YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Muistio Neuvotteleva virkamies Tarja Lahtinen

Transkriptio

1 YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Muistio Neuvotteleva virkamies Tarja Lahtinen ILMANLAATUDIREKTIIVIN 2008/50/EY 22 ARTIKLAN 1 KOHDAN MUKAINEN ILMOITUS TYPPIDIOKSIDIN MÄÄRÄAJAN PIDENTÄMISESTÄ 1) Johdanto ja lainsäädännöllinen perusta Ilmanlaadusta ja sen parantamisesta 21 päivänä toukokuuta 2008 annetun direktiivin 2008/50/EY, jäljempänä ilmanlaatudirektiivi, 22 artikla antaa jäsenvaltioille mahdollisuuden ilmoittaa komissiolle tarpeesta pidentää typpidioksidin raja-arvon määräaikoja, jotka ovat olleet sitovina voimassa vuodesta Jos komissio katsoo, että ilmanlaatudirektiivissä säädetyt edellytykset määräajan pidentämiselle täyttyvät, se voi myöntää jäsenmaalle pidennystä enintään viisi vuotta. Ilmanlaatudirektiivi on saatettu Suomessa kansallisesti voimaan ympäristönsuojelulain (80/2000) muutoksella (13/2011) ja ilmanlaatuasetuksella (38/2011). Täytäntöönpanosta on ilmoitettu Euroopan komissiolle 24 päivänä tammikuuta 2011 päivätyllä kirjeellä YM Ympäristönsuojelulain 25 :n nojalla kunnan on alueellaan huolehdittava paikallisten olojen edellyttämästä tarpeellisesta ympäristön tilan seurannasta. Saman pykälän mukaan pääkaupunkiseudulla ilmanlaadun seurannasta huolehtivat Espoo, Helsinki, Kauniainen ja Vantaa yhdessä (HSY-alue 1 ). Ilmanlaadun turvaamisesta säädetään ympäristönsuojelulain 102 :ssä, jonka mukaan vastuu paikallisen ilmanlaadun turvaamisesta kuuluu kunnalle. Ilmanlaadun turvaamiseksi laadittavista suunnitelmista säädetään lain 102 a 102 d :ssä. Vuonna 2011 annetulla ympäristönsuojelulain muutoksella säädettiin kuntien mahdollisuudesta hakea typpidioksidin määräajan pidennystä. Lain 102 e :n nojalla pidennystä tulee hakea ympäristöministeriöltä, joka arvioi hakemuksen ja, mikäli katsoo ilmanlaatudirektiivissä 2008/50/EY säädettyjen pidennyksen ehtojen täyttyvän, täydentää hakemusta tarpeellisilta osin ja toimittaa sen Euroopan komission arvioitavaksi 30 päivään syyskuuta 2011 mennessä. Helsingin kaupunki on toimittanut 24 päivänä toukokuuta 2011 ympäristöministeriölle hakemuksen typpidioksidia koskevan vuosiraja-arvon määräajan pidentämiseksi. Hakemus on laadittu käyttäen lomakkeita, jotka sisältyvät komission yksiköiden valmisteluasiakirjaan SEC(2008) , ja 1 2 Vuodesta 2011 alkaen YTV-alue on ollut nimeltään HSY-alue. Staff working paper accompanying the Communication from the Commission on notifications of postponements or attainment deadlines and exemptions from the obligation to apply certain limit values pursuant to Article 22 of Directive 2008/50/EC on ambient air quality and cleaner air for Europe

2 2 noudattaen soveltuvin osin komission tiedonannossa KOM(2008) 403 lopullinen 3 annettuja ohjeita sekä vuonna 2011 annettuja uudistettuja ohjeita SEC(2011) 300 final 4. 2) Typpidioksidin ylitystilanteen tausta Vuonna 2006 Helsingin Töölöntullin siirrettävällä mittausasemalla havaittu ylitysmarginaalilla korotetun typpidioksidin vuosiraja-arvon ylitys käynnisti silloisen lainsäädännön mukaisesti ilmansuojelua koskevan suunnitelman/ohjelman valmistelut. Helsinki on osa pääkaupunkiseudun seuranta-aluetta ja ilmanlaatudirektiivin tarkoittamaa väestökeskittymää (agglomeration). Ylityksen edellyttämät ilmanlaadun parantamista koskevat ohjelmat (koko seuranta-alueen kattava YTV:n ilmansuojelun toimintaohjelma sekä Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kuntakohtaiset ohjelmat) on raportoitu komissiolle 17 päivänä joulukuuta 2008 päivätyllä ympäristöministeriön kirjeellä (Drno YM ). Toimintaohjelmissa kuvataan toimet joita aiotaan toteuttaa ja skenaarioita raja-arvojen saavuttamismahdollisuuksista erilaisissa ympäristöissä. Selvitysten mukaan autokannan uusiutuminen, ja erityisesti raskaan kaluston päästöjen vähentäminen, on edellytys pitoisuuksien alentamiseksi. Tehdyissä mallituksissa jouduttiin turvautumaan ajoneuvojen päästökertoimiin, joiden jo tuolloin arvioitiin kuvaavan puutteellisesti pakokaasujen NO/NO 2 suhdetta ja suorien typpidioksidipäästöjen määrää. Mallilaskelmien lähtötietojen tiedossa olleiden puutteiden takia ympäristöministeriön lähetekirjeessä todettiin, että on ilmeistä, etteivät ilmansuojelun toimintaohjelmissa esitetyt toimet ehdi vaikuttaa vuoteen 2010 mennessä siinä määrin, että typpidioksidin raja-arvojen ylitykset voitaisiin kokonaan välttää. Ministeriö ilmoitti, että Suomen aikomuksena on toimittaa Euroopan komissiolle ilmoitus direktiivin 2008/50/EY 22 artiklan mukaisesta typpidioksidin määräajan pidennyksestä. 3) Lomake typpidioksidin määräajan pidentämiseksi a) Yleisinformaatio ja viitevuosi (Lomake 1) Viitevuodeksi on valittu vuosi 2010 edellä mainittujen komission ohjeiden mukaisesti. Määräajan pidennystä haetaan Helsingin kaupungille saakka. b) Julkaisut (Lomakkeen 1 liite) Liitteessä on esitetty kaikki hakemukseen liittyvät relevantit julkaisut. Paikallisen tason selvitysten lisäksi liite kattaa pääkaupunkiseutua koskevat alueelliset selvitykset. Valtioneuvoston hyväksymä Ilmansuojeluohjelma 2010, jolla on pantu kansallisesti täytäntöön päästökattodirektiivin säännökset, kattaa käytännössä kansallisella tasolla toteutetut ja Euroopan unionissa päätetyt, erityisesti liikenteen päästöihin liittyvät toimet (Euro-päästönormien täytäntöönpano). Nämä toimet sisältyvät ilmoituksen BAU-projektioihin lukuun ottamatta toimia, 3 4 Komission tiedonanto ilmoituksista, jotka koskevat ilmanlaadusta ja sen parantamisesta annetun direktiivin 2008/50/EY 22 artiklan mukaista määräaikojen pidentämistä ja tiettyjen raja-arvojen soveltamisvelvoitteita koskevaa poikkeusta Commission Staff working paper concerning guidance on preparing a notification of a postponement of the deadline for attaining the limit values for NO 2 under Directive 2008/50/EC on ambient air quality and cleaner air for Europe

3 3 joilla pyritään nopeuttamaan ajoneuvokannan uusiutumista tai ohjaamaan uutta tekniikkaa tietyille alueille. c) Kuvaus raja-arvojen ylityksistä (Lomake 2) Suomessa typpidioksidin vuosiraja-arvon ylityksiä on havaittu ilmanlaatudirektiivien 1999/30/EY ja 2008/50/EY voimassaoloaikana ainoastaan Helsingissä, joka on osa pääkaupunkiseudun (entinen YTV nykyinen HSY) seuranta-aluetta (agglomeration). Typpidioksidin tuntiraja-arvon ylityksiä ei ole havaittu. Yhdeksänkymmentäluvun alusta 2010-luvun alkuvuosiin typpidioksidipitoisuuksissa oli useilla mittausasemilla havaittavissa laskeva trendi. Noin vuodesta 2005 alkaen pitoisuuksien suotuisa kehitys pysähtyi ja samana vuonna Helsingin Mannerheimintien uudella pysyvästi sijoitetulla asemalla (fixed monitoring station) mitattiin vuosikeskiarvoksi 43 µg/m 3. Ylitysmarginaalilla korotettu typpidioksidin vuosiraja-arvon ylitys 54 µg/m 3 havaittiin ensimmäistä kertaa vuonna 2006 Helsingin Töölöntulliin sijoitetulla vuosittain siirrettävällä mittausasemalla (annually relocated station). Ilmanlaatutilannetta on kartoitettu Helsingissä erityisesti katukuilumaisissa liikenneympäristöissä. Vuosiraja-arvon 40 µg/m 3 ylittäviä pitoisuuksia on havaittu Mannerheimintien pysyvästi sijoitetulla mittausasemalla vuosina (41 43 µg/m 3 ), Hämeentien siirrettävällä mittausasemalla vuosina 2005 ja 2009 (46 ja 43 µg/m 3 ) sekä uusintamittauksissa Töölöntullin siirrettävällä mittausasemalla vuonna 2010 (53 µg/m 3 ). Lisäksi vuosiraja-arvon numeerinen arvo on ylittynyt passiivikeräinmenetelmällä otetuissa näytteissä useissa katukuiluissa vuosina (Töölöntulli, Mannerheimintie, Hämeentie, Runeberginkatu, Kaisaniemenkatu). Töölöntullin mittaustulokset on esitetty lomakkeessa 2. Lomakkeen liitteessä (Appendix 1) sekä raportissa Ilmanlaatu pääkaupunkiseudulla vuonna 2010 (Ref. 08) pääkaupunkiseudun ilmanlaadun seurannan tuloksia on esitetty laajemmin. Töölöntullin siirrettävän mittausaseman tiedot vuodelta 2006 on raportoitu komissiolle 2004/461/EY päätöksen mukaisesti vuonna Vuoden 2010 tiedot raportoidaan vuonna 2011 toteutettavan raportoinnin yhteydessä. Pysyvästi sijoitettujen mittausasemien EoI-koodit on esitetty lomakkeen liitteessä (Appendix 2). Siirrettävillä mittausasemilla ei ole käytössä EoI-koodeja. Töölöntullin siirrettävän mittausaseman koodia FI0153 A on käytetty vuoden 2006 tietojen raportoinnissa. d) Ylitystilanteen karttakuvaus (Lomakkeen 2 liite) Ylitysalueen kartoitus typpidioksidin osalta on tehty ensimmäistä kertaa laadittaessa Helsingin kaupungin ilmansuojelun toimintaohjelmaa (Ref. 01, sivut 13 14). Typpidioksidin vuosikeskiarvon ylitysalueitten laajuutta on kartoitettu pysyvästi sijoitettujen mittausasemien ohella siirrettävillä asemilla, joilla käytetään vertailumenetelmää ja jossa mittaukset kestävät vuoden kerrallaan, sekä passiivikeräinmenetelmällä. Helsingissä ja muualla pääkaupunkiseudulla sijaitsevat pysyvät ja siirrettävät mittausasemat sekä passiivikeräimet ja niillä saadut korkeimmat pitoisuudet vuoteen 2010 saakka on havainnollistettu lomakkeen liitteessä (Appendix 2).

4 4 Yksityiskohtaiset kuvaukset mittausasemista, niiden ympäristöstä, liikennemääristä sekä asemien sijaintikartat ja valokuvat asemista on esitetty raportissa Ilmanlaatu pääkaupunkiseudulla vuonna 2010 (Ref. 08, sivut ). Passiivikeräinmenetelmällä vuonna 2010 saadut typpidioksidipitoisuudet eri kohteissa sekä kohteiden kuvaus on esitetty raportissa Ilmanlaatu pääkaupunkiseudulla vuonna 2010 (Ref. 08, sivut ja liite 5). e) Lähdeanalyysi (Lomake 3 A) Lähdeanalyysi perustuu mittaustietoihin vuodelta 2005 ja 2010 sekä Pääkaupunkiseuden päästöjen leviämismalliselvitykseen vuodelta 2008 (Ref. 04). Leviämismalliselvityksessä analysoitiin eri päästölähteiden vaikutuksia pitoisuuksiin eripuolilla pääkaupunkiseutua sijaitsevilla mittausasemilla, mutta siinä ei tehty erottelua alueellisen taustan ja kaupunkitaustan välillä. Lomakkeessa Töölöntullin pitoisuusosuudet on arvioitu mallitetuista ja havaituista pitoisuuksista sekä eri lähteiden tunnetuista vaikutuksista pitoisuuksiin. Kallion kaupunkitausta-asemalle mallitetusta kokonaispitoisuudesta (24,1 µg/m 3 ) vähennettiin eri liikennemuotojen sekä pistelähteiden aiheuttama kuormitus (18,6 µg/m 3 ), jolloin saatiin selville alueellisen taustan (kaukokulkeuma + kansallinen tausta) osuus pitoisuuksista (5,5 µg/m 3 ). Kaukokulkeuman osuus arvioitiin Utössä sijaitsevan maaseututausta-aseman vuoden 2005 mittaustietojen perusteella (4,7 µg/m 3 ). Kansallinen taustapitoisuus (0,8 µg/m 3 ) laskettiin vähentämällä Utön mitattu pitoisuus Kallion mittausasemalle lasketusta alueellisesta taustapitoisuudesta. Töölöntullin paikallisten lähteiden aiheuttama kuormitus (28,9 µg/m 3 ) on laskettu vähentämällä vuonna 2010 mitatusta pitoisuudesta edellä mainitut alueellinen kuormitus ja kaupunkitaustan aiheuttaman kuormitus. Mallilaskelmien mukaan eri päästölähteiden vaikutukset pitoisuuksiin mittauspisteissä olivat hyvin samansuuntaiset, erityisesti jos mittauspisteet edustivat samankaltaisia ympäristöjä. Lähdeanalyysissä on oletettu, että eri lähteiden osuudet Töölöntullin pitoisuuksista vertailuvuonna 2010 ovat (laivaliikenteen päästöjä lukuun ottamatta) samat kuin vuonna 2008 tehdyssä selvityksessä. Alueellisen taustakuormituksen osuudeksi Töölöntullin pitoisuuksista saatiin 10,5 %, josta rajat ylittävän kaukokulkeuman osuus oli 8,9 % ja Suomen omien päästöjen osuus 1,6 %. Kaupunkitaustakuormituksen osuus, 35 % Töölöntullin kokonaispitoisuudesta, aiheutuu lähes yksinomaan liikenteestä: tieliikenne 28,5 %, laivaliikenne 5,9 % ja lentoliikenne 0,4 %. Teollisuuden ja lämmöntuotannon osuudeksi saatiin alle 0,5 %. Paikallisten lähteiden osuus pitoisuuksista, 54,5 %, selittyy lähes kokonaisuudessaan tieliikenteen päästövaikutuksilla, joskin uusimmissa malliselvityksissä on arvioitu entistä tarkemmin myös laivaliikenteen merkitystä. Bussiliikenteen osuus päästöistä Töölöntullissa on 47 %, vaikka niiden osuus liikenteestä on ainoastaan 7 %. Kaupunkitaustan liikenteen aiheuttama kuormitus yhdessä paikallisen liikenteen aiheuttaman kuormituksen kanssa selittää Töölöntullin pitoisuuksista yli 80 %. Näin ollen lähdeanalyysi osoittaa selkeästi, että toimenpiteet tulee kohdistaa riittävän laajalla alueella liikenteeseen ja erityisesti joukkoliikenteessä käytettävään kalustoon.

5 5 f) Syyt raja-arvon ylityksiin alkuperäisen määräajan umpeutumisen jälkeen (Lomake 3 B) Vuonna 2006 Helsingin Töölöntullin siirrettävällä mittausasemalla havaittu ylitysmarginaalilla korotetun typpidioksidin vuosiraja-arvon ylitys käynnisti silloisen lainsäädännön edellyttämän ilmansuojelua koskevan suunnitelman/ohjelman valmistelut. Helsinki on osa pääkaupunkiseudun seuranta-aluetta, joka on ilmanlaatudirektiivin tarkoittama väestökeskittymä (agglomeration). Ylityksen edellyttämät ilmansuojelua koskevat ohjelmat (koko seuranta-alueen kattava YTV:n ilmansuojelun toimintaohjelma 5 sekä Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kuntakohtaiset ohjelmat) on raportoitu komissiolle 17 päivänä joulukuuta 2008 päivätyllä ympäristöministeriön kirjeellä (Drno YM ). Merkittävä syy siihen, etteivät pitoisuudet alentuneet odotetulla tavalla vuoteen 2010 mennessä on se, että ilmansuojelusuunnitelmien taustaselvityksissä käytetyt päästökertoimet olivat liian optimistisia ja osin puutteellisia. Typpidioksidipitoisuuksien odotettiin alenevan suhteellisen nopeasti ajoneuvojen puhdistustekniikan kehittyessä, mutta näin ei ole tapahtunut. Liikenteen suorat typpidioksidipäästöt ovat jopa kasvaneet viime vuosina johtuen dieselajoneuvoissa käytettävien hapettavien katalysaattoreiden yleistymisestä ja dieselajoneuvojen osuuden lisääntymisestä. Suomessa dieselautojen osuus uusien autojen myynnistä kasvoi autoverouudistuksen myötä noin 50 %:iin, mutta kasvu on sittemmin tasaantunut. Lomakkeessa 3b on esitetty ne alueelliset ja paikalliset toimet, joiden oletettiin toteutuvan osittain tai kokonaan jo vuoteen 2010 mennessä, mutta joiden toteutuminen on viivästynyt tai joiden vaikutukset ovat jääneet odotettua vähäisemmiksi. Näitä toimia ovat ruuhkamaksujen käyttöönotto, julkisen liikenteen osuuden lisääminen, kaasubussien osuuden lisääminen ja vähäpäästöisten biopolttoaineiden käyttöönotto bussiliikenteessä sekä ympäristövyöhykkeen perustaminen. Toimien toteutumista on selostettu lomakkeen liitteessä 1 (Appendix 1). Liitteessä on selostettu myös pitkän aikavälin toimia. Tällaisia toimia ovat tyypillisesti joukkoliikenteen kehittämiseen ja sen houkuttelevuuden lisäämiseen tähtäävät toimenpiteet. Ne ovat tärkeä osa ilmansuojelun toimintaohjelmaa, vaikka toimia toteutetaan myös muista syistä kuin ilmansuojelun takia. Useimmat joukkoliikennettä koskevat toimenpiteet ovat pitkän aikavälin toimenpiteitä, joiden autoliikennettä vähentävä ja ilmanlaatua parantava vaikutus toteutuu vasta vuosien kuluttua. Ilmansuojelun toimintaohjelmien valmistuminen vain kaksi vuotta ennen raja-arvon alkuperäisen määräajan umpeutumista on merkinnyt sitä, että vaikka toimia ilmanlaadun parantamiseksi ja rajaarvon saavuttamiseksi on käynnistetty, ne eivät ole ehtineet vaikuttaa täysimääräisesti vuoteen 2010 mennessä. Ohjelmaa laadittaessa katsottiin aiheelliseksi ja tarkoituksenmukaiseksi sisällyttää siihen myös pitkän aikavälin toimia ja ulottaa ohjelma vuoteen 2016, jolloin se kattaa kaksi kaupungin valtuustokautta. Ratkaisu perustui osittain arvioon, jonka mukaan käytetyt päästökertoimet ja mallit eivät anna riittävän luotettavaa tietoa pitoisuuksien kehittymisestä sekä ennakkotietoihin uudesta ilmanlaatudirektiivistä, joka mahdollistaisi määräajan pidennysten hakemisen. Kaksi vuotta sitten valmistunutta toimintaohjelmaa ei siis ole päivitetty, vaan sen tueksi on tehty uusilla päästökertoimilla mallinnuksia, joiden avulla voidaan osoittaa, että typpidioksidin raja-arvo saavutetaan Helsingin kaupungin toimintaohjelman ja sitä tukevan pääkaupunkiseudun toimintaohjelman mukaisilla toimilla vuoteen 2015 mennessä. 5 Vuodesta 2011 alkaen YTV-alue on ollut nimeltään HSY-alue.

6 6 g) Pitoisuus, johon päästään määräaikaa pidentämällä (Lomake 4 B) Pitoisuuslaskelmissa käytettiin OSPM-laskentamallia 6 ja HBEFA (versio 3.1) päästökertoimia 7. EEV-bussien kertoimet perustuivat kuitenkin RASTU-tutkimusohjelmasta 8 saatuihin päästökertoimiin. Ajoneuvokannan jakauma Euro-päästöluokkiin on saatu LIPASTO liikenteen päästöjen laskentajärjestemästä 9. Kaupunkibussien jakaumat Euro-päästöluokkiin on arvioinut Helsingin seudun liikenne kuntayhtymä. Liikennemäärät ja ajoneuvoluokkajakaumat eri projektioissa on arvioitu Helsingin kaupungin suunnitteluviraston toimesta. Laskennassa oletettiin, että alueellinen taustapitoisuus pysyy ennallaan (5,5 µg/m 3 ). Kokonaistaustapitoisuuden arvioinnissa on käytetty Kallion kaupunkitausta-asemalla vuonna 2010 mitattua pitoisuutta, jonka on oletettu alenevan yhdellä prosentilla vuosittain päästövähennysten seurauksena. Työssä mallitettiin useisiin vilkasliikenteisiin kohteisiin (mm. Töölöntulli, Mannerheimintie, Mäkelänkatu) projektioita, joissa tarkasteltiin eri toimenpiteiden kumulatiivisia vaikutuksia pitoisuuksiin. Töölöntullissa, joka edustaa alueen korkeimpia pitoisuuksia, raja-arvon alittaminen edellyttää enemmän toimia kuin muut mallitetut kohteet. Projektiot olivat: 2010 (nykytilanne) BAU * Liikennemäärien muutos ** Ympäristövyöhyke ** Liikenteen sujuvoituminen ** * Sisältää jo säädettyjen lakien ja määräysten mukanaan tuomat muutokset mukaan lukien ajoneuvoteknologian kehityksen. ** Seurausta ilmansuojeluohjelman toimenpiteistä. Lisäksi laskettiin vertailun vuoksi pitoisuudet Töölöntullissa olettaen, että ajoneuvoteknologia kehittyy lainsäädännön edellyttämällä tavalla ja muita toimenpiteitä raja-arvon saavuttamiseksi ei ole toteutettu, jolloin liikennemäärät ovat korkeammat ja liikenteen keskinopeus alempi kuin todellisuudessa vuonna Töölöntulliin laskettiin uusilla HBEFA kertoimilla myös vertailupitoisuus vuodelle Tulokset on esitetty lomakkeen liitteessä 1 (Appendix 1) ja liitteessä 3 (Appendix 3). Lomakkeessa 4 B on esitetty kaksi pitoisuusarvoa vuodelle Voimassa oleva kansallinen lainsäädäntö ja säädökset, joista on tehty päätökset Euroopan unionissa sisältyvät BAU 2015-projektioon ja niiden avulla pitoisuus alenisi tasolle 44,2 µg/m 3. Näin ollen lainsäädäntötoimien lisäksi tarvitaan paikallisia ja alueellisia lisätoimia, jotka on sisällytetty ilmansuojelun toimintaohjelmiin. Näiden toimien avulla pitoisuus laskee tasolle 38,7 µg/m 3. Mallitus tehtiin määräajan pidennyshakemusta varten, eikä tuloksia ole julkaistu. Mallinnuksessa käytetyt lähtötiedot ja mallitulokset excel-muodossa ovat saatavilla pyydettäessä Operational Street Pollution Model, National Environmental Research Institute, Department of Atmospheric Environment, Denmark

7 7 h) Toimenpiteet ennen vuoden 2010 määräajan umpeutumista (Lomake 5 A) sekä niiden vaikutukset (Lomakkeen 5 A liite) Lomakkeeseen 5 A on sisällytetty kaikki typpidioksidipitoisuuksien alentamiseen liittyvät Helsingin kaupungin ilmansuojelun toimintaohjelman (Ref. 01) ja alueellisen YTV:n ilmansuojeluohjelman (Ref. 02) toimet. Koska ohjelmat valmistuivat vasta vuonna 2008, ei ole katsottu tarkoituksenmukaiseksi eikä mahdolliseksi eritellä toimia vuosille ja vuosille Osa toimista on käynnistynyt tarkastelujakson alussa tai jo sitä ennen. Osa on tarkoitus toteuttaa vaiheittain ohjelman kattamien kahden valtuustokauden aikana. Suuri osa käynnistetyistä liikenteeseen kohdistuvista toimista ei ole ehtinyt vaikuttaa täysitehoisesti vuoteen 2010 mennessä. Helsingin kaupungin 9 toukokuuta 2011 hyväksymässä toimintaohjelman toteutumisen arviointiraportissa on kuvattu toimenpiteiden tilanne vuoden 2010 loppuun mennessä (Appendix 5). Lomakkeessa 3 B oleva suppeampi luettelo edustaa niitä toimia, joiden on arvioitu vaikuttaneen mallilaskelmissa ja päästökertoimissa tapahtuneiden muutosten ohella eniten siihen, ettei vuosirajaarvoa 40 µg/m 3 ole saavutettu alkuperäiseen määräaikaan mennessä. Luku 52,9 µg/m 3 edustaa Töölöntullin todellista mitattua pitoisuutta vuonna Lomakkeen 5 A liitteessä on esitetty päästöarvio vuodelle 2010 ilman toimintaohjelman mukaisia toimia (44,7 tonnia NOx/1,8 km/a) ja vuoteen 2010 mennessä vaikuttaneiden toimien aiheuttama päästövähenemä (5,2 tonnia NOx/1,8 km/a) sekä pitoisuuden alenema vuonna 2010 (3,1 µg/m 3 ) Töölöntullissa. Luvut ovat peräisin vertailulaskelmasta "No measures 2010" ja projektiosta "2010". i) Toimenpiteet ennen uuden määräajan umpeutumista (Lomake 5 B) sekä niiden vaikutukset (Lomake 5 B liite) Lomakkeeseen 5 B on sisällytetty kaikki typpidioksidipitoisuuksien alentamiseen liittyvät Helsingin kaupungin ilmansuojelun toimintaohjelman (Ref. 01) ja alueellisen YTV:n ilmansuojeluohjelman toimet (Ref. 02), joiden odotetaan vaikuttavan täysimääräisesti Töölöntullin päästöihin ja pitoisuuksiin vuoteen 2016 mennessä. Luku 38,7 µg/m 3 edustaa Töölöntulliin mallinnettua pitoisuutta vuonna Lomakkeen 5 B liitteessä on esitetty päästöarvio vuodelle 2015 ilman toimintaohjelman mukaisia toimia (20,7 tonnia NOx/1,8 km/a) ja vuoteen 2015 mennessä vaikuttaneiden toimien aiheuttama päästövähenemä (6,8 tonnia NOx/1,8 km/a) sekä pitoisuuden alenema vuonna 2015 (17,9 µg/m 3 ). Luvut ovat peräisin projektioista "BAU 2015" ja "Smoother traffic 2015", joka on kumulatiivinen projektio pitäen sisällään ajoneuvotekniikan kehittymisen BAU-projektion mukaisesti, liikennemäärien vähenemisen, ympäristövyöhykkeen perustamisen ja näistä johtuvan liikenteen sujuvoitumisen.

8 8 j) Osoitus asianmukaisten toimien ottamisesta huomioon toimenpiteitä harkittaessa (Lomake 6) Lomakkeessa 6 on esitetty direktiivin 2008/50/EY XV liitteen B osion 3 kohdassa olevan luettelon mukaisesti tiedot ilman pilaantumisen vähennystoimista, joiden toteuttamista on harkittu paikallisella, alueellisella tai kansallisella tasolla. Lomakkeessa on indikoitu ne luettelon toimet, joita ei ole pidetty relevanttina Helsingin tapauksessa, jossa kyseessä on liikenteen aiheuttama rajaarvon ylitystilanne, sekä ne toimet joiden avulla saavutettavissa oleva päästövähenemä ja pitoisuuden alenema on merkitykseltään vähäinen tai olematon. k) Yhteenveto toimista (Lomake 7), yksittäisten toimien tai toimenpidekokonaisuuksien vaikutus pitoisuuksiin alkuperäiseen määräaikaan mennessä (Lomakkeen 7 liite A) ja pidennettyyn määräaikaan mennessä (Lomakkeen 7 liite B) Lomakkeessa 7 on koottu Helsingin kaupungin ilmansuojelun toimenpideohjelman sekä YTV:n ilmansuojelun toimintaohjelman liikenteeseen kohdistuvat toimet, joilla on vaikutusta typenoksidipitoisuuksiin. Toimenpiteet on kuvattu lyhyesti ja ne on luokiteltu sen mukaan, millä hallinnollisella tasolla toimeenpano tapahtuu, minkä tyyppisestä toimenpiteestä tai sääntelystä on kyse, mihin tahoihin tai päästölähteisiin toimenpide kohdistuu ja mikä on toimenpiteen aikajänne. Lomakkeen liitteessä A toimenpideohjelmien toimet on ryhmitelty kahteen luokkaa: liikenteeseen ja joukkoliikenteeseen liittyvät toimenpiteet sekä muut toimenpiteet. Liitteessä on esitetty toimenpidekokonaisuuksien vaikutus Töölöntullin päästöihin ja pitoisuuksiin vuonna Päästövähenemä (5,2 tonnia NOx/1,8 km/a) ja pitoisuuden alenema (3,1 µg/m 3 ) ovat luonnollisesti samat kuin lomakkeen 5 liitteessä A. Käytännössä osa toimista on ollut käynnissä jo ennen ohjelmien valmistumista. Laskelmissa päästövähenemä ja pitoisuuden alenema on saatu vertaamalla vuoden 2010 mallitettua tilannetta (2010) tilanteeseen, jossa vuoteen 2010 mennessä ei olisi toteutettu toimintaohjelmien mukaisia toimenpiteitä ja liikennemäärät olisivat vuoden 2006 tasolla (No measures 2010). Vrt. lomakkeen 5 liite A. Lomakkeen liitteessä B toimenpideohjelmien toimet on ryhmitelty neljään luokkaan: ajoneuvojen määrää vähentävät liikenteeseen ja joukkoliikenteeseen liittyvät toimenpiteet, ympäristövyöhyke, liikenteen sujuvoituminen sekä muut toimenpiteet. Liitteessä on esitetty toimenpidekokonaisuuksien vaikutus Töölöntullin päästöihin ja pitoisuuksiin vuonna 2015 verrattuna siihen, että oletetaan vain ajoneuvotekniikan paranevan vuoteen 2015 mennessä (BAU 2015). Tekniikan kehittymisestä aiheutuva päästövähenemä, joka ei ole mukana liitteen luvuissa, on 24 tonnia ja pitoisuuden alenema 12,5 µg/m 3 vuoteen 2010 verrattuna. Kun on huomioitu liikennemäärien väheneminen, päästövähenemäksi on saatu 2,87 tonnia ja pitoisuuden alenemaksi 1,95 µg/m 3. Ympäristövyöhykkeen päästövähenemäksi saatiin 3,08 tonnia ja pitoisuuden alenemaksi 2,53 µg/m 3. Toimenpiteiden ansioista liikenne sujuvoituu ja sen aiheuttama päästövähenemä on 0,82 tonnia ja pitoisuuden alenema 0,94 µg/m 3. Muiden toimenpiteiden vaikutuksia ei ole eritelty, mutta niiden voidaan katsoa sisältyvän laskelmiin, sillä ne joko tukevat tai ovat edellytyksenä liikenteen vähenemiselle ja sujuvoitumiselle sekä ympäristövyöhykkeen perustamiselle.

9 9 l) Direktiivien toimeenpanotilanne (Lomake 8) Lomakkeessa 8 on raportoitu direktiivien toimeenpanoajankohta ja kansalliset toimeenpanosäädökset. Tiedot ovat peräisin komission notifiointirekisteristä. Tiedot on annettu alkuperäisten direktiivien toimeenpanosta. Muutosdirektiivien osalta tiedot toimitetaan pyydettäessä. Suomea vastaan ei ole käynnissä valvontamenettelyjä kyseisten direktiivien osalta. Suomella on komission myöntämä poikkeus moottoribensiinin ja dieselöljyn laatua koskevan Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/30/EY säännökseen, joka koskee kesälaatuisen moottoribensiinin höyrynpainerajaa. Kyseisellä direktiivillä on muutettu direktiiviä 98/70/EY. Päästökattodirektiivin (2001/81/EY) osalta lomakkeessa on esitetty Suomelle säädetyt päästökatot vuodelle 2010 sekä vuotta 2009 koskevat komissiolle raportoidut päästötiedot. Näiden tietojen perusteella ammoniakin päästökatto 31 kt tulee ylittymään vuonna Liitteessä 6 (Appendix 6) on esitetty uusimmat laskelmat ammoniakkipäästöjen kehittymisestä. Päästöjen kasvu johtuu laskentamenetelmän tarkentumisesta. Erityisesti maatalouden mutta myös liikenteen päästöt ovat aiemmin arvioitua suuremmat. Liikenteessä ammoniakkipäästöjen kasvu selittyy katalysaattoriautojen määrän kasvulla. Päästökattodirektiivi on pantu Suomessa kansallisesti täytäntöön valtioneuvoston päätöksellä (Ilmansuojeluohjelma 2010 Valtioneuvoston hyväksymä ohjelma direktiivin 2001/81/EY toimeenpanemiseksi). Suomi on ilmoittanut päästökattodirektiivin kansallisesta täytäntöönpanosta ja ohjelman päivittämisestä säädettyihin määräaikoihin mennessä. Ilmansuojeluohjelma 2010 arviot perustuvat samoihin yhteneviin lähtökohtiin kuin kansallisen ilmastostrategian suunnittelussa ja seurannassa käytetyt arviot väestönkehityksestä, talouden kasvusta ja sen rakenteesta, taloudellisista ohjauskeinoista, teknologiasta sekä muista kehitykseen vaikuttavista tekijöistä. Päästömäärien kehityksen ennakointi perustuu ohjelmassa pääosin ilmastostrategian ympäristövaikutusten arvioinnissa tehtyihin laskelmiin. Päästöarvioita on kuitenkin ajantasaistettu erityisesti tieliikenteen päästöjen osalta käyttäen kansallista LIISA laskentamallia sekä työkoneiden päästöjen osalta käyttäen VTT:n yllä pitämää TYKO-laskentajärjestelmää. Huviveneiden päästöjen kehitysnäkymiä on arvioitu VTT:n erillisessä tammikuussa 2002 valmistuneessa selvityksessä. Kansallinen ilmastostrategia ja Kansallisen ilmastostrategian ympäristövaikutusten arviointi löytyvät Työ- ja elinkeinoministeriön nettisivuilta m) Tiedot direktiiveistä, joiden toimeenpano on puutteellista (Lomakkeen 8 liite) Vuoden 2009 raportoitujen tietojen perusteella Suomelle säädetty ammoniakin päästökatto 31 kt tulee ylittymään vuonna 2010 ollen samaa luokka kuin vuonna 2009, jolloin ammoniakkipäästöt olivat 37 kt. Liitteestä 6 (Appendix 6) ilmenee, että valtaosa päästöistä on peräisin maataloudesta, mutta myös liikenteen ammoniakkipäästöt ovat aiemmin arvioituja suuremmat.

10 10 Päästökaton todennäköisellä ylittymisellä ei ole merkitystä Helsingin keskustassa havaittuun typpidioksidin vuosiraja-arvon ylitykseen, sillä ilmassa ammoniakki muodostaa ammoniumnitraattia, eikä siitä siis synny typpidioksidia. n) Lisätietoja asiaankuuluvista direktiiveistä (Lomake 9) Lomakkeessa 9 on annettu tiedot siitä, milloin ensimmäinen ilmansuojelun toimintaohjelma ja ensimmäinen lyhyen aikavälin toimintasuunnitelma on laadittu sekä linkki kyseisiin ohjelmiin. Lisäksi lomakkeessa todetaan, että IPPC-direktiivin (96/61/EY), LCP-direktiivin (2001/80/EY) ja jätteenpolttodirektiivin (2000/76/EY) mukaiset laitokset eivät vaikuta merkittävästi ilmanlaatuun ja typpidioksidin vuosiraja-arvon ylityksiin Helsingissä.