KORTENIITTY, KORTENIITYNTIE KAUPUNGINOSAN KORTTELI 145 TONTIT 1-9 ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVATUNNUS 17:102

Transkriptio

1 A S E M A K A A V A N S E L O S T U S 17. KAUPUNGINOSAN KORTTELI 145 TONTIT 1-9 ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTENIITTY, KORTENIITYNTIE KAAVATUNNUS 17:102 KAAVAN PÄIVÄYS SELOSTUKSEN PÄIVÄYS /

2 17:102 / KORTENIITTY, KORTENIITYNTIE / ASEMAKAAVASELOSTUS / (2) PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Asemakaavan muutos koskee 17. kaupunginosan kortteli 145 tonttia 1-9. Asemakaavan muutoksella muodostuu 17. kaupunginosan kortteli 145 tontit Tonttijako hyväksytään asemakaavan yhteydessä. Kaavan nimi KORTENIITTY, KORTENIITYNTIE Kaavan tunnus 17:102 Kaavan päiväys (tarkistettu ) Kaavan laatija Mari Raekallio, kaavoitusarkkitehti Jyväskylän kaupunki Asemakaavoitus Postiosoite: PL 233, Jyväskylä Käyntiosoite: Hannikaisenkatu 17 Puh etunimi.sukunimi@jkl.fi Kaavan Keskisuomalainen vireilletulo Hyväksymis- Ltk päivämäärät Kaava-alueen sijainti Asemakaavan muutosalue sijaitsee noin 3 kilometrin päässä Jyväskylän keskustasta Korteniityssä. Alue rajautuu lännestä Korteniityntiehen ja pohjoisesta, idästä ja etelästä virkistysalueeseen. Suunnittelualueelta on matkaa noin 50 metriä Tuomiojärven Rautpohjanlahden rantaan. Rautpohjanlahti on Natura-aluetta. Kaavan nimi ja tarkoitus Kaavamuutosalueen maanomistus on Jyväskylän kaupungin. Tavoitteena on muuttaa tiivis pientalokortteli rivitalokortteliksi. Tonttijako hyväksytään asemakaavan yhteydessä. Kaavamuutoksesta käytetään nimeä Korteniitty, Korteniityntie

3 17:102 / KORTENIITTY, KORTENIITYNTIE / ASEMAKAAVASELOSTUS / (3) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ ASEMAKAAVA KAAVAPROSESSIN VAIHEET ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN LÄHTÖKOHDAT SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA Alueen yleiskuvaus Maisema ja luonnonympäristö Palvelut, virkistys Liikenne Tekninen huolto ja erityistoiminnat Maanomistus Rakennettu ympäristö SUUNNITTELUTILANNE Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE, SUUNNITTELUN KÄYNNISTÄMINEN JA SITÄ KOSKEVAT PÄÄTÖKSET OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ Osalliset Vireilletulo Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Viranomaisyhteistyö ASEMAKAAVAN TAVOITTEET Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet ASEMAKAAVALUONNOS JA SEN VAIKUTUKSET Asemakaavaluonnos Kaavaluonnoksen vaikutusten arviointi ja vertailu ajantasa-asemakaavaan Luonnosvaiheen palaute Ehdotusvaiheen palaute ASEMAKAAVAN KUVAUS KAAVAN RAKENNE Mitoitus YMPÄRISTÖN LAATUA KOSKEVIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN ALUEVARAUKSET, KAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET KAAVAN VAIKUTUKSET ASEMAKAAVAN TOTEUTUS TOTEUTTAMINEN JA AJOITUS TOTEUTUKSEN SEURANTA... 15

4 17:102 / KORTENIITTY, KORTENIITYNTIE / ASEMAKAAVASELOSTUS / (4) LUETTELO SELOSTUKSEN LIITEASIAKIRJOISTA 1) osallistumis- ja arviointisuunnitelma 2) ote ajantasa-asemakaavasta 3) asemakaavan seurantalomake 4) kaavakarttaehdotus, pienennös (tark ) 5) havainnekuva 6) tonttijakokartta

5 17:102 / KORTENIITTY, KORTENIITYNTIE / ASEMAKAAVASELOSTUS / (5) 1 TIIVISTELMÄ 1.1 ASEMAKAAVA Kaavamuutosalueen maanomistus on Jyväskylän kaupungin. Tavoitteena on muuttaa tiivis pientalokortteli rivitalokortteliksi. Tonttijako hyväksytään asemakaavan yhteydessä. 1.2 KAAVAPROSESSIN VAIHEET Kaavoituksen aloittamisesta tiedotettiin sanomalehti Keskisuomalaisessa Asemakaavaluonnos MRA 30 :n mukaisesti nähtävillä välisen ajan. Asemakaavan muutosehdotus kaupunkirakennelautakunnan käsittelyssä Asemakaavan muutosehdotus oli MRL 65 :n mukaisesti nähtävillä Asemakaavan muutosehdotus hyväksyttiin kaupunkirakennelautakunnassa ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN Asemakaavan toteuttaminen on mahdollista aloittaa heti kaavan tultua lainvoimaiseksi.

