Pentti Harju. Talotekniikan automaatio, mittaus ja säätö

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pentti Harju. Talotekniikan automaatio, mittaus ja säätö"

Transkriptio

1 Pentti Harju Talotekniikan automaatio, mittaus ja säätö

2 Sisällysluettelo 1. Säätöautomatiikka 1.1. Kiinteistöautomaation lyhyt historia Instrumentoinnin kirjainkoodi Säätöautomatiikka Säätöautomaation lähitulevaisuutta Lämmitysverkoston säätöpiiri 2.1. Yksinkertaistettu lämmönsäätöjärjestelmä Säädön nimikkeitä Säätöautomatiikan osia 3.1. Anturit ja lähettimet Toimilaite, toimimoottori Toimielin, venttiili tai säätöpelti Toimiyksiköt Säätö 4.1. Yleistä säädöstä Säätötavat Säätömuodot Säädin LVI-prosessin säädettävyys Säätimen viritys Säädön valvonta ja erikoistapauksia Kiinteistön lämmitys Säätölaitteiden huolto Lämmin käyttövesi 5.1. Yleistä Säädön ongelmia Säätötapoja IV-säätöjä 6.1. Yleistä säädöstä Tuloilman lämmitys Jäätymissuojatermostaatin kokeilu, huoltoa Jäähdytys Kostutus IV-säätökaavio Lämmön talteenotto, LTO Nestekiertoinen LTO Pyörivä LTO Erilaisia rajoitus- ja säätötoimintoja Säätölaitteiden huolto- ja tarkastustoimenpiteet 75

3 7. Talotekniikan automaatioverkot 7.1. Talotekniikan automaation toimintoja Kiinteistöautomaatio ja energiansäästö Keskitetty valvonta- ja säätöjärjestelmä Hajautettu valvonta- ja säätöjärjestelmä Kaapelitelevisio, tiedonsiirtoväylä OuNet pc-valvomoyhteys Datasähköverkkokokeilu Mittareiden kaukoluentajärjestelmä Kaikenlaista talotekniikan valvontaa 8.1. Valvonta ja hälytykset Automaattinen paloilmoitinjärjestelmä Kulunvalvontajärjestelmä Rikosilmoitinjärjestelmät Talotekniikan mittareita ja mittauksia 9.1. Miksi ja miten mitataan? Mit tausvirheet ja niiden eliminointi Lämpötilan mittaus Ilman lämpötilan mittaaminen Huoneilman kosteus Ilman paine ja paine-ero Ilmamäärän virtausmittaukset Ilman laadun mittauksia Ääni ja melu Vesimäärien mittaus Lämpöenergian mittaus Palamisen tarkkailu Ilmastoinnin säätö Laitteiston toimintaa ja kanavisto Ilman lämpötilan mittaaminen Huoneilman kosteus Kanavan tiiviys ja sen mittaaminen Ilmamäärän mittaus kanavasta Ilmavirran mittaaminen päätelaitteista Kanaviston perussäätö suhteellisesti säätäen Ääni ja melu Äänitason mittaus 142

4 11. Patteriverkoston perussäätö Radiaattoreita Patteriventtiilit Patteriverkoston perussäädön suoritus Työn suoritus Sähkö ja talotekniikka Sähkövirta ja atomit Sähkövirta Jännite Teho Työ Resistanssi ja ohmin laki Sähkön vaikutus Sähköenergian tuotto ja jakelu Maadoituksen tarkoitus Kiinteistön sähköjärjestelmät Sulakkeet Sähkölaitteiden käyttöolot, tilaluokat Suojaus sähköiskulta Kiinteistön sähköpiirustukset Kiinteistön sähköjohdot Kodin sähkölaitteet Maallikon ja opastetun henkilön sähkötyöt kiinteistössä 189

5 Talotekniikan lämmönsäätö eilen, tänään ja huomenna Säätöautomatiikka Säädön tarve ja sen rajoja Lämmityksen säädön tavoitteena on huonelämpötilan pitäminen halutussa arvossa ulkolämpötilan tai sisälämpötilakuormituksen vaihteluista huolimatta. Ulkolämpötilaan vaikuttaa vuodenaika, vuorokaudenaika ja sään vaihtelu. Sisälämpötilaan vaikuttaa ilmaislämmön vaihtelu eri vuorokauden aikoina. Ilmaislämpö koostuu rakennuksen käyttäjien omasta toiminnasta, auringon lämmöstä sekä ihmisten määrästä. Omaan toimintaan sisältyy kaikenlainen fyysinen aktiivisuus, valaistus, saunominen, kodinkoneiden käyttö jne. Rakennuksen lämpökuormat saattavat päivän mittaan aiheuttaa rakennuksen sisälämpötilan kasvua. Tämä lämpö pitäisi hyödyntää varastoimalla se päivän aikana rakenteisiin ja tätä varastoitua lämpöä käytettäisiin yöaikaiseen lämmitykseen. Osa-aikakäyttö Koulu- tai teollisuusrakennusten käyttö on osa-aikaista. Niiden lämpötilaa voidaankin pudottaa säätöautomatiikan ajastuksen avulla energiansäästön takia yön ajaksi ja viikonlopuksi. Rakennuksen massiivisuus on huomioitava viikonloppu lämpötilanpudotuksissa, koska massiivinen rakennus jäähtyy ja lämpenee hitaasti. Maanantaiaamun lämmityksessä massiivisen rakennuksen huoneilma voi olla lämmin, mutta seinäpinnat ovat viileitä ja tämän takia valitetaan kylmyyttä. Kun lämpötehoa ja aikaa on riittävästi, säätöautomatiikka oikein viritettynä sekä lämmitysjärjestelmä oikein mitoitettuna, selvitään tällaisen kiinteistön ylöslämmityksestä kunnialla. Säädön rajat = ihmisen rajat Sallitulle lämpötilavaihtelulle on tiedossa fysiologiselta kannalta rajat. Operatiivisen lämpötilan vaihdellessa jaksollisesti ja amplitudin ylittäessä 1,1 0 C:n vaihtelunopeus ei saa olla yli 2,2 o C tunnissa. Ilman lämpötilan vaihtelulle tämä merkitsee käytännössä tätä suurempia arvoja. Operatiiviseen lämpötilaan vaikuttaa säteilylämpötila, jonka vaihtelu raskasrakenteisessa huoneessa on hitaampi kuin ilman lämpötilan. Pienempää kuin 1,1 0 C:n vaihteluja ei havaita, jolloin myös vaihtelunopeus saa olla edellä mainittua suurempi. Operatiivisen lämpötilan muutosnopeus 0,6 C/h on hyväksyttävissä oleskelu- tai työskentelyjakson aikana edellyttäen, ettei viihtyvyyslämpötila-alueesta poiketa yli 0,6 astetta pidemmäksi kuin tunnin ajaksi. Säätö on myös säästämistä sillä esimerkiksi polkupyörävaraston lämpötila on olohuoneen lämpötilaa matalampi. Asukasta ympäröivä miellyttävä huoneilma on viimekädessä säädön lopputuote. Säätöautomaatio nykyisin Vesikeskuslämmitteinen pien-, rivi- tai kerrostalo sisältää ulkolämpötilan huomioonottavan säätöautomatiikan. Lisänä voi jo olla tuuli- ja aurinkoantureita, joilla huomioidaan pattereille menevän veden lämpötilassa tuulen rakennusta jäähdyttävä ja auringon lämmittävä vaikutus. Yö- ja viikonloppulämpötilojen pudotukset ovat mahdollisia, mutta asia on sovittava asukkaiden kesken. Huonekohtaiseen lämpötilan säätöön ja säästöön päästään termostaattisilla patteriventtiileillä. Toimivaa säätöjärjestelmää on myös ajoittain testattava. Miten eroavat toisistaan venttiilin mustattu ja valkoinen haara?

6 Talotekniikan lämmönsäätö eilen, tänään ja huomenna Oppivuutta lämmitykseen ja ilmanvaihtoon Energiataloudellisesti ei ole järkevää lämmittää tyhjillään olevaa rakennusta. Viihtyisyyden kannalta on kuitenkin olennaista, että rakennukseen saavuttaessa huoneilman arvot ovat normaalilla tasolla. 15 Tietotekniikka ja rakennusautomaatio tarjoavat käyttöön itseoppivia säätöjärjestelmiä. Huonelämpötila voidaan alentaa ja ilmavirta pienentää, kun rakennuksessa tai huoneistossa ei oleskella. Lämpötila nostetaan normaalitasolle ja rakennus tuuletetaan ennen asukkaiden saapumista rakennukseen. Menetelmä oppii rakennuksen käyttöhistorian ja hyödyntää sitä laitteiden ohjaamisessa. Epäviihtyvyyttä ilmenee saavuttaessa rakennukseen normaalista poikkeavaan aikaan, kun rakennus on seisontatilassa, eikä siitä ole kerrottu esimerkiksi tekstiviestillä automatiikalle. Jos painotetaan 100 % viihtyvyyteen, ei huonelämpötilaa alenneta ollenkaan. Edellistä ajatusta voidaan ehkä lievittää ilmalämmityksellä ja seinärakenteilla, joiden pintalämpötila pysyy korkeana. Energiankulutus pienenee Edellämainittua menetelmää on testattu simuloinnein ja koekohteessa. Simulointilaskelmien mukaan tällaisella oppivalla menetelmällä voidaan asunnossa säästää jopa viidennes energiasta, joka muuten kuluisi vastaavassa rakennuksessa. Energiankulutus pienenee, koska menetelmän avulla voidaan alentaa huonelämpötilaa sekä vähentää ilmanvaihtoa tyhjässä asunnossa. Huonelämpötila pystytään nostamaan takaisin normaaliarvoonsa ja huoneisto tuulettamaan ennen kuin asukkaat palaavat kotiin. Säästöt energiankulutuksessa ovat suurimmillaan, jos asukkailla on säännöllinen rytmi, ts. he ovat pois kotoaan jatkuvasti samaan aikaan viikosta. 7 E = JA E = 2 = = K JK I E = 1 = A A E A I EI F K D = K I EA HH JO I E = = I A I = JK I 1 = A A E A F EI J Tulevaisuuden talon itseoppiva säätöjärjestelmä. 6 K E = EA HH JO I E = EA HH JO I E = D = K I A J 2 EI J E = I JK EI JK I EJO I A = E = I J E E I J EJJ= K I A J 8 EJ F = = K JA O JJ J F F E E A = = I A JK I = HL A = I A J= 6 = A 8 EED JO EI O O I EI K K I O JJ F = E JK I ) I A JK I = HL J 15

7 24 Talotekniikan säätöautomatiikan osia 3. Säätöautomatiikan osia 3.1. Anturit ja lähettimet Mittauselimet Mittauselimillä saadaan prosessista tietoa, jota käytetään säädön perusteena. Mittauselimet ovat aktiivisia lähettimiä tai passiivisia antureita. Anturi Anturi on mittalaite, joka tunnistaa prosessimuuttujan arvoa ja välittää sen mittaustiedon vaikkapa säätimelle. Se mittaa esimerkiksi patteriverkostoon menevän veden lämpötilaa. Lämpötila-anturin toiminta perustuu sen mittauselementin vastuksen muutokseen lämpötilan muuttuessa. Erilaiset lämpötila-anturit ovat kiinteistöautomatiikan yleisempiä antureita. Ne asennetaan mahdollisimman lähelle toimiyksikköä kuolleen ajan minimoimiseksi. Anturiksi valitaan parhaiten kyseessä olevaan mittaustilanteeseen soveltuva anturi. Anturin mittauselementit ovat nikkeli, platina tai puolijohdemateriaali. Anturin vastuksesta selviää ympäröivä lämpötila. Miten siis voidaan mitata anturin eheys? A A A JJE 5 EA A I * K E C 6 + A A A JJE 5 EA A I * K E C Viereisessä graafissa on neljän anturin lämpötilavastusarvot. PTC = Positive Temperature Goeffi cient, anturin vastus kasvaa lämpötilan kasvaessa. NTC = Negative Temperature Goeffi cient, anturin vastus pienenee lämpötilan kasvaessa Pt100-anturin resistanssi on 100 ohmia, kun lämpötila on 0 C. Ni 1000-anturin resistanssi on 1000 ohmia, kun lämpötila on 0 C. Anturin toiminopeus ja suojatasku Aikaa, jolla anturi tuntee lämpötilan muutoksen, sanotaan anturin toimintanopeudeksi. Tähän vaikuttavat anturin massa, materiaalin lämmönjohtavuus ja anturin mahdollinen sijoitus suojataskuuun. Viereinen kaavio esittää suojataskun lämmönsiirtymistä hidastavan vaikutuksen. Suojataskuun asennettu anturi voidaan tarvittaessa vaihtaa putkistoa tyhjentämättä ja suojataskuun laitettu kontaktitahna tai öljy nopeuttaa lämmön siirtymistä. Kun anturi sijaitsee virtaavassa vedessä tai ilmassa, lämmön siirtyminen paranee ja lämpötilan muutoksen tunnistusnopeus kasvaa. F JE= ) JK HE ) * ) JK HE I K = J= I K ) JK HE I K = J= I K D = I J= = I EEHJO EI J L D A ) J= EA A * ) E = Prosessin aikavakio ja kuollut aika Prosessin tärkeimpiä ominaisuuksia ovat prosessin kuollut aika T k ja aikavakio T n. Kuolleen ajan aikana ei tapahdu mitään näkyvää muutosta. Säätöpiiri ei tiedä muutoksen suuntaa eikä suuruutta. Kuollutta aikaa ei voida korjata säätölaitteilla, vaan se on minimoitava tai poistettava jo suunnittelu- ja asennusvaiheessa. EJO I JA D Nousuaika, aikavakio, on aika, jossa säätösuure saavuttaa uuden jatkuvuustilan arvon. LVI-prosesseissa nousuaika on käytännössä 63,2 % kokonaismuutoksesta. 0 K A F JE= ) E = Huonelämpötilasäädössä prosessin kuollut aika ja nousuaika määritetään lisäämällä huoneen lämmityspatterin virtaamaa ja mittaamalla huonelämpötilan muutos. Prosessin säädettävyyden tunnuslukuna käytetään säädön vaikeusastetta T k /T n, joka on kuolleen ajan ja aikavakion suhde. LVI-järjestelmien säädön vaikeusaste on yleensä 0,1...0,8. $ F H I A I I E K K J= E = 6 = E = L = E ) E = 24

8 32 8 Talotekniikan säätöautomatiikan osia Säätöventtiilin mitoitus Johtojen 4-3 ja 4-2 painehäviöiden pitää olla yhtä suuret. Säätöventtiilille valitaan lineaarinen ominaiskäyrä, jos vedenlämmittimen painehäviö on pieni. Venttiilin vaikutusaste a v = 0,5...0, " Toimiyksiköt Toimiyksikkö muodostuu viereisen kuvan osittamalla tavalla toimilaitteesta ja toimielimestä. Toimilaite on tavallisesti säätömoottori, jota kuvaa piirrosmerkin ympyrä. Toimielin on useimmiten venttiili tai ilmapelti. Säädöllä vaikutetaan LVI-prosessiin toimiyksikön avulla muuttamalla veden lämpötilaa tai ilman määrää. Toimiyksikön piirrosmerkin vieressä on sen tunnus, jonka ensimmäinen kirjain osoittaa, mitä säädetään, esimerkiksi T = Temperature, lämpötila. Toinen kirjain on toimiyksikön tunnus, esimerkiksi C = control, säätö. Piirrosmerkkiin voidaan lisämerkkien avulla selventää esimerkiksi venttiilin sulkeutuminen apuenergian hävitessä. Säätöventtiili on ominaiskäyrältään tasaprosenttinen ja sen vaikutusaste on alle 0, E = = JK HE A 6 E E JJ HE 6 E EA E 6 8 E 6 1 A L A I E= JK HE Mitkä kolme viereisen kuvan laitetta on ylläolevassa kuvassa? Kirjoita laitteiden nimet ja instrumentointitunnus

9 4. Säätö Talotekniikan LJ-lämmönsäätö Yleistä säädöstä Pelkistetysti kiinteistön lämmityksen säätö pitää huonelämpötilan tai ilman virtauksen jossakin halutussa vakioarvossa. Arvoa voidaan muuttaa ohjelmallisesti tai myös käsin. Säätöön vaikuttavia häiriötekijöitä ovat ulkolämpötilan vaihtelut, tuuli, kiinteistön ilmaislämpö ja jossakin määrin myös lämmön tuoton häiriöt. Säätimet jaetaan toimintaperiaatteen mukaan analogisiin tai digitaalisiin säätimiin. Analogiset säätimet ovat toiminnaltaan sähköisiä tai pneumaattisia. Analogisäätimet Sähköisen säätimen toiminta perustuu sähköiseen mittasiltaan, johon tuodaan vertailusuureiksi ohjesuure ja mittaussuure. Säädin muodostaa näiden erosta ohjaussuureen, joka vahvistetaan säätimen vahvistinosassa ja lähetetään toimiyksikölle. Analogiasäätimen tieto pysyy koko ajan tasavirta- tai tasajännitemuodossa. F JE= = JK HE ) JK HEA A A JJE F A I E JEL = I JK I EJJ= = EJA Digitaalisäätimet Digitaalinen säädin eroaa analogisäätimistä ohjelmoitavuutensa puolesta. Säädin laskee siihen ohjelmoidun säätöalgoritmin perusteella määrävälein uuden ohjaussuureen. 8 EHJ= A Kenttälaitteet Digitaalisten säätimien lvi-sovellusten kenttälaitteina käytetään analogisia kenttälaitteita. Näitä ovat anturit ja toimilaitteet. Analogisen anturin mittaustulos muunnetaan digitaaliseen muotoon ennen sen käsittelyä säätöohjelmassa. Säätimestä lähtevä ohjaussuure muunnetaan analogiseksi. Yksikkösäätimet ja kellokytkimet Yksikkösäädin voi olla analoginen tai digitaalinen. Kompaktisäädin suorittaa pelkästään tietyn säätötoiminnan, säätää esimerkiksi patteriverkoston menoveden lämpötilaa. Säädin ei ehkä ole laajennettavissa. Modulirakenteisissa säätimissä l. lohkosäätimissä. Säätötoimintoja voidaan laajentaa apuyksiköillä. Digitaalisen yksikkösäätimen avulla voidaan ohjata useiden säätöpiirien toimintoja. Digitaaliseen yksikkösäätimeen voidaan liittää esimerkiksi kiertopumpun päivittäinen käynnistys kesäaikana tai menoveden lämpötilan rajoituksia. Yksikkösäädin voi olla viereisen kuvan kaltainen erillinen säätölaite. Se säätää esimerkiksi lämmitys verkostoa. Yleensä siihen liittyy ulkoanturi, huoneanturi ja menovesianturi. Toimilaitteina on säätöventtiilejä ja säätöpeltejä. Säätimen näppäimillä muutetaan säädön asetusarvoja ja näytöltä nähdään mittaus ja tilatietoja. DDC-säädin, direct digital control, suora digitaalisäätö Säätö tarkoittaa tietokoneella toteutettua säätöä. Kiinteistöjen valvontaja säätötehtävissä voidaan käyttää keskitettyä säätö- ja valvontajärjestelmää, joka saattaa kattaa esimerkiksi kaupungin omistamat koulut ja päiväkodit. Säädettävässä rakennuksessa on yksi tai useampia talokeskuksia. Näissä keskuksissa on mikroprosessorilla varustettuja piirikortteja, joihin on liitetty kaikki kiinteistön valvonnassa ja säädössä tarvittavat toiminnat. Toimintoja ovat esimerkiksi ohjaus, mittaus, hälytys ja säätö. Talokeskukset on yhdistetty valvomoon, josta hoitaja seuraa ja tarvittaessa muuttaa rakennusten laitteiden toimintoja näyttöpäätteen, hiiren ja näppäimistön avulla. Menovesianturi voi olla myös pinta-anturi. Käytä kontaktitahnaa. Sijoita anturi lähelle sekoitusventtiiliä, kuolleen ajan minimoimiseksi. 35

10 38 EJJ= K I = HL = I = E = Talotekniikan LJ-lämmönsäätö = I E= I A J I J ) I A JK I = HL F JE= K K J I EJO I JA D 8 O I A E A = I E= I A J I J ; = I A JK I = HL 8 O I ) = = I A JK I = HL Kaksiasentosäätö on jatkuvaa huojuntaa asetusarvon molemmin puolin. Kaksiasentosäätö soveltuu käytettäväksi silloin, kun säädön kohteella on suuri kapasiteetti tai esimerkiksi sähkövastuksilla lämmittäminen yksinkertaisemmin vie katkovaan säätöön. BB EJO I JA D - E Värjä, Mikkola, Siemens Building Jatkuva säätö P-säädin P-säädin, Proportional controller tai vertosäädin. P-säätö on eräs LVIjärjestelmien perussäätömuoto. P-säädin korjaa nopeasti säätöhäiriön, mutta mittaus- ja asetus arvon väliin jää yleensä pysyvä säätöpoikkeama. Toimilaitteen asento on verrannollinen poikkeamaan, joten se on kiinteästi sidottu mittausarvoon. Tästä syystä P-säädössä tarvitaan takaisinkytkentä toimilaitteen asennosta. Säätö tuntee erosuureen suunnan ja suuruuden ja sitä käytetään, kun halutaan rauhallinen säätö ja sallitaan pysyvä säätöpoikkeama. Suhdealue P ilmoittaa, kuinka paljon säädettävän suureen on muututtava, jotta toimielin siirtyisi ääriasennosta toiseen. Säätimen vahvistusta suurentamalla säätöpoikkeamaa voidaan pienentää, mutta säätöpiirin värähtelyherkkyys kasvaa. Kuva on vieressä. 2 I J 5 EA A I * K E C Esimerkkinä tarkastelemme säädintä, jonka asetusarvo on 22 C ja suhdealue on säädetty arvoon 4 C. Suhdealue 4 C ja asetuasarvo 22 C saavat aikaan raja-arvot: C. Kun säädettävä suure on 20 C tai sen alle, venttiili on täysin auki, ääriasennossa. Kun säädettävä suure on 24 C tai sen yli, venttiili on täysin kiinni, ääriasennossa. Lämpötilan ollessa arvojen 20 C ja 24 C välissä, säädin ohjaa toimilaitteen asentoon, joka on riippuvainen säädettävän suureen arvosta. ) A L A I K A = K A * = F A = I K A = K A 7 E K HEL A JJEEE ) * 5 K A = K A P-säätö, mekaaninen uimurisäädin Viereisen kuvan avulla esitetään P-säädön toimintaa. Suureneva veden poistuma säiliöstä alentaa nestepintaa ja aiheuttaa säätöventtiilin aukeamisen. Nestepinnan l. mittausarvon asennot, jotka vastaavat venttiiliasentoja auki ja kiinni, rajaavat suhdealueen, P-alueen, jolle nestepinta asettuu kuormitusvaihteluiden mukaan. Vain yhdellä kuormitusarvolla muodollinen asetusarvo ja mittausarvo ovat yhtä suuret, muulloin syntyy ns. pysyvä poikkeama. Suhdealueen leveys ilmaistaan säädettävän suureen yksikköinä, esim. 4 C tai 20 cm, yleensä kuitenkin prosentteina koko mittausalueesta. Suhdealueen leveyttä havainnollistetaan muuttamalla kuvan vipuvälityksen suhdetta. Suhdealuetta kaventamalla säädön asettumistarkkuus paranee ja pysyvän poikkeaman suuruus pienenee. Liian kapea suhdealue johtaa säädön värähtelyyn. P-aluetta kavennettaessa joudutaan lopulta 2-asentosäätöön. I-säädin I= Integral controller, integroiva säädin. I-säädin on hitaampi kuin P- säädin, mutta se poistaa säätöpoikkeaman. Säädin integroi asetus- ja mittausarvon välistä eroarvoa muuttamalla lähtöään niin kauan, että säätöpoikkeama poistuu, mittausarvo asettuu asetusarvon suuruiseksi, eikä pysyvää säätöpoikkeamaa jää. Asetusarvon lisääminen kasvattaa säätimen lähtöä ja toimilaite ohjaa prosessia ja mittausarvo, esimerkiksi lämpötila, kasvaa. Eli säädin tuntee poikkeaman suunnan, suuruuden ja kestoajan. Se antaa säätöventtiilin vaeltaa jatkuvasti poikkeamaa pienentävään suuntaan poikkeamaan verrannollisella nopeudella. Säätöä käytetään verrattain vähän yksinään, mutta yleisesti yhdessä suhdesäädön kanssa. Venttiilin asento ei ole mittausarvoon sidottu, joten välitöntä takaisinkytkentää venttiilin asennosta säätimelle ei tarvita. EJJ= K I = K A & $ " 8 A F E J= ) I A JK I = HL 8 A F E J= 7 E K HE 5 EE EE E P-säädöllä saavutetaan hyvä lopputulos, kun säädettävän prosessin kapasiteetti on suuri, säädettävän suureen muuttumisnopeus on pieni ja prosessissa ei ole suuria viiveitä. Näillä edellytyksillä suhdesäätimen suhdealue asetellaan kapeaksi ja näin saavutetaan tarkka säätötulos. Vaikeasti säädettävän prosessin suhdealue asetellaan verrattain suureksi säädön vakauttamisen takia. 38

11 44 Talotekniikan LJ-lämmönsäätö Säätökäyrän etsiminen Kiinteistönhoitajan tärkeimpiä lämmitykseen liittyviä tehtäviä on oikean säätökäyrän etsiminen. Säätökäyrää vaihdettaessa muutokset näkyvät noin 1-3 vuorokauden kuluttua, koska rakennuksen massa hidastaa muutoksien vaikutusta huonelämpötiloihin. Säätökäyrän etsinnässä seurantatiedot kannattaa kirjata muistiin. Tietoja kerätään ajasta, patteriverkoston meno- ja paluulämpötilasta, huone- ja ulkolämpötilasta sekä tuulisuudesta, aurinkoisuudesta ja kosteudesta. Tuulisella tai kostealla säällä korjaus tehdään suuntaissiirron avulla. Säätimissä, joissa voidaan toisistaan riippumattomasti siirtää käyrän yläja alapäätä, tehdään korjaus käyrän alapäähän, kun t u >0 C, ja käyrän yläpäähän, kun t u,<0 C. Pyrkimyksenä on löytää sellainen säätökäyrä, että ulkolämpötilan muuttuessa huonelämpötilat pysyvät muuttumattomina tuulettomalla ja pilvisellä säällä. Kun säätökäyrä on löydetty, sen muuttaminen on harvoin tarpeen. Menoveden lämpötilan nosto tai lasku 3 C muuttaa huoneen lämpötilaa noin 1 C. Pakkasjakson loputtua ja sään lauhduttua massiiviset ulkoseinät saattavat aiheuttaa ongelmia. Ulkolämpötila-anturi säätää menoveden lämpötilan vastaamaan senhetkistä ulkolämpötilaa. Massiiviset ulkoseinät saattavat kuitenkin pysyä 1 3 vuorokautta senhetkistä säätä kylmempänä ja tätä kylmyyttä voidaan kokea huoneissa. Suuntaissiirtonupista voidaan lämpötilaa nostaa väliaikaisesti ja näin kompensoidaan ulkoseinään varastoitunut kylmyys. Hyvän lämmitysautomatiikan säätötarkkuus on alle ±0,5 C. Jos pattereille menevän veden lämpötilan tulisi olla 50 C, se voi olla 49,5 C tai 50,5 C. A L A I E + % $ " 7 E = + ) K HE E A I H = = EI 6 K K E A I Ylläolevankaltaisella seurannalla saadaan varmuus siitä, että menoveden ohjauskäyrä, säätökäyrä, on oikea. Ongelmatilanteet Perinteisesti ja normaalisti yksittäisen huoneen kylmyyttä pidetään LVIalan vikana. Se on korjattu lisäämällä huoneen pattereiden lämpöä. Koska sisälämmön säädöllä/säästöllä on keskeinen asema energiankulutuksen kurissapitämiseksi, on edelläoleva menettely virheellinen. Ongelmaa selvitetään alentamalla menoveden lämpötilan ohjauskäyrän tasoa vähän kerrassaan. Pian löytyy kylmä huoneisto/huoneistot ja seuraavaksi selvitetään kylmyyden syyt. Vertailumittauksien avulla todetaan, onko huone muita huoneita kylmempi. Patterin meno/paluulämpötilat mitataan ja verrataan niitä muiden pattereiden arvoihin. Näin voidaan päätellä, luovuttaako patteri suunnitellun lämpötehon. Jos patterin paluulämpötila on muita alhaisempi, ei patterissa kierrä vettä riittävästi. Jos patterin lämpötilataso vastaa muita pattereita, on patteri liian pieni, joko suunnitteluvirheen tai rakennevirheen vuoksi. Jos patterin lämpötilataso on muita suurempi, patteri on liian pieni. Rakennevirheitä ovat ilmavuodot ja eristevirheet. Toisaalta tupakoitsijoilla on muita suurempi tarve ikkunatuuletukseen. A L A I E + % $ Yöpudotusta pienennetään sään kylmetessä. " 2 EL O H ; O H 7 E = + 44

12 58 6. IV-säätöjä Talotekniikan IV-lämmönsäätö 6.1. Yleistä säädöstä Käyttökohteisiin johdettavaa ilmaa voidaan käsitellä monella eri tavalla. Ilmaa suodatetaan, lämmitetään jäähdytetään, kostutetaan, sitä voidaan sekoittaa joihinkin huonetilan ilmoihin ja lopuksi poistoilmasta otetaan lämpö talteen. Huonetilan käyttötarkoituksesta riippuen kaikkia edellä lueteltuja ilman käsittelytapoja voidaan käyttää tai sitten valitaan vain joitakin perustapoja. Minimivalinta on ehkä suodatus, lämmitys ja poistoilman lämmöntalteenotto Tuloilman lämmitys Alakuvassa tuloilma lämmitetään vesipatterin avulla. Lämpötilan säädön suorittaa säätökeskus TC1 lämpötila-anturin TE1 mittausten perusteella. Patterille tuleva ilma on jo jonkin verran lämmintä kuljettuaan kuvassa olevan LTO:n läpi. Säädön toiminta on samanlainen, kuin patteriverkoston menoveden lämpötilan säätö. Esimerkissä säätökeskuksen asetusarvo on +20 C. Jos huoneistossa muodostuu huomattava määrä ilmaisenergiaa, on energiatalouden kannalta järkevää sijoittaa ohjaava anturi esimerkiksi poistokanavaan. Anturi TE3 mittaa poistoilman lämpötilaa. Tuloilmakanavaan kannattaa asentaa rajoitustermostaatti, joka estää liian kylmän ilman tulon huoneeseen. Säätökeskuksessa on säätönupit termostaatteja TE1 ja TE3 varten. 2 EI J E = 4 = A K I + 6 K E = 6-2. A L = E A E 6-6 ) ) J= JA A JJ ). 8 ) 7 E =. 8 Tuloilman lämpötilan ohjausesimerkki TE 1 = kanavatermostaatti TC 1 = säätökeskus TV 1 = kolmitieventtiili P 1 = kiertopumppu Säätöpiirin toimivuus todetaan kääntämällä lämpötilan säätönuppia normaalista lämpötilasta korkeampaan lämpötilaan. Nyt voidaan todeta säätöventtiilin toimimoottorin toiminta, patteriputkien lämpeneminen ja viimekädessä ilman lämpötilan nousu. On muistettava kääntää säätönuppi takaisin normaaliin asentoon JA E = Alla vasemmalla on lämmityspatteri ja suoraan alla on patterin putkia, pumppu ja säätöä. 58

13 Talotekniikan IV-lämmönsäätö 61 " 1 = I K D JA A E A I JA K I 1 = I K D JA A E A I JA K I N E = L A I EI EI J 1 = I K D JA A E A I JA K I 1 = I K D JA A E A I JA K I " C L A JJ C K EL = = E = = 1 = I K D JA A E A I JA K I K EL = E = F JE= + * +, E= C H= E F A EI JA JJO F A JK I O JJ L = HJA 1 = I K D JA A E A I JA K I ) Ilman lämmitys Kaaviossa esitetään leutona talvipäivänä IV-koneelle tulevan ulkoilman esilämmitys. (A) ilman lämpötila on -5 C ja sen suhteellinen kosteus on 40 %. Ilma lämmitetään arvoon (B) 13 C, jolloin sen suhteellinen kosteus on 10 %. Ylimmältä vaakariviltä näkyy ilman sisältämä vesimäärä kg vettä/kg ilmaa. 1 kilogrammassa ilmaa on nyt 1g vettä. Ilman vesimäärä ei muutu lämmityksen aikana. Miltä tapahtuma näyttää, jos lämmitetään ilmaa, 0 C, 70 %, lämpötilaan 20 C? Mikä on ilman suhteellinen kosteus ja sen sisältämä vesimäärä? Ilman jäähdytys Myös jäähdytyksessä liikutaan pystysuoralla akselilla. Ilma jäähdytetään pisteestä C pisteeseen D. Mitkä ovat jäähdytystapahtumassa ilman alkuja loppuarvot? 61

14 Talotekniikan IV-lämmönsäätö 6.8. Nestekiertoinen LTO Seuraavassa kaaviossa poistoilman lämpö otetaan talteen jäätymättömään vesi-glykoliseokseen. Poistoilma kulkee lämmöntalteenottopatterin läpi luovuttaen lämpöä. Lämmennyt vesi-glykoliseos kiertää säätöventtiilin TV50 kautta LTO-lämmityspatteriin lämmittäen tuloilmaa. Kiertopiiri on suljettu ja ajoittain on seurattava mahdollisia vuotoja sekä seoksen lisäystarvetta. 67 Jos puhallin ei käy, LTO:n säätöventtiili TV50 ja ulkopellit ovat kiinni. Lämmityspatterin LP01 paluuveden lämpötila pidetään 25 C:ssa. Näin varmistetaan puhaltimien käynnistyshetkellä riittävä lämmön saanti, eikä säätö rupea huojumaan. Kun puhallin käy, pellit FZ021 ja FZ30 ovat auki. Tuloilman lämpötilaa säädetään kanava-anturin TE02 mukaan. Jos se ilmoittaa kanavassa virtaavan ilman lämpötilan laskeneen säädetyn asetusarvon alapuolelle, lämpöä tarvitaan lisää. Ensin lämmöntalteenoton säätöventtiili TV50 avataan auki. Jos se ei vielä riitä, lämmityspatterin säätöventtiili TV45 alkaa avautua. Nyt käyttöön saadaan lämmitysenergiaa lämpökeskuksesta ja kun laitoksen mitoitus on oikein tehty, lämpöenergia on riittävästi Pyörivä LTO Pyörivän lämmöntalteenoton toiminta perustuu suureen pyörivään reiälliseen kiekkoon, jonka läpi molemmat ilmat virtaavat. Viereisessä kuvassa poistoilma virtaa kiekon yläosan läpi ja tuloilma virtaa alaosan läpi. Kiekon yläpuoli on poistokanavassa, alapuoli tulokanavassa. Poistoilman lämpöä varastoituu kiekon massaan, kiekko lämpenee ja poistoilma jäähtyy. Kiekon pyöriessä lämmennyt kohta tulee tuloilmakanavan kohdalle ja kiekon läpi virtaava kylmempi tuloilma lämpenee. Menetelmän haittana on, se että poistoilmasta siirtyy jonkin verran epäpuhtauksia sekä kosteutta tuloilman joukkoon. Lämmönsiirron tehon säätö hoituu kiekon pyörimisnopeuden muutoksilla nollasta johonkin kiekolle ominaiseen maksimiarvoon. Paikallaan oleva, pyörimätön kiekko ei siirrä lämpöä lainkaan. Lämmön siirtyminen paranee pyörimisnopeutta lisäämällä. Jollakin pyörimisnopeudella saavutetaan raja, jonka jälkeen lämmönsiirtyminen ei lisäänny. Käynnistyksessä puhaltimet ovat puoliteholla ja kiekon lämpötila tasataan pyörittämällä sitä joitakin minuutteja maksimikierrosluvulla. Tämän jälkeen palataan normaaliin säätöön. Laitteiston toimiessa puhaltimet käyvät, ulkopellit ovat auki ja tuloilman lämpötila säätyy kanava-anturin TE02 mukaan. Lämpötilan laskiessa säätimen asetusarvon alapuolelle lämpöä otetaan ensin lisää lämmöntalteenoton avulla, LTO-kiekon pyörimisnopeuden lisäyksellä. Jos lämpöä tarvitaan edelleen lisää, sitä saadaan lämmityspatterista LP01. Jos LTO-kiekko huurtuu, paine-erohälytin PDI50 hälyttää, pyörimisnopeutta vähennetään ja huurre sulaa. Paine-eron normalisoiduttua säätö palaa normaaliin tilaansa. Pyörivä LTO-kiekko 67

15 + F K JA? O 0 Talotekniikan IV-lämmönsäätö LON-huonesäädinpaketti IRCom-10 on LONWORKS -tekniikalla toteutettu huoneolosuhteiden säädin, jolla ohjataan lämmitystä, jäähdytystä ja valaistusta. Huonepäätteellä mitataan huonelämpötilaa, muutetaan asetusarvoa ja lähetetään lisäaikapyyntö. Huonesäätimessä on kaksi PI-säädintä, toinen lämmitykselle ja toinen jäähdytykselle. Tarvittaessa kumpaakin säädintä voidaan ohjata myös erikseen. Huonesäätimellä voidaan ohjata kahta valaisinryhmää valokytkimellä, läsnäoloanturilla tai Lon-väylältä tulevalla ohjauksella. Huonepääte sisältää lämpötila-anturin, asetusarvopotentiometrin ja lisäaikapainikkeen. Lisäaikapainikkeen käyttö ilmaistaan merkkivalolla ) ) 2 ) ) ) ) ; ? K EI A JEEJ J 16 ; 5 0, ; 6 ; 5 Computec Oy IMS, ilmamääräsäätö Allaolevassa kuvassa huoneen peruslämmitys on toteutettu lämpöpattereilla. Lämpötilasäätö ja ilmanvaihto toteutetaan ilmanvaihtokanaviin liitetyillä IMS-kojeilla. Järjestelmään kuuluu sähkötoiminen patteriventtiilin ohjaus, ikkunakytkin, CO 2 -lähetin, läsnäoloilmaisin, huoneanturi ja huonepääte. Huoneeseen puhallettava ilmamäärä vaihtelee ohjelmasovelluksen mukaan. Pienennetyn ilmamäärän nopeus laskee ja heittopituus lyhenee. Muutos saattaa aiheuttaa vedon tunnetta. Ongelma eliminoidaan kojeen säätyvillä erikoissuuttimilla, jotka lisäävät ilman virtausnopeutta. Näin viileä tuloilmasuihku tavoittaa lämpöpatterista nousevan lämpimän ilman. Jos ikkunakytkin tunnistaa avatun ikkunan, tulo- ja poistoilman määrät vähennetään minimiin. 1 K = O J E 8 = = EI E A J I E = EI E 1 5 A A J 5 J F A EJ 6 K E = 2 EI J E = Nemus -huonepääte toimii järjestelmän lämpötila-anturina ja käyttöliittymänä. Huonepäätteen toiminnot: huonelämpötilan mittaus, huonelämpötilan asetusarvon käsiasettelu, ilmavirran tehostus aseteltavaksi ajaksi ja tehostustoiminnan ilmaisu merkkivalolla (LED). + D A JE 8 = D = E 5 J A I K I F F = JJA HE 0 K A = JK HE 0 K A F JA 2 = E E A EI J 5 D J E E A L A JJEEE D = K I 6 E EI J O J L Säätöpelti 73

16 Talotekniikan automaatioverkot 7.4. Hajautettu valvonta- ja säätöjärjestelmä Hajautettu automaatiojärjestelmä, LonWorks Niissä sovelletaan LonWorks-tekniikkaa. Tekniikan patentit omistaa Echelon Corporation ja lyhenne LON = Local Operating Network, talotekniikan hajautettu tietojärjestelmä. Kyseessä on avoin teknologia, joka on kaikkien osapuolien hyödynnettävissä samoilla ehdoilla. Tässä järjestelmässä ei tarvita lainkaan alakeskuksia, sillä järjestelmän älykkyys on kenttälaitteissa, joita sanotaan solmuiksi (node). Solmut ovat yksinkertaisia laitteita, jotka osaavat hoitaa hyvin yhtä tai kahta tehtävää. Solmussa on oma käyttöjärjestelmä, kolme mikroprosessoria ja RAM-, ROM- ja EEPROM muistit.yhteen LON-järjestelmään voidaan liittää satoja tai tuhansia laitteita. Laitteet pystyvät täysin itsenäisesti vaihtamaan tietoja toisten samaan tietoverkkoon liitettyjen laitteiden kanssa. 85 Suomessa on yleisesti käytössä LONjärjestelmä. Järjestelmän älykkyys on solmun Neuron-mikropiirissä. LonWorks -järjestelmiä käytetään muuallakin kuin talotekniikan automaatiojärjestelmissä D K A E F = E E A EJ= 2 E JHA EJEJE 2 H J = K K E 2 H J = K K E : & & = = A I K I Talon kaikki automaatiolaitteet voidaan kytkeä yhteen yhteiseen LON-verkkoon. Saavutettavia hyötyjä ovat vähäisempi kaapelointi, asennuksen ja huollon yksinkertaisuus, yhteen sopivuus ja tiedon jakaminen. 2 = K K HE - JD A H A J7, JA H A J 4 A EJEJE O J A E 2 K D A E L A H 6 K I JE A J + F K JA? O Kiinteistön LON-verkko Sen avulla automatisoidaan kiinteistön energiantuotto, -käyttö ja -mittaukset, hissit, valaistus, kulunvalvonta- ja rikosilmoitustoimintoja. Palohälytyksiin käytetään erillistä palohälytinjärjestelmää. Tietokone, PC Jos LON-verkossa tarvitaan valvontaa, se voidaan liittää keskitettyyn valvontajärjestelmään tai erilliseen PC-valvomoon. Tietokonetta tarvitaan LON-verkon laitteiden alkuohjelmoinnissa ja toimintamuutosten tekemisessä. Solmut Solmuja LON-kenttäväylässä ovat anturit, lähettimet, toimiyksiköt, säätimet, kytkimet ja muut Neuron-mikropiirillä varustetut älykkäät laitteet. Reititin LON-verkko voidaan jakaa reitittimillä eri kanaviin. Reititin välittää halutut sanomat kanavasta toiseen estäen tarpeettoman tietoliikenteen. Tiedonsiirto LonWorks-tiedonsiirtotapoja on esimerkiksi parikaapeli, tiedonsiirto radiotaajuudella ja sähköverkko. Parikaapeli on siirtotavoista yleisin, ja sitä on mahdollista käyttää myös kenttälaitteiden syöttövirran siirtotienä. Radiotaajuutta voidaan käyttää LON-verkkoon, jonka osat ovat kaukana toisistaan. Sähköverkon avulla välitetään tietoa talon sisällä tai talosta toiseen sähkölaitoksen jakeluverkon kautta. Lisäksi voidaan käyttää valokuitua, infrapunaa ja koaksiaalikaapelia, mutta niille on olemassa oma sovitin. LonWorks-tiedonsiirtotapoja ovat parikaapeli, radioverkossa, puhelinverkossa modemilla, valokuituoptiikalla ja sähköverkossa. Yläkuvassa on viemäriveden pumppaamo ja sen tiedonsiirto. 85

17 90 Talotekniikan valvontaa 8. Kaikenlaista talotekniikan valvontaa 8.1. Valvonta ja hälytykset Edellä on käsitelty erilaisia valvonnassa tarvittavia tiedonsiirtoverkkoja ja niiden kautta lähetettävää informaatiota. Nyt tarkastelemme paloilmoitusja rikosilmoitinjärjestelmien toimintaa sekä kulunvalvontaa. Valvonnan ja hälytysten takia valvottava kohde on liitettävä hälytys- tai ilmoitusjärjestelmään. Näin valvonnasta vastaava henkilö tai kiinteistönhoitaja saa tietoja mahdollisista vaaratilanteista, rikoksista, ihmisten liikkeistä kiinteistössä sekä laitteiden toiminnasta. Hälytykset voidaan jakaa allaolevalla tavalla kahteen erilaiseen kiireellisyysryhmään. Kiireellinen hälytys Kiireellisiä hälytyksiä ovat erilaiset vaaratilanteiden aiheuttamat hälytykset. Ensisijalla ovat ihmisten terveyteen ja turvallisuuteen liittyvät hälytykset. Seuraavina ovat kiinteistön palo-, murto-, ja hissihälytykset. Myös jäätymisvaarasta johtuviin hälytyksiin reagoidaan välittömästi. Ei kiireellinen hälytys Vähemmän kiireellinen hälytys kuitataan ja ongelma korjataan esimerkiksi seuraavana työpäivänä. Tällainen hälytys voi olla esimerkiksi suodatinvahdin hälytys tukkeutuvasta suodattimesta. Hälytyssilmukka Hälytys saadaan aikaan hälytyssilmukan avulla. Viereisessä kuvassa on yksinkertaisin hälytyssilmukka, sulkuvirtapiiri. Siinä hälytysanturina toimii sulkeutuva kosketin. Laitteessa on merkkivalo ja summeri. Kuvan laite ei hälytä. Öljypolttimen mennessä häiriöön, poltinrele sulkee hälytyskoskettimensa, merkkilamppu syttyy ja kiinteistönhoitajan työpisteessä saattaa soida summeri. Hyvä valvontahenkilökunnan työtä helpottava hälytyskokonaisuus yksilöi käyttäjilleen, mikä laite hälyttää, miksi se hälyttää ja missä päin kiinteistöä se sijaitsee. Sulkuvirtapiiri " 8 Hälytyskeskus Alakuvan erillinen hälytyskeskus on tarkoitettu esimerkiksi kerrostalojen LVI-laitteiden valvontaan ja hälytyksiin. Suuremmissa kiinteistöissä keskus sisältyy keskitettyyn valvontajärjestelmään. Etulevyssä olevat merkkilamput ilmaisevat hälytystilaa. Hälytyksen tullessa anturilta sitä vastaava merkkilamppu palaa kuittauspainikkeen painamiseen asti. Jos vika on poistunut, lamppu sammuu. Lampun jäädessä palamaan vika on edelleen olemassa. Merkkilamput testataan ajoittain painamalla ensikoestuspainiketta. Nyt kaikki lamput palavat. Ne saadaan sammumaan kuittauspainikkeesta. - I E A H E I EHEL EJ= D O JO I A I K I K EJJ= K I A I JK I 2 K F F K JO EI L 2 K F F K JO EI L 2 K D = E 2 K F F K O F JE 0 O JO I A Hälytykset ohjataan kiireellisyysluokan mukaan kiinteistönhoitajalle tai robottipuhelimen kautta keskusvalvomoon ja sitä kautta henkilöhakulaitteeseen. Robottipuhelimessa on modeemi, joka saadaan soittamaan ennalta valittuihin numeroihin. 5 K K L EHJ= = JK HEJ 4 > JJEF K D A E " $ % & ' 90

18 Talotekniikan mittareita Lasersäteeseen perustuva pintalämpömittari Mittari lähettää liipasimen painalluksella mitattavaan kohteeseen lasersäteen. Viereisessä kuvassa on ST60PRO-infrapunalämpömittari. Siinä on rinnakkaisliitetty pinta-anturi tarkkaa emissiokertoimen määritystä varten. Kun emissiokerroin on määritetty, mittarilla voidaan mitata pintalämpötiloja erittäin tarkasti koskematta fyysisesti mitattavaan pintaan. Mittarin mittausalueet voivat olla esimerkiksi seuraavanlaisia. Lämpötila C. Tarkkuus C, ilman emissiokorjausta ±0.8 % lukemasta +1 lukema ja emissiokorjauksella ±0.05 % lukemasta +0.2 C. Reaktioaika 1,5 sekuntia. Virtalähde NiCd ladattava paristo 4AA. Käyttöaika väh. 30 tuntia. Sädettä ei saa kohdistaa ihmisten tai eläinten silmiin 105 Lämpökamera Laitteella voidaan selvittää esimerkiksi kiinteistön huonosta eristyksestä johtuvat lämpövuodot. Kuvausmenetelmä on erittäin tarkka, sillä lämpökuvasta voidaan harmaasävyjen perusteella erottaa jo pa 0,5 C:n lämpötilaerot. Lämpökamera toimii infrapuna-alueella ja eri lämpötilat näkyvät erilaisina harmaasävyinä tai väreinä. Allaolevan kameran mittausalue on -20 C C. Lämpökuvat voidaan tallentaa kameran muistiin jpg-muodossa. Kamera painaa käyttökunnossa vain 0,7 kg. Koska markkinoilla on useita erilaisia mittareita, on mittareiden käyttö paras opiskella aina tapauskohtaisesti mittarin mukana tulevasta ohjekirjasta. Ultraäänimittarit Ultraäänianturi on doppler-ilmiöön perustuva mittaus. Muutaman MHz taajuisen äänen vaihesiirtymän mittauksella saadaan hyvinkin tarkka ilman nopeus. Kolmella anturilla saadaan lisäksi nopeusvektorin kaikki kolme komponenttia. Ultraäänianemometri Airflow UA6:n-anturilla on erittäin pieni suuntariippuvuus ja se on lähes kalibrointi- ja huoltovapaa, sillä se ei ole herkkä likaantumiselle. Mittari mittaa samanaikaisesti ilman nopeutta, turbulenssia ja lämpötilaa sekä laskee ilmamäärän. Arvoja voidaan selata näytöllä tai ne voidaan siirtää pc:lle. Ilman nopeus 0 50 m/s (0.01 m/s), 3600 mittausta/sek. Tarkkuus on parempi kuin ±1% lukemasta ±1 lukema. Ilmamäärä m 3 /s. Lämpötila 0 70 C, erottelukyky 0.1 C. Tarkkuus ±1 C. Laitteen kuva on vieressä, Airflow UA6, Teknocalor Oy. Hehkuvan kappaleen väri Hehkuvat kappaleet säteilevät valoa, jonka intensiteetti tai väri on niiden lämpötilan mitta. Tätä säteilevää valoa mitataan säteilypyrometrillä. Tekniikan alueilla käytetään korkeiden lämpötilojen mittaukseen myös tiettyjen aineiden sulamispistettä tai värin muutoksia. Mittauksessa voidaan käyttää väriliitua, jonka sulamispiste tunnetaan. 105

19 Talotekniikan mittareita Vesimäärien mittaus Käyttövesimittarina käytetään esimerkiksi vesivirrassa pyörivää siipipyörämittaria. Siipipyörän tekemät kierrokset välittyvät hammasrattaiston välityksellä mittarin laskurille ja osoittimille. Vesimittari voidaan varustaa sähköistä määrälaskentaa varten impulssilaitteella. Impulssit kehitetään mittarin pyörivän mekanismin ja magneettisen anturin avulla. Pulssi taajuus on suoraan verrannollinen mittarin läpi kulkevaan virtausnopeuteen. Pulssiviestiä tarvitaan esimerkiksi lämmityslaitoksissa virtaustietona energiamittarille. Käyttöveden huoneistokohtaisella mittauksella on saavutettu huomattavia sääs töjä. Myös huoneistokohtainen, kulutukseen perustuva patteriverkoston lämpömäärän mittaus voidaan toteuttaa. Jos kuluttaja haluaa jostakin syystä ylläpitää hieman korkeampaa huoneiston lämpötilaa, hän maksaa siitä muita käyttäjiä enemmän. Patteriveden likaisuus voi aiheuttaa ongelmia mittareille ja mittaukseen. 113 Rotametrillä voidaan mitata esimerkiksi tutkimus- ja laboratorio-oloissa verkostossa kiertävää vesimäärää. F H = I E A I E 8 A I EL A HJ 8, = J= EEJ J EJJ= = JK HE = A H JE F JE= = JK HE EJJ= = JK HE = A H JE F JE= = JK HE Pyörrevanamittari (Wortex-mittari) perustuu lieriömäisen esteen aiheuttamaan pyörretaajuuteen, joka on verrannollinen virtausnopeuteen. Ultraääniperiaatteessa lähetetään virtaavaan aineeseen myötä- ja vastavirtaan ultraäänipulsseja. Anturin elektroniikka laskee virtausnopeuden ultraäänen etenemisnopeuksien erosta. Ultraäänimittauksissa voidaan käyttää myös ns. Doppler-periaatetta. Induktiivinen virtausmittaus perustuu magneettikentässä liikkuvaan nesteeseen indusoituneen jännitteen mittaukseen. 2 O HHA L = = 8 EHJ= K I - I JA 2 K I I E= JK HE 2 O HHA L = = F A HE= = JA A *, L A L EHJ= K I F A K I K JEEL E A L EHJ= K I EJJ= K I *, 8 A EJJ= K I A HK K O I E D L A H K A EI J D J= E A D K A EI J O I E = HO D D J ) 0 K A EI J D J= E A HO D A I K I 113

20 10. Ilmastoinnin säätö Talotekniikan IV-mittauksia ja säätöjä Laitteiston toimintaa ja kanavisto Ilmanvaihdon automaatio huolehtii ilmamäärien säädöstä, lämmityksestä, jäähdytyksestä, kostutuksesta, suodatuksesta, lämmöntalteenotosta ja jäätymissuojauksesta. TF on tuloilmapuhallin ja PF poistoilmapuhallin. Kirjainlyhenteet ovat suomea ja englantia. T = Tulo, P = Poisto, F = Fan, puhallin EI J E = EI J E = 6 K E = 6 2 EI J E = 2 EI J E = K E = EA I EJK K A JJE EJ= A J= = = A HEE A F = A HEI JA JJO F EI J = J A 7 E = JA J= = EL A A A H= A K I A F K D J= = J= F D EI I EL K J= 6 E= O JJ J= H EJK I 7 E = 7 E = L EHJ= L I I ) I K E JE= J$ ) I K E D K A A J A EJJE 5 O JJ = = JA D I JK I 5 8 = = JA D K A L = H= I J O F O D K A O JJ = = JA D I JK I 9 + O JJ = = JA D I JK E D EJ D K A O JJ = = JA D I JK I 0 K A EI J I = K = EI J E = L I & ) * % * & + EJ= I ) A G 6 ) = * & & & & & " & " & & & & & 1 = F A K I J= L E I 0 K + H O I + H O I Viereisessä taulukossa on osa D2:n määrittämistä poisto- ja ulkoilmavirroista. Kyseessä on vähimmäisilmamäärät. A Ohjearvo, kun liesikuvun ilmavirran tehostusta voidaan ohjata tila- tai asuntokohtaisesti, muussa tapauksessa on liesikuvun ohjearvo 20 dm 3 /s. B Ohjearvo, kun ilmavirran tehostusta voidaan ohjata tila- tai asuntokohtaisesti, muussa tapauksessa ilmavirran ohjearvo on käyttöajan tehostuksen mukainen. C Kuitenkin vähintään 6 dm 3 /s. Saunan ilmavirtaa ei oteta huomioon laskettaessa asunnon ilmanvaihtokerrointa, jos saunan ulkoilmavirta on yhtä suuri kuin poistoilmavirta. D Voidaan mitoittaa pienemmäksi kun käytetään ilmankuivainta. E Edellyttää tuuletusmahdollisuutta; muuten 1,5 (dm 3 /s)/m 2. S Ulkoilmavirta korvataan yleensä asuinhuoneista johdettavalla siirtoilmavirralla. " $ % & ' IV-kojeen osat vasemmalta oikealle: 1. ulkosäleikkö 2. sulkupelti 3. suodatin 4. esilämmityspatteri 5. kostutus 6. jälkilämmityspatteri 7. jäähdytyspatteri 8. puhallin 9. äänenvaimennin 119

Talotekniikan tarkoitus, helppous ja säästö

Talotekniikan tarkoitus, helppous ja säästö Talotekniikan tarkoitus, helppous ja säästö Kaaviosta näkee, että rivitaloa (150 kwh/ m2), jonka lämmitetty nettoala on 250 m2 saa lämmittää esim. öljylämmityksenä (matalaenergia). Entä kaukolämmöllä?

Lisätiedot

Pentti Harju. Talotekniikan mittauksia, säätöjä ja automatiikkaa

Pentti Harju. Talotekniikan mittauksia, säätöjä ja automatiikkaa Pentti Harju Talotekniikan mittauksia, säätöjä ja automatiikkaa 2 Talotekniikan tarkoitus, helppous ja säästö Rakennusluvan saannin edellytyksenä ovat vuotuiset E-luvut, joita ei saa ylittää. Pientalon

Lisätiedot

ENERGIAN- SÄÄSTÖVINKKEJÄ LOGISTIIKKA- JA TUOTANTOTILOILLE

ENERGIAN- SÄÄSTÖVINKKEJÄ LOGISTIIKKA- JA TUOTANTOTILOILLE ENERGIAN- SÄÄSTÖVINKKEJÄ LOGISTIIKKA- JA TUOTANTOTILOILLE KIINTEISTÖN ENERGIA- TEHOKKUUTTA LUODAAN JOKA PÄIVÄ Kiinteistöjen tehokas energiankäyttö on fiksua paitsi ympäristön kannalta, myös taloudellisesta

Lisätiedot

VALLOX TSK. VALLOX TSK mallit R ja L

VALLOX TSK. VALLOX TSK mallit R ja L VALLOX TSK mallit R ja L 2 m 3 /h Puhallinkäyrät P = Poistoilmapuhallin T = Tuloilmapuhallin PUHALTIMET 180 W Suositeltava toiminta-alue PK ja TK ovat esimerkkejä tulo- ja poistokanaviston painehäviöistä

Lisätiedot

ENERGIANSÄÄSTÖTOIMIEN VAIKUTUS SISÄILMAAN

ENERGIANSÄÄSTÖTOIMIEN VAIKUTUS SISÄILMAAN ENERGIANSÄÄSTÖTOIMIEN VAIKUTUS SISÄILMAAN Artti Elonen, insinööri Tampereen Tilakeskus, huoltopäällikkö LAIT, ASETUKSET Rakennus on suunniteltava ja rakennettava siten, etteivät ilman liike, lämpösäteily

Lisätiedot

JOHNSON CONTROLS. Maalämpösäädin KÄYTTÖOHJE

JOHNSON CONTROLS. Maalämpösäädin KÄYTTÖOHJE JOHNSON CONTROLS Maalämpösäädin KÄYTTÖOHJE Ohjekirjassa perehdytään tarkemmin maalämpökoneen toimintaan ja asetuksiin. Noudattamalla ohjekirjan ohjeita saatte parhaimman hyödyn laitteestanne, sekä varmistatte

Lisätiedot

Tuloilmalämmitin. Tuloilmalämmitin 1000. Vallox. Vallox. Ohje. Tuloilmalämmitin. Tuloilmalämmitin 1000. Malli. Ohje. Voimassa alkaen.

Tuloilmalämmitin. Tuloilmalämmitin 1000. Vallox. Vallox. Ohje. Tuloilmalämmitin. Tuloilmalämmitin 1000. Malli. Ohje. Voimassa alkaen. Ohje Malli Tyyppi : 2352 : 2353 Ohje 1.09.629 FIN Voimassa alkaen 1.7.2015 Päivitetty 1.7.2015... 2... 5 TUOIMAÄMMITIN VAOX TUOIMAÄMMITIN Poistoilmajärjestelmän aiheuttaman alipaineen vaikutuksesta ulkoa

Lisätiedot

Versio Fidelix Oy

Versio Fidelix Oy Versio 1.96 2014 Fidelix Oy Sisällysluettelo 1 Yleistä... 4 1.1 Esittely... 4 1.1 Toimintaperiaate... 5 1.2 Käyttöönotto... 6 2 Käyttöliittymä... 7 2.1 Päävalikko ja käyttö yleisesti... 7 2.2 Säätimen

Lisätiedot

CCO kit. Compact Change Over - 6-tievaihtoventtiili toimilaitteineen LYHYESTI

CCO kit. Compact Change Over - 6-tievaihtoventtiili toimilaitteineen LYHYESTI kit Compact Change Over - 6-tievaihtoventtiili toimilaitteineen LYHYESTI Mahdollistaa lämmityksen ja jäähdytyksen tuotteille, joissa on vain yksi patteripiiri Tarkka virtaussäätö Jäähdytys/lämmitys 4-putkijärjestelmiin

Lisätiedot

S-108.3020 Elektroniikan häiriökysymykset. Laboratoriotyö, kevät 2010

S-108.3020 Elektroniikan häiriökysymykset. Laboratoriotyö, kevät 2010 1/7 S-108.3020 Elektroniikan häiriökysymykset Laboratoriotyö, kevät 2010 Häiriöiden kytkeytyminen yhteisen impedanssin kautta lämpötilasäätimessä Viimeksi päivitetty 25.2.2010 / MO 2/7 Johdanto Sähköisiä

Lisätiedot

TAC Xenta 4292. Xenta 4292 LÄMMITYSTOIMINNAT. Käyttöohje 0FL-4075-002 07.09.2007

TAC Xenta 4292. Xenta 4292 LÄMMITYSTOIMINNAT. Käyttöohje 0FL-4075-002 07.09.2007 TAC Xenta 4292 Käyttöohje 0FL-4075-002 07.09.2007 TAC Xenta on pieniin ja keskisuuriin järjestelmiin tarkoitettu säädinsarja. TAC Xenta 4000 on sarja esiohjelmoituja säätimiä, joissa on kaukoliityntämahdollisuus

Lisätiedot

TAC Xenta 4262 LÄMMITYSTOIMINNAT. Käyttöohje 0FL-4072-002 07.09.2007. TAC Xenta on pieniin ja keskisuuriin järjestelmiin tarkoitettu säädinsarja.

TAC Xenta 4262 LÄMMITYSTOIMINNAT. Käyttöohje 0FL-4072-002 07.09.2007. TAC Xenta on pieniin ja keskisuuriin järjestelmiin tarkoitettu säädinsarja. TAC Xenta 4262 Käyttöohje 0FL-4072-002 07.09.2007 TAC Xenta on pieniin ja keskisuuriin järjestelmiin tarkoitettu säädinsarja. TAC Xenta 4000 on sarja esiohjelmoituja säätimiä, joissa on kaukoliityntämahdollisuus

Lisätiedot

MITTAUS- JA SÄÄTÖLAITTEET, RAPORTOINTIMALLI

MITTAUS- JA SÄÄTÖLAITTEET, RAPORTOINTIMALLI IVKT 2016 / SuLVI 1(5) Ohje 7.1 IV-kuntotutkimus MITTAUS- JA SÄÄTÖLAITTEET, RAPORTOINTIMALLI 1 Arviointi Tämä arviointi on rajattu koskemaan automaatiotekniikan osuutta IV-kuntotutkimuksessa. Tässä käytetyt

Lisätiedot

ENERGIANSÄÄSTÖ TYÖPAIKALLA

ENERGIANSÄÄSTÖ TYÖPAIKALLA ENERGIANSÄÄSTÖ TYÖPAIKALLA Energiansäästö työpaikalla Miksi energiaa kannattaa säästää? Mistä työpaikan energiankulutus muodostuu? Miten töissä voi säästää energiaa? Lämmitys Jäähdytys Sähkö Valaistus

Lisätiedot

Kiinteistön lämpöhäviöt ja eristys

Kiinteistön lämpöhäviöt ja eristys 1 Kiinteistön lämpöhäviöt ja eristys Erilaisa eristysratkaisuja 1 3 3 Energialähteet ja energian tuottoa 4 Lämmityskattiloita Kuvassa oleva kattila on: -teräslevykattila -kiinteän polttoaineen kattila

Lisätiedot

Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy

Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy Kiinteistöjen energiatehokkuus ja hyvät sisäolosuhteet Ajankohtaista tietoa patteriverkoston perussäädöstä sekä ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmien energiatehokkuudesta Kirsi-Maaria Forssell, Motiva

Lisätiedot

valmistaa ilmanvaihtokoneita Parmair Iiwari ExSK, ExSOK ja ExSEK

valmistaa ilmanvaihtokoneita Parmair Iiwari ExSK, ExSOK ja ExSEK Parmair Iiwari ExSK Parmair Iiwari ExSK Air Wise Oy valmistaa ilmanvaihtokoneita Parmair Iiwari ExSK, ExSOK ja ExSEK Sertifikaatti Nro C325/05 1 (2) Parmair Iiwari ExSK (ExSOK, ExSEK) on tarkoitettu käytettäväksi

Lisätiedot

SiMAP Kiinteistötekniikkaratkaisut. Kiinteistötekniikka

SiMAP Kiinteistötekniikkaratkaisut. Kiinteistötekniikka SiMAP Kiinteistötekniikkaratkaisut Kiinteistötekniikka Sivu 1 29.10.2013 Rappukäytävään asennettava reititin vahvistaa antureiden signaalia säätimelle. Mikä SiMAP Säätö? SiMAP Säätö on täysin uudenlainen

Lisätiedot

testo 460 Käyttöohje

testo 460 Käyttöohje testo 460 Käyttöohje FIN 2 Pikaohje testo 460 Pikaohje testo 460 1 Suojakansi: käyttöasento 2 Sensori 3 Näyttö 4 Toimintonäppäimet 5 Paristokotelo (laitteen takana) Perusasetukset Laite sammutettuna >

Lisätiedot

Venttiilit, säätimet + järjestelmät. jäähdytysjärjestelmien säätöön Tuotevalikoima

Venttiilit, säätimet + järjestelmät. jäähdytysjärjestelmien säätöön Tuotevalikoima Venttiilit, säätimet + järjestelmät Lämpöä laadukkaasti Cocon QTZ säätöventtiili lämmitys- ja jäähdytysjärjestelmien säätöön Tuotevalikoima Cocon QTZ säätöventtiili Toiminta, rakenne Oventrop Cocon QTZ

Lisätiedot

Nereus lattiaviileä Asuntojen viilennykseen

Nereus lattiaviileä Asuntojen viilennykseen Nereus lattiaviileä Asuntojen viilennykseen Viileäpaketin ominaisuudet: Käyttöjännite 230 V Automatiikalla toimivat sulkuventtiilit Automaattinen pumppujen ohjaus Viilennyksen ohjaus ulko- ja sisälämpötilan

Lisätiedot

Vexve Controls - Vexve AM CTS. vakiolämpötilasäädin käyttö- ja asennusohje

Vexve Controls - Vexve AM CTS. vakiolämpötilasäädin käyttö- ja asennusohje Vexve Controls - Vexve AM CTS vakiolämpötilasäädin käyttö- ja asennusohje VEXVE AM CTS Vexve AM CTS on kompakti elektroninen vakiolämpötilasäätäjä joka säätää sekoitusventtiiliä niin, että menoveden lämpötila

Lisätiedot

ILMANVAIHDON JA LÄMMITYKSEN SÄÄDÖT

ILMANVAIHDON JA LÄMMITYKSEN SÄÄDÖT ILMANVAIHDON JA LÄMMITYKSEN SÄÄDÖT 25.10.2016 Talokeskus Yhtiöt Oy Timo Haapea Linjasaneerausyksikön päällikkö LÄMPÖJOHTOVERKOSTON PERUSSÄÄTÖ, MITÄ SE TARKOITTAA? Kiinteistön erilaisten tilojen lämpötilojen

Lisätiedot

Säätökeskus RVA36.531

Säätökeskus RVA36.531 Säätökeskus Asennusohje 1. Johdanto Tämä ohje koskee säätökeskusta joka on tarkoitettu lämmönsäätöön pientaloissa jossa on vesikiertoinen lämmitysjärjestelmä.ohje tulee säilyttää lähellä säädintä.. Säätökeskus

Lisätiedot

LVIA-KORJAUKSEN HANKESUUNNITELMA

LVIA-KORJAUKSEN HANKESUUNNITELMA LVIA-KORJAUKSEN HANKESUUNNITELMA B63779.AT02 KARTANONKOSKEN KOULU, VANTAA 5.1.2015 VTK SISÄLLYSLUETTELO 1 AUTOMAATIOJÄRJESTELMÄN YLEISET VAATIMUKSET... 3 1.1 MUUTOKSIIN LIITTUVÄT YLEISET VAATIMUKSET...

Lisätiedot

KAUKOVALVONTAOHJELMA CARELAY CONTROL WPREMOTE

KAUKOVALVONTAOHJELMA CARELAY CONTROL WPREMOTE KAUKOVALVONTAOHJELMA CARELAY CONTROL WPREMOTE Tämä kuvaus on tarkoitettu Carelay - tuotteen Waterpumps WP:n ja Power Factor::n sovelluskohteisiin. Yleistä Carelay Control Wpremote on kaukovalvontaohjelma,

Lisätiedot

Ilox 199 Optima -ilmanvaihtokone Asennus

Ilox 199 Optima -ilmanvaihtokone Asennus Ilox 199 Optima -ilmanvaihtokone Koneen pohjassa on neljä säädettävää jalkaa, joiden avulla kone säädetään vaakasuoraan. paikka Ilmanvaihtokone asennetaan lämpimään tilaan. Tilan lämpötila pitäisi mielellään

Lisätiedot

Esimerkki poistoilmaja. ilmavesilämpöpumpun D5:n mukaisesta laskennasta

Esimerkki poistoilmaja. ilmavesilämpöpumpun D5:n mukaisesta laskennasta Esimerkki poistoilmaja ilmavesilämpöpumpun D5:n mukaisesta laskennasta 4.11.2016 YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Poistoilma- ja ilmavesilämpöpumpun D5 laskenta... 4 2.1 Yleistä...

Lisätiedot

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot:

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD1059 EVAn EU-asennetutkimus 2001 Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti

Lisätiedot

Versio 1. Hiilidioksidimittari 7787 Käyttöohje. Hiilidioksidimittari 7787 - Käyttöohje

Versio 1. Hiilidioksidimittari 7787 Käyttöohje. Hiilidioksidimittari 7787 - Käyttöohje Versio 1 Hiilidioksidimittari 7787 Käyttöohje Hiilidioksidimittari 7787 - Käyttöohje Sisällys Johdanto... 3 Pakkaussisältö... 3 LCD näyttö... 4 Painikkeet... 4 Toiminnot... 5 Käynnistys ja sammutus...

Lisätiedot

Asennusohje alashunttaukselle NIBE F1145/F1245

Asennusohje alashunttaukselle NIBE F1145/F1245 Asennusohje alashunttaukselle NIBE F1145/F1245 IHB FI 1006-1 ECS 40 IFB FI 1 Asennusohje ECS 40 Yleistä Tätä lisävarustetta käytetään, kun F1145/ F1245 on asennettu rakennukseen, jossa on enintään neljä

Lisätiedot

Sähkönjakelutekniikka osa 1. Pekka Rantala

Sähkönjakelutekniikka osa 1. Pekka Rantala Sähkönjakelutekniikka osa 1 Pekka Rantala 27.8.2015 Opintojakson sisältö 1. Johdanto Suomen sähkönjakelun rakenne Kantaverkko, suurjännite Jakeluverkot, keskijännite Pienjänniteverkot Suurjänniteverkon

Lisätiedot

Käyttölaite tyyppi ABNM-LOG/LIN AB-QM, 0-10 V, ohjausjännitteellä

Käyttölaite tyyppi ABNM-LOG/LIN AB-QM, 0-10 V, ohjausjännitteellä Käyttölaite tyyppi ABNM-LOG/LIN AB-QM, 0-10 V, ohjausjännitteellä Käyttökohteet Huonetermostaatti tai valvontajärjestelmä (DDC) ohjaa toimitaiteitta 0-10 V:n jännitteellä. Toimilaite muuntaa 0-10 V:n signaalin

Lisätiedot

CAW Kattoasenteiset lämminvesikäyttöiset ilmanlämmittimet

CAW Kattoasenteiset lämminvesikäyttöiset ilmanlämmittimet Kattoasenteiset lämminkäyttöiset ilmanlämmittimet Kattoon asennettavat lämminkäyttöiset ilmanlämmittimet Kattoon asennettavia -lämmittimiä käytetään sisääntulotilojen, varastojen, teollisuushallien, verstaiden,

Lisätiedot

Aurinko-C20 asennus ja käyttöohje

Aurinko-C20 asennus ja käyttöohje Aurinko-C20 laitetelineen asennus ja käyttö Laitetelineen osat ja laitteet:. Kääntyvillä pyörillä varustettu laiteteline. Laitteet on kiinnitetty ja johdotettu telineeseen (toimitetaan akut irrallaan).

Lisätiedot

Energiatehokkuuspäivä LapinAMK, Toni Semenoja

Energiatehokkuuspäivä LapinAMK, Toni Semenoja Energiatehokkuuspäivä LapinAMK, 15.02.2016 Toni Semenoja Mitä hyötyä on energiatehokkuudesta? Energian järkevä, tehokas ja taloudellinen käyttö on niin asiakkaan kuin energiayhtiönkin etu. Energia-alan

Lisätiedot

TRV Nordic. Termostaattianturit Joka sisältää tuntoelimen Pohjoismainen muotoilu

TRV Nordic. Termostaattianturit Joka sisältää tuntoelimen Pohjoismainen muotoilu TRV Nordic Termostaattianturit Joka sisältää tuntoelimen Pohjoismainen muotoilu IMI TA / Termostaatit ja patteriventtiilit / TRV Nordic TRV Nordic Nämä omavoimaiset patteriventtiileiden termostaattianturit

Lisätiedot

Albatros2 Käyttöpääte UI400 Pikaohje

Albatros2 Käyttöpääte UI400 Pikaohje Albatros2 Käyttöpääte UI400 Pikaohje CE1C2348fi 2014-04-23 Building Technologies Tervetuloa! Tervetuloa! Valintakiekolla (paina ja pyöritä) voit operoida molempia QAA74 huone yksikköä ja AVS74 käyttöyksikköä.

Lisätiedot

MITTAUS- JA SÄÄTÖLAITTEET, RAPORTOINTIMALLI

MITTAUS- JA SÄÄTÖLAITTEET, RAPORTOINTIMALLI IVKT 2016 / SuLVI 1(6) Ohje 7.1 IV-kuntotutkimus MITTAUS- JA SÄÄTÖLAITTEET, RAPORTOINTIMALLI 1 Arviointi Tämä arviointi on rajattu koskemaan automaatiotekniikan osuutta IV-kuntotutkimuksessa. Tässä käytetyt

Lisätiedot

Huonesäädin STRA-04. Sovellusesimerkki

Huonesäädin STRA-04. Sovellusesimerkki Huonesäädin STRA-04 STRA-04 on valmiiksi ohjelmoitu kommunikoiva huonesäädin lämmityksen ja jäähdytyksen ohjaukseen jälkikäsittelyjärjestelmissä. Se soveltuu toimistoihin, kouluihin, sairaaloihin, hotelleihin,

Lisätiedot

Modulaatio-ohjauksen toimimoottori AME 85QM

Modulaatio-ohjauksen toimimoottori AME 85QM Modulaatio-ohjauksen toimimoottori AME 85QM Kuvaus AME 85QM -toimimoottoria käytetään AB-QM DN 200- ja DN 250 -automaattiisissa virtauksenrajoitin ja säätöventtiileissä. Ominaisuudet: asennon ilmaisu automaattinen

Lisätiedot

Digitaalinen eropainekytkin DPS Käyttöohje

Digitaalinen eropainekytkin DPS Käyttöohje MECAIR Digitaalinen eropainekytkin DPS Käyttöohje HUOMIO: Ennen tuotteen käyttöä sinun on luettava on tämä käyttöopas huolellisesti, jotta saat riittävää tietoa tuotteesta Tekniset tiedot Virransyöttö

Lisätiedot

Energiaremontti-ilta

Energiaremontti-ilta Toteutettavissa olevat energiansäästömahdollisuudet Tampereen asuinrakennuksissa 1 Energiaremontti-ilta 19.4.2011 Valtuustosali Miten päästään 20 % energiansäästöön vuoteen 2020 mennessä Juhani Heljo Jaakko

Lisätiedot

Säädettävä pyörrehajotin korkeisiin tiloihin PDZA

Säädettävä pyörrehajotin korkeisiin tiloihin PDZA Säädettävä pyörrehajotin korkeisiin tiloihin PDZA Pyörrehajotin PDZ takaa tehokasta ilmanvaihtoa isoihin tiloihin, kuten tuotantohallit, supermarketit, varastot yms. Hajottimet sopivat sekä vapaaseen-

Lisätiedot

Lämpöpuhallin Panther Tehokas lämpöpuhallin suurempiin tiloihin

Lämpöpuhallin Panther Tehokas lämpöpuhallin suurempiin tiloihin 3 20 30 Sähkölämmitys 5 mallit Lämpöpuhallin Panther 20-30 Tehokas lämpöpuhallin suurempiin tiloihin Käyttökohteet Panther 20-30 on sarja hiljaisia ja tehokkaita lämpöpuhaltimia kiinteään asennukseen.

Lisätiedot

Asennusohje. Lämmityksen säätöryhmä LSR Si

Asennusohje. Lämmityksen säätöryhmä LSR Si Asennusohje Lämmityksen säätöryhmä LSR Si Sisällysluettelo 1. Yleistä... 3 2. Toimitussisältö... 3 3. Lämpötila-anturi... 3 4. Liitännät / mitat... 4 5. Periaatekaaviot... 5 6. Sähkökaaviot... 6 7. Pumppu-

Lisätiedot

ECL Comfort V a.c. ja 24 V a.c.

ECL Comfort V a.c. ja 24 V a.c. 230 V a.c. ja 24 V a.c. Kuvaus ja sovellus Säätölaite on suunniteltu helposti asennettavaksi: yksi kaapeli, yksi liitin. säätölaitteessa on yksilöllisesti suunniteltu taustavalaistu näyttö. Grafiikkaa

Lisätiedot

OPTIVENT Housing HVSA, HVSL

OPTIVENT Housing HVSA, HVSL OPTIVENT Housing HVSA, HVSL Toiminnot Muuttuva ilmavirta Vakioilmavirta Reaaliaikainen ilmavirrannäyttö FW kompakti säätimellä HVSA ja HVSL ovat OPTIVENT Housing järjestelmään tarkoitettuja asuntokohtaisia

Lisätiedot

Supply jännite: Ei kuormaa Tuuletin Vastus Molemmat DC AC Taajuus/taajuudet

Supply jännite: Ei kuormaa Tuuletin Vastus Molemmat DC AC Taajuus/taajuudet S-108.3020 Elektroniikan häiriökysymykset 1/5 Ryhmän nro: Nimet/op.nro: Tarvittavat mittalaitteet: - Oskilloskooppi - Yleismittari, 2 kpl - Ohjaus- ja etäyksiköt Huom. Arvot mitataan pääasiassa lämmityksen

Lisätiedot

Huonelämpötilan säädin

Huonelämpötilan säädin 336 Synco 100 Huonelämpötilan säädin 2 lähtöä 0 10 VDC ja käyttötavan valintakytkin RLA162.1 Huonelämpötilan säädin yksinkertaisiin ilmanvaihto- ja ilmastointi- sekä lämmityslaitoksiin. Kompakti rakenne.

Lisätiedot

TA-MATIC. Sekoitusventtiilit Omavoimainen termostaattinen lämpimän käyttöveden sekoitusventtiili

TA-MATIC. Sekoitusventtiilit Omavoimainen termostaattinen lämpimän käyttöveden sekoitusventtiili TA-MATIC Sekoitusventtiilit Omavoimainen termostaattinen lämpimän käyttöveden sekoitusventtiili IMI HEIMEIER / Käyttövesiventtiilit / TA-MATIC TA-MATIC Kerrostalojen ja vastaavien käyttövesijärjestelmien

Lisätiedot

ILOX ILMANVAIHTOKONE. Asennuspaikka

ILOX ILMANVAIHTOKONE. Asennuspaikka Asennuspaikka Ilmanvaihtokone asennetaan lämpimään tilaan. Tilan lämpötila pitäisi mielellään olla yli +10 o C. ILOX 397 kone asennetaan joko lattialle tai tukevan hyllyn päälle. Kun kone asennetaan lattialle,

Lisätiedot

Lämpöpuhallin SWT Kattoon asennettu vesilämmitteinen lämpöpuhallin

Lämpöpuhallin SWT Kattoon asennettu vesilämmitteinen lämpöpuhallin Lämpöpuhallin lämmitys 3 mallit Lämpöpuhallin Kattoon asennettu vesilämmitteinen lämpöpuhallin Käyttökohteet -lämpöpuhallinta käytetään sisäänkäyntien, kauppojen, teollisuusrakennusten, korjaamojen, urheiluhallien

Lisätiedot

Omavoimaiset säätimet on suunniteltu integroitaviksi suoraan lämmönsiirtimeen. Niiden avulla lämmönsiirrin säätää käyttöveden lämmitystä.

Omavoimaiset säätimet on suunniteltu integroitaviksi suoraan lämmönsiirtimeen. Niiden avulla lämmönsiirrin säätää käyttöveden lämmitystä. Tekninen esite Lämmönsiirtimen omavoimaiset säätimet (PN16) PM2+P Suhteellinen virtaussäädin, jossa sisäänrakennettu p -säädin (NS) PTC2+P Virtauksen mukaan toimiva lämpötilansäädin, jossa sisäänrakennettu

Lisätiedot

Poistunut tuotannosta

Poistunut tuotannosta Asennuspaikka Ilmanvaihtokone asennetaan lämpimään tilaan. Tilan lämpötila pitäisi mielellään olla yli +10 o C. ILOX 297 kone asennetaan joko lattialle tai tukevan hyllyn päälle. Kun kone asennetaan lattialle,

Lisätiedot

TBV-CM. Maksimirajoitus- ja säätöventtiilit pienille päätelaitteille Moduloivaan säätöön

TBV-CM. Maksimirajoitus- ja säätöventtiilit pienille päätelaitteille Moduloivaan säätöön TBV-CM Maksimirajoitus- ja säätöventtiilit pienille päätelaitteille Moduloivaan säätöön IMI TA / Säätöventtiilit / TBV-CM TBV-CM Lämmitys- ja jäähdytysjärjestelmien päätelaiteventtiiliksi suunniteltu TBV-CM

Lisätiedot

Sääasema Probyte JUNIOR

Sääasema Probyte JUNIOR Sääasema Probyte JUNIOR JUNIOR sääanturi COM1 12VDC RS-232 signaali PC W9x Excel-tiedosto PROBYTE JUNIOR sääanturin toimintaperiaate Yleistä Probyte SÄÄASEMA JUNIOR1 on sään mittaukseen tarkoitettu ulkoanturi,

Lisätiedot

Käyttöohjeet Ilmatäytteinen poreallas

Käyttöohjeet Ilmatäytteinen poreallas Käyttöohjeet Ilmatäytteinen poreallas Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Altaan asennus... 3 3. Altaan puhallus... 3 4. Altaan täyttäminen... 5 5. Pumppuyksikön käyttäminen... 6 6. Altaan käyttäminen ja vinkkejä...

Lisätiedot

Käyttöohje Lämmityksen säädin Landis & Staefa RVL472

Käyttöohje Lämmityksen säädin Landis & Staefa RVL472 Käyttöohje Lämmityksen säädin Landis & Staefa RVL472 Laitteen yleiskatsaus, näyttö, symbolit... 2 Informaatiopainike... 5 Käyttötavat... 6 Lämmityksen päällekytkentä... 7 Käyttöveden valmistus... 8 Huonelämpötila

Lisätiedot

Palopelti ETPS-E. Tuotetiedot. Tuotemerkintäesimerkki:

Palopelti ETPS-E. Tuotetiedot. Tuotemerkintäesimerkki: Palopelti ETPS-E ETPS-E on CE-merkitty perustuen tuotestandardiin EN 650:2010 ja EN 1366-2 mukaisesti testattu, moottorilla varustettu palopelti, joka täyttää paloluokan E 60 / E 120. Pelti asennetaan

Lisätiedot

Tekninen esite ECC 24

Tekninen esite ECC 24 Käyttö ECC on elektroninen säädin lämmitys- ja jäähdytysjärjestelmien sarjasäätöön. Sitä käytetään konvektiojärjestelmissä, esim. jäähdytyspalkeissa, pattereissa ja konvektoreissa. ECC 24 voidaan käyttää

Lisätiedot

Halton Laboratorioiden sisäilmaratkaisut

Halton Laboratorioiden sisäilmaratkaisut Halton Laboratorioiden sisäilmaratkaisut Enabling wellbeing Halton Laboset - ilmavirran säätöjärjestelmä vetokaappeihin AST - ilmannopeusanturi M7 ilmanvirtausnopeuden, ilmavirran ja hälytysten käyttöpaneeli

Lisätiedot

Oviverhopuhaltimet ja -lämmittimet.

Oviverhopuhaltimet ja -lämmittimet. Oviverhopuhaltimet ja -lämmittimet www.flowair.com Ilmaverho + lämmitysw Oviverho kiertoilmalämmityksellä DUO Duo on saatavilla 2 eri versiona: Vesipatterillar Sähköpatterilla Tekniset tiedot DUO Verho

Lisätiedot

TALOMAT Easy. asennus- ja käyttöohje T91

TALOMAT Easy. asennus- ja käyttöohje T91 TALOMAT Easy asennus- ja käyttöohje T91 Talomat Easy -järjestelmä sisältää seuraavat komponentit: ohjausyksikkö 4-os talomat-painike x 2 2-os kytkinten asennuskehys kytkinten yhdyskaapeli kosteusteippianturi

Lisätiedot

Asennusohje. Lämmityksen säätöryhmä LSRSi 1-6

Asennusohje. Lämmityksen säätöryhmä LSRSi 1-6 Asennusohje Lämmityksen säätöryhmä LSRSi 1-6 2 www.gebwell.fi v1.1 Sisällysluettelo 1. Yleistä... 4 2. Toimitussisältö... 4 3. Lämpötila-anturi... 4 4. Liitännät / mitat... 5 5. Periaatekaaviot... 6 6.

Lisätiedot

31.5.2002 1 (47) Konekorttitiedot, putkiurakka 102925 308164 LVI-järjestelmät

31.5.2002 1 (47) Konekorttitiedot, putkiurakka 102925 308164 LVI-järjestelmät 31.5.2002 1 (47) Senaatti-kiinteistöt Konekorttitiedot, putkiurakka 102925 308164 LI-järjestelmät Kohde/attribuutti Yksikkö rvo 102925 308164 G1 045 201 LS 01 Läönsiirrin (alustava) Lämpöteho Levymäärä

Lisätiedot

ei jakoventtiileinä. Laipallista venttiiliä M3P...FY on saatavana kahta eri kokoa: laipallinen venttiili DN100

ei jakoventtiileinä. Laipallista venttiiliä M3P...FY on saatavana kahta eri kokoa: laipallinen venttiili DN100 Magneettitoimimoottorilla varustetut moduloivat säätöventtiilit PN kylmä- ja lämminvesilaitoksia varten; varustettu asennon säädöllä ja asennon takaisinkytkennällä MP80FY MP00FY Magneettisella toimimoottorilla

Lisätiedot

10. Kytkentäohje huonetermostaateille

10. Kytkentäohje huonetermostaateille . Kytkentäohje huonetermostaateille TERMOSTAATTIE JA TOIMILAITTEIDE KYTKETÄ JA KYT KE TÄ KO TE LOI HI 2 1 2 2 1 WehoFloor-termostaatti 3222 soveltuvaa kaapelia 3 1, mm 2. joh timet keskusyk sikköön käsikirjassa

Lisätiedot

CWK Pyöreät kanavajäähdyttimet jäähdytysvedelle

CWK Pyöreät kanavajäähdyttimet jäähdytysvedelle Pyöreät kanavajäähdyttimet jäähdytysvedelle PYÖREÄT KANAVAJÄÄHDYTTIMET JÄÄHDYTYSVEDELLE Pyöreät kanavajäähdyttimet jäähdytysvedelle -sarjan vesijäähdytteisiä pyöreitä kanavalämmittimiä käytetään jäähdyttämään

Lisätiedot

TAC 2112. Asennusohje. 1. Asennus 0FL-3664-002

TAC 2112. Asennusohje. 1. Asennus 0FL-3664-002 TAC 2112 0FL-3664-002 Asennusohje 1. Asennus 1.1 Säädin Sijoita säädin sellaiseen paikkaan, että säätimen arvot on helppo lukea ja asetella ja että sen luukulle jää avautumistilaa. Sallittua ympäristönlämpötilaa

Lisätiedot

TEHOYKSIKKÖ. Innova Ohjauskeskusten Esittely. Onnittelut uudesta Innova-ohjauskeskuksestasi

TEHOYKSIKKÖ. Innova Ohjauskeskusten Esittely. Onnittelut uudesta Innova-ohjauskeskuksestasi TEHOYKSIKKÖ Innova Ohjauskeskusten Esittely Onnittelut uudesta Innova-ohjauskeskuksestasi Innova-ohjauskeskus on kehitetty tekemään saunomisesta mahdollisimman nautinnollista. Voit säätää saunasi lämpötilaa,

Lisätiedot

Vedonrajoitinluukun merkitys savuhormissa

Vedonrajoitinluukun merkitys savuhormissa Vedonrajoitinluukun merkitys savuhormissa Savupiipun tehtävä on saada aikaan vetoa palamista varten ja kuljettaa pois tuotetut savukaasut. Siksi savupiippu ja siihen liittyvät järjestelyt ovat äärimmäisen

Lisätiedot

Laitekohtainen sopivuus varmistettava yhteensopivuustaulukosta

Laitekohtainen sopivuus varmistettava yhteensopivuustaulukosta Poiketen perinteisestä muuntaja/tyristorisäätimestä XH on säädettävä järjestelmä, jossa samaan tuotteeseen on integroitu eri järjestelmät. XH-järjestelmällä (X1,X2,X3,X4) liesikuvulla voidaan ohjata huippuimurilla-

Lisätiedot

KÄYTTÖOHJE ELTRIP-R6. puh. 08-6121 651 fax 08-6130 874 www.trippi.fi seppo.rasanen@trippi.fi. PL 163 87101 Kajaani

KÄYTTÖOHJE ELTRIP-R6. puh. 08-6121 651 fax 08-6130 874 www.trippi.fi seppo.rasanen@trippi.fi. PL 163 87101 Kajaani KÄYTTÖOHJE ELTRIP-R6 PL 163 87101 Kajaani puh. 08-6121 651 fax 08-6130 874 www.trippi.fi seppo.rasanen@trippi.fi SISÄLLYSLUETTELO 1. TEKNISIÄ TIETOJA 2. ELTRIP-R6:n ASENNUS 2.1. Mittarin asennus 2.2. Anturi-

Lisätiedot

THL - Kartiokattohajotin. Halton THL. Kartiokattohajotin

THL - Kartiokattohajotin. Halton THL. Kartiokattohajotin Halton THL Kartiokattohajotin Vaaka- tai pystysuuntainen ilmasuihku, soveltuu sekä jäähdytys- että lämmityslaitteisiin. Säädettävä virtauskuvio ja painehäviö. Voidaan upottaa kattoon tai asentaa vapaasti

Lisätiedot

Kaksi yleismittaria, tehomittari, mittausalusta 5, muistiinpanot ja oppikirjat. P = U x I

Kaksi yleismittaria, tehomittari, mittausalusta 5, muistiinpanot ja oppikirjat. P = U x I Pynnönen 1/3 SÄHKÖTEKNIIKKA Kurssi: Harjoitustyö : Tehon mittaaminen Pvm : Opiskelija: Tark. Arvio: Tavoite: Välineet: Harjoitustyön tehtyäsi osaat mitata ja arvioida vastukseen jäävän tehohäviön sähköisessä

Lisätiedot

3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista. Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala

3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista. Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala 3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala Esityksen sisältö 1. Energiansäästö, energiatehokkuus ja asuminen 2. Vinkkejä

Lisätiedot

KAUKOJÄÄHDYTYKSEN JÄRJESTELMÄOHJE

KAUKOJÄÄHDYTYKSEN JÄRJESTELMÄOHJE KAUKOJÄÄHDYTYKSEN JÄRJESTELMÄOHJE 1. SISÄLLYSLUETTELO 1. SISÄLLYSLUETTELO...2 2. MAAILMAN TEHOKKAIMPANA PALKITTU KAUPUNKIENERGIAJÄRJESTELMÄ...3 3. TILANTARVE...4 4. MITTAUSKESKUS...5 5. PUMPUN SUHTEELLINEN

Lisätiedot

TRV 300. Termostaattianturit Joka sisältää tuntoelimen tai jossa erillinen tuntoelin

TRV 300. Termostaattianturit Joka sisältää tuntoelimen tai jossa erillinen tuntoelin TRV 300 Termostaattianturit Joka sisältää tuntoelimen tai jossa erillinen tuntoelin IMI TA / Termostaatit ja patteriventtiilit / TRV 300 TRV 300 Nämä omavoimaiset patteriventtiileiden termostaattianturit

Lisätiedot

KÄYTTÖ-OHJE EVERLAST

KÄYTTÖ-OHJE EVERLAST KÄYTTÖ-OHJE EVERLAST Power Plasma 50 Power Plasma 60 Power Plasma 80 HUOMIO! TAKUU EI KATA VIKAA JOKA JOHTUU LIAN AIHEUTTAMASTA LÄPILYÖNNISYÄ PIIRIKORTILLA/KOMPONENTEISSA. Jotta koneelle mahdollistetaan

Lisätiedot

Termostaattianturi K pintaan kiinnitettävällä tai upotettavalla tuntoelimellä. Termostaattianturit Väliaineen lämpötilasäätöön

Termostaattianturi K pintaan kiinnitettävällä tai upotettavalla tuntoelimellä. Termostaattianturit Väliaineen lämpötilasäätöön Termostaattianturi K pintaan kiinnitettävällä tai upotettavalla tuntoelimellä Termostaattianturit Väliaineen lämpötilasäätöön IMI HEIMEIER / Termostaatit ja patteriventtiilit / Termostaattianturi K pintaan

Lisätiedot

KÄYTTÖ-OHJE EVERLAST

KÄYTTÖ-OHJE EVERLAST KÄYTTÖ-OHJE EVERLAST SUPER CUT 50 ESITTELY SUPER CUT-50 plasmaleikkureiden valmistuksessa käytetään nykyaikaisinta MOSFET invertteri tekniikka. Verkkojännitteen 50Hz taajuus muunnetaan korkeaksi taajuudeksi

Lisätiedot

Venttiilisarjat VOS. Venttiilisarja koostuu seuraavista: TBVC, säätöventtiili SD230, on/off-toimilaite, 230 V. BPV10, ohitusventtiili

Venttiilisarjat VOS. Venttiilisarja koostuu seuraavista: TBVC, säätöventtiili SD230, on/off-toimilaite, 230 V. BPV10, ohitusventtiili VOS TBVC VOS, venttiilisarja on/off 2-tieohjaus- ja säätöventtiili on/off-toimilaitteella, sulkuja ohitusventtiilillä. DN15/20/25. 230V. Käytetään SIRe Basic ja Competent -ohjausyksiköiden kanssa. TBVC,

Lisätiedot

TERMOMAT 4 - käyttöohje. Elektroninen lämpötilaerosäätäjä aurinkolämmityslaitteiston kiertovesipumpun ohjaukseen

TERMOMAT 4 - käyttöohje. Elektroninen lämpötilaerosäätäjä aurinkolämmityslaitteiston kiertovesipumpun ohjaukseen TRMOMT 4 - käyttöohje lektroninen lämpötilaerosäätäjä aurinkolämmityslaitteiston kiertovesipumpun ohjaukseen TRMOMT 4 lektroninen lämpötilaerosäätäjä aurinkolämmityslaitteiston kiertovesipumpun ohjaukseen

Lisätiedot

Mittaus- ja säätölaite IRIS

Mittaus- ja säätölaite IRIS Mittaus- ja säätölaite IRIS IRIS soveltuu ilmavirtojen tarkkaan ja nopeaan mittaukseen ja säätöön. IRIS muodostuu runko-osasta, säätösäleistä, säätömutterista tai säätökahvasta (koko 80), säätöasteikosta

Lisätiedot

Kohdekiinteistöjen RAU-järjestelmien analyysi verrattuna AU-luokitukseen

Kohdekiinteistöjen RAU-järjestelmien analyysi verrattuna AU-luokitukseen Kohdekiinteistöjen RAU-järjestelmien analyysi verrattuna AU-luokitukseen Tavoitteiden avulla kohti parempaa automaatiota Sakari Uusitalo Sami Mikkola Rakennusautomaation energiatehokkuusluokitus Standardissa

Lisätiedot

Lyhyt käyttöohje SiMAP-mittaus 28.8.2012

Lyhyt käyttöohje SiMAP-mittaus 28.8.2012 1 (7) SiMAP -mittaus Contents 1. SiMAP-MITTAUSJÄRJESTELMÄ...1 2. KÄYTTÖÖNOTTO...2 2.1 Tee tämä ensin!...2 2.2 Sim-kortin asettaminen paikoilleen...2 3. MITTAUS...3 3.1 Salkku mittauskohteessa...3 3.2 Anturit...3

Lisätiedot

1 Tekniset tiedot: 2 Asennus: Asennus. Liitännät

1 Tekniset tiedot: 2 Asennus: Asennus. Liitännät Viitteet 000067 - Fi ASENNUS ohje inteo Soliris Sensor RTS Soliris Sensor RTS on aurinko- & tuulianturi aurinko- & tuuliautomatiikalla varustettuihin Somfy Altus RTS- ja Orea RTS -moottoreihin. Moottorit

Lisätiedot

Keraaminen Lämpöpuhallin VV 21 CA Käyttöohje

Keraaminen Lämpöpuhallin VV 21 CA Käyttöohje Keraaminen Lämpöpuhallin VV 21 CA Käyttöohje Tuotteen ominaisuudet 2 tehotasoa 800W/1200W PTC-lämpöelementti Alhainen melutaso Kaksinkertainen ylikuumenemissuoja Kaatumissuoja Irroitettava ilmansuodatin

Lisätiedot

Suojaus sähköiskulta Pekka Rantala

Suojaus sähköiskulta Pekka Rantala Suojaus sähköiskulta 15.9.2016 Pekka Rantala Lähtökohtana jännitteellinen johto Miten tilanne tehdään turvalliseksi, kun 1. Sähkölaite (asennus) on täysin ehjä tarvitaan perussuojaus 2. Kun sähkölaitteeseen

Lisätiedot

Kanavasäleikkö. Mitat. Tuotekuvaus. Hoito Säleikkö irrotetaan kanavaan pääsyä varten. Tilausesimerkki. Materiaali ja pintakäsittely.

Kanavasäleikkö. Mitat. Tuotekuvaus. Hoito Säleikkö irrotetaan kanavaan pääsyä varten. Tilausesimerkki. Materiaali ja pintakäsittely. Mitat B+0 A+0 A B Tuotekuvaus on suorakaiteen muotoinen, pystysuorilla, säädettävillä säleillä varustettu ilmanvaihtosäleikkö asennettavaksi suoraan pyöreisiin kanaviin. Säleikköä voidaan käyttää sekä

Lisätiedot

100% MAALÄMPÖÄ. Markkinoiden joustavin ja parhaan A +++ energialuokan maalämpöjärjestelmä. Lämpöässä Emi. Emi 22 Emi 28 Emi 43 Emi 22P Emi 28P Emi 43P

100% MAALÄMPÖÄ. Markkinoiden joustavin ja parhaan A +++ energialuokan maalämpöjärjestelmä. Lämpöässä Emi. Emi 22 Emi 28 Emi 43 Emi 22P Emi 28P Emi 43P 100% MAALÄMPÖÄ Markkinoiden joustavin ja parhaan energialuokan maalämpöjärjestelmä Lämpöässä Emi Emi 22 Emi 28 Emi 43 Emi 22P Emi 28P Emi 43P Siirryimme öljylämmityksestä edulliseen maalämpöön. Lämpöässä

Lisätiedot

Palo- ja savunpoistopelti EN-FK EN-FK. Sinikellonkuja Vantaa puh

Palo- ja savunpoistopelti EN-FK EN-FK. Sinikellonkuja Vantaa puh Palo- ja savunpoistopelti EN-FK EN-FK Sinikellonkuja 0100 Vantaa puh. 09 0 Palo- ja savunpoistopelti EN-FK (EIS 10) Palopelti EN-FK on kuumuutta eristävä palopelti, jolla estetään tulipalon ja savukaasujen

Lisätiedot

Istukkaventtiilit (PN 16) VS 2 2-tieventtiili, ulkokierre

Istukkaventtiilit (PN 16) VS 2 2-tieventtiili, ulkokierre Tekninen esite Istukkaventtiilit (PN 16) VS 2 2-tieventtiili, ulkokierre Kuvaus Ominaisuudet: Jaettu ominaiskäyrä kehitetty vaativimpiin sovelluksiin (DN 20 ja DN 25) Useita k VS -arvoja Painantaliitännän

Lisätiedot

Compact-Y Teknologiaa energian säästöön.

Compact-Y Teknologiaa energian säästöön. Compact-Y Teknologiaa energian säästöön. Uusissa Compact-Y jäähdytyslaitteissa ja lämpöpumpuissa käytetään R410A kylmäainetta ja energiaa säästämään suunniteltua AdaptiveFunction Plus käyttölogiikkaa.

Lisätiedot

SÄHKÖSTATIIKKA JA MAGNETISMI. NTIETS12 Tasasähköpiirit Jussi Hurri syksy 2013

SÄHKÖSTATIIKKA JA MAGNETISMI. NTIETS12 Tasasähköpiirit Jussi Hurri syksy 2013 SÄHKÖSTATIIKKA JA MAGNETISMI NTIETS12 Tasasähköpiirit Jussi Hurri syksy 2013 1. RESISTANSSI Resistanssi kuvaa komponentin tms. kykyä vastustaa sähkövirran kulkua Johtimen tai komponentin jännite on verrannollinen

Lisätiedot

Aurinkopaneelin lataussäädin 12/24V 30A. Käyttöohje

Aurinkopaneelin lataussäädin 12/24V 30A. Käyttöohje Aurinkopaneelin lataussäädin 12/24V 30A Käyttöohje 1 Asennuskaavio Aurinkopaneeli Matalajännitekuormitus Akku Sulake Sulake Invertterin liittäminen Seuraa yllä olevaa kytkentäkaaviota. Sulakkeet asennetaan

Lisätiedot

Kiinteistön sähköverkko. Pekka Rantala Kevät 2016

Kiinteistön sähköverkko. Pekka Rantala Kevät 2016 Kiinteistön sähköverkko Pekka Rantala Kevät 2016 Suomen sähköverkon rakenne Suomen Kantaverkko Jakeluverkko Jakeluverkko Fingrid Jakeluverkko Voimalaitos Voimalaitos kiinteistöjen sähköverkot Erilaisia

Lisätiedot

Käyttöohje Ebro TTX 120 lämpömittari

Käyttöohje Ebro TTX 120 lämpömittari Käyttöohje Ebro TTX 120 lämpömittari Turvallisuusohje Lämpömittaria ei saa käyttää käyttölämpötilaa huomattavasti korkeammissa lämpötiloissa tai räjähdysherkissä tiloissa litiumpariston räjähtämisvaaran

Lisätiedot