Tunnetaitojen opettaminen Aggression portaat - opetusohjelman avulla

Transkriptio

1 Tunnetaitojen opettaminen Aggression portaat - opetusohjelman avulla Rovaniemi , KT, erityisluokanopettaja

2 2 Koulutuksen ohjelma Tiistai Klo Klo Aamukahvi (AVI tarjoaa) Tervetuloa! Koulutuksen tavoitteet ja ohjelma Mitä tunnetaidot ovat ja miksi niitä pitää kehittää? Tunnetaitojen kehittymisen riski- ja suojaavia tekijöitä Aggression portaat -opetusohjelma ja tunnetaitojen opettaminen Erilaiset tunteet ja aggressiontunne Klo LOUNAS (omakustanteinen) Klo Erilaiset tunteet ja aggressiontunne jatkuu (Kahvi työskentelyn lomassa klo 13.45)

3 3 Keskiviikko Klo Aamukahvi Klo 9.15 Väkivalta ja tunteiden hallintakeinojen opettelu Riitelyn taidot ja rakentava suuttumuksen ilmaisu Rauhoittuminen ja rentoutuminen Klo LOUNAS (omakustanteinen) Klo Miten tuen lapsen ja nuoren itsetuntoa (Kahvi työskentelyn lomassa) Opettajan omat tunnetaidot ja koulun toimintakulttuuri Klo Terveiset päättäjille ja loppusanat

4 4 Koulutuspäivien tavoitteet Saada tietoa lapsen ja nuoren tunne-elämän kehityksestä ja sen tukemisesta opetustyössä. Tutustua Aggression portaat malliin ja saada konkreettisia käytännönvinkkejä, miten toteuttaa Aggression portaat opetusohjelmaa omassa työssä. Saada tietoa, miten tukea lapsen ja nuoren itsetuntoa sekä auttaa oppilaita löytämään omia vahvuuksiaan. Tutustuttaa opettaja omiin tunnetaitoihinsa.

5 5 Tunnetaitojen opetusmateriaali valmistunut!

6 6 Opetussuunnitelman perusteet 2014 Tunnetaitojen opettaminen OPS:ssa; laaja-alaiset osa-alueet: Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1) Oppilaita ohjataan käyttämään tietoa itsenäisesti ja vuorovaikutuksessa toisten kanssa. Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu (L2) Kulttuurisesti kestävä elämäntapa ja monimuotoisessa ympäristössä toimiminen edellyttävät ihmisoikeuksien kunnioittamiselle perustuvaa kulttuurista osaamista, arvostavan vuorovaikutuksen taitoja ja keinoja ilmaista itseään ja näkemyksiään. Kouluyhteisössä oppilaat saavat kokemuksia vuorovaikutuksen merkityksestä myös omalle kehitykselle. He kehittävät sosiaalisia taitojaan, oppivat ilmaisemaan itseään eri tavoin ja esiintymään eri tilanteissa.

7 7 Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot (L3) He saavat mahdollisuuden kantaa vastuuta omasta ja yhteisestä työstä sekä kehittää tunnetaitojaan ja sosiaalisia taitojaan. Monilukutaito (L4) Oppimistilanteissa oppilaat käyttävät, tulkitsevat ja tuottavat erilaisia tekstejä sekä yksin että yhdessä muiden kanssa. Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen (L5) Tärkeätä on myös yhdessä tekemisen ja oivaltamisen ilo, mikä vaikuttaa opiskelumotivaatioon.

8 8 Työelämätaidot ja yrittäjyys (L6) Tällöin harjoitellaan työelämässä tarvittavaa asianmukaista käyttäytymistä ja yhteistyötaitoja sekä huomataan kielitaidon ja vuorovaikutustaitojen merkitys. Koulutyössä opitaan ryhmätoimintaa, projektityöskentelyä ja verkostoitumista. Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen (L7) Osallistuessaan sekä koulussa että sen ulkopuolella oppilaat oppivat ilmaisemaan omia näkemyksiään rakentavasti. He oppivat työskentelemään yhdessä ja saavat tilaisuuksia harjoitella neuvottelemista, sovittelemista ja ristiriitojen ratkaisemista sekä asioiden kriittistä tarkastelua.

9 9 Koulun pedagogista hyvinvointia tukeva oppimisympäristö: Kompensoi masennukselle altistavia tekijöitä. (ks. Ellonen 2008) Ennaltaehkäisee, tukee ja korjaa puutteita etenkin niiden lasten ja nuorten kohdalla, joilla on sosioemotionaalisia vaikeuksia. (ks. Lappalainen ym. 2008)

10 10 Perustunteita ovat: * ilo * suru * pelko * viha * inho * hämmästys

11 Mitä tunnetaidot ovat? Ne liittyvät ihmisen omaan, tasapainoiseen tunne-elämään ja sen tarkoituksenmukaiseen toimintaan Tunne- ja itsesäätelytaidot ovat osa sosioemotionaalista kompetenssia Tunnetaitoja ovat tunteiden; - tunnistaminen - nimeäminen - ilmaiseminen - säätely

12 12 Sosioemotionaalinen kompetenssi alakäsitteineen Rose-Krasnorin (1997) mallia mukaillen Sosioemotionaalinen kompetenssi rakentavat tunne- ja itsesäätely -taidot sosiokognitiiviset taidot sosiaaliset taidot kiintymyssuhteet ja osallisuus tavoitteet vuorovaikutuksessa - konteksti -tunteiden tunnistaminen ja säätely -empatiakyky -impulssien hallinta -aggressiivisuus Denham ym., 2003 Eisenberg ym., 2001 Nycklicek ym., 2011 Poikkeus, 2011 Saarni, havainnot ja tulkinnat -toisen asemaan asettuminen -asetettujen tavoitteiden ja toimintavaihtoehtojen suotuisuus -seuraamusten ennakointi ja arviointi Denham ym., 2003 Poikkeus, kommunikointi -kuunteleminen -toisiin reagointi -jakaminen -auttaminen -yhteistyö -assertiivisuus Denham ym., 2003 Poikkeus, 2010 Keltikangas-Järvinen, minäkuva -itsetunto -odotukset - uskomukset -torjutuksi tuleminen -yksinäisyys -kiusaaminen Denham ym., 2003 Poikkeus, 2011 Anderson & Huesman, 2003 Elias ym., 1997 Salmivalli, 2005

13 Miksi tunnetaitoja pitää kehittää? Kun lapsi osaa tunnistaa erilaisia tunneilmaisuja: väkivaltaisen käyttäytymisen ja päihteiden käytön riski vähenee (Mayer & Cobb, 2000) sosiaalinen kyvykkyys (itsehillintä, aloitteellisuus ja yhteistyökyky) ja koulusuoriutuminen ongelmattomampaa (Izard ym., 2001)

14 Kun lapsi osaa tunnistaa erilaisia tunneilmaisuja, suotuisa yhteys lapsen prososiaaliseen käyttäytymiseen (avuliaisuus, empatiakyky jne.) (Ensor & Hughes, 2005) suosioon tovereiden keskuudessa (Leppänen, 2001)

15 Kielen kehitys mahdollistaa: - omien tunteiden nimeämisen ja säätelemisen puheen avulla - tunteiden ilmaisemisen muille

16 Tunneilmaisujen kehittäminen varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa Luo lapsen kannalta vakaa ja ennustettava toimintaympäristö. Keskustele tunteista lapsen kanssa (sadut). Anna lapsille mahdollisuus keskustella keskenään tunteista (pari- ja ryhmätehtävät) Tue lapsen emootioiden ymmärtämistä. Lapsen empatiakyky kehittyy.