6 17:102 / KORTENIITTY, KORTENIITYNTIE / ASEMAKAAVASELOSTUS / (6) 2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA Alueen yleiskuvaus Asemakaavan muutosalue sijaitsee noin 3 kilometrin päässä Jyväskylän keskustasta Korteniityssä. Alue rajautuu lännestä Korteniityntiehen ja pohjoisesta, idästä ja etelästä virkistysalueeseen. Suunnittelualueelta on matkaa noin 50 metriä Tuomiojärven Rautpohjanlahden rantaan. Opaskartta Maisema ja luonnonympäristö Suunnittelualue sijaitsee itään laskevalla rinnealueella. Rinne on voimakkaampaa alueen pohjoisosassa ja kortteli muuttuu eteläosassa hyvin tasaiseksi osittain täyttöjen takia. Suunnittelualue on lähes kokonaan vanhaa peltoaluetta. Puusto on kaadettu rakentamista valmistelevana toimenpiteenä. Suunnittelualueella ei ole luontoarvoja. Viereinen Rautpohjanlahden ranta-alue on rehevää kasvillisuuden osalta. Rautpohjanlahti on Natura-aluetta. Kuvia tontista.

7 17:102 / KORTENIITTY, KORTENIITYNTIE / ASEMAKAAVASELOSTUS / (7) Palvelut, virkistys Palveluiden osalta suunnittelualue tukeutuu Kortepohjan, Savelan ja keskustan palveluihin. Suunnittelualueen viereisellä tontilla on rakennusala, joka mahdollistaa päiväkotirakentamisen. Suunnittelualueen läheisyydessä, noin puolen kilometrin päässä, olevalla Laajavuoren alueella on kattavat virkistysmahdollisuudet. Lisäksi Tuomiojärven läheisyys tarjoaa monipuoliset ulkoilumahdollisuudet. Monipuolisten ulkoilu- ja virkistysmahdollisuuksien lisäksi suunnittelualueen läheisyydessä on runsaasti vapaata luontoa Liikenne Suunnittelualueelta on hyvät kevyen liikenteen yhteydet keskustaan. Lähimmät paikallisliikenteen linja-autopysäkit sijaitsevat Laajavuorentien varressa noin puolen kilometrin päässä suunnittelualueelta Tekninen huolto ja erityistoiminnat Korteniityntielle on toteutettu kattavasti kunnallisteknistä verkostoa Maanomistus Suunnittelualue on Jyväskylän kaupungin omistuksessa Rakennettu ympäristö Korteniitty on rakennuskannaltaan monipuolinen, pienipiirteinen ja moderni matala-tiivis asuinalue. Alueen rakennukset ovat pienkerros-, rivi- ja kytkettyjä pientaloja. Aluetta leimaa yhtenäinen rakentamistapa ja korkeatasoinen 2000-luvun arkkitehtuuri. Katualueet ovat kapeita ja rakennukset kehystävät niitä. Rakennukset ovat selkeälinjaisia ja ne sijaitsevat sotilaallisessa järjestyksessä noudattaen samaa koordinaatistoa kuin viereisen Kortepohjan rakennuskantakin. Kuvia Korteniityn rakennuskannasta.

8 17:102 / KORTENIITTY, KORTENIITYNTIE / ASEMAKAAVASELOSTUS / (8) 2.2 SUUNNITTELUTILANNE Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Maakuntakaavassa (vahvistettu ) suunnittelualue on taajamatoimintojen aluetta (A). Ote maakuntakaavasta. Jyväskylän kaupungin yleiskaavassa (hyväksytty ) suunnittelualue on osoitettu kestävän liikkumisen taajamaksi (tiivistyvä, toiminnoiltaan monipuolinen taajamarakenteen alue). Ote yleiskaavasta. Asemakaavassa (hyväksytty ) alueelle on osoitettu kytkettyjen pientalojen korttelialue. Rakennuspaikan 1-kerroksisille rakennusaloille saa rakentaa rakennusoikeuden lisäksi yhteensä 40 kerrosalaneliömetriä autotalli-, varasto- tai saunatiloja (AP-4).

