Verotus Valtionosuuksien tarkistus v Korjauksia vuoden 2005 valtionosuuksiin

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Verotus Valtionosuuksien tarkistus v. 2006 Korjauksia vuoden 2005 valtionosuuksiin"

Transkriptio

1 3/2005 kesäkuu Verotus Valtionosuuksien tarkistus v Korjauksia vuoden 2005 valtionosuuksiin Työmarkkinatuen ja toimeentulotuen rahoitukseen tulossa muutoksia Kuntien alijäämän kattamisvelvoitteen arviointi ja kehittämisehdotukset Kunnan omistajapoliittiset linjaukset Konserniohje Muutoksia KuEL-maksuihin

2 Kuntatalous Kommunalekonomi Nro/nr 3/2005 Lehti ilmestyy n. 5 kertaa vuodessa Infobladet utkommer ca.5 gånger per år Julkaisija / Utgivare Suomen Kuntaliitto Finlands Kommunförbund Toinen linja 14 Andra linjen Helsinki Helsingfors puh./tfn (09) 7711 fax (09) Painosmäärä 1270 kpl Upplaga 1270 st Painopaikka / Tryckeri Kuntatalon Painatuskeskus, Helsinki Tryckericentralen i Kommunernas hus i Helsingfors Tilaushinnat / Prenumerationer Tiedotetta toimitetaan kuntiin ja kuntayhtymiin yksi ilmainen kappale. Alla kommuner och samkommuner får ett gratis exemplar av informationsbladet. Lisätilaukset à 75 euroa vuosi Kuntatalouden vastuualueelta/ Raija Haaja, p. (09) tai fax. (09) Extra prenumerationer à 75 euro/år av Raija Haaja, fax (09) Tiedote on myös Internetissä Kuntaliiton Internet-sivulla Informationsbladet finns också på Kommunförbundets webbsidor >Kauppapaikka > Kuntatiedotteet>Kuntataloustiedottet > Verksamhetsområden > Kommunalekonomi Vastuuhenkilöt / Ansvariga Martti Kallio Jan Björkwall Toimittanut / Sammanställt av Raija Haaja SISÄLLYSLUETTELO Verotus 3 Vuoden 2006 tuloveroprosentin ja kiinteistöveroprosenttien ilmoittaminen Arvonlisäverotus KVL tiukensi yhteistoimintasopimuksella järjestettyjen palvelujen arvonlisäverokohtelua Muutos laskumerkintävaatimuksiin: vähäisen laskun yläraja laskee eurosta 250 euroon Kiinteistöverotus Tuulivoimalat kiinteistöverotuksen piirissä Kiinteistöveron ala- ja ylärajoihin esitetään korotuksia Valtionosuuksien tarkistus vuonna Kuntien valtionosuustarkistus vuonna 2006 Valtionosuustarkistuksen aikataulu Valtionosuuksiin liittyvät asiakirjat Valtionosuuksien kokonaisarvio vuodelle 2006 Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus Perusopetuksen yksikköhinta vuonna 2006 Valtionosuuden korjaukset vuonna Harkinnanvaraiset rahoitusavustukset vuonna Työmarkkinatuen ja toimeentulotuen rahoitukseen tulossa muutoksia 15 Kuntien alijäämän kattamisvelvoitteen arviointi ja kehittämisehdotukset 17 Kunnan omistajapoliittiset linjaukset 18 Konserniohje 19 Kunnallisen eläkelain muutoksista 20 Muutoksia KuEL-maksuihin 22 Varhaiseläkemenoperusteinen maksu Eläkemenoperusteinen maksu Muutosten vaikutus jäsenyhteisöjen kirjanpitoon Sairausvakuutuksen rahoitusta koskeva lainsäädäntö muuttuu 24 Perus- ja viivästyskorko Kuntien talouden tunnuslukutiedosto sekä palvelutoiminnan kustannuksia kuvaava tiedosto 26 Kuntakohtaiset verotulojen ennustekehikot ja maksuunpanotilastot27 Kuntaliitto on siirtynyt sähköiseen myyntilaskujen käsittelyyn 28 Sivu Liitteet: Perusopetuksen yksikköhinnan laskeminen 2006, esimerkki v taso(1iite 1) Perusopetuksen yksikköhinta vuonna 2006 (liite 2) Varhe-maksut ennakoissa ja lopullisessa (liite 3) Kuntatyöantajan sosiaalivakuutusmaksuja (liite 4) Kuntien talouden tunnuslukutiedoston tietosisältö (liite 5) Kuntien palvelutoiminnan kustannuksia kuvaavan tiedoston tietosisältö (liite 6) Kuntaliitto on siirtynyt sähköiseen myyntilaskujen käsittelyyn (liite 7) Kuntamarkkinat (liite 8) 2 Kuntatalous/Kommunalekonomi 3/2005

3 Verotus Vuoden 2006 tuloveroprosentin ja kiinteistöveroprosenttien ilmoittaminen Verotusmenettelylain 91a :n mukaan kuntien tulee ilmoittaa tulovero- ja kiinteistöveroprosenttinsa Verohallitukselle viimeistään verovuotta edeltävän vuoden marraskuun 17. päivänä. Näin ollen veroprosentit tulee ilmoittaa Verohallitukselle viimeistään marraskuun 17. päivänä Tuloveroprosentti ilmoitetaan neljännesprosenttiyksikön tarkkuudella ja kiinteistöveroprosentit määrätään prosentin sadasosan tarkkuudella. Kuntaliitto lähettää veroprosenttien ilmoittamisesta myöhemmin syksyllä yleiskirjeen, jossa selvitetään tarkemmin ilmoittamismenettelyä. Arvonlisäverotus KVL tiukensi yhteistoimintasopimuksella järjestettyjen palvelujen arvonlisäverokohtelua KVL N 27 (Ei lainvoim) Arvonlisävero Veron suorittamisvelvollisuus Kuntapalautus Kuntayhtymä ja jäsenkunnat ovat sopineet hallinnon tukipalvelujen järjestämisestä yhteistoimintasopimuksella. Kunnat luovuttavat vuokrasopimuksella tilat maakunnan käyttöön kunnallista palvelutuotantoa varten ja veloittavat maakunnalta syntyneet kiinteistökustannukset omakustannushintaan. Hakijakuntien on suoritettava arvonlisäveroa siivouspalvelujen veloitusten osalta. Muiden kiinteistökulujen osalta veloitukset ovat verottomia. Hakijakunnilla ei ole oikeutta saada arvonlisäverolain 130 :n mukaista palautusta siltä osin kuin kustannukset kohdistuvat maakunnalle luovutettuihin tiloihin kohdistuviin hankintoihin. Kuntayhtymä ja jäsenkunnat ovat sopineet yhteistyösopimuksella ateriapalvelujen tuottamisesta. Kuntien on suoritettava arvonlisäveroa yhteistoimintasopimuksen perusteella alihankintana maakunnalle tuottamistaan ateriapalveluista lukuun ottamatta ateriapalveluiden myyntiä arvonlisäverotonta koulutustoimintaa harjoittaville oppilaitoksille siltä osin kuin kyse on oppilaille tarkoitetusta kouluruokailusta. Maakunta luovuttaa talous-, henkilöstö- ja tietopalvelutoimintoja kunnille vastiketta vastaan. Kysymyksessä ei ole kustannusten jakaminen vaan liiketoiminnan muodossa tapahtuva palvelun myynti, josta on suoritettava arvonlisäveroa. Ennakkoratkaisu ajalle Äänestys 7-1. Arvonlisäverolaki 1 1 mom, 6 1 mom, 17, 18, 27, 39 2 mom ja mom (Ei lainvoim.) Kuntatalous/Kommunalekonomi 3/2005 3

4 Kommentti: Keskusverolautakunnan ei-lainvoimaisessa ratkaisussa oli kyse maakunnallisen kuntayhtymän ja sen jäsenkuntien välisestä yhteistyöstä siivous-, ateria- sekä talous- henkilöstö- ja tietohallintopalvelujen järjestämisessä. KVL:n tuore ennakkoratkaisu kiristää yhteistoimintasopimuksella järjestettävien palvelujen verokohtelua, sillä se poikkeaa KHO:n antamasta ratkaisusta T 3184, jossa yhteistoimintasopimuksella järjestetyt palvelut katsottiin arvonlisäverottomiksi, kun yhteistyö toteutettiin niin, että palvelut tuottava kunta peri toisilta sopimuskunnilta toiminnan tuottamisesta aiheutuneet todelliset kustannukset. Kysymyksessä ei tuolloin katsottu olevan liiketoiminnan muodossa tapahtuva tavaran tai palvelun myynti. Ennakkoratkaisusta on valitettu korkeimpaan hallinto-oikeuteen, joten keskusverolautakunnan ratkaisu ei ole lainvoimainen. 1. Siivouspalvelut Tapauksessa kunnat ensinnäkin luovuttivat tiloja kunnallista palvelutuotantoa varten maakunnallisen kuntayhtymän käyttöön. Kuntayhtymältä perittiin kulukorvausta kiinteistökuluista, kuten lämmöstä, sähköstä ja siivouksesta. Kunnat veloittivat kuntayhtymältä vain syntyneet kustannukset omakustannushintaan. KVL katsoi, että tilojen luovuttaminen kuntayhtymän käyttöön oli AVL 27 :n 1 momentissa tarkoitettu veroton kiinteistönluovutus. Kiinteistön verottoman käyttöoikeuden luovutuksen yhteydessä tapahtuvat hyödykkeiden, kuten sähkön ja lämmön, luovutus oli verotonta AVL 27 :n 2 momentin nojalla, vaikka niistä laskutettiin erikseen. KVL:n ratkaisun mukaan siivouskulujen veloituksista kuntien tuli kuitenkin suorittaa arvonlisäveroa. Niitä KVL ei hyväksynyt 27 :n 2 momentin mukaisiksi verottomiksi veloituksiksi, vaikka lain esitöiden mukaan esimerkiksi jätehuollosta huolehtiminen on verotonta palvelua kiinteistön käyttöoikeuden luovutuksen yhteydessä. Kun kuntien kiinteistöihin kohdistuvat kustannukset liittyivät tiloihin, jotka kunnat luovuttivat vastiketta vastaan kuntayhtymän käyttöön, kysymys oli kiinteistön verotonta vuokraustoimintaa varten tehdyistä hankinnoista. Tämän vuoksi kunnilla ei ollut oikeutta saada AVL 130 :n mukaista palautusta kuntayhtymälle luovuttamiinsa tiloihin kohdistuvien hankintojen sisältämistä arvonlisäveroista. KVL on käsitellyt vastaavanlaista tilannetta ratkaisussaan N 82. Päätös on annettu koulutuskuntayhtymälle, joka harjoitti keskiasteen koulutustoimintaa omistamassaan kiinteistössä. Saman kiinteistön tiloja käytti myös ammattikorkeakoulusäätiö, jonka kuntayhtymä muodosti neljän muun koulutuksen järjestäjän kanssa. Kuntayhtymä peri säätiöltä kustannustenjakosopimukseen perustuvan veloituksen kiinteistön välittömistä kustannuksista. Korvaus katsottiin verottomaksi, mutta siitä aiheutui palautusoikeuden rajoitus. Kuntayhtymä ei saanut käsitellä kiinteistön kustannuksiin sisältyvää veroa palautettavana verona siltä osin kuin kiinteistö oli säätiön käytössä. Luovutetusta tilasta maksettu veroton kulukorvaus katsotaan siis oikeuskäytännössä verottomaksi vuokraksi, joka merkitsee, että omistaja ei saa käsitellä kiinteistökustannuksia vähennys- eikä palautuskelpoisina sopimuskumppanin käytössä olevien tilojen osalta. Jos kulukorvaus koskee luovutetun tilan kustannuksia, olisi suo- 4 Kuntatalous/Kommunalekonomi 3/2005

