Osuustoiminnan uusi nousu

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Osuustoiminnan uusi nousu"

Transkriptio

1 Hanna-Leena Asunta Projektipäällikkö Kylätalous-hanke Suomen Kylätoiminta ry Willa Elsa Meijeritie Suomusjärvi Osuustoiminnan uusi nousu Osuuskunta on juridisessa mielessä yksi yritysmuoto muiden joukossa. Jäsentensä omistamana ja demokraattisesti johdettuna yritystoimintana osuustoiminnalla on kuitenkin erityisen suuri merkitys yhteisöllisen ja paikallisen talouden rakentajana. Yritysmuotona osuuskunta yhdistää yrittäjyyden ja ihmisten välisen yhteistyön. Se on kilpailukykyinen väline parannettaessa työllisyyttä ja edistettäessä yrittäjyyttä. Osuustoiminnalla on Suomessa pitkät perinteet. Sen avulla on rakennettu paikallistaloutta ja helpotettu niin maaseudun kuin kaupunkien vähävaraisten asukkaiden elinoloja jo yli sata vuotta. Suomeen osuustoiminta-aate kulkeutui 1800-luvun lopulla, sortovuosien alussa. Aatteen isänä Suomessa pidetään taloustieteilijä, professori Hannes Gebhardia ( ). Osuustoimintaliikkeen levittämiseksi perustettiin Pellervo-Seura vuonna Kansanvaltainen keino niin työttömyyden kuin alueellisen kehityksen ongelmien ratkaisemisessa toimii silti yhä. Osuustoiminta on hyvin kansainvälinen liike, ja Suomi on yksi maailman osuustoiminnallisimmista maista. Kaupparekisterissä on yli 3500 osuustoiminnallista yritystä ja niillä yhteensä 5,6 miljoonaa jäsentä (Osuustoimintalehti 4/2004). Jäsenyyksien suuren määrän selittää se, että sama henkilö voi olla jäsenenä monessa osuuskunnassa. Nykyaikaiset osuuskunnat ovat hyvin johdettuja, uudistuvia ja dynaamisia yrityksiä. Osuuskuntien alueellinen merkitys on tärkeä, sillä osuuskuntien kautta syntyy jatkuvasti uusia työpaikkoja samalla kun nykyiset yrittäjät vahvistavat asemiaan. Uusosuustoiminnaksi kutsuttu osuustoiminnan uusi aalto virisi 1990-luvun suuresta yhteiskunnallisesta murroksesta teollisesta tietoyhteiskuntaan. Lamaa seurasivat suurtyöttömyys ja nopeat muutokset työelämässä. Maaseutu sinnitteli EU-jäsenyyden tuoman rakennemuutoksen kourissa ja julkisten hyvinvointipalvelujen täydentäjiksi tarvittiin yksityistä palvelutuotantoa. Paikalliseen omatoimisuuteen ja yhteisvastuuseen perustuvalle ihmisen kokoiselle ja näköiselle osuustoiminnalle syntyi uusi sosiaalinen tilaus. Osuustoiminnan kansainvälisesti hyväksytyt arvot ja periaatteet antavatkin osuuskuntamuotoiselle yhteisölliselle yritysmuodolle ylivertaisen kilpailuedun kovaa ja kasvottomaksi muuttunutta globaalia markkinataloutta vastaan. Osuustoiminnan periaatteet 1. Osuuskunnat ovat vapaaehtoisia ja avoimia organisaatioita. 2. Perusosuuskunnat noudattavat jäsen/ääni periaatetta. 3. Osuuskunnan jäsenet osallistuvat yhdenvertaisesti ja oikeudenmukaisesti pääoman kartuttamiseen. 4. Osuuskunnat ovat itsenäisiä, jäsentensä hallitsemia, omatoimisuuteen perustuvia demokraattisia organisaatioita. 1

2 5. Osuuskunnat tarjoavat jäsenilleen, luottamushenkilöilleen, liikkeenjohdolleen ja henkilöstölleen mahdollisuuden koulutukseen. 6. Osuuskunnat harjoittavat keskinäistä yhteistyötä. 7. Osuuskunnat toimivat yhteisöjensä kestävän kehityksen hyväksi jäsenten päättämällä tavalla. (Kansainvälisen Osuustoimintaliiton ICA:n osuustoiminnan identiteettiä koskeva kannanotto 1995) Osuuskunnan määritelmä Osuuskunta on itsenäinen henkilöyhteisö, johon jäsenet liittyvät vapaaehtoisesti toteuttaakseen yhteisesti omistamansa ja demokraattisesti hallitsemansa yrityksen avulla taloudellisia, sosiaalisia ja kulttuurisia tarpeitaan ja tavoitteitaan. (Kansainvälisen Osuustoimintaliiton ICA:n osuustoiminnan identiteettiä koskeva kannanotto 1995) Osuustoiminnan perusarvot omatoimisuus omavastuisuus demokratia tasa-arvo oikeudenmukaisuus solidaarisuus Eettiset arvot rehellisyys avoimuus yhteiskunnallinen vastuu muista ihmisistä välittäminen (Kansainvälinen Osuustoimintaliitto ICA, 1995) Moderni verkostoitumisen väline Osuuskunta on osoittautunut verkostoituvaan yhteiskuntaan hyvin soveltuvaksi yritysmuodoksi ja moderniksi tavaksi harjoittaa liiketoimintaa ja myös työllistää itse itsensä omaehtoisesti. Henkilöstön omistamat, usein myös työtä vuokraavat työosuuskunnat toimivat myös harmaata taloutta vastaan, kun niiden avulla lyhytaikaisiakin työsuhteita saadaan virallisen talouden piiriin. Monet maahanmuuttajat ovat löytäneet jalansijaa suomalaisessa yhteiskunnassa osuuskuntien jäsenyyden ja niiden kautta tehtävän työn avulla. Henkilöstöomisteisten työosuuskuntien perustamisen pontimena on ollut myös työttömyysturvalaki, jonka mukaan palkansaajan oikeus työttömyysturvaan säilyy, jos omistusosuus yrityksessä on alle 15 prosenttia (Työttömyysturvalaki, Suomen säädöskokoelma n:o 1317/1994). Pienosuuskuntien perustamistahti oli vilkkaimmillaan ennen vuosituhannen vaihdetta, jolloin monet EU-rahoitteiset tai työvoimahallinnon rahoittamat valtakunnalliset ja alueelliset neuvontahankkeet edistivät osuustoiminnan leviämistä tekemällä sitä tunnetuksi eri väestöryhmien keskuudessa. Osuuskunta oli pitkään ollut unohdettu yritysmuoto, jota yritysneuvontaan tarjoavat tahot eivät tunteneet ja jota ei yritysoppaissa mainittu kuin lyhyellä virkkeellä, jonka sanoma oli yksiselitteisesti: vanhanaikainen. 2

3 Vuosituhannen vaihteessa uusien osuuskuntien perustamistahti hidastui. Syynä lienee paitsi monien neuvontaprojektien loppuminen myös odotettu uusi osuuskuntalaki (Suomen säädöskokoelma n:o 1488/2001; joka tuli voimaan vuoden 2002 alusta ja korvasi vuodesta 1954 voimassa olleen osuuskuntalain. Nykyistä osuuskuntalakia luonnehditaan maailman moderneimmaksi yhteisölaiksi, joka antaa puitteet osuuskuntamuotoiselle yrittäjyydelle ja taloudelliselle yhteistoiminnalle mitä moninaisimmilla toimialoilla. Uusi laki on helpottanut osuuskunnan perustamista ja hallintoa. Osuuskuntien perustamistahti onkin lain voimaan tultua lähtenyt uuteen nousuun Perustetut osuuskunnat Yhteensä * Perustetut osuuskunnat Lähde: Patentti- ja rekisterihallitus, Pellervo-Seura Osuustoiminnallisen yrittäjyyden voimistumisen ja kasvun esteinä ovat kuitenkin edelleen tiedon puute ja ilmeinen ristiriita vanhahtavalta kalskahtavan maineen ja nykyaikaisen liiketoiminnan välillä. Osuuskunnan mahdollisuuksia ei kunnolla oivalleta niin, että osuuskunta olisi yrittäjäksi aikovan ensimmäinen valinta eikä pelkkä vaihtoehto. Viranomaisorganisaatioissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa osuustoimintaa ja osuuskuntaa varteenotettavana yritysmuotona ei vieläkään tunneta riittävästi. Osuuskunnan perustamiseen liittyvän neuvonnan saatavuus ja jatkuvuus on yhä epävarmalla pohjalla eikä tutkittua tietoa, opetusta ja oppimateriaaleja ole riittävästi saatavissa. Suurin ongelma lienee asennekasvatuksessa jo peruskouluasteella. Komissio kehottaa jäsenmaita edistämään osuustoimintaa Euroopan komissio korostaa tuoreessa tiedonannossaan Osuuskuntien edistämisestä Euroopassa osuustoiminnallisen yrittämisen kehittämisen ja edistämisen tärkeyttä. Komissio kehottaa jäsenvaltioita mm. lisäämään osuustoiminnan tuntemusta ja selvittämään ja varmistamaan tuki- ja neuvontapalveluiden tarjonnan osuustoimintayrityksille (Euroopan yhteisön komissio, Bryssel , KOM 2004, 18 lopullinen, Tiedonanto korostaa myös osuuskuntien paikallista merkitystä: Jäsenpohjaisina organisaatioina osuuskuntien juuret ovat paikallisyhteisössä: ne tukevat paikallista työllisyyttä ja tarjoavat paikallisia palveluita globaalistuvan talouden maailmassa. Osuuskuntien palveluiden käyttäjät, olivatpa he sitten tuottajia, kuluttajia tai työntekijöitä, pysyvät yleensä samalla maantieteellisellä alueella. Paikalliset juuret voivat hillitä tehokkaasti maaseudun autioitumista ja tukea köyhempien alueiden ja kuntien kehitystä. Jäsenvaltioita kehotetaan ottamaan vakavasti huomioon paikallisten osuuskuntien hyödyllinen tehtävä alueilla, syrjäseuduilla ja köyhillä kaupunkialueilla, kun ne suunnittelevat kehitysalueiden tukipolitiikkaa. 3

4 Myös Eurooppa-neuvoston vuoden 2002 työllisyysstrategian suuntaviivassa 11 todetaan, että jäsenvaltioiden on edistettävä toimenpiteitä, joilla vahvistetaan osuus- ja yhteisötalouden kilpailukykyä sekä kykyä luoda työpaikkoja ja parantaa niiden laatua ja erityisesti kehitetään tavaroiden ja palvelujen tarjoamista sellaisiin tarpeisiin, joita nykyiset markkinat eivät pysty täyttämään; lisäksi on tutkittava tällaisten toimien tiellä olevia esteitä ja pyrittävä vähentämään niitä (Neuvoston päätös 2002/177/EY, tehty 18. helmikuuta 2002, jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoiksi vuodeksi 2002, EYVL L 60, , s. 60). EU:n työllisyyssuuntaviivojen mukaisessa Suomen työllisyyspolitiikan toimintasuunnitelmassa 2002 (NAP) todetaan yrittäjyyttä koskevassa pilarissa II, että osuuskunnan perustamista, hallintoa ja rahoituksen hankkimista helpotetaan vuoden 2002 alusta voimaan tulleella osuuskuntalailla. Euroopan neuvosto vahvisti kesäkuussa 2003 uudistetun työllisyysstrategian, jolla on kolme yleistavoitetta: täystyöllisyys, työn laadun ja tuottavuuden parantaminen sekä sosiaalisen yhteenkuuluvuuden ja osallisuuden vahvistaminen. Suomen työllisyyspolitiikan toimintasuunnitelman mukaan (http://www.mol.fi/julkaisut/nap2004suomi.pdf) tarkoituksena on mm. perustaa noin 40 työvoiman palvelukeskusta alue- ja paikallistason viranomaisten ja muiden palveluntuottajien asiantuntijaverkostoksi. Verkoston tehtävänä on tarjota monipuolista tukea työttömille, joiden työmarkkinoille auttamiseen nykyiset palvelut ovat osoittautuneet riittämättömiksi. Suomen hallituksen työllisyyden ja yrittäjyyden politiikkaohjelmissa (http://www.valtioneuvosto.fi/tiedostot/pdf/fi/42830.pdf ja osuus- ja yhteisötalouden kilpailukyvyn vahvistamisesta ei ole erityismainintoja, joskin yrittäjyysohjelmassa korostetaan mm. yrittäjyyskasvatusta ja yritysneuvontaa mitään yritysmuotoa erikseen mainitsematta. Yhtenä tavoitteena on perustaa noin 50 seudullista yrityspalvelupistettä vahvistamaan alueellista yritystoimintaa. Seudulliset yrityspalvelut -hanke on kiitettävästi ottanut osuuskuntamuotoisen yrittäjyyden huomioon mm. järjestämällä yhteistyössä Pellervo-Seuran ja Tampereen seudun osuustoimintakeskuksen kanssa osuuskuntayrittäjyyden koulutuspäiviä, joiden kohderyhmänä ovat erityisesti yrittäjyysneuvonnassa esimerkiksi TE-keskuksissa, maaseutukeskuksissa ja uusyrityskeskuksissa olevat henkilöt, jotka ovat tekemisissä alkavan yrittäjän neuvonnan kanssa. Toimialojen laaja kirjo Vuosittain perustetuista osuuskunnista kolmannes on vesiosuuskuntia, joita perustetaan maaseudun vesihuollon tarpeisiin sinne, mihin kunnallinen vesijohtoverkosto ei yllä ja missä omat kaivot ovat ehtyneet tai antavat huonolaatuista vettä. Uuden jätevesiasetuksen tultua voimaan on muutama perustettu tai perusteilla oleva vesiosuuskunta ennakoinut tilanteen ottamalla hoitaakseen myös kyläyhteisön viemäröinnin. Mielenkiintoisimpia uusia tulokkaita osuuskuntien joukossa ovat laajakaistaosuuskunnat, esimerkkinä Etelä-Pohjanmaalla Kuusiokuntien seutukunnassa toimiva Verkko-osuuskunta Kuuskaista, jossa paikallinen kylien väestö on ottanut nopean monipalveluverkkoinfrastruktuurin rakentamisen omiin käsiinsä luottamatta monopolisoituneen kovan markkinatalouden voimaan. Maaseudulla toimii myös kymmeniä energiaosuuskuntia, jotka tuottavat useimmiten puuhakkeella lämpöä esimerkiksi kunnan taajaman kaukolämpöverkostoon. Elämys-, luonto- ja maaseutumatkailun ympärille verkostoituneita osuuskuntia toimii Suomessa viitisenkymmentä ja 4

5 erityisesti paikallis- ja perinnekulttuurin hyödyntämisessä näyttää edelleen olevan käyttämättömiä mahdollisuuksia. Erikoisalojen ammattilaiset näyttävät löytäneen osuuskuntamuodon omakseen. Erityisen mielenkiintoisia ovat kulttuuri- ja viestintäalan ammattilaisten osuuskunnat, esimerkkeinä helsinkiläinen oopperaseurue Kapsäkki ja tamperelainen video- ja tv-alan ammattilaisten Tuotantotiimi. Osuuskunnat, joilla on samat asiakaskohderyhmät tai joiden toimialat tuovat lisäarvoa toisilleen pystyvät tarjoamaan asiakkailleen suurempia palvelukokonaisuuksia kuin yksinyrittävä voisi tarjota, esimerkkinä oululainen ympäristöalan erilaisten ammattilaisten Osuuskunta Ympäristötarmo. Työ-, palvelu- ja asiantuntijaosuuskunnat Uusosuuskunnat *) Markkinointiosuuskunnat 300 Kulttuuri-, kustannus- ja viestintäalan osuuskunnat 132 Hankintaosuuskunnat 82 Sosiaali-, terveys- ja hyvinvointialan osuuskunnat 67 Matkailualan osuuskunnat 51 Energiaosuuskunnat 63 Kehittämisosuuskunnat 44 Vesiosuuskunnat 656 Muut osuuskunnat 73 Yhteensä Lähde: Patentti- ja rekisterihallitus, Pellervo-Seura. *) Tilastoidut osuuskunnat on perustettu vuoden 1987 jälkeen. Perustetut osuuskunnat voidaan jakaa karkeasti kahteen perustyyppiin: liiketoimintaan suuntautuneisiin osuuskuntiin ja sosiaalisiin päämääriin pyrkiviin osuuskuntiin. Liiketoimintasuuntautuneita ovat esimerkiksi pk- tai mikroyritysten perustamat markkinointiosuuskunnat, tietotyön ammattilaisten perustamat henkilöstöomisteiset osuuskunnat, joita voidaan kutsua myös asiantuntijaosuuskunniksi sekä energiaosuuskunnat. Sosiaalinen päämäärä on mm. työttömien perustamilla, jäsentensä työtä vuokraavilla työosuuskunnilla, joiden yhtenä tavoitteena on syrjäytymisen ehkäiseminen ja työelämään integroiminen sekä joillakin vammaisryhmien perustamilla työosuuskunnilla

6 Osuuskunta sosiaalisena yrityksenä Myös osuuskunta voidaan hyväksyä vuoden 2004 alussa voimaan astuneen lain mukaiseksi sosiaaliseksi yritykseksi, mikäli se täyttää rekisteröitymiselle asetetut ehdot. Elokuussa 2004 sosiaalisten yritysten rekisterissä oli yhdeksän yritystä, joista kaksi osuuskuntaa; helsinkiläinen ravintola Osuuskunta Vanhakallio ja Lahdessa toimiva käsityökeskus Osuuskunta Kankurin Ilo. Osuuskuntaa on käytännössä sovellettu vajaakuntoisten työllistämiseen jo paljon ennen lain voimaan tuloa, vaikkakaan nämä osuuskunnat eivät täytä lain määräämiä sosiaalisen yrityksen kriteereitä. Esimerkkejä tämäntyyppisistä osuuskunnista ovat esimerkiksi näkövammaisten osuuskunta Tamrinki ja kuurojen osuuskunta Osku. Myös osaa monialaisista työosuuskunnista voidaan pitää sosiaalisen yrityksen tavoin toimivina, koska niiden sosiaalisena tavoitteena on integroida työttömiä työelämään ja sitä kautta estää syrjäytyminen. Moni osuuskunta on onnistunut integrointitehtävässään niin hyvin, että jäsenen osuuskunnan kautta tekemät pätkätyöt ovat vaihtuneet perinteiseen palkkatyöhön toistaiseksi voimassa olevaksi työsuhteeksi tai osuuskunta on toiminut harjoitteluyrityksenä ja johtanut oman yrityksen perustamiseen. Laki sosiaalisista yrityksistä on monessa maakunnassa osoittautunut pettymykseksi, koska odotukset väljemmän sosiaalisen yrityksen rajauksen suhteen olivat lain valmisteluvaiheessa suuret. Lain määrittelemä rekisteröitävissä oleva sosiaalinen yritys palvelee parhaiten taajaan asuttuja alueita, joissa pitkäaikaistyöttömiä ja vajaakuntoisia löytyy eniten kohtuullisten työmatkojen päästä. Näillä näkymin syrjäisellä maaseudulla ei lain mukaisia sosiaalisia yrityksiä tulla liiemmin perustamaan eivätkä työttömiä työelämään integroimaan pyrkivät työosuuskunnat näe tarpeelliseksi rekisteröityä sosiaalisiksi yrityksiksi, koska laki ei tuo muita etuja kuin pitemmät työllistämistukijaksot. Se, miten osuuskuntaa voidaan tulevaisuudessa käyttää laajemmin lain määrittämän sosiaalisen yrityksen organisointimuotona, jää siis toistaiseksi nähtäväksi. Yhdellä vai monella toimialalla? Keskustelua on viime aikoina käyty mm. työosuuskuntien monialaisuudesta. Keskitytäänkö yhteen toimialaan vai useaan? Varsinkin työosuustoiminnan alkuaikoina osuuskunnat ottivat tavakseen ilmoittaa yritysrekisteriin varmuuden vuoksi kaikki mahdolliset toimialat ja karsia sitten matkan varrella ylimääräiset rönsyt pois. Käytännössä moni varsin laajallakin toimialakirjolla toimiva osuuskunta on menestynyt, sillä tärkeintä on, että liikeidea on hyvä, tarjottaville palveluille on kysyntää ja palveluja osataan myös markkinoida. Menestystekijöihin kuuluu siis ehdottomasti yritysmäinen ote asioiden eteenpäin viemisessä. Yrittäjyystaitojen lisäksi tarvitaan myös ihmissuhdetaitoja, koska kyseessä on demokraattinen yritysmuoto. Jos henkilökemiat toimivat, väistämättä vastaan tulevat ongelmatkin pystytään ratkaisemaan. Ihmissuhdetaitojen ja demokraattisen hallinnon vaatimaan erityisosaamiseen ei yrityskoulutuksessa kiinnitetä huomiota, koska koulutus tähtää yleensä yksinyrittäjyyteen. Etenkin pitkien etäisyyksien maaseudulla monialaiset henkilöstöomisteiset osuuskunnat ovat osoittautuneet sitkeiksi toimijoiksi. Esimerkiksi Osuuskunta Pohjois-Pirkanmaan Työkarhuilta voi tilata niin metsuripalveluja, kylätalonmiesapua, kirvesmiehiä, kodinhoitoa, siivousta kuin kiireapualaista kaupan kassaan. Osuuskunta palvelee paitsi paikkakunnan väestöä myös yhä laajempaa mökkiläisten joukkoa, joka on tottunut ostamaan palveluja ja ottamaan hyödyn 6

7 verotuksessa huomioon. Kotitaloustyön verovähennysoikeus onkin vilkastuttanut osuuskuntien tarjoaman työn kysyntää etenkin kaupungeissa, joissa kotitaloustyön palveluntarjoajista alkaa olla jo pulaa. Kotitaloustyön verovähennysoikeus ja sen laajentaminen on siten osoittautunut poliittisesti oikeaksi ratkaisuksi työllisyyden edistämisessä. Maaseudulla monialaista työtä tarjoavat osuuskunnat tarjoavat jäsenilleen väylän työllistää itse itsensä ja lisätä toimeentuloa. Kylätalonmiehen moninaisia tehtäviä voi hoitaa vaikkapa maanviljelijä, jonka maatila ei yllä euromittoihin mutta joka haluaa kasvattaa lapsensa kotikylän turvallisessa ympäristössä. Kotipalvelutyön arvostuksen lisäämiseksi alan ammatillinen aikuiskoulutus on oikeaan osunutta koulutuspolitiikkaa. Kyse ei ole paluusta piikayhteiskuntaan, vaan palveluyrittäjyyden edistämisestä. Osuuskunnat uskovat tulevaisuuteen Pirkanmaalla kartoitettiin vuonna 2003 tehdyssä tutkimuksessa alueen työosuustoimintaa, osuuskuntien nykytilannetta ja tulevaisuutta. Tutkimuksessa oli mukana kolmannes alueen osuuskunnista, mutta jo niistä saatu aineisto osoitti osuustoiminnan monimuotoisuuden. Vastaajien mielestä tärkein syy perustaa osuuskunta oli työllistyminen ja toimeentulon parantaminen, muita syitä olivat työyhteisön löytyminen, päätösvalta ja vaikutusmahdollisuuden omaan työhön sekä omien liikeideoiden toteuttaminen. Tutkija päätteleekin, että osuuskunta perustetaan täyttämään hyvin erilaisia tarpeita ja tavoitteita. Osuuskuntamuotoinen yrittäjyys mahdollistaa tiiviin yhteistyön yrittäjien kesken mutta voi myös toimia yksittäisten yrittäjien markkinointi- ja laskutuskanavana tarjoten jäsenilleen samalla kustannussäästöjä hankinnoissa ja markkinoinnissa. Parhaimmillaan osuuskunta kuitenkin toimii yhteisöyrityksenä, jossa hyvä mehenki ja toimiva työyhteisö auttavat jaksamaan. Osuuskunnan kautta saadut ihmissuhteet ovat tärkeitä yli neljälle viidestä vastaajasta. (Tutkija Marja Kurkela, Tampereen yliopisto, aluetieteen laitos) Kyselyn vastanneet osuuskunnat uskovat tulevaisuuteen ja sen tuomiin uusiin työmahdollisuuksiin; liikevaihdon kasvuun uskoi 70 % osuuskunnista ja jäsenmäärän kasvuun runsas puolet. Tutkija toteaa, että osuuskuntayrittämisen yleisenä tavoitteena on yhdistää liiketoiminnallisuuden ja yhteistoiminnallisuuden vaatimukset ja periaatteet jäseniä hyödyttävällä tavalla niin, että jäsenten hyvinvointi on yrityksen voiton tavoittelua tärkeämpi tavoite. Tämä tarkoittaa myös sitä, että osuuskuntayritys tekee kannattavaa liiketoimintaa ja takaa jäsenilleen taloudellisen turvallisuuden. Vuonna 2003 pirkanmaalaiset pienosuuskunnat maksoivat palkkoja 561 henkilötyövuoden verran (1 260 euron kuukausiansioilla laskettuna); vuonna 2004 henkilötyövuosia arvioidaan kertyvän 694. Tämä merkitsee yhteiskunnalle merkittäviä verotuloja ja säästöjä mm. työttömyyskuluissa. Säästövaikutuksen arvioidaan nousevan 20,5 miljoonaan euroon vuonna 2004 (Osuustoiminta-lehti 5/2004). Osuuskuntayrittämistä määrittää ihmisläheinen ja demokraattinen toimintamuoto ja vastuun kanto toimintaympäristöstä. Painottamalla näitä ominaisuuksia osuuskunnilla on loistava tilaisuus perustaa liiketoimintansa juuri niihin vahvuuksiin, joiden ansiosta osuustoimintaliike on saavuttanut maailmanlaajuisen suosion. 7

8 Tämän hetkisessä verkostoituneessa yhteiskunnassa on samoja piirteitä kuin vanhassa osuustoimintaliikkeessä. Osuuskuntamalli edustaa kestävää yrityskulttuuria, joka on pystynyt, ja pystyy elämään paikallisuuden ja maailmantalouden välissä. Taloudelliset ja eettiset arvot viisaasti yhdistävälle osuustoiminnalle näyttää nyt siis olevan taas elintilaa ja pitkästä elinkaarestaan huolimatta se on ajankohtaisempaa kuin koskaan. Mottoja: Osuuskuntien voima on siinä, että niissä yhdistyvät liiketoiminta ja järjestäytynyt luottamus. Taloustieteilijä Alfred Marshall Emme ole mitään itsessämme, emme mitään itsestämme, mutta äärettömän paljon liitossa toistemme kanssa, yhteistyössä ja rehellisessä pyrkimyksessä yhteisen päämäärän hyväksi. Z. Topelius Lähteitä: Euroopan yhteisön komissio, Bryssel , (KOM 2004) 18 lopullinen, Osuustoiminta-lehti 4/2004 ja 5/2004 Pellervo-Seura ry ja Suomen Kuluttajaosuustoiminnan liitto ry: Osuustoiminnan periaatteet luvulle, Kansainvälinen Osuustoimintaliitto, ICA,1995, Kotka 2002; Pellervo-Seura ry, Osuuskuntalaki, Suomen säädöskokoelma no 1488/2001; Hanna-Leena Asunta - Tuulikki Holopainen, toim. Osuuskunnan perustajan opas. Pellervo-Seura ry, 2002: Työttömyysturvalaki, Suomen säädöskokoelma n:o 1317/1994 Kuisma Markku Henttinen Annastiina Karhu Sami Pohls Maritta: Kansan talous, Pellervo ja yhteisen yrittämisen idea , Pellervo-Seura/Kirjayhtymä, 1999 Hallituksen yrittäjyysohjelma; Hallituksen työllisyysohjelma; Suomen työllisyyspolitiikan toimintasuunnitelma 2004; 8

Kuntaesimerkkinä Oulu

Kuntaesimerkkinä Oulu Kuntaesimerkkinä Oulu 20.3.2012 Yritysyhteistyön koordinaattori, Tekijäpuu palvelu / Tuvilta Työelämään hanke / Konsernipalvelut Satu Kaattari-Manninen Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa Vaikka

Lisätiedot

Toimitusjohtaja Sami Karhu Tampere

Toimitusjohtaja Sami Karhu Tampere Toimitusjohtaja Sami Karhu Tampere 27.1.2017 Osuuskunta yhtiöittämisen mallina Kansalaisten oma vastuunotto hyvinvoinnistaan Palveluja koko maassa Sote-osuuskunnat palveluntuottajina Dataosuuskunnilla

Lisätiedot

Yhteiskunnalliset yritykset yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvien palveluiden tuottajina maaseudulla

Yhteiskunnalliset yritykset yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvien palveluiden tuottajina maaseudulla Yhteiskunnalliset yritykset yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvien palveluiden tuottajina maaseudulla FinSERN 1. tutkimuskonferenssi Helsinki, 16. -17.11.2011 KTT Eliisa Troberg Helsingin yliopisto,

Lisätiedot

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ PED-kumppanuusverkoston aloitusseminaari Kuntaliitto 10.3.2016 Projektisuunnittelija Marja Tiittanen Osuuskunta Viesimo Joensuun kaupungin kasvu kuntaliitosten

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita maailmantalouden,

Lisätiedot

Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen

Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ ASIANTUNTIJALAUSUNTO Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen 24.11.2015 Eduskunnan sivistysvaliokunnalle E 65/2015 vp Komission tiedonanto "Kaikkien

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2015 COM(2015) 98 final 2015/0051 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista FI FI PERUSTELUT Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä

Lisätiedot

Osuustoiminnallinen yhteisyrittäminen aikamme ilmiönä. Vanhempi tutkija, KTT Eliisa Troberg

Osuustoiminnallinen yhteisyrittäminen aikamme ilmiönä. Vanhempi tutkija, KTT Eliisa Troberg Osuustoiminnallinen yhteisyrittäminen aikamme ilmiönä Vanhempi tutkija, KTT Eliisa Troberg Esityksen sisältö Mistä lähdettiin liikkeelle? Uudet tuulet alkavat puhaltaa... Missä mennään nyt? Osuuskuntatrendejä

Lisätiedot

SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA

SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA Päihdealan sosiaalityön päivä 22.11.2012 Aulikki Kananoja ESITYKSEN JÄSENNYS Kulttuurinen muutos ( William Ogburn) Globaali ympäristö Väestörakenteen muutos Suomalaisen hyvinvointipolitiikan

Lisätiedot

Onko Suomi tulevaisuudessakin maailman osuustoiminnallisin maa? Toimitusjohtaja, FL Sami Karhu Pellervo-Seura ry Itä-Suomen yliopisto 6.5.

Onko Suomi tulevaisuudessakin maailman osuustoiminnallisin maa? Toimitusjohtaja, FL Sami Karhu Pellervo-Seura ry Itä-Suomen yliopisto 6.5. Onko Suomi tulevaisuudessakin maailman osuustoiminnallisin maa? Toimitusjohtaja, FL Sami Karhu Pellervo-Seura ry Itä-Suomen yliopisto 6.5.2014 Osuustoiminnan leviäminen 1844 1895 1899 Ensimmäinen moderni

Lisätiedot

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia?

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Kuntamarkkinat 15.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista

Lisätiedot

Työllisyydenhoito kunnassa

Työllisyydenhoito kunnassa Työllisyydenhoito kunnassa Kuntamarkkinat 14.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista Lähde: TEM/Heikki Räisänen,

Lisätiedot

Vastuulliset hankinnat työllisyyttä ja kestävää kehitystä edistämässä -projekti. Projektipäällikkö Antti Honkarinta

Vastuulliset hankinnat työllisyyttä ja kestävää kehitystä edistämässä -projekti. Projektipäällikkö Antti Honkarinta Vastuulliset hankinnat työllisyyttä ja kestävää kehitystä edistämässä -projekti Projektipäällikkö Antti Honkarinta 31.10.2013 Projektin toteuttajaorganisaatio on Oulun kaupunki. Projekti sijoittuu konsernipalvelujen

Lisätiedot

Yhteiskunnalliset yritykset maaseudun sosiaali-ja terveyspalvelujen mahdollisuutena Suomessa

Yhteiskunnalliset yritykset maaseudun sosiaali-ja terveyspalvelujen mahdollisuutena Suomessa Yhteiskunnalliset yritykset maaseudun sosiaali-ja terveyspalvelujen mahdollisuutena Suomessa KAMPA seminaarikokkola 5.10.2010 Ritva Pihlaja projektipäällikkö, Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaisjärjestöteemaryhmä

Lisätiedot

Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa osallisuuden edistäjinä Etelä-Suomessa

Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa osallisuuden edistäjinä Etelä-Suomessa 20.3.2012 Vantaa Riitta-Maija Hämäläinen riitta-maija.hamalainen@thl.fi Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa osallisuuden edistäjinä Etelä-Suomessa TÄSTÄ ON PUHE Palvelujen ja tuotannon järjestämisestä

Lisätiedot

Osallistamalla osaamista Luovaa osaamista. Haku Valtteri Karhu Marika Lindroth

Osallistamalla osaamista Luovaa osaamista. Haku Valtteri Karhu Marika Lindroth Osallistamalla osaamista Luovaa osaamista Haku 1.1 1.3.2016 Valtteri Karhu Marika Lindroth Tavoitteet Vahvistetaan nuorten elämänhallintaa, osallisuutta ja voimavaroja, jotta motivaatio opiskeluun ja

Lisätiedot

Sosiaalinen ja yhteiskunnallinen yrittäjyys nyt

Sosiaalinen ja yhteiskunnallinen yrittäjyys nyt Sosiaalinen ja yhteiskunnallinen yrittäjyys nyt Sosiaalisen ja yhteiskunnallisen yrittäjyyden tila ja tulevaisuus -dialogifoorumi Keskiviikko 19.10.2011, Turku Projektipäällikkö Ville Grönberg, Yhteinen

Lisätiedot

Liiketalouden perustutkinnon uudistamistyö. Heli Huotari ja Paula Hyytiäinen

Liiketalouden perustutkinnon uudistamistyö. Heli Huotari ja Paula Hyytiäinen Liiketalouden perustutkinnon uudistamistyö Heli Huotari ja Paula Hyytiäinen 23.11.2016 Uudistamistyön taustoja Liiketalouden uudet tutkinnon perusteet tulevat voimaan 1.8.2018 Osaamisalat poistuvat Esitys

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 16.11.2012

Lisätiedot

Tilannekatsaus Kasvupalveluista ELO-verkostolle lokakuu Tea Raatikainen / Lähde: J. Tonttila/ TEM, Pasi Patrikainen KESELY

Tilannekatsaus Kasvupalveluista ELO-verkostolle lokakuu Tea Raatikainen / Lähde: J. Tonttila/ TEM, Pasi Patrikainen KESELY Tilannekatsaus Kasvupalveluista ELO-verkostolle lokakuu 2016 Tea Raatikainen / Lähde: J. Tonttila/ TEM, Pasi Patrikainen KESELY Kasvupalvelu TE-palvelut ja yrityspalvelut kootaan julkiseksi kasvupalveluksi.

Lisätiedot

Yhteisetu yhteistyöllä parempaan palvelujen saavutettavuuteen Osuuskunnan tutkimusseminaari Hagen Henrÿ, Manu Rantanen ja Tytti Klén

Yhteisetu yhteistyöllä parempaan palvelujen saavutettavuuteen Osuuskunnan tutkimusseminaari Hagen Henrÿ, Manu Rantanen ja Tytti Klén Yhteisetu yhteistyöllä parempaan palvelujen saavutettavuuteen 22.5.2015 Osuuskunnan tutkimusseminaari Hagen Henrÿ, Manu Rantanen ja Tytti Klén 16.6.2015 1 Yhteisetu -hanke Toteuttajana Helsingin yliopiston

Lisätiedot

TRAFI sidosryhmätapaaminen

TRAFI sidosryhmätapaaminen TRAFI sidosryhmätapaaminen ELY-keskuksen ja TE-toimiston strategiset tavoitteet Lapissa vuosille 2016-2019 Rovaniemi 16.12.2015 Lappilainen tulokulma Toimintaympäristöanalyysi ja tavoitteet laadittu tiiviissä

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 Ranua. Ranua. Mannerheimintie 76 A PL 999, Helsinki

Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 Ranua. Ranua. Mannerheimintie 76 A PL 999, Helsinki Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 1 Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 2 Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 SISÄLLYS ELINKEINOPOLIITTINEN MITTARISTO 2014 RANUA... 3 KUNTIEN ELINVOIMA JA YRITTÄJYYS

Lisätiedot

KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄ

KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄ KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄ J o e n s u u Kyläyhdistysten pitäjäjulistus ja yhteiskunnallinen yrittäminen MATTI VÄISTÖ Osuuskunta Viesimon puheenjohtaja KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄ entinen kunta Kunta perustettu

Lisätiedot

Yhteenvetoa aloittaneista yrityksistä vuonna 2015

Yhteenvetoa aloittaneista yrityksistä vuonna 2015 Yhteenvetoa aloittaneista yrityksistä vuonna 2015 Länsi-Uudenmaan seitsemän kunnan (Hanko, Inkoo, Karkkila, Lohja, Raasepori, Siuntio ja Vihti) alueella perustettiin viime vuonna 677 yritystä, mikä oli

Lisätiedot

Ohjaamo osana ESR-toimintaa

Ohjaamo osana ESR-toimintaa Ohjaamo osana ESR-toimintaa Kohti ohjaamoa 23.9.2014 Merja Rossi Ohjelmakausi 2014-2020 yksi ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 - Suomen rakennerahasto-ohjelma Sekä Euroopan sosiaalirahaston ESR

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Euroopan Sosiaalirahaston rahoitus, rahoitushaku Länsi-Suomessa Rahoitusasiantuntija Keski-Suomen ELY-keskus Mitä rakennerahastot ovat?

Lisätiedot

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Selvitys Porvoon nuorkauppakamari yhteistyössä Porvoon Yrittäjät Lähtökohta Porvoolaisille yrittäjille suunnatussa kyselyssä lähtökohta

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 12. maaliskuuta 2014 (17.03) (OR. en) 7655/14 SOC 194 ILMOITUS. Sosiaalinen tilanne EU:ssa Neuvoston päätelmät

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 12. maaliskuuta 2014 (17.03) (OR. en) 7655/14 SOC 194 ILMOITUS. Sosiaalinen tilanne EU:ssa Neuvoston päätelmät EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 12. maaliskuuta 2014 (17.03) (OR. en) 7655/14 SOC 194 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Asia: Neuvoston pääsihteeristö Valtuuskunnat Sosiaalinen tilanne EU:ssa Neuvoston

Lisätiedot

JOB SHOPPING. Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta.

JOB SHOPPING. Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta. JOB SHOPPING Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta. Kyse on sopivan työpaikan etsimisestä, kun työntekijä

Lisätiedot

Osuustoiminnan lahjoitusprofessuuri

Osuustoiminnan lahjoitusprofessuuri Osuustoiminnan lahjoitusprofessuuri Perusteet ja tavoitteet Tiedotustilaisuus 22.1.2013 Suomi osuustoiminnallisin Maailmassa osuuskuntien jäsenyyksiä miljardi - työllistävät 100 miljoonaa ihmistä - 300

Lisätiedot

kuva Yrittäjät.fi Maarit Koskinen 2015

kuva Yrittäjät.fi Maarit Koskinen 2015 kuva Yrittäjät.fi Maarit Koskinen 2015 Minustako yrittäjä? Yrittäjän tärkein voimavara on vahva ammattitaito Yrittäjällä on motivaatiota, pitkäjännitteisyyttä ja halua menestyä ei lannistu ensimmäisistä

Lisätiedot

Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi. Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry

Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi. Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry Hyvä suunnittelu kannattaa aina. Siitä syntyy rakennuksesi käytettävyys, turvallisuus ja arvo, olipa kohde minkä kokoinen

Lisätiedot

Osuustoiminnallisuus mahdollisuus Green Care -toimijoille

Osuustoiminnallisuus mahdollisuus Green Care -toimijoille Osuustoiminnallisuus mahdollisuus Green Care -toimijoille Green Care toimijatreffit 21.2.2017 Ritva Kivistö Saisimmeko aikaan yhdessä enemmän? Sinun tarinasi on palvelusi. Kaipaatko kuitenkin yhteisön

Lisätiedot

Yrittäjyys Sampossa. Päivi Ovaska Yrittäjyyden lehtori, projektipäällikkö

Yrittäjyys Sampossa. Päivi Ovaska Yrittäjyyden lehtori, projektipäällikkö Yrittäjyys Sampossa Päivi Ovaska Yrittäjyyden lehtori, projektipäällikkö paivi.ovaska@edusampo.fi Menossa olevat yrittäjyyden kehittämishankkeet Yrittäjäksi ammatillisesta koulutuksesta (ESR) Sampon ja

Lisätiedot

elinvoimaa maaseudulta

elinvoimaa maaseudulta elinvoimaa maaseudulta RUOVEDEN KUNTASTRATEGIA 2015 2020 Elinkeinostrategia mahdollistaa osaltaan hyvän ja turvallisen ympäristön luomisen, jolla taataan kuntalaisille ja elinkeinoille kasvun edellytykset.

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Seinäjoki 8.9.2016 Juha Mieskolainen LSSAVI Juha Mieskolainen, Länsi- ja Sisä Suomen aluehallintovirasto 1 LSSAVIn päihdehaittojen ehkäisyn ja terveyden edistämisen

Lisätiedot

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Mitkä tekijät selittävät sosiaalisen yrityksen perustamista ja tukevat sen menestymisen mahdollisuuksia? alustavia tuloksia FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Näkökulma Miten sosiaalinen yritys

Lisätiedot

Moninaisuus on rikkaus Lahti

Moninaisuus on rikkaus Lahti Moninaisuus on rikkaus Lahti 28.10.2014 Petri Puroaho Tilaisuuden tavoite Tehdä näkyväksi työpajatoiminnan moniulotteisuutta ja merkityksellisyyttä. Nostaa esiin kolmannen sektorin / välityömarkkinoiden

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Aluekehitysjohtaja Varpu

Lisätiedot

Maaseudun kilpailukyky seminaari Tammelassa 17.9.2009 Tauno Linkoranta Varsinais-Suomen Kylät ry Kylä välittää -hanke

Maaseudun kilpailukyky seminaari Tammelassa 17.9.2009 Tauno Linkoranta Varsinais-Suomen Kylät ry Kylä välittää -hanke Kylien kilpailukyky Maaseudun kilpailukyky seminaari Tammelassa 17.9.2009 Tauno Linkoranta Varsinais-Suomen Kylät ry Kylä välittää -hanke Kehityksen suuret linjat 1: Suomi Alkutuotanto > Teollisuustuotanto

Lisätiedot

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA SATAKUNNALLE OMA SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA LUONTOMATKAILUOHJELMA Luontomatkailun mahdollisuudet Satakunnassa -tilaisuus Sanna-Mari Renfors, 31.3.2016 Hanna-Maria Marttila Ohjelman laadinnasta Laadinta

Lisätiedot

Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen

Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen Valtakunnallinen vertaistoiminnan koulutus 1 Mona Särkelä-Kukko 18.10.2013 1 Sisältö 1. Osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma EU:n rakennerahasto-ohjelmakauden info- ja koulutustilaisuus 14.11.2013 Valtion virastotalo Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma EU-koordinaattori Mika Villa, Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyssektorin edunvalvonta Suomen Yrittäjissä

Sosiaali- ja terveyssektorin edunvalvonta Suomen Yrittäjissä Sosiaali- ja terveyssektorin edunvalvonta Suomen Yrittäjissä Edunvalvonta monipuolista mm. erilaisissa neuvottelukunnissa ja lainsäädäntöhankkeiden yhteydessä Vahvaa asiantuntemusta toimialajärjestöissä

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Kansalaisosallistuminen maaseudun hyvinvointipalveluissa

Kansalaisosallistuminen maaseudun hyvinvointipalveluissa Kansalaisosallistuminen maaseudun hyvinvointipalveluissa Projektitutkija, YTM Niina Rantamäki Jyväskylän yliopisto, Kokkolan yliopistokeskus Chydenius KAMPA-hanke Maaseudun hyvinvointipalveluiden kehittäminen

Lisätiedot

Hankkeiden vaikuttavuuden osoittaminen. Projektipäällikkö Matti Mäkelä Huippu-hanke Turun kaupungin sivistystoimiala

Hankkeiden vaikuttavuuden osoittaminen. Projektipäällikkö Matti Mäkelä Huippu-hanke Turun kaupungin sivistystoimiala Hankkeiden vaikuttavuuden osoittaminen Projektipäällikkö Matti Mäkelä Huippu-hanke Turun kaupungin sivistystoimiala M.O.T. Hyvän käytännön / toimintamallin juurruttaminen on helpompaa, jos pystyy osoittamaan

Lisätiedot

Osallisuutta osuuskunnista- ESR-hanke. Jokaisella on osaamista Tehdään työpaikka yhdessä!

Osallisuutta osuuskunnista- ESR-hanke. Jokaisella on osaamista Tehdään työpaikka yhdessä! Osallisuutta osuuskunnista- ESR-hanke Jokaisella on osaamista Tehdään työpaikka yhdessä! Osallisuutta osuuskunnista ESR-hanke Euroopan sosiaalirahaston ja Sosiaali- ja terveysministeriön rahoittama hanke.

Lisätiedot

Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa.

Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa. LISÄÄ NAISIA KAUPPAKAMAREIDEN LUOTTAMUSTEHTÄVIIN 12.11.7 Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa. Tutkimuksen avulla selvitetään

Lisätiedot

Osatyökykyiset ja vammaiset työntekijät innovaatiopääomaa yrityksille

Osatyökykyiset ja vammaiset työntekijät innovaatiopääomaa yrityksille Osatyökykyiset ja vammaiset työntekijät innovaatiopääomaa yrityksille 25.8.2015 Petri Puroaho Taustani ja ketä edustan? Taustani: n. 15 vuoden tieto- ja kokemuspääomaa työllistymisasioihiin liittyen Suomesta

Lisätiedot

Oulun yliopiston merkitys Pohjois-Pohjanmaan kehitykselle ja kehittämiselle

Oulun yliopiston merkitys Pohjois-Pohjanmaan kehitykselle ja kehittämiselle Oulun yliopiston merkitys Pohjois-Pohjanmaan kehitykselle ja kehittämiselle Oulun yliopisto Pohjoisen veturi? Nordia-ilta 22.4.2015 Eija-Riitta Niinikoski, maakuntahallituksen jäsen, Koulutuksen ja tutkimuksen

Lisätiedot

Anna tilaa yrittäjyydelle

Anna tilaa yrittäjyydelle Tervetuloa! Anna tilaa yrittäjyydelle Kouvolan Uusyritysneuvonnan 20-vuotisjuhla 9.12.2016 Kouvolassa Yrityspalvelupäällikkö Leena Gardemeister, Kinno 2 Matkakertomus Toiminta alkaa Kouvolan seudun kuntayhtymässä

Lisätiedot

Kolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma. Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi 21.09.2010

Kolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma. Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi 21.09.2010 Kolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi 21.09.2010 Kolarctic ENPI CBC Yleistä - ENPI = European Neighbourhood and Partnership Instrument - CBC = Cross-border

Lisätiedot

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.9.2013 COM(2013) 621 final 2013/0303 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS yhteisön sisävesiliikenteen aluskapasiteettia koskevista toimintalinjoista sisävesiliikenteen

Lisätiedot

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Ikaalinen 22.11.2016 Askelmerkit tulevaan - reformi Rahoituksen taso alenee 2014-2017. OPH ja CIMO yhdistyvät 2017. Lainsäädäntö uudistuu 2018.

Lisätiedot

Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena

Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena 7.6.2016 Sosiaalinen kuntoutus tarkoittaa - Tuetaan vaikeasti syrjäytyneiden henkilöiden paluuta yhteiskunnalliseen osallisuuteen vahvistamalla sosiaalista toimintakykyä

Lisätiedot

Globalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan. Teemaseminaari Aki Heiskanen

Globalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan. Teemaseminaari Aki Heiskanen Globalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan Teemaseminaari 3.12.2007 Aki Heiskanen Samanlaiset muutokset Huolimatta kunkin maan hyvinvointipalveluiden kansallisista erityispiirteistä eri maissa on

Lisätiedot

EktakompusOy asukastupatoimijoiden muodostama yhteiskunnallinen yritys. Oulu 31.10.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen

EktakompusOy asukastupatoimijoiden muodostama yhteiskunnallinen yritys. Oulu 31.10.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen EktakompusOy asukastupatoimijoiden muodostama yhteiskunnallinen yritys Oulu 31.10.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen Yhteiskunnallinen yritys Yhteiskunnallinen yritysyhdistää yksityissektorin liiketoimintataidot

Lisätiedot

Kunnan rooli työllisyydenhoidon kentällä. Tommi Eskonen, erityisasiantuntija, Kuntaliitto Työtä tekijöille? seminaari, Rovaniemi 2.3.

Kunnan rooli työllisyydenhoidon kentällä. Tommi Eskonen, erityisasiantuntija, Kuntaliitto Työtä tekijöille? seminaari, Rovaniemi 2.3. Kunnan rooli työllisyydenhoidon kentällä Tommi Eskonen, erityisasiantuntija, Kuntaliitto Työtä seminaari, Rovaniemi Nykymuutokset haastavat - Kunnan työllistämisvastuu 2015 Työmarkkinatuen rahoitusvastuun

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

Uusmaalainen yrittäjyys kiinnostaa Euroopassa

Uusmaalainen yrittäjyys kiinnostaa Euroopassa Uusmaalainen yrittäjyys kiinnostaa Euroopassa 11.11.2010 Euroopan unionin Alueiden komitean EPP-ryhmä (The European People's Party) tapaa tänään nuoria uusmaalaisia yrittäjiä Uudellemaalle myönnetyn Euroopan

Lisätiedot

Luovan talouden kehittämishaasteet

Luovan talouden kehittämishaasteet Luovan talouden kehittämishaasteet RYSÄ goes Luova Suomi 16.10.2012, Mikkeli Taustaa luovan talouden kehittämisessä Suomessa tehty 1990-luvulta saakka luovan talouden kehittämiseen tähtäävää työtä (kulttuuri-

Lisätiedot

Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017

Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017 Kansainvälinen Itä-Suomi Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017 Pohjois-Savo, Etelä-Savo ja Pohjois-Karjala Strategia julkaistu 17.9.2012 http://urn.fi/urn:isbn:978-952-257-607-1 Tarkoitus 5 vuoden ajanjakso,

Lisätiedot

Eettiset periaatteet taustaa

Eettiset periaatteet taustaa Eettiset periaatteet taustaa Oikeiden asioiden tekeminen Etiikka Identiteetti Kaikki ammattilaiset ja yritykset noudattavat jonkinlaisia eettisiä periaatteita. Vastuuntuntoiset sellaiset dokumentoivat

Lisätiedot

Hallituksen yrittäjyyshanke

Hallituksen yrittäjyyshanke Hallituksen yrittäjyyshanke Valtion ja kuntien rooli elinkeinopolitiikassa / Kuntamarkkinat 14.9.2016 Teollisuusneuvos Ulla Hiekkanen-Mäkelä Yritys- ja alueosasto Yritysrakenne Suomessa Suomessa on 283

Lisätiedot

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 -strategia Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia= visio 3 temaattista prioriteettia 5 EU-tason

Lisätiedot

HANKINTASTRATEGIA. Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto

HANKINTASTRATEGIA. Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto HANKINTASTRATEGIA Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 JULKISET HANKINNAT... 3 Syrjimättömyys... 3 Yhdenvertaisuus... 3 Avoimuus... 3 Suhteellisuus... 3 HANKINTATOIMINNAN TAVOITTEET...

Lisätiedot

Ajankohtaista maakuntauudistuksesta kulttuurin näkökulmasta

Ajankohtaista maakuntauudistuksesta kulttuurin näkökulmasta Ajankohtaista maakuntauudistuksesta kulttuurin näkökulmasta KAAKKOIS-SUOMEN LUOVIEN ALOJEN KEHITTÄMISVERKOSTON KOKOUS 3/2016 Kirsi Kaunisharju 26.10.2016 Sote- ja maakuntauudistus Hallituksen linjaus 5.4.2016:

Lisätiedot

MITÄ OHJAAMOT OVAT YHTEISKUNNALLISESTI - TULKINTOJA Erilaisia yrityksiä määrittää ja vaikuttaa 1. nuorten palvelujen integraatio yksi ovi, yksi

MITÄ OHJAAMOT OVAT YHTEISKUNNALLISESTI - TULKINTOJA Erilaisia yrityksiä määrittää ja vaikuttaa 1. nuorten palvelujen integraatio yksi ovi, yksi MITÄ OHJAAMOT OVAT YHTEISKUNNALLISESTI - TULKINTOJA Erilaisia yrityksiä määrittää ja vaikuttaa 1. nuorten palvelujen integraatio yksi ovi, yksi luukku, monialainen tieto ja tuki 2. nuorten työmahdollisuuksien

Lisätiedot

Ajankohtaista maahanmuuttajayrittäjyydestä yritysasiantuntijan näkökulmasta

Ajankohtaista maahanmuuttajayrittäjyydestä yritysasiantuntijan näkökulmasta Ajankohtaista maahanmuuttajayrittäjyydestä yritysasiantuntijan näkökulmasta Seija Varis 22.9.2015 Seija Varis, Pohjois-Karjalan ELY-keskus Maahanmuuttajayrittäjien määrä kasvussa Maahanmuuttajayrittäjien

Lisätiedot

PIRAATTIPUOLUE PUOLUEOHJELMAN MUUTTAMINEN

PIRAATTIPUOLUE PUOLUEOHJELMAN MUUTTAMINEN PIRAATTIPUOLUE PUOLUEOHJELMAN MUUTTAMINEN Taustamuistio 5.11.2011 tausta Kokemukset vaalikampanjasta: Monet äänestäjät kokivat puolueohjelman liian kapeaksi. Piraattiehdokkailla oli joissakin puolueohjelman

Lisätiedot

Paras sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa Pentti Kananen

Paras sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa Pentti Kananen Paras sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa 1 17.11.2009 Pentti Kananen Valtioneuvoston selonteko 12.11.2009 Hallinnollisten rakenteiden kehittämisen ohella keskeistä on palvelurakenteiden ja palvelujen

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

Mitä yrittäminen on? Mitä muuta yrittämiseen liittyy?

Mitä yrittäminen on? Mitä muuta yrittämiseen liittyy? Mitä yrittäminen on? Yrittäjyys on ajattelu- ja toimintatapa sekä suhtautumistapa työntekoon. Yrittäjyyttä tarvitaan työskenneltäessä omassa yrityksessä, mutta myös työntekijänä toisen palveluksessa. Yrittäjä

Lisätiedot

Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt. Jäsenyrityksiä

Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt. Jäsenyrityksiä Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö Yrittäjien oma järjestö Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt 400 20 59 Jäsenyrityksiä 115 000 Luottamushenkilöt yli 4 000 Jäseniä kuntien

Lisätiedot

HALLITUKSEN TIETOYHTEISKUNTA- OHJELMA. -tavoitteet - sisältö - toteutus

HALLITUKSEN TIETOYHTEISKUNTA- OHJELMA. -tavoitteet - sisältö - toteutus HALLITUKSEN TIETOYHTEISKUNTA- OHJELMA -tavoitteet - sisältö - toteutus Avausseminaari 25.11.2003 Katrina Harjuhahto-Madetoja ohjelmajohtaja SUOMI TIETOYHTEISKUNTANA MILLAINEN ON TIETOYHTEISKUNTA? tieto

Lisätiedot

EU:n tuleva ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

EU:n tuleva ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto EU:n tuleva ohjelmakausi 2014-2020 Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Aluepolitiikka 2014-2020 Euroopan komission rahoituskehysehdotus 10/2011 336 miljardia euroa, 5,3% vähennys

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Kehittämisteemat Elise Tarvainen Keski-Suomen liitto Tavoitetila 2013 Keski-Suomessa on toimivat työmarkkinat. Maakunnan työllisyysaste ylittää

Lisätiedot

Mistä tukea kotouttamiseen? ESR:n mahdollisuudet. Vastaanottava maaseutu 22.1.2016. Sirpa Liljeström Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

Mistä tukea kotouttamiseen? ESR:n mahdollisuudet. Vastaanottava maaseutu 22.1.2016. Sirpa Liljeström Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Mistä tukea kotouttamiseen? ESR:n mahdollisuudet Vastaanottava maaseutu 22.1.2016 Sirpa Liljeström Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Rahoituksen jako rahastojen välillä (pl. alueellinen yhteistyö)

Lisätiedot

Minne menet suomalainen metsätalous. uudistuneen metsäpolitiikan haasteet. Toimitusjohtaja Juha Ojala TTS Työtehoseura

Minne menet suomalainen metsätalous. uudistuneen metsäpolitiikan haasteet. Toimitusjohtaja Juha Ojala TTS Työtehoseura Minne menet suomalainen metsätalous uudistuneen metsäpolitiikan haasteet Toimitusjohtaja Juha Ojala TTS Työtehoseura 29.10.2015 1 Suomi elää edelleen vahvasti myös metsästä: Metsäsektorin osuus kaikkien

Lisätiedot

SOSTE - oppilaitosyhteistyö tärkeänä osana järjestöjen perustyötä

SOSTE - oppilaitosyhteistyö tärkeänä osana järjestöjen perustyötä SOSTE - oppilaitosyhteistyö tärkeänä osana järjestöjen perustyötä 24.4.2015 Sosiaalialan AMK-verkoston valtakunnalliset verkostopäivät Päivi Kiiskinen, erityisasiantuntija SOSTE SOSTE on Suomen suurin

Lisätiedot

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus Työpaja 4 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle 15.4.2015 Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen Tutkinnon

Lisätiedot

Lisää liikettä Liikunta Parempia tuloksia - Urheilu

Lisää liikettä Liikunta Parempia tuloksia - Urheilu Lisää liikettä Liikunta Parempia tuloksia - Urheilu Alueellinen terveysliikuntasuunnitelma Suunnitelma tehtiin yhdessä: Sairaanhoitopiiri - Normiohjaus - Osaaminen UKK-Instituutti - Informaatio-ohjaus

Lisätiedot

EU:n tuleva rr-ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

EU:n tuleva rr-ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto EU:n tuleva rr-ohjelmakausi 2014-2020 Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Aluepolitiikka 2014-2020 Euroopan komission rahoituskehysehdotus 10/2011 336 miljardia euroa, 5,3%

Lisätiedot

Maahanmuuttaja oman elämänsä toimijana Etnisten suhteiden neuvottelukunta ETNO Peter Kariuki

Maahanmuuttaja oman elämänsä toimijana Etnisten suhteiden neuvottelukunta ETNO Peter Kariuki Maahanmuuttaja oman elämänsä toimijana Etnisten suhteiden neuvottelukunta ETNO Peter Kariuki Etnisten suhteiden neuvottelukunta ETNO 14.11.2011 Etnisten suhteiden neuvottelukunta (ETNO) Valtioneuvoston

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

Venäjän pakotteiden vaikutus kalatalouteen

Venäjän pakotteiden vaikutus kalatalouteen Venäjän pakotteiden vaikutus kalatalouteen Kalafoorumi 11.9.2014 Kalatalousneuvos Risto Lampinen Maa- ja metsätalousministeriö Venäjän pakotteiden vaikutukset kalatalouteen Suorat vaikutukset Kalan vientikiellolla

Lisätiedot

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki 6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku 15.2.-12.4.17 Infotilaisuus 13.2, Helsinki Ohjelma 6Aika-strategian esittely ja kuutoskaupunkien odotukset ESRpilottihankkeille Asko Räsänen, Vantaan kaupunki

Lisätiedot

Maakunnan muutokset kiinteistö- ja rakennusalan näkökulmasta

Maakunnan muutokset kiinteistö- ja rakennusalan näkökulmasta Maakunnan muutokset kiinteistö- ja rakennusalan näkökulmasta RT:n ja RAKLIn ajankohtaisseminaari 18.1.2017 Keski-Suomi #kasvunmaakunta Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto Veli-Pekka Päivänen Olli Patrikainen

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Tilannekatsaus joulukuu 2014 Sivu 1 5.12.2014 Jyrki Pitkänen Aikataulu (1) Valtioneuvosto hyväksyi Manner-Suomen maaseutuohjelman huhtikuussa EU:n komission käsittely:

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi Kestävää kasvua ja työtä - ohjelma. Carola Gunell,

EU:n rakennerahastokausi Kestävää kasvua ja työtä - ohjelma. Carola Gunell, EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä - ohjelma Carola Gunell, 22.5.2014 Paljon muutoksia 2014-2020 kaudella! Ohjelma-alue koostuu kahdesta alueelta: IP-alue ELSA-alue Päätöksenteko

Lisätiedot

Tästäkin selvitään. Sumussa ajelehtiminen ei ole ratkaisu:

Tästäkin selvitään. Sumussa ajelehtiminen ei ole ratkaisu: Tästäkin selvitään. Sumussa ajelehtiminen ei ole ratkaisu: Makrotalouden lupaukset eivät toteudu Teollisuuden rakennemuutos Eriarvoistuminen ja pahoinvointi lisääntyvät Muutos vaatii: Pidemmän aikaperspektiivin

Lisätiedot

Osallisuus yksilöiden ja yhteiskunnan sidosaineena. Asukaslähtöinen kehittäminen Kotkassa

Osallisuus yksilöiden ja yhteiskunnan sidosaineena. Asukaslähtöinen kehittäminen Kotkassa Kuntaliiton Demokratiapäivä 18.10.2016 Helsinki Osallisuus yksilöiden ja yhteiskunnan sidosaineena Asukaslähtöinen kehittäminen Kotkassa Marjo Tolvanen marjo.tolvanen@sepra.fi GSM 044 277 4513 www.sepra.fi/fi/tuen-hakeminen/kaupunkikehittaminen

Lisätiedot