Vastaanottohoitajat ja osastonsihteerit ry YHDISTYKSEN 50-VUOTINEN TAIVAL

Transkriptio

1 Vastaanottohoitajat ja osastonsihteerit ry YHDISTYKSEN 50-VUOTINEN TAIVAL Yhdistyksen historiaa tutkittiin tilaamalla vanhat pöytäkirjat vuosilta Oulun maakuntaarkistoon toimihenkilöjärjestöliitojen arkistosta vuonna Vuoden 1989 jälkeiset tiedot tähän päivään saakka on saatu sihteerien säilyttämistä pöytäkirjoista ja toimintakertomuksista. Suomen Vastaanottohoitaja-yhdistyksen (alkuperäinen nimi) perustava kokous on pidetty , paikkakunta oli jäänyt merkitsemättä pöytäkirjaan. Perustavan kokouksen läsnäolijat: Pj Mirja Moisio Siht Leila Aarnio Liisa Kauppinen, Joensuu Riitta Halme, Joensuu Marja-Leena Kekäläinen, Joensuu Ritva Saari, Jyväskylä Marjatta Hämäläinen, Jyväskylä Anneli Suikkanen, Helsinki Varat: Leila Arijoki, Pirkko Pelkonen ja Kaija Mikkonen Kokouksessa päätettiin yksimielisesti anoa virkamiesten yhteisjärjestön (VY) jäsenyyttä yhdistykselle. Jäsenmaksuksi päätettiin 40 mk, oppilaat ja kotirouvat 15 mk. Yhdistys on valtakunnallinen ammatillis-aatteellinen yhdistys. Kotipaikka yhdistyksele on merkitty Helsinki. Hallituksen ensimmäinen kokous on pidetty ja sitten seuraava kokous eli kolme vuotta ollut väliä tai sitten kokouspöytäkirjat puuttuvat siltä ajanjaksolta kokous on pidetty Helsingissä ja puheenjohtajan on toiminut Ritva Saari Ylöjärveltä ja sihteerinä Soile Lindberg. Kokouksessa on keskusteltu liittymisestä johonkin työmarkkinajärjestöön ja sitten seuraavassa kokouksessa joulukuussa 1971 yhdistys päätti liittyä Kunnallisvirkamiesliittoon, päätös liittymisestä on tehty Jyväskylässä kevätkokouksessa Suomen Apuhoitajaliittoon on liitytty Toiminnan alussa yhdistys on pitänyt säännölliset kevät ja syyskokoukset vuosittain ja hallitus on kokoontunut parin kuukauden välein. Alkuvaiheessa kokouksissa on kerätty kolehti kahvikassaan, jotta on saatu kokouskahvit juotua. Esimerkiksi syyskokouksessa kerätty rahaa 18,42 mk.

2 Seuraavanlaisia asioita on käsitelty kokouksissa: Yhdistys ottaa kantaa koulutukseen, pukuihin ja hoitaa merkkiasiat. Palkkaluokka vaatimuksia esitetty sopimusvaltuuskunnalle. Jatkokoulutusmahdollisuuksia käsitelty, pituus 4-6 vk (1973). Lähetetty kuntien terveyslautakunnille ja kuntaliittojen talouspäälliköille informaatiota vastaanottohoitajista. Yhdistyksen nimenmuutosta on anottu ammattikasvatushallitukselta ja lääkintöhallitukselta (1971, 1974, 1977). Perustavassa kokouksessa yhdistyksen nimi on ollut Suomen Vastaanottohoitaja-yhdistys, mutta kuitenkin tilikertomuksessa nimi on Suomen Vastaanottoavustajat ry. Yhdistyksen nimi halutaan olevan Suomen Vastaanottohoitajat ry yksityispuolella päätetty käyttää vastaanottohoitaja-nimeä. Jäsenmäärät: 1973 jäsenmäärä ollut jäsenmäärä ollut jäsenmäärä 1100 jäsentä 1987 jäsenmäärä 1800 Jäsenmäärät ovat pysytelleet luvulla noin 1000 paikkeilla, jäsenmaksua ei ole peritty. Tulot toimintaan on saatu pitämällä vuosittain koulutuspäivät. Paikallisyhdistykset perustettu 1976: Paikallisosastot toimivat kuudella paikkakunnalla muutaman vuoden ajan; Helsinki: Eila Kärkkäinen Kuopio: Helena Parviainen Joensuu: Rakel Turunen Oulu: Leena Kemppainen Rovaniemi: Tuulikki Kortelainen Salo Ann-Kristin Leppämäki Vuoden 1977 alusta tullut uusi suojapukulaki, jolloin työnantajan on hoidettava työpuvut. Kevätkokous todettu, että vastaanottoavustajat eivät kuulu terveydenhuoltohenkilöluetteloon. Opintopäivät: Apuhoitajien ja vastaanottoavustajien yhteiset opintopäivät on pidetty 1979 Helsingissä, paikallisosastojen järjestämänä opintopäiviä pidetty Oulussa ja Kuopiossa. Yhdistyksen opintopäivät Kuopiossa : Opintopäivät Rovaniemellä 1984: Opintopäivät Helsingissä 1985: Opintopäivät Oulussa osallistumismaksu 150 mk 1986: Opintopäivät Tampereella 1987: Opintopäivät Kuusankoskella, ja Helsingissä

3 1988: Opintopäivät Joensuussa osallistumismaksu 700 mk/ 2 pv (Yleisesti voi mainita, että opintopäiviä on järjestetty Rovaniemellä, Oulussa, Jyväskylässä, Tampereella, Helsingissä ja Kuopiossa.) Puheenjohtajat: Ritva Saari, Ylöjärvi Kaarina Röppänen, Kuopio Eila Kärkkäinen, Perttula, Anja Törmä, Kannus Lea Parkkinen, Mikkeli 1997 Anne Hurskainen, Mikkeli ja Anna-Maija Mustonen, Kylmälänkylä (Muhos) 2004 Toini Koistinen, Oulu Johanna Niemi-Raittinen, Lempäälä Suomen Apuhoitajaliiton valtuustoon on valittu Ritva Saari ja varalle Anja Törmä. Suomen Perushoitajaliiton liittohallituksen jäseneksi valittu Tuulikki Lehmusvuori ja sen jälkeen liittohallitusjäseneksi valittiin Anja Törmä He edustivat liittohallituksessa vastaanotto-osastoavustajia vastaanotto ja osastoavustaja-koulutus lakkaa saadaan asiakaspalvelu-ja tietohallintakoulutukseen suuntautumis vaihtoehto osaksi lähihoitajakoulutusta. Yhdistyksestä Anja Törmä ollut mukana opetushallituksen työryhmässä neuvottelemassa koulutusohjelmasta yhdessä Tehyn kanssa. Vuodesta 2000 alkaen liittohallituksen jäsen Anja Törmä on joutunut puolustamaan hallitusmandaattipaikkaamme Superin hallituksessa. Paikan puolesta on puhuttu liittokokouksessa, edustajistossa ja hallituksessa. Mandaattipaikkamme SuPerin liittohallituksessa päättyi, kun liitossa tehtiin päätös poistaa erillisten ryhmien hallituspaikat. Vuonna 2003 yhdistyksellemme on saatu oma nettiosoite Superliiton sivuille. Vuonna 2003 olemme jälleen laittaneet nimikemuutosehdotuksen (Vastaanottohoitajat ry?) alulle SuPeriin ja Kuntaliittoon, mutta asia ei ole edennyt. Vuonna 2014 päätimme yhdistyksen nimeksi Vastaanottohoitajat ja osastonsihteerit ry, nimi on hyväksytty Patentti- ja rekisterihallituksessa SuPer-liiton avustuksella saimme yhdistykselle oman esitteen, missä oli esitelty aspa-koulutus Super uudisti esitteen. Vuosittain on lähetetty jäsenistölle jäsenkirje, jossa on tiedotettu ajankohtaiset asiat ja koulutuspäivien ohjelma. Viime vuosina jäsenkirjeestä on luovuttu ja pyritty tiedottamaan www-sivujen ja sähköpostien välityksellä teimme oman jäsenlehden jäsenillemme, lehteä toimitettiin vuosina perustettiin FaceBook-sivut astui hoitotakuu-laki voimaan, jolloin terveyskeskusavustajien asema oli uhattuna, koska he eivät kuuluneet teo:n eli terveydenhuollon

4 ammattihenkilörekisteriin. Virkamuutokset sairaanhoitajiksi olivat uhkana ja ovat uhkana edelleenkin tänä päivänä. Nämä asiat työllistivät yhdistystä ja varsinkin liittohallitusjäsentä jo ennakkoon hyvin paljon. Yhteistyö Superin toimiston ja silloisen puheenjohtaja Palomäen kanssa asian tiimoilta oli tiivistä. Suunnittelija Sari Erkkilä Superista on laatinut kirjasen Vuosikymmenten ammattitaito hoitotakuuseenko päättyy? Vastaanotto-osastoavustaja terveyskeskuksessa. Selvitys vastaanotto-osastoavustajien työtilanteesta vastaanottotyössä Käytännössähän hoitotakuun tulo tarkoitti sitä, että ne vastaanottoavustajat tai terveyskeskusavustajat, jotka eivät olleet teo:n reksiterissä, eivät saaneet enää tehdä hoidontarpeen arviointia. Heidät siirrettiin muihin tehtäviin tai mahdollistettiin oppisopimuskoulutus lähihoitajaksi. Osastonsihteerien, joilla on vanha vastaanotto-osastoavustaja- tai kaupallinen koulutus, eivät myöskään saa jatkaa nykyisissä tehtävissään jos heidän työhönsä on kuulunut hoidontarpeen arviointi luvulla otettiin monilla paikoilla call-center palvelut käyttöön, mikä koettiin uhkaksi työllisyydellemme. Nyt voidaan todeta, että ko toiminta on osittain osana vastaanottojen toimintaa, mikä koetaan hyvänä asiana ja toisaalta ko palvelu on tullut kunnille niin kalliiksi, että siitä on jo osin luovuttu. Nykyisin monilla työpaikoilla on käytössä takaisinsoittojärjestelmät, jotka ovat korvanneet callcenterit eli oma henkilökunta vastaa puheluihin. Vuonna 2005 laadittiin yhdistyksen uudet säännöt, jotka mahdollistavat puheenjohtajan ja hallituksen valinnan kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Vuonna 2005 kutsuttiin yhdistyksen kunniajäseneksi Tuulikki Lehmusvuori Rovaniemeltä kiitokseksi siitä arvokkaasta työstä, mitä hän on tehnyt koulutuksemme kehittämisessä sekä yhteisten asioiden hoitamisessa. Vuonna 2017 kutsuttiin yhdistyksen toiseksi kunniajäseneksi Anja Törmä Kannuksesta samoin perustein kuin yllämainittu. Yhdistyksemme aloitti yhteistyön Terveydenhuollon sihteerien kanssa vuonna 2006 osallistumalla Pohjoismaiseen lääkäri- ja osastosihteerikongressiin Kööpenhaminassa. Tämän jälkeen on vuosittain kokoonnuttu eri pohjoismaissa NoLo:n kokoukseen, hallituksesta oli mukana kaksi henkilöä. Vuonna 2016 Pohjoismainen Nolo:n kongressi pidettiin Helsingissä, jonka järjestäjinä yhdistyksemme toimi yhteistyössä Terveydenhuollon sihteerit ry:n kanssa. Kongressiin osallistujia oli lähes 300 kaikista pohjoismaista. Pohjoismaisen yhteistyön tavoitteena oli laatia yhtenäinen koulutus. Tavoite osoittautui haasteelliseksi toteuttaa, joten päätimme vuonna 2017 vuosikokouksessa jättäytyä pois NoLo:n yhteistyöstä. Muistona on kuitenkin osallistumiset kokouksiin ja tutustuminen pohjoismaisiin kollegoihin ja heidän työtehtäviin. Yhdistyksemme hallituksen jäsenet ovat olleet mukana paikallisissa Superin ammattiosastojen toiminnoissa. Myös SuPerin edustajiston jäsenenä on toimittu ja

5 liittohallituksen varajäsenenä. Ja jo aikaisemmin mainittuna kaksi henkilöä Tuulikki Lehmusvuori ja Anja Törmä ovat olleet SuPerin liittohallituksen varsinaisia jäseniä, Anja lisäksi toimi SuPerin työttömyyskassan puheenjohtajana kaksi kautta. Yhteydenpitomme SuPer-liiton kanssa on ollut aktiivista, olemme tavanneet liiton puheenjohtajaa sekä muita liiton työntekijöitä ja keskustelleet ajankohtaisista asioista. Vuonna 2014 SuPerin liittohallitus nimesi Vastaanottotyöryhmän, jonne saimme kutsun osallistua, yhdistyksestämme kaksi henkilöä on nimetty ryhmään. Ryhmän toiminta jatkunee vielä vuoden 2018 aikana. Tavoitteena on hyödyntää jäsenten laajaalaista osaamista niin, että tulevaisuudessa pystytään ennakoimaan ja turvaamaan erikoissairaanhoidossa, perusterveydenhuollossa ja yksityissektorilla työskentelevien lähi- ja perushoitajien työnsaanti ja työnkuva mahdollisimman monipuolisena. Vuonna 2017 tullut laki Ammatillisen koulutuksen reformi (tutkintorakenneuudistus), tämän lain nojalla asiakaspalvelun- ja tietohallinnan osaamisala lakkaa ja se sulautetaan osana muuta lähihoitajakoulutusta. Yhteenvetona 50-vuoden toiminnasta voidaan sanoa, että samoja asioita on käsitelty alusta alkaen kuten tämä yhdistyksen nimiasia, nimikemuutosasia tk-avustajasta vastaanottohoitajaksi, lähi- ja perushoitajaksi, jäsenten saaminen teo:n rekisteriin sekä koulutuksen suunnittelu. Muuta päällimmäisenä asiana on kuitenkin ollut järjestää ammattikunnallemme suunnattua koulutusta ja pitää yllä vahvaa ammattiidentiteettiämme. Yhdistyksen toiminta on ollut aktiivista koko toimintansa ajan ja vuosittain järjestettävät opintopäivät ovat olleet suosittuja jäsenten keskuudessa.