Pentti Harju. Talotekniikan automaatio, mittaus ja säätö

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pentti Harju. Talotekniikan automaatio, mittaus ja säätö"

Transkriptio

1 Pentti Harju Talotekniikan automaatio, mittaus ja säätö

2 Sisällysluettelo 1. Säätöautomatiikka 1.1. Kiinteistöautomaation lyhyt historia Instrumentoinnin kirjainkoodi Säätöautomatiikka Säätöautomaation lähitulevaisuutta Lämmitysverkoston säätöpiiri 2.1. Yksinkertaistettu lämmönsäätöjärjestelmä Säädön nimikkeitä Säätöautomatiikan osia 3.1. Anturit ja lähettimet Toimilaite, toimimoottori Toimielin, venttiili tai säätöpelti Toimiyksiköt Säätö 4.1. Yleistä säädöstä Säätötavat Säätömuodot Säädin LVI-prosessin säädettävyys Säätimen viritys Säädön valvonta ja erikoistapauksia Kiinteistön lämmitys Säätölaitteiden huolto Lämmin käyttövesi 5.1. Yleistä Säädön ongelmia Säätötapoja IV-säätöjä 6.1. Yleistä säädöstä Tuloilman lämmitys Jäätymissuojatermostaatin kokeilu, huoltoa Jäähdytys Kostutus IV-säätökaavio Lämmön talteenotto, LTO Nestekiertoinen LTO Pyörivä LTO Erilaisia rajoitus- ja säätötoimintoja Säätölaitteiden huolto- ja tarkastustoimenpiteet 75

3 7. Talotekniikan automaatioverkot 7.1. Talotekniikan automaation toimintoja Kiinteistöautomaatio ja energiansäästö Keskitetty valvonta- ja säätöjärjestelmä Hajautettu valvonta- ja säätöjärjestelmä Kaapelitelevisio, tiedonsiirtoväylä OuNet pc-valvomoyhteys Datasähköverkkokokeilu Mittareiden kaukoluentajärjestelmä Kaikenlaista talotekniikan valvontaa 8.1. Valvonta ja hälytykset Automaattinen paloilmoitinjärjestelmä Kulunvalvontajärjestelmä Rikosilmoitinjärjestelmät Talotekniikan mittareita ja mittauksia 9.1. Miksi ja miten mitataan? Mit tausvirheet ja niiden eliminointi Lämpötilan mittaus Ilman lämpötilan mittaaminen Huoneilman kosteus Ilman paine ja paine-ero Ilmamäärän virtausmittaukset Ilman laadun mittauksia Ääni ja melu Vesimäärien mittaus Lämpöenergian mittaus Palamisen tarkkailu Ilmastoinnin säätö Laitteiston toimintaa ja kanavisto Ilman lämpötilan mittaaminen Huoneilman kosteus Kanavan tiiviys ja sen mittaaminen Ilmamäärän mittaus kanavasta Ilmavirran mittaaminen päätelaitteista Kanaviston perussäätö suhteellisesti säätäen Ääni ja melu Äänitason mittaus 142

4 11. Patteriverkoston perussäätö Radiaattoreita Patteriventtiilit Patteriverkoston perussäädön suoritus Työn suoritus Sähkö ja talotekniikka Sähkövirta ja atomit Sähkövirta Jännite Teho Työ Resistanssi ja ohmin laki Sähkön vaikutus Sähköenergian tuotto ja jakelu Maadoituksen tarkoitus Kiinteistön sähköjärjestelmät Sulakkeet Sähkölaitteiden käyttöolot, tilaluokat Suojaus sähköiskulta Kiinteistön sähköpiirustukset Kiinteistön sähköjohdot Kodin sähkölaitteet Maallikon ja opastetun henkilön sähkötyöt kiinteistössä 189

5 Talotekniikan lämmönsäätö eilen, tänään ja huomenna Säätöautomatiikka Säädön tarve ja sen rajoja Lämmityksen säädön tavoitteena on huonelämpötilan pitäminen halutussa arvossa ulkolämpötilan tai sisälämpötilakuormituksen vaihteluista huolimatta. Ulkolämpötilaan vaikuttaa vuodenaika, vuorokaudenaika ja sään vaihtelu. Sisälämpötilaan vaikuttaa ilmaislämmön vaihtelu eri vuorokauden aikoina. Ilmaislämpö koostuu rakennuksen käyttäjien omasta toiminnasta, auringon lämmöstä sekä ihmisten määrästä. Omaan toimintaan sisältyy kaikenlainen fyysinen aktiivisuus, valaistus, saunominen, kodinkoneiden käyttö jne. Rakennuksen lämpökuormat saattavat päivän mittaan aiheuttaa rakennuksen sisälämpötilan kasvua. Tämä lämpö pitäisi hyödyntää varastoimalla se päivän aikana rakenteisiin ja tätä varastoitua lämpöä käytettäisiin yöaikaiseen lämmitykseen. Osa-aikakäyttö Koulu- tai teollisuusrakennusten käyttö on osa-aikaista. Niiden lämpötilaa voidaankin pudottaa säätöautomatiikan ajastuksen avulla energiansäästön takia yön ajaksi ja viikonlopuksi. Rakennuksen massiivisuus on huomioitava viikonloppu lämpötilanpudotuksissa, koska massiivinen rakennus jäähtyy ja lämpenee hitaasti. Maanantaiaamun lämmityksessä massiivisen rakennuksen huoneilma voi olla lämmin, mutta seinäpinnat ovat viileitä ja tämän takia valitetaan kylmyyttä. Kun lämpötehoa ja aikaa on riittävästi, säätöautomatiikka oikein viritettynä sekä lämmitysjärjestelmä oikein mitoitettuna, selvitään tällaisen kiinteistön ylöslämmityksestä kunnialla. Säädön rajat = ihmisen rajat Sallitulle lämpötilavaihtelulle on tiedossa fysiologiselta kannalta rajat. Operatiivisen lämpötilan vaihdellessa jaksollisesti ja amplitudin ylittäessä 1,1 0 C:n vaihtelunopeus ei saa olla yli 2,2 o C tunnissa. Ilman lämpötilan vaihtelulle tämä merkitsee käytännössä tätä suurempia arvoja. Operatiiviseen lämpötilaan vaikuttaa säteilylämpötila, jonka vaihtelu raskasrakenteisessa huoneessa on hitaampi kuin ilman lämpötilan. Pienempää kuin 1,1 0 C:n vaihteluja ei havaita, jolloin myös vaihtelunopeus saa olla edellä mainittua suurempi. Operatiivisen lämpötilan muutosnopeus 0,6 C/h on hyväksyttävissä oleskelu- tai työskentelyjakson aikana edellyttäen, ettei viihtyvyyslämpötila-alueesta poiketa yli 0,6 astetta pidemmäksi kuin tunnin ajaksi. Säätö on myös säästämistä sillä esimerkiksi polkupyörävaraston lämpötila on olohuoneen lämpötilaa matalampi. Asukasta ympäröivä miellyttävä huoneilma on viimekädessä säädön lopputuote. Säätöautomaatio nykyisin Vesikeskuslämmitteinen pien-, rivi- tai kerrostalo sisältää ulkolämpötilan huomioonottavan säätöautomatiikan. Lisänä voi jo olla tuuli- ja aurinkoantureita, joilla huomioidaan pattereille menevän veden lämpötilassa tuulen rakennusta jäähdyttävä ja auringon lämmittävä vaikutus. Yö- ja viikonloppulämpötilojen pudotukset ovat mahdollisia, mutta asia on sovittava asukkaiden kesken. Huonekohtaiseen lämpötilan säätöön ja säästöön päästään termostaattisilla patteriventtiileillä. Toimivaa säätöjärjestelmää on myös ajoittain testattava. Miten eroavat toisistaan venttiilin mustattu ja valkoinen haara?

6 Talotekniikan lämmönsäätö eilen, tänään ja huomenna Oppivuutta lämmitykseen ja ilmanvaihtoon Energiataloudellisesti ei ole järkevää lämmittää tyhjillään olevaa rakennusta. Viihtyisyyden kannalta on kuitenkin olennaista, että rakennukseen saavuttaessa huoneilman arvot ovat normaalilla tasolla. 15 Tietotekniikka ja rakennusautomaatio tarjoavat käyttöön itseoppivia säätöjärjestelmiä. Huonelämpötila voidaan alentaa ja ilmavirta pienentää, kun rakennuksessa tai huoneistossa ei oleskella. Lämpötila nostetaan normaalitasolle ja rakennus tuuletetaan ennen asukkaiden saapumista rakennukseen. Menetelmä oppii rakennuksen käyttöhistorian ja hyödyntää sitä laitteiden ohjaamisessa. Epäviihtyvyyttä ilmenee saavuttaessa rakennukseen normaalista poikkeavaan aikaan, kun rakennus on seisontatilassa, eikä siitä ole kerrottu esimerkiksi tekstiviestillä automatiikalle. Jos painotetaan 100 % viihtyvyyteen, ei huonelämpötilaa alenneta ollenkaan. Edellistä ajatusta voidaan ehkä lievittää ilmalämmityksellä ja seinärakenteilla, joiden pintalämpötila pysyy korkeana. Energiankulutus pienenee Edellämainittua menetelmää on testattu simuloinnein ja koekohteessa. Simulointilaskelmien mukaan tällaisella oppivalla menetelmällä voidaan asunnossa säästää jopa viidennes energiasta, joka muuten kuluisi vastaavassa rakennuksessa. Energiankulutus pienenee, koska menetelmän avulla voidaan alentaa huonelämpötilaa sekä vähentää ilmanvaihtoa tyhjässä asunnossa. Huonelämpötila pystytään nostamaan takaisin normaaliarvoonsa ja huoneisto tuulettamaan ennen kuin asukkaat palaavat kotiin. Säästöt energiankulutuksessa ovat suurimmillaan, jos asukkailla on säännöllinen rytmi, ts. he ovat pois kotoaan jatkuvasti samaan aikaan viikosta. 7 E = JA E = 2 = = K JK I E = 1 = A A E A I EI F K D = K I EA HH JO I E = = I A I = JK I 1 = A A E A F EI J Tulevaisuuden talon itseoppiva säätöjärjestelmä. 6 K E = EA HH JO I E = EA HH JO I E = D = K I A J 2 EI J E = I JK EI JK I EJO I A = E = I J E E I J EJJ= K I A J 8 EJ F = = K JA O JJ J F F E E A = = I A JK I = HL A = I A J= 6 = A 8 EED JO EI O O I EI K K I O JJ F = E JK I ) I A JK I = HL J 15

7 24 Talotekniikan säätöautomatiikan osia 3. Säätöautomatiikan osia 3.1. Anturit ja lähettimet Mittauselimet Mittauselimillä saadaan prosessista tietoa, jota käytetään säädön perusteena. Mittauselimet ovat aktiivisia lähettimiä tai passiivisia antureita. Anturi Anturi on mittalaite, joka tunnistaa prosessimuuttujan arvoa ja välittää sen mittaustiedon vaikkapa säätimelle. Se mittaa esimerkiksi patteriverkostoon menevän veden lämpötilaa. Lämpötila-anturin toiminta perustuu sen mittauselementin vastuksen muutokseen lämpötilan muuttuessa. Erilaiset lämpötila-anturit ovat kiinteistöautomatiikan yleisempiä antureita. Ne asennetaan mahdollisimman lähelle toimiyksikköä kuolleen ajan minimoimiseksi. Anturiksi valitaan parhaiten kyseessä olevaan mittaustilanteeseen soveltuva anturi. Anturin mittauselementit ovat nikkeli, platina tai puolijohdemateriaali. Anturin vastuksesta selviää ympäröivä lämpötila. Miten siis voidaan mitata anturin eheys? A A A JJE 5 EA A I * K E C 6 + A A A JJE 5 EA A I * K E C Viereisessä graafissa on neljän anturin lämpötilavastusarvot. PTC = Positive Temperature Goeffi cient, anturin vastus kasvaa lämpötilan kasvaessa. NTC = Negative Temperature Goeffi cient, anturin vastus pienenee lämpötilan kasvaessa Pt100-anturin resistanssi on 100 ohmia, kun lämpötila on 0 C. Ni 1000-anturin resistanssi on 1000 ohmia, kun lämpötila on 0 C. Anturin toiminopeus ja suojatasku Aikaa, jolla anturi tuntee lämpötilan muutoksen, sanotaan anturin toimintanopeudeksi. Tähän vaikuttavat anturin massa, materiaalin lämmönjohtavuus ja anturin mahdollinen sijoitus suojataskuuun. Viereinen kaavio esittää suojataskun lämmönsiirtymistä hidastavan vaikutuksen. Suojataskuun asennettu anturi voidaan tarvittaessa vaihtaa putkistoa tyhjentämättä ja suojataskuun laitettu kontaktitahna tai öljy nopeuttaa lämmön siirtymistä. Kun anturi sijaitsee virtaavassa vedessä tai ilmassa, lämmön siirtyminen paranee ja lämpötilan muutoksen tunnistusnopeus kasvaa. F JE= ) JK HE ) * ) JK HE I K = J= I K ) JK HE I K = J= I K D = I J= = I EEHJO EI J L D A ) J= EA A * ) E = Prosessin aikavakio ja kuollut aika Prosessin tärkeimpiä ominaisuuksia ovat prosessin kuollut aika T k ja aikavakio T n. Kuolleen ajan aikana ei tapahdu mitään näkyvää muutosta. Säätöpiiri ei tiedä muutoksen suuntaa eikä suuruutta. Kuollutta aikaa ei voida korjata säätölaitteilla, vaan se on minimoitava tai poistettava jo suunnittelu- ja asennusvaiheessa. EJO I JA D Nousuaika, aikavakio, on aika, jossa säätösuure saavuttaa uuden jatkuvuustilan arvon. LVI-prosesseissa nousuaika on käytännössä 63,2 % kokonaismuutoksesta. 0 K A F JE= ) E = Huonelämpötilasäädössä prosessin kuollut aika ja nousuaika määritetään lisäämällä huoneen lämmityspatterin virtaamaa ja mittaamalla huonelämpötilan muutos. Prosessin säädettävyyden tunnuslukuna käytetään säädön vaikeusastetta T k /T n, joka on kuolleen ajan ja aikavakion suhde. LVI-järjestelmien säädön vaikeusaste on yleensä 0,1...0,8. $ F H I A I I E K K J= E = 6 = E = L = E ) E = 24

8 32 8 Talotekniikan säätöautomatiikan osia Säätöventtiilin mitoitus Johtojen 4-3 ja 4-2 painehäviöiden pitää olla yhtä suuret. Säätöventtiilille valitaan lineaarinen ominaiskäyrä, jos vedenlämmittimen painehäviö on pieni. Venttiilin vaikutusaste a v = 0,5...0, " Toimiyksiköt Toimiyksikkö muodostuu viereisen kuvan osittamalla tavalla toimilaitteesta ja toimielimestä. Toimilaite on tavallisesti säätömoottori, jota kuvaa piirrosmerkin ympyrä. Toimielin on useimmiten venttiili tai ilmapelti. Säädöllä vaikutetaan LVI-prosessiin toimiyksikön avulla muuttamalla veden lämpötilaa tai ilman määrää. Toimiyksikön piirrosmerkin vieressä on sen tunnus, jonka ensimmäinen kirjain osoittaa, mitä säädetään, esimerkiksi T = Temperature, lämpötila. Toinen kirjain on toimiyksikön tunnus, esimerkiksi C = control, säätö. Piirrosmerkkiin voidaan lisämerkkien avulla selventää esimerkiksi venttiilin sulkeutuminen apuenergian hävitessä. Säätöventtiili on ominaiskäyrältään tasaprosenttinen ja sen vaikutusaste on alle 0, E = = JK HE A 6 E E JJ HE 6 E EA E 6 8 E 6 1 A L A I E= JK HE Mitkä kolme viereisen kuvan laitetta on ylläolevassa kuvassa? Kirjoita laitteiden nimet ja instrumentointitunnus

9 4. Säätö Talotekniikan LJ-lämmönsäätö Yleistä säädöstä Pelkistetysti kiinteistön lämmityksen säätö pitää huonelämpötilan tai ilman virtauksen jossakin halutussa vakioarvossa. Arvoa voidaan muuttaa ohjelmallisesti tai myös käsin. Säätöön vaikuttavia häiriötekijöitä ovat ulkolämpötilan vaihtelut, tuuli, kiinteistön ilmaislämpö ja jossakin määrin myös lämmön tuoton häiriöt. Säätimet jaetaan toimintaperiaatteen mukaan analogisiin tai digitaalisiin säätimiin. Analogiset säätimet ovat toiminnaltaan sähköisiä tai pneumaattisia. Analogisäätimet Sähköisen säätimen toiminta perustuu sähköiseen mittasiltaan, johon tuodaan vertailusuureiksi ohjesuure ja mittaussuure. Säädin muodostaa näiden erosta ohjaussuureen, joka vahvistetaan säätimen vahvistinosassa ja lähetetään toimiyksikölle. Analogiasäätimen tieto pysyy koko ajan tasavirta- tai tasajännitemuodossa. F JE= = JK HE ) JK HEA A A JJE F A I E JEL = I JK I EJJ= = EJA Digitaalisäätimet Digitaalinen säädin eroaa analogisäätimistä ohjelmoitavuutensa puolesta. Säädin laskee siihen ohjelmoidun säätöalgoritmin perusteella määrävälein uuden ohjaussuureen. 8 EHJ= A Kenttälaitteet Digitaalisten säätimien lvi-sovellusten kenttälaitteina käytetään analogisia kenttälaitteita. Näitä ovat anturit ja toimilaitteet. Analogisen anturin mittaustulos muunnetaan digitaaliseen muotoon ennen sen käsittelyä säätöohjelmassa. Säätimestä lähtevä ohjaussuure muunnetaan analogiseksi. Yksikkösäätimet ja kellokytkimet Yksikkösäädin voi olla analoginen tai digitaalinen. Kompaktisäädin suorittaa pelkästään tietyn säätötoiminnan, säätää esimerkiksi patteriverkoston menoveden lämpötilaa. Säädin ei ehkä ole laajennettavissa. Modulirakenteisissa säätimissä l. lohkosäätimissä. Säätötoimintoja voidaan laajentaa apuyksiköillä. Digitaalisen yksikkösäätimen avulla voidaan ohjata useiden säätöpiirien toimintoja. Digitaaliseen yksikkösäätimeen voidaan liittää esimerkiksi kiertopumpun päivittäinen käynnistys kesäaikana tai menoveden lämpötilan rajoituksia. Yksikkösäädin voi olla viereisen kuvan kaltainen erillinen säätölaite. Se säätää esimerkiksi lämmitys verkostoa. Yleensä siihen liittyy ulkoanturi, huoneanturi ja menovesianturi. Toimilaitteina on säätöventtiilejä ja säätöpeltejä. Säätimen näppäimillä muutetaan säädön asetusarvoja ja näytöltä nähdään mittaus ja tilatietoja. DDC-säädin, direct digital control, suora digitaalisäätö Säätö tarkoittaa tietokoneella toteutettua säätöä. Kiinteistöjen valvontaja säätötehtävissä voidaan käyttää keskitettyä säätö- ja valvontajärjestelmää, joka saattaa kattaa esimerkiksi kaupungin omistamat koulut ja päiväkodit. Säädettävässä rakennuksessa on yksi tai useampia talokeskuksia. Näissä keskuksissa on mikroprosessorilla varustettuja piirikortteja, joihin on liitetty kaikki kiinteistön valvonnassa ja säädössä tarvittavat toiminnat. Toimintoja ovat esimerkiksi ohjaus, mittaus, hälytys ja säätö. Talokeskukset on yhdistetty valvomoon, josta hoitaja seuraa ja tarvittaessa muuttaa rakennusten laitteiden toimintoja näyttöpäätteen, hiiren ja näppäimistön avulla. Menovesianturi voi olla myös pinta-anturi. Käytä kontaktitahnaa. Sijoita anturi lähelle sekoitusventtiiliä, kuolleen ajan minimoimiseksi. 35

10 38 EJJ= K I = HL = I = E = Talotekniikan LJ-lämmönsäätö = I E= I A J I J ) I A JK I = HL F JE= K K J I EJO I JA D 8 O I A E A = I E= I A J I J ; = I A JK I = HL 8 O I ) = = I A JK I = HL Kaksiasentosäätö on jatkuvaa huojuntaa asetusarvon molemmin puolin. Kaksiasentosäätö soveltuu käytettäväksi silloin, kun säädön kohteella on suuri kapasiteetti tai esimerkiksi sähkövastuksilla lämmittäminen yksinkertaisemmin vie katkovaan säätöön. BB EJO I JA D - E Värjä, Mikkola, Siemens Building Jatkuva säätö P-säädin P-säädin, Proportional controller tai vertosäädin. P-säätö on eräs LVIjärjestelmien perussäätömuoto. P-säädin korjaa nopeasti säätöhäiriön, mutta mittaus- ja asetus arvon väliin jää yleensä pysyvä säätöpoikkeama. Toimilaitteen asento on verrannollinen poikkeamaan, joten se on kiinteästi sidottu mittausarvoon. Tästä syystä P-säädössä tarvitaan takaisinkytkentä toimilaitteen asennosta. Säätö tuntee erosuureen suunnan ja suuruuden ja sitä käytetään, kun halutaan rauhallinen säätö ja sallitaan pysyvä säätöpoikkeama. Suhdealue P ilmoittaa, kuinka paljon säädettävän suureen on muututtava, jotta toimielin siirtyisi ääriasennosta toiseen. Säätimen vahvistusta suurentamalla säätöpoikkeamaa voidaan pienentää, mutta säätöpiirin värähtelyherkkyys kasvaa. Kuva on vieressä. 2 I J 5 EA A I * K E C Esimerkkinä tarkastelemme säädintä, jonka asetusarvo on 22 C ja suhdealue on säädetty arvoon 4 C. Suhdealue 4 C ja asetuasarvo 22 C saavat aikaan raja-arvot: C. Kun säädettävä suure on 20 C tai sen alle, venttiili on täysin auki, ääriasennossa. Kun säädettävä suure on 24 C tai sen yli, venttiili on täysin kiinni, ääriasennossa. Lämpötilan ollessa arvojen 20 C ja 24 C välissä, säädin ohjaa toimilaitteen asentoon, joka on riippuvainen säädettävän suureen arvosta. ) A L A I K A = K A * = F A = I K A = K A 7 E K HEL A JJEEE ) * 5 K A = K A P-säätö, mekaaninen uimurisäädin Viereisen kuvan avulla esitetään P-säädön toimintaa. Suureneva veden poistuma säiliöstä alentaa nestepintaa ja aiheuttaa säätöventtiilin aukeamisen. Nestepinnan l. mittausarvon asennot, jotka vastaavat venttiiliasentoja auki ja kiinni, rajaavat suhdealueen, P-alueen, jolle nestepinta asettuu kuormitusvaihteluiden mukaan. Vain yhdellä kuormitusarvolla muodollinen asetusarvo ja mittausarvo ovat yhtä suuret, muulloin syntyy ns. pysyvä poikkeama. Suhdealueen leveys ilmaistaan säädettävän suureen yksikköinä, esim. 4 C tai 20 cm, yleensä kuitenkin prosentteina koko mittausalueesta. Suhdealueen leveyttä havainnollistetaan muuttamalla kuvan vipuvälityksen suhdetta. Suhdealuetta kaventamalla säädön asettumistarkkuus paranee ja pysyvän poikkeaman suuruus pienenee. Liian kapea suhdealue johtaa säädön värähtelyyn. P-aluetta kavennettaessa joudutaan lopulta 2-asentosäätöön. I-säädin I= Integral controller, integroiva säädin. I-säädin on hitaampi kuin P- säädin, mutta se poistaa säätöpoikkeaman. Säädin integroi asetus- ja mittausarvon välistä eroarvoa muuttamalla lähtöään niin kauan, että säätöpoikkeama poistuu, mittausarvo asettuu asetusarvon suuruiseksi, eikä pysyvää säätöpoikkeamaa jää. Asetusarvon lisääminen kasvattaa säätimen lähtöä ja toimilaite ohjaa prosessia ja mittausarvo, esimerkiksi lämpötila, kasvaa. Eli säädin tuntee poikkeaman suunnan, suuruuden ja kestoajan. Se antaa säätöventtiilin vaeltaa jatkuvasti poikkeamaa pienentävään suuntaan poikkeamaan verrannollisella nopeudella. Säätöä käytetään verrattain vähän yksinään, mutta yleisesti yhdessä suhdesäädön kanssa. Venttiilin asento ei ole mittausarvoon sidottu, joten välitöntä takaisinkytkentää venttiilin asennosta säätimelle ei tarvita. EJJ= K I = K A & $ " 8 A F E J= ) I A JK I = HL 8 A F E J= 7 E K HE 5 EE EE E P-säädöllä saavutetaan hyvä lopputulos, kun säädettävän prosessin kapasiteetti on suuri, säädettävän suureen muuttumisnopeus on pieni ja prosessissa ei ole suuria viiveitä. Näillä edellytyksillä suhdesäätimen suhdealue asetellaan kapeaksi ja näin saavutetaan tarkka säätötulos. Vaikeasti säädettävän prosessin suhdealue asetellaan verrattain suureksi säädön vakauttamisen takia. 38

11 44 Talotekniikan LJ-lämmönsäätö Säätökäyrän etsiminen Kiinteistönhoitajan tärkeimpiä lämmitykseen liittyviä tehtäviä on oikean säätökäyrän etsiminen. Säätökäyrää vaihdettaessa muutokset näkyvät noin 1-3 vuorokauden kuluttua, koska rakennuksen massa hidastaa muutoksien vaikutusta huonelämpötiloihin. Säätökäyrän etsinnässä seurantatiedot kannattaa kirjata muistiin. Tietoja kerätään ajasta, patteriverkoston meno- ja paluulämpötilasta, huone- ja ulkolämpötilasta sekä tuulisuudesta, aurinkoisuudesta ja kosteudesta. Tuulisella tai kostealla säällä korjaus tehdään suuntaissiirron avulla. Säätimissä, joissa voidaan toisistaan riippumattomasti siirtää käyrän yläja alapäätä, tehdään korjaus käyrän alapäähän, kun t u >0 C, ja käyrän yläpäähän, kun t u,<0 C. Pyrkimyksenä on löytää sellainen säätökäyrä, että ulkolämpötilan muuttuessa huonelämpötilat pysyvät muuttumattomina tuulettomalla ja pilvisellä säällä. Kun säätökäyrä on löydetty, sen muuttaminen on harvoin tarpeen. Menoveden lämpötilan nosto tai lasku 3 C muuttaa huoneen lämpötilaa noin 1 C. Pakkasjakson loputtua ja sään lauhduttua massiiviset ulkoseinät saattavat aiheuttaa ongelmia. Ulkolämpötila-anturi säätää menoveden lämpötilan vastaamaan senhetkistä ulkolämpötilaa. Massiiviset ulkoseinät saattavat kuitenkin pysyä 1 3 vuorokautta senhetkistä säätä kylmempänä ja tätä kylmyyttä voidaan kokea huoneissa. Suuntaissiirtonupista voidaan lämpötilaa nostaa väliaikaisesti ja näin kompensoidaan ulkoseinään varastoitunut kylmyys. Hyvän lämmitysautomatiikan säätötarkkuus on alle ±0,5 C. Jos pattereille menevän veden lämpötilan tulisi olla 50 C, se voi olla 49,5 C tai 50,5 C. A L A I E + % $ " 7 E = + ) K HE E A I H = = EI 6 K K E A I Ylläolevankaltaisella seurannalla saadaan varmuus siitä, että menoveden ohjauskäyrä, säätökäyrä, on oikea. Ongelmatilanteet Perinteisesti ja normaalisti yksittäisen huoneen kylmyyttä pidetään LVIalan vikana. Se on korjattu lisäämällä huoneen pattereiden lämpöä. Koska sisälämmön säädöllä/säästöllä on keskeinen asema energiankulutuksen kurissapitämiseksi, on edelläoleva menettely virheellinen. Ongelmaa selvitetään alentamalla menoveden lämpötilan ohjauskäyrän tasoa vähän kerrassaan. Pian löytyy kylmä huoneisto/huoneistot ja seuraavaksi selvitetään kylmyyden syyt. Vertailumittauksien avulla todetaan, onko huone muita huoneita kylmempi. Patterin meno/paluulämpötilat mitataan ja verrataan niitä muiden pattereiden arvoihin. Näin voidaan päätellä, luovuttaako patteri suunnitellun lämpötehon. Jos patterin paluulämpötila on muita alhaisempi, ei patterissa kierrä vettä riittävästi. Jos patterin lämpötilataso vastaa muita pattereita, on patteri liian pieni, joko suunnitteluvirheen tai rakennevirheen vuoksi. Jos patterin lämpötilataso on muita suurempi, patteri on liian pieni. Rakennevirheitä ovat ilmavuodot ja eristevirheet. Toisaalta tupakoitsijoilla on muita suurempi tarve ikkunatuuletukseen. A L A I E + % $ Yöpudotusta pienennetään sään kylmetessä. " 2 EL O H ; O H 7 E = + 44

12 58 6. IV-säätöjä Talotekniikan IV-lämmönsäätö 6.1. Yleistä säädöstä Käyttökohteisiin johdettavaa ilmaa voidaan käsitellä monella eri tavalla. Ilmaa suodatetaan, lämmitetään jäähdytetään, kostutetaan, sitä voidaan sekoittaa joihinkin huonetilan ilmoihin ja lopuksi poistoilmasta otetaan lämpö talteen. Huonetilan käyttötarkoituksesta riippuen kaikkia edellä lueteltuja ilman käsittelytapoja voidaan käyttää tai sitten valitaan vain joitakin perustapoja. Minimivalinta on ehkä suodatus, lämmitys ja poistoilman lämmöntalteenotto Tuloilman lämmitys Alakuvassa tuloilma lämmitetään vesipatterin avulla. Lämpötilan säädön suorittaa säätökeskus TC1 lämpötila-anturin TE1 mittausten perusteella. Patterille tuleva ilma on jo jonkin verran lämmintä kuljettuaan kuvassa olevan LTO:n läpi. Säädön toiminta on samanlainen, kuin patteriverkoston menoveden lämpötilan säätö. Esimerkissä säätökeskuksen asetusarvo on +20 C. Jos huoneistossa muodostuu huomattava määrä ilmaisenergiaa, on energiatalouden kannalta järkevää sijoittaa ohjaava anturi esimerkiksi poistokanavaan. Anturi TE3 mittaa poistoilman lämpötilaa. Tuloilmakanavaan kannattaa asentaa rajoitustermostaatti, joka estää liian kylmän ilman tulon huoneeseen. Säätökeskuksessa on säätönupit termostaatteja TE1 ja TE3 varten. 2 EI J E = 4 = A K I + 6 K E = 6-2. A L = E A E 6-6 ) ) J= JA A JJ ). 8 ) 7 E =. 8 Tuloilman lämpötilan ohjausesimerkki TE 1 = kanavatermostaatti TC 1 = säätökeskus TV 1 = kolmitieventtiili P 1 = kiertopumppu Säätöpiirin toimivuus todetaan kääntämällä lämpötilan säätönuppia normaalista lämpötilasta korkeampaan lämpötilaan. Nyt voidaan todeta säätöventtiilin toimimoottorin toiminta, patteriputkien lämpeneminen ja viimekädessä ilman lämpötilan nousu. On muistettava kääntää säätönuppi takaisin normaaliin asentoon JA E = Alla vasemmalla on lämmityspatteri ja suoraan alla on patterin putkia, pumppu ja säätöä. 58

13 Talotekniikan IV-lämmönsäätö 61 " 1 = I K D JA A E A I JA K I 1 = I K D JA A E A I JA K I N E = L A I EI EI J 1 = I K D JA A E A I JA K I 1 = I K D JA A E A I JA K I " C L A JJ C K EL = = E = = 1 = I K D JA A E A I JA K I K EL = E = F JE= + * +, E= C H= E F A EI JA JJO F A JK I O JJ L = HJA 1 = I K D JA A E A I JA K I ) Ilman lämmitys Kaaviossa esitetään leutona talvipäivänä IV-koneelle tulevan ulkoilman esilämmitys. (A) ilman lämpötila on -5 C ja sen suhteellinen kosteus on 40 %. Ilma lämmitetään arvoon (B) 13 C, jolloin sen suhteellinen kosteus on 10 %. Ylimmältä vaakariviltä näkyy ilman sisältämä vesimäärä kg vettä/kg ilmaa. 1 kilogrammassa ilmaa on nyt 1g vettä. Ilman vesimäärä ei muutu lämmityksen aikana. Miltä tapahtuma näyttää, jos lämmitetään ilmaa, 0 C, 70 %, lämpötilaan 20 C? Mikä on ilman suhteellinen kosteus ja sen sisältämä vesimäärä? Ilman jäähdytys Myös jäähdytyksessä liikutaan pystysuoralla akselilla. Ilma jäähdytetään pisteestä C pisteeseen D. Mitkä ovat jäähdytystapahtumassa ilman alkuja loppuarvot? 61

14 Talotekniikan IV-lämmönsäätö 6.8. Nestekiertoinen LTO Seuraavassa kaaviossa poistoilman lämpö otetaan talteen jäätymättömään vesi-glykoliseokseen. Poistoilma kulkee lämmöntalteenottopatterin läpi luovuttaen lämpöä. Lämmennyt vesi-glykoliseos kiertää säätöventtiilin TV50 kautta LTO-lämmityspatteriin lämmittäen tuloilmaa. Kiertopiiri on suljettu ja ajoittain on seurattava mahdollisia vuotoja sekä seoksen lisäystarvetta. 67 Jos puhallin ei käy, LTO:n säätöventtiili TV50 ja ulkopellit ovat kiinni. Lämmityspatterin LP01 paluuveden lämpötila pidetään 25 C:ssa. Näin varmistetaan puhaltimien käynnistyshetkellä riittävä lämmön saanti, eikä säätö rupea huojumaan. Kun puhallin käy, pellit FZ021 ja FZ30 ovat auki. Tuloilman lämpötilaa säädetään kanava-anturin TE02 mukaan. Jos se ilmoittaa kanavassa virtaavan ilman lämpötilan laskeneen säädetyn asetusarvon alapuolelle, lämpöä tarvitaan lisää. Ensin lämmöntalteenoton säätöventtiili TV50 avataan auki. Jos se ei vielä riitä, lämmityspatterin säätöventtiili TV45 alkaa avautua. Nyt käyttöön saadaan lämmitysenergiaa lämpökeskuksesta ja kun laitoksen mitoitus on oikein tehty, lämpöenergia on riittävästi Pyörivä LTO Pyörivän lämmöntalteenoton toiminta perustuu suureen pyörivään reiälliseen kiekkoon, jonka läpi molemmat ilmat virtaavat. Viereisessä kuvassa poistoilma virtaa kiekon yläosan läpi ja tuloilma virtaa alaosan läpi. Kiekon yläpuoli on poistokanavassa, alapuoli tulokanavassa. Poistoilman lämpöä varastoituu kiekon massaan, kiekko lämpenee ja poistoilma jäähtyy. Kiekon pyöriessä lämmennyt kohta tulee tuloilmakanavan kohdalle ja kiekon läpi virtaava kylmempi tuloilma lämpenee. Menetelmän haittana on, se että poistoilmasta siirtyy jonkin verran epäpuhtauksia sekä kosteutta tuloilman joukkoon. Lämmönsiirron tehon säätö hoituu kiekon pyörimisnopeuden muutoksilla nollasta johonkin kiekolle ominaiseen maksimiarvoon. Paikallaan oleva, pyörimätön kiekko ei siirrä lämpöä lainkaan. Lämmön siirtyminen paranee pyörimisnopeutta lisäämällä. Jollakin pyörimisnopeudella saavutetaan raja, jonka jälkeen lämmönsiirtyminen ei lisäänny. Käynnistyksessä puhaltimet ovat puoliteholla ja kiekon lämpötila tasataan pyörittämällä sitä joitakin minuutteja maksimikierrosluvulla. Tämän jälkeen palataan normaaliin säätöön. Laitteiston toimiessa puhaltimet käyvät, ulkopellit ovat auki ja tuloilman lämpötila säätyy kanava-anturin TE02 mukaan. Lämpötilan laskiessa säätimen asetusarvon alapuolelle lämpöä otetaan ensin lisää lämmöntalteenoton avulla, LTO-kiekon pyörimisnopeuden lisäyksellä. Jos lämpöä tarvitaan edelleen lisää, sitä saadaan lämmityspatterista LP01. Jos LTO-kiekko huurtuu, paine-erohälytin PDI50 hälyttää, pyörimisnopeutta vähennetään ja huurre sulaa. Paine-eron normalisoiduttua säätö palaa normaaliin tilaansa. Pyörivä LTO-kiekko 67

15 + F K JA? O 0 Talotekniikan IV-lämmönsäätö LON-huonesäädinpaketti IRCom-10 on LONWORKS -tekniikalla toteutettu huoneolosuhteiden säädin, jolla ohjataan lämmitystä, jäähdytystä ja valaistusta. Huonepäätteellä mitataan huonelämpötilaa, muutetaan asetusarvoa ja lähetetään lisäaikapyyntö. Huonesäätimessä on kaksi PI-säädintä, toinen lämmitykselle ja toinen jäähdytykselle. Tarvittaessa kumpaakin säädintä voidaan ohjata myös erikseen. Huonesäätimellä voidaan ohjata kahta valaisinryhmää valokytkimellä, läsnäoloanturilla tai Lon-väylältä tulevalla ohjauksella. Huonepääte sisältää lämpötila-anturin, asetusarvopotentiometrin ja lisäaikapainikkeen. Lisäaikapainikkeen käyttö ilmaistaan merkkivalolla ) ) 2 ) ) ) ) ; ? K EI A JEEJ J 16 ; 5 0, ; 6 ; 5 Computec Oy IMS, ilmamääräsäätö Allaolevassa kuvassa huoneen peruslämmitys on toteutettu lämpöpattereilla. Lämpötilasäätö ja ilmanvaihto toteutetaan ilmanvaihtokanaviin liitetyillä IMS-kojeilla. Järjestelmään kuuluu sähkötoiminen patteriventtiilin ohjaus, ikkunakytkin, CO 2 -lähetin, läsnäoloilmaisin, huoneanturi ja huonepääte. Huoneeseen puhallettava ilmamäärä vaihtelee ohjelmasovelluksen mukaan. Pienennetyn ilmamäärän nopeus laskee ja heittopituus lyhenee. Muutos saattaa aiheuttaa vedon tunnetta. Ongelma eliminoidaan kojeen säätyvillä erikoissuuttimilla, jotka lisäävät ilman virtausnopeutta. Näin viileä tuloilmasuihku tavoittaa lämpöpatterista nousevan lämpimän ilman. Jos ikkunakytkin tunnistaa avatun ikkunan, tulo- ja poistoilman määrät vähennetään minimiin. 1 K = O J E 8 = = EI E A J I E = EI E 1 5 A A J 5 J F A EJ 6 K E = 2 EI J E = Nemus -huonepääte toimii järjestelmän lämpötila-anturina ja käyttöliittymänä. Huonepäätteen toiminnot: huonelämpötilan mittaus, huonelämpötilan asetusarvon käsiasettelu, ilmavirran tehostus aseteltavaksi ajaksi ja tehostustoiminnan ilmaisu merkkivalolla (LED). + D A JE 8 = D = E 5 J A I K I F F = JJA HE 0 K A = JK HE 0 K A F JA 2 = E E A EI J 5 D J E E A L A JJEEE D = K I 6 E EI J O J L Säätöpelti 73

16 Talotekniikan automaatioverkot 7.4. Hajautettu valvonta- ja säätöjärjestelmä Hajautettu automaatiojärjestelmä, LonWorks Niissä sovelletaan LonWorks-tekniikkaa. Tekniikan patentit omistaa Echelon Corporation ja lyhenne LON = Local Operating Network, talotekniikan hajautettu tietojärjestelmä. Kyseessä on avoin teknologia, joka on kaikkien osapuolien hyödynnettävissä samoilla ehdoilla. Tässä järjestelmässä ei tarvita lainkaan alakeskuksia, sillä järjestelmän älykkyys on kenttälaitteissa, joita sanotaan solmuiksi (node). Solmut ovat yksinkertaisia laitteita, jotka osaavat hoitaa hyvin yhtä tai kahta tehtävää. Solmussa on oma käyttöjärjestelmä, kolme mikroprosessoria ja RAM-, ROM- ja EEPROM muistit.yhteen LON-järjestelmään voidaan liittää satoja tai tuhansia laitteita. Laitteet pystyvät täysin itsenäisesti vaihtamaan tietoja toisten samaan tietoverkkoon liitettyjen laitteiden kanssa. 85 Suomessa on yleisesti käytössä LONjärjestelmä. Järjestelmän älykkyys on solmun Neuron-mikropiirissä. LonWorks -järjestelmiä käytetään muuallakin kuin talotekniikan automaatiojärjestelmissä D K A E F = E E A EJ= 2 E JHA EJEJE 2 H J = K K E 2 H J = K K E : & & = = A I K I Talon kaikki automaatiolaitteet voidaan kytkeä yhteen yhteiseen LON-verkkoon. Saavutettavia hyötyjä ovat vähäisempi kaapelointi, asennuksen ja huollon yksinkertaisuus, yhteen sopivuus ja tiedon jakaminen. 2 = K K HE - JD A H A J7, JA H A J 4 A EJEJE O J A E 2 K D A E L A H 6 K I JE A J + F K JA? O Kiinteistön LON-verkko Sen avulla automatisoidaan kiinteistön energiantuotto, -käyttö ja -mittaukset, hissit, valaistus, kulunvalvonta- ja rikosilmoitustoimintoja. Palohälytyksiin käytetään erillistä palohälytinjärjestelmää. Tietokone, PC Jos LON-verkossa tarvitaan valvontaa, se voidaan liittää keskitettyyn valvontajärjestelmään tai erilliseen PC-valvomoon. Tietokonetta tarvitaan LON-verkon laitteiden alkuohjelmoinnissa ja toimintamuutosten tekemisessä. Solmut Solmuja LON-kenttäväylässä ovat anturit, lähettimet, toimiyksiköt, säätimet, kytkimet ja muut Neuron-mikropiirillä varustetut älykkäät laitteet. Reititin LON-verkko voidaan jakaa reitittimillä eri kanaviin. Reititin välittää halutut sanomat kanavasta toiseen estäen tarpeettoman tietoliikenteen. Tiedonsiirto LonWorks-tiedonsiirtotapoja on esimerkiksi parikaapeli, tiedonsiirto radiotaajuudella ja sähköverkko. Parikaapeli on siirtotavoista yleisin, ja sitä on mahdollista käyttää myös kenttälaitteiden syöttövirran siirtotienä. Radiotaajuutta voidaan käyttää LON-verkkoon, jonka osat ovat kaukana toisistaan. Sähköverkon avulla välitetään tietoa talon sisällä tai talosta toiseen sähkölaitoksen jakeluverkon kautta. Lisäksi voidaan käyttää valokuitua, infrapunaa ja koaksiaalikaapelia, mutta niille on olemassa oma sovitin. LonWorks-tiedonsiirtotapoja ovat parikaapeli, radioverkossa, puhelinverkossa modemilla, valokuituoptiikalla ja sähköverkossa. Yläkuvassa on viemäriveden pumppaamo ja sen tiedonsiirto. 85

17 90 Talotekniikan valvontaa 8. Kaikenlaista talotekniikan valvontaa 8.1. Valvonta ja hälytykset Edellä on käsitelty erilaisia valvonnassa tarvittavia tiedonsiirtoverkkoja ja niiden kautta lähetettävää informaatiota. Nyt tarkastelemme paloilmoitusja rikosilmoitinjärjestelmien toimintaa sekä kulunvalvontaa. Valvonnan ja hälytysten takia valvottava kohde on liitettävä hälytys- tai ilmoitusjärjestelmään. Näin valvonnasta vastaava henkilö tai kiinteistönhoitaja saa tietoja mahdollisista vaaratilanteista, rikoksista, ihmisten liikkeistä kiinteistössä sekä laitteiden toiminnasta. Hälytykset voidaan jakaa allaolevalla tavalla kahteen erilaiseen kiireellisyysryhmään. Kiireellinen hälytys Kiireellisiä hälytyksiä ovat erilaiset vaaratilanteiden aiheuttamat hälytykset. Ensisijalla ovat ihmisten terveyteen ja turvallisuuteen liittyvät hälytykset. Seuraavina ovat kiinteistön palo-, murto-, ja hissihälytykset. Myös jäätymisvaarasta johtuviin hälytyksiin reagoidaan välittömästi. Ei kiireellinen hälytys Vähemmän kiireellinen hälytys kuitataan ja ongelma korjataan esimerkiksi seuraavana työpäivänä. Tällainen hälytys voi olla esimerkiksi suodatinvahdin hälytys tukkeutuvasta suodattimesta. Hälytyssilmukka Hälytys saadaan aikaan hälytyssilmukan avulla. Viereisessä kuvassa on yksinkertaisin hälytyssilmukka, sulkuvirtapiiri. Siinä hälytysanturina toimii sulkeutuva kosketin. Laitteessa on merkkivalo ja summeri. Kuvan laite ei hälytä. Öljypolttimen mennessä häiriöön, poltinrele sulkee hälytyskoskettimensa, merkkilamppu syttyy ja kiinteistönhoitajan työpisteessä saattaa soida summeri. Hyvä valvontahenkilökunnan työtä helpottava hälytyskokonaisuus yksilöi käyttäjilleen, mikä laite hälyttää, miksi se hälyttää ja missä päin kiinteistöä se sijaitsee. Sulkuvirtapiiri " 8 Hälytyskeskus Alakuvan erillinen hälytyskeskus on tarkoitettu esimerkiksi kerrostalojen LVI-laitteiden valvontaan ja hälytyksiin. Suuremmissa kiinteistöissä keskus sisältyy keskitettyyn valvontajärjestelmään. Etulevyssä olevat merkkilamput ilmaisevat hälytystilaa. Hälytyksen tullessa anturilta sitä vastaava merkkilamppu palaa kuittauspainikkeen painamiseen asti. Jos vika on poistunut, lamppu sammuu. Lampun jäädessä palamaan vika on edelleen olemassa. Merkkilamput testataan ajoittain painamalla ensikoestuspainiketta. Nyt kaikki lamput palavat. Ne saadaan sammumaan kuittauspainikkeesta. - I E A H E I EHEL EJ= D O JO I A I K I K EJJ= K I A I JK I 2 K F F K JO EI L 2 K F F K JO EI L 2 K D = E 2 K F F K O F JE 0 O JO I A Hälytykset ohjataan kiireellisyysluokan mukaan kiinteistönhoitajalle tai robottipuhelimen kautta keskusvalvomoon ja sitä kautta henkilöhakulaitteeseen. Robottipuhelimessa on modeemi, joka saadaan soittamaan ennalta valittuihin numeroihin. 5 K K L EHJ= = JK HEJ 4 > JJEF K D A E " $ % & ' 90

18 Talotekniikan mittareita Lasersäteeseen perustuva pintalämpömittari Mittari lähettää liipasimen painalluksella mitattavaan kohteeseen lasersäteen. Viereisessä kuvassa on ST60PRO-infrapunalämpömittari. Siinä on rinnakkaisliitetty pinta-anturi tarkkaa emissiokertoimen määritystä varten. Kun emissiokerroin on määritetty, mittarilla voidaan mitata pintalämpötiloja erittäin tarkasti koskematta fyysisesti mitattavaan pintaan. Mittarin mittausalueet voivat olla esimerkiksi seuraavanlaisia. Lämpötila C. Tarkkuus C, ilman emissiokorjausta ±0.8 % lukemasta +1 lukema ja emissiokorjauksella ±0.05 % lukemasta +0.2 C. Reaktioaika 1,5 sekuntia. Virtalähde NiCd ladattava paristo 4AA. Käyttöaika väh. 30 tuntia. Sädettä ei saa kohdistaa ihmisten tai eläinten silmiin 105 Lämpökamera Laitteella voidaan selvittää esimerkiksi kiinteistön huonosta eristyksestä johtuvat lämpövuodot. Kuvausmenetelmä on erittäin tarkka, sillä lämpökuvasta voidaan harmaasävyjen perusteella erottaa jo pa 0,5 C:n lämpötilaerot. Lämpökamera toimii infrapuna-alueella ja eri lämpötilat näkyvät erilaisina harmaasävyinä tai väreinä. Allaolevan kameran mittausalue on -20 C C. Lämpökuvat voidaan tallentaa kameran muistiin jpg-muodossa. Kamera painaa käyttökunnossa vain 0,7 kg. Koska markkinoilla on useita erilaisia mittareita, on mittareiden käyttö paras opiskella aina tapauskohtaisesti mittarin mukana tulevasta ohjekirjasta. Ultraäänimittarit Ultraäänianturi on doppler-ilmiöön perustuva mittaus. Muutaman MHz taajuisen äänen vaihesiirtymän mittauksella saadaan hyvinkin tarkka ilman nopeus. Kolmella anturilla saadaan lisäksi nopeusvektorin kaikki kolme komponenttia. Ultraäänianemometri Airflow UA6:n-anturilla on erittäin pieni suuntariippuvuus ja se on lähes kalibrointi- ja huoltovapaa, sillä se ei ole herkkä likaantumiselle. Mittari mittaa samanaikaisesti ilman nopeutta, turbulenssia ja lämpötilaa sekä laskee ilmamäärän. Arvoja voidaan selata näytöllä tai ne voidaan siirtää pc:lle. Ilman nopeus 0 50 m/s (0.01 m/s), 3600 mittausta/sek. Tarkkuus on parempi kuin ±1% lukemasta ±1 lukema. Ilmamäärä m 3 /s. Lämpötila 0 70 C, erottelukyky 0.1 C. Tarkkuus ±1 C. Laitteen kuva on vieressä, Airflow UA6, Teknocalor Oy. Hehkuvan kappaleen väri Hehkuvat kappaleet säteilevät valoa, jonka intensiteetti tai väri on niiden lämpötilan mitta. Tätä säteilevää valoa mitataan säteilypyrometrillä. Tekniikan alueilla käytetään korkeiden lämpötilojen mittaukseen myös tiettyjen aineiden sulamispistettä tai värin muutoksia. Mittauksessa voidaan käyttää väriliitua, jonka sulamispiste tunnetaan. 105

19 Talotekniikan mittareita Vesimäärien mittaus Käyttövesimittarina käytetään esimerkiksi vesivirrassa pyörivää siipipyörämittaria. Siipipyörän tekemät kierrokset välittyvät hammasrattaiston välityksellä mittarin laskurille ja osoittimille. Vesimittari voidaan varustaa sähköistä määrälaskentaa varten impulssilaitteella. Impulssit kehitetään mittarin pyörivän mekanismin ja magneettisen anturin avulla. Pulssi taajuus on suoraan verrannollinen mittarin läpi kulkevaan virtausnopeuteen. Pulssiviestiä tarvitaan esimerkiksi lämmityslaitoksissa virtaustietona energiamittarille. Käyttöveden huoneistokohtaisella mittauksella on saavutettu huomattavia sääs töjä. Myös huoneistokohtainen, kulutukseen perustuva patteriverkoston lämpömäärän mittaus voidaan toteuttaa. Jos kuluttaja haluaa jostakin syystä ylläpitää hieman korkeampaa huoneiston lämpötilaa, hän maksaa siitä muita käyttäjiä enemmän. Patteriveden likaisuus voi aiheuttaa ongelmia mittareille ja mittaukseen. 113 Rotametrillä voidaan mitata esimerkiksi tutkimus- ja laboratorio-oloissa verkostossa kiertävää vesimäärää. F H = I E A I E 8 A I EL A HJ 8, = J= EEJ J EJJ= = JK HE = A H JE F JE= = JK HE EJJ= = JK HE = A H JE F JE= = JK HE Pyörrevanamittari (Wortex-mittari) perustuu lieriömäisen esteen aiheuttamaan pyörretaajuuteen, joka on verrannollinen virtausnopeuteen. Ultraääniperiaatteessa lähetetään virtaavaan aineeseen myötä- ja vastavirtaan ultraäänipulsseja. Anturin elektroniikka laskee virtausnopeuden ultraäänen etenemisnopeuksien erosta. Ultraäänimittauksissa voidaan käyttää myös ns. Doppler-periaatetta. Induktiivinen virtausmittaus perustuu magneettikentässä liikkuvaan nesteeseen indusoituneen jännitteen mittaukseen. 2 O HHA L = = 8 EHJ= K I - I JA 2 K I I E= JK HE 2 O HHA L = = F A HE= = JA A *, L A L EHJ= K I F A K I K JEEL E A L EHJ= K I EJJ= K I *, 8 A EJJ= K I A HK K O I E D L A H K A EI J D J= E A D K A EI J O I E = HO D D J ) 0 K A EI J D J= E A HO D A I K I 113

20 10. Ilmastoinnin säätö Talotekniikan IV-mittauksia ja säätöjä Laitteiston toimintaa ja kanavisto Ilmanvaihdon automaatio huolehtii ilmamäärien säädöstä, lämmityksestä, jäähdytyksestä, kostutuksesta, suodatuksesta, lämmöntalteenotosta ja jäätymissuojauksesta. TF on tuloilmapuhallin ja PF poistoilmapuhallin. Kirjainlyhenteet ovat suomea ja englantia. T = Tulo, P = Poisto, F = Fan, puhallin EI J E = EI J E = 6 K E = 6 2 EI J E = 2 EI J E = K E = EA I EJK K A JJE EJ= A J= = = A HEE A F = A HEI JA JJO F EI J = J A 7 E = JA J= = EL A A A H= A K I A F K D J= = J= F D EI I EL K J= 6 E= O JJ J= H EJK I 7 E = 7 E = L EHJ= L I I ) I K E JE= J$ ) I K E D K A A J A EJJE 5 O JJ = = JA D I JK I 5 8 = = JA D K A L = H= I J O F O D K A O JJ = = JA D I JK I 9 + O JJ = = JA D I JK E D EJ D K A O JJ = = JA D I JK I 0 K A EI J I = K = EI J E = L I & ) * % * & + EJ= I ) A G 6 ) = * & & & & & " & " & & & & & 1 = F A K I J= L E I 0 K + H O I + H O I Viereisessä taulukossa on osa D2:n määrittämistä poisto- ja ulkoilmavirroista. Kyseessä on vähimmäisilmamäärät. A Ohjearvo, kun liesikuvun ilmavirran tehostusta voidaan ohjata tila- tai asuntokohtaisesti, muussa tapauksessa on liesikuvun ohjearvo 20 dm 3 /s. B Ohjearvo, kun ilmavirran tehostusta voidaan ohjata tila- tai asuntokohtaisesti, muussa tapauksessa ilmavirran ohjearvo on käyttöajan tehostuksen mukainen. C Kuitenkin vähintään 6 dm 3 /s. Saunan ilmavirtaa ei oteta huomioon laskettaessa asunnon ilmanvaihtokerrointa, jos saunan ulkoilmavirta on yhtä suuri kuin poistoilmavirta. D Voidaan mitoittaa pienemmäksi kun käytetään ilmankuivainta. E Edellyttää tuuletusmahdollisuutta; muuten 1,5 (dm 3 /s)/m 2. S Ulkoilmavirta korvataan yleensä asuinhuoneista johdettavalla siirtoilmavirralla. " $ % & ' IV-kojeen osat vasemmalta oikealle: 1. ulkosäleikkö 2. sulkupelti 3. suodatin 4. esilämmityspatteri 5. kostutus 6. jälkilämmityspatteri 7. jäähdytyspatteri 8. puhallin 9. äänenvaimennin 119

Talotekniikan automaatio, mittaus ja säätö

Talotekniikan automaatio, mittaus ja säätö Pentti Harju Talotekniikan automaatio, mittaus ja säätö Opettajan osa Videoprojektorille Talotekniikan lämmönsäätö eilen, tänään ja huomenna 7 Kerrostalon lämmitys ilman säätöä Miten lämmönsäätö hoidetaan?

Lisätiedot

Kiinteistötekniikkaratkaisut

Kiinteistötekniikkaratkaisut Kiinteistötekniikkaratkaisut SmartFinn AUTOMAATIO SmartFinn Automaatio on aidosti helppokäyttöinen järjestelmä, joka tarjoaa kaikki automaatiotoiminnot yhden yhteisen käyttöliittymän kautta. Kattavat asuntokohtaiset

Lisätiedot

Energia- ilta 01.02.2012. Pakkalan sali

Energia- ilta 01.02.2012. Pakkalan sali Energia- ilta 01.02.2012 Pakkalan sali Pekka Seppänen LVI- Insinööri Kuntoarvioija, PKA energiatodistuksen antajan pätevyys, PETA Tyypilliset ongelmat -Tilausvesivirta liian suuri (kaukolämpökiinteistöt)

Lisätiedot

Näytesivut. 3.2 Toimisto- ja liiketilojen. Ilmastointijärjestelmät 57

Näytesivut. 3.2 Toimisto- ja liiketilojen. Ilmastointijärjestelmät 57 3.2 Toimisto- ja liiketilojen ilmastointijärjestelmät Toimisto- ja liiketilojen tärkeimpiä ilmastointijärjestelmiä ovat 30 yksivyöhykejärjestelmä (I) monivyöhykejärjestelmä (I) jälkilämmitysjärjestelmä

Lisätiedot

Kiinteistöhuolto taloyhtiössä ja säästötoimenpiteet

Kiinteistöhuolto taloyhtiössä ja säästötoimenpiteet Kiinteistöhuolto taloyhtiössä ja säästötoimenpiteet 12.04.2012 Pakkalasali Pekka Seppänen LVI- Insinööri Kuntoarvioija, PKA energiatodistuksen antajan pätevyys, PETA Tyypilliset ongelmat -Tilausvesivirta

Lisätiedot

Lämmityksen perusteita 1

Lämmityksen perusteita 1 Lämmityksen perusteita 1 A K K L O E K JE = = K JJ= K I J = L = = J = J = EI A L = EEJ E I EL K = L = H = A JA A = K JJ= I K H = = A H J J = L EA 0 ) 7 0 ) 7 H = A J A E@ A F E F = J J A H EL A H I J =

Lisätiedot

Näytesivut. Kaukolämmityksen automaatio. 5.1 Kaukolämmityskiinteistön lämmönjako

Näytesivut. Kaukolämmityksen automaatio. 5.1 Kaukolämmityskiinteistön lämmönjako 5 Kaukolämmityksen automaatio 5.1 Kaukolämmityskiinteistön lämmönjako Kaukolämmityksen toiminta perustuu keskitettyyn lämpimän veden tuottamiseen kaukolämpölaitoksella. Sieltä lämmin vesi pumpataan kaukolämpöputkistoa

Lisätiedot

7.1 Vaihtoehtoja lämmityksen säätöön

7.1 Vaihtoehtoja lämmityksen säätöön 7 Lämmityksen automaatio Lämmitysjärjestelmien automatiikka on hyvin monipuolinen osa-alue, ja eri järjestelmien säätö-, ohjaus- sekä mittaustoiminnot poikkeavat joskus huomattavastikin toisistaan. Suurin

Lisätiedot

RAKENNUSAUTOMAATIOJÄRJESTELMÄ MITTAUSSEURANTAOHJE. Tampere 15.8.2012 Työ 63309EA A1211

RAKENNUSAUTOMAATIOJÄRJESTELMÄ MITTAUSSEURANTAOHJE. Tampere 15.8.2012 Työ 63309EA A1211 RAKENNUSAUTOMAATIOJÄRJESTELMÄ MITTAUSSEURANTAOHJE Tampere 15.8.2012 Työ 63309EA A1211 RAKENNUSAUTOMMATIOJÄRJESTELMÄ SÄÄTÖJEN MITTAUSSEURANTA-AJOJEN TOIMINTAOHJE 1 Säädön toiminnalle asetettavat vaatimukset

Lisätiedot

Säätöjen peruskäsitteet ja periaatteet parempaan hallintaan. BAFF-seminaari 2.6.2004 Olli Jalonen EVTEK 1

Säätöjen peruskäsitteet ja periaatteet parempaan hallintaan. BAFF-seminaari 2.6.2004 Olli Jalonen EVTEK 1 Säätöjen peruskäsitteet ja periaatteet parempaan hallintaan Olli Jalonen EVTEK 1 Esityksen luonne Esitys on lyhyt perusasioiden mieleen - palautusjakso Esityksessä käsitellään prosessia säätöjärjestelmän

Lisätiedot

Toimintakokeet toteutus ja dokumentointi Janne Nevala LVI-Sasto Oy

Toimintakokeet toteutus ja dokumentointi Janne Nevala LVI-Sasto Oy Toimintakokeet toteutus ja dokumentointi Janne Nevala LVI-Sasto Oy Toimintakokeita tehdään mm. seuraaville LVIA-järjestelmille: 1. Käyttövesiverkosto 2. Lämmitysjärjestelmä 3. Ilmanvaihto 4. Rakennusautomaatio

Lisätiedot

Näytesivut. 3.1 Yleistä

Näytesivut. 3.1 Yleistä 3 3.1 Yleistä IlmastoinTIjärjestelmät Tuloilmajärjestelmän tarkoituksena voi olla joko ilmanvaihto tai ilmastointi. Ilmanvaihdolla tarkoitetaan yleisesti huoneilman laadun ylläpitämistä ja parantamista

Lisätiedot

Lämmitysjärjestelmät. Säätö ja säätötarpeen tunnistaminen

Lämmitysjärjestelmät. Säätö ja säätötarpeen tunnistaminen Lämmitysjärjestelmät Säätö ja säätötarpeen tunnistaminen Mitä säädöllä voidaan saavuttaa? Tasainen huonelämpötila kaikille Hiljainen lämmitysjärjestelmä Säästöä lämmityskustannuksissa Säätötarpeen tunnistaminen

Lisätiedot

Pentti Harju. Talotekniikan mittauksia, säätöjä ja automatiikkaa

Pentti Harju. Talotekniikan mittauksia, säätöjä ja automatiikkaa Pentti Harju Talotekniikan mittauksia, säätöjä ja automatiikkaa 2 Talotekniikan tarkoitus, helppous ja säästö Rakennusluvan saannin edellytyksenä ovat vuotuiset E-luvut, joita ei saa ylittää. Pientalon

Lisätiedot

Merkinantotuotteet Kosteusvalvontajärjestelmiä

Merkinantotuotteet Kosteusvalvontajärjestelmiä Merkinantotuotteet Kosteusvalvontajärjestelmiä ABBn 6 A H L A A J= I K = = E A I JA K I L = K H E EJ= L = I J= = @ E H= A J= E A O I EA EJJ= L E EI J= D = A EI J= 6 = L EJJA A = K = L = JK HL = E A = =

Lisätiedot

INTELLE-SÄÄDINKUVUN KÄYTÖN JA HUOLLON YLEISOHJEET

INTELLE-SÄÄDINKUVUN KÄYTÖN JA HUOLLON YLEISOHJEET INTELLE-SÄÄDINKUVUN KÄYTÖN JA HUOLLON YLEISOHJEET ASUNTOKOHTAINEN ILMANVAIHTOJÄRJESTELMÄ Rakennuksissa joissa on asuntokohtainen ilmanvaihto, on asukkaalla itsellään mahdollisuus vaikuttaa ilmanvaihdon

Lisätiedot

Automaattinen virtauksenrajoitin AB-QM

Automaattinen virtauksenrajoitin AB-QM Automaattinen virtauksenrajoitin AB-QM Käyttö Venttiili on suunniteltu erityisesti kiertoilmakoje-, jäähdytyspalkki- ja patteriverkostojen tasapainottamiseen. Sitä voidaan käyttää kaikentyyppisissä vesikiertoisissa

Lisätiedot

SiMAP lämmityksen säätö. SiMAP säätää - Sinä säästät

SiMAP lämmityksen säätö. SiMAP säätää - Sinä säästät SiMAP lämmityksen säätö SiMAP säätää - Sinä säästät Rappukäytävään asennettava reititin vahvistaa antureiden signaalia säätimelle. Mikä SiMAP Säätö? SiMAP Säätö on täysin uudenlainen kiinteistön lämmityksen

Lisätiedot

Säätötekniikan perusteet. Merja Mäkelä 3.3.2003 KyAMK

Säätötekniikan perusteet. Merja Mäkelä 3.3.2003 KyAMK Säätötekniikan perusteet Merja Mäkelä 3.3.2003 KyAMK Johdanto Instrumentointi automaation osana teollisuusprosessien hallinnassa Mittalaitteet - säätimet - toimiyksiköt Paperikoneella 500-1000 mittaus-,

Lisätiedot

4 Suomen sähköjärjestelmä

4 Suomen sähköjärjestelmä 4 Suomen sähköjärjestelmä Suomen sähköjärjestelmä koostuu voimalaitoksista, siirto- ja jakeluverkoista sekä sähkön kulutuslaitteista. Suomen sähköjärjestelmä on osa yhteispohjoismaista Nordel-järjestelmää,

Lisätiedot

Energiataloudellinen uudisrakennus tai lyhyt takaisinmaksuaika yhdistämällä energiasaneeraus Julkisen rakennuksen remonttiin

Energiataloudellinen uudisrakennus tai lyhyt takaisinmaksuaika yhdistämällä energiasaneeraus Julkisen rakennuksen remonttiin Energiataloudellinen uudisrakennus tai lyhyt takaisinmaksuaika yhdistämällä energiasaneeraus Julkisen rakennuksen remonttiin Timo Luukkainen 2009-05-04 Ympäristön ja energian säästö yhdistetään parantuneeseen

Lisätiedot

TiiMi 5500 Perunavaraston ilmastoinnin säätöjärjestelmä Käyttäjän käsikirja

TiiMi 5500 Perunavaraston ilmastoinnin säätöjärjestelmä Käyttäjän käsikirja TiiMi 5500 Perunavaraston ilmastoinnin säätöjärjestelmä Käyttäjän käsikirja V1.1 25.04.2008 25.04.2008 TiiMi 5500ohjekirja v1.1 1/ 4 TiiMi 5500 järjestelmä on kehitetty erityisesti perunan varastoinnin

Lisätiedot

Piccolo - energiataloudellinen ilmanvaihdon pikkujättiläinen

Piccolo - energiataloudellinen ilmanvaihdon pikkujättiläinen ILMANVAIHTOA LUONNON EHDOILLA VUODESTA 1983 KERROS- JA RIVITALOIHIN Piccolo - energiataloudellinen ilmanvaihdon pikkujättiläinen Piccolo ON -mallit Pienessä asunnossa voi olla vaikeaa löytää sopivaa paikkaa

Lisätiedot

VKL TEKNINEN OHJE KYTKENNÄT. Nestekiertoisen jälkilämmityspatterin kytkennät VALLOX-ilmanvaihtokoneisiin:

VKL TEKNINEN OHJE KYTKENNÄT. Nestekiertoisen jälkilämmityspatterin kytkennät VALLOX-ilmanvaihtokoneisiin: KL KYKNNÄ 1.09.100F 6.6.2008 ALLOX ALLOX igit S KL ALLOX 95 KL KNINN OHJ Nestekiertoisen jälkilämmityspatterin kytkennät ALLOX-ilmanvaihtokoneisiin: ALLOX IGI S KL / ALLOX 130 KL / ALLOX 75 KL / ALLOX

Lisätiedot

kipinäpurkauksena, josta salama on esimerkki.

kipinäpurkauksena, josta salama on esimerkki. Sähkö 25 Esineet saavat sähkövarauksen hankauksessa kipinäpurkauksena, josta salama on esimerkki. Hankauksessa esineet voivat varautua sähköisesti. Varaukset syntyvät, koska hankauksessa kappaleesta siirtyy

Lisätiedot

Oulun kaupunki / Schneider Electric Buildings Finland Oy Energiatehokas kiinteistö. Pekka Karppanen

Oulun kaupunki / Schneider Electric Buildings Finland Oy Energiatehokas kiinteistö. Pekka Karppanen Oulun kaupunki / Schneider Electric Buildings Finland Oy Energiatehokas kiinteistö Pekka Karppanen Valaistus Valaisimien sammuttaminen Yleispätevä ohje valaisimien sammuttamisesta tiloissa on, että jos

Lisätiedot

Sarjasäätö jäähdytykseen ja lämmitykseen

Sarjasäätö jäähdytykseen ja lämmitykseen FED säädin Sarjasäätö jäähdytykseen ja lämmitykseen Products FED-IF:anturilla FED-FF:irtoanturilla FED säädintä käytetään järjestelmissä joissa jäähdytys- ja lämmityspiiriä halutaan säätää yhdellä säätimellä.

Lisätiedot

Säästöäenergiankäyttöä tehostamalla. TimoKuusiola Ilmastotreffit 4.11.2014

Säästöäenergiankäyttöä tehostamalla. TimoKuusiola Ilmastotreffit 4.11.2014 Säästöäenergiankäyttöä tehostamalla TimoKuusiola Ilmastotreffit 4.11.2014 Sisällys Mihinenergiaajavettäkuluu Mihinkiinnittäähuomiotaasumisenarjessa Ilmanvaihtojärjestelmäntoiminta Lämmönjakojärjestelmäntoiminta

Lisätiedot

Mitä on huomioitava kaasupäästöjen virtausmittauksissa

Mitä on huomioitava kaasupäästöjen virtausmittauksissa Mitä on huomioitava kaasupäästöjen virtausmittauksissa Luotettavuutta päästökauppaan liittyviin mittauksiin 21.8.2006 Paula Juuti 2 Kaupattavien päästöjen määrittäminen Toistaiseksi CO2-päästömäärät perustuvat

Lisätiedot

Säätö ja toimivuuden varmistus

Säätö ja toimivuuden varmistus Säätö ja toimivuuden varmistus TalotekniikkaRYL 2002 osat 1 ja 2 3 November 2015 Mikko Niskala 1 G08.31 Luovutus ja käyttöasiakirjat Vaatimus LVI-tuotteista toimitetaan suomenkieliset tai sovitun kieliset

Lisätiedot

CWK Pyöreät kanavajäähdyttimet jäähdytysvedelle

CWK Pyöreät kanavajäähdyttimet jäähdytysvedelle Pyöreät kanavajäähdyttimet jäähdytysvedelle PYÖREÄT KANAVAJÄÄHDYTTIMET JÄÄHDYTYSVEDELLE Pyöreät kanavajäähdyttimet jäähdytysvedelle -sarjan vesijäähdytteisiä pyöreitä kanavalämmittimiä käytetään jäähdyttämään

Lisätiedot

TiiMi Talotekniikka. LATTIALÄMMITYS- TERMOSTAATTI TiiMi 7250TL. v. 1.0

TiiMi Talotekniikka. LATTIALÄMMITYS- TERMOSTAATTI TiiMi 7250TL. v. 1.0 TiiMi Talotekniikka LATTIALÄMMITYS- TERMOSTAATTI TiiMi 7250TL v. 1.0 TiiMi Lattialämmitys on monipuolinen vesikiertoisen lattialämmityksen säätöjärjestelmä jota voidaan soveltaa myös sähköiseen lattialämmitykseen.

Lisätiedot

ASENNUSOHJE VPM120, VPM240 JA VPM 360

ASENNUSOHJE VPM120, VPM240 JA VPM 360 ASENNUSOHJE Sivu 1 / 5 ASENNUSOHJE VPM120, VPM240 JA VPM 360 YLEISTÄ Varmista, että seuraavat dokumentit ovat konetoimituksen mukana: asennusohje (tämä dokumentti) CTS 600 ohjausjärjestelmän käyttöohje

Lisätiedot

PYP I / TEEMA 4 MITTAUKSET JA MITATTAVUUS

PYP I / TEEMA 4 MITTAUKSET JA MITATTAVUUS 1 PYP I / TEEMA 4 MITTAUKSET JA MITATTAVUUS Aki Sorsa 2 SISÄLTÖ YLEISTÄ Mitattavuus ja mittaus käsitteinä Mittauksen vaiheet Mittaustarkkuudesta SUUREIDEN MITTAUSMENETELMIÄ Mittalaitteen osat Lämpötilan

Lisätiedot

PYP I / TEEMA 8 MITTAUKSET JA MITATTAVUUS

PYP I / TEEMA 8 MITTAUKSET JA MITATTAVUUS 1 PYP I / TEEMA 8 MITTAUKSET JA MITATTAVUUS Aki Sorsa 2 SISÄLTÖ YLEISTÄ Mitattavuus ja mittaus käsitteinä Mittauksen vaiheet Mittausprojekti Mittaustarkkuudesta SUUREIDEN MITTAUSMENETELMIÄ Mittalaitteen

Lisätiedot

ECO-järjestelmä: Ilmanvaihdon lämmöntalteenotto kerrostalossa ja saneerauskohteissa 1 2008-11-24

ECO-järjestelmä: Ilmanvaihdon lämmöntalteenotto kerrostalossa ja saneerauskohteissa 1 2008-11-24 ECO-järjestelmä: Ilmanvaihdon lämmöntalteenotto kerrostalossa ja saneerauskohteissa 1 2008-11-24 ECO-järjestelmän taustaa: ECO järjestelmää lähdettiin kehittämään 2004, tarkoituksena saada pelkällä poistojärjestelmällä

Lisätiedot

Optimointitoiminnoilla varustettu lämmityksensäädin 1999.12

Optimointitoiminnoilla varustettu lämmityksensäädin 1999.12 TAC 2112 C-10-42 Optimointitoiminnoilla varustettu lämmityksensäädin 1999.12 TAC 2112 on vesikiertoisiin lämmitysjärjestelmiin tarkoitettu lämmityksensäädin. Radiaattoripiiriä ohjataan ulkolämpötilakompensoidulla

Lisätiedot

ESBE CRD122. Käyttöohje. Esbe CRD122 lämmönsäädin langattomalla ohjaimella. Kompakti lämmönsäädin paketti

ESBE CRD122. Käyttöohje. Esbe CRD122 lämmönsäädin langattomalla ohjaimella. Kompakti lämmönsäädin paketti Esbe CRD122 lämmönsäädin langattomalla ohjaimella ESBE CRD122 Callidus koodi 211702 Käyttöohje Kompakti lämmönsäädin paketti säädin ja langaton huoneyksikkö LCD näyttö ja yksi käyttöpainike moottoriosassa

Lisätiedot

Tuloilmalämmitin. Tuloilmalämmitin 1000. Vallox. Vallox. Ohje. Tuloilmalämmitin. Tuloilmalämmitin 1000. Malli. Ohje. Voimassa alkaen.

Tuloilmalämmitin. Tuloilmalämmitin 1000. Vallox. Vallox. Ohje. Tuloilmalämmitin. Tuloilmalämmitin 1000. Malli. Ohje. Voimassa alkaen. Ohje Malli Tyyppi : 2352 : 2353 Ohje 1.09.629 FIN Voimassa alkaen 1.7.2015 Päivitetty 1.7.2015... 2... 5 TUOIMAÄMMITIN VAOX TUOIMAÄMMITIN Poistoilmajärjestelmän aiheuttaman alipaineen vaikutuksesta ulkoa

Lisätiedot

CWW Pyöreät kanavalämmittimet lämmitysvedelle

CWW Pyöreät kanavalämmittimet lämmitysvedelle Pyöreät kanavalämmittimet lämmitysvedelle Pyöreät kanavalämmittimet lämmitysvedelle -sarjan vesilämmitteisiä pyöreitä kanavalämmittimiä käytetään lämmittämään stointijärjestelmässä kiertävää a. -mallia

Lisätiedot

JOHNSON CONTROLS. Maalämpösäädin KÄYTTÖOHJE

JOHNSON CONTROLS. Maalämpösäädin KÄYTTÖOHJE JOHNSON CONTROLS Maalämpösäädin KÄYTTÖOHJE Ohjekirjassa perehdytään tarkemmin maalämpökoneen toimintaan ja asetuksiin. Noudattamalla ohjekirjan ohjeita saatte parhaimman hyödyn laitteestanne, sekä varmistatte

Lisätiedot

valmistaa ilmanvaihtokoneita Parmair Eximus JrS

valmistaa ilmanvaihtokoneita Parmair Eximus JrS Parmair Eximus JrS Parmair Eximus JrS Air Wise Oy valmistaa ilmanvaihtokoneita Parmair Eximus JrS Sertifikaatti Nro C333/05 1 (2) Parmair Eximus JrS on tarkoitettu käytettäväksi asunnon ilmanvaihtokoneena

Lisätiedot

Taloyhtiön energiansäästö

Taloyhtiön energiansäästö Taloyhtiön energiansäästö Hallitusforum 19.03.2011 Messukeskus, Helsinki Petri Pylsy, Kiinteistöliitto Suomen Kiinteistöliitto ry Mitä rakennusten energiatehokkuus on Energiatehokkuus paranee, kun Pienemmällä

Lisätiedot

Lämpömittari ja upotustasku venttiiliin MTCV DN 15/20. Kuulasululliset venttiiliyhdistäjät (2 kpl sarjassa) G ½ x R ½ venttiiliin MTCV DN 15

Lämpömittari ja upotustasku venttiiliin MTCV DN 15/20. Kuulasululliset venttiiliyhdistäjät (2 kpl sarjassa) G ½ x R ½ venttiiliin MTCV DN 15 MTCV lämpimän käyttöveden kiertotermostaatti Käyttö MTCV on lämpimän käyttöveden kiertotermostaatti. MTCV huolehtii lämpimän käyttövesiverkoston lämpötasapainosta. Venttiili asennetaan kiertojohtoon, jossa

Lisätiedot

Scanvarm SCS-sarjan lämpöpumppumallisto ratkaisu pieniin ja suuriin kiinteistöihin

Scanvarm SCS-sarjan lämpöpumppumallisto ratkaisu pieniin ja suuriin kiinteistöihin Scanvarm SCS-sarjan lämpöpumppumallisto ratkaisu pieniin ja suuriin kiinteistöihin 05/2013 SCS10-15 SCS21-31 SCS40-120 SCS10-31 Scanvarm SCS-mallisto on joustava ratkaisu erityyppisiin maaenergiajärjestelmiin.

Lisätiedot

Esimerkkikuvia ja vinkkejä mittaukseen

Esimerkkikuvia ja vinkkejä mittaukseen Esimerkkikuvia ja vinkkejä mittaukseen Tässä on esitetty esimerkkinä paikkoja ja tapauksia, joissa lämpövuotoja voi esiintyä. Tietyissä tapauksissa on ihan luonnollista, että vuotoa esiintyy esim. ilmanvaihtoventtiilin

Lisätiedot

Hyvinkään Vuokra-Asunnot Oy: Lämmityksen ohjaus- ja seurantajärjestelmä

Hyvinkään Vuokra-Asunnot Oy: Lämmityksen ohjaus- ja seurantajärjestelmä Hyvinkään Vuokra-Asunnot Oy: Lämmityksen ohjaus- ja seurantajärjestelmä Osallistumishakemukseen liittyviä kysymyksiä saapui määräaikaan 15.11.2014 klo 12.00 mennessä 18 kappaletta. Ohessa on yhteenveto

Lisätiedot

Ulkoilma, raaka-aineemme

Ulkoilma, raaka-aineemme Ulkoilma, raaka-aineemme Maapalloa ympäröivä ilmakehä jakaantuu ionosfääriin, mesosfääriin, stratosfääriin ja troposfääriin. Missä korkeudessa tarvitaan happilaitteita? Ulkoilma, raaka-aineemme Mikä aiheuttaa

Lisätiedot

TAC Xenta 4292. Xenta 4292 LÄMMITYSTOIMINNAT. Käyttöohje 0FL-4075-002 07.09.2007

TAC Xenta 4292. Xenta 4292 LÄMMITYSTOIMINNAT. Käyttöohje 0FL-4075-002 07.09.2007 TAC Xenta 4292 Käyttöohje 0FL-4075-002 07.09.2007 TAC Xenta on pieniin ja keskisuuriin järjestelmiin tarkoitettu säädinsarja. TAC Xenta 4000 on sarja esiohjelmoituja säätimiä, joissa on kaukoliityntämahdollisuus

Lisätiedot

www.asb.fi 09.02.2011 IV-kuntotutkimus Lintukallion päiväkoti Lintukallionkuja 9B 01620 VANTAA

www.asb.fi 09.02.2011 IV-kuntotutkimus Lintukallion päiväkoti Lintukallionkuja 9B 01620 VANTAA www.asb.fi 09.02.2011 IV-kuntotutkimus Lintukallion päiväkoti Lintukallionkuja 9B 01620 VANTAA www.asb.fi Helsinki email: posti@asb.fi Tampere email: asb-yhtiot@asb.fi PÄÄKONTTORI: Konalankuja 4, 00390

Lisätiedot

KÄYTTÄJÄN KÄSIKIRJA T12 TULOILMAYKSIKÖLLE

KÄYTTÄJÄN KÄSIKIRJA T12 TULOILMAYKSIKÖLLE KÄYTTÄJÄN KÄSIKIRJA T12 TULOILMAYKSIKÖLLE www.scanoffice.fi CZ12037 PB1 ComfortZone CE50 Installation Sisällys Sisällys 0 Yleistä 1 Käsittely 2 Huolto 2 Asennus 3 Asetukset 7 Suunnittelu 8 Sähkökaavio

Lisätiedot

testo 831 Käyttöohje

testo 831 Käyttöohje testo 831 Käyttöohje FIN 2 1. Yleistä 1. Yleistä Lue käyttöohje huolellisesti läpi ennen laitteen käyttöönottoa. Säilytä käyttöohje myöhempää käyttöä varten. 2. Tuotekuvaus Näyttö Infrapuna- Sensori, Laserosoitin

Lisätiedot

Pamemetrilista ADAP-KOOL. EKC 201 ja EKC 301

Pamemetrilista ADAP-KOOL. EKC 201 ja EKC 301 Pamemetrilista ADAP-KOOL EKC 201 ja EKC 301 RC.8A.D1.02 RC.8A.D2.02 08-1999 DANFOSS EKC201/301-SÄÄTIMiEN OHJELMOINTI Danfossin elektronista ohjauskeskusta (elektronista termostaattia) malli EKC:tä toimitetaan

Lisätiedot

HYVÄ SUUNNITTELU PAREMPI LOPPUTULOS SUUNNITTELUN MERKITYS ENERGIAREMONTEISSA

HYVÄ SUUNNITTELU PAREMPI LOPPUTULOS SUUNNITTELUN MERKITYS ENERGIAREMONTEISSA HYVÄ SUUNNITTELU PAREMPI LOPPUTULOS SUUNNITTELUN MERKITYS ENERGIAREMONTEISSA AJOISSA LIIKKEELLE Selvitykset tarpeista ja vaihtoehdoista ajoissa ennen päätöksiä Ei kalliita kiirekorjauksia tai vahinkojen

Lisätiedot

KONEELLISEN POISTOILMANVAIHDON MITOITTAMINEN JA ILMAVIRTOJEN MITTAAMINEN

KONEELLISEN POISTOILMANVAIHDON MITOITTAMINEN JA ILMAVIRTOJEN MITTAAMINEN KONEELLISEN POISTOILMANVAIHDON MITOITTAMINEN JA ILMAVIRTOJEN MITTAAMINEN Koneellinen poistoilmanvaihto mitoitetaan poistoilmavirtojen avulla. Poistoilmavirrat mitoitetaan niin, että: poistopisteiden, kuten

Lisätiedot

ENERGIATEHOKAAN TALON LÄMMITYSRATKAISUT PEP Promotion of European Passive Houses Intelligent Energy Europe seminaari 23.11.

ENERGIATEHOKAAN TALON LÄMMITYSRATKAISUT PEP Promotion of European Passive Houses Intelligent Energy Europe seminaari 23.11. ENERGIATEHOKAAN TALON LÄMMITYSRATKAISUT PEP Promotion of European Passive Houses Intelligent Energy Europe seminaari 23.11.26 Espoo Mikko Saari, VTT 24.11.26 1 Energiatehokas kerrostalo kuluttaa 7 % vähemmän

Lisätiedot

TX 250A TX 500A TX 750A TX 1000A

TX 250A TX 500A TX 750A TX 1000A Huolto ja asennus TX 250A TX 500A TX 750A TX 1000A Sivu 1 / 20 1.0.0 Sisällysluettelo 1.0.0 SISÄLLYSLUETTELO... 2 2.0.0 KUVAT... 2 3.0.0 YLEISTIETOA... 3 3.1.0 ESIPUHE... 3 3.2.0 KÄYTTÖTARKOITUS... 3 3.3.0

Lisätiedot

TAC Xenta 4262 LÄMMITYSTOIMINNAT. Käyttöohje 0FL-4072-002 07.09.2007. TAC Xenta on pieniin ja keskisuuriin järjestelmiin tarkoitettu säädinsarja.

TAC Xenta 4262 LÄMMITYSTOIMINNAT. Käyttöohje 0FL-4072-002 07.09.2007. TAC Xenta on pieniin ja keskisuuriin järjestelmiin tarkoitettu säädinsarja. TAC Xenta 4262 Käyttöohje 0FL-4072-002 07.09.2007 TAC Xenta on pieniin ja keskisuuriin järjestelmiin tarkoitettu säädinsarja. TAC Xenta 4000 on sarja esiohjelmoituja säätimiä, joissa on kaukoliityntämahdollisuus

Lisätiedot

Maakylmä Technibel Konvektorit

Maakylmä Technibel Konvektorit Maakylmä Maakylmä on järkevä ja todella edullinen tapa hyödyntää kylmää kallion ja pintamaan ilmaisenergiaa. Omakotitaloa voidaan jäähdyttää joko maalämpöpumpun avulla porakaivosta tai hyödyntämällä maakeruuputkiston

Lisätiedot

Terveen talon ilmanvaihto

Terveen talon ilmanvaihto Terveen talon ilmanvaihto DI. Terveellisen ja viihtyisän sisäympäristön haasteet asunnoissa Lämpöolosuhteet talvella vetää, kesällä on kuuma Ilman laatu riittämätön ilmanvaihto yli puolessa asunnoista

Lisätiedot

Asennus ja huolto TX 650

Asennus ja huolto TX 650 Asennus ja huolto TX 650 Sivu 1 / 14 1.0.0 Sisältö 1.0.0 Sisältö... 2 2.0.0 Kaavio... 2 3.0.0 Järjestelmä... 3 3.1.0 Toimintaperiaatteet... 4 4.0.0 Tekniset tiedot... 5 5.0.0 Asennus... 6 5.1.0 Seinämalli...

Lisätiedot

KauKolämpö on KaiKKien etu...myös sinun.

KauKolämpö on KaiKKien etu...myös sinun. KauKolämpö on KaiKKien etu...myös sinun. Hyvän olon energiaa Kaukolämmitys merkitsee asumismukavuutta ja hyvinvointia. Se on turvallinen, toimitusvarma ja helppokäyttöinen. Se takaa tasaisen lämmön ja

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON KAIKKIEN ETU...MYÖS SINUN.

KAUKOLÄMPÖ ON KAIKKIEN ETU...MYÖS SINUN. KAUKOLÄMPÖ ON KAIKKIEN ETU...MYÖS SINUN. HYVÄN OLON ENERGIAA Kaukolämmitys merkitsee asumismukavuutta ja hyvinvointia. Se on turvallinen, toimitusvarma ja helppokäyttöinen. Se takaa tasaisen lämmön ja

Lisätiedot

SELVITYS ASUINRAKENNUKSEN ILMAVIRTOJEN MITOITUKSESTA

SELVITYS ASUINRAKENNUKSEN ILMAVIRTOJEN MITOITUKSESTA HELSINGIN KAUPUNKI SELVITYS 1 ( ) SELVITYS ASUINRAKENNUKSEN ILMAVIRTOJEN MITOITUKSESTA Tällä selvityksellä ja liitteenä olevilla mitoitustaulukoilla iv-suunnittelija ilmoittaa asuinrakennuksen ilmanvaihtojärjestelmän

Lisätiedot

Lämpöässä Emi Mahdollisuuksien maaenergiaratkaisu 100% Emi 28. Emi 43 Emi 28P MAALÄMPÖÄ. Emi 43P

Lämpöässä Emi Mahdollisuuksien maaenergiaratkaisu 100% Emi 28. Emi 43 Emi 28P MAALÄMPÖÄ. Emi 43P Lämpöässä Emi Mahdollisuuksien maaenergiaratkaisu Emi 28 100% Emi 43 Emi 28P MAALÄMPÖÄ Emi 43P Lämpöässä Emi markkinoiden joustavin maalämpöpumppu Lämpöässä Emi-mallisto on ratkaisu monenlaisiin maaenergiajärjestelmiin.

Lisätiedot

TaloauT omaat io. Jokaiseen kotiin ja budjettiin

TaloauT omaat io. Jokaiseen kotiin ja budjettiin R TaloauT omaat io Jokaiseen kotiin ja budjettiin Zennio tekee kodistasi nykyaikaisen ja mukavan. Samalla säästät nyt ja tulevaisuudessa. Taloautomaatio jokaiseen kotiin ja budjettiin. Oma koti suunnitellaan

Lisätiedot

TOTEUTUSKUVAUS EEMONTTI - REMONTISTA

TOTEUTUSKUVAUS EEMONTTI - REMONTISTA TOTEUTUSKUVAUS EEMONTTI - REMONTISTA Kohdekiinteistö 2: 70-luvun omakotitalo Kiinteistön lähtötilanne ennen remonttia EEMontti kohdekiinteistö 2 on vuonna 1974 rakennettu yksikerroksinen, 139 m², omakotitalokiinteistö,

Lisätiedot

Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista

Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista DI Petri Pylsy, Suomen Kiinteistöliitto Tee parannus!-aluekiertue Turku 18.01.2010 Tarjolla tänään Energiatehokkaita korjausratkaisuja: Ilmanvaihdon parantaminen

Lisätiedot

Rakennusten energiatehokkuus. Tulikivi Oyj 8.6.2011 Helsinki Mikko Saari VTT Expert Services Oy

Rakennusten energiatehokkuus. Tulikivi Oyj 8.6.2011 Helsinki Mikko Saari VTT Expert Services Oy Rakennusten energiatehokkuus Tulikivi Oyj 8.6.2011 Helsinki Mikko Saari VTT Expert Services Oy 6.6.2011 2 Mitä on rakennusten energiatehokkuus Mitä saadaan (= hyvä talo) Energiatehokkuus = ----------------------------------------------

Lisätiedot

Siemens Building Technologies Landis & Staefa Division

Siemens Building Technologies Landis & Staefa Division 2 360 Käyttöveden säädin RVD139/109 Lämmönjakokeskuksia ja -laitoksia varten tarkoitettu säädin. Suora lämpimän käyttöveden valmistus tai käyttöveden valmistus käyttövesivaraajalla. Käyttöjännite 230 VAC,

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKI RAKENNUSAUTOMAATIOJÄRJESTELMÄ HÄLYTYSPISTEIDEN OHJELMOINTIOHJE. Tampere 15.8.2012 Työ B3309EA A1213

TAMPEREEN KAUPUNKI RAKENNUSAUTOMAATIOJÄRJESTELMÄ HÄLYTYSPISTEIDEN OHJELMOINTIOHJE. Tampere 15.8.2012 Työ B3309EA A1213 TAMPEREEN KAUPUNKI RAKENNUSAUTOMAATIOJÄRJESTELMÄ HÄLYTYSPISTEIDEN OHJELMOINTIOHJE Tampere Työ A1213 Hälytyspisteiden ohjelmointi Tämä luettelo on ohjeellinen ja sitä tulee soveltaa huomioiden kohteen vaatimukset

Lisätiedot

S-108.3020 Elektroniikan häiriökysymykset. Laboratoriotyö, kevät 2010

S-108.3020 Elektroniikan häiriökysymykset. Laboratoriotyö, kevät 2010 1/7 S-108.3020 Elektroniikan häiriökysymykset Laboratoriotyö, kevät 2010 Häiriöiden kytkeytyminen yhteisen impedanssin kautta lämpötilasäätimessä Viimeksi päivitetty 25.2.2010 / MO 2/7 Johdanto Sähköisiä

Lisätiedot

ERISTETTY IPO-kanavapuhallin Omakoti-, rivi- ja kerrostalot, teollisuus Hiljainen Helppo huoltaa Portaattomasti säädettävä Paloeristetty Hyvä hyötysuhde Laaja valikoima www.ilto.fi Kanavapuhaltimien uusi

Lisätiedot

Ratkaisu suuriin kiinteistöihin. Lämpöässä T/P T/P 60-120

Ratkaisu suuriin kiinteistöihin. Lämpöässä T/P T/P 60-120 Ratkaisu suuriin kiinteistöihin Lämpöässä T/P T/P 60-120 T/P 60-120 Ratkaisu kahdella erillisvaraajalla T/P 60-120 -mallisto on suunniteltu suuremmille kohteille kuten maatiloille, tehtaille, päiväkodeille,

Lisätiedot

MITÄ OSAAMISTA ARVIOIDAAN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖILLÄ

MITÄ OSAAMISTA ARVIOIDAAN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖILLÄ LIITE B LIITE NÄYTTÖSUUNNITELMAAN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖJEN TOTEUTTAMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMAAN Opintokokonaisuuden nimi ja laajuus: Mittaus, säätö ja automaatiotekniikka 6 ov MITÄ OSAAMISTA ARVIOIDAAN

Lisätiedot

Ensto Intro -kodinohjain Aina kotona.

Ensto Intro -kodinohjain Aina kotona. Ensto Intro -kodinohjain Aina kotona. Olitpa itse kotona tai poissa, Ensto Intro -kodinohjain tuo huolettomuutta asumiseen. 2 Ensto Intro -kodinohjausjärjestelmä tarjoaa yksinkertaisen ja helpon kotona/poissa

Lisätiedot

AW Lämminvesikäyttöiset ilmanlämmittimet

AW Lämminvesikäyttöiset ilmanlämmittimet Lämminkäyttöiset ilmanlämmittimet Lämminkäyttöiset ilmanlämmittimet -lämmittimiä käytetään varastojen, teollisuushallien, verstaiden, urheiluhallien, liikkeiden yms. jatkuvaan lämmitykseen. Tyylikkään

Lisätiedot

Oikean liesikuvun / liesituulettimen valitseminen.

Oikean liesikuvun / liesituulettimen valitseminen. Oikean liesikuvun / liesituulettimen valitseminen. Oikean tuotteen valitsemiseksi pitää olla tiedossa perusasiat nykyisen tai tulevan ilmanvaihdon tai kärynpoiston tavasta. Vaihtoehdot eri tapauksille

Lisätiedot

Naavatar - järjestelmällä säästöjä kerrostalojen ja muiden kiinteistöjen lämmityskuluihin

Naavatar - järjestelmällä säästöjä kerrostalojen ja muiden kiinteistöjen lämmityskuluihin Naavatar - järjestelmällä säästöjä kerrostalojen ja muiden kiinteistöjen lämmityskuluihin Hydrocell Oy Energiansäästön, lämmönsiirron ja lämmöntalteenoton asiantuntija www.hydrocell.fi NAAVATAR järjestelmä

Lisätiedot

Ilmanvaihtokanavien tiiviys pientaloissa

Ilmanvaihtokanavien tiiviys pientaloissa Hyvinvointia työstä Ilmanvaihtokanavien tiiviys pientaloissa Kari Salmi, Erkki Kähkönen, Rauno Holopainen, Pertti Pasanen, Kari Reijula Työterveyslaitos Itä-Suomen yliopisto Tutkimusosapuolet ja rahoitus

Lisätiedot

Mittaus- ja säätölaite IRIS

Mittaus- ja säätölaite IRIS Mittaus- ja säätölaite IRIS IRIS soveltuu ilmavirtojen tarkkaan ja nopeaan mittaukseen ja säätöön. IRIS muodostuu runko-osasta, säätösäleistä, säätömutterista tai säätökahvasta (koko 80), säätöasteikosta

Lisätiedot

T-MALLISTO. ratkaisu T 0

T-MALLISTO. ratkaisu T 0 T-MALLISTO ratkaisu T 0 120 Maalämpö säästää rahaa ja luontoa! Sähkölämmitykseen verrattuna maksat vain joka neljännestä vuodesta. Lämmittämisen energiatarve Ilmanvaihdon 15 % jälkilämmitys Lämpimän käyttöveden

Lisätiedot

Pentti Harju. Lämmitystekniikan oppikirja

Pentti Harju. Lämmitystekniikan oppikirja Pentti Harju Lämmitystekniikan oppikirja Sisällys Millä lämmitetään ja missä viihdytään 3 Uunit ja takat 27 Polttoaineet 54 Polttoaineen palaminen 83 Kattilat 101 Öljykattilat, polttimet ja säiliöt 142

Lisätiedot

MOOTTORIVENTTIILI. Käsikirja

MOOTTORIVENTTIILI. Käsikirja MOOTTORIVENTTIILI Käsikirja Tutustu käsikirjaan huolella ennen järjestelmän käyttöönottoa. Ainoastaan valtuutettu huoltohenkilökunta on oikeutettu suorittamaan säätöja korjaustoimenpiteitä. Korjauksessa

Lisätiedot

valmistaa ilmanvaihtokoneita Parmair Iiwari ExSK, ExSOK ja ExSEK

valmistaa ilmanvaihtokoneita Parmair Iiwari ExSK, ExSOK ja ExSEK Parmair Iiwari ExSK Parmair Iiwari ExSK Air Wise Oy valmistaa ilmanvaihtokoneita Parmair Iiwari ExSK, ExSOK ja ExSEK Sertifikaatti Nro C325/05 1 (2) Parmair Iiwari ExSK (ExSOK, ExSEK) on tarkoitettu käytettäväksi

Lisätiedot

LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT?

LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT? LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT? HYVÄN OLON ENERGIAA Kaukolämmitys merkitsee asumismukavuutta ja hyvinvointia. Se on turvallinen, toimitusvarma ja helppokäyttöinen. Kaukolämmön asiakkaana

Lisätiedot

Ilox 199 Optima -ilmanvaihtokone Asennus

Ilox 199 Optima -ilmanvaihtokone Asennus Ilox 199 Optima -ilmanvaihtokone Koneen pohjassa on neljä säädettävää jalkaa, joiden avulla kone säädetään vaakasuoraan. paikka Ilmanvaihtokone asennetaan lämpimään tilaan. Tilan lämpötila pitäisi mielellään

Lisätiedot

SwemaMan 7 Käyttöohje

SwemaMan 7 Käyttöohje SwemaMan 7 Käyttöohje HUOM! Ennen mittausten aloittamista, lue kohta 6. Asetukset (SET). Vakiona k2-kompensointi on päällä. 1. Esittely SwemaMan 7 on mikro manometri paine-eron, ilmanvirtauksen sekä -nopeuden

Lisätiedot

Oulun kaupungin päiväkotien energiakisa 2014 / Schneider Electric Buildings Finland Oy Energiankäyttö. 04.09.2014 Pekka Karppanen

Oulun kaupungin päiväkotien energiakisa 2014 / Schneider Electric Buildings Finland Oy Energiankäyttö. 04.09.2014 Pekka Karppanen Oulun kaupungin päiväkotien energiakisa 2014 / Schneider Electric Buildings Finland Oy Energiankäyttö 04.09.2014 Pekka Karppanen Valaistuksen- ja vedenkäyttö Valaisimien sammuttaminen Yleispätevä ohje

Lisätiedot

Kiinteistön sähköverkko

Kiinteistön sähköverkko Kiinteistön sähköverkko Pekka Rantala k2015 Mikä on kiinteistö? Sähköliittymä jakeluyhtiön sähköverkkoon tehdään kiinteistökohtaisesti. Omakotitalo on yleensä oma kiinteistö. Rivi- ja kerrostalo ovat kiinteistöjä

Lisätiedot

Oy IV-Special Ab 03.03.2011. IV-kuntotutkimus. Kiirunatien päiväkoti. Kiirunatie 3 01450 VANTAA

Oy IV-Special Ab 03.03.2011. IV-kuntotutkimus. Kiirunatien päiväkoti. Kiirunatie 3 01450 VANTAA Oy IV-Special Ab 03.03.2011 IV-kuntotutkimus Kiirunatien päiväkoti Kiirunatie 3 01450 VANTAA www.asb.fi Helsinki email: posti@asb.fi Tampere email: asb-yhtiot@asb.fi PÄÄKONTTORI: Konalankuja 4, 00390 Helsinki

Lisätiedot

Kotimaiset, energiatehokkaat. Fair-80 ja -120 ec. ilmanvaihtokoneet

Kotimaiset, energiatehokkaat. Fair-80 ja -120 ec. ilmanvaihtokoneet Kotimaiset, energiatehokkaat Fair-80 ja -120 ec ilmanvaihtokoneet Fair-80 ja -120 ec -ilmanvaihtokoneet Miksi tinkiä terveellisistä olosuhteista omassa kodissa? Energiansäästöä raikkaasta sisäilmasta tinkimättä

Lisätiedot

SolarMagic M70 kesämökissä. Mökki sijaitsee Närpiön lähellä.

SolarMagic M70 kesämökissä. Mökki sijaitsee Närpiön lähellä. SolarMagic M70 kesämökissä. Mökki sijaitsee Närpiön lähellä. Mökissä on yksi kerros jonka yläpuolella on avoin tila katteen alla. Kuvan vasemmalla puolella näkyy avoin terassi, sen yläpuolella olevaa kattoa

Lisätiedot

SAVUKAASUJEN VALVONTAKESKUS 1/6 HYDROSET ER - O2

SAVUKAASUJEN VALVONTAKESKUS 1/6 HYDROSET ER - O2 SAVUKAASUJEN VALVONTAKESKUS /6 ER-O2- valvontakeskus on tarkoitettu höyry- ja vesikattiloiden savukaasujen valvontaan ja säätöön. Keskus tunnustelee savukaasuja Lambda-anturin ja Pt - anturin välityksellä.

Lisätiedot

ILMANKÄSITTELYKONEET. tekninen esite. Pienet pakettikoneet 0,15-1,5 m3/s

ILMANKÄSITTELYKONEET. tekninen esite. Pienet pakettikoneet 0,15-1,5 m3/s ILMANKÄSITTELYKONEET tekninen esite Pienet pakettikoneet 0,15-1,5 m3/s Kesair ilmankäsittelykoneet on tarkoitettu liike- toimisto päiväkoti ym. muiden julkisten rakennusten ilmanvaihtokoneeksi Koneet on

Lisätiedot

Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy

Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy Kiinteistöjen energiatehokkuus ja hyvät sisäolosuhteet Ajankohtaista tietoa patteriverkoston perussäädöstä sekä ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmien energiatehokkuudesta Kirsi-Maaria Forssell, Motiva

Lisätiedot

Toteutettavissa olevat energiansäästömahdollisuudet Tampereen asuinrakennuksissa. Energiaremontti

Toteutettavissa olevat energiansäästömahdollisuudet Tampereen asuinrakennuksissa. Energiaremontti Toteutettavissa olevat energiansäästömahdollisuudet Tampereen asuinrakennuksissa 1 Energiaremontti Miten päästään 20 % energiansäästöön vuoteen 2020 mennessä Tampereen asuinrakennuskannassa Energiaeksperttikoulutus

Lisätiedot

111570SF-04 2014-06 CS60. Liitäntä- ja määritysopas Ohjausautomatiikka

111570SF-04 2014-06 CS60. Liitäntä- ja määritysopas Ohjausautomatiikka SF-0 0-0 CS0 Liitäntä- ja määritysopas Ohjausautomatiikka Liitännät CU0. Piirikortin asettelu Art.nr. Art.nr. P Art.nr. P P P Art.nr. P P P P P P P P P Liitännät ohjauspaneeleihin. Dip-kytkinasetus P Liitäntä

Lisätiedot

Suorahöyrystys tasavirtainvertteri

Suorahöyrystys tasavirtainvertteri Suorahöyrystys tasavirtainvertteri Usean yksikön samanaikainen jäähdytys ja lämmitys Seinäasennus MAFP Lattia tai kattoasennus Alakattoasennus Kasetti Kanavaasennus KPAFP SPAFP CAFP DSAFP Lisävarusteet

Lisätiedot