Pohjoisen puun tiet hanke Loppuraportti

Transkriptio

1 Pohjoisen puun tiet hanke Loppuraportti Suomen metsäkeskus Projektipäällikkö Riku Huhtinen Elinkeinopäällikkö Eeva-Liisa Repo

2 1. Toteuttajan nimi Hankkeen nimi ja hanketunnus Yhteenveto hankkeesta Raportti Hankkeen tavoitteet... 3 a) Ylemmän tason tavoitteet, joiden osa hanke on... 3 b) Hankkeen tavoitteet Toteutus... 4 a) Toimenpiteet... 4 b) Aikataulu... 9 c) Resurssit ja toteutuksen organisaatio... 9 d) Kustannukset ja rahoitus e) Raportointi ja seuranta f) Toteutusoletukset ja riskit Yhteistyökumppanit Tulokset ja vaikutukset sekä esitys jatkotoimenpiteistä Allekirjoitukset ja päiväys Liitteet... 20

3 1. Toteuttajan nimi Suomen metsäkeskus (myöhemmin Metsäkeskus) 2. Hankkeen nimi ja hanketunnus Pohjoisen puun tiet Tukipäätöksen numero on Hankenumero on Metsäkeskuksen kirjanpidossa hankenumero on Yhteenveto hankkeesta Hankkeen tavoitteena oli tehostaa metsäbiotalouden raaka-aineen kuljetuksia kokoamalla toimijoita ja toimenpiteitä parantamaan erityisesti alemman asteisen tieverkon käytettävyyttä puuraakaaineen kuljetuksiin sekä puun varastointia ja sitä tukevaa terminaaliverkostoa Pohjois-Suomessa. Hanke oli yhteistyöhanke, jonka tarkoituksena oli aktivoida toimijoita hakemaan ratkaisuja puun kuljetusten ongelmiin. Hankkeessa koottiin yhteen eri osapuolten tiedot tieverkon tilasta ja nykyisestä terminaali- ja välivarastoverkostosta sekä näkemykset kehittämistarpeista. Hankkeen tuotoksena syntyi esitys tieverkon parantamiseen kohdistuvista toimenpidetarpeista sekä terminaalien ja välivarastojen sijaintitarpeista hankealueella. Tiestön osalta käsiteltiin yksityis- ja metsäteitä sekä kuntien ja valtion ylläpitämiä paikallisteitä. Tienvarsivarastojen lisäksi hankkeessa selvitettiin rautatiekuormauspaikkojen verkostoa. Hankkeen toimenpiteinä ensimmäisessä vaiheessa suoritettiin karttapohjainen kysely, jolla kartoitettiin laajalti eri metsäalan toimijoiden näkemyksiä tieverkon tilasta ja pullonkauloista, puukuljetuksista sekä puun varastointiin liittyvistä kehittämistarpeista. Kyselyn vastauksista laadittiin yhteenveto, jonka tuloksia käytiin läpi henkilökohtaisesti tapaamalla ja haastattelemalla merkittävimpien toimijoita. Tapaamisissa toimijat nostivat esille heille merkityksellisiä kyselyssä esille tulleita asioita sekä mahdollisia uusia ajatuksia ja tarpeita puuhuollon kehittämiseksi. Haastattelujen ja kokousten pohjalta koostettiin esitys kehittämistarpeista ja nimettiin mahdollisuuksien mukaan osapuolet asioiden eteenpäinviemiseksi. Kyselyn ja haastatteluiden tuloksena syntyi niin yleisiä kehitystarpeita kuin paikallisia kohteita. Paikalliset kohteet voitiin esittää ja käsitellä karttapohjaisessa pilvipalvelussa. Tiestölle merkityt kohteet jaettiin tienpitäjille tiedostona (ELY keskukset), jotka pystyivät hyödyntämään tietoja omassa järjestelmässään sekä toiminnassaan. Puun varastointiin merkittyjä kohdetietoja jaettiin toimijoiden välillä tarpeen mukaan, millä mahdollistettiin toimijoiden yhteen saattaminen ja tarpeiden kohtaaminen. Avoin karttapalvelu tarjosi eri osapuolille kerättyjen kohdetietojen jakamista ja hyödyntämistä myös suoraan järjestelmästä.

4 Yleisistä kehittämistarpeista muodostettiin yhteenvetoraportti, jossa tulokset ryhmiteltiin kuuteen eri osa-alueeseen. Kehittämistarpeille pyrittiin löytämään hankeaikana nimetty toteuttaja, joka jatkossa vastaa asian eteenpäinviemisestä. Osaan kehittämistarpeista ei hankeen aikana löytynyt vastuullista osapuolta ja ne kirjattiin hankkeen tuloksiin avoimena kehittämistoimenpidetarpeena. Hankkeen kehittämistarpeista muodostettiin kolme jatkotoimenpidekokonaisuutta, joita esiteltiin eri tahoille ja toimijoille hankkeen esittelytilaisuuksissa. Toimijat sekä hankkeen asiantuntijaryhmä arvioivat eri toimenpidekokonaisuuksien merkittävyyttä ja nostivat tärkeimmäksi yksityisteiden hallinnon, kunnossapidon ja perusparantamisen tehostamista käsittelevän toimenpidekokonaisuuden. 4. Raportti 4.1. Hankkeen tavoitteet a) Ylemmän tason tavoitteet, joiden osa hanke on Hanke sopii Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman toimenpiteeseen 16.6 tuki yhteistyöhön toimitusketjun toimijoiden välillä elintarvikkeissa, energiantuotannossa ja teollisissa prosesseissa käytettävän biomassa tarjoamiseksi kestävällä tavalla. Tämän toimenpiteen tavoitteena on mm. yhteistyö toimitusketjun toimijoiden välillä logististen rajapintojen kehittämiseksi. Hanke oli yhteistyöhanke, jonka tarkoituksena oli aktivoida toimijoita hakemaan ratkaisuja puun kuljetusten ongelmiin. Hankkeen tavoitteena on tehostaa metsäbiotalouden logistiikkaketjua Pohjois-Suomessa. Hanke toteuttaa Pohjois-Pohjanmaan alueellisen maaseudun kehittämissuunnitelmaa ja sen painopisteitä Uusiutuva energia jossa tavoitteena on mm. kuljetus- ja jakeluketjujen kehittäminen ja maakunnan energiaomavaraisuuden lisääminen. Hallitusohjelman kärkihankkeen Puu liikkeelle ja uusia tuotteita metsästä yhtenä toimenpiteenä on suunnata julkisia investointeja perustienpitoon, rataverkkoon sekä terminaaleihin. Budjetti esitykseen on kirjattu Liikenne- ja viestintäministeriön osalta tiestön korjausvelan kasvun pysäyttämiseen ja sen hallittuun vähentämiseen rahoitusta vuosina yhteensä 600 milj. euroa, josta 100 milj. euroa vuonna Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun tienpidon ja liikenteen suunnitelma on laadittu vuosille ja Lapin vuosille Molemmissa ohjelmissa on kirjattu tarve niukkojen kunnossapito- ja korjausvarojen tehokkaaseen kohdentamiseen. Erityisesti metsäbiotalouden näkökulmaa ei ole käsitelty tarkemmin, minkä vuoksi alan toimijoiden tietojen kokoaminen antaa varojen kohdentamiseen tarpeellista tietoa. Hankkeen tarve on kirjattu alueellisten metsäohjelmien laadinnan yhteydessä. Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Lapin työryhmissä ja metsäneuvostoissa sekä toimija- ja metsänomistajakyselyissä on nostettu esille puunkuljetusten varmistamisen ja terminaaliverkoston tarve. Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Lapin maakuntaohjelmissa tieverkon kunto ja logistiikka on kirjattu kehittämiskohteiksi.

5 b) Hankkeen tavoitteet Hankkeen tavoitteena on tehostaa metsäbiotalouden logistiikkaketjuja ja siten tukea vähähiilisyyttä. Tavoitteiden avulla parannetaan puunjalostusteollisuuden toimintaedellytyksiä ja energialaitosten huoltovarmuutta, lisätään energiaomavaraisuutta ja edistetään luonnonvarojen ja puun hyödyntämistä. Tiestön kunnossapidon ja perusparannuksen sekä terminaaliverkoston toimintojen organisoinnin työllisyysvaikutukset kohdistuvat maaseudulle. Toimiva terminaaliverkko vaikuttaa maaseudulla metsätalouden kannattavuuteen. Tiestön hyvä kunto parantaa myös muiden maaseutuelinkeinojen kuljetusmahdollisuuksia sekä maaseudun asukkaiden hyvinvointia. Hankkeella on mm. seuraavia vaikutuksia: - tiestön kehittämistoimenpiteiden suunnittelu ja toteutus voidaan kohdentaa toimialan ja toimijoiden tärkeimmiksi arvioimiin kohteisiin, jolloin niukat resurssit voidaan kohdentaa vaikuttavasti - metsäbiotalouden tarpeet tulevat tunnetuksi kunnille, ELY-keskuksille ja maakuntaliitolle, jotka voivat paremmin ottaa huomioon nämä tarpeet suunnittelussa ja rahoituksessa - kehittämistoimenpiteiden toteutuksen myötä puukuljetusten logistiset ketjut tehostuvat, jolloin parannetaan kustannustehokkuutta ja alennetaan liikenteen päästöjä ja edistetään vähähiilisyyttä - esitys antaa toimijoille ja yrittäjille tietoa kehittää omaa toimintaansa teiden kunnossapidossa, perusparannuksessa sekä terminaalien hallinnoinnissa - toimiva infra luo mahdollisuuksia metsäbiotalouden investoinneille ja sitä kautta vaikuttaa alueiden työllisyyteen ja hyvinvointiin pitkälle tulevaisuuteen - kuljetuksen toimiva logistiikka antaa mahdollisuuksia toteuttaa hakkuita metsissä ympärivuotisesti, jolloin metsänhoidon taso ja metsätalousyrittämisen toimintaedellytykset parantuvat. Aktiivisuus hakkuissa lisää ehdottomasti myös metsäpalveluiden kysyntää ja sitä kautta luo työllisyyttä - energialaitosten huoltovarmuus paranee ja erityisesti hakkeen laadunhallinta paranee. Kun käytetään energiantuotannossa metsäenergiaa, on ensiarvoisen tärkeää, että poltettava materiaali on hyvälaatuista 4.2. Toteutus a) Toimenpiteet Hankkeen toimenpiteet voidaan jakaa kolmeen osa-alueeseen: 1. Toimijoiden kanssa kootaan tietoa tieverkon käytettävyydestä ja puutavaran varastopaikoista. Työssä hyödynnetään aiemmat mahdolliset selvitykset ja hyödynnetään metsäkeskuksen metsävaratietoa. Tässä vaiheessa on oleellista hahmottaa puuvirrat ja niissä mahdollisesti tapahtuvat muutokset sekä nykyisten terminaalipaikkojen sijainti. Lisäksi kirjataan tietoa tieverkon muista merkittävien käyttäjien tarpeista. 2. Tavoitetila. Tässä vaiheessa kartoitetaan eri osapuolien näkemykset ja tavoitteet alemman tieverkon tilasta ja terminaali- ja välivarastoverkostosta sekä näkemykset kehittämistoimenpiteistä. Osapuolia ovat mm. kunnat ja kaupungit, liikennevirasto/vr, metsäteollisuusyritykset, metsäalan toimijat sekä kuljetusyrittäjät. Kehittämistoimenpiteillä tarkoitetaan esimerkiksi tiestön kuntoa

6 parantavia toimenpiteitä (kuljetusten pullonkaulojen poistaminen) tai kuntien mahdollisuuksia tarjota alueita terminaalikäyttöön ja osallistua niiden hallinnointiin. Kohdat 1 ja 2 menevät todennäköisesti esimerkiksi haastattelujen osalta limittäin. 3. Esityksen antaminen. Hankkeen tärkein toimenpide on luoda esitys tiestön kehittämistoimenpiteistä ja terminaaliverkostosta sekä toimijoiden osallistumisesta esitettäviin toimenpiteisiin. Esitykseen sisällytetään toimintamalli, jolla seurataan esityksen toteutumista, päivitetään esitystä tarpeen mukaan ja tiedotetaan tarpeista. Toimenpide 1. Kehittämistarpeita kerättiin karttapohjaisella kyselyllä, jonka tuloksena saatiin raportoitua: 1. yleisiä, tiestöön, puun varastointiin ja puukuljetuksiin liittyviä kehittämistarpeita 2. paikallisia kohteita, jotka koettiin ongelmallisiksi puuhuollon kuljetusten tai varastoinnin näkökulmasta. Kyselyn suoritettiin Mapitonnaire paikkatietojärjestelmällä, joka mahdollisti sekä yleisten kehittämiseen liittyvien kysymysten sekä paikkaan sidotun tiedon syöttämisen yhdellä istunnolla. Kysely toteutettiin ja myöhemmin kyselyä jatkettiin hieman muutettuna muiden vastaavien hankkeiden (Metsäkeskus/Savo ja Karjala sekä Metsäteho/Kymenlaakso) kanssa yhteistyönä

7 Kysely lähetettiin noin 550 henkilölle / sähköpostiosoitteeseen. Suurelle osalle toimijoista oli vain yksi vastaanottaja, joka edelleen jakoi kyselyä organisaatiossaan eteenpäin. Arviolta kysely tavoitti eri henkilöä laajasti eri ryhmistä: puun ostajista, metsänhoitoyhdistyksistä, metsähallituksesta, metsä- ja tienhoitopalvelujen tuottajista, kuljetusyrittäjistä, kunnista, ELYkeskuksista, maakuntaliitoista sekä muista erityisryhmistä. Lisenssipohjaisen Maptionnaire -kyselyn avulla kerätyt tiedot siirrettiin lisenssin päättymisen jälkeen Metsäkeskuksen paikkatietojärjestelmään ArcGIS onlineen, jossa tiedot ovat avoimesti saatavilla ja hyödynnettävissä. Jatkossa tietoja voidaan hyödyntää pohjana tulevien kartoitusten osalta, mikä luo jatkuvuutta tietojen keräämiselle ja niiden jakamiselle toimijoiden kesken. Puuvirtojen kuvaamiseksi kerättiin menetelmätietoa selvityksistä ja analyyseistä, joita on tehty eri puolilla maata. Kainuussa Lähikuituhankkeen yhteydessä on tehty tätä hankealuetta koskeva selvitys. Toiseksi selvitettiin Metsäkeskuksen paikkatiedon ja Valtakunnan metsien inventointi (VMI) aineistojen hyödyntämisen mahdollisuuksia puuvirtojen kuvaamiseksi. Toimenpide 2. Kyselyn tuloksia käytiin läpi tapaamisissa toimijoiden kanssa, joissa toimijat nostivat esille heille merkittäviä kehittämistarpeita sekä mahdollisesti uusia tarpeita ja ratkaisuja puuhuollon kehittämiseksi. Toimijoiden näkemyksiä kerättiin myös osallistumalla aihepiiriin kuuluviin tilaisuuksiin. Näin saatiin muodostettua käsitys merkittävimmistä kehittämistarpeista ja jatkotoimenpiteistä Pohjois-Suomen alueella. Henkilökohtaiset tapaamiset ja työpajat Pohjoisen puun tiet -kyselyn vastausten ja kehittämistarpeiden läpikäynti Toimija-haastattelut, kokoukset ja työpajat Pvm (2017) Toimija Henkilö(t) ELY L (Lappi) Pentti Keskikallio, Kimmo Lohela, Jouni Airaksinen StoraEnso (Luke) Hannu Kaattari, Timo Myllylä, (Tapio Wall) Metsähallitus Arto Sarajärvi ELY L (Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu) Jussi Sääsilahti MetsäGroup Petteri Isokääntä 9.5. Liikennevirasto + Ramboll Kristiina Hallikas (LiVi), Kimmo Tiainen (Ramboll) Kuhmo Oy Juhani Pääkkönen, Harri Tegelberg, Matti Kyllönen, Jukka Pulkkinen, Antti Väisänen Pölkky Oy Jani Jaakkola Oulun Energia, Turveruukki Heikki Karppimaa (Oulun Energia), Timo Vanhala (Turveruukki) Biowatti Timo Marttila ELY L (Lappi) Sanna Kolomainen, Pentti Keskikallio, nn Metsähallitus Arto Sarajärvi, Ari Siekkinen Vapo Reijo Väisänen 5.9. Boreal Bioref Heikki Nivala Hasa Tarja Ahlholm, Ismo Huovinen, Unto Pitkäkoski Tieisännöitsijä(t), TiKo Ari Eteläniemi Kaicell Fibers Esko Nenola Kuljetusyrittäjä Sampo Puurunen, Pudasjärvi

8 5.10. Kuljetusyrittäjä Pasi Eskola, Kiiminki SKAL Kari Palojärvi (etäyhteydellä) Pohjois-Pohjanmaan liitto Olli Kiviniemi, Rauno Malinen, Mari Kuukasjärvi, Ari Napakangas, Jussi Rämet ELY L (Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu) + LiVi Jussi Sääskilahti, Timo Mäkikyrö, Anu Kruth (Livi) Kainuun metsäklusteri Suunnittelu P. Malinen/J. Ponnikas (Kainuun liitto), useita osallistujia Kuljetusyrittäjä Q team / Pasi Korhonen, Kajaani Lapin liiton sidosryhmätapaaminen Suunnittelu Juha Piisilä (Lapin liitto), useita osallistujia Lisäksi tulosten esittelyä ja läpikäyntiä sekä yhteistyötä seuraavien tahojen kanssa; Metsäneuvostot (syyskuussa), Metsäteho (Pirjo Venäläinen), Digipolis (Pekka Tuovinen), Lapin AMK, Oulun Yliopisto, hankkeen ohjausryhmä, SMK sisäiset kokoukset (yritysneuvojat, asiantuntijat, vastaavat hankkeet) Osallistuminen toisten tahojen järjestämiin tilaisuuksiin Hanke on osallistunut hankeaikana myös seuraaviin tilaisuuksiin, joissa hanketta esiteltiin joko osana tilaisuuden ohjelmaa tai muuten tiedonvaihdon ja kontaktoitumisten kautta. - Lapin metsätalouspäivät (esittelypöytä) - ELY metsäsektorin tapaaminen Oulussa (esitys hankkeesta) - Koneyrittäjien Metsänparannuspäivät Oulussa Tieyhdistyksen alueelliset yksityistiepäivät Rovaniemellä Maaseuturahaston rahoitusinfo Oulussa (hankkeen esittely) - ProForest messut Haapavedellä (esittelypöytä/-teltta) - Terminaalitoiminnot energiatehokkaassa puutavaralogistiikassa tulosseminaari Lappeenrannassa (hankkeen esilletuominen esitysaineistossa) - Mediatoimittajien maastoretki Pohjois-Pohjanmaan metsäneuvosto (hankkeen välitulosten esittely) - Kainuun metsäneuvosto (hankkeen välitulosten esittely) - Lapin metsäneuvosto Rovaniemellä (hankkeen välitulosten esittely) - Tietietofoorumi, Helsinki Kainuun metsäklusteri (Kainuun liitto), Kajaani (hankeen välitulosten esittely) - Lapin liiton sidosryhmätapaaminen, Pohjois-Lapin Maakuntakaava 2040 / Metsätalous, Sodankylä (hankeen välitulosten esittely) - Pohjois-Suomen liikenne- ja logistiikkastrategia loppuseminaari Oulussa Tapaamisten ja kyselyn perusteella karttapohjaan merkityt tiestön kohdetiedot jaettiin tiedostona alueen tienpitäjille (ELY-keskus Liikenne), jotka hyödynsivät aineistoa teiden korjaustoimenpiteiden suunnittelussa. Puun varastointiin liittyviä tietoja kerättiin kartoittamalla sekä olemassa olevia puuterminaaleja, välivarastopaikkoja sekä alueita, joissa nähtiin tarvetta puun varastopaikoista. Toimijatapaamisissa osaan tarpeista löydettiin puun varastointiin tarjottavia alueita ja toimijoita. Yleisesti kuitenkin voitiin todeta, että puun varastointiin liittyvistä kohteista saatiin kerättyä vain otanta ja tietoja on tarve jatkossa täydentää. Hankkeen tulosten osalta merkitykselliseksi nousi kuitenkin luotu paikkatietoon sidottu kyselymalli tietojen keräämiseksi, jota jatkossa voidaan hyödyntää tietopohjan lisäämiseksi.

9 Toimijatapaamisten ja hanke-esittelyjen yhteydessä kiinnostus tietojen päivittämiseen ja niiden jakamisesta avoimesti eri osa-puolten kesken lisääntyi, kun voitiin esittää mitä toimintamalli käytännössä tarjoaa. Kyselyssä karttapohjalle merkittyjä kohteita todettiin voitavan hyödyntää myös maakuntahallinnon toimesta, kun maakuntakaavojen osalta kerätään tietoja puun varastointiin soveltuvista ja varattavista alueista. Hankkeen aikana luotua karttapohjaista kyselyä hyödynsivät myös muissa maakunnissa käynnissä olleet vastaavat hankkeet, mm. Savossa, Karjalassa sekä Kymenlaaksossa. Metsäkeskuksen hallinnoimien muiden maakuntien hankkeiden lisäksi myös Metsäteho hyödynsi hankkeessaan luotua mallia puuterminaalien sijainti- ja ominaisuustietojen keräämiseksi. Toimenpide 3. Esitystä tiestön kehittämistoimenpiteistä, terminaaliverkostosta, toimijoiden osallistumisesta esitettäviin toimenpiteisiin sekä toteutumisen seurannasta työsti projektipäällikkö aineistojen pohjalta. Asiantuntijaryhmä käsitteli esityksiä kokouksissaan. Esitys on kirjattu raportin kohtaan 4.4. Tulokset ja vaikutukset sekä esitys jatkotoimenpiteistä. Hankkeen viestintä Hankkeen viestintä koostui hankkeen esittelyistä sekä hankkeen toteutukseen ja tuloksiin liittyvästä tiedotuksesta. Hankkeen toteutuneet viestinnän toimenpiteet eri tilaisuuksissa tapahtuneiden esittelyjen lisäksi: Metsäkeskuksen internet sivut Lokakuu 2016 Pohjoisen puun tiet hankkeen esittely / internetsivut Uutinen Pohjois-Suomessa kartoitetaan tieverkon kuntoa Uutinen Puunkuljetukset lisääntyvät Pohjois-Suomessa ongelmia kartoitetaan kyselyllä Mediatiedote Biojalostamot tarvitsevat puuta Tieverkon ja varastoinnin parannustarpeita selvitetään kyselyllä Pohjois-Suomessa Mediatiedote Mistä apua puunkuljetusten ongelmiin Metsäkeskus.fi, Verkkouutinen Puun kuljetusten ongelmiin haettiin ratkaisuja Pohjois-Suomessa Hankkeen sivut Tulosraportti tarinakartta Tiedotusviestit kyselyihin vastanneet Asiantuntijaryhmä, hankkeen tapaamisiin osallistuneet, hankkeen Metsäkeskus Pohjoisen alueen sidosryhmäuutiskirje 1/2018

10 Median julkaisut Aarre lehti: Kuljetusreitit kuntoon: Suunnitellut biojalostamot lisäävät puunkysyntää Pohjois-Suomessa Metsälehti & Pyhäjokiseutu Maaseudun Tulevaisuus ja Metsäalan Ammattilehti 3.5. Kalajokilaakso, Pro Forest messuliite Hankkeella on omat nettisivut Kyselyn tiedottamiseksi luotiin oma sivu ja kysely-portaali (maptionnaire) löytyy sivustosta: Kyselyn viimeiseltä sivulta pääsee tarkastelemaan karttapohjalle merkittyjä kohteita. b) Aikataulu Hankkeen alkuperäinen toteutusaikataulu oli Hanke päästiin aloittamaan Alkuperäisen suunnitelman mukaan hankeaika 12 kuukautta, mutta hankkeelle haettiin muutoshakemuksella jatkoaikaa asti. c) Resurssit ja toteutuksen organisaatio Suomen metsäkeskus toimi hankkeen hallinnoijana. Hankkeen käytännön toteutuksesta ja raportoinnista vastasi metsäkeskuksessa projektipäällikkö Riku Huhtinen, jonka tueksi koottiin toimijoiden asiantuntijaryhmä, joka toimii myös hankkeen ohjausryhmänä. Kokouksissa asiantuntijaryhmä kävi läpi ja kommentoi hankkeessa kertynyttä aineistoa. Asiantuntijaryhmän kokoonpano: Härkönen Vesa, Metsähallitus Metsätalous Oy, Pohjois-Pohjanmaa-Kainuu Pyhäjärvi Juha, Metsähallitus Metsätalous Oy, Lappi Ekdahl Markku, MTK, Pohjois-Suomi Jaakkola Jani, Pölkky Oy, MetRy Lappi Pääkkönen Juhani, Kuhmo Oy, Metry Kainuu, Pohjois-Pohjanmaa Korhonen Visa (varalla Mikko Honkanen), Maanmittauslaitos Olli Kiviniemi, Pohjois-Pohjanmaan liitto Sääskilahti Jussi, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Reijo Väisänen, Vapo Oy Pasi Eskola, Kuljetus Eskola Oy Sorri Arto, aluejohtaja, Suomen metsäkeskus Petteri Isokääntä, Metsä Group Hannu Kaattari, Stora Enso Eeva-Liisa Repo, Suomen metsäkeskus, Pohjois-Pohjanmaa Kukka Kukkonen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

11 Laajempi yhteistyö metsäalan toimijoiden, kuntien ja maakuntien hallinnon kanssa toteutettiin kyselyn, tapaamisten ja kokousten/työpajojen kautta. Näiden laajuus on kuvattu Toimenpiteiden 1. ja 2. kuvausten yhteydessä. Projektipäällikön lisäksi metsäkeskuksen asiantuntijoita osallistui muutamiin tapaamisiin sekä tietojärjestelmiin liittyvien tehtävien toteuttamiseen, kuten kyselyn järjestäminen ja paikkatietopohjaiset tehtävät. Metsäkeskuksen taloustiimin työntekijät toteuttivat palkka- ja taloushallinnon tehtävät ja tuottivat talouden raportointiin aineistot. Viestinnän ja kyselyn toteutukseen osallistui viestinnän sekä koulutuksen suunnittelijat, joilla on tehtävään tarvittava asiantuntemus ja käyttöoikeudet tietojärjestelmiin. Ostopalveluja käytettiin Maptionnaire -nimisen paikkatietopohjaisen kyselytyökalun lisenssin ostamiseen sekä viestintään liittyviin toimenpiteisiin. d) Kustannukset ja rahoitus Budjetti Maksupäätös Maksupäätös Haetaan loppumaksu Toteutunut koko hanke Erotus koko hanke Kustannukset, Palkat , , , ,24 Ostopalvelut , , , ,85 Koneet, laitteet 0,00 0,00 0,00 Muut ,00 618, , ,50 Flat rate 24% , , , ,77-930,77 tulot 0,00 0,00 0,00 0,00 YHT , , , ,66 703,34 Rahoitus, EU,ELY , , , ,64 692,36 SMK ,13 803,49 476, ,02 10,98 yhteensä , , , ,66 703,34 e) Raportointi ja seuranta Ohjausryhmä kokoontui hankkeen aikana yhteensä seitsemän kertaa. Kokoukset järjestettiin pääosin Oulussa Metsäkeskuksen toimistolla. Kokouksista kokous pidettiin etäyhteydellä. 1. Kokous Kokous (etäyhteys) 3. Kokous Kokous Kokous Kokous Kokous

