Jätteet hallintaan leikkipuistoissa

Transkriptio

1 Helsingin kaupungin sosiaalivirasto. Selvityksiä 2005:10 Jätteet hallintaan leikkipuistoissa Minna Lintinen ja Sonja Pekkola (toim.)

2 HELSINGIN KAUPUNKI SOSIAALIVIRASTO HELSINGFORS STAD SOCIALVERKET Tekijä(t) - Författare - Author(s) Lintinen Minna, raportin toimitus Sonja Pekkola Julkaisun nimi Publikationens titel Title of the Publication Jätteet hallintaan leikkipuistoissa Julkaisija Utgivare Publisher Helsingin kaupungin sosiaalivirasto Sarja - Serie Series Helsingin kaupungin sosiaalivirasto. Selvityksiä ISSN/Sosv Tiivistelmä - Referat - Abstract CITY OF HELSINKI SOCIAL SERVICES DEPARTMENT ISBN/Sosv Julkaisuaika - Publikationsdatum Published 2005 KUVAILULEHTI PRESENTATIONSBLAD PRESENTATION Sivumäärä, liitteet - Sidoantal, bilagor Pages, appendixes 16 s. Osanumero - Del nummer Part number 2005:10 Kieli - Språk - Language suomi Kesällä 2005 kolmekymmentäneljä Helsingin leikkipuistoa osallistui Jätteet hallintaan projektiin. Tavoitteena oli vähentää kaatopaikalle kulkeutuvan jätteen määrää lisäämällä kompostointia ja lajittelua leikkipuistoissa. Toukokuussa kartoitettiin lajittelun ja kompostoinnin tilanne leikkipuistoissa. Projektin kuluessa laadittiin yleinen jätteiden hallintasuunnitelma, jonka pohjalta leikkipuistot tekivät omat suunnitelmansa lajittelusta ja keräyksen järjestämisestä. Seurauksena oli, että jätteiden lajittelu tehostui leikkipuistoissa huomattavasti. Esimerkiksi metallin keräys oli järjestetty aluksi kymmenessä leikkipuistossa, mutta projektin päätyttyä se oli järjestetty lähes kolmessakymmenessä puistossa. Kompostoinnin aloitti projektin innoittamana seitsemän leikkipuistoa. Projektin suunnittelusta ja toteutuksesta vastasi projektityöntekijä Minna Lintinen Helsingin kaupungin ympäristökeskuksesta doc Avainsanat - Nyckelord - Key words kompostointi; kierrätys; jätehuolto; leikkipuistot Hinta Pris Price Julkaisun myynti ja jakelu: Sosiaali- ja terveydenhuollon tietopalvelu PL 7010, HELSINGIN KAUPUNKI Puhelin: Telekopio: Sähköposti:sosv.kirjasto@hel.fi Tiimiposti: Sosv Kirjasto Hki/Sosv Julkaisumuoto Publikationsform Publishing form Distribution och försäljning: Social- och hälsovårdens informationstjänst PB 7010, HELSINGFORS STAD Telefon: Telefax: E-post: sosv.kirjasto@hel.fi Teampost: Sosv Kirjasto Hki/Sosv Distribution and sales: Social and Health Care Information Services PB 7010, Helsingin kaupunki Telephone: Telefax: sosv.kirjasto@hel.fi Teampost: Sosv Kirjasto Hki/Sosv

3 JÄTTEET HALLINTAAN -PROJEKTI Kesällä 2005 toteutettu projekti jätteiden lajittelun ja kompostoinnin edistämiseksi Helsingin kaupungin leikkipuistoissa. Sisällysluettelo 1. Esipuhe Johdanto Tavoitteet Toimintasuunnitelma Tulokset Johtopäätökset Seuranta Liitteet Liite 1 Jätteet hallintaan projektiin osallistuneet leikkipuistot Liite 2 Lajittelutilanne alkuvaiheessa toukokuussa 2005 Liite 3 Lajittelutilanne loppuvaiheessa heinäkuussa 2005 Liite 4 Lajittelutilanne leikkipuistoissa projektin alussa ja lopussa 2005 Liite 5 Tiedote leikkipuistojen henkilökunnalle Liite 6 Tiedote leikkipuistoille jätehuollosta kesäruokailun aikaan Liite 7 Leikkipuistoihin heinäkuussa 2005 toimitettu tietopaketti Liite 8 Malli jätteiden käsittelyn toteutussuunnitelmalle

