LOPPURAPORTTI Virtaa vertaisuudesta

Transkriptio

1 0 LOPPURAPORTTI Virtaa vertaisuudesta

2 1 Sisällysluettelo 1. PROJEKTIN TAUSTA JA LÄHTÖKOHDAT 3 2. PROJEKTIN TAVOITTEET, RAJAUKSET JA LIITTYMÄT Projektin tavoitteet ja hyödyt 2.2 Projektin rajaukset 2.3 Projektin liittymät muuhun toimintaan 3. PROJEKTIORGANISAATIO JA ROOLIT Projektin asiakas 3.2 Projektin ohjausryhmä 4. PROJEKTIN RESURSSIT Henkilöresurssit 4.2 Taloudelliset resurssit 4.3 Toimintatilat 5. PROJEKTIN TUOTOKSET Vertaistoiminta ja vertaisryhmät Luukkukaverit Turun A-killan päiväkeskusten vapaaehtoistoiminnan tukeminen Koulutukset KESKEISET TULOKSET KESKEISET VAIKUTUKSET HANKKEEN ONGELMAT JA HAASTEET LUPAAVIA KÄYTÄNTÖJÄ PROJEKTIN TULOSTEN JA HYVIEN KÄYTÄNTÖJEN JUURRUTTAMINEN LOPUKSI 17 Liite 1: Opas vertaistoiminnan käynnistämiseen A-killoissa Liite 2: Vapaaehtoistoiminnan käsikirja

3 2 TIIVISTELMÄ Voimakkaasti lisääntyneiden asiakas- ja jäsenmäärien myötä tarve uusien vapaaehtoistyöntekijöiden rekrytoimiseksi ja vertaistoiminnan lisäämiseksi kasvoi niin suureksi, että keväällä 2010 Turun A-kilta päätti hakea käynnistämisprojektia RAY:ltä. Tarvittiin kasvavan avuntarvitsijamäärän tarpeisiin lisää vertaisryhmätoimintaa, palveluohjausta, lisää vapaaehtoistyöntekijöitä ja heille koulutusta sekä tukea jaksamiseen. Projektin päätavoitteena oli luoda laaja-alainen vertaistukiryhmätoiminta Turun, Lohjan ja Uudenkaupungin A-kiltoihin. Ryhmät toimivat vapaaehtoisten vetäminä miesten-, naisten ja sekavertaisryhminä. Huhtikuussa 2012 Uudenkaupungin A-kilta vetäytyi projektista ja tavoitetta toteutettiin sen jälkeen yhdessä Lohjan A-killan kanssa. Osatavoitteena oli rekrytoida ja kouluttaa uusia vapaaehtoisia ja ryhmänohjaajia sekä mallintaa projektissa mukana olevien kiltojen vertaisryhmätoiminta. Projektin tuotoksena syntyi opas vertaistoiminnan käynnistämiseen A-killoissa ja vapaaehtoistyön käsikirja. Projektin aikana kehitettiin Turun A-killassa yhteensä viittätoista vertaisryhmää, joista seitsemän oli toiminnassa jo ennen projektia ja kahdeksan ryhmää käynnistettiin projektin aikana. Näistä ryhmistä toimii tällä hetkellä kaksitoista. Joillekin ryhmille asetettiin kuntouttavia tai yhteistyötä kehittäviä tavoitteita, toiset ryhmät tavoittelivat vain mukavaa yhdessäoloa. Molemmille ryhmämuodoille on ollut tarvetta ja osallistujia on riittänyt. Lohjan A-killassa tuettiin killan jäseniä ja työllistettyä toiminnanohjaajaa päiväkeskuksen toiminnan käynnistämisessä ja kahden vertaisryhmän perustamisessa. Ryhmien toimintaa arvioitiin keväällä 2013 ryhmiin osallistuneille järjestetyn kyselyn avulla. Kyselyn avulla arvioitiin ryhmän toimivuutta, ohjaajien ammattitaitoa ja ryhmän hyödyllisyyttä. Osallistujilta kysyttiin myös mikä ryhmissä oli erityisen toimivaa, millaisia ryhmiä ja teemoja toivoisit. Kyselyyn vastasi 30 ryhmäläistä. Vastauksissa arvioitiin ryhmien toimivuus, ohjaajien ammattitaito ja ryhmien hyödyllisyys hyväksi tai erittäin hyväksi. Toukokuussa 2013 tehtiin ryhmien ohjaajille kysely, missä kartoitettiin heidän kokemuksiaan ryhmien vetämisestä, millaista tukea tai koulutusta he tarvitsevat. Ryhmän ohjaajat olivat yleensä tyytyväisiä projektityöntekijöiltä saamaansa tukeen, mutta kaipasivat kuitenkin koulutusta. Luukkukaveritoiminta (vertaistukeen perustuvaa asiointiapua sosiaali- ja terveyspalvelujen "luukuille") käynnistettiin marraskuussa Koulutus toteutettiin yhteistyössä Stop Huumeille ry:n kanssa. Yhteistyö onnistui erinomaisesti ja sitä jatketaan kumppanuussopimuksen mukaisesti myös vuonna Luukkukaveritoiminnan tuloksena Virtaa vertaisuudesta hankkeessa toimii 10 koulutettua luukkukaveria Turun A-killan, Mielenterveysyhdistys Itun ja Turvatupa ry:n asiakkaiden tukena. Luukkukaveritoiminta on parantanut merkittävästi yhteistyötä sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottajien kanssa.

4 3 1. PROJEKTIN TAUSTA JA LÄHTÖKOHDAT 1.1 Turun A-kilta ry Turun A-kilta on perustettu Sen toiminnan tarkoituksena on auttaa ja tukea päihdeongelmaisia ponnisteluissa riippumattomuuteen päihteistä, sekä tukea ja opastaa heidän läheisiään olemaan avuksi tällä taipaleella. Turun A-kilta ry on yleishyödyllinen, lähes kokonaan vapaaehtoisvoimin toimiva yhdistys. Se on Suomen vanhin A-kilta. Aluksi Turun A-kilta toimi A-klinikan siipien suojassa, mutta nykyisin se on täysin itsenäinen yhdistys. Yhteistyötä tehdään edelleen A-klinikan kanssa ja monien muiden päihdealan järjestöjen ja toimijoiden kanssa. Turusta A-kiltatoiminta levisi 1960-luvun alkupuolella hyvin nopeasti koko maan kattavaksi A-kiltojen verkostoksi. Vuonna 1967 perustettiin A-kiltojen valtakunnallinen, kattojärjestö A-kiltojen liitto ry, mihin myös Turun A-kilta ry kuuluu. Turun A-kilta ry tekee ehkäisevää ja korjaavaa päihdetyötä. Sen asiakkaisiin ja Jäsenistöön kuuluu sekä turkulaisia että lähikuntien asukkaita. A-killan toiminnassa on mukana miehiä ja naisia kaikista ikäryhmistä, myös kokonaisia perheitä. Toiminnassa ja asiakkaina on myös paljon eri maista lähtöisin olevia maahanmuuttajia. Monilla on työttömyyttä, päihdeongelmia ja toimeentulovaikeuksia. Jäsenmäärä on kasvanut viime vuosina. Se on viisinkertaistunut vuoden 2003 jäsenmäärään nähden. Myös toimintakeskusten kävijämäärä on lisääntynyt kymmenkertaiseksi. Turun A-killalla on keskustan tuntumassa, Aurajokirannassa, sijaitseva päivätoimintakeskus Jokitupa sekä toinen päivätoimintapaikka Jyrkkälän lähiössä sijaitsevassa asukastuvassa. Päivätoimintakeskukset tarjoavat kävijöille päihteettömät tilat, missä voi tavata muita ihmisiä, juoda kahvia, lukea lehtiä, pelata biljardia ja surffailla netissä. Toimintakeskuksissa on myös mahdollisuus nauttia päivittäinen, kohtuuhintainen lämmin ateria. Niissä on ryhmätoimintaa, kuten psykologin vetämät keskusteluryhmät, jäsenpalaverit, naisten- ja miesten illat. Asiakkaille ja jäsenille järjestetään myös matkoja juhlia ja erilaisia tapahtumia. Toimintakeskuksissa jaetaan elintarvikkeita jäsenille kolme kertaa viikossa ja tuoretta leipää kaksi kertaa viikossa. Ruokakassi- ja leipäjonoissa on viikoittain n. 600 henkilöä. Voimakkaasti lisääntynyt jäsen- ja kävijämäärä toi suuria haasteita toiminnan organisoimiselle ja toimintaa pyörittävien vapaaehtoisten jaksamiselle. Vapaaehtoisvoimin, pienten avustusten varassa elävissä A- killoissa aktiivisten jäsenten määrä on pieni. Auttamisresurssit ovat avuntarvitsijoiden määrään nähden vähäiset. Vapaaehtoisten osaaminen, sitoutuminen ja jaksaminen ovat vertaisryhmätoiminnan kannalta tärkeitä asioita. Näitä asioita ei voitu nykyisillä voimavaroilla kehittää. Vertaistoiminnan kehittämiseen ja vapaaehtoisten tukemiseen tarvittiin uusia voimavaroja. 1.2 Käynnistämisprojekti vapaaehtois- ja vertaistoiminnan kehittämiseksi Voimakkaasti lisääntyneiden asiakas- ja jäsenmäärien myötä tarve uusien vapaaehtoistyöntekijöiden rekrytoimiseksi ja vertaisryhmätoiminnan lisäämiseksi kasvoi niin suureksi, että keväällä 2010 päätettiin hakea käynnistämisprojektia RAY:ltä. Tarvittiin kasvavan avuntarvitsijamäärän tarpeisiin lisää vertaisryhmätoimintaa, palveluohjausta, lisää vapaaehtoistyöntekijöitä ja heille koulutusta sekä tukea jaksamiseen. Haluttiin kehittää A-kiltaan vertaistukiryhmätoiminnan malli, jossa vapaaehtoistyöntekijöitä vertaisryhmänohjaajia rekrytoidaan tarpeen mukaan, heitä koulutetaan ja heidän jaksamisestaan huolehditaan.

5 4 2. PROJEKTIN TAVOITTEET, RAJAUKSET JA LIITTYMÄT Projektin päätavoitteena on luoda laaja-alainen vertaistukiryhmätoiminta Turun, Lohjan ja Uudenkaupungin A-kiltoihin. Ryhmät toimivat vapaaehtoisten vetäminä miesten-, naisten ja sekavertaisryhminä. Huhtikuussa 2012 Uudenkaupungin A-kilta vetäytyi projektista ja tavoitetta toteutettiin sen jälkeen yhdessä Lohjan A-killan kanssa. Osatavoitteena on rekrytoida ja kouluttaa uusia vapaaehtoisia ja ryhmänohjaajia sekä mallintaa projektissa mukana olevien kiltojen vertaisryhmätoiminta. Projektin tuotoksena syntyy opas vertaistoiminnan käynnistämiseen A-killoissa ja vapaaehtoistyön käsikirja. 2.1 Projektin tavoitteet ja hyödyt Päihdekuntoutujille saadaan lisää osallistumismahdollisuuksia päihteettömään vertaistoimintaan. A-kiltojen ryhmätoiminta tulee luontevaksi osaksi asiakkaiden kuntoutuspolkua Lisää yhteistyötä muiden päihdekuntoutujaa auttavien tahojen kanssa Lisää vapaaehtoisia A-kiltojen toimintaan Vapaaehtoistoiminnasta tulee organisoidumpaa Vapaaehtoisia tuetaan koulutuksen, työnohjauksen ja virkistystoiminnan keinoin. Syntyy A-kiltojen vapaaehtoistoiminnan malli, opas ja hyvä käytäntö Yhteistyöllä Länsi 2012 hankkeen kanssa A-kiltojen toiminnasta tulee osa kuntien päihde - ja mielenterveyssuunnitelmaa. 2.2 Projektin rajaukset Projekti keskittyy ryhmätoimintoihin, jotka jaotellaan sisältö-, harraste- ja kokeilevaan ryhmätoimintaan. Vapaaehtoistyön rekrytointi ja koulutus koskevat kaikkea vapaaehtoistoimintaa. Vapaaehtoistyön peruskoulutuksen käyneille voidaan järjestää ryhmänohjaajakoulusta tai tukihenkilökoulutusta. Ryhmätoiminnat suunnitellaan huomioiden jo olemassa olevat ryhmätoiminnat, eikä luoda päällekkäisiä toimintoja muiden päihdekuntoutujia kohtaavien tahojen kanssa. 2.3 Projektin liittymät muuhun toimintaan Projektitoiminta luo sekä edistää mahdollisimman monipuolista ja yhteistyötä muiden järjestöjen, A- kiltojen ja julkisen tahon kanssa. Yhteistyötä tehdään myös muiden kuin päihdejärjestöjen kanssa, mikäli se on toiminnallisesti perusteltavissa. A-kiltojen perustoiminta jatkuu entiseen tapaan ja projektin aikana kehitetty toiminta limittyy osaksi kiltojen toimintasuunnitelmaa. Osa toiminnoista on kokeilevaa, osa vakiintuu.