12 Ohjausryhmään pidettiin yhteyttä lähettämällä sähköpostilla kokouskutsut, esityslista ja etukäteismateriaali (mahdollisuuksien mukaan) sekä pöytäkirjat. Asiantuntija-/ohjausryhmä osallistui hankkeessa toteutetun kyselyn suunnitteluun kommentoimalla kyselyluonnoksen kysymyksiä. Asiantuntija-/ohjausryhmän osallistui aktiivisesti hankkeen eri vaiheen toimenpiteiden suunnitteluun sekä välitulosten arvioimiseen olennaisista ja merkittävistä asioista. Yksityiskohtaiset tiedot ohjausryhmän kokouksissa tehdyistä päätöksistä ja ehdotuksista löytyvät hankkeen kokousmuistioista. Ohjausryhmä puolsi muutoshakemusten tekemistä hankkeen toteutusajan jatkamiselle. Hankkeen päättyessä ohjausryhmä on antanut lausunnon hankkeen toteutuksesta ja loppuraportista. Hankkeen toteutuksen seurantatiedot raportoitiin Maaseutuviraston Hyrrä järjestelmässä vuoden 2016 osalta tammikuun 2017 lopussa ja vuoden 2017 osalta tammikuun 2018 lopussa. Seurattavat tiedot olivat hankkeessa mukana olevien yritysten määrä, tavoite 60, osallistuneita yrityksiä 93. Toinen seurattava tieto oli hankkeessa mukana olevat muut toimijat, tavoite 60, osallistuneita 30. Kuntien osallistuminen alitti arvioidun määrän. Seurattava tieto oli myös hankkeen aikana työllistyneiden määrä, tavoite 1 htv ja toteutunut 1,3 htv. f) Toteutusoletukset ja riskit Hankesuunnitelmassa riskeiksi arvioitiin kiireisten ihmisten aikataulujen yhteensovittaminen ja heidän mahdollisuutensa paneutua asiaan. Tiedossa olevaan riskiin pyrittiin varautumaan hyvällä ennakkosuunnittelulla ja etäyhteyksien käyttämisellä, mutta silti laajan kohderyhmän tavoittaminen ja tapaamisten järjestäminen koettiin haasteelliseksi. Tähän osittain vaikutti myös hankkeen laaja toiminta-alue, joka maantieteellisesti kattoi noin puolet Suomen pinta-alasta. Hankkeen aikana jatkoaikaa hankkeelle jouduttiin hakemaan aloituksen viivästymisen ja kyselyssä kertyneen suuren tietomäärän työstämisen vuoksi. Tuloksista tiedottamista toimijoille pystyttiin hoitamaan syksyllä toimijoiden tapaamisissa. Palkkakuluissa varattua metsäkeskuksen asiantuntijatyötä siirrettiin projektipäällikölle, mikä mahdollisti hankkeen jatkoajan. Puuvirtojen kuvaamisen osalta haasteelliseksi muodostui uusien tehdashankkeiden keskeneräinen tilanne, minkä johdosta pyrittiin löytämään kuvaustapa, jota tehdashankkeiden toteutuessa pystyttäisiin päivittämään muuttuneen tilanteen mukaan. Joustavan, metsävaratietoa hyödyntävän puuvirtakuvauksen mallin työstäminen osoittautui haastavaksi Yhteistyökumppanit Hanke toteutettiin Metsäkeskuksen hallinnoinnilla ja toteutuksella. Hankkeen olennainen toimintatapa oli yhteistyö eri sidosryhmien ja toimijoiden kanssa. Seuraavassa on lueteltu merkittävimmät yhteistyötahot ja toimijat, joiden kanssa hanketta on yhteistyössä toteutettu. Asiantuntijaryhmä Metsähallitus Metsätalous Oy (Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu, Lappi), MTK (Pohjois-Suomi), Stora-Enso, Metsä Group, Pölkky Oy, Kuhmo Oy, Maanmittauslaitos, Pohjois-Pohjanmaan liitto, ELY-keskukset (Pohjois-Pohjanmaa/Kainuu, Lappi), Vapo Oy, Kuljetus Eskola, Suomen metsäkeskus

13 Yritykset: StoraEnso, Metsähallitus, Metsä Group, Kuhmo Oy, Pölkky Oy, Oulun Energia, Turveruukki, Biowatti, Vapo, Boreal Bioref, Hasa, Tieisännöitsijä TiKo, Kaicell Fibers, Ramboll, SKAL, Kuljetusyrittäjiä (Eskola, Puurunen, Moilas-pojat, Q-team), MTK Julkiset organisaatiot ELY-keskus (Lappi, Pohjois-Pohjanmaa & Kainuu), Liikennevirasto, Luke, Kainuun liitto ja Kainuun metsäklusteri, Lapin liitto, Pohjois-Pohjanmaan liitto Muut vastaavat metsälogistiikka-hankkeet, joiden kanssa tietoa ja hyviä käytänteitä on vaihdettu: Metsäteho (Pirjo Venäläinen) - Terminaalitoiminnot energiatehokkaassa puutavaralogistiikassa Digipolis (Pekka Tuovinen) Biojalostamon alueellinen esiselvitys Oulun Yliopisto (Perttu Niskanen) Tutkimus HCT autojen vetolaitteiden rasituksista Oulun Yliopisto (Mika Pylvänäinen, Veikko Pekkala, Toni Liedes) Tutkimus sora- ja metsäteiden kunnon mittaamisesta Metsäkeskus (Birgitta Jalkanen) - Terminaaleista tehoa biotalouteen Metsäkeskus (Tatu Viitasaari) - Keski-Pohjanmaan metsälogistiikka Metsäkeskus (Juha Niskanen) Bioterminaalit ratkaisu metsäbiotalouden logistiikkahaasteisiin Uudellamaalla Metsäkeskus (Seppo Niskanen) Biotalouden tietietojärjestelmä 4.4. Tulokset ja vaikutukset sekä esitys jatkotoimenpiteistä Hankkeen tulokset on esitelty Pohjoisen puun tiet tuloskoosteessa, Liite 1. Tiedot tieverkon käytettävyydestä ja puutavaran varastopaikoista Hankkeen yhtenä tavoitteena oli kerätä tietoa tieverkon käytettävyydestä ja puutavaran varastopaikoista. Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa suoritettiin karttapohjainen kysely, jolla haettiin paitsi paikannettavia ongelmakohtia ja terminaali- tai varastoalueita, myös tiestön kunnossapitoon liittyviä parannustarpeita sekä puun kuljetuksiin, teiden hoitoon ja yritystoimintaan tarvittavia toimintamalleja. Kyselyn tuloksena saatiin kerättyä karttapohjalle paikallisia kohdetietoja niin tiestön ongelmakohdista kuin puun varastointiin liittyvistä alueista yhteensä 532 kappaletta. Näistä tiestöön liittyviä kohteita merkittiin 439 kpl ja puun varastointiin liittyviä kohteita 94 kpl. Karttapalvelun lisäksi tienpitäjille (ELY-keskukset) toimitettiin karttapohjalle merkityt kohdetiedot esri shape tiedostona, mikä mahdollisti kohdetietojen hyödyntämisen suoraan ELY-keskusten käyttämässä ArcGIS paikkatietojärjestelmässä. Maptionnaire lisenssin sulkeuduttua heinäkuun alkupuolella kyselyn karttakohteista muodostuva aineisto siirrettiin myös Metsäkeskuksen paikkatietojärjestelmään, josta ne ovat

14 avoimesti saatavilla ja eri osa-puolten hyödynnettävissä seuraavan linkin kautta: Kuva1: Pohjoisen puun tiet -kyselyssä karttapohjaan merkityt kohteet. (Maptionaire) Tienhoitoon ja kunnossapitoon liittyvä Erittäin huonokuntoinen tie Liittymäongelma Tarve puun varastointialueesta Kääntöpaikan puuttuminen Pohjoisen puun tiet -kysely karttapohjaan merkittyjen kohteiden jakauma Tien huono kunto

15 Kuva 2: Jakauma karttapohjaan merkityistä kohteista. Karttapohjaan merkittyjen kohdetietojen lisäksi kyselyssä kerättiin tietoa puukuljetuksia haittaavista ongelmista ja kehittämistarpeista sekä puun varastointiin liittyvistä kehittämistarpeista vapaamuotoisilla vastauksilla, joita kertyi yhteensä noin 680. Kysely sisälsi myös monivalintakysymyksiä puuhuollon nykytilasta ja kehittämistarpeista, joiden osalta yksittäisiä vastauksia kertyi noin 1270 kappaletta. Kyselystä muodostettiin yksityiskohtaisempi raportti, josta löytyy tarkempaa tietoa kyselyn suorittamisesta sekä tuloksista. Liite 2. Pohjoisen puuntiet -kyselyn raportti. Puuvirtojen kuvaus Tiestön kunnostamistarpeiden selvittämistä sekä puun varastointiverkoston tarpeiden kartoittamista varten haettiin esitysmallia, jolla voidaan kuvata hakkuumahdollisuuksien sijoittumista tieverkon suhteen. Kuvausta varten kerättiin tietoa nykyisistä puunkäyttöpaikoista - tehtaat, sahat, voimalaitokset - sekä vireillä olevista biojalostamohankkeista. Tiedot kerättiin julkisilta internetsivustoilta. Liite3, Puun käyttö P-S puunjalostuslaitoksissa ja vireillä olevissa laitoshankkeissa Hankkeessa on haettu työtapa, jolla ArcGis Online -työkalulla voidaan työstää tarinakartalle esimerkkeinä nähtäviä kuvauksia valittavien paikkakuntien ja puutavaralajien perusteella. linkki tarinakarttaan Siellä on esitetty myös yksityismetsien hakkuumahdollisuuksien sijoittumista jalostuspaikkojen suhteen. Liite 1. Pohjoisen puun tiet tuloskooste, kohta 5. Luodulla esitysmallilla pyritään siihen, että jatkossa pystyttäisiin paremmin ymmärtämään ja hahmottamaan puuvirroissa tapahtuvia muutoksia ja niiden vaikutukset niin tiestölle kuin varastointitarpeisiin. Koostetut kehittämistarpeet Kyselyn vastausten pohjalta kehittämistarpeiden muodostamiseksi järjestettiin toimijakohtaisia haastatteluja ja kokouksia 21 kpl sekä työpajoja/hankeen tulosten esittelyjä laajemmalle kuulijakunnalle 4 kpl. Tilaisuuksissa täydennettiin toimijoiden näkemyksiä ja tavoitteita puuhuollon kehittämiseksi sekä määriteltiin tarkemmin kehittämistarpeita ja toimenpiteitä ongelmien ratkaisemiseksi. Haastatteluiden ja kyselyn perusteella muodostettiin raportti, jossa kehittämistarpeet on ryhmitelty kuuteen eri osa-alueeseen. Liite4. Yhteenveto kehittämistarpeista kyselyn ja haastattelujen pohjalta Merkittävimmät kehittämistarpeet osa-alueittain: 1. Yksityistiet ja tiekunnat Yksityisteiden osalta merkittävimpänä yksittäisenä kehittämistarpeena nähtiin tiekuntien aktivointi, jotta rapautuva tieverkosto saadaan kuntoon ja vastaamaan lisääntyneeseen puunkäytön määriin. Yksityisteiden tiekuntien yhteystiedot ovat puutteelliset Maanmittauslaitoksen hallinnoimassa rekisterissä ja toimitsijamiesten tavoitettavuus sekä ammattitaidon puute aiheuttavat ongelmia puukuljetusten järjestäjille. Teiden rapautuva kunto on seurausta vähentyneistä määrärahoista/avustuksista sekä tienhoidon ja kunnossapidon

16 kustannusten noususta. Sillat, liittymät, teiden rungot ja kantavuus sekä kääntöpaikkojen mitoitukset aiheuttavat haasteen suurentuneelle kuljetuskalustolle ja usein niistä ei ole tietoa. 2. Valtion ja kuntien tiet Yleisillä teillä puukuljetuksia haittaava ongelma on erityisesti heikko talvi kunnossapito. Sivu-, kylä- ja yhdystiet ovat usein kunnossapidon osalta puukuljetusten heikoin lenkki. Teiden kunnossapitoon on julkaistu 2017 Liikenneviraston ja ELY keskusten toimesta internetpalvelu ( josta yleisten teiden kunnossapidon tilanne on mahdollista tarkistaa. Palvelu koettiin tarpeelliseksi puukuljetusten järjestämisessä, mutta hankeaikana useat toimijoista eivät olleet tietoisia tietopalvelun saatavuudesta. 3. Junakuljetukset ja rataverkon kehittämistarpeet, rautatie terminaalit Rautatiekuljetusten hyödyntäminen ja lisääminen nähdään yleisesti tarpeelliseksi, mutta vaatii suuret määrät, jotta on kannattavaa. Rautatieterminaalien suunnittelussa ovat olleet mukana lähinnä isommat toimijat, jolloin pienemmillä toimijoilla rautatiekuljetusten hyödyntäminen on rajoittunutta. Pienemmät ja käytöstä poistettavat juna-asemat ovat potentiaalisia ja hyödynnettäviä alueita puun varastointiin, missä infra on soveltuvaa raskaalle kalustolle. VR:n rajoittunut vaunukapasiteetti ja joustomahdollisuus on ajoittain/paikoittain (loppuvuosi, suuremmat hakkuut, lisäkaupat yms.) aiheuttanut piikin kuitupuun autokuljetuksille ja johtanut pitkiin kuljetusmatkoihin puutavara-autoilla. Vaunujen lastaaminen viikonloppuina ja pyhäpäivinä lisäävät kustannuksia (autokuljettajien pyhälisät), mihin syynä ovat junakuljetusten aikataulut, esim. jos maanantaiaamuna on vaunujen noutoaika. Rajoittunut lastausmahdollisuus on johtanut tilanteisiin, joissa kaikkia vaunuja ei ole saatu lastattua. 4. Puun varastointi; terminaalit, välivarastot ja yhteisterminaalit Yleisesti puun varastoiminen järkevää noin km käyttöpaikasta (ainespuun osalta). Välivarastojen otollisin sijainti on metsäteiden alkupäässä. Puun varastointiin soveltuvien välivarastopaikkojen kerääminen yhteen karttapohjaiseen paikkatietokantaan ja tiedon avoin jakaminen nähdään hyödylliseksi palveluksi ja toimijoiden yhteen saattamiseksi. Suurempien terminaalien sijoittuminen maakunnissa tapahtuu pääsääntöisesti teollisuuden ja suurempien toimijoiden lähtökohdista. Yhteisterminaaleista on saatavissa hyötyjä mm. talvi kunnossapidon ja varastointialueen yhteisten järjestelyiden myötä (ns. talonmies). Yhteisterminaali sopii hyvin mm. energiapuun ja ainespuun toimijoille, jolloin puulajien eri ajankohtaan sijoittuva varastointitarve mahdollistaa alueen jatkuvan käytön. Kulttuuri ja totuttu toimintatapa (toimijoiden välinen rajoittunut yhteistyö) koetaan rajoittavan yhteisterminaalien laajempaa käyttöönottoa. Muutokset puuvirroissa tulevat jatkossa vaikuttamaan merkittävästi terminaalien sijaintiin; etenkin Pohjois-Suomen alueelle suunniteltujen tehdashankkeiden mahdollinen toteutuminen ja nykyisten laitosten puukäytön lisääntyminen. 5. Kuljetusten organisointi, kuljetuskaluston muutokset, tietojärjestelmät ja yhteistyö a) Kuljetusten järjestäminen, kausiluonteisuus ja vastaanoton/purkauspään toiminnot Puun korjuun kausiluonteisuudesta johtuen puuta ajetaan keväällä isoihin rataverkon terminaaleihin, joiden purkaminen aiheuttaa heiluntaa kuljetuskaluston tasaiseen käyttöön. Jalostuslaitosten (tehtaat, sahat) rajoittuneesta puukuormien purkauskapasiteetista seuraa ylimääräisiä kustannuksia, kun kuljetuskalusto henkilöresursseineen joutuu odottamaan

17 (seisomaan) lastin purkausta. Puuautojen lastin purkamisen ajoittaminen kapeaan aikaikkunaan on haasteellista johtuen mm. tiestön heikentyneestä kunnosta ja talvi kunnossapidosta. Viivästyksistä seuraa edelleen ongelmia kuljetusten seuraavassa kohteessa sekä kuljettajien työaikojen ja työvoiman organisoinnissa. Tasainen raaka-puun toimitus on yhteinen tavoite, johon kaikkien toimijoiden yhdessä tulisi pyrkiä ja välttää osaoptimointia. b) Yhteistyö toimijoiden välillä; julkisten toimijoiden roolit Julkisten toimijoiden (ELY-keskukset, maakuntaliitot) järjestämät metsätalouden/-sektorin tapaamiset on koettu hyvänä käytäntönä alan tiedonvaihdon ja yhteisen toimintojen suunnittelun näkökulmasta, mitä koetaan tarpeelliseksi laajentaa kaikkiin maakuntiin (hyvien käytänteiden jakaminen). Maakunta-tason lisäksi paikallisesti järjestettävillä alan tapaamisilla saadaan muodostettua käytännönläheisiä ratkaisuja ja lisättyä vaikuttavuutta mm. teiden kunnostustarpeiden priorisoinnissa, raskaan liikenteen reittien suunnittelussa sekä puun varastointiin liittyvissä asioissa. Tulevan maakuntauudistukseen liittyen maakuntahallintojen, kuntien ja toimijoiden välisellä yhteistyöllä voidaan vaikuttaa kaavoituksessa alueiden varaamiseen puun varastointiin sekä tiestöön varattujen avustusten kohdentamiseen. c) Teknologia Kuljetusten ohjaus ja organisoiminen useamman toimijan toimesta viimeaikoina käyttöönotetussa yhteisessä kuljetustenohjausjärjestelmässä (LogForce) luo mahdollisuuksia meno-paluu ja moniasiakkuus kuljetusten lisäämiseksi. Ajantasainen tieto hoitotoimenpiteistä (auraus, hiekoitus..) auttaa toimijoita ennakoimaan tienhoitotoimenpiteet kuljetuksia suunniteltaessa (LiVi:n karttapalvelu). Toimijoiden väliselle yhteistyölle tulee tarvetta, kun suurentuneen kuljetuskaluston käyttöönoton myötä ns. HCT käytäviä ja terminaaliverkostoa aletaan muodostaa. Kehitteillä oleva metsäbiotalouden tietietojärjestelmä (Forest Digiroad) tulee jatkossa yhdistämään eri tietopalveluiden tuottamia tietoja samaan järjestelmään. Järjestelmän kehitystyössä alan eri toimijoiden osallistuminen järjestelmän tietotarpeiden määrittämiseen on tärkeää. 6. Maakuntakohtaisten erityispiirteiden huomioiminen kehittämistarpeissa Puuhuollon kehitystarpeita arvioitaessa on huomioitava maakuntien erityispiirteitä, mm: Kainuussa sillat muodostavat merkittävämmän ongelman verrattuna muihin maakuntiin, Lapissa ominaista on pitkä kelirikkoaika sekä pitkät kuljetusmatkat, Pohjois-Pohjanmaalla tyypillistä on pirstaloitunut tilarakenne sekä palveluntarjoajien hyvä tilanne. Esitykset kehittämistoimenpiteistä sekä muista jatkotoimenpiteistä Pohjoisen puun tiet -kyselyn sekä toimija-haastatteluiden pohjalta muodostettiin jatkotoimenpidekokonaisuudet, jotka esiteltiin ja joiden merkittävyyttä arvioitiin Pohjois-Suomen metsäneuvostoissa sekä ohjausryhmän kesken. 1. Yksityisteiden hallinnon, kunnossapidon ja perusparantamisen tehostaminen 2. Puuhuoltoa tukevan terminaali- ja välivarastointiverkoston kehittäminen 3. Puuhuollon logististen ratkaisujen ja teknologian kehittäminen

18 Jatkotoimenpide-ehdotuksista kiireellisimpänä pidettiin yksityisteiden hallintoon liittyvää ehdotusta. Hankkeen toteutusaikana Metsäkeskus on valmistellut Pohjoisen puun tiet -hankkeen selvityksen ja kehittämistarpeiden pohjalta hankehakemuksen yksityisteiden hallinnon, kunnossapidon ja perusparantamisen tehostamisesta Puun tiet digiaikaan. Hankehakemus on jätetty Pohjois- Pohjanmaan ELY-keskukselle (Maaseuturahasto) lokakuussa Hankkeen toimenpiteet kattavat yksityisteiden tietoaineiston keräämisen paikkatietoon (tiestön kunto- ja ominaisuustiedot, siltarekisteri ja puun varastointipaikat), tiekuntien aktivoinnin ja tienhoidon palveluyritystoiminnan vahvistamisen. Ohjausryhmä näki tarvetta myös puun varastointiin soveltuvien alueiden (erityisesti välivarastopaikat) keräämiseksi avoimeen karttapalveluun. Tiestön näkökulmasta vaihtoehtoisten puuvirtojen ja terminaalitarpeiden kuvaukselle on tarvetta mahdollisesti tulevien tehdashankkeiden realisoituessa. Puuvirtakuvauksen kehittämistä jatketaan Metsäkeskuksessa hankkeessa kehitetyn mallin pohjalta. Puuhuollon logististen ratkaisujen ja teknologiaratkaisujen osalta toimenpiteet vaihtelevat tutkimuslaitosten tutkimushankkeista yrityskohtaisiin teknologiaratkaisuihin. Näiden osalta ei tehty ohjausryhmässä tehty priorisointia. Tarpeista levitetään hankeraportoinnin kautta tietoa mahdollisille toimijoille. Kehittämistoimenpiteiden seurannassa päädyttiin toimintamalliin, jossa Metsäkeskus valmistelee ja kutsuu koolle puukuljetuksiin liittyvät avainhenkilöt pari kertaa vuodessa. Ryhmän tehtävänä olisi jatkossa seurata kehittämistoimenpiteiden käynnistymistä ja toteutumista sekä käsitellä uusia puunkuljetuksiin liittyviä esiin nousevia kehittämishaasteita. Yleisten teiden osalta jatketaan Pohjois- Pohjanmaan Kainuun alueella ja mahdollisuuksien mukaan myös Lapin alueella metsätoimijoiden ja ELY-keskuksen tieasiantuntijoiden tapaamisia kerran vuodessa. Metsäkeskus vie puukuljetuksiin liittyviä toimenpide-esityksiä alueellisten metsäneuvostojen käsittelyyn tarvittaessa. Ehdotukset toimijoiden osallistumisesta esitettäviin toimenpiteisiin a) Nimetyt kehittämistoimenpiteet Metsäkeskus: - Tiedotetaan metsäalan toimijoita ja muita osapuolia hankkeen aikana luodusta karttapalvelusta, johon alan toimijat ja julkisen puolen tahot voivat merkitä puun varastointiin soveltuvia alueita (välivarastot, terminaalit) sekä tiestön ongelmakohtia puukuljetusten näkökulmasta. Tämä toimenpide tulee tehtäväksi, kun karttapohjainen palvelu avataan uudelleen Metsäkeskuksen ArcGIS online jäjestelmässä. - Kehittämistoimenpiteiden seurannan käynnistäminen. - Puuvirta-analyysien ja kuvausten edelleen kehittäminen metsävaratietoon sekä VMI aineistoon pohjautuen. Puukäytön muutoksia huomioivan mallin tarkoituksena on tukea alan toimijoita ymmärtämään puuvirroissa tapahtuvat muutokset ja sen myötä hahmottamaan niin puun varastoinnin kannalta olennaiset alueet ja tarpeet sekä tiestön kunnostamiseen ja perusparantamisen kohteiden kannalta merkityksellisimmät kohteet. - Metsätiestön yleissuunnitelmien tarpeen ja toimivuuden tarkistaminen. - Hankevalmistelujen käynnistäminen priorisoiduista kehittämistarpeista yhteistyössä toimijoiden kanssa.

19 ELY-keskukset (liikenne): - Metsäsektorin kokousten järjestäminen maakuntatasolla kaikissa Pohjois-Suomen maakunnissa sekä paikallisten kokousten järjestäminen (mahdollisuuksien ja resurssien mukaan) - Metsätoimijapalavereissa seurataan yleisten teiden osalta karttaan merkittyjen kohteiden parannustoimenpiteitä - Tiedonvaihto metsäalan toimijoiden välillä (viestintäkäytäntö) - Tiealueen varastopaikkojen ilmoittaminen karttapalveluun - Metsäalan sektoria tukevien sähköisten palveluiden (mm. Pinoilmo) kehittäminen yhdessä alan toimijoiden kanssa sekä tiedottaminen ja linkittäminen tuleviin tietopalveluportaaleihin Maakuntaliitot: - puun varastointipaikkojen hyödyntäminen maakuntakaava/yleiskaava tarpeet huomioiden sekä puun varastointiin soveltuvien aluevarausten ilmoittaminen karttapalveluun Maakuntaliitot ja ELY-keskukset (liikenne): - uuden maakunnan rakentamisessa maakunnan ja metsätoimijoiden yhteistyön säilyttäminen/rakentaminen Liikennevirasto: - ajantasainen tieto kunnossapidosta (auraus/hiekoitus) -palvelusta tiedottaminen alan toimijoille yhdessä ELY-keskus/liikenne kanssa (liikennetilanne.liikennevirasto.fi) - pienempien toimijoiden huomioiminen ja kuuleminen rataverkon kehittämisessä b) Avoimet kehittämistoimenpiteet, joiden toteuttajat voivat olla tutkimuslaitokset, oppilaitokset, teknologiayritykset ja kuljetusten parissa toimivat yritykset: - uusien tietojärjestelmien (LogForce) täysimittainen hyödyntäminen ja uusien teknologisten ratkaisujen jalkauttaminen (tiedottaminen, käyttöönoton tukeminen) metsäalan eri toimijoille. Mm. suuremmista hakkuiden ilmoittaminen tienpitäjälle (ELY) mahdollistaa ennakkovarautumisen tien kunnossapidossa. - terminaaliverkoston muodostaminen (ml. HCT terminaalit), kun tiedetään puuvirta selvityksien ja mahdollisesti toteutuvien tehdashankkeiden osalta muutokset puuvirroissa - hyvien hallinnollisten käytäntöjen jakaminen julkisen hallinnon eri tahojen välillä uuden maakuntahallinnon rakentaminen ja toimintamallien muodostamisen yhteydessä (metsätalouden edunvalvonta, esim. metsäklusteri jne.) Hankkeen vaikutukset Pohjoisen puun tiet oli yhteistyöhanke, jonka tarkoituksena on ollut aktivoida työtä metsäbiotalouden kuljetuksiin ja logistiikkaan liittyvien ongelmien ratkaisemiseen. Tiestön kehittämistoimenpiteiden suunnittelua varten saatiin kerättyä paikannettuja tiestön parantamiskohteita ja alan toimijoiden tunnistamia kehittämistarpeita. Tiedon keruun toimintamalli osoittautui siinä määrin toimivaksi, että sen pohjalta on mahdollista lähteä kehittämään jatkuvaa tiedonkeruun ja jakamisen palvelua sekä teiden kunnosta vastaaville tahoille sekä kuljetusten että

20 kunnossapidon ja perusparannusten toteuttajille. Esitys antaa toimijoille ja yrittäjille tietoa kehittää omaa toimintaansa teiden kunnossapidossa, perusparannuksessa sekä terminaalien hallinnoinnissa. Hankkeen kehittämisesitysten toteuttamiseksi on koottu kehittämishanke, jossa paneudutaan Pohjois-Suomen yksityis- ja metsäteiden tiekuntien toiminnan tehostamiseen ja yritystoiminnan kehittämiseen tiekunnille tarkoitettujen palvelujen kehittämiseksi. Tiestölle paikannettua tietoa voidaan käyttää myös apuna korjausresurssien kohdentamisessa vaikuttavasti. Tiestön kehittämistarpeiden käsittely kuljetusten parissa toimivien tahojen kesken asiantuntijaryhmässä ja ELY-keskuksen järjestämässä metsätoimijoiden kokouksessa osoittautui tarpeelliseksi ja hankkeessa esitetään molempien toimintojen jatkamista myös hankkeen jälkeen. Hankkeessa esitettyjen kehittämistoimenpiteiden toteutuksen tarkoituksena on puukuljetusten tehostuminen, kun kuljetuksia haittaavia ongelmakohtia korjataan, kuljetukset voidaan toteuttaa lyhyimpiä reittejä käyttäen, jolloin alennetaan liikenteen päästöjä ja edistetään vähähiilisyyttä. Tämän edellytyksenä on toisaalta tiestön ylläpitäjien tarttuminen toimiin ja merkittävältä osalta rahoituksen riittävyys. Puun kuljetusten kehittämistarpeita on hankkeessa käsitelty ELY-keskusten ja maakuntaliittojen liikenteen ja alueiden käytön asiantuntijoiden kanssa, joten metsäbiotalouden tarpeet ovat tulleet entistä paremmin toimintoja suunnittelevien tietoon. Paikkaan sidottu tieto on siirretty ELYkeskusten käyttöön. Kunnille ja metsäalan toimijoille tietoa on levitetty jakamalla hankkeen tulosraporttia ja linkkiä ArcGis-onlineen, josta myös kunnissa suunnittelusta vastaavat voivat hyödyntää koottua tietoa. Pohjois-Suomessa on valmisteilla useita ainespuun- ja energiapuun käytön lisäämiseen tähtääviä laitoshankkeita, jotka toteutuessaan lisäävät alueiden työllisyyttä ja hyvinvointi. Näiden hankkeiden toteutumisen keskeisenä edellytyksenä on hyvä puun saatavuus laitoksille. Muualta tuleville investoijille se, että alueella on paneuduttu infran kehittämiseen antaa hyvän signaalin. Alemman tieverkon kehittämistoimenpiteet täydentävät Pohjois-Suomen liikenne- ja logistiikkastrategian linjauksia. Pohjois-Suomen investointisuunnitelmista ei hankkeen aikana tehty päätöksiä, joten hankkeella ei päästy konkreettisesti arvioimaan puuvirtojen muutoksia eikä myöskään terminaalitarpeita.

21

22 Pohjoisen puun tiet hanke Tuloskooste ver

23 Sisältö 1 Pohjoisen puun tiet hanke Kysely Taustatiedot kyselystä Kyselyn tulokset Koostetut kehittämistarpeet Yksityistiet ja tiekunnat Valtion ja kuntien tiet Junakuljetukset ja rataverkon kehittämistarpeet, rautatie terminaalit Puun varastointi, terminaalit, välivarastot ja yhteisterminaalit Kuljetusten organisointi, kuljetuskaluston muutokset, tietojärjestelmät ja yhteistyö Esitykset kehittämistoimenpiteistä sekä muista jatkotoimenpiteistä Yksityisteiden hallinnon, kunnossapidon ja perusparantamisen tehostamisen toimenpiteet Puuhuoltoa tukevan terminaali- ja välivarastointiverkoston kehittämisen toimenpiteet Puuhuollon logististen ratkaisujen ja teknologian kehittämisen toimenpiteet Ehdotukset toimijoiden edistettäviksi toimenpiteiksi Kehittämistoimenpiteiden seurannan toimintamalli Liitteet Pohjoisen puun tiet hanke Toteutusaika: Hallinnoija: Suomen metsäkeskus Tulosraportin sisältö: Projektipäällikkö Riku Huhtinen Elinkeinopäällikkö Eeva Liisa Repo Kannen kuva: Piippola, Metsäkeskus kuvapankki 2

24 1 Pohjoisen puun tiet hanke Pohjoisen puun tiet hankkeen tavoitteena on tehostaa Pohjois Suomen metsäbiotalouden raakaaineen kuljetuksia kokoamalla alan toimijoita ja toimenpiteitä parantamaan erityisesti alemman asteisen tieverkon käytettävyyttä puuraaka aineen kuljetuksiin sekä puun varastointia ja sitä tukevaa terminaaliverkostoa Pohjois Pohjanmaan, Kainuun ja Lapin maakuntien alueella. Hankkeessa toteutettiin kysely puunkuljetuksia haittaavista ongelmista, puuterminaalien ja välivarastojen tarpeista ja muista kehittämisesityksistä. Tietoa saatiin sekä paikkatietona että sanallisina kehittämisesityksinä. Puunkuljetusten eri osapuolia haastattelemalla saatiin syvennettyä kyselyssä esiin nousseita aiheita. Hankkeessa ohjausryhmänä toiminut asiantuntijaryhmä käsitteli kerättyä aineistoa ja siitä työstettyjä kehittämiskokonaisuuksia. Asiantuntijaryhmässä oli edustajia seuraavilta tahoilta: metsäteollisuus (Stora Enso Oyj, MetsäGroup) ja sahat (Kuhmo Oy, Pölkky Oy), Metsähallitus Metsätalous Oy (Lappi, Kainuu & Pohjois Pohjanmaa), MTK, Maanmittauslaitos, Maakuntaliitot (Pohjois Pohjanmaa), ELY keskus liikenne (Pohjois Pohjanmaa), energialaitosten (Vapo Oy) ja kuljetusyrittäjien taholta (kuljetusliike Eskola) sekä Suomen metsäkeskuksen edustajia pohjoisen palvelualueen elinkeinopalveluista. Hankkeen tuotoksena syntyi paikkatietotarkastelu ja keräysalusta tieverkon ja varastoinnin kehittämiskohteista, yhteenveto kyselyn vastauksista, kehittämisen painopiste esitykset ja kuvaukset Pohjois Suomen hakkuumahdollisuuksien sijoittumisesta suhteessa tiestöön ja puunjalostuspisteisiin. Hankkeen toteuttajana on Suomen metsäkeskus ja hankkeen toteutusaika on Hankkeen toteutuksesta ja raportoinnista vastaa Metsäkeskuksessa hankkeen projektipäällikkö Riku Huhtinen ja elinkeinopäällikkö Eeva Liisa Repo. Hankkeen ovat rahoittaneet EU:n maaseuturahasto, sekä Pohjois Pohjanmaan, Kainuun ja Lapin ELY keskukset. 2 Kysely 2.1 Taustatiedot kyselystä Kyselyn tarkoitus ja tavoitteet Pohjoisen puun tiet hankkeeseen liittyvässä kyselyssä pyrittiin metsäalan toimijoilta ja kunnilta selvittämään, miten he näkevät puunkuljetusten ja varastointitarpeiden muutokset tulevaisuudessa ja miten puukuljetukset voidaan hoitaa tehokkaasti nykyisiin ja mahdollisiin tuleviin tuotantolaitoksiin. Kyselyssä haettiin paitsi kartalle paikannettavia ongelmakohtia ja terminaali tai varastoalueita, myös tiestön kunnossapitoon liittyviä parannustarpeita sekä puun kuljetuksiin, teiden hoitoon ja yritystoimintaan tarvittavia toimintamalleja. Pohjois Suomessa on vireillä useita biojalostamohankkeita sekä puun energiakäytön suunnitelmia. Kyselyllä haettiin tietoa, millä pyritään varautumaan erilaisiin tulevaisuuden kuljetustarpeisiin. Vastauksista koostuu lopuksi kartta aineisto, jossa näkyvät ongelmakohteet nykyisessä tieverkossa, nykyinen puuterminaalien ja välivarastojen verkosto, sekä näkemykset kehittämistarpeista. 3

25 2.1.2 Kohderyhmät ja kysymykset Kyselyllä pyrittiin saamaan näkemyksiä mahdollisimman monipuolisesti puunkuljetusten ja tiestön hallinnoijien eri osapuolilta. Hankkeen asiantuntijaryhmän kautta toimijoita oli mukana kyselyn valmistelussa. Kysely lähetettiin puun ostajille, myyjille, kuljetusyrittäjille, kunnille ja seudullisille kehittäjille sekä tieisännöitsijöille. Kyselyssä kohderyhmät jaoteltiin seuraavasti; Puun myyjät (Metsähallitus, yhteismetsä, metsän omistaja, MTK..) Puun ostajat (Metsäteollisuus / sahat, puun jalostus / energialaitos, lämpöyrittäjä..) Metsäpalveluyritykset (MHY, OTSO Metsäpalvelut Oy, isännöitsijät jne) Kuljetus ja logistiikka (kuljetusyrittäjät, terminaali /varasto operaattorit) Julkinen taho (kuntakunnat / maakuntaliittoliitot / seutukuntakunnat / kehitysyhtiöt, ELYkeskus) Joku muu taho Kysymyksiin sisältyi sekä yhteisiä kysymyksiä että eri ryhmille kohdennettuja kysymyksiä. Tiestön ja kuljetusten osalta yleisiä ja kehittämiseen liittyviä kysymyksiä oli yhteensä 11 kappaletta. Kuljetus ja logistiikka yrityksille määriteltiin kolme lisäkysymystä kaluston kehittämistarpeista ja henkilökunnan saatavuudesta, sekä koulutustarpeista. Julkiselle taholle tiestön osalta määriteltiin kohdennettuja kysymyksiä 5 kappaletta (mm. tuet yksityisteille, muun elinkeinoelämän tarpeet jne.) Puun varastointiin liittyviä yleisiä kysymyksiä ja kehittämiskysymyksiä laadittiin yhteensä seitsemän kappaletta. Näiden lisäksi julkisille tahoille määriteltiin kolme kohdennettua kysymystä puun varastointiin liittyen, mm. suunnitelmat ja varaukset kaavoituksessa. Karttapohjalle sijoitettavia kohdetietoja varten tiestön ja kuljetuksen osalta määriteltiin seitsemän erityyppistä kohdetietoa. Puun varastointiin liittyviä erityyppisiä kohdetietoja määriteltiin neljä kappaletta. Paikkatietoon/karttakohteisiin kohdistuvat lisätietokysymykset olivat kaikilla kohderyhmillä samat Kyselyn toteutus Kyselyn suoritettiin Mapitonnaire paikkatietojärjestelmällä, joka mahdollisti sekä yleisten kehittämiseen liittyvien kysymysten sekä paikkaan sidotun tiedon syöttämisen yhdellä istunnolla. Kysely oli vastaajille avoinna ja Kysely lähetettiin noin 550 henkilölle/sähköpostiosoitteeseen. Suurelle osalle toimijoista kysely lähetettiin yhdelle vastaanottajalle, joka edelleen jakoi kyselyä organisaatiossaan eteenpäin. Arviolta kysely tavoitti eri henkilöä. Kyselyyn vastasi noin 170 henkilöä. Kyselyssä saatiin yleisiin ja kehittämiseen liittyviin 20 kysymykseen yhteensä noin 680 vapaamuotoista vastausta. Monivalintakysymyksiin, joita oli yhdeksän kpl, kertyi yksittäisiä vastauksia noin 1270 kappaletta. Karttapohjalle oli merkitty yhteensä 530 kohdetta, niiden lisätietoina monivalintavastauksia 305 kpl ja lisätietokenttään vapaamuotoisia huomioita noin 100 kohteen osalta. Lisenssipohjaisen Maptionnaire kyselyn avulla kerätyt tiedot siirrettiin lisenssin päättymisen jälkeen Metsäkeskuksen paikkatietojärjestelmään ArcGIS onlineen, jossa tiedot ovat avoimesti saatavilla ja hyödynnettävissä. Jatkossa tietoja voidaan hyödyntää pohjana tulevien kartoitusten osalta, mikä luo jatkuvuutta tietojen keräämiselle ja niiden jakamiselle toimijoiden kesken. 4

26 2.2 Kyselyn tulokset Tulosten esittäminen Kyselyn tulokset voidaan jaotella kahteen eri kategoriaan. Yleisiin, kehittämiseen liittyvään aineistoon sekä karttapohjalle merkittyjen paikkatietokohteisiin perustuvaan aineistoon. Tämän lisäksi yleisiin ja kehittämiskysymyksiin annetuista vastauksista on laadittu kaksi esitystä. Liitteenä on kooste vastauksista kysymyksittäin. Lisäksi tässä raportissa on tiivistelmät seuraavista asiakokonaisuuksista tiestö (yleinen/yksityinen), puun varastointi (terminaalit / välivarastot), kuljetukset ja kalusto (HCT/CTI), muut asiat (toimijoiden välinen yhteistyö, tietojärjestelmät jne) Karttapohjaan merkityt kohteet Karttapohjaan merkityt kohteet löytyvät osoitteesta: Maptionaire kyselyn karttapohjaan merkityt kohdetiedot näyttivät seuraavanlaisilta: 5

27 2.2.3 Yhteenveto vastauksista kysymyksittäin Yleisistä ja kehittämiseen liittyvistä kysymyksistä muodostettiin yhteenveto, joka laadittiin kysymyksittäin. Alla jakaumatietoja. Vastausten yhteenveto kysymyksittäin esitetään liitteessä. Vastaajien toiminta alue Vastaajien roolit Kuljetusten kehittyminen tulevaisuudessa 6

28 Liikenneyhteyksien toimivuus Tieverkoston kehittämiskohteet 7

29 Yhteenveto karttapohjalle merkityistä kohteista (kpl) 3 Koostetut kehittämistarpeet Kyselyn vastausten pohjalta kehittämistarpeiden muodostamiseksi järjestettiin toimijakohtaisia haastatteluja ja kokouksia 21 kpl sekä työpajoja/hankkeen tulosten esittelyjä laajemmalle kuulijakunnalle 4 kpl. Tilaisuuksissa täydennettiin toimijoiden näkemyksiä ja tavoitteita puuhuollon kehittämiseksi sekä määriteltiin tarkemmin kehittämistarpeita ja toimenpiteitä ongelmien ratkaisemiseksi. Haastatteluiden ja kyselyn perusteella muodostettiin raportti, jossa kehittämistarpeet on ryhmitelty kuuteen eri osa alueeseen. 3.1 Yksityistiet ja tiekunnat Yksityisteiden osalta merkittävimpänä yksittäisenä kehittämistarpeena nähtiin tiekuntien aktivointi, jotta rapautuva tieverkosto saadaan kuntoon ja vastaamaan lisääntyneeseen puunkäytön määriin. Yksityisteiden tiekuntien yhteystiedot ovat puutteelliset Maanmittauslaitoksen hallinnoimassa rekisterissä ja toimielimien tavoitettavuus sekä ammattitaidon puute aiheuttavat ongelmia puukuljetusten järjestäjille. Teiden heikentyvä kunto on seurausta vähentyneistä määrärahoista ja avustuksista sekä tienhoidon ja kunnossapidon kustannusten noususta. Sillat, liittymät, teiden rungot ja kantavuus sekä kääntöpaikkojen mitoitukset aiheuttavat haasteen nykyiselle kuljetuskalustolle ja usein niistä ei ole ajantasaista tietoa. 3.2 Valtion ja kuntien tiet Yleisillä teillä puukuljetuksia haittaava ongelma on erityisesti heikko talvi kunnossapito ja kelirikkorajoitukset. Sivu, kylä ja yhdystiet ovat usein kunnossapidon osalta puukuljetusten heikoin lenkki. 8

30 Teiden kunnossapitoon on julkaistu 2017 Liikenneviraston ja ELY keskusten toimesta internetpalvelu ( josta yleisten teiden kunnossapidon tilanne on mahdollista tarkistaa. Palvelu koettiin tarpeelliseksi puukuljetusten järjestämisessä, mutta hankeaikana useat toimijoista eivät olleet tietoisia tietopalvelun saatavuudesta. 3.3 Junakuljetukset ja rataverkon kehittämistarpeet, rautatie terminaalit Rautatiekuljetusten hyödyntäminen ja lisääminen nähdään yleisesti tarpeelliseksi, mutta se vaatii suuret kuljetusmäärät ollakseen kannattavaa. Rautatieterminaalien suunnittelussa ovat olleet mukana lähinnä isommat toimijat, jolloin pienemmillä toimijoilla rautatiekuljetusten hyödyntäminen on ollut rajoittunutta. Pienemmät ja käytöstä poistettavat juna asemat ovat potentiaalisia ja hyödynnettäviä alueita puun varastointiin, missä infra on soveltuvaa raskaalle kalustolle. VR:n rajoittunut vaunukapasiteetti ja joustomahdollisuus on ajoittain/paikoittain (loppuvuosi, suuremmat hakkuut, lisäkaupat yms.) aiheuttanut piikin kuitupuun autokuljetuksille ja johtanut pitkiin kuljetusmatkoihin puutavara autoilla. Vaunujen lastaaminen viikonloppuina ja pyhäpäivinä lisäävät kustannuksia (autokuljettajien pyhälisät), mihin syynä ovat junakuljetusten aikataulut, esim. jos vaunujen noutoaika on maanantaiaamu. 3.4 Puun varastointi, terminaalit, välivarastot ja yhteisterminaalit Yleisesti ainespuun varastoiminen on järkevää noin km etäisyydellä käyttöpaikasta. Välivarastojen otollisin sijainti on metsäteiden alkupäässä. Puun varastointiin soveltuvien välivarastopaikkojen kerääminen yhteen karttapohjaiseen paikkatietokantaan ja tiedon avoin jakaminen nähdään hyödylliseksi palveluksi ja toimijoiden yhteen saattamiseksi. Suurempien terminaalien sijoittelu tapahtuu maakunnissa pääsääntöisesti teollisuuden ja suurempien toimijoiden lähtökohdista. Yhteisterminaaleista on saatavissa hyötyjä talviaikaan kunnossapidon ja varastointialueen yhteisten järjestelyiden myötä, jolloin terminaalitoimija, ns. talonmies, hoitaa yhteisiä tehtäviä. Yhteisterminaali sopii hyvin energiapuulle ja ainespuulle, joiden varastointitarve sijoittuu eri ajankohtaan, mikä mahdollistaa alueen jatkuvan käytön. Toimintakulttuurin ja totuttujen toimintatapojen, toimijoiden vähäisen yhteistyön, koetaan rajoittavan yhteisterminaalien laajempaa käyttöönottoa. Pohjois Suomen alueelle suunniteltujen tehdashankkeiden mahdollinen toteutuminen ja nykyisten laitosten puukäytön lisääntyminen muuttaa puuvirtoja ja tarpeita terminaalien sijainnille. 3.5 Kuljetusten organisointi, kuljetuskaluston muutokset, tietojärjestelmät ja yhteistyö Kuljetusten järjestäminen, kausiluonteisuus ja vastaanoton/purkauspään toiminnot Puun korjuun kausiluonteisuudesta johtuen puuta ajetaan isoihin rataverkon terminaaleihin, joiden purkaminen aiheuttaa heiluntaa kuljetuskaluston tasaiseen käyttöön. Puunjalostuslaitosten rajoittunut puukuormien vastaanottokapasiteetti aiheuttaa ylimääräisiä kustannuksia, kun kuljetuskalusto henkilöresursseineen joutuu odottamaan lastin purkamista. Puuautojen lastin purkamisen ajoittaminen kapeaan aikaikkunaan on haasteellista johtuen mm. tiestön heikentyneestä kunnosta ja talvi kunnossapidosta. Viivästyksistä seuraa edelleen ongelmia 9

31 kuljetusten seuraavassa kohteessa sekä kuljettajien työaikojen ja työvoiman organisoinnissa. Tasainen raaka puun toimitus on yhteinen tavoite, johon kaikkien toimijoiden yhdessä tulisi pyrkiä ja välttää osaoptimointia Yhteistyö toimijoiden välillä; julkisten toimijoiden roolit Julkisten toimijoiden (ELY keskukset, maakuntaliitot) järjestämät metsäsektorin tapaamiset on koettu hyvänä käytäntönä alan tiedonvaihdon ja yhteisen toimintojen suunnittelun näkökulmasta, mitä koetaan tarpeelliseksi laajentaa kaikkiin maakuntiin (hyvien käytänteiden jakaminen). Maakuntatason lisäksi paikallisesti järjestettävillä alan tapaamisilla saadaan muodostettua käytännönläheisiä ratkaisuja ja lisättyä vaikuttavuutta mm. teiden kunnostustarpeiden priorisoinnissa, raskaan liikenteen reittien suunnittelussa sekä puun varastointiin liittyvissä asioissa. Tulevan maakuntauudistukseen liittyen maakuntahallintojen, kuntien ja toimijoiden välisellä yhteistyöllä voidaan vaikuttaa kaavoituksessa alueiden varaamiseen puun varastointiin sekä tiestöön varattujen avustusten kohdentamiseen Teknologia Kuljetusten ohjaus ja organisoiminen useamman toimijan toimesta viimeaikoina käyttöönotetussa yhteisessä kuljetustenohjausjärjestelmässä (LogForce) luo mahdollisuuksia meno paluu ja moniasiakkuuskuljetusten lisäämiseksi. Ajantasainen tieto hoito ja kunnossapidon toimenpiteistä (auraus, hiekoitus jne.) auttaa toimijoita ennakoimaan tienhoitotoimenpiteet kuljetuksia suunniteltaessa (LiVi:n karttapalvelu). Toimijoiden väliselle yhteistyölle tulee tarvetta, kun suurentuneen kuljetuskaluston käyttöönoton myötä ns. HCT käytäviä ja terminaaliverkostoa aletaan muodostaa. Kehitteillä oleva metsäbiotalouden tietietojärjestelmä (Biotalouden tietietojärjestelmä.) tulee jatkossa yhdistämään eri tietopalveluiden tuottamia tietoja samaan järjestelmään. Järjestelmän kehitystyössä alan eri toimijoiden osallistuminen järjestelmän tietotarpeiden määrittämiseen on tärkeää Maakuntakohtaisten erityispiirteiden huomioiminen kehittämistarpeissa Puuhuollon kehitystarpeita arvioitaessa maakunnista nousi esiin erilaisia erityispiirteitä. Kainuussa sillat muodostavat merkittävämmän ongelman verrattuna muihin maakuntiin. Lapissa ominaista on pitkä kelirikkoaika sekä pitkät kuljetusmatkat. Pohjois Pohjanmaalle tyypillistä on pirstaloitunut tilarakenne. Tiepalveluja tarjoavia yrityksiä on Pohjois Pohjanmaalla muita maakuntia kattavammin. 4 Esitykset kehittämistoimenpiteistä sekä muista jatkotoimenpiteistä Pohjoisen puun tiet kyselyn sekä toimija haastatteluiden pohjalta muodostettiin jatkotoimenpidekokonaisuudet, jotka esiteltiin ja joiden merkittävyyttä arvioitiin Pohjois Suomen metsäneuvostoissa sekä ohjausryhmän kesken. 10

32 4.1 Yksityisteiden hallinnon, kunnossapidon ja perusparantamisen tehostamisen toimenpiteet Ajantasaisen yksityisteiden kunto ja ominaisuustiedon kokoaminen metsätie ja siltarekisterin muodostaminen puuhuoltoa haittaavien tiestön ongelmakohteiden jatkuva kerääminen, korjaamisen edesauttaminen menetelmä(t) tiestön kunnon keräämiseksi, mukaan lukien uuden teknologian testaaminen ja hyödyntäminen teiden kunnon mittaamisen ja ominaisuustietojen keräämisessä kehittämistoimenpiteiden yhteensovittaminen rakenteilla olevan Biotalouden tietietojärjestelmän kanssa Tiekuntien neuvonta ja aktivointi sähköinen hakemisto yksityistiekunnista yhteystietoineen ja järjestäytymisen tukeminen tiedonvälitystä ajankohtaisista muutoksista; tiekuntien yksityisteiden hallinto, uusi yksityistielaki, tiestön kunnossapito ja perusparannus, avustusten sekä tukien hakeminen (maakuntauudistus) Metsähallituksen tierahojen optimaalinen kohdentaminen projektin tulosten hyödyntäminen yksityistieverkostolla Palveluyritystoiminnan aktivointi paikallisten tieisännöitsijöiden sekä tienrakennusurakoitsijoiden yritystoiminnan kehittäminen luo pohjaa ammattimaisen tieisännöinti ja tienrakennusyritystoiminnan kasvulle tiehoitopalveluja tarjoavat yritykset aktivoimaan tiekuntia teiden hoitoon ja perusparannukseen sähköisen palveluhakemiston muodostaminen tiekuntien ja palveluntuottajien kohtaamiseksi 4.2 Puuhuoltoa tukevan terminaali ja välivarastointiverkoston kehittämisen toimenpiteet Puun varastointiverkoston ja terminaalitoimintojen kehittäminen selvitettävä nykyiset raakapuun terminaali ja välivarastoalueet sekä niiden kehittämistarpeet selvitettävä potentiaaliset puun varastointiin soveltuvat alueet ja niiden käyttöönottoon tarvittavat perustamistoimet (mm. maanomistus) sekä tuottaa tietoa kaavoitukseen (maakunnat/kunnat) HCT väylien muodostaminen ja sitä tukevan terminaaliverkoston rakentaminen 11

33 puuterminaalin toimintaedellytysten ja menetelmien kuvaaminen, ohjeistus ja kehittäminen (mm. kriittinen volyymi, lastaus kapasiteetti/minimi aika, useita toimijoita palveleva terminaalien sijainnit, puutavaraerien yhdistäminen terminaaleissa (mm. mittausmenetelmien kehittäminen /kuormainvaakamittauksen hyödyntäminen..), terminaali yrittämiseen liittyvien liiketoimintamallien kehittäminen jne. puun välivarastopaikkojen ym. liitännäisalueiden mitoitusten huomiointi metsäteiden suunnittelussa, rakentamisessa ja peruskorjauksissa Puuhuoltoa tukevien sähköisten palveluiden kehittäminen paikkatietopohjaisen karttapalvelun kehittäminen puun varastointiin soveltuvien alueiden ja lastauspaikkojen keräämiseksi ja jakamiseksi toimijoiden välillä (toimijoiden yhteen saattaminen) Puuvirta analyysit metsävaratietoon perustuvien puuvirta analyysien tuottaminen (puun lisääntyneeseen käyttöön ja uusiin tehdashankkeisiin liittyvät selvitykset) 4.3 Puuhuollon logististen ratkaisujen ja teknologian kehittämisen toimenpiteet Puukuljetusten kustannustehokkuuden parantaminen suurentuneiden puutavara autojen (HCT) käyttömahdollisuuksien selvittäminen ja kehittäminen HCT lupaprosessin kehittäminen uusien puukuljetuksiin soveltuvien teknologioiden toimivuuden ja hyödyntämisen selvittäminen ja testaus (mm. säädettävät rengaspaineet, VR vaihtopankot, siirrettävät karikat ja puun mitan optimointi...) yhteisen kuljetusten ohjausjärjestelmän (LogForce) hyödyntäminen ja toimenpiteiden selvittäminen kuljetuskapasiteetin täysimääräiseksi hyödyntämiseksi; mm. me pa kuljetusten ja moniasiakkuuskuljetusten järjestäminen tehdaspään toimintojen optimointi Yhteistyön lisääminen ja aktivoiminen toimijoiden välillä ELY keskusten organisoimien metsäsektorin tilaisuuksien kehittäminen Uuden maakuntahallinnon ja elinkeinoelämän yhteistyön kehittäminen Liikenneviraston koordinoimien hankkeiden ja metsäalan toimijoiden yhteen saattaminen Rautatiekuljetusten optimointi paikallisten rataverkoston kuormaus ja välivarastopaikkojen tarpeiden kerääminen ja toimittaminen Liikenneviraston käynnissä olevaan selvitykseen 12

