KIVENLAHDEN METROKESKUS. Tuulisuus

Transkriptio

1 KIVENLAHDEN METROKESKUS Tuulisuus

2 Laadunhallinta Versio/muutokset Versio 1 Muutos 1 Muutos 2 Muutos 3 Huomautukset lisätty kolme tarkastelupistettä päivitetty suunnitelmakuvat Päiväys Laatija Risto Kiviluoma Risto Kiviluoma Risto Kiviluoma Allekirjoitus Tarkastanut Allekirjoitus Hyväksynyt Allekirjoitus Raportin numero Tiedostotunnus Raportin pvm:

3 Kivenlahden metrokeskus Tuulisuus Tilaaja Konsultti Sito Oy Tuulikuja 2 21 Espoo Puh WSP Heikkiläntie 7 21 HELSINKI Puh Faksi Rekisteröity osoite WSP Finland Oy FI Heikkiläntie 7, FI-21 Helsinki Konsultin yhdyshenkilö Risto Kiviluoma (tekniset asiat) Karoliina Saarniaho (hallinnolliset asiat) 3

4 Sisällys 1. Johdanto Lähtötiedot Kohteen suunnitelma Laskentamenetelmä ja määrittelyt Tuulensuuntien koordinaatisto Tuulisuuden tarkastelupisteet Tuulisuuden laskentamenetelmä Käytetyt tuulisuuskriteerit Tulokset Kohdealueen perustuulisuus Tuulisuus tarkastelupisteissä Johtopäätökset ja suunnitteluohjeita Lähdeluettelo Liite 1: Tuulisuuden määrittämisen yleisperiaate Liite 2: Tuulitunnelikokeet ja virtauslaskenta Liite 3: Maaston karheusluokan muutosanalyysi Liite 4: Kohdealueen perustuulisuus Liite 5: Tuulisuuden yksityiskohtaisia laskentatuloksia Liite 6: Nykytilan tuulisuuden katselmus Kivenlahdessa Raportin pvm:

5 1. Johdanto Tämän raportin kohteena on Kivenlahden metrokeskuksen asemakaavamuutosehdotus (kuva 1). Kohde sijaitsee Espoossa merenlahden tuntumassa siten, että rantaan on matkaa noin 4 m ja avomerelle noin 9 km. Kohde sisältää asuinrakentamista ja Keskuskorttelin asuintorneineen, kaupallisine tiloineen, linja-autopysäkkeineen ja parkkihalleineen. Suunnitelmaan kuuluu kaksi 22-kerroksista tornitaloa. Keskuskorttelin katolla ja iäisen korkean tornitalon matalamman osan katolla sijaitsee kattopiha. Kuva 1: Havainnekuva kohteesta (kuva HKP Arkkitehtitoimisto). Rakennetun ympäristön tuulisuus on muodostunut viime vuosina ajankohtaiseksi Suomessa rantarakentamiseen ja korkeaan rakentamiseen liittyen. Rakennukset ja rakenteet vaikuttavat katutason, pihakansien ja kattoterassien tuulisuuteen mm. siksi, että korkeammat rakennukset ohjaavat korkealla vaikuttavia kovempia virtauksia katutasoon. Tuulisuus vaikuttaa silloin pääasiassa puuskaisuutena, joka voi tulla yllätyksenä korkean rakennuksen vieressä kulkevalle. Korkealla maapinnasta sijaitsevat kannet, sillat ja piha-alueet ovat luonnostaan tuulisia johtuen siitä, että tuulennopeudet kasvavat ylöspäin mentäessä maan ja ilmavirtauksen välisen kitkan johdosta. Tuulisuuden merkityksen arvioimiseksi tuulisuus voidaan esittää lukuarvona, joka kuvaa keskimääräisen ajan, jolla tietyn tuulennopeuden raja-arvo ylittyy. Tuulennopeuksien tarkastelu tehdään katutasossa; tarkoittaen tuulisuusmalleissa korkeutta 1,5 2, m alla olevasta jalankulkutasosta laskettuna. Raportin pvm:

6 Tuulisuuden yleinen määritysperiaate sekä tuulisuuteen liittyviä kriteerejä ja vaikutuksia on käsitelty tarkemmin liitteissä 1 ja 2 sekä lähteessä [1]. Suomessa tuulisuuden suhteen tarkasteltuja tai tarkasteltavia rakennushankkeita on ollut, ja on, mm. Helsingissä, Espoossa, Vantaalla, Tampereella ja Oulussa. Tuulisuus on mainittu Espoon korkean rakentamisen periaatteissa [2]. Sen mukaan yli 12-kerroksisen rakennuksen rakennuslupahakemuksen yhteydessä tulisi Espoossa aina esittää tuulitarkastelu, jonka perusteella voidaan arvioida vaikutukset lähialueen mikroilmastoon. Kuvassa 2 on esitetty Konsultin aikaisempia pääkaupunkiseudun tuulisuusselvitysten kohteita. Aikaisemmin tutkittujen kohteiden tuloksia voidaan käyttää vertailuaineistona tulosten ohjeellisessa tulkinnassa. Tuulitunnelikokeilla tutkitut referenssikohteet (tutkimuksen vuosi suluissa): 1. Keski-Pasila (24, 21) 2. Jätkäsaari (27) 3. Hernesaari (212) 4. Kalastaman keskus (211, 212, 215) 5. Kaupunkikeskus Tapiola (214) Ilman kohteen tuulitunnelikokeita tehdyt tutkimukset: Kuva 2: Aikaisemmin tuulisuuden suhteen tutkittuja pääkaupunkiseudun kohteita tämän raportin kohde ympyröitynä. Kuva muokattu Espoon kaupungin kartta-aineistoon. Raportin pvm:

7 Tässä raportissa esitetään laskentapohjainen tuulisuustarkastelu. Se asettuu luotettavuudeltaan ja tarkkuudeltaan asiatuntijalausunnon ja tuulitunnelikokeen avulla tehdyn varsinaisen tuulisuuskartoituksen välille. Tarkastelun pääasiallisena tavoitteena on selvittää tuulisuuskysymysten merkittävyys suunnittelun ja kaavoituksen tavoitteiden suhteen. Jos tuulisuuden vaikutusten merkittävyys jää suhteellisen vähäiseksi siten, ettei kaavamääräyksiä tai tarkempia tutkimuksia ole tarve suositella; ja rakennuslupaa haetaan tuulisuusvaikutusten suhteen raportin mukaisella suunnitelmalla; on tämä raportti tarkoitettu kattamaan myös rakennuslupavaiheen tuulisuuden selvitystarve. Kivenlahdessa sijaitsee entuudestaan kolme ympäristöään selvästi korkeampaa rakennusta, joidenka kerrosluvut ovat 16, 18 ja 22. Lisäksi ulkoilureittejä sijaitsee aivan rantaviivassa. Alueen asukkaat ovat oletettavasti jossain määrin tottuneet tuulisuuden vaikutuksiin ja korkean rakentamisen aiheuttamaan tuulisuuslisään. Alueen tuulisuus koostuu yleisesti sääoloihin ja kohteen sijaintiin liittyvästä perustuulisuudesta sekä rakennusten ja maaston paikallisista vaikutuksista. Perustuulisuuden osalta tärkeä yksittäinen tekijä on kohdealueen etäisyys merenrannasta ja avomerestä suhteessa korkeimpien rakennusten korkeuteen. Rannikon läheisyydessä mereltä päin puhaltavilla tuulilla on tavanomaisesti suurin merkitys tuulisuuden numeroarvoihin. Tuulen ollessa meren suunnalta merialueiden kovat tuulennopeudet vaikuttavat lähes vaimentumattomina mantereen päällä tietystä korkeudesta ylöspäin, missä korkeus on verrannollinen etäisyyteen merenrannasta. Korkeat rakennukset voivat rannikon läheisyydessä kääntää näitä vaimentumattomia tuulia katutasoon, jolloin korkeasta rakentamisesta aiheutuva lisä tuulisuuteen voi olla erityisen merkittävä. Paitsi rakennuksen korkeus, myös julkisivun leveys vaikuttaa syntyvään tuulisuuden lisään. Tuulisuuden vaikutuksia voidaan tarkastella kahden tasoisina: viihtyvyyteen ja turvallisuuteen liittyvinä. Turvallisuuteen liittyvät vaikutukset liittyvät koviin puuskatuuliin katutasossa, ja niitä varten Konsultti on aikaisemmissa selvityksissä määrittänyt esiintymistodennäköisyyksiä raja-arvoille 16 m/s puuskatuuli katutasossa tavoitteellinen kävely vaikeaa; ja 23 m/s puuskatuuli katutasossa vaarallisen kova tuuli (liite 1). Turvallisuuskysymystä voidaan ajatella myös esteettömyyskysymyksenä. Esimerkiksi rakennukseen pitäisi pystyä kävelemään turvallisesti kaikissa olosuhteissa. Turvallisuuskysymykset ovat suhteellisen helposti luokiteltavissa ja niihin voidaan suositella tarvittaessa puututtavaksi kaavoitusmääräyksissä tai rakennusluvassa. Viihtyvyystekijät ovat pitkälti subjektiivisia, ja niihin vaikuttavat monet tekijät mukaan lukien asukkaiden tottumus, toiminto mitä ollaan tekemässä ja suunnitelman eri alueiden tavoiteltu laatutaso tuulisuuden suhteen. Yleisesti korkeiden rakennusten tuulisuutta lisäävä vaikutus on ollut kaupunkilaisten huomion kohteena niin pitkään kuin niitä on rakennettu, eli noin 19-luvun alusta (liite 2). Edes modernit tuulisuuden suunnittelumenetelmät tuulitunnelikokeineen ja tuulisuuskriteerien käyttö eivät täysin sulje pois kielteisen huomion mahdollisuutta. Suomen oloissa alhaisessa lämpötilassa pienemmätkin tuulennopeudet voivat tuntua kasvoissa epämukavilta tuulen ja pakkasen yhteisvaikutuksen, pakkasen purevuuden, johdosta. Viihtyvyystekijän kannalta yksi kaavoituksen näkökulma voi olla, kuinka paljon uusien korkeiden rakennusten annetaan lisätä tärkeinä pidettyjen olemassa olevien julkisten alueiden tuulisuutta. Tässä suhteessa kohteen itäinen tornitalo on keskeisempi tarkastelukohde, koska se sijaitsee mm. Kivenlahdentorin ja metron kulkureittien läheisyydessä. Perustuulisuuden taso on Suomessa suhteellisen alhainen verrattuna moneen muuhun maahan. Kansainvälisesti kaupungeissa, joissa äärimmäisen kovia tuulia esiintyy useammin, voidaan joutua poikkeuksellisiin ratkaisuihin turvallisuuden takaamiseksi. Esimerkiksi korkeiden rakennusten ulkoovia tai niiden vieressä olevia katuosuuksia voidaan joutua sulkemaan tilapäisesti käytöltä myrskyjen yhteydessä. Suomessa pääkaupunkiseudulla myrskylukemiin ( 21 m/s keskituuli 1 m korkeus) yltäviä keskituulia mitataan lähisaarten säämittauspisteissä ainoastaan noin kerran vuodessa. Mantereella tuulen keskinopeudet ovat huomattavasti pienempiä, esim. Helsinki-Vantaan lentokentällä, avoimessa maastossa, vuotuiset keskituulennopeuden maksimit ovat n. 15 m/s. Raportin pvm:

8 Yhteenvetona Konsultin suorittamista pääkaupunkiseudun tuulisuuskartoituksista tuulisuudella voi olla kaavamääräystasoista vaikutusta pääasiassa silloin, kun tarkastelupiste on laajalta sektorilta avoin mereltä puhaltaville tuulille (esim. saaret ja niemet) korkeaa rakentamista on lähellä merta jalankulkutaso on korkealla (pihakannet, sillat ja kattoterassit). Raportin pvm:

9 2. Lähtötiedot 2.1 Kohteen suunnitelma Kohteen suunnitelmaa on havainnollistettu kuvissa 3 7. Kohteen pohjoisen puoleiset rakennusmassat toimivat melusuojana Länsiväylälle. Ne suojaavat pihoja myös pohjoisesta ja koillisesta puhaltavilta tuulilta. Keskuskorttelin kattopiha (kuva 6b) sijoittuu 1. kerroksen katolle, ja sen korkeus on n. 6 m maanpinnasta lukien. Itäisen tornin (Merivirta 3-5) kattopiha (kuva 6b) sijaitsee koreammalta osaltaan n. 9 m maanpinnan yläpuolella. Kohteen korkeimpien rakennusten pohja on suorakaiteen muotoinen. Kahden korkeimman tornin (22 kerrosta) pohjan leveämpi sivumitta on suuruusluokaltaan 25 m. Tornien korkeus lasketaan tässä raportissa olettaen kerroksen korkeudeksi 3, m, jolloin korkeus = 66 m. Lähteen [1] mukaisesti arvioituna tornien tuulisuutta lisäävä vaikutus ulottuu tällöin enimmillään 1 m päähän tornin julkisivusta. Kuva 3: Asemapiirustus (kuva HKP Arkkitehtitoimisto). Raportin pvm:

10 a) b) Kuva 4: Näkymä a) etelästä ja b) lännestä (kuva HKP Arkkitehtitoimisto). Raportin pvm:

11 Kuva 5: Keskuskorttelin projektio (kuva HKP Arkkitehtitoimisto). Kuva 6a: Keskuskorttelin kansipiha (kuva Sito Oy). Raportin pvm:

12 Kuva 6b: Merivirta 3-5 kansipiha, leikkaukset (kuvat HKP Arkkitehtitoimisto). Kuva 7: Näkymä Keskuskorttelista nykyisten tornitalojen suuntaan (kuva HKP Arkkitehtitoimisto). Raportin pvm:

13 3. Laskentamenetelmä ja määrittelyt 3.1 Tuulensuuntien koordinaatisto Tuulen suuntakulmien sektorit on esitetty kuvissa 8 ja 9. Kuva 8: Tuulensuuntien sektorit kohteessa (kuva muokattu HKP Arkkitehdit aineistosta). Raportin pvm:

14 337,5 o o 22,5 o 315 o 45 o 292,5 o 67,5 o 27 o 9 o 247,5 o 112,5 o 225 o 135 o 22,5 o 18 o 157,5 o Kuva 9: Tuulen suuntia vastaavat sektorit maaston karheusluokan muutosanalyysiin (kuva muokattu Helsingin kaupungin kartta-aineistosta); ruudukon kehien väli = 5 m. 3.2 Tuulisuuden tarkastelupisteet Tuulisuuden arviointiin on valittu kuvan 1 mukaiset pisteet. Pisteet on sijoitettu alueiden suunniteltujen toiminnallisuuksien kannalta keskeisiin kohtiin. Pisteiden sijainti on lisäksi valittu siten, että niissä tuulisuus on rakennusten vaikutusten yms. tekijöiden johdosta oletettavasti maksimissaan. Raportin pvm:

15 Kuva 1: Tuulisuuden laskentapisteet (kuva muokattu HKP Arkkitehdit ja Espoon kaupungin aineistosta). Tummemmalla värillä esitetyt pisteet sijaitsevat luonnollisen maanpinnan tasolla, ja vaaleammalla värillä esitetyt pisteet pihakannella. Pienillä kirjaimilla merkityt pisteet (a, b ja c) tarkoittavat Kivenlahden nykytilan tarkastelupisteistä. Raportin pvm:

16 3.3 Tuulisuuden laskentamenetelmä Tuulisuuden laskenta/arviointi on tehty lähteen [1] mukaisella menetelmällä, joka perustuu kohdealueen perustuulisuuden laskentaan (ilman rakennusten paikallisia vaikutuksia) ja suunnitelman mukaisten rakennusten (tai suunnitelmamuutosten) vaikutusten laskentaan, kun käytössä on viitekohteiden tuulitunnelikoetuloksia. Huomioon otettavia tekijöitä ovat erityisesti - korkean rakennuksen vaikutus tai sen korkeuden muutoksen vaikutus (kuva 11) - kahden lähekkäisen rakennuksen aiheuttama kanavointivaikutus (kuva 12). Perustuulisuus lasketaan maaston karheusluokan muutosanalyysin perusteella paikallisen sääaseman tuulitilastosta. Keskituulet oletetaan Weibull-jakaantuneiksi, jossa jakauman parametrit määritetään käyrän sovituksella tuulitilastoon tuulen suunnittain (liite 1). Käytetty tuulitilasto on Ilmatieteenlaitoksen Harmajan sääaseman tulokset 1 v. Raportin pvm:

17 Kuva 11: Ympäristöään selvästi korkeamman rakennuksen tuulisuutta lisäävä vaikutus lähteen [1] laskentamalleissa. Raportin pvm:

18 Kuva 12: Kahden rakennuksen aiheuttama kanavointi lähteen [1] laskentamalleissa a) virtauksen kuristuksen kanssa (s 2 > s 1 ), ja b) ilman virtauksen kuristusta (s 2 = s 1 ). Raportin pvm:

19 3.4 Käytetyt tuulisuuskriteerit Tässä raportissa on käytetty samoja tuulisuuskriteereitä (rajatuulennopeuksia katutasossa, toiminnallisia luokkia ja ylittävien tuulien esiintymisaikaa) kuin Konsultin aikaisemmissa tutkimuksissa. Nämä on esitetty taulukossa 1 ja liitteessä 1. Taulukko 1: Konsultin Suomen kohteissa käyttämät tuulisuuskriteerit Nimi Kuvaus Vaikutus M tunnin keskituuli > 5 m/s A puuskatuuli > 1 m/s (kesäkausi) B puuskatuuli > 13 m/s (kesäkausi) C puuskatuuli > 16 m/s (koko vuosi) D puuskatuuli > 23 m/s (koko vuosi) Tuulisuutta kuvaava yleinen kriteeri, joka soveltuu käytettäväksi, kun tuulen puuskaisuudella ei ole erityistä merkitystä. Kriteerillä voidaan myös kuvata uuden rakennuksen aiheuttamaa kokonaismuutosta tuulisuudessa, eli kuinka paljon tuulisuus muuttuu uuden rakennuksen johdosta. Jos tuulia esiintyy 5 % ajasta, on tuulisuudella oletettavasti merkitystä. Istuminen pitkiä aikoja; makaaminen; terassit ja kahvilat; ulkoilmateatterit; uima-altaat. Toiminnot ovat epäviihtyisiä, kun tuulia esiintyy kerran kesäkaudella (huhtikuu-syyskuu) tai useammin, 2,2 h * (,5 % kesäkauden tunneista). Istuminen pitkiä aikoja; makaaminen; terassit ja kahvilat; ulkoilmateatterit; uima-altaat. Toiminnot ovat epäviihtyisiä, kun tuulia esiintyy kerran kesäkaudella (huhtikuu-syyskuu) tai useammin, 2,2 h * (,5 % ajasta). Kävely yleisesti; rakennuksiin sisälle meno ja niistä poistuminen. Toiminnot ovat epäviihtyisiä tai vaarallisia, kun tuulia esiintyy kerran vuodessa tai useammin 2,2 h * (,25 % ajasta). Vaarallisen kova tuuli toiminnosta riippumatta. Tuulisuus on ei-hyväksyttävä, kun tuulia esiintyy kerran vuodessa tai useammin 2,2 h * (,5 % ajasta). viihtyvyys viihtyvyys viihtyvyys esteettömyys, turvallisuus turvallisuus * sellaisten keskituulien osuus ajasta, joissa tuulennopeus voi puuskissa ylittää raja-arvon. Taulukon tuulennopeuden raja-arvot on annettu katutasossa, eli 1,5 2, m korkeudessa tarkastelupisteen alla olevasta maanpinnasta lukien. Raportin pvm:

20 4 Tulokset 4.1 Kohdealueen perustuulisuus Kohdealueen perustuulisuus on määritetty 15 m korkeudessa vastaten tuulitilaston mittauspisteen korkeutta. Maasto on kumpuilevaa siten, että lounaan suunnassa se nousee n. 2 m kahdensadanmetrin matkalla. Tämän vaikutus on laskettu lähteen [3] mallilla. Vaikutus on suhteellisen pieni, suurimmillaan noin 1 %. Perusuulisuuden laskenta on esitetty liitteessä 3. Yksityiskohtaiset laskentatulokset on esitetty liitteessä 4. Tuloksia on havainnollistettu kuvissa 13 ja 14. Kesäkausi: keskituulien esiintyminen kohdealueessa (% ajasta; 15 m korkeus) kesäkausi = huhtikuu syyskuu 337,5 8% 22, % ,5 27 4% 2% % 67,5 9 > 8 m/s > 6 m/s 247,5 112,5 > 4 m/s , ,5 Talvikausi: keskituulien esiintyminen (% ajasta; 15 m korkeus) talvikausi = lokakuu maaliskuu 337,5 8% 22, % ,5 27 4% 2% % 67,5 9 >8 m/s > 6 m/s 247,5 112,5 > 4 m/s , ,5 135 Kuva 13: Perustuulisuus kohdealueessa tuulen suunnittain (arvot ovat tunnin keskituulia 15 korkeudessa). Raportin pvm:

21 Tuulisuuden perustaso kohdealueella (15 m korkeus) Ylittävien tuulien osuus 1% 9% 8% 7% 6% 5% 4% 3% 2% 1% % Kesäkausi (huhtikuu syyskuu) Talvikausi (lokakuu maaliskuu) Tunnin keskituuli 15 m korkeudessa [m/s] Kuva 14: Perustuulisuus kohdealueella summana kaikista tuulensuunnista. 4.2 Tuulisuus tarkastelupisteissä Tuloksista on esitetty kuvissa Näiden kuvien väriasteikoissa kirjaintunnuksella varustettu nuoli osoittaa kriteeriä vastaavan tuulen toistumisen raja-arvon. Kivenlahdentorin osalta (pisteet 2 ja a) nykytilan tulos (piste a) on esitetty ainoastaan kuvien taulukoissa. Tuulisuuden kertymistä eri tuulensuunnan sektoreista on havainnollistettu liitteessä 5. Raportin pvm:

22 4,4 1, 2, 1,2,8 2,1,,6 2,1 1,5,8,5 3,5 4,5, 1,4 1,3 2,1,4 6,7 1,9 1,4,3,7,1,2,7,,1,8,2,1,1 1,3 1,8,,2,3,5,1 2,9 5,4 M koko vuosi ## ## ## ## ## ## ## ## ## ## ## ## ## ## ## ## ## ## ## ## ## ## ## ## ## ## ## ## ## ## ## ## ## ## ## ## ## ## ## ## ## ## ## ## ## ## ## ## ## ## ## ## ## ## ## ## ## ## ## ## ## ## ## ## ## ## ## ## M Väriasteikko, %,5 %,5 % 1, % 1, % 2, % 2, % 3, % 3, % 4, % 4, % 4,5 % 4,5 % 5, %,1 5, % 6, %,1 6, % 7, %,1 7, % 8, %,1 8, % Tunnin keskituuli > 5 m/s M Koko vuosi Kesäkausi Piste % ajasta h/vuosi h/kk h/vk % ajasta* h h/kk h/vk 1 % % 61,3 1,2 2,4 2 % % 14, 2,3,5 3 % % 3,5 5,1 1,2 4 % % 6, 1,,2 5 % % 7,7 1,3,3 6 % % 3,9 5,2 1,2 7 % 1 %,,, 8 % % 4,5,8,2 9 % % 34,6 5,8 1,3 1 % % 7,4 1,2,3 11 % % 5,6,9,2 12 % % 4,4,7,2 13 % % 58,9 9,8 2,3 14 % % 77,6 12,9 3, 15 % 1 %,,, 16 % % 7,5 1,2,3 17 % % 14,8 2,5,6 18 % % 2,6 3,4,8 a % % 5,6,9,2 b % % 125,4 2,9 4,8 c % % 236,5 39,4 9,1 Kuva 15: Tunnin keskituulien esiintyminen tarkastelupisteissä (M-kriteeri). Raportin pvm:

23 3, 2,3 2,3 2,1 1,2 2,3,1 1,9 1,7 2,6 1,3 1,5 2,8 2,9,2 5,7 4,3 6,7 1,9 4,4 8,6,7,59,49,32,23,49,1,26,43,45,26,36,96,67,2 1,96 1,4 2,38,42 1,36 3,43 A kesäkausi ## ## ## ## ## ## ## ## ## ## ## ## ## ## ## ## ## ## ## ## ## ## ## ## ## ## ## ## ## ## ## ## ## ## ## ## ## ## ## ## ## ## ## ## ## ## ## ## ## ## ## ## ## ## ## ## ## ## ## ## ## ## ## ## ## ## ## ## ## ## ## ## ## ## ## ## A Väriasteikko, %,5 %,5 %,1 %,1 %,2 %,2 %,3 %,3 %,4 %,4 %,45 %,45 %,5 %,5 %,1 %,1 %,25 %,25 % 1, % 1, % Puuskatuuli > 1 m/s Koko vuosi A Kesäkausi Piste % ajasta h/vuosi h/kk h/vk % ajasta* h h/kk h/vk 1 % ,3 5,1 % 3,7 5,1 1,2 2 % 25 17,1 3,9 % 26, 4,3 1, 3 % 24 17, 3,9 % 21,4 3,6,8 4 % ,3 3,5 % 13,8 2,3,5 5 % 14 8,6 2, % 1,2 1,7,4 6 % 25 17,1 3,9 % 21,5 3,6,8 7 % 11,9,2 %,4,1, 8 % ,5 3,1 % 11,4 1,9,4 9 % ,3 2,8 % 18,6 3,1,7 1 % ,9 4,4 % 19,5 3,3,8 11 % 114 9,5 2,2 % 11,3 1,9,4 12 % ,1 2,6 % 15,8 2,6,6 13 % 247 2,6 4,8 % 42,1 7, 1,6 14 % ,3 4,9 % 29,3 4,9 1,1 15 % 21 1,7,4 % 1,,2, 16 % ,3 9,5 % 85,8 14,3 3,3 17 % ,3 7,2 % 61,5 1,3 2,4 18 % ,9 11,3 % 14,3 17,4 4, a % ,7 3,2 % 18,4 3,1,7 b % ,3 7,5 % 59,4 9,9 2,3 c % ,4 14,4 % 15,4 25,1 5,8 Kuva 16: Puuskatuulien > 1 m/s esiintyminen tarkastelupisteissä (A-kriteeri). Raportin pvm:

24 ,4,2,3,2,1,3,,2,2,3,1,2,5,5, 1,5,9 1,8,2 1, 2,7,4,3,3,1,1,3,,1,3,2,1,3,12,2,,19,13,25,2,15,48 B kesäkausi ## ## ## ## ## ## ## ## ## ## ## ## ## ## ## ## ## ## ## ## ## ## ## ## ## ## ## ## ## ## ## ## ## ## ## ## ## ## ## ## ## ## ## ## ## ## ## ## ## ## ## ## ## ## ## ## ## ## ## ## ## ## ## ## ## ## ## ## ## ## ## ## ## ## ## ## ## ## ## ## ## ## ## ## ## ## ## ## ## ## ## ## ## ## B Väriasteikko, %,5 %,5 %,1 %,1 %,2 %,2 %,3 %,3 %,4 %,4 %,45 %,45 %,5 %,5 %,1 %,1 %,25 %,25 % 1, % 1, % Puuskatuuli > 13 m/s Koko vuosi B Kesäkausi Piste % ajasta h/vuosi h/kk h/vk % ajasta* h h/kk h/vk 1 % 37 3,1,7 % 1,7,3,1 2 % 21 1,8,4 % 1,5,2,1 3 % 25 2,1,5 % 1,2,2, 4 % 19 1,6,4 %,4,1, 5 % 1,8,2 %,5,1, 6 % 25 2,1,5 % 1,2,2, 7 %,, %,,, 8 % 21 1,7,4 %,2,, 9 % 14 1,2,3 % 1,1,2, 1 % 23 1,9,4 %,7,1, 11 % 11,9,2 %,6,1, 12 % 14 1,2,3 % 1,2,2, 13 % 44 3,6,8 % 5,4,9,2 14 % 43 3,6,8 % 1,1,2, 15 % 1,, %,,, 16 % ,1 2,6 % 8,2 1,4,3 17 % 82 6,8 1,6 % 5,8 1,,2 18 % ,2 3, % 1,8 1,8,4 a % 17 1,4,3 %,8,1, b % 88 7,4 1,7 % 6,7 1,1,3 c % ,5 4,5 % 21,1 3,5,8 Kuva 17: Puuskatuulien > 13 m/s esiintyminen tarkastelupisteissä ( B-kriteeri ). Raportin pvm:

25 ,42,13,21,11,5,21,18,9,16,7,1,66,6,317,149,374,11,172,664,1,1,1,1,1,1,11,8,8,13,1,39 C koko vuosi ## ## ## ## ## ## ## ## ## ## ## ## ## ## ## ## ## ## ## ## ## ## ## ## ## ## ## ## ## ## ## ## ## ## ## ## ## ## ## ## ## ## ## ## ## ## ## ## ## ## ## ## ## ## ## ## ## ## ## ## ## ## ## ## ## ## ## ## ## ## ## C Väriasteikko, %,1 %,1 %,3 %,3 %,5 %,5 %,1 %,1 %,15 %,15 %,2 %,2 %,25 %,25 %,5 %,5 %,1 %,1 %,2 %,2 % Puuskatuuli > 16 m/s C Koko vuosi Kesäkausi Piste % ajasta h/vuosi h/kk h/vk % ajasta* h h/kk h/vk 1 % 3,7,3,1 %,1,1, 2 % 1,1,1, %,,1, 3 % 1,8,2, %,,1, 4 % 1,,1, %,,, 5 %,5,, %,,, 6 % 1,8,2, %,,1, 7 %,,, %,,, 8 % 1,5,1, %,,, 9 %,8,1, %,,1, 1 % 1,4,1, %,,, 11 %,6,1, %,,, 12 %,9,1, %,,1, 13 % 5,8,5,1 %,5,8,2 14 % 5,2,4,1 %,,, 15 %,,, %,,, 16 % 27,8 2,3,5 %,3,6,1 17 % 13,1 1,1,3 %,4,6,1 18 % 32,7 2,7,6 %,6,1,2 a %,9,1, %,,, b % 15,1 1,3,3 %,4,7,2 c % 58,2 4,8 1,1 % 1,7,28,7 Kuva 18: Puuskatuulien > 16 m/s esiintyminen tarkastelupisteissä (C-kriteeri). Raportin pvm:

