URHEILUPUISTON KOULU LUKUVUOSITIEDOTE Säilytä tiedote lukuvuoden ajan. peda.net/mikkeli/perusopetus/urheilupuisto

Transkriptio

1 l0 URHEILUPUISTON KOULU LUKUVUOSITIEDOTE Säilytä tiedote lukuvuoden ajan. peda.net/mikkeli/perusopetus/urheilupuisto 1

2 Koulun yhteystietoja URHEILUPUISTON KOULU Puistokatu Mikkeli Rehtori Susanna Savander susanna.savander@mikkeli.fi Apulaisjohtaja Annemari Kukkonen annemari.kukkonen@mikkeli.fi Koulusihteeri Susanna Rytkönen susanna.rytkonen@mikkeli.fi Henkilökunnan huone Oppilaanohjaaja Anni Myllys anni.myllys@mikkeli.fi Oppilaanohjaaja Matti Pekurinen matti.pekurinen@mikkeli.fi Laaja-alainen erityisopetus Suvi-Pia Ojamaa Päivi Porokka Luokkamuotoinen erityisopetus 7.lk Kangasperko Eeva 8.lk vs. Kukko Marjo 9.lk vs. Maaranen Miia Koulukuraattori Minna Kahilainen Terveydenhoitaja Mari Kirvesniemi Talonmies-vahtimestari Ari Rantula suvi-pia.ojamaa@edu.mikkeli.fi paivi.porokka@edu.mikkeli.fi eeva.kangasperko@edu.mikkeli.fi marjo.kukko@edu.mikkeli.fi miia.maaranen@edu.mikkeli.fi minna.kahilainen@essote.fi mari.kirvesniemi@essote.fi ari.rantula@edu.mikkeli.fi Ruokala (Päämajakoulu)

3 SISÄLLYSLUETTELO Koulun yhteystietoja... 2 Kasvatus- ja opetusjohtajan tervehdys... 4 Rehtorin terveiset... 6 Sivistyksen ja hyvinvoinnin palvelualueen yhteystiedot... 8 Koulun henkilökunta ja työaika... 9 Opettajat... 9 Koulun muu henkilökunta Luokanohjaajat Koulun työaika ja tapahtumat Oppivelvollisuus Poissaolot ja varhaisen tuen toimintamalli Opetukseen ja koulunkäyntiin liittyviä asioita Oppilaan tuki Koulun hyvinvointia edistävä toimintakulttuuri Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Oppilashuolto Kuraattori- ja psykologipalvelut Terveydenhuolto Muita sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja Hammashoito Kouluruokailu Koulukuljetukset Kulttuuripolku Kirjastopolku Yhteisöllinen oppilashuoltoryhmä (YHR) Koulukiusaamiseen puuttuminen PERUSOPETUKSEN TEHTÄVÄ Opetussuunnitelma Oppilaan arviointi OPISKELU SUJUMAAN Koevaraukset Läksyparkki Oppilaanohjaus Oppilaiden yhteistyö ja vaikuttaminen YHTEISTYÖ KOTIEN KANSSA Kasvatukselliset keskustelut (KAKE) Neuvottelukunta Kasvatus ja opetuslautakunnan jäsenet JÄRJESTYSSÄÄNNÖT Vakuutukset OPPIAINEIDEN NIMET JA LYHENTEET VAARALLISEN TYÖN TEKEMINEN JA SEN PERUSTEET LUKUVUODEN TYÖAJAT PALAUTELOMAKE

4 Kasvatus- ja opetusjohtajan tervehdys Tervetuloa oppivaa yhteisöä rakentamaan! Toivottavasti kesänne ja lomanne on ollut hyvä ja rentouttava. Helle on ainakin tänä kesänä meitä hellinyt siinä määrin, että tällä aurinkoenergialla meidän pitäisi taas jaksaa. Opetussuunnitelmauudistus etenee Paljon positiivista on tapahtunut myös perusopetuksessa kuluvan vuoden aikana. Tulevaisuuden koulu ohjaus-ryhmän johdolla opetussuunnitelmatyötä ja siihen liittyvää täydennyskoulutussuunnittelua on viety jäntevästi eteenpäin. Näyttää siltä, että koulumme ovat rehtoreiden johdolla ottaneet suunnitelmallisesti uutta opetussuunnitelmaa haltuun. Uudet opetussuunnitelmat otettiin käyttöön alkaen kaikissa peruskouluissa vuosiluokilla 1-6. Perusopetuksen ylemmät vuosiluokat ottavat uuden opetussuunnitelman käyttöön porrastetusti siten, että 7. vuosiluokat ottivat uuden opetussuunnitelman käyttöön ja 8. vuosiluokat aloittavat nyt elokuussa 2018 uusien opetussuunnitelmien mukaisesti. Ensi syksynä, kun myös 9. vuosiluokat opiskelevat uuden opetussuunnitelman mukaisesti, koko perusopetus on siirtynyt opiskelemaan uuden opetussuunnitelman tavoitteiden mukaisesti, ja keväällä 2020 oppilaat hakevat ensi kertaa toisen asteen opintoihin sen tavoitteisiin perustuvan päättöarvioinnin avulla. Opetussuunnitelmamme löytyy vinkkeineen ja liitteineen Pedanetistä (peda.net/mikkeli). Lukuvuoden kehittämiskohteet ovat arviointi (painopiste formatiivisen arvioinnin kehittämisessä), oppilaiden osallisuus sekä tieto- ja viestintäteknologiataitojen vahvistaminen. Opetussuunnitelmauudistuksella on pyritty varmistamaan, että suomalaisten lasten ja nuorten osaaminen ja taidot pysyisivät tulevaisuudessakin hyvällä tasolla. Lisäksi perusteissa määritellään pedagogisia linjauksia, joiden avulla koulut voivat kehittää toimintatapojaan niin, että oppilaiden mielenkiinto ja motivaatio oppimiseen toivottavasti lisääntyy. Uudistuksen keskeisinä tavoitteina on vahvistaa oppilaiden aktiivisuutta, lisätä opiskelun merkityksellisyyttä ja mahdollistaa kannustavan palautteen saaminen ja onnistumisen kokemukset jokaiselle oppilaalle. Oppilaskin asettaa tavoitteita, ratkaisee ongelmia ja arvioi oppimistaan asetettujen tavoitteiden pohjalta. Oppilaan kokemukset, tunteet, kiinnostuksen kohteet ja vuorovaikutus toisten kanssa luovat pohjaa oppimiselle. Opettaja tekee valtavan tärkeää työtä opettaessaan ja ohjatessaan oppilaita elinikäisiksi oppijoiksi ottamalla huomioon oppilaiden yksilölliset tavat oppia. Meillä Suomessa ja Mikkelissä on taitavia ja korkeasti koulutettuja opettajia, joiden osaaminen on kansainvälisestikin tarkasteltuna huipputasoa. Myös oppilaita avustavan ja tukevan henkilöstön rooli on erittäin tärkeä oppilaiden hyvinvoinnin rakentamisessa. 4

5 Täydennyskoulutus, hankkeet ja avustukset opetus- ja kasvatustyön tukena Uuden opetussuunnitelman käyttöönoton tueksi järjestetään täydennyskoulutusta, jota on tarjolla runsaasti tänäkin lukuvuonna. Täydennyskoulutuskalenteria päivitetään parhaillaan, sijainti on muuttunut Googleen, mutta siihen pääsee Pedanetista kuten ennenkin: peda.net/mikkeli/koulutustarjontaa. Samassa koulutuskalenterissa varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen koulutuksia, myös yhteisiä koulutuksia Essoten kanssa. Tarjontaa on tulossa runsaasti, mm. hyvinvointiin ja teknologiakasvatukseen liittyvää koulutusta. Avustuksia on haettu ja saatu jälleen. Suoraan oppilaiden hyödyksi saadaan seudun kuntien kulttuuripalveluiden hakemasta lasten kulttuurin kärkihankkeesta alan ammattilaisten pitämiä kerhoja 11 Mikkelin kouluun. Kerhojen aihepiirit valitaan oppilaiden toiveiden mukaan eli keväällä tehdyn kyselyn pohjalta. Opetushallituksen kerhoavustusta saatiin euroa, joten myös muita kerhoja saadaan runsaasti tarjolle. Lisäksi Liikkuva koulu hakemus meni läpi lähes sellaisenaan, joten koulujen Liikkuva koulu suunnitelmat välituntivälinehankintoineen toteutuvat suunnitelman mukaisesti. Kouluilla on alkamassa ja menossa toimintaa yhteensä yli kymmenen perusopetuksen yhteisen avustuksen turvin, lisäksi koulujen omat projektit. Oppiva yhteisömme Tänä vuonna Mikkelissä ensimmäistä luokkaa on aloittamassa 553 oppilasta ja koko perusopetuksessa on 4917 oppilasta 23 peruskoulussa. Perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen muodostamalla tulosalueella työskentelee yhteensä yli 1000 työntekijää ja vastaamme yhteistyössä varhaiskasvatuksen kanssa yli 7000 lapsen kasvatuksesta ja opetuksesta päivittäin yhteistyössä kotien kanssa. Viime syksynä Mikkelissä käyttöön otettu Waltti-kortti mahdollistaa maksuttomat kuljetukset joukkoliikenteessä kaikille perusopetuksen oppilaille sekä koulupäivien aikana että iltaisin ja viikonloppuisin. Tällä ratkaisulla on haluttu laajentaa oppilaiden oppimisympäristöä koulupäivien aikana, aktivoida nuoria harrastamaan ja tapaamaan kavereitaan myös kouluajan ulkopuolella sekä helpottamaan perheiden arkea kuljetusten osalta. Waltti-kortin käyttö on nyt kokeiluluontoista ja sen toimivuutta tullaan tämän lukuvuoden aikana arvioimaan. Usealla luokalla opiskelu alkaa väistötiloissa, mikä on vaatinut ja tulee vaatimaan monenlaisia erityisjärjestelyjä. Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt kaupunkirakennetyöryhmän suunnitelman tulevaisuuden palveluverkosta ja sen pohjalta jatketaan koulusuunnittelua. Suunnitelman mukaan varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen yksiköiden kokonaismäärä vähenee, mutta samalla rakennetaan uusia kouluja ja päiväkoteja n. 52 miljoonalla eurolla viiden tulevan vuoden aikana. Se on merkittävä panostus kasvatukseen ja opetukseen. Uuden Urpolaan rakentuvan yhtenäiskoulun suunnittelu käynnistyy todennäköisesti jo alkusyksystä. Viime lukuvuonna alkanut erityisopetuksen kehittämistyö jatkuu. Anttolan ja Otavan kouluille on palkattu uusia erityisluokanopettajia, jotta oppilaat saisivat erityisluokanopettajan tukea lähikoulussaan eikä heidän tarvitsisi kulkea päivittäin kauas omasta koulustaan erityisluokalle. Lisäksi Rantakylään siirtyi kaksi erityisluokanopettajaa ja koulunkäyntiavustajia, jotta myöskään sieltä ei oppilaiden tarvitse siirtyä muihin kouluihin saadakseen erityisluokanopetuksen tukea. Syksyllä jatketaan suunnittelua, jonka tavoitteena on, että oppilaat saisivat nykyistä enemmän erityisluokanopetuksen tukea lähikouluunsa. Suunnittelussa huomioidaan myös kaupunkirakennetyöryhmän linjaukset tulevasta palveluverkosta. 5

6 Meillä Mikkelissä on osaavaa ja kelpoista opetushenkilöstöä sekä opetusta avustavaa ja tukevaa henkilöstöä, joiden kanssa on hyvä rakentaa ja kehittää opetuksen laatua. Tarvittaessa meillä on mahdollisuus järjestää myös työnohjausta ja mentorointia ammatillisen kehittymisen ja jaksamisen tueksi. Välittävän ja ammattitaitoisen aikuisen rooli ja tiivis yhteistyö kotien kanssa on edelleen ensiarvoisen tärkeä jokaisen lapsen ja nuoren oppimisessa ja kasvussa. Oppivaa yhteisöä rakennetaan päivittäin vuorovaikutuksessa toinen toisiltamme oppien ja yhdessä kasvaen. Oikein hyvää alkavaa lukuvuotta toivottaen Seija Manninen Kasvatus- ja opetusjohtaja 6

7 Rehtorin terveiset Uusi lukuvuosi on käynnistynyt todella mukavasti uusissa tiloissa. Vanha historiallinen tyttölyseo on tyhjentynyt ja koulua käydään useissa eri toimipisteissä: Marskin aukion parakkikoulussa, Päämajakoululla, Esedulla, Puupolilla ja yliopistokeskuksella. Lisäksi liikunnan opetuksessa käytämme monia eri liikuntapaikkoja. Meidät onkin otettu todella lämpimästi vastaan niin Esedulla kuin Päämajakoulullakin, mistä olemme kovin kiitollisia. Koska wilma ei taivu liitteisiin eikä kuviin, opettele oma polkusi kotisivuillemme: peda.net/mikkeli/perusopetus/urheilupuisto Sieltä saat kaiken, mitä tarvitset. Sivustolta löytyy myös hyvät karttatiedot eri pisteistämme. Ja jos jokin tieto puuttuu, niin vinkkaa meille ja lisäämme sen sinne. Liikenneturvallisuutta emme voi liikaa opettaa nuorillemme. Tämä onkin yhteinen kasvatustehtävämme kotien kanssa. Parakkikoulumme sijaitsee melko ahtaassa paikassa teiden keskellä ja tien ylityksiä tulee paljon siirryttäessä ruokailuihin tai toiseen opetuspisteeseen. Liikennesääntöjä on syytä noudattaa oman turvallisuutensa vuoksi. Valitettavasti koululla ei ole omaa parkkipaikkaa, joten saattoliikenteeseen vanhan emokoulun ympäristö on rauhallisin paikka. Sekä nuoret itse että henkilökunta ovat tyytyväisin mielin aloittaneet uutta lukuvuotta. Olemme saaneet henkilökuntaan neljä hyvää vahvistusta: Teija Kurki (ma, fy, ke), Anna Leinonen (li), Elina Ikonen (koulunkäyntiavustaja 9A) sekä Tuomo Immonen (ma, fy, ke). Toivotamme teidät lämpimästi tervetulleeksi! Myös uuden aluekoulun suunnittelu etenee ja tarkoitus on kuulla nuorten ääntä tässäkin asiassa alusta asti. Oppilaiden osallisuus ja tvt-taitojen (tieto- ja viestintätekniikka) vahvistaminen ovatkin painopistealueitamme tänä lukuvuonna. Myös teitä huoltajia informoidaan luonnollisesti kouluhankkeen osalta, kun asiat etenevät. Tehdään yhdessä nuorillemme antoisa kouluvuosi yhteistyöllä, ilolla ja vahvalla tahtotilalla. Etenemme vahvassa myötätuulessa! Susanna Savander, rehtori 7

8 Sivistyksen ja hyvinvoinnin palvelualueen yhteystiedot Osoite: Maaherrankatu 9-11 (PL 206), MIKKELI puh. vaihde Sähköpostiosoitteet ovat muotoa: Sivistysjohtaja Virpi Siekkinen Johdon assistentti Tiina Turunen, paikalla ti-to Kasvatus- ja opetusjohtaja Seija Manninen Sihteeri, palvelukoordinaattori Päivi Turunen Kehittämispäällikkö Aila Marjamaa Henkilöstöasiat, palvelupäällikkö Sari Markus Henkilöstöasiat, henkilöstöpalvelusihteeri Seija Tikkanen Henkilöstöasiat, henkilöstöpalvelusihteeri Pirjo Kotro Talousasiat, taloussuunnittelija Aija Kuuppo Talousasiat (hankkeet), laskut, toimistosihteeri Arja Tuukkanen Oppivelvollisuusasiat, koulukuljetushakemukset Toimistosihteeri Susanna Keminen, työvapaalla saakka Sij. toimistosihteeri Marjo Eerikäinen, saakka Toimistosihteeri Minna Mäkinen Toimistosihteeri Tanja Koistinen Koulutapaturmat, toimistosihteeri Anja Kotilainen Erityisopetus, iltapäivätoiminta, palvelukoordinaattori Päivi Turunen IT-arkkitehti Mari Jokiniemi Maahanmuuttajaopetus Maaret Deufel-Kirjalainen Luokkamuotoinen erityisopetus, erityisopettaja Tiina-Liisa Valtokari Sairaalaopetus, lastenpsykiatria Terhi Saarelainen Sairaalaopetus, nuorisopsykiatria Marika Pajunen Kyytineuvo, oppilaskuljetukset kuljetuskoordinaattori Marja-Leena Nuutilainen kuljetuskoordinaattori Jarmo Halonen

9 KOULUN HENKILÖKUNTA JA TYÖAIKA Opettajat lyhenne aine puhelin Askinen Antti ASAN matematiikka, tietotekniikka Elo Janne ELJA historia, yhteiskuntaoppi, elämänkatsomustieto Haaranen Eija HAEI tekstiilityö, matematiikka, ilmaisutaito Hannula Riikka HARI kotitalous Halla Viljami HAVI matematiikka, fysiikka, kemia Heinisaari Heidi HEHE liikunta tytöt, terveystieto Hyyryläinen Tuire HYTU englanti, ruotsi Immonen Tuomo IMTU matematiikka, fysiikka, kemia Jukarainen Pekka JUPE englanti, ruotsi Kangasperko Eeva KAEV luokkamuotoinen erityisopetus Kerosuo Saara KESA ranska Kuittinen Johanna KUJO kuvataide Kukko Marjo KUMA luokkamuotoinen erityisopetus Kukkonen Annemari KUAN musiikki Kurki Teija KUTE matematiikka, fysiikka, kemia Lavikka Anna-Maija LAAN biologia, maantieto Leinonen Anna LAN liikunta Liukkonen Satu LISA tekninen työ Lötjönen Seija LÖSE äidinkieli ja kirjallisuus, suomi toisena kielenä Maaranen Miia MAMI luokkamuotoinen erityisopetus Mehtälä Irja MEIR Islam Myllys Anni MYAN oppilaanohjaus Mynttinen Mervi MYME englanti, ruotsi Naskali Vesa NAVE ruotsi, saksa Nikki Maarit NIMA matematiikka, fysiikka, kemia Ojamaa Suvi-Pia OJSU erityisopetus Ojamies Leena OJLE uskonto, suomi toisena kielenä Pekkarinen Annastiina PEAN äidinkieli ja kirjallisuus, ilmaisutaito Pekurinen Matti PEMA oppilaanohjaus Porokka Keijo POKE biologia, maantieto Porokka Päivi POPÄ erityisopetus Schneck Olli SCOL matematiikka, fysiikka, kemia Siitonen Mikko SIMI historia ja yhteiskuntaoppi Sipilä Leena SILE suomi toisena kielenä Sorjonen Minna SOMI äidinkieli ja kirjallisuus Toivanen Marjukka TOMA kotitalous Turunen Heikki TUHE liikunta pojat Tuupanen Esa TUES ortodoksiuskonto Weckström Veronika WEVE liikunta tytöt, terveystieto Kouluaikana opettajat ovat varmemmin tavattavissa välituntien aikana puh tai sähköpostiosoitteesta Myös Wilma on käytössä. 9

10 Koulun muu henkilökunta Koulusihteeri Susanna Rytkönen Koulunkäyntiavustajat Seppäläinen Jaana, 7A lk Solonen Sinikka, 8A lk Ikonen Elina, 9A lk Lepikko Krista Väisänen Tarja Talonmies/vahtimestari Rantula Ari Ruokapalveluvastaava Louhipohja Paula Luokanohjaajat Jokaisella luokalla on oma luokanohjaaja. Luokanohjaaja on opettaja, joka huolehtii valvontaluokkansa oppilaiden käytännön koulutyöhön liittyvistä asioista. Häneltä oppilas saa mm. lukujärjestyksen, koevarauslistan ja muut tiedotteet. Koulusta poissaolot oppilas selvittää luokanohjaajalleen. Luokanohjaaja tapaa luokkaansa luokanohjaajantunneilla, säännöllisesti koko lukuvuoden ajan ja opettamansa aineen oppitunnilla. Luokanohjaajaopettajan tavoittaa parhaiten ottamalla häneen yhteyttä henkilökohtaisesti joko koululle tai kotiin. 7A Kangasperko Eeva B Sorjonen Minna C Immonen Tuomo D Askinen Antti E Mynttinen Mervi F Haaranen Eija M Weckström Veronika A Kukko Marjo B Schneck Olli C Naskali Vesa D Porokka Keijo E Lötjönen Seija ja Ojamies Leena F Nikki Maarit M Siitonen Mikko A Maaranen Miia B Lavikka Anna-Maija C Kurki Teija D Hyyryläinen Tuire E Jukarainen Pekka F Pekkarinen Annastiina G Elo Janne M Kukkonen Annemari

11 Koulun työaika ja tapahtumat Syyslukukausi Kevätlukukausi Jaksotus 1. jakso jakso jakso jakso Lomat Syysloma (viikko 43) Joululoma Talviloma (viikko 9) muu lomapäivä Muita tapahtumia 7. luokkien ryhmäytymispäivät viikoilla 34 35, luokkien tutustumispäivä toisen asteen koulutukseen luokkien tutustumispäivä Etelä-Savon Ammattiopiston järjestämään koulutukseen Tulevien 7. luokkien tutustumispäivä Koulukuvaus To pe erillisen aikataulun mukaisesti. Uskonnolliset tilaisuudet Joulujuhla Pitäjänkirkossa Pääsiäiskirkko Tuomiokirkossa Vanhemmat ovat tervetulleita kirkkoon. Vanhempainillat 7. lk vanhemmille ja lk vanhemmille lk vanhemmille Tulevien 7. luokkien vanhempainilta Luokkakohtaisia vanhempainiltoja järjestetään tarvittaessa. Työelämään tutustuttaminen (TET) TET:n tarkoituksena on antaa oppilaille virikkeitä omaa ammatinvalintaa varten, parantaa työelämän tuntemusta ja arvostusta sekä lähentää koulun ja työelämän yhteyksiä. Oppilaat hankkivat itse TETpaikkansa oman kiinnostuksensa ja toiveidensa perusteella koulun antamia ohjeita noudattaen. 7. lk (viikolla 8) 3 työpäivää (ke pe ) 8. lk (viikko 20) 5 työpäivää 9. lk (viikot 39 42) 10 työpäivää 11

12 Päivittäinen työaika 1. tunti tunti (päivänavaus) 3. tunti tunti joustavasti ruokailuvuorosta riippuen 5. tunti n tunti tunti tunti Ruokailut Päämajakoululla klo klo klo klo Ruokailut Esedulla klo klo klo Oppilaan lukujärjestykseen on merkitty päivittäinen ruokailuaika ja paikka. OPPIVELVOLLISUUS Kaikilla lapsilla on oikeus yhtenäiseen perusopetukseen. Suomessa vakinaisesti asuvat lapset ovat oppivelvollisia. Oppivelvollisuus alkaa sinä vuonna, jona lapsi täyttää seitsemän vuotta ja päättyy, kun perusopetuksen oppimäärä on suoritettu tai kun oppivelvollisuuden alkamisesta on kulunut kymmenen vuotta (POL 25). Oppivelvollisen ensisijainen oikeus ja velvollisuus on osallistua perusopetukseen ja suorittaa tehtävänsä tunnollisesti ja käyttäytyä asiallisesti. Oppilaan huoltajan tehtävä on huolehtia siitä, että oppivelvollinen täyttää oppivelvollisuutensa. Jos oppilas laiminlyö oppivelvollisuutensa suorittamisen, voidaan huoltaja tuomita sakkoon. Poissaolot ja varhaisen tuen toimintamalli Huoltajat ilmoittavat poissaoloista viereisen sivun mallin mukaan. Ilmoituksen voi tehdä Wilmaohjelman kautta, puhelimitse tai sähköpostilla. Ennalta tiedossa oleviin poissaoloihin on aina pyydettävä etukäteen ajoissa lupa. Lomahakemuskaavake palautetaan asianmukaisesti täytettynä luokanopettajalle/-ohjaajalle. Luvan hakijana on aina huoltaja, ei urheiluseura tms. Luokanopettaja/-ohjaaja myöntää enintään kolmen koulupäivän mittaiset vapautukset koulutyöstä. Pidemmät vapautukset myöntää rehtori. Poissaolo ei vapauta koulutehtävien tekemisestä. Oppilaan on itse huolehdittava, että poissaoloajan tehtävät tulevat tehdyiksi. Opettajalla ei ole velvoitetta järjestää ylimääräistä koetta poissa olleelle oppilaalle lukuun ottamatta sairauspoissaoloja. Mikkelissä on luotu yhteistyössä sivistystoimen, kouluterveydenhuollon ja lastensuojelun kanssa varhaisen tuen malli poissaoloihin. Toimintamalli on käytössä kaikilla Mikkelin perusopetuksen kouluilla. Sen avulla halutaan ennaltaehkäistä luvattomiin poissaoloihin liittyvää syrjäytymisen uhkaa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. 12

13 OPPIVELVOLLISEN HUOLTAJAN ON HUOLEHDITTAVA OPPIVELVOLLISUUDEN SUORITTAMISESTA. OPPILAALLA ON VELVOLLISUUS HUOLEHTIA KOULUTEHTÄVISTÄ JA HUOLTAJALLA VASTUU SIITÄ, ETTÄ TEHTÄVÄT TULEE TEHTYÄ. HYVÄKSYTTY POISSAOLO (koulutyöhön liittyvä/ anottu) *perustellusta syystä seuraavana SAIRAUSPOISSAOLO Huoltaja ilmoittaa kouluun oppilaan poissaolosta sekä syystä ensimmäisen poissaolopäivän aikana mahdollisimman pian Sairauden pitkittyessä (yli 20t) huoltaja on yhteydessä luokanopettajaan/ -ohjaajaan, jotta voidaan tehdä suunnitelma oppimisen turvaamiseksi Mikäli huoltaja ei ole yhteydessä kouluun, luokanopettaja/ -ohjaaja ottaa yhteyttä huoltajaan Tarvittaessa luokanopettaja/-ohjaaja ohjaa yhteydenoton kouluterveydenhoitajaan terveydentilan arvioimiseksi Mahdollisuus Lapset puheeksi keskusteluun Toistuvissa poissaoloissa yhteydenotto huoltajiin monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseksi Yläkouluikäinen oppilas liputetaan Tajua mut! - toimintamallin mukaisesti Mahdollisuus lastensuojelun konsultaatioon LUVATON POISSAOLO Kouluun ei tule ilmoitusta ensimmäisen poissaolopäivän aikana Oppilas on poissa yksittäisiä tunteja, huoltajalla ei tietoa poissaolosta tai poissaolo on selvittämätön Luokanopettaja/-ohjaaja huoltajaan ottaa yhteyttä samana päivänä ja sopii luvattomien poissaolojen suorittamisesta* Luokanopettaja/-ohjaaja ohjaa koulukuraattorille viimeistään kun luvattomia poissaoloja on 15-20t Yläkouluikäinen oppilas liputetaan Tajua mut! - toimintamallin mukaisesti Mahdollisuus Lapset puheeksi -keskusteluun Luvattomien poissaolojen jatkuessa yhteydenotto huoltajiin monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseksi Tarvittaessa yhteydenotto yhteistyössä huoltajien kanssa lastensuojeluun, joka tekee palvelutarpeen arvioinnin. Mikäli huoltaja kieltäytyy yhteydenotosta, tehdään lastensuojeluilmoitus Rehtori ilmoittaa luvattomista poissaoloista (100t) kasvatus- ja opetusjohtajalle MIKÄLI HUOLTAJA LAIMINLYÖ VELVOLLISUUTENSA VALVOA OPPIVELVOLLISUUDEN TÄYTTYMISTÄ, HÄNET VOIDAAN TUOMITA SAKKOON OPPIVELVOLLISUUDEN VALVONNAN LAIMINLYÖNNISTÄ 13

14 Opetukseen ja koulunkäyntiin liittyviä asioita Vieraiden kielten opetus Kaikille yhteisen A1-kielen opetus aloitetaan 2. luokalta alkaen. A1-kielenä opetetaan englantia. B1-kieli (ruotsi) alkaa 6. luokalla. Perusopetuksen vapaaehtoisen A2-kielen opetus aloitetaan 4. luokalta alkaen ja vapaaehtoisen B2- kielen 8. luokalta alkaen. A2- ja B2- kielinä opetetaan saksan, ranskan ja venäjän kieltä. Opetus aloitetaan, mikäli asian omaisen kielen valinneita koulussa on vähintään 12 oppilasta. Musiikki- ja liikuntaluokat Musiikkiluokat 3-6 on sijoitettu Päämajakoululle ja 7-9 Urheilupuiston koululle. Liikuntaluokat 7-9 on sijoitettu Kalevankankaan koululle. ET-opetus Uskontokuntiin kuulumattomilla oppilailla on oikeus saada elämänkatsomustiedon (=ET) opetusta. Vähintään kolmelle oppilaalle perustetaan koulussa oma ryhmä tai opetusta järjestetään koulujen yhteistyönä. Huoltajan tulee ilmoittaa koulunjohtajalle/rehtorille ET-opetuksen tarpeesta. ET-opetusta järjestetään Urheilupuiston koululla ma klo ja opettajana toimii Janne Elo. Tukiopetus Tukiopetusta annetaan opinnoissa tilapäisesti tukea tarvitseville tai muutoin erityistä tukea tarvitseville oppilaille. Aloitteen tukiopetuksen saamiseksi voi tehdä oppilas itse, huoltaja, opettaja, oppilaan ohjaaja ym. Oppilaan ohjaus Oppilaanohjaajien tehtäviin kuuluu oppilaiden ohjaaminen jatko-opiskelupaikan valinnassa, urasuunnittelussa ja ammatinvalinnassa. He vastaavat työelämään tutustumisen (TET) järjestelyistä ja neuvovat oppilaita valinnaisaineiden valinnassa ja opiskelutaitoon liittyvissä kysymyksissä. Oppilaanohjaajat auttavat ja ohjaavat myös erilaisissa oppimiseen tai elämäntilanteeseen liittyvissä pulmallisissa tilanteissa. Oppilaanohjaajien työhön sisältyvät tiedotustehtävät ja yhteydenpito huoltajiin, opettajiin, muuhun oppilashuoltohenkilöstöön, koulu- ja työvoimaviranomaisiin, muihin kouluihin ja toisen asteen oppilaitoksiin. Oppilaanohjaaja on tavattavissa yläkoululla päivittäin koulun työaikana. Kulkuvälineet Polkupyörät on säilytettävä koulun pihalla niille varatuilla paikoilla ehdottomasti lukittuna. Mopot on pysäköitävä Puistokadun puolelle koulun alueelle, lukuun ottamatta mönkijöitä, jotka pysäköidään lähikatujen varteen. Laki ja oma turvallisuus vaativat kypärän käyttöä. 14

15 OPPILAAN TUKI Koulun hyvinvointia edistävä toimintakulttuuri Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Erityisopetuksen lähtökohtana on jokaisen lapsen oikeus kehittyä omien edellytystensä mukaisesti. Perusopetuslaki korostaa oppilaan oikeutta suunnitelmalliseen varhaiseen ja ennalta ehkäisevään oppimisen ja kasvun tehostettuun tukeen. Oppilasta, jolla on lieviä oppimis- ja sopeutumisvaikeuksia, voidaan tukea mm. tukiopetuksen ja osa-aikaisen erityisopetuksen avulla muun opetuksen yhteydessä. Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on annettava tehostettua tukea hänelle tehdyn oppimissuunnitelman mukaisesti. Tehostetun tuen aloittaminen ja järjestäminen käsitellään pedagogiseen arvioon perustuen moniammatillisesti. Erityisopetus järjestetään ensisijaisesti muun opetuksen yhteydessä, tai osittain tai kokonaan erityisluokalla tai muussa soveltuvassa paikassa. Erityinen tuki muodostuu erityisopetuksesta ja oppilaan saamasta muusta tuesta. Ennen kuin oppilaalle tehdään erityisen tuen antamista koskeva päätös, asiasta neuvotellaan oppilaan huoltajan kanssa. Oppilaasta ja hänen oppimisedellytyksistään tehdään ennen päätöksentekoa psykologinen tai lääketieteellinen tutkimus taikka sosiaalinen selvitys. Kasvatus- ja opetusjohtaja tekee erityisentuen otto- ja siirtopäätökset. Erityisen tuen piiriin siirtyvälle oppilaalle laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). Oppimisen ja koulunkäynnin tukea suunnitellaan ensisijaisesti oppilaan oman opettajan kanssa ja tarvittaessa koulun oman laaja-alaisen erityisopettajan kanssa. Jos tukea tarvitaan enemmän, on käytettävissä koordinoivien opettajien asiantuntemus. 15

16 Luokkamuotoisen erityisopetuksen koordinaattorin tehtävänä on mm. valmistella luokkasiirrot yleisopetuksesta erityisluokille ja takaisin yhteistyössä asianosaisten kanssa. Myös siirtyminen muihin, esimerkiksi valtion ylläpitämiin kouluihin, käynnistyy yhteydenotolla koordinoivaan laaja-alaiseen erityisopettajaan. Yhteistyössä asianosaisten kanssa hän selvittelee eri vaihtoehtoja oppilaan opiskelun järjestämiseksi parhaalla mahdollisella tavalla. Luokkamuotoisen erityisopetuksen koordinaattori, erityisopettaja Tiina-Liisa Valtokari, puh Konsultoiva erityisluokanopettaja toimii osana lastenpsykiatrista sairaalaopetusta vastuullaan yhteistyö lastenpsykiatrisen poliklinikan kanssa. Konsultoivan erityisluokanopettajan tehtävänä on olla osaltaan vahvistamassa työntekijöitä, perheitä sekä lasta lapsen koulunkäyntiin liittyvissä asioissa. Hän toimii aktiivisena jäsenenä poikkihallinnollisessa toiminnassa rakentamassa käytänteitä, järjestämässä koulutuksia ja tuomassa esille näkökulmia, joilla voidaan tukea lapsen oppivelvollisuuden suorittamista. Konsultoiva erityisluokanopettaja, lastenpsykiatrinen sairaalaopetus Terhi Saarelainen, puh OPPILASHUOLTO Oppilashuolto on oppilaan hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvin-voinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa. Oppilashuolto kuuluu kaikille koulussa työskenteleville sekä oppilashuoltopalvelujen työntekijöille. Oppilashuoltoa toteutetaan ensisijaisesti ennaltaehkäisevänä koko kouluyhteisön hyvinvointia tukevana yhteisöllisenä oppilashuoltona. Lisäksi yksittäisen oppilaan ja perheen huoliin on tarjolla yksilökohtainen oppilashuolto, joka kulkee usein rinnakkain oppimiseen liittyvän tuen kanssa. Oppilashuolto järjestetään yhteistyössä sosiaalija terveyspalveluiden ja nuorisopalve-luiden kanssa. Oppilashuoltopalveluja ovat koulukuraattori, -psykologi ja -terveydenhuoltopalvelut. Lisäksi kouluilla toimii perheohjaajia ja psykiatrisia sairaanhoitajia. He kaikki yhdessä muodostavat kullakin koululla ns. koulutii-min. Oppimisen ja koulunkäynnin tuen sekä oppilashuolloin toimintakenttä Opettajan, oppilaan ja huoltajan yhteinen keskustelu: Mikä meitä huolettaa? Mitä polkuja jatkamme? Opettaja keskustelee muiden ammattilaisten kanssa, jos tarpeen. Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Oppilashuollon tuki Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki Yksilökohtainen oppilashuolto (oppilaan/huoltajan suostumuksella) Yhteisöllinen toiminta Terveydenhoitaja, kuraattori tai psykologi yhdessä muiden ammattilaisten kanssa Kun huoli oppilaan oppimisesta tai hyvinvoinnista herää, opettaja ottaa asian ensin puheeksi oppilaan ja huoltajan kanssa. He voivat pyytää avuksi myös erityisopettajaa, kouluterveydenhoitajaa, kuraattoria, psykologia, perheohjaajaa tai muita ammattilaisia. 16

17 Kuraattori- ja psykologipalvelut Kuraattori- ja psykologipalvelut edistävät välittämisen, huolenpidon ja myönteisen vuorovaikutuksen toimintakulttuuria kouluyhteisössä. Palvelut tukevat oppilaiden koulunkäyntiä ja kokonaiskehitystä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Toiminta on luottamuksellista ja tapahtuu yhteistyössä huoltajien, opettajien ja tarvittaessa oppilaan asioissa mukana olevien muiden tahojen kanssa. Jokaiselle koululle on nimetty koulukuraattori ja koulupsykologi. Oman koulun koulukuraattoriin ja koulupsykologiin saa parhaiten yhteyden Wilman kautta henkilökunta-valikon alta. Yhteyden saa myös sähköpostitse tai puhelimitse. Koulupsykologiin ja -kuraattoriin voivat ottaa yhteyttä oppilaat, huoltajat, opettajat, muut koulussa työskentelevät ja koulun ulkopuoliset yhteistyötahot. Koulukuraattorit ja -psykologit osallistuvat tarpeen mukaan sekä oppilashuoltoon että oppimisen ja koulukäynnin tuen suunnitteluun ja toteuttamiseen. Jos oppilas tai huoltaja toivoo yhteyttä koulukuraattoriin tai -psykologiin, mahdollisuus keskusteluun on järjestettävä seitsemän koulun työpäivän kuluessa pyynnöstä, kiireellisissä tilanteissa samana tai seuraavana päivänä. Kiireellisyyden arvioi kuraattori tai psykologi. Koulupsykologiin ja koulukuraattoriin voi olla yhteydessä seuraavissa asioissa): Koulupsykologi Koulukuraattori Oppimiseen liittyvät asiat Koulutyöskentelyyn liittyvät asiat Tarkkaavaisuuteen liittyvät asiat Koulunkäynnin siirtymävaiheisiin liittyvät asiat Koulutyöskentelyyn liittyvät asiat Sosiaaliset suhteet Perheeseen ja vapaa-aikaan liittyvät asiat Tunne-elämä Koulunkäynnin siirtymävaiheet Tarvittaessa psykologit ja kuraattorit tekevät yhteistyötä muiden tahojen kanssa oppilaan ja perheen tueksi tai ohjaavat perheen edelleen sosiaali- tai terveydenhuollon tai muiden palvelujen piiriin. Psykologi: rekrytointi menossa p Kunnes psykologi saadaan rekrytoitua: Heta Riittinen p ja Elina Talala p Kuraattori Minna Kahilainen, puh os. Puistokatu 2, Mikkeli Lapsille, nuorille ja perheille palveluja antavat mm. Perheneuvo, Olkkari, lasten erityisen tuen palvelut, nuorten mielenterveys- ja päihdepalvelut, sosiaalihuolto ja lastensuojelu sekä Perheasiain neuvottelukeskus. Perheohjaajat Koululaista ja hänen perhettään auttavat myös kouluilla toimivat perheohjaajat. Jokaiselle perheohjaajalle on suora numero johon voi ottaa yhteyttä matalalla kynnyksellä. Perheohjaaja: Heli Manninen p

18 Terveydenhuolto Kouluterveydenhuolto Kouluterveydenhuolto on ennalta ehkäisevää ja pyrkii oppilaiden terveydentilan edistämiseen. Se käsittää koulun terveydellisten olojen valvonnan, oppilaskohtaisen terveydenhoitotoiminnan ja terveyskasvatuksen. Kouluterveydenhuoltoon kuuluu oppilaan kasvun ja kehityksen sekä terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen vanhempien ja huoltajien kasvatustyön tukeminen oppilaan erityisen tuen tai tutkimusten tarpeen varhainen tunnistaminen ja tukeminen sekä pitkäaikaisesti sairaan lapsen omahoidon tukeminen yhteistyössä muiden oppilashuollon toimijoiden kanssa sekä tarvittaessa jatkotutkimuksiin ja -hoitoon ohjaaminen kouluympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden sekä kouluyhteisön hyvinvoinnin edistäminen ja seuranta suun terveydenhuolto oppilaan terveydentilan toteamista varten tarpeelliset erikoistutkimukset Sairaanhoito Sairaanhoito ei kuulu kouluterveydenhuoltoon. Sairasta lasta ei pidä lähettää kouluun. Oppilaan huoltajat ovat velvollisia huolehtimaan lapsensa sairaanhoidosta ja sen aiheuttamista kustannuksista. Jos oppilas sairastuu kesken koulupäivän, terveydenhoitaja, luokanvalvoja tai muu opettaja on yhteydessä huoltajaan ja tarvittaessa huoltaja hakee sairastuneen oppilaan kotiin. Huoltajalle annetaan pyydettäessä todistus työnantajalle sairaan lapsen hoidon järjestelystä. Vapaa -aikana sattuneet tapaturmat eivät kuulu kouluterveydenhuoltoon, vaan niiden hoidosta sekä kustannuksista vastaa koti. Oppilas: Kerro sairastumisestasi ensisijaisesti opettajalle/ koulunkäyntiavustajalle. Hän ohjaa sinut tarvittaessa terveydenhoitajan vastaanotolle. Tapaturmat Koulussa tai koulumatkalla sattuneissa tapaturmissa annetaan ensiapu koulussa. Tarvittaessa oppilas lähetetään terveyskeskukseen tai MKS:n yhteispäivystykseen, ensisijaisesti huoltajan saattelemana. Koulutapaturman sattuessa on aina otettava yhteys mahdollisimman pian opettajaan tai terveydenhoitajaan. Allergiset oppilaat Kun oppilaalla on todettu ruoka-allergia, joka aiheuttaa merkittäviä tai hengenvaarallisia oireita, tarvitaan erityisruokavalio. Lievissä allergioissa riittää itsehoito ja seuranta. Kouluruokailua varten oppilaiden erityisruokavaliot pyydetään ilmoittamaan koulun terveydenhoitajalle joka lukuvuoden alussa. Mikäli oppilaalla on jokin erityisruokavalio, huoltajan on ilmoitettava aina oppilaan poissaolosta myös ruokalaan. 18

19 Kouluterveydenhoitaja Terveydenhoitajana toimii Mari Kirvesniemi (puh ). Vastaanotto sijaitsee Esedun tiloissa, Anni Swaninkadun puolelta sisäpihalle (parkkipaikan läpi) M-rappu, 2- kerros. Terveydenhoitaja on tavattavissa pääsääntöisesti päivittäin tai erikseen ilmoitetuilla ajoilla. Kuukauden 1. tiistaina hän on Rämälän koululla. Terveystarkastukset Terveydenhoitaja tai koululääkäri tapaa oppilaat vuosittain määräaikaistarkastuksessa. Ns. laaja terveystarkastus tehdään 1., 5. ja 8. luokalla. Laajoissa terveystarkastuksissa arvioidaan koko perheen hyvinvointia. Vastaanottoajat menevät lakisääteisiin terveystarkastuksiin. Koululääkäri Lääkärin vastaanotosta on sovittava terveydenhoitajan kanssa etukäteen. Erikoislääkäri Koululääkärin määräämä silmä- tai korvalääkärin suorittama ensimmäinen tarkastus on oppilaalle maksuton. Jatkohoito on huoltajan kustannettava. Muita sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja Perheneuvo p , essote.fi/perhe-ja-sosiaalipalvelut/perheneuvo/ Nuorten Olkkari os. Maaherrankatu 12, Mikkeli p (klo 13 17) mikkelinolkkari.fi facebook.com/mikkelinolkkari Lasten erityisen tuen palvelut os. Jääkärinkatu 33, 2.kerros (Jääkäri 1), Mikkeli essote.fi/asiakkaalle/palvelut/perhe-ja-sosiaalipalvelut/lasten-erityisen-tuen-palvelut Nuorten mielenterveys- ja päihdepalvelut os. Mikonkatu 3, 3. krs, Mikkeli p , soittoaika arkisin ma-to 8-15, pe essote.fi/asiakkaalle/palvelut/mielenterveys-ja-paihdepalvelut/avopalvelut/nuorisopsykiatrisetavopalvelut/nuorisopsykiatrian-vastaanotto/ Sosiaalihuoltolain mukaiset yhteydenotot ja lastensuojeluilmoitukset postitse osoitteeseen: Mikkelin hyvinvointikeskus, alkuarviointitiimi, Vilhonkatu 7-9, Mikkeli. Puhelimitse ja kiireellisissä, päivystyksellisissä asioissa yhteys Sosiaali- ja kriisipäivystykseen puh

20 Hammashoito Koululaisten hammashoitoa koskevissa asioissa pyydämme ottamaan yhteyttä soittamalla ajanvaraukseen ma-pe klo puh Koululaisten suun terveystarkastukset toteutetaan Mikkelissä valtioneuvoston asetuksen (380/2009) mukaisesti: ensimmäisen, viidennen ja kahdeksannen luokan oppilaat kutsutaan syntymävuoden perusteella. Lisäksi 3. luokan oppilaille tehdään suun ja hampaiden terveystarkastus, johon oppilaat kutsutaan, vaikka ko. tarkastukseen ei ole asetuksen mukaista velvoitetta. Ko. terveystarkastukset suorittavat joko suuhygienisti tai hammaslääkäri. Alakoululaisille määräaikaistarkastukset tehdään koululle pystytetyssä pop up-hoitolassa. Näiden tarkastusten ajankohdasta lähetetään tieto vanhemmille koulun kautta. Vanhemmilla/ huoltajilla on myös mahdollisuus varata aikaa tarvittaessa hammastarkastukseen. Hammastarkastuksen yhteydessä laaditaan henkilökohtainen hoitosuunnitelma. Mikäli tarvetta ilmenee, voidaan oppilas kutsua vastaanotolle myös edellä mainittuja asetuksen mukaisia luokkatarkastuksia tiheämmin. Hoitosuunnitelman toteuttamiseen osallistuvat kaikki suun terveydenhuollon ammattiryhmät: hammaslääkäri, erikoishammaslääkäri, hammashoitaja ja suuhygienisti. Hammassäryn tai -tapaturman sattuessa tulee ottaa yhteys hammaslääkäripäivystykseen Pankalammen pääterveysasemalle puh , arkisin klo , viikonloppuisin ja arkipyhinä klo 9-10, puh. (015) Näiden aikojen ulkopuolella vastaa Ensineuvo puh Voimassa olevat ajanvaraukset voit tarkistaa osoitteesta essote.fi/ajanvaraus. Kouluruokailu Kouluruokailu on osa koulun kasvatusta ja opetusta. Kouluruokailun päätavoitteena on tarjota hengähdystauko opiskelun keskellä sekä ylläpitää oppilaan terveyttä ja auttaa jaksamaan oppimista. Kouluruokailu täydentää koululaisen kotona nauttimaa ruokaa, ohjaa terveelliseen ravitsemukseen, kehittää ruoka- ja makutottumuksia ja opettaa ruokailutapoja. Kouluateria suunnitellaan turvaamaan näiden yllä mainittujen tavoitteiden toteutuminen. Kouluateria sisältää keskimäärin kolmanneksen päivän ravinnontarpeesta, mikäli oppilas nauttii kaikki tarjolla olevat aterian osat. Erityisruokavalio tarjotaan sitä tarvitseville oppilaille. Ruokavalio valmistetaan vain kouluterveydenhoitajan keittiölle antaman ilmoituksen tai lääkärintodistuksen perusteella ja sen tarve tarkistetaan vähintään vuosittain jokaisen lukuvuoden alussa. Oppilaan itsensä tulee huolehtia ruokavalionsa noudattamisesta ja olla yhteydessä asiasta keittiöhenkilökuntaan. Mikäli erikseen valmistettu erityisruokavalio jätetään ruokailematta yli kahden viikon ajan ilman, että poissaolosta on ilmoitettu koulun keittiöön, keskeytetään erityisruokavalion valmistus. Tällöin erityisruokavalion takaisin saaminen edellyttää uutta keskustelua kouluterveydenhoitajan kanssa. Koulujen ruokalista ilmoitetaan viikoittain lehdessä ja on luettavissa osoitteessa Mikäli vanhemmilla ja/tai oppilailla on kouluruokailuun liittyviä kysymyksiä, he voivat ottaa yhteyttä oman koulunsa keittiöhenkilökuntaan, (ruokapalveluvastaava Paula Louhipohja ja ruokapalvelutyöntekijä Merja Korhonen), tai tuotantosuunnittelija Marja Jussi-Pekkaan puh Urheilupuiston koulun ruokailut tapahtuvat sekä Esedun että Päämajakoulun ruokaloissa. 20

21 Koulukuljetukset 1. Kaupunki järjestää koulukuljetuksen kaikille Mikkelissä asuville peruskoululaisille, joilla perusopetuslain 32 :n mukaan on oikeus maksuttomaan kuljetukseen. Kuljetus järjestetään yleistä kulkuneuvoa käyttäen tai kaupungin erikseen järjestämällä kulkuneuvolla kaupungin osoittamaan kouluun. 2. Jos oppilaalle myönnetään huoltajan hakemuksesta koulunkäyntioikeus muuhun kouluun kuin kunnan osoittamaan lähikouluun, huoltaja vastaa oppilaan koulumatkojen järjestämisestä ja niistä aiheutuvista kustannuksista. 3. Sivistystoimen järjestämässä esiopetuksessa oleva esioppilas saa maksuttoman koulukuljetuksen, mikäli koulumatka on yli 3 km luokan oppilas saa maksuttoman kuljetuksen, mikäli koulumatka on yli 3 km. 5. Esioppilaille ja peruskoulun lk:n kuljetusoppilaalle, jolle jää kävelymatkaa kuljetusreitiltä kotiin yli 3 km ja lk:n oppilaalla yli 5 km, järjestetään jatkokuljetus. 6. Asiantuntijalausuntojen perusteella voidaan em. periaatteista poiketen järjestää peruskoulun oppilaalle maksuton koulukuljetus. 7. Kaupunki järjestää edellä mainituista periaatteista poiketen välituntikuljetuksia, maahanmuuttajien ja paluumuuttajien oman äidinkielen, ET-opetuksen, ortodoksisen uskonnon, mahdollisten muiden vähemmistöuskontojen ja muunkin opetuksen keskittämisen vuoksi silloin, kun keskittäminen on perusteltua opetuksen tarkoituksenmukaisuus- ja/tai taloudellisuusperustein. Lisätietoja Koulukuljetusoppaasta, joka löytyy kaupungin nettisivuilta ja Wilmasta. Kulttuuripolku Kulttuuripolku on Mikkelin kulttuuripalveluiden sekä varhaiskasvatus- ja perusopetuspalveluiden toteuttama kulttuuriopetussuunnitelma, joka tuo taiteen ja kulttuurin tasavertaisesti osaksi kaikkien mikkeliläisten 1 9 luokkalaisten arkea. Kulttuuripolun kautta jokainen peruskoululainen käy joka vuosi jossakin kulttuurilaitoksessa, saa koululle vierailijoita eri taiteenaloilta tai pääsee muuten osalliseksi taiteen ja kulttuurin kenttään. Kulttuuripolku on aloitettu vuonna 2008 ja sen runko mukailee opetussuunnitelmia. Kulttuuripolku on vahvistettu kulttuuri- ja vapaa-aika sekä opetuslautakunnassa marraskuussa Tänä vuonna Kulttuuripolku juhlii siis kymmenvuotista taivaltaan ja se pyritään ottamaan huomioon sisällöissä. Kulttuuripalvelut toimittavat koululle tarkemman info-materiaalin elokuun aikana, jossa kerrotaan yksityiskohtaisemmin käytännönjärjestelyistä kuten aikatauluista ja tarkemmista päivistä. Tapahtumatietoa päivitetään nettisivuille: Syksyn 2018 ja kevään 2019 tarkemmat aikataulut ilmoitetaan kouluille myöhemmin. Lisätietoja: kulttuurituottaja Tiina-Riikka Turunen, p , tiina-riikka.turunen@mikkeli.fi 21

22 Kirjastopolku Mikkelin koulujen Kirjastopolku on Mikkelin perusopetuksen, esiopetuksen ja Mikkelin seutukirjaston yhteisesti toteuttama ohjaussuunnitelma, joka keskittyy lukutaitojen tukemiseen ja kirjastonkäyttö- ja tvt-taitojen kehittämiseen. Kirjasto on mukana esiopetuksen sekä 1-, 3-, 5-, 7- ja 9-luokkalaisten polulla. Välivuosina taitoja harjoitellaan opettajan ohjauksessa. Nykyisenlainen Kirjastopolku on ollut osa opetussuunnitelmaa alakoulussa syksystä 2016 ja yläkoulussa syksystä Mikkelin seutukirjasto lähettää huhtikuun lopussa kouluille tietoa Kirjastopolusta sekä ehdotuksen eri vuosiluokkien aikatauluksi. Kirjastopolusta muistutetaan myös ennen lukuvuoden alkua. Ajantasaista tietoa Kirjastopolusta ja muista kouluihin liittyvistä kirjaston tapahtumista löytyy sivulta kirjastopolkumikkeli.wordpress.com Lisätietoja: informaatikko Eija Nevalainen puh , Yhteisöllinen oppilashuoltoryhmä (YHR) Koulukohtainen oppilashuoltoryhmä vastaa koulun oppilashuollon suunnittelusta, kehittämisestä, toteuttamisesta ja arvioinnista. Sitä johtaa opetuksen järjestäjän nimeämä edustaja. Opetuksen järjestäjä ja oppilashuollon palveluja tuottavat tahot päättävät yhdessä ryhmän kokoonpanosta, tehtävistä ja toimintatavoista. Oppilashuoltoryhmä voi tarvittaessa kuulla asiantuntijoita. Ryhmän keskeinen tehtävä on yhteisön hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistäminen sekä muun yhteisöllisen oppilashuollon toteuttaminen ja kehittäminen. Asiantuntijaryhmä kootaan yksittäisen oppilaan tai oppilasryhmän tuen tarpeen selvittämiseksi ja oppilashuollon palvelujen järjestämiseksi. Ryhmän kokoaa se opetushenkilöstön tai oppilashuollon palveluiden edustaja, jolle asia työtehtävien perusteella kuuluu. Ryhmän monialainen kokoonpano perustuu tapauskohtaiseen harkintaan ja käsiteltävään asiaan. Ryhmä nimeää keskuudestaan vastuuhenkilön. Asiantuntijoiden nimeäminen ryhmän jäseniksi ja muiden yhteistyötahojen tai oppilaiden läheisten osallistuminen ryhmän työskentelyyn edellyttää oppilaan tai huoltajan suostumusta. Koulukiusaamiseen puuttuminen Opetukseen osallistuvalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön (Perusopetuslaki 7. luku 29). Koulumme on ollut mukana Turun Yliopiston toteuttamassa KiVa Koulu hankkeessa sen aloittamisesta saakka (lv ). KiVa tiimissä työparina lv toimivat Tuomo Immonen, Minna Sorjonen, Olli Scneck ja Seija Lötjönen. KiVa Koulu ohjelman tavoitteena on kiusaamisen vähentäminen, ennaltaehkäiseminen sekä seurauksien minimointi. Kiusaamiseen pyritään vaikuttamaan luokkatasolla ja korostetaan jokaisen oppilaan omaa vastuuta yhteisestä hyvinvoinnista. Luokissa toteutetaan oppitunteja, joissa perehdytään ryhmähengen luomiseen, kiusaamisen tunnistamiseen sekä kiusaamisen vaikutuksiin ja pyritään tätä kautta ennaltaehkäisemään kiusaamisen syntymistä. Jos kiusaamistapauksia tulee esiin koulussamme, toimitaan KiVa Koulu toimintapojen mukaan. Kiusaamisesta tiedon saanut aikuinen tuo tapauksen KiVa tiimille. KiVa tiimin työpari haastattelee sekä kiusatun että kiusaajan. Kiusaajalle annetaan mahdollisuus korjata oma käytöksensä ennen ilmoittamista kotiin. Erityisen tärkeää kiusaamisselvittelyssä on tilanteen seuraaminen ja siihen palaaminen sekä kiusatun että kiusaajan kanssa. Mikäli kiusaaminen jatkuu, otetaan yhteys kiusaajan kotiin. Jokainen kiusaamistapaus kirjataan ylös. Lisätietoja: kivakoulu.fi 22

23 PERUSOPETUKSEN TEHTÄVÄ Opetussuunnitelma Opetussuunnitelma muodostaa koulutyön suunnittelun, arvioinnin ja toteuttamisen keskeisimmän perustan. Opetushallituksen antamat valtakunnalliset opetussuunnitelman perusteet on pohja, jota tulkiten, muokaten ja täydentäen koulukohtainen opetussuunnitelma on laadittu Opetussuunnitelma ja tuntijako on laadittu yhtenäiselle perusopetukselle eli vuosiluokille 1-9. Opetushallituksen valtakunnallisten perusteiden mukaisesti Mikkelin kaupungissa on tehty kuntakohtainen opetussuunnitelma ja siihen koulukohtaisia täsmennyksiä. Opetussuunnitelman valtakunnallisia perusteita on muutettu v erityisesti seuraavissa kohdissa: Oppiminen ja koulunkäynnin tuki, opetusjärjestelyihin liittyvä tuki, ohjauksellinen ja muu tuki, joustavan perusopetuksen toiminta ja oppilashuolto sekä turvallisuuden edistäminen. Uudistettuun opetussuunnitelmaan voi tutustua Internetissä osoitteessa peda.net/mikkeli/perusopetus/ol Oppilaan arviointi Oppilaan arviointi jaetaan arviointiin opintojen aikana ja päättöarviointiin, joilla on erilaiset tehtävät. Oppilaalle ja hänen huoltajalleen tulee antaa etukäteen tietoa arvioinnin perusteista ja pyydettäessä on selvitettävä jälkikäteen, miten niitä on arvioinnissa sovellettu. Arviointi opintojen aikana Opintojen aikaisen arvioinnin tehtävänä on ohjata ja kannustaa opiskelua sekä kuvata, miten hyvin oppilas on saavuttanut kasvulle ja oppimiselle asetetut tavoitteet. Arvioinnin kohteena ovat: edistyminen eri oppiaineissa työskentely käyttäytyminen Näitä arvioidaan suhteessa opetussuunnitelman tavoitteisiin ja kuvauksiin oppilaan hyvästä osaamisesta (arvosana 8). Välitodistus annetaan Lukuvuositodistus tai päättötodistus Päättöarviointi Päättöarvioinnin tehtävänä on määritellä, miten hyvin oppilas on opiskelun päättyessä saavuttanut perusopetuksen oppimäärän tavoitteet eri oppiaineissa. Päättöarvioinnin tulee olla valtakunnallisesti vertailukelpoista ja kohdella oppilaita tasavertaisesti. Oppilaan osaaminen arvioidaan perusopetuksen päättöarvioinnin kriteereiden pohjalta, monipuoliseen näyttöön perustuen. Mikäli oppilaan huoltaja pyytää kirjallisesti, ettei oppilaan päättötodistukseen merkitä numeroarvosanaa valinnaisena aineena opiskeltavasta kielestä (A2-kielet: saksa B2-kielet: ranska, saksa, venäjä), se jätetään pois ja todistukseen tulee merkintä hyväksytty. 23

24 OPISKELU SUJUMAAN Koevaraukset Jokaisen opetusjakson (4) alussa oppilas saa aikataulun jakson aikana pidettävistä kokeista. Koevarauslista on apuväline kokeisiin valmistautumisen ja ajankäytön suunnitteluun. Läksyparkki Koulunkäyntiavustaja ohjaa läksyjen lukemista ja kokeisiin valmistautumista kerran viikossa koulupäivän jälkeen. Läksytunnin ajankohta ilmoitetaan jokaisen jakson alussa. Oppilaanohjaus Anni Myllys puh Matti Pekurinen puh Oppilaanohjauksen tehtävä on tukea, auttaa ja ohjata oppilaita niin, että jokainen koulumme oppilas selviää mahdollisimman hyvin perusopinnoistaan ja kykenee tekemään itselleen sopivia tulevaisuuden suunnitteluun liittyviä ratkaisuja Oppilaanohjaajien työhön sisältyvät työelämään tutustuttaminen, erilaiset tiedotustehtävät sekä yhteydenpito huoltajiin, opettajiin, muuhun oppilashuoltohenkilöstöön, koulutus ja työvoimaviranomaisiin. Oppilaanohjaaja on tavattavissa koululla päivittäin koulun työaikana. Ammatinvalinta asioissa auttavat myös työvoimatoimiston ammatinvalintapsykologit, joille oppilaat voivat varata ajan itse tai oppilaanohjaajan välityksellä. Luokkien oppilaanohjaajat Anni Myllys Matti Pekurinen 7A, 7B, 7M, 8A, 8B, 8C, 8M, 9A, 9B, 9C, 9E 7D, 7E, 7F, 8D, 8E, 8F, 9D, 9E, 9F, 9G, 9M Yhteishaku toisen asteen oppilaitoksiin Ammatilliseen peruskoulutukseen (perustutkinnot) ja lukiokoulutukseen haetaan ammatillisen ja lukiokoulutuksen yhteishaussa. Haku tehdään internetin kautta osoitteessa Harjoitushaku Toisen jakson aikana 9. luokkalaiset osallistuvat harjoitushakuun, joka myös tehdään internetin kautta. Harjoitushaun tarkoituksena on saada oppilaat harkitsemaan eri koulutusvaihtoehtoja ja kartoittaa alustavasti eri oppilaitoksiin hakevien määrää. Harjoitushaku ei ole sitova varsinaisessa yhteishaussa. Oppilaiden yhteistyö ja vaikuttaminen Oppilaat osallistuvat keskinäisessä ja koulun aikuisten kanssa tehtävässä yhteistyössä kouluyhteisön asioiden hoitoon ja vastuun kantamiseen. 24

25 Oppilaskunnan toiminta Oppilaskuntatoiminnan tavoitteena on edistää oppilaiden hyvinvointia ja oppimista sekä lisätä oppilaiden mahdollisuuksia osallistua koulun toiminnan suunnitteluun ja kehittämiseen. Oppilaskunta on järjestämässä koulun yhteisiä tapahtumia, kuten koulukuvaus, nälkäpäiväkeräys, nuorisovaalit, taksvärkki ja erilaiset toimintapäivät. Lisäksi oppilaskunta on mukana parantamassa kouluympäristöä ja kehittämässä koulun toimintaa yhdessä opettajakunnan kanssa. Oppilaskuntaan kuuluvat kaikki Urheilupuiston koulun oppilaat. Vuosittain lukuvuoden alussa jokainen luokka valitsee luokan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Luokkien puheenjohtajat muodostavat oppilaskunnan hallituksen, joka syksyn järjestäytymiskokouksessaan valitsee keskuudestaan puheenjohtajan, varapuheenjohtajan, sihteerin, tiedottajan sekä oppilaiden edustajan Urheilupuiston koulun neuvottelukuntaan. Tukioppilastoiminta Tukioppilastoiminta on koulussamme toimiva tukijärjestelmä, joka perustuu vertaistuen ajatukseen. Tukioppilas on tehtäväänsä valittu, tavallinen, vapaaehtoinen oppilas, joka haluaa toimia kouluyhteisön hyväksi ja auttaa muita oppilaita. Tukioppilaat valitaan kahdeksannen luokan kevätlukukaudella. Heidät koulutetaan tehtäväänsä ja heitä ohjaavat ja toiminnasta vastaavat nimetyt koulumme opettajat. Oppilaiden valinnasta vastaavat oppilaanohjaajat yhdessä luokanvalvojien ja tukioppilasohjaajan kanssa. Tukioppilastoiminnan tavoitteena on edistää hyviä toverisuhteita, kouluviihtyvyyttä, yhteisvastuuta sekä turvallista ja kannustavaa ilmapiiriä koulussa. Tukioppilaat A Sivan Amin & Saimi Tiusanen 7B Ronja Mihailov & Jutta Saastamoinen 7C Maija Partio & Heli Pettinen 7D Matleena Heikkinen & Milla Gynther & Ella Tuukkanen 7E Netta Vahvaselkä & Peppi Kiveläinen & Onni Oravainen 7F Heidi Huuhtanen & Mimosa Ekholm 7M Siiri From & Lasse Korhonen YHTEISTYÖ KOTIEN KANSSA Koulun ja kodin välisen yhteistyön tarkoituksena on luoda huoltajille avoin, luottamuksellinen ja toimiva kanava vaikuttaa lapsensa koulunkäyntiin. Yhteistyö perustuu koulun henkilökunnan ja huoltajien aktiiviseen yhteydenpitoon, jota vanhempainillat, tapaamiset ja muut koulun tapahtumat tukevat. Kasvatukselliset keskustelut (KAKE) Koulun yhteisiä järjestyssääntöjä rikkonut oppilas käy kasvatuskeskustelun rikkeen havainneen opettajan kanssa saman päivän aikana. Keskustelun yhteydessä oppilas soittaa huoltajalleen ja kertoo tapahtuneen sekä esityksensä siitä, miten aikoo käyttäytymistään jatkossa muuttaa. Opettaja kirjaa sovitut asiat. Tieto keskustelusta annetaan myös Luokanohjaajalle. 25

26 Kasvatuksellisia keskusteluja käydään mm. silloin, kun oppilas häiritsee toistuvasti oppitunteja, poistuu luvatta koulualueelta, tupakoi kouluaikana, mopoilee koulun pihalla. Kasvatuksellisia keskusteluja käydään kaksi kertaa, sen jälkeen käyttöön otetaan jälki istunto ja muut lain sallimat kurinpitotoimenpiteet. Perheen kanssa tapaamme tilanteen niin vaatiessa. Tavoitteena on, että oppilas itse ottaa vastuuta tekemisistään ja ymmärtää sovittujen pelisääntöjen noudattamisen merkityksen. Neuvottelukunta Kodin ja koulun välistä yhteistyötä varten on perustettu neuvottelukunnat, johon kuuluu oppilaiden vanhempien edustajia, opettajakunnan edustaja, koulun muun henkilökunnan edustaja ja 7 9 luokkien kouluissa myös oppilaskunnan edustaja. Yhteensä 5 7 jäsentä. Neuvottelukunnan tehtävänä on: toimia yhteistyölinkkinä työelämään tai tässä tarkoituksessa tuoda oppilaitoksen opetustyöhön ja opetussuunnitelmiin työelämän näkemykset ja kannanotot toimia koulun ja kodin välisen yhteistyön edistäjinä ja osallistua koulun kehittämistyöhön antaa koulun/oppilaitoksen toimintaan liittyviä lausuntoja ja tehdä esityksiä. Urheilupuiston koulun neuvottelukunnan kokoonpano Vanhempien edustajat (varajäsenet suluissa): 1. Tiina Bolz siht. (Ville Kämäräinen) 2. Katja Luukkonen, pj (Vesa Luukkonen) 3. Kaisu Karppinen (Paula Rastas) 4. Heikki Turunen (Laura Pursiainen) 5. Anri Tanninen (Hannamari Kaira) 6. Hannele Laakkonen, vpj (Susanna Lahdensalo) 7. Mika Letonsaari (Milla Sairanen) Opettajakunnan edustaja: Keijo Porokka (Johanna Kuittinen) Henkilökunnan edustaja: Jaana Seppäläinen (Sinikka Solonen) Oppilaskunnan edustaja: Onni Kauppinen Asiantuntijajäsen: Susanna Savander Kasvatus ja opetuslautakunnan jäsenet Puheenjohtaja: Harmoinen Taina Jäsenet: Aho Eero, Hakkarainen Juha, Kolmisoppi Jenni, Lahikainen Juuso, Pokkinen Kirsi, Strengell Janne, Tikkanen Petri, Vainio Hanne, Vauhkonen Saara, Yli Karro Ulla 26

27 JÄRJESTYSSÄÄNNÖT Mikkelin kaupungin perusopetuksen järjestyssäännöt Järjestyssääntöjen tehtävänä on luoda perusta koulutyön kasvatuksellisten ja opetuksellisten tavoitteiden saavuttamiselle, kouluyhteisön turvallisuudelle ja viihtyisyydelle. Järjestyssäännöt ohjaavat jokaista kouluyhteisön jäsentä vastuuseen päivittäisestä työskentelystä ja kasvattavat osaltaan oppilasta tulevaa elämää varten. Soveltamisala Koulun nimi: Urheilupuiston koulu Näitä järjestyssääntöjä sovelletaan kouluaikaan ja koulualueeseen. Koulualueella tarkoitetaan niitä kiinteistöjä ja piha alueita, jotka ovat koulun opetustiloina. Kouluajaksi käsitetään lukujärjestyksen mukainen työpäivä ja koulun vuosisuunnitelmassa hyväksytyt poikkeavat työajat. Järjestyssäännöt ovat voimassa myös koulun järjestämissä opiskeluun välittömästi liittyvissä tilaisuuksissa, työelämään tutustumisjaksoilla ja matkoilla, vaikka ne järjestetään koulualueen ja/tai ajan ulkopuolella. Lisäksi koulun opettajan tai rehtorin tulee ilmoittaa tietoonsa tulleesta koulussa tai koulumatkalla tapahtuneesta häirinnästä, kiusaamisesta tai väkivallasta niihin syyllistyneen ja niiden kohteena olevan oppilaan huoltajalle. Koulumatkalla tarkoitetaan aamulla kotoa kouluun ja koulun päätyttyä suoraan kotiin tai iltapäivätoimintaan suuntautuvaa matkaa. Toiminta koulualueella ja ajalla sekä koulun järjestämissä tilaisuuksissa 1. Oppilaan tulee osallistua opetukseen säännöllisesti. 2. Jos oppilas ei voi tulla kouluun, on huoltaja velvollinen välittömästi ilmoittamaan syyn luokanopettajalle tai luokanohjaajalle. Mikäli huoltaja ei ole ilmoittanut oppilaan poissaolon syytä, tulee koulun ottaa yhteyttä huoltajaan saman päivän aikana. Oppilaan poissaoloja tulee seurata. 3. Luokanopettaja tai ohjaaja voi antaa hyväksyttävästä syystä luvan enintään kolmen päivän poissaoloon sen luokan oppilaalle, jonka valvonta hänelle kuuluu. Luvan yli kolmen päivän poissaoloon myöntää koulun rehtori. 4. Oppitunnit alkavat ja päättyvät täsmällisesti työjärjestyksessä ilmoitettuna ajankohtana. Oppituntien ulkopuolisessa toiminnassa noudatetaan erikseen sovittuja työaikoja. 5. Perusasteen oppilas saa poistua kouluaikana koulualueelta vain opettajan tai rehtorin erillisellä luvalla. 6. Jokainen kouluyhteisön jäsen käyttäytyy asiallisesti, tekee omat tehtävänsä tunnollisesti ja vastaa siitä, että kaikissa tilanteissa vallitsee työrauha. 27

28 7. Jokainen kouluyhteisön jäsen sitoutuu muiden tasa arvoiseen ja yhdenvertaiseen kohteluun ja huolehtii omalta osaltaan siitä, että oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön ja kiusaamattomuuteen toteutuu. 8. Jokainen kouluyhteisön jäsen on velvollinen pitämään koulualueen ja muut koulun käytössä olevat alueet siistinä. 9. Koulun omaisuutta tulee käsitellä huolellisesti ja vioittuneista tai rikkoutuneista välineistä on ilmoitettava välittömästi koulun henkilökunnalle. Omaisuuden vahingoittumisesta tai katoamisesta aiheutuva korvausvelvollisuus määräytyy vahingonkorvauslain (412/74) mukaan. 10. Aiheeton liikennöinti koulun alueella on turvallisuussyistä kielletty. Autot, pyörät, mopot ja muut kulkuvälineet pysäköidään koulun osoittamille paikoille. Koulu ei vastaa kulkuneuvoille mahdollisesti aiheutuneista vahingoista tai katoamisesta. 11. Liikuttaessa noudatetaan liikennesääntöjä. Pyöräilykypärän käyttöä suositellaan. 12. Tupakkatuotteiden, nuuskan, päihteiden ja huumeiden hallussapito, käyttäminen, myynti ja niiden vaikutuksen alaisena esiintyminen on kielletty. Lisäksi energiajuomien kouluun tuominen on kiellettyä. 13. Kouluun ei saa tuoda eikä työpäivän aikana pitää hallussa sellaista esinettä tai ainetta, jolla voidaan vaarantaa omaa tai toisen turvallisuutta tai joka erityisesti soveltuu omaisuuden vahingoittamiseen ja jonka hallussapidolle ei ole hyväksyttävää syytä. 14. Mobiililaitteiden (matkapuhelin, tabletti) häiritsevä käyttö on kielletty kouluaikana. 15. Koulu ei korvaa mobiililaitteille tai muille henkilökohtaisille tavaroille koulussa aiheutuneita vahinkoja tai niiden katoamista. 16. Koulualueella kuvia tai muita tallenteita otettaessa tai suoratoistoa käytettäessä kysytään asianosaisilta lupa eikä materiaalia julkaista ilman heidän suostumustaan. Kameravalvontaa koskevat eri säädökset. Seuraamukset oppilaalle rikkomuksista Seuraavat toimenpiteet on kirjattava ja niistä on tiedotettava huoltajalle mahdollisimman nopeasti: 1. Kasvatuskeskustelu (PoL 35 ) on ensisijainen keino puuttua oppilaan häiritsevään ja epäasialliseen käytökseen. Kasvatuskeskustelua käytetään, jos oppilas häiritsee opetusta, rikkoo koulun järjestystä, menettelee vilpillisesti tai kohtelee muita epäkunnioittavasti tai heidän ihmisarvoaan loukkaavasti. Koulun opettaja tai rehtori voi määrätä oppilaan kasvatuskeskusteluun. 2. Kotitehtävänsä laiminlyönyt oppilas voidaan määrätä työpäivän päätyttyä enintään tunniksi kerrallaan valvonnan alaisena suorittamaan tehtäviään (PoL 36 ). 28

29 3. Opetusta häiritsevä oppilas voidaan poistaa oppitunnin tai koulun järjestämän tilaisuuden loppuajaksi. Jos poistettava oppilas koettaa vastarintaa tekemällä välttää poistamisen, rehtorilla ja opettajalla on oikeus käyttää sellaisia oppilaan poistamiseksi välttämättömiä voimakeinoja, joita voidaan pitää puolustettavina oppilaan ikä ja tilanteen uhkaavuus tai vastarinnan vakavuus sekä tilanteen kokonaisarviointi huomioon ottaen. Tässä tapauksessa koulun rehtorin tulee antaa kirjallinen selvitys tapahtumien kulusta kasvatus ja opetuslautakunnalle (PoL 36b ). 4. Rehtori voi koulutyötä kohtuuttomasti häiritsevältä tai väkivaltaiselta tai toisten turvallisuutta uhkaavalta oppilaalta evätä oikeuden osallistua opetukseen ja liikkumiseen koulualueella perusopetuksessa enintään jäljellä olevan työpäivän (PoL 36 ). 5. Opettaja tai rehtori saa tarkastaa oppilaan tai opiskelijan mukana olevat tavarat (mm. kassit, penaalit), hallinnassa olevat koulun tai oppilaitoksen säilytystilat ja vaatteet päällisin puolin sellaisen kielletyn tai vaarallisen esineen tai aineen haltuun ottamiseksi, jolla voidaan vaarantaa omaa tai toisen turvallisuutta, jos esineen tai aineen hallussapito on ilmeistä JA oppilas tai opiskelija pyynnöstä huolimatta kieltäytyy niitä luovuttamasta tai ei luotettavasti osoita, ettei hänen hallussaan niitä ole (PoL 35e ). 6. Opettaja tai rehtori voi ottaa myös muun opetusta häiritsevän esineen pois oppilaalta, jos oppilas ei sitä pyynnöstä anna. Esine tai aine palautetaan oppilaalle pääsääntöisesti oppitunnin päätyttyä. 7. Jos vahingon tekijä on varmuudella tiedossa ja yksilöitävissä, koulun opettaja tai rehtori voi kasvatuksellista syistä määrätä oppilaan puhdistamaan tai uudelleen järjestämään oppilaan tahallaan tai huolimattomuuttaan likaaman tai epäjärjestykseen saattaman koulun omaisuuden tai tilan. Tehtävä suoritetaan valvotusti. Mikäli tehtävä suoritetaan oppilaan työpäivän ulkopuolella, siitä tulee ilmoittaa oppilaan huoltajalle (POL 35 ). Lisäksi oppilaalle, joka häiritsee opetusta taikka menettelee vilpillisesti, voidaan 8. määrätä enintään kaksi tuntia jälki istuntoa (PoL 36 ) tai 9. antaa kirjallinen varoitus (PoL 36 ). 10. Jos rikkomus on vakava tai jos oppilas jatkaa edellä tarkoitettua epäasiallista käyttäytymistä jälki istunnon tai kirjallisen varoituksen saatuaan oppilas voidaan kasvatus ja opetuslautakunnan päätöksellä erottaa määräajaksi. Väkivaltaisen tai uhkaavan oppilaan vaarantaessa toisten turvallisuuden voidaan määräaikainen erottaminen panna täytäntöön ilman lainvoimaa. (PoL 36a ). Ennen oppilaan määräämistä jälki istuntoon, kirjallisen varoituksen antamista oppilaalle ja oppilaan määräaikaista erottamista on yksilöitävä toimenpiteeseen johtava teko tai laiminlyönti, kuultava oppilasta ja hankittava muu tarpeellinen selvitys. Ennen kurinpitorangaistuksen antamista on oppilaan huoltajalle varattava tilaisuus tulla kuulluksi. (PoL 36a ). Mikkelissä Kasvatus ja opetusjohtaja Seija Manninen 29

30 VAKUUTUKSET Kaupunki on vakuuttanut oppilaat Protector Oy:ssä. Toimintaohjeet tapaturman näkijä/esimies/koulusihteeri ilmoittaa tapaturmasta sähköisesti kotisivujen etusivulta Yhteiset linkit -> Vakuutukset kohdasta (sivun alaosasta) löytyvän linkin kautta suoraan vakuutusyhtiölle. kaikista henkilövahinkoja aiheuttaneista tapaturmista on tehtävä tapaturmailmoitus, vaikka se ei olisi aiheuttanut lääkärinhoitoa. hoitolaitokseen mentäessä on muistettava kertoa, että tapaturma on sattunut Mikkelin kaupungin järjestämässä toiminnassa ja hoidosta aiheutuvat laskut lähetetään Protector Oy:lle Vakuutukset ovat voimassa koulumatkoilla, suoraan kotoa-kouluun / koulusta-kotiin välittömästi koulupäivän päätyttyä opetustunneilla välitunneilla koulun toimintaan kuuluvissa urheilutilaisuuksissa, retkillä, opintokäynneillä sekä kerhotoiminnassa ulkomaille tehdyissä matkoissa tet-harjoittelussa Em. tapauksissa vakuutus korvaa lääkärikustannukset ja lääkärin määräämät hoidot ja lääkkeet vakuutusehtojen mukaisesti. Vakuutukset eivät ole voimassa poistuttaessa omille asioille koulun alueelta ruoka-, vapaa- ja välitunneilla poistuttaessa omille asioille luokkaretki, opintoretki ym. matkojen aikana ellei siitä ole mainintaa matkasuunnitelmassa Vakuutus ei korvaa sairauden ja rasituksen vähitellen aiheuttamaa vammaa oppilaan omaisuudelle tapahtuneita vahinkoja (poikkeuksena koulutapaturman yhteydessä särkyneet silmälasit, jos tapaturma on vaatinut lääkärinhoitoa). matkatavaroita Liikennetapaturmat liikennevakuutus on ensisijainen korvausten maksaja Koulutapaturmasta aiheutuneiden kustannusten korvaus Jos huoltajalle tulee kustannuksia tapaturmasta, hänen on tehtävä vapaamuotoinen lasku vakuutusyhtiölle ja liitettävä laskun mukaan tositteet maksetuista kustannuksista. Laskussa on oltava seuraavat tiedot: Maksun saajan nimi, henkilötunnus, osoite, pankkitili Vahingoittuneen nimi, tapaturmapäivä Erittely siitä, mitä korvauksia anotaan Lasku ja kuitit toimitetaan osoitteeseen: Protector Forsikring ASA, Kalevankatu 13 a 2, Helsinki tai os. Mikkelin kaupunki/konsernipalvelut/anja Kotilainen, PL 33, Mikkeli. Tositteet voi lähettää myös sähköpostilla vahingot@protectorvakuutus.fi. 30

31 OPPIAINEIDEN NIMET JA LYHENTEET AI SUK S2 ENA RUB MA HY UE, UEEV UO, UEOR UI, UEIS ET, UEEL KE FY BI GE MU KU KO KS LI LP LT TE, TT OPO Äidinkieli ja kirjallisuus Suomen kieli ja kirjallisuus Suomi 2. kielenä A1 kieli englanti B1 kieli ruotsi Matematiikka Historia ja yhteiskuntaoppi Uskonto, ev.lut Uskonto, ortodoksi Uskonto, islam Elämänkatsomustieto Kemia Fysiikka Biologia Maantieto Musiikki, 7. lk Kuvataide, 7. lk Kotitalous, 7. lk Käsityö, 7. lk Liikunta, 7. lk Liikunta, pojat Liikunta, tytöt Terveystieto Oppilaanohjaus VALINNAISET 2 vkt, 9. lk vko2 Kotitalous vts2 Tekstiilityö vtn2 Tekninen työ vku2 Kuvataide vmu2 Musiikki vli2t Liikunta, tytöt vli2p Liikunta, pojat VALINNAISET 1 vkt, 9. lk vti Tietotekniikka vil Ilmaisutaito vml Matematiikka voas Oman arjen sankari VALINNAISET KIELET vsab/vsa89 B2 kieli saksa vra89 B2 kieli, ranska vsaa/vska2 A2 kieli, saksa vraa2 A2 kieli, ranska VALINNAISET 1 vkt, 7. lk vhk7 Hyvä kiertämään vkk7 Korukurssi vlp7 Liikuntaleikit ja sovelletut pelit vll7 Luontoliikunta vku7 Löytöretkelle kuvataiteeseen vot7 Opiskelutaidot vvy7 Viihtyisä ympäristö VALINNAISET 2 vkt, 8. lk vkt89 Kuntoa ja taitoa vko89 Kotitalous vpu89 Puukäsitöitä huviksi ja hyödyksi vks89 Käsityö: Asu ja sisustuskokonaisuus vmu89 Musiikkia A:sta Ö:hön vvi89 Visuaalisen alan ammatit VALINNAISET 1 vkt, 8. lk vkth8 Kädet taikinaan ja herkuttelemaan vea8 Ensiapu kurssi vto8 Tukioppilaskurssi ven8 English 4 U vmlx89 Matematiikan syventävä lisäkurssi vhk8 Hyvä kiertämään 31

32 Ilmoitus huoltajalle VAARALLISEN TYÖN TEKEMINEN JA SEN PERUSTEET Valtioneuvosto on antanut asetuksen (475/2006) nuorille työntekijöille erityisen haitallisista ja vaarallisista töistä. Asetus tuli voimaan Asetus edellyttää, että perusopetuksen vuosiluokan oppilaan huoltajalle ilmoitetaan etukäteen vaarallisen työn tekemisestä ja sen perusteista. Asetuksen mukaan peruskoulun seitsemännestä luokasta lähtien oppilaat voivat iästään riippumatta opettajan johdolla ja välittömässä valvonnassa tehdä asetuksessa tarkoitettua vaarallista työtä, jos se on opetuksen toteuttamiseksi välttämätöntä ja voidaan tehdä turvallisesti. Erityistä huomiota on lisäksi kiinnitettävä siihen, että työvälineet ja suojaimet ovat oppilaille sopivat ja turvalliset käyttää. Vaarallinen työ on vahvistettu sosiaali ja terveysministeriön asetuksen (128/2002) esimerkkiluettelossa. Esimerkkiluettelossa vaarallinen työ on luokiteltu kemiallisiin, fysikaalisiin, sähköisiin ja biologisiin vaaratekijöihin sekä ruumiilliseen liikarasitukseen. Perusopetuksen vuosiluokilla Mikkelin kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelman mukaan, joka on laadittu opetushallituksen vahvistamien opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti, käytetään teknisen työn opetuksessa sekä fysiikan ja kemian sekä mahdollisesti myös biologian ja kuvataiteen käytännön harjoitustöissä vaarallista työtä koskevan asetuksen esimerkkiluettelossa mainittuja mekaanisia koneita, laitteita sekä työvälineitä esim. vannesahaa, höyläkonetta ja pyörösahaa sekä kemiallisia aineita ja valmisteita kuten happoja sekä sähköisiä laitteita. Tämän tiedotteen ovat laatineet työsuojeluvaltuutettu Juha Karppinen ja teknisentyön opettajat. Lisätietoja asiasta antavat koulun rehtori ja asianomaisten aineiden opettajat. rehtori Susanna Savander puh opettajat puh

33 LUKUVUODEN TYÖAJAT 33