Pohjoisen puun tiet hanke Tuloskooste ver

Transkriptio

1 Pohjoisen puun tiet hanke Tuloskooste ver

2 Sisältö 1 Pohjoisen puun tiet hanke Kysely Taustatiedot kyselystä Kyselyn tulokset Koostetut kehittämistarpeet Yksityistiet ja tiekunnat Valtion ja kuntien tiet Junakuljetukset ja rataverkon kehittämistarpeet, rautatie terminaalit Puun varastointi, terminaalit, välivarastot ja yhteisterminaalit Kuljetusten organisointi, kuljetuskaluston muutokset, tietojärjestelmät ja yhteistyö Esitykset kehittämistoimenpiteistä sekä muista jatkotoimenpiteistä Yksityisteiden hallinnon, kunnossapidon ja perusparantamisen tehostamisen toimenpiteet Puuhuoltoa tukevan terminaali- ja välivarastointiverkoston kehittämisen toimenpiteet Puuhuollon logististen ratkaisujen ja teknologian kehittämisen toimenpiteet Ehdotukset toimijoiden edistettäviksi toimenpiteiksi Kehittämistoimenpiteiden seurannan toimintamalli Liitteet Pohjoisen puun tiet hanke Toteutusaika: Hallinnoija: Suomen metsäkeskus Tulosraportin sisältö: Projektipäällikkö Riku Huhtinen Elinkeinopäällikkö Eeva Liisa Repo Kannen kuva: Piippola, Metsäkeskus kuvapankki 2

3 1 Pohjoisen puun tiet hanke Pohjoisen puun tiet hankkeen tavoitteena on tehostaa Pohjois Suomen metsäbiotalouden raakaaineen kuljetuksia kokoamalla alan toimijoita ja toimenpiteitä parantamaan erityisesti alemman asteisen tieverkon käytettävyyttä puuraaka aineen kuljetuksiin sekä puun varastointia ja sitä tukevaa terminaaliverkostoa Pohjois Pohjanmaan, Kainuun ja Lapin maakuntien alueella. Hankkeessa toteutettiin kysely puunkuljetuksia haittaavista ongelmista, puuterminaalien ja välivarastojen tarpeista ja muista kehittämisesityksistä. Tietoa saatiin sekä paikkatietona että sanallisina kehittämisesityksinä. Puunkuljetusten eri osapuolia haastattelemalla saatiin syvennettyä kyselyssä esiin nousseita aiheita. Hankkeessa ohjausryhmänä toiminut asiantuntijaryhmä käsitteli kerättyä aineistoa ja siitä työstettyjä kehittämiskokonaisuuksia. Asiantuntijaryhmässä oli edustajia seuraavilta tahoilta: metsäteollisuus (Stora Enso Oyj, MetsäGroup) ja sahat (Kuhmo Oy, Pölkky Oy), Metsähallitus Metsätalous Oy (Lappi, Kainuu & Pohjois Pohjanmaa), MTK, Maanmittauslaitos, Maakuntaliitot (Pohjois Pohjanmaa), ELY keskus liikenne (Pohjois Pohjanmaa), energialaitosten (Vapo Oy) ja kuljetusyrittäjien taholta (kuljetusliike Eskola) sekä Suomen metsäkeskuksen edustajia pohjoisen palvelualueen elinkeinopalveluista. Hankkeen tuotoksena syntyi paikkatietotarkastelu ja keräysalusta tieverkon ja varastoinnin kehittämiskohteista, yhteenveto kyselyn vastauksista, kehittämisen painopiste esitykset ja kuvaukset Pohjois Suomen hakkuumahdollisuuksien sijoittumisesta suhteessa tiestöön ja puunjalostuspisteisiin. Hankkeen toteuttajana on Suomen metsäkeskus ja hankkeen toteutusaika on Hankkeen toteutuksesta ja raportoinnista vastaa Metsäkeskuksessa hankkeen projektipäällikkö Riku Huhtinen ja elinkeinopäällikkö Eeva Liisa Repo. Hankkeen ovat rahoittaneet EU:n maaseuturahasto, sekä Pohjois Pohjanmaan, Kainuun ja Lapin ELY keskukset. 2 Kysely 2.1 Taustatiedot kyselystä Kyselyn tarkoitus ja tavoitteet Pohjoisen puun tiet hankkeeseen liittyvässä kyselyssä pyrittiin metsäalan toimijoilta ja kunnilta selvittämään, miten he näkevät puunkuljetusten ja varastointitarpeiden muutokset tulevaisuudessa ja miten puukuljetukset voidaan hoitaa tehokkaasti nykyisiin ja mahdollisiin tuleviin tuotantolaitoksiin. Kyselyssä haettiin paitsi kartalle paikannettavia ongelmakohtia ja terminaali tai varastoalueita, myös tiestön kunnossapitoon liittyviä parannustarpeita sekä puun kuljetuksiin, teiden hoitoon ja yritystoimintaan tarvittavia toimintamalleja. Pohjois Suomessa on vireillä useita biojalostamohankkeita sekä puun energiakäytön suunnitelmia. Kyselyllä haettiin tietoa, millä pyritään varautumaan erilaisiin tulevaisuuden kuljetustarpeisiin. Vastauksista koostuu lopuksi kartta aineisto, jossa näkyvät ongelmakohteet nykyisessä tieverkossa, nykyinen puuterminaalien ja välivarastojen verkosto, sekä näkemykset kehittämistarpeista. 3

4 2.1.2 Kohderyhmät ja kysymykset Kyselyllä pyrittiin saamaan näkemyksiä mahdollisimman monipuolisesti puunkuljetusten ja tiestön hallinnoijien eri osapuolilta. Hankkeen asiantuntijaryhmän kautta toimijoita oli mukana kyselyn valmistelussa. Kysely lähetettiin puun ostajille, myyjille, kuljetusyrittäjille, kunnille ja seudullisille kehittäjille sekä tieisännöitsijöille. Kyselyssä kohderyhmät jaoteltiin seuraavasti; Puun myyjät (Metsähallitus, yhteismetsä, metsän omistaja, MTK..) Puun ostajat (Metsäteollisuus / sahat, puun jalostus / energialaitos, lämpöyrittäjä..) Metsäpalveluyritykset (MHY, OTSO Metsäpalvelut Oy, isännöitsijät jne) Kuljetus ja logistiikka (kuljetusyrittäjät, terminaali /varasto operaattorit) Julkinen taho (kuntakunnat / maakuntaliittoliitot / seutukuntakunnat / kehitysyhtiöt, ELYkeskus) Joku muu taho Kysymyksiin sisältyi sekä yhteisiä kysymyksiä että eri ryhmille kohdennettuja kysymyksiä. Tiestön ja kuljetusten osalta yleisiä ja kehittämiseen liittyviä kysymyksiä oli yhteensä 11 kappaletta. Kuljetus ja logistiikka yrityksille määriteltiin kolme lisäkysymystä kaluston kehittämistarpeista ja henkilökunnan saatavuudesta, sekä koulutustarpeista. Julkiselle taholle tiestön osalta määriteltiin kohdennettuja kysymyksiä 5 kappaletta (mm. tuet yksityisteille, muun elinkeinoelämän tarpeet jne.) Puun varastointiin liittyviä yleisiä kysymyksiä ja kehittämiskysymyksiä laadittiin yhteensä seitsemän kappaletta. Näiden lisäksi julkisille tahoille määriteltiin kolme kohdennettua kysymystä puun varastointiin liittyen, mm. suunnitelmat ja varaukset kaavoituksessa. Karttapohjalle sijoitettavia kohdetietoja varten tiestön ja kuljetuksen osalta määriteltiin seitsemän erityyppistä kohdetietoa. Puun varastointiin liittyviä erityyppisiä kohdetietoja määriteltiin neljä kappaletta. Paikkatietoon/karttakohteisiin kohdistuvat lisätietokysymykset olivat kaikilla kohderyhmillä samat Kyselyn toteutus Kyselyn suoritettiin Mapitonnaire paikkatietojärjestelmällä, joka mahdollisti sekä yleisten kehittämiseen liittyvien kysymysten sekä paikkaan sidotun tiedon syöttämisen yhdellä istunnolla. Kysely oli vastaajille avoinna ja Kysely lähetettiin noin 550 henkilölle/sähköpostiosoitteeseen. Suurelle osalle toimijoista kysely lähetettiin yhdelle vastaanottajalle, joka edelleen jakoi kyselyä organisaatiossaan eteenpäin. Arviolta kysely tavoitti eri henkilöä. Kyselyyn vastasi noin 170 henkilöä. Kyselyssä saatiin yleisiin ja kehittämiseen liittyviin 20 kysymykseen yhteensä noin 680 vapaamuotoista vastausta. Monivalintakysymyksiin, joita oli yhdeksän kpl, kertyi yksittäisiä vastauksia noin 1270 kappaletta. Karttapohjalle oli merkitty yhteensä 530 kohdetta, niiden lisätietoina monivalintavastauksia 305 kpl ja lisätietokenttään vapaamuotoisia huomioita noin 100 kohteen osalta. Lisenssipohjaisen Maptionnaire kyselyn avulla kerätyt tiedot siirrettiin lisenssin päättymisen jälkeen Metsäkeskuksen paikkatietojärjestelmään ArcGIS onlineen, jossa tiedot ovat avoimesti saatavilla ja hyödynnettävissä. Jatkossa tietoja voidaan hyödyntää pohjana tulevien kartoitusten osalta, mikä luo jatkuvuutta tietojen keräämiselle ja niiden jakamiselle toimijoiden kesken. 4

5 2.2 Kyselyn tulokset Tulosten esittäminen Kyselyn tulokset voidaan jaotella kahteen eri kategoriaan. Yleisiin, kehittämiseen liittyvään aineistoon sekä karttapohjalle merkittyjen paikkatietokohteisiin perustuvaan aineistoon. Tämän lisäksi yleisiin ja kehittämiskysymyksiin annetuista vastauksista on laadittu kaksi esitystä. Liitteenä on kooste vastauksista kysymyksittäin. Lisäksi tässä raportissa on tiivistelmät seuraavista asiakokonaisuuksista tiestö (yleinen/yksityinen), puun varastointi (terminaalit / välivarastot), kuljetukset ja kalusto (HCT/CTI), muut asiat (toimijoiden välinen yhteistyö, tietojärjestelmät jne) Karttapohjaan merkityt kohteet Karttapohjaan merkityt kohteet löytyvät osoitteesta: Maptionaire kyselyn karttapohjaan merkityt kohdetiedot näyttivät seuraavanlaisilta: 5

