Kvalt VIITASAAREN KAUPUNGIN VUODEN 2018 TALOUSARVIO, PALVELUSOPIMUS JA VUOSIEN TALOUSSUUNNI- TELMA

Transkriptio

1 Kvalt VIITASAAREN KAUPUNGIN VUODEN 2018 TALOUSARVIO, PALVELUSOPIMUS JA VUOSIEN TALOUSSUUNNI- TELMA

2 3 1. Johdanto 6 2. Viitasaaren kaupungin strategia Kaupunkikonserni Kaupungin yleiset konsernitavoitteet Viitasaaren Vuokra-asunnot Oy Wiitaseudun Energia Oy Wiitaseudun Yrityspalvelu Oy Keskitien Kauppakiinteistö Oy Viitasaaren Koulutuskiinteistö Oy Witas Oy Konsernihallinto kaupunginvaltuusto, kaupunginhallitus Toimialakohtaiset tavoitteet vuosille Wiitaunionin perusturvan keskeiset tavoitteet vuosille Wiitaunionin sivistystoimen keskeiset tavoitteet vuosille Wiitaunionin teknisen toimen keskeiset tavoitteet vuosille Wiitaunionin ympäristötoimen keskeiset tavoitteet vuosille Sitovuus Tuloslaskelma Yleishallinnon toimielimet Toiminnalliset muutokset vuosien välillä Yleishallinnon talousarvio Tukipalvelut Toiminnalliset muutokset vuosien välillä Henkilöstösuunnitelman toteutuminen ja poikkeamat Elinkeino- ja maataloustoimi Toiminnalliset muutokset vuosien välillä Toteutuminen ja poikkeamat Elinkeino- ja maataloustoimi talousarvio Yleishallinto yhteensä - talousarvio Perusturvan toimiala Perhepalvelut Vanhuspalvelut Sairaanhoitopalvelut Työterveyshuoltopalvelut Erikoissairaanhoito Henkilöstösuunnitelman toteutuminen ja poikkeamat Perusturvalautakunnan palvelusopimus

3 8.8 Perhepalvelut talousarvio Vanhuspalvelut talousarvio Sairaanhoitopalvelut talousarvio Perusturvan toimiala - talousarvio Sivistystoimen toimiala Varhaiskasvatus Toiminnalliset muutokset vuosien välillä Henkilöstösuunnitelman toteutuminen ja poikkeamat Varhaiskasvatuksen strategian mukaiset mittarit Varhaiskasvatus talousarvio Koulut Toiminnalliset muutokset vuosien välillä Henkilöstösuunnitelman toteutuminen ja poikkeamat Peruskoulujen ja esikoulun strategian mukaiset mittarit Aluelukion strategian mukaiset mittarit Koulut talousarvio Opistot Toiminnalliset muutokset vuosien välillä Opistojen strategian mukaiset mittarit Henkilöstösuunnitelman toteutuminen ja poikkeamat Opistot talousarvio Kirjasto Toiminnalliset muutokset vuosien välillä Henkilöstösuunnitelman toteutuminen ja poikkeamat Kirjaston strategian mukaiset mittarit Kirjasto talousarvio Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisotoimi Toiminnalliset muutokset vuosien välillä Henkilöstösuunnitelman toteutuminen ja poikkeamat Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisotoimen strategian mukaiset mittarit Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisotoimi talousarvio Sivistystoimen toimiala - talousarvio Tekninen toimiala Yhdyskuntatekniset palvelut Toiminnalliset muutokset vuosien välillä Henkilöstösuunnitelman toteutuminen ja poikkeamat Yhdyskuntatekniset palvelut talousarvio Tilapalvelu Toiminnalliset muutokset vuosien välillä 92 4

4 10.7 Henkilöstösuunnitelman toteutuminen ja poikkeamat Tilapalvelu talousarvio Maankäyttö Toiminnalliset muutokset vuonna Henkilöstösuunnitelman toteutuminen ja poikkeamat Maankäyttö talousarvio Muut tekniset palvelut Toiminnalliset muutokset vuosien välillä Henkilöstösuunnitelman toteutuminen ja poikkeamat Muut tekniset palvelut talousarvio Tekninen toimiala talousarvio Ympäristötoimi Toiminnalliset muutokset vuosien välillä Henkilöstösuunnitelman toteutuminen ja poikkeamat Ympäristölautakunta talousarvio Investoinnit Investointien seliteosa Rahoituslaskelma Allekirjoitukset 113 5

5 6 1. Johdanto Asiakirjan rakenne käsittää karkealla tasolla seuraavat osiot: - kuntastrategia, kohta 2 - konsernitavoitteet, kohta 3 - palvelusopimus ja toimialakohtaiset tavoitteet(sisältää talousarvion ja taloussuunnitelma, kohdat 4-11) - investoinnit, kohta 12 - investointien seliteosa 13 - rahoituslaskelma, kohta 14.

6 7 2. Viitasaaren kaupungin strategia VIITASAARI Pikkasen parempi periferia Viitasaaren kaupunkistrategiaa on uudistettu aiemman, toteutetun strategian pohjalta. Tulevaisuuden Viitasaaressa korostuvat erityisesti elinvoimaan liittyvät asiat. Sote- ja maakuntahallinnon synnyn myötä kuntien rahoituspohja muuttuu. Nykyisellään kaupungin lakisääteisiin ja kaupungin itselleen ottamien palveluiden rahoituksesta suurin osa tulee vielä valtionosuuksien kautta. Näkymien mukaan, jatkossa valtionosuuden ja verotulojen osuus muuttuu siten, että jopa 70 % kunnan tuloista saadaan verotulojen kautta. Kuntana meidän tulee toimenpiteillämme myötävaikuttaa paikallisten yritysten kasvuun tukemalla kehitystoimintaa, näin luoden uusia työpaikkoja. Kunnallis-, yhteisö- ja kiinteistöverotuottojen kasvun kautta kaupungilla on mahdollisuus saada lisäresursseja elinvoimansa kehittämiseen. Syksyllä 2017 käydyn vuorovaikutteisen strategiaprosessin tuloksena voidaan todeta, että myös yrityselämän näkökulmasta toimivat ja laadukkaasti järjestetyt hyvinvointipalvelut tukevat yritysten ja koko kaupunkiyhteisön elinvoiman kehittymistä. Hyvä työllisyyden hoito, hyvinvointipalvelut ja elinkeinoelämän kehittyminen saavat aikaan myönteisen lumipalloefektin, joka onnistuessaan luo hyvinvointia kaupungin kaikille asukkaille. Työnantajana kaupunki toteuttaa Wiitaunionin hyvinvointiohjelmaa ja henkilöstösuunnitelmaa. Kunnan toimintaympäristöanalyysi Vahvuudet Strategian vahvuuksiksi nostettiin mm. kaupungin keskeinen sijainti Nelostien ja Sinisen tien risteyskohtana. Viitasaari on suurten kaupunkien väliin jäävä pienempi keskuskaupunki, joka sijaintinsa puolesta tekee siitä erinomaisen kohteen uusille viihteen, kaupan ja teollisuuden investoinneille. Ammatillisen koulutuksen ansiosta Viitasaarella on saatavilla sitoutuvia osaajia niin logistiikkaan, teollisuuteen kuin palveluihinkin. Myös viitasaarelaiset yritykset ja niiden kasvuhakuisuus luetaan ehdottomasti toimintaympäristön vahvuuksiksi. Mahdollisuudet Kaupungin kehittymisessä mahdollisuutena nähtiin kilpailevien palvelujen etäisyys, koulutus, sekä yrittäjien kanssa edelleen kehittyvä vuoropuhelu. Vielä työn alla olevana - silti erityisenä mahdollisuutena nähtiin myös toimivan tietoverkon aikaansaaminen ja sitä kautta digitaalisuuden kehittyminen. Kulttuurillisesti ajatellen, Viitasaarella on monipuolinen tapahtumien kirjo, joista tunnetuimmista mainittakoon Musiikin Aikafestivaali ja Keksintöjen viikko.

7 Heikkoudet Analyysissa nostettiin heikkoutena esiin vapaaehtoistyön väheneminen, sekä tulevaisuuden johtamisen puute. 8 Uhat Väestökadon jatkuminen ja osaavan työvoiman heikko saatavuus nähtiin uhkana. Kaupunkimme visio: Viitasaari on rohkeasti innovatiivinen ja elinvoimainen, luonnonläheisyyttä tarjoava vetovoimaisten palvelujen kaupunki! Viitasaaren toimintaa ohjaavat arvot: Rohkeus ja uskallus: Mennään rohkeasti eteenpäin, tehdään tarvittaessa linjaratkaisuja, sekä suurempia avauksia. Uskalletaan tehdä asiat toisin kuin aiemmin ja eri tavalla kuin muualla. Uskallus sisältää avarakatseisuutta ja innovatiivisuutta, rohkeutta yrittää ja meillä saa erehtyäkin. Keksitään uusia keinoja elinvoiman takaamiseksi. Vastuullisuus: Kaupunki kantaa vastuuta kaikista väestöryhmistä. Kaupungilla on suuri vastuu elinympäristön laadusta sekä vastuu myös heikommassa asemassa olevista kuntalaisista. Viitasaari on kuntalaisten yhteistä omaisuutta. Yhteisöllisyys: Kehitetään yhdessä avoin kaupunki, jonne jokaisen on helppo tulla. Annetaan kuntalaiselle tilaa ja resursseja luoda uutta ja innostavaa paikallistoimintaa. Avoimuus: Avoimuus on lähtökohtana sille, että Viitasaarelle voi tulla ja tänne voi jäädä. Yhteistyön onnistumisessa avoimuus on kaiken lähtökohta. Olemme avoimia uusille ihmisille ja ideoille. Ymmärretään myös se, että me-henki ei tarkoita sulkeutumista sisäänpäin. Innovatiivisuus: Kokeillaan ja etsitään ennakkoluulottomia ratkaisuja tulevaisuuteen ja elinvoiman kehittämiseen. Reiluus: Ketään ei jätetä yksin, otetaan myös kävijät vastaan avosydämin. Tuetaan toinen toista, yksilöitä ja yrityksiä. Kaikilla on oltavat tunne, että ollaan samassa veneessä ja soudetaan samaan suuntaan.

8 9 Kaupungin visiosta on johdettu strategiset päämäärät, jotka ovat: 1) Elinvoima 2) Hyvinvointi 3) Johtaminen ja talous Strategisille päämäärille on asetettu tavoitteet ja toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi. (Tavoitteet ja hankkeet täsmennetään talousarvioprosessissa vuositasolla mitattaviksi ja konkretisoidaan edelleen toimialojen tavoitteiksi). 1. Elinvoiman lisääntymistä kaupungissa tavoitellaan a) Perheisiin ja yrittäjiin suuntautuvalla toiminnalla b) Nostamalla Viitasaaren luonnonvarat vahvuuksiksi c) Vahvistamalla viitasaarelaisten osaamista. a) Tarjotaan yrityksille kehittämisyhtiön palveluita Suunnataan Viitasaaren markkinointia perheille ja yrityksille. Otetaan myös käyttöön uniikki, kultainen porkkana Viitasaarelle suuntaaville lapsiperheille ja uusille yrityksille Esiinnytään messuilla yhteistyössä viitasaarelaisten yritysten kanssa Kaupunginhallitus ja johtavat viranhaltijat tutustuvat säännöllisesti viitasaarelaisiin yrityksiin Otetaan käyttöön sijoittumismalli, jonka avulla Viitasaarelle muuttaneiden yritysten on mahdollisimman helppo tulla osaksi kaupunkikokonaisuutta Käynnistetään tapahtumien kehittämiseksi erillinen 365 tapahtumaa hankekokonaisuus jonka tavoitteena on edelleen lisätä Viitasaaren tapahtumien laatua ja määrää b) Kehitetään luontomatkailun puitteita Luontomatkailun reitistöjen kehitys yhteistyössä kyläkuntien kanssa Kirkkosaaren vaelluspolku, goljat kehittäminen c) Vahvistetaan viestintää ja digiajan kehitystä Laitetaan tietoliikenneverkko kuntoon Rakennetaan osaamiskeskus (lennätintalo) yritysten, koulutusorganisaatioiden (Poke, JAO, JAMK, yliopisto, lukio) elinkeinoyhtiön innovaatioympäristöksi 2. Kuntalaisten hyvinvointia parannetaan a) edistämällä kuntalaisten liikunnallista elämäntapaa b) torjumalla yksinäisyyttä ja vahvistamalla nuorten sosiaalisuutta c) tukemalla yhdistys- ja yhteisötoimintaa d) lisäämällä / tukemalla kuntalaisten osallisuutta. e) turvaamalla sosiaali-ja terveydenhuollon lähipalveluita

9 10 a) Lisätään lähiliikuntapaikkoja ja kehitetään jo olemassa olevia, tuetaan seuratoimintaa, vahvistetaan moniammatillista yhteistyötä viranomaisten yhteistyötä (sote-) ennaltaehkäisevänä b) Nuorten neuvonta- ja terveyspalvelut ja tarkastukset (kaupungille töihin tulevat nuoret työterveyden piiriin, etsivän nuorisotyön asiakkaille terveystarkastus) POKE:n / JAO:N yksiköiden säilyttäminen ja kehittäminen Viitasaari-talon rakentaminen yhteistyössä POKE:n kanssa Opiskelijoiden asunto-olosuhteiden parantaminen Henkilöliikennejärjestelmän selvittäminen liikennelain muutoksen myötä c) Säilytetään kolmannen sektorin avustusten (kyläyhdistykset, kulttuuritoimi yms.) taso nykyisellään Kaupunki välirahoittaa kyläyhdistysten kehittämishankkeita Seurakuntien yhteistyön tiivistäminen (hyvän tahdon Viitasaari toiminnan kehittäminen ja monipuolistaminen Varhaisen tuen mallin käyttöönotto - perheiden, lasten ja nuorten tuki (mihin kohtaan kohdistetaan) d) Osallistamalla luodaan osallisuutta Tuetaan vaikuttamistoimielinten toimintaa Digitaalisten osallistumismahdollisuuksien hyödyntäminen Yhteisöllisyyden edistäminen e) Kulttuurin, kirjaston ja kansalaisopiston rooli, toimintakyvyn ylläpito! Henkisen hyvinvoinnin ylläpito keskiöön. 3. Kaupunkikonsernin johtamisen ja talouden parantumista tavoitellaan a) Perustamalla kaupunkikonsernissa tehtävät ratkaisut kaupunkistrategiaan b) Vakiinnuttamalla tasapainoinen taloudellinen tila konsernin laajuisesti. c) Nelostien liikennevirtojen aiempaa parempi hyödyntäminen. d) Valvomalla aktiivisesti kaupungin ja seutukunnan etua. Toimenpiteitä edellä mainittujen tavoitteiden saavuttamiseksi: Konsernin vuosikate pidetään positiivisena Peruspalveluiden investoinnit pidetään alle poistojen Uusia verotuloja tuottavia investointeja haetaan aktiivisesti Kaupunki toimii hankinnoillaan osaavana ostajana ja terveiden markkinoiden kehittäjänä Kaupunki asettaa omistuksilleen selkeät ja mitattavat tavoitteet, sekä valvoo niiden toteutumista Ennakointi ja ennaltaehkäisy, varhainen tunnistaminen palvelustrategiaan keskeisesti esille Omistuksen panostukset optimaalisessa käytössä HHJ-koulutus tytäryhteisöissä hallitustyön kehittämiseksi Saarijärven-Viitasaaren seutukunnan saaminen EU:n liittymissopimuksen mukaiseen eritysasemaan EU:n rakennerahastojen tukien jaossa. Tehdään erillinen omistajapoliittinen ohjelma perustuen kaupunkistrategiaan