17 17 Nimeä tunteita lapsen puolesta. Nimeä omia tunteitasi ääneen. Ohjaa lasta tunteiden tunnistamiseen. Kannusta ja opeta kielellistä tunteiden säätelyä.

18 18 Sosioemotionaalisen kompetenssin kehittymisen riski- ja suojaavia tekijöitä Riskitekijöitä: - Huono varhaislapsuuden kiintymyssuhde - Kaltoinkohtelu - Laiminlyönti - Ankara vanhemmuus - Perheen ongelmat - Kouluvaikeudet Suojaavia tekijöitä: - Hyvä varhaislapsuuden kiintymyssuhde - Vanhempien ohjaava kasvatustyyli - Hyvä itsetunto - Harrastukset

19 Lapset, joilla on: - motorisia vaikeuksia vaikeuksia tunnistaa kasvojen ilmeitä (Cummins, Piek & Dyck, 2005) - oppimisvaikeuksia vaikeuksia tunnistaa ja ymmärtää muiden tunteita (Stone & LaGreca,1983)

20 Riski joutua koulukiusatuksi on lapsella, jolla on: tunteiden ilmaisun vaikeutta muita tunne-elämän vaikeuksia heikot prososiaaliset (auttamishalu, empatia) taidot hyperaktiivisuutta (Johnson ym., 2002)

21 21

22 22 Kompetenssin ongelmat yhteydessä mm.: - koulu- ja oppimisvaikeudet - minäkäsitys - itsearvostuksen ja itsetunnon ongelmat - toiminnanohjauksen ja itsesäätelyn ongelmat - tunne-elämän ja käyttäytymisen ongelmat (Kavale & Forness 1996; Lappalainen ym. 2008)

23 Oppilaan vaikeuksien kasaantuminen ja pedagoginen hyvinvointi Usein erityiset oppimisen vaikeudet sekä kognitiiviset, emotionaaliset ja käyttäytymisvaikeudet liittyvät toisiinsa. Oppimisvaikeuksien riskitekijöiden arvioinnissa ja oppimisvaikeuksien interventioissa on hyvä ottaa huomioon myös emotionaaliseen käyttäytymiseen liittyvät toimenpiteet opittavan taidon ohella.

24 24 Pedagogisen hyvinvoinnin ja koulutyössä mukana pysymisen kannalta pidetään haasteellisimpina oppilaita, joilla on erilaisten oppimisvaikeuksien lisäksi sosioemotionaalisia ongelmia. (Holopainen & Savolainen 2008) Huom! Maahanmuuttajaoppilaat ja heidän vaikeutensa.

25 25 Tunteiden säätelyn tehtävät: Estää tunteiden kohoaminen stressaavalle tasolle. Ehkäistä häiriökäyttäytymistä. Johtaa joustavaan, vastuuntuntoiseen tunne-elämään.

26 26 Tunteiden säätelyyn vaikuttavat tekijät: a) Kasvatukselliset tekijät + turvallinen kiintymys (Cassidy, 1994) + vanhempien myönteinen palaute (Calkins & Johnson, 1998) + myönteisten tunteiden ilmaisu (Garner, 1995) + myönteisten tunnesanojen käyttö (Meece, Colwell, & Mize, 2007)

27 27 + vanhempien esimerkki, autoritatiivinen (=ohjaava, keskusteleva) kasvatustyyli, perheen myönteinen tunneilmasto (Morris ym., 2007) - äidin masentuneisuus (Silk ym., 2006) - ankara vanhemmuus (Chang ym., 2003) - heikko psyykkinen hallinta (McEwen & Flouri, 2009)

28 28 b) Fysiologiset tekijät sukupuoli ikä kemialliset tekijät: välittäjäaineet, hormonit neurofysiologia: aivorakenteiden kehittyminen, hermoverkkoyhteydet

29 29 c) Temperamentti ja persoonallisuudenpiirteet temperamentti neuroottisuus, ekstraversio sovinnollisuus itsetunto optimismi aleksitymia (= heikko kyky tunnistaa ja ilmaista tunteita)

30 30 Miksi tunteiden säätelyä pitää kehittää? Lasten tunteiden säätelyn kyky liittyy: sosiaalisesti hyväksyttyyn käyttäytymiseen, toverisuosioon, sopeutuvuuteen, sympatiaan (Eisenberg, Fabes, Guthrie, & Reiser, 2002) myönteisten toverisuhteiden luomiseen ja niiden säilyttämiseen (Denham ym., 2003) luokkaan sopeutumiseen ja vähäisiin kahnauksiin tovereiden kanssa (opettajien arviot) (Miller ym., 2004)

31 31 Lasten tunteiden säätelyn kyky liittyy: tyttöjen vähäisempään relationaaliseen (= yksilöiden väliseen) aggressiivisuuteen (Bowie, 2010) vähäisempään opetustyylien aiheuttamaan ahdistukseen (LaBillois & Lagace-Seguin, 2009) Hyvä tunteiden säätely vaikuttaa positiivisesti koulussa viihtymiseen!

32 32 Hyvä tunteiden säätelyn kyky liittyy lapsilla aikuisiässä mm. - vähäiseen alkoholin käyttöön (Pulkkinen, 1998) - työuran suotuisaan kehitykseen (Kokko, 2001) - hyvään terveyteen (Kokkonen, Kinnunen & Pulkkinen, 2002)

33 33 Vähäinen tunteiden säätely: Aiheuttaa ulkoistettuja ongelmia etenkin pojilla, esim.: - hyperaktiivisuutta - aggressiivisuutta - antisosiaalisuutta

34 34 Liiallinen tunteiden säätely: Aiheuttaa sisäistettyjä ongelmia etenkin tytöillä, esim.: - ahdistuneisuutta - masentuneisuutta - äärimmäistä ujoutta - syrjäänvetäytyvyyttä (Eisenberg ym., 1997)

35 35 Aggression portaat - Opetusmateriaali kouluille Cacciatore, Raisa Opetushallitus.

36 Aggression portaat -opetusmateriaali: Yksi tunnetaitokasvatuksen interventioohjelma. Tarjoaa ennaltaehkäiseviä aggressionhallintamalleja koulujen käyttöön. Johtoajatuksena on, että väkivalta vähenee, jos ihmiset oppivat hallitsemaan aggressiivisia tunteitaan.

37 Aggression portaat -mallin perusta: Perustuu kehityspsykologiaan: aggressiontunteen ja normaalin kehityksen ymmärtäminen ja hyväksyminen. Aggression hallintakeinojen opettelu. Oman vastuun korostaminen tunteitten hallinnassa. Väkivallan vastainen asennekasvatus.

38 Aggression portaat kehitysvaiheina Aggression portaat -aineiston lähtökohtana on ihmisen tunnekehitys ja sen portaittaisuus. Erityisen haastavia ovat aggressioon liittyvät tunteet; niiden avulla lapsi: - rakentaa identiteettiään ja itsenäistymistä - sisäistää normeja - oppii suojaamaan itseään Aggressiokasvu on tärkeä osa lapsen kehitystä.

39 Aggression portaat kehitysvaiheina Portaiden 18 kehitysvaihetta on jaettu kuuteen luokkaan. Jokainen lapsi ja nuori etenee portailla omaan yksilölliseen tahtiinsa. Jokaisella portaalla voi myös viipyä pitkiä aikoja.

40 40 Aggression portaat -malli Cacciatorea (2007) mukaillen

41 Aggression portaat kehitysvaiheina On yksilöllistä, mikä porras on kullekin lapselle erityisen haasteellinen. Portailta lipeäminen eli häiriintynyt ja epäonnistunut kehitys: väkivaltaiset ja tuhoavat ratkaisut tunteiden ja oman tahdon tukahduttaminen, kehityksen jumiutuminen

42 42 Sosioemotionaalisen kompetenssin tukeminen Aggression portaat interventiossa (Hintikka, 2016) Opetettava asia 1. Erilaiset tunteet, aggressiontunne - tunteiden tunnistaminen - tunteiden ilmaiseminen Vaikutusalue Sosiokognitiiviset taidot Emotionaaliset kokemukset 2. Väkivalta - henkinen - fyysinen - mielipiteet väkivallasta Empatia 3. Riitely - alistuva - aggressiivinen - rakentava tapa Sosiaalisen vuorovaikutuksen taidot 4. Itsensä rauhoittaminen ja rentoutuminen - rentoutusharjoitukset - yksilölliset rentoutumistavat Emootioiden säätely - Tunteiden hallintakeinot: * liikennevalomalli * sutuhaka-malli * kukipaso-malli - Mitä suuttuneena ei saa tehdä

43 43 Väitöstutkimus: Hintikka, Jaana (2016): Sopeutumattomien oppilaiden tunne- ja itsesäätelytaitojen kehittyminen: Oppilaiden ja opettajien arvioita ja kokemuksia Aggression portaat -interventiosta Linkki väitöskirjaan:

44 44 Keskeiset tutkimustulokset Aggression portaat opetusohjelman mukaista opetusta 3 lukuvuotta saaneet interventioryhmäläiset: Myönteiset tunnekokemukset lisääntyivät. Toisiin kohdistunut fyysinen väkivalta väheni. Oppilailla oli keinoja itsensä rentouttamiseksi, päinvastoin kuin kontrolliryhmän oppilailla, joilla keinottomuuden kokemus jopa lisääntyi.

45 Interventioryhmän oppilaat: 45 Suhtautuivat hyvin kielteisesti toisen yllyttämiseen väkivaltaiseen tekoon. Kirjoittivat kontrolliryhmäläisiä enemmän ajatuksiaan väkivallasta tuoden esille runsaasti ehdotuksia keinoista väkivallan vähentämiseksi. Sekä oppilaat että opettajat kokivat interventioohjelman oppilaiden kehityksen kannalta hyödylliseksi ja opettajat myös interventiomateriaalin käyttökelpoiseksi.

46 46 Tietyn sosioemotionaalisen taidon opettamisessa on monta vaihetta: 1.Keskustele opetettavasta taidosta, sen merkityksestä ja hyödyllisyydestä. 2. Havainnollista ja selitä taitoa. Opeta tunnistamaan oikeat ja väärät toimintatavat. 4. Vahvista taitoa lapsen luonnollisessa sosiaalisessa toimintaympäristössä. 3. Harjoituta taitoa lavastetuissa tilanteissa roolileikin tai draaman avulla.

47 47 Opetettavat sisällöt ja opetusaikataulu Syyskuu; (2-3 h) - Erilaiset tunteet, aggressiontunne - Rentoutusharjoitukset Lokakuu; (2-3 h) - Väkivalta - Rentoutusharjoitukset Marraskuu; (2-3 h) - Riitelyn taidot - Rentoutusharjoitukset

48 48 Opetettavat sisällöt ja opetusaikataulu Tammi-helmikuu; (2-3 h) - Erilaiset tunteet, aggressiontunne - Rentoutusharjoitukset Maaliskuu; (2-3 h) - Väkivalta - Rentoutusharjoitukset Huhtikuu; (2-3 h) - Riitelyn taidot - Rentoutusharjoitukset

49 49

50 50

51 Tunnetaitojen oppimisen arviointi Aihe (esim. riitelyn taidot) viikkotavoitteeksi * Jokaisen opetetun aiheen jälkeen: - oppilaiden itsearviointi - toverin tekemä arviointi /palaute - opettajan tekemä arviointi - huoltajan/ kodin tekemä arviointi * Oppilaalla tunnetaitovihko

52 52 VIIKKOARVIOINTI Viikko: Tavoite: Oppilaan itsearviointi: Opettajan / kaverin arvio: Ma: Ti: Ke: To: Pe:

53 53 Opetettavat sisällöt ja metodit 1. Erilaiset tunteet, aggressiontunne (myönteiset /kielteiset) metodit - havaitseminen - tunnistaminen - nimeäminen - ilmaiseminen - aggressiontunne = aggressio on tunne, ei teko suuttumuksen hallinnan opettelu - sadut ja kertomukset - keskustelut; opettajan johdolla, pareittain, ryhmässä - erilaiset tunnekortit, tehtävämonisteet - pantomiimiesitykset - tunnetaitovihko; kirjoittaminen ja piirtäminen

54 54

55 55

56 56 Aggressiontunne On eri asia kuin aggressiivinen teko. Aggressio positiivisena voimavarana on - itseensä uskomista - oman mielipiteensä esiintuomista - itsepuolustusta - itsearvostusta - rohkeutta olla ja elää, yksilönä ja ryhmässä

57 57 Aggression portaat -mallissa Aggressiosta puhutaan joukkona väkeviä tunteita, jotka näkyvät esim. oman tahdon osoituksena, sisuuntumisena ja vihana. Aggressiokasvua voisi kutsua myös itsenäistymiskasvuksi. Se on oleellinen osa sosioemotionaalisia taitoja. (Cacciatore 2007)

58 58 Mitä tapahtuu aivoissa tunnekuohussa? Aivojen toimintatila muuttuu, kun ihminen menee tolaltaan. YLÄTIE ALATIE (Daniel J. Siegel: The Developing Mind, 1999)

59 59 YLÄTIE Harkinta, pohdinta, järkevyys ALATIE Pakottava tunne, tarve toimia (Daniel J. Siegel: The Developing Mind, 1999)

60 60 Älä luisu alatielle! Tunnista laukaisevat tekijät! Ota aikalisä! Pysy rauhallisena! Selvitä vanhat traumat ja surut! Vahvista ylätietä! (Daniel J. Siegel: The Developing Mind, 1999)

61 61 Tunteiden säätelytaitojen kehittäminen varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa Aikuisen oma toiminta ja käyttäytyminen on mallina lapselle. Opeta tunteiden ja tapahtumien syy-seuraus suhteita. (Miksi jokin asia tapahtui?) Tarjoa erilaisia toimintamalleja suuttumustilanteisiin. Rohkaise lasta käyttämään rentoutusstrategiaa hankalissa tilanteissa.

62 62 Tunnekortteja lapsille 1. Nallekortit - Pesäpuu ry. (Lastensuojelun erityisosaamisen keskus) - verkkokauppa.pesapuu.fi - 50 korttia, joiden kuvissa karhut ilmentävät tunteita ja persoonallisuudenpiirteitä - pakkauksessa ohjevihkot suomeksi ja englanniksi - hinta 50 e 2. Lasten Vahvuus-kortit - Pesäpuu ry. - verkkokauppa.pesapuu.fi - 54 korttia, joissa teksti suomeksi ja ruotsiksi - hinta 50 e

63 Tunnekortteja lapsille 3. Tunteet tutuiksi -kortit - PS-kustannus korttia + vinkkivihko - 3 korttisarjaa; I Tunnistatko tunteen? II Miltä toisista tuntuu? III Miten toimit oikein? - hinta 52 e, jäsenelle 47 e 4. Mahti-kortit (Susi-kortit) kpl tulostettavia värillisiä tunnekortteja + ohje

64 Tunnekortteja lapsille 5. Mieli materiaali; Suomen Mielenterveysseura * Tunne- ja kaveritaitokortit - Suomen Mielenterveysseura - 34 tulostettavaa musta-valkoista korttia, joista 16 tunnekorttia, 10 ristiriitakorttia ja 8 kaveritaitokorttia * Vahvuuskortit - 12 tulostettavaa värillistä korttia - ohjeet korttien käyttöön * Tunnepilvet - tulostettavat väripilvet, joissa tunnesanat rakkaus, viha, suru, nolous, yllätys, pelko, mielihyvä, ilo, inho * Hyvän kuuntelijan pelikortit - 16 tulostettavaa värillistä korttia

65 65 6. HUOMAA HYVÄ! toimintakortit - Uusitalo-Malmivaara, L. & Vuorinen, K. (2016) - Korteissa esitellään tiivistetysti 26 luonteenvahvuutta Hinta 35 e, opettajan tietopalvelun jäsen e - Kirja: HUOMAA HYVÄ! Näin ohjaat lasta ja nuorta löytämään luonteenvahvuutensa (2016) - Kirja: HUOMAA HYVÄ! Vahvuusvariksen bongausopas (2017)

66 7. Tunteet ja käyttäytyminen hallintaan -tunnekortit 66 * JK-Kustannus ja koulutus Oy hintikkajaana@gmail.com / kiviluote@gmail.com 28 värillistä henkilöhahmokorttia, joissa on tunnesanat kortin takana suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi * Hinta 42 (sis.alv.) 8. Tunteet ja käyttäytyminen hallintaan -vahvuuskortit JK-Kustannus ja koulutus Oy hintikkajaana@gmail.com / kiviluote@gmail.com 32 värillistä eläinhahmokorttia, joissa on vahvuussanat kortin edessä suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi * Hinta 45 (sis.alv.)

67 Tunnekortteja nuorille Tunne Tyypit nuorten omat kortit - Pesäpuu ry korttia + ohjekirjanen. Tunnetekstit korteissa suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. - Hinta 40 e. Ärsyttää-lomake (väline vihan kanssa pärjäämiseen) - Pesäpuu ry. - Kokemuksen tunnistamisessa ja nimeämisessä suositellaan käytettäväksi tunnekortteja kuten Tunne Tyypit -kortteja. - A4-lehtiö, jossa kaksikymmentä Ärsyttää-arkkia + ohje. - Hinta 5 e.

68 Tunnekortteja nuorille Voimaneidot-tunnekortit Suunniteltu erityisesti nuorten vertaisryhmille kuvaa nuorten maailmasta. - Kortit auttavat tunteiden ilmaisemista esimerkiksi uudessa ryhmässä tai kun sanoja on vaikea löytää. - Hinta 46 e.

69 69 Väkivalta ja tunteiden hallintakeinojen opettelu

70 70 Opetettavat sisällöt ja metodit 2. Väkivalta väkivallan lajit; - henkinen - fyysinen - seksuaalinen Kiusaaminen = toistuvaa, samaan henkilöön kohdistuvaa toimintaa, jonka tarkoituksena on aiheuttaa pahaa mieltä metodit Tunteiden hallintakeinojen opettaminen; a) liikennevalomalli (aikalisä, itsehillinnän harjoittelu) b) Sutuhaka-malli (rakentava suuttumuksen ilmaisu) c) Kukipaso-malli (suuttuneen henkilön kohtaaminen)

71 71 Opeta tunteiden hallintakeinoja: 1. Liikennevalomalli Aikalisä, itsehillinnän harjoittelu - punainen valo: Seis! Pysähdy! - keltainen valo: Mieti, harkitse toimintavaihtoehtoja! - vihreä valo: Toimi!

72 72

73 73

74 74

75 75 Keskustelutehtävä ryhmässä: 1. Kertokaa kokemuksistanne, kun a) lapsi tai nuori on käyttäytynyt aggressiivisesti toisia lapsia tai nuoria kohtaan. b) lapsi tai nuori on käyttäytynyt aggressiivisesti aikuisia kohtaan. c) joku aikuinen on käyttäytynyt uhkaavasti. 2. Mikä oli vaikeinta tai hankalaa kyseisissä tilanteissa?

76 76 Kun lapsi tai nuori raivoaa: Pysy turvallisena aikuisena. Älä mene mukaan tunteeseen. Vie lapsi / nuori suojaan muun lapsiryhmän katseilta. TAI Poista muut oppilaat samasta tilasta. Hae toinen aikuinen mukaan tilanteeseen! (Oma oikeusturva!)

77 77 Kun lapsi tai nuori raivoaa: Sano lapselle / nuorelle itsevarmalla ja rauhallisella äänellä, että Istu alas. Ei ole mitään hätää. Asia kyllä selviää. Autan sinua. Toimi itse samalla rauhallisesti (Muista kehon kieli). Anna lapsen / nuoren tunteiden tulla, älä liikaa yritä ratkaista tai vaimentaa niitä. Muista, että tunteet uskalletaan näyttää turvalliselle aikuiselle, kuten opettajalle. Älä ota asioita henkilökohtaisesti vaan toimi ammattimaisesti. Anna lapsen /nuoren rauhassa etsiä omaa tapaansa sietää pettymyksen tunnettaan. Älä leimaa pahaksi lasta / nuorta tai tunnetta.

78 78 Kun lapsi tai nuori raivoaa: Älä satuta, älä ivaa, älä nujerra. Rajoita ja suojaa, jos lapsi pyrkii satuttamaan tai tuhoamaan. Tarvittaessa ehdota oikea suunta tunteiden ilmaisuun, esim. huuto tai tyynyn hakkaaminen. Selvittele asiaa ja keskustele vasta, kun suurin tunnekuohu on jo varmasti ohitettu.

79 79 Kun lapsi tai nuori raivoaa: Jälkeenpäin totea, mitä tapahtui, ja muistuta, että tunteet menevät kyllä aina ohi. Totea, että asia on nyt käsitelty (kun se on tehty, esim. seuraamuksista on sovittu). Kerro, että lapsi/nuori voi vielä hetken rauhoittua. Kiitä ja kehu lasta / nuorta, joka pystyi rauhoittumaan. Hoida oma jaksamisesi.

80 80 Lapsi ja nuori tarvitsevat: (Cacciatore 2007) Tietoa aggression portaista, luonnollisista kehityshaasteista tai kriiseistä, joita jokainen joutuu kohtaamaan. Malleja ohjata omia aggressiontunteitaan rakentavan ja terveeseen suuntaan. Rajoja: ehdottomia, väkivallattomia ja turvallisia pysäytyksiä silloin, kun valittu toimintastrategia on väärä. Nopeita, selkeitä, yksinkertaisia ja liioittelemattomia seuraamuksia silloin, kun on tehnyt väärin. Turvallisen aikuisen ohjausta etenkin niissä tilanteissa, joissa sisäinen kuohunta tai ryhmäpaine on suurta.

81 81 Lapsi ja nuori tarvitsevat: (Cacciatore 2007) Ikätasoisesti ymmärrettäviä sääntöjä siitä, mikä on sallittua ja mikä kiellettyä, millaisia tekoja ihmiset eivät toisilleen saa tehdä. Arvokasvatusta siitä, mikä on oikein ja mikä väärin. Empatiakasvatusta eli tietoa, että pahan tekeminen tuntuu pahalta, vaikka pahan tekijä tekisi sitä vain huvikseen. Eläinrääkkäys ja ystävän kiusaaminen ovat ensimmäisiä asteita väkivallan kokeilusta, ja ne tapahtuvat hyvin usein leikin varjolla, hymy huulilla. Tietoa, että väkivalta on kiellettyä, vaikka kukaan ei näkisi tai kieltäisi. Tietoa tapaturmien ja väkivallan seurauksista.

82 82 Riitelyn taidot ja rakentava suuttumuksen ilmaisu

83 83 Opetettavat sisällöt ja metodit 3. Riitelyn taidot Riitely on eri asia kuin kiusaaminen! Riitelyssä on säännöt! Riitely= henkilöt ovat eri mieltä asioista Erilaiset ilmaisu- ja käyttäytymistavat; a) aggressiivinen b) alistuva c) rakentava / jämäkkä metodit Oman riitelytavan tunnistaminen (moniste) Jämäkän ilmaisu- ja käyttäytymistavan harjoittelu (esim. kiusaajan kohtaaminen) - jämäkkä asento ja puhe - draamaharjoitukset Sutuhaka mallin harjoittelu (rakentavan suuttumuksen ilmaisu) - draamaharjoitukset parin kanssa

84 84 Oman riitelytavan tunnistaminen Moniste: Monenlaisia riitelytapoja

85 85 Monenlaisia riitelytapoja usein joskus ei koskaan

86 86

87 87 Parikeskustelu: Oma suuttumuksen ilmaisu 1. Miten ilmaiset suuttumustasi? 2. Mitä teet suuttumuksesi hillitsemiseksi? 3. Haluaisitko oppia toimimaan jollain toisella tavalla?

88 88

89 89

90 90 Sutuhaka-malli (Cacciatore 2007) Rakentava suuttumuksen ilmaisu su = Minua suututtaa, koska tu = Minusta tuntuu ha = Haluaisin, että ka = Kannattaa tehdä, koska

91 91 Rauhoittuminen ja rentoutuminen

92 92 Miksi itsensä rauhoittamista ja rentouttamista kannattaa opetella ja opettaa? *Positiivinen psykologia korostaa myönteisiä tunnekokemuksia ja niiden vahvistamista. (Tugade & Fredrickson 2007) * Monien mietiskely- ja rentoutusharjoitusten tarkoituksena on säilyttää tai pidentää ajatusten voimalla myönteiseksi koettua tunnetta. Esimerkiksi mielikuvaharjoittelu perustuu tähän. (Kokkonen 2010)

93 93 Yhdysvalloissa 1970-luvulla alkunsa saanut NLPterapia (Neuro-Linguistic-Programming) ja Raimo Lindhin mielikuvaoppimisen pedagogiikka korostavat mielikuvien merkitystä tunteiden säätelyssä. (Lindhin musiikkilistat)

94 94 Myönteisten tunnekokemusten merkitys Auttavat palautumaan kielteisten tunteiden aiheuttamista rasituksista. (Fredrickson, Mancuso, Branigan & Tugade 2000) Lisäävät elämän tarkoituksellisuuden tunnetta ja terveyttä. (Fredrickson, Cohn, Coffey, Pek & Finkel 2008) Suotuisa vaikutus keskittymiseen, muistiin, oppimiseen ja ongelmaratkaisuun. (Kokkonen 2010) Oppilaiden myönteisiä tunnekokemuksia ja elämyksiä pidetään erinomaisen opettamisen ja hyvän oppimisen tunnusmerkkeinä. (Moore & Kuol 2007)

95 95 Opetettavat sisällöt ja metodit 4. Rauhoittuminen ja rentoutuminen Rauhoittumista voi oppia! Rentoutuneena - keskittymiskyky paranee - oppiminen helpottuu - haasteelliset ja jännittävät tilanteet helpompia Yksilölliset rentoutumistavat - liikunta - lukeminen - musiikin kuuntelu - lemmikin seurassa oleminen jne. metodit Kehon ja mielen erilaisten rentoutustapojen opettelu Rauhoittavat mielikuvat - esim. ankkuritekniikka - musiikin käyttö (Raimo Lindhin musiikkilistat) Pienet luku-/ piirtämishetket

96 96 Ryhmäkeskustelu: Oma rentoutuskeinoni - Miten rentoudut? - Onko jokin keino tai tapa, jonka haluaisit toteuttaa tai oppia?