6 2.2.3 Yhteenveto vastauksista kysymyksittäin Yleisistä ja kehittämiseen liittyvistä kysymyksistä muodostettiin yhteenveto, joka laadittiin kysymyksittäin. Alla jakaumatietoja. Vastausten yhteenveto kysymyksittäin esitetään liitteessä. Vastaajien toiminta alue Vastaajien roolit Kuljetusten kehittyminen tulevaisuudessa 6

7 Liikenneyhteyksien toimivuus Tieverkoston kehittämiskohteet 7

8 Yhteenveto karttapohjalle merkityistä kohteista (kpl) 3 Koostetut kehittämistarpeet Kyselyn vastausten pohjalta kehittämistarpeiden muodostamiseksi järjestettiin toimijakohtaisia haastatteluja ja kokouksia 21 kpl sekä työpajoja/hankkeen tulosten esittelyjä laajemmalle kuulijakunnalle 4 kpl. Tilaisuuksissa täydennettiin toimijoiden näkemyksiä ja tavoitteita puuhuollon kehittämiseksi sekä määriteltiin tarkemmin kehittämistarpeita ja toimenpiteitä ongelmien ratkaisemiseksi. Haastatteluiden ja kyselyn perusteella muodostettiin raportti, jossa kehittämistarpeet on ryhmitelty kuuteen eri osa alueeseen. 3.1 Yksityistiet ja tiekunnat Yksityisteiden osalta merkittävimpänä yksittäisenä kehittämistarpeena nähtiin tiekuntien aktivointi, jotta rapautuva tieverkosto saadaan kuntoon ja vastaamaan lisääntyneeseen puunkäytön määriin. Yksityisteiden tiekuntien yhteystiedot ovat puutteelliset Maanmittauslaitoksen hallinnoimassa rekisterissä ja toimielimien tavoitettavuus sekä ammattitaidon puute aiheuttavat ongelmia puukuljetusten järjestäjille. Teiden heikentyvä kunto on seurausta vähentyneistä määrärahoista ja avustuksista sekä tienhoidon ja kunnossapidon kustannusten noususta. Sillat, liittymät, teiden rungot ja kantavuus sekä kääntöpaikkojen mitoitukset aiheuttavat haasteen nykyiselle kuljetuskalustolle ja usein niistä ei ole ajantasaista tietoa. 3.2 Valtion ja kuntien tiet Yleisillä teillä puukuljetuksia haittaava ongelma on erityisesti heikko talvi kunnossapito ja kelirikkorajoitukset. Sivu, kylä ja yhdystiet ovat usein kunnossapidon osalta puukuljetusten heikoin lenkki. 8

9 Teiden kunnossapitoon on julkaistu 2017 Liikenneviraston ja ELY keskusten toimesta internetpalvelu ( josta yleisten teiden kunnossapidon tilanne on mahdollista tarkistaa. Palvelu koettiin tarpeelliseksi puukuljetusten järjestämisessä, mutta hankeaikana useat toimijoista eivät olleet tietoisia tietopalvelun saatavuudesta. 3.3 Junakuljetukset ja rataverkon kehittämistarpeet, rautatie terminaalit Rautatiekuljetusten hyödyntäminen ja lisääminen nähdään yleisesti tarpeelliseksi, mutta se vaatii suuret kuljetusmäärät ollakseen kannattavaa. Rautatieterminaalien suunnittelussa ovat olleet mukana lähinnä isommat toimijat, jolloin pienemmillä toimijoilla rautatiekuljetusten hyödyntäminen on ollut rajoittunutta. Pienemmät ja käytöstä poistettavat juna asemat ovat potentiaalisia ja hyödynnettäviä alueita puun varastointiin, missä infra on soveltuvaa raskaalle kalustolle. VR:n rajoittunut vaunukapasiteetti ja joustomahdollisuus on ajoittain/paikoittain (loppuvuosi, suuremmat hakkuut, lisäkaupat yms.) aiheuttanut piikin kuitupuun autokuljetuksille ja johtanut pitkiin kuljetusmatkoihin puutavara autoilla. Vaunujen lastaaminen viikonloppuina ja pyhäpäivinä lisäävät kustannuksia (autokuljettajien pyhälisät), mihin syynä ovat junakuljetusten aikataulut, esim. jos vaunujen noutoaika on maanantaiaamu. 3.4 Puun varastointi, terminaalit, välivarastot ja yhteisterminaalit Yleisesti ainespuun varastoiminen on järkevää noin km etäisyydellä käyttöpaikasta. Välivarastojen otollisin sijainti on metsäteiden alkupäässä. Puun varastointiin soveltuvien välivarastopaikkojen kerääminen yhteen karttapohjaiseen paikkatietokantaan ja tiedon avoin jakaminen nähdään hyödylliseksi palveluksi ja toimijoiden yhteen saattamiseksi. Suurempien terminaalien sijoittelu tapahtuu maakunnissa pääsääntöisesti teollisuuden ja suurempien toimijoiden lähtökohdista. Yhteisterminaaleista on saatavissa hyötyjä talviaikaan kunnossapidon ja varastointialueen yhteisten järjestelyiden myötä, jolloin terminaalitoimija, ns. talonmies, hoitaa yhteisiä tehtäviä. Yhteisterminaali sopii hyvin energiapuulle ja ainespuulle, joiden varastointitarve sijoittuu eri ajankohtaan, mikä mahdollistaa alueen jatkuvan käytön. Toimintakulttuurin ja totuttujen toimintatapojen, toimijoiden vähäisen yhteistyön, koetaan rajoittavan yhteisterminaalien laajempaa käyttöönottoa. Pohjois Suomen alueelle suunniteltujen tehdashankkeiden mahdollinen toteutuminen ja nykyisten laitosten puukäytön lisääntyminen muuttaa puuvirtoja ja tarpeita terminaalien sijainnille. 3.5 Kuljetusten organisointi, kuljetuskaluston muutokset, tietojärjestelmät ja yhteistyö Kuljetusten järjestäminen, kausiluonteisuus ja vastaanoton/purkauspään toiminnot Puun korjuun kausiluonteisuudesta johtuen puuta ajetaan isoihin rataverkon terminaaleihin, joiden purkaminen aiheuttaa heiluntaa kuljetuskaluston tasaiseen käyttöön. Puunjalostuslaitosten rajoittunut puukuormien vastaanottokapasiteetti aiheuttaa ylimääräisiä kustannuksia, kun kuljetuskalusto henkilöresursseineen joutuu odottamaan lastin purkamista. Puuautojen lastin purkamisen ajoittaminen kapeaan aikaikkunaan on haasteellista johtuen mm. tiestön heikentyneestä kunnosta ja talvi kunnossapidosta. Viivästyksistä seuraa edelleen ongelmia 9

10 kuljetusten seuraavassa kohteessa sekä kuljettajien työaikojen ja työvoiman organisoinnissa. Tasainen raaka puun toimitus on yhteinen tavoite, johon kaikkien toimijoiden yhdessä tulisi pyrkiä ja välttää osaoptimointia Yhteistyö toimijoiden välillä; julkisten toimijoiden roolit Julkisten toimijoiden (ELY keskukset, maakuntaliitot) järjestämät metsäsektorin tapaamiset on koettu hyvänä käytäntönä alan tiedonvaihdon ja yhteisen toimintojen suunnittelun näkökulmasta, mitä koetaan tarpeelliseksi laajentaa kaikkiin maakuntiin (hyvien käytänteiden jakaminen). Maakuntatason lisäksi paikallisesti järjestettävillä alan tapaamisilla saadaan muodostettua käytännönläheisiä ratkaisuja ja lisättyä vaikuttavuutta mm. teiden kunnostustarpeiden priorisoinnissa, raskaan liikenteen reittien suunnittelussa sekä puun varastointiin liittyvissä asioissa. Tulevan maakuntauudistukseen liittyen maakuntahallintojen, kuntien ja toimijoiden välisellä yhteistyöllä voidaan vaikuttaa kaavoituksessa alueiden varaamiseen puun varastointiin sekä tiestöön varattujen avustusten kohdentamiseen Teknologia Kuljetusten ohjaus ja organisoiminen useamman toimijan toimesta viimeaikoina käyttöönotetussa yhteisessä kuljetustenohjausjärjestelmässä (LogForce) luo mahdollisuuksia meno paluu ja moniasiakkuuskuljetusten lisäämiseksi. Ajantasainen tieto hoito ja kunnossapidon toimenpiteistä (auraus, hiekoitus jne.) auttaa toimijoita ennakoimaan tienhoitotoimenpiteet kuljetuksia suunniteltaessa (LiVi:n karttapalvelu). Toimijoiden väliselle yhteistyölle tulee tarvetta, kun suurentuneen kuljetuskaluston käyttöönoton myötä ns. HCT käytäviä ja terminaaliverkostoa aletaan muodostaa. Kehitteillä oleva metsäbiotalouden tietietojärjestelmä (Biotalouden tietietojärjestelmä.) tulee jatkossa yhdistämään eri tietopalveluiden tuottamia tietoja samaan järjestelmään. Järjestelmän kehitystyössä alan eri toimijoiden osallistuminen järjestelmän tietotarpeiden määrittämiseen on tärkeää Maakuntakohtaisten erityispiirteiden huomioiminen kehittämistarpeissa Puuhuollon kehitystarpeita arvioitaessa maakunnista nousi esiin erilaisia erityispiirteitä. Kainuussa sillat muodostavat merkittävämmän ongelman verrattuna muihin maakuntiin. Lapissa ominaista on pitkä kelirikkoaika sekä pitkät kuljetusmatkat. Pohjois Pohjanmaalle tyypillistä on pirstaloitunut tilarakenne. Tiepalveluja tarjoavia yrityksiä on Pohjois Pohjanmaalla muita maakuntia kattavammin. 4 Esitykset kehittämistoimenpiteistä sekä muista jatkotoimenpiteistä Pohjoisen puun tiet kyselyn sekä toimija haastatteluiden pohjalta muodostettiin jatkotoimenpidekokonaisuudet, jotka esiteltiin ja joiden merkittävyyttä arvioitiin Pohjois Suomen metsäneuvostoissa sekä ohjausryhmän kesken. 10

