Porin kaupungin henkilöstölehti 3/2005

Transkriptio

1 Porin kaupungin henkilöstölehti 3/2005 Keittiömestari Juhani Lahden kesän grillivinkit s Leo-Pekka Tähti viilettää kaupungin ATK-tukena s.16 Talkoohenki on kallis voimavara, sanoo Kalevan Kisojen talkoolainen Mailis Nieminen. Kalevan Kisat Porissa s.8 9 Kuva: Kaisu Vaalto

2 2 3 HENKILÖSTÖPOLITIIKKA PÄÄKIRJOITUS AINO-MAIJA LUUKKONEN, kaupunginjohtaja Hyvää kesälomaa KOLUMNI Olen ollut tekemisissä tieyhteyksien ja rakentamisen parissa vuodesta 1962 lähtien. Tuolloin 1960-luvulla Suomessa siirryttiin kasvukeskuksiin kohti leveämpiä teitä. Minäkin muutin lehmi- ja kärrypoluilta eri vaiheiden jälkeen moottoriteille, aluksi Malaan, mikä Maailman pankin rahoituksella toteutti Suomen ensimmäiset moottoritiet. Vuosina toimin TVH:ssa suurten kaupunkien liikenne- ja kaavasuunnittelun yhdyshenkilönä, mm. Helsingin seudun liikennesuunnitelmaa laatineen työryhmän sihteerinä. Työn atk-ajot suoritettiin Lontoossa, koska Suomen konekapasiteetti ei riittänyt, vaikkakin ensimmäinen muutaman kuution kokoinen tietokone Esco oli Teknillisessä korkeakoulussa otettu käyttöön jo kymmenen vuotta aikaisemmin. Työssä sovellettiin amerikkalaisia liikennemalleja, mitkä johtivat henkilöautopainotteisiin epärealistisiin suunnitelmiin. Amerikassa osattiin tuolloin viedä kolme ihmistä n kilometrin päähän kuuhun, mutta vastaavana liikennesuoritteena ei osattu viedä ihmistä kolmen kilometrin päähän keskustaan. Porin yleiskaavatyössä olin TVH:n edustajana mukana vuodesta 1968 alkaen. Yleiskaavan 1969 ennuste oli Kesälomalla on tarvis tehdä kaikki se, mikä talvella jäi tekemättä: kaappien siivous, ikkunoiden pesu, uusien hyllypapereiden laitto, jääkaapin ja pakastimen taustan imurointi, vanhojen vaatteiden kerääminen ja vienti pelastusarmeijaan, perintötädin tapaaminen ja autotallin siivous vain muutamia mainitakseni. Lisäksi täytyy ehtiä kesätapahtumiin, kuten Kuhmon kamarimusiikkijuhlille, eukonkannon maailmanmestaruuskisoihin, Savonlinnan oopperajuhlille, Seinäjoen tangomarkkinoille, Aitoon kirkastusjuhlille. Omat lapset tai jos heitä ei ole, ainakin kummilapset, pitää viedä Tervakosken puuhamaahan, Naantalin muumimaailmaan, Lintsille ja Särkänniemeen. Sitten tulevat vielä sukulaisten häät ja rippijuhlat, jotka parhaimmassa tapauksessa ajoittuvat juuri juhannukseen. Jos omistaa merikelpoisen veneen, täytyy tietysti käydä Tukholmassa testaamassa Gröna Lundin uudet kieputtimet, eikä ole pahitteeksi kiertää Gotlantikaan, jos haluaa tarkistaa, vieläkö Merisäästä tuttu Gotska Sandön on paikoillaan tai onnistuuko purjehtimaan Eckeröstä Grisslehamniin tarttumatta pyydyksiin. Monelle kesäloma siis muodostuu täyttymättömien toiveiden tynnyriksi ja kesäloman jälkeinen työhön paluu on lomaan verrattuna pelkkää lepoa. Itselleni sopiva käyntikohde voisi olla Heinolan lintutalo, jonne siipensä loukanneen mustavariksen eräänä Erkki Rajala My way - pääasia on matka, eivät hevoset asukasta vuodelle Pori olikin voimakkaassa kasvuvaiheessa. Suunnitelmissa päädyttiin mm. 5. osan ja Rosenlewin alueen kautta kulkevaan moottoritievaraukseen, mitä olin mukana esittelemässä mm. Rosenlewin johtajistolle. Ratkaisuilla oli silloisen toimintaympäristön ja kasvun sekä profeettoina häärineiden konsulttien ja atkmallien perustelut. Suunnitelmien pohjalta Pori sai valtionavut sekä Linnansiltaan että Raumansiltaan, rakennettiin mm. Ulvilantien ja Mäntyluodontien eritasoliittymäjärjestelyt sekä käynnistettiin keskustan, kevytliikenteen ja joukkoliikenteen suunnittelu. Perustettiin mm. Porin Linjat Oy. Myös Pohjoisen satamatien selvitykset käynnistettiin. Moottoritievarausta ryhdyttiin hallitusti purkamaan. Vuonna 1986 valmistuikin Länsitie. Rakentamista vastusti n porilaista kirjallisella vetoomuksellaan. Ratkaisu on osoittautunut toimivaksi. Länsitien idea oli syntynyt Porissa jo 1960-luvun alussa konsulttityönä (Koskela & Lehvonen). Uskottavuussyistä TVH ei voinut sitä tuolloin hyväksyä, koska ratkaisua ei oltu suunniteltu yhteistyössä TVH:n kanssa. Näistä kokemuksista alkoi liikenneverkollinen yhteissuunnittelu kuntien ja valtion välillä. Pori oli pilottikohteita. Muutin Poriin vappuna Mm. Linnansillan rakentamistamme vaikeutti v keväällä julkisen alan teknisten lakko. Viisi viikkoa kestäneen lakon sovitteli presidentti Urho Kekkonen. Neuvottelutuloksen, pöytäkirjaa ei vieläkään ole löytynyt Kekkosen kassakaapista. Vuonna 1972 Porin liikenteessä kuoli 21 henkilöä. Nyt vuosina on kuollut vastaavasti yksi henkilö molempina vuosina. Toisaalta Porissa mm. pyöräteiden määrä on lähes satakertaistunut. Valtakunnallisesti kuolonuhrien määrä on pudonnut pahimman vuoden uhrista lähes kolmannekseen. Taitekohdan aiheutti 1970-luvun alkupuolella presidentin uuden vuoden puhe, missä vaadittiin viranomaisilta toimenpiteitä, mitkä johtivat mm. tiukempiin nopeusrajoituksiin. Presidentin tuolloisen kannanoton ansiosta ovat ilmeisesti tuhannet henkilöt, osaltaan myös porilaiset, säästäneet henkensä. Urho Kekkonen kävi suhteillaan Korkeimpaan pelastamassa porilaiset myös Kokemäenjoen tulvalta vuoden 1975 tammikuussa. Kokemäenjoki vesitienä liittyy aihepiiriin siten, että TVH ja tiehallinto ovat saaneet alkunsa vuonna 1799 perustetusta keskusvirastosta, Kuninkaallisesta Koskenperkausjohtokunnasta, minkä ensimmäisiä tehtäviä oli Kokemäenjoen koskien perkaus. Kokemäelle on pystytetty tätä koskeva muistomerkki. Olen ollut mukana tiehallinnon 175 v- ja 200 v juhlissa samoin kuin jokeen historiallisesti liittyvän Porin sataman 200 v- ja 225 v- juhlissa. Myös edeltäjäni Porin ensimmäinen kaupungininsinööri v tarvittiin juuri Kokemäenjokea syventämään. Tehtävä on ikuinen. Joki on sekä uhka että mahdollisuus. Monivuotinen keskustan ja kävelykadun suunnittelu johti Suomen ensimmäisen kaupunkikeskustan kävelykadun käyttöönottoon v Kaupunginvaltuusto käsitteli suunnitelmia useita kertoja. Käsittelyn pääpaino oli etsiä tasapuolinen ratkaisu eri kaupparyhmittymien kannalta. Kuntalaisille toteutus tuli yllätyksenä ja johti tunnekuohuihin, jotka laantuivat vasta 1980-luvulla. Puolustelin ja esittelin ratkaisua vuosien varrella sadoissa eri tilaisuuksissa Porissa ja muuallakin. Ratkaisuista sikisi myös kaupunkilehtiä osin perättömine juttuineen. Kaupunkilehdet ovat niistä ajoista myönteisesti kehittyneet. Sittemmin kävelykatu ja tekijät on rehabilitoitu. Jännittävimmillään työurani on ollut 1965 kesällä, jolloin suoritin maastotutkimuksia Hankoniemellä, tietämättäni Motto: Kuten kievarilaitoksessa pääasia on matka, eivät hevoset. Hevoset vaihtuvat, mutta matka jatkuu. Ellei tiedä päämäärää tai on peräti väärällä tiellä, ei kannata pitää kiirettä. On asioita, mitkä aika hoitaa ja on asioita, mitkä on aika hoitaa. miinoitetulla alueella. Haastavia ovat olleet mm. syväsataman ongelmavaiheet, joissa osaltani oli mukana, sekä vuoden 1998 organisaatiomuutoksiin liittyvät uudistukset. Yleiskaavaan 1969 perustuva kaupunkikehitys ja silloinen kasvu johtivat myös mittavaan henkilöstön rekrytointiin. Energiakriisi taittoi kasvukäyrät alusta alkaen on koettu rakennemuutoksia, mitkä ovat kaventaneet kaupungin taloudellista liikkumavaraa. Henkilöstön rekrytointi estyi niin Porissa kuin muuallakin. Työurani alussa työyhteisömme keski-ikä oli alle 30 vuotta. Nyt keväisenä iltana kyyditsin. Sen hengitysrei in varustettu kuljetuslaatikko oli apukuljettajan penkillä vieressäni ja aika ajoin se koputti laatikon reunaan ikään kuin ilmoittaen olevansa hengissä. Heinolan lintutalossa se on hyvässä hoidossa ja kun soitimme seuraavana päivänä ja kysyimme otuksen vointia, oli sen toiveissa päästä Oulusta tuotujen lajitoveriensa kanssa samaan häkkiin. Olen iloinen siitä, että Porin elinkeinokeskuksen innovatiivinen ja nuorekas väki on vihdoin tekemässä meille mustavariksesta brändin. Tarkoitan tällä tietysti Viksua. Eeva Lindholmin säveltämässä ja Ulla Kamppisen sanoittamassa Pieni musta kaveri äänitteessä Iida- Kaisa Leivonniemi laulaa tuosta meidän porilaisten ekosysteemiin olennaisena osana kuuluvasta siivekkäästä aivan ihanasti. Suosittelen pikkuväen ja isompienkin kuultavaksi. Toivotan kaikille rentouttavaa kesälomaa, eikä kannata tuntea huonoa omaatuntoa, vaikka autotalli taas kerran jää siivoamatta! Tulee se kesä ensi vuonnakin. Kannattaa löhötä, kun on löhöämisen aika! Kesälomien jälkeen itse kullakin on työtä yllin kyllin, ja jotta totuus tulevasta ei unohtuisi, laitan tähän loppuun vielä kaupunginhallituksen hyväksymän kaupunginhallituksen hallitusohjelman , jota me kaupungin viranhaltijat ja työntekijät omalta osaltamme tulemme toteuttamaan: 1. Porin kaupungin talous pidetään vakaana ja talouden pohjaa parannetaan. Veroprosenttia 18 ei koroteta vaalikauden aikana. 2. Porin kaupunki tarjoaa asukkailleen kattavat ja laadukkaat palvelut tunnistaen muuttuvat tarpeet. 3. Sosiaali- ja terveydenhuoltoa varten tarvittavat lisäresurssit hankitaan koko palvelutuotannon kehittämisen ja toiminnallisten muutosten tuella. 4. Porin kaupunki harjoittaa hyvää henkilöstöpolitiikkaa. Henkilöstöä ei irtisanota taloudellisista ja tuotannollisista syistä. Henkilöstösuunnittelulla tuetaan palvelutuotantoa. 5. Porissa on työtä, asuntoja ja terveellinen ja turvallinen ympäristö. Porilaisten toimeentulosta huolehditaan panostamalla työllisyyden hoitoon ja edistämällä elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä kaupungissa. 6. Joen ja meren ranta-alueiden asumis-, virkistysja matkailukäyttöä lisätään. 7. Pori on koulutuskaupunki. Peruskoulun, lukion ja toisen asteen koulutusta kehitetään ikäluokkien pienentyminen huomioon ottaen. Yliopistokeskuksen ja Satakunnan ammattikorkeakoulun toimintaedellytyksistä huolehditaan. 8. Laadukkailla kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluilla lisätään asukkaiden viihtyvyyttä ja parannetaan elämänlaatua. 9. Liikelaitoksen turvaavat vakaan tuoton Porin kaupungille. 10. Kaupunki luopuu tuottamattomasta omaisuudestaan. 11. Laaditaan investointiohjelma noudatettavaksi vuosina Kuntien välistä yhteistyötä tiivistetään yleisten tavoitteiden toteuttamiseksi. keski-ikä on n. 50 vuotta. Nuoren sukupolven vähäisyys on tuonut ja tuo monia ongelmia mm. osaamisen siirrolle ja jatkuvuudelle sekä haasteita mm. työterveys- ja työsuojeluorganisaatiolle sekä johtamiselle. Liikennesuunnittelu on vaativa tehtävä, ristiriitaisten tavoitteiden yhteensovittamista ja sietämistä. Kompromisseista ei kiitetä. Rekka-autojen ja lastenvaunujen yhteensovittaminen vaatii kuuntelu- ja neuvottelutaitoa. Liikennesuunnittelu on kiitettävällä tavalla ja veturina osallistunut mm. seudulliseen käyttäjävaikutteiseen suunnitteluun ja valistustoimintaan, missä kosketellaan ihmisten käyttäytymisvapautta. Tiellä kulttuuri, luonne ja luonto sovittelua vaativalla tavalla kohtaavat. Vuorovaikutus vaatii yhteyksiä. Yhteydet luovat yhteiskuntaa, hyvinvointia ja kasvua ja myös kääntäen. Suunnittelija on Teitä varten. Suunnittelijan tulee vastata myös kysymyksiin joita ei ole tehty. Tietä käyden tien on vanki, vapaa on vain umpihanki. Ceterum Censeo, muuten olen sitä mieltä, että nyt tarvitaan laaja kansallinen tahtotila rapistuvan liikenneverkon ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi hyvinvoinnin tueksi ja maamme logistisen kilpailukyvyn parantamiseksi. Mm. murtuvilta kiskoilta putoilevat junat tulee nostaa takaisin kiskoille. Porissa vuotta sitten toteutettu valtion päätieverkko odottaa uudistumista ja junayhteydet nopeutumista. Panostettaessa terveydenhuoltoon ei saa unohtaa monilta osiltaan sairasta infrastruktuuria. Kaiken kaikkiaan Porin kaupungin ja sen infran tulevaisuus näyttää kuitenkin aikaisempaa valoisammalta. Erkki Rajala on Porin teknisen palvelukeskuksen johtaja. Henkilöstösuunnitelma päätöksiä ja yhteisesti sovittuja pelisääntöjä Jatkokoulutusta työpaikkaohjaajille Useissa Porin kaupungin hallintokunnissa on tuttua eri oppilaitoksista työssäoppimisjaksolla olevien nuorten ja aikuisten ohjaaminen. Työssäoppimisjaksohan on osa opiskelua, ja sen vuoksi oppilaitokset ovat jo vuosia toteuttaneet työelämän edustajille suunnattua työpaikkaohjaajakoulutusta. Nyt työssäoppimiseen on tulossa muutos, joka edellyttää työelämän edustajilta uutta osaamista: hallituksen esityksen mukaan ammattiosaamisen näytöt otetaan käyttöön viimeistään elokuussa 2006 alkavassa ammatillisessa peruskoulutuksessa. Uudistus koskee täydessä laajuudessaan noin ammatillista perustutkintoa suorittavaa opiskelijaa. Opetusministeri Tuula Haataisen mukaan ammattiosaamisen näyttöjen lisääminen ammatilliseen perustutkintoon on hallituskauden merkittävin ammatillisen koulutuksen uudistus. Näytöt ovat työtilanteita, jotka koulutuksen järjestäjä ja työelämän edustajat yhdessä suunnittelevat, toteuttavat ja arvioivat. Opiskelija osoittaa käytännön työtehtävissä, miten hyvin hän on saavuttanut ammatillisten opintojen tavoitteet ja työelämän edellyttämän ammattitaidon. Näyttöjen arvioinnissa korostuvat käytännön osaaminen ja työelämän edustajien rooli. Henkilöstösuunnittelulla on perinteisesti tarkoitettu henkilöstön mitoitusta. Nyt henkilöstöstä tulee tietää paljon muutakin. Toimintaa ja palveluiden tuottamista varten tarvitaan tietoa henkilöstön määrästä ja laadusta, tiedoista, taidoista ja ominaisuuksista. Tietoa tarvitaan myös organisaation osaamisesta. Henkilöstön tulee tietää, millaista henkilöstöpolitiikkaa työnantaja harjoittaa, mitä asioita arvostetaan, mihin työnantaja panostaa ja miten heidän asioitaan käsitellään. Koko työyhteisö on yhteisesti vastuussa siitä, että työyhteisö on terve ja hyvinvoiva. Työnantajan velvollisuudet henkilöstöään kohtaan ovat laajat. Suuren työnantajan kuten Porin kaupungin tulee huolehtia siitä, että kaikkia sen palveluksessa olevia henkilöitä kohdellaan yhtenäisten pelisääntöjen mukaan. Yhtä tärkeää on huolehtia lukuisten eriasteisten säädösten ja ohjeiden sekä kaupungin omien paikallisesti sovittujen sopimusten ja pelisääntöjen jalkauttamisesta ja noudattamisesta. Prosessien, joissa asioista päätetään pitää olla avoimia ja selkeitä. Kaikkien osapuolien on tärkeä tietää ja tunnistaa, ketkä ovat toimijoita erilaisissa päätöksenteko- ja neuvottelutilanteissa. Johdolla, esimiehillä ja työntekijöillä on työpaikalla erilaiset vastuut ja roolit. Ne on tarpeen tunnistaa ja toimia niiden mukaisesti. Hyvä johtaminen, selkeät toimintaperiaatteet ja yhteinen näkemys auttavat saavuttamaan asetetut tavoitteet. Niiden avulla voidaan myös ratkoa mahdollisesti syntyviä työyhteisökonflikteja. Koko työyhteisö on yhteisesti vastuussa siitä, että työyhteisö on terve ja hyvinvoiva. On hyvä muistaa asiallinen, aikuismainen ja työroolin mukainen työkäyttäytyminen. Satakunnan toisen asteen ammatillisten oppilaitosten yhteistyönä on käynnissä Länsi-Suomen lääninhallituksen ja Euroopan sosiaalirahaston rahoittama projekti, jonka tavoitteena on kouluttaa työpaikkaohjaajia työssäoppimisvastaaviksi. Työssäoppimisvastaava toimii organisaation työssäoppimisen yhdyshenkilönä, joka koordinoi organisaation työssäoppimista, perehdyttää organisaation työpaikkaohjaajia ja toimii Oheiseen henkilöstösuunnitelman kuvaukseen on koottu ne asiakokonaisuudet, joista meillä Porissa pitää olla päätöksiä, ohjeita tai sovittuja käytäntöjä. Suurin osa niistä on olemassa muodossa tai toisessa. Aineisto pitää koota yhteen ja tarkistaa sen ajan tasaisuus. Osa asioista pitää kuvata ja osasta pitää eri osapuolien kanssa rakentaa yhteinen näkemys. Henkilöstösuunnitelma viedään vaiheittain syksystä lähtien kaupungin intranettiin, Rumpuun, jota samalla uudistetaan. Sisäverkko on hyvä väline laajaan ajankohtaisviestintään. Tavoitteena on, että sisäverkossa on oleelliset ja ajan tasalla olevat tiedot sisältävä tai niihin ohjaava tietovarasto. Uudistettuun Rumpuun tullaan lisäksi siirtämään Tiimi foorumista mm. kirpputori. Rumpuun perustetaan myös kaupungin sisäinen kysymystori. Kaupungin internet-sivuilla ei ole asiallista käydä keskustelua, joka on luonteeltaan työnantajan ja työntekijän välistä. Henkilöstöviestintään velvoittaa yleissopimus yhteistoimintamenettelystä. Kokemukset ovat jo moneen kertaan osoittaneet, miten merkityksellistä eri keinoja käyttävä, riittävä ja oikein ajoitettu henkilöstöviestintä on toiminnan tuloksellisuudelle. Lisäksi voidaan parantaa työelämän laatua ja varmistaa työilo. Helena Metsälä vs.henkilöstöjohtaja oppilaitosten yhteyshenkilönä. Koulutukseen sisältyy 8 lähipäivää syys joulukuussa 2005 ja se on osallistujille maksutonta. Koulutuksen esite on Rummussa henkilöstöosaston sivulla Koulutus ja henkilöstön kehittäminen. Lisätietoja antaa projektisihteeri Raisa Isokytö Tekniikkaopistolta puh tai raisa.isokyto@porinammattiopisto.fi. Riitta Saarinen Lähde:

3 4 5 OLKA-projekti vauhdissa, paperilaskut pian historiaa Pori siirtyy sähköiseen ostolaskujen käsittelyyn Leena Harmaala on Työssä olevien sairaanhoitajien ja terveydenhoitajien kolmen kuukauden koulutusjakso sisälsi kaksi viikon mittaista kuntoutusjaksoa. Kurssilaiset viettoiveammatissaan Viime vuonna näihin aikoihin starttasi kaupungin johdon päätöksellä OLKA-projekti, jossa tavoitteena on suunnitella ja ottaa käyttöön uusi sähköinen toimintamalli ostolaskujen käsittelyyn ja arkistointiin. Laskutuksissa ollaan kiihtyvällä vauhdilla siirtymässä kokonaan sähköiseen toimintatapaan, jolloin laskuja ei enää tulosteta missään vaiheessa paperille. Nyt tehtävillä toimilla varmistetaan se, että tästä kehityksestä pystyy myös Porin kaupunki hyötymään mahdollisimman paljon. Pori on isoista kaupungeista viimeisten joukossa siirtymässä sähköiseen ostolaskujen käsittelyyn. Projektissa ollaan nyt siirtymässä käyttöönottovaiheeseen. Ostolaskujen sähköinen käsittely ja arkistointi eli tuttavallisemmin OLKA-projekti on kovassa vauhdissa. Toista vuotta kestänyt selvitys- ja kilpailutusvaihe on päättynyt, ja käytännön toteutus on alkamassa. Tarjouskilpailun jälkeen kaupunginhallitus valitsi kierrätysohjelmistoksi BasWaren Invoice Processingin eli puhekielessä IP:n ja skannauspalvelun tuottajaksi Xeroxin. Skannauspalvelussa paperilaskut muunnetaan liitteineen sähköiseen muotoon verkkolaskuiksi. Kummankin toimittajan kanssa on jo aloitettu käyttöönotto-projektit. Käytännössä ostolaskujen sähköinen käsittely tarkoittaa sitä, että paperiset laskut jäävät tämän vuoden aikana historiaan. Kaikki laskut muuttuvat sähköisiksi ja niitä käsitellään ja arkistoidaan vain tietokoneen näytöllä. Uusi toiminnan malli Laskujen kierron toimintamalli on jatkossa sellainen, että tavarantoimittajat lähettävät laskut suoraan skannauskeskukseen, joka toimittaa laskut sähköisinä kaupungin järjestelmään. Mikäli laskulla on tieto kenen tarkastettavaksi lasku pitää mennä, niin ohjelma lähettää laskun suoraan tarkastajalle. Tarkastaja tarkastaa laskun oikeellisuuden ja tekee tarvittavan tiliöinnin ja lähettää laskun edelleen hyväksyjälle. Hyväksyjä voi tarvittaessa tarkentaa tiliöintiä. Mikäli lasku on asiallinen, niin hyväksyntä tehdään ohjelmassa. Tämän jälkeen lasku siirretään kirjanpitoon ja ostoreskontraan ja sitä kautta maksettavaksi. Huomattava edistysaskel paperilaskuihin verrattuna on sähköinen arkisto. Hyväksyjä pystyy näkemään kaikki ne laskut järjestelmästä, jotka hän tai hänen sijaisensa on hyväksynyt. Järjestelmään voidaan myös määritellä katseluoikeuksia, jolloin vaikkapa virastopäällikkö pääsee näkemään kaikki oman virastonsa laskut. Enää ei tarvitse siis lähteä arkiston uumeniin, kun haluaa tietää mitä pari vuotta sitten ostettu konttorituoli maksoikaan. Kaikki hallintokunnat mukaan syksyn aikana Ensimmäiset testilaskut kiertävät jo. Varsinainen tuotantokäyttö alkaa juhannusviikolla pilottitoimistojen eli tietohallinto-osaston ja rahatoimiston laskuilla. Syyskuun alussa järjestelmän ottavat käyttöön sosiaalikeskus ja koulutusvirasto, lokakuun alussa terveysvirasto, SAMK ja ammattiopisto. Marraskuun alusta tulevat mukaan loputkin eli TPK ja rahatoimiston hoitamat pienemmät virastot. Pori Energia ja Vesi hoitavat jo nyt ostolaskunsa sähköisesti omilla järjestelmillään. Laskujen tarkastajat ja hyväksyjät koulutetaan Uusi toimintatapa vaatii laajaa koulutuspakettia ja ohjeistusta. Ohjelmistoon tulee tuhatkunta käyttäjää, ja kaikki saavat tarpeellisen koulutuksen. Tarkastus ja hyväksyntä ovat teknisesti hyvin helppoja suorittaa, joten siihen riittää parin tunnin koulutus. Koulutuspäiviä pyritään järjestämään useampia, jotta kaikille löytyisi sopiva aika. Lisäksi virastojen Tuhet, jotka muutenkin opastavat tietokoneen käytössä, perehdytetään myös IP:n käyttöön. Koulutusta on suunniteltu myös maakuntaan, lähinnä SAMKin toimipisteiden mukaan. Pelastuslaitoksen väki voi hyödyntää myös näitä koulutuksia. Reskontranhoitajat, joita Uutta potkua osaamiskunnosta Väinölän neuvolan terveydenhoitaja Hannele Kangas teki irtioton säännöllisestä päivätyöstään ja lähti etsimään uutta perspektiiviä työhönsä osaamiskunto-projektista. Kolmen kuukauden koulutus takanaan Hannele Kangas on kypsynyt ammatissaan. Lasku ei ole jatkossa enää paperimuodossa, vaan kaikki käsittelyvaiheet tehdään tietokoneella. Terveydenhoitaja Hannele Kankaan irtiotto rutiineista Huhtikuun 1. päivänä kaikuivat osaamiskunto-projektin ensimmäisen koulutusjakson päätöspuheet. Ennen todistustenjakoa kehuttiin, että päivätyöstään kouluttautumaan lähteneet sairaanhoitajat ja terveydenhoitajat ovat saaneet uusia valmiuksia sosiaali- ja terveydenhuollon muuttuvaan toimintaympäristöön ja heidän ammatilliset taitonsa ovat nyt ajantasalla. Koulutusta kaivataan näillä aloilla kipeästi, sillä potilaiden keski-ikä on nousussa ja yhä suurempi osa potilaista on monisairaita. Sairaanhoitajilta ja terveydenhoitajilta vaaditaan valtavasti monipuolista ammattitaitoa. Oman ammatin arvostus nousi Hannele Kankaan ryhmä on palannut jo ruotuun, mutta ESR-rahoitteisen Osaamiskunto-projektin neljäs ja viimeinen koulutusjakso on edelleen käynnissä. Koulutettavien sairaanhoitajien ja terveydenhoitajien sijaisina toimivat koulutuksen ajan perehdytyksen saaneet työttömät sairaanhoitajat ja terveydenhoitajat vaihtovalmennuksen periaatteella. Kaksi kärpästä yhdellä iskulla. Säännöllisen työn vaihtuminen luokassa istumiseksi ja kuuntelemiseksi oli tietysti iso muutos. Minulla oli kuitenkin vahva motivaatio päivittää tietojani ja etsiä uusia kokemuksia. Muutos ei ollut vaikea, sillä oppiminen perustui pitkälti keskustelulle ja kokemusten jakamiselle, kertoo vuonna 1983 terveydenhoitajaksi valmistunut Hannele Kangas. Nyt töihin palattuaan Hannele Kangas on huomannut, että hän on kypsynyt ammatissaan. Osaan arvostaa ammattiani entistä enemmän. Tämä koulutus on näyttänyt terveydenhuollon monet kasvot. Hoitotyötä tarvitaan niin monessa paikassa. Koulutuksen jälkeen osaa kunnioittaa toistenkin työtä eri tavalla. Olemme etuoikeutetussa asemassa IP:ssä kutsutaan mastereiksi, saavat tietenkin myös tarvittavan koulutuksen. Valmistautuminen muutoksiin Mitä nyt pitäisi virastoissa tehdä? Kaikkien virastojen tulisi tutkia kriittisesti nykyisiä toimintatapojaan ja katsoa miten niitä voisi kehittää nyt, kun käyttöön saadaan uusia välineitä. Isoissa hallintokunnissa on tämä työ jo aloitettu, ja on käynnistetty pieniä viraston sisäisiä projekteja miettimään mikä olisikaan se sutjakoin tapa tarkastaa ja hyväksyä laskut. Rahatoimisto antaa apua pienempien virastojen vastaaviin projekteihin. OLKA-asioista saat parhaiten tietoa Rummun OLKA-projekti sivuilta. Sieltä löytyy mm. kuvauksia uudesta toimintamallista, ja sinne kerätään kesän aikana erilaista asiaan liittyvää ohjeistusta. Tarkat ohjeet ovat tulossa ainakin uusista laskutusosoitteista ja laskuille vaadittavista viitetiedoista. Sivuilta löytyvät myös virastojen ja koko projektin yhteyshenkilöt, joilta saa tarvittaessa lisätietoja. Kari Nummi Teija-Leena Wass tivät mm. viikon Siuntion kuntoutusleirillä. Kuntoutusjaksot ovat parantaneet eritoten työssä jaksamista. Siuntion rentoutukset, monipuolinen liikunta ja fysioterapian opiskelijoiden vetämä liikunta koulussa lisäsivät kipinää oman kunnon ylläpitämiseen. Kuntoutusjaksoilla sai aikaa ihan itselleen, se oli mahdollisuus irrottautua arjesta, kertoo Hannele Kangas. Tunneilla opetettiin tiedonhakua ja hoitotyön teoriaa, kehitettiin päätöksentekotaitoja ja verestettiin vuorovaikutusja ohjaustaitoja. Itsensä kehittäminen oli myös tärkeä osa opintokokonaisuutta. Hannele Kangas sanoo, että kurssilta riittää eväitä pitkäksi aikaa työssä jaksamiseen. Aluksi paluu työpaikalle Väinölän neuvolaan tuntui miltei vastenmieliseltä. Mutta muutaman päivän jälkeen ymmärsin, että tänne minä kuulun. Osaanhan tehdä työtäni 20 vuoden kokemuksella! Me koulutuksessa olleet olemme tavallaan etuoikeutetussa asemassa, vaikka haimmekin koulutukseen omatoimisesti. Tästä koulutuksesta ammennan vielä pitkään, pohtii Hannele Kangas. Kaisu Vaalto Kuva: Kaisu Vaalto Intendentti Leena Harmaala toivoo Sinfoniettan konsertteihin enemmän myös nuorta yleisöä. Leena Harmaala haki viime kesänä Pori Sinfoniettan intendentiksi, mutta virkaa ei silloin täytetty. Nyt vuosi siitä filosofian maisteri Leena Harmaala häärii Teljäntorin viidennessä kerroksessa Pori Sinfoniettan intendenttinä. Haastavaa työtä on takana runsaat kuukauden päivät. Sinfoniettan intendentillä edessään haastava tehtävä Tämä on juuri sitä työtä, mitä olen opiskeluajoista asti halunnut tehdä, iloitsee musiikkitieteitä Turun yliopistossa opiskellut Leena Harmaala. Mistä Harmaala on haaveillut? Mitä intendentti sitten tekee, ei kai ainakaan puikkoa heiluta? Intendentti on orkesterin hallinnollinen johtaja. Kulttuuritoimen johtosäännön mukaan intendentin tehtävänä on johtaa ja valvoa kaupunginorkesterin hallinnollista toimintaa sekä huolehtia sen toiminnan, talouden ja organisaation kehittämisestä ja tarpeellisesta yhteistyöstä. Intendentti myös valmistelee yhteistyössä kapellimestarin ja orkesterin ohjelmatoimikunnan kanssa tulevien kausien ohjelmistot kulttuurilautakunnan hyväksyttäväksi. Niiden pohjalta intendentti laatii sopimukset taiteilijoiden ja vierailevien kapellimestarien kanssa, kertoo Leena Harmaala. Intendentin työ on niin hallintoa, ohjelmasuunnittelua kuin markkinointiakin. Harmaalan mukaan tiedottaja on tärkeä työkumppani, sillä ilman häntä intendentille kasaantuu kohtuuton työmäärä. Harmaalan mielestä intendentin on tultava toimeen monenlaisten ihmisten kanssa. Kärkisijoille hän nostaa myös esimiestaidot ja diplomaattisuuden, sillä hänen työssään asioiden kaikki puolet on otettava huomioon. Nämä ominaisuudet on opittava, jotta hänen työssään pärjää. Musiikkitieteellinen koulutus on antanut hyvät valmiudet tähän työhön. Tarvitaan myös taloushal- linnon taitoja, joita olen oppinut Turun kauppakorkeakoulun kursseilta ja opiskellessani merkonomiksi ennen musiikkiopintoja. Tietysti tässä työssä on etua valmiista suhteista, joita on syntynyt jo opiskeluaikoina ja musiikkiharrastusten kautta. Sinfoniettan ruorissa Leena Harmaalan mukaan uusi työpaikka on hyvin haastava sekä itse työnkuvan että orkesterin viimeaikaisten ongelmien vuoksi. Tulevaisuudelle hän ei lupaa vielä radikaaleja muutoksia, onhan hän ollut työssään vasta kovin vähän aikaa. Aloittaessani työt syksyn ohjelma oli muutamia aukkoja lukuunottamatta valmis. Onneksi, sillä näin lyhyessä ajassa en olisi ehtinyt koota syksyn ohjelmistoa kasaan. Voin vakuuttaa, että ensi syksynä on luvassa ainutlaatuisia konsertteja. Toivoisin todellakin, että ihmiset tulisivat konsertteihin. Sitä ei tiedä, mistä jää paitsi, jos esityksiä ei näe ja kuule. Tällä hetkellä Harmaalalla on työn alla mm. esitys Sinfoniettan kapellimestarista, joka julkistetaan juuri Karhunpalveluksen ilmestymisen aikaan. Lopullisen päätöksen asiasta tekee kaupunginhallitus kulttuurilautakunnan annettua lausuntonsa. Pikku hiljaa porilaistutaan Leena Harmaala on kotoisin Hämeenkyröstä ja on asunut Turussa viiti- sentoista vuotta. Hänen isänsä suku on kuitenkin Porista, joten tämä seutu ei ole täysin harmaata vyöhykettä uudelle intendentille. Harmaalan nelihenkisellä perheellä onkin pian ratkaisevat hetket edessä, kun Porista tulee heidän uusi kotikaupunkinsa. Asumme edelleen Turussa, mikä tarkoittaa jatkuvaa edestakaisin ajelua. Toisinaan olen yöpynyt myös tätini luona tässä lähempänä. Kesällä meidän pitäisi päättää, missä ensimmäiselle ja neljännelle luokalle menevät pojat aloittavat syksyllä koulunsa. Jonkin verran olen töiden jälkeen ajellut ympäri Poria nähdäkseni, mihin kodin voisi perustaa. Leena Harmaala ei ole perheensä musta lammas, sillä Poriin muuttaa hyvin musikaalinen perhe. Musiikki on koko perheen yhteinen asia. Mieheni on opiskellut musiikkitiedettä ennen kuin hän vaihtoi pääaineekseen tietotekniikan. Pojat puolestaan soittavat pianoa. Ei ole ihme, että Harmaala päätyi musiikkialalle, sillä hän on soittanut huilua lapsesta asti. Kotona taas hänen isänsä piti huolen perheen riittävästä jazzannista. Pojasta polvi paranee, niinhän sitä sanotaan. Mikähän on poikien toiveammatti? Kaisu Vaalto Kuva: Kaisu Vaalto

4 6 7 KESÄKUU kesä - ke TEATTERI RATA-KOPLA RY: Hölmölän kylä, Pelle Hermannin puisto, Kirjurinluoto To HEINÄKUU Pe 1.- Su 3.7. Su 3.- Su Su Su 7.8. JUHANNUSMARKKINAT, Promenadi ja kauppatori klo 9-18 VALTAKUNNALLISET KANSANLÄHETYSPÄIVÄT päätapahtumapaikkana Porin urheilutalon alue AHLAISTEN NUORISOSEURAN KESÄTEAT- TERI: Yksinäisten sydänten kerho Ahlaisten nuorisotilan piha, Nahkurinkuja PAJURANNAN KESÄTEATTERI: Jeppe Niilonpoika Sunniemen Pajutila, Leinontie 41 La 9.- YYTERI RANTAFUTISTURNAUS 2005 Su Yyterin hiekkaranta Pe 15.- KALEVAN KISAT 2005 Su Porin stadion Pe 15.- Su Pe 15.- su La 16.- Su La Ma 25.- su Pe 29.- Su ELOKUU To 18.- Su To 18.- Su Pe 19.- su SATAKUNNAN KANSANSOUTU vesistöretki meloen tai soutaen Vammalasta Poriin NATURISTIPÄIVÄ 2005, Yyterin naturistiranta 40. KANSAINVÄLINEN PORIN JAZZFESTI- VAALI 22. JAZZHÖLKKÄ, lähtö Pori Delta Arenalta klo 12 SURFVIIKKO, Yyterin Surfkeskus SUOMEN VETERAANIMOOTTORIPYÖRÄ- KLUBIN 30-VUOTISJUHLARALLI, Leirintä Yyteri 6. PORI FOLK KANSAINVÄLINEN KANSANKULTTUURI- FESTIVAALI PORI FIESTA VIINIFESTIVAALI, Eetunaukio YYTERI MEETING, moottoripyörätapahtuma, Leirintä Yyteri To 25.- SIRKUS FINLANDIA, esitykset to-pe klo 19, la-su Su klo 13 ja 17 Kirjurinluoto SYYSKUU Pe 2.- Su 4.9. La 3.- Su 4.9. La 3.- Su 4.9. Ke 7.- Su La XVII SILAKKAMARKKINAT Porin jokiranta SUOMEN PUNAISEN RISTIN YLEISKOKOUS Promenadikeskus BOCCIAN HENKILÖKOHTAISET SM -KILPAILUT, Porin Karhuhalli VAPAIDEN AMMATTIRYHMIEN TEATTERI- FESTIVAALI LAINSUOJATTOMAT XIIII MAASEUTUMARKKINAT, Kävelykatu ja Eetunaukio La 17.- SATAKUNNAN MESSUT Su Porin Karhuhalli klo La 17.- Su To Su KEHITYSVAMMAISTEN VALTAKUNNALLI- NEN KIRKKOPYHÄ 45. PORIN PÄIVÄ päätapahtumapaikkana Porin tori 2005 Kirjurinluoto Arena Pori Jazzin päänäyttämönä Tänä kesänä Porin jazzfestivaalien pääkonsertit ovat ensimmäisen kerran Kirjurinluoto Arenalla. Konsertit alkavat torstaina klo 15, perjantaina klo 15, lauantaina klo 14 ja sunnuntaina klo 13. Pori Folk tarjoaa kulttuuria New Yorkista Petroskoihin Tämän vuoden Pori Folk -festivaaleille saapuu laaja kansainvälinen esiintyjäkaarti. Edustettuna on kulttuuria niin idästä kuin lännestäkin. Kokonaisuutena tästä kulttuurielämysten monipuolisesta kirjosta voi nauttia Kansainvälinen Tähtisade -konsertissa. Porin kaupungin työntekijät pääsevät kyseiseen konserttiin henkilökuntahinnalla. Kulttuurilaitoksilta yhteinen kesälehti festivaalien ajan. Maanantaina avataan Kirjurinluodon uusi palvelurakennus, jossa on yleisöwc:t, kioski-kahvila ja infopiste. Avajaisviikon aikana on myös lapsille sopivaa ohjelmaa. Porin matkailutoimisto järjestää tänäkin vuonna yksityismajoitusta jazzvieraille. Ota yhteys matkailutoimistoon, jos tarvitset vieraallesi majoitusta, tai jos sinulla on tarjottavana vapaata majoitustilaa kaupungin ydinkeskustassa jazzien aikana. Ritva Hellman Cleoma s Ghost -duo on cajun-musiikin ruumiillistuma. Yyteri on valmis matkailukesään Yyteri on valmistautunut matkailukesään uudistetulla ilmeellä sekä uusilla palveluilla. Poriin odotetaan vilkasta matkailusesonkia. Kotimaisista matkailijoista eniten Poriin tulee Tampereen ja Helsingin seuduilta sekä Keski-Suomesta. Ulkomaisia matkailijoita Poriin odotetaan eniten Ruotsista, Saksasta ja Venäjältä. Uudistuksia Jo toukokuun puolivälissä auenneesta Yyterin infokeskuksesta saa tietoa koko Yyterin matkailualueen kesätarjonnasta ja -tapahtumista. Infokeskuksen pihapiiriä on ehostettu viime vuodesta. Grillipaikkaa on täydennetty uusilla grilleillä. Talon opasteet on myös uusittu. Infokeskuksen uusimpana palveluna on matkailijoille suunnattu viikko-ohjelma, joka sisältää opastettua ohjelmaa lapsille ja aikuisille päivittäin. Yyterin leirintäalueelle on rakennettu 26 uutta vaunupaikkaa, jotka sijaitsevat Ruutujärven länsipuolella. Yleisiä vesipisteitä on Porilaiset kulttuurilaitokset esittäytyvät KulttuuriPorissa tapahtuu -lehdessä. Mukana ovat Porin kaupungin kulttuuritoimi, Porin taidemuseo, Porin kaupungin kirjasto Satakunnan maakuntakirjasto ja Satakunnan Museo sekä sen alaisuuteen kuuluvat Luontotalo Arkki ja Rakennuskulttuuritalo Toivo. Lehdessä on tietoa kesän monipuolisesta kulttuuritarjonnasta. Porin kesässä voi tutustua muun muassa lukuisiin yksittäisiin kulttuuritapahtumiin, näyttelyihin ja erityyppisiin musiikkifestivaaleihin. Lehdestä löytää myös vinkkejä monenlaiselle temanmusiikkia Pori Folkissa edustaa unkarilainen The Kerekes Band. Kansainvälisestikin palkitun yhtyeen musiikilliset juuret ovat moldovalaisessa kansanmusiikissa, johon on omaksuttu vaikutteita muista musiikkityyleistä. Ominaista tälle yhtyeen esittämälle etnofunkille on se, että sitä soitetaan vapaasti improvisoiden, mutta kuitenkin autenttisen kansanmusiikin ehdoilla. Kansainvälisyyttä Kansainvälisen tanssituulahduksen Porin kaduille tuo tällä kertaa ranskalainen La Virondee -ryhmä. Perinnepukuihin ja puukenkiin sonnustautuneiden esiintyjien repertuaariin kuuluu satoja tansseja. Ryhmä esittää vakiotanssinaan bourréeta, joka on erityisen suosittua heidän kotiseudullaan Morvanissa. Bourréen lisäksi festivaaliyleisö pääsee nauttimaan ainakin masurkan, polkan ja valssin pyörteistä. Toinen Folkkiin saapuva ranskalaisvieras on porilaisille jo aikaisemmilta vuosilta tutuksi tullut haitarimies Daniel Vacheresse ystävineen. viisi. Alueelle jätettiin myös iso aukio pallopelejä tai isompia tilaisuuksia varten. Leirintä-alueella leikitetään lapsia juhannuksesta koulujen alkuun. Dyyneille on rakennettu WCsuihkurakennus. Suihkuja on viisi ja ne toimivat poletilla. Yyteri näkyy Yyterin kohderyhmänä ovat kotimaiset sekä Tukholman alueen lapsiperheet. Tukholmassa käynnistyikin toukokuun lopussa Aurinkoa ja rantaelämää Suomen Rivieralla-kampanja. Tukholmalaisille lapsiperheille myydään räätälöityä Yyteri-pakettia. Tänä kesänä on otettu käyttöön uusi Yyterin matkailualueen logo. Se tulee näkymään koko kesän porilaisten urheilujoukkueiden peliasuissa. Yyterin matkailualueesta on tehty myös uusi esite. Festivaalin lähimmät tuttavuudet tulevat Virosta ja Venäjältä. Pılvan maakunnasta saapuu 14- jäseninen nuorten kansantanssiryhmä Kagu Kabujalakısı. Ryhmän koreografiasta vastaa Virossa arvostettu ja tunnettu koreografi Maido Saar. Venäjältä on puolestaan Folkkiin tulossa petroskoilainen lauluyhtye Tuomi. Yhtye esittää karjalankielisiä lauluja, joita säestetään muun muassa balalaikalla. Kansainvälinen Tähtisade -konsertti järjestetään nyt ensimmäistä kertaa Porin Teatterissa. Edellä esille otetuista nimistä Teatterin intiimissä tunnelmassa esiintyvät Cleoma s Ghost, The Kerekes Band ja Daniel Vacheresse -trio. Kotimaisista esiintyjistä mukana ovat ainakin Lipparit sekä Ballet Flamenco de Pori. Konsertti pidetään lauantaina klo Kaupungin työntekijöille pääsymaksu konserttiin on 10 euroa (norm. 15 euroa). Festivaali-info ja lipunmyynti porifolk Jan-Kristian Kivi Kulttuuritoimisto Folkin kaukaisimmat vieraat tulevat Amerikasta. Newyorkilainen Cleoma s Ghost -duo esittää festivaaleilla cajun-musiikkia, jonka syntyhistoriaan arvellaan suomalaissiirtolaisilla olleen oma vaikutuksensa. Varsinaisen Cajun-musiikin esittämisen lisäksi duo luennoi ja pitää aiheesta workshoppia. Nykyaikaa ja erityisesti maailkemiselle. Esimerkiksi lapset voivat ohjatusti puuhastella läpi kesän erilaisten kädentaitojen parissa. Sen sijaan varttuneempi väki voi puolestaan osallistua lauluiltoihin tai hakea vaikkapa kirjastosta lehden lukuvinkkejä-listalta mielekästä kesälukemista. KulttuuriPorissa tapahtuu -lehteä jaetaan Porin matkailutoimiston info-pisteissä sekä edellä mainituissa kulttuurilaitoksissa. Näiden lisäksi lehteä voi lukea sähköisesti osoitteessa olevan linkin kautta. KulttuuriPorissa tapahtuu -lehden julkaisijana on Porin kaupungin kulttuuritoimi. Nimikilpailu ratkaistiin, nykyinen nimi säilyy Karhu on tuttu eläin sekä satakuntalaisille että porilaisille. Harva on sitä tosin nähnyt elävänä luonnossa, mutta monella tavalla se on läsnä, historiassa ja nykypäivässä. Aina ei sitä ole uskallettu sanoa ääneen, mutta karhun henki on leijunut pitkään kaupungin yllä. Satakunnan laulussa Satakunnan kansa tyynnä kyntää aurallansa maata isien... Koska Suomen viljelystä uhkaa sorron yö... Nousee Satakunnan kansa, entisellä voimallansa karhun kämmen lyö. Porissa sitkeästi elävän vanhan legendan mukaan kaupunki on saanut nimensä karhunpesän perusteella. Pesä on sijainnut Junneliuksen palatsin eli kaupungintalon paikalla. Legendaa tämäkin sanovat toiset. Jos se karhunpesä jossain on ollut, niin nykyisen raatihuoneen kohdalla. Siinähän lukeekin Curia Arctopolis, jonka arkkitehti C.L. Engel on siihen kirjoituttanut vuonna Se on taas johdettu vanhasta kreikkalaisvaikutteisesta latinasta ja tarkoittaa karhukaupungin hallintovirastoa. Oikeastaan mahtavaa kaupunkikeskusta ja sen curiaa, jollainen paavillakin on Vatikaanissa. Karhukaupunki Porilla on vahva karhukaupungin imago. Ruotsiksi nimi on Björneborg. Sen antoi ruotsinkielinen kuninkaallinen Juhana-herttua, joka huseerasi näillä seuduilla 1500-luvulla, ennen kuin veljensä kuningas Eerik XIV vangitutti hänet. Juhana-herttuan vaakunassa esiintyi satakuntalaisten nykyinen karhu. Karhu on paitsi Porin myös Satakunnan vaakunan symboli. Karhunpalvelus Porin perustaja Juhana-herttua valitsi uuden kaupungin paikaksi hiekkaharjun Päärnäisten saarella. Hän aikoi rakentaa linnansa nykyisen pääpostin kohdalle. Sinne raahattiin kiviä eri puolilta maakuntaa. Mutta koska rakennelmat jäivät sattuneesta syystä kesken, jäi sille paikalle kuitenkin linnanmäki. Siitä ovat saaneet nimensä lähellä kulkevat Isolinnankatu ja Vähälinnankatu. Karhunpalveluksesta syntyy uusi tapa ajatella Karhunpalveluksen lukijat ja tekijät eivät ole mitään yksioikoisia ihmisiä vaan heidän ajatusmaailmansa on satakuntalais-porilaiseen tapaan monimerkityksellistä ja usein vastakohtiin perustuvaa. Täytyy olla vähintään satakuntalainen, että ymmärtää tätä ajatustapaa. Porilainen sanoo mielellään päinvastoin. Kun hän sanoo, että on se varsinainen karhunpalvelus, se tarkoittaa, että hän kehuu sitä. Jos joku tekee tahallisesti hyvää, niin voidaan hyvin sanoa, että hän tekee karhunpalveluksen. Ja sitten hymyillään vinosti, sanoo Satakunnan Museon tutkija Sirkka-Liisa Hakala. Sana Karhunpalvelus tulee suomalaisesta kansantarinasta, jossa karhu tappoi nyrkillä hyttysen henkilön päästä ja samalla tappoi hänet. Siis hyvä tarkoitus kääntyi tahattomasti vahingolliseksi teoksi. Nykysuomen sanakirja antaa karhunpalvelukselle kaksi merkitystä: 1. Karhunpalvonta 2. Teko tai toimenpide, joka tahattomasti koituu jonkun vahingoksi, ikävyydeksi, huono palvelus. Metsän kuningas ja myyttinen eläin Karhu on metsän kuningas ja shamaanien myyttinen eläin. Lapsille se on nalle ja aikuisille saalis tai peto, jonka kohtaamista kavahdetaan. Karhunpyynnin ja peijaisten kuvaus seuraa tiettyä peruskaavaa Suomessa, Karjalassa ja Lapissa. Sitä kuvaa Juha Pentikäinen kirjassaan Karhun kannoilla (Etnika Oy, Helsinki 2005). Se on pohjana myös Satakunnan Museossa Porin Päivänä syksyllä avattavassa karhunäyttelyssä. Karhulla on kahentoista miehen voima ja yheksän miehen mieli (Pentikäinen, s. 60) Karhun kiertäminen, hiihto ja surma pesälleen on ollut erittäin arkaluontoinen, monin tabusäännöin pyhitetty tapahtuma, jossa karhulta pyydetään anteeksi tapahtunutta. Sen on kuitenkin otettava paikkansa karhun syntymän, kuoleman ja paluun alati jatkuvassa kierrossa maan päältä taivaan piiriin ja takaisin. Karhua puhuteltiin kunnioittavasti jumalana, joka on ihmissukua. (s. 111) Kirjurinluodon uimaranta ja Pelle Hermannin leikkipuisto ovat avoinna yleisölle koko jazzpiti pintansa Porin nimikkoeläin pitää vahtia myös eu-aikana raatihuoneen puistossa Curia Arctopoliksen edustalla. Pohjoisten kansojen keskuudessa karhuun liittyvät myyttiset piirteet selittyvät myös yötaivaan kautta. Tietystä suunnasta tarkasteltuna Otavan tähtikuvio näyttää todella päättömältä karhulta. (s. 30) Mettä liikkuu, sanottiin kun karhu teki pahojaan. Ei sanottu karhuksi, ei saanut sanoa. Jos sanoo, niin se tulee nimensä perille. Sanottiin, kun karhu tappoi: Mettä on liikkunut (Kustu Korvonen, Sompio, Samuli Paulaharjulle) Karhunimitysten määrä on suuri, noin 200. Se kertoo karhun vankasta suosiosta, mutta myös tabuasemasta suomalaisten mielissä. Karhu on Ohto, Otso, Otava, Metsän kuningas, Kontio, Karvajalka, Metsä, Metsän omena, Tapio, Mesikämmen, Nalle, Metsänpitäjä, Mies, Ukko jne. Karhumyytti liittää maan päällä tallustavan karhun (ursus arctos) pohjoisella taivaalla havaittuihin tähtikuvioihin (ursa major ja minor, Iso ja Pieni Otava). (s. 54) Karhunpalvelus säilyy henkilöstölehden nimenä Karhunpalveluksen kaatoyritys kuivui kokoon. Nimen arvostelijat eivät saaneet joukkojaan liikkeelle. Vain ainoastaan viisi vastaajaa oli jonkun muun nimen kannalla. Ylivoimainen enemmistö eli 27 vastaajaa piti nimeä onnistuneena ja toivoi Porin henkilöstölehden jatkavan Karhunpalveluksen nimellä. Kaikkien äänestykseen osallistuneiden kesken arvottiin kolme palkintoa: Kaupungin historian osa 4 (uusin) voitti Sirpa Virtanen, kaksi Jazz t-paitaa meni Kai Salmiselle ja Sirkka Leivo-Jokimäelle. Onnettarena toimi Virve Lepistö kaupunginkansliasta. Palkinnot toimitetaan voittajille karhumaisesti hymyillen. Kiitoksia osallistumisesta. Seppo Purhonen Kuvat: Seppo Purhonen

5 8 9 Kaisu Vaalto Kuvat: Kaisu Vaalto Vuoden 1983 asetelma toistuu Kalevan Kisat on Toivottavasti heinäkuu ei ole helteinen. Porilaiset näet saavat hien hattuun ilman ilmojen haltijan avustustakin. Heinäkuun tapahtumapyörteessä porilaiset tuskin ehtivät edes hengittää: heinäkuuta kunnaillemme vyöryy Kalevan Kisat ja samassa rytäkässä jazzit. Pori on ollut Kalevan Kisojen näyttämönä jo kolmesti: vuosina 1953, 1967 ja Kuten ensi heinäkuussa, myös vuonna 1983 yleisurheilun MM-kisat järjestettiin Helsingissä. Tulevien Kalevan Kisojen moottori, järjestelytoimikunnan puheenjohtaja Raimo Järvinen hääri jo 20 vuoden takaisten kisojen kulisseissa. Ja taas syntyy kisat Porissa. Kyllähän meitä fanaatikkoja eri seuroista mukana oli. Me lähdimme siitä, että Porin edellisistä kisoista on kulunut pitkä aika. Porin on kuitenkin pysyttävä kartalla, isojen urheilutapahtumien järjestäjien joukossa. Stadionpuitteiltaan Pori on tätä stadionluokkaa, oli jo ennen näitä kisapaikan remontteja. Jatkossa kisoja myönnetäänkin vain stadiontasoisille paikoille, sanoo Raimo Järvinen. Se, että yleisurheilun maailmanmestaruuskisat järjestetään Suomessa tänä vuonna, vaikuttaa väistämättä Kalevan Kisoihinkin. Porin kaupunki on vastannut Kalevan Kisojen haasteisiin 110 prosenttisesti, sanoo Raimo Järvinen. Helsingin kisat antaa ylimääräistä painoarvoa meidän kisoillemme. Ja meiltä yleisurheilijat saavat pääsylipun MM-kisoihin, sillä kisojen välissä on vain kolmisen viikkoa. Vuoden 1983 kisojen painoarvoa heikensi se, että Kalevan Kisojen ja Helsingin MM-kisojen välissä oli pidempi tauko, jolloin väliin mahtui muitakin mittelöitä, Raimo Järvinen pohtii. Hänen mukaansa vuoden 1983 Kalevan Kisoissa yhteistyökumppaneiden hakeminen oli helpompaa kuin tänä vuonna. MM-kisat ovat kehittyneet siihen suuntaan, että valtakunnallisille yrityksille annetaan enemmän näkyvyyttä. Me jäämme tässä kilpailussa hopealle, hän jatkaa. Jos yhteistyökumppaneiden hankinta on ollut haasteellisempaa, niin MMkisoilla on kuitenkin päinvastainen vaikutus yleisöön tänä vuonna. Yleisurheilua seuraavat ihmiset ovat kiinnostuneita SM-kilpailuista enemmän, jos maassa on samana vuonna MM-kilpailut. Se on selkeästi havaittavissa jo nyt. Tietysti ensimmäiset yleisurheilutuloksetkin ovat saaneet kisakuumetta aikaan, kertoo Raimo Järvinen. Kalevan Kisat järjestetään heinäkuuta. Urheilijoita kisoihin tulee noin tuhat, mediaväkeä 150 ja yleisöä noin Pori valittiin kisapaikaksi vuonna Porin lisäksi vuoden 2005 Kalevan Kisoja haki Tampere ja Lappeenranta. Kisojen järjestäjinä ovat Porin Yleisurheilu, Porin Tarmo, Kyläsaaren Kajastus, Noormarkun Nopsa, Nakkilan Vire ja Eurajoen Veikot. Taina Kolkkala, Tiia Hautala, Paula Tarvainen ja Leo-Pekka Tähti tuovat kisoihin porilaista väriä. Tänä kesänä yleisurheilun MM-kisat käydään Helsingissä. Stadionin nuorennusleikkaus Kevät on tuonut stadionille maalarit, muurarit ja hanslankarit, sillä Kalevan Kisat aiotaan tarjoilla laadukkaalta näyttämöltä. Stadionia on peukaloitu jo pitkin alkuvuotta, ensimmäiset työt aloitettiin jo viime vuoden puolella. Juoksijat saavat piikkareidensa alle uunituoreen ratapinnoitteen, ja kunnostetussa kuulantyöntöringissäkin kelpaa pyörähdellä. Kalevan Kisoissa kamppaillaan yleisurheilun Suomen mestaruuksista. Kasvojen kohotuksen saaneella Porin stadionilla pidettävät kisat ovatkin urheilijoille viimeinen näytön paikka ennen Helsingin MM-kisoja. Huippusuorituksia ei kuitenkaan odoteta ainoastaan urheilijoilta, vaan tapahtuma on myös kisakaupungille mitä oivallisin mahdollisuus näyttää kyntensä. Toivottavasti Pihtiputaan mummokin tietää, missä tänä suvena tapahtuu. Kalevan Kisat ja vanhastaan näkyvyyttä keräävä Pori Jazz lyövät hynttyyt yhteen, mikä ylittää jazzien saaman normaalinäkyvyyden. Pelkästään Kalevan Kisat tulee näkymään tiedotusvälineissä paljon. Yle TV2 näyttää kisalähetyksiä yhteensä kuusi tuntia, muutkin kanavat koosteita. Sitten on vielä muut mediat. Tällainen medianäkyvyys ei toistu kuin tämän luokan kisoissa, pohdiskelee Kalevan Kisojen järjestelytoimikunnan puheenjohtaja Raimo Järvinen. Jotta me satakuntalaiset saisimme olla ylpeitä kisoista, on mammuttitapahtuman eteen jouduttu tekemään vuosien työ. Eikä uurastus lopu, ennen kuin tuomari viheltää pelin alkaneeksi. Kaupunki tuli takaajaksi Kalevan Kisoja haettiin Poriin vuonna 2002, mutta aktiivisimmat puuhamiehet toimivat kulisseissa jo hyvissä ajoin ennen hakemusten viimeistä jättöpäivää. Yksi uutterammista kisavetureista on ollut järjestelytoimikunnan päällikkö, Porin Yleisurheilun johtokunnan puheenjohtaja Raimo Järvinen, jonka sinnikkyydellä Kalevan Kisat on rantautumassa Porin stadionille. - Porin kaupunki vastaa siitä, että stadion kelpaa heinäkuussa Kalevan Kisojen estradiksi. Suorituspaikkoja sorvataan kisakuntoon. Juoksurata on saanut juuri uuden punaisen polyuretaanin ja kumirouheen seoksesta valmistetun pinnoitteen vanhan kuluneen tilalle. Moukarihäkki on upouusi, samoin kuulantyöntöpaikka. Seiväskuopatkin on nykyaikaistettu, sillä uusien sääntömuutoksien myötä alastulopehmusteita ei saa sijoittaa nurmialueelle, kertoo Porin kaupungin liikuntapaikkainsinööri Harri Aaltonen. Harri Aaltonen edustaa Kalevan Kisojen järjestelytoimikunnassa Porin kaupunkia. näytön paikka Aluksi kisoja puuhailivat Porin Tarmo, Porin Yleisurheilu sekä Noormarkun Nopsa. Alku aina hankalaa, niin oli järjestäjäseurojenkin alkumatka kuoppainen: Kisojen saaminen Poriin edellytti Suomen Urheiluliiton vaatiman huomattavan takuusumman maksamista, mutta takaajaa ei löytynyt. Emme ehkä osanneet kertoa kisoista riittävän selkeästi vai eikö kaupungin isät ja äidit sitten ymmärtäneet, kuinka suuri painoarvo kisoilla olisi, pohtii Kalevan Kisojen järjestelytoimikunnan puheenjohtaja Raimo Järvinen. Pian vastoinkäymisten jälkeen ukkospilvet väistyivät, kun Helsingistä tuotiin ilouutisia: pääkaupunki oli saanut vuoden 2005 yleisurheilun MMkisat. Järjestäjäryhmäänkin oli saatu täydennystä, kun mukaan tulivat Kyläsaaren Kajastus, Nakkilan Vire ja Eurajoen Veikot. Näiden mukana kisat saivat koko Satakunnan kattavaa näkyvyyttä. - Urheilijoille on myös hankittava asianmukaiset urheiluvälineet, jotka kisojen päätyttyä jäävät stadionille. Osa välineistä vuokrataan, lisää hän. Rakennuksistakin on tarkoitus tehdä esteettisempiä, eli pintoja maalataan ja ehostetaan. Kuuluttamo sen sijaan rakennetaan kokonaan uudestaan. Stadionin remontti valmistuu muiden töiden lomassa Vapaa-aikavirastolla on kädet täynnä töitä, ja stadionia kunnostetaankin silloin, kun muista tehtävistä on irrottaa työntekijöitä. Stadionilla ahkeroi päivittäin kuitenkin vähintään kaksi henkilöä. - Vaikka remontti kuormittaakin meitä, on motivaatio korkealla. Tämän mittakaavan tapahtuma osuu yleensä vain kerran omalle kohdalle. Pitäähän sitä näyttää, että asiat osataan hoitaa, sanoo liikuntapaikkainsinööri Harri Aaltonen. Aaltosen mukaan stadionin remontti tuntuu olevan loputon työsarka. Ettei vain lipsahtaisi koko stadionin remontiksi. - Kaikenlaista pientä askaretta riittää. Parempi katsoa, ettei homma laajene liian suureksi työresursseihin nähden ja rasita liikaa muiden liikuntapaikkojen hoitotasoa. Tilanne mietityttää, sillä virasto ei ole varsinaisesti rakentamisen kunnossapitoyksikkö, pohtii Aaltonen. Pian uusien käänteiden jälkeen kaupunki lupautuikin takaamaan Suomen Urheiluliiton vaatiman summan. Nyt tuntuu, että sen jälkeen kaikki kaupungin päätökset ovat tapahtuneet sangen positiivisessa hengessä, kertoo Raimo Järvinen. Stadion lepää talkooväen hartioilla Kalevan Kisoissa työskentelee 600 talkoolaista per päivä. Pelkästään kenttätoimitsijoita on jo 300, mutta myös kahviloihin, ravintoloihin, parkkialueelle, ensiapuun ja siivoukseen tarvitaan työvoimaa. Homma hanskassa Kalevan Kisojen rattaat saatiin todenteolla pyörimään viime vuonna, kun valiokunnat alkoivat kokoontua säännöllisesti, ja eri alan osaajia rekrytoitiin jättiprojektiin. Viime syksynä kisoille nimitettiin pääsihteeri, urheilun ulkopuolelta napattu nuori mutta kokenut tapahtumajärjestäjä Kirsi Sainio- Taskinen. Kalevan Kisat syntyvät eri osien summana: Jokainen kisaorganisaatiossa toimiva on jonkin alan ekspertti. Kontakteja liike-elämään luodaan koko ajan. Urheiluliittoa ja Porin kaupunkia ei sovi unohtaa, sillä ne ovat tärkeimpiä tukijoitamme, kertoo Kirsi Sainio-Taskinen. Kisavalmistelut alkavat jo näkyä ulospäin. Liput ovat tulleet myyntiin, markkinointimylly pyörii ja stadionia ollaan ehostamassa salonkikelpoiseen kuntoon. Kaupunki onkin kunnostanut kisapaikkoja viime vuodesta, mutta työsarka ei lopu. Vaikka työt on aloitettu hyvissä ajoin, kiireeltä tuskin vältytään. Järjestelyt käyvät hektisimmiksi päivä päivältä. Normaalit kesälomakuukaudet ovat työntäyteistä aikaa järjestäjille, vaikka työt on aloitettu hyvissä ajoin, pohtii Kalevan Kisojen pääsihteeri Kirsi Sainio-Taskinen. Grillimakkarakoju ja kaljateltta kentän vieressä eivät siis taida näissä kisoissa riittää. Kun urheilijoille ja yleisölle halutaan leipää ja sirkushuveja, tarvitaan siihen valtava määrä uurastajia. Talkoohenki on kullan kallis urheiluseurojen väkeä yhdistävä voimavara, jonka merkitystä kisojen onnistumiselle ei voi vähätellä. Talkoita tehdään hyvässä seurassa Mailis Nieminen on ennättänyt leipätyönsä ohella monenmoisiin talkootöihin. Useat jazzit tämä Pihlavan Onnenkiven päiväkodin lastenhoitaja on seissyt valvojana jazzkadulla. Hän on mukana myös syöpäyhdistyksen toiminnassa. Viime vuonna hän hääräili Porissa Mailis Nieminen toivoo näkevänsä kisoissa täydet katsomot, sillä katsojat tekevät tunnelman. järjestetyissä yleisurheilun nuorten SMkisoissa. Kalevan Kisoissa Mailis Nieminen keittää kahvia Porin Yleisurheilun naisporukassa stadionin kupeessa sijaitsevassa kioskissa. Yhteishenki tuntuu olevan naisporukan suola. Kioskia on mukava pyörittää oman seuran jäsenten kanssa, koska porukka tuntee omansa. Meillä on noin kymmenen aktiivijäsenen tiivis ryhmä, jossa huuli lentää. Olemme ottaneet tavaksi kokoontua epävirallisempien palaverien merkeissä jokaisen kotona vuorotellen, sanoo Mailis Nieminen. Mailis Nieminen ei ole enää mikään keltanokka urheiluseuratoiminnassa. Hän istuu Porin Yleisurheilun johtokunnassa ja Kalevan Kisojen kioskitoimintaan hän on värvännyt työntekijöitä. Mailis Niemisen urheiluseuratoiminnan juuret juontavat tyttären urheiluharrastukseen: Kun tyttö aikoinaan lopetti juoksemisen, pyydettiin äitiä naistoimikuntaan. Ja sille tielle on jääty. Päättäjien nyrkit savessa kyynärpäitä myöten Porin Kaupungin rooli on ollut Kalevan Kisojen saamisessa ja valmisteluissa hyvin merkittävä. Kalevan Kisojen pääsihteerin Kirsi Sainio-Taskisen sanoja lainaten kaupungissa on vallinnut yhteinen tahtotila. Kaupungin suuri myönteisyys pääsi yllättämään. Täällä halutaan näyttää, että homma toimii. Kun tahtotila syntyy, silloin kaikki hoituu, sanoo Kirsi Sainio-Taskinen. Kalevan Kisojen järjestelytoimikunnan vetäjä Raimo Järvisen näkemykset eivät juuri Sainio-Taskisen kommenteista eroa. Järvinen korostaakin Porin entisen kaupunginjohtajan Martti Sinisalmen erityistä roolia. Martti Sinisalmen merkitystä ei voi kiistää. Hän lupautui heti alkuun olemaan projektissa mukana nyrkit savessa kyynärpäitä myöten. Samanlainen henki on tarttunut Porin kaupungin nykyisiinkin päättäjiin. Tällä on mielestäni tavattoman suuri merkitys kaupungin imagoon ja näkyvyyteen, sanoo Raimo Järvinen. Kaupungin suhtautumisella on ollut suuri merkitys kisaorganisaation työhön. Kaupungin positiivisuus antaa henkisiä voimavaroja tällaisessa tilanteessa, kun monta rautaa on tulessa. Myönteisyys tuo varmuuden siitä, että ainakin yhdellä saralla asiat sujuvat taisteluitta. Asioiden myönteinen kehitys heijastuu myös omaan mielialaan, muotoilee Raimo Järvinen. Kisakoneisto on nyt rasvattu. Vaiherikkaiden taipaleiden jälkeen se jyllää jykevästi kohti h-hetkeä. Meille on rakennettu spektaakkeli, jolle viimeisen silauksen voivat antaa vain urheilijat ja yleisö. Prameimmatkin kisat ilman yleisöä ovat kuin yksinlaulua suihkussa. Kohta on näytön paikka. Halukkaita riittää Vapaaehtoistöiden tekijöitä ei haettu Kalevan Kisoihin ulkoisella rekrytoinnilla, vaan kaikki talkootyöntekijät tulevat kuuden järjestävän seuran riveistä. Porin yleisurheilijoita edustaa noin 150 talkootyöntekijää. Ihmisiä ei ole tarvinnut kinua talkooporukkaan. Päinvastoin: Monet ovat itse tarjoutuneet töihin. Mailis Niemisen mukaan miehet tahtovat päätyä kenttätyöhön ja naiset kahviloihin ja kioskeihin. Toki yhdistyksen naisia on kentälläkin, mutta heillä onkin pakollinen toimitsijakoulutus takana. Perhosia vatsassa Laulain työtään he tekevät, mutta luulisi kesän suurtapahtuman aiheuttavan edes pientä epätasapainoa talkooväen vatsahapoissa. Onhan ne isot kisat. Vatsassa kieltämättä kihelmöi jos miettii, riittääkö tuotteet tai saadaanko työntekijöitä tarpeeksi. Ilmoistakaan ei koskaan tiedä. Vaikka vastaankin kisatiedotuksesta omalle ryhmälleni, ei vastuu kioskin toiminnasta ole yksin minun, vaan kioskia pyörittää koko porukka. Porin Yleisurheilun naistoimikunta ei lähde leikkiin aivan pystymetsästä, sillä he saivat ensituntumaa kisajärjestelyihin jo viime vuoden nuorten SM-kisoissa. Luonnollisesti kisat ovat myös olleet kaikkien huulilla jo pitkään. Kisat ovat olleet jatkuva puheenaihe johtokunnassa siitä lähtien, kun kisalupa tuli. Konkreettisiin toimiin ryhdyttiin viime vuonna. Aina kun urheiluväkeä tapaa, kääntyy puhe väistämättä Kalevan Kisoihin. Yöuniani en kuitenkaan aio kisojen takia menettää. Onneksi minulla ei ole jännitettävää niin paljon kuin suuremmilla pomoilla, huokaisee Mailis Nieminen.

6 10 11 Keittiömestari Juhani Lahti tekee vieraille hyvää ruokaa Paistinkääntäjän Porin koulukeittiöt mukana tapahtumien järjestelyissä Juhani Lahti aloitti työnsä Porin kaupungilla vuonna Tehtäväkuva ja sen hoitaminen oli suunniteltava alusta lähtien. Sitä ennen olin toiminut Porin hotelli- ja ravintolaoppilaitoksen keittiömestarina ja opettajana. Toimitimme kaupungille paljon ruokatilauksia, sillä kaupungilla ei ollut lainkaan omaa ruoan valmistusta. Kaikki tilattiin kahvi- ja voileipiä myöten muualta, kertoo Juhani Lahti. Kaupungin vanha keittiö oli vuodelta Sitä uudistettiin vuonna 1968 antokeittiömalliin. Siellä oli hankala valmistaa ruokaa kovin suuriin tilaisuuksiin. Tässä tilanteessa tein kaupunginjohtaja Martti Sinisalmelle laskelmat, kuinka kaikki voitaisiin hoitaa. Ja samalla taattaisiin ruoanvalmistajien ja muun henkilökunnan palkat. Vuonna 1996 saatiin keittiöremontti alulle. Työt kestivät noin viisi kuukautta. Keittiön remontissa ajatuksena oli, että piisi on keskipiste ja kaikki muu tulee sen ympärille. Mitään ei tarvitse pitkältä hakea. Seinät olivat keittiön suunnittelun rajana. Muuten minulla oli vapaat kädet, sanoo Juhani Lahti. Maistuuko kotiruoka? Maistuuko kokille kotiruoka? Kyllä maistuu. Itse asiassa me pyrimme kaupungin tarjoilussa esimerkiksi työlounailla lähelle kotiruokaa. Sitä tehdään hyvistä suomalaisista perusraaka-aineista, kalasta, lihasta, kasviksista, vihanneksista, marjoista ja hedelmistä. Kesä on tullut. Grillikausi on parhaillaan menossa. Lähestymme suurta kesän juhlaa juhannusta. Perään Juhanilta joitain vinkkejä grillaukseen, savustukseen sekä yleensä ruoka-aineiden käsittelyyn. Hyvässä kesäruoassa kevyt linja Iso mies Juhani Lahti suosittelee kesäruokaan kevyttä linjaa. Tietysti makkarat ja muu raskaampi kuuluu kesäiltoihin aina joskus. Mutta ei jatkuvasti. Kasviksista ja kaloista saa kevyempiä vaihtoehtoja. Mukavan ohjelmanumeron vieraiden kanssa saa rosvopaistin teosta, jos kuopan kaivamiseen on mahdollisuus. Rosvopaisti tehdään perinteiseen tapaan lampaasta. Tai porsaan niskasta ja muista possun rasvaisemmista osista. Ne sopivat hauduttamiseen. Grilleistä Lahti kannattaa perinteistä avonaista hiiligrilliä. Sähkögrilli ei saa häneltä juuri pisteitä. Kaasugrilli saa jonkinlaisen hyväksynnän. Grillaus Grillauspaikan pitää olla toimiva ja turvallinen. Työskentelytasoja tarvitaan ja tuli ei saa päästä karkaamaan, eikä kaasu vuotamaan kaasugrillistä Grilli ja työvälineet pitää olla puhtaat. Grilliruokien valmistuksessa on tärkeää oikean lämpötilan löytäminen. Liian kuumassa syntyy karstaa ja nokea. Marinoitu liha on hyvä kuivata ennen grillausta, sillä valuva öljy voi syttyä palamaan. Öljypohjaiset tai muut kastikemarinadit antavat lihalle hyvän maun. Vartaat kannattaa rakentaa siten, että samassa vartaassa kaikilla aineksilla on suunnilleen sama kypsymisaika. Erilaisilla kastikkeilla ja lisäkkeillä saa vaihtelua ruokiin. Possun sisäfileestä, joka on meillä samoissa hinnoissa ulkofileen kanssa, saa monenlaista hyvää ja mureaa grillattavaa. Sitä voi letittää tai laittaa vartaaseen kasvisten kanssa. Sekin on kevyttä vähäisen rasvan vuoksi. Entäs vokkiruoat? Mitä pidät niistä? Pidän kyllä vokkiruoista. Ne ovat kevyitä ja niihin saa vaihtelua kastikkeilla. Vokkipannu on hyvä olla, mutta emme sillä pysty tekemään niin hyvää vokkiruokaa kuin kiinalaiset. Heillä kaasu tulee paineella kuumana ja voimakkaana. Siinä on helppo freesata saada nopeasti paistopinta. Meidän pannuilla on pidettävä ruokamäärät pienempänä, koska tehotkin ovat pienempiä. Savustus kalat ja lihat Savustus on hyvä, mutta vaativa kypsennystapa. Itse pyydystetyt kalat on muistettava verestää heti. Kalojen lisäksi myös lihaa voi savustaa. Possun sisäfilee käy tähänkin. kuumat grillivinkit Jos savustaa liian korkeassa lämpötilassa, ruoka alkaa kytemään ja siihen tulee karvas maku. Kala, jossa on mieto maku, ottaa äkkiä karvautta liiasta kuumuudesta. Paras savustuspönttö on puupönttö. Mutta kyllä metallipönttökin kelpaa. Lämpötilan pitäisi pysyä celsiuksen välillä. Väriä saadaan lisäämällä sokeripaloja leppälastujen tai katajan joukkoon. Kevyesti öljyämällä tulee kalaan mieto väri. Kalaa ei saa päästää kuivumaan. Pöntön kansi saadaan tiiviiksi laittamalla sen väliin voipaperi. Näin syntyy hyvä paistoväri. Juhani Lahti käyttää itse kalaa kotonaan ainakin parina päivänä viikossa. Parhaimmat kalat ovat tuoreet kotimaiset lohikalat sekä siika, ahven, silakka, muikku ja lahna. Nykyisin kalaa ja lihaa voi myös yhdistellä. Uudempi ja hintavampi esimerkki on härän sisäfilee, joka avataan ja nuijitaan. Se täytetään lohiviipaleilla ja kierretään rullalle niin kuin kääretorttu sekä paistetaan uunissa. Vanhempi kala-liha yhdistelmä on tietysti kalakukko, erinomainen tuote. Sopii länsisuomalaisellekin. Tumma leipä ja hernekeitto Suomalaisesta ruoasta kannattaa muistaa tumma leipä, jossa on kuitua ja hiilihydraattien osuus on pienempi kuin vaaleassa. Tummassa leivässä on makua ja se maistuu erinomaiselta kalan kanssa. Oikeasta hernekeitosta Lahdella on myös selkeä käsitys. Siinä pitää olla paljon lihaa ja sen pitää olla sellaista vahvaa ruokaa. Koulussa ja armeijassa hernekeitto tehdään pitkään liemeen. Jos soppa uhkaa loppua, niin siihen lisätään ämpärillinen vettä. Siellä toinen herne hakee toistaan. Toiset pitävät sellaisestakin. Aikoinaan olin Juhana Herttuassa, joka oli ns. hopealusikkapaikka. Siellä oli ala carte listalla hernekeitto. Ei meillä sitä paljon mennyt, mutta kerran viikossa illalla tuli Repolan johtaja Andelin ja tilasi hernekeiton. Siihen aikaan ei ruokia pakastettu, eikä ollut pohjia valmiina. Johtaja odotti ruokaansa tunnin tai kaksi, mutta sai sen. Kuivia herneitä keitettiin ja räjäytettiin suudan kanssa. Näin saatiin Juhanin valkoinen mestarilakki on korkeudeltaan runsaat 32 senttiä. niiden rakenne rikki. Muuten olisi jouduttu odottamaan seuraavaan aamuun. Käädyt ja hattu ovat tärkeitä Keittiömestari Juhani Lahti kuuluu kansainväliseen gastronomiseen järjestöön, joka tunnetaan Suomessa Paistinkääntäjien Veljeskunnan nimellä. Järjestö toimii noin sadassa maassa ympäri maailmaa. Sen päämaja on Pariisissa. Perinteet ovat lähteneet alulle Ranskasta 1200-luvulta, jolloin Ludvig Pyhä antoi siellä kuninkaallisen julistuksen vuonna 1248 mestarikiltojen perustamiseksi. Tultuaan vuonna 1993 kaupungille töihin Juhani Lahti sai seuraavana vuonna vastaanottaa keittiöpäällikön käädyt paistinkääntäjien ritareiden kriteerien ja suositusten mukaisesti. Hän oli tehnyt siihen mennessä jo pitkän uran ravintola-alalla mm. Teljänhovissa, ravintola Juhana Hert- Kokkiohjelmista saa tietoakin TV:stä tulee nykyisin paljon kokkiohjelmia. Niitä voi katsoa monella tavalla. Niistä saa hyvää perustietoa ja oppii tekemään muutakin kuin einesruokia omassa keittiössään. Osa ohjelmista sisältää lisäksi huumoria, joka viihdyttää. Ruokaohjelmia tulee kuitenkin niin paljon, ettei kaikkia jaksa katsoa, eikä siihen riitä aikakaan. Ulkomaalaituassa, ravintola Cumuluksessa Porissa ja ravintola Sillankorvassa Helsingissä sekä Porin hotellija ravintolaoppilaitoksen opettajana. Juhanin valkoinen mestarilakki on korkeudeltaan runsaat 32 senttiä. Ravintola-alan lakit kertovat tarkasta hierarkiasta. Näin varsinkin aikaisemmin. Ennen oli harjoittelijalla aina suikka. Kun harjoittelija valmistui, hän sai kokin lakin. Mestareille jaettiin erilaisia käätyjä, joiden värillä ilmaistiin arvostusta. Kokin lakista on monta tarinaa. Eräs niistä kertoo kokin korkean lakin olleen tärkeä kuninkaitten hovissa. Kokki toimi kuninkaan ylimpänä ruoan maistajana. Lakki ulottui aina muitten vieraitten päiden yläpuolelle. Jos lakkia ei näkynyt, se merkitsi, että kokki oli kaatunut. Ruoka oli ollut myrkytettyä. Näin kuningas pelastui, mutta kokki menetettiin. Kuva: Kuvaamo Raita Kaupungintalon vanha keittiö oli vuodelta Keittiön remontissa ajatuksena oli, että piisi on keskipiste Ruokakulttuuria monesta maasta Juhani Lahti on käynyt vuodesta 1996 säännöllisesti kahden vuoden välein järjestetyissä Bocuse d Or:n nuorten kokkien kansainvälisessä kilpailussa Ranskassa. Hän on ollut siellä sekä seuraajana että jonkun kerran myös suomalaiskilpailijoiden taustajoukoissa. Matkat ovat olleet ammattilaiselle hyödyllisiä opintomatkoja ruoanlaiton Mekkaan, Ranskanmaalle. Vaikka Lahti arvostaakin korkeimmaksi ranskalaisen keittiön taidot, riittää häneltä ymmärrystä myös muiden maiden ruokiin. Italialaiset ovat nyt tehneet maihinnousun Satakuntaan Poriin ja Raumalle. Arvostan italialaisten monipuolista ruokakulttuuria ja myös pitsaa, italialaista talonpoikaisruokaa. Ei täällä Suomessakaan enää pärjätä pelkällä viinerleike -linjalla. Ruokalistoihin on saatava vaihtelua. Lahti on ollut itse mukana kehittämässä 1990-luvulla satakuntalaista perinneruokaa. Aineksia ruokalistaan kerättiin kansan parista. Niistä visioitiin myös omaa ala carte listaa. - Teimme silloin uusia tuotteita variksenmarjasta, tyrnistä, verestä, silakoista jne. Pidimme ravintola Liisanpuistossa yllä hyvän ruoan lippua herkutellen länsirannikolla. Kaupungin keittiöstä siakin kokkeja näkee meidän ohjelmissa. On ruotsalaisia, englantilaisia, ranskalaisia ja saksalaisia kokkiohjelmia. Ohjelmista voi saada sellaisen kuvan, että kokin ammatti on kohtuullisen helppo ja mukava homma. Se ei kuitenkaan anna koko kuvaa ammatista. Siihen kuuluu paljon työtä, pitkiä päiviä, epäsäännöllisiä työaikoja, ilta- ja viikonlopputöitä. Mutta onhan tämä ammatti myös mielenkiintoinen ja antoisa. Joillekin nuorille tämä ammatti on vain yksi useammasta ammatista ennen sen oikean löytämistä. Olen tavannut näissä hommissa jopa seitsemään ammattiin valmistuneen henkilön, joka ihmetteli, kuinka minulla ei ole muuta ammattia kuin tämä kokin homma, sanoo keittiömestari Juhani Lahti. Seppo Purhonen Kuvat: Seppo Purhonen ammattitaidolla Kaupungin keittiöhenkilökuntaan kuuluvat keittiömestari Juhani Lahti ja kylmäkkö Tuula Säilä, joka toimii puolet ajasta edustustiloissa Vähä-Katavassa. Lisäksi on useita harjoittelijoita vuoden mittaan. Apuhenkilökuntaa ja ekstraajia hankitaan lisäksi tarpeen mukaan. Vähä-Katavan lisäksi kaupungin edustus- ja tarjoilupaikat ovat kaupungintalon 3. kerros ja raatihuoneen yläkerta eli juhlakerros. Tarjoilua voi olla myös henkilöstöosastolle, elinkeinokeskukseen ja rahatoimistoon. Kaupungin vastaanottoja on vuosittain noin Ne ovat iltatilaisuuksia, jotka kestävät tunnista puoleentoista. Isoja kahvituksia kertyy vuosittain noin henkilölle, työlounaita on vuosittain, edustussaunassa Vähä-Katavassa tarjotaan syömisiä vuosittain 2000 henkilölle. Moni asia valmistellaan ihan suutarin työnä toivomusten mukaan. Se on haastavinta ja parasta tässä työssä, sanoo Juhani Lahti. Suurimmat kaupungin tilaisuudet ovat vuosittain jazz-viikon torstai ja Porin Päivä syksyllä. Jazz-vastaanoton onnistumiseksi on tänä vuonna on varattu töihin jo etukäteen 15 ylimääräistä henkilöä. Kutsuvieraiden määrä on liikkunut aiemmin hengen välillä. Joka vuosi tarjoilua hieman muunnellaan. Tänä vuonna ei tarjota jazz-vieraille väkeviä alkoholeja, vaan on tyydytty viini- ja oluttarjoiluun. Ruokalistalla, joka on vielä salaisuus, on pyritty pitämään kotimaisuusaste korkealla (noin 80 prosentissa). Itse valmistetaan kaikki salaatit ja kalaruoat, kertoo Juhani Lahti. Porin koulutoimen ruokapalveluilla on meneillään vilkas vuosi erilaisiin tapahtumiin osallistumisen suhteen. Olemme saaneet alkuvuoden aikana useita tarjouspyyntöjä kaupungissa järjestettävien isojen tapahtumien ruokapalveluiden järjestämisestä tai niihin osallistumisesta. Olemme vastanneet näihin ja päässeet mukaan. Peruskorjatut koulukeittiöt ja ruokasalit mahdollistavat toimivien ja puitteiltaan miellyttävien palveluiden järjestämisen kesäaikana ja viikonloppuina Poriin tuleville vieraille. Tammikuussa Porin Urheilutalolla järjestettiin valtakunnallinen Helluntaiseurakuntien työntekijöiden talvitapahtuma. Herralahden ja Kuninkaanhaan koulujen ruokasalit toimivat tapahtuman ravintoloina ja keittiöt valmistavat ateriat. Kolmen päivän aikana tarjosimme reilut 3000 ateriaa. Tapahtumasta jäi hyvä mieli niin vieraille, järjestäjille kuin työntekijöillemme, jotka palvelun toteuttivat. Kesäkuun ajan kesä-iltis ostaa ruoat Herralahden koulun keittiöstä. Kesä heinäkuun vaihteessa Kuninkaanhaka-Herralahti-urheilutalo -alueella järjestetään kolmipäiväiset Kansanlähetyspäivät, johon odotetaan noin vierasta. Varaudumme valmistamaan aterioita noin puolelle vieraista, ohjelman suorittajille ja tapahtuman työntekijöille. Teemme yhteistyötä Kalevan Kisojen ravintoloitsijan kanssa. Hän rakentaa stadionille vip-ravintolan koulujen ruokasaleista vuokraamilla tarjoilubuffeteilla ja astioilla. Kuuma gourmet -ruoka matkaa stadionille koulukeittiön uuneista ja padoista. Reseptikansiosta Lihavartaat (ohje 4 henkilölle) n. 750 g possunsisäfileetä (tai naudan) mausteliemi: 4 rkl öljyä 1 2 tl sitruunamehua suolaa rouhittua mustapippuria paprikajauhetta 1 2 valkosipulinkynttä lisäkkeet: Muurinpohjaletut 4 sipulia 4 tomaattia 2 punaista paprikaa Varsinaisen jazz-tapahtuman artistit ja työntekijät ruokailevat heinäkuussa lähes kahden viikon ajan Porin Lyseon ruokasalissa. Vuokraamme keittiö- ja ruokasalitilat tapahtuman järjestäjille jo neljäntenä peräkkäisenä kesänä. Heinäkuun lopulla muonitamme reipasta jalkapalloleiriläistä kolmen päivän aikana. Syyskuussa viikonlopputapahtumat jatkuvat ja valmiina on sopimus kolmen tapahtuman osalta. Tapahtumien työntekijät ovat eri koulujen keittiöistä ja tulevat on ilo palvella - asenteella mukaan. Koemme, että tällaiset tapahtumat ovat maustetta perustyöhömme. Haluamme osaltamme auttaa tapahtumien järjestäjiä onnistumaan työssään ja välittää hyvää porilaista kaupunkikuvaa ympäri Suomea tuleville vieraille. Leena Mäkelä Ruokapalvelupäällikkö Pilko puhdistettu filee isohkoksi kuutioksi. Sekoita kaikki mausteliemen aineet keskenään, valkosipuli murskattuna. Pane lihapalat liemeen, peitä astia kannella ja anna maustua noin 3 tuntia. Sekoita lihapaloja silloin tällöin, että ne maustuvat hyvin joka puolelta. Leikkaa puhdistetut sipulit, tomaatit ja paprikat lohkoiksi. Ota lihat marinointiliemestä, valuta ja ripottele pinnalle suolaa. Pujottele lihakuutiot vuorotellen lisukkeiden kanssa neljään vartaaseen. Sivele mauste liemellä ja kypsennä niitä kuumassa grillissä n minuuttia. 2 3 munaa 5dl maitoa 1,5 dl puolikarkeita vehnäjauhoja 1 dl ohrajauhoa (vehnäjauhoa pk) 1 tl suolaa Vatkaa munat ja lisää puolet maidosta. Mittaa suola ja jauhot joukkoon.. Lisää loppumaito ja anna taikinan turvota 1 2 tuntia. Kuumenna muurinpohjapannu. Pyyhi pohja rasvapaperilla ja kaada lettutaikinaa useaan paikkaan. Paista ohuet letut molemmin puolin kauniin ruskeiksi. Tarjoa erilaisten marjahillojen, sokerin, jäätelön ja kermavaahdon kera.

7 12 13 Vaihto-oppilaiden näkemyksiä Porista Viime numerossa debyyttinsä Karhunpalvelukseen tehnyt kaupunginkansliassa työskentelevä belgialainen vaihto-oppilas Nadia Farris puhuu meistä ja kulttuuristamme tässäkin numerossa. Nyt Nadia raportoi Karhunpalveluksen lukijoille tekemänsä kyselyn tuloksista, joista paljastuu 50 vaihto-oppilaan näkemykset kotikaupungistamme ow that I, Nadia Farris, have been living in Pori for two months, I have heard from several citizens how they feel about their city. NThis got me thinking. Do foreign exchange students feel the same way? What do they think of Pori? To find out, I created a survey. Pori, yes or no Who? A total of 50 foreign exchange students, 25 girls and 25 boys, living in the different student apartments of Pori, participated in the survey. They come from countries all over Europe such as France, Belgium, Germany, Italy, and even further, like Russia and China. Male Female Total France Belgium Germany United Kingdom Russia The Netherlands Spain Norway Italy Hungary China Lithuania Total Why did you choose to come to Pori? For most of the students, their school chose Pori, after nearly all of them chose Finland as their destination. Those who did choose this city themselves, came because they have friends here or heard from other students that SAMK is a good school and Pori a nice place to live. As nearly none of the students (94%) knew Pori before they came here, it is not so surprising that they did not choose to come here themselves. Description of Pori When asked to describe Pori in three words, the five most given answers were: expensive for students beautiful nature cold quiet boring in the weekend But also student town, modern, normal and small are words that were mentioned a few times. Pori s most attractive and unattractive features Each student could choose two most attractive and most unattractive features of Pori. Yyteri (45%) and the Pori Jazz Festival (32%) got the highest scores and are therefore considered to be Pori s most attractive features. Next follow Kirjurinluoto (15%) and Reposaari (7%). Predominantly, the most unattractive features have to do with money. Despite the fact that most students can be found in the discos and bars in the weekend, they find these aspects the most unattractive features of Pori (39%). This because they believe the entrance price is quite high. The same goes for public transportation, which got the second highest score (31%). As the price is this high, many of the students think that it sometimes keeps them from going to the city whenever they feel like it. 24% of the students finds the buildings in Pori not so attractive, they feel that some buildings make Pori look less nice than it is. Would you like to return to Pori? Why (not)? 94% would definitely like to come back to Pori to visit all the friends they have made here, Finns as well as foreigners. Or they like to come back to see the Pori Jazz Festival. Most of the students think that the festival is the perfect place and time to annually meet up with all their friends. As most of the participating students stayed in Pori during the winter and spring, a lot of them would also like to come back to take a swim in Yyteri when the weather is warm. Those who do not like to return (6%), think the city is too expensive or not special enough to revisit. Conclusion Even though Pori possesses, among other things, the nicest beach in Finland and organizes the renowned Pori Jazz Festival, it is hardly known by foreign exchange students. Yet, having lived here, these two are one of the top reasons for them to return to the city. I think one of the students makes the best conclusion of this survey when she says: Not many would come to Pori, unless they know how special it could become to them. So in answer to the headline, foreign exchange students definitely say yes to Pori after their stay. Nadia Farris Yli puolet tiesi kyselyssä Porin Vanhusneuvoston Seniorimessuilla yli kävijää Satakunnan kolmannet seniorimessut järjestettiin Porin Urheilutalossa Messujen järjestäjinä toimivat edellisvuosien tapaan Satakunnan ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysala sekä Satakunnan Messut. Kahden messupäivän kävijämäärä oli noin henkilöä. Juontajina toimivat Satu Silvo ja Juha Mieto. Messujen lavaohjelma koostui paikallisesta harrastustoiminnasta, tietoiskuista ja musiikista. Ohjelmassa oli paljon erilaisia luentoja mm. terveellisestä ruokavaliosta, lääkkeistä ja liikunnasta. Messuille ja luennoille oli vapaa pääsy. Porin sosiaalikeskus oli jälleen mukana messuilla omalla osastollaan, jolla esiteltiin sosiaalitoimen järjestämiä ikäihmisten palveluja. Messuvieraille järjestettiin kysely koskien Vanhusneuvoston toimintaa. Messukysely Messukyselyyn vastasi yhteensä 303 henkilöä. Lähes puolet porilaisista vastaajista ilmoitti, että ei ole kohdannut vanhusvastaisuutta koskaan (12%) tai vain harvoin ( 31%). Sen sijaan 5% (n= 14) oli kohdannut vanhus-vastaisuutta erittäin paljon, 13% (n= 36) melko paljon ja 38% (n= 107) joskus. Selvästi eniten porilaisia vastaajia pelotti joutuminen toisten autettavaksi (69%). Seuraavia vanhenemiseen liittyviä huolen aiheita olivat raihnaisuus/ sairaus (37%), yksinäisyys (27%) ja palveluiden puute (26%). Runsaslukuinen senioriväki seurasi messuilla luentoja. Palvelutaloon tai muualle muuttamishalukkuutensa ilmaisseet olivat huolestuneita palvelujen puutteesta, omasta taloudellisesta tilanteestaan, yksinäisyydestä sekä raihnaisuudesta/sairaudesta selvästi omassa kodissaan asumishalukkaita useammin. Seniorimessukyselyyn vastanneista porilaisista suurin osa, 91%, ilmoitti haluavansa asua myös vanhuutensa omassa kodissaan ja 10% ilmoitti toiveekseen palveluasunnon. Vastauksista välittyi toive siitä, että vanhuksille järjestettäisiin tarpeenmukaiset ja kohtuuhintaiset palvelut. Erityisesti huoli henkilöstön riittävyydestä ja osaamisesta tuotiin esille. Lisäksi vastauksista korostui toive siitä, että vanhukset saisivat ansaitsemansa ihmisarvon, niin kuin muutkin. Porin vanhusneuvosto Vanhusneuvoston olemassa olemisesta porilaiset vastaajat olivat hyvin selvillä, sillä 55% porilaisista vastaajista tiesi kaupungissa olevan vanhusneuvoston. Kuitenkin 43% vastasi, etteivät osanneet sanoa ja 2%:lla oli käsitys, ettei Porissa toimi vanhusneuvostoa. Vanhusneuvosto Porin kaupunginhallitus on v asettanut vanhuspoliittisen neuvottelukunnan. Vuoden 2001 alusta nimi muutettiin Vanhusneuvostoksi. Vanhusneuvosto on ikäihmisten yhteistoimintaelin, joka on kiinteässä yhteistyössä kaupunginhallituksen, sosiaalilautakunnan ja terveyslautakunnan kanssa. Sen puheenjohtajana toimii tällä hetkellä Leo Marmio ja sihteerinä Sirkka Viren. Ranskalaiskansanedustajat ystävyyskierroksella Teollisuuden Voiman Olkiluoto 3 -projekti toi Ranskan kansalliskokouksen Ranska Suomi ystävyysryhmän vierailulle Satakuntaan keskiviikkona 4.5. Porissa vierailleen neljän ranskalaisen kansanedustajan tärkein tavoite oli yhteistyöverkoston kutominen. Etenkin Olkiluoto-projekti on tiivistänyt maiden suhteita. Hiawathan jalanjäljillä Kokemäenjoella Ryhmä kaupungintalolaisia kävi testaamassa miten melonta onnistuu kajakkiyksiköllä ja -kaksikolla sekä avokanootilla. Kaikki pysyivät pinnalla ja kokemus oli kaikin puolin nautittava ja kokemisen arvoinen. Kokeilun seurauksena porilaisten harrastajamelojien joukko todennäköisesti kasvaa tänä kesänä uusilla innokkailla melojilla. Melonta on erittäin suositeltava tapa rentoutua luonnon helmassa! Kanootteja ja kajakkeja vuokrataan melontaan Hevosluodon majalta. Kaupungin työntekijät voivat vuokrata niitä ajalla esittämällä henkilökuntakortin, jolloin he saavat henkilöstöosaston tarjoaman 2 euron alennuksen normaalihinnasta. Kansalliskokouksen Ranska-Suomi ystävyysryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Jean-Claude Lefort myöntää, että Ranska ja Suomi tuntevat toisiaan liian vähän, mutta muistuttaa, että maiden välillä on monia yhteisiä arvoja. Yhteistyön tiivistäminen on tärkeää, sillä tulevaisuudessa EU:n kansallisilla parlamenteilla tulee olemaan entistä läheisemmät suhteet. Suomeen tullessamme olimme sitä mieltä, että yhteistyötä voidaan lähentää. Nyt olemme varmoja asiasta, sanoo Lefort. TVO:n Olkiluoto 3 ydinreaktorin rakentamisen takia Satakuntaan on tulossa noin ranskalaista ja saksalaista työntekijää. Ranskan kansanedustajat halusivat nähdä paikan päällä, kuinka projekti etenee. Tutustuimme Olkiluoto 3- hankkeeseen nähdäksemme ranskalais-suomalaista yhteistyötä käytännössä. Toinen vierailumme syy on koko maailmaa koskettava energian tarve. Ydinenergia on ajankohtainen asia, koska energian tarve on tyydytettävä, mutta öljyvarat vähenevät, sanoo Ranskan kansalliskokouksen Ranska-Suomi ystävyysryhmän jäsen Hélène Mignon. Kokemuksia kesäisestä luonnosta pyöräilemällä Polkupyöriä lainataan kahden tunnin ajaksi Yyterin leirintäalueella olevasta infopisteestä. Kaupungin työntekijöille lainaus on ilmaista henkilökuntakortin esittämällä. Polkupyöriä on käytössä viisi. Kuntosalitoiminta Keväällä aloitettu tuettu kuntosalitoiminta sai huikean suosion. Käyntikertoja oli noin Niinpä varattu määrärahan ylitettiin. Henkilöstöosasto kesän aikana löytämään sellaisen ratkaisun, että syksyllä voisimme taas aloittaa kuntosalitoiminnan tukemisen. Hyvää kesää Henkilöstöosasto Pelastuslaitos takaisin Satakunnankadulle Satakunnan pelastuslaitoksen Porin keskuspaloaseman remontti Satakunnankadulla on viimeistä silausta vaille valmis. Pelastuslaitos muutti väliaikaisissa tiloista takaisin uudistettuun rakennukseen poliisiaseman viereen toukokuussa. Pelastuslaitoksen kiinteistöön tehtiin runsaan vuoden aikana täydellinen peruskorjaus sähköistä lämmitysjärjestelmiin. Pelastuslaitos sai upouudet henkilö- ja tavarahissit sekä liukutangot, jotka nopeuttavat hälytykseen lähtöä. Kalustohallissa havaittiin remontin aikana kosteus- ja asbestiongelmia, jotka on nyt hoidettu. Välineiden palautus hälytysvalmiuteen edellisen hälytystehtävän jälkeen on nopeutunut. Myös sairaankuljetuksen huoltotiloja on kunnostettu: Välinepuhdistamo ja varastotilat sijaitsevat heti autojen takana. Laitokselle rakennettiin myös 70- paikkainen luentosali. Korjaussuunnitelmien lähtökohtana oli panostaa enemmän kuntalaisten ja pelastuslaitoksen sisäiseen neuvontaan, valistukseen ja koulutustyöhän. Pelastuslaitoksen julkisivuremontti on vielä kesken. Rakennukseen tullaan tekemään aiempaa selkeämpi lipallinen sisäänkäynti Satakunnankadun puolelle kalustohallin ja toimisto-osan kulmaukseen. Porin keskuspaloasema valmistui vuonna Rakennusta laajennettiin ensimmäisen kerran vuonna Palveluseteliä esiteltiin Karhukunnissa eletään sosiaalipalvelujen suhteen jännittävää aikaa. Porin seudun kunnissa on käynnissä palvelusetelikokeilu, jonka on tarkoitus tuoda ratkaisu yhä lisääntyvään palvelujen kysyntään ja samalla lisätä sosiaalipalvelujen asiakkaiden valinnanvapautta. Ensimmäinen seteli myönnettiin Palveluseteliä esiteltiin myös toukokuisilla Seniorimessuilla. Molemmissa on alusta alkaen vaikuttanut Satakunnan ammattikorkeakoulun Sosiaali- ja Olemme vaimon kanssa käyneet Seniorimessuilla joka vuonna. Messuilta saa paljon tarpeellista tietoa, varsinkin vanhustentalojen esittelyt, erilaiset mittaukset ja apteekkien esittelyt ovat mielenkiintoisia. Olemme tulossa vielä huomennakin, kertoo messukävijä Sulo Lehtonen. terveysalan toimialan tutkimusjohtaja Hanna Hyttinen. Myös Seniorimessuja sponsoroiva Senioriakatemiahanke on Hyttisen aikaansaannoksia. Voisiko sanoa, että nämä hankkeet ovat Hyttisen lapsia? No, tuo on aika voimakkaasti sanottu, Hyttinen naurahtaa. Mutta idean olen kyllä molempiin käynnistänyt. Ajatukset eivät sinänsä olleet uusia, mutta meidän kauttamme ne on tuotu tänne Satakuntaan. Palvelusetelihanke käynnistettiin, jotta omaishoitajien asemaa saataisiin parannettua ja palvelusetelijärjestelmän tulemisen vauhdittamiseksi. Senioriakatemia puolestaan sai alkunsa yleisön pyynnöstä, kun Seniorimessujen luentosarjaa kuunnelleet ihmettelivät, miksei meillä Satakunnassa ole Ikäihmisten yliopistotoimintaa, tutkimusjohtaja Hyttinen kertaa. Projektipäällikkö Outi Aalto-Wahlstedt tarkentaa: Palvelusetelihankkeen aikana kunnille luodaan setelin suhteen yhteiset sopimusmallit ja valinta- ja seurantakriteerit. Toiveena on, että Karhukunnat ottavat järjestelmän omakseen, jotta toiminta voisi jatkua hankkeen loputtuakin. Seteli on sosiaalitoimen maksujärjestelmän laajennus se ei siis sinänsä laajenna sosiaalipalvelujen käsitettä esimerkiksi terveen työssäkäyvän kodinhoitoon. Asiakas saa sosiaalitoimen myöntämän setelin ja palveluntuottajarekisterin, josta voi itse valita mieleisensä tuottajan. Rekisterissä olevat tuottajat ovat kaikki alansa ammattilaisia, joiden yritystoiminta on kunnossa. Verenpaineen tarkkailu on monille tärkeää. Oma seurantana sen voi tehdä omaan tahtiin hyvin ensin rauhoittuen. Mansetti on hyvä olla paikallaan 5 minuuttia ennen mittausta. Terveyttä edistettiin Terveysvirasto oli mukana Seniorimessuilla ja kävijöitä riitti niin Porista kuin ympäristökunnistakin. Terveydenedistämistyössä panostetaan ennaltaehkäisyyn. Messuilla pyrittiin kiinnittämään kävijöiden huomiota liikunnan merkitykseen, luukadon ehkäisyyn, diabetesriskin tiedostamiseen, tupakanpolton lopettamiseen ja ikääntyneen täyspainoiseen ravitsemukseen ja verenpaineen oma seurantaan. Kävijöille esiteltiin myös Pohjois-Porin uutta terveysasemaa ja sen yhteyteen tulevaa opetusterveyskeskusta. Senioreita liikkui messuilla paljon, mutta myös nuorempaa polvea näkyi mukana leppoisassa menossa. Verenpaineen mittaus ja oma seurantaan opastus kiinnosti kaikkia kävijöitä, mittauspisteemme jopa ruuhkautui ajoittain. Messuvieraat saivat myös äänestää terveydenedistämistyön painopistealueista. Äänestysvastauksissa, joita oli 173, tärkeimmäksi panostuskohteeksi nousi riit- Lahjoitus kotisairaalalle Lions Club Pori Juhanan jäsenet Heikki Järvenpää, Risto Kumpula ja Raimo Rintala luovuttivat kotisairaalalle merkittävän lahjoituksen, jonka vastaanottivat kotisairaalan lääkäri Emilia Katko- Kesälä ja osastonhoitaja Kaisu Meusel. Ennakkoon sovitulla rahasummalla kotisairaalaan hankittiin hoitotarvikkeita, joita kotisairaala muuten olisi joutunut odottamaan pitkään. tävä liikunta (134) ja lähes samaan ylsi painonhallinta (130) ja henkiseen hyvinvointiin panostaisi 105 vastaajaa ja tupakoinnin lopettamiseen 84. Mielenkiintoa löytyi kiitettävästi terveydenedistämisteemoihin. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen ikäilläkin vähentää sairastumisriskejä ja parantaa elämänlaatua ja lisää terveen elämän edellytyksiä. Painehaavapotilaiden patjat ja asentotyynyt helpottavat vaikeasti sairaiden potilaiden hoitoa kotona. Tukevassa ja siirrettävässä nesteensiirtotelineessä kulkee isompikin nestepussi ja tarvittaessa virtsapussikin turvallisesti, eikä se sido potilasta tiputusten ajaksi vuoteeseen, selvitti Kaisu Meusel.

8 14 15 HENKILÖSTÖUUTISIA HENKILÖSTÖUUTISIA Kestävä kehitys Luontotalo Arkissa heinäkuun loppuun Pukeutumisneuvojia Porin ammattiopistosta Toukokuun 19. päivä juhlivat Satakunnan ensimmäiset pukeutumisneuvojat ravintola Liisanpuistossa. Heidän vuoden mittainen urakkansa tuli päätökseen. Elokuvantekoa Villilässä Länsi-Suomen tv- ja elokuvakeskus Villilään Nakkilaan lähti tutustumismatkalle kesäkuun alussa kaupungintalolta bussilastillinen innokkaita ja uteliaita elokuvan ystäviä. He pääsivät sisään lavasteisiin kuvaustauolla ja saivat FC Venuksen tuottajan Jarkko Hentulan selostamaan elokuvan tekemisen saloja. Villilän Studiolla oli juuri aloitettu FC Venus -elokuvan kuvaaminen. Elokuva on romanttinen draama, jonka aiheena on jalkapallo, nainen ja mies ( miesten peli - naisten säännöt ). Sen ensiilta on tammikuussa Rooleissa ovat mm.minna Haapkylä, Petteri Summanen, Laura Elokuvan ystävät seurasivat Villilän Studiolla FC Venus -elokuvan kuvaamista. Porin kaupunki on vahvasti sitoutunut kestävään kehitykseen toiminta-ajatuksellaan sekä kansallisilla että kansainvälisillä sopimuksilla. Vuosien saatossa Pori on toteuttanut kestävän kehityksen ajatusta järjestämällä erilaisia kestävän kehityksen tempauksia ja osallistumalla kestävää kehitystä edistäviin hankkeisiin. Porista onkin kehittynyt yksi Suomen johtavista kestävän kehityksen kaupungeista. Porissa vuonna 2003 aloitetun hallintokuntien välisen ympäristöyhteistyön tuloksena on Luontotalo Arkkiin pystytetty näyttely, joka on esillä 31.7 saakka. Näyttely on järjestetty yhteistyössä Porin kaupungin eri hallintokuntien kanssa ja se pyrkii kokoamaan yhteen niitä kestävän kehityksen toimintoja, joita kaupungin eri hallintokunnilla on. Syksyllä 2004 aloitti 20 innokasta satakuntalaista aikuista Porin ammattiopistossa pukeutumisneuvojan koulutuksen. Vastuuopettajana toimi Anneli Puuska. Koulutuksen tarkoituksena oli tarjota opiskelijoille käytännönläheisiä neuvoja ja opetusta pukeutumiseen liittyvistä teemoista kuten puvuston suunnittelemisesta, asustamisesta, värien merkityksestä, materiaalituntemuksesta, tilanne- ja etikettipukeutumisesta sekä markkinoinnista, kuluttajasuoja-asioista ja somistuksesta. Tavoitteena oli oppia ymmärtämään asiakkaan persoonallisia piirteitä ja korostamaan niitä oikealla tavalla sekä löytämään asiakkaille oman oloisia vaatteita. Ensi vuodeksi suunnitellaan valmentavana koulutuksena pukeutumisneuvojan erikoisammattitutkintoa alkavaksi Porin ammattiopistossa. Opetusministeriö on hyväksynyt uuden tutkinnon ja sen vaatimukset toukokuun 2005 aikana. Tutkinto suoritetaan näyttömuotoisena, joten myös oman työn ohessa voi suorittaa näytön. Tutkintoon sisältyy myös yrittäjyysopintoja. Malmivaara, Lotta Lehtikari ja Taneli Mäkelä, joista saattoi nähdä vilahduksen Nakkilan maisemissa. Elokuvakeskuksen taustavaikuttajana merkittävällä vähemmistöosuudella mukana oleva Porin kaupunki uskoo keskuksen tulevaisuuden mahdollisuuksiin. Villilä Studiot sisältää kaikki elokuvatuotannon tarvitsemat resurssit: studiot, kuvauspaikat, tuotantohenkilöstön ja elokuvantekoon liittyvän välineistön sekä osarahoituksen. Tavoitteena on, että Villilä Studiot on vuonna 2008 kansainvälinen elokuvatuotantokeskus. Pori Energian liiketoiminnat järjestetään uudelleen Vuoden alussa voimaan tullut sähkömarkkinalaki velvoittaa Pori Energian yhtiöittämään sähköverkkotoimintansa viimeistään vuoden 2007 alkuun mennessä. Joulukuussa 2004 käynnistettiin selvitystyö, jonka tavoitteena oli määritellä Porin kaupungin ja Pori Energian strategisiin ja toiminnallisiin tavoitteisiin sopivin lain vaatimukset täyttävä eriyttämisratkaisu. Selvitystyön tuloksena edullisimmaksi ratkaisumalliksi osoittautui vaihtoehto, jossa Porin kaupunki myy koko Pori Energian nykyisen liiketoiminnan kaupungin omistamalle Porin Lämpövoima Oy:lle. Tällöin kaikki kaupungin energialiiketoiminnat toimivat yhtenä osakeyhtiömuotoisena kokonaisuutena, jonka tytäryhtiöön sähköverkkoliiketoiminta eriytetään seuraavassa vaiheessa liiketoimintasiirtona. Muutoksessa Porin kaupunki säilyttää määräysvallan kaikissa Porin satama täytti 225 vuotta Porin satamalaitos perustettiin , jolloin valittiin ensimmäinen satamavouti. Sitä ennenkin oli jo merenkulussa tapahtunut. Pori sai tapulioikeudet vuonna 1765, jolloin merenkulku kehittyi ripeästi. Porin ulkosatama sijaitsi nykyisessä Kyläsaaren Kivinissä, josta se siirtyi myöhemmin Reposaareen luvulla Porin kauppalaivasto oli kantavuudeltaan maan suurin. Siitä muutama vuosikymmen eteenpäin ja Reposaaren redillä saattoi nähdä kerralla jopa 160 laivaa. Rautatien tulo ratkaisi Mäntyluodon uudeksi satamapaikaksi, satama valmistui vuonna Tahkoluodon syväsatama valmistui vuonna Nykyinen Porin Satama on kilpailukykyinen ja erikoistunut. Se koostuu kolmesta Pori Energian ja Porin Lämpövoima Oy:n liiketoiminnoissa. Yhtiö on edelleen osa Porin kaupunkikonsernia ja kaupunki voi järjestää sen hallinnon ja ohjauksen omien tavoitteidensa mukaisesti. Pori Energian liiketoiminnan luovutushinta on suuruusluokaltaan noin 185 miljoonaa euroa, mikäli liiketoimintakaupassa siirretään myös kaikki Pori Energian taseessa nyt olevat osakkeet ja kiinteistöt. Kaupan rahoittamiseksi kaupunki myöntää Porin Lämpövoima Oy:lle pääosin vieraan pääoman ehtoista lainaa, jonka korot muodostavat järjestelyn jälkeen pääosan kaupungin vuosittaisesta tuloutuksesta. Tarvittaessa osa kauppasummasta voidaan maksaa myös Porin Lämpövoima Oy:n osakkeilla. Pori Energian liiketoimintaennusteiden perusteella tehtyjen laskelmien mukaan energialiiketoimintojen vuosittainen korkotuloutus kaupungille säilyisi nykyisellä peruspääoman korkoa vastaavalla noin 7,5 miljoonan euron tasolla. Energialiiketoiminnan kehittyessä suotuisasti voidaan mahdollinen lisätuotto erillisestä satamanosasta; Mäntyluodosta, Tahkoluodon syväsatamasta sekä öljy- ja kemikaalisatamasta. Yhdessä ne muodostavat toimivan kokonaisuuden. Porin Satama on nopeasti kasvavan konttisataman lisäksi infrastruktuuriltaan erinomainen öljy- ja kemikaali- sekä projektilaivaussatama. Mäntyluoto on pohjoismaiden suurin sahatavarasatama. Sahatavaraa puretaan päivittäin yli 5000 kuutiota. Kokonaisliikennemäärä oli vuonna ,5 miljoonaa tonnia. 15,3 metrin väylä tekee Porin satamasta Pohjanlahden syvimmän. tulouttaa kaupungille myöhemmin osinkoina tai lainojen lyhennyksinä. Järjestelyn tuloksena kaikki Porin kaupungin energialiiketoiminnat siirtyvät Porin Lämpövoima Oy:öön ja Porin Lämpövoima Oy:n nimi vaihdetaan Pori Energia Oy:ksi. Nykyisessä Pori Energia liikelaitoksessa työskentelee noin 140 henkeä, jotka siirtyvät Porin Lämpövoima Oy:n palvelukseen ns. vanhoina työntekijöinä. Kun tähän lisätään runsaat 80 lämpövoimalaista, tulee henkilöstön kokonaismääräksi yli 220. Metsäkoneen kuljettajien MM-kulta Satakuntaan Porin Metsäopiston kasvatti Jaakko Saarivirta toi Laviaan kultaa WorldSkills ammattitaidon MM-kisoista, joka järjestettiin Helsingin Messukeskuksessa Siikaisista kotoisin oleva Matti Eloranta sijoittui samassa metsäkoneen kuljetustaitoja mitanneessa kisassa neljänneksi. Perjantaina Porin Pori Energian hallitus on kokouksessaan päättänyt esittää yllä kuvatun järjestelyn toteuttamista mennessä. Siirtyvän henkilöstön aseman turvaava henkilöstöjärjestöjen hyväksymä henkilöstösopimus on Pori Energian hallituksen lisäksi hyväksytty myös KH:n henkilöstöjaoksessa. Kaupunginvaltuusto käsittelee ehdotusta alustavan aikataulun mukaan Matti Rintanen PORI ENERGIA Pori Energia Porin satama palkitsi 225-vuotisjuhlansa yhteydessä 20- ja 30 vuotta palvelleita työntekijöitä kunniakirjalla. 30 vuotta palvelleista palkittiin nosturinkäyttäjä Hannu Henriksson, satamasihteeri Raija Lenko, satamavalvoja Tauno Merisalo, nosturinkäyttäjä Reijo Niinikoski, nosturinkäyttäjä Eero Nordlund ja monitoimimies Hannu Wihlman. 20-vuotisesta urasta palkittiin nosturinkäyttäjä Vesa Hallikainen, työnjohtaja Jukka Harjunpää, nosturinkäyttäjä Markku Jaakkola ja satamasihteeri Ilse-Maj Salmi. Porin Sataman 225-vuotisjuhlan kunniaksi järjestettiin juhlaseminaari, jossa puhui mm. Suomen Satamaliiton toimitusjohtaja Matti Aura (edessä vas.) ja satamajohtaja Harri Virta. Metsäopistolta valmistuneet nuoret herrat onnistuttiin saamaan kaupungintalolle onnittelutilaisuuteen. Ammattitaidon MM-kilpailut järjestettiin nyt ensimmäistä kertaa pohjoismaissa. Se on suurin koskaan Helsingin messukeskuksessa järjestetty tilaisuus. Vastavalmistuneilla mestareilla Matti Elorannalla (vas.) ja Jaakko Saarivirralla on syytä juhlaan, sillä molemmat pääsivät oman alan töihin suoraan koulunpenkiltä. Marjaana Karjalaisesta muotokuva Kirjastotoimenjohtaja Marjaana Karjalaisen muotokuva paljastettiin keskiviikkona raatihuoneella. Muotokuvan on maalannut taiteilija Asta Niemistö. Marjaana Karjalainen on Porin kaupunginkirjasto - Satakunnan maakuntakirjaston pitkäaikainen johtaja. Hän on toiminut Porin kaupunginkirjastossa vuodesta 1974 ensin apulaisjohtajana ja vuodesta 1984 lähtien kirjastotoimenjohtajana. Karjalainen taisteli mm. kirjastojen valtionosuuksien radikaaleja leikkauksia vastaan Kaupunki muisti 40 vuotta palvelleita Kaupunki palkitsi työntekijöitään 40-vuotisesta urasta vuotisansiomerkin saivat: Suunnitteluavustaja Marita Holma, kartoittaja Henri Kari, vaaitsija Keijo Kasala, kanslisti Riitta-Maija Kasala, kirvesmies Antti Kivelä, työnjohtaja Matti Lagerroos, kartanpiirtäjä Marjatta Lahti, kuorma-autonkuljettaja Arto Laine, perinnänhoitaja Sirpa Linnamäki, kanslisti Marja-Liisa Nieminen, kaupunginpuutarhuri Juhani Nylund, apulaistyönjohtaja Seppo Salo, sähköasentaja Olli-Pekka Stenroos, mittausetumies Jyrki Träskelin, laskija Jaakko Veistelehto, hallinnon sihteeri Pirkko Teikari, varaäänenjohtaja Jorma Kohijoki. Koulutoimesta eläkkeelle Ympäristöpalkinnot kahdelle yhdistykselle Porin Seudun Rakennuskulttuuriseura ry ja Satakunnan Martat ry saivat tämänvuotiset Porin kaupungin ympäristölautakunnan myöntämät ympäristöpalkinnot. Palkinnot jaettiin maailman ympäristöpäivän merkeissä Eetunaukiolla perjantaina 3.6. Porin Seudun Rakennuskulttuuriseura ry sai palkinnon näkyvästä rakennussuojelun hyväksi tehdystä 90-luvun alussa. Hän pani alulle adressin, johon kerättiin lyhyessä ajassa kaikkiaan nimeä vastustamaan hanketta, joka sitten haudattiin. Marjaana Karjalainen jää eläkkeelle virastaan kesällä. Koulutoimesta eläkkeelle siirtyviä juhlittiin kaupungintalolla. Eläkkeelle siirtyviä oli 22, juhliin osallistuvat saivat kiitoskirjan, kukkia ja hyvää ruokaa. Kuvassa myhäilevät työuransa koulutoimessa päättäneet Anneli Jalander, Marja-Liisa Halonen ja Eila Vuorenpää. työstä. Satakunnan Martat ry palkittiin arvokkaasta työstä kestävän kehityksen edistämiseksi. Ympäristöpalkinnot jaetaan vuosittain yhdistyksille tai yrityksille merkittävistä uusista ympäristöä säästävistä innovaatioista tai keksinnöistä, merkittävästi ympäristöä säästävän tekniikan tai menetelmän käyttöönotosta tai ympäristökuormituksen huomattavasta vähentämisestä. VAATII VASTAUKSEN Tietohallinnon pääsuunnittelija Kaija Laurila Miksi postilaatikko täyttyy roskapostista? Sähköpostilaatikko natisee liitoksistaan, kun sitä viikonlopun jälkeen raottaa. Pitkän raksutuksen jälkeen kone suoltaa pitkät rivit viestejä, joiden otsikot alkavat maininnalla ***ROSKAPOS- TI***. Ensimmäiset kaksi työtuntia vierähtää moskaa peratessa. Kuulostaako tutulta? Mistä roskapostit löytävät minun sähköpostiini? Roskapostin lähettäjät keräävät osoitteita muun muassa www-sivuilta. Jos internet-sivuilla yhteystiedot on ilmoitettu täydellisessä muodossa, kuten matti.meikalainen@pori.fi, joutuu osoite varmasti roskapostilistoille. Roskapostirobotit hakevat automaattisesti internet-sivuilta tekstikohtia, joissa esiintyy ja poimivat osoitteet kiusallisille listoillensa. Toisaalta roskapostin uhriksi joutuu helposti myös silloin, jos ilmoittaa osoitetiedot harkitsemattomasti millä sivulla tahansa. Postituslistat ja uutisryhmät ovat myös otollisia paikkoja osoitteita kerääville roskapostijärjestelmille. Sähköpostin automaattinen vastaus-toiminto (kuten olen seuraavan kerran tavattavissa maanantaina ) on myös vinkki osoitteen voimassaolosta roskapostittajille. Kun roskapostiin lähtee automaattinen vastaus, saa roskapostittaja tiedon, että tämä osoite on käytössä. Kaikki roskapostit olisi hyvä siivota avaamatta heti niiden saavuttua, neuvoo Tietohallinnon pääsuunnittelija Kaija Laurila. Miten voin välttää roskapostin? Internet-sivuillamme yhteystiedot tulisi esittää muodossa etunimi.sukunimi@pori.fi, ei siis matti.meikalainen@pori.fi. Internet-sivujen alalaidassa on yleensä hallintokunnan yhteystiedot: osoite, puhelin jne. Samaan laatikkoon voisi kirjoittaa yleisen sähköpostiosoitteen etunimi.sukunimi@pori.fi. Sivulla ei silloin tarvitse kuin mainita henkilöiden nimet. Jos henkilön osoite on normaalista poikkeava, kuten matti m. meikalainen, hänen nimensä perään voi laittaa sähköpostin alkuosan eli matti.m.meikalainen. Kun kyseessä ei ole henkilö, vaan esimerkiksi hallintokunta, ympärille laittaa sulut roskapostirobottien harhauttamiseksi näin: tietohallinto(@)pori.fi. On myös tarkkaan mietittävä, mihin osoitetietoja luovuttaa. Työosoitetta ei pidä käyttää yksityisiin rekisteröinteihin tai muihin vastaaviin tarkoituksiin internetissä. Roskapostiin ei kannata koskaan vastata. Joissakin tapauksissa pyydetään, että vastaa, jos et enää halua näitä posteja. Vastaus roskapostiin on selkeä viesti roskapostittajalle osoitteen toimivuudesta. Minkälainen torjuntajärjestelmä sähköpostissamme on? Kaikki ulkoapäin tulevat postit käyvät läpi sekä virustarkistuksen että roskapostitunnistuksen. Viestit pisteytetään tietyin F-Securen määrittämin roskapostikriteerein asteikolla 1 9. Roskapostia ei kuitenkaan hävitetä, vaan yli kuusi pistettä saaneiden viestien otsikoihin lisätään teksti ***ROSKAPOSTI***. Siitä huolimatta, että viestin otsikossa on roskapostimerkintä, voi lähetys olla tavallinen viesti. Tämä johtuu siitä, ettei roskapostilla ole mitään määrättyä olemusta, mikä tekisi viestistä roskaa. Saapunut posti on siksi syytä tarkistaa huolellisesti. Tällä hetkellä kaikki viestit välitetään vastaanottajalle, mutta tavoite on tulevaisuudessa estää 8 ja 9 pistettä saaneiden viestien eli selkeän roskapostin perillemeno. Minkälaisia haittavaikutuksia roskapostilla on? Lomien ja viikonloppujen aikana ihmisille kertyy valtavat määrät roskapostia, mikä vie paljon levytilaa ja se luonnollisesti hidastaa jokaisen sähköpostia. Kaikki roskapostit olisikin hyvä siivota avaamatta heti niiden saavuttua, ettei niitä jää postilaatikkoon viemään turhaa tilaa. Roskapostien seulontaa voi vähän nopeuttaa järjestämällä viestit ensin aiheen mukaiseen järjestykseen, sitten tutkia ja poistaa *** ROSKAPOSTI *** -merkinnän saaneet mahdollisesti kaikki kerralla. Samoin yhdellä vilkaisulla näkee samalla otsikolla tulleet roskat. Sen jälkeen postin voisi järjestää lähettäjän mukaan aakkosiin, jolloin kaikki virustarkistuksen ilmoitukset ovat peräkkäin. Lopuksi kannattaa palauttaa päivämääräjärjestys ja noukkia vielä loput roskat käyttäen ctrl-klik ja shift-klik -toimintoja saadakseen useamman postin merkittyä kerralla. Pikaohjeet Kaisu Vaalto Kuva: Kaisu Vaalto Ilmoita sähköpostiosoitteesi internetissä seuraavasti: Matti Meikäläinen, yhteystietolaatikossa ilmoitetaan koko osaston sähköposti: etunimi.sukunimi@pori.fi poikkeus: sposti: matti.j.meikalainen. Muualla sivulla määritelty em. tavalla tietohallinto(@)pori.fi Poista roskaposti mielellään heti. Tarkista aika ajoin, että roskakorisi on todella tyhjentynyt.

9 16 Rauhallinen datanomi helpdesk-ryhmässä Puhelinkuulokkeet ja muut normaalit apuvälineet ovat Leo-Pekan käytössä päätetyöskentelyssä helpdeskissä. Ongelmien ratkaisut tapahtuvat korvien välissä. Ratakelaaja Leo-Pekka Tähti viilettää kaupungin ATK-tukena Porin kaupungin atk-tukihenkilö Leo-Pekka Tähti tunnetaan paremmin Ateenan paralympialaisten kaksinkertaisena kultamitalistina ratakelauksen 100 ja 200 metrin matkoilta. Nopea mies vastaa harkitsevan tuntuisesti usein hätäisiinkin avunpyyntöihin puhelimessa. Leo-Pekka työskentelee kaupungin tietohallinto-osaston helpdesk-ryhmässä. Helpdesk toimii kaupungin atk-laitteiden ja ohjelmien käyttäjien teknisenä asiakastukena. Meiltä saa avun tietokoneen toiminta- tai käyttöongelmiin yleensä heti puhelimessa. Saamme etäyhteyden suoraan kaupungin työntekijän koneelle ja pystymme käyttämään ohjelmamme avulla hänen konettaan. Teemme siinä tarvittavat muutokset ja kone saadaan taas käyttökuntoon, kuvailee Leo-Pekka varman tuntuisesti tiiminsä toimintatapoja. Työ on ryhmätyötä siinä mielessä, että ongelmiin löytyy tietoa ja apua laajenevan verkoston kautta. Jos ei itse tiedä, eikä lähin työkaverikaan ole asiasta varma, voidaan katsoa ratkaisutietokannasta. Sinne on kerätty aikaisempien ongelmien ratkaisuja. Mikäli ei ongelma vieläkään ratkea, otetaan yhteyttä laite- ja ohjelmistotoimittajiin. Lopulta ongelma ratkeaa. Juhannusviikolla 22 vuotta täyttävälle Leo-Pekka Tähdelle kaupungin työ on juuri hänen ammattiaan vastaavaa. Hän aloitti sen tämän vuoden tammikuussa. Tähti on käynyt koulunsa Porissa ja valmistunut Porin Palveluopistosta datanomiksi keväällä Ennen kaupungin töihin tuloa hän oli Satakunnan hätäkeskuksessa paloilmoitinlaitteiden testaus- ja huoltohommissa. Minulla on tällä hetkellä oikeastaan kaksi ammattia ja kaksi työtä. Olen datanomi ja ratakelaaja. ATK-tukena työskentelen puolipäivää aamupäivisin ja iltapäivällä harjoittelen urheilua varten. Minulle on tositärkeää hoitaa molemmat hommat hyvin. Kaupungin helpdeskissä eli helpparissa minut on otettu hyvin vastaan. Olen saanut oppia uusia asioita ja olen tuntenut kehittyväni työssäni. Muiden tuki on ollut tärkeää. Työnantaja on ymmärtänyt hyvin myös tarpeeni saada vapaata kilpailumatkoja varten. Poissaolojani olen paikannut olemalla puolen päivän sijasta täyden 8 tunnin työvuoron. Ratakelaaja meillä ja maailmalla Ratakelaus on maailmalla ihan ammattimaista urheilua rahapalkintoineen ja sponsoreineen kaikkineen. Sitä harrastetaan kaikissa maanosissa Afrikkaa myöten. Leo-Pekka Tähti on osallistunut kutsukilpailuihin eri puolilla Eurooppaa. Kilpailutoiminta on aktiivista myös paralympialaisten välivuosina. Koska Suomesta ei löydy Leo-Pekalle vastusta, on kilpailutuntumaa haettava muualta. Tänä keväänä olen ehtinyt jo osallistua pariin kutsukilpailuun, Englannissa ja Hollannissa sekä Sveitsin avoimiin mestaruuskisoihin. Mahdollisuus on myös osallistua Saksan avoimiin mestaruuskisoihin. Huippukelaajien määrä on tänä päivänä maailmalla jo mäkihyppääjien luokkaa. Kutsukilpailuissa on katsojia tuhatmäärin. Esimerkiksi kevään ensimmäisissä kisoissa Manchesterissa oli katsojia useita tuhansia ja BBC välitti ne televisiossakin. Voitto tuli Leo-Pekalle 100 metrillä, mutta 200 metrillä sijoitus oli kolmas. Marginaalit ovat pienet, sillä voittaja oli 200 metrillä 0.1 sekuntia nopeampi, kertaa Leo-Pekka tapahtumia. Tämän vuoden päätapahtuma Leo-Pekalla on ratakelauksessa EM-kisat Espoossa elokuun lopulla. Sitä ennen hän esiintyy myös kotikaupungissaan Porissa Kalevan Kisoissa näytöslajissa 100 metrillä sekä Helsingin MM-kisoissa myös näytöslajissa, jolla on silti MM-arvo. Huippu-urheilun valmennusmenetelmät Leo-Pekka Tähti pääsi Ateenan paralympialaisten ratakelauksen kaksinkertaisena kultamitalistina mukaan viime vuoden parhaiden urheilijoiden äänestyslistalle Suomessa. Aikaisemmin sinne ei ole otettu ketään paralympialaisissa menestynyttä. On ajateltu, että he ovat ikään kuin eri sarjassa. Näin ei asia enää ole. Kun kuuntelee Leo-Pekan harjoitusohjelmaa ja määrätietoista itsensä kehittämistä urheilijana, ymmärtää pian, että kyse on huippu-urheilusta. Tämä on huomattu myös valtiovallan taholla, sillä hän on saanut täksi kaudeksi täyden urheilija-apurahan. Vaikka en ole koskaan kävellyt tai juossut, on minulla käytössä samat harjoitusmetodit kuin pikajuoksijoilla. Valmentajanani on toiminut syksystä 2002 lähtien Juha Flink, kertoo Leo-Pekka Tähti. Nykyisin Leo-Pekka keskittyy pikamatkoille. 100 metriä taittuu noin 14 sekuntiin ja 200 metriä vie aikaa runsaat 26 sekuntia. 400 metrilläkin hän kellotti uuden Suomen ennätysajan 49,51 pari viikkoa sitten Sveitsissä. Pikamatkojen lähtökiihdytyksestä johtuen matkoihin kuluu hieman enemmän aikaa kuin pikajuoksijoilla (vrt. 100 m alle 10 sekuntia ja 200 metriä alle 20 sekuntia). Leo-Pekan Leo-Pekka Tähti pääsi kokeilemaan ratakilpuriaan uusitulla Porin Stadionilla. Rata näytti olevan hyvässä kunnossa heinäkuun Kalevan Kisoja odoteltaessa. tavoitteena on rikkoa satasen ME-tulos (13,99) vielä tänä vuonna. Leo-Pekka on kokeillut aikaisemmin myös pitempien matkojen kelausta. Hänellä on takanaan jopa 15 maratonin kelausta, viimeisin kolmen vuoden takaa. Siinä lajissa ei enää jalkaisin askeltava huippujuoksija pärjää hänelle. Leo-Pekan paras aika maratonilla on 1 tunti 46 minuuttia. Kilpamaratonilla ei yksikään juoksija ole vielä alittanut 2 tunnin rajaa. Kelaustuoli eli ratapyörä on huippukilpuri Ratakelaajan työväline, kelaustuoli on kehitelty kilpuriksi radoille. Siinä on kolme pyörää, istuin ja runko-osa. Kilpailut käydään normaaleilla urheilukentän juoksuradoilla. Pyörän pitää täyttää määrätyt kilpailustandardit. Säännöissä sanotaan missä rajoissa ne saavat olla. Ennen kilpailua ne vielä tarkistetaan. Mittaus koskee etupyörän ja takapyörien korkeutta sekä selkänojaa. Minulla on ollut tämä viimeinen pyöräni jo vuodesta Se on vielä aivan huippuluokkaa. Ratapyörien kehitys meni nopeasti eteenpäin luvulla, mutta viime vuodet ovat olleet rauhallisempia. Suurempia uudistuksia ei ole enää tullut. Eikä oikeastaan tarvitsisi tullakaan, sillä nykyisen pyörän hinta oli jo hyvän käyttöauton luokkaa eli noin 5000 euroa. Kokemus auttaa kulkemisessa Leo-Pekka Tähti ei ole koskaan kävellyt. Hänelle on pyörätuolilla kulkeminen ollut itsestään selvyys. Kaikilla meillä on omat rajamme. Mahdottomia ei voi tehdä, sen tiedämme luonnostaan. Olemme ihmeissämme, kun näemme jotain erilaista. Osaammeko suhtautua oikein liikuntarajoitteisten kulkemiseen. En tunne itse kokeneeni syrjintää liikkumisessa. On osattava rohkeasti avata suunsa, silloin kun se on tarpeen. Yritän ensin itse. Joskus tulee paikka, josta näkee heti jaaha, tuosta ei pääse. Silloin pyydän apua ja opastan auttajaani, kuinka tulee menetellä ja mistä ottaa kiinni. Muuten en pidä liiasta auttamisesta. Leo-Pekan kulkijan taidot on pantu merkille myös työkavereiden keskuudessa. Kuljet kuulemma ketterästi portaatkin alas tuolin kanssa? Joo, se vaatii tietysti hyviä käsivoimia ja vartalonhallintaa. Portaita pääsee alaspäin kieputtamalla takaperin. Jos on kaiteet, voi niistä saada tukea myös portaiden ylösnousussa. Liikkumisesteisten kulkua parannetaan Kaikki pyörätuolilla liikkujat eivät ole huippu-urheilijoita. Leo-Pekka Tähtikin ymmärtää hyvin liikkumisesteisten ongelmat. Katutasossa olevalla työpaikallaan hän pääsee liikkumaan hyvin kaikkialle. Yksi liuska on tehty varaston kulkuväylälle. Joskus käydään koulutuksessa talon ylemmissä kerroksissa. Silloin työkaverit auttavat portaat ylös. Maaliskuun alussa tänä vuonna tulivat voimaan uudet tiukentuneet rakentamisen määräykset. Niissä kiinnitetään huomiota liikunnan esteettömyyteen myös työpaikoilla. Asenteellisella tasolla on kyseessä iso askel, kun liikkumisen esteettömyys ei ole enää rakentamisessa mikään erityisasia, vaan yhtä tärkeä kuin paloturvallisuus tai ilmanvaihto. Parempaan suuntaan ollaan menossa näissä uusissa rakentamismääräyksissä, jossa tarkastellaan esteetöntä kulkua myös työntekijän näkökulmasta. Kuka tahansa voi loukkaantua vaikkapa liikenneonnettomuudessa ja tulla liikkumisesteiseksi, mutta silti jatkaa entisessä työssään. Leo-Pekka Tähdelle nousee talo Porin Lukkarinsantaan. Se on suunniteltu hänen toivomustensa ja tarpeittensa mukaan. 1-tasoratkaisussa on vältetty liikuntaesteet ennakkosuunnittelulla. Toivottavasti pääsen muuttamaan sinne jo pian syksyllä, sanoo Leo-Pekka Tähti. Seppo Purhonen Kuvat Seppo Purhonen