34 4.4 Ehdotukset toimijoiden edistettäviksi toimenpiteiksi Hankkeessa kootut ja esitetyt toimenpiteet ovat kaikkien toimijoiden käytettävissä ja jatkojalostettavissa. Hankkeessa pyrittiin nimeämään tahoja, joille olisi luontevaa ottaa vastuulleen toimenpiteiden edistäminen. Jatkotoimenpide ehdotuksista hankkeen asiantuntijaryhmä piti kiireellisimpänä yksityisteiden hallintoon liittyvää ehdotusta. Terminaaleihin ja puuvirtoihin liittyvien toimenpiteiden käynnistäminen edellyttää vielä lisätietoa uusien biojalostamohankkeiden etenemisestä Pohjois Suomessa Nimetyt kehittämistoimenpiteet ELY keskukset (liikenne): o Metsäsektorin kokousten järjestäminen maakuntatasolla kaikissa Pohjois Suomen maakunnissa sekä paikallisten kokousten järjestäminen (mahdollisuuksien ja resurssien mukaan) o Metsätoimijapalavereissa seurataan yleisten teiden osalta karttaan merkittyjen kohteiden parannustoimenpiteitä o Tiedonvaihto metsäalan toimijoiden välillä (viestintäkäytäntö) o Tiealueiden varastopaikkojen ilmoittaminen karttapalveluun o Metsäalan sektoria tukevien sähköisten palveluiden (mm. Pinoilmo) kehittäminen yhdessä alan toimijoiden kanssa sekä tiedottaminen ja linkittäminen tuleviin tietopalveluportaaleihin Maakuntaliitot: o puun varastointipaikkojen hyödyntäminen maakuntakaava/yleiskaava tarpeet huomioiden sekä puun varastointiin soveltuvien aluevarausten ilmoittaminen karttapalveluun Maakuntaliitot ja ELY keskukset (liikenne): o uuden maakuntahallinnon rakentamisessa maakunnan ja metsätoimijoiden välisen yhteistyön kehittäminen ja rakentaminen Liikennevirasto: o ajantasainen tieto teiden kunnossapidosta (auraus/hiekoitus jne.) palvelusta tiedottaminen alan toimijoille yhdessä ELY keskus/liikenne kanssa (liikennetilanne.liikennevirasto.fi) o pienempien toimijoiden huomioiminen ja kuuleminen rataverkon kehittämisessä Metsäkeskus: o Tiedotetaan metsäalan toimijoita ja muita osapuolia hankkeen aikana luodusta karttapalvelusta, johon alan toimijat ja julkisen puolen tahot voivat 13

35 merkitä puun varastointiin soveltuvia alueita (välivarastot, terminaalit) sekä tiestön ongelmakohtia puukuljetusten näkökulmasta. o Kehittämistoimenpiteiden seurannan käynnistäminen. o Puuvirta analyysien ja kuvausten edelleen kehittäminen metsävaratietoon sekä VMI aineistoon pohjautuen. o Metsätiestön yleissuunnitelmien tarpeen ja toimivuuden tarkistaminen. o Hankevalmistelujen käynnistäminen priorisoiduista kehittämistarpeista yhteistyössä toimijoiden kanssa Avoimet kehittämistoimenpiteet, joiden toteuttajat voivat olla tutkimuslaitokset, oppilaitokset, teknologiayritykset ja kuljetusten parissa toimivat yritykset uusien tietojärjestelmien (LogForce) täysimittainen hyödyntäminen ja uusien teknologisten ratkaisujen jalkauttaminen (tiedottaminen, käyttöönoton tukeminen) metsäalan eri toimijoille. Mm. suuremmista hakkuiden ilmoittaminen tienpitäjälle (ELY) mahdollistaa ennakkovarautumisen tien kunnossapidossa. terminaaliverkoston muodostaminen (ml. HCT terminaalit), kun tiedetään puuvirta selvityksien ja mahdollisesti toteutuvien tehdashankkeiden osalta muutokset puuvirroissa hyvien hallinnollisten käytäntöjen jakaminen julkisen hallinnon eri tahojen välillä uuden maakuntahallinnon rakentamisen ja toimintamallien muodostamisen yhteydessä (metsätalouden edunvalvonta, esim. metsäklusteri jne.) kuljetusosaajien riittävyyden turvaaminen. Tarvittaessa koulutuksen käynnistäminen 4.5 Kehittämistoimenpiteiden seurannan toimintamalli Metsäkeskus valmistelee ja kutsuu koolle puukuljetuksiin liittyvät avainhenkilöt pari kertaa vuodessa. Ryhmän tehtävänä on jatkossa seurata kehittämistoimenpiteiden käynnistymistä ja toteutumista sekä käsitellä uusia puunkuljetuksiin liittyviä esiin nousevia kehittämishaasteita. Yleisten teiden osalta jatketaan Pohjois Pohjanmaan Kainuun alueella ja mahdollisuuksien mukaan myös Lapin alueella metsätoimijoiden ja ELY keskuksen tieasiantuntijoiden tapaamisia kerran vuodessa. Metsäkeskus vie puukuljetuksiin liittyviä toimenpide esityksiä alueellisten metsäneuvostojen käsittelyyn tarvittaessa. Liitteet Liite 1. Kyselyn kysymykset Liite 2. Vastausten yhteenveto kysymyksittäin 14

36 Liite 1. Kyselyn kysymykset Kysymys / Kysymysryhmä Kuljetusyritykset Metsäteollisuusyritykset, sahat, energialaitokset ja lämpöyrittäjät.. Metsähallitus, yhteismetsät, MHY:t, MTK, metsäpalveluyritykset.. Kunnat (ml. Seutukunnat, kehitysyhtiöt), maakuntaliitot, ELY Vastaajan nimi x x x x Yritys / organisaatio x x x x Asema x x x x Sähköpostiosoite x x x x Toiminta alue Pohjois Pohjanmaa / Kainuu / Lappi x x x x Toiminta alue Kunta, mikä? x x x x Rooli toimijana Puun myyjä (Metsähallitus, yhteismetsä, metsän omistaja, MTK..) x Rooli toimijana Puun ostaja (Metsäteollisuus / sahat, puun jalostus / energialaitos, lämpöyrittäjä..) x Rooli toimijana Metsäpalveluyritys (MHY, Otso, tieisännät jne) x Rooli toimijana Kuljetus ja logistiikka (kuljetusyrittäjä, terminaali /varasto operaattori..) x Rooli toimijana Julkinen taho (kunta / maakuntaliitto / seutukunta / kehitysyhtiö, ELY E/L..) x Rooli toimijana Joku muu Kuinka näette puutavaratoimitusten kehittyvän lähivuosina? _ Ainespuu / Energiapuu / Muut(sivuvirrat) Vähenee nykyisestä x x Ovatko liikenneyhteydet mielestänne toimivia nykyisellä liikenneverkolla? _ Yksityistiet (tiekuntien, yritysten ja Metsähallituksen ylläpitämät tiet) / Kuntien ylläpitämät / Valtion maantiet (valta, kanta, seutu ja yhdystiet) Erittäin tyytymätön /Neutraali / Melko tyytyväinen / Erittäin tyytyväinen x x x Ovatko liikenneyhteydet mielestänne toimivia nykyisellä liikenneverkolla? _ Valtion maantiet (valta, kanta, seutu ja yhdystiet) x x x Mitkä ovat tärkeimpiä liikenneyhteystarpeita kuljetustenne osalta? x x x Missä sijaitsevat puutavarakuljetusten kannalta oleellisimmat kehittämiskohteet tieverkostolla? Yksityistiet (tiekuntien, yritysten ja Metsähallituksen ylläpitämät tiet) /Kuntien ylläpitämät tiet / Valtion maantiet (valta, kanta, seutu ja yhdystiet) / Yksittäiset kohteet (sillat, paino ja korkeusrajoitukset, näkymäesteet, risteysalueet jne) x x x Mitkä ovat merkittävimmät ongelmat tiestön kunnossapidon osalta (eri vuodenaikoina)? x x x 15

37 Mitkä tiestöön liittyvät epäkohdat aiheuttavat eniten ongelmia kuljetusten toimivuuden ja kannattavuuden näkökulmasta? x Onko teillä käytettävissä tarpeeksi tietoa tiestön kunnosta kuljetusten sujuvuuden varmistamiseksi? (ajantasainen tieto tiestön kunnosta, kääntöpaikoista, ruuhkista yms. kuljetusreittien optimoimiseks x x x Miten näette kuljetustarpeiden kehittyvän lähitulevaisuudessa (huomioiden jo julkistetut teollisuuden investoinnit) onko tapahtumassa muutoksia toimintaympäristössä tai muissa tekijöissä (esim. määr x x Onko teillä olemassa suunnitelmia tai onko teidän tiedossa kehittämistoimia, joilla on vaikutuksia puukuljetusten järjestämiseen, esim. tielainsäädäntö, yhteiskuljetukset, meno paluu kuljetusten hyödy x x x Millaiset ovat alueen rataverkon kehittämistarpeet (ml. terminaali ja lastauspaikat) puukuljetuksia ajatellen? x x Nykyisen kaluston kehittämistarpeet: huomioiden arvioitu lisääntyvä puukäyttö lähivuosina, näettekö tarvetta tai onko kiinnostusta nykyisen kuljetuskaluston kehittämistarpeesta? x Kuinka näette henkilökunnan kehittämistarpeet, huomioiden arvioitu lisääntyvä puunkäyttö? _ Nykyisen henkilökunnan riittävyys Paljon vajetta / Jonkin verran vajetta / Keskinkertainen taso / Hyvällä tasolla / Erinomaisella tasolla x Kuinka näette henkilökunnan kehittämistarpeet, huomioiden arvioitu lisääntyvä puunkäyttö? _ Uusien kuljettajien saatavuus alueellanne Paljon vajetta / Jonkin verran vajetta / Keskin kertainen taso / Hyvällä tasolla / Erinomaisella tasolla x Kuinka näette henkilökunnan kehittämistarpeet, huomioiden arvioitu lisääntyvä puunkäyttö? _ Henkilökunnan osaamistarpeiden kehittäminen Paljon vajetta / Jonkin verran vajetta / Keskin kertainen taso / Hyvällä tasolla / Erinomaisella tasolla x Näettekö lisätarvetta puuterminaaleille tai välivarastopaikkojen osalta jos, niin missä: alue/osoite? (voit myös sijoittaa varastointitarpeen seuraavan sivun jälkeen avautuvaan karttapohjaan valitse x Tukeeko kunta yksityisteiden kunnossapitoa? Jos, niin miten? Muu palaute ja kehitysajatukset puukuljetuksiin liittyen? Mitä tieyhteyksiä tulisi kehittää? (a. uusia yhteyksiä b. nykyisiä yhteyksiä) Kehittämisajatuksia ja tarpeita tiestön kunnossapidon osalta (eri vuodenaikoina)? Muun elinkeinotoiminnan kannalta tarve tiestön kehittämiseen tai kunnostamiseen? (esim. maatalous, turvetuotanto, kaivoteollisuus, matkailu jne) Muu palaute ja kehitysajatukset? Käytättekö tällä hetkellä puuterminaaleja ja/tai puun välivarastoja (kuljetusketjun aikainen varastointi)? Kyllä / Ei / Suunnitteilla x Käytättekö tällä hetkellä puuterminaaleja ja/tai puun välivarastoja (kuljetusketjun aikainen varastointi)? x x x x x x x 16

38 Näettekö lisätarvetta puuterminaaleille tai puun välivarastoinnin osalta? Millä alueilla tarve puuterminaaleille /välivarastoinnille on suurin (sijainti/osoite)? (voit myös merkitä alueen seuraavalla sivulla avautuvaan karttapohjaan) x x Tiedättekö vapaana olevaa puuterminaaliksi soveltuvaa aluetta (sijainti/osoite)? (voit myös merkitä potentiaalisen puun varastointialueen seuraavalla sivulla aukeavaan karttapohjaan) x x Millaisia ovat kokemuksenne terminaalitoimintojen hyödyistä ja ongelmakohdista? x x Mikä malli sopisi mielestänne terminaalien hallinnointiin? Kunta hallinnoi / Puutavarayhtiö hallinnoi yksin / Puutavarayhtiöt hallinnoivat yhdessä / Hallinnointia varten perustettu yritys/yhdistys / Yrittäjävetoinen malli / Joku muu, mikä? x x Miten terminaalitoimintaa ja puun varastointia voitaisiin kehittää? (esim. yhteisterminaalit, kauppapaikka, puun kuivaus/jatkojalostus jne.) x x Kuinka monta aines /energia puuterminaalia sijaitsee tällä hetkellä kuntanne alueella? Ei yhtään / 1 2 / 3 4 / >5 Onko kuntanne alueelle suunnitteilla uusia aines /energiapuuterminaaleja tai välivarastopaikkoja? (esim. meneillään tai suunnitteilla olevat uudet hankkeet, kaavoituksessa puuterminaalialueiksi varatu Miten terminaalitoimintaa ja puun varastointia voitaisiin kehittää? (esim. yhteisterminaalit, kauppapaikka, puun kuivaus/jatkojalostus jne) x x x x x 17

39 Liite 2. Vastausten yhteenveto kysymyksittäin POHJOISEN PUUN TIET -KYSELY - Kooste vastauksista, Sisältö Kooste kyselyn vastauksista Projektipäällikkö Riku Huhtinen 1. Perustiedot kyselystä, (s. 3-5) 2. Tiestön kunto ja kuljetukset (s. 6-28) - Puun ostajat, myyjät, metsäpalveluyritykset ja muut tahot (s. 8-20) - Kuljetusliikkeet ja logistiikka (s ) - Julkinen taho; kunnat, maakuntaliitot, seudulliset kehittämisyhtiöt.. (s ) 3. Puun varastointi (s ) - Puun ostajat, myyjät, metsäpalveluyritykset ja muut tahot (30-31, 33-34) - Kuljetusliikkeet ja logistiikka (s. 32) - Julkinen taho; kunnat, maakuntaliitot, seudulliset kehittämisyhtiöt.. (s ) Sivu 1 Pohjoisen puun tiet kysely Perustiedot kyselystä 1/2 Kysely toteutettiin karttapohjaisella kyselyalustalla ja sisälsi sekä paikkaan/kohteeseen sidottua tietoa että yleisiä, kehittämiseen liittyvien kysymyksiä Kysely lähetettiin n. 550 henkilölle / sähköpostiosoitteeseen ja tavoitti arviolta eri henkilöä Kyselyyn on osallistunut n. 170 vastaajaa (1.3. tilanne) Kohdetietoja karttapohjalle on merkitty n. 500 kpl (1.3. tilanne) - Tiestöön liittyvät kohdetiedot ~ 420 kpl - Puun varastointiin liittyvät kohdetiedot tiedot ~ 80 Pohjoisen puun tiet kysely Perustiedot kyselystä 2/2 Kyselyn kohderyhmät (vaikutus kyselypatteristoon ja vastausten raportointiin) a) Puun myyjä (Metsähallitus, yhteismetsä, metsän omistaja, MTK..) b) Puun ostaja (Metsäteollisuus / sahat, puun jalostus / energialaitos, lämpöyrittäjä..) c) Metsäpalveluyritys (MHY, Otso, tieisännät jne) d) Kuljetus ja logistiikka (kuljetusyrittäjä, terminaali-/varasto-operaattori..) e) Julkinen taho (kunta / maakuntaliitto / seutukunta / kehitysyhtiö, ELY E/L..) f) Joku muu Kohderyhmä-kohtaiset kysymykset: a) Kuljetus ja logistiikka (kuljetusyrittäjä, terminaali-/varasto-operaattori..) - lisäkysymykset kaluston kehittämistarpeista ja henkilökunnan saatavuudesta + koulutustarpeista - puuterminaali ja -välivaraston kysymyksiä karsittu b) Julkinen taho (kunta / maakuntaliitto / seutukunta / kehitysyhtiö, ELY E/L..) - puukuljetuksiin liittyviä (kehittämis)kysymyksiä karsittu - tiestön osalta kohdennetut kysymykset (mm. tuet yksityisteille, muun elinkeinoelämän tarpeet..) - Kohdennetut kysymykset puun varastointiin liityen (mm. suunnitelmat ja varaukset kaavassa..) Muilla kohderyhmillä samat kysymykset. Paikkatiedon/karttakohteen lisätiedot kaikilla kohderyhmillä samat. Pohjoisen puun tiet kysely Vastaajien toiminta-alue ja rooli Pohjoisen puun tiet kysely Kuljetukset ja tiestön kunto yleiset kysymykset 1

40 Pohjoisen puun tiet kysely Yhteenveto karttapohjalle merkityistä kohteista (kpl) Kehitysajatukset: Tiestö ja kuljetukset Mitkä ovat merkittävimmät ongelmat tiestön kunnossapidon osalta (eri vuodenaikoina)? 1) Kelirikko; sekä kevät että syys - painorajoitus kyltit heti pois syksyllä ja keväällä kun kelit sallii 2) Tien hoito ja kunnossapito; etenkin talvella, mutta myös kesällä - polannetta, uria ja teiden auraukset myöhässä ja teiden reunat auraamatta - liukkauden torjunta ja hiekoitukset - tienvarsipuustojen raivaamattomuus talvella aiheuttaa kuljetuskalustolle vahinkoja - kunnostuskalusto ja sen soveltuvuus kunnossapitoon - sivuojat 3) Tien rungot ja kantavuus - Yksityisteiden riittämätön kantavuus nykyisille ajoneuvopainoille kesällä. Kantavuusmitoitus ei riitä tiessä eikä silloissa. - Peruskorjauksia ei ole tehty ajallaan ja siksi tiestö ei kestä nykyistä ja tulevaa rekkaliikennettä. 4) Rikkoutuneet ja kuoppaiset tienpinnat - Puutteellinen pintakerros, lanaamattomuus, rumpujen eläminen, 5) Tiekunnat (yksityisteiden) - Järjestäytymättömät ja nukkuvat tiekunnat, tiekunnat eivät toimi 6) Sillat - Riittämätön kantavuusmitoitus (uudet kuljetuskaluston painoluokat), aiheuttaa pitkä kiertomatkoja tai juontoja. Korkeus tuli olla sama (4.4 m) nykyiselle kuljetuskalustolle. 7) Avustukset - valtion avustusten puuttuminen peruskunostuksen osalta Kehitysajatukset: Tiestö ja kuljetukset Mitkä tiestöön liittyvät epäkohdat aiheuttavat eniten ongelmia kuljetusten toimivuuden ja kannattavuuden näkökulmasta? 1) Puun varastointipaikat - Juontopaikkoja tai terminaaleja ei ole. Myös puutavara-autojen kuormaimille tarvittais paremmat tilat. - Monessa paikkaa on sähkölinjat tuotu teiden varsille - pitäisi rakentaa huomattavasti enemmän varastopistoja palvelemaan metsätalouden tarpeita. Linjat sulkee liian paljon varastointimahdollisuuksia pois - ja erityisesti kelirikkokelpoisilta teiltä. 2) Tien yleinen kunto ja sillat - Kuljetusreitin kuljetuskelpoisuus on verrattavissa reitin heikoimman pätkän kuljetuskelpoisuuteen. Täytyisi saada kokonaisuus hallintaan. Usein on, että jokin tietty hyvin lyhytkin pätkä estää sen hetken kuljetuksen (esim painorajoitettu silta, tiekunnan/kunnan heikompi tie tai painorajoituslaput jollakin tieosuudella vaikka muualta ne ovat jo olleet aikaa sitten pois.) - Siltojen kustannukset ovat kovat suhteessa pohjoisen metsästä saatavaan hehtaarikohtaiseen tuottoon, joten Lapin tärkeimmät siltakohteet tulisi rahoittaa vieläkin suuremmalla tuella, jotta teitten osakkaat alkaisivat aktiivisemmin kunnostamaan tietään. 3) Liittymät ja kapeat tiet - Pääteiden liittymät, valtion teiltä puuttuu tieliittymiä puunkorjuuseen, joudutaan kiertämään pitkiä matkoja. ahtaat liittymät alempi-asteisille teille. kääntöpaikat ja kohtaamispaikat eivät aina nykykalustolle sopivia. 4) Tienkäyttömaksut - Tienkäyttömaksut Metsähallituksella. Metsähallitus ei osallistu tiekuntien kustannuksiin Kehitysajatukset: Tiestö ja kuljetukset Miten näette kuljetustarpeiden kehittyvän lähitulevaisuudessa (huomioiden jo julkistetut teollisuuden investoinnit) onko tapahtumassa muutoksia toimintaympäristössä tai muissa tekijöissä? 1) Puumäärät ja kuljetustarpeet tulevat kasvamaan - Puumäärät tulevat tehdasinvestointien takia nousemaan jolloin toimivan tieverkoston merkitys korostuu puuhuollon osalta. Puuta on paljon mutta pullon kaula on se miten se saadaan nykyisten teiden kantavuuksien osalta tehtaalle kustannustehokkaasti - Kuljetustarpeet tulevat kasvamaan teollisuusinvestointien myötä. Puunkuljetukset lisääntyvät huomattavasti jos suunnitellut investoinnit todettu. Kuljetukset lisääntyvät Pohjois-Suomessa 0,5-3 milj. m3 riippuen suunniteltujen investointien toteutumisasteesta. - Teollisuuden on avoimesti kerrottava eri kuljetusmuotojen käyttö alueellisesti. 2) Terminaalit ja puun varastointi - Terminaalien rakentamisen kannalta toimijoiden on tehtävä yhteistyötä. Kun terminaaleja suunnitellaan olisi hyvä olla kaikki sidosryhmät mukana. - Koska talvet on lyhentyneet joudutaan lisäämään välivarastointia sen seurauksena on tehtävä uusia terminaaleja. Etenkin energiapuulla varastointitarve kasvaa. 3) Kuljetuskaluston painon ja kuormakoon kasvaminen - Rekkojen kuormakoot kasvaa tai on jo osittain kasvanut. Puutavaraa - ja metsähakkeita tullaan kuljettamaan yhä suuremmilla autoilla. Kalusto muuttuu koko ajan kohti suurinta sallittua lakirajaa. - Yleisesti ottaen vaaditaan yrittäjiä päivittämään kalustoa, mutta toiminta-alueen tieverkosto ei puolla investointeja kun sitä ei saada täysimääräisesti käyttöön, tässä tulevat luonnollisesti myös ympäristö näkökulmat esille. Kehitysajatukset: Tiestö ja kuljetukset Miten näette kuljetustarpeiden kehittyvän lähitulevaisuudessa (huomioiden jo julkistetut teollisuuden investoinnit) onko tapahtumassa muutoksia toimintaympäristössä tai muissa tekijöissä? 4) Muutokset puuvirroissa - Puuvirtojen muutokset vaikuttavat että puu liikkuu nykyistä enemmän laajemmalle alueelle. Hankintaalue tullee laajenemaan paljonkin, kun tarpeisiimme sopivaa järeää puuta joudutaan haalimaan laajemmilta alueilta. Puuvirrat muuttavat suuntaa. Nykyisen itä-länsi suuntaisen liikenteen lisäksi myös pohjoinen-etelä suuntainen liikenne lisääntyy - Puukuljetusten osalta kuljetusmatkat tulevat kasvamaan ja ajoneuvojen tilavuudet/ painot kasvavat oleellisesti. Jonkinlaisia puuvirtojen kulkusuunnan muutoksia tulee alueellisesti. - Puuvirtojen suunnat tulevat muuttumaan, samoin hakkuutarve tulee kasvamaan ja tiestöä rasitetaan ympäri vuoden puunkuljetuksilla. Toimintaympäristö muuttuu vaikeammaksi. 5) Junakuljetukset - Junakuljetukset terminaaleista lisääntyvät. Jos VR ei pysty kehittämään toimintaansa siirtyy puutavaran kuljetukset enemmän teille. Vr:n kapasiteettia tarvitaan entistä enemmän. 6) Muut vaikutukset elinympäristöön - Tiestölle kohdistuu virkistysarvoja jotka voivat kanavoitua vastustukseksi raskasta liikennettä kohtaan. Kesämökkiläiset vs. puutavarakuljetukset. - Biotaloushankkeet lisännevät metsätaloustoiminnan painetta saamelaisten kotiseutualueelle. Toiminta on jo nyt täysin kestämätöntä saamelaisten perinteisten elinkeinojen osalta, joten hankintaalueita tulisi suunnata etelämmäs. Kehitysajatukset: Tiestö ja kuljetukset Onko teillä olemassa suunnitelmia tai onko teidän tiedossa kehittämistoimia, joilla on vaikutuksia puukuljetusten järjestämiseen? (esim. tielainsäädäntö, yhteiskuljetukset, meno-paluu kuljetusten hyödyntäminen jne) 1) Kuljetuskalusto - HCT autot. Pitäisi luoda koko maan kattava verkosto jossa voi ajaa erikokoisilla HCT autoilla. Erikseen ei tarvitsisi käydä läpi nykyisenkaltaista lupaprosessia vaan autot voisi ajaa ennalta määrättyjä reittejä keveämmän lupamenettelyn kautta. Pohjoisen Suomen pitkien kuljetusmatkojen kuljetuskustannusten hallitsemiseksi tulisi edelleen kehittää tehokkaampaa kuljetuskalustoa (HCT). Näille teille mahtuu erikoiskalusto liikkumaan. - Uusin kalusto, paripyörät, paineensäätö sitten kun se toimii aina kelillä kuin kelillä. - Jättirekat eivät pelasta ongelmaa, koska tiestö ei kestä ja vaatii terminaaleja. 2) Kuljetusten organisointi, tietojärjestelmät ja yhteistyö toimijoiden välillä - Pyrimme verkostoitumalla pääsemään parempiin meno-paluu kuljetuksiin. On tehty isompia yrityskokonaisuuksia; suotuisat vaikutukset oikeanlaisen kaluston käyttämiseen oikeilla kohteilla ja kuljetusetäisyyksillä. Meno-paluun lisääntyminen ja yhteiskuljetukset. Yrittäjät, joilta ostamme palvelut miettivät mm mepa-kuljetuksien logistiikkaa. Mepaan pyritään aina kun mahdollista. - Kaikkien kuljetuksia nykyisin hoitavien organisaatioiden yhteiskuljetusoperaattori. Järjestelmä toisi isoja hyötyjä. Tällaisen organisaation perustaminen voi olla hankalaa, ainakin nykyisin, ehkä tulevaisuudessa. - Eri alan toimijoilla on omia logistiikkaa helpottavia järjestelmiään, mutta mitään yhteistä järjestelmää tuskin on tulossa? Tietotekniikka ja yhteistyö toimijoiden välillä tulee lisääntymään. LogForce ja WoodForce. - Pohjoisen Lapin me-pa kuljetukset käytännössä merkityksettömiä ellei tule yhteyttä edelleen Jäämerelle. 2

41 Kehitysajatukset: Tiestö ja kuljetukset Onko teillä olemassa suunnitelmia tai onko teidän tiedossa kehittämistoimia, joilla on vaikutuksia puukuljetusten järjestämiseen? (esim. tielainsäädäntö, yhteiskuljetukset, meno-paluu kuljetusten hyödyntäminen jne) 3) Lainsäädäntö ja kuljetustuet - Ajo-ja lepoaikoihin on saatava helpotuksia, suurimpia ongelmia aiheuttava asia. - EU-säännöstöt voivat hyvin nopeastikin vaikuttaa kuljetusalaan. - Yksityistielain uudistus ja metsätie normiston uusiminen. Hallitus suunnittelee yksityistielakiin muutoksia, mitkä antaisivat tiekunnille paremmat mahdollisuudet periä maksuja teiden käytöstä. TIKO-kehitysosuuskunta, (tikotie.fi) yksityisteiden informaatio palvelu kehitteillä, mm. tieto painorajoituksista, käyttömaksuista, tieoikeuksista ym. - Yksityisen tien / metsäautotien torjunta järjestäytynyt reilu vuosi sitten. - Yksityispuolen pienet puuerät kalliita kuljettaa. Ainoa pelastus on yhteiskunnan myöntämä kuljetustuki napapiirin pohjoispuoliselle alueelle myös pyöreälle puulle. Tuki koskisi vain yksityismetsiä. 4) Puun välivarastointi - Metsäliittymät, muutenkin liittymät ja varasto-/lastausalueet - Mikäli puun käyttö lisääntyy merkittävästi, on todennäköistä että myös terminaalien käyttö yleistyy. Esim. siirtoasemia voisi hyödyntää enempi. Asemilta voisi toimittaa isommalla kalustolla eteenpäin. Kehitysajatukset: Tiestö ja kuljetukset Onko teillä käytettävissä tarpeeksi tietoa tiestön kunnosta kuljetusten sujuvuuden varmistamiseksi? (ajantasainen tieto tiestön kunnosta, kääntöpaikoista, ruuhkista yms. kuljetusreittien optimoimiseksi) 1) KYLLÄ (14/64) - Keväisin tulee tiedote painorajoitetuista teistä ja kelirikosta. Omalta alueelta on tieto tieverkosta. - On tietoa, mutta yrityksen sisällä tätä ei välttämättä osata hyödyntää. Olisiko yleinen tiedottaminen (sen lisääminen/näkyvämmäksi tekeminen) avuksi, noin valtakunnallisella tasolla. 2) EI (39/64) - Parantamisen varaa kelirikkoaikana ja kelirikkoajan painorajoituksista. Kelirikkoaikana eniten ongelmia, tieto on vähäistä. Erityisesti kelirikkoaikana mennään liikaa "puskaradion" tiedoilla. - Sadekausina tarvittais ajankohtaista tietoa teiden kunnosta. - Liukkauden torjunta on arvoitus, ainakin se on aina myöhässä. - Ei monestikkaan tarpeeksi. Metsäfirmojen ostomiesten määrittelemät kääntöpaikat; monesti ei edes käydä katsomassa onko niitä tai voiko mennä yhdistelmällä. Hankintapuiden kanssa edelleen ongelmia teiden ja varsinkin kääntöpaikkojen ongelmat. - Tietoa tarvitsisi enemmän esim. tiestön sataneista lumimääristä niin sitä tietoa voisi hyödyntää omia metsäteiden auraustarpeita kartottaessa. 3) Muut kommentit - Tieto enemmän kokemusperäistä kuin ennalta saatua infoa. Tieto perustuu mutu- tuntumaan ja omiin sekä alueen sidosryhmien kuulopuheisiin. Ei ole olemassa sellaista tietopankkia, ainoastaan oma tuntemus/ kokemus. - Voisi olla nettipalvelu, mistä voisi tarkistaa auraus ja hiekoitustilanteen. Olisi hyvä olla paikka, josta saisi koko ajan ajantasaisen tiedon teiden kunnosta. Tätä on sisäisesti mietitty, toimisiko porokellon tapainen juttu myös talvikelin kunnossapitoa ohjaavana? - Tiestön kantavuusluokat olisi hyvä saada Pohjoisen käyttöön. puun tiet -hanke Kehitysajatukset: Tiestö ja kuljetukset Millaiset ovat alueen rataverkon kehittämistarpeet (ml. terminaali- ja lastauspaikat) puukuljetuksia ajatellen? 1) Rataverkko riittävä - Lapin osalta rautatiekuljetuksiin liittyvä terminaaliverkosta on riittävä ja hyvä. Lapin rautatiekuljetus on tehokas. 2) Kehittämistarpeita yleisellä tasolla - Raakapuuterminaalien kehittäminen on syytä lopettaa ja vaihteeksi kehittää terminaalit loppu - ja sivutuotteille. Kunnollinen terminaali sahatavaran käsittelyyn. Samoin hakkeen käsittelyyn. - Terminaalit puuttuu, ei lastausasemia. Ois hyvä, jos junanlastauspaikalle saisi myös varastoida puuta, osalle voi, mutta ei kaikille. Terminaaleja on liian vähän. Rataverkossa ei ole kilpailua eikä riittävää palveluntarjontaa, jossa olisi kilpailukykyinen hinnoittelu. - Rautatiekuljetuksia ja ratavarren terminaalitoimintaa voidaan huomattavasti kehittää. Tällä sektorilla ei ole tapahtunut toivottua kehitystä vuosikymmeniin. Terminaalien kokoa on kasvatettava. Pienistä lastauspaikoista on syytä luopua. Terminaalien toimintakulttuurissa saatava kaikki operoijat yhteistyöhön, jolloin saadaan selkeitä kustannussäästöjä. - Puuterminaalin perustaminen siten, että varastoon laitettaisiin puuta, haketta ja lunta sekaisin päälle. Terminaalin tulisi olla iso. - Pohjanmaan lastausasemat ovat pieniä ja asutuksien keskellä, suurelle terminaalille olisi käyttöä. - Terminaali lastauskoneiden merkitys on suuri kuljetusyrittäjien kannattavuuteen lastauspaikkoja pitäis olla päätie verkolla, rataverkko jää liian kauas keskisestä Lapista. - Terminaali alueet liian pieniä kasvaviin puumääriin. Tarvitaan isompia terminaali paikkoja maakuntiin. - Terminaali ja lastauspaikkoja pitäisi olla varattu muillekin toimijoille kuin Stora, Metsäliitto ja Metsähallitus. Kehitysajatukset: Tiestö ja kuljetukset Millaiset ovat alueen rataverkon kehittämistarpeet (ml. terminaali- ja lastauspaikat) puukuljetuksia ajatellen? 3) Kehittämistarpeita - Terminaalit tulisi suunnitella huolellisemmin. Varastopaikkojen vähäisyys terminaaleissa. - Terminaali- ja lastauspaikat tulisi suunnitella, rakentaa ja peruskorjata niin, että niissä on riittävästi raide- ja varastotilaa 25 vaunun mittaisille junaletkoille. Mikäli terminaaleja rakennetaan/kunnostetaan, niin metsäyhtiöt pitäisi olla alusta asti mukana suunnittelutyössä. - Varastoalueet monin paikoin peruja vuosikymmenten kuljetussuunnitelmien aikaisia. Pitäisi tehdä kokonaan uusiksi eikä vain tehdä kompromisseja jonkin ehdolla. - VR:n terminaalit yleensä liian pieniä nykyiseen ja tulevaan lastaustarpeeseen nähden. - Terminaaleja on ajateltu Ranuan kirkonkylän seutuun, koska siitä voitaisiin ruokkia niin Kemin ja Oulun tehtaita kuin Kuusamon ja Kemijärven sahoja. Kehitysajatukset: Tiestö ja kuljetukset Millaiset ovat alueen rataverkon kehittämistarpeet (ml. terminaali- ja lastauspaikat) puukuljetuksia ajatellen? 1) Paikallisia rataverkon kehittämistarpeita - Junarata Taivalkoskelta-Suomussalmelle. Ämmänsaareen ja Suomussalmelle saatava raakapuuterminaali. - Vuokatin terminaali-investointi hyvä mutta laajempi alue olisi tarvittu+lisää raidetta. Jos Kemin Kaidi toteutuu on terminaalitarve huomattavasti nykyistä suurempi koska sinne tarvitaan osittain kuivattua puuta. - Rataverkosto paikoin todella huonokuntoinen. Rautatie Kontiomäeltä pohjoiseen on huonossa kunnossa ja liikenne sieltä tehotonta. Taivalkoski-Kontiomäki-rata kuntoon, metsäkylässä esimerkiksi raiteiden välissä oli luvilla suuret väli/lastausvarastot puutavaralle keväisin ja talvisin. Oulu-Kontiomäki radalle yksi terminaali. Kontiomäen terminaalin varastoalueet ovat liian pienet. Alueen remontin suunnittelussa tehty paljon virheitä, suunnittelijat eivät kuunnelleet käyttäjien kommentteja. Kontiomäen terminaalin pussiraiteen toiselle puoleen pitäisi saada tiet ja pino paikat. Asemalle menevä tie pitäisi päällystää tosi pian. - Lisäksi Ylä-Kainuuseen tulee saada kunnollinen terminaali. Kainuun asemien rt-terminaaleja tulisi kehittää: Ämmänsaari, Vuokatti, Kontiomäki, Hyrynsalmi ja Arola (Kuhmo). Vuokatin asemalle myös tarvetta isommille alueille - Ylivieskan "terminaali" on liian ahdas. - Haapajärven ja Pyhäjärven asemien junatoimitusten jatkuminen on todella tärkeää. Haapajärven terminaalin kehitystarve on ilmeinen. - Tyhjän panttina seisova Iin asema josta ennen lastattiin puutavaraa juniin. tätä vois alkaa kehittään uudelleen - Kemijärven terminaalissa tulisi asfaltoida radanvarret, niin kivien määrä pienenee puutavarassa. - Jäämeren radan linjaukset ovat vielä suunnitteilla. Suunnitelmissa tulee otta huomioon puutavaraterminaalien riittävyys ja kokovaatimukset. - Mikäli Kaidi toteutuu, tarvitaan länsirajalle useita. - Rovaniemen terminaalin paikka. - Kolariin puuterminaali toimii eritäin hyvin. Kehitysajatukset: Tiestö ja kuljetukset Muu palaute ja kehitysajatukset puukuljetuksiin liittyen? 1) Toimijoiden välinen yhteistyö Voisi ajatella ja tutkia, olisiko kustannusten alentamiseksi eri toimittajien yhteistyö mahdotonta (Esim Kaukokiidon tapainen malli). Samalla tiellä usein eri toimijoiden puita, voivat olla menossa samaan käyttöpaikkaan. Toimijoiden toimintaa tulisi kehittää niin että samoissa kuormissa vois viedä eri toimijoiden puita. Vähentäisi autojen loppupuiden turhaa keräilyä. Kaikki toimijat yhdessä kehittämään näin hyvä tulee. Menopaluu kuljetuksia lisättävä. Ostajien välinen yhteistyö ja tiedonvälityksen vähyys ihmetyttää. Samoilla alueilla toimitaan esim. talven aikana useaan kertaan eri yhtiöiden toimesta ja teiden avaamisen kukin tekee erikseen. Enempi paikallista yhteistyötä rahojen kohdentamisesta oikeisiin kohteisiin. Aivan toisenlaista lähestymistapaa, tekniikka on jo "läpiluettu". Työryhmää suunnittelemaan kokonaisuudistusta ja kehittämistä puukuljetuksiin. 2) Sillat Tärkeimmät painorajoitetut sillat jotka lisäävät puukuljetusten pituutta tulee pikaisesti kunnostaa vastaamaan nykyisiä rekkojen maksimipainoja. Kun hyvät ja selkeät suunnitelmat tieverkoston parantamiseksi ovat valmiina on myös tehtainen investointipäätökset helpompi tehdä. Uusiutuvan metsäbiomassan ja ihmisten jouheva liikkuminen metsän ja kasvukeskusten välillä on erittäin tärkeää. "Yhteiskunta saisi tukea vielä voimakkaammin metsäautoteiden peruskunnostuksia ja siltojen korjaamista. Varsinkin tiestön yhdistämiset toisiinsa olisivat tärkeitä puuhuollon kustannustehokkuuden kannalta. Monesti siltojen heikko kantavuus yksistään luo pullonkaulan puun liikkumiselle Siltarakenteiden vahvistaminen kantamaan nykyiset painot. Painorajoitetut sillat haittaavat kuljetuksien tehokkuutta todella paljon. 3

42 Kehitysajatukset: Tiestö ja kuljetukset Muu palaute ja kehitysajatukset puukuljetuksiin liittyen? 3) Yksityistiet Olisi hyvä saada yksityisteistä kaikkien käytössä oleva yksityistierekisteri. Kuljetusmahdollisuudet ja tiestö eivät näy riittävästi puun hinnassa. Esim. vastakunnostetulla metsäautotiellä. Tämä avittaisi yksityisiä tiekuntia entistä paremmin päätöksen teossa tien perusparantamiseen. Metsäautoteiden osalta suurimmat ongelmat ovat yksityisteillä ei niinkään metsähallituksen hallinnoimilla osuuksilla. 4) Puun varastointi, puuterminaalit Valtaväylien ja tehdastoimitussuuntien reiteille pitäisi saada alueellisia terminaalipisteitä hyvien kuljetusreittien varsille, joissa esim. ainespuun kelinrikkovarastointi olisi mahdollista Tulisi perustaa välivarastointiterminaalit autokuljetusalueille (esim. Koillismaa) yli 200 km tehtailta. Terminaalien koko sellainen, että siellä voisi hyödyntää tehokasta terminaalitekniikkaa. Terminaaliverkostolla voitaisiin varmistaa tehtaiden puuhuoltoa ja myöskin tasata kuljetuskaluston käyttöä. Suunniteltava puuterminaaleja jotta voidaan toimitta puuta ympäri vuoden Enempi P-paikkoja. Talviaikaan P-paikat ovat kiinni koska niitä ei aurata. P-paikat aurattuna talvisin. Rataterminaalien isontaminen. Kehitysajatukset: Tiestö ja kuljetukset Muu palaute ja kehitysajatukset puukuljetuksiin liittyen? 5) Talvikunnossapito ja tiestön kunto Suurimmat ja akuuteimmat puutteet vaikuttaisivat olevan teiden talvikunnossapidossa. Tiestöt parempaa kuntoon, niiden hoitaminen ja ylläpitäminen. Talvikunnossapitoon kokonaan uudenlainen urakointi systeemi. Talvikunnossapito puutteellista ja käytössä vanhanaikaista ja tehotonta kalustoa. Ilmastonmuutos ja sen tuomat haasteet tulisi huomioida tulevaisuuden metsätaloudessa ja erityisesti puunkuljetuksissa. Yleisesti tiestön kunto menossa todella huonoon suuntaan, yritysten pitäisi pyrkiä saamaan kalustolle tasaisemmin työtä (mahdollistaisi myös työtekijöille ympärivuotisen mahdollisuuden työhön ) mutta yrittäjien ja teollisuuden mahdollisuudet saada pyörät pyörimään kaikkina vuodenaikoina on erittäin vaikeaa! Sama kuin kaikkeen työhön, jokainen,kun ymmärtäisi/voisi suorittaa työnsä erinomaisesti ja tehokkaasti, (myös tieverkostojen hoitajat), niin lopputulos on Suomi oy:n asukkaille eduksi. 6) Muut kommentit Lisää tietoa kaivataan. Kaikille saataviksi esim. nettiin! Tietoliikenneinfran on myös toimittava kaikkialla maassamme. Yhtiöitten ajonohjausjärjestelmät luo älyttömiä tilanteita kentälle,kaikesta muusta on tullut "tärkeämpää" kuin itse kuljetuksen suorittaminen. Pk sahoilla joustavampi aikataulutus varsinkin kiireaikana. Puuta seisoo liikaa kumipyörien päällä Metsäliittymiin voisin esittää vaatimuksia - ominaisuuksia 40 vuoden ja useanlaisen käyttötarpeen kokemuksella. Tervolan soratiet kuntoon, pehmeillä mailla rungon uusinta. Päällystäminen välillä Loue - Kätkävaara. VR-kuljetuksiin tarvitaan lisää kapasiteettia. Ei metsäteollisuuden superrekkoja. Kehitysajatukset: Kuljetusliikkeet ja logistiikka Nykyisen kaluston kehittämistarpeet: huomioiden arvioitu lisääntyvä puukäyttö lähivuosina, näettekö tarvetta tai onko kiinnostusta nykyisen kuljetuskaluston kehittämistarpeesta? Kehitysajatukset: Kuljetusliikkeet ja logistiikka Kuinka näette henkilökunnan kehittämistarpeet, huomioiden arvioitu lisääntyvä puunkäyttö? 1) Kehittämiselle on tarvetta - Kuljetuskaluston kehittämisessä on varmasti vielä tehtävää. Perus ainespuukuljetuskalusto on aika ajantasaista, mutta esim. irto-energiapuun kuljetus kannattavasti vaatisi vielä suurempaa ajoneuvokalustoa - Ehdottomasti sitä pitää kehittää, ihan kuin mitä tahansa toimintaa yrityksen sisällä. HCT- kokeilu voi antaa paljon, koska meillä on pitkät kulj.matkat ja yhdistelmistä saadaan jopa parempia ajettavuudeltaan. - CTI-järjestelmien kokeiluvelvollisuus (esim jos on useamman auton yritys, niin heille voisi olla hyvä asia saada kokeilla rengaspaine järjestelmien hyödyt). Painojen nostolla entisestään tuskin saadaan kenellekään kokonaishyötyä/toiminnan tehostamista/kustannukset+ympäristö näkökulmat. - On tarvetta jos on varmuutta kuljetustarpeiden kasvamiseen. Ei kuitenkaan jos hinnoittelu on pielessä. Puunmittaa pitää muuttaa että saadaan hyödynnettyä nykyiset 76tonnin yhdistelmät oikealla tavalla. Nyky puunmitalla riittää 64 tonninyhdistelmä. - Vientiautojen kehitys ja kokeilu tärkeää - Nykykalustoa koko ajan kehitetään. - Vielä olisi paljon kehitettävää, mutta tehtaiden vastaan otot poikkoilevat liikaa. 2) Kaluston kehittyminen hoituu itsestään tai riittävä kehitysaste jo nyt - Aito ja tiukka kilpailu kuljetusyrittämisessä hoitaa osaltaan tämän sektorin kehityksen. Lainsäädäntö antaa raamit tälle kehittämiselle. - Riittävä tehokkuus nykyisille määrille löytyy jo nyt. Kehitysajatukset kunnille: Tiestö ja kuljetukset Tukeeko kunta yksityisteiden kunnossapitoa? Jos, niin miten? - Kyllä. Yksityistieavustuksilla yli 3 talouden tieosuuksilla. - Kunta tukee tiekuntia, joiden vaikutusalueella on vakituisen asumisen asuinrakennuksia - Kyllä, tiekunnat, joissa on vakituista asutusta - Vakituisen asutuksen osalle kunta myöntää vuosikunnossapitoavustusta. - Tukee. Järjestäytyneet tiekunnat voivat hakea kesä- ja talvikunnossapitoon tukea kaupungilta. - Korjausavustuksia yksityistiekunnille. - Pienoisella kunnossapitoavustuksella niille yksityisteille, joiden varrella on vakituista asutusta. - Kyllä, yksityisteiden auraukset tehdään kunnan puolesta. - Kunta antaa avustusta yksityisteille viimeiseen ympärivuotisesti asuttuun talouteen saakka 70 % tien kunnossapidon kustannuksista. Töihin sisältyy auraus, lanaus, höyläys ja suolaus yms. konetyöt. Kunta kilpailuttaa kunnossapidon ja maksaa itse ensin urakoitsijoille kaikki kustannukset. Kunta laskuttaa myöhemmin tiekuntien 30 % omavastuun osuuden - Kunta tukee yksityisteiden kunnossapitoa. Kunta vastaa lähes kaikesta yksityisteiden kunnossapidosta ja maksaa 90 % yksityisten osuudesta valtionapukelpoisten yksityisteiden peruskorjauskustannuksista. - Kyllä, 50% kunnossapitomenoista ja perusparannuksista. - Kalajoen kaupunki tulee yksityistietä vuosittain noin Kaupunki avustaa yksityisteitä vain rahallisesti kerran vuodessa tehtävällä anomuksella. - Muhoksen kunta avustaa ja osallistuu yksityisteiden hoidon kustannuksiin euroa vuodessa. Yksityisteiden kunnossapidon tai peruskorjausten kustannuksiin osallistutaan tapauskohtaisesti. Kehitysajatukset kunnille: Tiestö ja kuljetukset Mitä tieyhteyksiä tulisi kehittää? (a. uusia yhteyksiä b. nykyisiä yhteyksiä) 1) Yleiset kommentit - Paikallis- ja yksityisteiden huono kunto - metsäautoteiden peruskorjaukset - Tiehoitokunnat herätettävä eloon - Nykyisistä yhteyksistä tulee turvata yhteydet radan varteen ja puun käyttökohteisiin. - Metsäautotieverkostoa on parannettu, mutta varmaankin on vielä parannustarpeita. Tiehallinnon tieverkko pienemmän tieverkon osalta on huonossa kunnossa ja tarvitsee perusparannuksia. 2) Paikalliset tiestön kehittämiskohteet - Kemin biojalostamoa silmällä pitäen, on tärkeää pitää Länsi-Lapin alueen tiestö (erit. VT 21:n varrella olevat tiet) kunnossa, jotta raaka-ainetta on hyvin saatavilla. Suunnitteilla on energiapuuterminaali Kolarin Sieppijärven asemalle, junaradan varteen. - Valtaväyliä Kemijärviä ja Kemiä kohti esim. Ranualta - Oulu-Kuusamo-tien kunnostaminen. Enemmän ohituskaistoja. - Naamantie kunto on surkea. - Jokikyläntien peruskorjaus ja alavien paikkojen korotus, koska tulvat katkoo tien vuosittain 1-2 krt. - Läpikulun kannalta tärkeitä kehitettäviä yksityisteitä ovat Kotisaarentie, Nuolentie, Emäjoentie, Lupingintie, Kumpusuontie. - Kalajoen näkökulmasta Kalajoki - Merijärvi - Oulainen tie on huonossa kunnossa, samoin Kalajoki Pitkäsenkylä - Alavieska tie on myös huonossa kunnossa. - Ranua-Pekkala ja Ranua -Posio - Tenniöjoen sillan uusiminen Kuoskussa on puutavaran kuljetuksia rajoittava tekijä varsinkin nyt, kun Metsähallitus alkoi periä suuria puunkuljetuksen Pohjoisen maksuja. puun tiet -hanke 4

43 Kehitysajatukset kunnille: Tiestö ja kuljetukset Kehittämisajatuksia ja tarpeita tiestön kunnossapidon osalta (eri vuodenaikoina)? - Ylläpitoon ja kunnostukseen tulisi palauttaa resursseja, jotta korjausvelkakierre saataisi pysäytettyä. - Tieverkosto tarvitsee lisää kantavuutta ja myös pintamurskeiden lisäämistä, jotta tiestön pinta saadaan pidettyä kunnossa. Paikoitellen teiden kuivatusojitus on puutteellista. - Alemman tieverkon esim. kuntien väliset on aika huonossa kunnossa. Tieverkkoa ei ole kunnostettu vuosiin, päällysteet ovat rapistuneet ja routakuoppia on paljon. - Metsäautotieverkoston kunnostamista nopeammasta tahdissa. - Kelirikkoajat rajoitukset tulisi pyrkiä pitämään mahdollisimman lyhyinä. Vähentää tarvetta puun varastointiin. - Routavauriokorjaustarvetta. Kelirikkohaittojen ehkäiseminen teiden kuivatusrakenteita kunnostamalla. - Maanteiden talvikunnossapitoa tulee kehittää, polanteen keräytyminen ongelmana teiden reunoille, jolloin ohitustilanteet ovat vaarallisia niin ajoneuvoille kuin kevyelle liikenteellekin. - Peruskunnostuksiin tulisi tiekuntia kannustaa ja aktivoida. - Tiekuntien neuvontahanke tarpeen. Valtakunnallisen sähköisen tiepaikkatietopalvelun tekeminen. - Tieisännöintiä keskitetysti. Kehitysajatukset kunnille: Tiestö ja kuljetukset Muun elinkeinotoiminnan kannalta tarve tiestön kehittämiseen tai kunnostamiseen? (esim. maatalous, turvetuotanto, kaivoteollisuus, matkailu jne) 1/2 1) Yleiset kehittämistarpeet - Perustieverkon parantaminen palvelee kaikkia elinkeinoja. Kunnassa on paljon maataloutta ja turvetuotantoa, jonka tien käyttötarpeet ovat ympärivuotisia ja kohdistuvat myös kelirikkoaikoihin. Kelirikkoaikoina tiestön kantavuus on kovalla koetuksella. - Raskasliikenne (maatalous, turvetuotanto) tarvii toimivan tieverkoston joka paikkaan. - Matkailu. - Maatalouden ja haja-alueen asukkaiden elinvoiman turvaaminen.vikisktyskäyttö, luoonouttuotteiden hyödyntämiern marjat, sienet yms. - Huomioitava myös suunnitteilla olevien uusien biojalostuslaitosten tarpeet. - Tapauskohtaisesti kunnan sisällä ja yleisten teiden osalta ELYn kanssa. - Synergiat tarpeen ottaa huomioon. - Yleensä siinä rahoituksen keräämisvaiheessa on paljon tahoja jotka eivät tarvitse tietä, mutta kun se on valmis niin jopas vaan käyttäjiä riittää. - Hyvät ja huonot esimerkit julkisiksi ja niiden tiedottaminen myös yksityistien hallitsijoille...? - Yhteiskilpailutus esim. lanauksista kunnat ja Metsähallitus varmaan laskee urakoitsijan hintaa. Kehitysajatukset kunnille: Tiestö ja kuljetukset Muun elinkeinotoiminnan kannalta tarve tiestön kehittämiseen tai kunnostamiseen? (esim. maatalous, turvetuotanto, kaivoteollisuus, matkailu jne) 2/2 2 ) Paikalliset tiestön kehittämistarpeet - Turvetuotanto on merkittävää Ranualla, Rovaniemellä, Simossa ja Torniossa. Lapissa on paljon potentiaalia kaivosteollisuuden kehittymiselle. - "Jokikyläntie peruskorjaus. MT 8110 päällysteen kunnostus, tiellä kulkee paljon sorarekkoja ja betoniautoja. MT 8121 päällysteen kunnostus, VR:n rataremonttityöt ajoivat päällysteen pilalle, sama tilanne mt Maatalousoppilaitokselle menevän tien valaistus mt 8110 Ruukin taajamasta oppilaitokselle n. 2 km, kapea tie paljon rekka-autoliikennettä" - Ylläksen matkailualueen kävijämäärät kasvavat erit. ulkomaalaisten matkailijoiden osalta. Tiestö tulisi olla kunnossa, mutta sen alueen metsäteiden määrä ei saisi nousta, jotta luontoalue ei enää pirstaloituisi enempää. Hannukaisen kaivostoiminnan suunnittelu etenee. Malmikuljetukset tehtäisiin junalla, joten tieverkostossa ei merkittäviä kuormituksia. - Hossan kansallispuiston vaikutukset alueen yksityistieverkon ylläpitoon. - Palovaaran tie (Suhanko-kaivoshanke) tien peruskunnostus. - Kalajoen läpi menevä 8-tie on tavaraliikenteelle merkittävä väylä. Kalajoen keskustan, hiekkasärkkien ja sataman liikenteenjärjestely tulisi kiinnittää huomiota niin kevyenliiketeen kuten raskaanliikenteen suhteen. Samoin teiden risteykset tulisi kiinnittää huomiota jouhevan liikenteen järjestämiseksi. Kehitysajatukset kunnille: Tiestö ja kuljetukset Muu palaute ja kehitysajatukset? Yleiset kommentit - Alemman tieverkon niin päällysteisten kuten sorapäällysteisten teiden korjausvelkaa on paljon. - Tiestö ei saa rapistua. - Kunnossapidon valtionavustus pitäisi palauttaa jossain muodossa. - Yksityisteiden tukeminen - Tiekuntien roolin aktivointi Paikallinen kommentti - Kaidi hankkeen toteutuessa tarvitaan energiapuu terminaaleja Kolarin kunnassa: 1. Sieppijärven (VR) terminaali 2. Vanha lentokenttä (metsähallitus) 3. Rautuvaara (VR) 4. Kalkkikaivos (Nord Kalk) Pohjoisen puun tiet kysely Puun varastointi yleiset kysymykset Puun varastointi: Puun ostajat, myyjät, mp-yritykset.. Millä alueilla tarve puuterminaaleille /välivarastoinnille on suurin (sijainti/osoite)? (Voit myös sijoittaa varastointitarpeen karttapohjaan) 1) Yleiset tarpeet / kommentit - Isommat terminaalit tulee sijoittaa puunhankinta-alueen äärilaidoille tai sitten tehtaiden välittömään läheisyyteen. - Riippuu tehdasinvestoinneista - Ei voida eritellä jotain tiettyä aluetta. Tarve on niin akuutti. - Etelässä ovat kaivaneet kallioon ison "kolon", josta louhineet murskeeksi kiviaineksen metsäteille. Syntyneeseen koloon on ajettu lunta ja sahanpurua puiden pääll. - Lastauspaikkojen ja jalostuslaitosten läheisyydessä. - Tarve lisääntyy mikäli puun käytön lisäinvestoinnit toteutuvat. Koillismaa, Kainuu ja Oulu - Kokkola välille tulee tuolloin terminaalitoiminnat lisääntymään. 2) Paikalliset tarpeet - Vuokatti, Nurmes, Kajaani - Mahdollisimman lähelle Kuhmoa - Pyhännällä. Suomussalmi, Pesiö - Takalon kylän kohdalla - Siikalatva, Tupos, Rantsilan alueelle - Vaalan aseman alueella - "Pikiteiden varret, Pudasjärven keskustaajama" - Savukosken pohjoisosissa - Sodankylän pohjoispuoli - Pello-Kolari - Taivalkoski-Pudasjärvi, Ranua, Siikalatva, Vihanti - Ranuan kirkonkylä ja siitä Simoon päin. Ranuantien varrella tai Ranuantien ja Nelostien liittymän vaiheilla. 5

44 Puun varastointi: Puun ostajat, myyjät, mp-yritykset.. Tiedättekö vapaana olevaa puuterminaaliksi soveltuvaa aluetta (sijainti/osoite)? (voit myös merkitä potentiaalisen puun varastointialueen karttapohjaan) 1) Yleiset tarpeet / kommentit - Metsäautoteiden tiensuuhun terminaalit!! Runko vahvistetaan alusta ja tienkahta puolen puut + kääntöpaikka tien suuhun. - Kunnalta voisi kysyä. Ilmeisesti teollisuusalueella voisi olla paikka. 2) Paikalliset tarpeet - VR:n entiset asemilla olevat kuten Maanselässä, Valtimon rajalla. - Käytöstä poistetut VR-asemat, Turtola, Naamijoki, Sieppijärvi, Äkäsjoki - Kuusamon kaupungilta kannattaa kysyä Kurkijärven aluetta Oulun tien varressa. - Löytyy Pyhännältä. Puun varastointi: Kuljetusliikkeet ja logistiikka Näettekö lisätarvetta puuterminaaleille tai välivarastopaikkojen osalta jos, niin missä: alue/osoite? (Voit myös sijoittaa varastointitarpeen karttapohjaan) 1) Yleiset tarpeet / kommentit - Joka kuntaan olisi osoitettava keskeinen terminaalipaikka, koska vuodet eivät ole samanlaisia puumäärien suhteen kunnissa. - Välivarastopaikkoja pitäjien reuna-alueille josta puuta voidaan toimittaa milloin vaan. - Terminaali lastauskoneen merkitys olisi todella suuri jos määrät kasvavat - Metsäkone kuljetukseen vähän panostusta niin ei tarvi puuterminaaleja. Eli ajetaan puut kesäteitten varsiin - Hyönteistuholaki ja sen vaikutukset kausiluontoisesti niin kuljetus-, kuin korjuupuolellakin ovat melko isossa roolissa puunhankinnassa. Tähän olisi hyvä saada investointeja/uudistuksia sopivien terminaalien muodossa. 2) Paikalliset tarpeet - Sellutehtaiden ja sahojen kuljetusreittien varteen tiestöjen solmukohtiin. Esim. Liminka, Kärsämäki, Oulainen, Utajärvi, Ii - Suuri Puuterminaali/Energiaterminaali Oulun eteläpuolelle - Terminaaliverkostolle olisi tarvetta. Esimerkiksi Oulussa, Pudasjärvellä. Utajärvellä. Ranualla - Iisalmi-Ylivieska ratavälille - Kainuu, Kontiomäki ja Vuokatti: selkeät ja isommat varastoalueet eri toimijoille olisivat tervetulleita. Kontiomäen ja Vuokatin terminaalien varastoalueiden laajentaminen. - Kuhmossa Lieksan suuntaan. Paltamo Vapon suora. - Ämmänsaaren aseman tilaongelmat kasvaville varastomäärille. - Hyrynsalmen asematerminaalista voi kehittää isonkin, tiloiltaan ja tämänpäiväiselläkin järjestelyillä hyvä. - Rovaniemi ja Sodankylä, jonne rautatie.. Puun varastointi: Puun ostajat, myyjät, mp-yritykset.. Millaisia ovat kokemuksenne terminaalitoimintojen hyödyistä ja ongelmakohdista? Hyödyt - Toimitusvarmuus lisääntyy, resurssit saadaan tehokkaaseen käyttöön (esim. autojen ajosuorite kasvaa terminaaliajojen lisääntyessä, talvikohteita voidaan korjata enemmän, meno-paluukuormien määrää nousee...), kustannukset nousevat, energiapuun laatua voidaan parantaa (toki myös laskea)... - Parhaat paikat ovat ratapihat ja tehtaiden välittömät lähiympäristöt, missä puita ei tarvitse käyttää enää uudestaan auton kyydissä. Toinen vaihtoehto on menopaluu kuormien mahdollistamiseen soveltuvat terminaalit. Kolmas on pienemmät terminaalit kauempana käyttökohteista joihin voidaan juontaa puita keväällä odottamaan kelirikon aikaista kuljetusta. - Kelikkoaikana saadaan puuta liikkeelle. - Huonosti suunniteltu ja väärään paikkaan sijoitettu terminaali lisää kustannuksia eikä palvele ketään jolloin ei sitä käytetäkään. - Ranualla erittäin hyödyllisiä, koska puustosta valtaosa tulee talviteiltä. - Terminaaleja on liian vähän. Haitat - "Haitat: Kustannus lastaus/purkuhyödyt: saa talviteiltä puista välivarastoon" - Ympäristölle aiheutuvat ongelmat Muut kommentit - Terminaalin hallinnoitsijan pitäisi olla riittävän ulkopuolinen, jotta toimijoiden tasapuolinen kohtelu toteutuisi. Puun varastointi: Puun ostajat, myyjät, mp-yritykset.. Miten terminaalitoimintaa ja puun varastointia voitaisiin kehittää? (esim. yhteisterminaalit, kauppapaikka, puun kuivaus/jatkojalostus jne.) 1) Yhteisterminaalit - yhteisterminaalit, kauppapaikka, puun kuivaus/jatkojalostus hyviä esimerkkejä. Kauppapaikka lienee tärkein ja yrittäjyyteen kannustavin. - Yhteisterminaalit jossa puutavaraljien vaihdot ostajien kesken mahdollisia - Yhteisterminaali johon kuitupuuta ajetaan auto- tai kiinteällä vaakalla, luovutusmittaus siinä, käyttäjä saa täyden vapauden ajaa tehtaalle milloin tarvitsee - Kunta osoittaisi paikan ja yllä pitäisi sen. Kyseessä olisi silloin yhteisterminaali - Lisää terminaaleja. Terminaalien yhteiskäyttö. 2) Muut kehitysajatukset - Useita malleja; esim. puu voitaisiin myydä terminaalista tarjousten perusteella, suuret kokonaisuudet toisivat etuja - Terminaaleihin vastaanottomittaus jolloin puut samaan läjään jotka menevät tietylle ostajalle. - Etelässä ovat kaivaneet kallioon ison "kolon", josta louhineet murskeeksi kiviaineksen metsäteille. Syntyneeseen koloon on ajettu lunta ja sahanpurua puiden päälle. - kastelu? Puun varastointi: Julkinen taho (kunnat, maakunnat,kehitysyhtiöt) Miten terminaalitoimintaa ja puun varastointia voitaisiin kehittää? (esim. yhteisterminaalit, kauppapaikka, puun kuivaus/jatkojalostus jne) 1) Yleiset kehittämistarpeet - Bioenergian jatkojalostus. Olemassa olevien ja kehitettävien lisäksi huomioitava suunnitteilla olevat jalostuslaitokset ja niiden tarpeet. - Välivarastoterminaaleja joka puolelle lääniä - Yksityismyyntiä voisi kehittä sille on kysyntää - Puuterminaalialueet tulisi saada pois läheltä kuntien / kaupunkien keskustoja esim. Rovaniemen puuterminaalin siirto - Yhteisterminaalit - onko tarvetta/realismia? 2) Paikalliset kehittämistarpeet - Esitän noin 50 ha:n alueen rakentamista "moderniksi" terminaaliksi lähinnä puutavaran siirtoja varten. Alue sijaitsisi noin 5 km Kuusamosta Ouluun päin. Alue on valtaosin kaupungin maata. Carunalla on alueella pienehkö osa. Se on jo nyt varastoalueena. Terminaali parantaisi pienten leimikoiden kannattavuutta. - Keskitetty varastointi olemassa olevan rautatien viereen Kolarin kirkonkylän aseman etelä- ja pohjoispuoliset alueet sekä Sieppjärven aseman seutu - Sieppijärvelle suunnitteilla energiapuuterminaali, joka palvelee sekä lähialuetta (myös Ruotsi) että pohjoisempaa. Terminaalissa puu kuivattaisiin ja haketetaan. - Nykyinen terminaali sijaitsee taajaman keskellä ja sen kehittäminen ei ole mahdollista nykyisellä paikalla. Terminaali tulee siirtää uuteen paikkaan joko Pesiölle tai Pesiönlahteen. Puun varastointi: Julkinen taho (kunnat, maakunnat,kehitysyhtiöt) Onko kuntanne alueelle suunnitteilla uusia aines-/energiapuuterminaaleja tai välivarastopaikkoja? (esim. meneillään tai suunnitteilla olevat uudet hankkeet, kaavoituksessa puuterminaalialueiksi varatut potentiaaliset alueet tai muu selkeä tarve puuterminaalille) - Kunta varautunut maakuntakaavassa ja varautumassa osayleiskaavassa puuterminaalialueen sijoittamiseen omistamalleen maalle Pudasjärven tien varrella. - Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavaehdotuksessa on merkitty puuterminaalialueita kohdemerkinnällä - Vuokatin saneeraus jo tehty Suomussalmella tehty lastauspaikka selvityksiä. Lisäksi Paltamon biotuotetehtaan yhteyteen tulevat terminaali- ja liikennejärjestelytarpeet. - Karsikon tuleva yleiskaava - Kyläjoen eritasoliittymäalue. - Sieppijärvi, Ratatien pää. - Pesiönlahti / Pesiö - Kiiluntien alue ja Kalkka Sataman läheisyydessä Raahen Satama-alue 6

45 Kooste Pohjoisen puun tiet kyselyn vastauksista Helmi-huhtikuu 2017

46 Raportti 2 (15) Pohjoisen puun tiet -kyselyn kooste Dnro 01/09.03/2017 Sisällys 1 Perustiedot kyselystä Pohjoisen puun tiet hanke Taustatiedot kyselystä Kyselyn tarkoitus ja tavoitteet Kysymysten laadinta Kohderyhmät Kyselyn suorittaminen Tulosten raportointi Tulosten jatkokäsittely ja hyödyntäminen Kyselyn tulokset... 6 Yhteenveto vastauksista kysymyksittäin... 6 Karttapohjaan merkityt kohteet Tiestöön liittyvät kehittämistarpeet... 7 Tien kunnossapito... 7 Tienpito Puuvirrat ja kuljetusmäärät Yksittäiset kohteet (sillat, kääntöpaikat yms.) Kuljetukset Kuljetuskaluston muutokset ja kehittämistarpeet Kuljetusten organisointi, tietojärjestelmät ja yhteistyö toimijoiden välillä Lainsäädäntö ja kuljetustuet Ajantasainen tieto tiestön kunnosta kuljetusten sujuvuuden varmistamiseksi Junakuljetukset Rataverkon kehittämistarpeet Puun varastointiin liittyvät kehittämistarpeet Muut esille nousseet kehittämisajatukset ja -tarpeet Toimijoiden välinen yhteistyö Puukuljetusten vaikutukset muuhun elinympäristöön

47 Raportti 3 (15) Pohjoisen puun tiet -kyselyn kooste Dnro 01/09.03/ Perustiedot kyselystä 1.1 Pohjoisen puun tiet hanke Pohjoisen puun tiet -hankkeen tavoitteena on tehostaa metsäbiotalouden raaka-aineen kuljetuksia kokoamalla alan toimijoita ja toimenpiteitä parantamaan erityisesti alemman asteisen tieverkon käytettävyyttä puuraaka-aineen kuljetuksiin sekä puun varastointia ja sitä tukevaa terminaaliverkostoa Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Lapin maakuntien alueella. Hankkeen tuotoksena syntyy esitys tieverkon parantamiseen kohdistuvista toimenpidetarpeista sekä terminaalien ja välivarastojen sijaintitarpeista hankealueella, huomioiden teollisuuden lisääntynyt puunkäyttö sekä suunnitteilla olevat uudet tehdasinvestointien logistiikkatarpeet. Hankkeen toteuttajana on Suomen metsäkeskus ja hankkeen toteutusaika on Hankkeen toteutuksesta ja raportoinnista vastaa metsäkeskuksessa projektipäällikkö, jonka tueksi on koottu toimijoiden asiantuntijaryhmä joka toimii myös hankkeen ohjausryhmänä. Laajempi yhteistyö metsäalan toimijoiden, kuntien ja maakuntien hallinnon kanssa toteutetaan tapaamisien, kokousten/työpajojen ja kyselyjen muodossa. Hankkeen ovat rahoittaneet EU:n maaseuturahasto sekä Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Lapin ELY - keskukset. 1.2 Taustatiedot kyselystä Kyselyn tarkoitus ja tavoitteet Pohjoisen puun tiet -hankkeeseen liittyvässä kyselyssä metsäalan toimijoilta ja kunnilta kerätään tietoa puunkuljetuksia haittaavista ongelmista, erityisesti koskien alempiasteista tiestöä. Lisäksi selvitetään puuterminaalien ja välivarastojen tarpeita. Kyselyllä on tarkoitus selvittää, kuinka puukuljetukset voidaan hoitaa tehokkaasti nykyisiin ja tuleviin tuotantolaitoksiin. Kyselyssä haetaan paitsi paikannettavia ongelmakohtia ja terminaali- tai varastoalueita, myös tiestön kunnossapitoon liittyviä parannustarpeita sekä puun kuljetuksiin, teiden hoitoon ja yritystoimintaan tarvittavia toimintamalleja. Pohjois-Suomessa on vireillä useita biojalostamohankkeita sekä puun energiakäytön suunnitelmia. Kyselyllä haetaan myös tietoa, jolla pyritään varautumaan erilaisiin tulevaisuuden kuljetustarpeisiin. Kyselyyn vastaajat voivat merkitä kartalle paikannettavia ongelmakohtia sekä terminaali- ja varastoalueita. Kyselyssä voi myös ehdottaa parannuksia teiden kunnossapitoon ja kuljetusyritysten toimintaan. Vastauksista koostuu lopuksi kartta-aineisto, jossa näkyvät ongelmakohteet nykyisessä tieverkossa, nykyinen puuterminaalien ja välivarastojen verkosto sekä näkemykset kehittämistarpeista Kysymysten laadinta Metsätalouden toimijoita on ollut mukana kyselyn valmistelussa. Pohjoisen puun tiet hankkeessa toimii eri maakunnista koottu metsätalouden asiantuntijoiden ryhmä, jossa on ollut edustajia seuraavilta tahoilta: 3

48 Raportti 4 (15) Pohjoisen puun tiet -kyselyn kooste Dnro 01/09.03/2017 metsäteollisuus (StoraEnso, MetsäGroup) ja sahat (Kuhmo, Pölkky), Metsähallitus (Lappi, Kainuu & Pohjois- Pohjanmaa), MTK, Maanmittauslaitos, Maakuntaliitot (Pohjois-Pohjanmaa), ELY liikenne (Pohjois- Pohjanmaa), energialaitosten (Vapo) ja kuljetusyrittäjien taholta (kuljetusliike Eskola) sekä Suomen Metsäkeskuksen edustajia pohjoisen palvelualueen elinkeinopalveluista. Tiestön ja kuljetusten osalta yleisiä ja kehittämiseen liittyviä kysymyksiä kysely sisältää yhteensä 11 kappaletta. Näiden lisäksi kuljetus- ja logistiikka yrityksille määriteltiin 3 ylimääräistä kysymystä kaluston kehittämistarpeista ja henkilökunnan saatavuudesta sekä koulutustarpeista. Julkiselle taholle tiestön osalta määriteltiin kohdennettuja kysymyksiä 5 kappaletta (mm. tuet yksityisteille, muun elinkeinoelämän tarpeet jne.) Puun varastointiin liittyviä yleisiä ja kehittämiskysymyksiä laadittiin yhteensä 7 kappaletta. Näiden lisäksi julkiselle puolelle määriteltiin 3 kohdennettua kysymystä. Karttapohjalle sijoitettavia kohdetietoja varten tiestön ja kuljetuksen osalta määriteltiin 7 erityyppistä kohdetietoa. Puun varastointiin liittyviä erityyppisiä kohdetietoja määriteltiin 4 kappaletta. Kysymykset ja paikkakohteisiin liittyvät tiedot on tarkemmin esitetty seuraavassa liitteessä Kohderyhmät Kysely on ensi vaiheessa suunnattu puun ostajille, myyjille, kuljetusyrittäjille, kunnille ja seudullisille kehittäjille sekä tieisännöitsijöille. Kyselyssä kohderyhmät jaoteltiin seuraavasti; Puun myyjä (Metsähallitus, yhteismetsä, metsän omistaja, MTK..) Puun ostaja (Metsäteollisuus / sahat, puun jalostus / energialaitos, lämpöyrittäjä..) Metsäpalveluyritys (MHY, Otso, tieisännät jne) Kuljetus ja logistiikka (kuljetusyrittäjä, terminaali-/varasto-operaattori..) Julkinen taho (kunta / maakuntaliitto / seutukunta / kehitysyhtiö, ELY E/L..) Joku muu Kohderyhmän valinnan perusteella valikoitui omia kysymyksiä sekä kuljetus ja logistiikka sekä julkinen taho osalta. Kuljetus ja logistiikan osalta lisäkysymykset liittyivät kaluston kehittämistarpeista ja henkilökunnan saatavuudesta + koulutustarpeista. Joitakin puuterminaali ja -välivaraston kysymyksiä on karsittu pois. Julkisen tahon osalta puukuljetuksiin liittyviä yleisiä ja kehittämiskysymyksiä on karsittu sekä tiestön osalta kohdennetut kysymykset (mm. tuet yksityisteille, muun elinkeinoelämän tarpeet). Niin ikään julkisen puolen toimijoille on kohdennetut kysymykset puun varastointiin liittyen, mm. suunnitelmat ja varaukset kaavassa. Muilla kohderyhmillä kysymyspatteristo on sama. Myös paikkatiedon/karttakohteen lisätiedot kaikilla kohderyhmillä samat. 1.3 Kyselyn suorittaminen Kyselyn ensimmäinen vaihe toteutettiin Kyselyn suoritettiin Mapitonnaire paikkatietojärjestelmällä, joka mahdollisti sekä yleisten kehittämiseen liittyvien kysymysten sekä paikkaan sidotun tiedon syöttämisen yhdellä istunnolla. 4

49 Raportti 5 (15) Pohjoisen puun tiet -kyselyn kooste Dnro 01/09.03/2017 Kysely lähetettiin noin 550 henkilölle /sähköpostiosoitteeseen. Suurelle osalle toimijoista oli vain yksi vastaanottaja, joka edelleen jakoi kyselyä organisaatiossaan eteenpäin. Arviolta kysely tavoitti eri henkilöä. Toimijoilta saatujen palautteiden pohjalta kysely päätettiin jättää auki Maptionnaire:ssa lisenssin ajaksi toukokuuhun asti, jonka jälkeen tiedot on tarkoitus siirtää Metsäkeskuksen ArcGIS paikkatietojärjestelmään. Kohdetietojen siirrolla Metsäkeskuksen järjestelmään on tarkoitus mahdollistaa tietojen keräämistä ja jakamista lisenssin päättymisen jälkeen. 1.4 Tulosten raportointi Kyselyn tulokset voidaan jaotella kahteen eri kategoriaan; yleisiin/kehittämiseen liittyvään aineistoon sekä karttapohjalle merkittyjen paikkatietokohteisiin perustuvaan aineistoon. Kyselyn paikka-/kohdetietoja pääsee tarkastelemaan karttapohjalla kuka tahansa kyselyn viimeiseltä sivulta, jolloin näkyvillä ovat kohteeseen kirjatut tiedot, pois lukien yleisten kysymysten vastauksia ja vastaajan nimeä. Tämän lisäksi yleisiin ja kehittämiseen liittyvistä vastauksista koostetaan yhteenveto, jossa vastauksista raportoidaan tiiviimmät asiakokonaisuudet seuraavista osa-alueista; - tiestö (yleinen/yksityinen), - puun varastointi (terminaalit / välivarastot), - kuljetuskalusto (HCT/CTI) - yksittäiset kohteet (sillat yms) - muut asiat (toimijoiden välinen yhteistyö, tietojärjestelmät jne) Ensimmäisen vaiheen jälkeen kyselyyn saapuneet vastaukset sisällytetään koosteeseen noin yhden kk:den välein ja päivitetty raportti kyselyn tuloksista julkaistaan hankkeen internet sivuilla. 1.5 Tulosten jatkokäsittely ja hyödyntäminen Kyselyn vastausten koostamisen ja raportoinnin jälkeen tullaan järjestämään toimija-/ryhmäkohtaisia haastatteluja sekä kokouksia noin 10 kpl ja työpajoja 6 kpl, joissa on tarkoitus täydentää kyselyn tuloksia ja määritellä tarkemmin kehittämistarpeita/-toimenpiteitä. Haastatteluissa pyritään myös löytämään ideoita ja keinoja ongelmien ratkaisemiseksi. Haastattelut, kokoukset ja työpajat järjestetään ensisijaisesti (priorisointi) seuraavien toimijaryhmien kanssa; 1. merkittävimmät toimijat; metsäteollisuus (SE, MG), Metsähallitus, Pohjois-Suomen Metsämarkkinat, suurimmat sahat.. 2. ELY liikenne; tiestön liittyvien ongelmakohtien läpikäynti 3. kuljetusliikkeiden kanssa yhteinen kokous tai työpaja 4. terminaalitoimintojen-/operaattoreiden haastattelut liiketoimintamallien kehittämistarpeista 5. maakuntaliittojen kanssa alueelliset kehittämistarpeet (mm. kaavavaraukset yms) 5

50 Raportti 6 (15) Pohjoisen puun tiet -kyselyn kooste Dnro 01/09.03/ Kyselyn tulokset Kyselyn ensimmäisen vaiheen aikana ja sen jälkeen huhtikuun loppuun mennessä on saatu vapaamuotoisia vastauksia yleisiin ja kehittämiseen liittyviin kysymyksiin (20 kpl) yhteensä noin 680, (pl monivalintakysymykset). Monivalintakysymysten (yhteensä 9 kpl) osalta yksittäisiä vastauksia kertyi noin 1270 kappaletta. Karttapohjalle kohteita on merkitty yhteensä 530 kpl, joiden lisätietona olevia monivalintavastauksia n. 305 kpl ja lisätietokentässä olevaa vapaamuotoista tekstiä n. 100 kohteen osalta. Kyselyyn on osallistunut noin 170 vastaajaa. Yhteenveto vastauksista kysymyksittäin Yleisestä ja kehittämiseen liittyvistä kysymyksistä muodostettiin yhteenveto, joka laadittiin kysymyksittäin. Pohjoisen-puun-tiet_ KoosteKyselynTuloksi Karttapohjaan merkityt kohteet Yhteenvedossa ei ole mukana paikkakohteisiin liitettyä tietoa, jonka käsittely ja raportointi on luontevinta tehdä suoraan maptionnaire kyselyalustassa, kun tuloksia käydään tarkemmin läpi toimijakohtaisesti ja alueellisesti. Karttapohjaan merkityt kohdetiedot näyttävät seuraavanlaiselta. 6

51 Raportti 7 (15) Pohjoisen puun tiet -kyselyn kooste Dnro 01/09.03/ Tiestöön liittyvät kehittämistarpeet Tien kunnossapito 1) Tien hoito ja kunnossapito; etenkin talvella, mutta myös kesällä - polannetta, uria ja teiden auraukset myöhässä ja teiden reunat auraamatta - liukkauden torjunta ja hiekoitukset - Maanteiden talvikunnossapitoa tulee kehittää, polanteen keräytyminen ongelmana teiden reunoille, jolloin ohitustilanteet ovat vaarallisia niin ajoneuvoille kuin kevyelle liikenteellekin. - tienvarsipuustojen raivaamattomuus talvella aiheuttaa kuljetuskalustolle vahinkoja kunnostuskalusto ja sen soveltuvuus kunnossapitoon 2) Kelirikko; sekä kevät että syys - painorajoitus kyltit heti pois syksyllä ja keväällä kun kelit sallii - Kevätkelirikko aiheuttaa paljon välivarastoihin siirtotarvetta talvikaudella, jotta toimitukset voidaan hoitaa myös kelirikon aikana. - Kelirikkoajat rajoitukset tulisi pyrkiä pitämään mahdollisimman lyhyinä. Vähentää tarvetta puun varastointiin. - Yhdysteiden kunto korostuu myös syyskelirikon aikana, jolloin tiestölle tulee helposti rajoituksia raskaalle liikenteelle (esim. ns. Javaruksen tie). - Routavauriokorjaustarvetta. Kelirikkohaittojen ehkäiseminen teiden kuivatusrakenteita kunnostamalla. 3) Talvikunnossapito ja tiestön kunto - Suurimmat ja akuuteimmat puutteet vaikuttaisivat olevan teiden talvikunnossapidossa. - Tiestöt parempaa kuntoon, niiden hoitaminen ja ylläpitäminen. Talvikunnossapitoon kokonaan uudenlainen urakointi systeemi. Talvikunnossapito puutteellista ja käytössä vanhanaikaista ja tehotonta kalustoa. - Talviaikainen alemman tieverkon kunnossapito aiheuttaa ongelmia puutavarankuljetuksiin: lumi polantaa tien uraiseksi, mikä heijastuu liikenneturvallisuuteen erityisesti liukkailla keleillä. - Ilmastonmuutos ja sen tuomat haasteet tulisi huomioida tulevaisuuden metsätaloudessa ja erityisesti puunkuljetuksissa. - Yleisesti tiestön kunto menossa todella huonoon suuntaan, yritysten pitäisi pyrkiä saamaan kalustolle tasaisemmin työtä (mahdollistaisi myös työtekijöille ympärivuotisen mahdollisuuden työhön ) mutta yrittäjien ja teollisuuden mahdollisuudet saada pyörät pyörimään kaikkina vuodenaikoina on erittäin vaikeaa! - Sama kuin kaikkeen työhön, jokainen,kun ymmärtäisi/voisi suorittaa työnsä erinomaisesti ja tehokkaasti, (myös tieverkostojen hoitajat), niin lopputulos on Suomi oy:n asukkaille eduksi. - Ylläpitoon ja kunnostukseen tulisi palauttaa resursseja, jotta korjausvelkakierre saataisi pysäytettyä. Tienpito 1) Tien rungot ja kantavuus - Yksityisteiden riittämätön kantavuus nykyisille ajoneuvopainoille kesällä. Kantavuusmitoitus ei riitä tiessä eikä silloissa. - Peruskorjauksia ei ole tehty ajallaan ja siksi tiestö ei kestä nykyistä ja tulevaa rekkaliikennettä. - Sivuojat. Paikoitellen teiden kuivatusojitus on puutteellista. 7

52 Raportti 8 (15) Pohjoisen puun tiet -kyselyn kooste Dnro 01/09.03/ Tieverkosto tarvitsee lisää kantavuutta ja myös pintamurskeiden lisäämistä, jotta tiestön pinta saadaan pidettyä kunnossa. Alemman tieverkon niin päällysteisten kuten sorapäällysteisten teiden korjausvelkaa on paljon. 2) Rikkoutuneet ja kuoppaiset tienpinnat - Puutteellinen pintakerros, lanaamattomuus, rumpujen eläminen - Alemman tieverkon esim. kuntien väliset on aika huonossa kunnossa. Tieverkkoa ei ole kunnostettu vuosiin, päällysteet ovat rapistuneet ja routakuoppia on paljon. 3) Tien yleinen kunto ja sillat - Kuljetusreitin kuljetuskelpoisuus on verrattavissa reitin heikoimman pätkän kuljetuskelpoisuuteen. Täytyisi saada kokonaisuus hallintaan. Usein on, että jokin tietty hyvin lyhytkin pätkä estää sen hetken kuljetuksen (esim painorajoitettu silta, tiekunnan/kunnan heikompi tie tai painorajoituslaput jollakin tieosuudella vaikka muualta ne ovat jo olleet aikaa sitten pois.) - Siltojen kustannukset ovat kovat suhteessa pohjoisen metsästä saatavaan hehtaarikohtaiseen tuottoon, joten Lapin tärkeimmät siltakohteet tulisi rahoittaa vieläkin suuremmalla tuella, jotta teitten osakkaat alkaisivat aktiivisemmin kunnostamaan tietään. - Alemman tason tieverkko (ns. kylä- ja yhdystiet) ovat Metsähallituksen puunkuljetusten kannalta erittäin tärkeitä, koska valtion omistamat maat sijaitsevat useimmiten melko kaukana päätiestöstä, alempitasoisen tiestön takana. 4) Sillat - Riittämätön kantavuusmitoitus (uudet kuljetuskaluston painoluokat), aiheuttaa pitkä kiertomatkoja tai juontoja. Korkeus tuli olla sama (4.4 m) nykyiselle kuljetuskalustolle. 5) Liittymät ja kapeat tiet - Pääteiden liittymät, valtion teiltä puuttuu tieliittymiä puunkorjuuseen, joudutaan kiertämään pitkiä matkoja. ahtaat liittymät alempi-asteisille teille. kääntöpaikat ja kohtaamispaikat eivät aina nykykalustolle sopivia. 6) Tienkäyttömaksut - Tienkäyttömaksut Metsähallituksella. Metsähallitus ei osallistu tiekuntien kustannuksiin 7) Avustukset - Valtion avustusten puuttuminen peruskunnostuksen osalta. Kunnossapidon valtionavustus pitäisi palauttaa jossain muodossa. 8) Muut kehitysehdotukset tienpidosta - Hyvät ja huonot esimerkit julkisiksi ja niiden tiedottaminen myös yksityistien hallitsijoille? - Yhteiskilpailutus esim. lanauksista kunnat ja Metsähallitus varmaan laskee urakoitsijan hintaa. Yksityistiet 9) Tiekunnat (yksityisteiden) - Järjestäytymättömät ja nukkuvat tiekunnat, tiekunnat eivät toimi - Tiekuntien roolin aktivointi, tiehoitokunnat herätettävä eloon. - Peruskunnostuksiin tulisi tiekuntia kannustaa ja aktivoida. - Tiekuntien neuvontahanke tarpeen. Valtakunnallisen sähköisen tiepaikkatietopalvelun tekeminen. - Tieisännöintiä keskitetysti. 10) Yksityistiet - Olisi hyvä saada yksityisteistä kaikkien käytössä oleva yksityistierekisteri. - Kuljetusmahdollisuudet ja tiestö eivät näy riittävästi puun hinnassa. Esim. vastakunnostetulla metsäautotiellä. Tämä avittaisi yksityisiä tiekuntia entistä paremmin päätöksen teossa tien perusparantamiseen. - Metsäautoteiden osalta suurimmat ongelmat ovat yksityisteillä ei niinkään metsähallituksen hallinnoimilla osuuksilla. 8

53 Raportti 9 (15) Pohjoisen puun tiet -kyselyn kooste Dnro 01/09.03/ Paikallis- ja yksityisteiden huono kunto - Metsäautotieverkostoa on parannettu, mutta varmaankin on vielä parannustarpeita. Tiehallinnon tieverkko pienemmän tieverkon osalta on huonossa kunnossa ja tarvitsee perusparannuksia. - Metsäautotieverkoston kunnostamista nopeammasta tahdissa. Metsäautoteiden peruskorjaukset. - Yksityisteiden tukeminen 2.2 Puuvirrat ja kuljetusmäärät 1) Puumäärät ja kuljetustarpeet tulevat kasvamaan - Puumäärät tulevat tehdasinvestointien takia nousemaan jolloin toimivan tieverkoston merkitys korostuu puuhuollon osalta. Puuta on paljon mutta pullon kaula on se miten se saadaan nykyisten teiden kantavuuksien osalta tehtaalle kustannustehokkaasti - Kuljetustarpeet tulevat kasvamaan teollisuusinvestointien myötä. Puunkuljetukset lisääntyvät huomattavasti jos suunnitellut investoinnit todettu. Kuljetukset lisääntyvät Pohjois-Suomessa 0,5-3 milj. m3 riippuen suunniteltujen investointien toteutumisasteesta. - Teollisuuden on avoimesti kerrottava eri kuljetusmuotojen käyttö alueellisesti. 2) Muutokset puuvirroissa - Puuvirtojen muutokset vaikuttavat että puu liikkuu nykyistä enemmän laajemmalle alueelle. Hankinta-alue tullee laajenemaan paljonkin, kun tarpeisiimme sopivaa järeää puuta joudutaan haalimaan laajemmilta alueilta. Puuvirrat muuttavat suuntaa. Nykyisen itä-länsi suuntaisen liikenteen lisäksi myös pohjoinen-etelä suuntainen liikenne lisääntyy - Puukuljetusten osalta kuljetusmatkat tulevat kasvamaan ja ajoneuvojen tilavuudet/ painot kasvavat oleellisesti. Jonkinlaisia puuvirtojen kulkusuunnan muutoksia tulee alueellisesti. - Puuvirtojen suunnat tulevat muuttumaan, samoin hakkuutarve tulee kasvamaan ja tiestöä rasitetaan ympäri vuoden puunkuljetuksilla. Toimintaympäristö muuttuu vaikeammaksi. - Kemijärvelle suuntautuva liikenne kasvaa jo nykyisen sahan ansiosta. Mikäli suunniteltu biosellutehdas toteutuu, lisää se liikennettä Kemijärvelle erityisesti 5-tien suunnasta pohjoisesta sekä Rovaniemen suunnalta. - Sahapuun kuljetukset poikittain lännestä itään lisääntyvät (Keitellen saha, Pölkyn sahat Kuusamossa.) 2.3 Yksittäiset kohteet (sillat, kääntöpaikat yms.) 1) Sillat - Tärkeimmät painorajoitetut sillat jotka lisäävät puukuljetusten pituutta tulee pikaisesti kunnostaa vastaamaan nykyisiä rekkojen maksimipainoja. Kun hyvät ja selkeät suunnitelmat tieverkoston parantamiseksi ovat valmiina on myös tehtainen investointipäätökset helpompi tehdä. Uusiutuvan metsäbiomassan ja ihmisten jouheva liikkuminen metsän ja kasvukeskusten välillä on erittäin tärkeää. - "Yhteiskunta saisi tukea vielä voimakkaammin metsäautoteiden peruskunnostuksia ja siltojen korjaamista. Varsinkin tiestön yhdistämiset toisiinsa olisivat tärkeitä puuhuollon kustannustehokkuuden kannalta. Monesti siltojen heikko kantavuus yksistään luo pullonkaulan puun liikkumiselle - Siltarakenteiden vahvistaminen kantamaan nykyiset painot. Painorajoitetut sillat haittaavat kuljetuksien tehokkuutta todella paljon. 9

54 Raportti 10 (15) Pohjoisen puun tiet -kyselyn kooste Dnro 01/09.03/ Kuljetukset Kuljetuskaluston muutokset ja kehittämistarpeet 1) Kuljetuskaluston painon ja kuormakoon kasvaminen - Rekkojen kuorma koot kasvavat tai ovat jo osittain kasvaneet. Puutavaraa - ja metsähakkeita tullaan kuljettamaan yhä suuremmilla autoilla. Kalusto muuttuu koko ajan kohti suurinta sallittua lakirajaa. - Yleisesti ottaen vaaditaan yrittäjiä päivittämään kalustoa, mutta toiminta-alueen tieverkosto ei puolla investointeja kun sitä ei saada täysimääräisesti käyttöön, tässä tulevat luonnollisesti myös ympäristö näkökulmat esille. 2) Kuljetuskalusto - HCT autot. Pitäisi luoda koko maan kattava verkosto jossa voi ajaa erikokoisilla HCT autoilla. Erikseen ei tarvitsisi käydä läpi nykyisenkaltaista lupaprosessia vaan autot voisi ajaa ennalta määrättyjä reittejä keveämmän lupamenettelyn kautta. Pohjoisen Suomen pitkien kuljetusmatkojen kuljetuskustannusten hallitsemiseksi tulisi edelleen kehittää tehokkaampaa kuljetuskalustoa (HCT). Näille teille mahtuu erikoiskalusto liikkumaan. - HCT-kokeilut tuonevat jatkossa jotain muutoksia kuljetuskalustoon; erityisesti 84 -tn auton käyttö todennäköisesti tulee lisääntymään pitkillä kuljetusmatkoilla. - CTI-kalusto helpottaa kuljetuksia kelirikkokausilla (tiet kestävät paremmin) ja lyhentää kelirikkokausien aiheuttamia kuljetusseisokkeja soratiestöllä. - Uusin kalusto, paripyörät, paineensäätö sitten kun se toimii aina kelillä kuin kelillä. - Jättirekat eivät pelasta ongelmaa, koska tiestö ei kestä ja vaatii terminaaleja. 3) Kehittämiselle on tarvetta - Kuljetuskaluston kehittämisessä on varmasti vielä tehtävää. Perus ainespuukuljetuskalusto on aika ajantasaista, mutta esim. irto-energiapuun kuljetus kannattavasti vaatisi vielä suurempaa ajoneuvokalustoa - Ehdottomasti sitä pitää kehittää, ihan kuin mitä tahansa toimintaa yrityksen sisällä. HCT- kokeilu voi antaa paljon, koska meillä on pitkät kulj.matkat ja yhdistelmistä saadaan jopa parempia ajettavuudeltaan. - CTI-järjestelmien kokeiluvelvollisuus (esim jos on useamman auton yritys, niin heille voisi olla hyvä asia saada kokeilla rengaspaine järjestelmien hyödyt). Painojen nostolla entisestään tuskin saadaan kenellekään kokonaishyötyä/toiminnan tehostamista/kustannukset+ympäristö näkökulmat. - On tarvetta jos on varmuutta kuljetustarpeiden kasvamiseen. Ei kuitenkaan jos hinnoittelu on pielessä. Puunmittaa pitää muuttaa että saadaan hyödynnettyä nykyiset 76tonnin yhdistelmät oikealla tavalla. Nyky puunmitalla riittää 64 tonninyhdistelmä. - Vientiautojen kehitys ja kokeilu tärkeää - Nykykalustoa koko ajan kehitetään. - Vielä olisi paljon kehitettävää, mutta tehtaiden vastaan otot poukkoilevat liikaa. - Pk sahoilla joustavampi aikataulutus varsinkin kiireaikana. Puuta seisoo liikaa kumipyörien päällä. Kaluston kehittyminen hoituu itsestään tai riittävä kehitysaste jo nyt - Aito ja tiukka kilpailu kuljetusyrittämisessä hoitaa osaltaan tämän sektorin kehityksen. Lainsäädäntö antaa raamit tälle kehittämiselle. - Riittävä tehokkuus nykyisille määrille löytyy jo nyt. 10

55 Raportti 11 (15) Pohjoisen puun tiet -kyselyn kooste Dnro 01/09.03/2017 Kuljetusten organisointi, tietojärjestelmät ja yhteistyö toimijoiden välillä - Pyrimme verkostoitumalla pääsemään parempiin meno-paluu kuljetuksiin. On tehty isompia yrityskokonaisuuksia; suotuisat vaikutukset oikeanlaisen kaluston käyttämiseen oikeilla kohteilla ja kuljetusetäisyyksillä. Meno-paluun lisääntyminen ja yhteiskuljetukset. Meno-paluu liikenteeseen liittyviä kokeiluja on käynnissä (esim. Ivalo- Rovaniemi). Yrittäjät, joilta ostamme palvelut miettivät mm mepa-kuljetuksien logistiikkaa. Mepaan pyritään aina kun mahdollista. - Kaikkien kuljetuksia nykyisin hoitavien organisaatioiden yhteiskuljetusoperaattori. Järjestelmä toisi isoja hyötyjä. Tällaisen organisaation perustaminen voi olla hankalaa, ainakin nykyisin, ehkä tulevaisuudessa. - Eri alan toimijoilla on omia logistiikkaa helpottavia järjestelmiään, mutta mitään yhteistä järjestelmää tuskin on tulossa? Tietotekniikka ja yhteistyö toimijoiden välillä tulee lisääntymään. LogForce ja WoodForce. - Pohjoisen Lapin me-pa kuljetukset käytännössä merkityksettömiä ellei tule yhteyttä edelleen Jäämerelle. - Lisää tietoa kaivataan. Kaikille saataviksi esim. nettiin! Tietoliikenneinfran on myös toimittava kaikkialla maassamme. Yhtiöitten ajonohjausjärjestelmät luo älyttömiä tilanteita kentälle,kaikesta muusta on tullut "tärkeämpää" kuin itse kuljetuksen suorittaminen. - Pk sahoilla joustavampi aikataulutus varsinkin kiireaikana. Puuta seisoo liikaa kumipyörien päällä Lainsäädäntö ja kuljetustuet - Ajo-ja lepoaikoihin on saatava helpotuksia, suurimpia ongelmia aiheuttava asia. - EU-säännöstöt voivat hyvin nopeastikin vaikuttaa kuljetusalaan. - Yksityistielain uudistus ja metsätie normiston uusiminen. Hallitus suunnittelee yksityistielakiin muutoksia, mitkä antaisivat tiekunnille paremmat mahdollisuudet periä maksuja teiden käytöstä. TIKO-kehitysosuuskunta, (tikotie.fi) yksityisteiden informaatio palvelu kehitteillä, mm. tieto painorajoituksista, käyttömaksuista, tieoikeuksista ym. - Yksityisen tien / metsäautotien torjunta järjestäytynyt reilu vuosi sitten. - Yksityispuolen pienet puuerät kalliita kuljettaa. Ainoa pelastus on yhteiskunnan myöntämä kuljetustuki napapiirin pohjoispuoliselle alueelle myös pyöreälle puulle. Tuki koskisi vain yksityismetsiä. Ajantasainen tieto tiestön kunnosta kuljetusten sujuvuuden varmistamiseksi 1) KYLLÄ (14/64) - Keväisin tulee tiedote painorajoitetuista teistä ja kelirikosta. Omalta alueelta on tieto tieverkosta. - On tietoa, mutta yrityksen sisällä tätä ei välttämättä osata hyödyntää. Olisiko yleinen tiedottaminen (sen lisääminen/näkyvämmäksi tekeminen) avuksi, noin valtakunnallisella tasolla. - Muutoin on aika hyvin, mutta kelirikon aiheuttamia ongelmia on ei aina pysty ennakoimaan riittävästi. Paikallistuntemus auttaa paljon korjuun/ kuljetusten suunnittelussa. 2) EI (39/64) - Parantamisen varaa kelirikkoaikana ja kelirikkoajan painorajoituksista. Kelirikkoaikana eniten ongelmia, tieto on vähäistä. Erityisesti kelirikkoaikana mennään liikaa "puskaradion" tiedoilla. - Sadekausina tarvittais ajankohtaista tietoa teiden kunnosta. - Liukkauden torjunta on arvoitus, ainakin se on aina myöhässä. - Ei monestikkaan tarpeeksi. Metsäfirmojen ostomiesten määrittelemät kääntöpaikat; monesti ei edes käydä katsomassa onko niitä tai voiko mennä yhdistelmällä. Hankintapuiden kanssa edelleen ongelmia teiden ja varsinkin kääntöpaikkojen ongelmat. - Tietoa tarvitsisi enemmän esim. tiestön sataneista lumimääristä niin sitä tietoa voisi hyödyntää omia metsäteiden auraustarpeita kartottaessa. 11

56 Raportti 12 (15) Pohjoisen puun tiet -kyselyn kooste Dnro 01/09.03/2017 3) Muut kommentit - Tieto enemmän kokemusperäistä kuin ennalta saatua infoa. Tieto perustuu mutu- tuntumaan ja omiin sekä alueen sidosryhmien kuulopuheisiin. Ei ole olemassa sellaista tietopankkia, ainoastaan oma tuntemus/ kokemus. - Voisi olla nettipalvelu, mistä voisi tarkistaa auraus ja hiekoitustilanteen. Olisi hyvä olla paikka, josta saisi koko ajan ajantasaisen tiedon teiden kunnosta. Tätä on sisäisesti mietitty, toimisiko porokellon tapainen juttu myös talvikelin kunnossapitoa ohjaavana? - Tiestön kantavuusluokat olisi hyvä saada käyttöön. Junakuljetukset 1) Junakuljetukset - Junakuljetukset terminaaleista lisääntyvät. Jos VR ei pysty kehittämään toimintaansa siirtyy puutavaran kuljetukset enemmän teille. Vr:n kapasiteettia tarvitaan entistä enemmän. - Nykyisistä yhteyksistä tulee turvata yhteydet radan varteen ja puun käyttökohteisiin. Rataverkon kehittämistarpeet 1) Rataverkko on riittävä - Lapin osalta rautatiekuljetuksiin liittyvä terminaaliverkosta on riittävä ja hyvä. Lapin rautatiekuljetus on tehokas. - Tämän hetken puutavarankuljetusmäärille rataverkko Lapissa on kohtuullisen hyvällä tasolla. Rovaniemen terminaalin varastoalueen raiteistot kunnostetaan Kemijärvellä on uusi, hyvätasoinen terminaali. Myös Kolarin terminaali on sen kautta kuljetettaville puumäärille riittävän tasoinen. 2) Kehittämistarpeita yleisellä tasolla - Raakapuuterminaalien kehittäminen on syytä lopettaa ja vaihteeksi kehittää terminaalit loppu - ja sivutuotteille. Kunnollinen terminaali sahatavaran käsittelyyn. Samoin hakkeen käsittelyyn. - Terminaalit puuttuu, ei lastausasemia. Ois hyvä, jos junanlastauspaikalle saisi myös varastoida puuta, osalle voi, mutta ei kaikille. Terminaaleja on liian vähän. Rataverkossa ei ole kilpailua eikä riittävää palveluntarjontaa, jossa olisi kilpailukykyinen hinnoittelu. - Rautatiekuljetuksia ja ratavarren terminaalitoimintaa voidaan huomattavasti kehittää. Tällä sektorilla ei ole tapahtunut toivottua kehitystä vuosikymmeniin. Terminaalien kokoa on kasvatettava. Pienistä lastauspaikoista on syytä luopua. Terminaalien toimintakulttuurissa saatava kaikki operoijat yhteistyöhön, jolloin saadaan selkeitä kustannussäästöjä. - Mikäli energiapuuta käyttävä tehdas (hanke) Kemiin toteutuu, vaatii sen puuhuolto suuria terminaaleja eri puolille Lapin rataverkkoa. Voiko tähän tarkoitukseen hyödyntää olemassa olevia, käytöstä poistettuja lastasupaikkoja? - Puuterminaalin perustaminen siten, että varastoon laitettaisiin puuta, haketta ja lunta sekaisin päälle. Terminaalin tulisi olla iso. - Pohjanmaan lastausasemat ovat pieniä ja asutuksien keskellä, suurelle terminaalille olisi käyttöä. - Terminaali lastauskoneiden merkitys on suuri kuljetusyrittäjien kannattavuuteen lastauspaikkoja pitäis olla päätie verkolla, rataverkko jää liian kauas keskisestä Lapista. - Terminaali alueet liian pieniä kasvaviin puumääriin. Tarvitaan isompia terminaali paikkoja maakuntiin. - Terminaali ja lastauspaikkoja pitäisi olla varattu muillekin toimijoille kuin Stora, Metsäliitto ja Metsähallitus. 12

57 Raportti 13 (15) Pohjoisen puun tiet -kyselyn kooste Dnro 01/09.03/2017 3) Kehittämistarpeita - Terminaalit tulisi suunnitella huolellisemmin. Varastopaikkojen vähäisyys terminaaleissa. - Terminaali- ja lastauspaikat tulisi suunnitella, rakentaa ja peruskorjata niin, että niissä on riittävästi raide- ja varastotilaa 25 vaunun mittaisille junaletkoille. Mikäli terminaaleja rakennetaan/kunnostetaan, niin metsäyhtiöt pitäisi olla alusta asti mukana suunnittelutyössä. - Varastoalueet monin paikoin peruja vuosikymmenten kuljetussuunnitelmien aikaisia. Pitäisi tehdä kokonaan uusiksi eikä vain tehdä kompromisseja jonkin ehdolla. - VR:n terminaalit yleensä liian pieniä nykyiseen ja tulevaan lastaustarpeeseen nähden. - Terminaaleja on ajateltu Ranuan kirkonkylän seutuun, koska siitä voitaisiin ruokkia niin Kemin ja Oulun tehtaita kuin Kuusamon ja Kemijärven sahoja. 2.5 Puun varastointiin liittyvät kehittämistarpeet 1) Puun varastointipaikat - Juontopaikkoja tai terminaaleja ei ole. Puutavara-autojen kuormaimille tarvittais paremmat tilat. - Monessa paikkaa on sähkölinjat tuotu teiden varsille - pitäisi rakentaa huomattavasti enemmän varastopistoja palvelemaan metsätalouden tarpeita. Linjat sulkee liian paljon varastointimahdollisuuksia pois - ja erityisesti kelirikkokelpoisilta teiltä. - Parhaat paikat ovat ratapihat ja tehtaiden välittömät lähiympäristöt, missä puita ei tarvitse käyttää enää uudestaan auton kyydissä. Toinen vaihtoehto on menopaluu kuormien mahdollistamiseen soveltuvat terminaalit. Kolmas on pienemmät terminaalit kauempana käyttökohteista joihin voidaan juontaa puita keväällä odottamaan kelirikon aikaista kuljetusta. 2) Terminaalit ja puun varastointi - Terminaalien rakentamisen kannalta toimijoiden on tehtävä yhteistyötä. Kun terminaaleja suunnitellaan olisi hyvä olla kaikki sidosryhmät mukana. - Koska talvet on lyhentyneet joudutaan lisäämään välivarastointia sen seurauksena on tehtävä uusia terminaaleja. Etenkin energiapuulla varastointitarve kasvaa. - Puuterminaalialueet tulisi saada pois läheltä kuntien / kaupunkien keskustoja esim. Rovaniemen puuterminaalin siirto. 3) Puun välivarastointi - Metsäliittymät, muutenkin liittymät ja varasto-/lastausalueet - Mikäli puun käyttö lisääntyy merkittävästi, on todennäköistä että myös terminaalien käyttö yleistyy. Esim. siirtoasemia voisi hyödyntää enempi. Asemilta voisi toimittaa isommalla kalustolla eteenpäin. - Välivarastoterminaaleja joka puolelle lääniä 4) Yhteisterminaalit - Yhteisterminaalit, kauppapaikka, puun kuivaus/jatkojalostus hyviä esimerkkejä. Kauppapaikka lienee tärkein ja yrittäjyyteen kannustavin. - Yhteisterminaalit jossa puutavaralajien vaihdot ostajien kesken mahdollisia - Yhteisterminaali johon kuitupuuta ajetaan auto- tai kiinteällä vaakalla, luovutusmittaus siinä, käyttäjä saa täyden vapauden ajaa tehtaalle milloin tarvitsee - Kunta osoittaisi paikan ja yllä pitäisi sen. Kyseessä olisi silloin yhteisterminaali. - Lisää terminaaleja. Terminaalien yhteiskäyttö. - Yhteisterminaalit - onko tarvetta/realismia? 13

58 Raportti 14 (15) Pohjoisen puun tiet -kyselyn kooste Dnro 01/09.03/2017 5) Kehitysajatukset puun varastointiin liittyen - Terminaaliverkostolla voitaisiin varmistaa tehtaiden puuhuoltoa ja myöskin tasata kuljetuskaluston käyttöä. Suunniteltava puuterminaaleja jotta voidaan toimitta puuta ympäri vuoden. - Useita malleja; esim. puu voitaisiin myydä terminaalista tarjousten perusteella, suuret kokonaisuudet toisivat etuja - Terminaaleihin vastaanottomittaus jolloin puut samaan läjään jotka menevät tietylle ostajalle. - Terminaali lastauskoneen merkitys olisi todella suuri jos määrät kasvavat - Bioenergian jatkojalostus. Olemassa olevien ja kehitettävien lisäksi huomioitava suunnitteilla olevat jalostuslaitokset ja niiden tarpeet. - Yksityismyyntiä voisi kehittä sille on kysyntää - Metsäkone kuljetukseen vähän panostusta niin ei tarvi puuterminaaleja. Eli ajetaan puut kesäteitten varsiin. - Hyönteistuholaki ja sen vaikutukset kausiluontoisesti niin kuljetus-, kuin korjuupuolellakin ovat melko isossa roolissa puunhankinnassa. Tähän olisi hyvä saada investointeja/uudistuksia sopivien terminaalien muodossa. - Enempi P-paikkoja. Talviaikaan P-paikat ovat kiinni koska niitä ei aurata. P-paikat aurattuna talvisin. - Rataterminaalien isontaminen. - Etelässä ovat kaivaneet kallioon ison "kolon", josta louhineet murskeeksi kiviaineksen metsäteille. Syntyneeseen koloon on ajettu lunta ja sahanpurua puiden päälle. Tarpeet puun varastointipaikoista (yleisesti) - Valtaväylien ja tehdastoimitussuuntien reiteille pitäisi saada alueellisia terminaalipisteitä hyvien kuljetusreittien varsille, joissa esim. ainespuun kelinrikkovarastointi olisi mahdollista - Joka kuntaan olisi osoitettava keskeinen terminaalipaikka, koska vuodet eivät ole samanlaisia puumäärien suhteen kunnissa. Välivarastopaikkoja pitäjien reuna-alueille josta puuta voidaan toimittaa milloin vaan. - Tulisi perustaa välivarastointiterminaalit autokuljetusalueille (esim. Koillismaa) yli 200 km tehtailta. Terminaalien koko sellainen, että siellä voisi hyödyntää tehokasta terminaalitekniikkaa. - Isommat terminaalit tulee sijoittaa puunhankinta-alueen äärilaidoille tai sitten tehtaiden välittömään läheisyyteen. - Lastauspaikkojen ja jalostuslaitosten läheisyydessä. - Metsäautoteiden tiensuuhun terminaalit!! Runko vahvistetaan alusta ja tien kahta puolen puut + kääntöpaikka tien suuhun. - Toimitusvarmuus lisääntyy, resurssit saadaan tehokkaaseen käyttöön (esim. autojen ajosuorite kasvaa terminaaliajojen lisääntyessä, talvikohteita voidaan korjata enemmän, menopaluukuormien määrää nousee..), kustannukset laskevat, energiapuun laatua voidaan parantaa (toki myös laskea).. - Terminaalitoimintojen haittoina ovat lisääntyneet kustannukset (lastaus/purku) sekä ympäristölle aiheutuvat ongelmat. - Huonosti suunniteltu ja väärään paikkaan sijoitettu terminaali lisää kustannuksia eikä palvele ketään jolloin ei sitä käytetäkään. - Ranualla erittäin hyödyllisiä, koska puustosta valtaosa tulee talviteiltä. - Terminaaleja on liian vähän. Ei voida eritellä jotain tiettyä aluetta. Tarve on niin akuutti. 14

59 Raportti 15 (15) Pohjoisen puun tiet -kyselyn kooste Dnro 01/09.03/ Muut esille nousseet kehittämisajatukset ja -tarpeet Toimijoiden välinen yhteistyö - Voisi ajatella ja tutkia, olisiko kustannusten alentamiseksi eri toimittajien yhteistyö mahdotonta (Esim Kaukokiidon tapainen malli). - Samalla tiellä usein eri toimijoiden puita, voivat olla menossa samaan käyttöpaikkaan. Toimijoiden toimintaa tulisi kehittää niin että samoissa kuormissa vois viedä eri toimijoiden puita. Vähentäisi autojen loppupuiden turhaa keräilyä. - Kaikki toimijat yhdessä kehittämään näin hyvä tulee. Menopaluu kuljetuksia lisättävä. - Terminaalin hallinnoitsijan pitäisi olla riittävän ulkopuolinen, jotta toimijoiden tasapuolinen kohtelu toteutuisi. - Ostajien välinen yhteistyö ja tiedonvälityksen vähyys ihmetyttää. Samoilla alueilla toimitaan esim. talven aikana useaan kertaan eri yhtiöiden toimesta ja teiden avaamisen kukin tekee erikseen. - Enempi paikallista yhteistyötä rahojen kohdentamisesta oikeisiin kohteisiin. - Aivan toisenlaista lähestymistapaa, tekniikka on jo "läpiluettu". Työryhmää suunnittelemaan kokonaisuudistusta ja kehittämistä puukuljetuksiin. Puukuljetusten vaikutukset muuhun elinympäristöön 1) Perustieverkon parantaminen palvelee kaikkia elinkeinoja. Kunnassa on paljon maataloutta ja turvetuotantoa, jonka tien käyttötarpeet ovat ympärivuotisia ja kohdistuvat myös kelirikkoaikoihin. Kelirikkoaikoina tiestön kantavuus on kovalla koetuksella. 2) Tiestölle kohdistuu virkistysarvoja jotka voivat kanavoitua vastustukseksi raskasta liikennettä kohtaan. Kesämökkiläiset vs. puutavarakuljetukset. 3) Biotaloushankkeet lisännevät metsätaloustoiminnan painetta saamelaisten kotiseutualueelle. Toiminta on jo nyt täysin kestämätöntä saamelaisten perinteisten elinkeinojen osalta, joten hankinta-alueita tulisi suunnata etelämmäs. 4) Raskasliikenne (maatalous, turvetuotanto) tarvii toimivan tieverkoston joka paikkaan. 5) Matkailu. 6) Maatalouden ja haja-alueen asukkaiden elinvoiman turvaaminen. Virkisktyskäyttö, luonnontuotteiden hyödyntämien marjat, sienet yms. 15

60 TEOLLISUUDEN PUUNKÄYTTÖ JA INVESTOINTISUUNNITELMAT - VAIKUTUKSET POHJOIS-SUOMEN ALUEELLA (Lappi, Kainuu, Pohjois-Pohjanmaa), päivitetty * lähteet; yritysten internet-sivut, YVA ilmoitukset, median julkaisut jne TEOLLISUUDEN PUUNKÄYTTÖ JA POHJOIS-SUOMEN ALUEELLE SUUNNITELTUJA TEOLLISUUDEN INVESTOINTEJA Yritys Paikka Osoite Lopputuote Tuotantomäärä Raaka-aine Nykyinen raakaaineen käyttö milj.m3 Käytön lisäys milj m3 Aikataulu (kännistyminen) Investoinnin arvo Kaidi Boreal Bioref (Camce) KaiCell Keitele Group Metsä Group ST1 Kemi Kemijärvi Paltamo Kemijärvi Kemi Kajaani Öljysatamantie 69, Kemi Pahkakummuntie 425, Kemijärvi Kajaanintie 34, Paltamo Pahkakummuntie 199, Kemijärvi Tehdastie 94, Kemi Tehdaskatu 15, Kajaani biodiesel, biobensiini sellu (+biotuotteet) tn (75% diesel / 25% bensiini) tn (sellu) + muut bio tuotteet energiapuu, korjuutähteet, metsäteollisuuden ylijäämät/sivutuotteet Havukuitupuu 2,4 milj.m3, sahateollisuuden hake 0,5 milj.m3 2,8 (2017) ,9 Mrd Eur 2, ,8 Mrd Eur sellu, biotuotteet tn havukuitu (2 milj m3), sahahake (0,5 milj m3) 2, ,9-1 Mrd Eur sahatavara, liimapuu m3 mänty- ja kuusitukki 0, > 50 milj Eur havu-/lehtipuusellu (70%/25%) bioetanoli tn havu- ja lehtikuitu 3,1 0, > (kapasiteetin nosto) 10 milj litraa + 40 milj litraa sahanpuru, hake, kierrätyspuu.. (2. vaiheessa lisäys +0,4 milj m3) Scanchips Oy Sievi Kokkolantie 1278, Sievi bioetanoli tn lehtikuitupuu (0.5 milj. m3), korsimassa 0, milj. Eur Kanteleen Voima Haapavesi Turvetie 112, metsäraaka-aineita, sahateollisuuden Bioetanoli tai bioöljy tn Haapavesi sivutuotteita ja kierrätyspuuta 0,4 0, Stora Enso Veitsiluoto Kemi Veitsiluoto, Kemi Sellu, Toimisto- ja aikakausilehtipaperi tn havu- ja lehtikuitu 2,5 Stora Enso Nuottasaari Oulu Nuottasaarenkatu 24, Sellu, Toimisto- ja Oulu aikakausilehtipaperi tn havukuitu 2 Pölkky Kuusamo Kemijärventie 73, mänty- ja Kuusamo kuusisahatavara m3 mänty- ja kuusitukki (mänty 85%, kuusi 15%) 0,33 Pölkky Taivalkoski Raamitie 1, mänty- ja Taivalkoski kuusisahatavara m3 mänty- ja kuusitukki (mänty 90%, kuusi 10%) 0,36 Pölkky Kajaani Tehdaskatu 15, mänty- ja Kajaani kuusisahatavara m3 mänty- ja kuusitukki (mänty 70%, kuusi 30%) 0,4 Pölkky Kitka Tolvantie 41, mänty- ja Kuusamo kuusisahatavara m3 mäntytukki 0,32 Kuhmo Oy Kuhmo Hyryntie 46, mänty- ja Kuhmo kuusisahatavara m3 mänty- ja kuusitukki (mänty 80%, kuusi 20%) 0,85 Hasa Oy Haapajärvi Sahantie 1, mänty- ja Haapajärvi kuusisahatavara m3 mänty- ja kuusitukki (mänty 80%, kuusi 20%) 0,8 Hasa Oy Haapavesi (Veistämö: Allastie 12, mänty- ja Haapavesi kuusisahatavara mänty- ja kuusitukki (mänty 80%, kuusi 20%) Velj.Vaara Oy Tervolen saha Oy Junnikkala Oy Junnikkala Oy Kalajoki Oulainen Sahantie 1, Kalajoki Yrittäjäntie 1, Oulainen mänty- ja kuusisahatavara mänty- ja kuusisahatavara m3 mänty- ja kuusitukki (mänty 80%, kuusi 20%) 0, m3 mäntytukki 0,32 Selvitysryhmä Haapajärvi Havupuuselluloosa tn Havukuitupuu 1,5-4,5 milj.m3 2,5 2022? milj eur Oulun Energia Oy Oulu Tervahovintie 10, Oulu Sähkö ja lämpö, bioöljy,biohiili MW, tn bioöljy, biohiili Metsäraaka-aineita, sahateollisuuden sivutuotteita ja kierrätyspuuta ( Metsätähdehake, kokopuuhake, runkopuuhake, sahanpuru,kuori) 0,08 0,4 2016, milj Eur 0,5 0, milj.eur 12,31 12,85 MUIDEN MAAKUNTIEN INVESTIOITISUUNNITELMIA, JOILLA VAIKUTUS POHJOIS-SUOMEN PUUN KÄYTTÖÖN Yritys Paikka Osoite Lopputuote Tuotantomäärä Raaka-aine Nykyinen raakaaineen käyttö milj.m3 Käytön lisäys milj m3 Aikataulu (kännistyminen) Investoinnin arvo Metsä Fibre Äänekoski Sarvelantie 1, Äänekoski sellu yms tn havukuitupuu - 6,5 milj m3(- 2,4 milj. m3) = 4.1 milj m3 4, ,2 Mrd Eur

61 Finnpulp Oy ST1 Biofuels (North European Bio Tech Oy) UPM UPM Kuopio Pietarsaari Pietarsaari Pietarsaari Virranniementie 11, Kuopio Laukontie 6, Pietarsaari Laukontie 6, Pietarsaari Laukontie 6, Pietarsaari Green Nordic Fuel Iisalmi bioetanoli tn sellu tn havukuitupuu 6, ,4 mrd eur bioetanoli 50 milj litraa sahanpuru milj eur havu- ja lehtipuusellu tn havu- ja koivukuitupuu 4,4 0,3 saha m3 kuusi- ja mänty sahatavara 0,5 metsäraaka-aineita, sahateollisuuden sivutuotteita ja kierrätyspuuta 0,

62 Lähde

63 Kooste kehittämistarpeista kyselyn pohjalta sekä toimija-tapaamisissa esille nousseista asioista Sivu 1

64 Pohjoisen puun tiet -kyselyn vastausten ja kehittämistarpeiden läpikäynti Toimija-haastattelut, kokoukset ja työpajat Pvm (2017) Toimija Henkilö(t) ELY L (Lappi) Pentti Keskikallio, Kimmo Lohela, Jouni Airaksinen StoraEnso (Luke) Hannu Kaattari, Timo Myllylä, (Tapio Wall) Metsähallitus Arto Sarajärvi ELY L (Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu) Jussi Sääsilahti MetsäGroup Petteri Isokääntä 9.5. Liikennevirasto + Ramboll Kristiina Hallikas (LiVi), Kimmo Tiainen (Ramboll) Kuhmo Oy Juhani Pääkkönen, Harri Tegelberg, Matti Kyllönen, Jukka Pulkkinen, Antti Väisänen Pölkky Oy Jani Jaakkola Oulun Energia, Turveruukki Heikki Karppimaa (Oulun Energia), Timo Vanhala (Turveruukki) Biowatti Timo Marttila ELY L (Lappi) Sanna Kolomainen, Pentti Keskikallio, nn Metsähallitus Arto Sarajärvi, Ari Siekkinen Vapo Reijo Väisänen 5.9. Boreal Bioref Heikki Nivala Hasa Tarja Ahlholm, Ismo Huovinen, Unto Pitkäkoski Tieisännöitsijä(t), TiKo Ari Eteläniemi Kaicell Fibers Esko Nenola Kuljetusyrittäjä Sampo Puurunen, Pudasjärvi Kuljetusyrittäjä Pasi Eskola, Kiiminki SKAL Kari Palojärvi (etäyhteydellä) Pohjois-Pohjanmaan liitto Olli Kiviniemi, Rauno Malinen, Mari Kuukasjärvi, Ari Napakangas, Jussi Rämet ELY L (Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu) + LiVi Jussi Sääskilahti, Timo Mäkikyrö, Anu Kruth (Livi) Kainuun metsäklusteri Suunnittelu P. Malinen/J. Ponnikas (Kainuun liitto) Kuljetusyrittäjä Q team /Pasi Korhonen, Kajaani Lapin liiton sidosryhmätapaaminen Suunnittelu Juha Piisilä (Lapin liitto) Lisäksi tulosten esittely ja läpikäynti sekä yhteistyötä seuraavien tahojen kanssa; Metsäneuvostot (syyskuussa), Metsäteho (Pirjo Venäläinen), Digipolis (Pekka Tuovinen), Lapin AMK, Oulun Yliopisto, hankkeen ohjausryhmä, SMK sisäiset kokoukset (yritysneuvojat, vastaavat hankkeet)

65 Yhteenveto kehittämistarpeista kyselyn ja haastattelujen pohjalta Yleistä, toimintaympäristön muutokset Maakuntien väliset erot - Lapissa routa-aika ja kelirikko merkityksellisempi kuin Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa; pidempi aika, vähemmän vaihtoehtoisia kiertoreittejä - Pohjoisessa tieverkoston kattavuus suppeampi ja sen myötä puun kuljetusmatkat pidempiä - Toimituspaikkojen (tehtaat, sahat, terminaalit..) sijoittuminen maakunnissa; Kainuussa ei kuitupuuta käyttäviä laitoksia, Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan osalta sijoittuvat rannikolle - Metsänomistaja-rakenne erityyppinen maakunnittain; Lapissa ja Kainuussa valtion omistusta ja yhteismetsiä, Pohjois-Pohjanmaalla tilat pirstaloituneet - Puun kierron ja kasvun vaikutus; pohjoisempana hitaampaa, mm. Kemera-tukien vaikutus metsänhoidossa/-taloudessa pohjoisemmassa merkityksellisempää kuin etelässä Toimintaympäristön muutokset - Yksityistielain uudistus (2019 alussa) ja muutokset tukijärjestelmässä - voi tuoda helpotusta? (kannustejärjestelmä, vaatimukset tukien saamiseksi yms.) - Maakuntauudistus; yleiselle tiestölle jaettavat määrärahat, maakunnista toistensa kilpailijoita? - Ympäristöluvat kiristyneet (esim. YSL - jalostuspuu määritelmä vs. vanha energiapuu) - Kuljetuskaluston koon ja painojen kasvaminen - Käytön lisääntymisen myötä puuvirtojen suunnat tulevat muuttumaan

66 Yhteenveto kehittämistarpeista kyselyn ja haastattelujen pohjalta 1. Yksityistiet, tiekunnat Tiekunnat nukkuvat tiekunnat ; yhteystiedot puuttuvat, ei tietoa toimitsijamiehistä yms. MML:n hallinnoima yksityistierekisteri puutteellinen Tienkäyttöoikeus ja -maksut haasteellisia toimijoille; epäselvä käytäntö (mm. tiedon puute tiekunnissa) joka voi aiheuttaa merkittäviäkin kustannuksia Tiekuntien toimitsijamiesten/puheenjohtajien ammattitaito ei riittävällä tasolla mm. tienhoidon kilpailuttaminen ja sopimukset (hankintapalvelukonsultit, joita mm. ELYt käyttävät) Yhteishankkeille tarvetta; 1-2 tilan hankkeet eivät toimi, yhteismetsät tehokas toimija. Tarvitaan joku taho, joka koordinoi hankkeet kasaan. Ammattimaisten tieisäntien hyödyntäminen (kilpailuttaminen ja hankkeiden yhdistäminen yms) > tieisännöinnistä ammattikunta? Yksityistiet - Avustuksilla merkittävä vaikutus yksityisteiden parantamisessa, jatkossa tulevat olemaan maakuntien vastuulla kuinka tuet tulevat jakaantumaan eri maakunnissa (rahoitus samasta potista sote:n kanssa)? - Painorajoituksia ilmestyi silloille (n. 2,5 v sitten) kun kuljetuskaluston painoja nostettiin, ovatko todellisia? -> Kenelle tieto yksityisteihin liittyvistä ongelmista kuka on vastuullinen taho: kunnat, valtio vai kuka?

67 Yhteenveto kehittämistarpeista kyselyn ja haastattelujen pohjalta 1. Metsäautotiet, puuhuollon pullonkaulat Metsäautotiet Metsäteiden kuntokartoitukset ja puutteet; alueelliset metsätiestön yleissuunnitelmat ovat vanhoja (v. 2010) ja tarpeen uusia teiden kunnostustarpeiden priorisoimiseksi Teiden mitoitus ja kääntöpaikat riittämättömiä vastaamaan kasvanutta kuljetuskaluston kokoa Kemera & verotus pysyvät samana v asti -> Kemeran uudistamisen tavoitteena yksinkertaistaminen Kemera-tuet: tie voidaan korjata mutta silta välillä jätetään korjaamatta -> Metsäautoteiden korjaus ja tukijärjestelmän ohjeistus sekä koulutus metsänomistajille & toimijoille Metsähallituksen ylläpitämät tiet ja välivarastoalueet paremmin hoidossa ja hallinnassa kuin yksityisten ja kunnan hallinnoimat Sillat eivät samanlainen ongelma Metsähallituksen mailla kuin yksityisillä Puuhuollon pullonkaulat Yleisesti : huonokuntoiset tiet (korjausvelkakierre), yksityisteiden rungot ja kantavuus Teiden määrärahojen niukkuus ja tienhoidon / kunnossapidon kustannusten nousu johtaa teiden rapistumiseen Tien hoito ja kunnossapito etenkin talvella, mutta myös tienvarsien raivaus ja sorastus Sillat, liittymät, kääntöpaikat mitoitus ei riitä nykykalustolle Sähkölinjat alempiasteisten teiden varsilla; yksittäisiä ongelmia toistaiseksi mutta tulevat yleistymään? -> Karttapalvelulle nähdään tarvetta; internetissä toimiva kanava epäkohtien ja ongelmien ilmoittamiseksi

68 Yhteenveto kehittämistarpeista kyselyn ja haastattelujen pohjalta 2. Valtion ja kuntien tiet Tienhoito ja kunnossapito - Talvikunnossapito ja liukkauden torjunta merkittävimpiä ongelmia tie muuttuu polanteiseksi ja vaaralliseksi, jos rekka pääsee ajamaan ennen aura-autoa (lisää myös polttoaineen kulutusta huomattavasti) välillä toimijat ovat joutuneet omalla kustannuksella hoitamaan auraukset ja hiekoitukset Nykyisen aurauskaluston soveltuvuus (mm. polanteiden poisto)? - Sivuteiden, kylä ja yhdysteiden kunnossapito ensiarvoisen tärkeää - Teiden priorisoinnissa/pisteytyksessä tulisi huomioida puuterminaalit ja niiden ympäristössä oleva vilkas raskas liikenne Ajantasainen tieto tiestön kunnosta - Keli- ja olosuhtetiedot (mm. täsmä-sää lumen määrästä), tieto hiekoituksesta jne - Toimijoilla ei ole tietoa palvelusta, tieto löytyy vaihtelevasti eri aluilta (urakoitsija-kohtaiset ilmoitukset) Liittymät pääteiltä - tienvarsille ei ole huomioitu rakentaa liittymiä, vaikka leimikot tien vieressä - väliaikaiset kalliita rakentaa Yhteistyö ELYn ja toimijoiden välillä - metsäsektorin kokoukset nähdään hyvänä käytäntönä, joissa tiedonvaihtoa huonokuntoisista teistä ja teiden kunnostustarpeista (vaihteleva käytäntö eri maakunnissa) - alueelliset (mahd. toimialakohtaiset) kokoukset kannatettavia; käytännönläheistä hyötyä paikallisista tarpeista ja tiedonvaihtoa eri osapuolten välillä

69 Yhteenveto kehittämistarpeista kyselyn ja haastattelujen pohjalta 3. Junakuljetukset ja rataverkon kehittämistarpeet, rautatie terminaalit Rataverkon terminaalit - Liikennevirasto: v 2011 selvitystä Rataverkon raakapuun terminaali- ja kuormauspaikkaverkon kehittäminen ollaan parhaillaan ajantasaistamassa; -> nyt oikea aika olla mukana vaikuttamassa - Terminaaleissa suoraan autosta junaan (kuormauskoneella tms) vaatii riittävän voluumin - kuormauspaikoilla autosta varastoon ja lastaus auton kuormaimella junaan; työturvallisuus sekä alueiden kunnossapito ongelmana - pienet rataverkoston kuormauspaikat käytetään siihen asti kun on mahdollista, vuokrataan puskuri-/välivarastoiksi - rataverkon kuormauspaikkojen vähentäminen ja terminaalien rajoitukset eivät vastaa kasvaneeseen määrään, vaikka rautatien kautta kulkeva puumäärä toimijoiden tavoitteena maksimoida (ei pysy mukana puumäärien lisääntymisessä) - vanhojen VR asemien hyödyntäminen välivarasto-paikkoina (soveltuva infra) Junakuljetukset ja rataverkon kehittämistarpeet - VR:n vaunukapasiteetti ongelmana; syynä kannattavuustavoitteet, vaunujen kierto? - vaatii riittävän volyymin kustannusten kattamiseksi, pienempien toimijoiden yksinään vaikea päästä neuvotteluasemaan junakuljetusten järjestämiseksi..?

70 Yhteenveto kehittämistarpeista kyselyn ja haastattelujen pohjalta 4. Puun varastointi Puun varastointi - yleistä - n m3/v kannattavuusraja puuterminaalille (jatkuvasti saatavilla oleva kalusto ja henkilöstö) - määrä koskee ainespuun varastointia, EI energiapuuterminaaleja, joissa lisäarvoa tuottavia toimintoja - ELY:n tiedossa ja hallinnassa olevia alueita on hyödynnettävissä puun varastointiin ja on myönnetty yksittäin toimijoiden käyttöön (mm. vanhat tiehallinnon alueet; varasto, murskaus, päällysteasemien säilytys yms liitännäisalueet) - Lupa myönnetty kyselyjen perusteella, mutta ei varsinaista järjestelmää, josta tiedot on saatavilla; nyt toimijoilla kokemuspohjaista tietoa (ja arvailua) varastointialueista, luvattomien varastointien vaarana turvallisuus.. -> Kehittämistarve: puun varastointiin soveltuvien alueiden ilmoittaminen esim. karttapohjaisessa palvelussa, ml. alueiden lyhytaikainen varaus- ja lupakäytännön yksinkertaistaminen Puuterminaalit - Kunnat/maakunnat tarjoamaan aktiivisesti alueita puun varastointiin (terminaalialueet ja välivarastopaikat) otettava huomioon kaavoituksessa, käytäntö vaihtelee maakunnittain ja kunnittain - Aines- ja energiapuun hankintalogistiikan erot terminaalitoiminnan kannattavuudessa Energiapuun jalostusarvoa lisäävät terminaalitoiminnot; haketus ja kuivaus Välivarastot (puskurivarastot) Metsäautoteiden alkupäässä / tiensuussa paras paikka väli-/puskurivarastoille. Kemera määritelmään voisi sisällyttää mm. kuormaimen jättöpaikka metsätien varressa) Käytöstä poistetut/käyttämättömät P-paikat puiden ja kuormainten väliaikaiseen varastointiin (esim. tieosuuksilla, joissa ei enää merkittävästi liikennettä) Pääteiden varsilta puuttuvat liittymät puun lastausta varten, vaikka leimikot sijaitsevat tien varsilla; rakennettava tilapäiset liittymät, jotka puretaan pois. Yhteisterminaalit - Sopii energiapuu ja ainespuu toimijoiden välillä, jolloin varasto käytössä talvella energiapuulle ja kelirikkoaikaan aines- /kuitupuulle. - Varastoalueen hallinnoija/operaattori (talonmies) tehtävänä lastaus, auraus, valvonta yms. järjestelyt.. - ongelmana, että toimijoiden puut menevät sekaisin rekan kuljettajien toimesta?

71 Yhteenveto kehittämistarpeista kyselyn ja haastattelujen pohjalta 5. Kuljetuskalusto Kuljetuskaluston painon ja pituuden kasvaminen (HCT rekat) - 76tn jo yleisesti liikenteessä -> 84 tn koeajossa, 104 tn ( +90 tn) vaatii järjestelyjä niin kuormaamisen kuin reitityksen osalta (metsäpäästä syöttöliikenne HCT terminaaliin) - Sillat, liittymät ja kääntöpaikat mitoitettu vanhalle kalustolle ja vaikuttaa kuljetusten reitittämiseen ja sitä myötä kannattavuuteen HCT käytävät ja terminaaliverkosto - vaatii reittikohtaiset luvat, lupajärjestely koetaan raskaaksi - sillat rajoittavat HCT reittejä, kantavuudet laskettava paikon uudelleen - alemman tieverkon kantavuus ja sillat erityisesti ongelma, josta ei ole tietoa CTI (rengaspaineiden säätö) - Lapissa hyviä kokemuksia, mutta koetaan kalliina ratkaisuna etelämpänä, jossa tiheämpi tieverkosto ja lyhyempi kelirikkoaika Kuormakoon maksimointi - puun mitan muuttaminen (kuitu) - siirrettävät karikat yms.

72 Yhteenveto kehittämistarpeista kyselyn ja haastattelujen pohjalta 5. Kuljetusten organisointi, tietojärjestelmät ja yhteistyö Kuljetusten organisointi ja yhteistyö toimijoiden välillä - Jos tieverkosto on kunnossa, tarve puun varastoinnille vähenee - Moniasiakkuus -malli tuo tehokkuutta (kuljetusyritys toimittaa monelle eri asiakkaalle) - Mepa kuljetukset, joidenkin toimijoiden osalta käytössä mutta ei kovin laajamittaisesti.. (mm. hyödyn jakamisessa toimijoiden/kuljetusliikkeen välillä kehitettävää) Kuljetusten tietojärjestelmät - LogForce ja WoodForce laajasti käytössä ja tuovat hyötyjä yrittäjille. (järjestelmät mahdollistavat mm. markkinapaikan, jossa kuormien vaihto mahdollista) - Ei yhdenmukaista järjestelmää, josta löytyisi tietoa tien kunnossapidosta ja olosuhteista (auraus, hiekoitus yms.). LiVi liikennetilanne.fi ei ole yleisesti toimijoiden tiedossa, osittain urakoitsijakohtaiset tiedot (ei maakunta/valtakunta tasoinen palvelu; Forest Digiroad v voi tuoda ratkaisun..?) - Siltojen ja tiestön painoluokitukset on jo olemassa, mutta saatavilla pääosin vain yleisille teille..? - Kelirikkoajan merkinnät tiestöllä internet-/karttapalvelulle nähdään tarvetta - Metsäautoteiden osalta ei ole omistajaa/hallinnoijaa, joka voisi tarjota karttapohjaisen palvelun (Metsäkeskus, LiVi..?)