5 siteltavaa käsitellä korvaus verollisena vuokrana, jolloin kiinteistön tai huoneiston omistava tilittää myynnin veroa ja vuokralla oleva maakunta käsittelee veloitukseen sisältyvän veron palautusjärjestelmässä. Tällöin kiinteistön kustannusten arvonlisävero ei jää miltään osin palautusoikeuden ulkopuolelle. Mikäli tilat vuokralle antanut kunta hakeutuu kiinteistön käyttöoikeuden luovutuksesta verovelvolliseksi AVL 30 :ssä säädetyin edellytyksin, ovat käyttöoikeuden luovutuksen yhteydessä tapahtuvat 27 :n 2 momentissa tarkoitettujen hyödykkeiden luovutukset myös verollisia. 2. Ateriapalvelut Lisäksi tapauksessa oli tarkoitus solmia kuntayhtymän ja sen jäsenkuntien välillä yhteistyösopimus ateriapalvelujen tuottamisesta. Yhteistoimintasopimus koskisi muun muassa ns. lakisääteisiä ateriapalveluita arvonlisäverotonta koulutustoimintaa harjoittaville oppilaitoksille sekä arvonlisäverotonta terveyden- ja sairaanhoitoa sekä sosiaalihuoltoa harjoittaville kuntayhtymän ylläpitämille laitoksille. Yhteistyösopimuksen mukaan kunnat veloittaisivat kuntayhtymää näistä ateriapalveluista todellisten syntyneiden kustannusten mukaisesti pitäen lähtökohtana edellisen vuoden toteutunutta hintaa. KVL katsoi, että ateriapalvelujen luovuttaminen kuntayhtymälle oli lähtökohtaisesti liiketoiminnan muodossa tapahtuvaa verollisen palvelun myyntiä, josta kuntien oli suoritettava arvonlisäveroa. Ateriapalvelujen luovuttaminen arvonlisäverotonta koulutustoimintaa harjoittaville oppilaitoksille oli kuitenkin verotonta siltä osin kuin kyse oli AVL 39 :n 3 momentissa tarkoitetusta koulutuksen yhteydessä oppilaille tarjottavasta kouluruokailusta, joka liittyy tavanomaisesti oppilaiden koulutukseen. Ateriapalveluja koskeva uusi KVL:n ratkaisu poikkeaa KHO ratkaisusta T 3184, jossa terveyden- ja sairaanhoitoon liittymättömät ruokahuoltopalvelut katsottiin verottomiksi, kun palveluista maksettiin ennakkoja ja loppuselvitys tehtiin tilinpäätöksen yhteydessä. Ratkaisevaa asiassa näyttäisi siis olevan se, että todelliset kustannukset selvitetään ja oikaistaan jälkikäteen. Verottomuuden edellytykseksi ei riitä käytännössä se, että veloitusperusteena käytetään edellisen vuoden toteutunutta hintaa. Kun kunnat joutuvat käsittelemään ateriapalvelujen myynnin kuntayhtymälle verollisena, niin näihin verollisiin atrioihin kohdistuviin kustannuksiin sisältyvän arvonlisäveron kunnat käsittelevät vähennysjärjestelmässä. Kuntayhtymä puolestaan käsittelee nämä ns. lakisääteistä toimintaa varten tekemiinsä aterioihin sisältyvän veron palautusjärjestelmässä. 3. Talous-, henkilöstö- ja tietohallintopalvelut Kuntayhtymällä ja jäsenkunnilla oli myös yhteistoimintasopimus, jossa sovittiin tiettyjen hallinnon tukipalvelujen tuottamisesta yhteisesti. Näitä siirtyviä toimintoja hoitava henkilökunta siirtyi kuntayhtymän palvelukseen. Kunnilta veloitettavista kustannuksista oli sovittu yhteistyösopimuksessa. Kuntatalous/Kommunalekonomi 3/2005 5

6 Taloushallinnon palvelujen kustannusten veloitusperusteena käytettiin kunkin kunnan tilikauden aikaisia kirjanpidon tositteita. Henkilöstöhallinnon palvelujen kustannusten veloitusperusteena käytettiin kunkin kunnan tilikauden aikana lähetettyjen palkkalaskelmien määrää. Tietohallinnon palvelujen kustannusten veloitusperusteena käytettiin kunkin kunnan lokakuun tilastolaskennan mukaista henkilöstön määrää. Kuntien ennakkomaksun maksuperusteena käytettiin käyttösuunnitelmassa arvioitua kuntakohtaista maksuosuutta jaettuna 24. Tiedot edellisen vuoden lopullisista maksuosuuksista toimitettiin jäsenkunnille helmikuun 15.päivään mennessä. Lopulliset maksuosuudet maksettiin tai liikaa peritty maksuosuus palautettiin vuosittain maaliskuun loppuun mennessä. KVL:n enemmistö katsoi, että kuntayhtymä luovutti talous-, henkilöstö- ja tietohallintopalvelut kunnille vastiketta vastaan ja kuntayhtymän oli tämän vuoksi suoritettava arvonlisäveroa palvelujen luovuttamisesta yksittäisille kunnille. Kysymyksessä ei katsottu olevan veroton kustannusten jakaminen vaan liiketoiminnan muodossa tapahtuva verollisen palvelun myynti. Talous-, henkilöstö- ja tietohallintopalveluja koskeva uusi KVL:n ratkaisu poikkeaa KHO ratkaisusta T 3184, jossa puhelinpalvelut hyväksyttiin verottomiksi, kun palveluista maksettiin ennakkoja ja loppuselvitys tehtiin tilinpäätöksen yhteydessä. Puheena olevassa KVL:n tapauksessa todelliset kustannukset selvitetään ja oikaistaan jälkikäteen, minkä vuoksi ne tulisi käsitellä KHO:n luoman oikeuskäytännön mukaan verottomina. Vähemmistöön jääneen edustajan mukaan KVL:ssa käsitellyssä tapauksessa toimintojen järjestäminen edellä kuvatuin tavoin maksuosuuksin ei sisältänyt liiketoiminnalle omaista riskiä eikä tapahtunut muutoinkaan arvonlisäverolaissa tarkoitetulla tavalla liiketoiminnan muodossa. Tällä perusteella kysymyksessä ei siis voisi olla verollisen palvelun myynti vaan veroton kustannusten jakaminen. Kun kuntayhtymä joutuu käsittelemään puheena olleisiin hallinnon tukipalveluihin sisältyvät myynnit kunnille verollisina, niin kuntayhtymän tätä toimintaa varten tekemiin hankintoihin sisältyvän arvonlisäveron kuntayhtymä käsittelee vähennysjärjestelmässä. Kuntien näkökulmasta kuntayhtymältä tehdyt verolliset talous-, henkilöstö- ja tietohallinnonpalvelut ovat luonteeltaan keskushallinnon yleiskuluja, jotka usein käytännössä käsitellään kokonaisuudessaan palautusjärjestelmässä. Jos kunnan verollista liiketoimintaa harjoittavat liikelaitokset (esim. vesi- sähkö- ja jätelaitos) käyttävät merkittävässä määrin näitä keskushallinnon verollisia palveluja, niin kunnassa voisi olla perusteltua kirjata osa puheena olevista verollisista talous-, henkilöstö- ja tietohallinnonpalveluhankinnoista vähennysjärjestelmään. Muutos laskumerkintävaatimuksiin: vähäisen laskun yläraja laskee eurosta 250 euroon AVL:n laskumerkintävaatimukset tulivat voimaan vuoden 2004 alusta. Merkintävaatimusten luettelo sisältää 10 yleistä merkintää sekä lisäksi tietyissä erityistilanteissa sovellettavia merkintöjä. 6 Kuntatalous/Kommunalekonomi 3/2005

7 Vähäisiä ja eräitä muita laskuja koskevat kuitenkin kevennetyt merkintävaatimukset. Vähäisemmät merkintävaatimukset koskevat AVL 209c :n mukaan seuraavia laskuja: 1) loppusummaltaan enintään euron suuruiset laskut 2) vähittäiskaupassa tai muussa siihen rinnastettavassa lähes yksinomaan yksityishenkilöille tapahtuvassa myyntitoiminnassa annettavat laskut 3) tarjoilupalveluja ja henkilökuljetuksia koskevat laskut 4) pysäköintimittareiden ja muiden vastaavien laitteiden tulostamat tositteet Näistä laskuista tulee ilmetä laskun antamispäivä, myyjän nimi ja arvonlisäverotunniste, myytyjen tavaroiden määrä ja luonne tai palvelujen luonne sekä suoritettavan veron määrä verokannoittain tai veron peruste verokannoittain. Säännös perustuu EY:n kuudenteen arvonlisäverodirektiiviin, jonka mukaan kevennettyjä laskumerkintävaatimuksia voidaan edellä kohdissa 2-4 mainittujen tapausten lisäksi soveltaa loppusummaltaan vähäisiin laskuihin. AVL 209c :ää säädettäessä hallitus esitti vähäisen laskun rajaksi 200 euroa, mutta eduskunta nosti sen euroon. EU:n komissio antoi lokakuussa 2004 Suomelle virallisen huomautuksen, jonka mukaan vähäisen laskun enimmäisarvo euroa on direktiivin vastainen. Komission kannan mukaan vähäisen laskun enimmäismäärä on 250 euroa. Muissa jäsenvaltioissa sovellettavat arvot vaihtelevat 100 eurosta 250 euroon. Hallituksen esitykseen 22/2005 perustuen vähäisen laskun yläraja laskee eurosta 250 euroon. Eduskunta on hyväksynyt lain muutoksen ja se tulee voimaan vuoden 2006 alusta. Muutoksen vaikutuksista Vähäisen laskun ylärajan muutos ei vaikuta toimialakohtaisesti määriteltyihin kevennettyihin vaatimuksiin. Näin ollen vähittäiskauppoihin, kahvila- ja ravintolatoimintaan sekä henkilökuljetuspalveluihin sovelletaan jatkossakin kevennettyjä vaatimuksia, vaikka laskun loppusumma ylittäisi 250 euroa. Muutoksella tulee olemaan merkittävä vaikutus erityisesti hotellilaskuihin. Nykyisen rajan euron ylittyminen edellyttää varsin pitkää oleskelua hotellissa, kun taas 250 euroa ylittyy ainakin pääkaupunkiseudulle jo muutamassa yössä. Jatkossa saatetaan työmatkalla olevan työntekijän laskuihin vaatia työnantajayrityksen nimi, jotta työnantaja voisi vähentää tai saada veron kuntapalautuksena. Tämä monimutkaistaa käytäntöjä ja saattaa aiheuttaa myös vähennys/palautusoikeuden menetyksiä. Kuntatalous/Kommunalekonomi 3/2005 7

8 Kiinteistöverotus Tuulivoimalat kiinteistöverotuksen piirissä KHO T 2887 Elinkeinotulon verotus - Tuulivoimala - Hankintamenon poisto - Rakennelma - Kone, kalusto ja muu niihin verrattava irtain käyttöomaisuus Teräksisen tuulivoimalan korkeus oli metriä. Sen tärkeimmät osat olivat torni, roottori lapoineen, vaihdelaatikko ja generaattori. Torni oli voimalan runko, jonka yläpäässä oli konehuone ja roottori lapoineen. Jokaisessa kolmessa halkaisijaltaan 56 metrin lavassa oli oma kääntömoottori. Roottorin kierroslukua säädettiin lapakulmien avulla. Roottori oli liitetty voimayksikköön 3-rivilaakerilla. Yksirivinen planeettavaihde välitti voiman generaattorille, jonka tuottama sähkö siirrettiin kaapelilla tornin alaosassa olevaan taajuusmuuntajaan. Tuulivoimalan laskennallinen käyttöikä oli noin 30 vuotta. Tuulivoimalan perustukset valettiin betonista sekä maalle että veteen sijoitettaessa. Tuulivoimalan hankintamenon poistoa tehtäessä tornia eli runkoa konehuoneineen oli pidettävä elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 34 :ssä tarkoitettuna rakennelmana. Roottoria lapoineen, vaihdelaatikkoa ja generaattoria oli pidettävä saman lain 30 :n mukaisena koneena, kalustona ja muuna niihin verrattavana irtaimena käyttöomaisuutena. Ennakkoratkaisu verovuosille 2003 ja ElinkVL 30 ja 34 Kommentti: Tapauksessa oli ensisijaisesti kysymys tuloverotuksesta ja tuulivoimalan hankintamenon poistamisesta, mutta sillä on vaikutusta myös kiinteistöverotuksen veropohjaan. Tuulivoimalan hankintameno poistettiin osittain rakennelman (EVL 34 ) ja osittain irtaimen käyttöomaisuutena (EVL 30 ). Keskusverolautakunta oli käsitellyt hankintamenoa kokonaisuudessaan EVL 30 :n mukaisena menona, mikä olisi merkinnyt samalla myös sitä, etteivät tuulivoimalat olisi kiinteistöveron piirissä. KHO:n ratkaisun mukaan tuulivoimalan tornia eli runkoa konehuoneineen on kuitenkin pidettävä EVL 34 :ssä tarkoitettuna rakennelmana, minkä seurauksena tuulivoimalatornit ovat kiinteistöverotuksen kohteena. Kiinteistöveron ala- ja ylärajoihin esitetään korotuksia Osana hallitusohjelmaa ja valtioneuvoston hyväksymää kehyspäätöstä peruspalvelujen rahoituksen vahvistamiseksi valmistellaan kiinteistöveron rajojen nostamista. Valtionosuusperusteiden tarkistamisen yhteydessä asiaa ei käsitellä. Kiinteistöverokysymys ratkaistaan erikseen, tarkempaa aikataulua ei vielä ole tiedossa. On mahdollista, että aiemmin esitetty ehdotus kiinteistöveron veroprosenttien alarajojen korottamisesta lakisääteisesti ei tule toteutumaan. 8 Kuntatalous/Kommunalekonomi 3/2005

