KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS

Transkriptio

1 KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS Antopäivä Taltionumero 4093 Diaarinumero 5459/1/17 1 (7) Asia Valittajat Asemakaavan hyväksymistä koskeva valitus Tapio Heimonen, Erkki Kautto ja Raimo Poikonen Päätös, jota valitus koskee Asian aikaisempi käsittely Hallinto-oikeuden ratkaisu Hämeenlinnan hallinto-oikeus nro 17/0400/2 Äänekosken kaupunginvaltuusto on päätöksellään ( 19) hyväksynyt Uudistuvan ydinkeskustan asemakaava I -nimisen asemakaavamuutoksen. Hämeenlinnan hallinto-oikeus on valituksenalaisella päätöksellään jättänyt tutkimatta Tapio Heimosen, Erkki Kauton ja Raimo Poikosen valituksessa esitetyt purkamiskieltoa, kiinteistökauppaa ja vuorovaikutusta koskevat vaatimukset sekä muilta osin hylännyt valituksen. Hallinto-oikeus on lausunut valituksen hylkäämisen osalta seuraavaa: Sovellettavat oikeusohjeet Maankäyttö- ja rakennuslain 9 :n (204/2015) 1 momentin mukaan kaavan tulee perustua kaavan merkittävät vaikutukset arvioivaan suunnitteluun ja sen edellyttämiin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavan vaikutuksia selvitettäessä otetaan huomioon kaavan tehtävä ja tarkoitus. Säännöksen 2 momentin mukaan kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman ja tarkasteltavien vaihtoehtojen toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia.

2 2 (7) Maankäyttö- ja rakennuslain 54 :n 2 momentin mukaan asemakaava on laadittava siten, että luodaan edellytykset terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle, palvelujen alueelliselle saatavuudelle ja liikenteen järjestämiselle. Säännöksen 3 momentin mukaan asemakaavalla ei saa aiheuttaa kenenkään elinympäristön laadun sellaista merkityksellistä heikkenemistä, joka ei ole perusteltua asemakaavan tarkoitus huomioon ottaen. Asemakaavalla ei myöskään saa asettaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle sellaista kohtuutonta rajoitusta tai aiheuttaa sellaista kohtuutonta haittaa, joka kaavalle asetettavia tavoitteita tai vaatimuksia syrjäyttämättä voidaan välttää. Säännöksen 4 momentin mukaan jos asemakaava laaditaan alueelle, jolla ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa, asemakaavaa laadittaessa on soveltuvin osin otettava huomioon myös mitä yleiskaavan sisältövaatimuksista säädetään. Maankäyttö- ja rakennuslain 39 :n 2 momentin mukaan yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon muun muassa yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys, olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö, asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus, mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen, tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla, mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön, kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset, ympäristöhaittojen vähentäminen, rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen sekä virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys. Kaava-aluetta ja kaavaa koskeva selvitys Asemakaavan muutos koskee 3. kaupunginosan (Äänekosken keskusta) kortteleita 312 (osa), 315 ja 316 sekä katu-, pysäköinti- ja puistoalueita. Asemakaavan muutoksella muodostuu 3. kaupunginosan korttelit 315 ja 317 (osa) sekä katu-, tori- ja pysäköintialueita. Suunnittelualue on kooltaan noin 1,93 hehtaaria ja on luonteeltaan rakennettua kaupungin keskustaa. Alue sijoittuu Äänekosken kaupallisten palvelujen kannalta ydinkeskustan ytimeen ja se on ollut liike- ja toimistorakentamisen aluetta, jonka rakennuksissa on sijainnut vain yksittäisiä asuntoja. Kaavan tavoitteena on ollut luoda Äänekoskelle uusi urbaani ja kaupunkikuvallisesti korkeatasoinen keskusta. Elinkaarensa päätä lähestymässä olevan rakennuskannan tilalle on tarkoitus saada nykyistä tehokkaampaa