11 4.1 Yksityisteiden hallinnon, kunnossapidon ja perusparantamisen tehostamisen toimenpiteet Ajantasaisen yksityisteiden kunto ja ominaisuustiedon kokoaminen metsätie ja siltarekisterin muodostaminen puuhuoltoa haittaavien tiestön ongelmakohteiden jatkuva kerääminen, korjaamisen edesauttaminen menetelmä(t) tiestön kunnon keräämiseksi, mukaan lukien uuden teknologian testaaminen ja hyödyntäminen teiden kunnon mittaamisen ja ominaisuustietojen keräämisessä kehittämistoimenpiteiden yhteensovittaminen rakenteilla olevan Biotalouden tietietojärjestelmän kanssa Tiekuntien neuvonta ja aktivointi sähköinen hakemisto yksityistiekunnista yhteystietoineen ja järjestäytymisen tukeminen tiedonvälitystä ajankohtaisista muutoksista; tiekuntien yksityisteiden hallinto, uusi yksityistielaki, tiestön kunnossapito ja perusparannus, avustusten sekä tukien hakeminen (maakuntauudistus) Metsähallituksen tierahojen optimaalinen kohdentaminen projektin tulosten hyödyntäminen yksityistieverkostolla Palveluyritystoiminnan aktivointi paikallisten tieisännöitsijöiden sekä tienrakennusurakoitsijoiden yritystoiminnan kehittäminen luo pohjaa ammattimaisen tieisännöinti ja tienrakennusyritystoiminnan kasvulle tiehoitopalveluja tarjoavat yritykset aktivoimaan tiekuntia teiden hoitoon ja perusparannukseen sähköisen palveluhakemiston muodostaminen tiekuntien ja palveluntuottajien kohtaamiseksi 4.2 Puuhuoltoa tukevan terminaali ja välivarastointiverkoston kehittämisen toimenpiteet Puun varastointiverkoston ja terminaalitoimintojen kehittäminen selvitettävä nykyiset raakapuun terminaali ja välivarastoalueet sekä niiden kehittämistarpeet selvitettävä potentiaaliset puun varastointiin soveltuvat alueet ja niiden käyttöönottoon tarvittavat perustamistoimet (mm. maanomistus) sekä tuottaa tietoa kaavoitukseen (maakunnat/kunnat) HCT väylien muodostaminen ja sitä tukevan terminaaliverkoston rakentaminen 11

12 puuterminaalin toimintaedellytysten ja menetelmien kuvaaminen, ohjeistus ja kehittäminen (mm. kriittinen volyymi, lastaus kapasiteetti/minimi aika, useita toimijoita palveleva terminaalien sijainnit, puutavaraerien yhdistäminen terminaaleissa (mm. mittausmenetelmien kehittäminen /kuormainvaakamittauksen hyödyntäminen..), terminaali yrittämiseen liittyvien liiketoimintamallien kehittäminen jne. puun välivarastopaikkojen ym. liitännäisalueiden mitoitusten huomiointi metsäteiden suunnittelussa, rakentamisessa ja peruskorjauksissa Puuhuoltoa tukevien sähköisten palveluiden kehittäminen paikkatietopohjaisen karttapalvelun kehittäminen puun varastointiin soveltuvien alueiden ja lastauspaikkojen keräämiseksi ja jakamiseksi toimijoiden välillä (toimijoiden yhteen saattaminen) Puuvirta analyysit metsävaratietoon perustuvien puuvirta analyysien tuottaminen (puun lisääntyneeseen käyttöön ja uusiin tehdashankkeisiin liittyvät selvitykset) 4.3 Puuhuollon logististen ratkaisujen ja teknologian kehittämisen toimenpiteet Puukuljetusten kustannustehokkuuden parantaminen suurentuneiden puutavara autojen (HCT) käyttömahdollisuuksien selvittäminen ja kehittäminen HCT lupaprosessin kehittäminen uusien puukuljetuksiin soveltuvien teknologioiden toimivuuden ja hyödyntämisen selvittäminen ja testaus (mm. säädettävät rengaspaineet, VR vaihtopankot, siirrettävät karikat ja puun mitan optimointi...) yhteisen kuljetusten ohjausjärjestelmän (LogForce) hyödyntäminen ja toimenpiteiden selvittäminen kuljetuskapasiteetin täysimääräiseksi hyödyntämiseksi; mm. me pa kuljetusten ja moniasiakkuuskuljetusten järjestäminen tehdaspään toimintojen optimointi Yhteistyön lisääminen ja aktivoiminen toimijoiden välillä ELY keskusten organisoimien metsäsektorin tilaisuuksien kehittäminen Uuden maakuntahallinnon ja elinkeinoelämän yhteistyön kehittäminen Liikenneviraston koordinoimien hankkeiden ja metsäalan toimijoiden yhteen saattaminen Rautatiekuljetusten optimointi paikallisten rataverkoston kuormaus ja välivarastopaikkojen tarpeiden kerääminen ja toimittaminen Liikenneviraston käynnissä olevaan selvitykseen 12

13 4.4 Ehdotukset toimijoiden edistettäviksi toimenpiteiksi Hankkeessa kootut ja esitetyt toimenpiteet ovat kaikkien toimijoiden käytettävissä ja jatkojalostettavissa. Hankkeessa pyrittiin nimeämään tahoja, joille olisi luontevaa ottaa vastuulleen toimenpiteiden edistäminen. Jatkotoimenpide ehdotuksista hankkeen asiantuntijaryhmä piti kiireellisimpänä yksityisteiden hallintoon liittyvää ehdotusta. Terminaaleihin ja puuvirtoihin liittyvien toimenpiteiden käynnistäminen edellyttää vielä lisätietoa uusien biojalostamohankkeiden etenemisestä Pohjois Suomessa Nimetyt kehittämistoimenpiteet ELY keskukset (liikenne): o Metsäsektorin kokousten järjestäminen maakuntatasolla kaikissa Pohjois Suomen maakunnissa sekä paikallisten kokousten järjestäminen (mahdollisuuksien ja resurssien mukaan) o Metsätoimijapalavereissa seurataan yleisten teiden osalta karttaan merkittyjen kohteiden parannustoimenpiteitä o Tiedonvaihto metsäalan toimijoiden välillä (viestintäkäytäntö) o Tiealueiden varastopaikkojen ilmoittaminen karttapalveluun o Metsäalan sektoria tukevien sähköisten palveluiden (mm. Pinoilmo) kehittäminen yhdessä alan toimijoiden kanssa sekä tiedottaminen ja linkittäminen tuleviin tietopalveluportaaleihin Maakuntaliitot: o puun varastointipaikkojen hyödyntäminen maakuntakaava/yleiskaava tarpeet huomioiden sekä puun varastointiin soveltuvien aluevarausten ilmoittaminen karttapalveluun Maakuntaliitot ja ELY keskukset (liikenne): o uuden maakuntahallinnon rakentamisessa maakunnan ja metsätoimijoiden välisen yhteistyön kehittäminen ja rakentaminen Liikennevirasto: o ajantasainen tieto teiden kunnossapidosta (auraus/hiekoitus jne.) palvelusta tiedottaminen alan toimijoille yhdessä ELY keskus/liikenne kanssa (liikennetilanne.liikennevirasto.fi) o pienempien toimijoiden huomioiminen ja kuuleminen rataverkon kehittämisessä Metsäkeskus: o Tiedotetaan metsäalan toimijoita ja muita osapuolia hankkeen aikana luodusta karttapalvelusta, johon alan toimijat ja julkisen puolen tahot voivat 13

14 merkitä puun varastointiin soveltuvia alueita (välivarastot, terminaalit) sekä tiestön ongelmakohtia puukuljetusten näkökulmasta. o Kehittämistoimenpiteiden seurannan käynnistäminen. o Puuvirta analyysien ja kuvausten edelleen kehittäminen metsävaratietoon sekä VMI aineistoon pohjautuen. o Metsätiestön yleissuunnitelmien tarpeen ja toimivuuden tarkistaminen. o Hankevalmistelujen käynnistäminen priorisoiduista kehittämistarpeista yhteistyössä toimijoiden kanssa Avoimet kehittämistoimenpiteet, joiden toteuttajat voivat olla tutkimuslaitokset, oppilaitokset, teknologiayritykset ja kuljetusten parissa toimivat yritykset uusien tietojärjestelmien (LogForce) täysimittainen hyödyntäminen ja uusien teknologisten ratkaisujen jalkauttaminen (tiedottaminen, käyttöönoton tukeminen) metsäalan eri toimijoille. Mm. suuremmista hakkuiden ilmoittaminen tienpitäjälle (ELY) mahdollistaa ennakkovarautumisen tien kunnossapidossa. terminaaliverkoston muodostaminen (ml. HCT terminaalit), kun tiedetään puuvirta selvityksien ja mahdollisesti toteutuvien tehdashankkeiden osalta muutokset puuvirroissa hyvien hallinnollisten käytäntöjen jakaminen julkisen hallinnon eri tahojen välillä uuden maakuntahallinnon rakentamisen ja toimintamallien muodostamisen yhteydessä (metsätalouden edunvalvonta, esim. metsäklusteri jne.) kuljetusosaajien riittävyyden turvaaminen. Tarvittaessa koulutuksen käynnistäminen 4.5 Kehittämistoimenpiteiden seurannan toimintamalli Metsäkeskus valmistelee ja kutsuu koolle puukuljetuksiin liittyvät avainhenkilöt pari kertaa vuodessa. Ryhmän tehtävänä on jatkossa seurata kehittämistoimenpiteiden käynnistymistä ja toteutumista sekä käsitellä uusia puunkuljetuksiin liittyviä esiin nousevia kehittämishaasteita. Yleisten teiden osalta jatketaan Pohjois Pohjanmaan Kainuun alueella ja mahdollisuuksien mukaan myös Lapin alueella metsätoimijoiden ja ELY keskuksen tieasiantuntijoiden tapaamisia kerran vuodessa. Metsäkeskus vie puukuljetuksiin liittyviä toimenpide esityksiä alueellisten metsäneuvostojen käsittelyyn tarvittaessa. Liitteet Liite 1. Kyselyn kysymykset Liite 2. Vastausten yhteenveto kysymyksittäin 14

15 Liite 1. Kyselyn kysymykset Kysymys / Kysymysryhmä Kuljetusyritykset Metsäteollisuusyritykset, sahat, energialaitokset ja lämpöyrittäjät.. Metsähallitus, yhteismetsät, MHY:t, MTK, metsäpalveluyritykset.. Kunnat (ml. Seutukunnat, kehitysyhtiöt), maakuntaliitot, ELY Vastaajan nimi Yritys / organisaatio Asema Sähköpostiosoite Toiminta alue Pohjois Pohjanmaa / Kainuu / Lappi Toiminta alue Kunta, mikä? Rooli toimijana Puun myyjä (Metsähallitus, yhteismetsä, metsän omistaja, MTK..) Rooli toimijana Puun ostaja (Metsäteollisuus / sahat, puun jalostus / energialaitos, lämpöyrittäjä..) Rooli toimijana Metsäpalveluyritys (MHY, Otso, tieisännät jne) Rooli toimijana Kuljetus ja logistiikka (kuljetusyrittäjä, terminaali /varasto operaattori..) Rooli toimijana Julkinen taho (kunta / maakuntaliitto / seutukunta / kehitysyhtiö, ELY E/L..) Rooli toimijana Joku muu Kuinka näette puutavaratoimitusten kehittyvän lähivuosina? _ Ainespuu / Energiapuu / Muut(sivuvirrat) Vähenee nykyisestä Ovatko liikenneyhteydet mielestänne toimivia nykyisellä liikenneverkolla? _ Yksityistiet (tiekuntien, yritysten ja Metsähallituksen ylläpitämät tiet) / Kuntien ylläpitämät / Valtion maantiet (valta, kanta, seutu ja yhdystiet) Erittäin tyytymätön /Neutraali / Melko tyytyväinen / Erittäin tyytyväinen Ovatko liikenneyhteydet mielestänne toimivia nykyisellä liikenneverkolla? _ Valtion maantiet (valta, kanta, seutu ja yhdystiet) Mitkä ovat tärkeimpiä liikenneyhteystarpeita kuljetustenne osalta? Missä sijaitsevat puutavarakuljetusten kannalta oleellisimmat kehittämiskohteet tieverkostolla? Yksityistiet (tiekuntien, yritysten ja Metsähallituksen ylläpitämät tiet) /Kuntien ylläpitämät tiet / Valtion maantiet (valta, kanta, seutu ja yhdystiet) / Yksittäiset kohteet (sillat, paino ja korkeusrajoitukset, näkymäesteet, risteysalueet jne) Mitkä ovat merkittävimmät ongelmat tiestön kunnossapidon osalta (eri vuodenaikoina)? 15

16 Mitkä tiestöön liittyvät epäkohdat aiheuttavat eniten ongelmia kuljetusten toimivuuden ja kannattavuuden näkökulmasta? Onko teillä käytettävissä tarpeeksi tietoa tiestön kunnosta kuljetusten sujuvuuden varmistamiseksi? (ajantasainen tieto tiestön kunnosta, kääntöpaikoista, ruuhkista yms. kuljetusreittien optimoimiseks Miten näette kuljetustarpeiden kehittyvän lähitulevaisuudessa (huomioiden jo julkistetut teollisuuden investoinnit) onko tapahtumassa muutoksia toimintaympäristössä tai muissa tekijöissä (esim. määr Onko teillä olemassa suunnitelmia tai onko teidän tiedossa kehittämistoimia, joilla on vaikutuksia puukuljetusten järjestämiseen, esim. tielainsäädäntö, yhteiskuljetukset, meno paluu kuljetusten hyödy Millaiset ovat alueen rataverkon kehittämistarpeet (ml. terminaali ja lastauspaikat) puukuljetuksia ajatellen? Nykyisen kaluston kehittämistarpeet: huomioiden arvioitu lisääntyvä puukäyttö lähivuosina, näettekö tarvetta tai onko kiinnostusta nykyisen kuljetuskaluston kehittämistarpeesta? Kuinka näette henkilökunnan kehittämistarpeet, huomioiden arvioitu lisääntyvä puunkäyttö? _ Nykyisen henkilökunnan riittävyys Paljon vajetta / Jonkin verran vajetta / Keskinkertainen taso / Hyvällä tasolla / Erinomaisella tasolla Kuinka näette henkilökunnan kehittämistarpeet, huomioiden arvioitu lisääntyvä puunkäyttö? _ Uusien kuljettajien saatavuus alueellanne Paljon vajetta / Jonkin verran vajetta / Keskin kertainen taso / Hyvällä tasolla / Erinomaisella tasolla Kuinka näette henkilökunnan kehittämistarpeet, huomioiden arvioitu lisääntyvä puunkäyttö? _ Henkilökunnan osaamistarpeiden kehittäminen Paljon vajetta / Jonkin verran vajetta / Keskin kertainen taso / Hyvällä tasolla / Erinomaisella tasolla Näettekö lisätarvetta puuterminaaleille tai välivarastopaikkojen osalta jos, niin missä: alue/osoite? (voit myös sijoittaa varastointitarpeen seuraavan sivun jälkeen avautuvaan karttapohjaan valitse Tukeeko kunta yksityisteiden kunnossapitoa? Jos, niin miten? Muu palaute ja kehitysajatukset puukuljetuksiin liittyen? Mitä tieyhteyksiä tulisi kehittää? (a. uusia yhteyksiä b. nykyisiä yhteyksiä) Kehittämisajatuksia ja tarpeita tiestön kunnossapidon osalta (eri vuodenaikoina)? Muun elinkeinotoiminnan kannalta tarve tiestön kehittämiseen tai kunnostamiseen? (esim. maatalous, turvetuotanto, kaivoteollisuus, matkailu jne) Muu palaute ja kehitysajatukset? Käytättekö tällä hetkellä puuterminaaleja ja/tai puun välivarastoja (kuljetusketjun aikainen varastointi)? Kyllä / Ei / Suunnitteilla Käytättekö tällä hetkellä puuterminaaleja ja/tai puun välivarastoja (kuljetusketjun aikainen varastointi)? 16

17 Näettekö lisätarvetta puuterminaaleille tai puun välivarastoinnin osalta? Millä alueilla tarve puuterminaaleille /välivarastoinnille on suurin (sijainti/osoite)? (voit myös merkitä alueen seuraavalla sivulla avautuvaan karttapohjaan) Tiedättekö vapaana olevaa puuterminaaliksi soveltuvaa aluetta (sijainti/osoite)? (voit myös merkitä potentiaalisen puun varastointialueen seuraavalla sivulla aukeavaan karttapohjaan) Millaisia ovat kokemuksenne terminaalitoimintojen hyödyistä ja ongelmakohdista? Mikä malli sopisi mielestänne terminaalien hallinnointiin? Kunta hallinnoi / Puutavarayhtiö hallinnoi yksin / Puutavarayhtiöt hallinnoivat yhdessä / Hallinnointia varten perustettu yritys/yhdistys / Yrittäjävetoinen malli / Joku muu, mikä? Miten terminaalitoimintaa ja puun varastointia voitaisiin kehittää? (esim. yhteisterminaalit, kauppapaikka, puun kuivaus/jatkojalostus jne.) Kuinka monta aines /energia puuterminaalia sijaitsee tällä hetkellä kuntanne alueella? Ei yhtään / 1 2 / 3 4 / >5 Onko kuntanne alueelle suunnitteilla uusia aines /energiapuuterminaaleja tai välivarastopaikkoja? (esim. meneillään tai suunnitteilla olevat uudet hankkeet, kaavoituksessa puuterminaalialueiksi varatu Miten terminaalitoimintaa ja puun varastointia voitaisiin kehittää? (esim. yhteisterminaalit, kauppapaikka, puun kuivaus/jatkojalostus jne) 17

18 Liite 2. Vastausten yhteenveto kysymyksittäin POHJOISEN PUUN TIET -KYSELY - Kooste vastauksista, Sisältö Kooste kyselyn vastauksista Projektipäällikkö Riku Huhtinen 1. Perustiedot kyselystä, (s. 3-5) 2. Tiestön kunto ja kuljetukset (s. 6-28) - Puun ostajat, myyjät, metsäpalveluyritykset ja muut tahot (s. 8-20) - Kuljetusliikkeet ja logistiikka (s ) - Julkinen taho; kunnat, maakuntaliitot, seudulliset kehittämisyhtiöt.. (s ) 3. Puun varastointi (s ) - Puun ostajat, myyjät, metsäpalveluyritykset ja muut tahot (30-31, 33-34) - Kuljetusliikkeet ja logistiikka (s. 32) - Julkinen taho; kunnat, maakuntaliitot, seudulliset kehittämisyhtiöt.. (s ) Sivu 1 Pohjoisen puun tiet kysely Perustiedot kyselystä 1/2 Kysely toteutettiin karttapohjaisella kyselyalustalla ja sisälsi sekä paikkaan/kohteeseen sidottua tietoa että yleisiä, kehittämiseen liittyvien kysymyksiä Kysely lähetettiin n. 550 henkilölle / sähköpostiosoitteeseen ja tavoitti arviolta eri henkilöä Kyselyyn on osallistunut n. 170 vastaajaa (1.3. tilanne) Kohdetietoja karttapohjalle on merkitty n. 500 kpl (1.3. tilanne) - Tiestöön liittyvät kohdetiedot ~ 420 kpl - Puun varastointiin liittyvät kohdetiedot tiedot ~ 80 Pohjoisen puun tiet kysely Perustiedot kyselystä 2/2 Kyselyn kohderyhmät (vaikutus kyselypatteristoon ja vastausten raportointiin) a) Puun myyjä (Metsähallitus, yhteismetsä, metsän omistaja, MTK..) b) Puun ostaja (Metsäteollisuus / sahat, puun jalostus / energialaitos, lämpöyrittäjä..) c) Metsäpalveluyritys (MHY, Otso, tieisännät jne) d) Kuljetus ja logistiikka (kuljetusyrittäjä, terminaali-/varasto-operaattori..) e) Julkinen taho (kunta / maakuntaliitto / seutukunta / kehitysyhtiö, ELY E/L..) f) Joku muu Kohderyhmä-kohtaiset kysymykset: a) Kuljetus ja logistiikka (kuljetusyrittäjä, terminaali-/varasto-operaattori..) - lisäkysymykset kaluston kehittämistarpeista ja henkilökunnan saatavuudesta + koulutustarpeista - puuterminaali ja -välivaraston kysymyksiä karsittu b) Julkinen taho (kunta / maakuntaliitto / seutukunta / kehitysyhtiö, ELY E/L..) - puukuljetuksiin liittyviä (kehittämis)kysymyksiä karsittu - tiestön osalta kohdennetut kysymykset (mm. tuet yksityisteille, muun elinkeinoelämän tarpeet..) - Kohdennetut kysymykset puun varastointiin liityen (mm. suunnitelmat ja varaukset kaavassa..) Muilla kohderyhmillä samat kysymykset. Paikkatiedon/karttakohteen lisätiedot kaikilla kohderyhmillä samat. Pohjoisen puun tiet kysely Vastaajien toiminta-alue ja rooli Pohjoisen puun tiet kysely Kuljetukset ja tiestön kunto yleiset kysymykset 1

19 Pohjoisen puun tiet kysely Yhteenveto karttapohjalle merkityistä kohteista (kpl) Kehitysajatukset: Tiestö ja kuljetukset Mitkä ovat merkittävimmät ongelmat tiestön kunnossapidon osalta (eri vuodenaikoina)? 1) Kelirikko; sekä kevät että syys - painorajoitus kyltit heti pois syksyllä ja keväällä kun kelit sallii 2) Tien hoito ja kunnossapito; etenkin talvella, mutta myös kesällä - polannetta, uria ja teiden auraukset myöhässä ja teiden reunat auraamatta - liukkauden torjunta ja hiekoitukset - tienvarsipuustojen raivaamattomuus talvella aiheuttaa kuljetuskalustolle vahinkoja - kunnostuskalusto ja sen soveltuvuus kunnossapitoon - sivuojat 3) Tien rungot ja kantavuus - Yksityisteiden riittämätön kantavuus nykyisille ajoneuvopainoille kesällä. Kantavuusmitoitus ei riitä tiessä eikä silloissa. - Peruskorjauksia ei ole tehty ajallaan ja siksi tiestö ei kestä nykyistä ja tulevaa rekkaliikennettä. 4) Rikkoutuneet ja kuoppaiset tienpinnat - Puutteellinen pintakerros, lanaamattomuus, rumpujen eläminen, 5) Tiekunnat (yksityisteiden) - Järjestäytymättömät ja nukkuvat tiekunnat, tiekunnat eivät toimi 6) Sillat - Riittämätön kantavuusmitoitus (uudet kuljetuskaluston painoluokat), aiheuttaa pitkä kiertomatkoja tai juontoja. Korkeus tuli olla sama (4.4 m) nykyiselle kuljetuskalustolle. 7) Avustukset - valtion avustusten puuttuminen peruskunostuksen osalta Kehitysajatukset: Tiestö ja kuljetukset Mitkä tiestöön liittyvät epäkohdat aiheuttavat eniten ongelmia kuljetusten toimivuuden ja kannattavuuden näkökulmasta? 1) Puun varastointipaikat - Juontopaikkoja tai terminaaleja ei ole. Myös puutavara-autojen kuormaimille tarvittais paremmat tilat. - Monessa paikkaa on sähkölinjat tuotu teiden varsille - pitäisi rakentaa huomattavasti enemmän varastopistoja palvelemaan metsätalouden tarpeita. Linjat sulkee liian paljon varastointimahdollisuuksia pois - ja erityisesti kelirikkokelpoisilta teiltä. 2) Tien yleinen kunto ja sillat - Kuljetusreitin kuljetuskelpoisuus on verrattavissa reitin heikoimman pätkän kuljetuskelpoisuuteen. Täytyisi saada kokonaisuus hallintaan. Usein on, että jokin tietty hyvin lyhytkin pätkä estää sen hetken kuljetuksen (esim painorajoitettu silta, tiekunnan/kunnan heikompi tie tai painorajoituslaput jollakin tieosuudella vaikka muualta ne ovat jo olleet aikaa sitten pois.) - Siltojen kustannukset ovat kovat suhteessa pohjoisen metsästä saatavaan hehtaarikohtaiseen tuottoon, joten Lapin tärkeimmät siltakohteet tulisi rahoittaa vieläkin suuremmalla tuella, jotta teitten osakkaat alkaisivat aktiivisemmin kunnostamaan tietään. 3) Liittymät ja kapeat tiet - Pääteiden liittymät, valtion teiltä puuttuu tieliittymiä puunkorjuuseen, joudutaan kiertämään pitkiä matkoja. ahtaat liittymät alempi-asteisille teille. kääntöpaikat ja kohtaamispaikat eivät aina nykykalustolle sopivia. 4) Tienkäyttömaksut - Tienkäyttömaksut Metsähallituksella. Metsähallitus ei osallistu tiekuntien kustannuksiin Kehitysajatukset: Tiestö ja kuljetukset Miten näette kuljetustarpeiden kehittyvän lähitulevaisuudessa (huomioiden jo julkistetut teollisuuden investoinnit) onko tapahtumassa muutoksia toimintaympäristössä tai muissa tekijöissä? 1) Puumäärät ja kuljetustarpeet tulevat kasvamaan - Puumäärät tulevat tehdasinvestointien takia nousemaan jolloin toimivan tieverkoston merkitys korostuu puuhuollon osalta. Puuta on paljon mutta pullon kaula on se miten se saadaan nykyisten teiden kantavuuksien osalta tehtaalle kustannustehokkaasti - Kuljetustarpeet tulevat kasvamaan teollisuusinvestointien myötä. Puunkuljetukset lisääntyvät huomattavasti jos suunnitellut investoinnit todettu. Kuljetukset lisääntyvät Pohjois-Suomessa 0,5-3 milj. m3 riippuen suunniteltujen investointien toteutumisasteesta. - Teollisuuden on avoimesti kerrottava eri kuljetusmuotojen käyttö alueellisesti. 2) Terminaalit ja puun varastointi - Terminaalien rakentamisen kannalta toimijoiden on tehtävä yhteistyötä. Kun terminaaleja suunnitellaan olisi hyvä olla kaikki sidosryhmät mukana. - Koska talvet on lyhentyneet joudutaan lisäämään välivarastointia sen seurauksena on tehtävä uusia terminaaleja. Etenkin energiapuulla varastointitarve kasvaa. 3) Kuljetuskaluston painon ja kuormakoon kasvaminen - Rekkojen kuormakoot kasvaa tai on jo osittain kasvanut. Puutavaraa - ja metsähakkeita tullaan kuljettamaan yhä suuremmilla autoilla. Kalusto muuttuu koko ajan kohti suurinta sallittua lakirajaa. - Yleisesti ottaen vaaditaan yrittäjiä päivittämään kalustoa, mutta toiminta-alueen tieverkosto ei puolla investointeja kun sitä ei saada täysimääräisesti käyttöön, tässä tulevat luonnollisesti myös ympäristö näkökulmat esille. Kehitysajatukset: Tiestö ja kuljetukset Miten näette kuljetustarpeiden kehittyvän lähitulevaisuudessa (huomioiden jo julkistetut teollisuuden investoinnit) onko tapahtumassa muutoksia toimintaympäristössä tai muissa tekijöissä? 4) Muutokset puuvirroissa - Puuvirtojen muutokset vaikuttavat että puu liikkuu nykyistä enemmän laajemmalle alueelle. Hankintaalue tullee laajenemaan paljonkin, kun tarpeisiimme sopivaa järeää puuta joudutaan haalimaan laajemmilta alueilta. Puuvirrat muuttavat suuntaa. Nykyisen itä-länsi suuntaisen liikenteen lisäksi myös pohjoinen-etelä suuntainen liikenne lisääntyy - Puukuljetusten osalta kuljetusmatkat tulevat kasvamaan ja ajoneuvojen tilavuudet/ painot kasvavat oleellisesti. Jonkinlaisia puuvirtojen kulkusuunnan muutoksia tulee alueellisesti. - Puuvirtojen suunnat tulevat muuttumaan, samoin hakkuutarve tulee kasvamaan ja tiestöä rasitetaan ympäri vuoden puunkuljetuksilla. Toimintaympäristö muuttuu vaikeammaksi. 5) Junakuljetukset - Junakuljetukset terminaaleista lisääntyvät. Jos VR ei pysty kehittämään toimintaansa siirtyy puutavaran kuljetukset enemmän teille. Vr:n kapasiteettia tarvitaan entistä enemmän. 6) Muut vaikutukset elinympäristöön - Tiestölle kohdistuu virkistysarvoja jotka voivat kanavoitua vastustukseksi raskasta liikennettä kohtaan. Kesämökkiläiset vs. puutavarakuljetukset. - Biotaloushankkeet lisännevät metsätaloustoiminnan painetta saamelaisten kotiseutualueelle. Toiminta on jo nyt täysin kestämätöntä saamelaisten perinteisten elinkeinojen osalta, joten hankintaalueita tulisi suunnata etelämmäs. Kehitysajatukset: Tiestö ja kuljetukset Onko teillä olemassa suunnitelmia tai onko teidän tiedossa kehittämistoimia, joilla on vaikutuksia puukuljetusten järjestämiseen? (esim. tielainsäädäntö, yhteiskuljetukset, meno-paluu kuljetusten hyödyntäminen jne) 1) Kuljetuskalusto - HCT autot. Pitäisi luoda koko maan kattava verkosto jossa voi ajaa erikokoisilla HCT autoilla. Erikseen ei tarvitsisi käydä läpi nykyisenkaltaista lupaprosessia vaan autot voisi ajaa ennalta määrättyjä reittejä keveämmän lupamenettelyn kautta. Pohjoisen Suomen pitkien kuljetusmatkojen kuljetuskustannusten hallitsemiseksi tulisi edelleen kehittää tehokkaampaa kuljetuskalustoa (HCT). Näille teille mahtuu erikoiskalusto liikkumaan. - Uusin kalusto, paripyörät, paineensäätö sitten kun se toimii aina kelillä kuin kelillä. - Jättirekat eivät pelasta ongelmaa, koska tiestö ei kestä ja vaatii terminaaleja. 2) Kuljetusten organisointi, tietojärjestelmät ja yhteistyö toimijoiden välillä - Pyrimme verkostoitumalla pääsemään parempiin meno-paluu kuljetuksiin. On tehty isompia yrityskokonaisuuksia; suotuisat vaikutukset oikeanlaisen kaluston käyttämiseen oikeilla kohteilla ja kuljetusetäisyyksillä. Meno-paluun lisääntyminen ja yhteiskuljetukset. Yrittäjät, joilta ostamme palvelut miettivät mm mepa-kuljetuksien logistiikkaa. Mepaan pyritään aina kun mahdollista. - Kaikkien kuljetuksia nykyisin hoitavien organisaatioiden yhteiskuljetusoperaattori. Järjestelmä toisi isoja hyötyjä. Tällaisen organisaation perustaminen voi olla hankalaa, ainakin nykyisin, ehkä tulevaisuudessa. - Eri alan toimijoilla on omia logistiikkaa helpottavia järjestelmiään, mutta mitään yhteistä järjestelmää tuskin on tulossa? Tietotekniikka ja yhteistyö toimijoiden välillä tulee lisääntymään. LogForce ja WoodForce. - Pohjoisen Lapin me-pa kuljetukset käytännössä merkityksettömiä ellei tule yhteyttä edelleen Jäämerelle. 2

20 Kehitysajatukset: Tiestö ja kuljetukset Onko teillä olemassa suunnitelmia tai onko teidän tiedossa kehittämistoimia, joilla on vaikutuksia puukuljetusten järjestämiseen? (esim. tielainsäädäntö, yhteiskuljetukset, meno-paluu kuljetusten hyödyntäminen jne) 3) Lainsäädäntö ja kuljetustuet - Ajo-ja lepoaikoihin on saatava helpotuksia, suurimpia ongelmia aiheuttava asia. - EU-säännöstöt voivat hyvin nopeastikin vaikuttaa kuljetusalaan. - Yksityistielain uudistus ja metsätie normiston uusiminen. Hallitus suunnittelee yksityistielakiin muutoksia, mitkä antaisivat tiekunnille paremmat mahdollisuudet periä maksuja teiden käytöstä. TIKO-kehitysosuuskunta, (tikotie.fi) yksityisteiden informaatio palvelu kehitteillä, mm. tieto painorajoituksista, käyttömaksuista, tieoikeuksista ym. - Yksityisen tien / metsäautotien torjunta järjestäytynyt reilu vuosi sitten. - Yksityispuolen pienet puuerät kalliita kuljettaa. Ainoa pelastus on yhteiskunnan myöntämä kuljetustuki napapiirin pohjoispuoliselle alueelle myös pyöreälle puulle. Tuki koskisi vain yksityismetsiä. 4) Puun välivarastointi - Metsäliittymät, muutenkin liittymät ja varasto-/lastausalueet - Mikäli puun käyttö lisääntyy merkittävästi, on todennäköistä että myös terminaalien käyttö yleistyy. Esim. siirtoasemia voisi hyödyntää enempi. Asemilta voisi toimittaa isommalla kalustolla eteenpäin. Kehitysajatukset: Tiestö ja kuljetukset Onko teillä käytettävissä tarpeeksi tietoa tiestön kunnosta kuljetusten sujuvuuden varmistamiseksi? (ajantasainen tieto tiestön kunnosta, kääntöpaikoista, ruuhkista yms. kuljetusreittien optimoimiseksi) 1) KYLLÄ (14/64) - Keväisin tulee tiedote painorajoitetuista teistä ja kelirikosta. Omalta alueelta on tieto tieverkosta. - On tietoa, mutta yrityksen sisällä tätä ei välttämättä osata hyödyntää. Olisiko yleinen tiedottaminen (sen lisääminen/näkyvämmäksi tekeminen) avuksi, noin valtakunnallisella tasolla. 2) EI (39/64) - Parantamisen varaa kelirikkoaikana ja kelirikkoajan painorajoituksista. Kelirikkoaikana eniten ongelmia, tieto on vähäistä. Erityisesti kelirikkoaikana mennään liikaa "puskaradion" tiedoilla. - Sadekausina tarvittais ajankohtaista tietoa teiden kunnosta. - Liukkauden torjunta on arvoitus, ainakin se on aina myöhässä. - Ei monestikkaan tarpeeksi. Metsäfirmojen ostomiesten määrittelemät kääntöpaikat; monesti ei edes käydä katsomassa onko niitä tai voiko mennä yhdistelmällä. Hankintapuiden kanssa edelleen ongelmia teiden ja varsinkin kääntöpaikkojen ongelmat. - Tietoa tarvitsisi enemmän esim. tiestön sataneista lumimääristä niin sitä tietoa voisi hyödyntää omia metsäteiden auraustarpeita kartottaessa. 3) Muut kommentit - Tieto enemmän kokemusperäistä kuin ennalta saatua infoa. Tieto perustuu mutu- tuntumaan ja omiin sekä alueen sidosryhmien kuulopuheisiin. Ei ole olemassa sellaista tietopankkia, ainoastaan oma tuntemus/ kokemus. - Voisi olla nettipalvelu, mistä voisi tarkistaa auraus ja hiekoitustilanteen. Olisi hyvä olla paikka, josta saisi koko ajan ajantasaisen tiedon teiden kunnosta. Tätä on sisäisesti mietitty, toimisiko porokellon tapainen juttu myös talvikelin kunnossapitoa ohjaavana? - Tiestön kantavuusluokat olisi hyvä saada Pohjoisen käyttöön. puun tiet -hanke Kehitysajatukset: Tiestö ja kuljetukset Millaiset ovat alueen rataverkon kehittämistarpeet (ml. terminaali- ja lastauspaikat) puukuljetuksia ajatellen? 1) Rataverkko riittävä - Lapin osalta rautatiekuljetuksiin liittyvä terminaaliverkosta on riittävä ja hyvä. Lapin rautatiekuljetus on tehokas. 2) Kehittämistarpeita yleisellä tasolla - Raakapuuterminaalien kehittäminen on syytä lopettaa ja vaihteeksi kehittää terminaalit loppu - ja sivutuotteille. Kunnollinen terminaali sahatavaran käsittelyyn. Samoin hakkeen käsittelyyn. - Terminaalit puuttuu, ei lastausasemia. Ois hyvä, jos junanlastauspaikalle saisi myös varastoida puuta, osalle voi, mutta ei kaikille. Terminaaleja on liian vähän. Rataverkossa ei ole kilpailua eikä riittävää palveluntarjontaa, jossa olisi kilpailukykyinen hinnoittelu. - Rautatiekuljetuksia ja ratavarren terminaalitoimintaa voidaan huomattavasti kehittää. Tällä sektorilla ei ole tapahtunut toivottua kehitystä vuosikymmeniin. Terminaalien kokoa on kasvatettava. Pienistä lastauspaikoista on syytä luopua. Terminaalien toimintakulttuurissa saatava kaikki operoijat yhteistyöhön, jolloin saadaan selkeitä kustannussäästöjä. - Puuterminaalin perustaminen siten, että varastoon laitettaisiin puuta, haketta ja lunta sekaisin päälle. Terminaalin tulisi olla iso. - Pohjanmaan lastausasemat ovat pieniä ja asutuksien keskellä, suurelle terminaalille olisi käyttöä. - Terminaali lastauskoneiden merkitys on suuri kuljetusyrittäjien kannattavuuteen lastauspaikkoja pitäis olla päätie verkolla, rataverkko jää liian kauas keskisestä Lapista. - Terminaali alueet liian pieniä kasvaviin puumääriin. Tarvitaan isompia terminaali paikkoja maakuntiin. - Terminaali ja lastauspaikkoja pitäisi olla varattu muillekin toimijoille kuin Stora, Metsäliitto ja Metsähallitus. Kehitysajatukset: Tiestö ja kuljetukset Millaiset ovat alueen rataverkon kehittämistarpeet (ml. terminaali- ja lastauspaikat) puukuljetuksia ajatellen? 3) Kehittämistarpeita - Terminaalit tulisi suunnitella huolellisemmin. Varastopaikkojen vähäisyys terminaaleissa. - Terminaali- ja lastauspaikat tulisi suunnitella, rakentaa ja peruskorjata niin, että niissä on riittävästi raide- ja varastotilaa 25 vaunun mittaisille junaletkoille. Mikäli terminaaleja rakennetaan/kunnostetaan, niin metsäyhtiöt pitäisi olla alusta asti mukana suunnittelutyössä. - Varastoalueet monin paikoin peruja vuosikymmenten kuljetussuunnitelmien aikaisia. Pitäisi tehdä kokonaan uusiksi eikä vain tehdä kompromisseja jonkin ehdolla. - VR:n terminaalit yleensä liian pieniä nykyiseen ja tulevaan lastaustarpeeseen nähden. - Terminaaleja on ajateltu Ranuan kirkonkylän seutuun, koska siitä voitaisiin ruokkia niin Kemin ja Oulun tehtaita kuin Kuusamon ja Kemijärven sahoja. Kehitysajatukset: Tiestö ja kuljetukset Millaiset ovat alueen rataverkon kehittämistarpeet (ml. terminaali- ja lastauspaikat) puukuljetuksia ajatellen? 1) Paikallisia rataverkon kehittämistarpeita - Junarata Taivalkoskelta-Suomussalmelle. Ämmänsaareen ja Suomussalmelle saatava raakapuuterminaali. - Vuokatin terminaali-investointi hyvä mutta laajempi alue olisi tarvittu+lisää raidetta. Jos Kemin Kaidi toteutuu on terminaalitarve huomattavasti nykyistä suurempi koska sinne tarvitaan osittain kuivattua puuta. - Rataverkosto paikoin todella huonokuntoinen. Rautatie Kontiomäeltä pohjoiseen on huonossa kunnossa ja liikenne sieltä tehotonta. Taivalkoski-Kontiomäki-rata kuntoon, metsäkylässä esimerkiksi raiteiden välissä oli luvilla suuret väli/lastausvarastot puutavaralle keväisin ja talvisin. Oulu-Kontiomäki radalle yksi terminaali. Kontiomäen terminaalin varastoalueet ovat liian pienet. Alueen remontin suunnittelussa tehty paljon virheitä, suunnittelijat eivät kuunnelleet käyttäjien kommentteja. Kontiomäen terminaalin pussiraiteen toiselle puoleen pitäisi saada tiet ja pino paikat. Asemalle menevä tie pitäisi päällystää tosi pian. - Lisäksi Ylä-Kainuuseen tulee saada kunnollinen terminaali. Kainuun asemien rt-terminaaleja tulisi kehittää: Ämmänsaari, Vuokatti, Kontiomäki, Hyrynsalmi ja Arola (Kuhmo). Vuokatin asemalle myös tarvetta isommille alueille - Ylivieskan "terminaali" on liian ahdas. - Haapajärven ja Pyhäjärven asemien junatoimitusten jatkuminen on todella tärkeää. Haapajärven terminaalin kehitystarve on ilmeinen. - Tyhjän panttina seisova Iin asema josta ennen lastattiin puutavaraa juniin. tätä vois alkaa kehittään uudelleen - Kemijärven terminaalissa tulisi asfaltoida radanvarret, niin kivien määrä pienenee puutavarassa. - Jäämeren radan linjaukset ovat vielä suunnitteilla. Suunnitelmissa tulee otta huomioon puutavaraterminaalien riittävyys ja kokovaatimukset. - Mikäli Kaidi toteutuu, tarvitaan länsirajalle useita. - Rovaniemen terminaalin paikka. - Kolariin puuterminaali toimii eritäin hyvin. Kehitysajatukset: Tiestö ja kuljetukset Muu palaute ja kehitysajatukset puukuljetuksiin liittyen? 1) Toimijoiden välinen yhteistyö Voisi ajatella ja tutkia, olisiko kustannusten alentamiseksi eri toimittajien yhteistyö mahdotonta (Esim Kaukokiidon tapainen malli). Samalla tiellä usein eri toimijoiden puita, voivat olla menossa samaan käyttöpaikkaan. Toimijoiden toimintaa tulisi kehittää niin että samoissa kuormissa vois viedä eri toimijoiden puita. Vähentäisi autojen loppupuiden turhaa keräilyä. Kaikki toimijat yhdessä kehittämään näin hyvä tulee. Menopaluu kuljetuksia lisättävä. Ostajien välinen yhteistyö ja tiedonvälityksen vähyys ihmetyttää. Samoilla alueilla toimitaan esim. talven aikana useaan kertaan eri yhtiöiden toimesta ja teiden avaamisen kukin tekee erikseen. Enempi paikallista yhteistyötä rahojen kohdentamisesta oikeisiin kohteisiin. Aivan toisenlaista lähestymistapaa, tekniikka on jo "läpiluettu". Työryhmää suunnittelemaan kokonaisuudistusta ja kehittämistä puukuljetuksiin. 2) Sillat Tärkeimmät painorajoitetut sillat jotka lisäävät puukuljetusten pituutta tulee pikaisesti kunnostaa vastaamaan nykyisiä rekkojen maksimipainoja. Kun hyvät ja selkeät suunnitelmat tieverkoston parantamiseksi ovat valmiina on myös tehtainen investointipäätökset helpompi tehdä. Uusiutuvan metsäbiomassan ja ihmisten jouheva liikkuminen metsän ja kasvukeskusten välillä on erittäin tärkeää. "Yhteiskunta saisi tukea vielä voimakkaammin metsäautoteiden peruskunnostuksia ja siltojen korjaamista. Varsinkin tiestön yhdistämiset toisiinsa olisivat tärkeitä puuhuollon kustannustehokkuuden kannalta. Monesti siltojen heikko kantavuus yksistään luo pullonkaulan puun liikkumiselle Siltarakenteiden vahvistaminen kantamaan nykyiset painot. Painorajoitetut sillat haittaavat kuljetuksien tehokkuutta todella paljon. 3

21 Kehitysajatukset: Tiestö ja kuljetukset Muu palaute ja kehitysajatukset puukuljetuksiin liittyen? 3) Yksityistiet Olisi hyvä saada yksityisteistä kaikkien käytössä oleva yksityistierekisteri. Kuljetusmahdollisuudet ja tiestö eivät näy riittävästi puun hinnassa. Esim. vastakunnostetulla metsäautotiellä. Tämä avittaisi yksityisiä tiekuntia entistä paremmin päätöksen teossa tien perusparantamiseen. Metsäautoteiden osalta suurimmat ongelmat ovat yksityisteillä ei niinkään metsähallituksen hallinnoimilla osuuksilla. 4) Puun varastointi, puuterminaalit Valtaväylien ja tehdastoimitussuuntien reiteille pitäisi saada alueellisia terminaalipisteitä hyvien kuljetusreittien varsille, joissa esim. ainespuun kelinrikkovarastointi olisi mahdollista Tulisi perustaa välivarastointiterminaalit autokuljetusalueille (esim. Koillismaa) yli 200 km tehtailta. Terminaalien koko sellainen, että siellä voisi hyödyntää tehokasta terminaalitekniikkaa. Terminaaliverkostolla voitaisiin varmistaa tehtaiden puuhuoltoa ja myöskin tasata kuljetuskaluston käyttöä. Suunniteltava puuterminaaleja jotta voidaan toimitta puuta ympäri vuoden Enempi P-paikkoja. Talviaikaan P-paikat ovat kiinni koska niitä ei aurata. P-paikat aurattuna talvisin. Rataterminaalien isontaminen. Kehitysajatukset: Tiestö ja kuljetukset Muu palaute ja kehitysajatukset puukuljetuksiin liittyen? 5) Talvikunnossapito ja tiestön kunto Suurimmat ja akuuteimmat puutteet vaikuttaisivat olevan teiden talvikunnossapidossa. Tiestöt parempaa kuntoon, niiden hoitaminen ja ylläpitäminen. Talvikunnossapitoon kokonaan uudenlainen urakointi systeemi. Talvikunnossapito puutteellista ja käytössä vanhanaikaista ja tehotonta kalustoa. Ilmastonmuutos ja sen tuomat haasteet tulisi huomioida tulevaisuuden metsätaloudessa ja erityisesti puunkuljetuksissa. Yleisesti tiestön kunto menossa todella huonoon suuntaan, yritysten pitäisi pyrkiä saamaan kalustolle tasaisemmin työtä (mahdollistaisi myös työtekijöille ympärivuotisen mahdollisuuden työhön ) mutta yrittäjien ja teollisuuden mahdollisuudet saada pyörät pyörimään kaikkina vuodenaikoina on erittäin vaikeaa! Sama kuin kaikkeen työhön, jokainen,kun ymmärtäisi/voisi suorittaa työnsä erinomaisesti ja tehokkaasti, (myös tieverkostojen hoitajat), niin lopputulos on Suomi oy:n asukkaille eduksi. 6) Muut kommentit Lisää tietoa kaivataan. Kaikille saataviksi esim. nettiin! Tietoliikenneinfran on myös toimittava kaikkialla maassamme. Yhtiöitten ajonohjausjärjestelmät luo älyttömiä tilanteita kentälle,kaikesta muusta on tullut "tärkeämpää" kuin itse kuljetuksen suorittaminen. Pk sahoilla joustavampi aikataulutus varsinkin kiireaikana. Puuta seisoo liikaa kumipyörien päällä Metsäliittymiin voisin esittää vaatimuksia - ominaisuuksia 40 vuoden ja useanlaisen käyttötarpeen kokemuksella. Tervolan soratiet kuntoon, pehmeillä mailla rungon uusinta. Päällystäminen välillä Loue - Kätkävaara. VR-kuljetuksiin tarvitaan lisää kapasiteettia. Ei metsäteollisuuden superrekkoja. Kehitysajatukset: Kuljetusliikkeet ja logistiikka Nykyisen kaluston kehittämistarpeet: huomioiden arvioitu lisääntyvä puukäyttö lähivuosina, näettekö tarvetta tai onko kiinnostusta nykyisen kuljetuskaluston kehittämistarpeesta? Kehitysajatukset: Kuljetusliikkeet ja logistiikka Kuinka näette henkilökunnan kehittämistarpeet, huomioiden arvioitu lisääntyvä puunkäyttö? 1) Kehittämiselle on tarvetta - Kuljetuskaluston kehittämisessä on varmasti vielä tehtävää. Perus ainespuukuljetuskalusto on aika ajantasaista, mutta esim. irto-energiapuun kuljetus kannattavasti vaatisi vielä suurempaa ajoneuvokalustoa - Ehdottomasti sitä pitää kehittää, ihan kuin mitä tahansa toimintaa yrityksen sisällä. HCT- kokeilu voi antaa paljon, koska meillä on pitkät kulj.matkat ja yhdistelmistä saadaan jopa parempia ajettavuudeltaan. - CTI-järjestelmien kokeiluvelvollisuus (esim jos on useamman auton yritys, niin heille voisi olla hyvä asia saada kokeilla rengaspaine järjestelmien hyödyt). Painojen nostolla entisestään tuskin saadaan kenellekään kokonaishyötyä/toiminnan tehostamista/kustannukset+ympäristö näkökulmat. - On tarvetta jos on varmuutta kuljetustarpeiden kasvamiseen. Ei kuitenkaan jos hinnoittelu on pielessä. Puunmittaa pitää muuttaa että saadaan hyödynnettyä nykyiset 76tonnin yhdistelmät oikealla tavalla. Nyky puunmitalla riittää 64 tonninyhdistelmä. - Vientiautojen kehitys ja kokeilu tärkeää - Nykykalustoa koko ajan kehitetään. - Vielä olisi paljon kehitettävää, mutta tehtaiden vastaan otot poikkoilevat liikaa. 2) Kaluston kehittyminen hoituu itsestään tai riittävä kehitysaste jo nyt - Aito ja tiukka kilpailu kuljetusyrittämisessä hoitaa osaltaan tämän sektorin kehityksen. Lainsäädäntö antaa raamit tälle kehittämiselle. - Riittävä tehokkuus nykyisille määrille löytyy jo nyt. Kehitysajatukset kunnille: Tiestö ja kuljetukset Tukeeko kunta yksityisteiden kunnossapitoa? Jos, niin miten? - Kyllä. Yksityistieavustuksilla yli 3 talouden tieosuuksilla. - Kunta tukee tiekuntia, joiden vaikutusalueella on vakituisen asumisen asuinrakennuksia - Kyllä, tiekunnat, joissa on vakituista asutusta - Vakituisen asutuksen osalle kunta myöntää vuosikunnossapitoavustusta. - Tukee. Järjestäytyneet tiekunnat voivat hakea kesä- ja talvikunnossapitoon tukea kaupungilta. - Korjausavustuksia yksityistiekunnille. - Pienoisella kunnossapitoavustuksella niille yksityisteille, joiden varrella on vakituista asutusta. - Kyllä, yksityisteiden auraukset tehdään kunnan puolesta. - Kunta antaa avustusta yksityisteille viimeiseen ympärivuotisesti asuttuun talouteen saakka 70 % tien kunnossapidon kustannuksista. Töihin sisältyy auraus, lanaus, höyläys ja suolaus yms. konetyöt. Kunta kilpailuttaa kunnossapidon ja maksaa itse ensin urakoitsijoille kaikki kustannukset. Kunta laskuttaa myöhemmin tiekuntien 30 % omavastuun osuuden - Kunta tukee yksityisteiden kunnossapitoa. Kunta vastaa lähes kaikesta yksityisteiden kunnossapidosta ja maksaa 90 % yksityisten osuudesta valtionapukelpoisten yksityisteiden peruskorjauskustannuksista. - Kyllä, 50% kunnossapitomenoista ja perusparannuksista. - Kalajoen kaupunki tulee yksityistietä vuosittain noin Kaupunki avustaa yksityisteitä vain rahallisesti kerran vuodessa tehtävällä anomuksella. - Muhoksen kunta avustaa ja osallistuu yksityisteiden hoidon kustannuksiin euroa vuodessa. Yksityisteiden kunnossapidon tai peruskorjausten kustannuksiin osallistutaan tapauskohtaisesti. Kehitysajatukset kunnille: Tiestö ja kuljetukset Mitä tieyhteyksiä tulisi kehittää? (a. uusia yhteyksiä b. nykyisiä yhteyksiä) 1) Yleiset kommentit - Paikallis- ja yksityisteiden huono kunto - metsäautoteiden peruskorjaukset - Tiehoitokunnat herätettävä eloon - Nykyisistä yhteyksistä tulee turvata yhteydet radan varteen ja puun käyttökohteisiin. - Metsäautotieverkostoa on parannettu, mutta varmaankin on vielä parannustarpeita. Tiehallinnon tieverkko pienemmän tieverkon osalta on huonossa kunnossa ja tarvitsee perusparannuksia. 2) Paikalliset tiestön kehittämiskohteet - Kemin biojalostamoa silmällä pitäen, on tärkeää pitää Länsi-Lapin alueen tiestö (erit. VT 21:n varrella olevat tiet) kunnossa, jotta raaka-ainetta on hyvin saatavilla. Suunnitteilla on energiapuuterminaali Kolarin Sieppijärven asemalle, junaradan varteen. - Valtaväyliä Kemijärviä ja Kemiä kohti esim. Ranualta - Oulu-Kuusamo-tien kunnostaminen. Enemmän ohituskaistoja. - Naamantie kunto on surkea. - Jokikyläntien peruskorjaus ja alavien paikkojen korotus, koska tulvat katkoo tien vuosittain 1-2 krt. - Läpikulun kannalta tärkeitä kehitettäviä yksityisteitä ovat Kotisaarentie, Nuolentie, Emäjoentie, Lupingintie, Kumpusuontie. - Kalajoen näkökulmasta Kalajoki - Merijärvi - Oulainen tie on huonossa kunnossa, samoin Kalajoki Pitkäsenkylä - Alavieska tie on myös huonossa kunnossa. - Ranua-Pekkala ja Ranua -Posio - Tenniöjoen sillan uusiminen Kuoskussa on puutavaran kuljetuksia rajoittava tekijä varsinkin nyt, kun Metsähallitus alkoi periä suuria puunkuljetuksen Pohjoisen maksuja. puun tiet -hanke 4

22 Kehitysajatukset kunnille: Tiestö ja kuljetukset Kehittämisajatuksia ja tarpeita tiestön kunnossapidon osalta (eri vuodenaikoina)? - Ylläpitoon ja kunnostukseen tulisi palauttaa resursseja, jotta korjausvelkakierre saataisi pysäytettyä. - Tieverkosto tarvitsee lisää kantavuutta ja myös pintamurskeiden lisäämistä, jotta tiestön pinta saadaan pidettyä kunnossa. Paikoitellen teiden kuivatusojitus on puutteellista. - Alemman tieverkon esim. kuntien väliset on aika huonossa kunnossa. Tieverkkoa ei ole kunnostettu vuosiin, päällysteet ovat rapistuneet ja routakuoppia on paljon. - Metsäautotieverkoston kunnostamista nopeammasta tahdissa. - Kelirikkoajat rajoitukset tulisi pyrkiä pitämään mahdollisimman lyhyinä. Vähentää tarvetta puun varastointiin. - Routavauriokorjaustarvetta. Kelirikkohaittojen ehkäiseminen teiden kuivatusrakenteita kunnostamalla. - Maanteiden talvikunnossapitoa tulee kehittää, polanteen keräytyminen ongelmana teiden reunoille, jolloin ohitustilanteet ovat vaarallisia niin ajoneuvoille kuin kevyelle liikenteellekin. - Peruskunnostuksiin tulisi tiekuntia kannustaa ja aktivoida. - Tiekuntien neuvontahanke tarpeen. Valtakunnallisen sähköisen tiepaikkatietopalvelun tekeminen. - Tieisännöintiä keskitetysti. Kehitysajatukset kunnille: Tiestö ja kuljetukset Muun elinkeinotoiminnan kannalta tarve tiestön kehittämiseen tai kunnostamiseen? (esim. maatalous, turvetuotanto, kaivoteollisuus, matkailu jne) 1/2 1) Yleiset kehittämistarpeet - Perustieverkon parantaminen palvelee kaikkia elinkeinoja. Kunnassa on paljon maataloutta ja turvetuotantoa, jonka tien käyttötarpeet ovat ympärivuotisia ja kohdistuvat myös kelirikkoaikoihin. Kelirikkoaikoina tiestön kantavuus on kovalla koetuksella. - Raskasliikenne (maatalous, turvetuotanto) tarvii toimivan tieverkoston joka paikkaan. - Matkailu. - Maatalouden ja haja-alueen asukkaiden elinvoiman turvaaminen.vikisktyskäyttö, luoonouttuotteiden hyödyntämiern marjat, sienet yms. - Huomioitava myös suunnitteilla olevien uusien biojalostuslaitosten tarpeet. - Tapauskohtaisesti kunnan sisällä ja yleisten teiden osalta ELYn kanssa. - Synergiat tarpeen ottaa huomioon. - Yleensä siinä rahoituksen keräämisvaiheessa on paljon tahoja jotka eivät tarvitse tietä, mutta kun se on valmis niin jopas vaan käyttäjiä riittää. - Hyvät ja huonot esimerkit julkisiksi ja niiden tiedottaminen myös yksityistien hallitsijoille...? - Yhteiskilpailutus esim. lanauksista kunnat ja Metsähallitus varmaan laskee urakoitsijan hintaa. Kehitysajatukset kunnille: Tiestö ja kuljetukset Muun elinkeinotoiminnan kannalta tarve tiestön kehittämiseen tai kunnostamiseen? (esim. maatalous, turvetuotanto, kaivoteollisuus, matkailu jne) 2/2 2 ) Paikalliset tiestön kehittämistarpeet - Turvetuotanto on merkittävää Ranualla, Rovaniemellä, Simossa ja Torniossa. Lapissa on paljon potentiaalia kaivosteollisuuden kehittymiselle. - "Jokikyläntie peruskorjaus. MT 8110 päällysteen kunnostus, tiellä kulkee paljon sorarekkoja ja betoniautoja. MT 8121 päällysteen kunnostus, VR:n rataremonttityöt ajoivat päällysteen pilalle, sama tilanne mt Maatalousoppilaitokselle menevän tien valaistus mt 8110 Ruukin taajamasta oppilaitokselle n. 2 km, kapea tie paljon rekka-autoliikennettä" - Ylläksen matkailualueen kävijämäärät kasvavat erit. ulkomaalaisten matkailijoiden osalta. Tiestö tulisi olla kunnossa, mutta sen alueen metsäteiden määrä ei saisi nousta, jotta luontoalue ei enää pirstaloituisi enempää. Hannukaisen kaivostoiminnan suunnittelu etenee. Malmikuljetukset tehtäisiin junalla, joten tieverkostossa ei merkittäviä kuormituksia. - Hossan kansallispuiston vaikutukset alueen yksityistieverkon ylläpitoon. - Palovaaran tie (Suhanko-kaivoshanke) tien peruskunnostus. - Kalajoen läpi menevä 8-tie on tavaraliikenteelle merkittävä väylä. Kalajoen keskustan, hiekkasärkkien ja sataman liikenteenjärjestely tulisi kiinnittää huomiota niin kevyenliiketeen kuten raskaanliikenteen suhteen. Samoin teiden risteykset tulisi kiinnittää huomiota jouhevan liikenteen järjestämiseksi. Kehitysajatukset kunnille: Tiestö ja kuljetukset Muu palaute ja kehitysajatukset? Yleiset kommentit - Alemman tieverkon niin päällysteisten kuten sorapäällysteisten teiden korjausvelkaa on paljon. - Tiestö ei saa rapistua. - Kunnossapidon valtionavustus pitäisi palauttaa jossain muodossa. - Yksityisteiden tukeminen - Tiekuntien roolin aktivointi Paikallinen kommentti - Kaidi hankkeen toteutuessa tarvitaan energiapuu terminaaleja Kolarin kunnassa: 1. Sieppijärven (VR) terminaali 2. Vanha lentokenttä (metsähallitus) 3. Rautuvaara (VR) 4. Kalkkikaivos (Nord Kalk) Pohjoisen puun tiet kysely Puun varastointi yleiset kysymykset Puun varastointi: Puun ostajat, myyjät, mp-yritykset.. Millä alueilla tarve puuterminaaleille /välivarastoinnille on suurin (sijainti/osoite)? (Voit myös sijoittaa varastointitarpeen karttapohjaan) 1) Yleiset tarpeet / kommentit - Isommat terminaalit tulee sijoittaa puunhankinta-alueen äärilaidoille tai sitten tehtaiden välittömään läheisyyteen. - Riippuu tehdasinvestoinneista - Ei voida eritellä jotain tiettyä aluetta. Tarve on niin akuutti. - Etelässä ovat kaivaneet kallioon ison "kolon", josta louhineet murskeeksi kiviaineksen metsäteille. Syntyneeseen koloon on ajettu lunta ja sahanpurua puiden pääll. - Lastauspaikkojen ja jalostuslaitosten läheisyydessä. - Tarve lisääntyy mikäli puun käytön lisäinvestoinnit toteutuvat. Koillismaa, Kainuu ja Oulu - Kokkola välille tulee tuolloin terminaalitoiminnat lisääntymään. 2) Paikalliset tarpeet - Vuokatti, Nurmes, Kajaani - Mahdollisimman lähelle Kuhmoa - Pyhännällä. Suomussalmi, Pesiö - Takalon kylän kohdalla - Siikalatva, Tupos, Rantsilan alueelle - Vaalan aseman alueella - "Pikiteiden varret, Pudasjärven keskustaajama" - Savukosken pohjoisosissa - Sodankylän pohjoispuoli - Pello-Kolari - Taivalkoski-Pudasjärvi, Ranua, Siikalatva, Vihanti - Ranuan kirkonkylä ja siitä Simoon päin. Ranuantien varrella tai Ranuantien ja Nelostien liittymän vaiheilla. 5