4 1 1. Esipuhe Tämän projektin tarpeellisuus oli jo mielessäni hakiessani projektikoulutukseeni liittyvää työssäoppimispaikkaa Helsingin kaupungin ympäristökeskuksesta huhtikuussa Viimeiset kaksi vuotta leikkipuistossa lasteni kanssa viettäneenä olin huomioinut tarpeen jätteiden lajittelun tehostamiselle, eikä se selvitysten mukaan koskenut vain omaa leikkipuistoamme. Ympäristönsuojelupäällikkö Camilla v. Bonsdorff tarttui lajittelun ja kompostoinnin edistämisajatukseen kiinni ja sai yhteistyöhön mukaan sosiaaliviraston ympäristöasiantuntija Sonja Pekkolan. Kolmen hengen yhteistyöryhmä aloitti toimintansa huhtikuussa Projekti toteutettiin välisenä aikana. Tavoitteena oli tehostaa leikkipuistojen jätteiden käsittelyä. Projektissa saavutettiin asetetut tavoitteet ja projekti sai kentältä myönteistä palautetta ympäristökeskuksen jalkautumisesta sekä monille niin tärkeästä taustatuesta. Muita projektiin osallistuneita sidosryhmiä olivat sosiaaliviraston työtoimiston kompostointihuoltoryhmä, leikkipuistojen työntekijät, leikkipuistojen asiakkaat ja koululaiset sekä pääkaupunkiseudun Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy. Allekirjoittaneella oli mielenkiintoista ja hauskaa tutustua puoleen kaupunkimme leikkipuistoista, ja toiveena on, että menestyksen siivittämänä projekti laajennettaisiin koskemaan myös jäljelle jääneitä leikkipuistoja. 2. Johdanto Projektin visiona oli kaatopaikalle päätyvän sekajätteen väheneminen leikkipuistojen osalta sekä yleisen ympäristötietoisuuden ja vastuun lisääntyminen leikkipuistoja käyttävien koululaisten ja perheiden keskuudessa. Helsingin kaupungin ympäristökeskus on aiempina vuosina panostanut lajittelun ja kompostoinnin edistämiseen kompostointikampanjoissaan, ja nyt kun yhteistyökumppaniksi saatiin sosiaaliviraston ympäristöasiantuntija, oli luontevaa edistää lajittelua sosiaaliviraston lapsia ja ympäristökasvatusta yhdistävällä alueella, leikkipuistoissa. Päiväkoteihin vastaavia kampanjoita on jo suunnattu ja on tärkeää, että lapsia yritetään tavoitella päiväkotien ja koulujen lisäksi myös leikkipuistojen kautta. Näin on mahdollista tavoittaa ne koululaiset, joita päiväkotien tai koulujen ympäristökasvatustoimet eivät ole tavoittaneet ja joille leikkipuisto saattaisi olla otollisin paikka oppia uutta ympäristöasioista. 3. Tavoitteet Tavoitteena oli, että mahdollisimman monessa leikkipuistossa aloitetaan innostuneina ja motivoituneina jätteiden lajittelu ja kompostointi. Idea toteutettiin laatimalla yleinen jätteiden hallintasuunnitelma (Liite 8) ja sen pohjalta leikkipuistokohtaiset käytännön toteutussuunnitelmat jätteiden käsittelylle. Suunnitelmat sisälsivät käytännössä eri jätejakeiden lajittelun ja toimittamisen sopiviin kierrätyskohteisiin. Tämän lisäksi leikkipuistoissa pohdittiin koululaisten ja perheiden huomioonottamista lajittelussa, henkilökun-

5 2 nan sitoutumista lajitteluun, leikkipuiston omia ympäristökasvatuksen tavoitteita ja toimia sekä jätteen synnyn vähentämistoimenpiteitä. Määrällisinä tavoitteina oli 1) saada 3 leikkipuistoa aloittamaan kompostointi 2) saada 90 % leikkipuistoista tehostamaan jätteiden lajittelua. Välillisenä tavoitteena (piilotavoitteena) oli jätteiden lajittelun siirtyminen leikkipuistojen toiminnan kautta vähitellen myös leikkipuistojen asiakasperheiden arkiseksi tavaksi sekä iltapäivätoiminnassa olevien koululaisten perheiden tavaksi (ympäristökasvatuksellinen näkökulma). Leikkipuistojen henkilökunnalle kerrottiin monipuolisesti biojätteen lajittelun hyödyistä. Ohjaajia kannustettiin aloittamaan biojätteiden lajittelu ja niitä, joilla se jo toimi, kannustettiin aloittamaan kompostointi. Henkilökunnalle kerrottiin biojätteen erittelyn vähentävän kaatopaikoilla syntyvien kasvihuonekaasujen määriä. Erityisesti korostettiin voimakkaan kasvihuonekaasun, metaanin vähentämistarvetta, sillä jokainen voi omilla lajittelutoimillaan vaikuttaa kasvihuoneilmiön vähentämiseen. Toisena seikkana korostettiin sekajätteen joukossa olevan biojätteen rottia houkuttelevaa vaikutusta. Joissakin leikkipuistoissa rottia on ollut harmiksi saakka ja biojätteen keräys omaan jäteastiaansa vähentänee rottien esiintymistä selvästi. Leikkipuistoja kannustettiin tehostamaan myös muiden jätelajikkeiden lajittelua sekä miettimään keinoja jätteiden synnyn vähentämiseksi. Kompostoinnilla sekä paperin- ja kartonginkeräyksellä voidaan pienentää sekajätteen määrää, mikä on taloudellisestikin järkevää. Näin myös kaatopaikalle joutuvan biohajoavan jätteen määrää saadaan oleellisesti vähennettyä. 4. Toimintasuunnitelma Jätteet hallintaan projektia suunniteltiin kolmen yhteistyötahon kesken parin viikon ajan. Projektisuunnitelman tullessa hyväksytyksi projekti käynnistyi leikkipuistoihin sekä johtaville leikkipuisto-ohjaajille lähetettävillä tiedotteilla (Liite 5). Projekti rajattiin koskemaan niitä 34 leikkipuistoa, jotka olivat koko kesän auki (Liite 1). Ennen kentälle lähtöä käytiin tutustumassa muutamiin leikkipuistoihin, joissa oli toimiva kompostointikäytäntö. Näissä leikkipuistoissa muuhunkin lajitteluun oli kiinnitetty huomiota, ja näitä hyviä käytäntöjä pyrittiin hyödyntämään levittämällä niitä projektin kuluessa myös muihin puistoihin. Alkuselvitysten aikana tehtiin ensimmäinen leikkipuistokierros toukokuussa 2005, jonka tarkoituksena oli kartoittaa leikkipuistojen lajittelutilanteita sekä yleisiä lajittelumielipiteitä (Liite 2). Kierroksen tavoitteena oli myös luoda myönteistä pohjaa lajittelun tehostamiselle erityisesti niissä puistoissa, joissa ei vielä lajiteltu ollenkaan. Ilmapiiri leikkipuistoissa oli pääsääntöisesti myönteinen ja joissakin jopa kiiteltiin ympäristökeskuksen jalkautumista ja taustatukea lajittelun aloittamiselle tai tehostamiselle. Projektin tarkoitusta ja tavoitteita käytiin esittelemässä johtavien leikkipuisto-ohjaajien kokouksessa 7.6. Kokouksessa syntyi myönteinen ilmapiiri lajittelun tehostamiselle se-

6 3 kä kompostorien hankinnalle. Kokouksen ansiosta johtavat leikkipuisto-ohjaajat tulivat tietoisiksi asiasta, mikä suuresti helpotti projektin etenemistä. Leikkipuistojen henkilökuntaa pyydettiin miettimään lajittelun tehostamistoimenpiteitä ja heille annettiin runsaasti aikaa (1,5-2 kk) omien alustavien jätteiden käsittelyn toteutussuunnitelmiensa raakaversioiden tekoon. Samanaikaisesti heille selviteltiin paperinkeräyksen aloittamismahdollisuuksia sekä kompostorivaihtoehtoja, joista suositeltiin muutamia valittavaksi sosiaaliviraston ympäristöasiantuntija Sonja Pekkolan elokuussa suoritettavaan kilpailutukseen. Leikkipuistoille myös kerrottiin avoimesti, että projekti nojaa vapaaehtoisuuteen ja ohjaajien mielipiteet otetaan huomioon lajittelun tehostamissuunnittelussa. Leikkipuistojen henkilökunnan työn helpottamiseksi, nopeuttamiseksi ja hyvien käytäntöjen levittämiseksi leikkipuistoihin jaettiin sähköpostitse jätteiden käsittelyn toteutussuunnitelman raamit (Liite 8). Niiden pohjalta suurimpaan osaan leikkipuistoista (27/34) saatiin luotua omat leikkipuistokohtaiset jätteiden käsittelyn toteutussuunnitelmat. Kesälomien takia kaikki leikkipuisto-ohjaajat eivät saaneet valmiiksi suunnitelmiaan, mutta näissäkin puistoissa asiaan suhtauduttiin myönteisesti ja suunnitelmien tekemistä aiottiin jatkaa syksyllä kaikkien vakituisten työntekijöiden palattua lomilta. Heinäkuussa 2005 suoritetun toisen leikkipuistokierroksen yhtenä tarkoituksena oli kannustaa kaikkia puistoja tekemään suunnitelmat valmiiksi (mikä tuottikin tulosta) ja toisena tehtävänä oli toimittaa leikkipuistoihin Tietopaketti, joka oli koottu sosiaaliviraston, ympäristökeskuksen ja leikkipuistojen ehdotuksista (Liite 7). Sosiaaliviraston ympäristöasiantuntija Sonja Pekkola hoitaa kompostorien kilpailuttamisen ja tilauksen elokuussa lomilta palattuaan ja hän toimii siitä lähtien myös projektin yhteyshenkilönä. Kohteena oleville leikkipuistoille on myös ilmoitettu, että Sonja Pekkola pyytää kunkin toimintavuoden lopussa leikkipuistoilta tilannekatsaukset ympäristöasioista, jotta pystytään arvioimaan ja seuraamaan projektin tavoitteiden toteutumista pidemmällä aikavälillä. 5. Tulokset Jätteet hallintaan projektissa saavutettiin tavoitteet ja onnistuttiin tehostamaan leikkipuistojen jätteiden lajittelua (Liite 3). Tavoitteena oli saada kolmeen leikkipuistoon kompostorit. Jo projektin aikana käynnistyi kompostointi kahdessa leikkipuistossa. Toisessa puistossa otettiin uudelleen käyttöön aiemmin käytössä ollut kompostori. Toiseen puistoon palautettiin vanha ja korjattu kompostori sosiaaliviraston työtoimiston kompostointihuoltoryhmän toimesta. Leikkipuistokohtaisten jätteiden käsittelyn toteutussuunnitelmien mukaan uusia kompostoivia leikkipuistoja tulee olemaan näiden kahden puiston lisäksi kahdeksan. Yhteensä siis kymmenen leikkipuistoa on aloittanut tai aloittamassa kompostointia projektin kannustamana. Tämän lisäksi viidessä leikkipuistossa harkitaan vielä vakavasti kompostorin hankintaa. Leikkipuistokohtaisten jätteiden käsittelyn toteutussuunnitelmien mukaan jokainen kohteena oleva leikkipuisto on pystynyt tehostamaan jätteiden lajittelua, jolloin myös toinen tavoite (90 % leikkipuistoista tehostanut lajittelua) on toteutunut. Osallistuminen YTV:n

7 4 järjestämään biojätteen keräykseen lisääntyi yhdellä leikkipuistolla, lasin kymmenellä, paperin kolmellatoista, kartongin viidellä, metallin kymmenellä ja ongelmajätteen kahdellakymmenellä (Liite 4). 27 leikkipuistoon saatiin tehtyä jätteiden käsittelyn toteutussuunnitelmat. Seitsemässä puistossa niitä ei ehditty tehdä tai toimittaa ajoissa, mutta useimmat kuitenkin halusivat palata asiaan syksyllä lomien loputtua ja vakituisen henkilökunnan ollessa koossa. Projektin seurantavaihe kertonee myöhemmin tuloksen tämän tilanteen osalta. 6. Johtopäätökset Jo projektin aikana, mutta varsinkin loppuaikoina, kävi selvästi ilmi, että leikkipuistoissa on valtavasti innostunutta potentiaalia ympäristömyönteiseen ajatteluun sekä lasten huomioon ottamiseen ympäristökasvatuksellisesta näkökulmasta. Projektin kohteena olevissa leikkipuistoissa oli muutamia ympäristöhelmiä ja projektin ehkä tärkein huomio oli se, että hyvien käytäntöjen levitessä henkilökunnan mukana puistoista toisiin, on muillakin leikkipuistoilla kykyä ja halukkuutta kehittää oman leikkipuistonsa toimintaa ympäristöystävällisempään suuntaan. Projektin rajaus oli siinä mielessä onnistunut, että leikkipuistossa oli aina henkilökuntaa, kun sinne otettiin yhteys. Hankaluutena oli kuitenkin kesälomien vaikutus henkilökunnan vaihtuvuuteen. Vaikka jätteiden käsittelyn toteutussuunnitelmien tekemiselle oli runsaasti aikaa, eivät kaikkien puistojen ohjaajat ehtineet paneutua niihin syvällisesti lomien jakaessa henkilökuntaa puistoista toisiin. Henkilökunta suhtautui kuitenkin kärsivällisesti projektisihteerin pyyntöihin kaiken kiireensä keskellä. Jos Jätteet hallintaan projektia halutaan laajentaa rajauksen ulkopuolelle jääviin 35 leikkipuistoon, on suositeltavaa, että hanke toteutetaan muulloin kuin kesäaikaan. Syksy olisi sikäli hyvä aika, että silloin vakituinen henkilökunta on varmimmin paikalla, ja silloin kehittämisajatuksia ja ehdotuksia voidaan miettiä kevätkautta silmällä pitäen. Suurin esille noussut jätehuolto-ongelma kohdistui leikkipuistojen kesäruokailuun. Koska ruuat suurimmassa määrin ovat keittoja, on yli jäävän ruuan hävittäminen lähes kaikille erittäin hankalaa. Sadepäivinä keittoa voi jäädä litrakaupalla ja keitosta on liemi sihdattava erilleen. Lientä ei saa laittaa kompostiin, YTV:n biojäteastiaan eikä pussissa (jossa se on tullutkin) YTV:n sekajäteastiaan. YTV:n neuvojen mukaan liemi tulee laittaa kannelliseen astiaan ja sitten sekajäteastiaan. Leikkipuistoissa tilanne nähdään hyvin ristiriitaisena, kun samalla tulee tietoa biojätteen haitallisista vaikutuksista kaatopaikoilla, eikä leikkipuistoista välttämättä edes löydy riittävästi kannellisia astioita kesäruokailun tarpeeseen. Sosiaaliviraston ympäristöasiantuntija Sonja Pekkola on heinäkuussa 2005 lähettänyt asiasta tiedotteen leikkipuistoille (Liite 6). Leikkipuistojen ohjaajat ovatkin toivoneet yhteisestä suusta, että ruoka pitäisi saada palauttaa kattilassa ruuan toimittajan käsiteltäväksi tai, että kesäruuat muutettaisiin keitoista kiinteisiin ruokiin, jolloin ongelmaa ei syntyisi.

