Kirkon keskusrahasto KIRKKOHALLITUS

Transkriptio

1 Kirkon keskusrahasto 2012 Kirkon keskusrahaston tasekirja Tilintarkastajien kertomus Kirkon keskusrahaston eläkerahaston johtokunnan toimintakertomus 2012 Vastuullisen sijoittamisen toimintakertomus 2012 KiEL eläkemenoennuste ja evankelis-luterilaisen kirkon eläkevastuu ja KIRKKOHALLITUS

2

3 SISÄLLYS 1 KIRKON KESKUSRAHASTON TASEKIRJA (Hyväksytty kirkkohallituksen täysistunnossa ) 2 TILINTARKASTAJIEN KERTOMUS LIITEET 1 Kirkon keskusrahaston eläkerahaston johtokunnan toimintakertomus (Hyväksytty eläkerahaston johtokunnassa ) 2 Vastuullisen sijoittamisen toimintakertomus (Hyväksytty eläkerahaston johtokunnassa ) 3 KiEL eläkemenoennuste ja evankelis-luterilaisen kirkon eläkevastuu ja (Valtiokonttori )... 61

4

5 Kirkon keskusrahasto Satamakatu HELSINKI Y-tunnus KIRKON KESKUSRAHASTO TASEKIRJA

6 1 KIRKON KESKUSRAHASTO TASEKIRJA Sisällys Toimintakertomus vuodelta sivu Tilinpäätös Tuloslaskelma Tase Investointiosa 2012 ja sen toteutumavertailu 16 Rahoituslaskelma ja sen toteutumavertailu 17 Tuloslaskelman toteutumavertailu 18 Liitetiedot 1. Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Tuloslaskelman liitetiedot Taseen liitetiedot Vastuusitoumukset Henkilöstö ja toimielinten jäsenet Omistusyhteysyritykset 37 Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen allekirjoitus 43 Luettelo kirjanpitokirjoista ja tositelajeista 44

7 2 KIRKON KESKUSRAHASTO TOIMINTAKERTOMUS Yleistä taloudesta Vuonna 2012 globaalin talouden haasteet jatkuivat. Länsimaiden ylivelkaantuminen oli pääasiallinen huolenaihe. Yhdysvalloissa keskuspankki sai tilanteen vakiintumaan muita talousalueita nopeammin - kiitos selkeän ja päättäväisen keskuspankin. Keskuspankki korosti säilyttävänsä matalan korkotason niin kauan kuin työttömyysaste on yli 6,5 %. Finanssipoliittinen epävarmuus jatkui kuitenkin loppuvuoden. Euroalueella rakennetta korjaavat konkreettiset toimet käynnistyivät vuonna Keskuspankki tarjosi rajatta likviditeettiä pankkisektorille ja kevensi samalla pankkisektorin vakuusvaateita. Positiivista oli myös, että euromaat ottivat ensi askeleet pankkiunionin suuntaan. Kaiken kaikkiaan toteutetut toimet pienensivät euroalueen järjestelmäriskiä. Ongelmana kuitenkin oli edelleen euromaiden suuret kasvu- ja työllisyyserot, jotka ylläpitivät poliittisia jännitteitä. Euroopan komission mukaan EU:n ja euroalueen lyhyen aikavälin talousnäkymät ovat edelleen heikot. Vuonna 2012 BKT:n arvioidaan supistuvan koko EU:ssa 0,3 % ja euroalueella 0,4 %. Ennusteen mukaan BKT kuitenkin alkaa kasvaa asteittain vuonna 2013 ja talous vahvistuu edelleen vuonna Taloudellisen toimeliaisuuden supistumisen vuoksi työttömyyden odotetaan vuonna 2012 olevan koko EU:ssa 10,5 % ja euroalueella 11,3 %. Työttömyyslukujen odotetaan hieman laskevan vuonna Inflaatio hidastunee vuonna %:iin. Valtiovarainministeriön arvion mukaan kokonaistuotanto ei Suomessa lisääntynyt lainkaan vuonna Vuoden 2013 BKT:n kasvuksi ennustetaan 0,5 %, kasvu perustuu sekä kotimaiseen kysyntään että nettovientiin. Vuonna 2014 kasvua kertyy 1,7 %. Työllisyys lähti vuoden 2012 lopulla heikkenemään ja työllisyys supistuu myös vuonna Vuonna 2013 työttömyysaste kohoaa 8,1%:iin, sen ei odoteta alentuvan olennaisesti seuraavanakaan vuonna talouden virkoamisesta huolimatta. Vuonna 2012 inflaatio on 2,8 %, vuonna 2013 se alenee 2,2 %:iin. Sijoitussalkuissa vuosi 2012 jää historiaan erittäin vahvana vuotena etenkin korkosalkuissa, jotka hyötyivät korkotason laskusta. Vuoden lopulla kaksinumeroisia tuottolukuja oli rahamarkkinoita lukuun ottamatta kaikissa korko-omaisuuslajeissa: valtio, IG, HY ja kehittyvän talouden lainat. Osakemarkkinat kärsivät selvästi globaalista epävarmuudesta, vaikka vahvan loppuvuoden ansioista koko vuoden tuottoluvut olivat tässäkin lopulta kaksinumeroisia.

8 3 2. Kirkon keskusrahasto Kirkon keskusrahaston rakenne on kuvattu yllä olevassa kaaviossa. Keskusrahastossa on kolme erillistä osaa: kirkon eläkelaitos, kirkon yhteinen toiminta ja Kirkon palvelukeskus (vuodesta 2012 alkaen). Nämä osat rahoitetaan eri tavoilla ja ne pidetään erillään toisistaan huolimatta siitä, että kaikki toimivat kirkon keskusrahaston Y-tunnuksen alla. Eläketoiminta 2.1 Kirkon eläkelaitos Vuoden 2012 alussa kirkon oman eläketoiminnan lopullinen siirto Kevaan (ent. Kuntien eläkevakuutus) toteutettiin voimaan tulleella kirkon eläkelain muutoksella ( /1180). Kirkon eläkelaitoksen tehtävänä on siirron jälkeen vastata ainoastaan eläketurvan rahoituksesta ja eläkerahaston varojen sijoittamisesta. Eläkkeiden ja hoitokulujen maksamista varten keskusrahasto siirtää kuukausittain Kevalle valtiovarainministeriön vahvistaman summan eläke- ja hoitokuluennakkoina, kunkin vuoden lopullinen maksu vahvistuu seuraavan vuoden keväällä. Keskusrahaston osuudeksi Kevan hoitokuluista on vahvistettu 2,6 %. Eläketoiminnan tärkein vuosittain seurattava mittari on, riittävätkö eläkemaksutulot (työnantajien ja työntekijöiden maksamat eläkemaksut) eläketoiminnan menoihin (eläkkeet ja eläkehallintomenot). Eläkemaksutulojen ja eläkemenojen erotus siirretään eläkerahastoon. Eläkeennusteen mukaan vuosittaiset eläkemenot kasvavat nopeammin kuin eläkemaksutulot, joten muutaman vuoden kuluttua rahastosiirto on negatiivinen eli eläkkeitä rahoitetaan osin myös eläkerahaston sijoitustoiminnan tuotoilla. Eläketoiminta kehittyi talousarvioon ja edelliseen vuoteen verrattuna seuraavasti: milj. euroa 2011 (tot) 2012 (tot) 2012 (arvio) muutos Eläketoiminnan tulot 167,2 175,9 170,2 5,2 % Eläketoiminnan menot 153,7 164,3 164,2 6,9 % Siirto rahastoon 13,5 11,6 6,0-14,1 % Vuonna 2012 KiEL-palkkasumma oli 516,0 milj. euroa (v ,9 milj. euroa). Nousua edelliseen vuoteen verrattuna oli 1,6 %. Vuonna 2012 kirkkotyönantajan eläkemaksun perustaso nostettiin 27 %:sta 28 %:iin. Vielä kertomusvuonna työnantajien eläkemaksut kuitenkin vaihtelivat välillä 27,37 % - 27,95 %

9 4 riippuen työntekijöiden lukumäärästä. Työnantajat maksoivat tämän maksun lisäksi kirkolliskokouksen vahvistamien perusteiden mukaan määräytyvät työkyvyttömyyseläkkeiden omavastuuosuudet. Kirkolliskokouksen päätöksen mukaan eläkkeestä otettiin enintään 25 % omavastuun piiriin. Seurakuntien maksamat työkyvyttömyyseläkkeiden omavastuuosuudet olivat euroa (v euroa). Kirkon eläkejärjestelmässä työntekijöiden eläkemaksut ovat samansuuruiset kuin muissakin järjestelmissä. Eläkkeitä maksettiin vuonna 2012 yhteensä 159,8 milj. euroa (+ 7,9 %). Vanhuuseläkemenot olivat 136,9 milj. euroa, kasvua edelliseen vuoteen verrattuna 12,8 milj. euroa (+ 10,3 %). Työkyvyttömyyseläkemenot olivat 10,6 milj. euroa (-7 %), perhe-eläkemenot 9,9 milj. euroa (+ 1 %). Muita eläkkeitä maksettiin 2,4 milj. euroa. Sijoitustoiminta Eläkerahaston omaisuuden arvo oli 1046 milj. euroa arvostettuna markkinahintaan. Vuoden lopussa sijoitukset olivat hajautettuina seuraavasti: Omaisuuslaji milj. euroa %-osuus Osakkeet 424,1 40,55 % Suomi 80,3 7,68 % Eurooppa 91,0 8,70 % Muu maailma 252,8 24,17 % Korkosijoitukset 420,1 40,17 % Euroalueen valtiot 78,3 7,50 % Yrityslainat 223,6 21,39 % Kehittyvät markkinat 81,3 7,77 % Rahamarkkinat 36,7 3,51 % Muut sijoitukset 201,6 19,28% Yhteensä % Eläkerahasto kasvoi vuoden 2012 aikana 114 milj. euroa eli 12,2 %. Arvonmuutoksia tehtiin yhteensä 14,5 milj. euroa. Vuosi 2012 oli tuotoiltaan hyvä. Vuonna 2012 eläkerahaston sijoitustoiminnan nettotulos käyvin arvoin oli 12,34 % ja eläkerahasto hävisi vertailuindeksilleen 0,49 % -yksikköä. Paras kuukausituotto oli 3,42 % ja heikoin 1,77 %. Eläkerahaston pitkän aikavälin ( ) sijoitustoiminnan nettotuotto pysyi edelleen hyvänä, ollen vuoden lopussa 8,25 % p.a. (reaalinen vuosituotto 6,34 % p.a.). Eläkerahaston johtokunta on laatinut vuodesta 2012 toimintakertomuksen sekä erillisen vastuullisen sijoittamisen toimintakertomuksen, jotka liitetään kirkolliskokoukselle esiteltävään toimintakertomukseen.

10 5 Joulukuussa 2012 valmistui uusi kirkon eläkemenoennuste ja eläkevastuulaskelma, jonka perusteella KiEL-eläkevastuun arvioidaan olevan noin 4212 milj. euroa. Ennuste ja vastuulaskelma liitetään kirkolliskokoukselle esiteltävään toimintakertomukseen. Seuraavassa taulukossa esitetään eräitä eläkerahastoon liittyviä lukuja vuosilta (rahasto arvostettuna markkinahintaan): milj. euroa Tulos,eläketoiminta 23,1 27,4 21,9 19,7 13,5 11,6 Tulos,sijoitustoiminta 21,9-144,4 127,8 112,9-38,6 102,4 Rahasto ,8 674,8 824,5 957,1 932, Eläkemeno 113,3 120,9 132,4 138,8 148,1 160 Rahasto/eläkemeno 7,00 5,6 6,2 6,9 6,3 6,5 KiEL-palkkasumma 447,4 477,6 493,3 503,9 507,9 516 Rahasto/palkkasumma 1,77 1,41 1,67 1,90 1,84 2,03 Kokonaiseläkevastuu 3193,0 3325,0 3456,0 4105,0 4296, Rahasto/eläkevastuu (%) 24,8 20,3 23,9 23,3 21,7 24,8 Tulevaisuuden näkymät Keva-yhteistyön syventäminen Vuodesta 2013 alkaen Keva hoitaa tilastotuotannon, aktuaaritoimen sekä vuosittaisen eläkevastuulaskennan. Myös eläkemaksujen keräämisen käytännön hoitaminen on siirretty Kevan tehtäväksi. Eläkemaksut Vuonna 2013 luovuttiin työkyvyttömyyseläkkeiden omavastuuosuuden perimisestä. Kirkolliskokous vahvisti kaikkien seurakuntien, kirkon ja kirkollisten järjestöjen työnantajan eläkemaksun suuruudeksi 28 % vuodelle Kirkolliskokouksessa hyväksyttiin marraskuussa 2011 kirkkolain 22 luvun 8 :ään uusi maksu, kirkollisveroperusteinen eläkerahastomaksu. Maksun tarkoituksena on kasvattaa kirkon eläkerahastoa tietyn määräajan sen varmistamiseksi, että eläkerahaston varat riittävät tulevina vuosina, jolloin vanhuuseläkemenot nousevat hyvin voimakkaasti. Lakiin asetettu maksukatto on 5 % kirkollisverotuloista. Kirkolliskokous vahvisti eläkerahastomaksun suuruudeksi vuodelle ,2 %, joka tuottaa n. 10,2 milj. euroa. Eläkelaitoksen eriyttäminen keskusrahaston muusta toiminnasta Pitkään vireillä ollut kirkon eläkerahaston eriyttäminen kirkon keskusrahaston muusta toiminnasta toteutetaan osana keskushallinnon uudistusta. Tavoitteena on hankkia Kirkon eläkerahastolle oma Y-tunnus siten, että toimenpiteestä ei aiheudu veroseuraamuksia. Luonteeltaan uudistus on tekninen.

11 6 Eläkejärjestelmän rahoittaminen Eläkerahaston johtokunnan tehtävänä on seurata kirkon eläkerahaston riittävyyttä ja tehdä vuosittain esitys Kirkkohallitukselle seuraavana vuonna perittävän työnantajan eläkemaksun ja eläkerahastomaksun suuruudesta. Johtokunta on asettanut tammikuussa 2013 tätä tehtävää varten eläkejärjestelmän rahoitusryhmän. Ryhmän kokoonpano on seuraava: pj kirkkoneuvos Leena Rantanen, jäsenet: eläkerahaston johtokunnan puheenjohtaja Pasi Strömberg (Eläkesäätiöyhdistys), johtaja Juha Tuohimäki (Vantaan seurakuntayhtymä), tutkimusprofessori Heikki Hiilamo (Kela), aktuaaripäällikkö Roman Goebel (Keva) sekä sijoitusjohtaja Ira van der Pals ja salkunhoitaja Jukka Piitulainen. Lisäksi ryhmän työskentelyyn osallistuu ALM-mallin (Asset/Liability Management) asiantuntija. Eläkerahaston sijoitustoiminta Eläkerahaston johtokunta hyväksyi joulukuussa 2012 eläkerahaston sijoitussuunnitelman vuodelle Eläkerahaston neutraali perusallokaatio on esitetty alla olevassa taulukossa. Muutokset edelliseen suunnitelmaan ovat vähäiset. Uuden kirkon eläkemenoennusteen ja eläkevastuulaskelman perusteella laaditaan pidempää ajanjaksoa koskeva sijoitusstrategia. On ratkaistava, minkälainen eläkerahaston sijoitusten allokaation tulee olla siinä vaiheessa, kun osaa sijoitustoiminnan tuotosta käytetään eläkkeiden maksuun. Tällä hetkellä on kuitenkin mahdollista säilyttää nykyinen runsaasti osakkeita sisältävä allokaatio, koska vuosittaiset eläkemaksutulot riittävät eläkemenoihin vielä muutaman vuoden ajan. Omaisuusluokka peruspaino min max Korkosijoitukset 40 % 30 % 60 % Osakesijoitukset 40 % 30 % 50 % Muut sijoitukset 20 % 5 % 30 % Yhteensä 100 % 2.2 Kirkon yhteinen toiminta Kirkon yhteinen toiminta -osa sisältää Kirkkohallituksen ja hiippakuntien toiminnan sekä avustukset. Pääosa avustuksista (n. 70 %) on seurakunnille myönnettäviä avustuksia. Avustuslajeja ovat verotulojen täydennys, harkinnanvarainen avustus, rakennusavustus ja yhdistymisavustus. Kirkon yhteisen toiminnan tulos talousarvioon verrattuna kehittyi seuraavasti: milj. euroa 2011 (tot) 2012 (tot) 2012 (arvio) muutos ylitys/alitus Kirkkohallitus 26,5 27,1 27,8 2,3 % 0,7 Hiippakunnat 12,0 11,9 12,2-0,8 % 0,3 Avustukset 11,2 10,9 10,8-2,7 % - 0,1 Yhteensä 49,7 49,9 50,7 0,4 % 0,8 Kirkon yhteisen toiminnan säästö budjetoituun verrattuna oli n. 0,8 milj. euroa. Kirkkohallituksen talousarvioon sisältyvät määrärahat kuuden koko kirkon yhteisen strategisen hankkeen rahoittamiseksi. Nämä hankkeet toteutuivat kertomusvuonna seuraavasti:

12 (tot) 2012 (arvio) milj. euroa Strategian jalkautus 0,3 0,4 Seurakuntien rakennemuutoksen tukeminen 0,1 0,1 Hengellinen elämä verkossa 1,2 1,4 Jäsentietojärjestelmä 1,7 2,3 KKH strategian toimeenpano 0,1 0,1 Kirkkolain kodifiointi 0,0 0,1 Yhteensä 3,4 4,4 Hankkeita on kuvattu tarkemmin Kirkkohallituksen ja hiippakuntien toimintaa kuvaavassa vuosikertomuksessa. Osa tuomiokapituleista tasapainottaa talouttaan rahastosiirroin. Vuoden 2012 rahastosiirtojen määrän selvittäminen on kahden tuomiokapitulin (Oulu ja Espoo) osalta edelleen kesken. Nämä rahastosiirrot esitetään hyväksyttäviksi vuoden 2013 talousarvion muutoksessa, jolloin tuomiokapitulien omakatteisista rahastoista siirretään tarvittava määrä (korkeintaan n. 0,1 milj. euroa) kirkon keskusrahaston ylijäämään. Kiinteistö Oy Helsingin Eteläranta 8:n osakkeiden osto Kirkon keskusrahasto osti Eläkevakuutusyhtiö Ilmariselta Kiinteistö Oy Helsingin Eteläranta 8:n koko osakekannan n. 37,7 miljoonalla eurolla. Kauppakirja allekirjoitettiin , omistusoikeus siirtyi ja kauppahinta maksettiin Kirkon eläkerahasto ja Kirkon keskusrahasto/kirkkohallitus ostivat kiinteistön yhdessä. Kirkon eläkerahaston kiinteistösijoitukseksi tulivat toimistokerrokset 2-4 ja 10. krs (yht. n m2). Eläkerahaston vuokralaisiksi tulevat mm. Kirkon Ulkomaanapu ja Suomen Ekumeeninen Neuvosto. Kirkkohallitus osti omaan käyttöönsä kerrokset 1 ja 5-9 (yht. n m2). Kaupanteossa osakkeet siirtyivät Kirkon keskusrahaston taseeseen seuraavasti: Kirkon keskusrahasto Kirkon eläkerahasto osakkeet nrot , (1. ja kerrokset) osakkeet nrot , (2-4. ja 10. kerrokset) Kauppahinta n. 37,7 milj. euroa jakaantui seuraavasti: Kirkon keskusrahasto Kirkon eläkerahasto n. 25,3 milj. euroa n. 12,4 milj. euroa Kirkon keskusrahasto maksoi osan kauppahinnasta kassavaroilla, lisäksi tarvittiin ulkopuolista rahoitusta. Keskusrahasto pyysi rahoitustarjouksia neljältä eri pankilta. Lisärahoitus tarvittiin kolmeksi vuodeksi ajalle Laina 16 milj. euroa päätettiin ottaa kirkon eläkerahastosta (eläkerahaston johtokunnan päätös ). Lainan hintana käytetään Kirkon keskusrahaston pääpankin tarjoamaa marginaalia 1,25 % + euribor 6kk viitekorkoa. Kirkon keskusrahasto maksaa velan nykyisten toimitilojen myynnistä saatavilla varoilla. Kiint. Oy Helsingin Eteläranta 8:n yhtiökokous päätti perustaa uuden korjausrahaston peruskorjauskustannusten keräämistä varten. Kirkon keskusrahaston ensimmäinen rahoitusvastike määrältään 1,5 milj. euroa maksettiin korjausrahastoon.

13 8 Lisäpäätöksiä rahoitusvastikkeiden keräämisestä tehdään, kun on käytössä tarkempi arvio korjauskustannusten kokonaismäärästä. Rahoitusvastike maksettiin pääomasijoituksena. Toiminnan rahoitus Kirkon yhteinen toiminta rahoitetaan seurakuntamaksutuloilla, jotka peritään perusmaksuna laskennallisen kirkollisveron perusteella. Vuodelle 2012 Kirkolliskokous vahvisti perusmaksun tasoksi 8,2 %. Keskusrahaston tulot määräytyvät kaksi vuotta aikaisempien verotulojen perusteella (vuoden 2012 maksutulot perustuivat vuodelta 2010 toimitettuun verotukseen). Näin ollen seurakuntien verotuloissa tapahtuvat muutokset vaikuttavat automaattisesti keskusrahaston tuloihin kahden vuoden viiveellä. Kirkon yhteisen toiminnan toimintakatteen jälkeiset erät ovat kehittyneet seuraavasti: milj. euroa 2011 (tot) 2012 (tot) 2012 (arvio) ylitys/alitus Toimintakate -49,7-49,9-50,7 0,8 Perusmaksu 51,6 51,8 50,5 1,3 Sijoitus ja rahoitus 1,2 3,6 1,8 1,8 Vuosikate 3,0 5,5 1,6 3,9 Poistot -2,2-3,8-4,3 0,5 Tilikauden tulos 0,9 1,7-2,7 4,3 Seurakuntamaksujen lisäksi keskusrahasto saa tuloja sijoitustoiminnastaan. Vuonna 2012 Keskusrahaston 39,6 milj. euron (markkina-arvo) suuruinen sijoitussalkku tuotti 8,23 %, kansainvälisen ja ekumeenisen rahaston 5,1 milj. euron salkku 11,9 % ja diakoniarahaston 1,9 milj. euron salkku 9,6 %. Sijoitus- ja rahoitustoiminnan tulokseen sisältyy rahoitusarvopapereiden alaskirjauksien palautuksia yhteensä 0,8 milj. euroa. Kuten eläkerahastossakin, myös täällä käytetään varainhoitajien palveluja ja noudatetaan vastuullisen sijoittamisen periaatteita. Kiinteistö Oy Eteläranta 8:n vuokralaiset siirtyivät keskusrahaston vuokralaisiksi syyskuun alusta lukien. Nettovuokratuottoja kertyi neljän kuukauden ajalta n euroa. Kirkon yhteisen toiminnan tulos ennen tilinpäätössiirtoja on n. 1,7 milj. euroa. Investoinnit Kirkon yhteisen toiminnan investoinnit ovat seuraavat: milj. euroa 2011 (tot) 2012 (tot) 2012 (arvio) ylitys/alitus Kirkkohallitus Kiinteistöt 0,4 0,4 1,3 0,9 Tietojärjestelmät 2,5 3,1 3,7 0,6 Kalusto 0,1 0 0,2 0,2 Hiippakunnat

14 9 Kiinteistöt 0,7 0,3 0,3 0 Kalusto 0,2 0 0,1 0 Yhteensä 3,9 3,9 5,6 1,7 Vuoden 2012 talousarviossa oli varauduttu Katajanokan kiinteistöjen LVISA-peruskorjaukseen siten, että B-talo oli tarkoitus korjata vuonna Tästä hankkeesta luovuttiin. Tulevaisuuden näkymät Toiminnan rahoitus Vuoden 2013 seurakuntamaksutulot ovat arvioidun suuruiset (52,4 milj.euroa). Vuonna 2013 keskusrahasto saa lisäksi vuokratuloja Kiint. Oy Eteläranta 8:sta n. 1,0 milj. euroa. Vuonna 2014 toiminnan rahoitus on haasteellisempaa, koska kirkollisverotilitykset vuonna 2012 kasvoivat vain 0,8 %. Tästä ei kuitenkaan voi varmasti päätellä verovuoden laskennallisen verotulon muutosta. Voimassa olevassa taloussuunnitelmassa ei ole varauduttu seurakuntamaksutulojen kasvuun. Kiinteistö Oy Eteläranta 8 Uusien toimitilojen muutostöiden suunnittelu on parhaillaan käynnissä. Kiinteistö tyhjenee vuoden 2013 lopussa, muutostyöt toteutetaan vuonna 2014 siten, että tavoitteena on muuttaa uusiin toimitiloihin kesällä Katajanokan kiinteistöjen myynti Mahdollisten ostajatahojen kartoitus on parhaillaan käynnissä. Tavoitteena on tehdä kiinteistöjen myyntiä koskevat esisopimukset kuluvan vuoden syksyllä. Keskushallinnon siirtyminen Kirkon palvelukeskuksen asiakkaaksi alkaen sekä seurakuntien tukeminen asiakkaaksi siirtymisessä Kolmivuotinen projekti käynnistyi elokuussa Tavoitteena on siirtää Kirkkohallitus ja tuomiokapitulit Kipan asiakkaiksi siten, että siirrolle asetetut laadulliset ja taloudelliset tavoitteet saavutetaan. Tarkoituksena on myös laajentaa projektia siten, että Kirkkohallitus voisi tarjota tässä projektissa kertynyttä osaamistaan seurakunnille. Tavoitteena on välittää hyviä käytäntöjä ja mallintaa prosessinkuvauksia erikokoisille seurakunnille. Useat seurakunnat toivovat tukea nimenomaan itselle jäävän työn laajuuden hahmottamisessa ja tämän työn uudelleen organisoinnissa Kirkon palvelukeskus Vuoden 2012 varsinaista talousarviota valmisteltaessa ei ollut vielä mahdollista suunnitella riittävällä tarkkuudella palvelukeskuksen toimintaa ja taloutta osana kirkon keskusrahastoa. Kirkolliskokous hyväksyi palvelukeskusta koskevan talousarvion muutoksen toukokuussa Tuolloin vahvistettiin myös tietojärjestelmien hankintakokonaisuuden kustannusten jakaminen Kipan ja keskusrahaston kesken seuraavasti: 1) Kipan asiakkaat maksavat palvelumaksuina vuosittain maksettavat jatkuvat palvelut siirtymäkauden aikana yhteensä 3,7 milj. euroa. 2) Kipan asiakkaat maksavat lisäksi palvelumaksuna investoinneista siirtymäkauden aikana yhteensä 2,5 milj. euroa. 3) Kirkon keskusrahasto rahoittaa investointeja siirtymäkauden aikana yhteensä 6,2 milj. euroa eli 50 % koko tietojärjestelmähankintakokonaisuudesta.

15 10 Kirkon palvelukeskuksen ensimmäisen toimintavuoden tuloslaskelma ja toteutuneet investoinnit: Tot Bud 2012 Tot % TOIMINTATUOTOT Toimintatuotot % TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut % Palvelujen ostot * % Vuokrat ja vastikkeet % Aineet, tarvikkeet ja tavarat % TOIMINTAKATE % Poistot % Kaikki yhteensä % * sis. IT palvelut / / /2012 E 12/2012 Henkilöstö, lkm HTV * vuoden lopussa vakinaisten määrä 39, määräaikaisia 7 ja harjoittelijoita 8. Investointien toteuma Toteuma TA Tot % Atos % Basware % Fujitsu % Lociga % Muut % Yhteensä % Kirkon palvelukeskuksen vuoden 2012 toiminnan painopiste oli ennen palvelutuotannon aloittamista palvelutuotantohenkilöstön rekrytoinnissa ja palvelutuotannon tietojärjestelmien käyttöönotossa. Palvelutuotannon tietojärjestelmät saatiin tuotantovalmiuteen sovitussa aikataulussa ja palvelutuotanto käynnistettiin ensimmäisten seurakunta-asiakkaiden kanssa Kirkon palvelukeskuksen johtokunta hyväksyi palvelumaksujen hinnoittelumallin ja hinnat kirkolliskokouksen hyväksymien palvelumaksuperiaatteiden mukaisesti. Hinnoittelussa huomioitiin kirkolliskokouksen vahvistama kirkon keskusrahaston 6,2 miljoonan euron investointirahoitusosuus. Palvelumaksujen hinnoittelu tehtiin tavoitetilan, vuoden 2017, mukaisesti käyttämällä 2,6 %:n indeksikorotusta. Vuoden aikana rakennettiin palvelukeskuksen rahoitusmalli vuosille Perustamisvaiheen vuosien lainan osuudeksi arvioitiin 11,6 miljoonaa euroa. Laina maksetaan takaisin vuosina

16 11 Oulun toimipisteessä vuokrattiin lisätilaa tarpeen mukaan. Vuoden aikana valmisteltiin myös Porvoon ja Lahden toimipisteiden tilojen vuokraamista sekä toiminnan suunnittelua, jotta toimipisteiden toiminta voidaan aloittaa Lisäksi kartoitettiin mahdollisia toimitiloja Kuopiossa. Tulevaisuuden näkymät Kirkon palvelukeskus rakentuu tavoitetilaan siirtymäkaudella Vuoden 2013 aikana asiakkaita otetaan vastaan kolmessa erässä. Asiakkaiden vastaanoton laatu ja tehokkuus varmistetaan siirtymällä vuoden 2014 alusta yhteen asiakaserään vuodessa. Lähtökohtana asiakkaiden siirtymissuunnitelmassa on tämän hetkinen seurakuntarakenne, jossa seurakuntatalouksien määrä on yli 300. Siirtymäkaudella tapahtuvat mahdolliset seurakuntarakennemuutokset tulevat vaikuttamaan Kirkon palvelukeskuksen asiakkaiden määrään ja palvelukeskuksen asiakkaaksi siirtymisen ajankohtaan. Palvelukeskuksen taloutta tuleekin tarkastella kokonaisuutena siirtymäkaudella Kokonaistaloudellisesti asiakkaiden siirtyminen vuodelta 2017 vuosille 2015 ja 2016 tuottaisi kirkolle merkittäviä kustannussäästöjä. Vuoden 2012 aikana laadittiin skenaarioita mahdollisesta asiakkaiden siirtymisen aikaistamisesta ja siirtymisestä vuoden 2014 alusta yhteen asiakaserään vuodessa. Näillä aikaistamisilla voitaisiin pienentää siirtymäkauden aikana syntyvää velkaa kirkon keskusrahastolle merkittävästi. Palvelukeskuksen kiinteät kustannukset tulevat olemaan vuoden 2014 alusta tavoitetilan 2017 mukaiset. Kustannussäästöpotentiaaliksi palvelukeskusmallissa on laskettu 7 miljoonaa euroa vuodessa siirtymäkauden, vuoden 2017, jälkeen. Kustannussäästötietojen kerääminen aloitettiin syksyllä Palvelukeskukseen siirtyviltä asiakkailta kerätään kustannussäästöarviot heti palvelukeskukseen siirtymisen jälkeen Kirkon keskusrahaston rahoituslaskelma milj. euroa 2011 (tot) 2012 (tot) 2012 (arvio) ylitys/alitus rahavarojen muutos - 6,9-9,2-9,3-0,1 Rahavarat vähenivät vuonna 2012 n. 9,2 milj. euroa. Rahavarojen vähenemiseen vaikutti erityisesti Kiinteistö Oy Eteläranta 8:n osakkeiden hankinta. Kauppahinnasta n. 10 milj. maksettiin kassavaroilla, samoin 1,5 milj. euron pääomasijoitus korjausrahastoon. Rahavarat olivat 38,2 milj. euroa kirjanpitoarvolla. Rahavarojen markkina-arvo on 40,4 milj. euroa. Rahoituslaskelma on yhteinen koko kirkon keskusrahastolle, joten rahoituslaskelmaan sisältyy myös Kirkon palvelukeskuksen tekemä 2,5 milj. euroa alijäämä (keskusrahaston laina palvelukeskukselle). Katajanokan kiinteistöjen kauppa tehdään vuonna Myyntihintaa ei voi arvioida vielä tässä vaiheessa. Keskusrahaston rahavarojen pitkän aikavälin riittävyyden tarkastelu on syytä tehdä siinä vaiheessa kun kiinteistökauppa on toteutunut, eli vuoden 2014 tilinpäätöksen yhteydessä.

17 12 3. Kirkon keskusrahaston tuloslaskelma milj. euroa KIRKON KIRKON KIRKON KIRKON ELÄKELAITOS YHTEINEN PALVELUKESKUS KESKUSRAHASTO TOIMINTA Toimintatuotot 230,9 6,5 0,2 238,2 Toimintakulut -167,1-55,7-2,7-225,5 Siirto rahastoon -63,8-0,7 0,0-65,2 Toimintakate 0,0-49,9-2,5-52,4 Seurakuntamaksut 51,8 51,8 Sijoitus- ja rahoitustoim. 3,6 3,6 VUOSIKATE 0,0 5,5-2,5 2,9 Poistot -3,7-0,1-3,8 Tilinpäätössiirrot 0,1 0,1 TILIKAUDEN YLI/ALIJÄÄMÄ 0,0 1,8-2,6-0,8 TA ,9-2,5-2,8-5,3 Ero talousarvioon 45,9 4,3 0,2 4,5 4. Kirkkohallituksen esitys tuloksen käsittelystä Kirkkohallitus esittää, että keskusrahaston tilikauden tulos käsitellään seuraavasti: Tilikauden tulos ,48 Rahastosiirrot Tekijänoikeusrahasto ,81 Muut rahastot , ,10 Tilikauden alijäämä ,38 Tilikauden alijäämä kirjataan oman pääoman vähennykseksi edellisten tilikausien ylijäämään.

18 13 KIRKON KESKUSRAHASTO TULOSLASKELMA VARSINAINEN TOIMINTA KIRKON ELÄKELAITOS Toimintatuotot , ,74 Toimintakulut , ,69 Siirto omakatteiseen eläkerahastoon , ,05 Toimintajäämä 0,00 0,00 KIRKON YHTEINEN TOIMINTA Toimintatuotot , ,68 Toimintakulut , ,21 Siirto omakatteiseen rahastoon , ,60 Toimintajäämä , ,93 KIRKON PALVELUKESKUS Toimintatuotot ,65 594,20 Toimintakulut , ,68 Toimintajäämä , ,48 TOIMINTAKATE , ,41 SEURAKUNTAMAKSUT , ,00 SIJOITUS- JA RAHOITUSTOIMINTA Toimintatuotot , ,40 Toimintakulut , ,22 Toimintajäämä , ,18 VUOSIKATE , ,77 POISTOT Suunnitelman mukaiset poistot , , , ,22 TILIKAUDEN TULOS , ,55 TILINPÄÄTÖSSIIRROT Rahastojen muutos , , , ,65 TILIKAUDEN YLI/ALIJÄÄMÄ , ,20

19 14 KIRKON KESKUSRAHASTO TASE V A S T A A V A A PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet , ,18 Aineettomat hyödykkeet , ,18 Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet , ,13 Rakennukset ja rakennelmat , ,60 Koneet ja kalusto , ,45 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat , ,19 Aineelliset hyödykkeet , ,37 Sijoitukset Osakkeet ja osuudet , ,33 Sijoitukset , , , ,88 OMAKATTEINEN ELÄKERAHASTO Sijoitukset , ,72 Saamiset , ,22 Rahoitusarvopaperit , ,18 Rahat ja pankkisaamiset , , , ,74 MUUT OMAKATTEISET RAHASTOT Sijoitukset , ,69 Saamiset , ,21 Rahoitusarvopaperit , ,10 Rahat ja pankkisaamiset , , , ,12 ERILLISRAHASTOT , ,01 VAIHTUVAT VASTAAVAT Saamiset Pitkäaikaiset , ,00 Lyhytaikaiset , ,63 Saamiset , ,63 Rahoitusarvopaperit Osakkeet ja osuudet , ,56 Rahoitusarvopaperit , ,56 Rahat ja pankkisaamiset , , , , , ,68

20 15 KIRKON KESKUSRAHASTO TASE V A S T A T T A V A A OMA PÄÄOMA Peruspääoma , ,26 Sidotut rahastot , ,56 Muut rahastot , ,29 Edellisten tilikausien ylijäämä , ,15 Tilikauden yli/alijäämä , , , ,46 OMAKATTEINEN ELÄKERAHASTO Oma pääoma , ,53 Vieras pääoma Lyhytaikainen , , , ,74 MUUT OMAKATTEISET RAHASTOT Oma pääoma , ,71 Vieras pääoma Lyhytaikainen , , , ,12 ERILLISRAHASTOT , ,01 VIERAS PÄÄOMA Lyhytaikainen Saadut ennakot , ,73 Ostovelat , ,02 Muut velat , ,00 Siirtovelat , , , , , , , ,68

21 16 KIRKON KESKUSRAHASTO INVESTOINTIOSA 2012 JA SEN TOTEUMAVERTAILU KIRKON Toteutuma Toteutuma Talousarvio Ero YHTEINEN TOIMINTA KIRKKOHALLITUS , , , ,67 Kiinteistöt , , , ,85 Kalusto , , , ,96 Tietojärjestelmät , , , ,86 HIIPPAKUNNAT , , , ,33 Kiinteistöt , , , ,42 Kalusto , , , ,91 Investoinnit yhteensä , , , ,00 KIRKON Toteutuma Toteutuma Talousarvio Ero PALVELUKESKUS Tietojärjestelmät , , , ,31 Investoinnit yhteensä , , , ,31 Kaikki investoinnit yhteensä , , , ,31

22 17 KIRKON KESKUSRAHASTO RAHOITUSLASKELMA JA SEN TOTEUTUMAVERTAILU Varsinaisen toiminnan ja investointien rahavirta Toteutuma Toteutuma Talousarvio Tulorahoitus Vuosikate , , ,00 Tulorahoituksen korjauserät 0,00 0,00 0,00 Yhteensä , , ,00 Investoinnit Investointimenot , , ,00 Sijoitukset , ,68 0,00 Yhteensä , , ,00 Varsinaisen toiminnan ja investointien nettorahavirta , , ,00 Rahoitustoiminnan rahavirta Lainakannan muutokset Lyhytaikaisten velkojen muutos , ,10 0,00 Muut maksuvalmiuden muutokset Pitkäaikaisten saamisten muutos , , ,00 Lyhytaikaisten saamisten muutos , ,20 0, , , ,00 Rahoitustoiminnan nettorahavirta , , ,00 Rahavarojen muutos , , ,00 Rahavarojen muutos Rahavarat Rahat ja pankkisaamiset , , Rahoitusarvopaperit , , , ,79 Rahavarat 1.1. Rahat ja pankkisaamiset , , Rahoitusarvopaperit , , , ,30 Rahavarojen muutos , ,

23 18 KIRKON KESKUSRAHASTO TULOSLASKELMAN TOTEUTUMAVERTAILU VARSINAINEN TOIMINTA Toteutuma Talousarvio Ero Tot % KIRKON ELÄKELAITOS Toimintatuotot Korvaukset , ,50 Maksutuotot , , ,48 103,4 Vuokratuotot , , ,06 112,4 Sijoitustuotot , , ,51 514,3 Muut tuotot 15,00 15,00 Toimintatuotot , , ,55 125,2 Toimintakulut Eläkekulut , , ,33 99,6 Henkilöstökulut , , ,74 74,8 Palvelujen ostot , , ,18 121,0 Vuokrat ja vastikkeet , , ,32 142,9 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -174,60-300,00 125,40 58,2 Muut kulut , , ,90 153,5 Toimintakulut , , ,93 100,3 Siirto omakatteiseen eläkerahastoon , , ,62 356,6 Toimintajäämä 0,00 0,00 0,00 KIRKKOHALLITUS Toimintatuotot Korvaukset , , ,64 109,9 Maksutuotot , , ,87 99,8 Vuokratuotot , , ,73 121,0 Kolehdit ja lahjoitustuotot , , ,57 196,1 Tuet ja avustukset , , ,44 304,5 Sijoitustuotot 4,68 4,68 Muut tuotot 5 560, ,00-439,20 92,7 Toimintatuotot , , ,99 114,2 Toimintakulut Henkilöstökulut , , ,66 98,5 Palvelujen ostot , , ,87 97,3 Vuokrat ja vastikkeet , , ,11 155,1 Aineet, tarvikkeet ja tavarat , , ,49 105,4 Avustukset ja toimintarahat , , ,13 107,1 Muut kulut , , ,60 89,7 Toimintakulut , , ,40 98,7 Toimintajäämä , , ,39 97,6 HIIPPAKUNNALLINEN TOIMINTA Toimintatuotot Korvaukset , , , ,8 Maksutuotot , , ,84 104,8 Vuokratuotot , , ,71 86,9 Kolehdit ja lahjoitustuotot , , ,06 92,2 Tuet ja avustukset , , ,61 65,7 Muut tuotot , , ,02 108,9 Toimintatuotot , , ,65 90,6 Toimintakulut Henkilöstökulut , , ,31 98,3 Palvelujen ostot , , ,90 86,5 Vuokrat ja vastikkeet , ,00 29,12 100,0 Aineet, tarvikkeet ja tavarat , , ,85 111,7 Avustukset ja toimintarahat , , ,76 109,2 Muut kulut , , ,48 128,7 Toimintakulut , , ,24 96,7

24 19 Toimintajäämä , , ,59 97,7 AVUSTUKSET Toimintatuotot Kolehdit ja lahjoitustuotot , , ,50 167,7 Toimintatuotot , , ,50 Toimintakulut Palvelujen ostot -170,79-170,79 Avustukset ja toimintarahat , , ,10 102,3 Toimintakulut , , ,89 Toimintajäämä , , ,39 101,3 MUUT OMAKATTEISET RAHASTOT Toimintatuotot Maksutuotot 3 792, , ,34 344,8 Vuokratuotot , , ,20 98,5 Kolehdit ja lahjoitustuotot , , ,96 79,4 Tuet ja avustukset , , , ,4 Sijoitustuotot , , ,30 476,3 Toimintatuotot , , ,24 237,9 Toimintakulut Henkilöstökulut ,30 0, ,30 Palvelujen ostot , , ,77 253,1 Vuokrat ja vastikkeet , , ,46 103,5 Aineet, tarvikkeet ja tavarat , , ,60 916,5 Avustukset ja toimintarahat , , ,22 100,6 Muut kulut -71,01 0,00-71,01 Toimintakulut , , ,36 105,1 Siirto omakatteiseen rahastoon , , ,88-130,8 Toimintajäämä 0,00 0,00 0,00 KIRKON PALVELUKESKUS Toimintatuotot Korvaukset , ,41 Maksutuotot , , ,86 98,9 Tuet ja avustukset 8 066, ,10 Toimintatuotot , , ,65 128,8 Toimintakulut Henkilöstökulut , , ,08 107,3 Palvelujen ostot , , ,91 121,0 Vuokrat ja vastikkeet , , ,60 68,9 Aineet, tarvikkeet ja tavarat , , ,89 65,3 Muut kulut 0, , ,00 Toimintakulut , , ,50 92,0 Toimintajäämä , , ,15 TOIMINTAKATE , , ,74 98,0 SEURAKUNTAMAKSUT , , ,96 102,5 SIJOITUS- JA RAHOITUSTOIMINTA Toimintatuotot Korkotuotot , , ,68 339,0 Vuokratuotot , , ,34 175,0 Muut rahoitustuotot , , ,11 89,0 Rahoitusarvopap. arvonmuutokset ,83 0, ,83 Toimintatuotot , , ,74 187,8 Toimintakulut

25 20 Korkokulut ,29 0, ,29 Vastikkeet , , ,38 137,8 Muut rahoituskulut , , ,00 74,1 Toimintakulut , , ,67 137,5 Toimintajäämä , , ,07 199,7 VUOSIKATE , , ,77 POISTOT , , ,75 89,8 TILIKAUDEN TULOS , , ,52 TILINPÄÄTÖSSIIRROT , , ,90 35,1 TILIKAUDEN YLI/ALIJÄÄMÄ , , ,62

26 21

27 22 TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 1. Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Kirkon keskusrahasto on erityisellä lailla perustettu julkisoikeudellinen yhteisö. Kirkon keskusrahaston kirjanpidossa ja tilinpäätöksen laadinnassa noudatetaan hyvää kirjanpitotapaa ja soveltuvin osin kirjanpitolakia. Pysyvät vastaavat ja poistot Vuoden 1998 jälkeen hankitut aineelliset ja aineettomat hyödykkeet on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla. Poikkeuksen muodostaa eläketoiminta, jossa aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden hankintamenot kirjataan suoraan kuluksi. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu tasapoistoina kohteen taloudellisen vaikutusajan perusteella. Rahoitusomaisuuden arvostus Rahoitusomaisuusarvopaperit sekä pitkäaikaiset sijoitukset on arvostettu hankintamenoon tai sitä alempaan tilinpäätöspäivän markkinahintaan. Tilinpäätökseen on kirjattu arvonmuutoksia nettona eläkerahastolle ,19 (v ,93) euroa ja keskusrahastolle ,83 (v ,14) euroa. Tuomiokapitulien sijoituksista tehtiin yhteensä ,48 (v ,65) euron suuruiset nettoarvonmuutokset. Myyntivoittojen ja myyntitappioiden määrittelyssä on käytetty hankintahinta-arvona keskihintaa. Poikkeuksena edelliseen Evlin, Icecapitalin ja Tapiolan hoidossa olevat sijoitukset on kirjattu käyttäen fifo periaatetta. Kiinteistöomaisuuden arvostus Kiinteistöomaisuus on arvostettu hankintamenoon tai tätä alempaan käypään arvoon. Tilinpäätöksessä 2012 ei ole tehty kiinteistöihin kohdistuvia arvonalennuksia. Valuuttamääräiset erät Valuuttamääräiset sijoitukset on arvostettu Suomen Pankin julkaisemiin tilinpäätöspäivän keskikursseihin. 2. Tuloslaskelman liitetiedot Seuraavalla aukeamalla on Kirkon keskusrahaston tuloslaskelma, jossa tuotot ja kulut on eritelty tuotto- ja kululajeittain. Sitä seuraavalla sivulla on Kirkon eläkelaitoksen eläketoiminnan ja sijoitustoiminnan tuloslaskelmat ja toteutumavertailut.

28 23 KIRKON KESKUSRAHASTO TULOSLASKELMA VARSINAINEN TOIMINTA KIRKON ELÄKELAITOS Toimintatuotot Korvaukset ,50 0,00 Maksutuotot , ,37 Vuokratuotot , ,07 Sijoitustuotot , ,30 Muut tuotot 15,00 0,00 Toimintatuotot , ,74 Toimintakulut Eläkekulut , ,09 Henkilöstökulut , ,58 Palvelujen ostot , ,37 Vuokrat ja vastikkeet , ,75 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -174, ,19 Avustukset ja toimintarahat ,00 Muut kulut , ,71 Toimintakulut , ,69 Siirto omakatteiseen eläkerahastoon , ,05 Toimintajäämä 0,00 0,00 KIRKKOHALLITUS Toimintatuotot Korvaukset , ,07 Maksutuotot , ,79 Vuokratuotot , ,32 Kolehdit ja lahjoitustuotot , ,08 Tuet ja avustukset , ,62 Sijoitustuotot 4,68 Muut tuotot 5 560, ,80 Toimintatuotot , ,68 Toimintakulut Henkilöstökulut , ,75 Palvelujen ostot , ,01 Vuokrat ja vastikkeet , ,84 Aineet, tarvikkeet ja tavarat , ,17 Avustukset ja toimintarahat , ,75 Muut kulut , ,22 Toimintakulut , ,74 Toimintajäämä , ,06 HIIPPAKUNNALLINEN TOIMINTA Toimintatuotot Korvaukset , ,24 Maksutuotot , ,20 Vuokratuotot , ,81 Kolehdit ja lahjoitustuotot , ,24 Tuet ja avustukset , ,36 Muut tuotot , ,12 Toimintatuotot , ,97 Toimintakulut Henkilöstökulut , ,44 Palvelujen ostot , ,43

29 24 Vuokrat ja vastikkeet , ,59 Aineet, tarvikkeet ja tavarat , ,78 Avustukset ja toimintarahat , ,56 Muut kulut , ,09 Toimintakulut , ,89 Toimintajäämä , ,92 AVUSTUKSET Toimintatuotot Kolehdit ja lahjoitustuotot , ,03 Toimintatuotot , ,03 Toimintakulut Palvelujen ostot -170,79 0,00 Avustukset ja toimintarahat , ,98 Toimintakulut , ,98 Toimintajäämä , ,95 MUUT OMAKATTEISET RAHASTOT Toimintatuotot Maksutuotot 3 792, ,16 Vuokratuotot , ,41 Kolehdit ja lahjoitustuotot , ,91 Tuet ja avustukset , ,83 Sijoitustuotot , ,31 Toimintatuotot , ,00 Toimintakulut Henkilöstökulut , ,42 Palvelujen ostot , ,66 Vuokrat ja vastikkeet , ,67 Aineet, tarvikkeet ja tavarat , ,78 Avustukset ja toimintarahat , ,00 Muut kulut -71,01-577,07 Toimintakulut , ,60 Siirto omakatteiseen rahastoon , ,60 Toimintajäämä 0,00 0,00 KIRKON PALVELUKESKUS Toimintatuotot Korvaukset ,41 Maksutuotot ,14 594,20 Tuet ja avustukset 8 066,10 Toimintatuotot ,65 594,20 Toimintakulut Henkilöstökulut , ,42 Palvelujen ostot , ,12 Vuokrat ja vastikkeet , ,44 Aineet, tarvikkeet ja tavarat , ,70 Muut kulut 0,00 0,00 Toimintakulut , ,68 Toimintajäämä , ,48 TOIMINTAKATE , ,41 SEURAKUNTAMAKSUT , ,00 SIJOITUS- JA RAHOITUSTOIMINTA

30 25 Toimintatuotot Korkotuotot , ,98 Vuokratuotot , ,75 Muut rahoitustuotot , ,81 Rahoitusarvopaperien arvonmuutokset , ,14 Toimintatuotot , ,40 Toimintakulut Korkokulut ,29-64,32 Vastikkeet , ,24 Muut rahoituskulut , ,66 Toimintakulut , ,22 Toimintajäämä , ,18 VUOSIKATE , ,77 POISTOT , ,22 TILIKAUDEN TULOS , ,55 TILINPÄÄTÖSSIIRROT , ,65 TILIKAUDEN YLI/ALIJÄÄMÄ , ,20

31 26

32 27 Henkilöstökulut Kirkon keskusrahaston henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Eläkekulut Muut henkilösivukulut Yhteensä Koulutus Työterveyshuolto Virkistystoiminta Henkilöstön muistaminen Erityisvakuutukset Yhteensä Sairasvakuutuskorvaukset Tapaturmakorvaukset Muut Yhteensä Sijoitustuotot Seuraavassa on eritelty Kirkon eläkelaitoksen sijoitustoiminnan sijoitustuotot Sijoitustuotot 2011 (tot) 2012 (tot) 2012 (arvio) Korkotuotot , , Osinkotuotot , , Myyntivoitot , ,33 Arvonmuutokset , ,19 Palkkionpalautukset , , Yht , , Avustukset seurakunnille Seuraavassa on eritelty avustukset seurakunnille. Avustukset seurakunnille 2011 (tot) 2012 (tot) 2012 (arvio) Verotulojen täydennys , , ,00 Hark.varaiset toiminta-avustukset , , ,00 Yhdistymis- ja ylim.toim.avustukset , ,00 Rakennusavustukset , , ,00 Muut avustukset , , ,00 Yht , , ,00

33 28 Muut omakatteiset rahastot ja erillisrahastot Muiden omakatteisten rahastojen ja erilliskirjanpidossa olleiden, mutta omakatteisten rahastojen osaksi yhdistettyjen rahastojen tulokset olivat: Diakoniarahasto , ,08 Kansainvälisten ja ekumeenisten yhteyksien rahasto , ,33 Turun arkkihiippakunnan tuomiokapitulin rahasto , ,61 Tampereen hiippakunnan tuomiokapitulin rahasto , ,00 Oulun hiippakunnan tuomiokapitulin rahasto -273, ,91 Mikkelin hiippakunnan tuomiokapitulin rahasto , ,79 Borgå domkapitels fond , ,66 Kuopion hiippakunnan tuomiokapitulin rahasto , ,66 Lapuan hiippakunnan tuomiokapitulin rahasto , ,03 Helsingin hiippakunnan tuomiokapitulin rahasto , ,68 Espoon hiippakunnan tuomiokapitulin rahasto , ,67 Kuopion hiippakunnan tuomiokapitulin erillisrahastot ,24-833,34 Yht , ,60 Omakatteisten rahastojen tulos on siirretty rahastosiirrolla taseeseen ja näin ollen niiden tulosvaikutus Kirkon keskusrahaston tuloslaskelmaan on nolla. 3. Taseen liitetiedot Muut omakatteiset rahastot Vuoden lopussa muut omakatteiset rahastot olivat (luvut ovat taseen loppusummia): Diakoniarahasto , ,83 Kansainvälisten ja ekumeenisten yhteyksien rahasto , ,83 Turun arkkihiippakunnan tuomiokapitulin rahasto , ,07 Tampereen hiippakunnan tuomiokapitulin rahasto , ,70 Oulun hiippakunnan tuomiokapitulin rahasto , ,06 Mikkelin hiippakunnan tuomiokapitulin rahasto , ,57 Borgå domkapitels fond , ,59 Kuopion hiippakunnan tuomiokapitulin rahasto , ,24 Lapuan hiippakunnan tuomiokapitulin rahasto , ,60 Helsingin hiippakunnan tuomiokapitulin rahasto , ,86 Espoon hiippakunnan tuomiokapitulin rahasto , ,77 Yht , ,12

34 29 Erillisrahastot Vuoden lopussa erilliskirjanpidossa olleet tase-erät olivat Kuopion hiippakunnan tuomiokapitulin erillisrahastot , ,01 Aiemmissa tilinpäätöksissä tästä erästä on taseessa käytetty nimitystä Tuomiokapitulit. Saamiset Verollisia Vilma-saatavia ei enää syntynyt 2012 aikana, sillä KEVA ilmoittanut veronalaiset Vilma-saatavat verohallinnolle. Vilma nettosaaminen, joka sisältyy eläkerahaston siirtosaamisiin, muodostuu seuraavista eristä: Vilma-saatavat (verolliset), , ,28 Vilma-saatavat (verottomat) ,32 Vilma-velat , ,17 Vilma-ennakot , ,00 Vilma-nettosaaminen , ,43 Velat Maksamattomia rakennusavustuksia oli ,16 (v ,00). Niistä oli maksamattomia rakennus- ja hautausmaa-avustuksia 8.800, jotka on myönnetty v , jotka on myönnetty v , jotka on myönnetty v ,16, jotka on myönnetty v , jotka on myönnetty v ja maksamattomia konservointiavustuksia , jotka on myönnetty v , jotka on myönnetty v Avustukset ovat nostettavissa myöntövuonna ja sitä seuraavina kolmena vuotena. Valmistuneista hankkeista ja määräajassa nostamattomista avustuksista jäänyttä velkaa on kirjattu velkatilin vähennykseksi ja avustusmenojen hyvitykseksi ,08 (v ).

35 30 TASEEN LIITETIETO POISTOSUUNNITELMA Hyödykeryhmä Poistoaika Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Atk-ohjelmistot ja -projektit 3 v. Laajat ja pitkävaikutteiset atk-ohjelmistot ja -projektit 5-10 v. Kirjuri ja siihen liityvät tietojärjestelmät 10 v Kirkon palvelukeskuksen tietojärjestelmät 10 v Muut aineettomat oikeudet 5 v. Muut pitkävaikutteiset menot Muut pitkävaikutteiset menot 3-5 v. Ennakkomaksut Ennakkomaksut Ei sumupoistoja Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Ei sumupoistoja Rakennukset ja rakennelmat Toimitilarakennukset 30 v. Asuinrakennukset 30 v. Vapaa-ajan rakennukset 20 v. Muut rakennukset ja rakennelmat 10 v. Rakennusten koneet ja laitteet 10 v. Koneet ja kalusto Kuljetusvälineet ja liikkuvat työkoneet 7 v. Atk-laitteisto 3 v. Matkapuhelimet 2 v. Muut koneet ja kalusto 5 v. Muut aineelliset hyödykkeet Urut 15 v. Sakraali-, arvo- ja taide-esineet Ei sumupoistoja Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Ennakkomaksut Keskeneräiset työt ja hankinnat Ei sumupoistoja Ei sumupoistoja

36 31

37 32

38 33 TASEEN LIITETIETO SAAMISET JA VELAT Keskusrahasto Saamiset Velat Pitkäaikaiset Lainasaamiset , ,00 Muut saamiset , ,21 Lyhytaikaiset Laskutussaamiset , ,13 Lainasaamiset 0, ,00 Muut saamiset , ,42 Ennakkomaksut , ,08 Muut siirtosaamiset ,37 0, , ,63 Lyhytaikaiset Saadut ennakot , ,73 Ostovelat , ,02 Muut velat , ,00 Siirtovelat , , , ,35 Eläkerahasto Saamiset Velat Lyhytaikaiset Muut saamiset , ,31 Ennakkomaksut , ,00 Siirtosaamiset , , , ,22 Lyhytaikaiset Vuokraennakot 1 229,58 543,20 Velka keskusrah:lle , ,30 Vuokratakuut ,55 0,00 Muut velat , , , ,21 Muut omakatteiset rahastot Saamiset Lyhytaikaiset , ,21 Velat Lyhytaikaiset Velka keskusrah:lle , ,64 Muut velat 2 510, , , ,41

39 34

40 35 4. Vastuusitoumukset Laskennallinen osuus eläkevastuusta Kirkon eläkelain mukainen eläkevastuu laskettiin joulukuussa 2012 Valtionkonttorin yksilöllisellä menetelmällä. Kirkon eläkevastuu on laskettu retrospektiivisesti eläkevastuusta Vuoden 2011 eläkevastuu on korkoutettu hetkelle Eläkevastuuseen on lisätty vuoden 2012 aikana karttunut vastuu ja vähennetty vuoden 2012 eläkemeno vuoden puolivälistä vuoden loppuun korkoutettuna. Menetelmässä lasketaan täyden rahastoinnin periaatteen mukaisesti ja yksilöllisesti jokaisen KiEL:n piiriin kuuluvan henkilön eläkevastuu erikseen. Eläkevastuulla tarkoitetaan karttuneiden eläkeoikeuksien aiheuttamaa menoa diskontattuna tilinpäätöshetkeen. Valtionkonttorin tekemän eläke-ennusteen mukaan kirkon eläkevastuu vuoden 2012 lopussa on 4 212,3 M (vuonna , M ). Diskonttauskorkona laskelmassa käytetään 2,7 %:a. Eläkerahaston suuruus on 1 045,9 M (v ,0 M ), joten koko kirkon eläkevastuuvajaus on 3 166,4 M (vuonna ,0 M ). Koko kirkon palkkasumma oli vuonna 2012: (2011: euroa) ja Kirkon keskusrahaston oma palkkasumma euroa (2011: euroa). Näin ollen Kirkon keskusrahaston laskennallinen osuus kattamattomasta eläkevastuusta on 123 milj.euroa. Sijoitussitoumukset pääomarahastoihin Eläkerahasto on äänettömänä yhtiömiehenä mukana kuudessatoista pääomarahastossa. Eläkerahaston yhteenlasketut sijoitussitoumukset pääomarahastoihin ovat euroa. Maksamattomia yhtiöpanoksia mennessä oli yhteensä euroa. Kirkon keskusrahasto on osakkaana osakeyhtiömuotoisessa rahastossa, jossa on kutsumatonta sijoitussitoumusta euroa ja maksettua osakepääomaa euroa. Sijoitussitoumukset kiinteistöpääomarahastoihin Eläkerahasto on äänettömänä yhtiömiehenä mukana kahdessatoista kiinteistöpääomarahastossa ja osakkaana yhdessä osakeyhtiömuotoisessa rahastossa. Eläkerahaston yhteenlasketut sijoitussitoumukset kiinteistöpääomarahastoihin ovat euroa. Maksamattomia yhtiöpanoksia mennessä oli yhteensä euroa. Vuokravastuut Kirkon keskusrahastolla on vuokravastuu seuraavien hiippakuntien tuomiokapitulien tilavuokrauksesta: Espoo, Turku, Helsinki ja Tampere. Lisäksi keskusrahastolla on vuokravastuu Porvoon ja Helsingin piispojen asunnoista sekä Kirkon tutkimuskeskuksen toimitiloista Tampereella. Kirkon palvelukeskus (Kipa) on aloittanut toimintansa Oulussa kesällä Kirkon keskusrahasto on vuokrannut tilat palvelukeskuksen käyttöön Oulun seurakuntayhtymältä. Vuokrasopimuksista osa on määräaikaisia: Espoon tuomiokapituli (v.2024), Helsingin tuomiokapituli (v.2021) ja Porvoon piispan asunto (v.2034). Määräaikaisten sopimusten vuokravastuu on vuositasolla keskimäärin euroa, 1-5 vuoden aikavälillä euroa ja viiden vuoden jälkeen euroa.

41 36 Toistaiseksi voimassa olevia sopimuksia ovat Turun ja Tampereen tuomiokapitulien vuokrasopimukset. Lisäksi toistaiseksi voimassa olevia ovat Helsingin piispan asunnon, Tampereen tutkimuskeskuksen ja Kirkon Palvelukeskuksen (KiPan) vuokrasopimukset. Näiden toistaiseksi voimassa olevien vuokrasopimusten vuokravastuu on vuositasolla euroa. Laitteiden vuokra- ja leasing-vastuut Laitteiden vuokra- ja leasing-vastuita oli Vastuut seur. 12 kk , ,70 Vastuut 1-5 v , ,36 Yht , ,06 5. Henkilöstö ja toimielinten jäsenet Henkilöstön määrä Vuoden 2012 lopussa Kirkkohallituksessa oli työntekijöitä yhteensä 327 (v. 2011: 284). Näistä vakinaisia työntekijöitä oli 254 (v. 2011: 218) ja erilaisissa määräaikaisissa viroissa/toimissa, projektitehtävissä tai toisen työntekijän sijaisena 73 työntekijää (v. 2011: 66). Vuoden vaihteessa virkavapaalla tai työlomalla oli 15 työntekijää (v. 2011:13). Osa-aikaeläkkeellä oli yksi työntekijä (v.2011: 3). Kertomusvuonna vuorotteluvapaalla oli kuusi (v. 2011: 5) työntekijää, joiden tilalle palkattiin työtön työnhakija. Kirkkohallitus laatii erillisen henkilöstötilinpäätöksen Vuoden 2012 lopussa tuomiokapituleissa oli työntekijöitä 141 (v.2011: 121). Maksetut kokouspalkkiot Kertomusvuodelta maksettiin kokouspalkkioita Kirkkohallituksen täysistunnon jäsenille , eläkerahaston johtokunnan jäsenille sekä Kirkon työmarkkinalaitoksen valtuuskunnan puheenjohtajille

42 37

43 38 KIRKON KESKUSRAHASTO TALOUSARVION TOTEUTUMAVERTAILU SITOVUUSTASOITTAIN Tot.2012 Budj.2012 Ero 2012 Tot.% KIRKON ELÄKELAITOS Eläketoiminta Toimintatuotot Toimintakulut TOIMINTAJÄÄMÄ Sijoitustoiminta Toimintatuotot Toimintakulut TOIMINTAJÄÄMÄ Eläkelaitos, yhteinen Toimintakulut Siirto rahastoon TOIMINTAJÄÄMÄ KIRKON ELÄKELAITOS Toimintatuotot Toimintakulut Siirto rahastoon TOIMINTAJÄÄMÄ KIRKKOHALLITUS KIRKKOHALLITUS Toimintatuotot Toimintakulut TOIMINTAJÄÄMÄ HIIPPAKUNNALLINEN TOIMINTA Turku Toimintatuotot Toimintakulut TOIMINTAJÄÄMÄ Tampere Toimintatuotot Toimintakulut TOIMINTAJÄÄMÄ Oulu Toimintatuotot Toimintakulut TOIMINTAJÄÄMÄ

44 39 Tot.2012 Budj.2012 Ero 2012 Tot.% Mikkeli Toimintatuotot Toimintakulut TOIMINTAJÄÄMÄ Säästö Porvoo Toimintatuotot Toimintakulut TOIMINTAJÄÄMÄ Kuopio Toimintatuotot Toimintakulut TOIMINTAJÄÄMÄ Säästö Lapua Toimintatuotot Toimintakulut TOIMINTAJÄÄMÄ Säästö Helsinki Toimintatuotot Toimintakulut TOIMINTAJÄÄMÄ Säästö Espoo Toimintatuotot Toimintakulut TOIMINTAJÄÄMÄ Tuomiokapitulien toimitilat Toimintatuotot Toimintakulut TOIMINTAJÄÄMÄ Yhteiset Toimintatuotot Toimintakulut TOIMINTAJÄÄMÄ HIIPPAKUNNALLINEN TOIMINTA Toimintatuotot Toimintakulut TOIMINTAJÄÄMÄ AVUSTUKSET Avustukset seurakunnille Toimintakulut

45 40 TOIMINTAJÄÄMÄ Tot.2012 Budj.2012 Ero 2012 Tot.% Avustukset yhdistyksille ja laitoksille Toimintakulut TOIMINTAJÄÄMÄ Muut avustukset Toimintakulut TOIMINTAJÄÄMÄ Viralliset kolehdit Toimintatuotot Toimintakulut TOIMINTAJÄÄMÄ AVUSTUKSET Toimintatuotot Toimintakulut TOIMINTAJÄÄMÄ OMAKATTEISET RAHASTOT Diakoniarahasto Toimintatuotot Toimintakulut Siirto rahastoon TOIMINTAJÄÄMÄ Kv. ja ekumeeninen rahasto Toimintatuotot Toimintakulut Siirto rahastoon TOIMINTAJÄÄMÄ Turun arkkihpk:n tklin rahasto Toimintatuotot Toimintakulut Siirto rahastoon TOIMINTAJÄÄMÄ Tampereen hpk:n tklin rahasto Toimintatuotot Toimintakulut Siirto rahastoon TOIMINTAJÄÄMÄ Oulun hpk:n tklin rahasto Toimintatuotot Toimintakulut Siirto rahastoon

46 41 TOIMINTAJÄÄMÄ Mikkelin hpk:n tklin rahasto Toimintatuotot Toimintakulut Siirto rahastoon TOIMINTAJÄÄMÄ Tot.2012 Budj.2012 Ero 2012 Tot.% Porvoon hpk:n tklin rahasto Toimintatuotot Toimintakulut Siirto rahastoon TOIMINTAJÄÄMÄ Kuopion hpk:n tklin rahastot Toimintatuotot Toimintakulut Siirto rahastoon TOIMINTAJÄÄMÄ Lapuan hpk:n tklin rahasto Toimintatuotot Toimintakulut Siirto rahastoon TOIMINTAJÄÄMÄ Helsingin hpk:n tklin rahasto Toimintatuotot Toimintakulut Siirto rahastoon TOIMINTAJÄÄMÄ Espoon hpk:n Toimintatuotot Toimintakulut Siirto rahastoon TOIMINTAJÄÄMÄ OMAKATTEISET Toimintatuotot Toimintakulut Siirto rahastoon TOIMINTAJÄÄMÄ KIRKON PALVELUKESKUS Toimintatuotot Toimintakulut TOIMINTAJÄÄMÄ

47 42 KIRKON KESKUSRAHASTO Toimintatuotot Toimintakulut Siirto rahastoon TOIMINTAJÄÄMÄ

48 43

49 44 KIRKON KESKUSRAHASTO LIITETIETO V LUETTELO KÄYTETYISTÄ KIRJANPITOKIRJOISTA Varsinaiset kirjanpitokirjat Apukirjat Tasekirja (sidottu) Päiväkirja (atk) Pääkirja (atk) Tuloslaskelma (atk) Tase (atk) Kassakirjanpito Ostoreskontra Laskutus ja myyntireskontra Eläkemaksukirjanpito Kolehtikirjanpito Vuokra- ja vastikekirjanpito Palkkakirjanpito Matkalaskukirjanpito Käyttöomaisuuskirjanpito

50 45

51 46

52 47 Sijoitustoiminnan tuotto 2012: 12,34 % Sijoitustoiminnan tuotto : + 8,25 % p.a. (reaalituotto + 6,34 % p.a.) Rahaston koko : m TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2012 KIRKON KESKUSRAHASTON ELÄKERAHASTON JOHTOKUNTA 1 Johtokunnan kokoonpano ja tehtävät Kirkkojärjestyksen 22 luvun 3a :n mukaan kirkon keskusrahaston eläkerahaston varojen sijoittamista varten on kirkkohallituksen toimikaudekseen asettama kirkon keskusrahaston eläkerahaston johtokunta. Kirkon eläkerahaston johtokunta valittiin kirkkohallituksen täysistunnon kokouksessa Samassa kokouksessa kirkkohallitus valitsi johtokunnan puheenjohtajaksi toimitusjohtaja Pasi Strömbergin (varajäsen sijoitusjohtaja Tomi Viia). Johtokunnan muut jäsenet ovat; toiminnanjohtaja Esko Jossas (varajäsen neuvottelija Anne Kaitainen), hallintojohtaja Riitta-Sisko Tarkka (varajäsen johtaja Juha Tuohimäki), toiminnanjohtaja Ritva Rasila (varajäsen lakimies Anna-Maria Numminen), kiinteistöjohtaja Seppo Kosola (varajäsen työmarkkinaasiamies Pauliina Hirsimäki), sijoitusjohtaja Hanna Hiidenpalo (varajäsen toimitusjohtaja Hannu Hokka), rehtori Eva Liljeblom (varajäsen lakimiesasessori Ritva Saarnio), sosionomi Veikko Väisänen (varamies käräjätuomari Outi Nokso-Koivisto) ja työmarkkinalakimies Jonna Voima (varajäsen lakimies Keijo Karhumaa). Johtokunnan varapuheenjohtajana toimii toiminnanjohtaja Ritva Rasila ja sihteerinä sijoitusjohtaja Ira van der Pals. Johtokunnan toimikausi päättyy Johtokunnan tehtävät on määritelty kirkkojärjestyksen 22 luvun 3a :ssä. Tämän lisäksi kirkon keskusrahaston eläkerahaston johtokunnan johtosäännössä, jonka Kirkkohallitus on vahvistanut , on säännös siitä, mistä yksittäisistä sijoituksista johtokunta päättää. Muista kuin johtosäännössä tarkoitetuista yksittäisistä sijoituksista päättää Kirkon keskusrahaston johtaja. Johtokunnan tehtävänä on 1) päättää sijoitustoiminnassa käytettävistä sijoitusmuodoista ja niissä sovellettavista periaatteista. 2) päättää sijoitusten jakautumisesta eri sijoitusmuotoihin ja niiden tuottotavoitteista. 3) päättää sijoitusten riskienhallinnassa noudatettavista periaatteista. 4) hyväksyä vuosittain kirkon eläkerahaston varojen sijoitussuunnitelma. 5) päättää omaisuudenhoitajista ja näiden kanssa laadittavista sopimuksista. 6) päättää niistä sijoitussuunnitelmassa määritellyistä yksittäisistä sijoituksista, jotka on määrätty johtokunnan tehtäväksi. 7) huolehtia sijoitustoiminnan kokonaisuuden valvonnasta. Eläkerahaston sijoitustoimintaa valvovat Finanssivalvonta, keskusrahaston tilintarkastajat sekä keskusrahaston sisäiset tarkastajat. Vuoden 2012 aikana pidettiin yhdeksän johtokunnan kokousta, joista yksi pidettiin sähköpostin välityksellä. Lisäksi johtokunnalle järjestettiin syysseminaari, jossa uusille jäsenille esiteltiin eläkerahaston toimintaa. Johtokunnan kokousten läsnäoloprosentti oli 86 % (90 % vuonna 2011).

53 48 2 Sijoitustoiminta vuonna Sijoitustoiminnan järjestäminen Eläkerahaston sijoitustoimintaa hoidetaan suorien rahastosijoituksien ja täyden valtakirjan omaisuudenhoitosopimusten kautta. Eläkerahasto on hajauttanut sijoitusriskejään toimialoittain, maantieteellisesti, yrityskoon, sijoitustyylien ja omaisuudenhoitajien mukaan. 2.2 Kirkon eläkerahaston tilikauden tulos ja sijoitusvuosi 2012 Kirkon eläkerahastolle vuosi 2012 oli tuotoltaan hyvä. Vuoden 2012 sijoitustoiminnan nettotulos käyvin arvoin oli 12,34 % ja eläkerahasto hävisi vertailuindeksilleen 0,49 % -yksiköllä. Paras kuukausituotto oli 3,42 % ja heikoin -1,77 %. Eläkerahaston pitkän aikavälin nettotuotto ( ) pysyi edelleen hyvänä, ollen vuoden lopussa 8,25 % p.a. (reaalinen vuosituotto 6,34 % p.a.). Vuonna 2012 globaalin talouden haasteet jatkuivat. Länsimaiden velkaantuminen oli markkinoilla pääasiallinen huolenaihe. Onneksi vuoden loppupuolella kasvuhuolet alkoivat väistyä ja talouden aktiviteettiluvuissa nähtiin piristymistä. Yhdysvalloissa keskuspankki sai tilanteen vakiintumaan muita talousalueita nopeammin - kiitos selkeän ja päättäväisen keskuspankin. Yhdysvaltojen keskuspankki korosti säilyttävänsä matalan korkotason niin kauan, kun työttömyysaste on yli 6,5 % ja 1-2 vuoden inflaationäkymät ovat linjassa keskuspankin inflaatiotavoitteen kanssa. Finanssipoliittinen epävarmuus jatkui kuitenkin myös Yhdysvalloissa loppuvuoden. Euroalueen rakennetta korjaavat konkreettiset toimet käynnistyivät Keskuspankki tarjosi rajatta likviditeettiä pankkisektorille ja kevensi samalla pankkisektorin vakuusvaateita. Pankit hakivatkin mittavan summan edullista rahaa ja reunamaiden pankit alkoivat sijoittaa varoja oman maansa valtionlainoihin. Reunamaiden lainakorkojen volatiliteetti pysyi kuitenkin korkeana ja selvää oli, että likviditeettioperaation lisäksi keskuspankin täytyi käynnistää ohjelma, jolla voitiin tukea suoraan valtionlainamarkkinoita (OMT). Valmius mittaviinkin reunamaiden lainojen ostoihin rauhoitti markkinoita, vaikkei apua lopulta pyydettykään. Positiivista oli myös, että euromaat ottivat ensi askeleet pankkiunionin suuntaan. Kaiken kaikkiaan toteutetut toimet pienensivät euroalueen järjestelmäriskiä. Ongelmana kuitenkin oli edelleen euromaiden suuret kasvu- ja työllisyyserot, jotka ylläpitivät poliittisia jännitteitä ja jättivät tilaa populismin lisääntymiselle ja ääriliikkeiden nousulle. Kiinassa alkuvuoden kasvupelot rauhoittuivat loppuvuonna elvytystoimien myötä ja aktiviteettiluvut alkoivat piristyä. Kasvun toipuminen oli lähinnä kotimaisen kysynnän varassa ja etenkin länsimainen vientikysyntä jatkui heikkona. Keskusjohto vaihtui ja uuden viisivuotissuunnitelman yhtenä tavoitteena on oikaista Kiinan talouden rakenteellisia ongelmia. Vuoden 2012 päättäväisin politiikkamuutos nähtiin Japanissa, jossa valta vaihtui ja hallituksesta tuli erittäin vahva. Uusi pääministeri Shinzo Abe lupasi kääntää vuosia jatkuneen deflaatiokierteen, vaikka rajattomalla setelirahoituksella. Sijoitussalkuissa vuosi 2012 jää historiaan erittäin vahvana vuonna. Erityisesti korko-omaisuusluokat hyötyivät riskipreemioiden pienentymisestä sekä korkotason laskusta. Vuoden lopulla kaksinumeroisia tuottolukuja oli rahamarkkinoita lukuun ottamatta kaikissa korko-omaisuuslajeissa: valtio, IG, HY ja kehittyvän talouden lainat. Valtionlainoissa vuosi oli yhtä vuoristorataa etenkin reunavaltioriskissä, kun Kreikan, Irlannin ja Portugalin sijaan sijoitukset keskittyivät Espanjan ja Italian lainoihin. Poliittiset päätökset ja keskuspankin tukitoimet (LTRO, OMT) onnistuivat kuitenkin kääntämään sentimentin ja reunamaiden lainojen tuotto alkoi kertyä loppuvuonna alkuvuotta tasaisemmin. Myös yrityslainoissa hyljeksityt pankkisektorin joukkolainat alkoivat loppuvuonna kiinnostaa ja vuosi päättyi vahvoihin tuottoihin. HY-yrityslainat olivat sijoittajien keskeisin juoksevan tuoton lähde vuonna Kehittyvien talouksien USD-määräiset lainat (HC) tuottivat tasaisesti koko vuoden ja paikallisvaluuttamääräiset sijoitukset (LC) olivat selvästi volatiilimpia, vaikka koko vuoden

54 49 tuottoluku oli myös LC-lainoissa korkea. EM-valuuttakoria painoivat ensin Kiinan kasvuhuolet ja vuoden lopulla eurosijoittajalle haasteita aiheutti euron vahvistuminen. Osakemarkkinat kärsivät selvästi globaalista epävarmuudesta, vaikka vahvan loppuvuoden ansioista koko vuoden tuottoluvut olivat lopulta kaksinumeroisia. Markkinaheilahtelut olivat kuitenkin nopeita ja hyvin suuria vuoden aikana. Ratkaisevaksi sentimentin rauhoittajaksi osoittautuivat EKP:n toimet ja globaalin talouskasvun piristyminen. Vuoden 2012 alussa, kukaan ei uskonut, että vahvin osakemarkkina olisi juuri Eurooppa. Syklinen Suomi ja kehittyvien maiden osakkeet toipuivat vasta myöhemmin vuoden aikana Kiinan kasvunäkymien piristymisen myötä. Eurooppaan varoja allokoitiin lähinnä Yhdysvalloista, joka kärsikin vuoden aikana lunastusvirrasta ja muita markkinoita korkeammasta arvostuksesta. Japani oli vuoden 2012 heikoin osakemarkkina, vaikka loppuvuonna nähtiinkin mittava sentimentin käänne ja markkinat nousivat vahvasti. Japanin osakemarkkinoita tuki odotus siitä, että uusi pääministeri ja vahva hallitus katkaisevat lopultakin vuosia jatkuneen deflaatiokierteen. Eläkerahaston tuottolukuja vuosille 2011 ja 2012 on esitetty seuraavassa taulukossa: Eläkerahaston tuottoluvut Eläkerahaston tuotto -4,32 % 12,34 % Eläkerahaston vertailuindeksi -3,58 % 12,83 % Arvopaperisijoitukset yhteensä -6,06 % 13,82 % Osakesijoitukset yhteensä -12,64 % 17,09 % Osakesijoitusten vertailuindeksi -11,63 % 15,62 % Korkosijoitukset yhteensä 1,10 % 12,71 % Korkosijoitusten vertailuindeksi 2,12 % 13,92 % Yksittäisten vertailuindeksien tuottoja Rahamarkkina (3kk) 1,33 % 0,89 % EMU valtionobligaatiot 1,25 % 11,32 % Yrityslainat - Investment Grade 1,99 % 13,03 % Yrityslainat - High Yield -2,55 % 21,52 % Kehittyvät korkomarkkinat (EMD) 7,39 % 16,82 % Osakkeet maailma -2,45 % 13,59 % Osakkeet Eurooppa -8,08 % 17,29 % Kehittyvät osakemarkkinat -15,76 % 15,94 % Osakkeet Suomi (OMXH CAP TR) -24,93 % 15,46 %

55 Eläkerahaston koko Vuoden lopussa eläkerahaston sijoitukset olivat hajautettuna seuraavasti: Omaisuuslaji osuus Osakkeet ,55 % Suomi ,68 % Eurooppa ,70 % Muu maailma ,17 % Korkosijoitukset ,17 % Euroalueen valtio-obligaatiot ,50 % Yrityslainat (IG + HY) ,39 % Kehittyvät markkinat ,77 % Rahamarkkinasijoitukset ,51 % Muut sijoitukset ,28 % Yhteensä ,00 % 3 Vuoden 2012 aikana johtokunnassa käsitellyt asiat 3.1 Sijoitussuunnitelma Johtokunta hyväksyi joulukuussa 2012 sijoitussuunnitelman vuodelle Seuraavassa taulukossa on esitetty eläkerahaston omaisuusluokkakohtainen perusallokaatio. Omaisuusluokan muodostavat sijoitukset, jotka reagoivat yhdenmukaisesti talouden muutoksiin. Yhteisvaihtelu eri omaisuusluokkien välillä on vähäisempää kuin omaisuuslajin sijoitusten keskinäinen yhteisvaihtelu. Hajauttamalla sijoitukset eri omaisuusluokkiin rahaston kokonaisriski pienenee. Eläkerahaston käyttämät omaisuusluokat ovat korko-, osake- ja muut sijoitukset. Muilla sijoituksilla tarkoitetaan kiinteistösijoituksia, pääomasijoituksia, vaihtovelkakirjalainasijoituksia sekä mezzanine -sijoituksia. Omaisuusluokka peruspaino min max Korkosijoitukset 40 % 30 % 60 % Osakesijoitukset 40 % 30 % 50 % Muut sijoitukset 20 % 5 % 30 % Yhteensä 100 % Eläkerahaston pitkän aikavälin tuottotavoite on 6,5 % riskitasolla 7,8 %. Tuotto-odotus perustuu omaisuusluokkien pidemmän aikavälin tulevaisuuden tuotto-odotuksiin. Esimerkiksi osakkeet ovat historiallisesti tuottaneet pitkiä korkosijoituksia enemmän, mutta samalla tuottojen vaihtelut ovat olleet suurempia kuin korkosijoituksilla. Pitkän aikavälin tuotto-odotusta on siksi syytä verrata kumulatiivisiin vuosituottoihin eikä yksittäisiin vuosihavaintoihin.

56 51 Sijoitussuunnitelma sisältää myös suunnitelman vastuullisen sijoittamisen osalta. Suunnitelmassa kerrotaan, kuinka vastuullista sijoittamista toteutetaan käytännössä eläkerahastossa. Suunnitelma on jäsennetty YK:n vastuullisen sijoittamisen periaatteiden mukaisesti. Vastuullisen sijoitustoiminnan kehittämisessä sekä reagoivassa toiminnassa ja vaikuttamisessa on käytetty vastuullisen sijoittamisen konsulttia, Ethix SRI Advisors. Vastuullisesta sijoittamisesta on kerrottu enemmän erillisessä vastuullisen sijoittamisen toimintakertomuksessa. 3.2 Riskienhallintasuunnitelma Johtokunta hyväksyi joulukuussa 2012 eläkerahastoa koskevan riskienhallintasuunnitelman vuodelle Hyvä riskienhallintakäytäntö edellyttää aina riskien ja riskienhallintakeinojen määrittämistä. Riskienhallintasuunnitelman tarkoituksena on ohjata eläkerahaston sijoitustoiminnan riskienhallintaa. Riskienhallintasuunnitelmassa on lisäksi kuvattu kirkon keskusrahaston sijoitustoiminnan organisaatio ja toimintatavat. 3.3 Muut johtokunnan käsittelemät asiat Kertomusvuonna johtokunta käsitteli mm. seuraavia asioita: Suomi-osakesalkun kilpailutus. Kirkon eläkerahaston kotimaisten osakkeiden täyden valtakirjan mandaatit kilpailutettiin vuonna 2012 hankintalain mukaisesti. Mandaattien yhteenlaskettu arvo oli kilpailutusvaiheessa noin 75 miljoonaa euroa. Johtokunta päätti lokakuussa solmia täyden valtakirjan omaisuudenhoitosopimukset Nordea Investment Managementin ja Evli Pankki Oyj:n kanssa. Nordean mandaatin koko oli 55 miljoonaa euroa ja Evlin 20 miljoonaa euroa. Kirkolliskokous hyväksyi vuonna 2012 uuden kirkollisveroperusteisen eläkerahastomaksun. Maksulla rahoitetaan kasvavia vanhuuseläkemenoja. Maksun arvioimiseksi eläkemenoennuste tullaan päivittämään vuodesta 2012 lähtien vuosittain. Valtionkonttorin laskema eläkemenoennuste vuodelle 2012 valmistui joulukuussa. Salkkurakenteen muutokset. Suurimmat muutokset tehtiin valtionlainasalkussa ja yrityslainasalkussa. Investment Grade yrityslainasalkun rakennetta muutettiin ja muutoksen myötä salkkuun tuli kaksi uutta rahastoa ja yhdestä vanhasta luovuttiin. Valtionlainapuolella vähennettiin merkittävästi AAA-lainojen painoa vuoden 2012 loppupuolella. Finanssivalvonnan vuosivalvontaraportti merkittiin johtokunnassa tiedoksi. Pääomasijoitukset. Johtokunta päätti tehdä 5 miljoonan euron sijoitussitoumuksen Advent International GPE VII pääomarahastoon sekä 6 miljoonan euron sijoitussitoumuksen CapMan X rahastoon. Kiinteistösijoitukset. Johtokunta teki seuraavat päätökset uusista kiinteistösijoituksista. Eläkerahasto osti osan Kirkkohallituksen uudesta toimitalosta osoitteessa Eteläranta 8, osuuden arvo oli n. 12,5 miljoonaa euroa. Eläkerahasto osti yhdessä toisen instituutiosijoittajan kanssa Keinusaaren toimitalon Hämeenlinnassa, eläkerahaston osuuden arvo oli n. 9,7 miljoonaa euroa. Lisäksi johtokunta päätti tehdä 10 miljoonan euron suuruisen sijoitussitoumuksen CapMan Nordic Real Estate kiinteistöpääomarahastoon sekä 15 miljoonan euron suuruisen sitoumuksen Pohjola Real Estate Debt & Secondaries rahastoon. Vaikuttamistapaukset. Eläkerahasto osallistuu vaikuttamiskeskusteluihin kaikkien hälyttävien normirikkomustapauksien kanssa vastuullisen sijoittamisen konsultin Ethix SRI Advisorsin palvelun kautta. Keskeisiä vaikuttamisteemoja ovat olleet ihmisoikeusasiat, ympäristöasiat ja yritysten vastuullinen toiminta kehitysmaissa. Lisäksi eläkerahasto osallistui aktiivisesti omistamiensa kotimaisten yhtiöiden yhtiökokouksiin ja yrityskeskusteluihin. Vastuullisen sijoittamisen asioita on käsitelty säännöllisesti johtokunnassa vuonna 2012.

57 52 Vastuullisen sijoittamisen työryhmän asettaminen. Työryhmän tehtävänä on tukea kirkon eläkerahaston vastuullisen sijoittamisen kehittämistä. Johtokunta hyväksyi vastuullisen sijoittamisen työryhmän tehtävät ja kokoonpanon. Työryhmään kuuluvat: Leena Rantanen (puheenjohtaja), Pasi Strömberg, Ira van der Pals, Ilkka Sipiläinen, Anna Hyrske, Mika Kuisma, Antti Savilaakso, Anna-Kaisa Auvinen, Kimmo Hurrila sekä Iiris Kivimäki. Salkunhoitajan vaihtuminen. Kirkon eläkerahaston salkunhoitaja ja vastuullisen sijoittamisen asiantuntija Magdalena Lönnroth irtisanoutui tehtävästään syyskuussa ja hänen tilalleen palkattiin joulukuussa Kimmo Hurrila. Johtokunnalle teetettiin johtokuntatyöskentelyn arviointi ulkopuolisella konsultilla toimikauden päättyessä keväällä Arvioinnissa todettiin, että yleisesti johtokunnan työskentelyä ja kokoonpanoa voidaan pitää toimivina. Pasi Strömberg Johtokunnan puheenjohtaja Ira van der Pals Johtokunnan sihteeri

58 53 Vastuullisen sijoittamisen toimintakertomus 2012 Kirkon eläkerahaston johtokunta

59 54 Kirkon eläkerahasto vastuullisena sijoittajana Kirkon eläkerahasto sijoittaa kirkon työntekijöiden eläkevaroja. Sijoitustoiminnan tavoitteena on eläkevastuun kattamiseksi kartuttaa varoja tuottavasti, turvaavasti ja vastuulliset näkökohdat huomioiden. Eläkerahaston koko oli 1046 milj. euroa vuoden 2012 lopussa. Vastuullinen sijoittaminen kannattaa Kirkon eläkerahasto on sitoutunut vastuulliseen sijoittamiseen. Tämä tarkoittaa, että pyrimme kaikessa sijoitustoiminnassa ottamaan huomioon vastuullisuusnäkökohdat kuten ympäristön sekä sosiaaliset ja hyvään hallintotapaan liittyvät asiat. Vastuullinen sijoittaminen on meidän mielestämme eettisesti perusteltua, kestävää ja kannattavaa sijoitustoimintaa. Kestävä yritys, joka huomioi vastuullisuusnäkökohdat toiminnassaan, on arviomme mukaan kannattava sijoituskohde pitkällä aikajänteellä. Tämä johtuu muun muassa tehokkaasta riskienhallinnasta sekä uusien liiketoiminnallisten mahdollisuuksien tuomasta kilpailuedusta. Vastuullinen sijoittaminen käytännössä Kirkkohallituksen julkaisemat Suomen evankelisluterilaisen kirkon vastuullisen sijoittamisen ohjeet (2007) ja Kirkon omistajapolitiikka (2009) ohjaavat eläkerahaston vastuullista sijoitustoimintaa ja toimivat suosituksina myös seurakunnille. Kirkon eläkerahaston vastuullisen sijoittamisen periaatteet tarkoittavat käytännössä sitä, että sijoituskohteina suosimme vastuullisia yrityksiä ja vältämme sijoittamasta yrityksiin, jotka eivät noudata hyvää hallintotapaa, ympäristölainsäädäntöä tai kansainvälisiä ihmisoikeus- ja työelämäsopimuksia. Pyrimme myös vaikuttamaan yrityksiin niin, että ne sitoutuvat vastuullisiin toimintatapoihin. Usein tämä vaikuttamistyö suoritetaan yhdessä muiden sijoittajien kanssa. Teemme jatkuvaa yhteistyötä varainhoitajiemme kanssa vastuullisten sijoituskäytäntöjen kehittämiseksi edelleen. YK:n periaatteet toimintakehyksenä Eläkerahasto allekirjoitti YK:n vastuullisen sijoittamisen periaatteet (UN PRI) huhtikuussa Näin eläkerahasto sitoutuu jatkuvasti kehittämään vastuullisia sijoituskäytäntöjään ja raportoimaan työnsä edistymisestä. YK:n vastuullisen sijoittamisen periaatteisiin on sitoutunut yli 1130 kansainvälistä institutionaalista sijoittajaa, varainhoitajaa ja muuta alan asiantuntijaa. YK:n periaatteet tukevat allekirjoittajia vastuullisen sijoittamisen toteuttamisessa eri omaisuuslajeissa. Lisäksi periaatteet keräävät sijoittajia yhteen uusien sijoitusratkaisujen löytämiseksi sekä yhteisten vaikuttamisaloitteiden tehostamiseksi. YK:n periaatteiden kasvava suosio on merkki siitä, että vastuullisuusperiaatteet koetaan hyödyllisiksi sijoitustoimialalla. Eläkerahasto on osallistunut YK:n vastuullisen sijoittamisen periaatteiden piirissä toimivan Small Funds ohjausryhmän työskentelyyn vuosien 2011 ja 2012 aikana. Ohjausryhmä suunnittelee sijoitusratkaisuja ja työkaluja pienille sijoittajille, joilla muuten olisi rajalliset resurssit toteuttaa YK:n periaatteita. Kehitämme varainhoitajayhteistyötä Kirkon eläkerahasto suosii varainhoitajia, jotka noudattavat YK:n vastuullisen sijoittamisen periaatteita. Mielestämme periaatteiden allekirjoittaminen osoittaa sitoutumista vastuullisiin sijoituskäytäntöihin ja niiden kehittämiseen. Vuoden 2012 lopussa yli 80 prosenttia eläkerahaston sijoitusvarallisuudesta oli YK:n periaatteet allekirjoittaneiden tahojen hoidossa. Eläkerahasto on ulkoistanut yksittäisten arvopapereiden analysoinnin ja valinnan varainhoitajille. Tästä syystä pyrimme arvioimaan ja edistämään varainhoitajien vastuullisuusanalysointiin liittyviä tietoja ja taitoja esittämällä omia tavoitteitamme ja odotuksiamme jo sijoitustuotteiden tarjouspyyntövaiheessa. Varainhoitopalveluiden hankintakilpailutuksien avulla kannustamme varainhoitajia kehittämään uusia vastuullisia sijoitusratkaisuja yhteistyössä kanssamme. Tilanteen vaatiessa käymme syvällisempää keskustelua yksittäisten varainhoitajien kanssa ja voimme järjestää aiheesta yhteisiä koulutustilaisuuksia. Kehitämme vastuullisen sijoittamisen parhaita käytäntöjä myös osana FINSIF ry:n toimintaa (FINSIF yhteistyöstä kerrotaan lisää sivulla 4).

60 55

61 56 FINSIF kannustaa sijoitustoimialaa yhteistyöhön FINSIF -yhdistyksen tehtävä on edistää vastuullista sijoittamista Suomessa. Yhdistyksen perustajana Kirkon eläkerahaston lisäksi on ollut ryhmä suomalaisia sijoittajia, varainhoitajia ja palveluntarjoajia. Jäsenmäärä on kasvanut voimakkaasti kesän 2010 perustamisen jälkeen ja vuoden 2012 lopussa jäseniä oli 44. Sijoittajien yhteistyö FINSIF ry:ssä on ainutlaatuista. Ensimmäistä kertaa Suomen sijoitushistoriassa instituutiosijoittajat, varainhoitajat ja muut sijoitusalan palveluntarjoajat ovat yhdistäneet voimavaransa vastuullisen sijoittamisen edistämiseksi. Sijoittajat ovat löytäneet yhteisen näkökulman vastuulliseen sijoitustoimintaan. He ovat myös ymmärtäneet, että kaikki tarvitsevat toistensa tukea kehittääkseen alaa edelleen. Syysseminaari -Kuin ilmaa sijoittajille? FINSIF järjesti syyseminaarin, jonka aiheena oli Kuin ilmaa sijoittajille?. Seminaariin osallistui yli 100 henkeä. Seminaarissa pääpuhujina olivat ympäristöministeri Ville Niinistö ja professori Sir David King. Lisäksi seminaarissa oli keskustelupaneeli, jossa aiheena oli Muuttuva toimintaympäristö voittajat ja häviäjät. FINSIF jakoi syysseminaarissa vuosittain jaettavat vastuullisen sijoittamisen tutkimusta palkitsevat stipendit. Stipendien jakamisella FINSIF haluaa tukea alan tutkimusta ja edistää vastuullisen sijoittamisen tietoisuuden leviämistä Suomessa. FINSIF ry:n jäsenille järjestettiin vuoden aikana seminaareja muun muassa YK:n vastuullisen sijoittamisen periaatteiden uudesta raportointimallista sekä Metson ja Talvivaaran vastuullisuustyöskentelystä. Lisätietoja: Eläkerahasto on ollut mukana vaikuttamassa FINSIF ry:n toimintaan hallitusjäsenenä sekä aktiivisena työryhmäjäsenenä ja jatkaa näissä rooleissa myös vuonna FINSIF osallistuu aktiivisesti myös pohjoismaalaiseen sijoittajayhteistyöhön ja järjesti Pohjoismaisten SIFyhdistysten seminaarin Helsingissä toukokuussa 2012.

62 57 Kirkon eläkerahasto on aktiivinen omistaja Maakohtainen lainsäädäntö ja kansainväliset YK:n ja OECD:n normit asettavat yritysvastuulle vähimmäisvaatimukset. Vastuullista sijoittajaa kiinnostaa myös se, millä tavalla ja millä asenteella yritys vastaa näihin vaatimuksiin. Eläkerahaston vaikuttamistoiminnalla on siten kaksi tehtävää; auttaa yrityksiä kehittämään toimintansa niin, että ne yltävät vähimmäisvaatimuksiin. Lisäksi haluamme kannustaa edelläkävijäyrityksiä jatkamaan vastuullisten käytäntöjen kehittämistä - samalla kirittäen alan muita kilpailijoita. Vaikuttamisella tarkoitetaan yritysten kanssa käytävää vuoropuhelua, jossa yrityksen johtamistapaa ja muita käytäntöjä pyritään muuttamaan aiempaa vastuullisemmaksi. Eläkerahaston tarkastelun kohteena ovat erityisesti yrityksen sosiaalisen vastuun ja ympäristövastuun ulottuvuudet sekä hyvään hallintotapaan ja yritysetiikkaan liittyvät kysymykset. Vaikuttamisen keinoja on useita Eläkerahaston vaikuttamistapa voi olla suora tai epäsuora. Suorassa vaikuttamisessa keskustelemme itse yritysten kanssa ja epäsuorassa vaikuttamisessa varainhoitajamme tai konsulttimme käy keskustelua meidän puolesta. Suora vaikuttaminen käsittää yleensä kotimaisia yrityksiä, koska läheisyyden takia keskusteluyhteyden luominen on helppoa. Kansainvälisellä tasolla käytämme ulkopuolista apua. A. Suora keskustelu Suorassa yrityskeskustelussa kirkon eläkerahaston edustaja voi käyttää äänestysoikeutta kotimaisten yritysten yhtiökokouksissa tai käydä keskustelua yritystapaamisissa. Myös erilaisten tilaisuuksien ja seminaarien järjestäminen on osa suoraa vaikuttamistoimintaa. Yhtiökokousosallistuminen Yhtiökokouksessa omistajat päättävät yhdessä yrityksen tulevaisuudesta. Käytännössä tämä tarkoittaa, että omistaja on läsnä kokouksessa ja äänestää esityslistan sekä muiden omistajien ehdotuksia omistamiensa osakkeiden tuomalla äänivallalla. Omistaja voi myös tuoda omia ehdotuksia yhtiökokoukselle. Keväällä 2012 Kirkon eläkerahasto osallistui 20 kotimaisen pörssiyhtiön yhtiökokoukseen. Osallistumiskriteerimme oli, että yhtiö on suomalaisen osakesalkkumme kymmenen suurimman omistuksen joukossa: Sampo, Fortum, Nokia, Metso, UPM, TelisaSonera, Outotec, Kone, Nordea ja Stora Enso. Muihin yhtiökokouksiin osallistuimme valtakirjalla. Osallistuminen tapahtui yhdessä Nordean kanssa, joka vastaa eläkerahaston suomalaisen osakemandaatin hoitamisesta. Yhtiökokoukset etenivät esityslistan mukaisesti, eikä merkittäviä erimielisyyksiä tai yllätyksiä ilmennyt. Kevään 2012 yhtiökokouksissa oli kuitenkin huomattavissa muutama keskeinen teema: Hallituksen palkkiot Yhtiöiden käytäntö maksaa hallituksen palkkiot yhtiön osakkeina on yleistymässä. Hallitusten palkkioiden koko on myös kasvamassa, mitä pitää tarkastella ottamalla huomioon yhtiökohtaiset tekijät. Hallituksen esitykset Euroopassa mediakynnyksen ylittänyt Shareholder Spring ilmiö, jonka mukaan osakkeenomistajat aktivoituivat vuoden 2012 keväällä äänestämään hallituksen ehdotuksia vastaan, ei saapunut Suomeen. Tämä kertonee enemmän suomalaisesta yrityskulttuurista, jossa suuret omistajat (eläkeyhtiöt, Solidium) keskustelevat yhtiökokousasioista ennen varsinaista kokousta ja kannattavat hallituksen ehdotuksia kokouksissa jättäen vähän tilaa pienomistajille vaikuttaa kokouksissa äänestämällä. Yritystapaamiset Yritystapaamisten ensisijainen tarkoitus on lisätietojen hakeminen yrityksen vastuullisuustyöskentelystä. Omistajan näkökulmasta haluamme osoittaa yrityksille, että vastuullinen toiminta on meille tärkeää. Tapaamisissa pyrimme myös hahmottamaan yrityksen tavoitteita ja halua kehittää toimintansa. Eläkerahasto tapaa myös yrityksiä osana FINSIF - yhdistyksen toimintaa (lisätietoja s. 5). B. Epäsuora keskustelu Eläkerahaston epäsuoraan yrityskeskusteluun kuuluvat kansainvälisten vaikuttamistapausten valitseminen ja sijoittaja-aloitteisiin osallistuminen.

63 58 Ulkopuolisten vaikuttamispalveluiden käyttäminen on rajallisilla resursseilla toimivalle omistajalle kuten eläkerahastolle kustannustehokas tapa käydä keskustelua kansainvälisten yritysten kanssa sekä keino saada riittävän suuri huomio asian esille tuomiseen. Sijoitussalkun vastuullinen seulonta Seulonta antaa eläkerahastolle tilaisuuden tarkastella koko sijoitussalkun sisältöä kerralla ja sitä kautta saada kokonaiskuva salkun vastuullisuudesta. Olemme tehneet yhteistyötä yritysvastuuanalyyseihin erikoistuneen tutkimus- ja konsultointiyhtiö Ethix SRI Advisorsin kanssa vuodesta 2007 lähtien. Ethixin analyysipalvelun avulla eläkerahasto pystyy tunnistamaan sijoitussalkun kansainväliset sopimusrikkomustapaukset sekä kartoittamaan erityistä tarkkailua vaativat toimialat (tupakka, aseet, pornografia, alkoholi ja uhkapeli). Mikäli sijoitussalkkuumme kuuluvat yritykset ovat rikkoneet kansainvälisiä ympäristö-, työoikeus- ja ihmisoikeusnormeja tai toimineet vastoin hyviä hallintotapakäytäntöjä, Ethix suosittelee meille vaikuttamiskeskustelun käynnistämistä. Vuoropuhelu yritysten kanssa tapahtuu kirjeiden, puhelinkonferenssien tai tapaamisten välityksellä. Vaikuttamiskeskustelun suunnitteluvaiheessa Ethix laatii listan toimenpiteistä, joita yrityksen tulisi suorittaa toimintansa puutteiden korjaamiseksi ja uusien ongelmien välttämiseksi. Toteutuneita toimenpiteitä käytetään vaikuttamiskeskustelussa edistymisen merkkinä. Yritys poistuu Ethixin seurantalistalta ja vaikuttamiskeskustelu päättyy, kun kaikki toimenpiteet ovat suoritettu. Vaikuttamiskeskusteluita ja seulontatuloksia seurataan säännöllisesti eläkerahaston johtokunnan kokouksissa. Esimerkkejä eläkerahaston vaikuttamiskeskusteluista vuodelta 2012: Ympäristönormit - kestävän kehityksen edistämiseksi Ympäristöön liittyvät normirikkomukset koskevat yleensä yrityksen tapaa kohdata jo sattuneita vahinkoja. Yrityksen tulee itse viipymättä korjata ja korvata aiheuttamansa vahinko. Riippumattomien tarkastajien tulee seurata työskentelyn edistymistä. Yritykseltä edellytetään selkeiden ohjeistusten laatimista ja näiden julkistamista, jotta ne voivat ehkäistä ympäristövahinkoja tulevaisuudessa. Korkean ympäristöriskin toimialat kuten öljy- ja kaivosalan yhtiöitä tutkitaan erityisen tarkasti, ja niiltä odotetaan muita toimialoja laajempaa ympäristötyöskentelyä. Meneillään olevat keskustelut: mm. Goldcorp Inc, Royal Dutch Shell ja OAO Lukoil Ihmisoikeus jokaisen ihmisen perusedellytys Ihmisoikeusrikkomukset koskevat usein tilanteita, jossa yritys on toiminnallaan heikentänyt ihmisten edellytyksiä jatkaa normaalia ja turvallista elämää nykyisessä elinympäristössään. Kehitysmaissa yritysten tulisi maahankintojen yhteydessä huomioida paikallisväestön olosuhteet ja oikeudet. YK:n päätöksen mukaan miehitetyillä alueilla on kiellettyä rakentaa tai muulla tavalla hyödyntää maaperää. Israelin miehittämillä palestiinalaisalueilla rikotaan jatkuvasti YK:n päätöstä. Kaikki yritykset, jotka toimintansa kautta tukevat rakentamista miehitetyillä alueilla, tai muulla tavalla tukevat ja rahoittavat rakennusprojekteja, joutuvat Ethixin seurantaan. Meneillään olevat keskustelut: mm. Cnooc, Hewlett- Packard ja Stora Enso Työoikeus työturvallisuuden ja tasa-arvon varmistamiseksi Valtaosa työoikeusrikkomuksista käsittää työntekijöiden oikeutta järjestäytyä ammattiyhdistysten piirissä. Esimerkiksi Yhdysvalloissa yritykset voivat laillisesti harjoittaa ammattiyhdistysvastaista kampanjointia työpaikoilla. Meneillään olevat keskustelut: mm. Tesco, PKC ja Deutsche Telekom Korruptio taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen hidastaja Hyvän yritysetiikan puuttuminen saattaa olla maakohtainen ilmiö. Etelä-Koreassa on paljon perheyrityksiä ja korruptio johtotasolla on yleistä. Yrityksiltä puuttuu toistaiseksi selkeitä toimintaohjeita ja läpinäkyvyyttä. Meneillään olevat keskustelut: Hyundai Motor, Sun Hung Kai Properties ja Teliasonera. Kaikki vaikuttamistapaukset ovat erilaisia, ja positiivisten tulosten saavuttaminen voi kestää vuosia. Vaikuttamisen tavoite on saada yritys luomaan kestävät toimintamallit ja hyvä hallintotapa tulevaisuutta varten, ja sitä kautta luoda omistajilleen lisäarvoa. Jos vaikuttamiskeskusteluilla ei pystytä muuttamaan yrityksen toimintaa, eläkerahasto voi harkita sijoituksesta luopumista. Sijoitusrahastoissa olemme

64 59 yksi osuudenomistaja monen muun joukossa, mutta pyrimme ennakoivasti ja tapauskohtaisesti vaikuttamaan salkunhoitajan arvopaperivalintoihin. Sijoittaja-aloitteet Tukemalla kansainvälisiä sijoittaja-aloitteita eläkerahasto on mukana edistämässä yritysvastuun parhaita käytäntöjä. Carbon Disclosure Project Eläkerahasto on ollut mukana tukemassa Carbon Disclosure Project aloitetta (CDP) vuodesta CDP on sijoittajien vuonna 2000 perustama riippumaton, voittoa tuottamaton yhteisö, joka ylläpitää ensimmäistä maailmanlaajuista ilmastonmuutosta mittaavaa raportointijärjestelmää. CDP lähettää vuosittain laajan kyselylomakkeen maailman suurimmille yrityksille. Aloitteen tarkoituksena on kerätä ja levittää tietoa sijoitusmarkkinoilla kasvihuonepäästöistä ja niiden vähentämisestä. Lisätietoja: Water Disclosure Project Eläkerahasto liittyi Water Disclosure aloitteeseen keväällä Water Disclosure aloitteen taustalla ovat puhtaan veden saatavuuteen liittyvät haasteet. Aloite kerää vedenkäyttöön liittyvää tietoa maailman suurimmilta yrityksiltä. Tarkoituksena on informoida sijoitusmarkkinoita veteen liittyvistä sijoitusriskeistä ja liiketoiminnallisista mahdollisuuksista. Lisätietoja: tutkia erilaisia vaikuttamistapoja ja niiden tuloksellisuutta yhteistyössä University of St. Andrewsin ja University of Edinburghin kanssa. Kaikki sijoittajat osallistuvat yhteisen kannustuskirjeen lähettämiseen, lisäksi sijoittajat voivat halutessaan olla suoraan yhteydessä yrityksiin. Kirjeet lähetettiin yrityksille syyskuun 2012 lopussa ja seuranta tapahtuu keväällä Lisätietoja: Carbon Disclosure Leadership Index (CDLI) Vuonna 2012 Eläkerahasto oli mukana Carbon Disclosure Leadership-aloitteessa. Aloitteen tavoitteena on kannustaa CDP kyselyn heikoimpia yrityksiä kehittämään raportointiaan. Aloitteen hallinnoijina toimivat omaisuudenhoitajat Robeco ja SEB. Vuonna 2012 kohteena oli 70 yritystä, joille lähetettiin aloitetta koskeva kirje keväällä Toukokuussa Robeco ja SEB jatkoivat seurantaa tapaamisten ja puhelinpalaverien kautta. Kyselyn tulosten perusteella pystytään arvioimaan kohdeyritysten kehitystä ja siten aloitteen tuloksia. Tukemalla CDLI -aloitetta Kirkon eläkerahasto tehostaa rooliansa Carbon Disclosure Projectin allekirjoittajana. Lisätietoja: UN PRI Clearinghouse YK:n vastuullisen sijoittamisen periaatteiden allekirjoittajien käytössä on verkkopohjainen PRI Clearinghouse-palvelu, jonka avulla allekirjoittajat voivat kutsua muita sijoittajia mukaan vaikuttamisaloitteisiin. Vuonna 2012 eläkerahasto oli mukana aloitteessa, jossa sijoittajat pyrkivät vaikuttamaan YK:n Global Compact yritysohjeistuksen allekirjoittaneisiin yrityksiin. Aloitteessa haastetaan erityisesti alisuoriutujia kehittämään toimintaansa ja raportointiaan. Edelläkävijäyrityksiä kannustetaan myös toimintansa jatkuvaan parantamiseen. Lisätietoja: PRI Rio Initiative Eläkerahasto liittyi vuonna 2012 PRI Rio Initiativealoitteeseen. Aloitteen tavoitteena on kannustaa 2200 yritystä osallistumaan YK:n Global Compact aloitteeseen. Kohdelistalla oli myös viisi suomalaista yritystä: Kone, Neste Oil, Nokian Renkaat, Sampo ja Sanoma. Rio aloitteen tarkoitus on samanaikaisesti