26 ,2,1,2,1,9 D koko vuosi ## ## ## ## ## ## ## ## ## ## ## ## ## ## ## ## ## ## ## ## ## ## ## ## ## ## ## ## ## ## ## ## ## ## ## ## ## ## ## ## ## ## ## ## ## ## ## ## ## ## ## ## ## ## ## ## ## ## ## ## ## ## ## ## ## ## ## ## ## ## ## ## ## ## ## ## ## ## D Väriasteikko, %,1 %,1 %,3 %,3 %,5 %,5 %,1 %,1 %,15 %,15 %,2 %,2 %,25 %,25 %,5 %,5 %,1 %,1 %,2 %,2 % Puuskatuuli > 23 m/s D Koko vuosi Kesäkausi Piste % ajasta h/vuosi h/kk h/vk % ajasta* h h/kk h/vk 1 %,,, %,,, 2 %,,, %,,, 3 %,,, %,,, 4 %,,, %,,, 5 %,,, %,,, 6 %,,, %,,, 7 %,,, %,,, 8 %,,, %,,, 9 %,,, %,,, 1 %,,, %,,, 11 %,,, %,,, 12 %,,, %,,, 13 %,,, %,,, 14 %,,, %,,, 15 %,,, %,,, 16 %,2,, %,,, 17 %,1,, %,,, 18 %,2,, %,,, a %,,, %,,, b %,1,, %,,, c %,8,1, %,,, Kuva 19: Puuskatuulien > 23 m/s esiintyminen tarkastelupisteissä (D-kriteeri). Raportin pvm:

27 5 Johtopäätökset ja suunnitteluohjeita - Kivenlahden ranta on tulosten mukaan tuulinen, johtuen pääasiassa siitä syystä, että merenlahti jää lännen puolelle ja avautuu etelään. Kohteen ja rannan väli on rakennettu täyteen matalammilla kerrostaloilla, jolloin tuulisuudelta suojaavaa korkeaa vanhaa puustoa on lounaan suunnassa vähemmän. Kohteen perustuulisuuden tason on suuremmasta päästä Konsultin aikaisemmin tutkimista pääkaupunkiseudun kohteista - tulosten mukaan tuulisuus on kohteessa pienempää kuin Kivenlahden rantaviivan vieressä sijaitsevilla alueilla - koska korkean rakentamisen tuulisuuslisä on riippuvainen paitsi tornitalojen korkeudesta myös niiden hoikkuudesta, Kivenlahden nykyiset kolme korkeaa rakennusta aiheuttavat käytännössä suuremman tai yhtä suuren lisän tuulisuuteen kuin kohteen kaksi korkeinta rakennusta. Kohteen korkean rakentamisen aiheuttamaa tuulisuuslisää voidaan siten arvioida subjektiivisesti myös nykytilan katselmuksen avulla. Tällainen katselmus on tehty tämän raportin laadinnan yhteydessä tuulensuunnan ollessa 25 o, eli kohteen tuulisuden kannalta keskeisestä suunnasta. Katselmuksen havainnot on esitetty liitteessä 6 - suunnitelman kaksi korkeinta rakennusta, samoin kuin kohteen vieressä sijaitsevat nykyiset kaksi korkeaa rakennusta tuovat rannan tuulisuuden juureensa, jolloin näiden vieressä voi esiintyä kävelyä vaikeaksi tekeviä tuulenpuuskia (> 16 m/s) useammin kuin kerran vuodessa. Ne liittyvät talven kovimpiin myrskyihin, jolloin jalankulku tai pyöräily on joka tapauksessa epämiellyttävää. Kohteen korkean rakentamisen kaksi tärkeintä tuulisuusvaikutusta on esitetty kuvassa 2 - kuvan 2 mukaisesti päiväkodin piha (piste 3) voi jää tuuliseksi, ja sen tuulelta suojaaviin viheristutuksiin on hyvä kiinnittää huomiota - vaikka kohteen idän puolinen korkea rakennus (Merivirta 3-5) on Kivenlahdentorin vieressä (pisteet 2 ja a) jää sen tuuliuutta lisäävä vaikutus vähäiseksi. Korkean rakennuksen ja torin väliin jää matalampi rakennus, joka pienentää lisää torin alueella. Merivirta 3-5:n oma kattopiha (piste 18) jää korkeusasemensa ja tornin vaikutuksen johdosta tuuliseksi erityisesti lounaan suunnasta puhaltavissa tuulissa. Sen tuulisuusolosuhteita voitaisiin parantaa estämällä virtauksen kulkua parkkitalon katolla sijaitsevan matalamman uudisrakennuksen sivuille jäävissä käytävissä esim. aidoilla tai pensailla - Keskuskorttelin kattopiha on tuulinen tornitalojen välissä (piste 16), ja kattopihalle olisi hyvä sijoittaa tuulelta suojaavia istuksia ja käyttää melu-/tuulensuoja-aitaa. Liitteen 5 mukaisesti tuulisuus koostuu lounaan ja lännen suunnasta puhaltavista tuulista, eli kahden tornin kuristusvaikutuksesta (vrt. kuva 12) - kohteen meluesterakennus toimii samalla tuulensuojana talvikauden kylmille pohjoistuulille. Sen piha (piste 7) voi tulosten mukaan olla hyvin vähätuulinen. Pisteen 5 osalta kuvan 21 mukainen vaikutus on mahdollinen, ja sitä voidaan yleisesti torjua sijoittamalla pihan oleskelupisteet kauemmaksi rakennuksen tuulenpuoleisesta julkisivusta ja käyttämällä tuulelta suojaavaa kasvilisuutta - Länsiväylän puoleisten pitkien julkisivupintojen johdosta kuvan 22 mukainen rivi- ja porrastusvaikutus [4,5,6] voi lisätä tuulisutta julkisivun vieressä. Vaikutus voi voimistua jos rakennuksen korkeus kasvaa asteittain, jolloin rakennuksen taakse syntyvä imu samalla kasvaa asteittain. Vaikutusta voidaan torjua katkaisemalla katutason virtauksen (kuvan 22 keltainen katoviiva) eteneminen esimerkiksi kasvillisuudella, julkisivun ulokkeilla tai rakenteilla Raportin pvm:

28 Kuva 2: Kohteen korkeaan rakentamiseen liittyvät kaksi keskeistä vaikutusta. Sinisellä värillä esitetyt nuolet kuvaat nykyisten korkeiden rakennusten vaikutusta. Kuva muokattu HKP Arkkitehdit aineistosta. Raportin pvm:

29 Kuva 21: Julkisivua alaspäin kulkevan virtauksen vaikutus pihan yhteydessä (kuva muokattu HKP Arkkitehdit aineistosta) ja sen torjuntakeinoja pihan oleskelupisteiden viihtyisyyden parantamiseksi. Raportin pvm:

30 Kuva 22: Pitkän ja matalan julkisivupinnan mahdollinen katutason tuulisuutta lisäävä vaikutus. Kuva muokattu HKP Arkkitehdit aineistosta. - korkean rakentamisen tuulisuuslisää esiintyy erityisesti kuvan 23 esittämissä rakennusten kulmapisteissä. Näiden pisteiden osalta raittia voitaisiin mahdollisuuksien mukaan siirtää kauemmaksi ja väliin istuttaa pensaita. Jalankulkua voitaisiin ohjata kauemmaksi kulmista esim. viheristutusten avulla - vaikka tuulisuus on kohteessa vähäisempää kuin lähempänä rantaa olevilla Kivenlahden alueilla, yleisenä tuulisuuden suunnitteluohjeena voidaan esittää, että tuulelta suojaavia puita ja muuta kasvillisuutta käytettäisiin mahdollisimman paljon. Puuston vaikutus rikkoo rakennusten väliin syntyviä suurempia pyörteitä, millä on vaikutusta esimerkiksi talvikauden koleiden tuulien ja pakkasten yhteydessä - vaarallisen kovia puuskatuulia (> 23 m/s) ei esiinny kohteessa, ja tarkempia tutkimuksia tai tuulisuutta koskevia kaavamääräyksiä ei ole tarvetta suositella. Päivitetty tai tarkempi tuulisuustarkastelu tarvitaan rakennuslupavaiheessa lähinnä silloin, jos korkeista rakennuksista tehdään leveämpiä tai niiden vierustan alueille asetetaan Kivenlahden nykytilaan nähden oleellisesti tiukempia tuulisuutteen liittyviä viihtyvyystavoitteita. Raportin pvm:

31 Kuva 23: Nykyisestä ja kohteen korkeasta rakentamisesta aiheutuvat tuulisimmat katutason pisteet kohteessa. Kuva muokattu HKP Arkkitehdit aineistosta. Raportin pvm:

32 Lähdeluettelo 1. Helsingin kaupunki, kaupunkisuunnitteluvirasto: Jätkäsaaren ja Hernesaaren asemakaavoitus, Tuulisuuden laskenta- ja luokitusohje. WSP Finland Oy, , 78 s. 2. Espoon korkean rakentamisen periaatteet. Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen julkaisuja 1/ s. + liitteet. 3. BS :1997. Loading for buildings. Part 2: Code of practice for wind loads. 124 s. 4. City of Toronto. Tall Building Design Guidelines Adopted by Toronto City Council May 213, p 86, online: 5. Wellington City Council, District Plan. Design guideline for winds (non-statutory), p 2. Online: 6. Jessica Bennet, Wind Design Guide Raportin pvm:

33 Liite 1: Tuulisuuden määrittämisen yleisperiaate Tuulisuus voidaan määrittää objektiivisesti laskemalla tietyn tuulennopeuden raja-arvon ylittävien katutason tuulien keskimääräinen kesto (esim. % ajasta). Esim. tuulen keskinopeus > 5 m/s katutasossa 5 % ajasta on toisinaan käytetty nyrkkisääntö olosuhteelle, jossa tuulisuudella on merkitystä. Katutaso tarkoittaa tuulisuusmalleissa korkeutta 1,5 2, m pisteen alla olevan jalankulkutason yläpuolella. Katutason tuulisuus riippuu alueen perustuulisuuden tasosta sekä rakennusten, maastonmuotojen, aukeiden, vesialueiden, puiden, pensaiden, aitojen yms. paikallisten tekijöiden vaikutuksesta. Kaavoituksen yhteydessä tuulisuus on kiinnostuksen kohteena useimmiten juuri rakennetussa ympäristössä, jossa rakennusten paikallinen merkitys on suuri. Perustuulisuus saadaan määritettyä meteorologisten tuulitilastojen avulla ottaen huomioon maaston karheusluokan erot tuulitilaston mittauspisteen ja kohdealueen sijainnin välillä. Kyseiset tuulitilastot mitataan avoimessa maastossa n. 1 m korkeudella maapinnasta. Tuulen keskinopeus 1 m korkeudessa on avoimessa tasaisessa maastossa likimain 1,5-kertainen katutason keskinopeuteen nähden. Tavanomainen tuulisuustarkasteluissa hyödynnettävä tuulitilasto on tyypiltään tuuliruusu (kuva L1.1), joka esittää säähavaintoaseman mittauspisteen eri keskituulien esiintymisen prosentteina ajasta. Kuva L1.1: Esimerkki meteorologisen havaintoaseman mittaustuloksista laaditusta tuuliruususta (Heidrun, Norja). Tuuliruusu esittää eri tuulennopeuksien esiintymisen rajallisella määrällä tuulennopeusalueita. Kuvasta L1.1 ei voida esimerkiksi tarkasti päätellä aikaa, jossa tuulen keskinopeus ylittäisi 21 m/s. Tuu- Raportin pvm:

34 lisuuden laskennallista määrittämistä varten jatkuva esitysmuoto on käytännöllisempi; ja useasti käytetty otaksuma on, että tuulen keskinopeuksien esiintyminen kullakin tarkasteltavalla tuulen suunnalla ja tarkastelujaksolla noudattaa Weibull-todennäköisyystiheysjakaumaa p( v m k v m ) k 1 e k ( v m / ) missä k = muotoparametri ja λ = skaalausparametri. Kumulatiivinen jakauma (v v m ) on tällöin P( v m ) 1 e k ( v m / ) Tuulen keskinopeuden v m ylittävien tuulien osuus tarkasteltavalla tuulen suunnan sektorilla saadaan lausekkeesta P( v m ) P e k ( v m / ) missä P = tuulen suunnan sektoriin liittyvien osuus kaikista tuulista. Weibull-jakauman parametrit k ja λ saadaan käyränsovituksella tuuliruusun arvoihin tai tuulitietoja toimittava organisaatio voi niitä myös määrittää valmiiksi. Käyränsovituksesta aiheutuva virhe on käytännössä pieni tavanomaisella tuulennopeusalueella, jolla tuulitilasto sisältää mittaustuloksia; toisin sanoen Weibull-jakauma sopii hyvin sääasemien mitattujen keskituulinen kuvaamiseen. Uutta rakennuskantaa suunniteltaessa paikallisten tekijöiden tarkka huomioon ottaminen edellyttää käytännössä tuulitunnelikokeiden suorittamista kohdealueen pienoismallia apuna käyttäen. Tuulisuus määritetään tietyissä suunnitelman kannalta mielenkiintoisissa pisteissä. Tällaisesta yksityiskohtaisesta tarkastelusta käytetään nimeä tuulisuuskartoitus. Tuulisuuden hyväksytty taso voidaan esittää tuulisuuskriteerinä, joka koostuu tyypillisesti tuulennopeuden raja-arvosta (katutason keskituuli tai puuskatuuli) ylittävien tuulennopeuksien sallitusta keskimääräisestä kestosta raja-arvoa vastaten ihmisen toimintaa kuvaavasta luokasta (paikoillaan olo, kävely jne.) kuvauksesta siitä miten kriteerin täyttämättä jääminen vaikuttaa (tuulisuus epäviihtyisää tai vaarallista). Tuulisuuskriteereitä ovat esittäneen kansainvälisesti eri tutkimuslaitokset ja yksittäiset tutkijat. Niitä voidaan laatia tuulitunnelikokeiden avulla, tekemällä tuulennopeuden mittauksia todellisessa kohteessa ja haastattelemalla ihmisiä. Tuulisuuskriteereissä voi siten erottua maakohtaisia eroja, esim. ihmisten tottumus tuulen vaikutuksiin, sateet, valoisa aika vuorokaudessa ja lämpötilan vaikutus. Kaupungeissa, joissa tuulisuudella on erityistä merkitystä, kriteerejä voidaan esittää myös kaupunginosa- ja aluekohtaisesti. Esimerkkinä tästä on tuuliseksi tunnettu Wellingtonin kaupunki Uudessa-Seelannissa, jossa kaupunki on määritellyt keskustan julkisille alueille standardin, kuinka paljon uusi rakennus saa lisätä tuulisuutta. Tällöin suunnittelussa on selvitettävä sekä nykytilan tuulisuus, että tuulisuus uuden rakennuksen vaikutuksessa. Raportin pvm:

35 Tuulennopeus [m/s] Tuulisuuskriteereitä voidaan esittää tuulen keskinopeudelle ja tuulen puuskanopeudelle, tai näiden välimaastoon sijoittuville laskennallisille tuulennopeusarvoille. Eri tuulennopeuksien yhteyksiä on havainnollistettu kuvassa L1.1. Kuvan L1.1 mukaisesti luonnon tuuli on aina turbulenttista, ja hetkellinen tuulennopeus heilahtelee voimakkaasti keskiarvon (tuulen keskinopeuden) molemmin puolin. Tuulisuuskriteerissä käytettävä tuulennopeus, ja tuulennopeuden huippuarvo yleisesti, voidaan yleisesti esittää muodossa v g v m g v missä g = huippuarvokerroin ja σ v = tuulennopeuden keskihajonta (määritettynä hetkellisistä tuulennopeuden lukemista tarkastelujakson aikana). Tuulen keskinopeutta vastaa tällöin huippuarvokerroin g =. Samasta tuulensuunnasta puhaltavassa kovassa tuulessa tuulennopeuden keskihajonnan suhde tuulen keskinopeuteen on mittauspisteessä likimain vakio. Keskihajonta määritetään tuulimittarin hetkellisistä mittauslukemista yleensä 1 h ajanjaksolla. Keskihajonnan ja keskituulen suhdetta kutsutaan turbulenssin intensiteetiksi: I v v v m Esimerkiksi kuvan L1.1 tapauksessa I v =,41, ja määritettyä 3 s puuskanopeuden huippuarvoa vastaa huippuarvokerroin g = 3,6. Vastaavasti suorien mittaustulosten huippuarvo vastaa noin,1 s puuskanopeutta, ja sitä vastaa tuloksissa huippuarvokerroin g = 5, mittaustulos 3 s aikakeskiarvo (= puuskatuulen määritystä vastaten) 1 min aikakeskiarvo (= säätiedotusten keskituuli) 6 min aikakeskiarvo (= tunnin keskituuli) mitattu tuulennopeuden huippuarvo (anemometrin ominaisuuksia vastaten) tuulen puuskanopeus (= tuulennopeuden 3 s huippuarvo tarkastelujaksolla) Aika [s] Kuva L1.1: Esimerkki tuulennopeuden vaihtelusta mittauspisteessä (mitattu 4 m korkeudella): tuulen puuskanopeus = 6,2 m/s; 1 min keskinopeus 2, 3, m/s ja tunnin keskinopeus = 2,4 m/s (Eduskuntatalon lisärakennuksen piha, koillistuuli, ultraääniä-anemometri). Raportin pvm:

36 Kun alueen tuulisuus on kartoitettu, viimekädessä jokainen henkilö voi tehdä oman tulkintansa asian merkittävyydestä. Esimerkiksi katukahvilan pitäjä voi arvioida montako myyntipäivää hän menettää epäedullisten tuuliolojen johdosta. Taulukossa L1.1 on esitetty kuvaus puuskatuulen vaikutuksista. Taulukko L1.1: Katutason puuskatuulen vaikutuksen kuvaus kaupunkiolosuhteissa 3 s puuskatuuli [m/s] Vaikutus 5 8 tuuli nostaa pölyä, kuivaa maata ja irtonaisia papereita, hiukset menevät sekaisin 8 11 tuulen tuntee keholla, hyväksyttävän tuulen raja kävely on epäsäännöllistä, hiukset lepattavat suorina, sateenvarjoa on vaikea käyttää kävelyä on vaikea hallita, tuulen melu on epäviihtyisää, vartalolla on nojattava tuulta vastaan tasapainon säilyttämisessä on suuria vaikeuksia, vartalo siirtyy tuulen mukana, vanhuksille vaarallinen tuuli ihmiset kaatuvat tuulen vaikutuksessa seisominen ilman tukea on mahdotonta, kiinnipitäminen on välttämätöntä > 28 hyvin epätodennäköisesti koskaan koettavissa Tuulisuudelle ei Suomessa, kuten ei muissakaan maissa, ole toistaiseksi olemassa viranomaisohjeita. Suunnittelussa voidaan käyttää tutkijoiden esittämiä suosituksia. Suunnittelukäyttöön vakiintuneet suositukset vaihtelevat maittain. Suomen oloissa esim. tuulen ja pakkasen yhteisvaikutus (pakkasen purevuus) ja siihen liittyvä kasvojen paleltumisriski on oma kysymyksensä. Viileässä säässä tuulisuus myös huomataan helpommin mm. kasvojen viilennysvaikutuksen johdosta. Liiallista tuulisuutta esiintyy tyypillisesti tietyissä ongelmapisteissä korkeiden rakennusten vieressä ja kattoterasseilla; avoimilla alueilla ja korkealla sijaitsevilla siltakansilla ja jalankuluväylillä; sekä hyvää viihtyvyyttä edellyttävissä paikoissa (puistot, aukiot, urheilukentät ja katukahvilat jne.). Näille voidaan etsiä korjaavia suunnitteluratkaisuja. Alhaisilla tuulennopeuksilla tuulisuus on viihtyvyyskysymys, mutta kovimmissa puuskatuulissa siihen liittyy myös turvallisuustekijä. Kaavoituksessa ja rakennustarkastuksessa voidaan edellyttää ongelmallisimpien pisteiden korjaamista. Konsultin aikaisemmissa kohteissa on ehdotettu kaavatasoiseksi tuulisuuden raja-arvoksi puuskatuulen > 23 m/s esiintymistä korkeintaan kerran vuodessa katutasossa. Suomen perustuulisuuden tasosta johtuen tämä kriteeri ei täyty (eli tuulisuus olisi liiallista) pääosin ainoastaan korkeiden rakennusten vierustan ongelmapisteissä sekä korotettujen jalankulkutasojen yhteydessä. Konsultin aikaisemmissa selvityksissä käyttämiä toiminnallisia luokkia ovat: A B C D istuminen pitkiä aikoja; makaaminen; terassit ja kahvilat; ulkoilmateatterit; uima-altaat. Kesäkausi (huhtikuu-syyskuu) seisominen/istuminen paikoillaan lyhyitä aikoja; puistot; kauppakeskukset; rakennusten ulko-ovet. Kesäkausi (huhtikuu-syyskuu) kävely yleisesti; rakennuksiin sisälle meno ja niistä poistuminen. Koko vuosi vaarallisen tuulen kriteeri; tavoitteellinen kävely; nopea kävely; parkkipaikat. Koko vuosi. Näihin liittyviä hyväksymisluokkia ovat esim.: Raportin pvm:

37 epäviihtyisä vaarallinen, ei hyväksyttävä. Tuulisuudeltaan ongelmallinen piste tulisi korjata jatkosuunnittelussa. Raja-arvot perustuvat W. H. Melbournen 197-luvulla esittämään malliin, joka perustuu kerran vuodessa esiintyvään puuskatuuleen. Puuskatuuli v g on laskettu tuulitunnelikokeessa käyttäen virtausnopeuden vaakakomponentin keskihajonnalle kerrointa g = 3,5. Tämä vastaa likimain taulukon L1.1 mukaista 3 s puuskatuulta. Mallissa todennäköisyyden raja-arvo kerran vuodessa vastaan likimain vuotuista ylitystodennäköisyyttä P =,25 % (= 2,2 tuntia vuodessa). Tuulisuuskriteerit ovat: A: v g > 1 m/s; P A,5 % * (epäviihtyisä) B: v g > 13 m/s; P B,5 % * (epäviihtyisä) C: v g > 16 m/s; P C,25 % (epäviihtyisä) D: v g > 23 m/s; P D,25 % (vaarallinen) * raja-arvo tarkoittaa 2,2 tuntia kesäkautta kohden, joka vastaa,5 % kesäkauden tunneista (=,25 % koko vuoden tunneista). Edellä esitetyt puuskatuulien ylitystodennäköisyydet tarkoittavat sellaisten keskituulien osuutta ajasta, joissa tuulennopeus voi tuulenpuuskissa tilastollisesti (eli huippuarvokertoimella g = 3,5 laskettuna) ylittää raja-arvon. Todellinen hetkellisten tuulennopeuksien ylitysten kesto on huomattavasti pienempi (vrt. kuva L1.1); joitain sekunteja 1 min tarkastelujaksolla. Jos tarkastelu rajoitetaan vain tiettyyn osaan vuorokautta, kuten alkuperäisessä Melbournen kriteerissä valoisaan aikaan (12 h vuorokaudessa), voidaan kriteerin P-arvoja suurentaa vastaavasti; jakamalla ne tarkasteltavien tuntien osuudella vuorokauden kaikista tunneista. Kun kriteeri ei täyty, tarkoittaa se, että tuulisuutta esiintyy siinä määrin ( liian monta tuntia tarkastelujaksolla ), että kriteerin mukainen toiminto on epäviihtyisää (luokat A, B, C), tai vaarallista (luokka D) tarkastelupisteessä. Tuulen puuskanopeuteen perustuvat mallit kuvaavat tarkasti esimeriksi virtauksen paikallisen turbulenssin ja korkean rakentamisen aiheuttamia vaikutuksia tarkastelupisteessä. Melbournen ja Konsultin ehdottama D-kriteeri rakennusten tuulisuusvaikutuksen tarkasteluun on yleisesti tiukemmasta päästä, koska se ottaa tuulen puuskaisuuden täysimääräisesti huomioon. Esimerkiksi mainittu Wellingtonin keskustan standardin turvallisuutta koskeva määräys on kuitenkin tiukempi siten, että v g > 2 m/s (laskettuna huippuarvokertoimella g = 3,7) ei tulisi uuden rakennuksen johdosta ylittyä missään julkisen alueen pisteessä useammin kuin kerran vuodessa. Isossa-Britanniassa konsulttiselvityksissä laajasti käytetty Lawsonin-kriteeristö perustuu myös tuulen keskinopeuden (Boforien) raja-arvojen esiintymiseen, mutta se ottaa myös huomioon tuulen puuskien vaikutuksen. Puuskien vaikutus saadaan laskemalla 3 s puuskanopeuden perusteella ekvivalentti keskinopeus (jakamalla luvulla 1,85 tai 2,, missä suurempaa jakajaa voidaan käyttää rannikolla, jossa ihmiset ovat tottuneet tuuleen ). Kriteeri tarkastetaan tällöin määräävän vaikutuksen mukaan joka keskinopeuden tai ekvivalentin keskinopeuden mukaan. Sovellettavissa olevia keskituuleen perustuvia malleja on esim. tanskalisen FORCE Technologyn malli, joka perustuu 1 h keskituuleen: A: v h > 5 m/s; P M,1 % (hyväksyttävä) B: v h > 5 m/s; P M 6 % (hyväksyttävä) Raportin pvm:

38 C: v h > 5 m/s; P M 23 % (hyväksyttävä) D: v h > 5 m/s; P M 43 % (hyväksyttävä). Pelkästään keskituuleen perustuvat mallit eivät kuvaa kovin tarkasti esimerkiksi rakennusten paikallisia vaikutuksia, ja saattavat yliarvioida esimerkiksi puuston, pensaiden ja aitojen suojaavaa vaikutusta. FORCEn mallia tulisikin tulkita siten, että se soveltuu tyypilliseen tanskalaiseen rakennuskantaan, maastoon ja ilmastoon. Raportin pvm:

39 Liite 2: Tuulitunnelikokeet ja virtauslaskenta Katutason tuulisuutta alettiin tutkia tarkemmin maailmanlaajuisesti 197-luvun alkupuolella tuulitunnelikokeiden avulla. Tärkeimpänä kysymyksenä oli käytännössä havaittu tuulisuuden kasvu ja vaarallisen kovat tuulenpuuskat korkeiden rakennusten vierustassa. Korkeiden rakennusten tuulisuutta lisäävä vaikutus on huomattu yhtä varhain kun niitä on alettu rakentaa; yhtenä varhaisimmista esimerkkinä 22-kerroksinen Flatiron rakennus New Yorkissa, joka valmistui vuonna 192. Tuulitunnelikokeiden käytön myötä alettiin esittää myös kriteerejä tuulisuuden sallitulle tasolle, toisin sanoen tuulisuuskriteerit perustuvat useimmiten tuulitunnekoetulosten käyttöön. Tuulitunnelikokeet ovat säilyneet toistaiseksi luotettavimpana työkaluna uuden asuinalueen tai rakennuksen ympäristöön liittyvän tuulisuuden analyysissä. Numeerinen virtauslaskenta (CFD, Computational Fluid Dynamics) kehittyy kuitenkin koko ajan, ja sillä on saatu asiantuntijakäytössä enenevissä määrin käyttökelpoisia tuloksia. Periaatteessa voitaisiin kehittää myös CFD-laskennan tuloksiin perustuvia tuulisuuskriteereitä, mikä parantaisi käytettävyyttä edelleen. Tuulitunnelikoe ja CFD eivät kuitenkaan yleisesti anna yhteneviä tuloksia; eivät edes geometrialtaan yksinkertaisissa testimalleissa. Paikalliset tuulennopeudet (suhteessa kohdealueen reunalla vaikuttavaan tuulennopeuteen) määritetään luotettavimmin rajakerros-tyyppisessä tuulitunnelissa, jossa virtaukseen luodaan luonnon tuulta vastaava tuulennopeuden korkeusprofiili ja turbulenssi (kuva L2.1). Tämä tehdään useimmiten asentamalla karhennuspalikoita tuulitunnelin sisälle lattiaan n. 1 2 m matkalle virtauksen yläpuolelle, sekä käyttämällä virtauksen sisääntulossa pyörteisyyttä aiheuttavia kiiloja. Alueen pienoismallin avulla otetaan huomioon paikalliset tekijät. Pienoismallin mittakaava määräytyy tuulitunnelin mittatilan koon ja tarkasteltavien rakennusten korkeuden mukaan ja on tyypillisesti 1:1 1:25. Kuva L2.1: Tuulitunnelikoe Jätkäsaaren osayleiskaavavaiheen kaupunkirakennemallin tuulisuuden selvittämiseksi (kuva WSP). Raportin pvm:

40 Pienoismalli voi joissain tapauksissa olla suoraan kohteen kaavoituksen esittelymalli tai se voidaan tehdä erikseen tuulitunnelikoetta varten. Puut ja pensaat ovat yleensä esittelymalleissa jollain tarkkuudella mukana. Ne eivät kuitenkaan hidasta tuulta katutasossa yhtä voimakkaasti kuin todellisuudessa, joten tulokset ovat tältä osin konservatiivisia. Jos pienoismalli tehdään pelkästään tuulitunnelikoetta varten, voidaan puita ja pensaita mallintaa tarkemminkin. Tuulitunnelikokeessa mitataan paikallisia virtausnopeuksia jalankulkijan korkeudella (1,5..2, m katutasosta täydessä mittakaavassa, eli 2 5 mm tavanomaisessa pienoismallissa). Mittaukseen käytetään joko kuumalanka-anemometria, jolloin mittaukset tehdään pienoismallin päältä (vrt. kuva L2.1); tai pienoismallin läpi porattuja paineantureita. Mittauksia tehdään tietyissä suunnitelman kannalta mielenkiintoisissa pisteissä eri tuulen suunnilla. Yksittäistä mittaustulosta on havainnollistettu kuvassa L2.2. Tuloksista erotellaan virtauksen keskinopeus v m ja nopeuden keskihajonta σ v. Kuten luonnon tuulen tapauksessa, virtausnopeuden huippuarvo σ v tietyllä tarkastelujaksolla voidaan esittää muodossa v g v m g v missä g = huippuarvokerroin. Huippuarvoon vaikuttaa sen määritysaika. Huippuarvokerroin on lisäksi tilastollinen suure, eli huippuaro voi vaihdella tarkastelujaksosta toiseen liittyen ilmiön luonnolliseen satunnaisuuteen. Luonnon tuulessa huippuarvokerroin on suuruusluokaltaan g = 3,5 kun tarkastellaan n. 1 3 sekunnin tavanomaisia huippuarvoja (eli puuskatuulia) ja v m määritellään 1 min tai tunnin aikakeskiarvona. Virtausnopeuden keskihajonta esitetään useimmiten turbulenssin intensiteetin I v avulla muodossa I v v v m jolloin huippuarvo saadaan lausekkeesta v g v 1 gi m ( v ) Turbulenssin intensiteetti on dimensioton luku, ja se esitetäänkin useasti prosenteissa. Katutasossa mitattuna rakennusten vaikutuksessa I v on suuruusluokkaa 5 % (vrt. kuva L2.2). Tuulisuustarkasteluissa sovellettava huippuarvokerroin g on yleensä annettu tarkasteltavassa tuulisuuskriteerissä, joten sitä ei ole tarvetta määrittää mittausten yhteydessä. Tuulisuuskartoituksiin soveltuva numeerinen virtauslaskenta voidaan tehdä kahdella vaihtoehtoisella menetelmällä: suurten pyörteiden simuloinnilla (LES, Large Eddy Simulation) tai ajasta riippumattomalla RANS (Reynolds Averaged Navier-Stokes) -menetelmällä. Ensin mainittu on laskenta-ajaltaan huomattavasti pitempi siten, että RANS on tällä hetkellä käytetyin menetelmä. RANS-menetelmä soveltuu ainoastaan virtauksen keskinopeuden määrittämiseen (kuvan L2.2 yhtenäinen viiva). LES-menetelmällä voidaan simuloida turbulenssin suurempia pyörteitä, jolloin kuvan L2.2 mukainen virtausnopeuden vaihtelu saadaan jollain tarkkuudella tasoitettuna otetuksi huomioon, mutta on selvää että esimerkiksi kuvan L2.1 mukainen laaja kaupunkirakenne on käytännössä mahdotonta simuloida tarkasti kun tavoitteena on erityisesti katutason tuulien selvitys. Supertietokonelaskenta, avoimien vir- Raportin pvm:

41 tauslaskentaohjelmien kehittyminen (jolloin jokaisesta laskentaytimestä ei tarvitse maksaa lisää lisenssimaksua ) ja laskentaytimien määrän kasvu jopa useaan tuhanteen, pitää kuitenkin LES-laskennan mahdollisena tutkijakäytössä. Jotta tulos olisi realistinen, myös kaupunkirakenteen kohtaavaan tuulen, eri laskennan raunaehdon, tulisi olla kuvan L2.2 mukainen turbulenttinen virtaus, joka vastaisi luonnon tuulta tarkasteltavalle tuulensuunnalle. Luonnon tuuli on aina turbulenttista. 5 4 I v = 51 % vm(1+3,5iv) vm mittaustulos 3 [m/s] Aika [s] Kuva L2.2: Esimerkki tuulitunnelikokeessa mitatusta katutason virtausnopeudesta. Numeerisen virtauslaskennan ja tuulitunnelikoetulosten tulosten tulkinnan tärkeä ero on käytännössä se, että virtausnopeuden hetkelliset huippuarvot (tuulen puuskien / turbulenssin vaikutus) tulevat aliarvioiduksi numeerisessa laskennassa. Tämän virheen merkitys on vähäinen, jos itse tuulisuuskriteeri perustuu tuulen keskinopeuteen ja vastaavasti merkittävä, jos kriteeri perustuu tuulen puuskanopeuteen. Tuulitunnelikokeilla ja numeerisella virtauslaskennalla on myös toinen merkittävä ero: tuulitunnelikokeessa on rajallinen määrä mitattavia pisteitä (tyypillisesti suuruusluokaltaan 5), joissa tuulisuuden numeroarvo määritetään tarkasti. Numeerisessa laskennassa tarkastelupisteiden sijainti ja määrä voidaan valita vapaasti ja virtauksen kulkua kohdealueessa voidaan visualisoida graafisesti. Tuulitunnelikokeessa paikallisia virtauksia voidaan tarkastella ja visualisoida esim. savun avulla. Virtausnopeuden mittausten lisäksi tuulisuuden tarkasteluja on tehty tuulitunneleissa myös hiekka-eroosiokokeilla, jossa pienoismallin ripotellut hiekanjyväset puhaltuvat pois tuulisemmista kohdista, ja lopputulos antaa likimääräisesti visuaalisen kokonaiskuvan tuulisista kohdista kyseisellä tuulensuunnalla. Tuulitunnelikokeen pisteet valitaan suunnitelman kannalta oleellisiin pisteisiin, esimerkiksi pihan oleskelupaikalle, rakennuksen sisääntulon kohdalle tai kävelysillalle. Muilta osin pisteet valitaan yleensä sellaisiin kohtiin, jossa tiedetään esiintyvän suuria tuulen puuskanopeuksia; kuten rakennuksen kulmien kohdelle, rakennusten väliin tai laajojen julkisivupintojen viereen. Vaikka tuulisuuden numeroarvot olisivat näissä suuria, voi lähistöllä olla pisteitä, jotka ovat esimerkiksi puiden ja pensaiden suojassa, ja jossa tuulisuus on vähäistä Raportin pvm:

42 Tuulitunnelikoe tai numeerinen virtauslaskentatulos ei sellaisenaan ole tuulisuuskartoitus, vaan tuulisuuskartoituksen tekemiseksi tarvitaan lisäksi tulosten yhdistäminen paikallisiin tuulitilastoihin, ottaen lisäksi huomioon tuulitilaston mittauspisteen ja kohteen välinen sijaintiero. Tämä edellyttää ns. maaston karheusluokan muutosanalyysiä ja sitä varten laadittujen laskentamallien käyttöä. Tavanomaisesti tuulen suunnat käydään läpi 22,5 o 45 o välein. Rajakerros-tuulitunnelit ovat suurikokoisia. Tuulitunnelikokeita tekevät rutiininomaisesti kymmenkunta tuulitunnelilaboratoriota mm. Kanadassa, USA:ssa, Isossa-Britanniassa, Australiassa, Tanskassa, Ranskassa, Japanissa ja Kiinassa. Suomessa kokeita on suoritettu Espoon Otaniemessä sijaitsevassa rajakerrostuulitunnelissa. Raportin pvm:

43 Liite 3: Maaston karheusluokan muutosanalyysi Tuulen suuntakulma Symboli Yks. 22, , , , , , , ,5 Kommentti Viite v mr m/s 28, 28, 28, 28, 28, 28, 28, 28, 28, 28, 28, 28, 28, 28, 28, 28, keskituulen perusarvo (1 min, 1 m, 5 v, z r ) Tuulitilastot k,75,75,75,75,75,75,75,75,75,75,75,75,75,75,75,75 toistumisvälin kerroin v ref m/s 21, 21, 21, 21, 21, 21, 21, 21, 21, 21, 21, 21, 21, 21, 21, 21, 1 v toistumisvälin tuuli u* r m/s,912,912,912,912,912,912,912,912,912,912,912,912,912,912,912,912 kitkanopeus (friction velocity) vastaten z r z r m,1,1,1,1,1,1,1,1,1,1,1,1,1,1,1,1 rosoisuusmitta (roughness length) keskituulen perusarvoon liittyen ESDU z 1 m,3,3,3,3,1,3,3,74,1311,1961,191,1529,3,3,3,3 kohdealueen ympäristössä Eurokoodi (z 1 /z r),7 m/s 1,491 1,491 1,491 1,491 1,38 1,8 1,8 1,15 1,47 1,447 1,444 1,422 1,491 1,491 1,491 1,491 u* 1 m/s 1,36 1,36 1,36 1,36 1,259,985,985 1,49 1,283 1,32 1,317 1,297 1,36 1,36 1,36 1,36 kitkanopeus vastaten z 1 Eurokoodi, Simiu & Scanlan Iv(z =1 m),29,29,29,29,22,12,12,14,23,25,25,24,29,29,29,29 turbulenssin intensiteetti Eurokoodi Iv(z =15 m),26,26,26,26,2,12,12,13,21,23,23,22,26,26,26,26 Iv(z =39,6 m),2,2,2,2,17,11,11,12,18,19,19,18,2,2,2,2 Iv(z =66 m),19,19,19,19,15,1,1,11,16,17,17,16,19,19,19,19 vm(z =1 m) m/s min keskituuli Eurokoodi vm(z =15 m) m/s vm(z =39,6 m) m/s vm(z =66 m) m/s vh(z =1 m) m/s tunnin keskituuli Simiu&Scanlan vh(z =15 m) m/s vh(z =39,6 m) m/s vh(z =66 m) m/s v(z =1 m) m/s puuskatuuli Eurokoodi v(z =15 m) m/s v(z =39,6 m) m/s v(z =66 m) m/s z 2 m,3,3,3,3,3,3,3,3,1,1,1,1,1,5,3,3 kohdealueella Eurokoodi (z 2 /z 1 ),7 1, 1, 1, 1, 1,8 1,38 1,38 1,296,711,691,692,73,671,882 1, 1, u* 2 m/s 1,36 1,36 1,36 1,36 1,36 1,36 1,36 1,36,912,912,912,912,912 1,199 1,36 1,36 kitkanopeus vastaten z 2 Iv(z =1 m),29,29,29,29,29,29,29,29,11,11,11,11,11,19,29,29 turbulenssin intensiteetti Eurokoodi Iv(z =15 m),26,26,26,26,26,26,26,26,1,1,1,1,1,18,26,26 Iv(z =39,6 m),2,2,2,2,2,2,2,2,9,9,9,9,9,15,2,2 Iv(z =66 m),19,19,19,19,19,19,19,19,9,9,9,9,9,14,19,19 vm(z =1 m) m/s min keskituuli Eurokoodi vm(z =15 m) m/s vm(z =39,6 m) m/s vm(z =66 m) m/s vh(z =1 m) m/s tunnin keskituuli Simiu&Scanlan vh(z =15 m) m/s vh(z =39,6 m) m/s vh(z =66 m) m/s v(z =1 m) m/s puuskatuuli Eurokoodi v(z =15 m) m/s v(z =39,6 m) m/s v(z =66 m) m/s Maaston rosoisuuden muutoksen (z 1 - > z 2 ) vaikutus ESDU852 mukaisesti x m etäisyys muutoskohtaan zi m sis. rajakerroksen korkeus Iv(z =1 m),29,29,29,29,27,23,24,22,16,17,17,17,19,21,29,29 Iv(z =15 m),26,26,26,26,24,21,21,2,15,16,17,16,18,19,26,26 Iv(z =39,6 m),2,2,2,2,19,17,18,16,14,15,16,16,17,16,2,2 Iv(z =66 m),19,19,19,19,18,15,16,13,14,15,16,16,17,15,19,19 1 min keskituuli Tarkastelupisteessä: vm(z =1 m) m/s vm(z =15 m) m/s vm(z =39,6 m) m/s vm(z =66 m) m/s Tunnin keskituuli vh(z =1 m) m/s vh(z =15 m) m/s vh(z =39,6 m) m/s vh(z =66 m) m/s Puuskatuuli (EN :25 puuskamäärittely) n. 1 s huippuarvo v(z =1 m) m/s v(z =15 m) m/s v(z =39,6 m) m/s v(z =66 m) m/s Raportin pvm:

44 Liite 4: Kohdealueen perustuulisuus Laskennallinen tulos 1 h keskituulien esiintyminen 15 m korkeudessa kohdealueessa on esitetty oheisessa kuvassa. Kesäkausi = huhtikuu syyskuu; talvikausi lokakuu maaliskuu. Kesäkausi (ylittävien tuulien osuus ajasta) v m,ref Tuulen suuntakulma Kaikki [m/s] 22, , , , , , , ,5 kulmat 2 3,9E-27 4,3E-41 1,9E-36 9,1E-33 1,3E-15 1,4E-9 7,7E-24 5,E-11 2,8E-11 8,E-13 2,1E-14 5,4E-16 1,6E-16 1,7E-18 2,4E-29 1,E-26 1,5E ,9E-19 3,7E-28 7,8E-26 9,7E-23 6,4E-12 9,6E-8 5,E-17 1,7E-8 2,1E-8 2,6E-9 3,6E-1 2,1E-11 3,5E-12 2,9E-13 7,E-21 1,E-18 1,4E ,2E-13 3,6E-18 2,4E-17 6,2E-15 8,2E-9 3,9E-6 1,2E-11 2,2E-6 4,2E-6 1,4E-6 6,5E-7 7,9E-8 1,2E-8 4,1E-9 4,E-14 1,8E-12 1,2E ,1E-9 5,E-13 8,2E-13 7,1E-11 4,6E-7 3,4E-5 8,7E-9 3,2E-5 6,9E-5 3,9E-5 3,E-5 5,8E-6 9,6E-7 6,2E-7 1,6E-1 3,3E-9 2,1E-4 1 5,2E-7 5,4E-9 3,8E-9 1,1E-7 1,4E-5 2,3E-4 1,7E-6 3,E-4 6,6E-4 5,3E-4 6,E-4 1,7E-4 3,6E-5 3,5E-5 1,3E-7 1,2E-6 2,6E-3 8 5,9E-5 5,5E-6 2,6E-6 3,E-5 2,5E-4 1,1E-3 9,5E-5 1,8E-3 3,7E-3 3,9E-3 5,5E-3 2,2E-3 6,3E-4 7,7E-4 2,4E-5 1,1E-4 2,E-2 7 3,9E-4 7,8E-5 3,5E-5 2,6E-4 8,1E-4 2,3E-3 4,6E-4 3,8E-3 7,4E-3 8,5E-3 1,3E-2 5,9E-3 2,E-3 2,6E-3 1,9E-4 6,1E-4 4,8E-2 6 1,8E-3 6,8E-4 3,1E-4 1,5E-3 2,3E-3 4,4E-3 1,7E-3 7,3E-3 1,3E-2 1,6E-2 2,5E-2 1,3E-2 5,3E-3 7,E-3 1,E-3 2,5E-3 1,E-1 5,64,36,18,59,56,77,49,124,27,265,425,253,118,156,42,77,23 4,168,128,69,168,116,125,11,192,295,389,629,49,222,287,123,179,361 3,338,38,186,349,27,185,196,267,381,51,822,575,357,446,27,324,572 2,53,53,35,55,31,25,28,34,45,6,97,71,49,59,45,47,788 1,67,68,5,69,41,31,34,39,49,66,14,79,59,68,59,56,938 P,71,72,54,73,44,34,36,4,5,67,16,81,62,71,63,59,982 k 2,3 2,46 2,27 2,41 1,95 1,76 2,32 2,6 2,3 2,38 2,5 2,41 2,17 2,33 2,27 2,4 2,23 [m/s] 3,41 3,21 2,91 3,42 3,44 4,1 3,71 4,63 5,28 5,16 5,18 4,7 3,97 4,19 3,23 3,72 Talvikausi (ylittävien tuulien osuus ajasta) v m,ref Tuulen suuntakulma Kaikki [m/s] 22, , , , , , , ,5 kulmat 2 1,1E-15 3,6E-28 3,7E-26 1,9E-1 1,3E-7 8,E-8 2,7E-13 2,8E-11 3,E-9 8,6E-7 2,E-7 3,7E-8 1,E-15 4,1E-11 2,4E-19 2,9E-2 1,3E ,6E-11 2,E-19 5,3E-18 2,2E-8 2,1E-6 3,4E-6 1,2E-9 3,E-8 1,2E-6 3,6E-5 1,7E-5 4,4E-6 5,6E-11 2,1E-8 5,6E-14 4,4E-14 6,4E ,8E-8 1,1E-12 9,1E-12 1,5E-6 2,5E-5 7,3E-5 8,4E-7 6,7E-6 1,1E-4 6,7E-4 4,9E-4 1,8E-4 2,2E-7 3,3E-6 1,1E-9 2,3E-9 1,6E ,5E-6 3,E-9 1,4E-8 1,7E-5 1,1E-4 4,E-4 2,5E-5 1,1E-4 9,8E-4 3,E-3 2,7E-3 1,3E-3 1,4E-5 5,3E-5 2,1E-7 5,6E-7 8,7E-3 1 7,3E-5 1,5E-6 4,1E-6 1,5E-4 4,3E-4 1,6E-3 3,6E-4 9,8E-4 5,2E-3 9,8E-3 1,E-2 5,8E-3 3,6E-4 5,2E-4 1,5E-5 4,E-5 3,6E-2 8 1,E-3 1,4E-4 2,7E-4 9,3E-4 1,4E-3 5,1E-3 2,7E-3 5,E-3 1,7E-2 2,4E-2 2,7E-2 1,8E-2 3,8E-3 3,2E-3 3,9E-4 9,2E-4 1,1E-1 7,3,8,13,21,24,81,59,94,263,337,392,287,93,68,14,3,181 6,73,33,49,43,39,12,11,158,371,445,526,412,188,127,43,78,281 5,15,1,131,83,6,167,181,235,48,554,661,549,324,214,13,161,415 4,264,227,274,143,88,217,264,318,578,653,782,681,482,323,23,277,577 3,399,397,452,227,123,265,343,392,652,732,876,792,631,441,333,4,745 2,53,56,61,32,16,31,4,45,7,79,94,87,74,55,46,5,887 1,61,65,7,41,19,33,44,47,72,81,97,91,79,61,54,55,973 P,63,68,72,46,21,34,44,48,72,82,97,92,81,64,57,56,998 k 2,23 2,49 2,52 1,75 1,62 2,1 2,42 2,45 2,69 2,43 2,54 2,42 2,57 2,14 2,27 2,54 2,2 [m/s] 4,25 3,86 4,4 3,67 4,32 5,9 5,23 5,74 6,97 7,34 7,26 6,57 5,19 4,81 3,95 4,58 Koko vuosi (ylittävien tuulien osuus ajasta) v m,ref Tuulen suuntakulma Kaikki [m/s] 22, , , , , , , ,5 kulmat 2 5,3E-16 1,8E-28 1,9E-26 9,4E-11 6,3E-8 4,1E-8 1,4E-13 3,9E-11 1,5E-9 4,3E-7 9,8E-8 1,9E-8 5,8E-16 2,1E-11 1,2E-19 1,5E-2 6,5E ,2E-12 1,E-19 2,6E-18 1,1E-8 1,E-6 1,7E-6 6,1E-1 2,4E-8 6,2E-7 1,8E-5 8,3E-6 2,2E-6 3,E-11 1,E-8 2,8E-14 2,2E-14 3,2E ,9E-8 5,4E-13 4,6E-12 7,3E-7 1,3E-5 3,9E-5 4,2E-7 4,4E-6 5,5E-5 3,3E-4 2,4E-4 9,1E-5 1,2E-7 1,7E-6 5,4E-1 1,1E-9 7,8E ,2E-6 1,5E-9 7,E-9 8,4E-6 5,6E-5 2,2E-4 1,2E-5 7,E-5 5,2E-4 1,5E-3 1,4E-3 6,4E-4 7,7E-6 2,7E-5 1,E-7 2,8E-7 4,4E-3 1 3,7E-5 7,3E-7 2,1E-6 7,3E-5 2,2E-4 9,3E-4 1,8E-4 6,4E-4 2,9E-3 5,2E-3 5,4E-3 3,E-3 2,E-4 2,8E-4 7,3E-6 2,1E-5 1,9E-2 8 5,5E-4 7,4E-5 1,4E-4 4,8E-4 8,3E-4 3,1E-3 1,4E-3 3,4E-3 1,E-2 1,4E-2 1,6E-2 1,E-2 2,2E-3 2,E-3 2,1E-4 5,1E-4 6,6E-2 7,17 4 7,12,16,52,32,66,169,211,26,173,56,47 8,18,115 6,46,2,26,29,31,82,64,115,251,32,388,273,121,99,27,51,192 5,17,68,75,71,58,122,115,18,344,49,543,41,221,185,72,119,39 4,216,178,171,156,12,171,187,255,436,521,75,545,352,35,163,228,469 3,369,352,319,288,165,225,27,329,516,621,849,683,494,443,31,362,659 2,53,54,48,44,24,28,34,39,57,7,95,79,61,57,45,48,837 1,64,67,6,55,3,32,39,43,6,74,11,85,69,65,57,56,955,67,7,63,59,33,34,4,44,61,75,12,86,71,67,6,57,99 Eri tuulensuuntien osuus ajasta, P Weibull-jakauman skaalausparametri [m/s] Weibull-jakauman muotoparametri k ,5 12% 1% 8% 22, , , ,5 3 2,5 2 22, ,5 27 6% 4% 2% % 67, , , ,5 27 1,5 1,5 67, ,5 112,5 247,5 112,5 247,5 112, ,5 18 käsäkausi talvikausi 157,5 22,5 18 kesäkausi talvikausi 157,5 22,5 18 kesäkausi talvikausi 157,5 Raportin pvm:

45 Liite 5: Tuulisuuden yksityiskohtaisia laskentatuloksia Piste: 1 Tuulisuus Tuulisuus viitesuunnitelman viitepisteessä 24K Kriteeri Symboli h/v h/kesä Symboli h/v h/kesä suhde P/P' M v M 5 m/s, tunnin keskituuli, koko vuosi P M 4,4 % P' M 9,8 % 858 -,4 A v A 1 m/s, puuskatuuli, kesäkausi P A,71 % - 31,1 P' A 2,21 % - 96,8,3 B v B 13 m/s, puuskatuuli, kesäkausi P B,39 % - 1,7 P' B,269 % - 11,8,1 C v C 16 m/s, puuskatuuli, koko vuosi P C,42 % 3,7 - P' C,289 % 25,3 -,1 D v D 23 m/s, puuskatuuli, koko vuosi P D %, - P' D,3 %,3 -, 22, , , , , , , ,5 yht k m,79,43,44,59,49,38,42,5,4,56,63,5,42,71,79,79 - k g 1,39,98 1,1 1,34 1,11 1,12 1,14 1,22 1,11 1,14,96,84,92 1,19 1,25 1,28 - kesäkausi P 7,1 % 7,2 % 5,4 % 7,3 % 4,4 % 3,4 % 3,6 % 4, % 5, % 6,7 % 1,6 % 8,1 % 6,2 % 7,1 % 6,3 % 5,9 % 98,2 % k 2,3 2,5 2,3 2,4 2, 1,8 2,3 2,1 2,3 2,4 2,5 2,4 2,2 2,3 2,3 2,4-3,4 3,2 2,9 3,4 3,4 4, 3,7 4,6 5,3 5,2 5,2 4,7 4, 4,2 3,2 3,7 - ylitystodennäköisyydet ( P) v m > v M,11 %, %, %, %, %, %, %,3 %, %,17 %,59 %,2 %, %,24 %,6 %,17 % 1,4 % v g > v A,3 %, %, %,1 %,1 %,5 %, %,15 %,17 %,19 %,3 %, %, %,4 %, %,2 %,71 % v g > v B, %, %, %, %, %, %, %,1 %,1 %,1 %, %, %, %, %, %, %,4 % v g > v C % % % % % % %,1 % % % % % % % % %,1 % v g > v D % % % % % % % % % % % % % % % % % talvikausi P 6,3 % 6,8 % 7,2 % 4,6 % 2,1 % 3,4 % 4,4 % 4,8 % 7,2 % 8,2 % 9,7 % 9,2 % 8,1 % 6,4 % 5,7 % 5,6 % 99,8 % k 2,2 2,5 2,5 1,7 1,6 2,1 2,4 2,4 2,7 2,4 2,5 2,4 2,6 2,1 2,3 2,5-4,2 3,9 4, 3,7 4,3 5,9 5,2 5,7 7, 7,3 7,3 6,6 5,2 4,8 3,9 4,6 - ylitystodennäköisyydet ( P) v m > v M,55 %, %, %,6 %,4 %,2 %, %,9 %,7 % 1,64 % 2,81 %,56 %, %,66 %,3 %,6 % 7,4 % v g > v A,25 %, %, %,14 %,8 %,31 %,14 %,43 % 1,1 % 1,73 %,8 %,14 %,1 %,23 %,4 %,12 % 5,43 % v g > v B,19 % % %,19 %,13 %,52 %,6 %,49 %,134 %,428 %,76 %,3 % %,19 %,1 %,3 %,824 % v g > v C,1 % % %,2 %,2 %,5 % %,2 %,7 %,61 %,3 % % %,1 % % %,84 % v g > v D % % % % % % % % % % % % % % % % % koko vuosi ylitystodennäköisyydet ( P) v m > v M,33 %, %, %,3 %,2 %,1 %, %,6 %,4 %,91 % 1,7 %,29 %, %,45 %,18 %,38 % 4,4 % v g > v A,14 %, %, %,8 %,4 %,18 %,7 %,29 %,59 %,96 %,42 %,7 %,1 %,14 %,2 %,7 % 3,7 % v g > v B,1 % % %,1 %,7 %,29 %,3 %,32 %,72 %,218 %,38 %,2 % %,1 % %,2 %,432 % v g > v C % % %,1 %,1 %,3 % %,2 %,4 %,31 %,1 % % % % % %,42 % v g > v D % % % % % % % % % % % % % % % % % P M,18,16,14,12,1,8,6,4,2 Tunnin keskituuli > 5 m/s, koko vuosi yhteensä 4,4 % P B Puuskakatuuli > 13 m/s, kesäkausi yhteensä,39 % Puuskakatuuli > 16 m/s, koko vuosi yhteensä,42 % 3,5E-7 3 2,5E-7 Puuskakatuuli > 23 m/s, koko vuosi yhteensä % P C 2 15 P D 2 1,5E E-8 Raportin pvm:

46 Piste: 2 Tuulisuus Tuulisuus viitesuunnitelman viitepisteessä 2K Kriteeri Symboli h/v h/kesä Symboli h/v h/kesä suhde P/P' M v M 5 m/s, tunnin keskituuli, koko vuosi P M 1, % 87 - P' M 1,7 % 152 -,6 A v A 1 m/s, puuskatuuli, kesäkausi P A,6 % - 26,3 P' A,91 % - 39,7,7 B v B 13 m/s, puuskatuuli, kesäkausi P B,35 % - 1,5 P' B,84 % - 3,7,4 C v C 16 m/s, puuskatuuli, koko vuosi P C,13 % 1,2 - P' C,38 % 3,3 -,3 D v D 23 m/s, puuskatuuli, koko vuosi P D %, - P' D %, -,2 22, , , , , , , ,5 yht k m,44,43,33,22,26,53,65,61,44,34,36,31,31,65,55,37 - k g 1, 1,1,8,54,65,97 1,19 1,22 1,8,96,96,88,9 1,39 1,25,97 - kesäkausi P 7,1 % 7,2 % 5,4 % 7,3 % 4,4 % 3,4 % 3,6 % 4, % 5, % 6,7 % 1,6 % 8,1 % 6,2 % 7,1 % 6,3 % 5,9 % 98,2 % k 2,3 2,5 2,3 2,4 2, 1,8 2,3 2,1 2,3 2,4 2,5 2,4 2,2 2,3 2,3 2,4-3,4 3,2 2,9 3,4 3,4 4, 3,7 4,6 5,3 5,2 5,2 4,7 4, 4,2 3,2 3,7 - ylitystodennäköisyydet ( P) v m > v M, %, %, %, %, %,4 %,2 %,15 %,1 %, %, %, %, %,11 %, %, %,3 % v g > v A, %, %, %, %, %,2 %, %,16 %,14 %,3 %,3 %, %, %,21 %, %, %,6 % v g > v B, %, %, %, %, %, %, %,2 %,1 %, %, %, %, %,1 %, %, %,3 % v g > v C % % % % % % %,1 % % % % % % % % %,1 % v g > v D % % % % % % % % % % % % % % % % % talvikausi P 6,3 % 6,8 % 7,2 % 4,6 % 2,1 % 3,4 % 4,4 % 4,8 % 7,2 % 8,2 % 9,7 % 9,2 % 8,1 % 6,4 % 5,7 % 5,6 % 99,8 % k 2,2 2,5 2,5 1,7 1,6 2,1 2,4 2,4 2,7 2,4 2,5 2,4 2,6 2,1 2,3 2,5-4,2 3,9 4, 3,7 4,3 5,9 5,2 5,7 7, 7,3 7,3 6,6 5,2 4,8 3,9 4,6 - ylitystodennäköisyydet ( P) v m > v M, %, %, %, %, %,23 %,34 %,42 %,17 %,4 %,5 %, %, %,4 %,1 %, % 1,7 % v g > v A,1 %, %, %, %, %,13 %,19 %,44 %,89 %,77 %,8 %,23 %,1 %,6 %,4 %, % 4,12 % v g > v B % % % % %,12 %,12 %,52 %,14 %,93 %,76 %,8 % %,1 %,1 % %,459 % v g > v C % % % % %,1 % %,3 %,4 %,5 %,3 % % %,1 % % %,25 % v g > v D % % % % % % % % % % % % % % % % % koko vuosi ylitystodennäköisyydet ( P) v m > v M, %, %, %, %, %,13 %,18 %,28 %,9 %,2 %,2 %, %, %,25 %, %, % 1, % v g > v A, %, %, %, %, %,7 %,1 %,3 %,52 %,4 %,42 %,11 %, %,4 %,2 %, % 2,36 % v g > v B % % % % %,7 %,6 %,33 %,56 %,47 %,38 %,4 % %,55 % % %,247 % v g > v C % % % % % % %,2 %,2 %,2 %,1 % % %,5 % % %,13 % v g > v D % % % % % % % % % % % % % % % % % P M,3,25,2,15,1 5 Tunnin keskituuli > 5 m/s, koko vuosi yhteensä 1, % P B Puuskakatuuli > 13 m/s, kesäkausi yhteensä,35 % 6 Puuskakatuuli > 16 m/s, koko vuosi 3E-8 Puuskakatuuli > 23 m/s, koko vuosi 5 4 yhteensä,13 % 2,5E-8 2E-8 yhteensä % P C 3 P D 1,5E-8 2 1E-8 1 5E-9 Raportin pvm:

47 Piste: 3 Tuulisuus Tuulisuus viitesuunnitelman viitepisteessä 26K Kriteeri Symboli h/v h/kesä Symboli h/v h/kesä suhde P/P' M v M 5 m/s, tunnin keskituuli, koko vuosi P M 2,1 % P' M 2,1 % 181-1, A v A 1 m/s, puuskatuuli, kesäkausi P A,5 % - 21,8 P' A,5 % - 21,8 1, B v B 13 m/s, puuskatuuli, kesäkausi P B,28 % - 1,2 P' B,28 % - 1,2 1, C v C 16 m/s, puuskatuuli, koko vuosi P C,21 % 1,9 - P' C,21 % 1,9-1, D v D 23 m/s, puuskatuuli, koko vuosi P D %, - P' D %, - 1, 22, , , , , , , ,5 yht k m,26,24,31,26,18,48,62,65,64,43,33,31,37,54,48,34 - k g,69,68,82,73,47,91 1,13 1,19 1,13 1,7,95,89 1, 1,9,97,78 - kesäkausi P 7,1 % 7,2 % 5,4 % 7,3 % 4,4 % 3,4 % 3,6 % 4, % 5, % 6,7 % 1,6 % 8,1 % 6,2 % 7,1 % 6,3 % 5,9 % 98,2 % k 2,3 2,5 2,3 2,4 2, 1,8 2,3 2,1 2,3 2,4 2,5 2,4 2,2 2,3 2,3 2,4-3,4 3,2 2,9 3,4 3,4 4, 3,7 4,6 5,3 5,2 5,2 4,7 4, 4,2 3,2 3,7 - ylitystodennäköisyydet ( P) v m > v M, %, %, %, %, %,2 %,1 %,22 %,45 %,1 %, %, %, %,1 %, %, %,7 % v g > v A, %, %, %, %, %,1 %, %,13 %,2 %,11 %,3 %, %, %,1 %, %, %,5 % v g > v B, %, %, %, %, %, %, %,1 %,1 %, %, %, %, %, %, %, %,3 % v g > v C % % % % % % % % % % % % % % % %,1 % v g > v D % % % % % % % % % % % % % % % % % talvikausi P 6,3 % 6,8 % 7,2 % 4,6 % 2,1 % 3,4 % 4,4 % 4,8 % 7,2 % 8,2 % 9,7 % 9,2 % 8,1 % 6,4 % 5,7 % 5,6 % 99,8 % k 2,2 2,5 2,5 1,7 1,6 2,1 2,4 2,4 2,7 2,4 2,5 2,4 2,6 2,1 2,3 2,5-4,2 3,9 4, 3,7 4,3 5,9 5,2 5,7 7, 7,3 7,3 6,6 5,2 4,8 3,9 4,6 - ylitystodennäköisyydet ( P) v m > v M, %, %, %, %, %,13 %,24 %,6 % 1,91 %,41 %,1 %, %, %,1 %, %, % 3,4 % v g > v A, %, %, %, %, %,9 %,13 %,37 % 1,13 % 1,34 %,74 %,24 %,4 %,12 %, %, % 4,2 % v g > v B % % % % %,6 %,5 %,37 %,17 %,265 %,65 %,9 % %,6 % % %,564 % v g > v C % % % % % % %,1 %,1 %,28 %,2 % % % % % %,42 % v g > v D % % % % % % % % % % % % % % % % % koko vuosi ylitystodennäköisyydet ( P) v m > v M, %, %, %, %, %,7 %,13 %,41 % 1,18 %,21 %,1 %, %, %,6 %, %, % 2,1 % v g > v A, %, %, %, %, %,5 %,6 %,25 %,67 %,72 %,39 %,12 %,2 %,7 %, %, % 2,35 % v g > v B % % % % %,3 %,3 %,24 %,92 %,134 %,33 %,5 % %,3 % % %,296 % v g > v C % % % % % % %,1 %,5 %,14 %,1 % % % % % %,21 % v g > v D % % % % % % % % % % % % % % % % % P M,14,12,1,8,6,4,2 Tunnin keskituuli > 5 m/s, koko vuosi yhteensä 2,1 % P B Puuskakatuuli > 13 m/s, kesäkausi yhteensä,28 % P C Puuskakatuuli > 16 m/s, koko vuosi yhteensä,21 % P D 5E-8 4,5E-8 4E-8 3,5E-8 3E-8 2,5E-8 2E-8 1,5E-8 1E-8 5E-9 Puuskakatuuli > 23 m/s, koko vuosi yhteensä % Raportin pvm:

48 Piste: 13 Tuulisuus Tuulisuus viitesuunnitelman viitepisteessä 62J Kriteeri Symboli h/v h/kesä Symboli h/v h/kesä suhde P/P' M v M 5 m/s, tunnin keskituuli, koko vuosi P M 3,5 % 39 - P' M,5 % 46-6,8 A v A 1 m/s, puuskatuuli, kesäkausi P A,96 % - 42,1 P' A,36 % - 15,8 2,7 B v B 13 m/s, puuskatuuli, kesäkausi P B,123 % - 5,4 P' B,27 % - 1,2 4,6 C v C 16 m/s, puuskatuuli, koko vuosi P C,66 % 5,8 - P' C,1 %,9-6,8 D v D 23 m/s, puuskatuuli, koko vuosi P D %, - P' D %, - 5,6 22, , , , , , , ,5 yht k m,46,65,73,7,57,51,43,36,36,37,42,56,93,73,59,56 - k g 1,18 1,43 1,56 1,5 1,21 1,9,93,8,66,73,8 1,1 1,73 1,36 1,25,83 - kesäkausi P 7,1 % 7,2 % 5,4 % 7,3 % 4,4 % 3,4 % 3,6 % 4, % 5, % 6,7 % 1,6 % 8,1 % 6,2 % 7,1 % 6,3 % 5,9 % 98,2 % k 2,3 2,5 2,3 2,4 2, 1,8 2,3 2,1 2,3 2,4 2,5 2,4 2,2 2,3 2,3 2,4-3,4 3,2 2,9 3,4 3,4 4, 3,7 4,6 5,3 5,2 5,2 4,7 4, 4,2 3,2 3,7 - ylitystodennäköisyydet ( P) v m > v M, %, %, %,2 %,1 %,3 %, %, %, %, %, %,7 %,9 %,31 %, %, % 1,3 % v g > v A, %,1 %,1 %,5 %,2 %,5 %, %, %, %, %, %,2 %,63 %,17 %, %, %,96 % v g > v B, %, %, %, %, %, %, %, %, %, %, %, %,11 %,1 %, %, %,12 % v g > v C % % % % % % % % % % % %,11 % % % %,11 % v g > v D % % % % % % % % % % % % % % % % % talvikausi P 6,3 % 6,8 % 7,2 % 4,6 % 2,1 % 3,4 % 4,4 % 4,8 % 7,2 % 8,2 % 9,7 % 9,2 % 8,1 % 6,4 % 5,7 % 5,6 % 99,8 % k 2,2 2,5 2,5 1,7 1,6 2,1 2,4 2,4 2,7 2,4 2,5 2,4 2,6 2,1 2,3 2,5-4,2 3,9 4, 3,7 4,3 5,9 5,2 5,7 7, 7,3 7,3 6,6 5,2 4,8 3,9 4,6 - ylitystodennäköisyydet ( P) v m > v M, %,2 %,17 %,19 %,9 %,19 %, %, %,2 %,11 %,32 % 1,8 % 2,7 %,76 %,2 %,3 % 5,7 % v g > v A,6 %,8 %,29 %,27 %,12 %,27 %,1 %,1 %, %,9 %,18 %,6 % 2,14 %,53 %,4 %, % 4,69 % v g > v B,1 %,1 %,14 %,52 %,27 %,42 % % % %,1 %,4 %,54 %,596 %,8 %,1 % %,875 % v g > v C % % %,7 %,5 %,4 % % % % % %,2 %,95 %,7 % % %,12 % v g > v D % % % % % % % % % % % % % % % % % koko vuosi ylitystodennäköisyydet ( P) v m > v M, %,1 %,9 %,11 %,5 %,11 %, %, %,1 %,6 %,16 %,58 % 1,8 %,54 %,1 %,1 % 3,5 % v g > v A,3 %,5 %,15 %,16 %,7 %,16 %,1 %, %, %,4 %,9 %,31 % 1,39 %,35 %,2 %, % 2,82 % v g > v B,1 %,1 %,7 %,26 %,13 %,23 % % % %,1 %,2 %,27 %,353 %,44 % % %,499 % v g > v C % % %,4 %,2 %,2 % % % % % %,1 %,53 %,4 % % %,66 % v g > v D % % % % % % % % % % % % % % % % % P M,2,18,16,14,12,1,8,6,4,2 Tunnin keskituuli > 5 m/s, koko vuosi yhteensä 3,5 % P B,12, Puuskakatuuli > 13 m/s, kesäkausi yhteensä,123 % 6 Puuskakatuuli > 16 m/s, koko vuosi 6 Puuskakatuuli > 23 m/s, koko vuosi 5 yhteensä,66 % 5 yhteensä % 4 4 P C 3 P D Raportin pvm:

49 Piste: 14 Tuulisuus Tuulisuus viitesuunnitelman viitepisteessä 48J Kriteeri Symboli h/v h/kesä Symboli h/v h/kesä suhde P/P' M v M 5 m/s, tunnin keskituuli, koko vuosi P M 4,5 % P' M,1 % 1-4,8 A v A 1 m/s, puuskatuuli, kesäkausi P A,67 % - 29,5 P' A,9 % - 4,1 7,1 B v B 13 m/s, puuskatuuli, kesäkausi P B,25 % - 1,1 P' B,3 % -,1 9,2 C v C 16 m/s, puuskatuuli, koko vuosi P C,6 % 5,2 - P' C %, - 155,3 D v D 23 m/s, puuskatuuli, koko vuosi P D %, - P' D %, ,5 22, , , , , , , ,5 yht k m,31,37,4,37,24,29,31,6,64,51,7,35,55,47,4,35 - k g,86,96,97,88,63,74,75 1,5,97 1,13 1,16,88 1,28 1,9,94,86 - kesäkausi P 7,1 % 7,2 % 5,4 % 7,3 % 4,4 % 3,4 % 3,6 % 4, % 5, % 6,7 % 1,6 % 8,1 % 6,2 % 7,1 % 6,3 % 5,9 % 98,2 % k 2,3 2,5 2,3 2,4 2, 1,8 2,3 2,1 2,3 2,4 2,5 2,4 2,2 2,3 2,3 2,4-3,4 3,2 2,9 3,4 3,4 4, 3,7 4,6 5,3 5,2 5,2 4,7 4, 4,2 3,2 3,7 - ylitystodennäköisyydet ( P) v m > v M, %, %, %, %, %, %, %,15 %,43 %,6 % 1,13 %, %,2 %, %, %, % 1,8 % v g > v A, %, %, %, %, %, %, %,5 %,5 %,18 %,3 %, %,8 %,1 %, %, %,67 % v g > v B, %, %, %, %, %, %, %, %, %,1 %,1 %, %, %, %, %, %,2 % v g > v C % % % % % % % % % % % % % % % % % v g > v D % % % % % % % % % % % % % % % % % talvikausi P 6,3 % 6,8 % 7,2 % 4,6 % 2,1 % 3,4 % 4,4 % 4,8 % 7,2 % 8,2 % 9,7 % 9,2 % 8,1 % 6,4 % 5,7 % 5,6 % 99,8 % k 2,2 2,5 2,5 1,7 1,6 2,1 2,4 2,4 2,7 2,4 2,5 2,4 2,6 2,1 2,3 2,5-4,2 3,9 4, 3,7 4,3 5,9 5,2 5,7 7, 7,3 7,3 6,6 5,2 4,8 3,9 4,6 - ylitystodennäköisyydet ( P) v m > v M, %, %, %, %, %, %, %,42 % 1,88 % 1,4 % 3,72 %,1 %,12 %,3 %, %, % 7,2 % v g > v A, %, %, %, %, %,1 %, %,16 %,43 % 1,71 % 2,7 %,22 %,45 %,12 %, %, % 5,17 % v g > v B % % % % % % %,7 %,24 %,421 %,476 %,8 %,28 %,6 % % %,97 % v g > v C % % % % % % % % %,6 %,58 % %,1 % % % %,119 % v g > v D % % % % % % % % % % % % % % % % % koko vuosi ylitystodennäköisyydet ( P) v m > v M, %, %, %, %, %, %, %,28 % 1,16 %,55 % 2,42 %,1 %,7 %,1 %, %, % 4,5 % v g > v A, %, %, %, %, %,1 %, %,1 %,24 %,95 % 1,18 %,11 %,26 %,7 %, %, % 2,92 % v g > v B % % % % % % %,5 %,13 %,214 %,243 %,4 %,15 %,3 % % %,497 % v g > v C % % % % % % % % %,3 %,29 % % % % % %,6 % v g > v D % % % % % % % % % % % % % % % % %,3 Tunnin keskituuli > 5 m/s, koko vuosi 12 Puuskakatuuli > 13 m/s, kesäkausi,25 yhteensä 4,5 % 1 yhteensä,25 %,2 8 P M,15 P B 6,1 4,5 2 P C Puuskakatuuli > 16 m/s, koko vuosi yhteensä,6 % P D 3 2,5E-7 2 1,5E-7 1 5E-8 Puuskakatuuli > 23 m/s, koko vuosi yhteensä % Raportin pvm:

50 Piste: 16 Tuulisuus Tuulisuus viitesuunnitelman viitepisteessä 16K Kriteeri Symboli h/v h/kesä Symboli h/v h/kesä suhde P/P' M v M 5 m/s, tunnin keskituuli, koko vuosi P M 1,3 % P' M 5, % 434 -,3 A v A 1 m/s, puuskatuuli, kesäkausi P A 1,4 % - 61,5 P' A 3,19 % - 139,8,4 B v B 13 m/s, puuskatuuli, kesäkausi P B,133 % - 5,8 P' B,561 % - 24,6,2 C v C 16 m/s, puuskatuuli, koko vuosi P C,149 % 13,1 - P' C,572 % 5,1 -,3 D v D 23 m/s, puuskatuuli, koko vuosi P D,1 %,1 - P' D,9 %,8 -,1 22, , , , , , , ,5 yht k m,49,6,67,65,52,4,28,21,25,23,38,5,76,53,43,33 - k g 1,9 1,25 1,45 1,56 1,42 1,9,78,6,7,67 1,4 1,38 1,66 1,28 1,1,83 - kesäkausi P 7,1 % 7,2 % 5,4 % 7,3 % 4,4 % 3,4 % 3,6 % 4, % 5, % 6,7 % 1,6 % 8,1 % 6,2 % 7,1 % 6,3 % 5,9 % 98,2 % k 2,3 2,5 2,3 2,4 2, 1,8 2,3 2,1 2,3 2,4 2,5 2,4 2,2 2,3 2,3 2,4-3,4 3,2 2,9 3,4 3,4 4, 3,7 4,6 5,3 5,2 5,2 4,7 4, 4,2 3,2 3,7 - ylitystodennäköisyydet ( P) v m > v M, %, %, %,1 %, %, %, %, %, %, %, %,2 %,3 %,1 %, %, %,3 % v g > v A, %, %, %,8 %,8 %,5 %, %, %, %, %,9 %,48 %,52 %,1 %, %, % 1,4 % v g > v B, %, %, %, %,1 %, %, %, %, %, %, %,4 %,8 %, %, %, %,13 % v g > v C % % % % % % % % % % %,1 %,7 % % % %,8 % v g > v D % % % % % % % % % % % % % % % % % talvikausi P 6,3 % 6,8 % 7,2 % 4,6 % 2,1 % 3,4 % 4,4 % 4,8 % 7,2 % 8,2 % 9,7 % 9,2 % 8,1 % 6,4 % 5,7 % 5,6 % 99,8 % k 2,2 2,5 2,5 1,7 1,6 2,1 2,4 2,4 2,7 2,4 2,5 2,4 2,6 2,1 2,3 2,5-4,2 3,9 4, 3,7 4,3 5,9 5,2 5,7 7, 7,3 7,3 6,6 5,2 4,8 3,9 4,6 - ylitystodennäköisyydet ( P) v m > v M,1 %,1 %,6 %,13 %,6 %,2 %, %, %, %, %,1 %,58 % 1,25 %,9 %, %, % 2,3 % v g > v A,2 %,1 %,16 %,33 %,23 %,28 %, %, %,1 %,3 % 1,25 % 2,6 % 1,87 %,38 %, %, % 7,18 % v g > v B % %,5 %,7 %,72 %,44 % % % % %,179 %,852 %,46 %,46 % % % 1,729 % v g > v C % % %,11 %,19 %,4 % % % % %,11 %,181 %,61 %,3 % % %,29 % v g > v D % % % % % % % % % % %,1 % % % % %,1 % koko vuosi ylitystodennäköisyydet ( P) v m > v M, %, %,3 %,7 %,3 %,1 %, %, %, %, %,5 %,3 %,78 %,5 %, %, % 1,3 % v g > v A,1 %,1 %,8 %,2 %,16 %,16 %, %, %, %,1 %,67 % 1,54 % 1,2 %,24 %, %, % 4,29 % v g > v B % %,2 %,36 %,39 %,24 % % % % %,9 %,446 %,269 %,24 % % %,931 % v g > v C % % %,6 %,9 %,2 % % % % %,6 %,91 %,34 %,1 % % %,149 % v g > v D % % % % % % % % % % % % % % % %,1 % P M,9,8,7,6,5,4,3,2,1 Tunnin keskituuli > 5 m/s, koko vuosi yhteensä 1,3 % P B Puuskakatuuli > 13 m/s, kesäkausi yhteensä,133 % P C, Puuskakatuuli > 16 m/s, koko vuosi yhteensä,149 % P D Puuskakatuuli > 23 m/s, koko vuosi yhteensä,1 % Raportin pvm:

51 Piste: 18 Tuulisuus Tuulisuus viitesuunnitelman viitepisteessä 11K Kriteeri Symboli h/v h/kesä Symboli h/v h/kesä suhde P/P' M v M 5 m/s, tunnin keskituuli, koko vuosi P M 2,1 % P' M 2, % 176-1,1 A v A 1 m/s, puuskatuuli, kesäkausi P A 2,38 % - 14,4 P' A 2,92 % - 127,9,8 B v B 13 m/s, puuskatuuli, kesäkausi P B,246 % - 1,8 P' B,38 % - 16,7,6 C v C 16 m/s, puuskatuuli, koko vuosi P C,374 % 32,7 - P' C,552 % 48,4 -,7 D v D 23 m/s, puuskatuuli, koko vuosi P D,2 %,2 - P' D,7 %,6 -,3 22, , , , , , , ,5 yht k m,47,37,35,35,6,72,36,32,3,42,49,57,63,17,38,47 - k g 1,28,97,89,89 1,9 1,35 1,2,92,87 1,17 1,33 1,47 1,55,65 1,8 1,35 - kesäkausi P 7,1 % 7,2 % 5,4 % 7,3 % 4,4 % 3,4 % 3,6 % 4, % 5, % 6,7 % 1,6 % 8,1 % 6,2 % 7,1 % 6,3 % 5,9 % 98,2 % k 2,3 2,5 2,3 2,4 2, 1,8 2,3 2,1 2,3 2,4 2,5 2,4 2,2 2,3 2,3 2,4-3,4 3,2 2,9 3,4 3,4 4, 3,7 4,6 5,3 5,2 5,2 4,7 4, 4,2 3,2 3,7 - ylitystodennäköisyydet ( P) v m > v M, %, %, %, %,2 %,25 %, %, %, %, %,5 %,9 %,6 %, %, %, %,5 % v g > v A,1 %, %, %, %, %,17 %, %,1 %,1 %,25 %,85 %,7 %,34 %, %, %,3 % 2,38 % v g > v B, %, %, %, %, %,3 %, %, %, %,1 %,8 %,8 %,4 %, %, %, %,25 % v g > v C % % % % %,4 % % % % %,3 %,4 %,2 % % % %,13 % v g > v D % % % % % % % % % % % % % % % % % talvikausi P 6,3 % 6,8 % 7,2 % 4,6 % 2,1 % 3,4 % 4,4 % 4,8 % 7,2 % 8,2 % 9,7 % 9,2 % 8,1 % 6,4 % 5,7 % 5,6 % 99,8 % k 2,2 2,5 2,5 1,7 1,6 2,1 2,4 2,4 2,7 2,4 2,5 2,4 2,6 2,1 2,3 2,5-4,2 3,9 4, 3,7 4,3 5,9 5,2 5,7 7, 7,3 7,3 6,6 5,2 4,8 3,9 4,6 - ylitystodennäköisyydet ( P) v m > v M, %, %, %, %,12 %,84 %, %, %, %,3 %,96 % 1,2 %,38 %, %, %, % 3,8 % v g > v A,13 %, %, %, %,7 %,67 %,5 %,4 %,17 % 1,95 % 3,29 % 3,8 % 1,38 %, %,1 %,19 % 11,2 % v g > v B,6 % % % %,11 %,23 %,1 %,1 %,4 %,539 % 1,178 % 1,17 %,253 % % %,7 % 3,373 % v g > v C % % % %,1 %,44 % % % %,9 %,272 %,35 %,22 % % % %,734 % v g > v D % % % % % % % % % %,1 %,3 % % % % %,4 % koko vuosi ylitystodennäköisyydet ( P) v m > v M, %, %, %, %,7 %,54 %, %, %, %,15 %,51 %,64 %,22 %, %, %, % 2,1 % v g > v A,7 %, %, %, %,4 %,42 %,2 %,3 %,9 % 1,1 % 2,7 % 1,89 %,86 %, %, %,11 % 6,7 % v g > v B,3 % % % %,6 %,117 % % %,2 %,276 %,63 %,625 %,145 % % %,4 % 1,89 % v g > v C % % % %,1 %,24 % % % %,45 %,137 %,155 %,12 % % % %,374 % v g > v D % % % % % % % % % %,1 %,1 % % % % %,2 % P M,7,6,5,4,3,2,1 Tunnin keskituuli > 5 m/s, koko vuosi yhteensä 2,1 % P B Puuskakatuuli > 13 m/s, kesäkausi yhteensä,246 % P C,18,16,14,12, Puuskakatuuli > 16 m/s, koko vuosi yhteensä,374 % P D Puuskakatuuli > 23 m/s, koko vuosi yhteensä,2 % Raportin pvm:

52 Piste: c Tuulisuus Tuulisuus viitesuunnitelman viitepisteessä 14H Kriteeri Symboli h/v h/kesä Symboli h/v h/kesä suhde P/P' M v M 5 m/s, tunnin keskituuli, koko vuosi P M 1,9 % P' M 6,3 % 554-1,7 A v A 1 m/s, puuskatuuli, kesäkausi P A 3,45 % - 151,3 P' A 2,64 % - 115,7 1,3 B v B 13 m/s, puuskatuuli, kesäkausi P B,489 % - 21,4 P' B,296 % - 13, 1,7 C v C 16 m/s, puuskatuuli, koko vuosi P C,669 % 58,6 - P' C,452 % 39,6-1,5 D v D 23 m/s, puuskatuuli, koko vuosi P D,9 %,8 - P' D,3 %,3-2,9 22, , , , , , , ,5 yht k m 1,2,53,38,23,22,56,58,71,85,88,66,59,42,45,43,43 - k g 1,58 1,5,78,55,45 1,16 1,17 1,18 1,39 1,46 1,39 1,34 1,5 1,9 1,2,96 - kesäkausi P 7,1 % 7,2 % 5,4 % 7,3 % 4,4 % 3,4 % 3,6 % 4, % 5, % 6,7 % 1,6 % 8,1 % 6,2 % 7,1 % 6,3 % 5,9 % 98,2 % k 2,3 2,5 2,3 2,4 2, 1,8 2,3 2,1 2,3 2,4 2,5 2,4 2,2 2,3 2,3 2,4-3,4 3,2 2,9 3,4 3,4 4, 3,7 4,6 5,3 5,2 5,2 4,7 4, 4,2 3,2 3,7 - ylitystodennäköisyydet ( P) v m > v M,7 %, %, %, %, %,6 %, %,36 % 1,42 % 1,93 %,83 %,12 %, %, %, %, % 5,4 % v g > v A,11 %, %, %, %, %,7 %, %,12 %,68 %,95 % 1,11 %,38 %,1 %,1 %, %, % 3,45 % v g > v B, %, %, %, %, %,1 %, %,1 %,13 %,18 %,14 %,3 %, %, %, %, %,49 % v g > v C % % % % %,1 % % %,14 %,17 %,7 %,1 % % % % %,4 % v g > v D % % % % % % % % % % % % % % % % % talvikausi P 6,3 % 6,8 % 7,2 % 4,6 % 2,1 % 3,4 % 4,4 % 4,8 % 7,2 % 8,2 % 9,7 % 9,2 % 8,1 % 6,4 % 5,7 % 5,6 % 99,8 % k 2,2 2,5 2,5 1,7 1,6 2,1 2,4 2,4 2,7 2,4 2,5 2,4 2,6 2,1 2,3 2,5-4,2 3,9 4, 3,7 4,3 5,9 5,2 5,7 7, 7,3 7,3 6,6 5,2 4,8 3,9 4,6 - ylitystodennäköisyydet ( P) v m > v M 1,58 %, %, %, %, %,32 %,16 %,9 % 3,89 % 4,82 % 3,26 % 1,4 %, %,1 %, %, % 16,3 % v g > v A,55 %, %, %, %, %,37 %,17 %,35 % 2,49 % 3,54 % 3,69 % 2,35 %,7 %,12 %, %, % 13,71 % v g > v B,79 % % % % %,75 %,9 %,34 %,838 % 1,673 % 1,472 %,71 %,1 %,6 % % % 4,887 % v g > v C,6 % % % % %,9 % %,1 %,167 %,588 %,396 %,131 % % % % % 1,299 % v g > v D % % % % % % % % %,14 %,3 % % % % % %,18 % koko vuosi ylitystodennäköisyydet ( P) v m > v M 1,14 %, %, %, %, %,19 %,8 %,63 % 2,66 % 3,37 % 2,4 %,76 %, %,1 %, %, % 1,9 % v g > v A,33 %, %, %, %, %,22 %,9 %,24 % 1,59 % 2,25 % 2,4 % 1,36 %,4 %,7 %, %, % 8,58 % v g > v B,41 % % % % %,41 %,5 %,22 %,484 %,924 %,84 %,364 % %,3 % % % 2,688 % v g > v C,3 % % % % %,5 % %,1 %,91 %,33 %,22 %,66 % % % % %,669 % v g > v D % % % % % % % % %,7 %,2 % % % % % %,9 % P M,4,35,3,25,2,15,1,5 Tunnin keskituuli > 5 m/s, koko vuosi yhteensä 1,9 % P B,2,18,16,14,12, Puuskakatuuli > 13 m/s, kesäkausi yhteensä,489 % P C,35,3,25,2,15,1 5 Puuskakatuuli > 16 m/s, koko vuosi yhteensä,669 % P D Puuskakatuuli > 23 m/s, koko vuosi yhteensä,9 % Raportin pvm:

53 Liite 6: Nykytilan tuulisuuden katselmus Kivenlahdessa Suoritetun katselmuksen perusteella (1 min keskituuli, 1 m korkeus, merellä 7 m/s; tuulen suunta 25 o ; lämpötila 1 o C; pilvistä) nykyiset kolme korkeaa rakennusta (tornitaloa) lisäsivät tuulisuutta vierustassaan. Samoin rantaviivan alueet olivat tuulen suunnasta johtuen tuulisia, ja viileän ilman johdosta tuulen huomasi myös kauempana rannasta katuaukeiden ja kenttien kohdilla. Muilta osin tuulta ei sen pienuuden takia juuri huomannut, ja esimerkiksi suurempien puitten latvat eivät huojuneet tuulessa. Tuulisuus oli odotetusti suurimmillaan pisteissä c ja e (kuva L6.1), jossa rantaviivaan sijoittuva tornitalo ohjasi virtauksia kulmansa ohi katutasoon. Toinen selvä korkean rakentamisen tuulisuuslisä oli havaittavissa pisteessä j, jossa virtaus paitsi kuristuu kahden tornitalon välissä, myös kiertää toisen tornitalon kulman ohi. Tornitalojen pihat olivat pieniä lukituilla aidoilla rajattuja alueita. Niiden suunnittelumahdollisuudet tuulisuuden suhteen ovat ilmeisen vähäiset. Pisteessä i tuulisuus oli suurta ja siihen sijoittui myös aidattu piha-alue. Kuva L6.1: Tuulensuuta katselmuksen aikana ja tarkastelupisteitä (kuva muokattu Espoon kaupungin kartta-aineistoon). Raportin pvm:

54 Toinen tarkastelupisteissä tuulisuuteen vaikuttava tekijä oli rantaan ulottuvat suorat kadut, joissa tuulisuus oli ympäristöään suurempaa. Tuulisuus kasvoi rantaa kohden siirryttäessä. Alueen pihat ovat pinta-alaltaan pieniä. Tuulisuus kukkulan päällä pisteen f ympäristöstä rantaan päin oli vähäistä niissä kohdissa, jossa on vanhaa korkeaa puustoa suojana. Alla olevissa kuvissa on tarkemmin luonnehdittu tarkastelupisteiden tuulisuusolosuhteita. a Kivenlahdentori oli vähätuulinen. Tornitalon piha on lukitulla aidalla erotettu tila, ja hieman erillään julkisivusta. Se toimii torin oleskelupisteille suojana tornin julkisivua alaspäin kulkevan virtauksen vaikutukselle. b Piste oli odotetusti tuulinen merenlahden vaikutuksen johdosta. Kohdassa kulkee ulkoilureitti. Rakennusten yksityisiä pihoja on sijoitettu merenrantaan ja niiden suojana on matalampia pensaita. Porttikongeissa tuuli oli voimakkaampaa kuin rantapenkalla. Raportin pvm:

55 c, e Piste oli odotusten mukaan selvästi tuulisin. Tornin aiheuttama lisä tuulisuuteen oli merkittävä sen kaikilla sivuilla, joissa myös kulkee ulkoilureitti. Jos korkean rakentamisen tuulisuuslisää ja vaikutuksia haluaa katselmoida, on tämä siihen oikea paikka, edellyttäen että tuuli on meren puolelta. Raportin pvm:

56 f, g, l, o Kukkulan laella tuulisuus oli merkittävintä puuttomissa kohdissa rakennuksen väleillä. Korkeiden puitten suojassa alueet olivat lähes tuulettomia. Pitkät ja suorat katuaukeat lisäsivät tuulisuutta. Raportin pvm:

57 i, j, h, k Korkean rakentamisen tuulisuuslisä oli suurimmillaan kulkureitillä tornien välissä. Tornin piha on pieni, lukitulla aidalla ympäröity alue, ja sen edustalla tuntui myös tuulisuuslisä. Leikkivälineitä oli jouduttu sijoittamaan aivan julkisivun vireen. Pihan penkit olivat kauempana julkisivusta ja ne oli suojattu katoksella. Pisteissä h tai k ei tuntunut tuulisuuslisää matalamman suojaavan rakennuksen tai puuston johdosta. Raportin pvm:

58 m Umpikorttelin pihan oleskelupiste ei ollut erityisen suojaisa kasvillisuudesta huolimatta. Tähän vaikutti ilmeisesti pensaitten harvuus, rakennusten mataluus ja se, että virtaus pääsi kulkemaan porttikonkien läpi.. n Aukio jäi tuuliseksi merenlahden vaikutuksen ja puuston puuttumisen johdosta.. p Koulun piha oli metsän ympäröimä ja suojaisa, mutta se jäi kuitenkin arvoimeksi etelän ja lounaan suunnasta puhaltaville tuulille. Raportin pvm: