Kaasua Satakunta -esiselvitys

Transkriptio

1 -esiselvitys Minna Alhosalo (TY/MKK) ja Ari Karppinen (TY/TuKKK) Porin yliopistokeskus ESISELVITYS MAAKAASUN LIIKETOIMINNALLISISTA MAHDOLLISUUKSISTA SATAKUNNASSA 8/ /2012

2 Esiselvityksen taustaa: LNG:n jatkuva ajankohtaisuus Lähde: Tekniikka&Talous,

3 Esiselvityksen taustaa miksi saattaa olla ajankohtainen nyt?

4 Esiselvityksen taustaa EU:n energiastrategian yksi viidestä päätavoitteesta: yhtenäisten yleiseurooppalaisten energiamarkkinoiden luominen Puuttuva/riittämätön infrastruktuuri on yksi suurimmista haasteista tämän tavoitteen saavuttamisessa Hallituksen EU-ministerivaliokunta hyväksyi kokouksessaan strategisen linjauksen kaasuverkon ja kaasunkäytön kehittämiseksi Suomessa: edistetään järjestelyjä, joilla luodaan kilpailevaa kaasuntarjontaa

5 Taustaa: kansainvälisiä tutkimuksia, selvityksiä, hankkeita Lähtökohdat samantyyppiset kuin esiselvityksessä Martech LNG. Marine Competence, Technology and Knowledge Transfer for LNG in the South BSR Muita (mm.) IGU International Gas Union: World LNG Reports Useita ruotsalaisia tutkimuksia EU:n komission BEMIP-hanke (Baltic Energy Market Interconnection Plan) TEN-T-hankkeita Danish Maritime Authority: North European LNG Infrastructure Project. A feasibility study for an LNG filling station infrastructure and test of recommendations LNG in Baltic Sea Ports Make a Difference LNG bunkering station at the port of Dunkirk

6 Taustaa: suomalaisia tutkimuksia, selvityksiä, hankkeita Lähtökohdat samantyyppisiä kuin selvityksessä: Ei tiettävästi julkisia selvityshankkeita alueellisesta LNG:n käyttöpotentiaalista ja liiketoimintamahdollisuuksista. VTT & MTT (mm. SALKKU-hanke) Paikallisia, pienen mittaluokan hankkeita mm. biokaasuun liittyen Yritysten (potent.käyttäjät ja tuojien) omia selvityksiä Toimijoita: Suomen Kaasuyhdistys Motiva Meneillään olevia LNG:hen liittyviä hankkeita: LVM: Liikenteen tulevaisuuden käyttövoimat laivaliikenne Meriliikennestrategian valmistelu käynnissä (LVM, )

7 -esiselvityksen keskeiset tavoitteet 1. LNG:n käyttöön liittyvien liiketoimintamahdollisuuksien kartoittaminen Satakunnassa jota varten tarvitaan TIETOA: 2. maakaasu- ja LNG-markkinoiden erityisesti kysynnän nykytilanteesta ja tulevaisuuden näkymistä kansainvälisesti ja Suomessa sekä 3. LNG:n käyttömääräpotentiaalista Satakunnassa sekä maalla että merellä

8 Esiselvityksen keskeiset rajaukset Ei tarkastella maakaasuputkivaihtoehtoa. Ei arvioida LNG:n mahdollista loppukäyttäjähintaa (eikä verollisuutta) ja LNG-markkinoiden tulevaa kilpailullisuutta Satakunnassa. Ei arvioida LNG-infran rakentamisen mahdollisia kustannuksia (esim. tuonti- ja loppukäyttäjäkuljetuskustannuksia tai terminaalin ja säiliöiden rakentamisen kustannuksia). Ei arvioida mahdollisia valtion toimenpiteitä rikkidirektiivi-lng:hen liittyen, eikä muuta mahdollista valtion maakaasupolitiikkaa LNG-markkinoiden synnyttämiseksi Suomeen/Satakuntaan. Ei arvioida LNG:hen liittyviä turvallisuuskysymyksiä, eikä teknisiä kysymyksiä

9 LNG:llä monipuoliset käyttömahdollisuudet voidaanko Satakunnassa ne hyödyntää? * 2010, ** 2010 ja LNG-toimialat tämän selvityksen mukaiset Aineistolähde: Tilastokeskus (2012)