8 5 Projektin alussa luotu projektisuunnitelma piti hyvin. Eri toimintoja varten oli varattu riittävästi aikaa ja toisaalta suunnitelmassa oli joustovaraa pienille muutoksille. Jälkikäteen olisi ollut leikkipuistoille kätevämpää, jos ensimmäisellä leikkipuistokierroksella olisi jo ollut valmiina jaettavaksi raamit jätteiden käsittelyn toteutussuunnitelmille. Tällöin leikkipuistot olisivat ehkä päässeet ripeämmin suunnittelemaan ja ideoimaan omia jätesuunnitelmiaan, eikä projektin loppuvaiheessa olisi tarvinnut kiirehtiä. 7. Seuranta Projektin vaikuttavuuden varmistamiseksi leikkipuistoja pyydetään kunkin toimintavuoden päätteeksi antamaan lyhyt ympäristötilannekatsaus sosiaaliviraston ympäristöasiantuntija Sonja Pekkolalle. Tällä pyritään siihen, että jätteiden käsittelyn tehostaminen säilyisi projektin päättymisenkin jälkeen leikkipuistoissa ja jottei se ohjaajien vaihtuessa häviäisi, vaan pysyisi talon tapana. Toivottavasti nyt laaditut leikkipuistokohtaiset jätteiden käsittelyn toteutussuunnitelmat auttavat tässä asiassa. Sosiaaliviraston ympäristöasiantuntija Sonja Pekkola pitää myös vuosittain yhteyttä työtoimiston kompostointihuoltoryhmään. Sonja Pekkolan yhteystiedot: PL 7014, p tai , 8. Liitteet Liite 1 Jätteet hallintaan projektiin osallistuneet leikkipuistot Liite 2 Lajittelutilanne alkuvaiheessa toukokuussa 2005 Liite 3 Lajittelutilanne loppuvaiheessa heinäkuussa 2005 Liite 4 Lajittelutilanne leikkipuistoissa projektin alussa ja lopussa 2005 Liite 5 Tiedote leikkipuistojen henkilökunnalle Liite 6 Tiedote leikkipuistoille jätehuollosta kesäruokailun aikaan Liite 7 Leikkipuistoihin heinäkuussa 2005 toimitettu tietopaketti Liite 8 Malli jätteiden käsittelyn toteutussuunnitelmalle

9 6 Liite 1 Jätteet hallintaan projektiin osallistuneet leikkipuistot 1. Asukaspuisto Intia Intiankatu Asukaspuisto Lehdokki Pakkamestarinkatu Leikkipuisto Lahnalahti Lauttasaarenkatu Leikkipuisto Taivallahti Pohjoinen Hesperiankatu Leikkipuisto Kannelmäki Vanhaistenpuisto Leikkipuisto Laurinniitty Laurinniityntie Leikkipuisto Munkki Munkkiniemen puistotien pääty Leikkipuisto Nuoli Nuolitien kenttä Leikkipuisto Viiri Herukkakuja Leikkipuisto Piika Arentikuja Leikkipuisto Rantapuisto Vesikuja Leikkipuisto Filpus Filpuksenpolku Asukaspuisto Etupelto Etupellontie Leikkipuisto Jakomäki Jakomäenkujan jatke Leikkipuisto Kurranummi Kotinummentie Leikkipuisto Linnunrata Linnunradantie Leikkipuisto Maasälpä Maasälväntie Leikkipuisto Maunula Metsäpurontie Leikkipuisto Mäkitorppa Mäkitorpantie Leikkipuisto Salpausselkä Salpausseläntie Leikkipuisto Soihtu Ylipalontie Leikkipuisto Tervapääsky Tervapääskynpolku Leikkipuisto Unikko Unikkotie Leikkipuisto Herttoniemi Karhutie Leikkipuisto Hilleri Hillerikuja Leikkipuisto Kiikku Kaarenjalka 10 (vastapäätä) Asukaspuisto Lampi Lampipolku-Lettopolku Leikkipuisto Lohikäärmepuisto Satamasaarentie Asukaspuisto Luosto Mellunmäentie-Pyhätunturintie Leikkipuisto Mustakivi Vedenottamontie Leikkipuisto Myllynsiipi Yläkivenrinne 6 (takana) Leikkipuisto Rudolf Rudolfintie Leikkipuisto Rusthollari Rusthollarintie Leikkipuisto Tuorinniemi Agnetankuja

10 Liite 2 Lajittelutilanne toukokuussa 2005 Leikkipuistot Seka Lasi Paperi Kartonki Metalli Ongelma Bio Kompostori Kompostointi kiinnostaa Työtoimisto Tehostaminen Osoite Puhelinnumero Leikkipuisto Piika Arentikuja Leikkipuisto Nuoli Nuolitien kenttä Leikkipuisto Laurinniitty Laurinniityntie Leikkipuisto Kannelmäki 1 1 Vanhaistenpuisto Leikkipuisto Hilleri Hillerikuja Leikkipuisto Tuorinniemi Agnetankuja Leikkipuisto Herttoniemi Karhutie Leikkipuisto Rudolf Rudolfintie Leikkipuisto Lohikäärmepuisto Satamasaarentie Asukaspuisto Luosto Mellunmäentie-Pyhätunturintie Leikkipuisto Mustakivi Vedenottamontie Leikkipuisto Myllynsiipi Yläkivenrinne 6 (takana) Leikkipuisto Rusthollari 1 1 Rusthollarintie Asukaspuisto Lampi Lampipolku-Lettopolku Leikkipuisto Maasälpä Maasälväntie Leikkipuisto Jakomäki Jakomäenkujan jatke Leikkipuisto Salpausselkä Salpausseläntie Leikkipuisto Kiikku Kaarenjalka 10 (vastapäätä) Leikkipuisto Filpus Filpuksenpolku Leikkipuisto Kurranummi Kotinummentie Leikkipuisto Linnunrata Linnunradantie Leikkipuisto Tervapääsky Tervapääskynpolku Leikkipuisto Unikko Unikkotie Leikkipuisto Rantapuisto Vesikuja Leikkipuisto Viiri Herukkakuja Munkkiniemen puistotien pääty Leikkipuisto Munkki Leikkipuisto Taivallahti Pohjoinen Hesperiankatu Leikkipuisto Lahnalahti Lauttasaarenkatu Asukaspuisto Intia Intiankatu Asukaspuisto Etupelto Etupellontie Leikkipuisto Mäkitorppa Mäkitorpantie Leikkipuisto Soihtu Ylipalontie Perhepuisto Lehdokki Pakkamestarinkatu Leikkipuisto Maunula Metsäpurontie yhteensä

11 Liite 3 Lajittelutilanne heinäkuussa 2005 Leikkipuistot SekaLasi Paperi KartonkiMetalliOngelmajäteBiojätekeräysKompostoriHankitaan uusi kompostori Kompostori harkinnassaoma suunnitelmatyötoimistotehostaminen Piika Nuoli Laurinniitty Kannelmäki Hilleri Tuorinniemi Herttoniemi Rudolf Lohikäärmepuisto Luosto Mustakivi Myllynsiipi Rusthollari Lampi Maasälpä Jakomäki Salpausselkä Kiikku Filpus Kurranummi Linnunrata Tervapääsky Unikko Rantapuisto Viiri Munkki Taivallahti Lahnalahti Intia Etupelto Mäkitorppa Soihtu Lehdokki Maunula yhteensä

12 Liite Lajittelutilanne leikkipuistoissa projektin alussa ja lopussa lajittelutilanne 5/05 lajittelutilanne 7/05 Kartonki Metalli Ongelmajäte Biojätteen keräys Kompostori Kompostointi kiinnostaa Hankitaan uusi kompostori Kompostori harkinnassa Paperi Lasi Sekajäte Leikkipuistojen lukumäärä

13 Liite 5 Helsingin kaupunki Sosiaalivirasto Tiedote ja kysely Leikkipuistojen henkilökunta Asia: Jätteet hallintaan projekti Leikkipuistoille tarkoitettu Jätteet hallintaan projekti on alkamassa. Pienimuotoisen projektin tavoitteena on kannustaa mahdollisimman moni leikkipuistoista lajittelemaan jätteensä ja aloittamaan eloperäisen, eli biojätteen kompostointi. Projekti toteutetaan toukoheinäkuussa Projekti kattaa ne 34 leikkipuistoa, jotka ovat kesän auki. Tarkoitus on luoda käytännöllisesti toteutettavat leikkipuistokohtaiset jätteiden käsittelyn toteutussuunnitelmat, jotka keskittyvät lajitteluun ja biojätteen kompostointiin. Huomioon otetaan leikkipuistojen lähtökohdat ja työntekijöiden mielipiteet. Tämänhetkisen tiedon mukaan yhteensä yhdeksässä kohteena olevassa leikkipuistossa on kompostori käytössä. Välillisenä tavoitteena on jätteiden lajittelun siirtyminen leikkipuistojen toiminnan kautta vähitellen myös leikkipuistojen asiakasperheiden arkiseksi tavaksi sekä iltapäivätoiminnassa olevien koululaisten perheiden tavaksi (ympäristökasvatuksellinen näkökulma). Hanketta toteuttaa allekirjoittanut projektisihteeri Minna Lintinen Helsingin ympäristökeskuksesta ja hanketta ohjaavat Sosiaaliviraston ympäristöasiantuntija Sonja Pekkola sekä Ympäristökeskuksesta ympäristönsuojelupäällikkö Camilla v. Bonsdorff. Hanke tukee molempien hallintokuntien tavoitetta ympäristöasioiden huomioon ottamisessa. Tämän kirjeen saatuanne, toivoisimme Teidän vastaavan sähköpostitse Minna Lintiselle (minna.lintinen@hel.fi) seuraaviin kysymyksiin: Miten jätteiden lajittelu on järjestetty leikkipuistossanne? Onko leikkipuistossanne toimivaa kompostointikäytäntöä? Jos on, niin kuka tai mikä taho sitä hoitaa? Hanke alkaa toukokuussa projektisihteeri Minna Lintisen leikkipuistokierroksella. Yhteyttä voi ottaa allekirjoittaneisiin hankkeen missä vaiheessa tahansa. Ystävällisin terveisin Sonja Pekkola Minna Lintinen sonja.pekkola@hel.fi minna.lintinen@hel.fi p. (09) tai p. (09) tai Sosiaalivirasto Ympäristökeskus Jakelu: Johtavat leikkipuisto-ohjaajat Päivähoitoalueiden johtaja