9 KHO T 1280 Henkilökohtaisen tulon verotus - Luonnonsuojelulain rajauspäätöksen johdosta maksettu korvaus - Vahingonkorvaus A:n omistamalla kiinteistöllä oli todettu valkoselkätikan pesintä. Alueellinen ympäristökeskus oli tehnyt luonnonsuojelulain (1096/1996) 47 :n 3 momentin mukaisen erityisesti suojeltavan lajin esiintymispaikan rajauspäätöksen kiinteistön alueelle. A:lle maksettiin rajauspäätöksen johdosta luonnonsuojelulain 53 :n 1 momentin mukaisesti korvaus. Tämä valtion varoista maksettava kertakaikkinen korvaus oli verotuksessa tuloverolain 80 :n 7 kohdassa tarkoitettua verovapaata vahingonkorvausta. Valtiovarainministeriö on antanut asiassa lausunnon. Ennakkoratkaisu vuosille 2003 ja Tuloverolaki 80 7 kohta Lisätiedot: Tarja Tarkiainen, p. (09) , Juha Mynttinen, p. (09) , Valtionosuuksien tarkistus vuonna 2006 Kuntien valtionosuustarkistus vuonna 2006 Hallitus on kehysneuvotteluissaan (Valtioneuvoston tiedotusyksikön tiedote 78/2005) sopinut kaksivaiheisesta kuntien rahoitusuudistuksen toteuttamisesta. Ensimmäinen vaihe toteutetaan vuoden 2006 alusta. Kuntien valtionosuus- ja rahoitusuudistuksen ensimmäiseen vaiheeseen kuuluu myös luopuminen nykymuotoisesta kustannustenjaon tarkistamisesta. Sen voimaantulo ajoittuu kuitenkin vuoteen Valtionosuustarkistuksen aikataulu Valtionosuusjärjestelmää koskevat ratkaisut vuoden 2006 osalta ovat vielä avoinna. Tämän hetkisten tietojen mukaan uudistus etenee siten, että hallituksen esitys on tarkoitus antaa juhannusviikolla (viikko 25), jonka jälkeen uudistukseen liittyvät asiat ja laskelmat ovat julkisia. On myös mahdollista, että esityksen antaminen edelleen viivästyy. On tarkoitus, että uudistusta koskevat laskelmat julkaistaan Internet-sivuilla niin pian hallituksen esityksen antamisen jälkeen kuin mahdollista (mahdollisesti sisäasianministeriön ja Kuntaliiton sivuilla). Kuntatalous/Kommunalekonomi 3/2005 9

10 Tietoon on tullut, että annettavassa esityksessä muutetaan monia kohtia, jotka sisältyivät esitykseen kuntien rahoitus- ja valtionosuusperusteiden tarkistamiseksi (sisäasianministeriön julkaisuja 52/2004, joulukuu 2004). On myös varmistunut, että kiinteistöveroprosentteja koskevat esitykset annetaan erikseen kuten myös työmarkkinatukea koskevat mahdolliset uudistukset (ks. tästä jäljempänä). Ajankohdasta ei ole tietoa. Mahdollisesti noudatetaan budjettilakien aikataulua. Koska tilanne on monin osin avoin, kuntakohtaisia laskelmia valtionosuuksista ei ole voitu tehdä. Tilanteen kehittymistä kannattaa seurata Internetissä esim. Kuntaliiton sivuilla, jonne pyritään saamaan tietoja mahdollisuuksien mukaan. Jos hallituksen esityksen antaminen viivästyy, viivästyy myös informaatio, koska lomakausi tulee vastaan. Seuraava tiedote ajoittuu elo-syyskuuhun (valtion budjettiesitys annetaan ). Valtionosuuksiin liittyvät asiakirjat Hallitusohjelman lisäksi vuoden 2006 valtionosuuksien määräytymistä linjaavat seuraaviin asiakirjat: - Valtioneuvoston tiedotusyksikön tiedote (Tiedote 78/2005) - Valtiontalouden kehykset vuosille (Valtioneuvosto VM5/214/2005) - Peruspalveluohjelma (Valtioneuvosto ; Peruspalveluohjelmaa valmisteleva ministerityöryhmä ) - Peruspalveluohjelmaa koskeva sisäasiainministeriön tiedote (Peruspalveluohjelma annettiin eduskunnalle). - Sisäasiainministeriön kirje (SM /Ha-4), jolla peruspalveluohjelma on toimitettu kunnille tiedoksi ja käyttöön. Valtionosuuksien kokonaisarvio vuodelle 2006 Kuntien vuoden 2006 valtionosuudet lisääntyvät 278 miljoonaa euroa. Arviossa ei ole otettu huomioon valtionosuusuudistusta eikä muita uudistuksia. Huomioon on otettu: - vuoden 2006 osuus kustannustenjaon tarkistuksesta 86 milj. euroa - 1,9 prosenttia indeksitarkistuksena (75 % täydestä) 119 milj. euroa - lisäystä lähinnä sosiaali- ja terveydenhuoltoon 73 milj. euroa Vuoden 2006 valtionosuuksista on vielä niukasti tietoja. Keskimäärin valtionosuudet nousisivat noin 4,4 prosenttia. Tämä tarkoittaisi valtionosuuden lisäystä noin 54 euroa asukasta kohti. Lisätiedot: Jouko Heikkilä, p. (09) , Martti Kallio, p. (09) , Kuntatalous/Kommunalekonomi 3/2005

11 Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus Vuoden 2006 verotuloihin perustuvan valtionosuuksien tasauksen määrään tulevat vaikuttamaan vuoden 2006 valtionosuustarkistuksessa tehtävät eräät muutokset. Näitä muutoksia ei ole otettu huomioon kuntakohtaisissa ennakkolaskelmissa. Vuoden 2006 verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus määräytyy verovuodelta 2004 valmistuvan verotuksen perusteella. Verotus valmistuu , jolloin maksettavan kunnallisveron, yhteisöveron ja kiinteistöveron määrä on selvillä. Verovuoden 2004 yksittäisen kunnan yhteisöveron jako-osuus perustuu vuosien 2001 ja 2002 jako-osuuksien keskiarvoon (kunnalle toimitetun yhteisöveron tilityserittelyn veronsaajan osuus vuonna 2004). Päätös verotuloihin perustuvasta valtionosuuksien tasauksesta tehdään joulukuussa, joten kuntakohtaiset laskelmat ovat ennakkotietoja. Laskelma perustuu Kuntaliiton verotulo ennusteeseen, joka on kuntakohtainen. Ennakkolaskelman suuriin kuntakohtaisiin muutoksiin kuluvaan vuoteen verrattuna on syytä kiinnittää huomiota ja tarvittaessa selvittää muutoksen syy ja oikeellisuus. Kuntaliiton laskelmassa kuntaliitokset on otettu huomioon. Ennakkolaskelma löytyy Kuntaliiton Internet-sivulta osoitteesta kunnat.net kohdasta Kuntaliiton asiantuntijapalvelut > Kuntatalous > Valtionosuudet >Valtionosuudet vuonna Ennakkolaskelman pohjana ovat seuraavat koko maata koskevat tiedot: - laskennallisen kunnallisveron määrä euroa (+ 1,8 %) - yhteisöveron määrä euroa (+1,3 %) - laskennallisen kiinteistöveron määrä euroa (+ 3,8 %) Vuoden 2006 tasauslaskelmassa käytetyt muut perusteet ovat: - vuoden 2004 alun asukasluku (Manner-Suomi ) - keskimääräinen tuloveroprosentti 18,13 - keskimääräiset kiinteistöveroprosentit: - yleinen 0,73 - vakituinen asunto 0,28 - muu asunto 0,83 - voimalaitos 1,40 - ydinvoimalaitos 2,20 - yleishyödylliset yhteisöt 0,38 - rakentamaton rakennuspaikka 2,37 - laskennallinen verotulo euroa/asukas - tasausraja (90 %) 2 364,24 euroa/asukas Valtionosuuksien maksatuksessa tasaus jaetaan niin, että yleiseen valtionosuuteen kohdistetaan 6 prosenttia, sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuteen 57 prosenttia sekä opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuteen 37 prosenttia. Päätöksen tekee sisäasiainministeriö ja kukin ministeriö hoitaa osuutensa (maksaa tai perii). Kuntakohtaisissa laskelmissa kohdistusta ei ole tehty, vaikka valtionosuus maksetaan tasaus huomioon ottaen. Lisätiedot: Mikael Enberg, p. (09) , Jouko Heikkilä, p. (09) , Tarja Tarkiainen, p. (09) , Kuntatalous/Kommunalekonomi 3/

12 Perusopetuksen yksikköhinta vuonna 2006 Esityksessä kuntien rahoitus- ja valtionosuusperusteiden tarkistamiseksi (sisäasiainministeriön julkaisuja 52/2004, joulukuu 2004) on esitetty perusopetuksen yksikköhinnan määräytymistavan muuttamista. Siihen sisältyy myös esitys kouluverkkotekijän huomioonottamiseksi vain harvimmin asutuissa kunnissa ja saaristokunnissa. Näin ollen ns. pienkoululisä pääosin poistuisi. Hallituksen esitystä, johon tämä sisältyisi, ei ole vielä annettu. Seuraavassa on selostettu yksikköhinnan määräytymistä uusien periaatteiden mukaan. Mikäli esitys toteutuu, muuttuu yksikköhinnan määräytymistapa olennaisesti. Yksikköhinnan määräytymistapaa yksinkertaistetaan ja määräytymistekijöiden painoarvoa muutetaan läpinäkyvyyden parantamiseksi. Vuosittaisesta regressioanalyysistä luovutaan asukastiheyden ja tunnuslukujen osalta. Sen sijaan lainsäädännössä määrätään kertoimet, joilla vahvistettua keskihintaa suoraan kerrotaan. Porrastusperusteet ovat pääosin entiset, uusi tekijä on vieraskielisten oppilaiden määrä. Kertoimella on tarkoitus ottaa huomioon sellaisten kuntien lisääntyneitä kustannuksia, joissa on paljon maahanmuuttajia ja muita vieraskielisiä. Yksikköhinnan perustaso saadaan keskihinnasta vakiokertoimella, jossa on otettu huomioon muiden vakiokertoimien vaikutus. Muita perusteita yksikköhinnan määräämiseksi ovat - asukastiheys (jos asukastiheys on alle 40 as./km 2 ) - kouluverkko (jos asukastiheys on alle 4 as./km 2 ) - yläasteen oppilaiden lukumäärä - vaikeimmin kehitysvammaisten lukumäärä - muiden vammaisten lukumäärä - erityisoppilaiden määrä - ruotsinkielisten oppilaiden määrä - vieraskielisten oppilaiden määrä - saaristoisuus - kaksikielisyys - ns. tasauskerroin, jolla lopuksi kertoimien korotusten vaikutus tasataan vahvistettuun keskihintaan. Uusi asia on kouluverkon vaikutuksen vähentäminen yksikköhinnan määräytymisessä. Ns. pienen koulun korotusta tulisi enää vain saaristokunnille ja kunnille, joiden asukastiheys on alle 4 asukasta/km 2. Vaikutus olisi liukuva välillä 3 4 asukasta/km 2. Täysi vaikutus olisi kunnilla. joiden asukastiheys on alle 3 as./km 2. Koulun kokoa koskevat perusteet olisivat entiset eli yksikköhinnan korotus koskisi vain 1 6 vuosiluokkien osalta alle 80 oppilaan kouluja ja 7 9 vuosiluokkien osalta alle 180 oppilaan kouluja. Perusopetuksen yksikköhintaa koskevat koelaskelmat on tehty vuoden 2003 kustannuspohjista ja kouluverkkotilanteesta. Laskelmat on muutettu indeksillä vuoden 2004 tasoon, joten laskelmia voidaan pitää vain suuntaa antavina. Koelaskelmat löytyvät Kuntaliiton Internet-sivuilta osoitteesta kunnat.net kohdasta Kuntaliiton 12 Kuntatalous/Kommunalekonomi 3/2005

13 asiantuntijapalvelut > Kuntatalous > Valtionosuudet > Valtionosuudet vuonna Koelaskelmien mukainen perusopetuksen yksikköhinnan peruskaava on (ks. esimerkkiä, liite 1): - 0,7693 x YH + 0,1 x YH x asukastiheystekijä + 0,003 x YH x kouluverkkotunnus Kaavassa olevat tekijät: Vakiokertoimet YH = 0,7693 ja 0,1 ja 0,003. Määrätään siten, että ne mahdollisimman hyvin kuvaavat eri tekijöiden vaikutusta perusopetuksen kustannuksiin. Muutetaan lakia/asetusta muuttamalla. keskimääräinen yksikköhinta = euroa koelaskelmien mukaan. asukastiheystekijä = kerroin kunnalla, jonka asukastiheys on alle 40 as./km 2 = luvun 40 ja kunnan asukastiheyden luonnollisten logaritmien erotus. Esim. jos kunnan asukastiheys on 10,0 logaritmien erotus on 3,69 2,30 = 1,39 (liite 2) kouluverkkotunnus = kerroin kunnalle, joka on saaristokunta tai kunta, jonka asukastiheys on alle 4 as./km 2, kerroin on liukuva välillä 3 4 as./km 2. Korotuskerroin on 1,2. Esim. jos koulun koko on 50, tunnus on (80 50) x 1,2 x 50 = Esim. jos koulun koko on 50 ja asukastiheys on 3,4, tunnus on (80 50) x 1,2 x 50 x (4 3,4)/2 = 540. Jos kunnan yläasteen oppilaiden määrä on pienempi kuin 180, korotuskerroinyläasteen oppilasta kohti on 0,6. Esim. oppilaiden määrä 150, kerroin on ( ) x 0,6 x 150 = 2700 (liite 2). - muut kertoimet = 0,3 x YH x yläasteen oppilaat (lisätään perushintaan 4,0 x YH x vaikeimmin kehitysvammaiset oppilasta kohti) 2,5 x YH x muut vammaiset 0,5 x YH x erityisoppilaat 0,12 x YH x ruotsinkieliset oppilaat 0,2 x YH x vieraskieliset oppilaat - muut kertoimet = 0,06 x YH saaristokunnissa (lasketaan edellä saadusta 0,25 x YH saaristokunnissa, joissa yli puolella yksikköhinnasta) asukkaista ei ole kiinteää tieyhteyttä 0,04 x YH kaksikielisissä kunnissa tasauskerroin 0, Lisätiedot: Jouko Heikkilä, p. (09) , Kuntatalous/Kommunalekonomi 3/

14 Valtionosuuden korjaukset vuonna 2005 Vuotta 2005 koskevat kuntakohtaiset valtionosuuspäätökset on korjattu. Korjausten vaikutukset on otettu huomioon Kuntaliiton Internet-sivuilla olevissa tiedoissa ja taulukoissa osoitteessa kohdassa Kuntatalous > Valtionosuudet > Valtionosuudet vuonna Kuluvan vuoden puolella tehdyt korjaukset ja niiden syyt ovat seuraavat: 1) Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasauspäätös korjattiin ja siitä johtuvat muutokset otettiin huomioon hallinnonalakohtaisissa valtionosuuspäätöksissä. Korjauksen syy oli 5,4 miljoonan euron puuttuminen kuntien yhteisövero-osuudesta. Päätös on tehty SM /Ha-43. 2) Yleistä valtionosuutta koskeva päätös muutettiin tasauksen takia. Oikaisu maksettiin kokonaan kesäkuun valtionosuuserän yhteydessä säilyttämällä jäljellä olevat kuukausierät entisen suuruisina. Päätös on tehty SM /Ha-43. 3) Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuspäätös muutettiin tasauksen takia ja sen takia, että viime syksyn kustannustenjaon korjausta koskeva 14 miljoonan euron valtionosuuserä ei ehtinyt alkuvuoden maksatukseen. Myös eräitä muita muutoksia on otettu huomioon. Alkuvuosi on korjattu toukokuun maksuerässä. Loppuvuotta koskeva muutos on jaettu loppuvuoden kuukausieriin. Päätös on tehty Dnro 56/400/2004. Keskimääräisiä yksikköhintoja koskeva päätös korjattiin helmikuussa annetulla asetuksella (98/2005). Kuntakohtaiset yksikköhinnat uusittiin vastaavasti huhtikuussa ) Sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuspäätös uusittiin tasauksen takia. Oikaisu toteutettiin tammi-toukokuun osalta kesäkuun maksuerässä. Loppuvuoden maksuerät ovat uuden tasasuuren kuukausierän suuruiset. Päätös on tehty STM/1235/2005. Lisätiedot: Jouko Heikkilä, p. (09) , Martti Kallio, p. (09) , Kuntatalous/Kommunalekonomi 3/2005

15 Harkinnanvaraiset rahoitusavustukset v Kunnille myönnettävää vuoden 2005 harkinnanvaraista avustusta on haettava viimeistään mennessä. Käsittelyn nopeuttamiseksi sisäasianministeriö on pyytänyt toimittamaan hakemukset jo kesäkuun loppuun mennessä (Sisäasianministeriö, Kuntaosasto, PL 26, VALTIONEUVOSTO). Ennakkoon lähetettyä hakemusta voidaan täydentää elokuun loppuun saakka. Kopio hakemuksesta on syytä toimittaa myös Kuntaliittoon, joka antaa myöntämisestä oman lausuntonsa (Suomen Kuntaliitto, PL 200, HELSINKI). Kuntien valtionosuuslain 13 :n mukaan avustusta voidaan myöntää kunnalle, joka ensisijaisesti poikkeuksellisten tai tilapäisten kunnallistaloudellisten vaikeuksien vuoksi on lisätyn taloudellisen tuen tarpeessa. Tuen tarpeeseen vaikuttavina seikkoina otetaan huomioon myös paikalliset erityisolosuhteet. Sisäasianministeriö voi asettaa avustuksen myöntämiselle ja käytölle kunnan talouden tervehdyttämistä koskevia ehtoja. Asetettavat ehdot on esitetty sisäasiainministeriön lähettämässä kirjeessä (SM /Ha-43). Avustukseen on käytettävissä tänä vuonna 30 miljoonaa euroa (18 miljoonaa euroa vähemmän kuin viime vuonna). Avustusta on mahdollista myöntää arviolta kunnalle. Vuonna 2004 avustusta myönnettiin 99 kunnalle. Lisätiedot: Jouko Heikkilä, p. (09) , Sisäasiainministeriö: Ville Salonen, p. (09) Vesa Lappalainen, p. (09) Työmarkkinatuen ja toimeentulotuen rahoitukseen tulossa muutoksia Hallituksen tavoitteena on uudistaa työmarkkinatuen ja toimeentulotuen rahoitusta. Uudistus sisältyy hallituksen työllisyysohjelmaan ja tammikuussa työnsä päättäneen työmarkkinatuen aktivointia pohtineen työryhmän ehdotuksiin (Työmarkkinatuen aktivointi yhteiskuntatakuu pitkäaikaistyöttömille, Työhallinnon julkaisu 347/2005). Työllisyysohjelman tavoitteina on työllisyysasteen nostaminen ja työttömyyden alentaminen. Työttömyydenaikaista etuusjärjestelmää ja työvoimapoliittisia aktiiviohjelmia parannetaan. Työttömyyden aikaisia toimeentulotuloetuuksia halutaan muuttaa nykyistä vastikkeellisemmaksi ja kannustavammaksi. Kuntatalous/Kommunalekonomi 3/

16 Ehdotus sisältää kuntien kannalta merkittäviä muutoksia. Täysin uutena tehtävänä kuntien olisi osallistuttava työmarkkinatuen rahoitukseen. Kunnat rahoittaisivat puolet työmarkkinatuesta, jota myönnetään yli 500 päivää tukia saaneille. Valtion ja kuntien välinen rahoitusosuus laskettaisiin kuntakohtaisesti. Tällä hetkellä valtio vastaa kokonaisuudessaan työmarkkinatuen rahoituksesta. Tarkoitus on, että uudistuksista aiheutuvat lisäkustannukset kompensoidaan kunnille siten, että uudistus olisi kuntien kannalta kustannusneutraali. Kustannusneutraalisuus on tavoitteena sekä valtion ja kuntien kesken, että kuntien keskinäisessä kustannusten uusjaossa. Uudistuksen on tarkoitus tulla voimaan Työmarkkinatuen rahoitusta muutetaan siten, että työmarkkinatukea yli 500 päivää passiivisesti saaneiden henkilöiden työmarkkinatukikustannukset jaetaan tasan kuntien ja valtion kesken. Työmarkkinatukea 500 päivää saaneita oli toukokuussa Heistä noin 20 % osallistui aktiivitoimiin ja 80 % oli ns. passiivituen saajia. Passiivituen kustannukset vuositasolla ovat noin 515 milj. euroa. Uudistuksen mukaan kuntien kustannettavaksi tulisi puolet tästä summasta. Aktiivitoimiin osallistuvan tuen saajan kustannuksista vastaisi valtio. Jos tuen saaja kieltäytyy aktiivitoimista, hän menettää työmarkkinatuen ja saa siltä ajalta toimeentulotukea. Työmarkkinatukioikeutensa menettäneellä olisi kuitenkin oikeus päästä uudelleen työmarkkinatuelle oltuaan viisi kuukautta työvoimapoliittisessa toimenpiteessä tai työssä. Uudistus lähtee siitä, että pitkään työttömänä olleiden henkilöiden aktivointiastetta nostettaisiin 30 %:iin. Valtio sitoutuu turvaamaan resurssit aktivointiasteen korottamiseksi. Toimeentulotuen rahoitusta ja rakennetta on tarkoitus muuttaa siten, että toimeentulotuki irrotetaan valtionosuusjärjestelmästä ja toimeentulotukeen määritellään normitettu osuus, jonka kustannukset jakautuvat tasan valtion ja kuntien kesken. Myös toimeentulotukimenoihin tuleva valtion avustus laskettaisiin kuntakohtaisesti. Näin ollen siitä tulisi muun valtionosuusjärjestelmän periaatteiden vastaisesti menoperusteinen valtionavustus. Normitetun osuuden määrän arvioidaan olevan 90 % toimeentulotuen nykyisistä menoista. Vuonna 2003 toimeentulotukimenot olivat 490 milj. euroa, josta normitetun tuen kustannukset olisivat 441 milj. euroa. Peruspalveluohjelmassa vuosille todetaan, että työmarkkinatukiuudistuksen rahoitus toteutetaan siten, että uudistuksen aiheuttamien kustannusten täysimääräinen kompensaatio kunnille on noin 180 miljoonaa euroa vuonna 2006 ja se alenee kolmen vuoden siirtymäkauden aikana asteittain tavoitetilan mukaisesti 150 miljoonaan euroon vuodessa. Kompensointi toteutetaan lisäämällä kuntien valtionosuuksia siten, että se asteittain kolmen vuoden aikana vähenee tavoitetilaan (180 milj. eurosta 150 milj. euroon). Tavoitetilan mukainen lisätty valtionosuus (150 milj. euroa) säilyy myös jatkossa. Sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuusjärjestelmää muutetaan siten, että valtionosuusperusteista poistetaan normitettua toimeentulotukea koskeva osuus. Erillisen kustannusperusteisen valtionavustusjärjestelmän avulla kunta voi hakea valtiolta puolet myöntämästään normitetusta toimeentulotuesta. Kunnan vastuulla on myös puolet yli 500 päivää työttömänä olleiden passiivisesta työmarkkinatuesta. Tämän vastuun käytännön toteutus on avoinna. Avoinna ovat myös kaikki yksityiskohdat muutosten vaikutuksista nykyiseen valtionosuusjärjestelmään samoin kuin kompensoinnin yksityiskohtainen toteuttamistapa. 16 Kuntatalous/Kommunalekonomi 3/2005

17 Työmarkkinatukea koskevat uudistukset, mikäli ne toteutuvat, tehdään erillisten esitysten mukaan budjettilakeina. Niitä ei ole liitetty muuhun vuoden 2006 alusta voimaan tulevaan valtionosuuden perusteita koskevaan tarkistukseen. Lisätiedot: Sirkka-Liisa Karhunen, puh (09) , Jouko Heikkilä, p. (09) , Mirja Salonen, p. (09) , Kuntien alijäämän kattamisvelvoitteen arviointi ja kehittämisehdotukset Kuntien alijäämän kattamisvelvoitteen toteutumista selvittänyt työryhmä jätti mietintönsä sisäasiainministeriölle Työryhmä selvitti kuntatalouden alijäämäongelman laajuutta ja voimassaolevien tasapainottamissäännösten tarkoituksenmukaisuutta ja toimivuutta. Työryhmä esittää useita muutoksia kuntalakiin. Selvitys osoittaa talouden tasapainon olennaisesti heikentyneen niin kuntataloudessa kokonaisuudessa kuin suurimmassa osassa yksittäisiä kuntia. Lähes kahdella kolmasosalla kunnista oli kertynyttä alijäämää vuoden 2004 tilinpäätöksessä ja vuosikatekin muodostuu ennakkotiedon mukaan negatiiviseksi 137 kunnalla. Lainanotto kuntien toiminnan rahoituksessa on kasvanut jyrkästi, kun investoinneista vain 37 % kyetään rahoittamaan tulorahoituksella. Kuntatalouden tasapainoa ovat erityisesti heikentäneet lisääntyneet lakisääteiset palvelutehtävät ja sen seurauksena kuntien rahoitusosuuden suhteellinen ja määrällinen kasvu. Työryhmä määritteli vaikeasti alijäämäiseksi kunnan, jossa kertynyttä alijäämää asukasta kohti on yli 500 euroa. Näitä kuntia oli vuonna 2003 kolmisenkymmentä ja niitä löytyi kaikista maakunnista. Selvää alueellista keskittymistä on kuitenkin osoitettavissa. Vaikeasti alijäämäinen kunta on selvityksen mukaan useimmiten pieni, alle 2000 asukkaan kunta, joka kärsii muuttotappiosta. Kaupungit ovat harvoin joutuneet pitkäaikaiseen alijäämäkierteeseen. Vaikea alijäämäisyys on usein pysyvää ja on monen kunnan kohdalla johtanut kuntaliitokseen. Vaikeasti alijäämäisen kunnan todelliset kustannukset peruspalvelujen tuottamisessa ovat keskimäärin valtionosuuden perustana olevia laskennallisia kustannuksia korkeammat. Näiden kuntien talous onkin toistuvasti riippuvainen harkinnanvaraisesta rahoitusavustuksesta. Kertyneen alijäämän kattaminen verotuloilla edellyttäisi vuoden 2004 ennakkotietoihin perustuen noin 2,5 % -yksikön keskimääräistä korotusta alijäämäkuntien tuloveroprosenttiin. Yksittäisen kunnan kohdalla korotustarve olisi jopa 25 % -yksikköä, mikä merkitsisi jo %:n tuloveroprosenttia. Työryhmä ehdottaa kuntatalouden tasapainosäännösten selkeyttämistä ja sitovuuden lisäämistä. Valtuuston tavoiteasettelua tulisi täydentää koko valtuustokauden kattavalla kunnan asemaa, palvelutasoa ja taloudellista tilaa koskevalla kannanotolla, joka ohjaisi vuotuista talousarvion ja -suunnitelman laatimista. Kunnan, jolla on Kuntatalous/Kommunalekonomi 3/

