Osuustoiminnan uusi nousu
|
|
- Hanna Jurkka
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Hanna-Leena Asunta Projektipäällikkö Kylätalous-hanke Suomen Kylätoiminta ry Willa Elsa Meijeritie Suomusjärvi hanna-leena.asunta@kylatoiminta.fi Osuustoiminnan uusi nousu Osuuskunta on juridisessa mielessä yksi yritysmuoto muiden joukossa. Jäsentensä omistamana ja demokraattisesti johdettuna yritystoimintana osuustoiminnalla on kuitenkin erityisen suuri merkitys yhteisöllisen ja paikallisen talouden rakentajana. Yritysmuotona osuuskunta yhdistää yrittäjyyden ja ihmisten välisen yhteistyön. Se on kilpailukykyinen väline parannettaessa työllisyyttä ja edistettäessä yrittäjyyttä. Osuustoiminnalla on Suomessa pitkät perinteet. Sen avulla on rakennettu paikallistaloutta ja helpotettu niin maaseudun kuin kaupunkien vähävaraisten asukkaiden elinoloja jo yli sata vuotta. Suomeen osuustoiminta-aate kulkeutui 1800-luvun lopulla, sortovuosien alussa. Aatteen isänä Suomessa pidetään taloustieteilijä, professori Hannes Gebhardia ( ). Osuustoimintaliikkeen levittämiseksi perustettiin Pellervo-Seura vuonna Kansanvaltainen keino niin työttömyyden kuin alueellisen kehityksen ongelmien ratkaisemisessa toimii silti yhä. Osuustoiminta on hyvin kansainvälinen liike, ja Suomi on yksi maailman osuustoiminnallisimmista maista. Kaupparekisterissä on yli 3500 osuustoiminnallista yritystä ja niillä yhteensä 5,6 miljoonaa jäsentä (Osuustoimintalehti 4/2004). Jäsenyyksien suuren määrän selittää se, että sama henkilö voi olla jäsenenä monessa osuuskunnassa. Nykyaikaiset osuuskunnat ovat hyvin johdettuja, uudistuvia ja dynaamisia yrityksiä. Osuuskuntien alueellinen merkitys on tärkeä, sillä osuuskuntien kautta syntyy jatkuvasti uusia työpaikkoja samalla kun nykyiset yrittäjät vahvistavat asemiaan. Uusosuustoiminnaksi kutsuttu osuustoiminnan uusi aalto virisi 1990-luvun suuresta yhteiskunnallisesta murroksesta teollisesta tietoyhteiskuntaan. Lamaa seurasivat suurtyöttömyys ja nopeat muutokset työelämässä. Maaseutu sinnitteli EU-jäsenyyden tuoman rakennemuutoksen kourissa ja julkisten hyvinvointipalvelujen täydentäjiksi tarvittiin yksityistä palvelutuotantoa. Paikalliseen omatoimisuuteen ja yhteisvastuuseen perustuvalle ihmisen kokoiselle ja näköiselle osuustoiminnalle syntyi uusi sosiaalinen tilaus. Osuustoiminnan kansainvälisesti hyväksytyt arvot ja periaatteet antavatkin osuuskuntamuotoiselle yhteisölliselle yritysmuodolle ylivertaisen kilpailuedun kovaa ja kasvottomaksi muuttunutta globaalia markkinataloutta vastaan. Osuustoiminnan periaatteet 1. Osuuskunnat ovat vapaaehtoisia ja avoimia organisaatioita. 2. Perusosuuskunnat noudattavat jäsen/ääni periaatetta. 3. Osuuskunnan jäsenet osallistuvat yhdenvertaisesti ja oikeudenmukaisesti pääoman kartuttamiseen. 4. Osuuskunnat ovat itsenäisiä, jäsentensä hallitsemia, omatoimisuuteen perustuvia demokraattisia organisaatioita. 1
2 5. Osuuskunnat tarjoavat jäsenilleen, luottamushenkilöilleen, liikkeenjohdolleen ja henkilöstölleen mahdollisuuden koulutukseen. 6. Osuuskunnat harjoittavat keskinäistä yhteistyötä. 7. Osuuskunnat toimivat yhteisöjensä kestävän kehityksen hyväksi jäsenten päättämällä tavalla. (Kansainvälisen Osuustoimintaliiton ICA:n osuustoiminnan identiteettiä koskeva kannanotto 1995) Osuuskunnan määritelmä Osuuskunta on itsenäinen henkilöyhteisö, johon jäsenet liittyvät vapaaehtoisesti toteuttaakseen yhteisesti omistamansa ja demokraattisesti hallitsemansa yrityksen avulla taloudellisia, sosiaalisia ja kulttuurisia tarpeitaan ja tavoitteitaan. (Kansainvälisen Osuustoimintaliiton ICA:n osuustoiminnan identiteettiä koskeva kannanotto 1995) Osuustoiminnan perusarvot omatoimisuus omavastuisuus demokratia tasa-arvo oikeudenmukaisuus solidaarisuus Eettiset arvot rehellisyys avoimuus yhteiskunnallinen vastuu muista ihmisistä välittäminen (Kansainvälinen Osuustoimintaliitto ICA, 1995) Moderni verkostoitumisen väline Osuuskunta on osoittautunut verkostoituvaan yhteiskuntaan hyvin soveltuvaksi yritysmuodoksi ja moderniksi tavaksi harjoittaa liiketoimintaa ja myös työllistää itse itsensä omaehtoisesti. Henkilöstön omistamat, usein myös työtä vuokraavat työosuuskunnat toimivat myös harmaata taloutta vastaan, kun niiden avulla lyhytaikaisiakin työsuhteita saadaan virallisen talouden piiriin. Monet maahanmuuttajat ovat löytäneet jalansijaa suomalaisessa yhteiskunnassa osuuskuntien jäsenyyden ja niiden kautta tehtävän työn avulla. Henkilöstöomisteisten työosuuskuntien perustamisen pontimena on ollut myös työttömyysturvalaki, jonka mukaan palkansaajan oikeus työttömyysturvaan säilyy, jos omistusosuus yrityksessä on alle 15 prosenttia (Työttömyysturvalaki, Suomen säädöskokoelma n:o 1317/1994). Pienosuuskuntien perustamistahti oli vilkkaimmillaan ennen vuosituhannen vaihdetta, jolloin monet EU-rahoitteiset tai työvoimahallinnon rahoittamat valtakunnalliset ja alueelliset neuvontahankkeet edistivät osuustoiminnan leviämistä tekemällä sitä tunnetuksi eri väestöryhmien keskuudessa. Osuuskunta oli pitkään ollut unohdettu yritysmuoto, jota yritysneuvontaan tarjoavat tahot eivät tunteneet ja jota ei yritysoppaissa mainittu kuin lyhyellä virkkeellä, jonka sanoma oli yksiselitteisesti: vanhanaikainen. 2
3 Vuosituhannen vaihteessa uusien osuuskuntien perustamistahti hidastui. Syynä lienee paitsi monien neuvontaprojektien loppuminen myös odotettu uusi osuuskuntalaki (Suomen säädöskokoelma n:o 1488/2001; joka tuli voimaan vuoden 2002 alusta ja korvasi vuodesta 1954 voimassa olleen osuuskuntalain. Nykyistä osuuskuntalakia luonnehditaan maailman moderneimmaksi yhteisölaiksi, joka antaa puitteet osuuskuntamuotoiselle yrittäjyydelle ja taloudelliselle yhteistoiminnalle mitä moninaisimmilla toimialoilla. Uusi laki on helpottanut osuuskunnan perustamista ja hallintoa. Osuuskuntien perustamistahti onkin lain voimaan tultua lähtenyt uuteen nousuun Perustetut osuuskunnat Yhteensä * Perustetut osuuskunnat Lähde: Patentti- ja rekisterihallitus, Pellervo-Seura Osuustoiminnallisen yrittäjyyden voimistumisen ja kasvun esteinä ovat kuitenkin edelleen tiedon puute ja ilmeinen ristiriita vanhahtavalta kalskahtavan maineen ja nykyaikaisen liiketoiminnan välillä. Osuuskunnan mahdollisuuksia ei kunnolla oivalleta niin, että osuuskunta olisi yrittäjäksi aikovan ensimmäinen valinta eikä pelkkä vaihtoehto. Viranomaisorganisaatioissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa osuustoimintaa ja osuuskuntaa varteenotettavana yritysmuotona ei vieläkään tunneta riittävästi. Osuuskunnan perustamiseen liittyvän neuvonnan saatavuus ja jatkuvuus on yhä epävarmalla pohjalla eikä tutkittua tietoa, opetusta ja oppimateriaaleja ole riittävästi saatavissa. Suurin ongelma lienee asennekasvatuksessa jo peruskouluasteella. Komissio kehottaa jäsenmaita edistämään osuustoimintaa Euroopan komissio korostaa tuoreessa tiedonannossaan Osuuskuntien edistämisestä Euroopassa osuustoiminnallisen yrittämisen kehittämisen ja edistämisen tärkeyttä. Komissio kehottaa jäsenvaltioita mm. lisäämään osuustoiminnan tuntemusta ja selvittämään ja varmistamaan tuki- ja neuvontapalveluiden tarjonnan osuustoimintayrityksille (Euroopan yhteisön komissio, Bryssel , KOM 2004, 18 lopullinen, Tiedonanto korostaa myös osuuskuntien paikallista merkitystä: Jäsenpohjaisina organisaatioina osuuskuntien juuret ovat paikallisyhteisössä: ne tukevat paikallista työllisyyttä ja tarjoavat paikallisia palveluita globaalistuvan talouden maailmassa. Osuuskuntien palveluiden käyttäjät, olivatpa he sitten tuottajia, kuluttajia tai työntekijöitä, pysyvät yleensä samalla maantieteellisellä alueella. Paikalliset juuret voivat hillitä tehokkaasti maaseudun autioitumista ja tukea köyhempien alueiden ja kuntien kehitystä. Jäsenvaltioita kehotetaan ottamaan vakavasti huomioon paikallisten osuuskuntien hyödyllinen tehtävä alueilla, syrjäseuduilla ja köyhillä kaupunkialueilla, kun ne suunnittelevat kehitysalueiden tukipolitiikkaa. 3
4 Myös Eurooppa-neuvoston vuoden 2002 työllisyysstrategian suuntaviivassa 11 todetaan, että jäsenvaltioiden on edistettävä toimenpiteitä, joilla vahvistetaan osuus- ja yhteisötalouden kilpailukykyä sekä kykyä luoda työpaikkoja ja parantaa niiden laatua ja erityisesti kehitetään tavaroiden ja palvelujen tarjoamista sellaisiin tarpeisiin, joita nykyiset markkinat eivät pysty täyttämään; lisäksi on tutkittava tällaisten toimien tiellä olevia esteitä ja pyrittävä vähentämään niitä (Neuvoston päätös 2002/177/EY, tehty 18. helmikuuta 2002, jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoiksi vuodeksi 2002, EYVL L 60, , s. 60). EU:n työllisyyssuuntaviivojen mukaisessa Suomen työllisyyspolitiikan toimintasuunnitelmassa 2002 (NAP) todetaan yrittäjyyttä koskevassa pilarissa II, että osuuskunnan perustamista, hallintoa ja rahoituksen hankkimista helpotetaan vuoden 2002 alusta voimaan tulleella osuuskuntalailla. Euroopan neuvosto vahvisti kesäkuussa 2003 uudistetun työllisyysstrategian, jolla on kolme yleistavoitetta: täystyöllisyys, työn laadun ja tuottavuuden parantaminen sekä sosiaalisen yhteenkuuluvuuden ja osallisuuden vahvistaminen. Suomen työllisyyspolitiikan toimintasuunnitelman mukaan ( tarkoituksena on mm. perustaa noin 40 työvoiman palvelukeskusta alue- ja paikallistason viranomaisten ja muiden palveluntuottajien asiantuntijaverkostoksi. Verkoston tehtävänä on tarjota monipuolista tukea työttömille, joiden työmarkkinoille auttamiseen nykyiset palvelut ovat osoittautuneet riittämättömiksi. Suomen hallituksen työllisyyden ja yrittäjyyden politiikkaohjelmissa ( ja osuus- ja yhteisötalouden kilpailukyvyn vahvistamisesta ei ole erityismainintoja, joskin yrittäjyysohjelmassa korostetaan mm. yrittäjyyskasvatusta ja yritysneuvontaa mitään yritysmuotoa erikseen mainitsematta. Yhtenä tavoitteena on perustaa noin 50 seudullista yrityspalvelupistettä vahvistamaan alueellista yritystoimintaa. Seudulliset yrityspalvelut -hanke on kiitettävästi ottanut osuuskuntamuotoisen yrittäjyyden huomioon mm. järjestämällä yhteistyössä Pellervo-Seuran ja Tampereen seudun osuustoimintakeskuksen kanssa osuuskuntayrittäjyyden koulutuspäiviä, joiden kohderyhmänä ovat erityisesti yrittäjyysneuvonnassa esimerkiksi TE-keskuksissa, maaseutukeskuksissa ja uusyrityskeskuksissa olevat henkilöt, jotka ovat tekemisissä alkavan yrittäjän neuvonnan kanssa. Toimialojen laaja kirjo Vuosittain perustetuista osuuskunnista kolmannes on vesiosuuskuntia, joita perustetaan maaseudun vesihuollon tarpeisiin sinne, mihin kunnallinen vesijohtoverkosto ei yllä ja missä omat kaivot ovat ehtyneet tai antavat huonolaatuista vettä. Uuden jätevesiasetuksen tultua voimaan on muutama perustettu tai perusteilla oleva vesiosuuskunta ennakoinut tilanteen ottamalla hoitaakseen myös kyläyhteisön viemäröinnin. Mielenkiintoisimpia uusia tulokkaita osuuskuntien joukossa ovat laajakaistaosuuskunnat, esimerkkinä Etelä-Pohjanmaalla Kuusiokuntien seutukunnassa toimiva Verkko-osuuskunta Kuuskaista, jossa paikallinen kylien väestö on ottanut nopean monipalveluverkkoinfrastruktuurin rakentamisen omiin käsiinsä luottamatta monopolisoituneen kovan markkinatalouden voimaan. Maaseudulla toimii myös kymmeniä energiaosuuskuntia, jotka tuottavat useimmiten puuhakkeella lämpöä esimerkiksi kunnan taajaman kaukolämpöverkostoon. Elämys-, luonto- ja maaseutumatkailun ympärille verkostoituneita osuuskuntia toimii Suomessa viitisenkymmentä ja 4
5 erityisesti paikallis- ja perinnekulttuurin hyödyntämisessä näyttää edelleen olevan käyttämättömiä mahdollisuuksia. Erikoisalojen ammattilaiset näyttävät löytäneen osuuskuntamuodon omakseen. Erityisen mielenkiintoisia ovat kulttuuri- ja viestintäalan ammattilaisten osuuskunnat, esimerkkeinä helsinkiläinen oopperaseurue Kapsäkki ja tamperelainen video- ja tv-alan ammattilaisten Tuotantotiimi. Osuuskunnat, joilla on samat asiakaskohderyhmät tai joiden toimialat tuovat lisäarvoa toisilleen pystyvät tarjoamaan asiakkailleen suurempia palvelukokonaisuuksia kuin yksinyrittävä voisi tarjota, esimerkkinä oululainen ympäristöalan erilaisten ammattilaisten Osuuskunta Ympäristötarmo. Työ-, palvelu- ja asiantuntijaosuuskunnat Uusosuuskunnat *) Markkinointiosuuskunnat 300 Kulttuuri-, kustannus- ja viestintäalan osuuskunnat 132 Hankintaosuuskunnat 82 Sosiaali-, terveys- ja hyvinvointialan osuuskunnat 67 Matkailualan osuuskunnat 51 Energiaosuuskunnat 63 Kehittämisosuuskunnat 44 Vesiosuuskunnat 656 Muut osuuskunnat 73 Yhteensä Lähde: Patentti- ja rekisterihallitus, Pellervo-Seura. *) Tilastoidut osuuskunnat on perustettu vuoden 1987 jälkeen. Perustetut osuuskunnat voidaan jakaa karkeasti kahteen perustyyppiin: liiketoimintaan suuntautuneisiin osuuskuntiin ja sosiaalisiin päämääriin pyrkiviin osuuskuntiin. Liiketoimintasuuntautuneita ovat esimerkiksi pk- tai mikroyritysten perustamat markkinointiosuuskunnat, tietotyön ammattilaisten perustamat henkilöstöomisteiset osuuskunnat, joita voidaan kutsua myös asiantuntijaosuuskunniksi sekä energiaosuuskunnat. Sosiaalinen päämäärä on mm. työttömien perustamilla, jäsentensä työtä vuokraavilla työosuuskunnilla, joiden yhtenä tavoitteena on syrjäytymisen ehkäiseminen ja työelämään integroiminen sekä joillakin vammaisryhmien perustamilla työosuuskunnilla
6 Osuuskunta sosiaalisena yrityksenä Myös osuuskunta voidaan hyväksyä vuoden 2004 alussa voimaan astuneen lain mukaiseksi sosiaaliseksi yritykseksi, mikäli se täyttää rekisteröitymiselle asetetut ehdot. Elokuussa 2004 sosiaalisten yritysten rekisterissä oli yhdeksän yritystä, joista kaksi osuuskuntaa; helsinkiläinen ravintola Osuuskunta Vanhakallio ja Lahdessa toimiva käsityökeskus Osuuskunta Kankurin Ilo. Osuuskuntaa on käytännössä sovellettu vajaakuntoisten työllistämiseen jo paljon ennen lain voimaan tuloa, vaikkakaan nämä osuuskunnat eivät täytä lain määräämiä sosiaalisen yrityksen kriteereitä. Esimerkkejä tämäntyyppisistä osuuskunnista ovat esimerkiksi näkövammaisten osuuskunta Tamrinki ja kuurojen osuuskunta Osku. Myös osaa monialaisista työosuuskunnista voidaan pitää sosiaalisen yrityksen tavoin toimivina, koska niiden sosiaalisena tavoitteena on integroida työttömiä työelämään ja sitä kautta estää syrjäytyminen. Moni osuuskunta on onnistunut integrointitehtävässään niin hyvin, että jäsenen osuuskunnan kautta tekemät pätkätyöt ovat vaihtuneet perinteiseen palkkatyöhön toistaiseksi voimassa olevaksi työsuhteeksi tai osuuskunta on toiminut harjoitteluyrityksenä ja johtanut oman yrityksen perustamiseen. Laki sosiaalisista yrityksistä on monessa maakunnassa osoittautunut pettymykseksi, koska odotukset väljemmän sosiaalisen yrityksen rajauksen suhteen olivat lain valmisteluvaiheessa suuret. Lain määrittelemä rekisteröitävissä oleva sosiaalinen yritys palvelee parhaiten taajaan asuttuja alueita, joissa pitkäaikaistyöttömiä ja vajaakuntoisia löytyy eniten kohtuullisten työmatkojen päästä. Näillä näkymin syrjäisellä maaseudulla ei lain mukaisia sosiaalisia yrityksiä tulla liiemmin perustamaan eivätkä työttömiä työelämään integroimaan pyrkivät työosuuskunnat näe tarpeelliseksi rekisteröityä sosiaalisiksi yrityksiksi, koska laki ei tuo muita etuja kuin pitemmät työllistämistukijaksot. Se, miten osuuskuntaa voidaan tulevaisuudessa käyttää laajemmin lain määrittämän sosiaalisen yrityksen organisointimuotona, jää siis toistaiseksi nähtäväksi. Yhdellä vai monella toimialalla? Keskustelua on viime aikoina käyty mm. työosuuskuntien monialaisuudesta. Keskitytäänkö yhteen toimialaan vai useaan? Varsinkin työosuustoiminnan alkuaikoina osuuskunnat ottivat tavakseen ilmoittaa yritysrekisteriin varmuuden vuoksi kaikki mahdolliset toimialat ja karsia sitten matkan varrella ylimääräiset rönsyt pois. Käytännössä moni varsin laajallakin toimialakirjolla toimiva osuuskunta on menestynyt, sillä tärkeintä on, että liikeidea on hyvä, tarjottaville palveluille on kysyntää ja palveluja osataan myös markkinoida. Menestystekijöihin kuuluu siis ehdottomasti yritysmäinen ote asioiden eteenpäin viemisessä. Yrittäjyystaitojen lisäksi tarvitaan myös ihmissuhdetaitoja, koska kyseessä on demokraattinen yritysmuoto. Jos henkilökemiat toimivat, väistämättä vastaan tulevat ongelmatkin pystytään ratkaisemaan. Ihmissuhdetaitojen ja demokraattisen hallinnon vaatimaan erityisosaamiseen ei yrityskoulutuksessa kiinnitetä huomiota, koska koulutus tähtää yleensä yksinyrittäjyyteen. Etenkin pitkien etäisyyksien maaseudulla monialaiset henkilöstöomisteiset osuuskunnat ovat osoittautuneet sitkeiksi toimijoiksi. Esimerkiksi Osuuskunta Pohjois-Pirkanmaan Työkarhuilta voi tilata niin metsuripalveluja, kylätalonmiesapua, kirvesmiehiä, kodinhoitoa, siivousta kuin kiireapualaista kaupan kassaan. Osuuskunta palvelee paitsi paikkakunnan väestöä myös yhä laajempaa mökkiläisten joukkoa, joka on tottunut ostamaan palveluja ja ottamaan hyödyn 6
7 verotuksessa huomioon. Kotitaloustyön verovähennysoikeus onkin vilkastuttanut osuuskuntien tarjoaman työn kysyntää etenkin kaupungeissa, joissa kotitaloustyön palveluntarjoajista alkaa olla jo pulaa. Kotitaloustyön verovähennysoikeus ja sen laajentaminen on siten osoittautunut poliittisesti oikeaksi ratkaisuksi työllisyyden edistämisessä. Maaseudulla monialaista työtä tarjoavat osuuskunnat tarjoavat jäsenilleen väylän työllistää itse itsensä ja lisätä toimeentuloa. Kylätalonmiehen moninaisia tehtäviä voi hoitaa vaikkapa maanviljelijä, jonka maatila ei yllä euromittoihin mutta joka haluaa kasvattaa lapsensa kotikylän turvallisessa ympäristössä. Kotipalvelutyön arvostuksen lisäämiseksi alan ammatillinen aikuiskoulutus on oikeaan osunutta koulutuspolitiikkaa. Kyse ei ole paluusta piikayhteiskuntaan, vaan palveluyrittäjyyden edistämisestä. Osuuskunnat uskovat tulevaisuuteen Pirkanmaalla kartoitettiin vuonna 2003 tehdyssä tutkimuksessa alueen työosuustoimintaa, osuuskuntien nykytilannetta ja tulevaisuutta. Tutkimuksessa oli mukana kolmannes alueen osuuskunnista, mutta jo niistä saatu aineisto osoitti osuustoiminnan monimuotoisuuden. Vastaajien mielestä tärkein syy perustaa osuuskunta oli työllistyminen ja toimeentulon parantaminen, muita syitä olivat työyhteisön löytyminen, päätösvalta ja vaikutusmahdollisuuden omaan työhön sekä omien liikeideoiden toteuttaminen. Tutkija päätteleekin, että osuuskunta perustetaan täyttämään hyvin erilaisia tarpeita ja tavoitteita. Osuuskuntamuotoinen yrittäjyys mahdollistaa tiiviin yhteistyön yrittäjien kesken mutta voi myös toimia yksittäisten yrittäjien markkinointi- ja laskutuskanavana tarjoten jäsenilleen samalla kustannussäästöjä hankinnoissa ja markkinoinnissa. Parhaimmillaan osuuskunta kuitenkin toimii yhteisöyrityksenä, jossa hyvä mehenki ja toimiva työyhteisö auttavat jaksamaan. Osuuskunnan kautta saadut ihmissuhteet ovat tärkeitä yli neljälle viidestä vastaajasta. (Tutkija Marja Kurkela, Tampereen yliopisto, aluetieteen laitos) Kyselyn vastanneet osuuskunnat uskovat tulevaisuuteen ja sen tuomiin uusiin työmahdollisuuksiin; liikevaihdon kasvuun uskoi 70 % osuuskunnista ja jäsenmäärän kasvuun runsas puolet. Tutkija toteaa, että osuuskuntayrittämisen yleisenä tavoitteena on yhdistää liiketoiminnallisuuden ja yhteistoiminnallisuuden vaatimukset ja periaatteet jäseniä hyödyttävällä tavalla niin, että jäsenten hyvinvointi on yrityksen voiton tavoittelua tärkeämpi tavoite. Tämä tarkoittaa myös sitä, että osuuskuntayritys tekee kannattavaa liiketoimintaa ja takaa jäsenilleen taloudellisen turvallisuuden. Vuonna 2003 pirkanmaalaiset pienosuuskunnat maksoivat palkkoja 561 henkilötyövuoden verran (1 260 euron kuukausiansioilla laskettuna); vuonna 2004 henkilötyövuosia arvioidaan kertyvän 694. Tämä merkitsee yhteiskunnalle merkittäviä verotuloja ja säästöjä mm. työttömyyskuluissa. Säästövaikutuksen arvioidaan nousevan 20,5 miljoonaan euroon vuonna 2004 (Osuustoiminta-lehti 5/2004). Osuuskuntayrittämistä määrittää ihmisläheinen ja demokraattinen toimintamuoto ja vastuun kanto toimintaympäristöstä. Painottamalla näitä ominaisuuksia osuuskunnilla on loistava tilaisuus perustaa liiketoimintansa juuri niihin vahvuuksiin, joiden ansiosta osuustoimintaliike on saavuttanut maailmanlaajuisen suosion. 7
8 Tämän hetkisessä verkostoituneessa yhteiskunnassa on samoja piirteitä kuin vanhassa osuustoimintaliikkeessä. Osuuskuntamalli edustaa kestävää yrityskulttuuria, joka on pystynyt, ja pystyy elämään paikallisuuden ja maailmantalouden välissä. Taloudelliset ja eettiset arvot viisaasti yhdistävälle osuustoiminnalle näyttää nyt siis olevan taas elintilaa ja pitkästä elinkaarestaan huolimatta se on ajankohtaisempaa kuin koskaan. Mottoja: Osuuskuntien voima on siinä, että niissä yhdistyvät liiketoiminta ja järjestäytynyt luottamus. Taloustieteilijä Alfred Marshall Emme ole mitään itsessämme, emme mitään itsestämme, mutta äärettömän paljon liitossa toistemme kanssa, yhteistyössä ja rehellisessä pyrkimyksessä yhteisen päämäärän hyväksi. Z. Topelius Lähteitä: Euroopan yhteisön komissio, Bryssel , (KOM 2004) 18 lopullinen, Osuustoiminta-lehti 4/2004 ja 5/2004 Pellervo-Seura ry ja Suomen Kuluttajaosuustoiminnan liitto ry: Osuustoiminnan periaatteet luvulle, Kansainvälinen Osuustoimintaliitto, ICA,1995, Kotka 2002; Pellervo-Seura ry, Osuuskuntalaki, Suomen säädöskokoelma no 1488/2001; Hanna-Leena Asunta - Tuulikki Holopainen, toim. Osuuskunnan perustajan opas. Pellervo-Seura ry, 2002: Työttömyysturvalaki, Suomen säädöskokoelma n:o 1317/1994 Kuisma Markku Henttinen Annastiina Karhu Sami Pohls Maritta: Kansan talous, Pellervo ja yhteisen yrittämisen idea , Pellervo-Seura/Kirjayhtymä, 1999 Hallituksen yrittäjyysohjelma; Hallituksen työllisyysohjelma; Suomen työllisyyspolitiikan toimintasuunnitelma 2004; 8
Yhteiskunnallisen yrittäjyyden taustaa Suomessa ja Euroopassa
Yhteiskunnallisen yrittäjyyden taustaa Suomessa ja Euroopassa Yhteiskunnallinen yritys yritysneuvonnassa koulutus 24.4.2012 Helsinki Kehittämispäällikkö Ville Grönberg, THL 25.4.2012 Esityksen nimi / Tekijä
LisätiedotOSUUSKUNTA TOIMINNAN SYNTY JA KASVUTARINA
OSUUSKUNTA TOIMINNAN SYNTY JA KASVUTARINA Osuustoiminnan juuret 1800- luvun teollistuvassa Euroopassa 1901säädettiin osuuskuntalaki Suomessa 1990- luvun lama loi ns. uusosuustoiminnan 2011- uusi buumi??
LisätiedotYhteiskunnallinen yritys yritysneuvonnassa Joensuu 23.11.2012. Tervetuloa! www.yhteistoiminta.fi
Yhteiskunnallinen yritys yritysneuvonnassa Joensuu 23.11.2012 Tervetuloa! OHJELMA 9.30-9.40 Tervetuloa koulutukseen Johtaja Risto Ravattinen, Joensuun Seudun Kehittämisyhtiö JOSEK Oy 9.40-10.10 Yhteiskunnallisen
LisätiedotTyöosuuskunnat ja työosuuskuntien kautta työllistyminen Suomessa alustavia tuloksia tutkimusmatkan varrelta
Työosuuskunnat ja työosuuskuntien kautta työllistyminen Suomessa alustavia tuloksia tutkimusmatkan varrelta Seminaari: Työllisyys ja osuuskunnat 25.5.2010, Eduskunta, Helsinki Hanna Moilanen YTM, jatko-opiskelija
LisätiedotOsuustoiminnan monimuotoisuus taloudellisen organisoitumisen mallina. Toimitusjohtaja, FL Sami Karhu Pellervo-Seura ry
Osuustoiminnan monimuotoisuus taloudellisen organisoitumisen mallina Toimitusjohtaja, FL Sami Karhu Pellervo-Seura ry 1. Osuustoiminnan arvopohja ja organisoituminen Osuuskunta, osuustoiminta, arvot OSUUSKUNTA
LisätiedotYhteiskunnallinen yritys yritysneuvonnassa 17.10.2012 OULU Tervetuloa!
Yhteiskunnallinen yritys yritysneuvonnassa 17.10.2012 OULU Tervetuloa! Ohjelma 9.30-9.40 Tervetuloa koulutukseen Hallintojohtaja Ari Heikkinen, Oulun kaupunki 9.40-10.10 Yhteiskunnallisen yrittäjyyden
LisätiedotYhteiskunnallinen yritys yritysneuvonnassa 24.4.2012 Tervetuloa!
Yhteiskunnallinen yritys yritysneuvonnassa 24.4.2012 Tervetuloa! Ohjelma 9.00-9.10 Tervetuloa koulutukseen Markkinointipäällikkö Jussi Peltonen, Työeläkeyhtiö Varma 9.10-9.30 Yhteiskunnallisen yrittäjyyden
LisätiedotTyöosuuskuntien kansainvälinen julkilausuma
Työosuuskuntien kansainvälinen julkilausuma Eri valtioissa kansalaiset etsivät vaihtoehtoisia tapoja järjestää työtä. Eri puolilla maailmaa on myös pyrkimys aikaansaada nykyistä paremmat, oikeudenmukaisemmat
LisätiedotYhteiskunnallisten Yritysten Superpäivä Oulussa
Yhteiskunnallisten Yritysten Superpäivä Oulussa Hallintojohtaja Ari Heikkinen, Oulun kaupunki konsernipalvelut 17.10.2012 Julkiset palvelut murroksessa Euroopan maiden taloudelliset vaikeudet juontavat
LisätiedotOSUUSKUNTA - MONTA YRITYSTÄ YHDESSÄ. Mirja Taipale yritysneuvoja, osuuskunnat Tredea Oy
OSUUSKUNTA - MONTA YRITYSTÄ YHDESSÄ Mirja Taipale yritysneuvoja, osuuskunnat Tredea Oy Yksin tai yhdessä osuuskunnan voi perustaa yksin, kaksin, kolmisin ylärajaa ei ole jäsen voi olla luonnollinen henkilö,
LisätiedotVastamäen alueen vesihuollon rakentaminen. Vahantajoen vesihuolto-osuuskunta 29.4.2014 V Arvonen
Vastamäen alueen vesihuollon rakentaminen Vahantajoen vesihuolto-osuuskunta 29.4.2014 V Arvonen Esityksen sisältö Hankkeen taustaa Vastamäen tilanne vesihuollon näkökulmasta Alkuperäinen tavoite Tilanne
LisätiedotToimitusjohtaja Sami Karhu Tampere
Toimitusjohtaja Sami Karhu Tampere 27.1.2017 Osuuskunta yhtiöittämisen mallina Kansalaisten oma vastuunotto hyvinvoinnistaan Palveluja koko maassa Sote-osuuskunnat palveluntuottajina Dataosuuskunnilla
LisätiedotMallit työllistymiseen ja osallisuuteen. Pähee OTE. Työtoiminnoista töihin OSUUSKUNTA. versio 1 6/18
Mallit työllistymiseen ja osallisuuteen Pähee OTE Työtoiminnoista töihin OSUUSKUNTA versio 1 6/18 MIKÄ OSUUSKUNTA? 2 19.6.2018 Pähee OTE Työtoiminnoista töihin, Osuuskuntamalli OSUUSKUNTA TYÖLLISTYMISEN
LisätiedotYhteiskunnallisten yritysten superpäivä 28.5.2013 Tervetuloa!
Yhteiskunnallisten yritysten superpäivä 28.5.2013 Tervetuloa! Yhteiskunnallinen yrittäjyys ja osuustoiminta Projektijohtaja Niina Immonen Yhdessä yrittämään! hanke / Tampereen seudun osuustoimintakeskus
LisätiedotOsuustoiminta - yhteisömuotoista palveluntuotantoa
Osuustoiminta - yhteisömuotoista palveluntuotantoa 9.10.2014 Kepa, Helsinki Vesa Arvonen Suomen ympäristöopisto SYKLI vesa.arvonen@sykli.fi Esityksen sisältö Historiaa Osuustoiminta yleisesti Osuustoiminta
LisätiedotYHDISTYS- JA OSUUSKUNTATOIMINNAN MAHDOLLISUUDET KULTTUURIALALLA. Rit
YHDISTYS- JA OSUUSKUNTATOIMINNAN MAHDOLLISUUDET KULTTUURIALALLA Rit Yhdistys Yhdistys on Suomessa luonnollisten henkilöiden, oikeuskelpoisten yhteisöjen tai molempien jotakin tarkoitusta varten perustama
LisätiedotOsuuskunta yritysmuotona
Osuuskunta yritysmuotona Mirja Taipale 1 3.11.2017 Osuuskunta on yritys Osuuskuntien toimintaa säätelee Suomessa osuuskuntalaki. Laki määrää omistuksesta, äänivallasta, hallinnosta ja varojen jaosta Laki
LisätiedotKuntaesimerkkinä Oulu
Kuntaesimerkkinä Oulu 20.3.2012 Yritysyhteistyön koordinaattori, Tekijäpuu palvelu / Tuvilta Työelämään hanke / Konsernipalvelut Satu Kaattari-Manninen Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa Vaikka
LisätiedotPOLKUJA TYÖELÄMÄÄN. Sosiaalinen yritystoiminta Vihdin välityömarkkinoita täydentämään Kotona metsässä -hankesuunnitelma
POLKUJA TYÖELÄMÄÄN Sosiaalinen yritystoiminta Vihdin välityömarkkinoita täydentämään Kotona metsässä -hankesuunnitelma SOSIAALINEN YRITYS Yritys, jonka tavoitteena on kannattavan liiketoiminnan ohella
LisätiedotPienosuuskuntien johtamisen haasteet
Pienosuuskuntien johtamisen haasteet Pellervon valtuuskunnan jäsen FT Pekka Pättiniemi Osuustoiminnan kehittäjät - Coop Finland ry:n hallituksen puheenjohtaja Pellervon Päivä 11.4.2007 1 Osuuskunnan johtamisen
LisätiedotSami Karhu Toimitusjohtaja Osuustoimintakeskus Pellervo ry
ARA-asuntoosuuskunta seminaari 8.4.2019 Sami Karhu Toimitusjohtaja Osuustoimintakeskus Pellervo ry Osuustoimintakeskus Pellervo ry Simonkatu 6, 5. kerros, Helsinki Osuustoiminta muuttuvassa maailmassa
LisätiedotOsuuskunta - yhteinen yritys saa ideasi toimimaan. Pellervo-Seura
Osuuskunta - yhteinen yritys saa ideasi toimimaan Pellervo-Seura Osuuskunnan määritelmä Osuuskunta on jäsentensä yhteisesti omistama ja demokraattisesti hallitsema itsenäinen henkilö-yhtymä, johon jäsenet
LisätiedotOsuustoiminnallinen yhteisyrittäminen aikamme ilmiönä. Vanhempi tutkija, KTT Eliisa Troberg
Osuustoiminnallinen yhteisyrittäminen aikamme ilmiönä Vanhempi tutkija, KTT Eliisa Troberg Esityksen sisältö Mistä lähdettiin liikkeelle? Uudet tuulet alkavat puhaltaa... Missä mennään nyt? Osuuskuntatrendejä
LisätiedotOsuustoimintatutkimuksen päivä 18.10.2010
Osuustoimintatutkimuksen päivä 18.10.2010 Kommenttipuheenvuoro pienosuustoiminnan tutkimustarpeet Yhdessä yrittämään! hanke Niina Immonen Suomessa vallalla yksinyrittämisen kulttuuri Yrityskannasta 93%
LisätiedotYhteiskunnallinen yrittäjyys Oulun seudulla
Yhteiskunnallinen yrittäjyys Oulun seudulla Yhteiskunnallinen yrittäjyys Oulun seudulla -projekti Suomalaisen Työn Liiton Yhteiskunnallinen yritys -merkki Diakin Yhteiskunnallinen yrittäjyys Oulun seudulla
LisätiedotYritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013
Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013 Hallitusohjelma Rakennerahasatokausi 2007-2013 Pirkanmaan TE-keskuksen tulossuunnitelma 2008 Pirkanmaan ennakointipalvelu Tutkimuspäällikkö,
LisätiedotYHDESSÄ YRITYSTEN PUOLESTA
1 YHDESSÄ YRITYSTEN PUOLESTA KAUPPAKAMARI Työskentelemme elinvoimaisen Suomen puolesta. Suomi ilman hyvinvoivia yrityksiä on Suomi ilman hyvinvointia. Keskuskauppakamari ja 19 alueellista kauppakamaria,
LisätiedotYhteiskunnallinen yritys: yksi työkalu. Marja-Leena Pellikka Case Manna ry 14.10.2015
Yhteiskunnallinen yritys: yksi työkalu Minkälainen olisi suomalainen yhteiskunnallisen yrittäjyyden toimintamalli? Marja-Leena Pellikka Case Manna ry 14.10.2015 Manna ry 1995-2015 => 2016 MannaPalvelut
LisätiedotKOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ
KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ PED-kumppanuusverkoston aloitusseminaari Kuntaliitto 10.3.2016 Projektisuunnittelija Marja Tiittanen Osuuskunta Viesimo Joensuun kaupungin kasvu kuntaliitosten
LisätiedotManner-Suomen ESR ohjelma
Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen (ESR) Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita
LisätiedotOsuustoimintatutkimus 2017 VILJELIJÄT Yhteenveto. Osuustoimintatutkimus Kantar TNS Agri
Osuustoimintatutkimus 2017 VILJELIJÄT Yhteenveto Osuustoimintatutkimus 2017 - Kantar TNS Agri 1 Yhteenveto Suhtautuminen Suhtautuminen osuustoimintaan on myönteisempää kuin 10 vuotta sitten Viljelijät
LisätiedotYhteiskunnalliset yritykset yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvien palveluiden tuottajina maaseudulla
Yhteiskunnalliset yritykset yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvien palveluiden tuottajina maaseudulla FinSERN 1. tutkimuskonferenssi Helsinki, 16. -17.11.2011 KTT Eliisa Troberg Helsingin yliopisto,
LisätiedotOsuustoiminta julkisen palvelun uudistamisessa TEM:n hyvinvointialan kehittämisstrategia
Osuustoiminta julkisen palvelun uudistamisessa TEM:n hyvinvointialan kehittämisstrategia Coop Finland ry, Eduskunta 25.5.2010 Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Hyvinvointialan
LisätiedotFI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0278/2. Tarkistus. Christel Schaldemose ja muita
6.4.2016 A8-0278/2 2 Johdanto-osan A kappale A. katsoo, että sisämarkkinat ovat keskeinen unionin talouskasvua ja työpaikkojen luomista elvyttävä väline; A. katsoo, että sisämarkkinat ovat keskeinen unionin
LisätiedotKASVUPALVELUT JA KUNTA-MAAKUNTA- VALTIO- YHTEISTYÖ Mikko Härkönen Elinvoimajohtaja https://youtu.be/aa46bvokrqa
KASVUALVELUT JA KUNTA-MAAKUNTA- VALTIO- YHTEISTYÖ. 9.5.2017 Mikko Härkönen Elinvoimajohtaja https://youtu.be/aa46bvokrqa KASVUALVELU-UUDISTUS TE-palvelut ja yrityspalvelut kootaan julkiseksi kasvupalveluksi.
LisätiedotOnko Suomi tulevaisuudessakin maailman osuustoiminnallisin maa? Toimitusjohtaja, FL Sami Karhu Pellervo-Seura ry Itä-Suomen yliopisto 6.5.
Onko Suomi tulevaisuudessakin maailman osuustoiminnallisin maa? Toimitusjohtaja, FL Sami Karhu Pellervo-Seura ry Itä-Suomen yliopisto 6.5.2014 Osuustoiminnan leviäminen 1844 1895 1899 Ensimmäinen moderni
LisätiedotOsuuskuntayrittäjyys
Osuuskuntayrittäjyys Osuuskunnat Suomessa yhteensä n. 4 500 osuuskuntaa vuositasolla perustetaan noin 200 uutta osuuskuntaa Noin 2 700 pienosuuskuntaa 1 300 vesihuolto-ja energia osuuskuntaa 370 osuuspankkia
LisätiedotManner-Suomen ESR ohjelma
Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita maailmantalouden,
LisätiedotKeski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Pohjanmaan maakunnan ESR-projektirahoituksen hakuohje
Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Pohjanmaan maakunnan ESR-projektirahoituksen hakuohje Hakuaika päättyy 16.2.2015 I Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 ohjelmakauden ESR-projektirahoitushaku
LisätiedotYhteistyöllä vahva liitto
Yhteistyöllä vahva liitto Vaaliohjelma 2012 Yhteistyöllä vahva liitto Metallin yhteistyön vaaliliiton toiminnan perustana ovat työväenliikkeen keskeiset arvot: vapaus, tasa-arvo, solidaarisuus ja suvaitsevaisuus.
LisätiedotOsallisuutta osuuskunnista- ESR-hanke. Jokaisella on osaamista Tehdään työpaikka yhdessä!
Osallisuutta osuuskunnista- ESR-hanke Jokaisella on osaamista Tehdään työpaikka yhdessä! Osallisuutta osuuskunnista ESR-hanke Euroopan sosiaalirahaston ja Sosiaali- ja terveysministeriön rahoittama hanke.
LisätiedotPUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen
Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen TAUSTAA Arjen turvaa kunnissa -hanke Arjen turvaa.. Arjen turvaa kunnissa -hankkeessa
LisätiedotMaaseutuohjelman tulevaisuus
Maaseutuohjelman tulevaisuus Hämeessä on hyvät eväät Ruokaketjun kehittämisseminaari 12.1.2018 Minna-Mari Kaila MMM MAASEUTUALUEET TUOVAT SUOMELLE TULOJA EU:STA 95 % SUOMESTA MAASEUTUA EU-osarahoitteista
LisätiedotOSALLISUUTTA EDISTÄVÄ TOIMINTAKULTT UURI. NEO - OmaPolku
OSALLISUUTTA EDISTÄVÄ TOIMINTAKULTT UURI NEO - OmaPolku Sisältö 1. Jakso: NEO - OmaPolku 2. Jakso: Case-Seppälä 3. Jakso: Omillaan osuuskunta 4. Jakso: Puretaan Padlet-alustan kommentit ja kysymykset Luennoitsijat:
LisätiedotOsuustoiminta- Ensimmäinen valinta!
Suomi rakentuu yhdessä yrittämällä Osuustoiminta- Ensimmäinen valinta! Pellervon strategia 2012-2017 Hallituksen hyväksymä 8.11.2011 Valtuuskunnan vahvistama 9.12.2011 Sisällys Pellervon tahtotila Pellervon
LisätiedotYRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO
YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita
Lisätiedot8340/11 VHK/mrc DG G 2B
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 20. huhtikuuta 2011 (OR. en) 8340/11 Toimielinten välinen asia: 2011/0007 (CNS) SOC 293 ECON 172 EDUC 63 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: NEUVOSTON PÄÄTÖS jäsenvaltioiden
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2015 COM(2015) 98 final 2015/0051 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista FI FI PERUSTELUT Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä
LisätiedotValmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti
Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lahden alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Lahdessa opiskelevat nuoret. Vastaajat opiskelevat ammattikorkeakoulussa
LisätiedotTULEVAISUUDEN KASVUPALVELUT
TULEVAISUUDEN KASVUPALVELUT Kasvun eväät seminaari Joensuu 3.4.2017 Ritva Saarelainen Pohjois-Karjalan ELY-keskus Kasvupalvelujen tarvekategoriat 1. Osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen yrityksille
LisätiedotYhteiskunnallinen yritystoiminta tausta ja määritelmä. Yhteiskunnallisten yritysten superpäivä, Oulu 17.10.
Yhteiskunnallinen yritystoiminta tausta ja määritelmä Yhteiskunnallisten yritysten superpäivä, Oulu 17.10. Yhteiskunnalliset yritykset: kehittävät ratkaisuja yhteiskunnallisiin tai ekologisiin ongelmiin
LisätiedotHenkilöstöomisteisen osuuskunnan johtaminen. Opas menestyvän osuustoimintayrityksen johtamiseen
Henkilöstöomisteisen osuuskunnan johtaminen Opas menestyvän osuustoimintayrityksen johtamiseen Tämä opas on käännetty suomeksi ja sovellettu sopivaksi Suomen lainsäädäntöön ja käytäntöihin Co-operatives
LisätiedotTyöllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia?
Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Kuntamarkkinat 15.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista
LisätiedotHYVÄ-ALUEFOORUM. Risto Pietilä Oulu 29.10.2009. www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi. Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä
HYVÄ-ALUEFOORUM Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä Risto Pietilä Oulu 29.10.2009 www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut on osa Raahen seutukunnan
LisätiedotLuovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet
Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet Keski-Suomessa Maaseudun paikalliset toimintaryhmät voivat rahoittaa mikroyritysten kehittämistoimintaa Rahoitus tulee Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta
LisätiedotKylien Salo Kyläsuunnittelu Tuohittu 10.12.2013
Kylien Salo Kyläsuunnittelu Tuohittu Hankekoordinaattori, kyläasiamies Henrik Hausen, Kylien Salo kehittämishanke, Salon kaupunki Kylien Salo -kehittämishanke Kylätoimijoiden aktivointi ja järjestöosaaminen
LisätiedotKehittyvä Ääneseutu 2020
Kehittyvä Ääneseutu 2020 1 Ääneseutu 2020 Äänekoski on elinvoimainen, monipuolisen elinkeino- ja palvelutoiminnan sekä kasvava asumisen keskus. Äänekoski on Jyväskylän kaupunkiseudun palvelu- ja tuotannollisen
LisätiedotYRITYKSESI TUKENA JOSEKIN NEUVONTA- PALVELUT
Joensuun Seudun Kehittämisyhtiö YRITYKSESI TUKENA JOSEKIN NEUVONTA- PALVELUT Josek on Joensuun seudun yrityksiä varten Palvelemme luottamuksellisesti ja puolueettomasti kaikkia Joensuun seudun yrityksiä
LisätiedotLEHTI kuuden alueen yhteinen hanke 2008-2011. Hyvinvointifoorum Tampere 4.11.2009
LEHTI kuuden alueen yhteinen hanke 2008-2011 Hyvinvointifoorum Tampere 4.11.2009 TAUSTAA LEHTI-HANKKEESTA (7 osahanketta kuudelta alueelta) EAKR-rahoitteinen, kuuden alueen yhteinen Yhdistävä teema on
LisätiedotAmmatin harjoittamisen vaihtoehdot taiteellisilla aloilla
Ammatin harjoittamisen vaihtoehdot taiteellisilla aloilla Ulla Huovinen HAAGA-HELIA amk ulla.huovinen@haaga-helia.fi Työsuhteessa vai yrittäjänä? Työtä tehdään joko työntekijänä tai yrittäjänä Vaikuttaa
LisätiedotTyöllisyydenhoito kunnassa
Työllisyydenhoito kunnassa Kuntamarkkinat 14.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista Lähde: TEM/Heikki Räisänen,
LisätiedotPalveluntuottajien eettinen näkökulma
Palveluntuottajien eettinen näkökulma Pirkanmaan sote-uudistuksen eettiset ulottuvuudet, Tampere 15.3.2017 Hyvinvointialan liitto lyhyesti Hyvinvointialan liitto edistää yksityisten sosiaali- ja terveysalan
LisätiedotKansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ ASIANTUNTIJALAUSUNTO Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen 24.11.2015 Eduskunnan sivistysvaliokunnalle E 65/2015 vp Komission tiedonanto "Kaikkien
LisätiedotUusi koheesiokumppanuus
Uusi koheesiokumppanuus Lähentyminen kilpailukyky yhteistyö Kolmas taloudellista ja sosiaalista koheesiota käsittelevä kertomus Euroopan yhteisöt Europe Direct -palvelu auttaa sinua löytämään vastaukset
LisätiedotYhteiskunnallisten yritysten superpäivä 27.2.2013 Tervetuloa!
Yhteiskunnallisten yritysten superpäivä 27.2.2013 Tervetuloa! Yhteiskunnallinen yrittäjyys ja osuustoiminta Projektijohtaja Niina Immonen Yhdessä yrittämään! hanke / Tampereen seudun osuustoimintakeskus
LisätiedotYrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta
Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien
LisätiedotSosiaalinen osallisuus mitä se on ja miten sitä voi edistää?
Sosiaalinen osallisuus mitä se on ja miten sitä voi edistää? Osallisuus osana arkea 19.3.2019 Veera Laurila, Sokra-koordinaatiohanke Osallisuus on Ihminen kokee olevansa merkityksellinen osa kokonaisuutta.
LisätiedotVesiosuuskunnat ja julkinen sääntely
Vesiosuuskunnat ja julkinen sääntely Ulvila 8.5.2014 Kari Nykänen 1 Vesiosuuskuntatoimintaa määrittävät keskeiset lait laki Osuuskuntalaki 1.1.2014 Vesihuolto- 1.9.2014 Vesiosuuskunnat OSUUSKUNTALAKI MÄÄRITTELEE
LisätiedotYhteiskunnalliset yritykset maaseudun sosiaali-ja terveyspalvelujen mahdollisuutena Suomessa
Yhteiskunnalliset yritykset maaseudun sosiaali-ja terveyspalvelujen mahdollisuutena Suomessa KAMPA seminaarikokkola 5.10.2010 Ritva Pihlaja projektipäällikkö, Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaisjärjestöteemaryhmä
LisätiedotYhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa. 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja
1 Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja 2 Hyvinvointipalvelut murroksessa Kansantalouden ja yleisen varallisuuden kasvu ovat keskeisiä hyvinvointipalvelujen
LisätiedotTunnustuksia osuustoiminnan hyväksi tehdystä työstä Hannes Gebhard 150 -juhlavuonna
1 Puhe 9.4.2014 Pellervo-Seura ry:n vuosikokous 2014 Vanha ylioppilastalo, Helsinki Valtuuskunnan puheenjohtaja maanviljelysneuvos Timo Komulainen Tunnustuksia osuustoiminnan hyväksi tehdystä työstä Hannes
LisätiedotOsuustoiminnan lahjoitusprofessuuri
Osuustoiminnan lahjoitusprofessuuri Perusteet ja tavoitteet Tiedotustilaisuus 22.1.2013 Suomi osuustoiminnallisin Maailmassa osuuskuntien jäsenyyksiä miljardi - työllistävät 100 miljoonaa ihmistä - 300
Lisätiedot1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA
1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA Teollisuus (D) 1 13 Rakentaminen (F) 13 14 Kauppa (G) 22 23 Palvelut (H, I, K, O) 37 42 Muut 13 12 1 2 3 4 5 6 7 9 1 3.11.217 1 2. HENKILÖKUNNAN MÄÄRÄN MUUTOSODOTUKSET
LisätiedotLiiketoimintamallina. yhteiskunnallinen yritys / Sari Dufva 1
Liiketoimintamallina yhteiskunnallinen yritys 13.2.2017 / Sari Dufva 1 Yhteiskunnallinen yritys MANNA ry Manna ry on v. 1996 perustettu kolmannen sektorin palvelujärjestö, jonka toiminta-ajatuksena on
LisätiedotTARKISTUKSET FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/2320(INI) Lausuntoluonnos Liadh Ní Riada (PE580.
Euroopan parlamentti 2014-2019 Budjettivaliokunta 2015/2320(INI) 28.4.2016 TARKISTUKSET 1-33 Liadh Ní Riada (PE580.580v01-00) parhaasta tavasta hyödyntää pk-yritysten mahdollisuudet työpaikkojen luontiin
LisätiedotSOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA
SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA Päihdealan sosiaalityön päivä 22.11.2012 Aulikki Kananoja ESITYKSEN JÄSENNYS Kulttuurinen muutos ( William Ogburn) Globaali ympäristö Väestörakenteen muutos Suomalaisen hyvinvointipolitiikan
LisätiedotARVOPERUSTEISEN YRITYSTOIMINNAN VAIKUTUKSET CASE OSUUSKUNNAT
ARVOPERUSTEISEN YRITYSTOIMINNAN VAIKUTUKSET CASE OSUUSKUNNAT KTT Eliisa Troberg, Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti Esityksen sisältö Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tavoite Teoreettinen viitekehys
LisätiedotOma Häme. Tehtävä: Kulttuurin edistäminen. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus.
Oma Häme Aluekehitys ja kasvupalvelut Nykytilan kartoitus Tehtävä: Kulttuurin edistäminen www.omahäme.fi 1. Vaikuttavuus (miksi tätä tehtävää tehdään) Poliittisen ohjauksen näkökulmasta (mitä kansan valitsemat
LisätiedotTyöllisyyttä ja hyvinvointia Päijät-Hämeeseen
Työllisyyttä ja hyvinvointia Päijät-Hämeeseen Sisällön suunnittelu: Jouni Toikkanen, KEHA-keskus (jouni.toikkanen@ely-keskus.fi) ja työryhmä Graafinen toteutus: Anu Båssar, KEHA-keskus (anu.bassar@ely-keskus.fi)
LisätiedotCo-op Network Studies
Seuraa meitä! www.facebook.com/coopnetworkstudies Osuustoiminnan ja yhteisötalouden verkko-opinnot Co-op Network Studies Co-op Network Studies (CNS) on yliopistoverkosto, joka tarjoaa opiskelijoille osuustoiminnan
LisätiedotOsallisuutta osuuskunnista- ESR-hanke. Jokaisella on osaamista Tehdään työpaikka yhdessä!
Osallisuutta osuuskunnista- ESR-hanke Jokaisella on osaamista Tehdään työpaikka yhdessä! Osallisuutta osuuskunnista ESR-hanke Euroopan sosiaalirahaston ja Sosiaali- ja terveysministeriön rahoittama hanke.
LisätiedotICA. Cooperative enterprises build a better world
YK:n Kansainvälinen Osuustoimintavuosi 2012 ICA:n maailmanhallituksen jäsen SOK Maine ja vastuullisuus 1 Osuustoimintajärjestöt Kansainvälinen Osuustoimintaliitto ICA Pj. Dame Pauline Green Pääjohtaja
LisätiedotCo-op Network Studies
Seuraa meitä! www.facebook.com/coopnetworkstudies Osuustoiminnan ja yhteisötalouden verkko-opinnot Co-op Network Studies Co-op Network Studies (CNS) on yliopistoverkosto, joka tarjoaa opiskelijoille osuustoiminnan
LisätiedotESR ohjelman mahdollisuudet
ESR ohjelman mahdollisuudet Osastopäällikkö Tuija Johansson Lapin TE keskus Alustus seminaarissa Maaseudun yrittäjyyden edistäminen ohjelmatyön avulla 20.11.2008 Teemat: 1. ESR ohjelman esittely 2. Lapin
LisätiedotEktakompus asukasyhdistysten ja Oulun kaupungin yhteinen yritys tuottaa apua kodin askareisiin. Kemi 27.2.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen
Ektakompus asukasyhdistysten ja Oulun kaupungin yhteinen yritys tuottaa apua kodin askareisiin Kemi 27.2.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen Ektakompus Oy Yhteiskunnallisen yrityksen toimikunnan perustelu: Ektakompus
LisätiedotYhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä
Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä Satu Rinkinen, Tuija Oikarinen & Helinä Melkas LUT Lahti School of Innovation 11.11.2014 Lahden tiedepäivä Alue- ja innovaatiopolitiikan haasteet - Europe
LisätiedotLähde mukaan! Työtä, hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä Porin seudulle
Lähde mukaan! Työtä, hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä Porin seudulle Lähde mukaan! Työtä, hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä Porin seudulle Tavoitteena parantaa työllisyyttä sekä lisätä osallisuutta ja yhteisöllisyyttä
LisätiedotEU ja julkiset hankinnat
EU ja julkiset hankinnat Laatua hankintoihin Julkiset hankinnat - taustaa EU2020-strategia edellyttää entistä voimakkaampaa panostusta osaamis- ja innovaatiotalouteen, vähähiiliseen ja resurssitehokkaaseen
LisätiedotOsuustoimintatutkimus 2017 KOKO VÄESTÖ Yhteenveto. Osuustoimintatutkimus Kantar TNS Agri
Osuustoimintatutkimus 2017 KOKO VÄESTÖ Yhteenveto 1 Yhteenveto tunnettuus ja suhtautuminen Osuustoiminnan tunnettuus on kasvanut reippaasti 10 vuodessa Osuustoimintaa erittäin huonosti tai ei lainkaan
LisätiedotVesiosuuskunnat harrastajasarjasta ammattilaiskehään Vesa Arvonen
Vesiosuuskunnat harrastajasarjasta ammattilaiskehään 13.11.2017 Vesa Arvonen Vesiosuuskunnat Suomessa Vesiosuuskuntia perustettu Suomessa 110 vuoden ajan Nyt Suomen n 4800 osuuskunnasta n 1300 on vesihuoltoosuuskuntaa
Lisätiedot1 Minkä energiaosuuskunnan toimija olette? 1.Enon 2. Kiihtelysvaaran 3. Kontio-Energian 4. Tuupovaaran
Taustakysymyksiä: Liite 2 1 Minkä energiaosuuskunnan toimija olette? 1.Enon 2. Kiihtelysvaaran 3. Kontio-Energian 4. Tuupovaaran 2 Millainen on roolinne osuuskunnan toiminnassa? 1. hallituksen jäsen/ varajäsen
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita
Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse
LisätiedotKIIHTELYSVAARAN PITÄJÄ
KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄ J o e n s u u Kyläyhdistysten pitäjäjulistus ja yhteiskunnallinen yrittäminen MATTI VÄISTÖ Osuuskunta Viesimon puheenjohtaja KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄ entinen kunta Kunta perustettu
LisätiedotOsuustoimintatutkimus 2017 Viljelijät
Osuustoimintatutkimus 0 Viljelijät Contents Yhteenveto Tutkimuksen toteutus Suhtautuminen osuustoimintaan Osuustoiminnallinen yritysmuoto Osuustoimintaa koskevat väittämät Jäsenyys Jäsenaktiivisuus 0 Jäsenhyöty
LisätiedotKanava työvoimaa avoimille työmarkkinoille 2014
Kanava työvoimaa avoimille työmarkkinoille 2014 Toiminta-aika 1.4.2011-31.12.2014 4 palveluohjaajaa + projektipäällikkö Rahoitus ESR 85% ja kuntaosuus 15% mukana olevien kuntien mukaan asukasmäärien suhteessa:
LisätiedotJOB SHOPPING. Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta.
JOB SHOPPING Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta. Kyse on sopivan työpaikan etsimisestä, kun työntekijä
LisätiedotVastuulliset hankinnat työllisyyttä ja kestävää kehitystä edistämässä -projekti. Projektipäällikkö Antti Honkarinta
Vastuulliset hankinnat työllisyyttä ja kestävää kehitystä edistämässä -projekti Projektipäällikkö Antti Honkarinta 31.10.2013 Projektin toteuttajaorganisaatio on Oulun kaupunki. Projekti sijoittuu konsernipalvelujen
LisätiedotLiiketalouden perustutkinnon uudistamistyö. Heli Huotari ja Paula Hyytiäinen
Liiketalouden perustutkinnon uudistamistyö Heli Huotari ja Paula Hyytiäinen 23.11.2016 Uudistamistyön taustoja Liiketalouden uudet tutkinnon perusteet tulevat voimaan 1.8.2018 Osaamisalat poistuvat Esitys
LisätiedotElinvoimaa monialaisista maakunnista
Elinvoimaa monialaisista maakunnista Kasvupalvelu-uudistus TE-palvelut ja yrityspalvelut kootaan julkiseksi kasvupalveluksi alvelulla edistetään yritystoimintaa, yritysten kasvua, uudistumista ja kansainvälistymistä
LisätiedotYhteiskunnallinen yritystoiminta tausta ja määritelmä. Yhteiskunnallisten yritysten superpäivä, Kemi 27.2.
Yhteiskunnallinen yritystoiminta tausta ja määritelmä Yhteiskunnallisten yritysten superpäivä, Kemi 27.2. Yhteiskunnalliset yritykset: kehittävät ratkaisuja yhteiskunnallisiin tai ekologisiin ongelmiin
Lisätiedot