9 17:102 / KORTENIITTY, KORTENIITYNTIE / ASEMAKAAVASELOSTUS / (9) Ote ajantasa-asemakaavasta. Rakennusjärjestys Jyväskylän kaupungin kaupunginvaltuusto hyväksyi uuden rakennusjärjestyksen (97 ). Rakennusjärjestys tuli voimaan Tonttijako- ja rekisteri Kaavan yhteydessä laaditaan sitova tonttijako. Pohjakartta Pohjakartta (kaavanpohjakartta) on Jyväskylän kaupungin tonttituotannon laatima ja se täyttää kaavoitusmittausasetuksen vaatimukset. Kaava-alueen pohjakartta on tarkastettu Lähiympäristön kaavatilanne ja suunnitelmat Lähiympäristössä ei ole käynnissä kaavahankkeita.

10 17:102 / KORTENIITTY, KORTENIITYNTIE / ASEMAKAAVASELOSTUS / (10) 3 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 3.1 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE, SUUNNITTELUN KÄYNNISTÄMINEN JA SITÄ KOSKEVAT PÄÄTÖKSET Asemakaavan laatimiseen on ryhdytty Jyväskylän kaupungin aloitteesta. 3.2 OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ Osalliset Osallisia ovat alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (MRL 62 ). Tässä asemakaavan muutoksessa osallisia ovat: Kaava-alueen ja siihen rajoittuvien alueiden maanomistajat, yrittäjät, asukkaat ja muut toimijat Kaavamuutoksen hakija Viranomaiset: Keski-Suomen ELY-keskus Jyväskylän Energia Oy / Kaukolämpö Jyväskylän Energia Oy / Vesi JE-Siirto Oy Liikenne ja viheralueet Rakentaminen ja ympäristö Kaupunkisuunnittelua ja maankäyttö Muut: Kortepohjan Asukkaat ry Vireilletulo Asemakaavan vireilletulosta on ilmoitettu sanomalehti Keskisuomalaisessa Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Osallisilla on oikeus ottaa osaa kaavan valmisteluun, arvioida sen vaikutuksia ja lausua kaavasta mielipiteensä. Viranomaisilta ja tarvittavin osin myös muilta tahoilta pyydetään erilliset lausunnot kaavan ehdotusvaiheessa. Kaavaluonnoksen valmistelu (talvi 2017) Kaavoittaja suunnittelee asemakaavaluonnoksen. Tätä varten kerätään tarvittavat tiedot sekä neuvotellaan osallisten, viranomaisten ja asiantuntijoiden kanssa. Osallistuminen: Kaavan vireille tulosta tiedotetaan Jyväskylän kaupungin tiedotuslehdessä tai Keskisuomalaisessa sekä kaavoituksen www-sivuilla. Kaavoittajaan voi ottaa yhteyttä kirjallisesti tai suullisesti. Luonnosvaihe (kevät 2017) Kaavaluonnos asetetaan nähtäville MRA 30 :n mukaisesti, jotta osallisilla on mahdollisuus lausua mielipiteensä luonnoksesta. Osallistuminen: Nähtävillä olosta tiedotetaan Keskisuomalaisessa (tai Jyväskylän kaupungin tiedotuslehdessä) ja kaavoituksen www-sivuilla. Kaavaluonnos pidetään nähtävillä Rakentajantalon palvelupiste Hannikaisessa. Maanomistajille tiedotetaan myös kirjeitse. Mielipiteensä voi ilmoittaa kirjallisesti tai suullisesti kaavoittajalle. Mielipiteistä tehdään kooste, joka liitetään kaavaselostukseen.

11 17:102 / KORTENIITTY, KORTENIITYNTIE / ASEMAKAAVASELOSTUS / (11) Ehdotusvaihe (kesä 2017) Kaavoittaja laatii luonnoksesta saatu palaute huomioonottaen kaavaehdotuksen, jonka kaupunkirakennelautakunta asettaa nähtäville 30 päivän ajaksi. Osallistuminen: Nähtävillä olosta tiedotetaan Keskisuomalaisessa ja kaavoituksen www-sivuilla. Kaavaehdotus pidetään nähtävillä Rakentajantalon palvelupiste Hannikaisessa. Kaavaehdotuksesta annetut mielipiteet (muistutukset) tulee osoittaa kaupunkirakennelautakunnalle ja toimittaa ne kirjallisena kaupungin kirjaamoon. Kunnan perusteltu kannanotto muistutuksista toimitetaan niille muistutuksen tehneille, jotka ovat toimittaneet osoitteensa. Muistutuksista tehdään kooste, joka liitetään kaavaselostukseen. Hyväksymisvaihe (syksy 2017) Kaupunkirakennelautakunta hyväksyy kaavamuutosehdotuksen. Osallistuminen: Hyväksymispäätöksestä kuulutetaan kaupungin virallisella ilmoitustaululla. Kaupunkirakennelautakunnan päätöksestä voi valittaa Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen (MRL 191 ). Asemakaavan voimaan tulosta kuulutetaan Keskisuomalaisessa Viranomaisyhteistyö Kaavan laadintaan ei liity sellaisia valtakunnallisia, seudullisia tai muita keskeisiä tavoitteita, joiden selvittämiseksi viranomaisneuvottelu kaupungin ja Keski-Suomen ELY-keskuksen kesken tulisi järjestää. (MRL 66 2 mom.) 3.3 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) Valtioneuvoston päätös valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista tuli voimaan Valtioneuvosto päätti valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkistamisesta. Tarkistetut tavoitteet tulivat voimaan Tätä asemakaavaa koskevia valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita ja niiden toteutumista kuvataan kaavaratkaisun arvioinnissa kappaleessa Kaavan vaikutukset. Kaupungin asettamat tavoitteet Kaavamuutoksen laatimisen tavoitteena on huomioida Korteniityn identiteetti (matala, tiivis ja moderni asuinalue) ja monipuolistaa tonttitarjontaa lisäämällä alueelle rivitalotontteja.