14 Liite 6 Sosiaalivirasto TIEDOTE LEIKKIPUISTOILLE Strategia- ja viestintäpalvelut Ympäristöasiantuntija Sonja Pekkola JÄTEHUOLTO LEIKKIPUISTOISSA KESÄRUOKAILUN AIKAAN Keitoista jäävä liemi Liemi ja nesteet pitää siivilöidä pois ennen sekajätteeseen, biojäteastiaan tai kompostiin laittamista. Vinkkejä käsittelyyn: 1) Leikkaa keittopussin kulmaan reikä ja ilmareikä toiseen päähän ja valuta nesteet reiästä nesteenkestävään astiaan, kuten mehukanisteriin tai 5 l rahka- tms ämpäriin, johon on saatavilla kansi. Laita liemi huolellisesti suljetussa astiassa sekajäteastiaan. Pussiin jääneet palaset voi laittaa biojätteeseen tai kompostiin ja muovipussin sekajätteeseen. 2) Siivilöi liemi isolla siivilällä tai ämpäristä tehdyllä siivilällä toiseen ämpäriin. (10 l ämpäriin voi tehdä pohjaan reikiä esim. naulalla sisältä ulospäin). Jäljelle jääneet palaset voi sitten laittaa biojätteeseen tai kompostiin. 3) Mikäli puistossanne on vain sekajätteen keräys, ylijääneen keiton voi pakata suoraan ämpäriin tai kanisteriin tai muuhun suljettavaan astiaan ja laittaa jäteastiaan. (ei muovipussiin) Liemiä tai ruokaöljyjä ei saa valuttaa viemäriin tai wc-pönttöön tukkeutumisvaaran takia. Muovipussit, joissa on nestettä aiheuttavat haittoja jätteenkuljetuksessa. Biojätteet olisi hyvä pakata keräysastian likaantumisen estämiseksi sanomalehdestä tehtyyn tai muuhun paperipussiin tai Bioska-pussiin. Kompostiin ei saa laittaa suuria määriä paperia, vaan valutetut ruuantähteet kaadetaan suoraan kompostiin ja päälle ripotellaan seosainetta noin kolmasosa jätteen määrästä. Kompostiin ei saa laittaa esim. Bioska-pusseja, koska ne eivät ehdi hajota pienessä kompostorissa. Mikäli kompostinne seosaine on loppunut, voitte tilata uutta kompostihuoltoryhmältä p Lisätiedot esim. biojätekeräyksen järjestämisestä, kompostoinnista tai jätehuollosta yleensä Sonja Pekkola, p tai tai sonja.pekkola@hel.fi

15 Liite 7 Leikkipuistoihin heinäkuussa 2005 toimitettu tietopaketti: Sosiaaliviraston Vihreä kirja (Sonja Pekkola 2002) Harakan luontokeskuksen yleisesite Harakan luontokeskuksen vuoden 2005 tapahtumat Suomen luonto- ja ympäristökoulut esite 2005 Viikin luonnonsuojelualueen kartta 2005 Kompostinhoitajan opas kompostoiviin ja kompostoinnin aloittaviin leikkipuistoihin Päivähoidon jäteopas muihin leikkipuistoihin Lajitteluoppaita tai tarroja Malli jätteiden käsittelyn toteutussuunnitelmasta Leikkipuistokohtaiset jätteiden käsittelyn toteutussuunnitelmat Lisäksi kompostoiviin ja kompostoinnin aloittaviin leikkipuistoihin toimitetaan huoneentaulu lajittelun ja kompostoinnin laajemmista merkityksistä syksyllä 2005.

16 Liite 8 Malli leikkipuiston jätteiden käsittelyn toteutussuunnitelmasta

17 1. Näillä toimenpiteillä tehostamme jätteiden lajittelua leikkipuistossamme Sekajäte: Leikkipuistossamme on tehostettu lajittelua ja sekajätteen määrää on saatu vähennettyä. Sekajätteen hakukertoja on pystytty harventamaan 2 krt / kk, kun se ennen oli 4 krt / kk. Biojäte: Leikkipuistoomme hankitaan kompostori ja tuottamamme biojäte kompostoidaan paikan päällä. Lasi: Kaikki leikkipuistossamme kertyvä lasitavara kerätään ja mahdollisuuksien mukaan se käytetään askarteluun. Loput viedään lasinkeräykseen 1-2 krt / kk. Paperi: Leikkipuistoomme on järjestetty sekapaperinkeräys ja paperi haetaan sopimuksen mukaan1 krt / kk. Metalli: Metallijätettä syntyy vähän ja se kerätään ja viedään metallinkeräykseen 1-2 krt / kk. Kartonki: Kartonkijätettä leikkipuistossamme syntyy vähän. Se mitä ei käytetä askarteluun, viedään kartonkikeräykseen 1-2 krt / kk. Maitotölkit: Leikkipuistossamme pyritään käyttämään kartonkitölkit askartelussa, mutta jäljelle jäävät viedään tölkki- tai kartonkikeräykseen 1-2 krt / kk. Ongelmajäte: Ongelmajätettä syntyy hyvin vähän ja se viedään ongelmajätekeräykseen 1 krt / kk.

18 2. Koululaisten ja perheiden huomioonottaminen lajittelussa *Leikkipuistomme käyttäjille (koululaiset ja perheet) on tiedotettu leikkipuiston tehostuneesta jätteiden lajittelusta. *Käyttäjiä on keskusteluin ja tiedottein kannustettu osallistumaan lajitteluun leikkipuistossamme. *Olemme osoittaneet käyttäjille leikkipuistomme lajittelupisteet. *Leikkipuistomme seinälle on ripustettu huoneentaulu, johon on kirjattu lajittelun ja kompostoinnin laajemmat merkitykset. 3. Henkilökunta on sitoutunut leikkipuistossamme lajitteluun *Leikkipuistoomme on nimetty vastuuhenkilö, jonka johdolla on aloitettu käytännön suunnittelu ja työ lajittelun tehostamiseksi. *Leikkipuistossamme jätteiden hallinta halutaan saada pysymään talon tapana, ettei se työntekijöiden vaihtuessa häviä. *Leikkipuistomme koko nykyinen henkilökunta on perehdytetty ja motivoitu jätteiden lajitteluun. *Jätehuoltoasiat olemme koonneet omana osionaan perehdytyskansioon, joka annetaan luettavaksi kaikille uusille työntekijöille taloon tullessa. *Jätteiden lajittelun helpottamiseksi olemme laittaneet keräyslaatikoihin lajitteluohjeet. *Leikkipuistomme seinälle on ripustettu huoneentaulu, johon on kirjattu lajittelun ja kompostoinnin laajemmat merkitykset.

19 4. Leikkipuistomme omat ympäristökasvatuksen toimet ja tavoitteet *Leikkipuistomme lapset halutaan ottaa mukaan jätteiden lajitteluun konkreettisilla toimenpiteillä. *Koululaiset ohjataan lajittelemaan leikkipuistossa tuottamansa jätteet. *Suunnitelmiemme mukaan koululaiset vievät eri lajikkeet keräyspisteeseen yhdessä jonkun ohjaajan kanssa 1krt/kk. *Haluamme lasten pääsevän osallistumaan suunnitelmallisesti kompostoinnin eri vaiheisiin (jätteen viemiseen, peittämiseen seosaineella, kompostorin sekoittamiseen, jälkikompostin tyhjennykseen ja levittämiseen pensaille). *Suunnittelemiemme teemojen mukaan vierailemme joissakin ympäristökohteissa 2-3 krt / v tai vaihtoehtoisesti hankimme vierailevia kouluttajia leikkipuistoomme. *Kierrätysteeman mukaisesti askartelemme erikseen koululaisten ja asiakasperheiden kanssa jotakin näyttävää kierrätysmateriaalista. Esineet laitamme leikkipuistomme koristeiksi. 5. Hankinnat ja jätteen synnyn vähentäminen leikkipuistossamme *Hankinnat teemme säästäen ja pakkausmateriaalit käytämme hyväksi esim. askartelussa. *Askartelutarvikkeita kyselemme leikkipuistoamme käyttäviltä perheiltä ja kierrätyskeskuksesta. *Askartelutarvikkeita keräämme koululaisten kanssa luonnosta tulevan vuoden tarpeisiin. *Leikkipuistossa syntyvästä jätteestä kierrätetään askartelussa kaikki mahdollinen: lasi. paperi, maitotölkit.