97 97 Tutkimus: Aggression portaat opetusohjelman aikana; Interventioryhmän oppilailla oli keinoja itsensä rauhoittamiseksi ja rentouttamiseksi, kun taas kontrolliryhmässä keinottomuuden tunne jopa lisääntyi. (Hintikka 2016)

98 98 Oppilaiden kommentteja Aggression portaat - intervention tunnetaitotunneista (Hintikka 2016) näitä tunteja saisi olla vähän lisää. Hyödyllisistä tunnetaito-tunneista oli hyötyä monella eri tavalla. Minä itse koin niissä erilaisia tuntemuksia ja tiedän miten voin hillitä suuttumustani toiselle. Esim. jos suutun toiselle rauhoitan itseni enkä (hyökkää) toista päin haukkumalla ja lyömällä. Yritän tehdä rauhoitusharjoituksia jos aggressio menee yli rajan riitoja selvittäessä. Hyvää kesää 2012 toivottaa XXX 5B!!!

99 99 Minulla on ollut aiemmin todella paljon vaikeuksia aggression ja aggressiivisen käyttäytymiseni kanssa, mutta tunnetaitotuntien avulla olen oppinut hyödyllisiä aggression hallintaan liittyviä asioita ja tapoja hallita riitatilanteita ja kohtaamaan suuttuneen henkilön. Itsehillintä kykyni on parantunut paljon ja olen hyvin oppinut hallitsemaan itseäni Minkälaisia muita malleja on olemassa? Tunnetaitotunnit olivat kivoja.

100 10 0 Oppilaiden muita kommentteja: en tykännyt oikein niistä tunneista tylsiä. Että tunnetunnit olivat hyödyllisiä ja välillä tylsiä. Ei ole mitään sanottavaa. en mitään En tiedä mitä sanoa En mitään muuta kun että kannattaa käydä alakoulua

101 10 1 Miten tuen lapsen ja nuoren itsetuntoa? (Cacciatore, R., Korteniemi-Poikela, E. & Huovinen, M. (2008)

102 10 2 Mitä itsetunto on? * Itsetunto on haastava käsite; - sisäinen, näkymätön ominaisuus, jolla on suunnattomasti painoarvoa - ajatus, joka on jokaisen korvien välissä ja joka muuttuu koko ajan Osa persoonallisuutta ja temperamenttia. Muotoutuu elämän edetessä. Kaikki lasten ja nuorten kanssa tekemisissä olevat ihmiset vaikuttavat siihen. Itsetuntoa voi rakentaa itsetuntotyö on osa kasvatustehtävää.

103 10 3 Hyvä itsetunto; itsensä tuntemista ja arvostamista olennainen osa elämänhallintaa ja hyvinvointia suojaa lasta ja nuorta syrjäytymiseltä ja riskikäyttäytymiseltä auttaa selviytymään tulevaisuuden haasteissa

104 10 4 Lapsi, jolla on hyvä itsetunto: - suhtautuu toiveikkaan luottavaisesti itseensä, ympäristöönsä ja tulevaisuuteensa Hyvä itsetunto antaa lapselle luvan: - olla oma itsensä - leikkiä rauhassa - olla omaa mieltä ja kuunnella toistenkin mielipiteitä - auttaa myöhemmin nuorta keskittymään omiin tavoitteisiin ja opiskeluun

105 10 5 Kun on tasapainossa itsensä kanssa: - ei ole tarvetta alistaa muita - on aikaa odottaa omaa vuoroaan - lasten välillä ei synny niin helposti kinaa eikä kiusaa

106 10 6 Kotona ja koulussa on tärkeää tukea lapsen vahvuuksia, ei heikkouksien korostamista. Myönteinen ja kannustava palaute auttaa lasta kehittämään selviytymis- ja sopeutumiskykyjään.

107 10 7

108 10 8

109 10 9 Koululla on suuri merkitys lasten hyvinvoinnin kannalta: - Opettajan antama huomio, koululuokan sosiaalinen tuki, onnistumisen elämykset ja ystävyyssuhteiden tuoma ilo kannattelevat lasta eteenpäin. - Varsinkin elämyshakuiset, lyhytjänteiset ja vetäytyvät lapset tarvitsevat kouluyhteisön myönteistä suhtautumista.

110 11 0 Ohjaa lasta pois itseä moittivien ajatusten kehästä kohti ratkaisuja etsivää ajattelua. Mielikuvien mahtava voima Sekä kielteiset että myönteiset ennustukset pyrkivät toteuttamaan itseään. Itsetunnolla on ennustearvoa; Yrittääkö, mitä haluaa, uskooko itseensä pärjääkö tai edes tavoitteleeko elämässään jotakin. Ihminen, joka ei luota omaan pärjäämiseensä, ei ota haasteita, ei usko itseensä eikä yritä täysillä. Onnistuakseen erilaisissa tehtävissä hän tarvitsee riittävästi kannustusta ja joskus myös sisuuntumisen voimaa.

111 11 1

112 11 2 Itsetunnon heikot hetket: - Ihmiskehon ja aivojen toiminnoilla on omat vuorokausirytminsä - Naisten hormonimyrskyt hyväkin itsetunto saattaa kadota hetkeksi

113 Hormonimylläköitä myös lapsuudessa ja murrosiän aikana romahduttavat itsetuntoa, kuuluvat kasvuun koti ja perhe tarjoaa suojaa ja selviytymismalleja lapsi saa tärkeitä tunteiden hallintakeinoja kehityskriisit ja vastoinkäymiset vahvistavat itsetuntoa ja uskoa omaan selviytymiseen

114 11 4 Lapsen elämässä ahdistavan olon voi aiheuttaa: - kouluun meneminen - kiusaajan kohtaaminen - liian isolta tuntuva tehtävä - pelottava aikuinen suurine vaatimuksineen Menneisyyden traumaattinen tapahtuma ja jokin siihen viittaava tilanne nykyhetkessä, voi muuttaa aikuisenkin salamannopeasti epävarmaksi. Kun tulee pelko, hutera epävarmuus, pahan aavistus tai paha olo, avun voi saada jostakin tekemisestä, joka pitää tunteet ja ajatukset taka-alalla ja havainnot tässä hetkessä.

115 11 5 Itsetuntoa horjuttavien tunteiden taustalla on jokin oma sisäinen solmu. Vain sen, minkä tunnistaa ja tiedostaa, voi työstää ja poistaa. Taustalla saattaa olla jo unohtunut hätä tai vääryys, joka pitäisi saada koetuksia, vihatuksi, surruksi ja jätetyksi taakse. Tunteitten hallinta on elämänhallintaa pettymysten sietäminen on suuri osa sitä ja antaa rohkeutta. Tuska- ja pelkotiloja ei pidä koskaan vahvistaa tai edes aiheuttaa lapselle, mutta jokaista ahdistustakaan ei pidä kieltää tai kiirehtiä poistamaan.