12 17:102 / KORTENIITTY, KORTENIITYNTIE / ASEMAKAAVASELOSTUS / (12) 3.4 ASEMAKAAVALUONNOS JA SEN VAIKUTUKSET Asemakaavaluonnos Suunnittelualueelle on osoitettu rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialue (AR), jossa on kaksi tonttia ja kaksi asuinrakennusta tonttia kohti. Tonttien rakennusoikeudet ovat 900 ja 800. Kerrosluvut ovat 1/2k II ja II. Asuntokohtaiset auton säilytyspaikat ja varastot voi rakentaa asuinrakennuksen eteen. Asuinrakennusten väliin on esitetty ohjeellisesti leikki- ja oleskelutilaa, talousrakennuksen rakennusala ja pysäköimispaikka Kaavaluonnoksen vaikutusten arviointi ja vertailu ajantasa-asemakaavaan Vaikutukset negatiivinen (-) neutraali (0) positiivinen (+) pintavesiin Rakennusoikeuden laskun myötä korttelialueelle jää enemmän piha-aluetta, joka on pintavesien imeytymisen ja viivytyksen kannalta vaikutuksiltaan positiivista. (+) katukuva liikenneturvallisuus Korteniityntien varren katukuvasta tulee väljempi, kun tonttien määrä laskee. Vaikutukset ovat katukuvan tiiveyden takia negatiiviset, mutta piha-alueelle ja siitä eteenpäin avautuvien näkymien takia positiiviset. (0) Tonttien lukumäärä vähenee yhdeksästä kahteen ja näin ollen liittymien määrä laskee. Tämä parantaa Korteniityntien liikenneturvallisuutta.(+) Luonnosvaiheen palaute Asemakaavaluonnos on ollut nähtävillä ja siitä on saatu 1 lausunto ja 1 mielipide. Jyväskylän Energia-yhtiöt Oy:n lausunto tiivistettynä: Kaavamuutos aiheuttaa muutoksia vesihuoltoverkoston liittymiin ja liittymispisteisiin. Vastine: Lausunto ei aiheuta muutosta kaavaratkaisuun. Mielipide tiivistettynä: Toivomme, että asemakaavassa määritellään korttelin 145 eteläosan päähän oleville pihoille näkösuoja esim. aidan tai kasvillisuuden avulla. Vastine: Istutettava alueen osa merkintää täydennetään: Istutettava alueen osa, jolle tulee istuttaa pensasaita tai tiheä pensasistutus rajaamaan piha-aluetta. Asemakaavaratkaisua on muutettu luonnosvaiheen jälkeen istutettava alueen osa -merkinnän osalta. Lisäksi on lisätty kaavamerkintä Jos tontilta tuleva hulevesivirtaama on yli 22 litraa sekunnissa (l/s) tulee hulevesiä viivyttää tontilla. Viivytysrakenteiden tulee tyhjentyä 24 tunnin kuluessa täyttymisestään ja niissä tulee olla suunniteltu ylivuoto Ehdotusvaiheen palaute

13 17:102 / KORTENIITTY, KORTENIITYNTIE / ASEMAKAAVASELOSTUS / (13) 4 ASEMAKAAVAN KUVAUS 4.1 KAAVAN RAKENNE Mitoitus Kaavoitettavan alueen koko on n. 0,5 ha. 4.2 YMPÄRISTÖN LAATUA KOSKEVIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Asemakaavan tavoitteena on luoda arkkitehtuuriltaan korkeatasoinen korttelialue, joka sulautuu Korteniityn tiiviiseen ja omaleimaiseen rakennuskantaan. Kaavamääräyksillä ohjataan alueen toteutusta siten, että asemakaavan tavoitteet toteutuvat. 4.3 ALUEVARAUKSET, KAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET Kaavamerkinnät ja määräykset noudattavat MRL:n asetusta. AR Rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialue. at Rakennusala, jolle saa rakentaa rakennusoikeuden lisäksi yhteensä 40 kerrosalaneliömetriä yksikerroksisia autotalli- ja varastotiloja yhtä asuntoa kohti. Asuinrakennuksen parvekkeet saavat ulottua at-rakennusalalle. t le p Ohjeellinen yksikerroksisen talousrakennuksen rakennusala. Ohjeellinen leikki- ja oleskelualueeksi varattu alueen osa. Ohjeellinen pysäköimispaikka. PYSÄKÖINTI JA LIIKENNE Autopaikkoja on rakennettava vähintään 1 ap/ 85 asuinkerrosneliömetriä kohti, kuitenkin vähintään 1 ap/asunto. Autopaikat tulee pääasiassa sijoittaa asuinrakennuksen eteen. Katos tai talli tulee kytkeä asuinrakennukseen kiinni. Vähintään puolet autopaikoista tulee olla katettu, at-rakennusalalla. 4.4 KAAVAN VAIKUTUKSET Kaavaehdotuksen vaikutukset ovat samat kuin luonnosvaiheen vaikutukset. Vaikutuksia on verrattu voimassa olevaan asemakaavaan. Vaikutukset negatiivinen (-) neutraali (0) positiivinen (+) pintavesiin Kaavaratkaisuun on lisätty hulevesiä koskeva määräys ja rakennusoikeuden laskun myötä korttelialueelle jää enemmän piha-aluetta, joka on pintavesien imeytymisen ja viivytyksen kannalta vaikutuksiltaan positiivista. (+)

14 17:102 / KORTENIITTY, KORTENIITYNTIE / ASEMAKAAVASELOSTUS / (14) katukuva liikenneturvallisuus Korteniityntien varren katukuvasta tulee väljempi, kun tonttien määrä laskee. Vaikutukset ovat katukuvan tiiveyden takia negatiiviset, mutta piha-alueelle ja siitä eteenpäin avautuvien näkymien takia positiiviset. (0) Tonttien lukumäärä vähenee yhdeksästä kahteen ja näin ollen liittymien määrä laskee. Tämä parantaa Korteniityntien liikenneturvallisuutta.(+)

15 17:102 / KORTENIITTY, KORTENIITYNTIE / ASEMAKAAVASELOSTUS / (15) 5 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 5.1 TOTEUTTAMINEN JA AJOITUS Alueen rakentaminen voi käynnistyä kaavan tultua voimaan. 5.2 TOTEUTUKSEN SEURANTA Asemakaavan muutoksen toteutusta seurataan tiiviissä yhteistyössä Jyväskylän kaupungin Asemakaavoituksen ja Rakennusvalvonnan kanssa. Selvästi kaavan tavoitteista poikkeavista asioista on keskusteltava Asemakaavoituksen edustajien kanssa.

16 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KORTENIITTY, KORTENIITYNTIE ASEMAKAAVAN MUUTOS17. KAUPUNGINOSAN KORTTELIIN 145 TONTEILLE 1-9 Kaavatunnus 17: / (1) Maankäyttö- ja rakennuslain 63 1 momentin mukaan kaavaa laadittaessa tulee laatia kaavan tarkoitukseen ja merkitykseen nähden tarpeellinen suunnitelma osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyistä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista. 1. Kaava-alueen sijainti Asemakaavan muutosalue sijaitsee noin 3 kilometrin päässä Jyväskylän keskustasta Korteniityssä. Alue rajautuu lännestä Korteniityntiehen ja pohjoisesta, idästä ja etelästä virkistysalueeseen. Suunnittelualueelta on matkaa noin 50 metriä Tuomiojärven Rautpohjanlahden rantaan. 2. Suunnittelutehtävän määrittely sekä tavoitteet Kaavamuutosalueen maanomistus on Jyväskylän kaupungin. Tavoitteena on muuttaa tiivis pientalokortteli rivitalokortteliksi. Tonttijako hyväksytään asemakaavan yhteydessä. 3. Suunnittelun lähtökohdat, tehdyt selvitykset ja aiemmat suunnitelmat Kaavoitustilanne: Maakuntakaavassa (vahvistettu ) suunnittelualue on taajamatoimintojen aluetta (A). Jyväskylän kaupungin yleiskaavassa (hyväksytty ) suunnittelualue on osoitettu osittain kestävän liikkumisen taajamaksi (tiivistyvä, toiminnoiltaan monipuolinen taajamarakenteen alue). Asemakaavassa (hyväksytty ) alueelle on osoitettu kytkettyjen pientalojen korttelialue. Rakennuspaikan 1-kerroksisille rakennusaloille saa rakentaa rakennusoikeuden lisäksi yhteensä 40 kerrosalaneliömetriä autotalli-, varasto- tai saunatiloja (AP-4). Muut suunnitelmat ja selvitykset sekä tehdyt päätökset: - Haukkalan, Haukanniemen ja Korteniityn alueen luontoselvitys (2002) 4. Maankäyttö- tai muut sopimukset Maankäyttösopimus ei tarvita, koska alue on Jyväskylän kaupungin omistuksessa. 5. Osalliset Osallisia ovat alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (MRL 62 ). Tässä asemakaavan muutoksessa osallisia ovat: Kaava-alueen ja siihen rajoittuvien alueiden maanomistajat, yrittäjät, asukkaat ja muut toimijat Kaavamuutoksen hakija Viranomaiset: Keski-Suomen ELY-keskus Jyväskylän Energia Oy / Kaukolämpö Jyväskylän Energia Oy / Vesi JE-Siirto Oy Liikenne ja viheralueet Rakentaminen ja ympäristö

17 15:095 / OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) / (2) Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö Muut: Kortepohjan Asukkaat ry 6. Viranomaisyhteistyö Kaavan laadintaan ei liity sellaisia valtakunnallisia, seudullisia tai muita keskeisiä tavoitteita, joiden selvittämiseksi viranomaisneuvottelu kaupungin ja Keski-Suomen ELY-keskuksen kesken tulisi järjestää. (MRL 66 2 mom.) 7. Vaikutusalue Asemakaavan muutoksen vaikutusalueena on lähiympäristö. 8. Selvitettävät vaikutukset ja laadittavat lisäselvitykset sekä vaikutusten arvioinnin menetelmät Asemakaavan vaikutuksia arvioidaan suunnittelun kuluessa. MRL 9 :n mukaisesti kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Kaavan arviointityössä tullaan paneutumaan MRA 1 :n mukaisesti merkittäviin vaikutuksiin, joita tässä asemakaavahankkeessa alustavan tarkastelun perusteella ovat: - kaupunkikuva - liikenne Vaikutusten arviointi tulee pohjautumaan jo olemassa oleviin selvityksiin ja muuhun lähtötietomateriaaliin, jotka on selvitetty tai selvitetään neuvotteluin eri sidosryhmien kanssa. Selvityksien pohjaksi tehdään mm. maastokäyntejä. Arvioinnin tekee kaavoittaja yhteistyössä eri asiantuntijoiden kanssa. Myös osallisilla on oikeus osallistua kaavan vaikutusten arviointiin. 9. Alustava aikataulu ja osallistuminen Osallisilla on oikeus ottaa osaa kaavan valmisteluun, arvioida sen vaikutuksia ja lausua kaavasta mielipiteensä. Viranomaisilta ja tarvittavin osin myös muilta tahoilta pyydetään erilliset lausunnot kaavan ehdotusvaiheessa. Kaavaluonnoksen valmistelu (talvi 2017) Kaavoittaja suunnittelee asemakaavaluonnoksen. Tätä varten kerätään tarvittavat tiedot sekä neuvotellaan osallisten, viranomaisten ja asiantuntijoiden kanssa. Osallistuminen: Kaavan vireille tulosta tiedotetaan Jyväskylän kaupungin tiedotuslehdessä tai Keskisuomalaisessa sekä kaavoituksen wwwsivuilla. Kaavoittajaan voi ottaa yhteyttä kirjallisesti tai suullisesti. Luonnosvaihe (kevät 2017) Kaavaluonnos asetetaan nähtäville MRA 30 :n mukaisesti, jotta osallisilla on mahdollisuus lausua mielipiteensä luonnoksesta. Osallistuminen: Nähtävillä olosta tiedotetaan Keskisuomalaisessa (tai Jyväskylän kaupungin tiedotuslehdessä) ja kaavoituksen www-sivuilla. Kaavaluonnos pidetään nähtävillä Rakentajantalon palvelupiste Hannikaisessa. Maanomistajille tiedotetaan myös kirjeitse. Mielipiteensä voi ilmoittaa kirjallisesti tai suullisesti kaavoittajalle. Mielipiteistä tehdään kooste, joka liitetään kaavaselostukseen. Ehdotusvaihe (kesä 2017) Kaavoittaja laatii luonnoksesta saatu palaute huomioonottaen kaavaehdotuksen, jonka kaupunkirakennelautakunta asettaa nähtäville 30 päivän ajaksi. Osallistuminen: Nähtävillä olosta tiedotetaan Keskisuomalaisessa ja kaavoituksen wwwsivuilla. Kaavaehdotus pidetään nähtävillä Rakentajantalon palvelupiste Hannikaisessa. Kaavaehdotuksesta annetut mielipiteet (muistutukset) tulee osoittaa kaupunkirakennelautakunnalle ja toimittaa ne kirjallisena kaupungin kirjaamoon. Kunnan perusteltu kannanotto muistutuksista toimitetaan niille muistutuksen tehneille, jotka ovat toimittaneet osoitteensa. Muistutuksista tehdään kooste, joka liitetään kaavaselostukseen. Hyväksymisvaihe (syksy 2017) Kaupunkirakennelautakunta hyväksyy kaavamuutosehdotuksen. Osallistuminen: Hyväksymispäätöksestä kuulutetaan kaupungin virallisella ilmoitustaululla. Kaupunkirakennelautakunnan päätöksestä voi valittaa Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen (MRL 191 ). Asemakaavan voimaan tulosta kuulutetaan Keskisuomalaisessa. 10. Päätöksenteko ja palaute OAS:sta Asemakaavan hyväksyy Jyväskylän kaupunkirakennelautakunta. - Osallisilla on mahdollisuus antaa OAS:sta palautetta kirjallisesti tai suullisesti kaavaehdotuksen nähtävillä oloon saakka. - Osallisilla on maankäyttö- ja rakennuslain 64 :n nojalla oikeus ennen kaavaehdotuksen asettamista julkisesti nähtäville esittää Keski-Suomen ELYkeskukselle neuvottelun käymistä osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä. - Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa täydennetään tarvittaessa suunnittelun kuluessa. 11. Yhteystiedot Mari Raekallio, kaavoitusarkkitehti Jaana Nyman, suunnitteluavustaja Jyväskylän kaupunki Asemakaavoitus Postiosoite PL 233, Jyväskylä Käyntiosoite Hannikaisenkatu 17 (Rakentajantalo, 3. krs) Puh. (014) , (014) mari.raekallio@jkl.fi jaana.a.nyman@jkl.fi internet

18 Jyväskylän kaupunki, Maankäyttö Teema: Ajantasa-asemakaava Mittakaava: 1:1000 Pvm: :26

19 Asemakaavan seurantalomake Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta 179 Jyväskylä Täyttämispvm Kaavan nimi 17.KAUPUNGINOSA KORTTELI 145 TONTTI 1-9(Korteniitty) Hyväksymispvm Ehdotuspvm Hyväksyjä Vireilletulosta ilm. pvm Hyväksymispykälä Kunnan kaavatunnus Generoitu kaavatunnus Kaava-alueen pinta-ala [ha] 0,4320 Uusi asemakaavan pinta-ala [ha] Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha] Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha] 0,4320 Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km] Rakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Lomarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 0, , ,39 0, A yhteensä 0, , ,39 0, P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä R yhteensä L yhteensä E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä Maanalaiset tilat Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-] Yhteensä Suojellut rakennukset Suojeltujen rakennusten muutos Rakennussuojelu [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-] Yhteensä

20 Alamerkinnät Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 0, , ,39 0, A yhteensä 0, , ,39 0, AR 0, , ,39 0, AP-4-0, P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä R yhteensä L yhteensä E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä

21 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET: Rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialue. 3 m kaava alueen rajan ulkopuolella oleva viiva. Korttelin, korttelinosan ja alueen raja. Osa alueen raja. Ohjeellinen alueen tai osa alueen raja. Tontin raja. Kaupunginosan numero. Korttelin numero. Tontin numero. Rakennusoikeus kerrosalaneliömetreinä. Murtoluku roomalaisen numeron edessä osoittaa, kuinka suuren osan rakennuksen suurimman kerroksen alasta saa kellarikerroksessa käyttää kerrosalaan luettavaksi tilaksi. Alleviivattu roomalainen numero, joka osoittaa rakennuksen tai sen osan ehdottomasti käytettävän kerrosluvun. Rakennusala. Ohjeellinen rakennusala. Ohjeellinen yksikerroksisen talousrakennuksen rakennusala. Rakennusala, jolle saa rakentaa rakennusoikeuden lisäksi yhteensä 40 kerrosalaneliömetriä yksikerroksisia autotalli, varastotiloja yhtä asuntoa kohti. Asuinrakennuksen parvekkeet saavat ulottua at rakennusalalle. Rakennuksen harjansuuntaa osoittava viiva. Ohjeellinen leikki ja oleskelualueeksi varattu alueen osa. Istutettava alueen osa, jolle tulee istuttaa pensasaita tai tiheä pensasistutus rajaaamaan piha aluetta. Ohjeellinen pysäköimispaikka. PYSÄKÖINTI JA LIIKENNE Autopaikkoja on rakennettava vähintään 1 ap/85 asuinkerrosneliömetriä kohti, kuitenkin vähintään 1 ap/asunto. Autopaikat tulee pääasiassa sijoittaa asuinrakennuksen eteen. Katos tai talli tulee kytkeä asuinrakennukseen kiinni. Vähintään puolet autopaikoista tulee olla katettu, at rakennusalalla. RAKENTAMISTAPA