10 11 3. Kaupunkikonserni Kuntalain 13 :n 1 kohdan mukaan valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden keskeisistä tavoitteista sekä konserniohjauksen periaatteista. VIITASAARI- KONSERNI TYTÄRYH- TEISÖT KUNTAYH- TYMÄT OSAKKUUSYH- TEISÖT VIITASAAREN VUOKRA-ASUNNOT OY 100 % KESKI-SUOMEN LIITTO 2,80 % WITAS OY 49,65 % WIITASEUDUN ENERGIA OY 100 % K-S SAIRAAN- HOITOPIIRIN KY 3,71 % AS OY PIHKURINSUU 21,69 % VIITASAAREN KOULUTUSKIINTEIS- TÖ 76 % ÄÄNEKOSKEN AMM. KOULUTUKSEN KY 12,36 % POHJOISEN K-S VERKKO- PALVELUT OY 20 % WIITASEUDUN YRITYSPALVELU OY 100 % KESKITIEN AUPPAKIINTEISTÖ OY 100 % SAMMAKKOKAN- GAS OY 22,37 % VIITASAAREN LIIKENNEKIINTEIS- TÖ OY 27,65 %

11 Kaupungin yleiset konsernitavoitteet Konsernihallinnon tehtävänä on varmistaa kaupungin strategisten, taloudellisten ja toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen ja kaupunkikonsernin yksiköiden toimiminen koko konsernin näkökulmasta parhaalla mahdollisella tavalla. Konsernihallinnon tehtävä ulottuu kuntaorganisaation lisäksi yhteisöihin ja säätiöihin, joissa kaupunki on omistajana tai joissa kaupungilla on määräysvalta. Viitasaaren kaupunki toteuttaa elinkeinopolitiikkaansa omistamansa tytäryhtiön Wiitaseudun Yrityspalvelu Oy:n sekä osakkuusyhteisönsä Witas Oy:n kautta. WYP Oy tarjoaa toimitiloja yrityksille ja kehittämisyhtiö Witas Oy yritysten neuvonta- ja kehittämispalveluita. Kaupungin tytäryhtiö Wiitaseudun Energia Oy vastaa kuntalaisten vesi- ja jätevesihuollosta keskustaajaman ja Kymönkosken alueilla sekä kaupungin ja keskustaajaman asukkaiden ja yritysten kaukolämmön tarpeesta. Kaupungin elinvoimaisuus edellyttää myös toimivia vuokra-asuntomarkkinoita. Tytäryhtiö Viitasaaren Vuokra-asunnot Oy tarjoaa erilaisia vuokra-asumisen mahdollisuuksia kuntalaisille. Tämän lisäksi kaupungin konsernirakenteessa on kaksi kiinteistöosakeyhtiötä, jotka vastaavat omistamiensa toimitilakiinteistöjensä tehokkaasta käytöstä. 1. Konserniyhteisöjen toiminnan on tuettava kaupungin strategian toteuttamista ja tuotava kaupungille lisäarvoa toiminnallaan. 2. Konserniyhteisöjen tulee omalla toiminnallaan edistää kaupungin toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden saavuttamista. 3. Toimintavuonna 2018 kaupunki uudistaa omistajapolitiikkaansa ja erityistä huomiota kiinnitetään mm. yhtiöiden hallitusten liiketoiminta-asiantuntemuksen lisäämiseen.

12 Viitasaaren Vuokra-asunnot Oy Yhtiöjärjestyksen mukainen toimiala: Yhtiön toimialana on rakennuttaa, omistaa ja hallita kiinteistöjä ja vuokratonteilla olevia rakennuksia, ostaa, myydä ja vuokrata alueita, rakennuksia, huoneistoja ja osakkeita, antaa vuokralle kiinteistöjä ja huoneistoja sekä harjoittaa kiinteistöjen ja vuokratonteilla olevien rakennusten isännöinti- ja huoltotoimintaa. Kaupunginvaltuuston asettamat konsernitavoitteet: 1. Asuntotuotantostrategian valmistelu yhteistyössä konserniemon kanssa 2. Vuokra-asuntokannan sopeuttaminen kaupungin väestökehitykseen ja muuttoliikkeen aiheuttamaan tarpeeseen. 3. Vuokratalojen käyttöastekehityksen parantaminen hakemalla vapautusta ARA:n vuokrarajoituksista ja myymällä sekä purkamalla käyttöasteeltaan heikkoja kohteita. 4. Yhtiön omistuksessa pidettävän asuntokannan peruskorjaaminen omistaja-arvon säilyttämiseksi. 5. ARA:n, kaupungin ja VVA Oy:n yhteisen hankkeen Yhdyskuntien uudistaminen tulosten hyödyntäminen. Mittari TP 2014 TP 2015 TP 2016 E 2017 TA 2018 Liikevaihto Tilikauden tulos (*) (*) Kaupungin takaus (saldo) Omavaraisuusaste 6,21 % 6,95 % 4,44 % Maksuvalmius (Quick ratio) 1,27 (arava) 0,35 (yleinen) (huono) 0,93 (arava) 0,24 (yleinen) (huono) 0,64 (arava) 0,16 (yleinen) (huono) (*) Lisäalaskirjauksen vaikutus sekä kiinteistöjen myynnistä johtuvat alaskirjaukset 3.3 Wiitaseudun Energia Oy Yhtiöjärjestyksen mukainen toimiala: Yhtiön toimialana on energian tuotanto ja jakelu ja vesihuoltopalvelujen tuottaminen. Yhtiö hoitaa ja ylläpitää vedenhankinta- ja viemäröintilaitosta. Yhtiö hankkii ja jakaa vesijohtovettä sekä johtaa ja puhdistaa viemärivettä. Yhtiö voi omistaa ja hallita kiinteistöjä ja arvopapereita. Kaupunginvaltuuston asettamat konsernitavoitteet: 1. Kaukolämmön ja veden sekä jätevedenpuhdistuksen tarjoaminen kaupunkilaisille kilpailukykyiseen hintaan 2. Nykyisen kaukolämpökattilan tultua elinkaarensa päähän uusi lämmöntuotantoratkaisu on käytössä. 3. Yhtiön taloudellinen kannattavuus

13 4. Talousveden hyvät laatuvaatimukset ja suositukset täyttävän veden toimittaminen mahdollisimman häiriöttömästi 5. Vastuullinen, toimiva ja luontoa kunnioittava jätevesistä huolehtiminen 6. Nykyisen kaukolämpöverkoston suunnitelmallinen laajentaminen. 14 Mittari TP 2014 TP2015 TP2016 TA2017 TA2018 Liikevaihto Tilikauden tulos Kaupungin takaus Omavaraisuusaste Maksuvalmius (Ouick ratio) 0,45 0,55 0, Wiitaseudun Yrityspalvelu Oy Yhtiöjärjestyksen mukainen toimiala: Yhtiön toimialana on harjoittaa yritysten kehittämistoimintaa, kehittää ja välittää tuoteideoita, tuotantomenetelmiä, markkinointiyhteyksiä, liikkeenjohdollista tai muita taitoja, sijoittaa riskipääomaa ja antaa takauksia toimiville ja perustettaville yrityksille, sekä harjoittaa näihin aloihin liittyvää toimintaa myös projektitoiminnan avulla. Yhtiö voi myös rakentaa niille teollisuus- ja palvelutiloja yrittäjien käyttöön luovutettavaksi vuokraoikeuden tai myynnin kautta sekä omistaa kiinteistöyhtiöiden osakkeita. Yhtiö voi omistaa ja hallita arvopapereita. Kaupunginvaltuuston asettamat konsernitavoitteet: 1. Tytäryhtiön toiminnan ja talouden vakauttaminen 2. Toimivien yritystilojen turvaaminen ja kehittäminen 3. Postitalon uusiokäyttö kaupungintalon remontin väistötiloina ja tämän jälkeen alueen osaamiskeskuksena 4. Elinkeinopoliittisten kiinteistöjen ylläpitoa koskevat vaihtoehdot selvitetty konserniemon kanssa Mittari TP 2014 TP2015 TP2016 TA2017 TA2018 Liikevaihto Tilikauden tulos Kaupungin takaus Omavaraisuusaste 4,7 % 1,5 % 3,1 % 3,0 % -0,3 % Maksuvalmius (Ouick ratio) 1,6 0,8 2,4 2,4 1,4 3.5 Keskitien Kauppakiinteistö Oy Yhtiöjärjestyksen mukainen toimiala:

14 15 Yhtiön toimialana on omistaa ja hallita Viitasaaren kunnan Haapaniemen kylässä kortteliin N:o 67 ja rakennuspaikalle N:o 2 rakennettavaa liiketaloa sekä kauppakirjalla Harhala RN:o 5:49 nimisestä tilasta ostettua n. 700 m²:n suuruista määräalaa ja kahden tehdyn vuokrasopimuksen siirron mukaista tonttia samassa korttelissa. Kaupunginvaltuuston asettamat konsernitavoitteet: 1. Kiinteistö pidetään mahdollisimman hyvässä kunnossa ja yhtiön talous vakaana 2. Kiinteistöstä huolehtiminen suunnitelmallisesti ja kattoremonttiin varautumine Mittari TP2014 TP2015 TP2016 TA2017 TA2018 Liikevaihto Tilikauden tulos Kaupungin takaus Omavaraisuusaste Maksuvalmius (Ouick ratio) 0,67 1,17 4, Viitasaaren Koulutuskiinteistö Oy Yhtiöjärjestyksen mukainen toimiala: Yhtiön toimialana on omistaa ja hallita Viitasaaren kaupungin omistamasta Viitapelto RN:o 1:439 - nimisestä tilasta erotetulla rakennuskaavan tontin mukaisella määräalalla (1,57 ha) olevaa koulutus- ja opetustarkoitukseen rakennettua rakennusta. Kaupunginvaltuuston asettamat konsernitavoitteet: 1. Kiinteistöä ylläpidetään nykykunnossa; tavoitteena on tilojen kunnossapitäminen ja terveellisten sekä turvallisten tilojen tarjoaminen kiinteistössä toimiville vuokralaisille 2. Kun rakennus on elinkaarensa päässä, myydään tai vuokrataan se esim. yrityksen varastotilaksi 3. Uuden toimitusjohtajan rekrytointi edellisen eläköityessä Mittari TP 2014 TP2015 TP2016 TA2017 ja TA2018 alv 24 % alv 0 % Liikevaihto Tilikauden tulos Kaupungin takaus Omavaraisuusaste 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % Maksuvalmius (Ouick ratio) 200 % ei velkoja ei velkoja ei velkoja ei velkoja 3.7 Witas Oy Yhtiöjärjestyksen mukainen toimiala: Yhtiön toimialana on harjoittaa yritysten kehittämistoimintaa, kehittää ja välittää tuoteideoita, tuotantomenetelmiä, markkinointiyhteyksiä, liikkeenjohdollisia tai muita taitoja, sijoittaa riskipääomaa ja antaa

15 16 takauksia toimiville ja perustettaville yrityksille, sekä harjoittaa näihin aloihin liittyvää toimintaa myös projektitoiminnan avulla. Yhtiö voi omistaa ja hallita arvopapereita. Kaupunginvaltuuston asettamat konsernitavoitteet: 1. Yritystoiminnan tukeminen kannattavaan kasvuun 2. Uusien liiketoimintamahdollisuuksien aktiivinen hakeminen ja uuden yrityskannan synnyttäminen 3. Keksintöjen viikko- tapahtuman ja innovaatioprosessin kehittäminen ja laajentaminen 4. Viitasaaren elinvoimaohjelman elinkeinopoliittisten toimenpiteiden tukeminen 5. Viitasaaren matkailutoimijoiden yhteen kokoaminen ja matkailualan toimijoiden tavoitteiden ja keinojen (esim. yht. tutustumismatka ja visio sekä strategia) määrittäminen Viitasaaren matkailun kehittämiseksi. 6. Aluekehitysvarojen hyödyntäminen elinkeinoelämän kehittämisessä 7. Toimintaympäristön muutosten kehitysvoiman hyödyntäminen Mittarit: - Witaksen yrityspalveluiden käyttömäärä - yritysten määrä (Witaksen oma tilastointi), uudet yritykset - yritysten investointi- ja kehittämishankkeiden määrä ja eurot (saadaan Elyltä) - yritysryhmähankkeiden määrä (uusi mittari edellisiin vuosiin verrattuna, sidottu Elyyn) - aluekehittämishankkeiden määrä niistä missä Witas maksaa kuntarahaosuudet + Witaksen hallinnoimat Leader-hankkeet - asiakastyytyväisyys - uudet innovaatiot - Keksintöjen Viikon kävijämäärä, oheistapahtumat koko Witas-alueella - Matkailutulo 3.8 Konsernihallinto kaupunginvaltuusto, kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto ja hallitus vastaavat kaupungin elinvoimaisuuden ja kilpailukyvyn kehittämisestä kaupunkistrategiassa antamansa kuntayhteisön toiminnan linjoituksen ja voimavarojen jaon pohjalta. Perustana ovat kuntalain mukaiset tavoitteet kuntalaisten hyvinvoinnista. Sisäisen ja ulkoisen konsernin toiminnan ohjauksen tehostamisella pyritään tehokkaaseen ja vaikuttavaan omistajapolitiikkaan.

16 17 4. Toimialakohtaiset tavoitteet vuosille Wiitaunionin perusturvan keskeiset tavoitteet vuosille Avohoitopainotteinen hoidonporrastus toteutuu. - kustannukset laitoshoidosta (mm. lastensuojelu) ja korjaavasta työstä vähenevät painopisteen siirtyessä avopalveluihin, mittarina laitoshoidossa olevien asiakkaiden määrä - lähetteiden määrä erikoissairaanhoitoon vähenee - palvelua jonottavien kuntalaisten määrä vähenee (asumispalvelut, lääkärien vastaanotto, hammashoito) - sairaanhoitopiirin kitkapäivien laskutus 0 2. Kuntalaisen oman elämän hallinta vahvistuu terve ja hyvinvoiva kuntalainen - ryhmätapahtumiin ja muihin tilaisuuksiin osallistuvien määrä kasvaa - ennalta ehkäisevän työn ja sen vaikuttavuuden lisääminen sekä sosiaali- että terveydenhuollossa - kuntalaisten oman ymmärryksen lisääminen, vastuunotto oman terveyden ja hyvinvoinnin edistämisestä sekä sitouttaminen oman elämänsä hallintaan - hyvinvointia tukevat kotikäynnit toteutuvat suunnitellusti - kuntoutus-, hoito- ja palvelusuunnitelmat tehty ja ajan tasalla - hoivatakuu toteutuu - mittarina kansansairauksien esiintyvyystilastot 3. Osaavaa, ammattitaitoista ja hyvinvoivaa henkilökuntaa riittävästi - potilaskanteluiden ja valitusten määrä vähenee - henkilöstön itseohjautuvuus, työajan kustannustehokas käyttö, työn tuloksellisuus - henkilöstön yhteiskäyttö kuntien välillä mahdollisuuksien mukaan - henkilöstömitoitus lain / suositusten edellyttämällä tasolla - koulutussuunnitelma ja täydennyskoulutus toteutuvat - kehityskeskustelut käyty yksiköissä - varhainen puuttuminen työkykyongelmiin, korvaavan työn mallin hyödyntäminen työperäisten sairauspoissaolojen määrä vähenee 4.2 Wiitaunionin sivistystoimen keskeiset tavoitteet vuosille Perheiden ja kasvatuksen parissa työskentelevien välisen vuoropuhelun lisääminen. 2. Etsivänuorisotyö ja toisen asteen oppilaitokset (lukio ja ammatillinen koulu) etsivät uusia työllistymis- ja uudelleenkoulutusväyliä nuorille työttömille. 3. Toteutetaan ETU-luokan arviointi ja tehdään tämän pohjalta jatkosuunnitelmat. 4. Lapset puheeksi -menetelmän käyttöönotto toteutuu ja koulutusta laajennetaan kattamaan koulutoimen ja varhaiskasvatuksen kaikki toimijat. 5. Koulut ja varhaiskasvatus tekevät usean vuoden tietokonehankintasuunnitelmat.

17 Wiitaunionin teknisen toimen keskeiset tavoitteet vuosille Päivittää kiinteistöprojektin mukaiset toimenpiteet 2. Toteuttaa siivouksen nykytila-analyysin mukaiset kehittämistoimenpiteet 3. Toteuttaa investoinnit suunnitellusti ja kehittää investointiohjelman seurantaa 4. Kaavoituksessa edetään laaditussa aikataulussa 5. Laaditaan 5-vuotissuunnitelmat katujen kunnossapitoon 6. Hankintasäännön noudattamisen selkeyttäminen 4.4 Wiitaunionin ympäristötoimen keskeiset tavoitteet vuosille Sähköisen toiminnan edelleen kehittäminen - videoneuvottelujen lisääminen - lautakunnan kokoukset järjestetään niin, että osa jäsenistä voi olla mukana kokouksissa etäyhteyden kautta -laskutusohjelman hankkiminen TerveKuu-ohjelmaan 2. Eläinlääkinnän ja Tarvaalan luonnonvara-alan eläinhoitajakoulutuksen yhteistyön kehittäminen 5. Sitovuus Talousarvio on sitova prosesseittain eli sillä tasolla, jolla kunnan- ja kaupunginvaltuusto myöntää määrärahan ja tuloarvion sekä vahvistaa tavoitteet. Lautakuntien tulee vahvistaa omat käyttösuunnitelmat sekä tarkentaa tavoitteensa valtuuston hyväksymien määrärahojen mukaan. Valtuusto on hyväksynyt talousarvion nettoperusteisesti. Investointiosassa yli euron hankkeille myönnetyt määrärahat ja tuloarviot ovat sitovia, pienempien kohteiden määrärahat ovat lautakuntia sitovia sillä tarkkuudella, joilla valtuusto määrärahan ja tuloarvion vahvistaa ellei sitovalla perustelulla ole toisin määrätty.

18 19 6. Tuloslaskelma 2018 TASAAREN KAUPUNKI Budj. Muut Bu+mu Budjetti Ero Tasu Tasu % LOSLASKELMA ULKOINEN IMINTATUOTOT yyntituotot iiketoiminnan myyntituotot , äydet valtiolta saadut korvaukset , orvaukset kunnilta ja kuntayhteisöiltä , uut suoritteiden myyntituotot , yyntituotot , aksutuotot erveydenhuollon maksut , osiaalitoimen maksut , petus- ja kulttuuritoimen maksut , hdyskuntapalvelujen maksut , aksutuotot , uet ja avustukset , uut toimintatuotot uokratuotot , uut toimintatuotot , uut toimintatuotot , IMINTATUOTOT , IMINTAKULUT enkilöstökulut alkat ja palkkiot Maksetut palkat ja palkkiot , Henkilöstökorvaukset, nk.korjauserät , alkat ja palkkiot , enkilösivukulut Eläkekulut , Muut henkilösivukulut , enkilösivukulut , enkilöstökulut alvelujen ostot siakaspalvelujen ostot , uiden palvelujen ostot , alvelujen ostot ineet, tarvikkeet ja tavarat stot tilikauden aikana , ineet, tarvikkeet ja tavarat , vustukset vustukset kotitalouksille , vustukset yhteisöille ,

19 vustukset liikelaitoksille vustukset uut toimintakulut uokrat , uut toimintakulut uut toimintakulut , IMINTAKULUT , IMINTAKATE/JÄÄMÄ , erotulot , altionosuudet , ahoitustuotot ja -kulut orkotuotot , uut rahoitustuotot , orkokulut uut rahoituskulut , ahoitustuotot ja -kulut , UOSIKATE , oistot ja arvonalentumiset uunnitelman mukaiset poistot , oistot ja arvonalentumiset , LIKAUDEN TULOS , LIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ ,

20 21 7. Yleishallinnon toimielimet 7.1 Toiminnalliset muutokset vuosien välillä Vaalit Keskusvaalilautakunta vastaa valtiollisten ja kunnallisten vaalien sekä erikseen päätettävien kansanäänestysten toimittamisesta kunnassa voimassa olevien lakien mukaisesti. Seuraavat järjestettävät vaalit: - presidentinvaalit , mahdollinen toinen vaalipäivä maakuntavaalit lokakuussa eduskuntavaalit europarlamenttivaalit touko-kesäkuussa 2019 Ensimmäiset maakuntavaltuuston vaalit pidetään hallituksen linjauksen mukaisesti lokakuussa Suomen 18 maakunnan toiminta käynnistyy Vaaleissa käytetään sähköistä äänioikeusjärjestelmää ja kaupungin haja-asutusalueella kirjastoautoa kiertävänä äänestysautona. Tavoitteena on vaalien sujuva ja asiakasystävällinen järjestäminen. Tarkastuslautakunta Tilintarkastuksen määräraha sisältää tarkastuslautakunnan toiminnasta ja tilintarkastuksesta aiheutuvat menot. Tarkastuslautakunta valmistelee valtuuston päätettävät tarkastusta koskevat asiat, arvioi kuinka valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet ovat toteutuneet ja arvioi hallinnon ja taloudenhoidon tarkoituksenmukaisuutta. Tarkastuslautakunta arvioi kaupunkikonsernin toimintaa ja koordinoi konsernin sisäistä ja ulkoista valvontaa. Kuntalain 71 mukaan valtuusto asettaa tarkastuslautakunnan toimikauttaan vastaavien vuosien hallinnon ja talouden tarkastuksen järjestämistä varten. Kuntalain 72 :n 1 momenttia on muutettu siten, ettei tilintarkastajien toimikautta sidota enää valtuuston toimikauteen. Valtuusto voi valita tilintarkastajat enintään kuudeksi tilikaudeksi eli kuudeksi vuodeksi. Tilintarkastuksesta on tehty sopimus KPMG Julkishallinnon Palvelut Oy:n kanssa vuosille 2017 ja Vastuunalaisena tilintarkastajan toimii JHT, HT Esko Säilä. Tilintarkastaja avustaa tarkastuslautakuntaa arviointityössä ja arviointikertomuksen laatimisessa.

21 22 Kaupunginvaltuusto ja -hallitus Mittarit ja tunnusluvut: Mittari/ strat.tavoitteet Toteuma 2014 Toteuma 2015 Toteuma 2016 Arvio 2017 Tavoite 2018 TALOUS Vuosikate euroa/asukas Lainamäärä euroa/ asukas ELINVOIMA Yritysten lukumäärän nettomuutos Nettomuutto kuntaan HYVINVOIVA KUNTALAINEN Työmarkkinatuen maksuosuus Työm.tukimaksua kerrytt.työttömät Työttömyys% 17,6 18,5 19,1 16,5 14,2 Kaupunginvaltuuston ja hallituksen keskeiset tehtävät Kaupunginvaltuusto vastaa kaupungin toiminnasta ja taloudesta. Kaupunkistrategia ja sen toteuttamisohjelmien jalkauttaminen talousarvioprosessin yhteydessä ovat valtuuston keskeisimmät ohjausvälineet. Kaupunkistrategia ohjaa koko kaupunkikonsernia ja sen toteuttamisohjelmat tarkentavat strategiaa. Viranhaltijajohto ja lautakunnat sisällyttävät strategiaa toteuttavat tavoitteet ja toimenpiteet talousarvioon ja taloussuunnitelmaan sekä tarkemmalla tasolla talousarvion käyttösuunnitelmiin. Toimenpiteet aikataulutetaan ja niitä seurataan ja arvioidaan kaikilla päätöksentekotasoilla. Valtuusto seuraa strategiassa annettujen kehittämistavoitteiden ja mittareiden toteutumista. Kaupunginvaltuusto vastaa niistä päätöksistä, joita kaupungin organisaatio- ja henkilöstörakenteeseen on suunnitelmakaudella tehtävä. Kaupungin hallinto ja palvelut sopeutetaan valtakunnallisen alueuudistuksen johdosta muuttuviin olosuhteisiin. Kaupunginhallitus vastaa kaupungin hallinnosta ja taloudenhoidosta sekä valtuuston päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta ja laillisuuden valvonnasta. Kaupunginhallitus seuraa ja valvoo lautakuntia, palvelujen järjestämistä ja palvelutuotantoa sekä asetettujen tavoitteiden toteutumista. Vuonna 2018 keskeiset tehtävät ovat kaupunkistrategian jalkauttaminen ja tehokas edunvalvonta yhteistyössä seutukunnan muiden kuntien kanssa Saarijärven Viitasaaren seutukunnan saamiseksi EU:n liittymissopimuksen mukaiseen erityisasemaan EU:n rakennerahastojen tukien jaossa. Kaupunginhallituksen tehtävänä on kaupunkikonsernin kokonaisohjaus ja sidosryhmäyhteyksistä huolehtiminen. Toiminnan painopisteet ja hankkeet talousarviovuonna osallistuminen uuden sote- ja maakuntahallinnon valmisteluun - palvelu- ja ohjausrakenteiden uudistaminen sote- ja maakuntauudistuksen johdosta lukien - työllistämissuunnitelman hyväksyminen ja toimeenpano - kaupungin elinvoiman ja vetovoiman edistäminen yhteistyössä kehittämisyhtiön, yritysten ja muiden paikallistoimijoiden kanssa - osallistamisella tarjotaan osallistumisen mahdollisuuksia

22 Osallistuminen uuden sote- ja maakuntahallinnon valmisteluun 23 Viitasaaren kaupunki osallistuu sote- ja maakuntaitsehallinnon valmisteluun yhdessä maakunnan muiden kuntien, kuntayhtymien ja valtion aluehallintoviranomaisten kanssa. Kaupungin viranhaltijoita ja luottamushenkilöitä on mukana valmistelua suorittavissa eri työryhmissä. Kuntalaisten sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuus ja laatu turvataan sote- ja maakuntauudistuksessa. Palvelu- ja ohjausrakenteiden uudistaminen sote- ja maakuntauudistuksen johdosta lukien Maakunta- ja soteuudistus muuttaa kunnan roolia ja tehtäviä. Kunnan rooli tulee painottumaan hyvinvoinnin, elinvoiman, yrittäjyyden ja työllisyyden edistäjänä sekä kuntademokratian vahvistamisessa. Pihtiputaan ja Kinnulan kuntien kanssa käydään Wiitaunionin tulevaa yhteistyötä v koskevat neuvottelut ja valmistellaan neuvottelutuloksen mukaiset yhteistyösopimukset. Palvelujen saavutettavuutta, vaikuttavuutta ja kustannustehokkuutta parannetaan uutta teknologiaa hyödyntämällä. Palveluja kehitetään yhdessä asukkaiden, käyttäjien ja kumppanien kanssa kokeilemalla ja oppia jakamalla. Työllistäminen Työllisyysyksikkö vastaa kaupungin työllistämistoimista. Yksikössä työskentelee työllisyyspäällikkö ja työpajaohjaaja. Työllisyyspäällikkö toimii Tuunari pajan esimiehenä ja alkaneen Yritysduunihankkeen hallinnoijana. Lisäksi hänen tehtäviin kuuluu toimia Pohjoisen Keski-Suomen Typ-verkoston johtajana. Työllisyysyksikön osana toimii Tuunari paja, jossa työskennellään palkkatukityössä, työkokeilussa ja kuntouttavassa työtoiminnassa. Tuunari pajalla tehdään tekstiili-ja puutyötä sekä järjestetään kaupungintalon kahvitukset ja voimailusalin, puulukion ja Pasalan leirikeskuksen siivoukset. Yritysduuni hankkeen tavoitteena on pyrkiä kartoittamaan kaupungin alueella toimivien yritysten piilotyömahdollisuudet ja työllistä yrityksiin vuosittain 10 pitkäaikaistyötöntä, alle 29-vuotiaita nuoria sekä vajaakuntoisia työnhakijoita. Työllistämisyksikön tavoitteena on työllistää keskimäärin 25 henkilöä kuukaudessa palkkatuella tai oppisopimuksella siihen asti että hakijan työssäoloehto täyttyy (n.8kk) Yksikkö järjestää työkokeilutai kuntouttavan työtoiminnan paikkoja 30 henkilölle vuodessa. Kaupunki työllistää ensisijaisesti 300 päivää työmarkkinatukea saaneita työttömiä työnhakijoita ja lisäksi henkilöitä joiden työllistämiseen saadaan palkkatukea. Henkilöitä työllistetään sekä kaupungin toimipisteisiin että työntekijän siirtona toisen työnjärjestäjän palvelukseen. Työllisyysyksikkö vastaa kaupungin työllisyysmäärärahojen käytöstä ja työmarkkinatuen maksuosuuden maksuista. Tavoitteena on, että kaupungin maksama vuotuinen työmarkkinatuen maksuosuus ei ylittäisi euroa. Kaupunginhallituksen talousarviossa on varauduttu myös nuorten kesätyöllistämiseen Viitasaaren 4H-yhdistykselle myönnettävän avustuksen muodossa. Nuorten työpajatoimintaan on varauduttu vapaa-aikatoimen talousarviossa. Elinvoiman ja vetovoiman edistäminen Kaupunki on merkittävä elinvoimapoliittinen toimija. Fyysisten toimintaedellytysten lisäksi kaupunki huolehtii omalta osaltaan alueen elinvoimaverkoston rakentamisesta ja ylläpidosta. Yhteydet yrityksiin, rahoittajiin, valtiollisiin instituutioihin ja muihin sidosryhmiin ovat keskeinen osa kaupungin toimintaa, jolla elinkeinoja ja yhteisön kehitystä tuetaan. Paikallisella tasolla arjen konkreettista yhteistyötä tehdään niin yksittäisten yritysten, yrittäjäyhdistyksen kuin myös muiden yhdistysten sekä seurakunnan ja paikallislehden kanssa. Kaupunki rakentaa brändiään Pikkasen parempi periferia aktiivisen kaupunkimarkkinoinnin ja Pro Viitasaari-yhteistyön kautta. Elävän maaseutukaupungin imagoa vahvistetaan päivittäisillä laadukkailla palveluilla, panostuksilla elinympäristöön ja vapaa-aikaan sekä toimimalla kumppanina lukemattomissa tapahtumissa ja muussa kolmannen sektorin toiminnassa.

23 Työ ja toimeentulo ovat ensisijaisia elinvoimatekijöitä. Kaupungin elinvoimaa kehitetäänkin yritykset edellä. Paikallisten yritysten kasvua ja kehitystä sekä uusien yritysten syntymistä ja rantautumista varten käytettävissä on useita eri työkaluja. Neuvontaa ja hankehallintoa tarjoaa Kehittämisyhtiö Witas Oy, jonka toimintaan on varattu kuntaosuutena eli 60 /asukas. Witaksen uusi strategia pyritään integroimaan myös kaupungin toimintaan soveltuvin osin. Toimitiloja tarjoavan Wiitaseudun Yrityspalvelu Oy:n (WYP) toimintaan on varattu :n de minimis-tuki. Yhtiön toiminnan tarkoituksesta ja laajuudesta sekä tarvittavista resursseista tullaan päättämään vuoden 2018 aikana siten, että suunnitellut muutokset astuvat voimaan vuoden 2019 alussa. Yrittäjätoimikunta toimii tärkeänä foorumina kaupungin ja yrittäjien välillä. Yrittäjätoimikunta reagoi ajankohtaisiin elinvoimakysymyksiin, kehittää kaupungin hankintapolitiikkaa ja yritysvaikutusten arviointia sekä valmistelee yhteistyöhankkeita, kuten joulutoria ja muita tapahtumia. Tavoitteena on tukea elinkeinorakenteen uudistumista ja uusien toimialojen kasvua. Uudistuminen pohjautuu innovaatio- ja kokeilutoiminnan sekä digi- ja osaamistalouden edistämiseen. Toimintavuonna 2018 kaupunki panostaa erityisesti työllisyyteen ja osaamisen kehittämiseen. Yhteistyötä POKE:n ja korkeakoulujen kanssa syvennetään muun muassa osaamiskeskushankkeen myötä. Samalla luodaan puitteita uusille työllistymisen muodoille ja uuden yritystoiminnan syntymiselle. Fyysisiin toimintaedellytyksiin panostetaan varaamalla euron avustusmääräraha keskustaalueen valokuituhankkeeseen. Vuonna 2018 toteutetaan kuntamarkkinointisuunnitelmaa ja lisätään kaupungin tunnettavuutta sekä vahvistetaan kaupunkibrändiä. Markkinoinnin toimenpiteitä kohdennetaan erityisesti digitaalisen markkinoinnin lisäämiseen, tapahtumatarjonnan mainontaan ja uusyritysten hankintaan. Rakennemuutoshankkeessa luodun sijoittumispalvelumallin tavoitteena on elinkeinoelämän vahvistaminen ja kehittäminen sekä aktiivisen myyntikulttuurin edistäminen ja uusien asukkaiden ja yritysten avustaminen Viitasaarelle sijoittumisessa. Hyvää yhteistyötä yrittäjien kanssa ylläpidetään yrittäjätoimikunnan, yrityskummivaltuutettujen ja yritysvierailujen avulla. Elinvoiman edistämiseksi otetaan rohkeasti käyttöön uusia innovatiivisia toimintamalleja ja kokeilutoimintaa. Strategiseen kehittämiseen varattuja määrärahoja kasvatetaan euroon. Tavoitteena on ensisijaisesti hyödyntää Saarijärven-Viitasaaren seudulle korvamerkittyä ESR-rahoitusta kaupungin elinvoiman kehittämiseksi. Kehittämisyhtiö Witas Oy:n kanssa kaupunki on mukana järjestämässä Keksintöjen Viikko keksintömessutapahtumaa, joka kokoaa saman katon alle keksijöitä, yrittäjiä, valmistajia, asiakkaita, jakelukanavien edustajia, rahoittajia sekä palveluntuottajia tarjoten näin erinomaisen mahdollisuuden verkostoitumiseen ja yhteistyökumppaneiden löytämiseen. Messuilla vieraili v yli kävijää. Näytteilleasettajien palautteiden mukaan ennakko-odotukset täyttyivät hyvin. Asteikolla 1-4 tapahtumalle annettiin arvosanaksi 3,4. Viitasaaren kaupunki tukee maankäytöllä ja kaavoituksella elinvoimaisen ja viihtyisän seutukaupungin kasvua. Hyvän elinympäristön laatua sekä monipuolisen asumisen, työnteon ja yrittämisen mahdollisuuksia tavoitellaan Haukirinteen ja Kölkyn asemakaavalaajennuksilla ja keskusta-alueen osayleiskaavan laadinnalla. Yritystoiminnan edellytysten ja työllistymismahdollisuuksien kehittämistä sekä ylläpitämistä edistetään edullisten ja yhdyskuntatekniikaltaan valmiiden, houkuttelevien liike- ja teollisuustonttien riittävällä tarjonnalla. Kaupunki on mukana mm. ARA:n Yhdyskuntien uudistaminen projektissa, jossa pyritään saamaan vuokratalojen kiinteistökanta kestävään kuntoon ja tehokkuutta asumisen strategian suunnitteluun. Asuntostrategia on tavoitteena kytkeä kunnan laajempaan strategiseen suunnitteluun, kaavoitukseen, maankäyttöön ja vanhan asuntokannan monipuoliseen kehittämiseen, uudistamiseen ja sopeuttamiseen nykyiseen tilanteeseen ja tulevaisuuteen. 24

24 Osallistamisella tarjotaan osallistumisen mahdollisuuksia 25 Kaupunki tukee asukkaiden, järjestöjen ja yhteisöjen omaehtoista toimintaa sekä kannustaa huolehtimaan itsestä ja muista tarjoamalla tilaa, tietoa, neuvontaa ja ohjausta, verkostoja ja uusia toimintamalleja. Yhteisöjen aktiivisuutta tukemalla kaupunki mahdollistaa vapaaehtoista hoivaa ja vertaistukea, harrastamista ja matalan kynnyksen kaupunkikulttuuria sekä osaamisen, palvelujen ja tavaroiden jakamista. Tavoitteena on kaiken ikäisten asukkaiden osallisuuden ja vaikuttamisen edistäminen elinympäristöä ja palveluja koskevaan suunnitteluun ja päätöksentekoon. Asukkaiden vuorovaikutus- ja osallistumismahdollisuuksia toteutetaan perinteisin muodoin ja ottamalla käyttöön uusia suoran, osallistuvan demokratian muotoja kuten uusia sähköisiä vaikuttamisen kanavia ja digitaalisia sovelluksia sekä luottamustoimielinten avoimia kokouksia. Kaupunginhallitus on asettanut toimikaudelleen seuraavat vaikuttamistoimielimet: Vanhusneuvosto, Vammaisneuvosto ja Nuorisovaltuusto, joiden tehtävänä on toimia edustamiensa ikä- ja väestöryhmien äänitorvena ja puolestapuhujana, antaa lausuntoja, seurata ja edistää osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia, sujuvaa arkea ja asioiden käsittelyä Viitasaaren kaupungissa sekä tehdä aloitteita ja esityksiä. Tavoitteena on, että oppilaskunnat, kummivaltuutetut ja lapsiparlamentti toimivat aktiivisessa yhteistyössä nuorisovaltuuston kanssa. Kesäasukkaiden kanssa käydään vuoropuhelua mökkiläisfoorumin kautta. Paikallisidentiteetti, kulttuuri, yhteisöllisyys ja yhteisöjen sekä yksilöiden osallisuus ovat keskeisiä elementtejä, joita kunnalla on mahdollisuus ruokkia yhteisöllisyyttä innostamalla. Kaupungin, paikallislehden ja seurakunnan yhteinen Hyvän tahdon Viitasaari -ohjausryhmä pyrkii aktivoimaan vapaaehtoistoimintaa ja Viitasaari heimon yhdessä tekemistä sosiaalisen vuorovaikutuksen, hyvinvoinnin ja yhteisöllisyyden lisäämiseksi. Yhteistyössä kehitetään osallisuuden eri muotoja. Viitasaaren tapahtumat ja tilaisuudet, virike-, harrastus- ja vertaistoiminta tarjoavat ympärivuotisesti mahdollisuuden kaikille kiinnostuneille vapaaehtoiseen toimintaan. Varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja oppilaitosten sekä kulttuuri-, liikunta- ja nuorisotoiminnan rooli yhteistyössä perheiden kanssa on keskeinen vapaaehtoistoimintaan tutustumisessa ja vapaaehtoistoiminnalle myönteisten asenteiden kehittymisessä. Viitasaaren kaupunkistrategiaa on työstetty kuntalaisten, yrittäjien, kyläyhdistysten, järjestöjen ja oppilaitosten kanssa kyselyjen, työpajojen, lausuntojen ja asukasiltojen kautta. Asukkaat osallistuvat valtuustokaudella myös kaupunkistrategian arviointiin.

25 Yleishallinnon talousarvio YLEISHALLINNON TOIMIELIMET Budj. Muut Bu+mu Budjetti Ero Tasu Tasu % TOIMINTATUOTOT Myyntituotot Täydet valtiolta saadut korvaukset Korvaukset kunnilta ja kuntayhteisöiltä Muut suoritteiden myyntituotot ,5 3 3 Myyntituotot ,5 6 6 Muut toimintatuotot Muut toimintatuotot Muut toimintatuotot TOIMINTATUOTOT ,1 6 6 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Maksetut palkat ja palkkiot Henkilöstökorvaukset, henk.korjauserät Palkat ja palkkiot , Henkilösivukulut Eläkekulut , Muut henkilösivukulut , Henkilösivukulut , Henkilöstökulut , Palvelujen ostot Asiakaspalvelujen ostot , Muiden palvelujen ostot , Palvelujen ostot , Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana , Aineet, tarvikkeet ja tavarat , Avustukset Avustukset kotitalouksille Avustukset yhteisöille , Avustukset liikelaitoksille Avustukset , Muut toimintakulut Vuokrat , Muut toimintakulut , Muut toimintakulut , TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ , Poistot ja arvonalentumiset TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ ,

26 Tukipalvelut. 7.4 Toiminnalliset muutokset vuosien välillä Taloushallinnon tiimi tuottaa keskitetysti Pihtiputaalta käsin taloushallinnon palveluja kansalaiskunnille ja tukee toimialojen talouden seurantaa. Palkanlaskenta, it-tuki ja hallintopalvelut toimivat molempien kuntien toimipisteissä. Kirjanpito Tukipalveluita ei enää budjetoida prosessitasolla Viitasaaren kaupungille, vaan kustannukset jaetaan kuukausikohtaisesti yksiköille, suoraan jakoperusteiden mukaisesti. Taloushallinnon kustannukset jaetaan tositteiden määrän mukaisessa suhteessa, palkkahallinnon kustannukset jaetaan palkansaajien suhteessa, tietohallinnon kustannukset jaetaan hallinnon päätteiden mukaisessa suhteessa. TALOUSTIIMIN TAVOITTEET JA MITTARIT VUODELLE 2018 Tehtävä: Tuottaa kunnan muille hallintokunnille niiden tarvitsemaa luotettavaa ja ajantasaista tietoa toimintojensa suorittamiseksi Toiminnan painopistealueet vuonna 2018 ja suunnittelukaudella: - Palvelutason säilyttäminen Näkökulma Toimintatapa Mittari Asiakas Talousraportit ajan tasalla - ed. kuukauden kirjanpito valmiina seur. kk:n 20.päivä Toiminto Palvelualttius Tiedon reaaliaikaisuus Tiedon oikeellisuus - toimialakohtaisesti nimetyt vastuuhenkilöt, monipuolinen osaaminen kaikilla Laskut kirjataan kahden päivän sisällä - reskontra päivitetään heti - saatavat karhutaan kahden viikon sisällä eräpäivästä - saatavien vastakuittaus Talous Kustannustarkkailu Toimintomenot nykytasolla

27 28 Tietohallinto Tietohallinnon tiimi tuottaa puhelinvaihde-, arkistonhoito- ja it- palveluja kansalaiskunnille ja toimialoille. TIETOHALLINTOTIIMIN TAVOITTEET JA MITTARIT VUODELLE 2018 Tehtävä: Tuottaa kunnan muille hallintokunnille niiden tarvitsemat asiakirjahallinnon ja tietohallinnon palveluita. Toiminnan painopistealueet vuonna 2018 ja suunnittelukaudella: - tietojärjestelmien päivitysten valmistelu - palvelutason säilyttäminen Näkökulma Toimintatapa Mittari Asiakas Toimivat tieto- ja puhelinjärjestelmät - Toimivat tietojärjestelmät - Vastaukset tukipyyntöihin nopeasti Palvelualttius Toiminto Tiedon saavutettavuus - selkeä dokumenttien hallinta ja arkistointi - tuki tietojärjestelmien käytölle Talous Kustannustarkkailu Toimintomenot nykytasolla yhteistyön avulla