Hallituksen seminaari

Transkriptio

1 Veli-Matti Kosma Hallituksen seminaari Yliopiston tietoisku

2 234 M

3

4 Tutkimusalueet : Kansainvälisessä QS World University Rankings by Subject 2018 tieteenalavertailussa: Hoitotiede: sijoitus oli 49. Muut vertailussa menestyneet tieteenalat olivat metsätiede (sijoitus ), kasvatustiede (sijoitus ), farmasia (sijoitus ), lääketiede (sijoitus ) sekä biologia (sijoitus )

5

6 Laitos: N=420; M

7 Lääketieteen laitos Yksiköt Biolääketiede Hammaslääketiede Kansanterveystiede ja kl. ravitsemustiede Kliininen lääketiede M E

8 Lääketieteen laitoksen kokonaisrahoitus (~30 M ) 2018 Lääketieteen laitoksen kokonaisrahoitus 50% tiedekunnan kokonaisrahoituksesta Lääketieteen perusrahoituksen (OKM) ansainta 40% koulutusindikaattoreilla 60% tutkimusindikaattoreilla Lääketieteen laitoksen ulkopuolinen tutkimusrahoitus 10.5 M, 35% kokonaisrahoituksesta SA on merkittävin tutkimuksen rahoittaja Hammaslääket 2,7 M (9%) Kliininen lääketiede 15 M (50%) Yhteiset= 0,2 M Biolääketiede 6 M (21%) Kansant ja rav 5,5 M (19%) LÄÄKETIETEEN LAITOKSEN HENKILÖSTÖ 420 Biolääketieteen yksikkö 85 Hammaslääketieteen yksikkö 52 Kliinisen lääketieteen yksikkö 188 Kansanterveystieteen ja kl. ravitsemustieteen yksikkö 95 8

9 Koulutus Lääketieteen laitos vastaa lääketieteen, hammaslääketieteen, ravitsemustieteen, biolääketieteen sekä terveyden edistämisen (sisältäen terveyden ja työhyvinvoinnin sekä terveysliikunnan pääaineet) koulutuksesta. Olemme myös aktiivinen kansainvälisen koulutuksen järjestäjä. Tutkinnot: ~300 Ylempää kk-tutkintoa (n. 70% TT-tdk:n tutkinnoista)

10 Lääketieteen laitoksen koulutustehtävä Lääketieteen koulutusalat: Hammaslääketieteen koulutusohjelma (40) Lääketieteen koulutusohjelma (164) Kandi- & maisteriohjelmat: Biolääketieteen koulutusohjelma (30) Kv-maisteriohjelma Ravitsemustieteen koulutusohjelma (30) Terveyden edistämisen koulutusohjelma (30) Yhteensä yli 1800 tutkinto-opiskelijaa: 350 alempaa kk-tutkintoa suorittavaa 200 ylempää kk-tutkintoa suorittavaa yli 1000 LL-tutkintoa suorittavaa 250 HLL-tutkintoa suorittavaa

11 Lääketieteen peruskoulutuksen nykytila Lääketieteen sisäänotto 164 opiskelijaa/vuosi (ns. laajennettu sisäänotto +32 opiskelijaa vuodesta 2014) 2018 sisäänotto pienenee 155 aloituspaikkaan, paikkamäärää tultaneen laskemaan valtakunnallisesti jatkossakin Sisäänoton laajennus synnytti tarpeen tutkintorakenteen uudistamiseen ja kliinisen vaiheen opetuksen hajautuksen laajentamiseen Hajautettu opetus: PKKS/PKSSK/Siun sote, Joensuu; KSKS/KSSHP, Jyväskylä; MKS/Essote, Mikkeli TK opetus/opetusterveyskeskukset Uusin tutkintorakenneuudistus (2018 alkaen) koskee prekliinistä vaihetta (uusien opetusmuotojen laajempi käyttöönotto)

12 Yhteisvalinta Harri Siiskonen Vuoden 2018 opiskelijavalinnassa siirrytään lääketieteen alalla yhteisvalintaan: -lääketieteen hakukohteet ovat yhteisvalinnassa -hammaslääketieteen hakukohteet ovat yhteisvalinnassa. -eläinlääketiede on mukana valintayhteistyössä. Hakija voi hakea vain joko lääketieteen hakukohteisiin tai hammaslääketieteen hakukohteisiin tai eläinlääketieteen hakukohteeseen. Yhteisvalinta jatkuu Hakijan tulee osallistua valintakokeeseen siinä yliopistossa, jonka hän on asettanut ylimmäksi hakukohteeksi lääketieteen tai hammaslääketieteen yhteisvalinnassa. Valintakokeeseen ei voi osallistua muiden lääketieteellisten koulutusyksiköiden valintakokeiden yhteydessä. Muualla tehtyä koetta ei arvioida. (kts. )

13 ERIKOISLÄÄKÄRIKOULUTUKSEN OHJAUS PERUSTUU KOORDINAATIOJAOSTON TOIMENPIDEOHJELMAAN Koulutuksen kehittäminen Osaamisperusteisuus Lokikirjat Auditointi YLIOPISTO Opiskelijoiden ohjaus Informaatio Uraohjaus Erikoislääkärikoulutuksen alueellinen neuvottelukunta Koulutuskoordinaattori Koulutusväylät lääkäritarpeen mukaisesti, seuranta Erikoistumisvirat Koulutustarpeen mukaisesti Valintamenettely EVO-raha + kehittämisraha STM: ERIKOISLÄÄKÄRIKOULUTUKSEN KOORDINAATIOJAOSTO

14

15 Lääketieteen laitos Yli 20 professuurin täytöt Perusrahoitus, lahjoitusvarat, siltarahat Sivuvakanssit Tenure track-ohjelman haasteet Henkilöstöstrategia TKIO/Soten vaikutus/maakunnat Yhteistyötä tehostettava, tutkimus ja opetus huomioitava

16 Suun erikoishoidon yksikkö (SEHYK) Erikoistason hoitoa erikoishammaslääkärin antamana (ei vaadi sairaalaympäristöä) Maakunnallisena (ERVA-alueen) yhteistyönä järjestettävä Sijoitus: KYS/Canthia hammaslääketieteen opetusklinikan yhteydessä EDUT - Erikoishammaslääkärin palveluja koko maakuntaan - Toimii erikoishammaslääkärien koulutusyksikkönä - Palvelee myös hammaslääkärien peruskoulutusta - Synergiaetu ja mielekäs työnkuva keskitetyssä yksikössä (rekrytointietu) - SEHYK toimii Helsingissä ja Oulussa - Yhteinen eri toimijoiden tahto olemassa

17

18 Genomikeskus Genomikeskuksen toiminta Arviomuistion pohjalta genomikeskuksen päätehtävät olisivat genomitietokannan rekisterinpito, ylläpito ja hallinnointi, sekä genomitietoon liittyvä asiantuntijakoulutus, ohjeistus ja arviointi. Muina tehtävinä olisivat genomitiedon terveyshyötyihin tähtäävän toiminnan edellytysten parantaminen, genomitietoon liittyvän kansalaisvuoropuhelun aktivointi ja kansallisten ja kansainvälisten alan toimijoiden yhteistyön aktivointi. Lisäksi yhteistyötä olisi sosiaali- ja terveystiedon toissijaisessa käytössä lupaviranomaisen kanssa. Tärkeä toiminto olisi myös tietoturvallisten toimintatapojen edistäminen ja kehittäminen genomitiedon yhteydessä. Lausunto genomikeskuksen arviomuistiosta Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri/itä-suomen yliopisto/itä-suomen Biopankki näkee genomitiedon laajamittaisen hyödyntämisen tärkeänä kansallisena kehityskohteena. Genomitiedon keskitetty tallentaminen luo mahdollisuuksia kustannustehokkuuteen ja yhtenäisen mittavan aineiston hyödyntämiseen. Sillä on kuitenkin ehdottomasti oltava selkeä työnjako ja yhteistyömalli olemassa oleviin toimintoihin, kuten biopankkitoimintaan/ biopankkiosuuskuntaan, ja kehittymässä oleviin toimintoihin, kuten kansallisiin syöpä- ja neurokeskuksiin. Keskusten toimenkuvat tulee ehdottomasti selkiyttää ja päällekkäiset toiminnat karsia. Genomikeskuksen rakentamisessa tulisi käydä vahvaa vuoropuhelua biopankki- ja muiden toimijoiden kuten yliopistojen genomitutkimusyksiköiden kanssa. Valtakunnallisen Tutkimus- ja innovaatioekosysteemin toimivuuden kannalta on äärimmäisen tärkeää huolehtia myös alueellisesta tasapuolisuudesta koulutuksessa, tiedottamisessa ja ennen kaikkea tutkimuksen ja yritystoiminnan tukemisessa ja kehittämisessä.

19 Tuula Helander

20 Fican East/Kehitysprojektien tilannekatsaus 1) Itä-Suomen alueen syövänhoidon digiarkkitehtuurin ja mega-arkistoinnin suunnitelma 2) Moniammatillisten onkologiaryhmien potilastietokannat yksilöllistettyä hoitoa ja seurantaa varten 3) Osallistuminen Virtuaalisairaala-hankkeen Syöpätalo internet-materiaalin tuotantoon 4) Moniammatillisten onkologiaryhmien syöpien (esim. gynekologia onkologia ja neuro-onkologia) NGSprofilointi, organisointi ja taloushallinta 5) Alueen syöpäyksiköiden ja biopankkien (Itä-Suomen ja Keski-Suomen biopankit) välisen yhteistyön kehittäminen 6) Paikallisen hoitopolun luominen perinnöllisyysneuvonnassa 7) Syöpäpotilaiden hoitopolun kehittäminen KYS-ERVAalueella 8) KYS -ERVA:n sädehoidon kohdealueiden yhtenäistäminen 9) Syöpäkeskuksen akkreditointi SOPIMUS ITÄISEN SYÖPÄKESKUKSEN (FICAN EAST) PERUSTAMISESTA JA HALLINNOINNISTA TEKEILLÄ Sopijapuolet: Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, Kuopion yliopistollinen sairaala Itä-Suomen yliopisto (UEF) Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä ( Siun Sote ) Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä ( KSSHP ) Itä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä ( Sosteri ) Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä ( Essote )

21 Kansallisen neurokeskuksen valmisteluvaihe alkoi ja päättyy Valmistelua koordinoi Itä-Suomen yliopisto Kansallisen neurokeskuksen valmisteluvaiheen johtajaksi on valittu lääketieteen tohtori, erikoislääkäri, dosentti Mikael von und zu Fraunberg. vastaa Kansallisen neurokeskuksen toiminnan suunnittelusta, käynnistämisestä ja organisoimisesta valmisteluhankkeen aikana. kehittää Kansallisen neurokeskuksen toimintaa ja vastaa toiminnan tuloksellisesta, taloudellisesta ja tehokkaasta hoitamisesta.

22 Biopankkien Osuuskunta Suomi -FinBioBank FINBB - perustettu 2017 Perustajajäsenen virallinen nimi Helsingin ja Uudenmaan Sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Helsingin yliopisto Keski-Suomen Sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Jyväskylän yliopisto Pirkanmaan Sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Tampereen yliopisto Pohjois-Pohjanmaan Sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Oulun yliopisto Pohjois-Savon Sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Itä-Suomen yliopisto Varsinais-Suomen Sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Turun yliopisto Suomen Terveystalon Biopankki TJ:n rekrytointi käynnissä Johanna Arola

23 STM3547/2017 Julkisten biopankkien toimintojen yhtenäistäminen Sairaalabiopankkien syöpänäytekeräyksen harmonisointi ja jalkautus NÄYTE Osuuskunnan saatavuustietokanta DATA Johanna Arola

24 Itä-Suomen Biopankin toimintaympäristö Väestöpohja yli Tutkimusalue kattaa omistajaorganisaatioiden erikoisalat Painopisteenä verenkierto-, aineenvaihdunta-, tuki- ja liikuntaelimistön-, neurologisten- ja syöpäsairauksien sekä mielenterveyden tutkimus Itä-Suomen yliopiston merkittäviä tutkimusinfrastruktuureja

25 FinnGen-hanke FinnGen on akateemis-teollinen tieteellinen tutkimusprojekti Tavoitteena tuottaa suomalaisen genomitieto Rahoittajina pääasiassa Tekes ja lääketeollisuus (7 yhtiötä) Lääketeollisuus analysoi genomi+rekisteridataa Biopankkien rooli näytteiden kerääjänä sekä tutkimusyhteistyön promoottorina Tarjoaa tutkijoille mahdollisuuden hyödyntää genomitietoa Rahoitus 30M, biopankille rahoitus DNA-näytteiden mukaan Arto Mannermaa

26 Biopankkisuostumukset ja uudet näytteet Tilanne : Biopankkisuostumuksia kpl biopankkikieltoja 14 kpl Uusia näytteitä kpl verinäytteitä kpl kudosnäytteitä 183 kpl eristetty DNA 680 kpl Näytekeräyksen kehittäminen Uusien biopankkinäytteiden keräämistä on laajennettu KYSissä. Naistentaudit 9/2016 Keuhkosairaudet 11/2016 Sydänkeskus 12/2016 Ihotaudit 1/2017 Neurokeskus 6/2017 Reumatologian poliklinikka 10/2017 Endoskopiayksikkö 02/2018 Silmätaudit 02/2018 Hematologia 02/2018 Nefrologian yksikkö 3/2018 Näytteenotto laajentui Islabin koko toimialueelle Jatkossa on keskeistä järjestelmällisesti laajentaa keräys kattamaan kaikki KYSin osaamiskeskukset. Keskustelu palvelu- ja osaamiskeskusten johdon kanssa. Tavoite: jokaisella sairaalaan tulevalla potilaalla tulee olla mahdollisuus tehdä biopankkisuostumus ja antaa biopankkinäyte. Näytekeräystoiminnan kehittäminen muilla omistajapaikkakunnilla

27 Biopankkitutkimukset 2017 näytteitä ja tietoja luovutettu kolmeen tutkimusprojektiin Sitra - BBMRI Isaacus rintasyöpäpilotti ( ) Biopankkien näytteiden ja tietojen valtakunnallisen yhteiskäytön kehittäminen saakka Fican East Itä-Suomen syöpäkeskus ( ) Alueen syöpäyksiköiden ja biopankkien (Itä-Suomen ja Keski-Suomen biopankit) välisen yhteistyön kehittäminen , jatkoa tulossa Itä-Suomen biopankkiekosysteemi ( ) P-S liiton rahoittama esiselvityshanke, Savonia amk koordinoi saakka Finngen ( , 2018) Hankkeessa määritetään biopankkien asiakastarpeita: -millä tavoin biopankkidataa täytyy jalostaa, jotta se olisi houkuttelevampaa ulospäin. -määritetään mitä palveluita ja osaamista biopankin ympärille tarvitaan ja kartoitetaan keskeiset yritykset ja muut toimijat. -näistä rakentuu ekosysteemi, jonka pohjalta luodaan toimijoiden yhteistoimintamallit sekä palvelupaketteja. ISBP yhteistyö Japanissa Osallistuminen seminaariin: Japan-Finland Seminar on Personalized Medicine and Health, in Tokyo, Japan on 9th April 2018 Järjestäjä: UniPID - Finnish University Partnership for International Development / FinCEAL Plus and Business Finland, Japan Tukijat: Team Finland, Ministry of Social Affairs and Health, Ministry of Education and Culture, Embassy of Finland in Japan Delegaatio Suomesta: Jari Gustafsson, Permanent Secretary of the Ministry of Economic Affairs and Employment of Finland Päivi Sillanaukee, Permanent Secretary of the Ministry of Social Affairs and Health of Finland. ISBP:n puolesta matkalle osallistuu Biop prof. Arto Mannermaa. Matkan aikana tavataan myös Biopankin asiakasyrityksiä

28