Rakennusten ja rakennelmien tulee muodostaa koko korttelialueella yhtenäinen kokonaisuus ja niiden tulee olla arkkitehtonisesti korkealaatuisia, mittasuhteiltaan sopusointuisia ja muotokieleltään moderneja. Julkisivut: Rakennusten katujulkisivu tulee olla valkoiseksi rapattua kiviainesta. Muilla julkisivuilla materiaali voi olla vaihteleva. Valkoisen lisäksi saa käyttää joko tumman harmaata tai tumman ruskeaa. Julkisivumateriaalia tulee käyttää selkeänä, yhtenäisenä pintana sokkelista räystääseen saakka. Katto: Asuinrakennuksen katto tulee olla tummanharmaa yksilappeinen pulpettikatto (pelti tai huopa). Tiilikattoa jäljittelevää peltikateprofiilia ja palahuopaa ei sallita. Viherkatot ovat sallittuja. Valokatteita ei sallita. Korttelialueen kaikkien asuinrakennusten katteen tulee kaatua samaan suuntaan ja pääosin samassa kaltevuudessa. Matalilla osilla, kuten autokatos, terassit tai parvekkeet, voi katto olla tasakatto tai eri suuntaan kaatuva lape. Tonttikohtaiset piharakennukset: Rakennusoikeuden lisäksi tontille saa rakentaa yhden yksikerroksisen piharakennuksen/rakennelman (esim. yhteistä varastotilaa, jäte tai pyöräkatos), pinta ala saa olla enintään 50 neliömetriä. Jätehuolto tulee sijoittaa katettuun tilaan. Tonttikohtaisissa piharakennuksissa, jotka palvelevat useampaa asuntoa, tulee olla viherkatto. PIHA ALUEET, MAASTONMUOTOILU JA HULEVEDET Rakennukset ja piha alueet tulee sopeuttaa olemassa oleviin maastonmuotoihin. Leikki ja oleskelutilaa tulee varata vähintään 10 neliömetriä asuntoa kohti. Rakennuslupa asiakirjoihin on liitettävä hulevesien hallintasuunnitelma. Jos tontilla tuleva hulevesivirtaama on yli 22 litraa sekunnissa (l/s) tulee hulevesiä viivyttää tontilla. Viivytysrakenteiden tulee tyhjentyä 24 tunnin kuluessa täyttymisestään ja niissä tulee olla suunniteltu ylivuoto.

22 Aidat: Tontin kadun puoli tulee aidata joko kokonaan tai osittain valkoiseksi rapatulla kiviaineisella aidalla. Rakennettu aita tulee olla luonteva osa rakennusten arkkitehtuuria. Aidan korkeus saa olla enintään 1,2(m). Aita tulee porrastaa maaston mukaisesti. Aitaan voidaan yhdistää muurirakenteita ja viherrakentamista. Rakennettua aitaa ei sallita tontin muille rajoille. Asuntokohtaisia piha alueita ei saa aidata rakenteellisilla aidoilla. Näkösuoja ja yksityisyys tulee ratkaista asuinrakennuksen läheisyydessä esimerkiksi terassiin liittyvin rakentein. Asuntokohtaiset piha alueet tulee liittyä korttelialueen muuhun pihaan luontevasti (esim. tasoeroin, terassirakentein tai viherrakentamisen keinoin). YLEISMÄÄRÄYKSET Mikäli rakennetaan padotuskorkeuden alapuolisia tiloja, on tilojen viemäröinti hoidettava kiinteistökohtaisin pumppaamoin. Rakennukset tulee liittää kaukolämpöverkkoon (MRL 57 a pykälä) Sitova tonttijako hyväksytään asemakaavan yhteydessä.

23 Korteniityntie Rautpohjanla P- ALUE at at AR at 400 1/2k II at le t le II p t p KORTENIITYNTIE 23-39, ASEMAKAAVAN MUUTOS, HAVAINNEKUVA /MR

24