18 taseessa kertynyttä alijäämää, olisi laadittava tasapainossa oleva tai ylijäämäinen taloussuunnitelma. Taloussuunnitelman suunnittelukausi voisi tällöin olla enintään neljän vuoden pituinen. Poikkeuksellisen vaikean alijäämäongelman ratkaisemiseksi ehdotetaan erillisen ja yksilöidyn toimenpideohjelman laatimista. Työryhmän ehdotuksen mukaan kunnanhallituksen tulisi toimintakertomuksessa tehdä selkoa tasapainotuksen toteutumisesta päättyneellä tilikaudella. Tilinpäätöksessä tulisi ilmoittaa antavatko tuloslaskelmaan merkityt suunnitelmapoistot oikean ja riittävän kuvan investointien tulorahoituksen tarpeesta. Tarkastuslautakunnan tehtäviin ehdotetaan lisättävän velvollisuus arvioida talouden tasapainotuksen toteutumista. Säännösehdotuksen perusteluissa korostetaan tilintarkastajan velvollisuutta muistutuksen antamiseen silloin, kun kunnan hallintoa ja taloutta on hoidettu vastoin lakia tai valtuuston päätöksiä talouden tasapainotukseen liittyvissä kysymyksissä. Ehdotettuja säännöksiä sovellettaisiin myös kuntayhtymässä lukuun ottamatta velvoitetta kattaa kertynyttä alijäämää taloussuunnitelmassa tai sen yhteydessä laadittavassa toimenpideohjelmassa. Säännösmuutokset ehdotetaan tulevan voimaan vuoden 2006 alusta, jolloin niitä voitaisiin soveltaa jo vuoden 2005 tilinpäätöksessä. Sisäasianministeriö on pyytänyt mietinnöstä lausunnon 45 kunnalta mennessä. Hallituksen esitys kuntalain muuttamiseksi valmistellaan tulevan alkusyksyn aikana. Mietintö on haettavissa sisäasiainministeriön sivuilta osoitteesta: Lisätietoja: Oiva Myllyntaus, p. (09) , Kunnan omistajapoliittiset linjaukset Kuntaliitossa on laadittu suositus kunnaan omistajapoliittisiksi linjauksiksi. Suositus on tarkoitettu taustamateriaaliksi kunnille niiden valmistellessa omia omistajapoliittisia kannanottojaan. Suositukseen on koottu keskeisiä asioita ja kannanottoja liittyen käyttöomaisuuden omistamiseen ja pitkäaikaisiin sijoituksiin. Suositus täydentää Kuntaliiton julkaisua Kunta omistajana (1998), jossa tarkastellaan omistajapolitiikan perusteita. Suosituksen mukaan kunnan omaisuuden hoidon tavoitteet ja periaatteet määritellään kunnan olosuhdetekijöistä ja palveluiden tuotantorakenteista käsin. Suosituksessa otetaan kantaa myös omistusriskien hallintaan sekä tehtävien ja vastuiden jakoon kunnan omistajapolitiikan toteutuksessa. Omistajapolitiikan lähtökohtana ovat kunnan kehittämistavoitteet. Omistajapolitiikka määrittelee millaista omaisuutta kunta hankkii ja missä tehtävissä ja hankkeissa kunta on mukana omistajana 18 Kuntatalous/Kommunalekonomi 3/2005

19 ja sijoittajana. Samalla määritellään omistukselle asetettavat tuotto- ja muut tavoitteet, pääoman käytön ja palvelutuotannon tuotantovälineiden hankinnan periaatteet sekä kuka omaisuuden käytöstä vastaa ja miten seuranta ja raportointi on järjestetty. Valtuusto päättää kunnan omistajapoliittisista linjauksista. Linjaukset on tarkoitettu ohjeeksi kunnan luottamushenkilöille ja henkilöstölle ja tytär- ja osakkuusyhteisöille tulevien yksittäisten päätösten pohjaksi. Kunnassa omistajaohjaus kuuluu ylimmän johdon, useimmiten kunnanjohtajan tehtäviin. Omistajapoliittisia linjauksia voidaan täydentää toimialakohtaisissa ohjelmissa ja strategioissa, kuten kunnan maapoliittisessa ohjelmassa, liiketoimintastrategiassa tai asuntostrategiassa. Yksityiskohtaisempia omistajapoliittisia ratkaisuja sisältyy muun muassa kunnan toiminta- ja taloussuunnitelmaan ja yksittäisiin investointipäätöksiin. Kuntaliiton hallitus on hyväksynyt suosituksen Kunnan omistajapoliittiset linjaukset suositus on haettavissa osoitteesta ja taloussuunnittelu Lisätiedot: Jaakko Paloposki, p. (09) , Oiva Myllyntaus, p. (09) , Konserniohje Kuntaliitto on uudistanut vuonna 1997 annettua konserniohjeen laatimista koskevan suositusta. Aiempaa laajemmin uudistetussa konserniohjeessa käsitellään muun muassa: konserniohjeiden oikeudellista luonnetta ja hyväksymismenettelyä konsernin toiminnan suuntaamista kunnan omistajapolitiikan tavoitteiden ja toimintastrategian mukaisesti hankintalainsäädännön konsernin toiminnalle asettamia reunaehtoja keskitettyjen konsernitoimintojen järjestämistä konsernin tarkastusta ja valvontaa. Suosituksessa tuodaan esiin keskeiset asiat, jotka kunnan konserniohjetta laatiessaan tulee ottaa huomioon. Aiemman suosituksen tapaan valmista mallia konserniohjeeksi ei kuitenkaan annetta. Jokainen kunta laatii konserniohjeensa oman konsernin tarpeista ja tilanteesta käsin. Suosituksen pohja-aineistona ovat olleet kuntien laatimat konserniohjeet. Konserniohjeen lisäksi liitossa on valmisteltu suositus kunnan omistajapoliittisista linjauksista, joka julkaistaan samanaikaisesti konserniohjeen kanssa. Konserniohjetta koskevat suositukset soveltuvat erityisesti kunnan kokonaan omistamiin tytäryhteisöihin. Muihin kunnan tytäryhteisöihin suosituksia sovellettaessa Kuntatalous/Kommunalekonomi 3/

20 tulee huomiota kiinnittää yhteisön omistajien yhdenvertaisuusperiaatteen toteutumiseen. Ohjeessa on pyritty ottamaan huomioon valmisteilla oleva osakeyhtiölain uudistus. Myös muiden yhteisömuotojen erityisvaatimukset konsernijohtamisessa on huomioitu. Erityisesti kunnanvaltuuston, -hallituksen ja kunnan virkamiesjohdon välistä työnjakoa on selkeytetty. Konserniraportoinnin, keskitettyjen konsernitoimintojen ja konsernin tarkastuksen ja valvonnan ohjeistuksen sisältöä on uudistettu ja laajennettu osin merkittävässä määrin. Kuntaliiton hallitus on hyväksynyt suosituksen Konserniohje -suositus on haettavissa ja taloussuunnittelu Lisätiedot: Oiva Myllyntaus, p. (09) , Pirkka-Petri Lebedeff, p. (09) , Kari Prättälä, p. (09) , Kunnallisen eläkelain muutoksista Eläketurvan piiriin kuuluvaa henkilöstöä laajennettu Laki kunnallisen eläkelain muuttamisesta (713/2004, jäljempänä KuEL) tuli voimaan lukien. Laajan kokonaisuudistuksen myötä myös eläketurvan piiriin kuuluvaa henkilöstöä on laajennettu. Lain 3 :n 2 momentin lisättiin uusi 4-kohta, jonka mukaan lain soveltamispiiriin kuuluu myös sellainen luonnollinen henkilö, joka toimimatta yrittäjänä, on tehnyt jäsenyhteisön kanssa toimeksianto- tai konsulttisopimuksen tai sopinut vastaavasta muusta järjestelystä eikä tätä toimintaa harjoiteta yhtiön tai muun yhteisön nimissä voimaan tulleet muutokset eivät kuitenkaan koske ennen syntyneitä. KuEL:n soveltamisen piiriin kuuluvat eläkelaitoksen jäsenyhteisöjen palveluksessa olevat viranhaltijat ja työntekijät, jollei heidän eläketurvastaan ole säädetty erikseen. Jäsenyhteisöjen ei siis enää tarvitse ilmoittaa eläkelaitokselle niitä tietoja, joiden perusteella eläkelaitos voisi tarkistaa onko kyseessä virka- tai työsuhde vai perustuuko jäsenyhteisön maksuvelvollisuus muunlaiseen sopimukseen työnteettämisestä. Kunnallisen eläkelain eläketurvan soveltamispiiriin ei siis kuulu henkilö, joka toimii yrittäjänä ja jolla on yrittäjien eläkelain mukainen eläketurva YEL (468/1969). Kunnallisen eläkelain hallituksen esityksen (HE 45/2004) mukaan YEL-piiriin kuuluminen ratkaistaan edelleen YEL:n mukaan ja KuEL:n soveltamisen piiriin kuuluu vain sellainen toiminta, joka jää YEL ulkopuolelle. Palveluntuottaja voi jäädä YEL:n soveltamisalan (lain 1 ) ulkopuolelle mm. silloin, kun toiminta on kestänyt enintään neljä kuukautta tai mikäli toiminta on niin vähäistä (yrittäjätoiminnasta saatu työtulo on vuodessa vähemmän kuin 5.658,27 euroa), ettei henkilö ole velvollinen ottamaan itselleen YEL-vakuutusta. Lähtökohtana on siis, että il- 20 Kuntatalous/Kommunalekonomi 3/2005

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 40 13.04.2004 VUODEN 2003 TILINPÄÄTÖS 28/04/047/2004 KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

Tulovero- ja kiinteistöveroprosenttien määrääminen vuodelle 2016 - Pihtiputaan kunta

Tulovero- ja kiinteistöveroprosenttien määrääminen vuodelle 2016 - Pihtiputaan kunta Kunnanhallitus 193 03.11.2015 Kunnanvaltuusto 81 09.11.2015 Tulovero- ja kiinteistöveroprosenttien määrääminen vuodelle 2016 - Pihtiputaan kunta 597/000/2015 Kunnanhallitus 03.11.2015 193 Kuntalain mukaan

Lisätiedot

10. VAPAA SIVISTYSTYÖ

10. VAPAA SIVISTYSTYÖ 10. VAPAA SIVISTYSTYÖ 10.1. Rahoitettava toiminta Vapaan sivistystyön oppilaitoksia ovat kansalaisopistot, kansanopistot, opintokeskukset, liikunnan koulutuskeskukset ja kesäyliopistot. Vapaan sivistystyön

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät Finlandia-talo 28.10.2009

Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät Finlandia-talo 28.10.2009 Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät Finlandia-talo Director Maritta Virtanen Mistä arvonlisäveroa suoritetaan? Liiketoiminnan muodossa Suomessa tapahtuvasta Tavaran ja palvelun myynnistä Ellei

Lisätiedot

LAUSUNTO LIITTYMISMAKSUJEN KIRJAAMISESTA KUNNAN JA KUNTAYHTYMÄN KIRJANPIDOSSA

LAUSUNTO LIITTYMISMAKSUJEN KIRJAAMISESTA KUNNAN JA KUNTAYHTYMÄN KIRJANPIDOSSA Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto LAUSUNTO 65 31.3.2004 LAUSUNTO LIITTYMISMAKSUJEN KIRJAAMISESTA KUNNAN JA KUNTAYHTYMÄN KIRJANPIDOSSA Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto on päättänyt antaa oma-aloitteisen

Lisätiedot

Kuntien valtionosuudet v. 2016

Kuntien valtionosuudet v. 2016 Kuntien valtionosuudet v. 2016 Kuntamarkkinat 9.-10.9.2015 Helsinki Kehittämispäällikkö Sanna Lehtonen Suomen Kuntaliitto Miksi valtionosuus muuttuu vuosittain? Vuosittaiset automaattimuutokset» Määräytymistekijöiden,

Lisätiedot

Verotukseen liittyviä näkökohtia. Alustus ammattikorkeakoulujen taloushallinnon seminaarissa 4.9.2014 Opetusneuvos Eija Somervuori

Verotukseen liittyviä näkökohtia. Alustus ammattikorkeakoulujen taloushallinnon seminaarissa 4.9.2014 Opetusneuvos Eija Somervuori Verotukseen liittyviä näkökohtia Alustus ammattikorkeakoulujen taloushallinnon seminaarissa 4.9.2014 Opetusneuvos Eija Somervuori Muutosesitys tuloverolakiin ja arvonlisäverolakiin Säädökset vastaavat

Lisätiedot

Valmistelija: henkilöstö- ja talouspäällikkö Seppo Juntti, seppo.juntti@salo.fi, puh. 02 778 2200. Kuntalain 66 kuuluu seuraavasti:

Valmistelija: henkilöstö- ja talouspäällikkö Seppo Juntti, seppo.juntti@salo.fi, puh. 02 778 2200. Kuntalain 66 kuuluu seuraavasti: Kaupunginhallitus 345 26.10.2015 Kiinteistöveroprosentti vuodelle 2016 1978/02.03.01.01/2015 Kaupunginhallitus 26.10.2015 345 Valmistelija: henkilöstö- ja talouspäällikkö Seppo Juntti, seppo.juntti@salo.fi,

Lisätiedot

Laki eräiden yleishyödyllisten yhteisöjen veronhuojennuksista. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa.