6 5 3. PROJEKTIORGANISAATIO JA ROOLIT 3.1 Projektin asiakas Projektista hyötyviä asiakkaita ovat olleet päihdetoipujat ja heidän läheisensä, ensisijaisesti tavoitteena on ollut saada toiminnan pariin syrjäytyneitä tai syrjäytymisuhan alaisia henkilöitä, miehiä ja naisia ja ulottaa toimintaa myös työssäkäyville. Asiakkaina ovat myös olleet vapaaehtoistyötä A-killoissa tekevät henkilöt. Asiakkuutta ovat edustaneet myös viranomaistahot ja muut päihde- ja mielenterveystyötä tekevät tahot (esim. Turun A-kilta, sosiaalitoimi ja työvoiman palvelukeskus, Mielenterveysyhdistys Itu, Omaiset mielenterveystyön tukena ry) joilla on ollut tarve ohjata omia asiakkaitaan A-kiltojen toimintaan. 3.2 Projektin ohjausryhmä Projektin ohjausryhmän tehtävänä on tukea, ohjata ja seurata projektin etenemistä sekä tukee projektia tuomalla siihen asiantuntemuksensa ja verkostonsa. Ohjausryhmä myös hyväksyy projektisuunnitelman, esittää tarkennuksia suunnitelmiin ja arvioi hankkeen toteutumista. Ohjausryhmässä ovat toimineet: Marja Niskasaari Eija Hiitti Pirkko Larkela Minttu Ojanen Ahto Heinonen Antti Kantola Terttu Ikäheimonen Virpi Hokkanen Paula Heljander Anja Marjanen Turun A-klinikan katkaisuhoitoaseman johtaja Turun Kaupungin vapaa-aikatoimen ohjaaja Turun Martin seurakunnan vastaava diakoni Turun Kaupungin ehkäisevän päihdetyön suunnittelija Turun A-killan hallituksen puheenjohtaja Turun A-killan hallitus Turun A-killan hallitus Turun A-killan hallitus Turun A-killan hallitus Turun A-killan jäsen Terttu Ikäheimosen tultua valituksi projektin työntekijäksi hänen tilalleen ohjausryhmään valittiin Turun A-killan pj. Ahto Heinonen. Ohjausryhmän kokoukseen kutsuttiin Lohjan A-killasta puheenjohtaja Seppo Alanko ja hallituksen jäsen Eva Kulmala. Ohjausryhmä on kokoontunut kaksi kertaa vuodessa toukokuussa ja marraskuussa.

7 6 3.3 Projektiryhmä Projektiryhmään ovat kuuluneet Turun A-Killan puheenjohtaja Ahto Heinonen ja hallituksen sihteeri Virpi Hokkanen sekä työntekijät Satu Renfors (15.4. saakka) Tapio Koivisto (16.4 alkaen), Katja Reiman ja Terttu Ikäheimonen (1.8 alkaen). Tapio Koivisto on toiminut osa-aikaisena (3t/pv) vastaavana projektityöntekijänä ja Terttu Ikäheimonen osa-aikaisena (6t/pv) projektityöntekijänä. Katja Reimanin työsuhde perustuu lähihoitajatutkinto-oppisopimukseen. Projektiryhmä on kokoontunut viikoittain ja sen tavoitteena on ollut seurata projektin tavoitteiden toteutumista ja tukea projektityöntekijöitä heidän työssään. Lohjan A-killan työntekijöitä on tavattu kuukausittain Lohjalla tai Turussa ja viikoittain puhelimitse. 4. PROJEKTIN RESURSSIT 4.1 Henkilöresurssit Projekti käynnistyi , jolloin hankkeeseen rekrytoitu projektivastaava Anne Lehtonen-Härkönen ja projektityöntekijä Jukka Rojola aloittivat. Anne Lehtonen-Härkönen irtisanoutui 10.6 ja Jukka Rojola Uusi projektivastaava Satu Renfors aloitti työt 1.7 ja projektityöntekijä Katja Reiman Virtaa vertaisuudesta -projektin projektivastaava Satu Renfors irtisanoutui ja uudeksi projektivastaavaksi valittiin LuK, sosiaaliohjaaja Tapio Koivisto. Tapio Koivisto on toiminut kolmessa RAY:n rahoittamassa mielenterveys- ja päihdetyön projektissa projektivastaavana. Tapio Koivisto on eläkkeellä ja tekee työtä osa-aikaisena 3 tuntia/pv ja 15 tuntia/viikko. Uutena projektityöntekijänä aloitti Terttu Ikäheimonen. Hän on pitkään toiminut Turun A- Killan hallituksessa ja vapaaehtoistyöntekijänä. 4.2 Taloudelliset resurssit Projektin toiminta rahoitettiin pääasiassa RAY:n avustuksesta. Projektin kirjanpidon hoiti A-killan käyttämä tilitoimisto Tmi Provento saakka, jolloin kirjanpitäjän vakavan sairastumisen vuoksi kirjanpito siirrettiin väliaikaisesti Yrittäjien KP-palvelut oy:n hoidettavaksi. Kilpailutuksen jälkeen projektin kirjanpito siirrettiin Tilimeklarit oy:lle alkaen. Laskuista, tositteista ja käteiskassasta vastasi Turun A-killan hallituksen sihteeri Virpi Hokkanen ja avustusten ja maksatuksen hakemisesta ja raportoinnista vastaava projektityöntekijä Tapio Koivisto. Vuodelle 2012 haettiin avustusta RAY:ltä ja sitä myönnettiin suunnitelman mukaisesti euroa. Vuodelta 2011 siirtyi käyttämätöntä avustusta vuodelle euroa. Taloussuunnitelmaa jouduttiin korjaamaan kesken vuoden 2012 henkilöstömuutosten ja toiminnan uusien painotusten takia. Vuodelle 2013 RAY ehdotti suunnitelman mukaisesti euroa ja vuoden 2012 avustusta siirtyi vuodelle euroa. 4.3 Projektin toimitilat Projekti toimi aluksi päiväkeskus Jokituvan tiloissa, mutta helmikuussa 2012 se vuokrasi käyttöönsä Senaattikiinteistöt oy:ltä päiväkeskuksen pihapiiristä oman huoneiston. Oma huoneisto on mahdollistanut pa-

8 7 remmat olosuhteet ryhmien kokoontumisille ja asiakkaiden tapaamisille. Koulutuksia varten on saatu korvauksetta käyttöön lähistöllä sijaitsevan seurakuntakodin tilat. 5. PROJEKTIN TUOTOKSET 5.1 Vertaistoiminta ja vertaisryhmät Lähes kaikki ryhmät ovat käynnistyneet päiväkeskusten asiakkaiden aloitteesta. Tässä luvussa esitellään ryhmät, joiden toimintaan ja kehittämiseen on käytetty projektin resursseja; työntekijöiden tukea, toimitiloja tai rahallista tukea tarvikkeisiin. Näitä ryhmiä on yhteensä 15. Osa ryhmistä kuului jo ennen projektia Turun A-killan toimintaan, mutta suurin osa on perustettu projektin aikana. Ryhmistä osa on kuntouttavia ja osa virkistystoimintaa. Ryhmiä perustettaessa on haluttu, että ainakin toinen ryhmän ohjaajista on vertaisohjaaja. Projektin työntekijä on usein toiminut toisena ohjaajana, tukien ja valmentaen vertaisohjaajaa. Tavoitteena on ollut, että projektin jälkeen ryhmät toimivat kokonaan vertaisohjaajien vetäminä. Tätä varten järjestettiin ryhmien ohjaajille tai ohjaajiksi haluaville ryhmänohjaajakoulutus syksyllä Tässä luvussa vertaistoiminnasta ja ryhmistä on kerrottu lyhyesti. Tarkemmin vertaistoimintaa ja ryhmien perustamista käsitellään liitteessä 1: Opas vertaistukitoiminnan käynnistämiseen A-Killoissa Miesten ja naisten illat Miesten ja naisten illoilla on pitkä perinne Turun A-killan toiminnassa. Kuukauden toinen maanantai on naistenilta. Naisteniltojen teemoina on ollut kauneuteen, terveyteen ja hyvinvointiin liittyvät teemat. Keskimääräinen osallistujamäärä on ollut noin 10 naista / kerta. Kuukauden neljäs maanantai on miestenilta. Iltojen teemat ovat liittyneet erilaisiin pihapeleihin (Petankki, mölkky, kroketti) ja retkeilyyn. Osallistujamäärä on vaihdellut parista miehestä kymmeneen. Miesten ryhmään on ollut vaikea saada vertaisohjaajaa vetäjäksi ja ryhmän toiminta lopetettiin kesäkuussa Miesteniltojen kävijät ovat siirtyneet muihin ryhmiin kuten kuntoryhmään. Suljetut naisten ja miesten keskusteluryhmät Syksyllä 2011 käynnistettiin suljettu naisten ryhmä, jossa ryhmään valikoidut neljä naista ovat ennalta päätettyjen teemojen perusteella käyneet keskusteluja. Ryhmä kokoontui vielä 2012 puolella maanantaisin projektityöntekijän vetämänä. Huhtikuussa ryhmään osallistui enää kaksi naista ja yhteisellä päätöksellä ryhmä lopetettiin. Ryhmässä olleet naiset siirtyivät päiväkeskuksessa kokoontuvaan psykologin vetämään avoimeen naisten keskusteluryhmään. Myös miesten ryhmä hupeni olemattomiin eikä sitä enää 2012 puolella jatkettu. Karaoke ja levyraati Vuonna 2011 alkanut karaoke on jatkunut saman innostuneen vetäjän toimesta tiistaisin, vuoroin Jokituvalla ja Jyrkkälän asukastuvalla. Karaoke tuntuu vakiinnuttaneen asemansa päiväkeskuksen toiminnassa. Sen sijaan syksyllä 2011 aloitetulle levyraadille ei ole saatu vetäjää ja se on poistunut ohjelmasta.

9 8 Tietovisa Tietokilpailut ovat aina olleet suosittuja päiväkeskuksen asiakkaiden keskuudessa. Tietovisaan osallistuu perjantaisin Jokituvalla ja torstaisin Jyrkkälässä kävijää. Kävelyryhmä Torstaisin on iltapäivällä kävelyryhmä. Kävelyryhmän tavoitteena on saada kaikkein huonokuntoisimmatkin jäsenet liikkumaan edes kerran viikossa. Kävelyretket on pyritty suuntaamaan sopivan matkan päässä oleviin kiinnostaviin kohteisiin. Ryhmään osallistui viikoittain 2-6 päiväkeskuksen kävijää. Kudinpiiri Kudinpiiri kokoontuu aina maanantaisin, parillisina viikkoina, vapaaehtoisen vetämänä päiväkeskus Jokituvalla. Osallistujia on ollut 2-3, kaikki naisia. Muistijumppa Muistijumppa on yksi suosituimmista ryhmistä. Tässä kokoonnutaan projektin tiloihin virkistämään muistia erilaisin hauskoin toiminnallisin tehtävin. Tähän kaikille avoimeen ryhmään on osallistunut keskimäärin kahdeksan jo hieman iäkkäämpää henkilöä, miehiä ja naisia. Kuntoryhmä Kuntoryhmän tarkoitus on tutustuttaa erilaisiin kuntoilumuotoihin. Ryhmään on osallistunut keskimäärin kuusi henkilöä, miehiä ja naisia. Lopetetun miestenillan porukkaa on siirtynyt etenkin kuntoryhmään. Kulttuuriryhmä Kulttuuriryhmä perustettiin lokakuussa 2012 päiväkeskuksen kävijöiden toivomuksesta ja ideoimana. Kerran viikossa katsellaan tai koetaan jokin kulttuurielämys ja kokemukset puidaan ryhmässä aina perjantaisin. Kokoontumisissa suunnitellaan myös seuraavaa menoa ryhmästä nousevista ideoista. Ryhmä on osallistujamäärältään suurin. Ryhmä on nyt kokoontunut 34 kertaa. Ryhmään kuuluu kaikkiaan 26 jäsentä. Kokoontumisissa on ollut 7-18 osallistujaa. Elämäntarinat voimavaroiksi Tämä suljettu ryhmä on ainoa työntekijän aloitteesta käynnistetty ryhmä. Alkuperäinen idea oli, että kaikki kirjoittavat tarinaansa ja sitä luetaan seuraavalla tapaamiskerralla. Kaikki eivät kuitenkaan olleet innokkaita kirjoittajia, vaan halusivat kertoa ja jakaa juuri sillä hetkellä ajankohtaisia iloja ja suruja. Niinpä osa kirjoitti ja luki ja osa tarinoi muuten vain. Ryhmä on saanut hyvän vastaanoton. Nyt on käynnissä jo kolmas ryhmä. Ryhmissä on ollut 5 6 osallistujaa. PA - ryhmä PA ryhmät ovat Takuusäätiön Omille jaloille projektin käynnistämää toimintaa. Vuoden 2012 alussa projektin työntekijät ja kolme vapaaehtoista osallistuivat Omille jaloille projektin järjestämään PA tukihenkilökoulutukseen. PA on päihteetön vertaistukiryhmä henkilöille jotka ajattelevat, että heillä saattaisi olla talousja velkavaikeuksia. Ryhmään ei ole muita vaatimuksia. PA- ryhmässä käsitellään jokaisella kokoontumiskerralla jokin teema, talous- ja velka-asioihin liittyen. Ryhmään on osallistunut keskimäärin 2-3 henkilöä.

10 9 Puhutaan asiasta -ryhmä Ryhmä on avoin vertaisryhmä päihteistä toipuvien tueksi. Ryhmän keskusteluissa on käsitelty mm. seuraavanlaisia teemoja: Miten saan putken poikki? Miten voin juoda vähemmän kerralla? Kuinka huolehdin itsestäni kun juon? Kuinka estää retkahduksen? Mistä apua? Ryhmässä on ollut 2 7 osallistujaa, miehiä ja naisia. 5.2 Luukkukaverit Turun A-killan Virtaa Vertaisuudesta projektin Luukkukaveri hankkeessa koulutetaan vertaistukihenkilöitä ihmisille, jotka tarvitsevat apua sosiaali- ja terveyspalveluissa. Koulutuksissa käsitellään tärkeimpiä palveluita ja tukihenkilönä toimimisen periaatteita sekä vahvistetaan omaa elämänhallintaa. Tukihenkilöltä odotetaan omaa kokemusta asioinnista sosiaali- tai terveyspalveluissa. Tukihenkilön oma elämäntilanne tulee olla selkiintynyt. Tukihenkilöiden jaksamisesta huolehditaan säännöllisesti kokoontuvan ohjatun vertaisryhmän ja virkistystoiminnan avulla. Luukkukaveri koulutus perustuu Stop Huumeille ry:n Fattaluuta toiminnassa hyviksi todettuihin käytäntöihin. Fattaluuta toimintaan käytiin tutustumassa ja sovittiin koulutukseen, ohjaukseen ja arviointiin perustuvasta kumppanuudesta. Koulutus aloitettiin Fattaluuta - toiminnan esittelyllä, jonka jälkeen käytiin läpi tukihenkilö-toiminnan periaatteita. Koulutukseen osallistui 17 tukihenkilöä ja kolme sosiaali- ja terveyspalveluiden edustajaa. Fattaluuta - koulutuksen jälkeen luukkukaveritoimintaan sitoutui kuusi henkilöä Turun A-killasta, kolme Itu ry:stä ja kolme Turvatupa ry:stä. Koulutusta jatkettiin keskiviikkoisin kahdentoista hengen ryhmänä. Olimme kutsuneet koulutuksiin projektin tiloihin sosiaali- ja terveyspalveluiden edustajia tai vierailimme jossain toimipisteessä. Koulutus päättyi ja todistuksen sai 10 luukkukaveria. Todistus Matti Meikäläinen on suorittanut Luukkukaverikoulutuksen 36 t Koulutuksen toteuttivat yhteistyönä Turun A- Killan Virtaa vertaisuudesta projekti ja Stop Huumeille ry:n Fattaluuta hanke. Koulutus antaa perusvalmiudet toimia tukihenkilönä henkilöille, jotka tarvitsevat apua asioidessaan sosiaali- ja terveyspalvelujen luukuilla. Koulutuksen sisältö: Fattaluuta toiminnan esittely ja vapaaehtoisuuden periaatteet Turvatuvan toiminnan esittely Psykoterapeutti Raija Ruoho: Vapaaehtoisten voimavarat ja oma jaksaminen Pasi Lehmus: Sirkkalan päiväkeskuksen toiminnan esittely Itu ry:n ja Turun A-killan toiminnan esittely

11 Tutustuminen Sirkkalan päiväkeskukseen Eija Hiitti, Turun kaupungin liikuntapalvelujen esittely Tutustuminen Turvatupaan Sosiaalityöntekijä Pasi Lehti, asumis- ja päihdepalveluyksikkö Lomakepäivä Sini Kohonen, asunnottomien päihdetyöntekijä A-klinikan katkaisuhoitoasema Suvi Heiniola, vastaava urasuunnittelija, Turun kaupungin työllistämispalveluyksikkö (TYPY) Fattaluuta koulutus: Asiakastapaamisten harjoittelua ryhmätyönä Johanna Harkiainen, apulaisjohtaja, rikosseuraamuslaitos Vierailu Kelaan Anne Hirvinen, Turun työvoimatoimisto Luukkukaveritoiminnan käynnistyminen Luukkukaveritoiminnan markkinointi sosiaali- ja terveyspalveluille tapahtui koulutuksen yhteydessä. Parhaiten toiminnan otti omakseen ne tahot, jotka osallistuivat koulutukseen. Luukkukavereille asiakkaita on riittänyt myös toimipaikkojen A-killan, mielenterveysyhdistys Itun ja Turvatuvan asiakunnasta. Toiminnasta on kerrottu suoraan asiakkaille ja siitä on ilmoitettu kotisivuilla, esitteissä ja ilmoitustauluilla. 5.3 Turun ja Lohjan A-killan päiväkeskusten vapaaehtoistoiminnan tukeminen Projektin yhtenä tavoitteena on ollut kehittää ja tukea Turun ja Lohjan A-kiltojen vapaaehtoistoimintaa. Tätä tavoitetta on toteutettu järjestämällä Turun ja Lohjan A-kiltojen vapaaehtoisille peruskoulutus Koulutukseen osallistui 20 vapaaehtoista Turusta ja Lohjalta. Koulutus oli alkusysäys kerran kuukaudessa tapatuvalle vapaaehtoisten tapaamiselle, jossa käsiteltiin peruskoulutuksessa nousseita teemoja ja ajankohtaisia aiheita. Keskusteluissa ratkottiin esiin tulleita ongelmia ja kehitettiin toimintaa. Näihin ns. porinapalavereihin on osallistunut vapaaehtoista. Joka kuukauden ensimmäisenä torstaina on keittiössä työskenteleville vapaaehtoisille ja työllistetyille järjestetty työnohjausta. Työnohjausta on antanut projektityöntekijä yhdessä yhdistyksen hallituksen sihteerin kanssa. Työnohjauksissa on kehitetty työtä, ratkottu ongelmia ja tuuletettu ilmapiiriä. Vapaaehtoisille järjestettiin myös virkistystoimintaa; retkiä ja hemmottelupäiviä.

12 11 Lohjan A-killan päiväkeskuksen toiminta vakiintui vuonna 2012, kun killan puheenjohtaja aloitti työllistettynä toiminnanohjaajana. Näin päiväkeskukselle saatiin säännölliset aukioloajat ja kävijämäärä lähti kasvuun. Projekti on tukenut Lohjan A-killan toimintaa tukemalla toiminnanohjaajaa ja avustamalla ryhmien käynnistämisessä. Projektityöntekijät ovat tavanneet Lohjan kiltalaisia kuukausittain Lohjalla tai Turussa. Puhelimella ollaan oltu yhteydessä viikoittain. Lohjan A-killasta on osallistuttu vapaaehtoistyön peruskoulutukseen elokuussa ja Luukkukaveri -koulutukseen marraskuussa. 5.4 Koulutukset PA-koulutus Takuusäätiön Omille jaloille projektin koulutukseen osallistuivat projektityöntekijät ja kaksi vapaaehtoistyöntekijää Vapaaehtoistyön peruskurssi Koulutus toteutettiin yhteistyössä Omaiset mielenterveystyön tukena Lounais-Suomen yhdistyksen kanssa Kouluttajana toimi psykoterapeutti Raija Ruoho Koulutukseen osallistui 8 vapaaehtoista Turun A-Killasta, 3 Lohjan A-Killasta ja 6 omaisyhdistyksestä Palaute koulutuksesta oli hyvää Marttojen ruokakurssi. Turussa kurssille osallistui 16 joista 6 miestä ja 10 naista. Kurssista tykättiin kovasti. Fattaluutakoulutus 1 Koulutus toteutettiin yhteistyössä Stop Huumeille ry:n kanssa. Kouluttajina toimivat Stop Huumeille ry:n toiminnanjohtaja Johan Loikas ja projektisuunnittelijat Raisa Yrtti ja Mytty Mesmer sekä kolme Fattaluuta -tukihenkilöä Koulutukseen osallistui 17 tukihenkilöksi haluavaa ja kolme sosiaali- ja terveyspalveluiden edustajaa. Fattalutakoulutus 2 Koulutus oli tarkoitettu luukkukaverikoulutuksissa oleville vapaaehtoisille Koulutuksessa keskityttiin harjoittelemaan asiointitilanteita ja pohtimaan esiin tulleita ongelmatilanteita Seminaarit ja tapahtumat Päihde- ja mielenterveystyön seminaari Raisiossa Vasson aamupäivä mielenterveys ja päihdetyölle RAY:n seurantakiertue Turussa Vierailu Stop Huumeille ry:n luona Oppisopimusohjaajien koulutus

13 12 Ehkäisevän päihdetyön viikko: Skanssin Monitori Turun A-killan kehittämispäivät 6. KESKEISET TULOKSET 6.1 Vertaisryhmät Lähtökohtana ryhmiä perustettaessa on ollut, että ajatus toiminnan sisällöstä nousisi kävijöiden keskuudesta. On ajateltu myös, että antaa kaikkien kukkien kukkia. Ryhmäideaa voidaan kokeilla ja jos se toimii, otetaan se pysyvämpään ohjelmistoon. Tässä on onnistuttu hyvin. Ryhmiä on syntynyt paljon ja elinvoimaisimmat ovat edelleen toiminnassa. Ryhmiä, jotka on perustettu projektin aikana tai joita on kehitetty projektin tuella, on ollut viisitoista. Näistä ryhmistä tällä hetkellä toimii yksitoista. Joillekin ryhmille asetettiin kuntouttavia tai yhteistyötä kehittäviä tavoitteita, toiset ryhmät tavoittelivat vain mukavaa yhdessäoloa. Molemmille ryhmämuodoille on ollut tarvetta ja osallistujia on riittänyt. Yhteenveto ryhmien jäsenille tehdyn kyselyn tuloksista Ryhmien toimintaa arvioitiin keväällä 2013 järjestetyn kyselyn avulla. Palautetta kerättiin välinä aikana palautelomakkeen avulla. Lomakkeessa arvioitiin ryhmän toimivuutta, ohjaajien ammattitaitoa ja ryhmän hyödyllisyyttä asteikolla 1-5. Osallistujilta kysyttiin myös mikä ryhmissä oli erityisen toimivaa, millaisia ryhmiä ja teemoja toivoisit. Kyselyyn vastasi 30 ryhmäläistä. Vastauksissa arvioitiin kolmen ryhmän toimivuus, ohjaajien ammattitaito ja ryhmien hyödyllisyys hyväksi tai erittäin hyväksi. PA- Ryhmä 2 vastannut palautekyselyyn, toimivuus 4, ohjaajan ammattitaito 5, ryhmän hyödyllisyys 4,8, muuta 4,1 Kulttuuriryhmä 12 vastannut palautekyselyyn, toimivuus 4,6,ohjaajan ammattitaito 4,4, ryhmän hyödyllisyys 4,7, muuta 4,3 Muistijumppa 12 vastannut palautekyselyyn, toimivuus 4,7, ohjaajan ammattitaito 4,6, ryhmän hyödyllisyys 4,9, muuta 4,5 Mikä oli erityisen toimivaa? keskustelu yleensä, vuorovaikutus, uudet näkökulmat, sai puhua vapaasti mistä vaan, säästövinkit, ystävällinen ja suvaitseva ilmapiiri, hyvä yhteishenki, kulttuuritilaisuuksien järjestelyt, tarjonnan monipuolisuus, uudenlaisen kulttuurin kokeminen, ajan hallinta ja sen riittävyys, hyvä ryhmätyö, ryhmän erityistoivomukset huomioitiin, hyviä vinkkejä, onnistumisen kokemuksia, yhdessäolo hyväntuulista, muistijumppa

14 13 Mitä voisi kehittää? uusia kilpailuja ja tehtäviä, tehtävien monipuolistamista, lyhyitä tietopaketteja, omia leikkejä, tiloja, isommat tilat, voisi esittää omaa taidettansa, tuntuu kehittyvän itsestään, enemmän päästä katsomaan ja kokemaan kaikkea, monipuolisempaa kulttuuritarjontaa Yhteenveto ryhmänohjaajille tehdystä kyselystä elokuussa 2013 Toukokuussa 2013 tehtiin ryhmien ohjaajille kysely, missä kartoitettiin heidän kokemuksiaan ryhmien vetämisestä, millaista tukea tai koulutusta he tarvitsevat. Ryhmien ohjaajat olivat yleensä tyytyväisiä projektityöntekijöiltä saamaansa tukeen, mutta kaipasivat kuitenkin koulutusta. Kyselyn tuloksena on sovittu, että kahdeksan ryhmänohjaajaa pääsee yhteistyössä Omaiset mielenterveystyön tukena ry:n kanssa järjestettävään ryhmänohjaajakoulutukseen 30.9, 2.10 ja Mikä on mielestäsi haastavinta ryhmän vetämisessä? Miten saada väkeä ryhmään ja väki ryhmäytymään, ryhmän luottamuksen voittaminen, osallistujien motivointi, saada osallistujat mukaan tasapuolisesti ja pitää ryhmä asiassa 2. Mikä on helpointa Kommunikointi, tehtävien keksiminen, yhdessä olo ja viihtyminen, keskustelun aiheen valinta 3. Mitä apua ja tukea toivot projektin työntekijöiltä Markkinointiapua, tiedottamista, olen saanut kaiken avun mitä olen tarvinnut, avoimuutta ja tasaarvoisuutta, palautetta ja kannustusta, materiaalin hankinnassa apua, tilajärjestelyissä apua, koulutusta, raha-asioissa 4. Koulutustarve? Jonkin verran, ihmissuhdetaidot, kaikki koulutus olisi hyvästä, henkisen työn oppimista, markkinointiin liittyvää koulutusta 5. Mitä muuta tulee mieleen Tietokonekerhoja tai kursseja, taustatuki hyvin tärkeätä, apuvälineiden hankintaan apua, ryhmänohjaajien keskinäinen kokemustenvaihto tärkeätä, työnohjausta pitäisi järjestää, projekti on innostanut ja auttanut 6.2 Luukkukaveritoiminta Luukkukaveritoiminnan aloittaminen oli projektin toimintasuunnitelmassa jo ensimmäisen vuotena Työntekijöiden vaihduttua, toimeen tartuttiin vasta syksyllä Silloin myös huomattiin, että suunnitelmissa oleva luukkukaveritoiminnan kaltaista toimintaa toteutettiin Stop Huumeille ry:ssä Helsingissä Fattaluuta hankkeena. Sovimme Fattaluutien kanssa yhteistyöstä, johon kuului peruskoulutus, työnohjaus ja arviointikäytännöt. Yhteistyömme onnistui erinomaisesti ja yhteistyötä jatketaan kumppanuussopimuksen mukaisesti myös vuonna Luukkukaveri toiminnan tuloksena Virtaa vertaisuudesta hankkeessa toimii

15 14 10 koulutettua luukkukaveria Turun A-killan, Mielenterveysyhdistys Itun ja Turvatupa ry:n asiakkaiden tukena. Luukkukavereita on pyydetty myös sosiaalityön, Turun A-klinikan katkaisuhoitoaseman, Sirkkalan päiväkeskuksen ja ensisuoja Sillankorvan asiakkaiden asiointitueksi. Loka- ja marraskuussa 2013 Turun ammattikorkeakoulun opiskelijat suorittivat harjoittelujakson Virtaa vertaisuudesta projektissa ja tutustuvat erityisesti luukkukaveritoimintaan, haastattelivat luukkukavereita ja ryhmien ohjaajia. Luukkukaveritoiminta on parantanut merkittävästi yhteistyötä Turun A-Killan ja sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottajien kanssa. 6.3 Vapaaehtoistyön tukeminen Turun A-kilta on 50 vuotta vanha vapaaehtoistyön organisaatio, jolla on vankat perinteet. Toiminta on viiden viimeisen vuoden aikana kasvanut merkittävästi ja toiminnan ohjaaminen ja organisointi vapaaehtoistyönä on käynyt vaativaksi. Vapaaehtoisten määrä on kasvanut ja erityisesti vapaaehtoistyötä organisoivien vapaaehtoisten (puheenjohtaja, sihteeri, hallitus) työmäärä on kasvanut. Projektin tavoitteena on ollut kehittää keinoja, joilla vapaaehtoistyöntekijöiden jaksamista ja motivaatiota ylläpidetään ja saadaan rekrytoitua uusia vapaaehtoisia. Keinoja vapaaehtoisten työmäärän rajaamiseen olisi myös keksittävä. Projektin tuloksena on järjestetty vapaaehtoistyön peruskoulutus ja sen jatkoksi kuukausittain kokoontuva vapaaehtoisten porinapalaveri. Tähän koulutukseen on osallistunut myös Lohjan A-kilta. Projekti on rekrytoinut uusia vapaaehtoisia päivätoimintakeskuksen kävijöiden joukosta mm. ruokakassijaon yhteydessä. Projektityöntekijät ovat avustaneet vapaaehtoistyöntekijöiden ja työllistämistoimenpiteissä olevien työnohjauksessa, esimerkkinä keittiötyöntekijöiden työnohjaus. Projektin aikana on tehty vapaaehtoistoiminnan käsikirjaa, johon vapaaehtoistyön periaatteita, koulutusmateriaalia ja hyviä käytäntöjä on kerätty. Käsikirja on loppuraportin liitteenä. 7. KESKEISET VAIKUTUKSET Virtaa vertaisuudesta projektin keskeiset vaikutukset näkyvät vertaistoimintaan osallistuneiden ihmisten tyytyväisyydessä toimintaan. Tyytyväisyys näkyy ryhmien hyvässä tunnelmassa, osallistujien määrän lisääntymisenä ja sitoutumisena ryhmän toimintaan. Osallistujien tyytyväisyyttä ja ryhmien hyödyllisyyttä on mitattu suullisten kyselyjen ja palautelomakkeiden avulla. Projektilla on ollut suuri merkitys yhteistyön lisääntymiseen muiden päihdepalveluita tarjoavien tahojen kanssa. Yhteistyö Turun kaupungin ja seurakuntien kanssa on myös lisääntynyt. Tähän on vaikuttanut erityisesti se, että on ollut aikaa käynnistää ja tehdä yhteistyötä. Erityisesti luukkukaveritoiminta on mahdollistanut konkreettisen yhteistyön, johon kaikki osapuolet ovat olleet tyytyväisiä. Kansalaisareenan Valikkotoimintaan osallistumalla on voitu hyödyntää muiden vapaaehtoistyötä tekevien järjestöjen tietotaitoa esi-

16 15 merkkinä yhteistyönä järjestettävät koulutukset vapaaehtoistyöntekijöille. Tämä yhteistyö on myös tukenut Turun A-killassa vapaaehtoistyötä koordinoivien jaksamista. Turun A-killan toiminnan merkitystä kävijöille ja jäsenille on ehkä vaikea ymmärtää. Sitä selventää Turkulainen lehdessä julkaistu A-killan kävijän kirjoitus. Turun A-kilta - turvakahva markkinavoimien pudotuspelissä Kun elämisen raamit lähtevät murenemaan, helposti kaveerataan pullon kanssa. Yhä useampi ja nuorempi kaulailee sitä - alussa vaipat ja lopussa vaipat, elämä kusettaa. Markkinavoimien kasinoautomaatit hakkaavat tahtia kiihtyvälle rahanimulle. Keinottelu ruuan hinnalla tuntuu jo Suomessakin, kohtuus kohtelussa on katoava luonnonvara. Ihmisen kantti on kovalla koetuksella ja alkoholista tulee elämäntapa. Alkoholi apatisoi tai käydään kovilla kierroksilla. Ihminen syrjäytyy, putoaa pois sosiaalisesta verkostaan arvotyhjiöön kuin hämähäkki kudonnastaan. Jää vain kimmeltävä elämänlankaverkko valosta varjoihin väreilemään. Ihminen värjöttelee monien sormien osoittelemana: olet huono, olet luuseri, pelisi on pelattu. Joka kodin pirunsilmä eli töllö puuduttaa ihmisiä pudotuspeliohjelmillaan. Mielivallan alla on paha olla, meistä jokaisen. Suomen vanhin, yli viisikymppinen, Turun A-Kilta on eräs turvakahva, johon voi hädässään tarttua. Ei ainoastaan alkoholi- tai peliriippuvainen, vaan myös muut. Kuka kamppailee velkansa, kuka nuppinsa kanssa. Moniongelmaisuus on arkipäivää ja apua kasvojen kohotukseen tarjotaan Turun A-Killan toimintakeskuksissa monin eri tavoin. Turun A-Kilta on paikka, jossa toteutuu laulun sanat: " ihmisen ikävä toisen luo". Päivittäisen lämpimän aterian tai kahvikupposen ääressä tunnelma on veljellinen ja kodikas. Päivänpolttavat puheenaiheet porisevat ja maailmaa parannetaan. Keskiviikkoisin lauletaan karaokea. Romanssit syttyvät ja sammuvat. Elämä kuhisee kuin kesäteatterissa, raadollisen rehevänä. Kun ollaan samassa veneessä, unohtuu roolipelit. Monilla on ojentaa vain paljas käsi, lämmin tai kylmettynyt, ihmisen oma. 8. HANKKEEN ONGELMAT JA HAASTEET Työntekijöiden vaihtuminen Työntekijöiden vaihtuminen 2011 ja vastaavan projektityöntekijän siirtyminen muihin tehtäviin huhtikuussa 2012 on haitannut tai hidastanut projektin kehittämistehtävää. Uusien työntekijöiden rekrytointi onnistui kuitenkin hyvin ja toiminta saatiin nopeasti uudestaan käyntiin. Uudenkaupungin A-Killan irtaantuminen hankkeesta Uudenkaupungin A-kilta halusi irtaantua hankkeesta maaliskuussa Työntekijöiden vaihtuminen vaikeutti yhteistyön rakentamista ja pitkät etäisyydet kiltojen välillä haittasivat yhteydenpitoa. Uudenkaupungin A-killalla oli myös oma kehittämishanke, joka vei resursseja yhteistyöltä. Uudenkaupungin irtaannuttua hankkeesta, voitiin resursseja keskittää yhteistyöhön Lohjan A-killan kanssa. Lohjan A-kilta oli myös enemmän avun tarpeessa, koska toimintamalli oli vasta kehittymässä ja päiväkes-

17 16 kusta käynnistettiin. He tarvitsivat projektin työntekijöiden tukea ja käyntejä Lohjalla lisättiin ja vastavuoroisesti lohjalaiset vierailivat säännöllisesti Turussa. Vapaaehtoistyön kehittäminen Turun A-kilta on 50 vuotta vanha vapaaehtoistyön organisaatio, jolla on vankat perinteet. Toiminta on viiden viimeisen vuoden aikana kasvanut merkittävästi ja toiminnan ohjaaminen ja organisointi vapaaehtoistyönä on käynyt vaativaksi. Projektin haasteena on ollut kehittää keinoja, joilla vapaaehtoistyöntekijöiden jaksamista ja motivaatiota ylläpidetään ja saadaan rekrytoitua uusia vapaaehtoisia. A-kiltojen kävijöillä on monia ongelmia: päihdeongelmia, mielenterveyden ongelmia, sosiaalisia ja taloudellisia ongelmia sekä fyysisiä sairauksia. Vapaaehtoiset rekrytoituvat tästä joukosta. Vapaaehtoistyöntekijöitä on koulutettu ja heidän työtään on tuettu järjestämällä työnohjauksellisia porinapalavereita, jotka parin kuukauden jälkeen lopetettiin osallistujien vähäisyyden vuoksi. Vapaaehtoistyöntekijöitä tuettiin myös antamalla henkilökohtaista keskusteluapua. Keskustelut johtivat kuitenkin joskus ristiriitojen vaikeutumiseen. Keskusteluissa esille tulleita ongelmia ryhdyttiin sittemmin selvittelemään yhdessä työn johdon kanssa. Näin jälkikäteen on ymmärretty, että projektin alussa olisi pitänyt yhdessä yhdistyksen hallituksen kanssa selkeämmin määritellä vapaaehtoistyön kehittämistehtävä. Syyskuun 4. päivänä 2013 Virtaa vertaisuudesta projekti järjesti Turun A-killan kehittämispäivät, johon osallistuivat yhdistyksen hallituksen jäsenet. Tässä tilaisuudessa ulkopuolisen luennoitsijan avustukselle selkiytettiin vapaaehtoistoiminnan pelisääntöjä ja aloitettiin strategiatyö. 9. LUPAAVIA KÄYTÄNTÖJÄ Vertaistukitoiminnan opas Virtaa vertaisuudesta projektin yhtenä tavoitteena on mallintaa projektin aikana käynnistettyä vertaistoimintaa. Projektin tuotoksena on opas, jota voi käyttää apuna käynnistettäessä vertaisryhmiä tai tukihenkilötoimintaa A-Killoissa tai miksei muissakin vapaaehtoistyötä tekevissä yhteisöissä. Oppaaseen on koottu ajatuksiamme vertaistukitoiminnan merkityksestä ja tavoitteista sekä kuvattu yksityiskohtaisesti ryhmän perustamisen vaiheet, ryhmän ohjaajien kouluttaminen ja valmentaminen ja ryhmän toiminta. Lopuksi on arvioitu ryhmän toimintaa ja sen merkitystä ryhmiin osallistuneille heidän antamansa palautteen perusteella. Opas on raportin liitteenä. Luukkukaveritoiminta Luukkukaveritoimintaa ei ole keksitty Turun A-killassa, vaan sen kehittämisessä on käytetty hyväksi Stop Huumeille ry:n Fattaluuta toiminnan hyviä käytäntöjä. Luukkukaveritoiminta palvelee hyvin A-kiltojen asiakkaiden tarpeita ja kehittää yhteistyötä muiden päihdepalveluja järjestävien tahojen, kuntien sosiaali- ja terveyspalveluiden, kelan ja työvoimapalveluiden kanssa.

18 17 Vapaaehtoistoiminnan käsikirja Tämä käsikirja annetaan jokaiselle A-killan vapaaehtoistoimintaan haluavalle. Siinä selvitetään Turun A- killan tehtävä ja toimintafilosofia sekä A-kiltatoiminnan arvot. Siinä selvitetään vapaaehtoistyön tarkoitus ja periaatteet. Käsikirjassa kerrotaan erilaisista mahdollisuuksista tehdä vapaaehtoistyötä Turun A-killassa. Vapaaehtoisten jaksamista ja sen tukemista, kuten koulutusta ja työnohjausta käsitellään perusteellisesti. Käsikirjan liitteenä on perustietolomake, sopimuslomake ja vaitiolositoumus. Tämä käsikirja on loppuraportin liitteenä. 10. PROJEKTIN TULOSTEN JA HYVIEN KÄYTÄNTÖJEN JUURRUTTAMINEN Projektin kehittämistehtävä on kohdistunut erityisesti A-kiltoihin. Projektin edistymisestä on raportoitu A- kiltojen liittoon ja siitä on kerrottu liiton vesiposti-lehdessä. Vertaistukitoiminnan opasta ja vapaaehtoistyön käsikirjaa levitetään muihin A-kiltoihin liiton kautta. Turun A-killan lisääntynyt ja laadukas vertaistoiminta on huomioitu Turussa ja se on tullut enemmän osaksi Turun päihdepalveluja. Turun A-kiltaa on pyydetty osallistumaan Kaste ohjelmaan liittyvään Palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille hankkeeseen, jossa päihde- ja mielenterveyspalveluja kehitetään asiakaskuntaa huomioiden. Turun A-killan kokemusasiantuntijuutta tarvitaan hankkeen toteutuksessa. 11. LOPUKSI Vertaistoiminta on ollut aina A-kiltojen perustoimintaa. Vielä kymmenen vuotta sitten parikymmentä miestä ja muutama nainen kahvittelivat Killan tiloissa, pelasivat korttia ja pysyttelivät sillä tavoin irti viinasta. Nyt Turun A-killassa on jäseniä 730 ja käyntikertoja päivätoimintakeskuksissa oli vuoden 2012 aikana. Toimintaan mukaan haluavia ja avuntarvitsijoita on niin paljon, että se asettaa toiminnan organisoinnille ja koordinoinnille uusia haasteita. Virtaa vertaisuudesta projektissa on kehitetty vertaistoiminnan malli, joka pystyy vastaamaan nykyisten kävijämäärien tarpeeseen. Vertaisryhmiä ohjaavat vapaaehtoiset, joiden perehdytyksestä, koulutuksesta ja jaksamisesta huolehditaan. Projektin aikana on tullut myös selväksi, että vertaistoimintaa ei voi näin suurelle joukolle järjestää pelkästään vapaaehtoisvoimin, vaan toimintaa koordinoimaan ja vapaaehtoisten jaksamisesta huolehtimaan tarvitaan ammattihenkilöitä.