Kaupunkineuvos Markku Andersson. Joensuu JOSEK OY

Transkriptio

1 Kaupunkineuvos Markku Andersson Joensuu JOSEK OY

2 Kaupunkineuvos Markku Andersson Joensuu JOSEK OY

3 TEM: toimeksianto Selvityshenkilön asettaminen Työ- ja elinkeinoministeriö on kutsunut kaupunkineuvos Markku Anderssonin laatimaan selvityksen kehittämisyhtiöiden nykytilasta ja toiminnan edellytyksistä kuntien ja valtion työ- ja elinkeinopolitiikan edistämisessä.

4 Suomalainen kehittämisyhtiö - toimiva innovaatio La hes kaikki kunnat ovat omistajina mukana jossakin seudullisessa kehitta misyhtio ssa. Kuntien kehitta misyhtio issa yrityskehitta misen parissa tyo skentelee yli henkilo a. Yhtio iden koko vaihtelee 5 50 tyo ntekija a n. Kehitta misyhtio iden asiakkaina on vuosittain noin yritysta. Kunnat omistajina rahoittavat näitä yhtiöitä keskimäärin 25 /as.

5 EDESSÄ ISO MUUTOS!

6 SELVITYSTYÖN NÄKÖKULMIA Yritysten näkökulma Valtion näkökulma Kuntien näkökulma Markku Andersson

7 Yrityspalveluiden tarjoajia Kehyt + kunnat Ely-keskukset TE-toimistot Maakuntien liitot Teknologiakeskukset/Innovationit Uusyrityskeskukset ProAgria Finnvera Tekes Finpro Yrittäjäjärjestöt Kauppakamarit Yliopistot Amkit Muita opistoja Yms yms

8 Kehittämisyhtiö on kuntien ja yritysten lähipalvelu! Laaja kontaktipinta yrityksiin, paikallisten olosuhteiden tunteminen seka yrityskenta n tarpeisiin sovitettu erityisosaaminen luovat kehitta misyhtio ille hyva t edellytykset toimia yritysrajapinnassa yritysten linkkina julkisiin yrityspalveluihin. Olla osaltaan toteuttamassa kuntien ja valtion elinkeinopoliittisia tavoitteita.

9 SELVITYSMIEHEN TILANNEARVIO Suomi on ajautumassa vaikeaan taantumaan tai vähintäänkin huippuhitaan kasvun ja korkean työttömyyden vaiheeseen. Siksi olemassa olevien työpaikkojen turvaaminen ja uusien yksityissektorin työpaikkojen rakentaminen on aivan olennaisen tärkeätä. Julkinen sektori on supistuva.

10 SELVITYSMIEHEN TILANNEARVIO Suomi on ajautumassa vaikeaan taantumaan tai vähintäänkin huippuhitaan kasvun ja korkean työttömyyden vaiheeseen. Siksi olemassa olevien työpaikkojen turvaaminen ja uusien yksityissektorin työpaikkojen rakentaminen on aivan olennaisen tärkeätä. Julkinen sektori on supistuva.

11 2020: työpaikkaa - muutos on myös mahdollisuus! 11/

12 2000-luvun uudet työpaikat syntyvät pk-yrityksiin! KUNTASEKTORILTA JÄÄ 2025 MENNESSÄ ½ ELÄKKEELLE pk-yritykset suuryritykset

13 Suomen Yrittäjät Elinkeinopoliittinen mittaristo Suomen Yrittäjien elinkeinopoliittinen mittaristo selvitti mm. yrittäjien arvioita kuntapalveluiden ja infrastruktuurin kehityssuunnasta. => Selvityksen toimenpidesuosituksia! 1) Kunta huolehtii yrittäjille soveltuvien toimitilojen ja tonttien riittävästä tarjonnasta. 2) Kunta huolehtii perusinfrastruktuurista. 3) Kunta ottaa käyttöönsä palvelusetelin, joka lisää kuntalaisten valinnanvapautta ja luo uutta yrittäjyyttä/tarjontaa alueelle. Kilpailu parantaa laatua ja laskee kustannuksia. 4) Kunta julkistaa ja avaa oman palvelutuotantonsa kustannuslaskennan.

14 Palveluseteli-yrityspalveluseteli -palvelualoite Suomen Yrittäjien vtj Anssi Kujalan arvio 3/2015 palvelusetelien merkityksestä ja mahdollisuuksista: Laskelmien mukaan palvelusetelillä saataisiin arviolta 35 miljoonan euron vuosittaiset säästöt, jos isoimmat kaupungit toimisivat Jyväskylän tavoin. Näin laskee Suomen Yrittäjät. Työpaikat mikroyrityksiin ei julkiselle sektorille!

15 1. Markku Andersson

16

17 Markku Andersson

18 Palvelun tuottajien määrän kehittyminen Palveluntuottajien määrä on vuosina lisääntynyt seuraavasti: Tuottajia v.2009 Tuottajia v.2013 Tilapäinen kotihoito (vanhukset) Lyhytaikaishoito palvelukodeissa 4 8 Omaishoitajien sijaispalvelu Lapsiperheiden tilapäinen kotipalvelu Päiväkodit Ryhmäperhepäiväkodit 4 3 Perhepäivähoitajat Neuvonta- ja terapiapalvelut n Tuettu kotona -asuminen 9 Suun terveydenhuolto 4 Lapsen infektiosairauden kiireellinen hoito 2 Vanhusten ympärivuorokautinen palveluasuminen 15 n. 285 Osa yrittäjistä tuottaa useita palvelusetelillä tuotettavia palveluita. Vuonna 2013 Jyväskylän kaupunki käytti yhteensä n. 8,83 milj. euroa palveluseteliin. Vastaava luku vuonna 2012 oli n. 9,15 milj. Euroa. Lisäksi 22 yritystä tuottaa tukipalveluita itse maksaville asiakkaille

19 Markku Andersson

20

21 Osmo Soininvaara - alueiden välinen kova kilpa! Tulevaisuutta ajatellen merkittävintä on hyvin koulutettujen nuorten aikuisten raju alueellinen keskittyminen. Minne avainväestö, vuotiaat akateemisen loppututkinnon suorittaneet asettuvat asumaan, siellä voi olettaa yritystoiminnan kukoistavan. Lähes kolme neljästä asuu Helsingin, Tampereen, Oulun, Turun ja Jyväskylän seuduilla. Markku Andersson

22 + 9 seutua

23 Suurten kaupunkiseutujen väestömuutos (abs.) vuosina Saimaan Porin Joensuun Kuopion Lahden Seinäjoen seutua Joensuun seudun väkiluku kasvoi henkilöä vuosina Vaasan 6459 Jyväskylän Turun Oulun Tampereen Helsingin Viiden eniten muuttovoittoa 10 suurimmalla saaneen seudulla väkiluku seudun osuus kasvoi oli yhteensä lähes % henkilöä vuosina kaikkien seutujen muuttovoitosta Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot 15 yli asukkaan kaupunkiseutua, joista 11 sai muuttovoittoa ja 4 muuttotappiota !

24 Suomi 2040 Timo Aro (2014): Kasvavat alueet sijaitsevat maantieteellisesti yhä vain pienemmällä alueella!

25 Suomi 2040 Timo Aro (2014): Kasvavat alueet sijaitsevat maantieteellisesti yhä vain pienemmällä alueella!

26 A&O

27 Jyväskylän vahvan kasvun strategia Väestönkasvu % Työpaikkakasvu 1 2 % Elinvoiman vahvistaminen Markku Andersson

28 Kehittämisyhtiöt isossa muutoksessa Kaudella kehittämisyhtiöt saivat lähes 200 miljoonaa euroa rakennerahastorahoitusta (EU+valtio) hankkeisiinsa. (Tästä 110 miljoonaa euroa oli maakunnallisten liittojen myöntämää ja yli 80 miljoonaa euroa ELY:jen myöntämää tukea.) TEM:in arvion mukaan kaudella rahoitus vähenee noin 100 miljoonaan euroon. Vähennys johtuu yleisestä rahoituksen vähenemästä ja ohjelman sisällön muutoksista. FAKTAA: 1) Elinkeinoyhtiöiden rooli on muuttumassa! 2) Osa kunnista on jo lopettanut palvelujen ostamisen elinkeinoyhtiöiltä!! 3) Kuntien taloudellinen valmius tulevaisuudessa tarjota nykyisen tasoisia palveluita ei ole enää mahdollista!!!

29 Kehittämisyhtiöiden erityispiirteitä ja tapa toimia Kehittämisyhtiöiden toiminnan peruspilarina on oman alueen yritysten tunteminen sekä henkilö- että liiketoiminnan tasolla. Tämä tuntemus luo pohjan pitkäjänteiselle yritysten kehittämiselle. Se luo pohjan toimintaympäristön kehittämiselle, jossa tavoitteet kumpuavat todellisista menestyksen tarpeista. Elinkeinoyhtiöiden asiakasrajapinta on laaja, sillä vuosittain näiden palvelujen piirissä on yli yritystä.

30

31 SELVITYSHENKILÖN EHDOTUKSET Selvitysmiehena esita n, etta 1) Ka ynnisteta a n välittömästi Suomalainen kehitta misyhtio 2020 toimintamalli laajapohjainen valmistelu. Sen ensimma isia vaiheita ovat: Kuntien ma a ra ysvallassa olevien kehitta misyhtio iden toiminnallista roolia vahvistetaan ja selkeyteta a n suhteessa muihin toimijoihin ma a rittelema lla kehitta misyhtio iden asema osana julkisin varoin rahoitettua kansallista elinkeinopoliittista kokonaisuutta. Tavoitteena on ta ydenta a valtion elinkeinopoliittisten organisaatioiden toimintaa tekema lla tunnetuksi niiden rahoitustuotteita ja aktivoimalla niiden hyo dynta misesta yrityksissa. Statuksen ma a rittelyn ja tunnustamisen myo ta helpotetaan kehitta misyhtio iden hankerahoituksen saamista (esim. Tekes rahoitus). Roolin ma a rittely vastaa ammattikorkeakouluille laissa kirjattua asemaa niiden ns. kolmannesta tehta va sta.

32 Kehittämisyhtiöiden päätehtävät Kehittämisyhtiöille on vuosien saatossa muodostunut kolme tehtäväkokonaisuutta: 1) yrityskehittäminen, 2) toimintaympäristön vahvistaminen ja 3) alueen markkinointi. Yrityskehittämisessä kehittämisyhtiöt toimivat yritysten sparraajina, uusien asioiden esiin nostajina, valtion eri rahoitusinstrumenttien välittäjinä ja usein myös auttajana hakuprosesseissa. Toimintaympäristön kehittäminen on toimintaa, jossa kehittämisyhtiöt hakevat uusia avauksia yhdessä yritysten tai muiden toimijoiden kanssa. Alueen markkinointitoimet yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa.

33 SELVITYKSEN KESKEINEN JOHTOPÄÄTÖS Suomalaiset kehittämisyhtiöt ovat hyvä ja toimiva innovaatio, jota pitää edelleen myös tulevina aikoina kehittää sekä ajantasaistaa toiminnan malleja ja perustaa. Kehitta misyhtio on kuntien ja yritysten la hipalvelu! Pelisäännöt kuitenkin tarvitsevat kirkastamista ja päivitystä! Markku Andersson

34 KIITOS!

35 Muuttovetovoimaiset seudut kuntien välisessä muuttoliikkeessä seutua

36

37 YLI 75-VUOTIAIDEN OSUUS ON YLI 20% KUNNAN VÄESTÖSTÄ kuntaa 2020 kuntaa (Kivijärvi, Kuhmoinen, Luhanka) 2030 kuntaa M A R K K U A N D E R S S O N

38 Sitra 2011

39 KUNTASEKTORILTA JÄÄ 2025 MENNESSÄ ½ ELÄKKEELLE 60 % hoitajista; % sivistyspalveluista.

40 2. Nopeasti toteutettavana pilottina voidaan nostaa TEM:issa kehitetty yritystenkehitta mispalvelut.fi -sovellus setelityyppisen yrityskehitta mistyo kalun hyo dynta minen. Ta ma n palvelun laaja ka ytto on mahdollista toteuttaa ELYjen ja kehitta misyhtio iden sopimuksella. Ta lla sopimuksella sovitaan kehitta misyhtio iden toiminnasta yritysten aktivoimiseksi palveluiden hyo dynta miseen ja yritysten ohjaamisesta palvelujen ka yto ssa. Lisa ksi voitaisiin testata kehitta misyhtio iden palkitsemista jonkinlaisella lo yto palkkiolla esim. myo nteisista tukipa a to ksista (vrt. Starttiraha-lausunto ja Finnveran pienyrityslainalausunto).

41 2. julkisten yrityspalveluiden ja - tukien vaikuttava kohdentuminen turvaamalla kehitta misyhtio iden rahoitus valtion ja kuntien yhteistyo na. Kyse on kumppanuudesta, jossa kehitta misyhtio t toteuttavat kuntien elinkeinopoliittisten ohella myo s kansallisia elinkeinopoliittisia tavoitteita. Ta lta pohjalta valtio osallistuu kehitta misyhtio iden varaan rakentuvan julkisen yrityspalvelun jakelukanavan ylla pita miseen.

42 KUNTIEN ISOT HAASTEET Ikääntyminen 2. Muuttoliike 3. Työvoiman saanti 4. Koulutus ja osaaminen 5. Hallinnon rakenteet 6. Julkinen talous 7. Globalisaatio 8. Työpaikat, työpaikat, työpaikat!!! Timo Aro (2014): Kasvavat alueet sijaitsevat maantieteellisesti yhä pienemmällä alueella!