Laki eräiden yleishyödyllisten yhteisöjen veronhuojennuksista. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. 13.8.1976/680 Laki eräiden yleishyödyllisten yhteisöjen veronhuojennuksista Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 (30.12.1992/1536) Yhteiskunnallisesti

Lisätiedot

3.5.2005. Lausunto kainuun maakunnan hallintokokeilun maksuosuuksien ja lukion yksikköhintarahoituksen

3.5.2005. Lausunto kainuun maakunnan hallintokokeilun maksuosuuksien ja lukion yksikköhintarahoituksen Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto LAUSUNTO 68 3.5.2005 Lausunto kainuun maakunnan hallintokokeilun maksuosuuksien ja lukion yksikköhintarahoituksen kirjaamisesta 1 Lausuntopyyntö Kainuun hallintokokeilusta

Lisätiedot

KUNTIEN HARKJNNANVARAISEN VALTIONOSUUDEN KOROTUKSEN HAKE MINEN VUONNA 2014

KUNTIEN HARKJNNANVARAISEN VALTIONOSUUDEN KOROTUKSEN HAKE MINEN VUONNA 2014 VALTIOVARAINMINISTERIO KIRJE VM/1042/02020601/2014 1(3) 20.5.2014 Kunnan- ja kaupunginhallituksille KUNTIEN HARKJNNANVARAISEN VALTIONOSUUDEN KOROTUKSEN HAKE MINEN VUONNA 2014 Kunnan valtionosuutta voidaan

Lisätiedot

Veroennustekehikko ennustamisen luotettava työväline

Veroennustekehikko ennustamisen luotettava työväline Veroennustekehikko ennustamisen luotettava työväline Koko maan veroennusteet Kuntamarkkinat, Kuntatalo 12 13.9.2012 Jukka Hakola Veroasiantuntija Kuntien tulot vuonna 2011 Valtionosuudet 20 % 7 661 milj.

Lisätiedot

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain 3 :n väliaikaisesta muuttamisesta

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain 3 :n väliaikaisesta muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain :n väliaikaisesta muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan valtion televisio- ja radiorahastosta

Lisätiedot

3.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet

3.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet 3. PERUSOPETUS 3.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet Kunta on velvollinen järjestämään sen alueella asuville oppivelvollisuusikäisille perusopetusta sekä oppivelvollisuuden alkamista

Lisätiedot

Tämä kokouskutsu on julkipantu julkisten kuulutusten ilmoitustaululle 22.10.2015 Ilmoitustaulunhoitaja Anne Härkälä

Tämä kokouskutsu on julkipantu julkisten kuulutusten ilmoitustaululle 22.10.2015 Ilmoitustaulunhoitaja Anne Härkälä Kokousaika 26.1.215 klo 17. Kokouspaikka Käsiteltävät asiat 224 225 226 227 228 Kunnanvirasto Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Pöytäkirjantarkastajien valinta Kiinteistöveron määrääminen

Lisätiedot

Talouden sääntely uudessa kuntalaissa

Talouden sääntely uudessa kuntalaissa Talouden sääntely uudessa kuntalaissa Kuntaliiton ja Etelä-Savon maakuntaliiton ajankohtaisseminaari 7.5.2015 Mikkeli Kehittämispäällikkö Sari Korento Uusi kuntalaki (410/2015) Hyväksyttiin eduskunnassa

Lisätiedot

3.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet

3.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet 3. PERUSOPETUS 3.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet Kunta on velvollinen järjestämään sen alueella asuville oppivelvollisuusikäisille perusopetusta sekä oppivelvollisuuden alkamista

Lisätiedot

Tarkastusta koskevat säännökset uudessa kuntalaissa

Tarkastusta koskevat säännökset uudessa kuntalaissa Tarkastusta koskevat säännökset uudessa kuntalaissa Kuntamarkkinat 9.-10.9.2015 Sari Korento kehittämispäällikkö Uusi kuntalaki (410/2015) Voimaan 1.5.2015» Taloussäännöksiä sovelletaan vuodesta 2015»

Lisätiedot

Kunnallisveroprosentin noston vaikutus kunnan verotuloihin ja valtionosuuksien tasaukseen

Kunnallisveroprosentin noston vaikutus kunnan verotuloihin ja valtionosuuksien tasaukseen 1 Suomen Kuntaliitto 8.10.2010 Henrik Rainio, Jouko Heikkilä Kunnallisveroprosentin noston vaikutus kunnan verotuloihin ja valtionosuuksien tasaukseen Veroprosentin korotuksesta kunta saa aina täysimääräisen

Lisätiedot

Kunnanhallitus salainen 31 11.06.2013 Kunnanhallitus 195 18.06.2013. Tilintarkastuskertomus 2012

Kunnanhallitus salainen 31 11.06.2013 Kunnanhallitus 195 18.06.2013. Tilintarkastuskertomus 2012 salainen 31 11.06.2013 195 18.06.2013 Tilintarkastuskertomus 2012 Khsal 31 Tarkastuslautakunta 42 5.6.2013 ja kunnanjohtaja ovat laatineet vuoden 2012 tilinpäätöksen, joka sisältää toimintakertomuksen,

Lisätiedot

KUNNALLISEN ELÄKELAITOKSEN LISÄELÄKESÄÄNTÖ

KUNNALLISEN ELÄKELAITOKSEN LISÄELÄKESÄÄNTÖ KUNNALLISEN ELÄKELAITOKSEN LISÄELÄKESÄÄNTÖ Kunnallisen eläkelaitoksen valtuuskunnan kunnallisen eläkelain 8 :n nojalla 29. päivänä marraskuuta 2002, 24. päivänä huhtikuuta 2003, 15. päivänä huhtikuuta

Lisätiedot

HE 172/2013 vp. on selkiyttää valtion eläkerahastoa koskevaa sääntelyä ja valtion eläketurvan rahoitusta koskevaa valmistelua valtioneuvostossa.

HE 172/2013 vp. on selkiyttää valtion eläkerahastoa koskevaa sääntelyä ja valtion eläketurvan rahoitusta koskevaa valmistelua valtioneuvostossa. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valtion eläkelain ja valtion eläkerahastosta annetun lain 5 ja 6 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Valtionosuuslaskelmat vuodelle 2015

Valtionosuuslaskelmat vuodelle 2015 Valtionosuuslaskelmat vuodelle 2015 Päivitetty Sanna Lehtonen kehittämispäällikkö Valtionosuuspäätökset 2015 Kunnan peruspalvelujen valtionosuus (VM) VM/2633/02.02.06.00/2014, 31.12.2014 Opetus- ja kulttuuritoimen

Lisätiedot

HE 12/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 12/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 2/2000 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle valtion erityisrahoitusyhtiön luotto- ja takaustoiminnasta annetun lain ja 8 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

VALTIOVARAINMINISTERIÖ

VALTIOVARAINMINISTERIÖ VALTIOVARAINMINISTERIÖ KIRJE 20.5.2014 VM/1042/02.02.06.01/2014 1 (3) Kunnan- ja kaupunginhallituksille KUNTIE N HARKINNANVARAI SEN VALT IONOSUUDEN KOROTUKS EN HAKE- MINEN VUONNA 2014 Kunnan valtionosuutta

Lisätiedot

HE 90/2011 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysturvalakia

HE 90/2011 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysturvalakia HE 90/2011 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi työttömyysturvalain 6 luvun 1 :n ja aikuiskoulutustuesta annetun lain 12 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Budjettiriihi ja kunnat -taustatapaaminen 20.8.2014. Verotus. Jukka Hakola veroasiantuntija

Budjettiriihi ja kunnat -taustatapaaminen 20.8.2014. Verotus. Jukka Hakola veroasiantuntija Budjettiriihi ja kunnat -taustatapaaminen 20.8.2014 Verotus Jukka Hakola veroasiantuntija Hallitusohjelman tavoitteet kuntien verotuloihin liittyen Hallitusohjelmaan on kirjattu kuntien verotuloihin liittyviksi

Lisätiedot

Kuntayhtymän nimi on Uudenmaan päihdehuollon kuntayhtymä ja sen kotipaikka on Hyvinkään kaupunki.

Kuntayhtymän nimi on Uudenmaan päihdehuollon kuntayhtymä ja sen kotipaikka on Hyvinkään kaupunki. ^IIT^ ^ 1 UUDENMAAN PÄIHDEHUOLLON KUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUS 1 luku YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Nimi ia kotipaikka Kuntayhtymän nimi on Uudenmaan päihdehuollon kuntayhtymä ja sen kotipaikka on Hyvinkään kaupunki.

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.10.2014 COM(2014) 622 final 2014/0288 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS luvan antamisesta Viron tasavallalle ottaa käyttöön yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 81/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi terveydenhuoltolain 61 ja 79 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan terveydenhuoltolakia muutettavaksi siten, erityisvastuualuejaossa

Lisätiedot

HE 71/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kansaneläkelaitoksesta annettua lakia.

HE 71/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kansaneläkelaitoksesta annettua lakia. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Kansaneläkelaitoksesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kansaneläkelaitoksesta annettua lakia. Kansaneläkelaitoksen

Lisätiedot

HE 35/2015 vp. Jäteveron tasoa korotettaisiin 55 eurosta 70 euroon tonnilta jätettä, joka toimitetaan kaatopaikalle.

HE 35/2015 vp. Jäteveron tasoa korotettaisiin 55 eurosta 70 euroon tonnilta jätettä, joka toimitetaan kaatopaikalle. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi jäteverolain 5 ja 6 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi jäteverolakia. Jäteveron tasoa korotettaisiin 55 eurosta

Lisätiedot

Sen lisäksi, mitä laissa on erikseen säädetty, lautakunnan tehtävänä on

Sen lisäksi, mitä laissa on erikseen säädetty, lautakunnan tehtävänä on 1 (5) VANTAAN KAUPUNGIN T A R K A S T U S S Ä Ä N T Ö Kaupunginvaltuuston 28.1.2008 hyväksymä. Voimassa 1.3.2008 alkaen. 1 Tehtäväalue Ulkoinen tarkastus vastaa kaupungin hallinnon ja talouden ulkoisen

Lisätiedot

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 257 TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 258 259 TULOSLASKELMAOSA Tuloslaskelmaosa osoittaa, miten tulorahoitus kattaa kaupungin palvelujen tuottamisesta aiheutuvat menot. Tulorahoituksen riittävyyttä arvioidaan

Lisätiedot

VUODEN 2015 TULOVEROPROSENTIT JA KIINTEISTÖVEROPROSENTIT. ORSI-Ilmoitukset@vero.fi

VUODEN 2015 TULOVEROPROSENTIT JA KIINTEISTÖVEROPROSENTIT. ORSI-Ilmoitukset@vero.fi VEROHALLINTO PL 325 00052 VERO 24.10.2014 Suomen Kuntaliitto Toinen Linja 14 Diaarinumero 00530 HELSINKI A7/31000/2014 VUODEN 2015 TULOVEROPROSENTIT JA KIINTEISTÖVEROPROSENTIT Verohallinto pyytää huomioimaan,

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 12 päivänä toukokuuta 2015. 579/2015 Laki. vapaasta sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta

Julkaistu Helsingissä 12 päivänä toukokuuta 2015. 579/2015 Laki. vapaasta sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 12 päivänä toukokuuta 2015 579/2015 Laki vapaasta sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 2015 Eduskunnan päätöksen

Lisätiedot

Verotuksen muutokset, kuntien verotulot ja niiden kertyminen

Verotuksen muutokset, kuntien verotulot ja niiden kertyminen Verotuksen muutokset, kuntien verotulot ja niiden kertyminen Kuntamarkkinat 2013 Jukka Hakola Veroasiantuntija, kuntatalous Verotuksen muutokset, kuntien verotulot ja niiden kertyminen Kuntien verotulojen

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 1019. Laki. aravarajoituslain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 2005

SISÄLLYS. N:o 1019. Laki. aravarajoituslain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 2005 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 19 päivänä joulukuuta N:o 1019 1026 SISÄLLYS N:o Sivu 1019 Laki aravarajoituslain muuttamisesta... 4641 1020 Laki vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen

Lisätiedot

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTA- YHTYMÄN PERUSSOPIMUS

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTA- YHTYMÄN PERUSSOPIMUS Voimaantulo 1.1.2009 Hall 6.5.2008, 55 Valt 28.5.2008, 14 SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTA- YHTYMÄN PERUSSOPIMUS I LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 KUNTAYHTYMÄN NIMI JA KOTIPAIKKA Kuntayhtymän nimi on Salon seudun

Lisätiedot

Kiinteistöinvestointien arvonlisäverotus - esimerkkejä. Annika Suorto Kehittämispäällikkö Kuntatalous

Kiinteistöinvestointien arvonlisäverotus - esimerkkejä. Annika Suorto Kehittämispäällikkö Kuntatalous Kiinteistöinvestointien arvonlisäverotus - esimerkkejä Annika Suorto Kehittämispäällikkö Kuntatalous Esimerkki 1: Kiinteistön luovutus tarkistusoikeus ja velvollisuus siirtyvät Kunta myy omistamansa kiinteistön

Lisätiedot

Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi

Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi LUONNOS 1 (8) Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi Esityksen pääasiallinen sisältö Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kevasta annettua lakia siten, että itsehallintoalueet olisivat Kevan

Lisätiedot

Päivämäärä Datum. 10 vuoden ajan kyseisestä mybhedstä järjestelysta

Päivämäärä Datum. 10 vuoden ajan kyseisestä mybhedstä järjestelysta ELÄKETURVAKESKUS PENSIONSSKYDDSCENTRALEN Osasto/käsi:telijä Abdeinlng/handl&are su/vesa Ronkainen YLEISKIRJE B 1/93 1 Päivämäärä Datum 16.4.1993 Ty6eldkelaitoksille VALTION ELAXERAHACTOON SUORITETTAVAN

Lisätiedot

Kunnan konserniohjaus. Tiedotustilaisuus 28.6.2005

Kunnan konserniohjaus. Tiedotustilaisuus 28.6.2005 Kunnan konserniohjaus Tiedotustilaisuus 28.6.2005 Omistajapolitiikka ja konserniohjaus Omistajapolitiikka Omistajastrategia - mitä omistetaan Konsernisohjaus - miten omistetaan Strategegisten tavoitteiden

Lisätiedot

Ehdotus hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi kielilain 5 :n muuttamisesta

Ehdotus hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi kielilain 5 :n muuttamisesta Ehdotus hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi kielilain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kielilakia. Esityksen mukaan yksikielinen kunta voitaisiin

Lisätiedot

Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto 1.10.1997 LAUSUNTO 11

Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto 1.10.1997 LAUSUNTO 11 Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto 1.10.1997 LAUSUNTO 11 LAUSUNTO EU -TUKIEN ARVONLISÄVERON KIRJAAMISESTA Lausuntopyyntö Lausunnon perustelut Suomen Kuntaliitto on pyytänyt kirjanpitolautakunnan kuntajaostoa

Lisätiedot

10. VAPAA SIVISTYSTYÖ

10. VAPAA SIVISTYSTYÖ 40 10. VAPAA SIVISTYSTYÖ 10.1. Rahoitettava toiminta Vapaan sivistystyön oppilaitoksia ovat kansalaisopistot, kansanopistot, opintokeskukset, liikunnan koulutuskeskukset ja kesäyliopistot. Vapaan sivistystyön

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi ulkomaanliikenteen kauppa-alusluettelosta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Ajankohtaista kuntataloudesta mitä uutta kehysriihen jälkeen

Ajankohtaista kuntataloudesta mitä uutta kehysriihen jälkeen Ajankohtaista kuntataloudesta mitä uutta kehysriihen jälkeen Olli Savela, kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää Paikallispolitiikan seminaari 6.4.2014 Lahti Isoja kuntatalouteen vaikuttavia päätöksiä Kuntien

Lisätiedot

Nykytila. 1994 vp - HE 133. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi veronkantolain muuttamisesta ESITYKSEN P ÄÅASIALLINEN SISÅLTÖ

Nykytila. 1994 vp - HE 133. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi veronkantolain muuttamisesta ESITYKSEN P ÄÅASIALLINEN SISÅLTÖ 1994 vp - HE 133 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi veronkantolain muuttamisesta ESITYKSEN P ÄÅASIALLINEN SISÅLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi veronkantolakia, jossa säädettäisiin avoimen yhtiön

Lisätiedot

Verotuksen muutokset ja verotulojen kehitys Kuntamarkkinat 10.-11.9.2014. Jukka Hakola, veroasiantuntija

Verotuksen muutokset ja verotulojen kehitys Kuntamarkkinat 10.-11.9.2014. Jukka Hakola, veroasiantuntija Verotuksen muutokset ja verotulojen kehitys Kuntamarkkinat 10.-11.9.2014 Jukka Hakola, veroasiantuntija Verotuksen muutokset V. 2015 kunnallisveron tuottoja vähentää n. -78 milj. hallituksen päätös osittaisesta

Lisätiedot

HE 89/2016 vp. Esitys liittyy valtion vuoden 2016 toiseen lisätalousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.

HE 89/2016 vp. Esitys liittyy valtion vuoden 2016 toiseen lisätalousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kunnan peruspalvelujen

Lisätiedot

ALV:n verokantamuutokset ja kv. kaupan uudet säännökset 24.3.2010. Mika Jokinen Veroasiantuntija

ALV:n verokantamuutokset ja kv. kaupan uudet säännökset 24.3.2010. Mika Jokinen Veroasiantuntija ALV:n verokantamuutokset ja kv. kaupan uudet säännökset 24.3.2010 Mika Jokinen Veroasiantuntija ALV:n verokantamuutokset 1.7.2010 lukien Laki AVL:n muuttamisesta 29.12.2009 nro 1780/2009 Yleinen arvonlisäverokanta

Lisätiedot

Maakuntahallitus 17 10.03.2014 Maakuntahallitus 46 05.05.2014 Maakuntavaltuusto 10 10.06.2014

Maakuntahallitus 17 10.03.2014 Maakuntahallitus 46 05.05.2014 Maakuntavaltuusto 10 10.06.2014 Maakuntahallitus 17 10.03.2014 Maakuntahallitus 46 05.05.2014 Maakuntavaltuusto 10 10.06.2014 Uudenmaan liiton tilinpäätös 2013; tilinpäätöksen hyväksyminen 69/00.00.03.00/2014 MHS 10.03.2014 17 Kuntalain

Lisätiedot

HE 176/2004 vp. Korotukset tulisivat voimaan 1 päivänä maaliskuuta. Esityksessä ehdotetaan, että kansaneläkkeeseen

HE 176/2004 vp. Korotukset tulisivat voimaan 1 päivänä maaliskuuta. Esityksessä ehdotetaan, että kansaneläkkeeseen Hallituksen esitys Eduskunnalle kansaneläkkeen tasokorotusta koskevaksi lainsäädännöksi ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan, että kansaneläkkeeseen tehtäisiin 7 euron suuruinen tasokorotus.

Lisätiedot

SOPIMUS VAKKA SUOMEN SANOMAIN KUNTAYHTYMÄN PURKAMISESTA JA PERUSSOPIMUKSEN MUUTTAMISESTA

SOPIMUS VAKKA SUOMEN SANOMAIN KUNTAYHTYMÄN PURKAMISESTA JA PERUSSOPIMUKSEN MUUTTAMISESTA luonnos 11.8.2014 SOPIMUS VAKKA SUOMEN SANOMAIN KUNTAYHTYMÄN PURKAMISESTA JA PERUSSOPIMUKSEN MUUTTAMISESTA 1. Sopimuksen tausta ja tarkoitus Vakka Suomen Sanomain kuntayhtymä (jäljempänä kuntayhtymä )

Lisätiedot

Lastensuojelun kustannusten jako asiakasmaksut, perintä ja kuntien välinen kustannusvastuu sosiaali- ja opetustoimessa

Lastensuojelun kustannusten jako asiakasmaksut, perintä ja kuntien välinen kustannusvastuu sosiaali- ja opetustoimessa Lastensuojelun kustannusten jako asiakasmaksut, perintä ja kuntien välinen kustannusvastuu sosiaali- ja opetustoimessa Lastensuojelulain perusteella sijoitettujen oppilaiden kotikunnan maksuosuuden määräytyminen

Lisätiedot

ETELÄ-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ

ETELÄ-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ 1.1.2005 - ETELÄ-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ P E R U S S O P I M U S 1. Luku SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ 1 Nimi ja kotipaikka Kuntayhtymän nimi on Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUS 1.1.2009

POHJOIS-KARJALAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUS 1.1.2009 1(9) POHJOIS-KARJALAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUS 1.1.2009 1. LUKU KUNTAYHTYMÄ 1 Nimi ja kotipaikka Kuntayhtymän nimi on Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä ja sen kotipaikka on Joensuun kaupunki.

Lisätiedot

Vastuuvapauden myöntäminen vuosien 2011-2012 aikana toimineelle kunnanhallitukselle ja kunnanjohtajalle sekä muille tilivelvollisille

Vastuuvapauden myöntäminen vuosien 2011-2012 aikana toimineelle kunnanhallitukselle ja kunnanjohtajalle sekä muille tilivelvollisille Kunnanvaltuusto 65 25.06.2013 Vastuuvapauden myöntäminen vuosien 2011-2012 aikana toimineelle kunnanhallitukselle ja kunnanjohtajalle sekä muille tilivelvollisille KVALT 65 Khsal 31 Tarkastuslautakunta

Lisätiedot

Valtuustoseminaari 11 10. 2011.

Valtuustoseminaari 11 10. 2011. Valtuustoseminaari 11.10.201110 Vuoden 2012 talousarvion lähtökohdat Talouden näkymät heikentyneet kesän jälkeen ja epävarmuus lisääntynyt. Valtion budjetti tehty tietyin t i kasvuodotuksin, k mutta silti

Lisätiedot

Kunnanhallitus ehdottaa, että kunnanvaltuusto päättää

Kunnanhallitus ehdottaa, että kunnanvaltuusto päättää Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymän purkaminen, Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymän (Siun sote) perussopimuksen muuttaminen ja näihin liittyvät järjestelyt

Lisätiedot

Vuoden 2014 kiinteistöveroprosenttien määrääminen

Vuoden 2014 kiinteistöveroprosenttien määrääminen Kunnanhallitus 255 28.10.2013 Kunnanvaltuusto 69 11.11.2013 Vuoden 2014 kiinteistöveroprosenttien määrääminen 349/02.03.02/2013 Kunnanhallitus 28.10.2013 255 Valmistelija: kunnansihteeri Eeva Suomalainen

Lisätiedot

Kuntayhtymän omaisuus sekä vastuut ja velvoitteet

Kuntayhtymän omaisuus sekä vastuut ja velvoitteet Kunnanhallitus 332 25.08.2014 Kunnanvaltuusto 79 01.09.2014 EVTEK-kuntayhtymän purkaminen 379/00.04.02/2013 Kunnanhallitus 25.08.2014 332 Selostus EVTEK-kuntayhtymä Kuntayhtymän jäsenkunnat sekä osuudet

Lisätiedot

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2014 Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku nousi hieman. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2014 lopussa 21 162 eli 33 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

Kuntien vuoden 2015 veroprosentit. Kuntaliiton tiedustelu 18.11.2014

Kuntien vuoden 2015 veroprosentit. Kuntaliiton tiedustelu 18.11.2014 Kuntien vuoden 2015 veroprosentit Kuntaliiton tiedustelu % 20,5 Kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti sekä tuloveroprosenttia nostaneet kunnat 1985-2015 Kuntien lkm 20,0 181 180 19,5 156 160 19,0 18,5

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Koulutusrahastosta annetun lain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Koulutusrahastosta annettua lakia. Ammattitutkintostipendin myöntämisen edellytyksiä

Lisätiedot

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Kunnanhallitus 98 13.04.2015 Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Khall 13.04.2015 98 Kuntalain (365/1995) 68 :n mukaan kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 108/2001 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työllisyyslain 21 :n, palkkaturvalain 9 :n, merimiesten palkkaturvalain 8 :n ja työehtosopimuslain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi

Lisätiedot

JOKILAAKSOJEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUS

JOKILAAKSOJEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUS 1 JOKILAAKSOJEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUS Kuntien hyväksymä vuonna 2010 I YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Nimi ja kotipaikka 2 Jäsenkunnat 3 Kuntayhtymän tehtävät II KUNTAYHTYMÄN TOIMIELIMET YHTYMÄVALTUUSTO

Lisätiedot

Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset

Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset Kuntamarkkinat 2015 Jukka Hakola, Veroasiantuntija Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset Kuntaliiton verotuloennuste 1.9.2015» Yleistaloudellinen

Lisätiedot

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen Tilinpäätös 2010 14.4.2011 Jukka Varonen Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluvun kasvu voimistui: valkeakoskelaisia oli vuoden lopussa 20 844 eli 213 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin Työttömyysaste

Lisätiedot

Uudet kunnat. Henna Virkkunen Hallinto- ja kuntaministeri 2.10.2013

Uudet kunnat. Henna Virkkunen Hallinto- ja kuntaministeri 2.10.2013 Uudet kunnat Henna Virkkunen Hallinto- ja kuntaministeri Kunnilla keskeinen rooli julkisen talouden rakennemuutoksessa Kuntien tehtäviä tai niiden perusteella säädettyjä velvoitteita arvioidaan vuosina

Lisätiedot

LOVIISAN KAUPUNGIN JA LAPINJÄRVEN KUNNAN SOPIMUS SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON PALVELUIDEN YHTEISTOIMINTA-ALUEESTA