10 LNG on vähäpäästöinen polttoaine entä Satakunta?

11 Tutkimusmenetelmät 1. Kysely- ja haastattelututkimus sekä tilastollinen analyysi 2. Tilastoaineistopohjaiset kvantitatiiviset menetelmät LNG:n potentiaalinen käyttämishalukkuus ja kokonaiskulutus Satakunnassa sekä käyttöarviot SECAalueella Satakunnan aluetalouden LNG-profiili Maakaasu ja LNG markkinat kansainvälisesti 3. Laadullisen tutkimuksen menetelmät Induktiiviseen päättelyyn perustuva aineistolähtöinen sisällönanalyysi LNG:n tarjoamista liiketoimintamahdollisuuksista

12 Aineistot 1. HAASTATTELU- JA KYSELYAINEISTOT Perusjoukko (yrityskohderyhmä, jolta kysytään) Tilastokeskuksen yritys- ja toimipaikkarekisteri (Satakunnassa toimipaikkaa)» Toimialarajaus, yhdessä Suomen Kaasuyhdistyksen ja alueellisten asiantuntijoiden kanssa» Yrityksen kokoluokkarajaus, henkilöstö vähintään 50. (+ 12 kpl yrityksiä täsmentyi tutkimuksen yhteydessä alueellisten asiantuntijoiden ehdotuksesta) Aineistossa potentiaalisia LNG:n käyttäjäyrityksiä 93, 19 toimialalta, joista 10 teollisuustoimialaa Puolistrukturoitu teemahaastattelu (17 organisaatiota ja 23 henkilöä):» 11 yritystä (ml. satamat), 6 muuta organisaatiota Webropol-kysely 82 yritykselle Vastauksia 21 (26 %) Haastatteluiden ja kyselyjen efektiivinen peitto = osuus perusjoukon työllisyydestä 46 % Tarkentavia keskusteluja (TEM, LVM, Satamaliitto) 2. TILASTOLLISET AINEISTOT Alustietokanta (laivojen polttoaineen kulutus) Tilastokeskuksen aineistot (aluetalous- ja energiatilastot) Suomen Kaasuyhdistyksen tilastot (maakaasun kulutus Suomessa) Kansainväliset energiatilastot (mm. Eurostat, IEA tilastot, BP Statistical Review)

13 Tulokset (tavoite 2) Maakaasun ja LNG:n käyttö kansainvälisesti, Suomessa ja Satakunnassa LNG:n maailmanmarkkinat kehitysvaiheessa Maailman LNG:n kulutus kasvussa Maakaasu (sis. LNG) LNG laivaukset ,4 % 22,6 % ,2 % 10,1 % Lähde: BP Statistical Review (2012) LNG:n tuontikuljetus- ja varastointikapasiteetti (2011) maailman LNG-laivasto käsittää 360 LNG-alusta LNG-alusten keskimääräinen kapasiteetti on m 3, keskikapasiteetti on kasvussa eri puolilla maailmaa on 89 LNG-terminaalia

14 Tavoite 2 Maakaasun ja LNG:n käyttö kansainvälisesti, Suomessa ja Satakunnassa Taulukko 1. Maakaasun (sis. LNG) osuus (%) energian kokonaiskulutuksesta eräillä alueilla 2010, LNG:n tuonnin alueellinen jakaantuminen kansainvälisesti 2011, putkikaasun tuontimerkitys 2011 Maakaasun merkitys Maakaasun ulkomaankauppa: tuonti kohdealueittain Maakaasun Putkikaasun Alue kulutusosuus LNG:n osuus Putkikaasun (%) kokonais- Alue 4 LNG tuontimaat tuontiosuus maakaasun tuontimaat (lkm) energiankulu- (%) alueittain kokonais- (lkm) tuksesta tuonnista (%) Maailma 1 15 Maailma OECD 1 20 Eurooppa ja Euraasia EU (27) 2 22 Amerikka (P-K-E) Euro (16) 2 22 Lähi-Itä Suomi 3 10 Aasia-Tyynimeri Satakunta 3 0 Suomi 0 0 Afrikka Lähde: IEA (2012); 2 Lähde: Eurostat (2012); 3 Tilastokeskus (2012) Suomen virallinen tilasto (SVT): Energian hankinta ja kulutus 4 Tästä oikealle luvuissa lähteenä: BP Statictical Review of World Energy (2012) 5 Iso-Britania, Belgia, Ranska, Espanja, Portugali, Italia, Kreikka, Turkki

15 Tulokset (tavoite 3) LNG käyttöpotentiaali Satakunnassa

16 Tavoite 3 LNG käyttöpotentiaali Satakunnassa

17 Tavoite 3 Potentiaalinen käyttö Satakunnassa Taulukko2. Arviot loppukäyttäjien (teollisuusprosessit, energiantuotanto ja liikennekäyttö) potentiaalisista LNG:n kulutusmääristä syksyllä tonnia (t) ja energiaa (GWh alempi lämpöarvo) vuodessa min (t) max (t) ka. (t) min (GWh) max (GWh) ka. (GWh) A. Ilmoitettu potentiaalinen halukkuus B. Korvattavissa Yhteensä Haastatteluissa ja kyselyissä ilmoitetut määrät. 2 Nykyinen polttoaine tai prosessin vaihe voitaisiin korvata LNG:llä, mutta haastatteluiden ja kyselyiden perusteella ei selvää potentiaalista halukkuutta tällä hetkellä tai asiaa ei harkittu. Sisältää myös biokaasun sekä esille tuodun käyttömäärien kasvun tulevina lähivuosina. Ei sisällä biopohjaisia (pl. biokaasu) ja puuperäisiä polttoaineita.

18 Tavoite 3 Potentiaalinen käyttö merellä Taulukko 3. Vuonna 2011 aluskäynnit 15 satamassa Uudestakaupungista Tornioon. Yhteensä 107 erityppisen aluksen polttoaineen kulutus (t) SECA-alueella. yhteensä (t) 1 vähärikkinen (t) 2 kevyt ja raskas (t) LNG:nä (t) 3 kulutus Mukana alukset joiden vuotuinen polttoaineen kulutus yli 3000t. Tämän kulutuksen on arvioitu olevan taloudellisesti kannattavaa rikkipesurien asentamiselle. 2 Olemassa eri suuruisia arvioita (15-25%) käytössä olevan vähärikkisen polttoaineen osuudesta.tässä on käytetty 20%. 3 LNG:ksi muuttaminen lämpöarvokertoimiin perustuen siten, että raskaan osuuden on oletettu olevan 80% ja kevyen 20%. alustyyppi määrä (kpl) konttialuas 40 muu kuivalastialus 12 roro 26 kemikaalitankkeri 23 muut 6 yhteensä 107 vuosi %-osuus LNG:nä (t)

19 Tulokset (tavoite 1) Liiketoimintamahdollisuudet LNG-markkinoita ei ole olemassa Satakunnassa => aineistossa vain kaksi konkreettista liiketoimintaehdotusta Taulukko 4. Liiketoimintamahdollisuuksien potentiaali YRITYKSEN OMAT LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUU- DET Näkemys yrityksen omista LNGliiketoimintamahdollisuuksista/-haasteista (lkm) summa frekvens si ( f) 1 LNG-MARKKINOILLE SYNTYVÄT LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET Uusien markkinoiden mahdollisuudet/haasteet yleisesti: LNG-markkinat olemassa Satakunnassa ( f) 1 Uusien markkinoiden mahdollisuudet/haasteet yleisesti: LNG-infran rakennusvaiheessa Uudet LNG liiketoimintamahdollisuudet Uudet LNG- haasteet Netto (mahdollisuudethaasteet) Sama mahdollisuus tai haaste voi olla usealla vastaajalla ja sama vastaaja voi ilmoittaa monta vaihtoehtoa. ( f) 1 yhteensä ( f) PÄÄTELMÄT TAULUKOSTA 4: 1. Paljon liiketoimintamahdollisuuksia LNG-markkinoiden toimiessa (18), samalla infran rakennusvaiheessa nähdään paljon haasteita (6) suhteessa mahdollisuuksiin (6). 2. Yritysten omat liiketoimintamahdollisuudet (kilpailukyvyn säilyttäminen ja kasvumahdollisuudet) LNG:stä nähdään selkeästi (pieni lukumäärä, suuri mahdollisuuksien summafrekvenssi (16) ja pieni haastefrekvenssi (3))

20 LNG-liiketoimintamahdollisuudet yrityksen itsensä kannalta, yleisesti LNGinfran rakennusvaiheessa tai käyttövaiheessa (suluissa suhteellinen frekvenssi yritysorganisaatioiden suhteen, frekvenssijärjestys) Liiketoimintamahdollisuudet LNG voisi parantaa yrityksen nykyistä kustannuskilpailukykyä ja turvaa niiden pärjäämistä globaaleilla markkinoilla (yritysten kasvu) (suhteellinen frekvenssi aineistossa 32%) LNG loisi uutta palveluliiketoimintaa: merellä, satamassa, kuljetustoiminnassa maalla (sis. linja-autoliikenne, rautatieliikenne, raskasliikenne) ja voi toimia biopolttoaineen kanssa yhdessä (uusi liiketoiminta) (32%) LNG on mahdollisuus Satakunnan vientiyrityksille ulkomaankuljetuksissa (rikkidirektiiviin vastaaminen) (yritysten kasvu) (25%) Mahdollisuus pohjoisen kaivosteollisuuden mineraalien jatkojalostuksen kustannustehokkaaseen kehittämiseen Satakunnassa, LNG voi olla alueellinen vetovoimatekijä (ulkomaisten) yritysten harkitessa sijoittumista (uusi yritystoiminta ja yritysten kasvu) (25%) Fossiilisten polttoaineiden ja propaanin ja butaanin korvaaminen (kokonaisuudessaan) energian tuotannossa ja teollisuuden prosesseissa (yritysten kasvu) (25%) LNG luo uusia mahdollisuuksia meriklusterille (uusi yritystoiminta) (25%) LNG terminaalin ja säiliöiden rakentaminen (uusi, kertaluonteinen yritystoiminta )(25%) Liiketoimintahaasteet LNG-markkinoiden todellinen kilpailullisuus ja hinta (yritysten kasvu) (18%) Onko Satakunnassa tarpeeksi kysyntää kilpailukykyisten LNG-markkinoiden synnyttämiseksi (yritysten kasvu) (18%) LNG:n kilpailukykyisyys kaukolämmön ja energian tuotannossa (yritysten kasvu) (11%) Terminaali-investoinnin ja infrastruktuurin koko ja rahoitus (yritysten kasvu) (11%)

21 JOHTOPÄÄTÖKSET 1. LNG:n merkitys maailmanmarkkinoilla on nopeassa kasvussa. Maakaasun käyttö Euroopassa (22 % kulutusosuus) on merkittävästi yleisempää kuin Suomessa (10 %) ja Satakunnassa (0 %). 2. Satakunnan aluetalous on LNG:n ominaisuuksien (monikäyttöisyys ja vähäpäästöisyys) suhteen varsin sopiva LNG-maakunta. 3. Potentiaalinen LNG:n käyttömäärä Satakunnassa on merkittävä. Alustavasti voidaan ehdottaa, että LNG-terminaalin rakentaminen loppukäyttäjien kannalta taloudellisesti järkevälle etäisyydelle on perusteltua. 4. Liiketoimintamahdollisuudet Satakunnassa ovat potentiaalisesti suuret, joskin riippuvat täysin LNG-markkinoiden syntymisestä.

22 LNG jatkotutkimusaiheita esiselvityksen perusteella Käyttöpotentiaaliselvitys/-selvitykset Terminaalien sijoittumisvertailu Markkinat Suomessa/alueilla LNG Itämeren liikenteessä Satakunnan lähimaakunnissa Muilla alueilla Suomessa Teknis-taloudellinen puolueeton ja julkinen tutkimus Rahoitusmahdollisuuskartoitus Hinnan määräytymisperusteet Kilpailullisuus Liiketoimintamahdollisuudet Vaatimukset täyttävien polttoaineiden taloudellinen vertailu Aluskapasiteetin riittävyys

23 KIITOS! LNG Lisätiedot: Seminaariaineisto ja raportti (1/2013) ladattavissa: Minna Alhosalo, Turun yliopisto, Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus, Porin yksikkö Ari Karppinen, Turun yliopiston kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö