Osuustoiminnan uusi nousu

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Osuustoiminnan uusi nousu"

Transkriptio

1 Hanna-Leena Asunta Projektipäällikkö Kylätalous-hanke Suomen Kylätoiminta ry Willa Elsa Meijeritie Suomusjärvi Osuustoiminnan uusi nousu Osuuskunta on juridisessa mielessä yksi yritysmuoto muiden joukossa. Jäsentensä omistamana ja demokraattisesti johdettuna yritystoimintana osuustoiminnalla on kuitenkin erityisen suuri merkitys yhteisöllisen ja paikallisen talouden rakentajana. Yritysmuotona osuuskunta yhdistää yrittäjyyden ja ihmisten välisen yhteistyön. Se on kilpailukykyinen väline parannettaessa työllisyyttä ja edistettäessä yrittäjyyttä. Osuustoiminnalla on Suomessa pitkät perinteet. Sen avulla on rakennettu paikallistaloutta ja helpotettu niin maaseudun kuin kaupunkien vähävaraisten asukkaiden elinoloja jo yli sata vuotta. Suomeen osuustoiminta-aate kulkeutui 1800-luvun lopulla, sortovuosien alussa. Aatteen isänä Suomessa pidetään taloustieteilijä, professori Hannes Gebhardia ( ). Osuustoimintaliikkeen levittämiseksi perustettiin Pellervo-Seura vuonna Kansanvaltainen keino niin työttömyyden kuin alueellisen kehityksen ongelmien ratkaisemisessa toimii silti yhä. Osuustoiminta on hyvin kansainvälinen liike, ja Suomi on yksi maailman osuustoiminnallisimmista maista. Kaupparekisterissä on yli 3500 osuustoiminnallista yritystä ja niillä yhteensä 5,6 miljoonaa jäsentä (Osuustoimintalehti 4/2004). Jäsenyyksien suuren määrän selittää se, että sama henkilö voi olla jäsenenä monessa osuuskunnassa. Nykyaikaiset osuuskunnat ovat hyvin johdettuja, uudistuvia ja dynaamisia yrityksiä. Osuuskuntien alueellinen merkitys on tärkeä, sillä osuuskuntien kautta syntyy jatkuvasti uusia työpaikkoja samalla kun nykyiset yrittäjät vahvistavat asemiaan. Uusosuustoiminnaksi kutsuttu osuustoiminnan uusi aalto virisi 1990-luvun suuresta yhteiskunnallisesta murroksesta teollisesta tietoyhteiskuntaan. Lamaa seurasivat suurtyöttömyys ja nopeat muutokset työelämässä. Maaseutu sinnitteli EU-jäsenyyden tuoman rakennemuutoksen kourissa ja julkisten hyvinvointipalvelujen täydentäjiksi tarvittiin yksityistä palvelutuotantoa. Paikalliseen omatoimisuuteen ja yhteisvastuuseen perustuvalle ihmisen kokoiselle ja näköiselle osuustoiminnalle syntyi uusi sosiaalinen tilaus. Osuustoiminnan kansainvälisesti hyväksytyt arvot ja periaatteet antavatkin osuuskuntamuotoiselle yhteisölliselle yritysmuodolle ylivertaisen kilpailuedun kovaa ja kasvottomaksi muuttunutta globaalia markkinataloutta vastaan. Osuustoiminnan periaatteet 1. Osuuskunnat ovat vapaaehtoisia ja avoimia organisaatioita. 2. Perusosuuskunnat noudattavat jäsen/ääni periaatetta. 3. Osuuskunnan jäsenet osallistuvat yhdenvertaisesti ja oikeudenmukaisesti pääoman kartuttamiseen. 4. Osuuskunnat ovat itsenäisiä, jäsentensä hallitsemia, omatoimisuuteen perustuvia demokraattisia organisaatioita. 1

2 5. Osuuskunnat tarjoavat jäsenilleen, luottamushenkilöilleen, liikkeenjohdolleen ja henkilöstölleen mahdollisuuden koulutukseen. 6. Osuuskunnat harjoittavat keskinäistä yhteistyötä. 7. Osuuskunnat toimivat yhteisöjensä kestävän kehityksen hyväksi jäsenten päättämällä tavalla. (Kansainvälisen Osuustoimintaliiton ICA:n osuustoiminnan identiteettiä koskeva kannanotto 1995) Osuuskunnan määritelmä Osuuskunta on itsenäinen henkilöyhteisö, johon jäsenet liittyvät vapaaehtoisesti toteuttaakseen yhteisesti omistamansa ja demokraattisesti hallitsemansa yrityksen avulla taloudellisia, sosiaalisia ja kulttuurisia tarpeitaan ja tavoitteitaan. (Kansainvälisen Osuustoimintaliiton ICA:n osuustoiminnan identiteettiä koskeva kannanotto 1995) Osuustoiminnan perusarvot omatoimisuus omavastuisuus demokratia tasa-arvo oikeudenmukaisuus solidaarisuus Eettiset arvot rehellisyys avoimuus yhteiskunnallinen vastuu muista ihmisistä välittäminen (Kansainvälinen Osuustoimintaliitto ICA, 1995) Moderni verkostoitumisen väline Osuuskunta on osoittautunut verkostoituvaan yhteiskuntaan hyvin soveltuvaksi yritysmuodoksi ja moderniksi tavaksi harjoittaa liiketoimintaa ja myös työllistää itse itsensä omaehtoisesti. Henkilöstön omistamat, usein myös työtä vuokraavat työosuuskunnat toimivat myös harmaata taloutta vastaan, kun niiden avulla lyhytaikaisiakin työsuhteita saadaan virallisen talouden piiriin. Monet maahanmuuttajat ovat löytäneet jalansijaa suomalaisessa yhteiskunnassa osuuskuntien jäsenyyden ja niiden kautta tehtävän työn avulla. Henkilöstöomisteisten työosuuskuntien perustamisen pontimena on ollut myös työttömyysturvalaki, jonka mukaan palkansaajan oikeus työttömyysturvaan säilyy, jos omistusosuus yrityksessä on alle 15 prosenttia (Työttömyysturvalaki, Suomen säädöskokoelma n:o 1317/1994). Pienosuuskuntien perustamistahti oli vilkkaimmillaan ennen vuosituhannen vaihdetta, jolloin monet EU-rahoitteiset tai työvoimahallinnon rahoittamat valtakunnalliset ja alueelliset neuvontahankkeet edistivät osuustoiminnan leviämistä tekemällä sitä tunnetuksi eri väestöryhmien keskuudessa. Osuuskunta oli pitkään ollut unohdettu yritysmuoto, jota yritysneuvontaan tarjoavat tahot eivät tunteneet ja jota ei yritysoppaissa mainittu kuin lyhyellä virkkeellä, jonka sanoma oli yksiselitteisesti: vanhanaikainen. 2

3 Vuosituhannen vaihteessa uusien osuuskuntien perustamistahti hidastui. Syynä lienee paitsi monien neuvontaprojektien loppuminen myös odotettu uusi osuuskuntalaki (Suomen säädöskokoelma n:o 1488/2001; joka tuli voimaan vuoden 2002 alusta ja korvasi vuodesta 1954 voimassa olleen osuuskuntalain. Nykyistä osuuskuntalakia luonnehditaan maailman moderneimmaksi yhteisölaiksi, joka antaa puitteet osuuskuntamuotoiselle yrittäjyydelle ja taloudelliselle yhteistoiminnalle mitä moninaisimmilla toimialoilla. Uusi laki on helpottanut osuuskunnan perustamista ja hallintoa. Osuuskuntien perustamistahti onkin lain voimaan tultua lähtenyt uuteen nousuun Perustetut osuuskunnat Yhteensä * Perustetut osuuskunnat Lähde: Patentti- ja rekisterihallitus, Pellervo-Seura Osuustoiminnallisen yrittäjyyden voimistumisen ja kasvun esteinä ovat kuitenkin edelleen tiedon puute ja ilmeinen ristiriita vanhahtavalta kalskahtavan maineen ja nykyaikaisen liiketoiminnan välillä. Osuuskunnan mahdollisuuksia ei kunnolla oivalleta niin, että osuuskunta olisi yrittäjäksi aikovan ensimmäinen valinta eikä pelkkä vaihtoehto. Viranomaisorganisaatioissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa osuustoimintaa ja osuuskuntaa varteenotettavana yritysmuotona ei vieläkään tunneta riittävästi. Osuuskunnan perustamiseen liittyvän neuvonnan saatavuus ja jatkuvuus on yhä epävarmalla pohjalla eikä tutkittua tietoa, opetusta ja oppimateriaaleja ole riittävästi saatavissa. Suurin ongelma lienee asennekasvatuksessa jo peruskouluasteella. Komissio kehottaa jäsenmaita edistämään osuustoimintaa Euroopan komissio korostaa tuoreessa tiedonannossaan Osuuskuntien edistämisestä Euroopassa osuustoiminnallisen yrittämisen kehittämisen ja edistämisen tärkeyttä. Komissio kehottaa jäsenvaltioita mm. lisäämään osuustoiminnan tuntemusta ja selvittämään ja varmistamaan tuki- ja neuvontapalveluiden tarjonnan osuustoimintayrityksille (Euroopan yhteisön komissio, Bryssel , KOM 2004, 18 lopullinen, Tiedonanto korostaa myös osuuskuntien paikallista merkitystä: Jäsenpohjaisina organisaatioina osuuskuntien juuret ovat paikallisyhteisössä: ne tukevat paikallista työllisyyttä ja tarjoavat paikallisia palveluita globaalistuvan talouden maailmassa. Osuuskuntien palveluiden käyttäjät, olivatpa he sitten tuottajia, kuluttajia tai työntekijöitä, pysyvät yleensä samalla maantieteellisellä alueella. Paikalliset juuret voivat hillitä tehokkaasti maaseudun autioitumista ja tukea köyhempien alueiden ja kuntien kehitystä. Jäsenvaltioita kehotetaan ottamaan vakavasti huomioon paikallisten osuuskuntien hyödyllinen tehtävä alueilla, syrjäseuduilla ja köyhillä kaupunkialueilla, kun ne suunnittelevat kehitysalueiden tukipolitiikkaa. 3

4 Myös Eurooppa-neuvoston vuoden 2002 työllisyysstrategian suuntaviivassa 11 todetaan, että jäsenvaltioiden on edistettävä toimenpiteitä, joilla vahvistetaan osuus- ja yhteisötalouden kilpailukykyä sekä kykyä luoda työpaikkoja ja parantaa niiden laatua ja erityisesti kehitetään tavaroiden ja palvelujen tarjoamista sellaisiin tarpeisiin, joita nykyiset markkinat eivät pysty täyttämään; lisäksi on tutkittava tällaisten toimien tiellä olevia esteitä ja pyrittävä vähentämään niitä (Neuvoston päätös 2002/177/EY, tehty 18. helmikuuta 2002, jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoiksi vuodeksi 2002, EYVL L 60, , s. 60). EU:n työllisyyssuuntaviivojen mukaisessa Suomen työllisyyspolitiikan toimintasuunnitelmassa 2002 (NAP) todetaan yrittäjyyttä koskevassa pilarissa II, että osuuskunnan perustamista, hallintoa ja rahoituksen hankkimista helpotetaan vuoden 2002 alusta voimaan tulleella osuuskuntalailla. Euroopan neuvosto vahvisti kesäkuussa 2003 uudistetun työllisyysstrategian, jolla on kolme yleistavoitetta: täystyöllisyys, työn laadun ja tuottavuuden parantaminen sekä sosiaalisen yhteenkuuluvuuden ja osallisuuden vahvistaminen. Suomen työllisyyspolitiikan toimintasuunnitelman mukaan (http://www.mol.fi/julkaisut/nap2004suomi.pdf) tarkoituksena on mm. perustaa noin 40 työvoiman palvelukeskusta alue- ja paikallistason viranomaisten ja muiden palveluntuottajien asiantuntijaverkostoksi. Verkoston tehtävänä on tarjota monipuolista tukea työttömille, joiden työmarkkinoille auttamiseen nykyiset palvelut ovat osoittautuneet riittämättömiksi. Suomen hallituksen työllisyyden ja yrittäjyyden politiikkaohjelmissa (http://www.valtioneuvosto.fi/tiedostot/pdf/fi/42830.pdf ja osuus- ja yhteisötalouden kilpailukyvyn vahvistamisesta ei ole erityismainintoja, joskin yrittäjyysohjelmassa korostetaan mm. yrittäjyyskasvatusta ja yritysneuvontaa mitään yritysmuotoa erikseen mainitsematta. Yhtenä tavoitteena on perustaa noin 50 seudullista yrityspalvelupistettä vahvistamaan alueellista yritystoimintaa. Seudulliset yrityspalvelut -hanke on kiitettävästi ottanut osuuskuntamuotoisen yrittäjyyden huomioon mm. järjestämällä yhteistyössä Pellervo-Seuran ja Tampereen seudun osuustoimintakeskuksen kanssa osuuskuntayrittäjyyden koulutuspäiviä, joiden kohderyhmänä ovat erityisesti yrittäjyysneuvonnassa esimerkiksi TE-keskuksissa, maaseutukeskuksissa ja uusyrityskeskuksissa olevat henkilöt, jotka ovat tekemisissä alkavan yrittäjän neuvonnan kanssa. Toimialojen laaja kirjo Vuosittain perustetuista osuuskunnista kolmannes on vesiosuuskuntia, joita perustetaan maaseudun vesihuollon tarpeisiin sinne, mihin kunnallinen vesijohtoverkosto ei yllä ja missä omat kaivot ovat ehtyneet tai antavat huonolaatuista vettä. Uuden jätevesiasetuksen tultua voimaan on muutama perustettu tai perusteilla oleva vesiosuuskunta ennakoinut tilanteen ottamalla hoitaakseen myös kyläyhteisön viemäröinnin. Mielenkiintoisimpia uusia tulokkaita osuuskuntien joukossa ovat laajakaistaosuuskunnat, esimerkkinä Etelä-Pohjanmaalla Kuusiokuntien seutukunnassa toimiva Verkko-osuuskunta Kuuskaista, jossa paikallinen kylien väestö on ottanut nopean monipalveluverkkoinfrastruktuurin rakentamisen omiin käsiinsä luottamatta monopolisoituneen kovan markkinatalouden voimaan. Maaseudulla toimii myös kymmeniä energiaosuuskuntia, jotka tuottavat useimmiten puuhakkeella lämpöä esimerkiksi kunnan taajaman kaukolämpöverkostoon. Elämys-, luonto- ja maaseutumatkailun ympärille verkostoituneita osuuskuntia toimii Suomessa viitisenkymmentä ja 4

5 erityisesti paikallis- ja perinnekulttuurin hyödyntämisessä näyttää edelleen olevan käyttämättömiä mahdollisuuksia. Erikoisalojen ammattilaiset näyttävät löytäneen osuuskuntamuodon omakseen. Erityisen mielenkiintoisia ovat kulttuuri- ja viestintäalan ammattilaisten osuuskunnat, esimerkkeinä helsinkiläinen oopperaseurue Kapsäkki ja tamperelainen video- ja tv-alan ammattilaisten Tuotantotiimi. Osuuskunnat, joilla on samat asiakaskohderyhmät tai joiden toimialat tuovat lisäarvoa toisilleen pystyvät tarjoamaan asiakkailleen suurempia palvelukokonaisuuksia kuin yksinyrittävä voisi tarjota, esimerkkinä oululainen ympäristöalan erilaisten ammattilaisten Osuuskunta Ympäristötarmo. Työ-, palvelu- ja asiantuntijaosuuskunnat Uusosuuskunnat *) Markkinointiosuuskunnat 300 Kulttuuri-, kustannus- ja viestintäalan osuuskunnat 132 Hankintaosuuskunnat 82 Sosiaali-, terveys- ja hyvinvointialan osuuskunnat 67 Matkailualan osuuskunnat 51 Energiaosuuskunnat 63 Kehittämisosuuskunnat 44 Vesiosuuskunnat 656 Muut osuuskunnat 73 Yhteensä Lähde: Patentti- ja rekisterihallitus, Pellervo-Seura. *) Tilastoidut osuuskunnat on perustettu vuoden 1987 jälkeen. Perustetut osuuskunnat voidaan jakaa karkeasti kahteen perustyyppiin: liiketoimintaan suuntautuneisiin osuuskuntiin ja sosiaalisiin päämääriin pyrkiviin osuuskuntiin. Liiketoimintasuuntautuneita ovat esimerkiksi pk- tai mikroyritysten perustamat markkinointiosuuskunnat, tietotyön ammattilaisten perustamat henkilöstöomisteiset osuuskunnat, joita voidaan kutsua myös asiantuntijaosuuskunniksi sekä energiaosuuskunnat. Sosiaalinen päämäärä on mm. työttömien perustamilla, jäsentensä työtä vuokraavilla työosuuskunnilla, joiden yhtenä tavoitteena on syrjäytymisen ehkäiseminen ja työelämään integroiminen sekä joillakin vammaisryhmien perustamilla työosuuskunnilla

6 Osuuskunta sosiaalisena yrityksenä Myös osuuskunta voidaan hyväksyä vuoden 2004 alussa voimaan astuneen lain mukaiseksi sosiaaliseksi yritykseksi, mikäli se täyttää rekisteröitymiselle asetetut ehdot. Elokuussa 2004 sosiaalisten yritysten rekisterissä oli yhdeksän yritystä, joista kaksi osuuskuntaa; helsinkiläinen ravintola Osuuskunta Vanhakallio ja Lahdessa toimiva käsityökeskus Osuuskunta Kankurin Ilo. Osuuskuntaa on käytännössä sovellettu vajaakuntoisten työllistämiseen jo paljon ennen lain voimaan tuloa, vaikkakaan nämä osuuskunnat eivät täytä lain määräämiä sosiaalisen yrityksen kriteereitä. Esimerkkejä tämäntyyppisistä osuuskunnista ovat esimerkiksi näkövammaisten osuuskunta Tamrinki ja kuurojen osuuskunta Osku. Myös osaa monialaisista työosuuskunnista voidaan pitää sosiaalisen yrityksen tavoin toimivina, koska niiden sosiaalisena tavoitteena on integroida työttömiä työelämään ja sitä kautta estää syrjäytyminen. Moni osuuskunta on onnistunut integrointitehtävässään niin hyvin, että jäsenen osuuskunnan kautta tekemät pätkätyöt ovat vaihtuneet perinteiseen palkkatyöhön toistaiseksi voimassa olevaksi työsuhteeksi tai osuuskunta on toiminut harjoitteluyrityksenä ja johtanut oman yrityksen perustamiseen. Laki sosiaalisista yrityksistä on monessa maakunnassa osoittautunut pettymykseksi, koska odotukset väljemmän sosiaalisen yrityksen rajauksen suhteen olivat lain valmisteluvaiheessa suuret. Lain määrittelemä rekisteröitävissä oleva sosiaalinen yritys palvelee parhaiten taajaan asuttuja alueita, joissa pitkäaikaistyöttömiä ja vajaakuntoisia löytyy eniten kohtuullisten työmatkojen päästä. Näillä näkymin syrjäisellä maaseudulla ei lain mukaisia sosiaalisia yrityksiä tulla liiemmin perustamaan eivätkä työttömiä työelämään integroimaan pyrkivät työosuuskunnat näe tarpeelliseksi rekisteröityä sosiaalisiksi yrityksiksi, koska laki ei tuo muita etuja kuin pitemmät työllistämistukijaksot. Se, miten osuuskuntaa voidaan tulevaisuudessa käyttää laajemmin lain määrittämän sosiaalisen yrityksen organisointimuotona, jää siis toistaiseksi nähtäväksi. Yhdellä vai monella toimialalla? Keskustelua on viime aikoina käyty mm. työosuuskuntien monialaisuudesta. Keskitytäänkö yhteen toimialaan vai useaan? Varsinkin työosuustoiminnan alkuaikoina osuuskunnat ottivat tavakseen ilmoittaa yritysrekisteriin varmuuden vuoksi kaikki mahdolliset toimialat ja karsia sitten matkan varrella ylimääräiset rönsyt pois. Käytännössä moni varsin laajallakin toimialakirjolla toimiva osuuskunta on menestynyt, sillä tärkeintä on, että liikeidea on hyvä, tarjottaville palveluille on kysyntää ja palveluja osataan myös markkinoida. Menestystekijöihin kuuluu siis ehdottomasti yritysmäinen ote asioiden eteenpäin viemisessä. Yrittäjyystaitojen lisäksi tarvitaan myös ihmissuhdetaitoja, koska kyseessä on demokraattinen yritysmuoto. Jos henkilökemiat toimivat, väistämättä vastaan tulevat ongelmatkin pystytään ratkaisemaan. Ihmissuhdetaitojen ja demokraattisen hallinnon vaatimaan erityisosaamiseen ei yrityskoulutuksessa kiinnitetä huomiota, koska koulutus tähtää yleensä yksinyrittäjyyteen. Etenkin pitkien etäisyyksien maaseudulla monialaiset henkilöstöomisteiset osuuskunnat ovat osoittautuneet sitkeiksi toimijoiksi. Esimerkiksi Osuuskunta Pohjois-Pirkanmaan Työkarhuilta voi tilata niin metsuripalveluja, kylätalonmiesapua, kirvesmiehiä, kodinhoitoa, siivousta kuin kiireapualaista kaupan kassaan. Osuuskunta palvelee paitsi paikkakunnan väestöä myös yhä laajempaa mökkiläisten joukkoa, joka on tottunut ostamaan palveluja ja ottamaan hyödyn 6

7 verotuksessa huomioon. Kotitaloustyön verovähennysoikeus onkin vilkastuttanut osuuskuntien tarjoaman työn kysyntää etenkin kaupungeissa, joissa kotitaloustyön palveluntarjoajista alkaa olla jo pulaa. Kotitaloustyön verovähennysoikeus ja sen laajentaminen on siten osoittautunut poliittisesti oikeaksi ratkaisuksi työllisyyden edistämisessä. Maaseudulla monialaista työtä tarjoavat osuuskunnat tarjoavat jäsenilleen väylän työllistää itse itsensä ja lisätä toimeentuloa. Kylätalonmiehen moninaisia tehtäviä voi hoitaa vaikkapa maanviljelijä, jonka maatila ei yllä euromittoihin mutta joka haluaa kasvattaa lapsensa kotikylän turvallisessa ympäristössä. Kotipalvelutyön arvostuksen lisäämiseksi alan ammatillinen aikuiskoulutus on oikeaan osunutta koulutuspolitiikkaa. Kyse ei ole paluusta piikayhteiskuntaan, vaan palveluyrittäjyyden edistämisestä. Osuuskunnat uskovat tulevaisuuteen Pirkanmaalla kartoitettiin vuonna 2003 tehdyssä tutkimuksessa alueen työosuustoimintaa, osuuskuntien nykytilannetta ja tulevaisuutta. Tutkimuksessa oli mukana kolmannes alueen osuuskunnista, mutta jo niistä saatu aineisto osoitti osuustoiminnan monimuotoisuuden. Vastaajien mielestä tärkein syy perustaa osuuskunta oli työllistyminen ja toimeentulon parantaminen, muita syitä olivat työyhteisön löytyminen, päätösvalta ja vaikutusmahdollisuuden omaan työhön sekä omien liikeideoiden toteuttaminen. Tutkija päätteleekin, että osuuskunta perustetaan täyttämään hyvin erilaisia tarpeita ja tavoitteita. Osuuskuntamuotoinen yrittäjyys mahdollistaa tiiviin yhteistyön yrittäjien kesken mutta voi myös toimia yksittäisten yrittäjien markkinointi- ja laskutuskanavana tarjoten jäsenilleen samalla kustannussäästöjä hankinnoissa ja markkinoinnissa. Parhaimmillaan osuuskunta kuitenkin toimii yhteisöyrityksenä, jossa hyvä mehenki ja toimiva työyhteisö auttavat jaksamaan. Osuuskunnan kautta saadut ihmissuhteet ovat tärkeitä yli neljälle viidestä vastaajasta. (Tutkija Marja Kurkela, Tampereen yliopisto, aluetieteen laitos) Kyselyn vastanneet osuuskunnat uskovat tulevaisuuteen ja sen tuomiin uusiin työmahdollisuuksiin; liikevaihdon kasvuun uskoi 70 % osuuskunnista ja jäsenmäärän kasvuun runsas puolet. Tutkija toteaa, että osuuskuntayrittämisen yleisenä tavoitteena on yhdistää liiketoiminnallisuuden ja yhteistoiminnallisuuden vaatimukset ja periaatteet jäseniä hyödyttävällä tavalla niin, että jäsenten hyvinvointi on yrityksen voiton tavoittelua tärkeämpi tavoite. Tämä tarkoittaa myös sitä, että osuuskuntayritys tekee kannattavaa liiketoimintaa ja takaa jäsenilleen taloudellisen turvallisuuden. Vuonna 2003 pirkanmaalaiset pienosuuskunnat maksoivat palkkoja 561 henkilötyövuoden verran (1 260 euron kuukausiansioilla laskettuna); vuonna 2004 henkilötyövuosia arvioidaan kertyvän 694. Tämä merkitsee yhteiskunnalle merkittäviä verotuloja ja säästöjä mm. työttömyyskuluissa. Säästövaikutuksen arvioidaan nousevan 20,5 miljoonaan euroon vuonna 2004 (Osuustoiminta-lehti 5/2004). Osuuskuntayrittämistä määrittää ihmisläheinen ja demokraattinen toimintamuoto ja vastuun kanto toimintaympäristöstä. Painottamalla näitä ominaisuuksia osuuskunnilla on loistava tilaisuus perustaa liiketoimintansa juuri niihin vahvuuksiin, joiden ansiosta osuustoimintaliike on saavuttanut maailmanlaajuisen suosion. 7

8 Tämän hetkisessä verkostoituneessa yhteiskunnassa on samoja piirteitä kuin vanhassa osuustoimintaliikkeessä. Osuuskuntamalli edustaa kestävää yrityskulttuuria, joka on pystynyt, ja pystyy elämään paikallisuuden ja maailmantalouden välissä. Taloudelliset ja eettiset arvot viisaasti yhdistävälle osuustoiminnalle näyttää nyt siis olevan taas elintilaa ja pitkästä elinkaarestaan huolimatta se on ajankohtaisempaa kuin koskaan. Mottoja: Osuuskuntien voima on siinä, että niissä yhdistyvät liiketoiminta ja järjestäytynyt luottamus. Taloustieteilijä Alfred Marshall Emme ole mitään itsessämme, emme mitään itsestämme, mutta äärettömän paljon liitossa toistemme kanssa, yhteistyössä ja rehellisessä pyrkimyksessä yhteisen päämäärän hyväksi. Z. Topelius Lähteitä: Euroopan yhteisön komissio, Bryssel , (KOM 2004) 18 lopullinen, Osuustoiminta-lehti 4/2004 ja 5/2004 Pellervo-Seura ry ja Suomen Kuluttajaosuustoiminnan liitto ry: Osuustoiminnan periaatteet luvulle, Kansainvälinen Osuustoimintaliitto, ICA,1995, Kotka 2002; Pellervo-Seura ry, Osuuskuntalaki, Suomen säädöskokoelma no 1488/2001; Hanna-Leena Asunta - Tuulikki Holopainen, toim. Osuuskunnan perustajan opas. Pellervo-Seura ry, 2002: Työttömyysturvalaki, Suomen säädöskokoelma n:o 1317/1994 Kuisma Markku Henttinen Annastiina Karhu Sami Pohls Maritta: Kansan talous, Pellervo ja yhteisen yrittämisen idea , Pellervo-Seura/Kirjayhtymä, 1999 Hallituksen yrittäjyysohjelma; Hallituksen työllisyysohjelma; Suomen työllisyyspolitiikan toimintasuunnitelma 2004; 8

OSUUSKUNTA TOIMINNAN SYNTY JA KASVUTARINA

OSUUSKUNTA TOIMINNAN SYNTY JA KASVUTARINA OSUUSKUNTA TOIMINNAN SYNTY JA KASVUTARINA Osuustoiminnan juuret 1800- luvun teollistuvassa Euroopassa 1901säädettiin osuuskuntalaki Suomessa 1990- luvun lama loi ns. uusosuustoiminnan 2011- uusi buumi??

Lisätiedot

Yhteiskunnallisen yrittäjyyden taustaa Suomessa ja Euroopassa

Yhteiskunnallisen yrittäjyyden taustaa Suomessa ja Euroopassa Yhteiskunnallisen yrittäjyyden taustaa Suomessa ja Euroopassa Yhteiskunnallinen yritys yritysneuvonnassa koulutus 24.4.2012 Helsinki Kehittämispäällikkö Ville Grönberg, THL 25.4.2012 Esityksen nimi / Tekijä

Lisätiedot

Työosuuskunnat ja työosuuskuntien kautta työllistyminen Suomessa alustavia tuloksia tutkimusmatkan varrelta

Työosuuskunnat ja työosuuskuntien kautta työllistyminen Suomessa alustavia tuloksia tutkimusmatkan varrelta Työosuuskunnat ja työosuuskuntien kautta työllistyminen Suomessa alustavia tuloksia tutkimusmatkan varrelta Seminaari: Työllisyys ja osuuskunnat 25.5.2010, Eduskunta, Helsinki Hanna Moilanen YTM, jatko-opiskelija

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys yritysneuvonnassa Joensuu 23.11.2012. Tervetuloa! www.yhteistoiminta.fi

Yhteiskunnallinen yritys yritysneuvonnassa Joensuu 23.11.2012. Tervetuloa! www.yhteistoiminta.fi Yhteiskunnallinen yritys yritysneuvonnassa Joensuu 23.11.2012 Tervetuloa! OHJELMA 9.30-9.40 Tervetuloa koulutukseen Johtaja Risto Ravattinen, Joensuun Seudun Kehittämisyhtiö JOSEK Oy 9.40-10.10 Yhteiskunnallisen

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys yritysneuvonnassa 17.10.2012 OULU Tervetuloa!

Yhteiskunnallinen yritys yritysneuvonnassa 17.10.2012 OULU Tervetuloa! Yhteiskunnallinen yritys yritysneuvonnassa 17.10.2012 OULU Tervetuloa! Ohjelma 9.30-9.40 Tervetuloa koulutukseen Hallintojohtaja Ari Heikkinen, Oulun kaupunki 9.40-10.10 Yhteiskunnallisen yrittäjyyden

Lisätiedot

Työosuuskuntien kansainvälinen julkilausuma

Työosuuskuntien kansainvälinen julkilausuma Työosuuskuntien kansainvälinen julkilausuma Eri valtioissa kansalaiset etsivät vaihtoehtoisia tapoja järjestää työtä. Eri puolilla maailmaa on myös pyrkimys aikaansaada nykyistä paremmat, oikeudenmukaisemmat

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys yritysneuvonnassa 24.4.2012 Tervetuloa!

Yhteiskunnallinen yritys yritysneuvonnassa 24.4.2012 Tervetuloa! Yhteiskunnallinen yritys yritysneuvonnassa 24.4.2012 Tervetuloa! Ohjelma 9.00-9.10 Tervetuloa koulutukseen Markkinointipäällikkö Jussi Peltonen, Työeläkeyhtiö Varma 9.10-9.30 Yhteiskunnallisen yrittäjyyden

Lisätiedot

Vastamäen alueen vesihuollon rakentaminen. Vahantajoen vesihuolto-osuuskunta 29.4.2014 V Arvonen

Vastamäen alueen vesihuollon rakentaminen. Vahantajoen vesihuolto-osuuskunta 29.4.2014 V Arvonen Vastamäen alueen vesihuollon rakentaminen Vahantajoen vesihuolto-osuuskunta 29.4.2014 V Arvonen Esityksen sisältö Hankkeen taustaa Vastamäen tilanne vesihuollon näkökulmasta Alkuperäinen tavoite Tilanne

Lisätiedot

OSUUSKUNTA - MONTA YRITYSTÄ YHDESSÄ. Mirja Taipale yritysneuvoja, osuuskunnat Tredea Oy

OSUUSKUNTA - MONTA YRITYSTÄ YHDESSÄ. Mirja Taipale yritysneuvoja, osuuskunnat Tredea Oy OSUUSKUNTA - MONTA YRITYSTÄ YHDESSÄ Mirja Taipale yritysneuvoja, osuuskunnat Tredea Oy Yksin tai yhdessä osuuskunnan voi perustaa yksin, kaksin, kolmisin ylärajaa ei ole jäsen voi olla luonnollinen henkilö,

Lisätiedot

Osuustoiminta - yhteisömuotoista palveluntuotantoa

Osuustoiminta - yhteisömuotoista palveluntuotantoa Osuustoiminta - yhteisömuotoista palveluntuotantoa 9.10.2014 Kepa, Helsinki Vesa Arvonen Suomen ympäristöopisto SYKLI vesa.arvonen@sykli.fi Esityksen sisältö Historiaa Osuustoiminta yleisesti Osuustoiminta

Lisätiedot

Yhteiskunnallisten Yritysten Superpäivä Oulussa

Yhteiskunnallisten Yritysten Superpäivä Oulussa Yhteiskunnallisten Yritysten Superpäivä Oulussa Hallintojohtaja Ari Heikkinen, Oulun kaupunki konsernipalvelut 17.10.2012 Julkiset palvelut murroksessa Euroopan maiden taloudelliset vaikeudet juontavat

Lisätiedot

YHDISTYS- JA OSUUSKUNTATOIMINNAN MAHDOLLISUUDET KULTTUURIALALLA. Rit

YHDISTYS- JA OSUUSKUNTATOIMINNAN MAHDOLLISUUDET KULTTUURIALALLA. Rit YHDISTYS- JA OSUUSKUNTATOIMINNAN MAHDOLLISUUDET KULTTUURIALALLA Rit Yhdistys Yhdistys on Suomessa luonnollisten henkilöiden, oikeuskelpoisten yhteisöjen tai molempien jotakin tarkoitusta varten perustama

Lisätiedot

Kuntaesimerkkinä Oulu

Kuntaesimerkkinä Oulu Kuntaesimerkkinä Oulu 20.3.2012 Yritysyhteistyön koordinaattori, Tekijäpuu palvelu / Tuvilta Työelämään hanke / Konsernipalvelut Satu Kaattari-Manninen Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa Vaikka

Lisätiedot

Osuuskunta - yhteinen yritys saa ideasi toimimaan. Pellervo-Seura

Osuuskunta - yhteinen yritys saa ideasi toimimaan. Pellervo-Seura Osuuskunta - yhteinen yritys saa ideasi toimimaan Pellervo-Seura Osuuskunnan määritelmä Osuuskunta on jäsentensä yhteisesti omistama ja demokraattisesti hallitsema itsenäinen henkilö-yhtymä, johon jäsenet

Lisätiedot

Yhteiskunnallisten yritysten superpäivä 28.5.2013 Tervetuloa!

Yhteiskunnallisten yritysten superpäivä 28.5.2013 Tervetuloa! Yhteiskunnallisten yritysten superpäivä 28.5.2013 Tervetuloa! Yhteiskunnallinen yrittäjyys ja osuustoiminta Projektijohtaja Niina Immonen Yhdessä yrittämään! hanke / Tampereen seudun osuustoimintakeskus

Lisätiedot

Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013

Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013 Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013 Hallitusohjelma Rakennerahasatokausi 2007-2013 Pirkanmaan TE-keskuksen tulossuunnitelma 2008 Pirkanmaan ennakointipalvelu Tutkimuspäällikkö,

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys: yksi työkalu. Marja-Leena Pellikka Case Manna ry 14.10.2015

Yhteiskunnallinen yritys: yksi työkalu. Marja-Leena Pellikka Case Manna ry 14.10.2015 Yhteiskunnallinen yritys: yksi työkalu Minkälainen olisi suomalainen yhteiskunnallisen yrittäjyyden toimintamalli? Marja-Leena Pellikka Case Manna ry 14.10.2015 Manna ry 1995-2015 => 2016 MannaPalvelut

Lisätiedot

Osuustoimintatutkimuksen päivä 18.10.2010

Osuustoimintatutkimuksen päivä 18.10.2010 Osuustoimintatutkimuksen päivä 18.10.2010 Kommenttipuheenvuoro pienosuustoiminnan tutkimustarpeet Yhdessä yrittämään! hanke Niina Immonen Suomessa vallalla yksinyrittämisen kulttuuri Yrityskannasta 93%

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yrittäjyys Oulun seudulla

Yhteiskunnallinen yrittäjyys Oulun seudulla Yhteiskunnallinen yrittäjyys Oulun seudulla Yhteiskunnallinen yrittäjyys Oulun seudulla -projekti Suomalaisen Työn Liiton Yhteiskunnallinen yritys -merkki Diakin Yhteiskunnallinen yrittäjyys Oulun seudulla

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen (ESR) Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita

Lisätiedot

Osuustoiminnallinen yhteisyrittäminen aikamme ilmiönä. Vanhempi tutkija, KTT Eliisa Troberg

Osuustoiminnallinen yhteisyrittäminen aikamme ilmiönä. Vanhempi tutkija, KTT Eliisa Troberg Osuustoiminnallinen yhteisyrittäminen aikamme ilmiönä Vanhempi tutkija, KTT Eliisa Troberg Esityksen sisältö Mistä lähdettiin liikkeelle? Uudet tuulet alkavat puhaltaa... Missä mennään nyt? Osuuskuntatrendejä

Lisätiedot

YHDESSÄ YRITYSTEN PUOLESTA

YHDESSÄ YRITYSTEN PUOLESTA 1 YHDESSÄ YRITYSTEN PUOLESTA KAUPPAKAMARI Työskentelemme elinvoimaisen Suomen puolesta. Suomi ilman hyvinvoivia yrityksiä on Suomi ilman hyvinvointia. Keskuskauppakamari ja 19 alueellista kauppakamaria,

Lisätiedot

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ PED-kumppanuusverkoston aloitusseminaari Kuntaliitto 10.3.2016 Projektisuunnittelija Marja Tiittanen Osuuskunta Viesimo Joensuun kaupungin kasvu kuntaliitosten

Lisätiedot

Osuustoiminta- Ensimmäinen valinta!

Osuustoiminta- Ensimmäinen valinta! Suomi rakentuu yhdessä yrittämällä Osuustoiminta- Ensimmäinen valinta! Pellervon strategia 2012-2017 Hallituksen hyväksymä 8.11.2011 Valtuuskunnan vahvistama 9.12.2011 Sisällys Pellervon tahtotila Pellervon

Lisätiedot

Osuustoiminta julkisen palvelun uudistamisessa TEM:n hyvinvointialan kehittämisstrategia

Osuustoiminta julkisen palvelun uudistamisessa TEM:n hyvinvointialan kehittämisstrategia Osuustoiminta julkisen palvelun uudistamisessa TEM:n hyvinvointialan kehittämisstrategia Coop Finland ry, Eduskunta 25.5.2010 Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Hyvinvointialan

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritystoiminta tausta ja määritelmä. Yhteiskunnallisten yritysten superpäivä, Oulu 17.10.

Yhteiskunnallinen yritystoiminta tausta ja määritelmä. Yhteiskunnallisten yritysten superpäivä, Oulu 17.10. Yhteiskunnallinen yritystoiminta tausta ja määritelmä Yhteiskunnallisten yritysten superpäivä, Oulu 17.10. Yhteiskunnalliset yritykset: kehittävät ratkaisuja yhteiskunnallisiin tai ekologisiin ongelmiin

Lisätiedot

Osuuskuntayrittäjyys

Osuuskuntayrittäjyys Osuuskuntayrittäjyys Osuuskunnat Suomessa yhteensä n. 4 500 osuuskuntaa vuositasolla perustetaan noin 200 uutta osuuskuntaa Noin 2 700 pienosuuskuntaa 1 300 vesihuolto-ja energia osuuskuntaa 370 osuuspankkia

Lisätiedot

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen TAUSTAA Arjen turvaa kunnissa -hanke Arjen turvaa.. Arjen turvaa kunnissa -hankkeessa

Lisätiedot

Henkilöstöomisteisen osuuskunnan johtaminen. Opas menestyvän osuustoimintayrityksen johtamiseen

Henkilöstöomisteisen osuuskunnan johtaminen. Opas menestyvän osuustoimintayrityksen johtamiseen Henkilöstöomisteisen osuuskunnan johtaminen Opas menestyvän osuustoimintayrityksen johtamiseen Tämä opas on käännetty suomeksi ja sovellettu sopivaksi Suomen lainsäädäntöön ja käytäntöihin Co-operatives

Lisätiedot

ARVOPERUSTEISEN YRITYSTOIMINNAN VAIKUTUKSET CASE OSUUSKUNNAT

ARVOPERUSTEISEN YRITYSTOIMINNAN VAIKUTUKSET CASE OSUUSKUNNAT ARVOPERUSTEISEN YRITYSTOIMINNAN VAIKUTUKSET CASE OSUUSKUNNAT KTT Eliisa Troberg, Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti Esityksen sisältö Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tavoite Teoreettinen viitekehys

Lisätiedot

LEHTI kuuden alueen yhteinen hanke 2008-2011. Hyvinvointifoorum Tampere 4.11.2009

LEHTI kuuden alueen yhteinen hanke 2008-2011. Hyvinvointifoorum Tampere 4.11.2009 LEHTI kuuden alueen yhteinen hanke 2008-2011 Hyvinvointifoorum Tampere 4.11.2009 TAUSTAA LEHTI-HANKKEESTA (7 osahanketta kuudelta alueelta) EAKR-rahoitteinen, kuuden alueen yhteinen Yhdistävä teema on

Lisätiedot

HYVÄ-ALUEFOORUM. Risto Pietilä Oulu 29.10.2009. www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi. Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä

HYVÄ-ALUEFOORUM. Risto Pietilä Oulu 29.10.2009. www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi. Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä HYVÄ-ALUEFOORUM Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä Risto Pietilä Oulu 29.10.2009 www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut on osa Raahen seutukunnan

Lisätiedot

Kylien Salo Kyläsuunnittelu Tuohittu 10.12.2013

Kylien Salo Kyläsuunnittelu Tuohittu 10.12.2013 Kylien Salo Kyläsuunnittelu Tuohittu Hankekoordinaattori, kyläasiamies Henrik Hausen, Kylien Salo kehittämishanke, Salon kaupunki Kylien Salo -kehittämishanke Kylätoimijoiden aktivointi ja järjestöosaaminen

Lisätiedot

Kehittyvä Ääneseutu 2020

Kehittyvä Ääneseutu 2020 Kehittyvä Ääneseutu 2020 1 Ääneseutu 2020 Äänekoski on elinvoimainen, monipuolisen elinkeino- ja palvelutoiminnan sekä kasvava asumisen keskus. Äänekoski on Jyväskylän kaupunkiseudun palvelu- ja tuotannollisen

Lisätiedot

Yhteiskunnallisten yritysten superpäivä 27.2.2013 Tervetuloa!

Yhteiskunnallisten yritysten superpäivä 27.2.2013 Tervetuloa! Yhteiskunnallisten yritysten superpäivä 27.2.2013 Tervetuloa! Yhteiskunnallinen yrittäjyys ja osuustoiminta Projektijohtaja Niina Immonen Yhdessä yrittämään! hanke / Tampereen seudun osuustoimintakeskus

Lisätiedot

ICA. Cooperative enterprises build a better world

ICA. Cooperative enterprises build a better world YK:n Kansainvälinen Osuustoimintavuosi 2012 ICA:n maailmanhallituksen jäsen SOK Maine ja vastuullisuus 1 Osuustoimintajärjestöt Kansainvälinen Osuustoimintaliitto ICA Pj. Dame Pauline Green Pääjohtaja

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lahden alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Lahdessa opiskelevat nuoret. Vastaajat opiskelevat ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

Vesiosuuskunnat ja julkinen sääntely

Vesiosuuskunnat ja julkinen sääntely Vesiosuuskunnat ja julkinen sääntely Ulvila 8.5.2014 Kari Nykänen 1 Vesiosuuskuntatoimintaa määrittävät keskeiset lait laki Osuuskuntalaki 1.1.2014 Vesihuolto- 1.9.2014 Vesiosuuskunnat OSUUSKUNTALAKI MÄÄRITTELEE

Lisätiedot

Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä

Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä Satu Rinkinen, Tuija Oikarinen & Helinä Melkas LUT Lahti School of Innovation 11.11.2014 Lahden tiedepäivä Alue- ja innovaatiopolitiikan haasteet - Europe

Lisätiedot

Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet

Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet Keski-Suomessa Maaseudun paikalliset toimintaryhmät voivat rahoittaa mikroyritysten kehittämistoimintaa Rahoitus tulee Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta

Lisätiedot

Lähde mukaan! Työtä, hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä Porin seudulle

Lähde mukaan! Työtä, hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä Porin seudulle Lähde mukaan! Työtä, hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä Porin seudulle Lähde mukaan! Työtä, hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä Porin seudulle Tavoitteena parantaa työllisyyttä sekä lisätä osallisuutta ja yhteisöllisyyttä

Lisätiedot

Yhteiskunnalliset yritykset maaseudun sosiaali-ja terveyspalvelujen mahdollisuutena Suomessa

Yhteiskunnalliset yritykset maaseudun sosiaali-ja terveyspalvelujen mahdollisuutena Suomessa Yhteiskunnalliset yritykset maaseudun sosiaali-ja terveyspalvelujen mahdollisuutena Suomessa KAMPA seminaarikokkola 5.10.2010 Ritva Pihlaja projektipäällikkö, Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaisjärjestöteemaryhmä

Lisätiedot

Yritysneuvojan osuuskuntaopas

Yritysneuvojan osuuskuntaopas Yritysneuvojan osuuskuntaopas Monet yritystoimintaa ideoivat ja suunnittelevat kääntyvät yritysneuvojien puoleen. Neuvojien kanssa mietitään suunnitelman kantavuutta sekä yrityksen toiminnallisia ja taloudellisia

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse

Lisätiedot

ESR ohjelman mahdollisuudet

ESR ohjelman mahdollisuudet ESR ohjelman mahdollisuudet Osastopäällikkö Tuija Johansson Lapin TE keskus Alustus seminaarissa Maaseudun yrittäjyyden edistäminen ohjelmatyön avulla 20.11.2008 Teemat: 1. ESR ohjelman esittely 2. Lapin

Lisätiedot

EU ja julkiset hankinnat

EU ja julkiset hankinnat EU ja julkiset hankinnat Laatua hankintoihin Julkiset hankinnat - taustaa EU2020-strategia edellyttää entistä voimakkaampaa panostusta osaamis- ja innovaatiotalouteen, vähähiiliseen ja resurssitehokkaaseen

Lisätiedot

Tunnustuksia osuustoiminnan hyväksi tehdystä työstä Hannes Gebhard 150 -juhlavuonna

Tunnustuksia osuustoiminnan hyväksi tehdystä työstä Hannes Gebhard 150 -juhlavuonna 1 Puhe 9.4.2014 Pellervo-Seura ry:n vuosikokous 2014 Vanha ylioppilastalo, Helsinki Valtuuskunnan puheenjohtaja maanviljelysneuvos Timo Komulainen Tunnustuksia osuustoiminnan hyväksi tehdystä työstä Hannes

Lisätiedot

Uutta yrittäjyyttä osuustoiminnalla Kuopio 24.9.2013

Uutta yrittäjyyttä osuustoiminnalla Kuopio 24.9.2013 Uutta yrittäjyyttä osuustoiminnalla Kuopio 24.9.2013 Päivän ohjelma 10.00 10.15 Tervetuloa seminaariin Yhdessä yrittämään! Itä-Suomi hankkeen toiminnan esittely Projektipäällikkö Tytti Klén, Helsingin

Lisätiedot

Kanava työvoimaa avoimille työmarkkinoille 2014

Kanava työvoimaa avoimille työmarkkinoille 2014 Kanava työvoimaa avoimille työmarkkinoille 2014 Toiminta-aika 1.4.2011-31.12.2014 4 palveluohjaajaa + projektipäällikkö Rahoitus ESR 85% ja kuntaosuus 15% mukana olevien kuntien mukaan asukasmäärien suhteessa:

Lisätiedot

Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa osallisuuden edistäjinä Etelä-Suomessa

Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa osallisuuden edistäjinä Etelä-Suomessa 20.3.2012 Vantaa Riitta-Maija Hämäläinen riitta-maija.hamalainen@thl.fi Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa osallisuuden edistäjinä Etelä-Suomessa TÄSTÄ ON PUHE Palvelujen ja tuotannon järjestämisestä

Lisätiedot

Yhteenvetoa aloittaneista yrityksistä vuonna 2015

Yhteenvetoa aloittaneista yrityksistä vuonna 2015 Yhteenvetoa aloittaneista yrityksistä vuonna 2015 Länsi-Uudenmaan seitsemän kunnan (Hanko, Inkoo, Karkkila, Lohja, Raasepori, Siuntio ja Vihti) alueella perustettiin viime vuonna 677 yritystä, mikä oli

Lisätiedot

Yhteistyöllä vahva liitto

Yhteistyöllä vahva liitto Yhteistyöllä vahva liitto Vaaliohjelma 2012 Yhteistyöllä vahva liitto Metallin yhteistyön vaaliliiton toiminnan perustana ovat työväenliikkeen keskeiset arvot: vapaus, tasa-arvo, solidaarisuus ja suvaitsevaisuus.

Lisätiedot

SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA

SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA Päihdealan sosiaalityön päivä 22.11.2012 Aulikki Kananoja ESITYKSEN JÄSENNYS Kulttuurinen muutos ( William Ogburn) Globaali ympäristö Väestörakenteen muutos Suomalaisen hyvinvointipolitiikan

Lisätiedot

KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄ

KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄ KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄ J o e n s u u Kyläyhdistysten pitäjäjulistus ja yhteiskunnallinen yrittäminen MATTI VÄISTÖ Osuuskunta Viesimon puheenjohtaja KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄ entinen kunta Kunta perustettu

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa. 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja

Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa. 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja 1 Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja 2 Hyvinvointipalvelut murroksessa Kansantalouden ja yleisen varallisuuden kasvu ovat keskeisiä hyvinvointipalvelujen

Lisätiedot

Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet

Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet Työministerin erityisavustaja, VTT Pilvi Torsti Osuuskuntayrittäjyys uusia liiketoimintamalleja seminaari 13.11.2012 Yhteiskuntatakuun taustoja 110

Lisätiedot

OSUUSKUNNAT SUOMALAISTEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN YRITTÄJYYSKASVATUKSEN VÄLINEENÄ. KTT Eliisa Troberg Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti

OSUUSKUNNAT SUOMALAISTEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN YRITTÄJYYSKASVATUKSEN VÄLINEENÄ. KTT Eliisa Troberg Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti OSUUSKUNNAT SUOMALAISTEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN YRITTÄJYYSKASVATUKSEN VÄLINEENÄ KTT Eliisa Troberg Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti AGENDA Taustaa Tutkimuksen tavoitteet Käsitteellinen viitekehys

Lisätiedot

Sosiaalinen yritys. Case: PosiVire

Sosiaalinen yritys. Case: PosiVire Sosiaalinen yritys Case: PosiVire Yhteiskunnallinen ja sosiaalinen yritys Yhteiskunnallinen yritys hoitaa yhteiskunnallista tehtävää kannattavan liiketoiminnan avulla Ei tarkkaa määritelmää Suomessa tai

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

Ektakompus asukasyhdistysten ja Oulun kaupungin yhteinen yritys tuottaa apua kodin askareisiin. Kemi 27.2.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen

Ektakompus asukasyhdistysten ja Oulun kaupungin yhteinen yritys tuottaa apua kodin askareisiin. Kemi 27.2.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen Ektakompus asukasyhdistysten ja Oulun kaupungin yhteinen yritys tuottaa apua kodin askareisiin Kemi 27.2.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen Ektakompus Oy Yhteiskunnallisen yrityksen toimikunnan perustelu: Ektakompus

Lisätiedot

Osuuskunta yhteisönä - verkostoituneen liiketoiminnan yritysmuoto. 2003 2014 PHe

Osuuskunta yhteisönä - verkostoituneen liiketoiminnan yritysmuoto. 2003 2014 PHe Osuuskunta yhteisönä - verkostoituneen liiketoiminnan yritysmuoto Määritelmä Jäsenmäärä ja pääoma edeltä käsin määräämättömät, voi vaihdella Tarkoituksena on tukea jäsenten taloudenpitoa tai elinkeinotoimintaa

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritystoiminta tausta ja määritelmä. Yhteiskunnallisten yritysten superpäivä, Kemi 27.2.

Yhteiskunnallinen yritystoiminta tausta ja määritelmä. Yhteiskunnallisten yritysten superpäivä, Kemi 27.2. Yhteiskunnallinen yritystoiminta tausta ja määritelmä Yhteiskunnallisten yritysten superpäivä, Kemi 27.2. Yhteiskunnalliset yritykset: kehittävät ratkaisuja yhteiskunnallisiin tai ekologisiin ongelmiin

Lisätiedot

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Hämeen ELY-keskus Paikallinen kehittäminen ja ESR Euroopan sosiaalirahasto (ESR) tukee yhteisölähtöistä eli kansalaistoimijalähtöistä paikallista kehittämistä

Lisätiedot

Yritys-Suomen markkinointi Kotkan-Haminan seudulla Kristiina Kuparinen Cursor Oy 20.03.2012

Yritys-Suomen markkinointi Kotkan-Haminan seudulla Kristiina Kuparinen Cursor Oy 20.03.2012 Yritys-Suomen markkinointi Kotkan-Haminan seudulla Kristiina Kuparinen Cursor Oy 20.03.2012 Kotkan-Haminan seutu viisi kuntaa noin 88.000 asukasta noin 5000 yritystä meri ja raja 2 Avainluvut 2011 konserni

Lisätiedot

Ammatin harjoittamisen vaihtoehdot taiteellisilla aloilla

Ammatin harjoittamisen vaihtoehdot taiteellisilla aloilla Ammatin harjoittamisen vaihtoehdot taiteellisilla aloilla Ulla Huovinen HAAGA-HELIA amk ulla.huovinen@haaga-helia.fi Työsuhteessa vai yrittäjänä? Työtä tehdään joko työntekijänä tai yrittäjänä Vaikuttaa

Lisätiedot

Ennakointi apuna hyvinvointiyrityksen toiminnassa 21.11.2013 Hanna Erkko & Anne Tiihonen

Ennakointi apuna hyvinvointiyrityksen toiminnassa 21.11.2013 Hanna Erkko & Anne Tiihonen Ennakointi apuna hyvinvointiyrityksen toiminnassa 21.11.2013 Hanna Erkko & Anne Tiihonen Tavoitteet ja sisältö Osallistujat tutustuvat käytännönläheiseen ennakoinnin työkaluun (tulevaisuuskartta) ja työstävät

Lisätiedot

ETELÄ-POHJANMAAN MATKAILUPARLAMENTTI

ETELÄ-POHJANMAAN MATKAILUPARLAMENTTI ETELÄ-POHJANMAAN MATKAILUPARLAMENTTI Rahoitusmahdollisuudet mikroyrityksen sähköisen liiketoiminnan kehittämisessä Kuortanen 1.9.2009 Jarmo Kallio MIKROYRITYS Yritys joka työllistää alle 10 työntekijää

Lisätiedot

MEP Sirpa Pietikäinen. Julkiset hankinnat

MEP Sirpa Pietikäinen. Julkiset hankinnat MEP Sirpa Pietikäinen Julkiset hankinnat Julkiset hankinnat - taustaa EU2020-strategia edellyttää entistä voimakkaampaa panostusta osaamis- ja innovaatiotalouteen, vähähiiliseen ja resurssitehokkaaseen

Lisätiedot

Uusi yritys Perustamisilmoitus ja rekisteröityminen

Uusi yritys Perustamisilmoitus ja rekisteröityminen Uusi yritys ja rekisteröityminen Sanna Koivisto Pirkanmaan verotoimisto Mikä on YTJ? Yritys- ja yhteisötietojärjestelmä Verohallituksen ja Patentti- ja rekisterihallituksen yhdessä ylläpitämä tietojärjestelmä

Lisätiedot

Sosiaalinen ja yhteiskunnallinen yrittäjyys nyt

Sosiaalinen ja yhteiskunnallinen yrittäjyys nyt Sosiaalinen ja yhteiskunnallinen yrittäjyys nyt Sosiaalisen ja yhteiskunnallisen yrittäjyyden tila ja tulevaisuus -dialogifoorumi Keskiviikko 19.10.2011, Turku Projektipäällikkö Ville Grönberg, Yhteinen

Lisätiedot

Mäntsälän kunnan elinkeino-ohjelma 2014-2016

Mäntsälän kunnan elinkeino-ohjelma 2014-2016 Mäntsälän kunnan elinkeino-ohjelma 2014-2016 Sisällys 1. Valtuuston hyväksymä taloussuunnitelma 2014 2016... 4 2. Toimenpiteet (sitovat tavoitteet) kuntastrategian toteuttamiseksi suunnitelma-kaudella

Lisätiedot

Yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus Yrittäjien näkemyksiä

Yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus Yrittäjien näkemyksiä Yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus Yrittäjien näkemyksiä http://www.yrittajat.fi/fi-fi/suomenyrittajat/tutkimustoiminta/ Koulutusasioiden päällikkö Veli-Matti Lamppu

Lisätiedot

Yritysinfo 19.5.2014. Haaga-Helia. Yritysneuvoja Hannele Kostiainen YritysHelsinki

Yritysinfo 19.5.2014. Haaga-Helia. Yritysneuvoja Hannele Kostiainen YritysHelsinki Yritysinfo 19.5.2014 Haaga-Helia Yritysneuvoja Hannele Kostiainen YritysHelsinki Luennon aiheet YritysHelsingin palvelut Yrityksen perustamisen vaiheet Sähköinen liiketoimintasuunnitelma Yritysmuodot YritysHelsinki?

Lisätiedot

TM 51 % OPM 36 % KTM 8 % STM 3 % SM 2 %

TM 51 % OPM 36 % KTM 8 % STM 3 % SM 2 % rahasto-osuudet hallinnonaloittain TM 51 % OPM 36 % KTM 8 % STM 3 % SM 2 % Eija Haatanen 8.11.2007 1 ESR Tuotekehitys Sosiaaliset innovaatiot ESR kehittämisinstrumenttina, joka tuo lisäarvoa kansalliseen

Lisätiedot

Osuustoiminnan tunnettuus ja houkuttelevuus yrittäjyysvaihtoehtona hankkeen loppupäätelmiä. Apulaisprofessori Anu Puusa Itä-Suomen yliopisto

Osuustoiminnan tunnettuus ja houkuttelevuus yrittäjyysvaihtoehtona hankkeen loppupäätelmiä. Apulaisprofessori Anu Puusa Itä-Suomen yliopisto Osuustoiminnan tunnettuus ja houkuttelevuus yrittäjyysvaihtoehtona hankkeen loppupäätelmiä Apulaisprofessori Anu Puusa Itä-Suomen yliopisto Hankkeen perustiedot Rahoitus: Euroopan sosiaalirahasto (ESR)

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen työllisyyden kehittäminen

Kaakkois-Suomen työllisyyden kehittäminen Kaakkois-Suomen työllisyyden kehittäminen Aki Keskinen 16.11.2015 Esityksen sisältö 1. Yleistä rakennemuutoksesta ja työllisyydestä Kaakkois-Suomessa 2. Työllisyyden kehittämisen nykytilanne 3. Lyhyesti

Lisätiedot

Palvelujen järjestäminen maaseudulla ja maaseutuyrittäjyys

Palvelujen järjestäminen maaseudulla ja maaseutuyrittäjyys Palvelujen järjestäminen maaseudulla ja maaseutuyrittäjyys Tammela 19.4.2011 Hilkka Vihinen MTT Taloustutkimus Tästä on puhe Palvelujen järjestäminen maaseudulla Tammelan maaseutu Maaseudun elinkeinot

Lisätiedot

osuuskunta Hyvää yrittäjyydestä 19-20.9.2012

osuuskunta Hyvää yrittäjyydestä 19-20.9.2012 Hämeen Hammashoito osuuskunta Hyvää yrittäjyydestä 19-20.9.2012 Riitta Serlachius Perustettu 9.10. 2007 Tampereella Perustajajäseniä 9 Jäsenet, 12 hammaslääkäriä, toimivat yksityissektorilla ammatinharjoittajina

Lisätiedot

1 Minkä energiaosuuskunnan toimija olette? 1.Enon 2. Kiihtelysvaaran 3. Kontio-Energian 4. Tuupovaaran

1 Minkä energiaosuuskunnan toimija olette? 1.Enon 2. Kiihtelysvaaran 3. Kontio-Energian 4. Tuupovaaran Taustakysymyksiä: Liite 2 1 Minkä energiaosuuskunnan toimija olette? 1.Enon 2. Kiihtelysvaaran 3. Kontio-Energian 4. Tuupovaaran 2 Millainen on roolinne osuuskunnan toiminnassa? 1. hallituksen jäsen/ varajäsen

Lisätiedot

It s As u l Ik t Im n An e El y S. E - - - - - - - Aa u a V Ri N Ka U I n 4.9. 0 4

It s As u l Ik t Im n An e El y S. E - - - - - - - Aa u a V Ri N Ka U I n 4.9. 0 4 It s As u l Ik t Im n An e El y S E - - - - - - - Aa u a V Ri N Ka U I n 4.9. 0 4 FIBS! Perustettu vuonna 2000 Suomen ainoa riippumaton ja voittoa tavoittelematon yritysvastuuverkosto Autamme jäseniämme

Lisätiedot

Talous ja työllisyys

Talous ja työllisyys Talous ja työllisyys 1. Suomen ja euroalueen talouspolitiikka 2. Designilla kilpailukykyä 3. Valmistavan vientiteollisuuden tuotteiden ja palveluiden pelillistäminen 4. Globaalit yritykset pienillä työssäkäyntialueilla:

Lisätiedot

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan maakuntaliiton keskeisimmät tehtävät Maakuntaliiton tavoitteena on Pohjois-Karjalan tekeminen entistä paremmaksi

Lisätiedot

TE-palvelut ja validointi

TE-palvelut ja validointi TE-palvelut ja validointi Mestari2013 - Sinut on tunnistettu! koulutuspolitiikan seminaari 26.-27.11.2013 TE-PALVELUIDEN UUDISTAMINEN v. 2013- TE-PALVELUT JA VALIDOINTI EPÄVIRALLISEN JA ARKIOPPIMISEN TIETOJEN,

Lisätiedot

Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö

Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö Yrittäjien oma järjestö Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt 400 20 54 Jäsenyrityksiä 116 000 Luottamushenkilöt yli 4 000 Jäseniä kuntien

Lisätiedot

Yhteiskunnallisen yrityksen valmistelu Oulun malliin

Yhteiskunnallisen yrityksen valmistelu Oulun malliin Yhteiskunnallisen yrityksen valmistelu Oulun malliin 12.5.2011 Projektipäällikkö Satu Kaattari Manninen Projektiasiantuntija Sirkka Liisa Mikkonen Oulun kaupunki, keskushallinto, yhteisötoiminta Yhteisöyritys-perustamisselvitys

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 05.08.2002 KOM(2002) 451 lopullinen 2002/0201 (COD) Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI direktiivin 95/2/EY muuttamisesta elintarvikelisäaineen E

Lisätiedot

Globaalin talouden murros. Leena Mörttinen 22.1.2015

Globaalin talouden murros. Leena Mörttinen 22.1.2015 Globaalin talouden murros Leena Mörttinen 22.1.2015 Globaalin talouden murros: kolme näkökulmaa 1. Teollisuuden murros: uudet teknologiat sekä tuhoavat että luovat uutta 2. Politiikan murros: poliittiset

Lisätiedot

VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA

VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA FCG Finnish Consulting Group Oy Pieksämäen kaupunki VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA Vesihuoltolaitoksen toiminta-alue 0143-P12743 14.2.2011 FCG Finnish Consulting Group Oy Vesihuoltolaitoksen toiminta-alue

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Oulun seudun kyselyn kohderyhmänä olivat paikalliset yliopistossa ja ammattiopistossa opiskelevat nuoret.

Lisätiedot

Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012

Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012 Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012 Yhteistoimintaryhmä 29.11.2010 Kaupunginhallitus 29.11.2010 Kaupunginvaltuusto 13.12.2010 Sisällysluettelo 1. Edellisen

Lisätiedot

Yrittäjyys. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI

Yrittäjyys. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI Yrittäjyys Konsultit 2HPO 1 Jos saisi valita yrittäjä- ja palkansaajauran välillä Liettua Kiina USA Kreikka Latvia Bulgaria Italia Ranska Irlanti EU-27 Viro Espanja Iso-Britannia Alankomaat Belgia Saksa

Lisätiedot

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Satakunnan rahoitusinfo Pori 5.6.2014 Satakunnan ELY-keskus, Aluekehitysyksikkö, Timo Pukkila 6.6.2014 1 Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013 Satakunnan ELY-keskus

Lisätiedot

Maaseudun kilpailukyky seminaari Tammelassa 17.9.2009 Tauno Linkoranta Varsinais-Suomen Kylät ry Kylä välittää -hanke

Maaseudun kilpailukyky seminaari Tammelassa 17.9.2009 Tauno Linkoranta Varsinais-Suomen Kylät ry Kylä välittää -hanke Kylien kilpailukyky Maaseudun kilpailukyky seminaari Tammelassa 17.9.2009 Tauno Linkoranta Varsinais-Suomen Kylät ry Kylä välittää -hanke Kehityksen suuret linjat 1: Suomi Alkutuotanto > Teollisuustuotanto

Lisätiedot

elinvoimaa maaseudulta

elinvoimaa maaseudulta elinvoimaa maaseudulta RUOVEDEN KUNTASTRATEGIA 2015 2020 Elinkeinostrategia mahdollistaa osaltaan hyvän ja turvallisen ympäristön luomisen, jolla taataan kuntalaisille ja elinkeinoille kasvun edellytykset.

Lisätiedot

Tietotekniikka liiketoiminnan tueksi -kehitysohjelma

Tietotekniikka liiketoiminnan tueksi -kehitysohjelma Päijät-Hämeen Yrityksille Tietotekniikka liiketoiminnan tueksi -kehitysohjelma Jari Turunen ICT -liiketoiminnankehittäjä Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy Omistus Lahden kaupunki 74 % Lähikunnat 10 % Yksityiset

Lisätiedot

Ot-yritysten johtaminen professorin toimintaa ja visioita

Ot-yritysten johtaminen professorin toimintaa ja visioita Osuustoiminnan neuvottelukunta LUT Toukokuu 2013 Ot-yritysten johtaminen professorin toimintaa ja visioita LUT School of Business Päätoimittaja, JCOM iiro.jussila@lut.fi + 358 50 465 9899 LUT-tiimin konteksti

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinohallinto kuntoutujan työllistymisen tukena

Työ- ja elinkeinohallinto kuntoutujan työllistymisen tukena Työ- ja elinkeinohallinto kuntoutujan työllistymisen tukena Pori 4.5.2010 Regina Salkovic Palveluverkoston päällikkö PIRELY TE - toimiston johtaja, Sastamalan TE - toimisto Pirkanmaan ELY-keskus, Regina

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

TEKNOLOGIAYRITTÄJYYSPÄIVÄT 2006-2009. Säännöllisesti Yrittäjiltä opiskelijoille Yrittäjiltä tutkijoille Yrittäjiltä yrittäjille Yhdistysten avulla

TEKNOLOGIAYRITTÄJYYSPÄIVÄT 2006-2009. Säännöllisesti Yrittäjiltä opiskelijoille Yrittäjiltä tutkijoille Yrittäjiltä yrittäjille Yhdistysten avulla TEKNOLOGIAYRITTÄJYYSPÄIVÄT 2006-2009 Säännöllisesti Yrittäjiltä opiskelijoille Yrittäjiltä tutkijoille Yrittäjiltä yrittäjille Yhdistysten avulla Lähtökohta (2005) Teknologiayritysten toimintaympäristö

Lisätiedot

Yhteisötalous ja yhteiskuntavastuullinen yrittäjyys 14.10.2009

Yhteisötalous ja yhteiskuntavastuullinen yrittäjyys 14.10.2009 1 Yhteisötalous ja yhteiskuntavastuullinen yrittäjyys 14.10.2009 Kommentti teemaan Timo Mäkitalo tutkimuspäällikkö Oulun kaupunki 2 Keinoja työllisyyden hoitoon Kinnula Perustettu 1914 Asukkaita n.2.000

Lisätiedot