116 11 6 Lapsi on kuin puu ja itsetunto on puun runko. Jos puu saa kasvaa hyvissä olosuhteissa, sille kehittyy vahva runko ja tukevat oksat. Lapselle on aina hyväksi, mitä useampi turvallinen aikuinen kuuluu hänen lähipiiriinsä. Ihmisen oma sisäinen persoonallisuus voi kasvaa ja kehittyä vain vuorovaikutuksessa toisten ihmisten kanssa. Lisäksi tarvitaan omia pohdintoja ja mielikuvia. Niiden kautta rakentuu sisäinen vahvuus, itsetuntemus, usko ja luottamus omaan selviytymiseen. Omat pohdinnat ovat vuorovaikutusta itsensä kanssa, omaa sisäistä keskustelua.

117 11 7 Kuunteleminen on arvostamista. Vasta sitten, kun arvostaa itseään, osaa ja voi pysähtyä kuuntelemaan vaikkapa itselleen suunnattuja neuvoja ja ohjeita. Kun lapsi uskoo olevansa niin hyvä, että häntä kannattaa jopa suojata ja hänen kannattaa suojella itseään, silloin neuvotkin menevät perille. Itsensä arvostaminen on hyvä suoja. Häpeällä kasvattaminen romahduttaa itsetunnon. Uskotaan, että nimenomaan käskevä ja ehdotonta tottelemista vaativa kasvatus synnyttää rikollisuutta, tai sitten nujerrettuja, alisuoriutuvia ja vetäytyviä aikuisia.

118 11 8 Aikuisen tehtävät itsetunnon tukemisessa kymmenen teesiä 1. Usko lapseen Nosta esiin lapsen osaaminen, hyvyys ja onnistuminen, älä osoita vikoja ja virheitä. Aikuisen rakkaus ei järky, vaikka lapsi sitä testaisikin. 2. Ole läsnä Ole läsnä lapsen arjessa. Itsetunnon haavoja ei havaitse ellei ole paikalla ja kuulolla. Tarjoa pysyvää ja järkähtämätöntä läsnäoloa niin usein kuin mahdollista. Pyri elämään yhteistä todellisuutta. tärkeintä on, että lapsella on aina lähellään ja tavoitettavissa turvallinen aikuinen.

119 Kohtaa oikeasti Anna vuorovaikutuksen tuntua. Kuuntele, katso silmiin, anna iloinen kohtaaminen. Kerro tunteistasi, elämästäsi ja unelmistasi. Ole olemassa lapselle myös ihmisenä, ei vain kasvattajana, mutta älä tukeudu lapseen. Tue lapsen omia pohdintoja ja kunnioita hänen näkökulmaansa ja perustelujaan. 4. Tue tarvittaessa Virheen tehnyt, itsensä loukannut tai itsetuntokuopassa oleva lapsi tarvitsee erityistukea. Älä kuitenkaan rajoita lapsen oman elämän opettelua liialla paapomisella, tunkeutuvalla, ripustautuvalla tai omistavalla tavalla. Lapsen on saatava haasteita ja onnistumisen kokemuksia omana itsenään, ilman kenenkään apua.

120 Iloitse arjesta Yksinkertainen arkikin voi olla iloista. Lopeta joskus hyötytyöt ja keskity itsetuntotyöhön. Tee lapsen kanssa jotain mukavaa. 6. Ole mallina Ole itse itsetuntoinen ihminen. Eli iioitset elämästäsi ja arvostat sitä, mitä olet. Näytä, miten hallitset tunteesi ja arvostat itseäsi, tuo esille omat levon ja hoivan tarpeesi autat lasta kohtelemaan itseään arvostaen. Riidan hetkellä ole tyyni, tarkkaileva, oikeudenmukainen ja toteava, ei tylyn tuomitseva. Älä provosoidu, äläkä sorru valtataisteluun, vaan usko itseesi. Lapset usein alkavat kohdella itseään samalla tavoin kuin vanhemmat kohtelevat itseään: arvostaen tai vähätellen

121 Ymmärrä yksilöä Älä yritä muuttaa lasta keskivertolapseksi tai muuksi kuin mitä hän on. Anna hänelle sellaista vanhemmuutta ja aikuisuutta kuin juuri hän tarvitsee. Hyväksy temperamenttierot ja hidas, yksilöllinen ja portaittainen kehityspolku. Muista myös: Kun lapsi haluaa jotakin, se on hyvä asia. Hänellä on tavoitteita ja yritystä saavuttaa ne. Anna lapsen haluta, älä heti kiellä kaikkea. 8. Pysy aikuisena Lapsi haastaa aikuista koko ajan. Vanhemmuus on aikuisuutta. Aikuinen on vastuussa tilanteen hallinnasta myös silloin, kun ollaan eri mieltä. Aina kun on mahdollista, lapselle kannattaa suoda oikeassa olemisen kokemus (esim. joulukuusen pallojen valinta)

122 Hoida jaksamisesi Muista hoitaa omia voimavarojasi ja jaksamistasi. Lapsen tehtävä ei ole tarjota helppoa elämää ja harmoniaa edes silloin, kun itselläsi on rankkaa. Lapsi elää omaa selviytymisensä vuoristorataa. Hae vahvuutta sieltä, mistä sitä tunnet saavasi, rakenna omaa itsetuntoasi aina kun voit. Pysy vahvana, aikuinen! 10. Toimi nyt Usko itseesi, että olet maailman paras vanhempi ja aikuinen lapsellesi. Haasteiden keskellä hae tukea muilta aikuisilta, suvulta, ystäviltä. Lapsesi lapsuus ja nuoruus on totta juuri silloin, kun lapsesi sitä elää. Lapsesi tarvitsee vanhemmuuttasi ja aikuisuuttasi. Vain sinä voit hoitaa oman osuutesi, tee se nyt ja hyvin.

123 12 3 Opettajan omat tunnetaidot ja koulun toimintakulttuuri

124 12 4 Opettajan työ; - Vaativa ihmissuhdeammatti ja ammatillinen tunnetyö, johon kuuluu olennaisena osana toisten tunteisiin vaikuttaminen. (Helkama, Myllyniemi & Liebkind 1998) - Edellyttää opettajalta erityistä sensitiivisyyttä, varovaisuutta ja itsensä kehittämistä. (Saarinen, Ruoppila & Korkiakangas 1991)

125 12 5 Opettajan ja oppilaan välinen vuorovaikutus; - Saa aikaan erilaisia tunteita molemmissa osapuolissa. (Poulou, 2007) - Oppilaiden myönteisiä tunnekokemuksia ja elämyksiä pidetään erinomaisen opettamisen ja hyvän oppimisen tunnusmerkkeinä. (Moore & Kuol 2007) - Opettajan odotukset, oppilaan vuorovaikutus opettajan kanssa, luokan ilmapiiri ja tehtävien tekemiseen liittyvä painetilanne vaikuttavat osaltaan oppimisvaikeuksiin. (Poskiparta, Niemi, Lepola, Ahtola & Laine 2003)