3 3 (7) maankäyttöä ja mahdollistaa muun muassa asuinkerrostalojen rakentamisella asuntojen määrän merkittävä kasvu palvelujen äärelle ydinkeskustaan. Uudistuvassa keskustassa halutaan maankäytön osalta mahdollistaa monimuotoisten palvelujen yhteensovittaminen ja Äänekosken mittakaavaan sopeutuvan laadukkaan keskusta-asumisen tarjonnan lisääminen. Suunnittelualue rajautuu pohjoisessa Torikatuun, idässä Kautonkatuun ja Kauppakatuun, etelässä niin sanottujen Niskasen tonttien etelärajaan ja lännessä Työskintiehen. Kaavamuutoksella Keskusaukion vastapuolelle Kauppakadun varteen sijoittuisi kaupungin uusi monitoimitori. Kaavaselostuksen mukaan monitoimitori muodostaa toria rajaavien rakennusten ja Keskusaukion kanssa aukion, joka jatkuu Työskintien suuntaan uusien rakennusten editse muodostaen jalankulkijalle erilaisia tilasarjoja. Asemakaavan mukainen katuaukio/tori on kapeimmillaan vain noin 10 metrin levyinen, monikulmainen alue. Valituksenalaisen päätöksen antamisaikana suunnittelualueella ei ollut voimassa olevaa yleiskaavaa. Yleiskaavaluonnoksen ja kaupunginvaltuuston myöhemmin hyväksymän Äänekoski 2030 osayleiskaavan mukaan suunnittelualue on keskustatoimintojen aluetta. Keski-Suomen maakuntakaavan mukaan suunnittelualue on keskustatoimintojen aluetta. Alueen läheisyydessä kulkee seututie sekä rautatie. Kaavaselostuksen mukaan kaavan perusteena on seuraavia selvityksiä: Äänekoski osayleiskaavan aineistot sisältäen muun muassa Äänekosken liikenneselvitys ja useita valtatie 4 parantamista koskevia suunnitelmia, Uudistuva Äänekosken ydinkeskusta -kehittämissuunnitelma (Ramboll/Arkkitehtitoimisto Harris-Kjisik 2015), Kotakennään kaupallisten vaikutusten arviointi (Ramboll 2016). Kaavoituksen tausta-aineistona on ollut kaupunginvaltuuston hyväksymä yleissuunnitelma "Uudistuva Äänekosken ydinkeskusta". Kaavaa valmisteltaessa on arvioitu kaavamuutoksen sosiaalisia ja yhdyskuntataloudellisia vaikutuksia, liikenteellisiä vaikutuksia, vaikutuksia rakennettuun ympäristöön sekä luontoon ja maisemaan kaavaselostuksesta ilmenevällä tavalla. Kaavamuutosalueen liikenteellisiä vaikutuksia koskevista selvityksistä ilmenee muun muassa, että noin 200 uuden asunnon rakentamisen ja valmistumisen myötä autopaikkatarve ja liikenteen määrä keskustassa lisääntyy. Toisaalta kaavaratkaisu luo edellytyksiä kävelypainotteisen keskustan muodostumiselle niin, että uudet asukkaat tarvitsevat autoa

4 4 (7) pääasiassa kaupungin keskustan ulkopuolelle suuntautuvaan liikennöintiin. Linja-autoasema ja matkahuollon tilat sijoittuvat välittömästi suunnittelualueen eteläpuolelle, joten julkisen liikenteen yhteydet alueelle ovat hyvät. Pysäköintipaikkojen riittävyyttä on myös selvitetty. Hallinto-oikeuden johtopäätökset Maankäyttö- ja rakennuslain 9 :n mukaan kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Tällä tarkoitetaan kaavoitettavaa aluetta koskevia tosiasiaselvityksiä. Perusselvitysten ohella kaavan laadinnan perustaksi tulee laatia säännöksen mukaiset vaikutusselvitykset. Arvioitaessa näiden selvitysten riittävyyttä lähtökohtana ovat eri kaavamuodoille maankäyttö- ja rakennuslaissa säädetyt sisältövaatimukset sekä kulloisenkin kaavan tarkoitus. Valituksenalaisessa kaavassa pääasiassa lisätään asuinrakentamista kaupungin keskusta-alueella. Kaavoitusmenettelyn aikana on tutkittu erilaisia vaihtoehtoja pysäköintijärjestelyjen toteuttamiseksi sekä kevyen liikenteen järjestelyjä. Kaava-alueen ulkopuolella olevaa muuta liikennettä ei ole ollut tarpeen erikseen selvittää ja arvioida. Valittajan mukaan selvityksissä on puutteita uuden alueen kiinteistöjen lunastusten, suunnittelun ja rakennusten purkamisten kustannusten, maansiirtojen ja mahdollisten ongelmajätteiden käsittelyn osalta. Näiden seikkojen selvittäminen ei kuitenkaan ole ollut valituksenalaisen kaavan lainmukaisuuden arvioimiseksi tarpeen. Kaavamuutospäätös perustuu siten riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Keskusta-alueen asemakaavamuutospäätös ei ole lainvastainen sen vuoksi, että torialue sijoittuu noin 100 metrin etäisyydelle Viiskulman risteyksestä sekä raskaankin liikenteen käyttämästä läpikulkuväylästä. Niin sanotun Viiskulman risteyksen liikennejärjestelyitä on tarkoitus kehittää eikä yksinomaan tällä kaavaratkaisulla jo olevaan tilanteeseen nähden merkittävästi lisätä tähän risteykseen suuntautuvaa liikennettä. Asemakaavassa ei ole erityisiä määräyksiä katuaukio/torialueen tulevasta käytöstä. Torialueen ja Viiskulman risteyksen välinen rakennuskanta huomioon ottaen risteyksestä ei ennalta arvioiden aiheudu sellaisia erityisiä haju- tai meluhaittoja, jotka olisi tullut ottaa huomioon kaavaratkaisua tehtäessä. Valituksenalaisella asemakaavalla ei ole ratkaistu sitä, mitä maankäyttöä Äänekosken nykyiselle torialueelle tulevaisuudessa osoitetaan.

5 5 (7) Kaupungilla on itsehallintonsa puitteissa oikeus päättää suunnittelualueen rajauksesta ja siitä, millainen kaava alueelle laaditaan. Kaupunginvaltuuston päätös ei ole valituksessa esitetyillä perusteilla lainvastainen. Valtuuston hyväksymää lainmukaista kaavaa ei voida kumota sillä perusteella, että valittajien käsityksen mukaan alueelle olisi tarkoituksenmukaisempaa laatia osin toisenlainen kaava. Hallinto-oikeuden soveltamat oikeusohjeet Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa Perusteluissa mainitut Kuntalaki 90 (1375/2007) Kuntalaki 147 Maankäyttö- ja rakennusasetus 1 1 momentti Tapio Heimonen, Erkki Kautto ja Raimo Poikonen ovat valituksessaan vaatineet kaupunginvaltuuston ja hallinto-oikeuden päätösten kumoamista. Valittajat ovat viitanneet hallinto-oikeudelle esittämiinsä vaatimuksiin ja lausuneet muun ohella seuraavaa: Toripaikan vaihtaminen on hylättävä ja koko alue otettava uudelleen suunniteltavaksi. Toripaikan vaihtaminen ei ole paikallisten asukkaiden tai useiden pienyrittäjien kannalta hyväksyttävää samalla kun yksi yrittäjä on saanut kaavaratkaisusta valtavaa etua. Kaupunki on samalla ostanut kolme kiinteistöä rakennuksineen uuden torin ja kolmen suunnitellun kerrostalotontin tieltä ylihintaan. Vierekkäisten, lähes samankokoisten tonttien hinnat myös erosivat toisistaan merkittävästi ilman syytä. Kiinteistöjen kaupoilla on ollut vaikutusta toripaikan vaihtamiseen. Äänekosken uuden tehtaan liuotusaltaan siirtäminen Suolahdesta keskustan lähelle ja tehtaasta aiheutuva rekkaliikenne aiheuttavat terveyshaittaa. Kunnallinen demokratia ja vuorovaikutus eivät ole toimineet, eikä asioita ole selvitetty kaupunkilaisten oikeuksien mukaisesti. Äänekosken kaupunginhallitus on selityksessään viitannut hallintooikeudelle antamaansa lausuntoon ja esittänyt valituksen hylkäämistä. Tapio Heimonen, Erkki Kautto ja Raimo Poikonen ovat vastaselityksessään lausuneet muun ohella seuraavaa: Alue ei liikenteellisesti sovellu asuinkäyttöön. Eteläreunalle on suunniteltu linja-auto- ja taksiasema, minkä lisäksi ongelmia tuovat kauppojen tavarakuljetukset. Alueen katkaisee kaupungin pääkatu ja toisella puolella kulkee dieseljunien rautatie.

6 6 (7) Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu Tapio Heimonen on toimittanut korkeimmalle hallinto-oikeudelle lisäselvitystä. Korkein hallinto-oikeus on tutkinut asian. Valitus hylätään. Hallintooikeuden päätöstä ei muuteta. Perustelut Kun otetaan huomioon edellä ilmenevät hallinto-oikeuden päätöksen perustelut ja perusteluissa mainitut oikeusohjeet sekä korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, hallinto-oikeuden päätöksen muuttamiseen ei ole perusteita. Tätä kaikki asianomaiset noudattakoot. Korkein hallinto-oikeus: Kari Kuusiniemi presidentti Riitta Mutikainen Hannu Ranta (t) Mika Seppälä Jaakko Autio Satu Sundberg Asian esittelijä, oikeussihteeri

7 7 (7) Jakelu Päätös Jäljennös Tapio Heimonen ym., oikeudenkäyntimaksu 500 euroa Hämeenlinnan hallinto-oikeus Äänekosken kaupunginhallitus Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue Ympäristöministeriö