LOVIISAN KAUPUNGIN JA LAPINJÄRVEN KUNNAN SOPIMUS SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON PALVELUIDEN YHTEISTOIMINTA-ALUEESTA LOVIISAN KAUPUNGIN JA LAPINJÄRVEN KUNNAN SOPIMUS SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON PALVELUIDEN YHTEISTOIMINTA-ALUEESTA Loviisan kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx Lapinjärven kunnanvaltuusto xx.xx.2014 xx 2

Lisätiedot

LAPINJÄRVEN KUNTA Esityslista 4/2015 1 SISÄLLYSLUETTELO

LAPINJÄRVEN KUNTA Esityslista 4/2015 1 SISÄLLYSLUETTELO LAPINJÄRVEN KUNTA Esityslista 4/2015 1 ASIAT SISÄLLYSLUETTELO 18 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 3 19 EDELLISEN KOKOUKSEN PÖYTÄKIRJAN TARKASTAMINEN 3 20 TILINTARKASTAJAN RAPORTOINTI 3 21 ARVIOINTIKERTOMUKSEN

Lisätiedot

1 (5) Luonnos 1 PÖYTYÄN KANSANTERVEYSTYÖN KUNTAYHTYMÄ PERUSSOPIMUS I YLEISET MÄÄRÄYKSET. 1 Kuntayhtymän nimi ja kotipaikka

1 (5) Luonnos 1 PÖYTYÄN KANSANTERVEYSTYÖN KUNTAYHTYMÄ PERUSSOPIMUS I YLEISET MÄÄRÄYKSET. 1 Kuntayhtymän nimi ja kotipaikka 1 (5) Luonnos 1 PÖYTYÄN KANSANTERVEYSTYÖN KUNTAYHTYMÄ PERUSSOPIMUS I YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Kuntayhtymän nimi ja kotipaikka Kuntayhtymän nimi on Pöytyän kansanterveystyönkuntayhtymä ja sen kotipaikka on

Lisätiedot

Metsätilan sukupolvenvaihdos 20.3.2012 1

Metsätilan sukupolvenvaihdos 20.3.2012 1 Metsätilan sukupolvenvaihdos 20.3.2012 1 Vaihtoehdot sukupolvenvaihdoksessa SUKUPOLVENVAIHDOS ELINAIKANA KUOLEMAN JÄLKEEN KAUPPA TÄYTEEN HINTAAN KAUPPA SPV HINTAAN LAHJOITUS TESTAMENTTI EN TEE MITÄÄN Veroluokat

Lisätiedot

Lausunto koskien Verohallinnon ohjetta Hallintoelimen jäsenen ja toimitusjohtajan palkkion verotus

Lausunto koskien Verohallinnon ohjetta Hallintoelimen jäsenen ja toimitusjohtajan palkkion verotus 1/5 Verohallinto Ylitarkastaja Janne Myllymäki PL 325 0052 VERO janne.myllymaki@vero.fi Lausunto koskien Verohallinnon ohjetta Hallintoelimen jäsenen ja toimitusjohtajan palkkion verotus Lausunnonantajasta

Lisätiedot

Uutta ja ajankohtaista yritysverotuksessa Tuloverotus ja ennakkoperintä. Veroinfot taloushallinnon ammattilaisille Joulukuu 2013

Uutta ja ajankohtaista yritysverotuksessa Tuloverotus ja ennakkoperintä. Veroinfot taloushallinnon ammattilaisille Joulukuu 2013 Uutta ja ajankohtaista yritysverotuksessa Tuloverotus ja ennakkoperintä Veroinfot taloushallinnon ammattilaisille Joulukuu 2013 Sisältö Vuoden 2013 veroilmoituksesta Lakimuutokset vuodelle 2014 esim. osinkojen

Lisätiedot

LAPINJÄRVEN KUNTA Pöytäkirja 5/2014 1 SISÄLLYSLUETTELO

LAPINJÄRVEN KUNTA Pöytäkirja 5/2014 1 SISÄLLYSLUETTELO LAPINJÄRVEN KUNTA Pöytäkirja 5/2014 1 ASIAT SISÄLLYSLUETTELO 24 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 3 25 EDELLISEN KOKOUKSEN PÖYTÄKIRJAN TARKASTAMINEN 3 26 TILINTARKASTAJAN RAPORTOINTI 3 27 ARVIOINTIKERTOMUKSEN

Lisätiedot

Yliopistolaki. 6 luku Yliopistojen ohjaus ja rahoitus. 45 Tavoitteiden asettaminen. 46 Valtion rahoituksen määräytymisperusteet

Yliopistolaki. 6 luku Yliopistojen ohjaus ja rahoitus. 45 Tavoitteiden asettaminen. 46 Valtion rahoituksen määräytymisperusteet Yliopistolaki 6 luku Yliopistojen ohjaus ja rahoitus 45 Tavoitteiden asettaminen Opetusministeriö ja yliopistot sopivat määrävuosiksi kerrallaan yliopiston toiminnalle asetettavista koulutus- ja tiedepolitiikan

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 13.12.2006 KOM(2006) 796 lopullinen Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS päätöksen 2000/91/EY soveltamisalan laajentamisesta luvan antamiseksi Tanskan kuningaskunnalle ja Ruotsin

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 181/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi aravalain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan omistusaravalainan siirtoa kunnalle koskevaa aravalain säännöstä

Lisätiedot

Käyttöomaisuuden määrittely

Käyttöomaisuuden määrittely 1 (5) 8.70 IISALMEN KAUPUNGIN POISTOSUUNNITELMA 1.1.1997 LUKIEN Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 11.11.1996 134, tarkastettu kaupunginvaltuuston päätöksellä 25.3.2002 23 ja kaupunginvaltuuston päätöksellä

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 16/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 30.11.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 16/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 30.11.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 16/2010 1 330 OIKAISUVAATIMUS PALKAN TAKAISINPERINTÄÄ KOSKEVASTA TERVEYSLAUTAKUNNAN PÄÄTÖKSESTÄ Terke 2010-1542 Esityslistan asia TJA/16 TJA Terveyslautakunta päätti hylätä

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 15/2003 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi maatalousyrittäjien lomituspalvelulain 26 ja 28 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi maatalousyrittäjien

Lisätiedot

Kiinteistöinvestointien arvonlisäverotus. Kuntamarkkinat 10.9.2008 Annika Suorto Kehittämispäällikkö Kuntatalous

Kiinteistöinvestointien arvonlisäverotus. Kuntamarkkinat 10.9.2008 Annika Suorto Kehittämispäällikkö Kuntatalous Kiinteistöinvestointien arvonlisäverotus Kuntamarkkinat 10.9.2008 Annika Suorto Kehittämispäällikkö Kuntatalous Kiinteistö arvonlisäverotuksessa Arvonlisäverotuksessa kiinteistöjä ovat maa-alueet, rakennukset

Lisätiedot

Peruspalveluohjelma ja TME 2015 budjettiriihen tulemat Kuntamarkkinat 10.-11.9.2014. Reijo Vuorento apulaisjohtaja, kuntatalous

Peruspalveluohjelma ja TME 2015 budjettiriihen tulemat Kuntamarkkinat 10.-11.9.2014. Reijo Vuorento apulaisjohtaja, kuntatalous Peruspalveluohjelma ja TME 2015 budjettiriihen tulemat Kuntamarkkinat 10.-11.9.2014 Reijo Vuorento apulaisjohtaja, kuntatalous Budjetin menolinjauksia Vaalikauden sopeutustoimet yht. (veronkiristykset

Lisätiedot

Mäntyharju Pöytäkirja 1/2015 1 (9) Tarkastuslautakunta 14.04.2015. Aika 14.04.2015, klo 14:00-17:04. Kunnantalo, kokoushuone Kalla.

Mäntyharju Pöytäkirja 1/2015 1 (9) Tarkastuslautakunta 14.04.2015. Aika 14.04.2015, klo 14:00-17:04. Kunnantalo, kokoushuone Kalla. Mäntyharju Pöytäkirja 1/2015 1 (9) Aika 14.04.2015, klo 14:00-17:04 Paikka Kunnantalo, kokoushuone Kalla Käsitellyt asiat 1 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 2 Pöytäkirjan tarkastus 3 Arviointikertomus

Lisätiedot

Kuntatalouden hallinta

Kuntatalouden hallinta Kuntatalouden hallinta Jukka Pekkarinen Kuntatuottavuuden ja tuloksellisuuden seminaari 2.12.2014 Finlandia-talo Kuntatalouden tila heikentynyt haasteena kestävyyden turvaaminen Kuntatalouden tulot eivät

Lisätiedot

APPORTTISOPIMUS. Savonlinnan kaupungin ja. Savonlinnan Satama Oy:n välillä

APPORTTISOPIMUS. Savonlinnan kaupungin ja. Savonlinnan Satama Oy:n välillä APPORTTISOPIMUS Savonlinnan kaupungin ja Savonlinnan Satama Oy:n välillä APPORTTISOPIMUS Allekirjoittaneet sopijapuolet ovat tänään tehneet seuraavan sisältöisen apporttisopimuksen (jäljempänä Apporttisopimus

Lisätiedot

7.2.1997 Lausunto 7 LAUSUNTO LAHJOITUSRAHASTON KIRJANPIDOLLISESTA KÄSITTELYSTÄ. Lausuntopyyntö

7.2.1997 Lausunto 7 LAUSUNTO LAHJOITUSRAHASTON KIRJANPIDOLLISESTA KÄSITTELYSTÄ. Lausuntopyyntö 7.2.1997 Lausunto 7 LAUSUNTO LAHJOITUSRAHASTON KIRJANPIDOLLISESTA KÄSITTELYSTÄ Lausuntopyyntö Kunta A, lausunnon hakijana, on pyytänyt lausuntoa testamentin perusteella lahjoituksena saadun tilan ja lahjoitukseen

Lisätiedot

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talous ja strategiaryhmä 7.1.2009 I 1 Talouden seuranta ja raportointi 7.1.2009 I 2 Tuloslaskelma Kunnassa tuloslaskelman tehtävä on osoittaa, riittääkö tuottoina

Lisätiedot

HE 178/2008 vp. se saatettaisiin vastaamaan työntekijän eläkelakia

HE 178/2008 vp. se saatettaisiin vastaamaan työntekijän eläkelakia Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi valtion eläkelain sekä valtion eläkelain voimaanpanosta annetun lain 9 ja 14 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi valtion eläkelakia ja valtion

Lisätiedot

MALLI KUNNAN JA MIKKELIN KAUPUNGIN YHTEISTOIMINTASOPIMUS KIRJASTOPALVELUJEN TUOTTAMISESTA

MALLI KUNNAN JA MIKKELIN KAUPUNGIN YHTEISTOIMINTASOPIMUS KIRJASTOPALVELUJEN TUOTTAMISESTA 1 MALLI KUNNAN JA MIKKELIN KAUPUNGIN YHTEISTOIMINTASOPIMUS KIRJASTOPALVELUJEN TUOTTAMISESTA Mikkelin kaupunki ja sopivat Kirjastolain (KL nro 904/1998) 3 :n 2. momentin mukaisesta seudullisesta yhteistoiminnasta

Lisätiedot

Valmistelija: henkilöstö- ja talouspäällikkö Seppo Juntti, seppo.juntti@salo.fi, puh. 02 778 2200. Kuntalain 66 kuuluu seuraavasti:

Valmistelija: henkilöstö- ja talouspäällikkö Seppo Juntti, seppo.juntti@salo.fi, puh. 02 778 2200. Kuntalain 66 kuuluu seuraavasti: Kaupunginhallitus 345 26.10.2015 Kaupunginvaltuusto 89 16.11.2015 Kiinteistöveroprosentti vuodelle 2016 1978/02.03.01.01/2015 Kaupunginhallitus 26.10.2015 345 Valmistelija: henkilöstö- ja talouspäällikkö

Lisätiedot

Tuloveroprosentin määrääminen vuodelle 2015

Tuloveroprosentin määrääminen vuodelle 2015 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 832/02.03.01/2014 331 Tuloveroprosentin määrääminen vuodelle 2015 Talousjohtaja Heli Lähteenmäki: Kuntalain 66 :n mukaan "viimeistään talousarvion hyväksymisen

Lisätiedot

Oikeus ylimääräiseen rintamalisään on rintamalisänsaajalla, jolle maksetaan kansaneläkettä.

Oikeus ylimääräiseen rintamalisään on rintamalisänsaajalla, jolle maksetaan kansaneläkettä. 1 of 8 18/04/2011 11:33 Finlex» Lainsäädäntö» Ajantasainen lainsäädäntö» 1977» 28.1.1977/119 28.1.1977/119 Seurattu SDK 293/2011 saakka. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Rintamasotilaseläkelaki

Lisätiedot

Pihtiputaan Lämpö ja Vesi Oy:lle myönnetyn pääomalainan lainan muuttaminen sekä yhtiön kunnalle maksamat muut korvaukset

Pihtiputaan Lämpö ja Vesi Oy:lle myönnetyn pääomalainan lainan muuttaminen sekä yhtiön kunnalle maksamat muut korvaukset Kunnanhallitus 110 06.06.2016 Pihtiputaan Lämpö ja Vesi Oy:lle myönnetyn pääomalainan lainan muuttaminen sekä yhtiön kunnalle maksamat muut korvaukset 406/220/2016 (367/220/2015) Kunnanhallitus 15.06.2015

Lisätiedot