OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Transkriptio

1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA , (1) VISAKOIVUNKUJA ASEMAKAAVAN MUUTOS 24. KAUPUNGINOSAN KORTTELIIN 76, KORTTELIN 77 TONTEILLE 10 JA 11 SEKÄ KATU- JA VIRKISTYSALUEELLE Kaavatunnus 24:037 Maankäyttö- ja rakennuslain 63 1 momentin mukaan kaavaa laadittaessa tulee laatia kaavan tarkoitukseen ja merkitykseen nähden tarpeellinen suunnitelma osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyistä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista. 1. Kaava-alueen sijainti Asemakaavan muutosalue sijaitsee Kuokkalan kaupunginosassa noin neljän kilometrin etäisyydellä Jyväskylän keskustasta. Suunnittelualueena ovat kortteli 76, korttelin 77 tontit 10 ja 11 sekä osat katu- ja virkistysalueesta. Suunnittelualuetta rajaavat Äijälänsalmi, virkistysalue sekä kerrostalokortteli. 2. Suunnittelutehtävän määrittely sekä tavoitteet Asemakaavamuutoksen laatiminen on lähtenyt liikkeelle rakennusliikkeiden aloitteesta, joilla alueen tontit olivat varattuna aikana. Aloitteen tekijät esittävät tonttien rakennusalanrajojen, rakennusoikeuden sekä kaavamääräysten tarkistamista mahdollistamaan voimassa olevaa asemakaavaa paremmin rakentamishankkeiden toteuttamisen. Rakentamisen määrää ei asemakaavamuutoksella ole tarkoitus nostaa. Asemakaavamuutoksen tavoitteena on mahdollista tonttien toteuttaminen laadukkaan arkkitehtuurin kohteena ja toimivana osana koko Jokivarren täydennysrakentamisen alueen kokonaisuutta. Tonttijako hyväksytään asemakaavamuutoksen yhteydessä. Suunnittelualue on kokonaisuudessaan Jyväskylän kaupungin omistuksessa. Korttelin 77 tontit 10 ja 11 on varattu VRP Rakennuspalvelut Oy:lle. 3. Suunnittelun lähtökohdat, tehdyt selvitykset ja aiemmat suunnitelmat Kaavoitustilanne: - Maakuntakaavassa (vahvistettu ) suunnittelualue on taajamatoimintojen aluetta (A). Suunnittelualueen eteläpuolelle on maakuntakaavassa merkitty sijoittuvan muinaismuistokohde (historiallisen ajan asuinpaikka). - Jyväskylän yleiskaavassa (Kv hyväksynyt oikeusvaikutteisena) suunnittelualue on kestävän liikkumisen taajama -aluetta sekä viheraluetta. - Asemakaavassa (hyväksytty ) suunnittelualue on asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialuetta (AKR), katualuetta ja lähivirkistysaluetta (VL). Rakennusoikeutta asemakaavassa on yhteensä 6800 kem² ja kerroslukuina 2/3kIu2/3 ja IIu2/3. Korttelin 77 tonteille 10 ja 11 on osoitettu maanalainen tila varastoille ja autoille (ma-1). Kortteliin 76 on osoitettu kolme alueen osaa, joilla olemassa oleva puusto (visakoivikko) tulee säilyttää (ps). Korttelin 77 tontti 11 rajautuu eteläpuolelta alueen osaan, jolla sijaitsee muinaismuistolailla rauhoitettu kiinteä muinaisjäännös (sm-1) maankäyttöä rajoittavine määräyksineen. Ote ajantasa-asemakaavasta Suunnittelualueen nykytilanne: Suunnittelualue on maastonmuodoiltaan pohjoisen suuntaan laskevaa rinnettä. Alueen eteläosasta pohjoiseen mentäessä maasto laskee noin kymmenellä metrillä. Suunnittelualue on rakentamatonta, jolta puusto on kaadettu rakentamista valmistelevana toimenpiteenä. Kortteliin 76 on jätetty kolme asemakaavassa osoitettua puustoltaan säilytettävää alueen osaa, joilla kasvaa yli kolmekymmentä vuotta vanhaa visakoivikkoa. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 1,13 hehtaaria. ASEMAKAAVOITUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI

2 24:037 / OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) , (2) Suunnittelualueen lähiympäristössä on monimuotoista asumispainotteista rakennuskantaa. Vieressä on sekä viisikerroksisia kerrostaloja että kaksikerroksisia kaupunkivilloja ja rivitaloja. Suunnittelualueen pohjoispuolelle sijoittuu vuoden 2014 messualue. Suunnittelualueen äärelle on toteutettu kadut, vesihuoltoverkosto, energiaverkosto ja kaukolämpö. Suunnittelualue tukeutuu Kuokkalan alueen palveluihin. Suunnittelualueen välittömässä läheisyydessä, alueen eteläpuolella, on muinaismuistokohteeksi arvioitu historiallisen ajan asuinpaikka. Suunnittelualueen pohjois- ja itäpuolella on kaksi maakunnallisesti arvokasta rakennetun kulttuuriympäristön kohdetta: Rauhaniementalo pihapiireineen ja Äijälänsalmen vanha silta. Suunnittelualueelle on laadittu edellisen asemakaavan yhteydessä vuonna 2007 luonto- ja liitooravaselvitys. 4. Maankäyttö- tai muut sopimukset Maankäyttösopimus laaditaan, mikäli se katsotaan kaavanlaadinnan yhteydessä tarpeelliseksi. 5. Osalliset Osallisia ovat alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (MRL 62 ). Tässä asemakaavan muutoksessa osallisia ovat: Kaava-alueen ja siihen rajoittuvien alueiden maanomistajat, yrittäjät, asukkaat ja muut toimijat Viranomaiset: Keski-Suomen ELY-keskus Jyväskylän Energia Oy / Kaukolämpö Jyväskylän Energia Oy / Vesi JE-Siirto Oy Liikenne ja viheralueet Rakentaminen ja ympäristö Maankäyttö 6. Viranomaisyhteistyö Kaavan laadintaan ei liity sellaisia valtakunnallisia, seudullisia tai muita keskeisiä tavoitteita, joiden selvittämiseksi viranomaisneuvottelu kaupungin ja Keski-Suomen ELY-keskuksen kesken tulisi järjestää. (MRL 66 2 mom.) 7. Vaikutusalue Asemakaavan muutoksen vaikutusalueena on lähiympäristö. Alue tarkentuu suunnittelun kuluessa. 8. Selvitettävät vaikutukset ja laadittavat lisäselvitykset sekä vaikutusten arvioinnin menetelmät Asemakaavan vaikutuksia arvioidaan suunnittelun kuluessa. MRL 9 :n mukaisesti kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Kaavan arviointityössä tullaan paneutumaan MRA 1 :n mukaisesti merkittäviin vaikutuksiin, joita tässä asemakaavahankkeessa alustavan tarkastelun perusteella ovat: - vaikutukset maisemaan ja kaupunkikuvaan - vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen Vaikutusten arviointi tulee pohjautumaan jo olemassa oleviin selvityksiin ja muuhun lähtötietomateriaaliin, jotka on selvitetty tai selvitetään neuvotteluin eri sidosryhmien kanssa. Selvityksien pohjaksi tehdään mm. maastokäyntejä. Arvioinnin tekee kaavoittaja yhteistyössä eri asiantuntijoiden kanssa. Myös osallisilla on oikeus osallistua kaavan vaikutusten arviointiin. 9. Alustava aikataulu ja osallistuminen Osallisilla on oikeus ottaa osaa kaavan valmisteluun, arvioida sen vaikutuksia ja lausua kaavasta mielipiteensä. Viranomaisilta ja tarvittavin osin myös muilta tahoilta pyydetään erilliset lausunnot kaavan ehdotusvaiheessa. Kaavaluonnoksen valmistelu (syksy 2014) Kaavoittaja suunnittelee asemakaavaluonnoksen. Tätä varten kerätään tarvittavat tiedot sekä neuvotellaan tarvittaessa osallisten, viranomaisten ja asiantuntijoiden kanssa. Osallistuminen: Kaavan vireille tulosta tiedotetaan Jyväskylän kaupungin tiedotuslehdessä sekä kaavoituksen www-sivuilla. Kaavoittajaan voi ottaa yhteyttä kirjallisesti tai suullisesti. Luonnosvaihe (talvi 2015) Kaavaluonnos asetetaan nähtäville MRA 30 :n mukaisesti, jotta osallisilla on mahdollisuus lausua mielipiteensä luonnoksesta. Osallistuminen: Nähtävillä olosta tiedotetaan Keskisuomalaisessa sekä kaavoituksen wwwsivuilla. Kaavaluonnos pidetään nähtävillä Rakentajantalon palvelupiste Hannikaisessa. Maanomistajille tiedotetaan myös kirjeitse. Mielipiteensä (huomautuksen) voi ilmoittaa kirjallisesti tai suullisesti kaavoittajalle. Mielipiteistä (huomautuksista) tehdään kooste, joka liitetään kaavaselostukseen. Ehdotusvaihe (kevät kesä 2015) Kaavoittaja laatii luonnoksesta saatu palaute huomioonottaen kaavaehdotuksen, jonka kaupunkirakennelautakunta asettaa nähtäville 14 päivän ajaksi. Osallistuminen: Nähtävillä olosta tiedotetaan Keskisuomalaisessa ja kaavoituksen wwwsivuilla. Kaavaehdotus pidetään nähtävillä Rakentajantalon palvelupiste Hannikaisessa. Kaavaehdotuksesta annetut mielipiteet (muistutukset) tulee osoittaa kaupunkirakennelautakunnalle ja toimittaa ne kirjallisena kaupungin kirjaamoon. Kunnan perusteltu kannanotto muistutuksista toimitetaan niille muistutuksen tehneille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa. Muistutuksista tehdään kooste, joka liitetään kaavaselostukseen. ASEMAKAAVOITUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI

3 24:037 / OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) , (3) Hyväksymisvaihe (syksy 2015) Kaupunkirakennelautakunta hyväksyy asemakaavan muutosehdotuksen. Osallistuminen: Hyväksymispäätöksestä kuulutetaan kaupungin virallisella ilmoitustaululla. Kaupunkirakennelautakunnan päätöksestä voi valittaa Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen (MRL 191 ). Asemakaavan voimaan tulosta kuulutetaan Keskisuomalaisessa. 10. Päätöksenteko ja palaute OAS:sta Asemakaavan hyväksyy Jyväskylän kaupunkirakennelautakunta. - Osallisilla on mahdollisuus antaa OAS:sta palautetta kirjallisesti tai suullisesti kaavaehdotuksen nähtävillä oloon saakka. - Osallisilla on maankäyttö- ja rakennuslain 64 :n nojalla oikeus ennen kaavaehdotuksen asettamista julkisesti nähtäville esittää Keski-Suomen ELYkeskukselle neuvottelun käymistä osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä. - Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa täydennetään tarvittaessa suunnittelun kuluessa. Viistokuva suunnittelualueesta pohjoisen suunnasta 11. Yhteystiedot Mauri Hähkiöniemi, Kaavasuunnittelija Jyväskylän kaupunki Asemakaavoitus Postiosoite PL 233, Jyväskylä Käyntiosoite Hannikaisenkatu 17 (Rakentajantalo, 3. krs) Puh. (014) mauri.hahkioniemi@jkl.fi internet Viistokuva suunnittelualueesta idän suunnasta Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa on päivitetty: Viistokuva suunnittelualueesta lännen suunnasta Viistokuva suunnittelualueesta etelän suunnasta ASEMAKAAVOITUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI

4 OTE AJANTASA-ASEMAKAAVASTA VISAKOIVUNKUJA

5 ASEMAKAAVAN MUUTOSEHDOTUS, PIENENNÖS VISAKOIVUNKUJA 24:

6 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET: Asuinkerrostalojen korttelialue. Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. Autopaikkojen korttelialue. Suluissa olevat numerot osoittavat korttelin ja tontit, joiden autopaikkoja alueelle saa sijoittaa. Alueelle saa rakentaa autokatoksia ja jätehuoltotiloja. 3 m kaava alueen rajan ulkopuolella oleva viiva. Korttelin, korttelinosan ja alueen raja. Osa alueen raja. Tontin raja. Kaupunginosan numero. Korttelin numero. Tontin numero. Kadun nimi. Rakennusoikeus kerrosalaneliömetreinä. Roomalainen numero osoittaa rakennusten, rakennuksen tai sen osan suurimman sallitun kerrosluvun. Murtoluku roomalaisen numeron edessä osoittaa, kuinka suuren osan rakennuksen toisen kerroksen alasta saa rakennuksen ensimmäisessä, rinteeseen sijoittuvasssa kerroksessa käyttää kerrosalaan luettavaksi tilaksi. Rakennusala. Auton säilytyspaikan ja talousrakennuksen rakennusala. Alleviivattu merkintä osoittaa ehdottomasti toteutettavan määräyksen. Katoksen yhtämittaisen pituuden tulee olla vähintään 10 metriä. Auton säilytyspaikan ja talousrakennuksen rakennusala. Merkintä osoittaa rakennusalan sivun, jonka puoleisten rakennuksen ulkoseinien sekä ikkunoiden ja muiden rakenteiden ääneneristävyyden liikennemelua vastaan on oltava sellainen, että melutaso sisällä alittaa valtioneuvoston päätöksen n:o 993/92 mukaiset ohjearvot. Istutettava alueen osa. Alueen osa, jolla olemassa oleva puusto ja sen elinolosuhteet tulee säilyttää. Vain maisemanhoidon kannalta tarpeelliset toimenpiteet sallitaan (harkinta toimenpiteen tarpeellisuudesta tehdään rakennusluvan tai maisematyöluvan käsittelyn yhteydessä). Maanpinnan käsittely ei saa vaarantaa olemassa olevan puuston elinolosuhteita. Korttelissa 76 kaadettujen visakoivujen tilalle tulee istuttaa uusia visakoivuja, taimikoon tulee olla suuri. Aluetta ei saa aidata. PYSÄKÖINTI JA LIIKENNE Autopaikkoja on rakennettava vähintään seuraavasti: AKjaAKR kortteleissa 1 ap/85 asuinkerrosalaneliömetriä kohti. Korttelin 76 tonttien 3, 5, 7 ja 9 autopaikat tulee sijoittaa korttelin 76 LPA tonteille 4, 6, 8 ja 10. Korttelin 77 tonttien 14, 16 ja 18 autopaikat tulee sijoittaa korttelin 77 LPA tonteille 13, 15, 17 ja 19. RAKENTAMISTAPA Rakennusten ja rakennelmien tulee olla arkkitehtonisesti korkealaatuisia, mittasuhteiltaan sopusointuisia sekä väreiltään ja muotokieleltään ympäristöön sopivia. Rakennusten tulee muodostaa keskenään yhteen sopiva kokonaisuus. Julkisivut AK ja AKR korttelissa rakennusten pääasiallisena julkisivumateriaalina tulee olla rapattu kiviaines tai paikalla puhtaaksi muurattu tiili. Julkisivumateriaalia tulee käyttää selkeänä ja yhtenäisenä pintana sokkelista räystääseen. Näkyviä elementtisaumoja ei sallita, vain yksittäiset rakennusteknisesti tarpeelliset elementtisaumat sallitaan, mikäli ne eivät sijoitu julkisivusommittelussa keskeisille paikoille. Rakennusten julkisivujen tulee olla väriltään valkoisia. Julkisivuissa voidaan käyttää tehosteena lasia ja puuta. Tehosteena käytettävän puun tulee olla kuultokäsiteltyä puun luontaisissa sävyissä ja lasin (esim. parvekkeet) tulee olla kirkasta tai valkoista. Muita erillisiä eriaineisia ja erivärisiä tehostekenttiä ei sallita. Julkisivujen aukotuksen tulee olla elävää ja monimuotoista. Pääsääntöisesti päällekkäiset ikkunat eivät saa muodostaa symmetristä sommitelmaa, vaan ikkunoiden koon tai sijainnin tulee vaihdella suhteessa toisiinsa epäsäännöllisesti, kuten viereisessä Tahvosentien varteen sijoittuvassa kerrostalossa. Korttelissa 77 Visakoivunkujan suuntaisella julkisivulla parvekkeet tulee toteuttaa julkisivupinnasta sisään vedettyinä tai yhtenäisenä parvekejulkisivuna. Muilla julkisivuilla sallitaan enintään yhden kapean parvekkeen levyinen ulokeparveketorni. Korttelissa 76 parvekkeet tulee toteuttaa julkisivupinnasta sisään vedettyinä tai yhtenäisenä parvekejulkisivuna. Yksittäisiä pilarein tuettuja ulokeparvekerivejä ei sallita. LPA korttelissa at rakennusalalle toteutettavien rakennusten/rakennelmien pääasiallisena julkisivumateriaalina tulee olla rapattu kiviaines tai paikalla puhtaaksi muurattu tiili. Julkisivuissa voidaan käyttää tehosteena lasia ja puuta. Julkisivuvärinä tulee olla valkoinen. Tehosteena käytettävän puun tulee olla kuultokäsiteltyä puun luontaisissa sävyissä. Katot AK korttelissa rakennusten kattomuotona tulee olla tasakatto. AKR korttelissa rakennusten kaatomuotona tulee olla piilotettu loiva pulpettikatto tai harjakatto. Pulpettikatossa katon lappeen noususuunnan tulee olla itään ja lappeen "piilottavien" rakenteiden idän puolella sekä rakennuksen päädyissä. Harjakatossa harjan tulee olla rakennusmassaan nähden poikittainen (Visakoivunkujan suuntainen) ja harjan tulee sijaita rakennusmassan taitteen kohdalla. Kattomuodon tulee olla samanlainen kaikissa korttelialueen rakennuksissa. Katemateriaalina tulee olla tummanharmaa konesaumattu pelti. LPA korttelissa autokatosten katot tulee toteuttaa viherkattoina. Katosten rakenteissa tulee ottaa huomioon viherkaton aiheuttamat kantavuusvaatimukset. Kattomuotona tulee olla loiva pulpettikatto. Katu. Maanalaista johtoa varten varattu alueen osa.

7 Massan muotoilu Korttelin 76 tonteilla 3, 5, 7 ja 9 rakennusten Visakoivunkujan puoleinen rakennuksen osa tulee olla kaavakarttaan piirretyn rakennusalan mukaisesti samansuuntainen korttelin 77 tonttien 14, 16 ja 18 rakennusten kanssa. Samansuuntaisen rakennuksen osan pituuden tulee olla vähintään 10 metriä ja rakennuksen runkosyvyyden sama kuin koko muulla rakennusmassalla. Rakennuksiin voi toteuttaa massan kahtia jakavan poikittaissuuntaisen luhtikäytävän. Pitkittäissuuntainen luhtikäytävä tulee toteuttaa julkisivupinnasta sisäänvedettynä. Rakennusten Visakoivunkujan suuntaisten päätyjen tulee olla kortteleittain samalla etäisyydellä kadun reunasta. Rakennusten perustukset sekä korttelissa 77 ulokeparvekkeet voivat ulottua LPA alueiden puolelle. Asemakaavasta on laadittu havainnekuva aineistoa (kaavaselostuksen liite 4), jossa on esitetty tulkinta asemakaavamääräyksistä koskien rakennusten massoittelun ja julkisivuarkkitehtuurin periaatteita. Havainnekuvat ohjaavat asemakaavan toteuttamista. PIHA ALUEET JA MAASTONMUOTOILU Rakennukset ja piha alueet tulee suunnitella siten, että vältetään turhia leikkauksia ja pengerryksiä ja että naapuritonttien korkeusasemat otetaan huomioon. Yli metrin korkeata maanpäällistä sokkelia ei saa rakentaa. Rakennukset tulee rinnetonteilla sopeuttaa olemassa oleviin maastonmuotoihin rakentamalla osittainen kellarikerros tai osittainen rinteeseen sijoittuva kerros. Tonttien piha alueilla maaston korkeusasemien vaihtelut tulee pääasiassa ratkaista tukimuureilla. Rakennukset esim. autokatokset voivat muodostaa osan muurista. Yli 1:2 luiskauksia ei saa tehdä. Korttelissa 76 ps alueen tulee muodostaa luonteva osa muita piha alueita rajaukseltaan, reuna alueiden käsittelyltään ja korkeusasemaltaan. Maata ei saa luiskata ps alueen puolelle. ps alueelle voidaan sijoittaa leikki ja oleskelualueita, mikäli niiden toteuttaminen ei aiheuta olemassa olevan puuston kaatamista, vaurioittamista tai elinolosuhteiden heikkenemistä. Korttelin 76 ja 77 tonttien 14, 16 ja 18 leikki ja oleskelualueet voidaan osoittaa korttelin 77 AH tontille 9. Tonttien piha ja oleskelualueet tulee sijoittaa tai suojata liikenteen melulta siten, että melutaso ei ylitä em. alueilla valtioneuvoston asettamia ohjearvoja. Korttelin 76 LPA tontilla 6 tulee mahdollistaa tulvatilanteessa Visakoivunkujan katualueelta kertyvän veden ohjautuminen AKR tontin 7 ps alueelle sekä edelleen VL alueelle. Veden ohjautuminen voidaan osoittaa esim. tonttiliittymän kohdalta. Tonttien välisiä rajoja korttelialueella ei saa aidata. YLEISMÄÄRÄYKSET AK, AKR ja LPA korttelialueilla voidaan järjestää tonttien yhteisiä väestönsuoja ja jätehuoltotiloja sekä leikki ja oleskelualueita keskitetysti. Merkityn rakennusoikeuden lisäksi saa LPA korttelialueille rakentaa jätehuoltotiloja. Korttelissa 76 jätehuoltotiloja saa rakentaa enintään 60 m2 ja korttelissa 77 enintään 80 m2. Yksittäisen jätehuoltotilan koko saa olla enintään 20 m2. Suunnittelualueelle on laadittu erillinen valaistusohjeistus, jota tulee noudattaa rakennusten ja ulkotilojen valaistuksessa. Valaistuksen tulee olla häikäisemätöntä ja alaspäin suunnattua. Padotuskorkeuden alapuolelle jäävien tilojen viemäröinti tulee hoitaa kiinteistökohtaisin pumppaamoin. Alue kuuluu tulvavaara alueeseen. Rakennusten alin lattiakorko alueella on (N2000). Rakennukset tulee liittää kaukolämpöverkkoon (MRL 57 a pykälä). Sitova tonttijako hyväksytään asemakaavan yhteydessä.

8 87 VISAKOIVUNKUJAN ASEMAKAAVAN MUUTOS Havainnekuva 1/ ÄIJÄLÄNSALMI ap 2/3rIII ap 2/3rIII ap 2/3rIII ap /3rIII ap 3/4rIV ap VISAKOIVUNKUJA 3/4rIV ap 86 3/4rIV ap K TAHVOSENTIE

9 VISAKOIVUNKUJAN ASEMAKAAVAN MUUTOS Havainnekuva AK -korttelialueen rakennuksista

10 54 m2 aimisto arasto/ vss 54 m2 54 m2 54 m2 VISAKOIVUNKUJAN ASEMAKAAVAN MUUTOS Havainnekuva AKR -korttelialueen rakennuksista 54 m2 VAIHTOEHTO 1. Rakennus on toteutettu piilotetulla pulpettikatolla, jossa lappeen noususuunta on 69 m2 69 m2 itään kohti Kuokkalantietä. Ratkaisussa rakennukseen tulee kaksi täyttä kerrosta ja vajaa rinteeseen porrastuva kerros. Rakennukseen on toteutettu myös massan kahteen osaan jakava läpirungon oleva 2. krs 3. krs luhtikäytävä. Julkisivu etelään Visakoivunkujalle JULKISIVU ETELÄÄN VISAKOIVUNKUJALLE Julkisivu itään Kuokkalantielle JULKISIVU ITÄÄN KUOKKALANTIELLE Julkisivu pohjoiseen Rantaraitille JULKISIVU POHJOISEEN RANTARAITILLE Julkisivu länteen Jyväsjärvelle JULKISIVU LÄNTEEN JYVÄSJÄRVELLE

11 60 m2 60 m2 74 m2 46 m2 irtaimisto -varasto/ vss 46 m2 53 m2 rs 2. krs 3. krs 46 m2 VISAKOIVUNKUJAN ASEMAKAAVAN MUUTOS Havainnekuva AKR -korttelialueen rakennuksista 53 m2 VAIHTOEHTO 2. Rakennus on toteutettu harjakatolla, jossa harja tulee rakennuksen taitteen kohdalle ja harjan suunta on rakennusmassaan nähden poikittainen. Ratkaisussa rakennukseen tulee yksi 68 m2 68 m2 täysi kerros sekä vajaa kerros täyden kerroksen yläpuolelle ja vajaa rinteeseen porrastuva kerros. Rakennukseen on toteutettu myös massan kahteen osaan jakava läpirungon oleva luhtikäytävä. Julkisivu etelään Visakoivunkujalle JULKISIVU ETELÄÄN VISAKOIVUNKUJALLE Julkisivu itään Kuokkalantielle JULKISIVU ITÄÄN KUOKKALANTIELLE Julkisivu pohjoiseen Rantaraitille JULKISIVU POHJOISEEN RANTARAITILLE JULKISIVU LÄNTEEN JYVÄSJÄRVELLE Julkisivu länteen Jyväsjärvelle

12 VISAKOIVUNKUJAN ASEMAKAAVAN MUUTOS Poikkileikkauskuva kaavamuutosalueesta Lähivirkistysalue AK -korttelialue Visakoivunkuja AKR -korttelialue Rantaraitti Äijälänsalmi Rinteeseen upotettu viherkattoinen autokatos Rinteeseen upotettu viherkattoinen autokatos

13 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Kaupunkirakennepalvelut Liikenne ja viheralueet Valon kaupunki hanke VISAKOIVUNKUJA, ULKOVALAISTUKSEN PERIAATTEET Pihasuunnittelun yhteydessä tulee toteuttaa ulkovalaistussuunnitelma kokeneen valaistussuunnittelijan toimesta. Valaistussuunnitelma hyväksytetään rakennusvalvonnassa. Toteutussuunnitelman tulee noudattaa tässä kuvattuja valaistusperiaatteita. Valaistuksen tavoitteena on mahdollistaa alueen käytettävyys lisäämällä alueen esteettömyyttä, turvallisuutta ja samalla viihtyisyyttä. Valaistus on häikäisemätöntä ja valo suuntautuu alas, pois huoneistojen ikkunoista. YLEISVALAISTUS Pihan valaistustaso on keskimäärin 10 luksia, portaissa ja luiskissa 15 luksia keskellä ja päissä 30 luksia ja sisäänkäynteihin suositellaan vähintään 50 luksin valaistustasoa. Paikoitusalueella riittää 5 luksin valaistustaso. Valotasojen toteutuminen määritetään valaistuslaskennan avulla (valaistusluokat standardin SFS EN :2003 mukaan). KOHDEVALAISTUS Julkisivun valaiseminen ei asuinrakennuksessa ole suositeltavaa. VALAISINKALUSTEET JA VALON LAATU Alueella suositellaan käytettäväksi samaa ulkoasua noudattavaa valaisinmallistoa (pylväs ja mahdollinen pollarivalaisin, seinä ja alasvalaisimet). Kaikki näkyvät valaisinkalusteet tulee olla rakennuksiin sopivan värisiä ja samaa värimaailmaa tulee käyttää koko alueella. Pylväissä suositaan 4 5 metrin korkeutta ja tasolasisia alaspäin valaisevia valaisimia. Opaalipintaiset valaisimet haittaavat näkemistehtävää ja tilan hahmottamista, joten seinillä ja sisäänkäynneissä suositellaan vain alaspäin tasaisesti ja pehmeästi valaisevia valaisimia. Valon tulee olla valkoista, hyvälaatuista ja värilämpötilaltaan yhtenevää ( K). Kaupungin valaistuskoordinaattori avustaa kaikissa valaistusasioissa.

14 VISAKOIVUNKUJA 24:037 PALAUTE ASEMAKAAVAN MUUTOSLUONNOKSESTA Asemakaavan muutosluonnoksesta luonnosvaiheen nähtävillä olon aikana ( ) saadut lausunnot ja huomautukset on seuraavassa esitetty lyhennelminä. Alkuperäiset lyhentämättömät lausunnot ja huomautukset ovat nähtävillä asemakaavoituksessa. Alkuperäiset lausunnot ja huomautukset ovat tämän yhteenvedon lisäksi mukana asian päätöksenteossa. LAUSUNNOT Jyväskylän Energia Oy / Vesiliiketoiminta / Kettunen Asemakaavan muutos aiheuttaa Visakoivunkujalle uutta vesihuoltolinjan rakentamista korttelissa 77 tonteille Johtolinjan lisärakentamisesta tulee tehdä erilliset vesihuoltosuunnitelmat ja samassa yhteydessä tarkistaa nykyisten tonttien liittymispisteet ja niiden mahdollinen käyttö uusille tonteille. Korttelin 76 tontit 3 4 on liitettävissä vesijohto-, jätevesiviemäriin ja hulevesiviemärilinjaan rakennettavien tonttiliittymien kautta. Hulevesilinjan purkuputken paikka tulee tonttiliittymien teon yhteydessä muuttaa uuteen kohtaan. Korttelin 76 tontit 5 10 on liitettävissä vesijohto- ja jätevesiviemäriin. Tontit eivät ole liitettävissä Jyväskylän Energia Oy:n hulevesiviemäriin. Kaupunkirakennepalvelut / liikenne- ja viheralueet -vastuualue Korttelin 77 tonttien hulevedet on johdettava tontin sisäisellä järjestelyllä rakennettuun hulevesiverkkoon. Asemakaavamuutokseen tulee lisätä määräys ulkovalaistuksesta sekä erillinen valaistusohjeistus. Asemakaavan muutoksessa tulee linjata, että jätekatokset eivät sijoittuisi aivan LPA -alueiden perälle ja että kiinteistöt suunnittelisivat mahdollisuuksien mukaan yhteisiä jätekatoksia. Kaavoittajan vastine: Asemakaavan toteuttaminen vaatii uuta vesihuoltolinjan rakentamista korttelin 77 tontteja varten. Samassa yhteydessä tutkitaan hulevesiverkoston jatkamissa Visakoivunkujan katualueelle, jolloin myös em. tontin voivat liittyä hulevesiverkostoon eikä erillisiä tonttien välisiä rasiteratkaisuja tarvita. Asemakaavan selostukseen on liitetty valaistusohjeistus erilliseksi liiteasiakirjaksi (liite 5). Asemakaavakarttaan on lisätty kaavamääräys rakennusten ja ulkotilojen valaisemisesta. Kaavamääräys kuuluu: Suunnittelualueelle on laadittu erillinen valaistusohjeistus, jota tulee noudattaa rakennusten ja ulkotilojen valaistuksessa. Valaistuksen tulee olla häikäisemätöntä ja alaspäin suunnattua.. Asemakaavamuutoksessa on kaavamääräys, jolla mahdollistetaan kiinteistöjen yhteisjärjestelynä toteutettava jätehuolto. Kaavamääräystä on muutettu vielä jätehuoltotilojen sijoittamisen sijainnin osalta. Kaavamääräys kuuluu: AK, AKR ja LPA - korttelialueilla voidaan järjestää tonttien yhteisiä väestönsuoja- ja jätehuoltotiloja sekä leikki- ja oleskelualueita keskitetysti. Jätehuoltotilat tulee sijoittaa siten, että tilojen käyttö ja huolto sekä tyhjennys on sujuvaa.. JE-Siirto Oy / Salmela JE-Siirto Oy:llä ei ole huomautettavaa asemakaavan muutosluonnokseen.

15 HUOMAUTUKSET VRP Rakennuspalvelut Oy LPA -tontilla 19 autopaikkojen toteuttaminen tulee sallia avopaikkoina tontin molemmin puolin. Tukimuurien yhteydessä viherkattoiset autokatokset ovat ok, ja sopivat hyvin suunnitelmaan rakenteellisesti. Rakennusten julkisivuissa tulee sallia yksittäisiä elementtisaumoja, mikäli ne ovat rakennusteknisesti tarpeen. Julkisivun aukotuksen tulee olla järkevästi toteutettavissa. Pääjulkisivun parvekkeet tulee voida toteuttaa niin, että näkymät ja valoisuus turvataan ja asukasviihtyisyys saavutetaan. Julkisivujen elävyyden vaatimus voidaan toteuttaa parvekelasituksilla sekä julkisivun väritehosteilla. Parvekkeiden toteuttaminen tulee sallia myös ulosvedettyinä ja niiden tuenta tulee sallia normaalein rakenneratkaisuin. Kaavaselostuksen havainnekuva tulee päivittää, mikäli siihen halutaan vedota kaavamääräyksissä esitetyllä tavalla. Vaihtoehtoisesti havainnekuvaa koskevaa kaavamääräystä tulee muotoilla pakottavasta muodosta lievemmäksi. Kaavoittajan vastine: LPA -tontilta 19 on poistettu viherkattoisen autokatoksen toteuttamiseen velvoittava kaavamerkintä ja -määräys. Rakennusten julkisivumääräyksiä on muokattu yhdessä huomautuksen tekijän kanssa erillisessä palaverissa sovitun mukaisesti. Muutoksia tehtiin julkisivujen jäsentelyä sekä parvekkeiden rakenneratkaisuja koskeviin kaavamääräyksiin. Kaavamääräyksillä ohjataan toteutus korkeatasoiseksi, toteuttamiskelpoiseksi sekä asumisviihtyisäksi. Asemakaavamuutokseen liittyvä korttelin 77 tonttien havainnekuva ei ole päivitetty vastaamaan muutettuja asemakaavamääräyksiä. Havainnekuva kuitenkin havainnollistaa pääpiirteissään rakennusten tavoitteellisen ulkoasun sekä osoittaa periaatteet kaavamääräysten sisällöstä. Havainnekuva on ohjeena kaavamääräysten tulkinnalle rakennuslupavaiheessa havainnekuvan osoittaessa kaavaratkaisun periaatteellisen sisällön. Jari Ojala Asunnon oston yhteydessä syksyllä 2014 esitetyn kaavan mukaan kaavamuutosalueelle tulee matalia rivitaloja. Tieto vaikutti paljon asunnon hankintapäätökseen. Kerrostaloista ei ollut missään vaiheessa puhetta. Asemakaavan muutosta ei tule tehdä esitetynlaisena. Kaavoittajan vastine: Tekeillä oleva asemakaavan muutos ei vaikuta alueelle rakennettavien rakennusten kokonaiskerrosalaneliömetrimäärään eikä olennaisesti rakennusten harjakorkeuteen. Voimassa olevassa asemakaavassa (asunnon myyntihetkellä voimassa ollut asemakaava) alueen käyttötarkoitukseksi on osoitettu asuinkerrostalot ja rivitalot (AKR). Kaavassa osoitetut kerrosluvut IIu2/3 + ma-1 ja 2/3kIu2/3 mahdollistavat rakentamisen neljää ja kolmeen tasoon. Käytännössä tämä tarkoittaa kerrostalomaista rakentamista. On valitettavaa, että asunnon ostotilanteessa ei voimassa olevan asemakaavan mukaisesta rakentamisesta ole osattu antaa totuudenmukaista selontekoa. Asunnon myyntiasiakirjoihin liitetty asemakaava on oikea, mutta sen tulkinta on ollut virheellistä. Asemakaavatilanteesta ja asemakaavojen tulkinnasta on aina syytä tiedustella suoraan kaupungin asemakaavoituksesta oikeasisältöisen tiedon saamiseksi ja varmistamiseksi.

16

17

18 Asemakaavan selostuksen liitelomake Sivu 1/2 Asemakaavan seurantalomake Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta 179 Jyväskylä Täyttämispvm KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 76, KORTTELIN 77 TONTTIEN 10 JA 11 Kaavan nimi SEKÄ KATU- JA VIRKISTYSALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS (VISAKOIVUNKUJA) Hyväksymispvm Ehdotuspvm Hyväksyjä Vireilletulosta ilm. pvm Hyväksymispykälä Kunnan kaavatunnus :037 Generoitu kaavatunnus Kaava-alueen pinta-ala [ha] 1,1292 Uusi asemakaavan pinta-ala [ha] Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha] Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha] 1,1292 Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km] Rakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Lomarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [k-m²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-] Yhteensä 1, , ,60 0, A yhteensä 0, , ,11-0, P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä -0,0268 R yhteensä L yhteensä 0, ,6 0,3315 E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä Maanalaiset tilat Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [k-m²] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-] Yhteensä Rakennussuojelu Yhteensä Suojellut rakennukset Suojeltujen rakennusten muutos [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-]

19 Asemakaavan selostuksen liitelomake Sivu 2/ Alamerkinnät Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [k-m²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-] Yhteensä 1, , ,60 0, A yhteensä 0, , ,11-0, AK 0, , ,05 0, AKR 0, , ,73-0, P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä -0,0268 VL -0,0268 R yhteensä L yhteensä 0, ,6 0,3315 Kadut 0, ,0 0,0015 LPA 0, ,0 0,3300 E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä