitys hidastuu tai jopa pysähtyy harjoittelun edetessä tarpeeksi pitkään. Ikääntyneillä henkilöillä erityistä huomiota kannattaa kiinnittää harjoittelun yksilöllisyyteen. Harjoitteiden pitäisi kohdistua ensisijaisesti isoihin lihasryhmiin ja harjoitteissa pitäisi huomioida niiden spesifisyys suhteessa harjoittelun tavoitteisiin. (7) Voima voidaan jakaa hermo-lihasjärjestelmän motoristen yksiköiden toimintatavan ja määrän sekä kulloisenkin energiantuottovaatimusten mukaan ohjeellisesti maksimi-, nopeus- ja kestovoimaominaisuuksiin. Lihaksen työtavat voidaan jakaa isometriseen eli staattiseen voimantuottoon tai dynaamiseen voimantuottoon. Dynaaminen voimantuotto voidaan jakaa vielä konsentriseen työtapaan, jossa lihaksen pituus lyhentyy ja eksentriseen työtapaan, jossa lihas pitenee, samalla kun se tuottaa voimaa. (9) Iäkkäiden henkilöiden pitkäaikainen tavoite lihasvoimaharjoittelussa on voiman ja lihasten koon kasvu (hypertrofia). Harjoittelu kannattaa suunnitella vaihtelevaksi ja progressio toteuttaa vaiheittain. Harjoittelufrekvenssi 1-3 kertaa viikossa on tuottanut samanlaista voiman kasvua iäkkäillä. Sen sijaan kolme kertaa viikossa tapahtuva harjoittelu näyttäisi tuottavan selvästi tehokkaammin paikallista lihaskestävyyttä kuin harjoittelu 1-2 kertaa viikossa. Erityisesti harjoittelun alussa kannattaisi vaihdella harjoittelun intensiteettiä liikkeissä. (8) Jotta harjoittelun annostelu menisi kohdilleen, tarvitaan jonkinlaista maksimaalisen voiman arviointimenetelmää. Ikääntyneillä maksimaalisen voiman voi arvioida liikekohtaisesti submaksimaalisella testillä, toistomaksimitestillä (RM). Toistomaksimitesti sopii sekä vapaille painoille että erilaisille voimailulaitteille. Loukkaantumisriskin vähentämiseksi hyvä lämmittely ja suorituksen harjoittelu matalilla painolla kannattaa tehdä ennen varsinaista testisuoritusta. Testin ajatus on suorittaa toistot väsymiseen asti submaksimaalisilla painoilla. Kuormaa lisätään vähän kerrallaan ja sarjojen välillä sallitaan 3-5 minuutin tauko. Tavoitteena on 2-5 toistoa, koska sen jälkeen testin tarkkuus heikkenee merkittävästi. Testin tarkkuus vaihtelee suuresti ja esimerkiksi testihenkilön sukupuoli, harjoittelutausta ja harjoittelumäärä vaikuttavat tulokseen. (7,9) Toistomaksimitestejä voidaan tehdä usealla erilaisella laskentatavalla, mutta taulukossa 2. on esitelty yksi yleisimmin käytetty laskentatapa. Siinä voidaan tehdä 2-12 toistoa ja laskea tämän jälkeen maksimivoima-arvio, jonka perusteella harjoittelun annostelu voidaan suorittaa. Monesti on tarkoituksen mukaista testata harjoitusohjelman edistymistä myös harjoitusohjelman mukaisilla kuormituksilla ja tehdä tarvittaessa muutoksia ohjelmaan (9). Ikääntyvillä henkilöillä lihasvoimaa ja lihasten kasvua voidaan harjoittaa 8-12 toistolla 60-80% kuormalla maksimista. Sarjoja on hyvä tehdä 1-3 sarjaa ja niiden välissä 1-3 minuutin lepo. Ikääntyneiden lihasvoimaharjoittelun pitää sisältää myös nopeusvoimaharjoitteita, jossa käytetään kevyttä tai kohtalaista kuormaa (30-60% maksimista) ja tehdään 6-10 nopeaa liikesuoritusta, jotta saadaan nopeat motoriset yksiköt aktivoitua. Kestovoimaa voidaan harjoittaa niin ikään kevyillä tai kohtalaisilla kuormilla (30-60% maksimista), mutta toistojen määrä on tai enemmän ja liikenopeus on rauhallinen. Sarjoja voi olla useampi ja tauko minuutin verran sarjojen välissä. Harjoittelun kuormitustasoa voidaan nostaa 2-4 viikon välein aluksi määrää lisäämällä. (8) Kuntosaliharjoittelun on oltava mukavaa ja turvallista Pysyviä tuloksia saadaan aikaan, kun saliharjoittelu kestää riittävän pitkään, mielellään 3-4 kuukautta tai pidempäänkin. Jotta henkilö jaksaa harjoitella yhtäjaksoisesti näin kauan, on harjoittelun oltava mukavaa ja motivoivaa. Jos henkilöllä ei ole harjoittelutaustaa, positiivisia muutoksia havaitaan jo 2-4 viikon harjoittelun jälkeen. Tällöin on tärkeää muistaa harjoittelun progressiivisuus, jotta harjoittelu myös jatkuisi tuloksellisena. Mittaaminen tai arviointi on tärkeä osa harjoittelua, osin asiakkaan motivaation vuoksi, osin siksi, että näin voidaan seurata harjoittelun tuloksellisuutta ja tavoitteiden toteutumista. Harjoittelun turvallisuuteen kannattaa ikääntyneiden kohdalla kiinnittää huomiota. Erityisen tärkeää olisi opettaa oikea hengitystekniikka. Varsinkin isometriseen harjoitteluun liittyy helposti ns. valsalva-ilmiö, joka tarkoittaa hengityksen pidättämistä suorituksen aikana ja sitä kautta verenpaineen nousu. Riittävä nesteen saanti ja energiaravintoaineiden saanti on myös turvattava. Lääkitystä vaativat pitkäaikaissairaudet on huomioitava sekä itse sairauden että lääkkeiden näkökulmasta. Osa lääkkeistä heikentää fyysistä suorituskykyä. Aina lihasvoimaharjoittelua ei tarvitse tehdä kuntosalilla. Vesi tarjoaa tehokkaan ja turvallisen vaihtoehtoisen harjoitteluympäristön lihasvoimaharjoitteluun. (7) 10 HIEROJA

13 Vanha on aina 15 vuotta minua vanhempi. on amerikkalaisen taloustieteilijän Bernard Baruchin fraasi, joka kuvaa hyvin sitä, kuinka subjektiivista vanhuus ja itsensä vanhaksi tunteminen on. (2) Niinpä iäkkäiden henkilöiden kuntosaliharjoittelu ja sille laaditut tavoitteet tulisivat aina olla yksilölliset. Kun harjoittelun onnistuu nivomaan osaksi arkea, sitä jaksaa tehdä pitkään ja Baruchin fraasi saattaakin muuttua todeksi, ainakin jos lihaskunnon näkökulmasta ikää tarkastellaan. Lähteet (1) Suomen virallinen tilasto (SVT) 2014.Väestörakenne [verkkojulkaisu]. ISSN= Helsinki: Tilastokeskus. Luettu (2) Heinilä T Sitran trendit: Superseniorit. Luettu (3) Sakari-Rantala R Iäkkäiden ihmisten liikunta- ja kuntosaliharjoittelu. Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 142. Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö, Likes, Jyväskylä. (4) Santilli V, Bernetti A, Mangone M, Paolini M Clinical defenition of sarcopenia. Clinical Cases in Mineral and Bone Metabolism 11(3): (5) Savela S Keski-iän liikunnasta hyötyy ikääntyneenä. Liikunta & Terveys 52:1: (6) Viikoittainen liikuntapiiras yli 65-vuotiaille UKK-instituutti, luettu fi/ammattilaisille/terveysliikunnan-suositukset/liikuntapiirakka_yli_65-vuotiaille (7) Kauranen K Lihas rakenne, toiminta ja voimaharjoittelu. Liikuntatieteellisen Seuran julkaisu nro 171, Helsinki. (8) ACSM Position stands Progression models in resistance training for healthy adults. Medicine & Science in Sports & Exercise 41:3: (9) Ahtiainen J, Häkkinen K Hermo-lihasjärjestelmän toiminnan mittaaminen. Kirjassa: Keskinen ym. Kuntotestauksen käsikirja. Liikuntatieteellisen Seuran julkaisu nro 156, Helsinki. Taulukko 1. Fyysisen aktiivisuuden intensiteetin luokittelu korkeintaan 60 minuuttia kestävässä harjoittelussa. (Sakari-Rantala 2003, 25). Lähde 3 Kestävyystyyppinen harjoittelu Vastustettu voimaharjoittelu Prosenttia VO2:n Prosenttia RPE (Borgin Prosenttia reservistä tai maksimi- asteikko maksimi- Intensiteetti sykereservistä sykkeestä 6-20) suorituksesta* Hyvin kevyt < 20 < 35 < 10 < 30 Kevyt Kohtalainen Raskas Erittäin raskas > 85 > > 85 Maksimaalinen *Perustuu toistoon yli 50-vuotiailla. Taulukko 2. Toistomäärien perusteella tehtävä arvio maksimivoimasta (1 RM) toistomaksimimenetelmällä.(ahtiainen ja Häkkinen 2004, ). Lähde 9. Toimintojen lukumäärä Arvioitu kuorma Laskentaan sisältyvä maksimivoimasta (RM%) virhemarginaali (%) 1 RM 100% 2 RM 95% RM 90% RM 86% RM 82% RM 78% RM 74% RM 70% RM 65% RM 61% RM 57% RM 53% + 12 *Arvioitu toistomaksimi (1 RM) lasketaan kaavalla (käytetty vastaus * 100) / RM% Topi- Feelgood Ky Hierontatarvikkeiden tukkumyynti Hierojapäivillä Vantaalla La Tavarat suoraan autosta,ei rahtikuluja. Nähdään Hierojapäivillä! p Toivo Lyyski HIEROJA

14 Ole ylpeä! Teksti ja kuva: Piia Nurhonen Hierojat lukeutuvat Suomessa terveydenhuollon ammattihenkilöihin, toisin kuin muualla maailmassa. Kuitenkin moni hieroja kokee alemmuutta terveydenhuollon kentällä. Omaa osaamista ja koulutusta ei välttämättä osata arvostaa riittävästi. Ammattiylpeyden puute vie pohjaa työn ilolta, kuormittaa henkisesti ja välittyy helposti myös asiakaskohtaamisissa. Jos työt joutuu tekemään hampaat irvessä tai näytellen, voiko asiakaskaan siitä nauttia? Itä-Suomen liikuntaopiston Islon hierojakoulutuksen opettaja Sirpa Sedano tunnistaa ilmiön ja pitää sitä harmillisena. Osa hierojista vertaa itseään ja koulutustaan erityisesti fysioterapeutteihin. Vertailun sijaan järkevämpää on keskittyä omaan osaamiseen. Hierojan koulutus toki on lyhyt verrattuna esimerkiksi fysioterapeutteihin mutta sisällöltään ja ammattitaitovaatimuksiltaan vaativa, Sedano sanoo ja muistuttaa, että hierojilla on oma tärkeä paikkansa terveydenhuollon kentällä. Asiakkaat arvostavat kyllä hierojien ammattitaitoa. Tänä päivänä monet lääkäritkin ohjaavat potilaan suoraan hierojalle, jos katsovat, että fysioterapiaan ei ole tarvetta. Kaikki lähtee itsearvostuksesta Osittain ammattiylpeyden puute voi liittyä hierojan työn yksinäisyyteen. Vain harvalla hierojalla on kollega, jonka kanssa voisi jakaa työn arkea. Ammatillisen identiteetin kehittyminen ja muokkautuminen kun tapahtuu pitkälti vuorovaikutuksessa. Yksin työskentelevien kannattaakin tietoisesti hakeutua tasaisin väliajoin yhteen, vaikkapa päiväkahvin, lounaan tai yhdessä järjestetyn koulutuksen tai kehittämispäivän merkeissä. Ammatillinen identiteetti ja ammattiylpeys ovat kytköksissä aina vahvasti ihmisen henkilökohtaiseen identiteettiin, itsearvostukseen sekä henkilökohtaiseen elämään ja elämänhistoriaan. Jos ihmisen on vaikea arvostaa itseään ylipäätään, oman työn arvostaminenkin voi olla vaikeaa, jos se ei ole yhteiskunnallisesti erityisen arvostettua. Hierojan ammatillinen rooli on periaatteessa hyvin selkeä mutta käytännössä asiakkaiden tarpeet ovat moninaisia. Aika ajoin vastuunkokemusta voi olla vaikea rajata ja hierojana voi pohtia myös sitä, pitäisikö hierojakoulutuksen lisäksi olla vielä papin, psykologin tai lääkärin koulutus. Toisaalta on tärkeää, että asiakas tulee kuulluksi, mutta samalla on tärkeää pystyä omassa mielessään rajaamaan vastuunkokemusta ja säilyttämään riittävä erillisyys toisen kokemaan. On ammatillisuutta huomata, milloin on paikallaan ohjata asiakas muun ammattilaisen luokse sekä vahvistaa esimerkiksi koulutuksen ja työnohjauksen keinoin kykyään laskea irti asiakkaiden asioista. Toisaalta oman ammatillisen roolin ja arvostuksen löytäminen sekä omaan ammattiin samaistuminen on usein pitkä matka, eikä koskaan ole täysin valmis. Jos pitkänkin työuran jälkeen huomaa pohtivansa rooliaan ja merkitystään ammatillisella rintamalla, voi toisaalta olla tyytyväinen. Se on merkki terveestä itsereflektiosta, joka voi johtaa parempaan ammatilliseen itsehoivaan, oma ammatillisen osaamisen kehittämiseen tai laajen- 12 HIEROJA

15 Mihin minä hierojana sijoitun terveydenhuollon kentällä? Mihin koen kuuluvani ja samaistuvani? Miten ylläpidän tervettä ammattiylpeyttä? tamiseen tai uudenlaisen ammatillisen itsearvostuksen löytämiseen. Jos miettiminen muuttuu märehtimiseksi, joka ei etene, on paikallaan hakea itselleen ammatillisia tukitoimia. Tällainen voi löytyä vaikkapa työnohjauksesta, jonka hyödyntäminen on myös hierojan työn psykososiaalisen kuormituksen hallinnan näkökulmasta erittäin perusteltua. Yksi vaihtoehto on myös järjestää omalle alueelle vertaistyönohjausryhmä, jossa ei ole varsinaista koulutettua työnohjaajaa vaan saman ammattikunnan edustajat keskustelevat tasavertaisesti keskenään oman työnsä ja ammatillisen elämänsä haasteista. Tällöin on kuitenkin hyvä, että jollakin osallistujista on kokemusta työnohjaukseen osallistumisesta. Tällainen toiminta palvelee myös terveen ammattiylpeyden yhteisöllistä vaalimista. Ammattiylpeys kadoksissa? Jos sinun on vaikea arvostaa omaa työtäsi Lopeta turha vertailu. Kilpaile itsesi kanssa, älä muiden ammattikuntien. Mieti kaikkia niitä asiakkaita, joille olet voinut olla avuksi. Opettele ottamaan vastaan asiakkaiden myönteinen palaute muutoinkin kuin pelkkänä kohteliaisuutena. Pohdi, miten arvostat itseäsi ylipäätään. Milloin olet arvokas? Omana itsenäsi vai vain silloin, kun olet muita varten? Silloin kun olet vai vain silloin, kun ns. suoritat? Pohdi aika-ajoin ammattisi taitovaatimuksia ja huomaa oman ydintehtäväsi vaativuus kuka tahansa ei siihen pysty! Näe myös se, missä haluaisit itseäsi kehittää. Huomaa myös se muu, mitä teet hieromisen ohella kohtaat ihmisiä, kuuntelet heidän haasteitaan ja tarvittaessa ohjaat eteenpäin toiselle ammattilaiselle. Vaikka et ole pappi, lääkäri tai psykologi, olet monelle merkityksellinen keskustelukumppani. Teet työtä paitsi käsilläsi, myös omalla persoonallasi. Anna sille oma arvonsa. ARVIOIJAPANKKI AUKEAA! Tutkintoja järjestävillä hierojaoppilaitoksilla on pulaa työelämäarvioijista eli ammatissa toimivista koulutetuista hierojista, joilla on vähint. 3 vuoden työkokemus hieronta-alalta. Koulutettu hieroja, mikäli olet kiinnostunut: Uusista työtilaisuuksista arvioinnin parissa hierojan ammatin kehittämisestä uusista ammatillisista haasteista. Tervetuloa kuulemaan ja kyselemään arvioijapankin perustamisesta ja halutessasi ilmoittautumaan arvioijaksi Suomen hierojakouluttajat ry:n järjestämään koulutustilaisuuteen klo Helsinkiin hotelli Marskiin. Ilmoittautumiset Timo Koskenrannalle mennessä. HIEROJA

16 Maarit Kalliomäki, aikuiskasvatuksen opiskelija, koulutettu hieroja Tmi Rentoutuwa (Kirjoittajan yhteystiedot saatavissa toimituksesta) Hierojien ammatillinen asema etiikkaa ja kamppailua arvostuksesta Millaisena näyttäytyvät hierojien työn ja aseman erityispiirteet, kun niitä tarkastellaan aikuiskasvatuksen näkökulmasta? Hierojien ammattikunta on erityislaatuinen ja se kohtaa monia sekä historiaansa että nykytilanteen ristiriitaisiin paineisiin liittyviä haasteita puolustaessaan asemaansa. Miettiessäni syksyllä 2013 aikuiskasvatuksen opintoihini liittyvää kandidaatin tutkielman aihetta halusin ottaa työn alle kysymyksen, jossa minun olisi mahdollista keskittyä niihin kummastuksiin, joita oma työni koulutettuna hierojana on vuosien saatossa mielessäni herättänyt. Tutkielmassani olen tarkastellut ja analysoinut hierojien ammatillista asemaa sekä siihen vaikuttavia tekijöitä aikuiskasvatuksen ja kasvatussosiologian teoriapohjaa ja käsitteitä soveltaen. Tammikuussa 2015 valmistuneen tutkielmani nimeksi tiivistyi: Hierojan ammatillisen asemoitumisen haasteet nykypäivän Suomessa. Hierojat ovat aikuiskasvatuksen ja ammattien tutkimuksen näkökulmastakin erityisen kiinnostava ammattiryhmä, josta on tehty yllättävän vähän tieteellistä tutkimusta. Tekemäni tutkimuksen tavoitteena on ollut hierojien työn ammatillisen asemoitumisen tarkastelu Suomessa osana hyvinvointiammattien kehitystä. Ennen kaikkea olen kuvannut sitä, miten koulutetun hierojan ammatillista projektia on Suomessa edistetty Koulutettujen Hierojien Liitto ry:n julkaisemassa Hieroja-lehdessä vuosina Vaikka ammatti on vanha, ei tutkimustietoa hieronnasta ammatillisena projektina juuri löydy. Tämä tutkimusaukko ja hierojan ammatin erityisasema terveydenhuollon ammattien joukossa tekee aiheesta tutkimuksellisesti varsin kiinnostavan. Oman kokemukseni ansioista olen voinut tarkastella tutkimiani ilmiöitä myös hierojan näkökulmasta, ikään kuin sisältä käsin. Taustaoletukseni on ollut, että hierojan ammatin tämänhetkiseen asemaan terveydenhuollon muiden ammattien joukossa vaikuttaa olennaisesti sekä ammatin historia että hierontatyön erityisluonne, jota ulkopuolisen on vaikea ymmärtää. Tutkimukseni teoreettinen tausta rakentuu ammatillisuutta käsitteellistävälle kirjallisuudelle ja hyvinvointialan ammattien kehityksestä tehdyille analyyseille. Tieteellisen tutkimusotteen ja arkisen kokemuspohjan yhdistäminen on ollut paitsi hyvin haastavaa myös silmiä avaavaa. Ammatillisen asemoitumisen analyysiin olen käyttänyt ennen kaikkea Hieroja-lehden palstoilla mainittuna ajanjaksona käytyä keskustelua. Lähdeaineistoksi olen ottanut lehdistä päätoimittajan, puheenjohtajan ja toiminnanjohtajan palstat. Näistä teksteistä olen tehnyt järjestelmälliset yhteenvedot ja analysoinut niissä esiin nousseiden keskeisten teemojen sisällön. Taustoittavana materiaalina olen käyttänyt Koulutettujen Hierojien Liitto ry:n toimintastrategiaa ja liiton julkaisemaa historiikkia. Käyttämääni aineistoa olen syventänyt haastattelemalla KHL:n asiantuntijaa. Yhteenvedon pohjalta olen kiteyttänyt lehdessä toistuvat teemat ammattikunnan yhteisesti ajamiksi asioiksi eli keskeisiksi projekteiksi. Näiden projektien tavoitteita ja dynamiikkaa sekä niihin liittyvää kirjoittamisen tapaa eli retoriikkaa olen sitten tarkastellut lähemmin. Hierojan asema on monesta kiinni Analyysini pohjaksi olen nimennyt ja lyhyesti kuvannut viisi keskeisesti hierojien ammatilliseen asemaan vaikuttavaa tahoa ja tekijää eli aseman määrittäjää. Nämä tekijät vaikuttavat paitsi mahdollistavasti myös rajoittavasti sekä KHL:n toiminnassa että yksittäisen hierojan arjessa. Ne muodostavat sen taustan, jota 14 HIEROJA

17 vasten hierojien ammatillisen asemoitumisen haasteet piirtyvät esiin. Ensinnäkin hierojan ammattiin kohdistuu yhteiskunnallista säätelyä. Vaikka hierontatyö on monessa mielessä vapaa elinkeino, säätelevät useat lait ja asetukset nimenomaan koulutettujen hierojien pätevöitymistä ja ammatillista toimintaa. Vakiintuneempaa ammatillista asemaa hakiessaan ammattikunta on myös itse aktiivisesti hakeutunut tiukemman yhteiskunnallisen säätelyn piiriin. Nimikesuojaus sijoittaa ammatin terveydenhuollon kentälle, mutta jättää sen kuitenkin vaille laillistetun ammattihenkilön virallista statusta. KHL:n sitkeästi ajaman hieroja -nimikkeen vahvistaminen koulutettu hieroja nimikkeen sijaan olisi tuonut selkeyttä hierojan ammatilliseen pätevyysalueeseen ja katkaissut samalla siivet ei-koulutettujen hierojien toiminnalta, estänyt heiltä esiintymisen hieronnan asiantuntijoina. Eriarvoisuus muihin terveydenhuollon edustajiin näkyy esimerkiksi Kela-korvattavuuden puuttumisena. Ammatinharjoittajana toimivan hierojan on hoidettava myös yrittäjyyteen liittyvät velvoitteet ja kannettava yksin yrittäjyyden riskit. Hierojakoulutuksen kesto, rakenne ja toteuttamistapa ovat toinen hierojan asemaan keskeisesti vaikuttava tekijä. Koulutuksen vieminen ammattitutkinto- ja erikoisammattitutkintojärjestelmän piiriin, koulutuksen jatkuva sisällöllinen kehittäminen sekä järjestettävän koulutuksen laadun varmistaminen ovat olleet ja tulevat olemaan ammatillisen aseman parantamisen tärkeimpiä avaimia. Kolmannen ja edellisiä hahmottomamman hierojan ammatillista asemaa määrittävän tekijän muodostavat terveys- ja hyvinvointipalvelujen markkinat. Näillä markkinoilla asiakastyötä tekevät hierojat kohtaavat muun ohella liiketalouden kovat lainalaisuudet. Kilpailua asiakkaista käydään terveydenhuollon muiden toimijoiden lisäksi myös ns. harmaan talouden hierojien ja erilaisten vaihtoehtohoitajien kanssa. Alalle jatkuvasti putkahtelevat uudet palvelutuotteet ja hoitomuodot aiheuttavat klassiselle hierojalle erityistä painetta markkinoida vakuuttavasti ja kiinnostavasti omaa osaamistaan. Jokainen ammattiryhmä pyrkii puolustamaan ja parantamaan asemiaan muiden ammattien joukossa. Perinteisesti tätä tehtävää hoitavat ammattiyhdistykset ja ammattiliitot. Valtaosin yksinyrittäjinä toimivien hierojien ammattikuntaa yhdistävänä ja sen etuja ajavana järjestönä toimii Koulutettujen Hierojien Liitto, jolla ei ole ammattiyhdistyksen kaltaista selkeätä roolia tai painostamismahdollisuuksia. Tämä rajoittaa KHL:n toiminnan vaikuttavuutta. KHL:n olen nostanut esiin neljäntenä hierojien asemaa määrittävänä ja sitä parantamaan pyrkivänä tekijänä. Säännöissä liiton tarkoitukseksi on määritelty koulutettujen hierojien ja kuntohoitajien yhdistäminen valvomalla heidän yleisiä ja yhteisiä hierontaan liittyviä etujaan. Erityisesti jäsenistöön kohdistuvan vaikuttamisen kanavana lehdellä on keskeinen asema. Ruumiillisuus on hierojan työssä alituisesti ja yllättävänkin monin tavoin läsnä. Ammattien sosiologiasta ja ammattien hierarkiasta käsin tarkasteltuna hierojan työn ruumiillisuus asettaa ammatilliselle asemoitumiselle omat erityiset haasteensa. Tämän vuoksi sitä on tarkasteltu viidentenä ammatillisen aseman määrittäjänä. Ruumiilliseksi hahmotettu työ näyttäytyy monista osin kulttuurisista syistä vähemmän arvostettuna kuin ns. henkiset tai tekniset työt. KHL ammatillisuuden airuena ja etujen valvojana Ammattikunnan ajamiksi keskeisiksi aseman vahvistamisen tavoiksi olen tässä tutkimuksessa tunnistanut ensinnä ammattikunnan ydinstrategiaksi asettuvan professionaalisuuden projektin, joka näkyy vahvana ammattitaidon ja sen jatkuvan kehittämisen korostamisena. Tätä keskeistä projektia tukevat ja täydentävät ammattieettinen projekti, omaehtoisen valvonnan projekti ja henkilökohtaisten ansaintaresurssien ylläpitämisen ja lisäämisen projekti. Lisäksi olen nimennyt yrittäjyyteen liittyvän markkina-aseman vahvistamisen projektin, joka keskeisyydestään huolimatta vasta etsii muotoaan ja vaikutuskanaviaan. Terveydenhuollon ammattilaiseksi kasvamisesta sekä korkeaan ammattietiikkaan sitoutumisesta kirjoitetaan aineistossa paljon. Aiheesta kirjoitetaan tavalla, joka sisältää toistuvia, vetoavia ja velvoittavia kutsuja lukijalle ottaa tämä professionaalisuus omia valintojaan ohjaavaksi periaatteeksi. Eritoten terveydenhuollon ammattilaisena tunnustetuksi tuleminen ja nimenomaan koulutettuna hierojana muista erottautuminen nähdään hyvin keskeisiksi keinoiksi puolustaa ja parantaa hierojan ammatillista asemaa. Tietoista vastuuta tästä toivotaan myös ammatissa toimivien hierojien kantavan omassa arkisessa toiminnassaan. Korkean ammattietiikan ja omaehtoisen valvonnan toteuttamiseen pyritään kutsumalla hierojia vapaaehtoisesti sitoutumaan näihin ammattiylpeyttä kannatteleviin toimintatapoihin, jotka erottavat vastuullisesti toimivat koulutetut hierojat ns. villeistä hierojista. Vaikka tämä vapaaehtoinen sitoutuminen aiheuttaa lisätyötä ja asettaa myös rajoituksia, korostetaan sen myönteisiä vaikutuksia oman työn mielekkääksi kokemiseen ja vahvaan ammatti-identiteettiin. Omien voimavarojen ja oman monipuolisen osaamisen eli henkilökohtaisten ansaintaresurssien ylläpitämiseen ja lisäämiseen kannustetaan tavalla, jota leimaa vankkumaton valistususko: kun tietää enemmän; voi toimia paremmin ja siten pärjää paremmin. Luottamus siihen, että kun pitää osaamisensa ajan tasalla jatkuvalla kouluttautumisella välittyy teksteissä hyvin selvästi. Omasta jaksamisesta huolehtimisesta muistutetaan toistuvasti erityisesti siitä näkökulmasta, että se mahdollistaa laadukkaan työn ja asiakkaiden palvelemisen, yksipuolisesti korostuessaan tähän näkökulmaan liittyy myös omat vaaransa. Markkina-aseman vahvistamisen projekti eli se miten hierojat yleensä ja HIEROJA

18 mm. hierojat Lyhyt koulutusaika Koulutuksen kehittäminen -HEAT Historia Yrittäjyys Valvonta ja säätely Statusta nostaa Statusta laskee Ruumiillisuus kukin yksittäinen hieroja omassa yrittäjätoiminnassaan voi parantaa kilpailuasemiaan hyvinvointialojen markkinoilla, joilla kilpailu nykyisin erittäin kovaa, on KHL:lle erityisen haasteellinen aihepiiri. Yrittäjyydestä, hinnoittelusta ja markkinoinnista kirjoitetaan jonkin verran, mutta toistaiseksi melko yleisellä tasolla. Oheiseen kuvioon olen koonnut ne keskeiset tekijät, jotka analyysini perusteella näyttävät vaikuttavan hierojien ammatilliseen asemaan. Nämä tekijät muodostavat sen maaston, jossa sekä Koulutettujen Hierojien Liitto että yksittäinen hieroja ansaintatyönsä arjessa omaa ammatillista asemaansa puolustavat ja pyrkivät parantamaan. Strategisesti on tärkeää pitää huolta ja vahvistaa jo olemassa olevia statusta nostavia tekijöitä ja samalla miettiä, miten asemaa heikentävien tekijöiden vaikutusta pienennetään tai käännetään ne jopa voimavaroiksi. Yksittäisen hierojan kannalta laajempi näkemys voi auttaa huomaamaan, että monet ammatinharjoittamisessa kohdatut hankaluudet johtuvat näistä puitteista, joissa toimitaan, ei henkilökohtaisista vajavuuksista. Tämä tarkoittaa sitä, että koulutettu hieroja voi yksipuolisesti ottaa niskoilleen syyn sellaisistakin ongelmista, jotka aiheutuvat yhteiskunnan rakenteellisista ongelmista. Yrittäjyyden ja kutsumusammatin yhdistyminen tuovat hierojan ammatilliseen asemoitumiseen omaa mielenkiintoista ristivetoaan, jonka syvällisempi pohdinta voisi hyödyttää sekä KHL:a että hierojia oman plinttinsä ääressä. <<<<< Kuvio tähän >>>>>>>>> Suojattu ammattinimike -arkipäiväisyys Terveydenhuollon ammatti-imago Kuvio 1 Hierojan ammatillisen asemoitumisen dynamiikka Kutsumusammatti Virallisen aseman puuttuminen Erottautuminen vaihtoehtohoitajat kansanparantajat Ammattietiikka Yhdenmukais -tuminen mm. Yhteydet lääketieteeseen kuntohoitajat fysioterapeutit lähihoitajat Toiminta yksityisen ja julkisen rajamailla Hierojan ammatin erityisluonne Hierojan ammatti osoittautuu tämän tutkimuksen valossa monin tavoin erityiseksi, erityispaikan omaavaksi ja moninaisten ristipaineiden keskiössä olevaksi terveydenhuollon ammatiksi. Terveydenhuollon kentällä on viimeaikoina ollut käynnissä suuri murros, joka ravistelee vakiintuneita toimintatapoja ja eri ammattiryhmien asemia. Hierojien ammatillisessa asemoitumisessa on jo pitkään ollut näkyvissä niitä tekijöitä ja ilmiöitä, joista terveydenhuollon muut ammattiryhmät vasta alkavat tulla tietoisiksi. Hierojat voidaankin eräässä mielessä nähdä tienraivaajiksi, joiden ammatillisessa asemoitumisessa on jo pitkään piirtynyt esiin hyvinvointiammattien nykyinen dynamiikka ja kehitystrendit. Myös tämä motivoi hierojien ammatillisen asemaan liittyvän tutkimuksen jatkamista. Hieroja-lehti on tehnyt merkittävää työtä KHL:n äänenkannattajana ja hierojien ammatillisen aseman edistäjänä. Ammatillisena järjestönä Koulutettujen Hierojien Liitolla on rajalliset vaikuttamismahdollisuudet ja liiton suurin voimavara on aktiivisissa ja hierojan ammattiin syvästi sitoutuneissa jäsenissä. Liitolla on kuitenkin pitkä ja kunniakas historia, joka pitää sisällään merkittäviä hierojien asemaa parantaneita saavutuksia. Edelleen liitto kohtaa alhaisen järjestäytymisasteen asettamat haasteet ja joutuu miettimään, vastaako sen toiminta nopeasti muuttuvassa suomalaisessa yhteiskunnassa elävien hierojien tarpeisiin riittävän ketterästi markkinatilanteessa, jossa esiintyy paljon myös epätervettä kilpailua. Lopuksi voidaan esittää kysymys: Mitä hyötyä tästä tutkimuksesta voisi olla?. Omaan hierojan ammatti-identiteettiini tutkimusprosessi on avannut monia kiehtovia näkökulmia ja virittänyt yllättäviäkin oivalluksia. Olen saanut erityistä historiallista perspektiiviä työhöni hierojana ja niihin haasteisiin, joita me koulutetun hierojan työtä tekevät nykypäivän Suomessa kohtaamme. Ammattiylpeyteni on vahvistunut ja kunnioittava ymmärrykseni omaa ammattikuntaani kohtaan on entisestään lisääntynyt. Toivottavasti lukijassa viriää samoja kokemuksia. Toivon myös, että KHL voi hyödyntää tutkimustani omassa toiminnassaan. KHL on omalla myönteisellä suhtautumisellaan ja käytännön avullaan sekä kannustanut että suuresti helpottanut työni tekemistä. Tiivistetysti sanottuna klassisen hieronnan voi sanoa pyrkivän puolustamaan omaa markkina-asemaansa ikään kuin tuttuna ja turvallisena, todistetusti terveellisenä ja luotettavana ruisleipänä hyvinvointipalvelujen foccaccioiden, ciabattojen yms. leipätiskissä. 16 HIEROJA

19 HIEROJA- KOULUT EISTTÄYTYVÄT LAO Lapin ammattiopisto hierojia Suomen huipulta Hierojakoulutus Lapin ammattiopistossa on kahdella tapaa Suomen huipulla. Lapin ammattiopisto on Suomen pohjoisin hierojan ammatti- ja erikoisammattitutkintoja tarjoava oppilaitos, mutta myös alan opetuksen kehittämisen edelläkävijä. Rovaniemellä on hierojia koulutettu vuodesta 1990 lähtien ja hierojan ammattitutkintoja on järjestetty näyttötutkintojärjestelmän alusta alkaen vuodesta Lappilaiset ovat olleet kärkijoukoissa kehittämässä hierojien koulutusta muun muassa näyttötutkintojen ja työssäoppimisen osalta. Tällä hetkellä Lapin ammattiopistossa, Porokadun toimipisteessä vannotaan käytännönläheisen, työelämän tarpeista ponnistavan aikuiskoulutuksen nimiin. Ala nähdään pohjoisen matkailun ja hyvinvoinnin tärkeänä kumppanina. Tiivis yhteistyö työelämän kanssa on meille hyvin tärkeää. Me saamme sieltä ajantasaista tietoa ja näkemystä siihen, millaista koulutusta alalla tarvitaan. Siihen pyrimme vastaamaan ja tarjoamaan alan ammattilaisille täydennyskoulutusta esimerkiksi hierojan erikoisammattitutkinnon tutkinnon osista, kertoo tutkintovastaava Juha Paksuniemi. Laaja Lapinmaa ja pitkät välimatkat tuovat omat haasteensa koulutukselle. Lapin ammattiopistossa onkin satsattu monimuoto-opiskeluun, joka tarkoittaa lähiopetuksen, verkko-opiskelun ja työssäoppimisen yhdistämistä opiskelijalähtöiseksi kokonaisuudeksi. Meillä Lapissa on jo paljon koulutettuja hierojia, joten tarjoamme heille osaamisen vahvistamista erikoisammattitutkinnolla ja lyhytkoulutuksilla. Koulutuksille on selkeät toteutussuunnitelmat, jotka taas pohjautuvat valtakunnallisiin tutkinnon perusteisiin, sanoo Paksuniemi. Lapin ammattiopiston hierojakoulutuksia on kehitetty tiiviissä yhteistyössä tutkinnon järjestäjien kanssa ja ajantasaisten kehittämissuuntien mukaisesti, toteaa pitkään tutkinnon perusteiden päivitys- ja tutkintotoimikuntatyössä mukana ollut toinen tutkintovastaava Kaisa Räisänen. Uusia työkaluja hierojan pakkiin Yksi Lapin ammattiopistossa hierojaksi opiskelleista on Hierontapalvelu QPeikko -yritystä vetävä Petri Kämäräinen. Hän suoritti hierojan ammattitutkinnon Lapin ammattiopistossa vuonna 2010 ja perusti valmistumisensa jälkeen yrityksen, jolla on tällä hetkellä toimipisteet Kuusamossa ja Oulussa. Kun hierojan erikoisammattitutkinto tuli 2014 ensimmäisen kerran Lapin ammattiopiston tarjontaan, haki Kämäräinen oitis opiskelemaan. Nyt tutkinto on suoritettu ja ammattitaito entistä parempi. Ammattitutkinto riittää tiettyyn osaamisen tasoon saakka, mutta kyllä erikoisammattitutkinnosta sai paljon lisää työkaluja pakkiinsa, tuumii Kämäräinen. Hänen mukaansa oppia voi toki hakea lisää omatoimisestikin, mutta erikoisammattitutkinnon etuna on varmuus oikeasta osaamisesta sekä muiden opiskelijoiden tuoma kollegiaalisuus. Alan opettajien antama opetus ja toisten hierojien näkemys tuo varmuutta siihen, että suunta tietojen ja taitojen kehittymisessä on oikea. Tutkintotodistus myös osoittaa, että tieto on ajantasaista ja osaaminen on hankittu tunnustettujen kriteerien mukaan. Kyse on pitkälti kädentaidoista, ja kun opiskelijoina sekä harjoitusasiakkaina on toisia alan ammattilaisia, on myös palaute varmasti oikeanlaista. Asiakkaan palaute ei ole samalla tavalla analyyttistä, joten et voi tietää teetkö oppimasi asiat oikein, selventää Kämäräinen. Kämäräinen on lähtenyt mukaan myös koulutuksen kehittämiseen. Hän toimii arvioijana hierojan tutkinnon suorittajille ja kantaa siten oman kortensa kekoon alan hyväksi. Se on yksi palvelumuoto lisää yritykselleni ja tutkintotilaisuuksissa oppii myös itse uutta. Arvioijana toimiminen on koulutusta myös alan ammattilaiselle. Tarkoitukseni on laajentaa yritystoimintaa samalla uutta opiskellen. Tällä hetkellä kiinnostavat erityisesti fysikaaliset hoitomuodot kuten TENS ja ultraäänihoito hieronnan tukena, sanoo Kämäräinen. HIEROJA

20 HIEROJA- KOULUT EISTTÄYTYVÄT PUK Nilkkaa teipataan tukevaksi. Syysterveiset Pirkanmaan urheiluhierojakoulusta Syksyn myötä uusi opiskelijaryhmä on jälleen aloittanut urheiluhierojaopinnot Pirkanmaan urheiluhierojakoulussa Tampereen ytimessä. Toimintamme aloittamisesta lähtien - jo 23 vuoden ajan - olemme painottaneet vastuullisuutta, pitkäjänteisyyttä sekä laatua. Tämän seurauksena olemme saavuttaneet kouluttajana etuoikeutetun aseman; järjestämiimme koulutuksiimme on vuosittain jatkuvasti runsaasti hakijoita - paljon enemmän kuin mitä voimme opiskelijoiksemme valita. Ajattelemme niin, että opiskelijamme ovat tärkeintä pääomaamme, vaikka he ovatkin oppilaitoksessamme vain lainassa opintojensa keston ajan. Tällä hetkellä koulutustarjontaamme kuuluvat: 1) Urheiluhierojakoulutus päätoimisena päiväopiskeluna, 2) urheiluhierojakoulutus monimuotona, esim. työn ohessa, 3) hierojan erikoisammattitutkintoon valmistava koulutus sekä 4) Personal Trainer-koulutus. Hakulomakkeet opintoihimme löytyvät sähköisessä muodossa kotisivultamme ( com ). Koulutuksistamme Päätoimiset urheiluhierojakoulutukset alkavat syyskuun alkupuolella ja päättyvät elokuun lopussa eli opiskeluaika on noin vuosi. PT-koulutuksemme olemme suunnanneet toistaiseksi vain urheiluhierojaopiskelijoillemme ja pt-opinnot suoritetaankin päiväopintojen aikataulun puitteissa. 1,5 vuotta kestävän monimuotokoulutuksen aloitusajankohtana on ollut tammi-helmikuu. Uusimpana koulutustarjottimellamme on ammatissa toimiville koulutetuille hierojille työn ohessa suoritettavaksi suunniteltu, noin kaksi vuotta kestävä erikoisammattitutkintokoulutus. HEAT-koulutus on alkanut kahden vuoden välein keväisin. Mikäli työskentelet koulutettuna hierojana ja olet kiinnostunut kehittämään ammatillisia valmiuksiasi mm. urheiluhieronnan, nivelkäsittelyjen, triggerkäsittelyjen ja kipuasiakkaiden hoidossa, sinun kannattaa seurata ilmoituksiamme hierojalehdessä tai olla suoraan yhteydessä oppilaitokseemme. Lisäksi erikoisammattitutkinnon pakollisen osan suorittaminen - yhdessä oppilaitoksemme arvioijakoulutuksen kanssa - antaa valmiudet toimia työntekijäarvioijana järjestämissämme hierojan ammattitutkintotilaisuuksissa, mikäli olet kartuttanut työkokemusta hierojana vähintään kolmen vuoden ajan. Osassa oppilaitoksista on kova pula nimenomaan työelämäarvioijista eli suomeksi sanottuna ammatissa toimivista koulutetuista hierojista, jotka ovat saaneet arvioijakoulutuksen. Tämän seurauksena olemme mukana perustamassa ns. arvioijapankkia ; ajatuksena on tänä syksynä koota yhteen listaan arviointityöstä kiinnostuneet koulutetut hierojat. Näin eri oppilaitokset voivat tarpeensa mukaisesti lähestyä arvioinnista kiinnostuneita alan ammattilaisia. Tutkintojen järjestäjäoppilaitokset ovat velvollisia järjestämään arvioijakoulutuksen. Lisätietoa arvioijapankista löydät tästä lehdestä. Opiskelusta Opiskelu PUK:ssa on hyvin käytännönläheistä, kuten varmasti kaikissa hierontaalan oppilaitoksissa. Käytännön kädentaitojen opiskelun tueksi olemme luoneet verkko-oppimisympäristön. Verkossa voi opiskella itselle sopivana ajankohtana ja kerrata lähiopetuksessa käytyjä sisältöjä esim. videon välityksellä. Sieltä voi halutessaan tarkistaa mm. minkä tahansa hieronnan, nivelkäsittelyiden tai passiivisten 18 HIEROJA

21 lihasvenytysten toteuttamisvaihtoehtoja. Myös oppimista tukevaa teoriamateriaalia verkossa on runsaasti. Varsinkin monimuoto- ja erikoisammattitutkintoopiskelijoille verkko-oppimisympäristö on osoittautunut erittäin tärkeäksi, koska lähiopetuksen määrä on vähäisempi kuin päiväopiskelijoilla. ATK-kammoisten on hyvä huomioida, että verkkoympäristömme on erittäin helppokäyttöinen eikä edellytä erityisiä ATK-valmiuksia! Käytännön kädentaitojen kannalta keskeisin työssäoppimispaikka on oppilaitoksen hierontaklinikka, jossa opiskelijat hoitavat hieronta-asiakkaita ja kypsyvät opiskeluajan puitteissa vastuullisiksi hoitotyön tekijöiksi. Valtaosa työssäoppimisesta tapahtuukin valvotusti koulun klinikalla. Kokemusta kartuttaakseen opiskelijamme työskentelevät myös oppilaitoksen ulkopuolisilla työharjoittelupaikoilla kolmen viikon ajan opintojen loppuvaiheessa. Työharjoittelupaikkoina ovat mm. kylpylät, kuntoutuskeskukset, fysioterapialaitokset ja tietenkin myös yksityisten koulutettujen hierojien vastaanottotilat. Mikäli oma vastaanottosi on ruuhkainen ja haluat tarjota ajoittain asiakkaillesi oppilashierontapalveluja, voit lähestyä oppilaitostamme esim. sähköpostitse Erikoisammattitutkintoa suorittavilla ammatissaan toimivilla koulutetuilla hierojilla työharjoittelupaikkana on oma vastaanotto. HEAT- opinnot on suunniteltu niin, että lähipäivillä opittavia sisältöjä ja uusia kädentaitoja tulisi soveltaa välittömästi lähipäivien jälkeen niille omille asiakkaille, joiden kohdalla esim. nivelkäsittelytekniikoiden, MET- tekniikoiden tai myofasciatekniikoiden soveltamisesta voisi olla lisäarvoa parempiin hoitotuloksiin pyrittäessä. Opiskelun rytmittämisestä ja opiskelijamääristä Teoria- ja käytännön opiskelun olemme yhdistäneet niin, että molempia viedään eteenpäin samanaikaisesti. Näin ei pääse syntymään pitkiä, joidenkin opiskelijoiden mielestä puuduttavia teoriajaksoja. Lisäksi jaotteluumme on perusteena keskeinen opetuksellinen näkökulma; Opettajina olemme huomanneet - vaikka 23 vuotta onkin hämäläisille lyhyt aika - että erillisten teoriaviikkojen aikana ehtisimme kyllä opettaa hyvinkin paljon Opiskelua pienryhmissä. teoriatietoa, mutta tärkeämpää on kysyä, ehtivätkö opiskelijat tällöin sisäistämään oppimansa ja vieläpä siirtämään teoriasisällöt hoitotilanteisiin - mielestämme eivät ehdi. Olemmekin havainneet, että suurimman osan kohdalla paras oppimistulos saavutetaan, kun uusia sisältöjä tuodaan tasaisissa erissä opiskelutarjottimelle - ahmimisesta tulee opiskelunkin yhteydessä monelle huono olo. PUK tutkintotilaisuuksien järjestäjänä Koulutustoiminnan lisäksi olemme vuodesta 1999 järjestäneet hierojan ammattitutkintotilaisuuksia ympäri Etelä-Suomen. Tutkintotilaisuuksia järjestämällä päivitämme samalla omaa osaamistamme tutkinnon sisällön ja vaatimusten suhteen ja pystymme reagoimaan koulutuspuolella nopeasti tutkinnossa tapahtuviin muutoksiin. Muutoksia onkin tullut kiihtyvällä tahdilla ja kokemuksesta voimme todeta, että ne ovat ainoa varma asia tutkintoon ja sitä kautta koulutuksiin liittyen. Arvioijarinkiimme kuuluu jo lähes 20 alan ammattilaista ja heistä yli puolet on omassa yrityksessään toimivia koulutettuja hierojia. He tuovat arviointityöhön omilla vastaanotoillaan kartuttamaansa työelämäosaamista ja käytännönläheisyyttä. Koulutusnäkymistä jatkossa Hierojia tarvitaan aivan varmasti jatkossakin ikääntyvän väestön ongelmien hoitajiksi ja niinpä myös oppilaitoksia tarvitaan sekä kouluttamaan uusia innokkaita koulutettuja hierojia että jo alalla toimivien ammattilaisten jatkokoulutusten järjestäjinä. Koko hieronta-alan kannalta on tärkeää, että koulutusta ja tutkintoja järjestävät oppilaitokset toimivat vastuullisesti ja huolehtivat alalle valmistuvien ammattilaisten hyvästä osaamisesta ja ammattitaidosta. Tasaisin väliajoin korviin kantautuu luotettavistakin lähteistä tietoa erilaisista valmistaviin koulutuksiin tai tutkinnon suorittamiseen liittyvistä epäkohdista; on tarinoita huonosti toteutetusta valmistavasta koulutuksesta tai löperösti ja epäammattimaisesti suoritetusta ammattitaidon arvioinnista tutkintotilaisuuksien aikana. Hierojien asema Suomessa on hyvä verrattuna moniin muihin maihin ja koulutetut hierojat ovat Suomessa osa virallista terveydenhoitojärjestelmää. Huolehditaan kaikki omalla toiminnallamme, että tilanne myös säilyy tällaisena! Terveisin Marko Lumio Hierojakouluttaja Pirkanmaan urheiluhierojakoulu HIEROJA

22 Käsityöläinen Turusta Linda Elfving, naprapaatti Kolumni 3/2015 Terapeutin turvallisuus Tänään kirjoitan kolumnia naisterapeutin näkökulmasta ja toivon antavani kollegoilleni ideoita ja järkevää ajattelua asiantiimoilta. Pääsääntöisesti työskentelen itsenäisesti, niin kuin moni muukin terapeuttitaihieroja. Työt aloitettuani on eräs käytännön asiaa pohdituttanut, tätä kun ei käyty oppitunneilla läpi, nimittäin terapeutin turvallisuus. Pieneen mieleeni ei juolahtanutkaan, että kaikki yhteydenotot eivät välttämättä ole asiallisia tai vilpittömiä. Kuitenkin ensimmäisten kuukausien jälkeen naiivius karisi tässäkin asiassa. Mihinkään varsinaiseenvaaratilanteeseen en ole joutunut, mutta mitä jos tällainen tulisi. Miten toimia. En missään nimessä halua hysterioida asiaa tai maalata kauhukuvia kenenkään alitajuntaan, haluan, että jokainen ajattelee asiaa järkevästi. Tiukan paikan tullen tulisi olla jonkinsortin suunnitelma, miten tilanteesta pääsee nopeasti pois, aivankuin tulipalon sattuessa, tulee olla hätäuloskäynti ja selkeä kuva miten tilanteessa toimitaan. Omalle mielikuvitukselle ei kannata antaa valtaa, ei jokainen varjo tai huumorilla heitetty vitsi ole merkki vaarasta. Uskon kuitenkin, että jokaisen intuitio kertoo, kun tilanteessa on jotain hämärää ja tähän intuitioon tulisi luottaa. Kun epäilet asiakkaan motiiveja hakeutua hierontaan tai hoitoon ja tunnettilanteen epämiellyttäväksi, niin älä epäile itseäsi. Suurin osa meistä työskentelee yrittäjänä ja yrittäjän oikeus on kieltäytyä hoitamasta henkilöä, joka ei ole asiallinen. Meillä on päätäntävalta ja myös vastuu toimia oman itsemme parhaaksi. Tiedämme hyvin miten monta asiaa lepää hartioillamme omaa yritystä pyörittäessämme, ei siis jätetä käyttämättä niitä etuja, joita meillä on. Asiallinen kieltäytyminen on ok, tätä ei tarvitse arastella. En ole tutkinut asiaa tai tilastoja enkä siis tiedä, kuinka paljon tämäntyyppisiä tapaturmia on sattunut historiassa, kuitenkin yksikin on liikaa. Pitäisikö turvallisuus aspekti ottaa esille jo koulutuksen yhteydessä, ammattikunnasta riippumatta? Huolehditaan jokainen itsestämme niin hyvin kuin osaamme. Turvallista syksyn jatkoa! 20 HIEROJA

23 HIEROJIEN RISTIKKO 3/2015 JUOSTA HYVIN ISTUVA KIM KOHTIO JEAN Grafipepe Ky / Vesa Mykkänen JAP. TUO- TE -K VAAR- NAUSTA VINTIÖ JANO- TA VESIEN POISTOON POH- JIA ÄÄN- TÄ ENKE AU- TON OSA PU- GAT- SO- VA SAOS- TUMA UT- RIO TUO TU- HOA KAUP. NAVE- TOIS- SA TIKA- RAM PYKÄ- LÖIDÄ UNKA- RISSA RUHT. KUNTA PA- JAS- SA KYL- MIÄ SVEIT- SISSÄ RO- PO TÖH- RIÄ KUNINGAS KAUPUNKI ITALIASSA KYNSI- MISTÄ VAL- TIO KODIN- KONE VYÖTI- ÄINEN VOI SYL- VI ÄHÄ KUTTI TUPAKKA- TUOTTEITA TAIS- TELLA RUOKA- ASTIOITA ANNA JO HIONTA- VÄLINE SAARI VUORISTO HIEKKAMYRSKY NOUSU- VESI KAU- PUNKI PETER NAPA- KETTU KEN- GISSÄ KYETÄ RIE- MUJA JUMA- LA KIRJOJA HIILI- VETYJÄ JUOMA TUU- TINKI KAU- PUN- KI VIRKA- MIES RATI SRK PUU- HA AN- SIO SIVU- JOKI MO- TA HAME- VÄKEÄ JÄTE GUIDE PAPERI- KONEIS- SA SKAT RA- PA MAALI- MERKKEJÄ SUOJA RAAM. MIES HÄ- PEIS- SÄÄN LAU- DA HIEROJA

24 HIEROJAT SAUNAN LAUTEILLA Iina Kuusisto-Leppänen...DA-DAA-DAADA-DAADA... HIKI PINTAAN TÄYTYY SAADA... Mika Iso-Kungas Kerro kuka olet, missä asut ja minkälainen työpaikkasi on? Olen Mika Iso-Kungas 48v. Asun Kokkolassa vaimoni ja kolmevuotiaan poikani kanssa. Työskentelen hyvinvointikeskus Aurorassa itsenäisenä yrittäjänä. Mistä ja koska valmistuit hierojaksi ja miksi juuri hierojaksi? Valmistuin hierojaksi vuonna 2012 Kokkolan terveydenhuolto-oppilaitoksesta. Mitä teit ennen kun opiskelit hierojaksi? Työskentelin raskaan kaluston maalarina viimeiset 7 vuotta. Minkälaisia harrastuksia sinulla on ja miten parhaiten rentoudut työviikosta? Erityistä harrastusta minulla ei ole. Viikonloppuisin pyrin keksimään perheeni kanssa jotain mukavaa yhteistä tekemistä Miten lomailet kesällä/talvella? Karavaanari, karavaanari... Mitkä ovat mielestäsi vahvuutesi ja entäpä heikkoutesi? Vahvuuteni on hierontatekniikkani ja heikkouteni manipulaatio- ja mobilisaatiotekniikoiden osaamattomuus. Miten olet vuosien varrella kouluttanut itseäsi? Lukemalla alan kirjallisuutta ja käymällä liiton koulutuksissa. Teetkö yhteistyötä paikkakunnan muiden terveydenhuollon ammattilaisten kanssa? Olen ohjannut osteopaatti Keijo Piippolaiselle Pietarsaareen, jos omat hoitokeinoni eivät ole tuottaneet haluttua tulosta. Oletko osallistunut opintopäiville ja minkälaisia luentoja haluaisit päivillä pidettävän? Olen ollut Turussa ja Tampereella, aiemmin en ole ollut. Toivon samanlaista linjaa kuin nyt. Olisi kuitenkin hyvä jos luentojen jälkeen luentoaiheista saisi enemmän tietoja mahdollisista jatkokoulutusmahdollisuuksista, esimerkiksi liiton nettisivulta. Tämän Minna Hyypiä Porvoosta halusi kysyä sinulta: Mikä on palkitsevinta hierojan työssä? Paras palaute mitä olet asiakkaalta saanut? Palkitsevaa on aina kun on onnistunut parantamaan asiakkaan ongelmat. Parhaat palautteet ovat sellaisia, kun asiakas on kärsinyt vuosia esim. lonkkaongelmasta ja tällainen vaiva on saatu poistumaan. Kysymys, johon haluaisit vastauksen seuraavalta saunan lauteilla istujalta? Millaisia työkykyäsi edistäviä toimia teet? 22 HIEROJA

25 FASCIA koulutus kaksipäiväinen koulutus hierojille, fysioterapeuteille kouluttajina Mika Pihlman ja Tuula Luomala PIEKSÄMÄKI HINTA: 195,00 / 2 päivää (hinta sis. ALV 24 %) Ilmoittautuminen: ari.nygren@gmail.com 1. päivä: - fascian anatomia ja miten se yhdistetään selkärangan ja lihasten anatomiaan - miksi epäkäslihaksen fascia on tärkeä kaularangan rotaation kannalta? - miten thoracolubaalifascia liikkuu ja miten se voi vaikuttaa selkäkipuun? - miten selän liikkuvuutta ja toimintakykyä voi parantaa fasciaalisilla hoidoilla? 2. päivä: - anatomiaa thoralumbaalisesta fasciasta ja sen moninaisuudesta ja koko fasciaalisesta systeemistä - motorinen kontrolli ja fascia - hoitotekniikoita käytännössä ja ongelman ratkaisua fascian näkökulmasta. Eli kädet kiinni ja väännetään kalvot solmuun taisolmusta pois. HIEROJA

26 Koulutettujen Hierojien Liitto järjestää KOULUTETTUJEN HIEROJIEN VALTAKUNNALLISET OPINTO- JA TYÖKYKYPÄIVÄT VANTAALLA SOKOS HOTEL VANTAA, Hertaksentie 2, Vantaa OHJELMA VANTAALLA 2015 Opintopäivien koulutusteemana on tutkimisen ja anamneesin teon kautta hyviin hierontatuloksiin. Tiedossa on anatomiaa, hyviä testejä, fascia-ajatuksia ja hoitoajatuksia hierojan työkalupakkiin helpottamaan jokapäiväistä työtä. Perjantaina paneudumme havainnointiin ja kliiniseen tutkimiseen ja niiden tuoman tiedon hyödyntämiseen hierontatilanteessa. Lauantaina paneudumme lonkan ja nivusseudun ongelmiin. Kivun erotteluun paikallisten limapussintulehdusten, nivelrikon tai lihasperäisten kipujen erottamiseksi esim. selästä tai sisäelimistä heijastuvaan kipuun. Selvitämme miten erityyppisten kipujen alkulähdettä voi etsiä, tunnistaa ja miten hoitaa tarkasti oikealla tavalla oikeasta kohdasta. Setvimme nivusalueen ongelmia uusimpien tutkimusten valossa. Lauantaina iltapäivällä paneudumme alaraajojen, polven ja nilkan tarkempaan tutkimiseen ja fascioiden, lihastoimintaketjujen kautta alaraajakuntoutuksen hyviin hierontatuloksiin. Luennoitsijoina ja tiedon jakajina Naprapaatti Petteri Koski; D.N., Ergo-Selkäklinikka, Kyamk naprapatian koulutusohjelma ja ft, OMT Juha Hiltunen, Ergo-Selkäklinikka, Kyamk naprapatian koulutusohjelma PERJANTAI ILMOITTAUTUMINEN OPINTOPÄIVILLE, MYYNTINÄYTTELY KOULUTETTUJEN HIEROJIEN LIITTO ry:n SYYSKOKOUS LOUNAS + MYYNTINÄYTTELY + ILMOITTAUTUMINEN JATKUU PÄIVIEN AVAUS Puheenjohtaja Martti Lahikainen SHOW TIME ALKAA! ANAMNEESI JA MITÄ SE KERTOO HIEROJALLE. TERVETULOA PETTERI KOSKI! ILTAPÄIVÄKAHVI + MYYNTINÄYTTELY LUENNOT JATKUVAT: OTA KIINNI, TUTKI JA KOKEILE. Kliininen tutkiminen ja anamneesi MYYNTINÄYTTELY, KAUPUNKIIN TUTUSTUMINEN, SHOPPAILUA, ULKOILUA PÄIVÄLLINEN LAUANTAI ILMOITTAUTUMINEN OPINTOPÄIVÄÄN + MYYNTINÄYTTELY AVAUTUU PÄIVÄN ENSIMMÄINEN LUENTO ALKAA Lonkan ja nivusalueen ongelmista kertoo Petteri Koski LOUNAS + MYYNTINÄYTTELY + HUONEIDEN LUOVUTUS LUENNOT JATKUVAT ja mennän kohti alaraajan, polven ja nilkan saloja. Fasciat alaraajakuntoutuksessa. TERVETULOA JUHA HILTUNEN! KAHVI + MYYNTINÄYTTELY VIIMEINEN TIETOHETKI ALKAA: Fasciat alaraajakuntoutuksessa OPINTOPÄIVIEN PÄÄTÖS JA TURVALLISEN KOTIMATKAN TOIVOTUS OPINTO- JA TYÖKYKYPÄIVÄT HIEROJA

27 LUENTOMAKSUT: Paketti A: (lounaat, kahvit ja luennot kaksi päivää): KHL:n jäsenet 163 ei jäsenet 215 opiskelijat/eläkeläiset 129 Paketti B: (lounas, kahvi ja luento joko pe tai la): KHL:n jäsenet 112 ei jäsenet 143 opiskelijat/eläkeläiset 83 Paketti C / vain luennot: KHL:n jäsenet 110 /2 pvää, 70 /1 pvä ei jäsenet 145 /2 pvää, 95 /1 pvä opiskelijat/eläkeläiset 75 /2 pvää, 45 /1 pvä Päivällinen varataan erikseen. Päivällisen hinta on 30. Ilmoittautuminen paikan päällä +10 MAJOITUS: Hotellista on varattu kiintiö opintopäivien osallistujia varten. Kiintiöstä jokainen osallistuja varaa ja maksaa itse huoneensa hotelliin. Varaukset tehdään puhelimitse /yksittäiset huonevaraukset Varausvaiheessa tulee mainita liiton nimi: KHL ry/vantaa. Kiintiö ja tarjoushinta ovat voimassa asti. Tämän jälkeen vapautamme varaamattomat huoneet yleiseen myyntiin. HUONEHINNAT: Kahden hengen huone: 54,50 /hlö/vrk Yhden hengen huone /vrk ILMOITTAUTUMINEN: Kirjalliset ja sitovat ilmoittautumiset oheisella ilmoittautumislomakkeella mennessä: postitse: KHL/opintopäivät, Ruukintie 66, Seinäjoki sähköpostilla: timo.koskenranta@khl.fi MAKSUT: Luentopaketit ja pe päivällinen maksetaan KHL:n tilille: DANSKEBANK FI mennessä. Maksettaessa on käytettävä viitettä PERUUTTAMINEN: Jos osanottaja peruuttaa osallistumisensa myöhemmin kuin 14 vrk ennen opintopäiviä, veloitetaan 70 % maksetusta pakettihinnasta. Huoneet hotellin sääntöjen mukaisesti. TIEDUSTELUT: Timo Koskenranta, MA-PE klo puh Erillistä vahvistusta päiville osallistumisesta ei lähetetä. ILMOITTAUTUMISLOMAKE KEVÄÄN OPINTOPÄIVILLE VANTAALLE NIMI: OSOITE: POSTINUMERO: POSTITOIMIPAIKKA: PUHELIN S-POSTI KHL:n jäsen, kyllä o ei o o Opiskelija, koulu VALITSEN SEURAAVAT VAIHTOEHDOT OPINTOPÄIVILLE: rastita oma(t) vaihtoehtosi LUENNOT: Perjantai ja lauantai o Perjantai o Lauantai o KOKOUS: Osallistun kokoukseen pe o LUENTOMAKSUT PAKETTI A: (Lounaat, kahvit lisukkeineen ja luennot kaksi päivää) KHL:n JÄSENET: 163 o EI JÄSENET: 215 o ELÄKELÄISET JA OPISKELIJAT: 129 o PAKETTI B (Lounas, kahvi lisukkeineen ja luento joko pe tai la) KHL:n JÄSENET: 112 o EI JÄSENET: 143 o ELÄKELÄISET JA OPISKELIJAT: 83 o PAKETTI C (Vain luennot.) KHL:n JÄSENET: 110 /2 päivää o, 70 /1 pvä o EI JÄSENET: 145 /2 päivää o, 95 /1 pvä o ELÄKELÄISET JA OPISKELIJAT: 65 /2 päivää o 45 /1 pvä o Ilmoittautuminen luennoille paikan päällä +10 Päivällinen pe 30 o. ILMOITTAUTUMISEN JA LOPPUSUMMAN ON VASTATTAVA TOISIAAN! Maksan: luennot pvää + valitsemani paketti + (päivällinen) Yhteensä (Muista maksaessasi viite 1012) Itse Muu (yrityksen nimi tai maksajan nimi, jos eri kuin osanottaja) Erityisruokavalio: Allekirjoitus: Nimen selvennys: ILMOITUS ON SITOVA! OPINTO- JA TYÖKYKYPÄIVÄT 2015 HIEROJA

28 tutustumisen arvoista Minna Koskenranta Fascial Stretch Therapy lihaskalvojen venytysterapia Ann Frederick, Chris Frederick Fascial Stretch Therapyn periaatteet kuvaillaan ja selitetään selkeästi. Havainnollinen nelivärikuvitus lisää tekniikan suorittamisen selkeyttä. Kymmenen keskeistä periaatetta ja hoidon suuntaviivat sekä terapeuttinen tavoite selvitetään demonstraatioilla. Ne auttavat ymmärtämään, millä tavoin Fascial Stretch Therapy eroaa muista faskiahoidoista ja venyttelymuodoista. Anatomy Trains-linjat esitetään lyhenteinä jokaisen venytyksen yhteydessä. Olennaiset näyttöön perustuvat tutkimukset on koottu yhteen tekniikoiden luotettavuuden varmistamiseksi. Pohditaan venyttelyyn liittyviä ristiriitaisia näkemyksiä, sitä koskevia väittelyitä ja sitä tukevia ja vastustavia näkemyksiä. Tunnistetaan ne ongelmatilanteet, joihin Fascial Stretch Therapy-hoito useimmiten auttaa. Kuvaillaan asiakkaan tutkimisen yksityiskohtainen prosessi, jonka avulla liikunta-, urheiluvalmennus- tai kuntoutusalan ammattilainen voi arvioida asiakkaan yksilölliset tarpeet ja siten suunnitella sopivan ja tehokkaan hoidon. Ohjeistetaan miten liikunta-, urheiluvalmennus- tai kuntoutusalan ammattilainen voi yhdistää Fascial Stretch Therapy -hoitomenetelmän osaksi omaa vastaanottotoimintaansa. Kirja on tarkoitettu oppi- ja ammattikirjaksi fysioterapeuteille, hierojille, kiropraktikoille, osteopaateille, naprapaateille, jäsenkorjaajille, jalkaterapeuteille, toimintaterapeuteille, lääkäreille, urheiluvalmentajille, liikunnanohjaajille ja -opettajille, personal trainereille, joogaohjaajille, pilatesohjaajille, tanssijoille sekä tanssin opettajille ja ohjaajille. VK-Kustannus Oy Ovh 55 ISBN Ristikon 2/2015 ratkaisu KOKOUSKUTSU Koulutettujen Hierojien Liitto ry:n sääntömääräinen SYYSKOKOUS pidetään pe alkaen klo10.00 Vantaalla. Paikkana Sokos Hotel Vantaa, Hertaksentie 2, Vantaa Kokouksessa käsitellään liiton sääntöjen 10 määräämät asiat. Kaikki liiton jäsenet tervetulleita! HALLITUS Tehoa yritystoimintaan! ILMAINEN OPAS yritysesitteiden ja kotisivujen suunnitteluun. YRITTÄJÄN OMA MAINOSTOIMISTO maijamedia.com/shop PS. Tilatessasi tuotteita, hyödynnä tarjouskoodi: 15%ALENNUS. Alennus voimassa asti. Ole hyvä! 26 HIEROJA

29 Martti Lahikainen Minna Koskenranta Timo Koskenranta Birgitta Laakso Iina Kuusisto-Leppänen YHTEISTYÖ- JÄSENET Marko Leppänen Hallitus 2015 Armi Tasanto Teuvo Kinnunen Martti Lahikainen (puheenjohtaja), Kuntokatu 11, Lappeenranta, puh Marko Leppänen (varapuheenjohtaja) Opiskelinjankatu 37 C 14, Tampere, puh Minna Koskenranta (Hieroja-lehden päätoimittaja), Rauhankatu 4 B 57, Kotka, puh Timo Koskenranta (toiminnanjohtaja), Ruukintie 66, Seinäjoki, puh Iina Kuusisto-Leppänen (lehden toimitussihteeri) Opiskelinjankatu 37 C 14, Tampere, puh Birgitta Laakso Haapasaarentie 49, Sahalahti, puh Armi Tasanto Jurvalankuja 8, Liminka, puh Teuvo Kinnunen Lämmittäjänkatu 4 B, Helsinki, puh Tomi Sirén Isolompakontie 27, Paimio, puh Tomi Sirén SÄHKÖPOSTIT MUOTOA: etunimi.sukunimi@khl.fi URHEILUHIEROJAT RY Puheenjohtaja: Juhani Kärkkäinen Neidonkeidas, Lohja, puh. (019) Sihteeri: Anneli Suhonen-Laakso Kalkkitie 5 D, Lohja, puh. (019) Koulutettujen Hierojien Liitto on perustettu vuonna KHL on epäpoliittinen, ammatillinen, saman alan ammatti-ihmisten yhteistyöjärjestö. Työ- ja virkaehtosopimusasiat eivät kuulu liitolle. LIITON TEHTÄVIÄ Liitto toimii yhdyssiteenä Suomessa toimivien, koulutettujen hierojien välillä ja vahvistaa heidän ammatti-identiteettiään ja imagoaan terveydenhuoltoalan ammattilaisina. Liiton tavoitteena on mm: lisätä ja pitää ajan tasalla hierojien ammattitaitoa ja -tietoa järjestämällä koulutuspäiviä ja luentoja järjestää jäsenilleen mahdollisuus yhteisiin tapahtumiin sekä opiskelun että virkistäytymisen muodossa parantaa hierojien toimintaedellytyksiä olemalla vaikuttaja- ja asiantuntijajärjestö edunvalvonnassa pitää tarvittaessa yhteyttä Opetushallitukseen, Valviraan ja muihin viranomaisiin. ottaa aktiivisesti kantaa hierojan ammattitutkinnon yhdenmukaistamiseen ja näyttökokeen sisältöön MITÄ HYÖTYÄ ON LIITTOON KUULUMISESTA? Saat tarvittaessa neuvontapalvelua lakiasioissa liiton lakimieheltä (ammatinharjoittamista koskevissa asioissa neuvonta on jäsenille maksutonta) Saat Hieroja-lehden neljä kertaa vuodessa. Lehti lähetetään vain jäsenille. Voit osallistua alan koulutustilaisuuksiin jäsenetuhintaan Voit käyttää markkinoinnissasi ja toiminnassasi liiton tunnusta, joka lisää ammattilaisen imagoa ja uskottavuutta Sinulla on mahdollisuus täydennyskoulutusstipendiin Voit osallistua aktiivisesti liiton toimintaan ja vaikuttaa omalta osaltasi alan myönteiseen kehitykseen Voit ostaa liiton jäsentuotteita sekä itsellesi ja halutessasi mainoslahjoiksi Saat virikkeitä ja uusia kollega-ystäviä kautta maan! Voit hakeutua liiton kautta ASLAK- ja TYK-kuntoutuksiin KUKA VOI LIITTYÄ? Varsinaisiksi jäseniksi voivat liittyä hierojan tai kuntohoitajan ammattitutkinnon hyväksytysti suorittaneet, VALVIRA:n terveydenhuollon ammattihenkilöiden rekisteriin merkityt hierojat ja kuntohoitajat. Opiskelijajäseneksi voi liittyä, jos opiskelu tähtää hierojan näyttötutkintoon. Liittymisilmoitukseen tulee liittää kopio opiskelijatodistuksesta. Opiskelija saa kaikki varsinaisen jäsenen edut. Lisäksi opintopäiville voi osallistua edulliseen opiskelijahintaan. ENTÄ KUSTANNUKSET? Liittymismaksu 15 Jäsenmaksu 95 /vuosi Opiskelijajäsenmaksu 40 /opiskelukausi Eläkeläisten jäsenmaksu 25 Kannatusjäsenmaksu 95 henkilöjäseneltä ja 600 kannatusyhdistykseltä. Liitto on jäseniään varten ja yhteydenotot ovat aina tervetulleita. Päivittäisistäkäytännön asioista vastaa toiminnanjohtaja, jonka puhelinaika on ma-pe Muina aikoina voit jättää viestin tai soittopyynnön puhelinvastaajaan. KHL:n toimisto: Ruukintie SEINÄJOKI puh timo.koskenranta@khl.fi Postimerkki Koulutettujen Hierojien Liitto ry, KHL Ruukintie SEINÄJOKI HIEROJA

30 Markkinointiesite koulutetusta hierojasta Takana tyhjä tila, jonne voit liittää yhteystietosi joko tarralla tai leimasimellasi. 10 kpl/paketti 3 paketti Kaikki tuotekuvat nähtävissä hierojien nettisivuilla: LIITTYMISKAAVAKE Sukunimi Etunimet Sotu Osoite Postinro -toimipaikka Puhelin Sähköpostiosoite (jos on) Hierojakoulu Näyttötutkinnon vast.ottaja (koulu) Valmistumisaika (rekisteröintipivä) (Liitä oheen kopio VALVIRA:n rekisteröintitodistuksesta!) OPISKELIJA TÄYTTÄÄ: Opiskelun alkamisajankohta Suunniteltu päättyminen Liitä oheen kopio opiskelijakortista! Päiväys Allekirjoitus NIMEN- JA OSOITTEENMUUTOSKAAVAKE Sukunimi Entinen Etunimet Entinen osoite Entinen postinro -toimipaikka Uusi osoite Uusi postinro -toimipaikka Puhelin 28 HIEROJA TILAAN seuraavia jäsentuotteita Asiakaskortti 100 kpl/pkt á pkt Lahjakortti, kuorella suomen/ruotsin. kiel. 10 kpl/pkt á 6.00 pkt PIKEE-PAIDAT 55 % puuvillaa (sisäpuoli), 45 % polyesteriä (ulkopuoli) 160 g/m2 CoolDry Sävy-sävyyn napit koot S XXL hihassa brodeerattuna khl.fi S, M, L, XL, XXL värit: valk./sin., harm./pun., musta/vihr. á kpl NAISILLE: turkoosi ja limen vihreä, vain koot XS enää jäljellä á kpl (vasemmassa hihassa teksti khl.fi) KHL:n mainostarra ø 15,0 cm á 3.00 kpl KHL:n mainostarra ø 7,5 cm á 2.00 kpl KHL:n kullattu jäsenmerkki ø 1,5 cm á kpl Julisteet A3-kokoa á 2.00 kpl Venytysops, 1-4 kpl 12 /kpl ja > 5 kpl 10 /kpl kpl MARKKINOINTIESITE: Koulutetun hierojan markkinointiesite 10 kpl/paketti 3.00 pkt KOULUTETTUJEN HIEROJIEN AMMATTISORMUS: Hinnat ja tilausehdot erillisessä ilmoituksessa tässä lehdessä (kannen taka/sisäsivu). JOULUINEN LAHJAKORTTI: Lahjakortti 10 kpl/pkt jouluisin kuorin HINTOIHIN LISÄTÄÄN postitus- ja pakkauskulut! Toimitusaika n. kaksi viikkoa. Yrityksen nimi: Tilaajan nimi: Osoite: 9.00 pkt Postinro: -toimipaikka Puhelin: TILAUKSET OSOITTEELLA: Koulutettujen Hierojien Liitto, Ruukintie 66, SEINÄJOKI tai timo.koskenranta@khl.fi Muista ilmoittaa tilauksessa myös tilaajan/yrityksen nimi, osoitetiedot ja puh.nro!