126 Etenkin oppimisongelmaisen oppilaan itsetunnon, minäkäsityksen ja suoriutumispyrkimysten kannalta opettajan ja oppilaan välinen vuorovaikutus on merkityksellistä. - Opettajan antama realistinen ja kannustava palaute sekä luokan turvallisuutta, hyväksyntää ja keskinäistä tukea ilmentävä yleinen ilmapiiri edistävät koulusuoriutumista. (Korpinen 1993)

127 Opettajan luomalla vuorovaikutusilmapiirillä on suuri merkitys oppilaiden tarpeiden huomioimisen kannalta ja osallisuuden kokemuksen lisäämiseksi. (Rasku-Puttonen 2006) - Oppilaan alisuoriutumisriskiä lisäävät; * huono opettaja-oppilassuhde * varhaisten positiivisten oppimiskokemusten puuttuminen * vaikutusmahdollisuuksien ja mielenkiintoisten tehtävien puuttuminen * pitkästyminen (Emerick 1992; Baker ym. 1998; Baum ym. 1995; Diaz 1998; Whitmore 1980)

128 Myönteiset tunneilmaisut lähentävät opettajaoppilassuhdetta, mutta suuttumuksen ilmaisut aiheuttavat vain ristiriitoja. (Spilt & Koomen 2009) - Negatiiviset vuorovaikutuskokemukset saattavat aiheuttaa torjuntaa, vieraantumista ja syrjäytymistä. akateeminen menestyminen heikkenee (Bergan & Dunn 1976)

129 Opettajan toiminta väreilee koko luokkaan esimerkiksi silloin, kun toiset oppilaat tarkkailevat opettajaa ja näkevät kuinka hän käsittelee yhden oppilaan huonoa käytöstä. (Kounin 1970) - Oppilaiden myötäkokemusten vuoksi opettajan epäoikeudenmukainen tai vihamielinen suhtautuminen toiseen oppilaaseen voi heikentää toistenkin oppilaiden koulutyöskentelyvalmiuksia. (Kautto-Knape 2012)

130 13 0 Opettajan omat tunnetaidot; * Parantavat opettajan antaman palautteen laatua * Tehostavat oppilaiden häiritsevän käyttäytymisen tarkkailua ja ennaltaehkäisyä * Lisäävät oppimisen mahdollisuuksia (Brown, Jones, LaRusso & Aber 2010)

131 13 1 Opettaja opettaa oppilailleen tunteiden säätelyä; - Varsinaisten tunnetaito-oppituntien avulla. - Omalla esimerkillään kertomalla avoimesti oman käyttäytymisensä taustalla vaikuttavista tunteista ja niiden ja käyttäytymisen seuraussuhteista. (Kokkonen 2010)

132 13 2 Opettajan työhön liittyvät tunteet kuormittavat opettajaa; * Lastentarhanopettajat kokevat haasteellisiksi sosioemotionaalisesti erityistukea tarvitsevat lapset * Arkojen ja vetäytyvien lasten huomioiminen * Vanhempien kanssa avoin viestintä * Kielteisen palautteen antaminen työtoverille (Rouvinen 2007)

133 13 3 Peruskoulun opettajat kokevat; * Järjestyksenpidon rasittavaksi (Kiviniemi 2000) * Oppilasryhmien sosiaalisten suhteiden ja lasten vanhempien kohtaamisen haasteelliseksi (Kontoniemi 2003) * Työn mielekkyyttä vähentävät joidenkin oppilaiden meluisuus ja kiinnostuksen puute (Bakker, Hakanen, Demerouti & Xanthopoulou 2007) * Kodin ja koulun yhteistyö kuormittavaa (Kokkonen 2005) * Tunnetaitoja kuormittavan vuorovaikutuksellisesti haasteellinen oppilashuoltotyö (Kokkonen 2005)

134 13 4 Opettajia kuormittaa myös koulujen työpaikkakiusaaminen. Sen taustalla nähdään olevan kiireen lisäksi opetustyö ja sen järjestämiseen liittyvät epäselvyydet, johtaminen, palautteenannon ongelmat sekä tiedonkulun ja vuorovaikutuksen puutteet. Työtovereita ärsyttävät opettajien henkilökohtaiset ominaisuudet. (Isotalo 2006) Työpaikan ilmapiiriongelmat heijastuvat oppilaiden hyvinvointiin opettajien masennuksena ja psykosomaattisena oireiluna. (Virtanen ym. 2009)

135 13 5 Tutkijoiden mukaan tunnetaidot liittyvät yleisesti opettajien vähäisempään työuupumukseen. (Brown ym. 2010) Vuorovaikutustaitojen avulla opettajat voivat luoda luokkaan ilmapiirin, jonka avulla hyvinvointi luokassa lisääntyy. Opiskelemalla vuorovaikutustaitoja opettaja oppii edistämään oppilaan autonomian, toimijuuden ja osallisuuden kokemuksia. (Talvio 2014)

136 13 6 Opettajan tunneälytesti Kuusi askelta tunnetaitajaksi Emotionaalisen osaamisen kehittämismalli opettajalle (Virtanen, M. 2015)

137 13 7 Opettajan tunneälytesti; - Virtanen tutki väitöskirjaansa varten opettajien emotionaalista kompetenssia Emotionaalinen kompetenssi kouluyhteisössä (EKK) tunneälytestin avulla. - Testi perustuu Golemanin, Boyatzisin ja McKeen (2002) tunneälymalliin ja siihen pohjautuvaan mittariin. muodostettu Suomen ammattikasvatukseen kehiteltyjen ja testattujen mittareiden pohjalle (Ruohotie 2005; Nokelainen & Tirri 2007) - Tunneälytesti perustuu itsearviointiin.

138 13 8

139 13 9

140 14 0

141 14 1

142 14 2

143 14 3 Emotionaalisesti kompetentti opettaja; * Emotionaalisesti itsetietoinen * Hyvä itsetuntemus opettajan herkkyys omille sisäisille viesteille ja kyky tunnistaa tunteiden vaikuttavuus itseen ja työsuoritukseen keskenään yhteydessä - Tutkimuksen mukaan luokanopettajan vahvin tunneälytaito oli empaattisuus sukupuolesta riippumatta ja suorituskyky heikoin tunneälytaito. (Virtanen 2013)

144 14 4 Koulun toimintakulttuuri; * Keskeinen merkitys oppilaiden, opettajien ja muun koulun henkilökunnan yleisen turvallisuuden ja kouluviihtyvyyden kannalta. * Koulun yhteinen linja tärkeää! * Kollegiaalinen tuki * Oppilaskuntatyö

145 14 5 Ryhmätehtävä: Kirjoittakaa paperille, 1. Mitkä asiat koette toimivina työyhteisössänne? 2. Mitkä asiat mielestänne tarvitsevat kehittämistä?

146 Mitä terveisiä haluatte lähettää valtakunnan tason päättäjille, kuten kansanedustajille ja opetusministerille?

147 14 7