Osuustoiminnan uusi nousu

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Osuustoiminnan uusi nousu"

Transkriptio

1 Hanna-Leena Asunta Projektipäällikkö Kylätalous-hanke Suomen Kylätoiminta ry Willa Elsa Meijeritie Suomusjärvi Osuustoiminnan uusi nousu Osuuskunta on juridisessa mielessä yksi yritysmuoto muiden joukossa. Jäsentensä omistamana ja demokraattisesti johdettuna yritystoimintana osuustoiminnalla on kuitenkin erityisen suuri merkitys yhteisöllisen ja paikallisen talouden rakentajana. Yritysmuotona osuuskunta yhdistää yrittäjyyden ja ihmisten välisen yhteistyön. Se on kilpailukykyinen väline parannettaessa työllisyyttä ja edistettäessä yrittäjyyttä. Osuustoiminnalla on Suomessa pitkät perinteet. Sen avulla on rakennettu paikallistaloutta ja helpotettu niin maaseudun kuin kaupunkien vähävaraisten asukkaiden elinoloja jo yli sata vuotta. Suomeen osuustoiminta-aate kulkeutui 1800-luvun lopulla, sortovuosien alussa. Aatteen isänä Suomessa pidetään taloustieteilijä, professori Hannes Gebhardia ( ). Osuustoimintaliikkeen levittämiseksi perustettiin Pellervo-Seura vuonna Kansanvaltainen keino niin työttömyyden kuin alueellisen kehityksen ongelmien ratkaisemisessa toimii silti yhä. Osuustoiminta on hyvin kansainvälinen liike, ja Suomi on yksi maailman osuustoiminnallisimmista maista. Kaupparekisterissä on yli 3500 osuustoiminnallista yritystä ja niillä yhteensä 5,6 miljoonaa jäsentä (Osuustoimintalehti 4/2004). Jäsenyyksien suuren määrän selittää se, että sama henkilö voi olla jäsenenä monessa osuuskunnassa. Nykyaikaiset osuuskunnat ovat hyvin johdettuja, uudistuvia ja dynaamisia yrityksiä. Osuuskuntien alueellinen merkitys on tärkeä, sillä osuuskuntien kautta syntyy jatkuvasti uusia työpaikkoja samalla kun nykyiset yrittäjät vahvistavat asemiaan. Uusosuustoiminnaksi kutsuttu osuustoiminnan uusi aalto virisi 1990-luvun suuresta yhteiskunnallisesta murroksesta teollisesta tietoyhteiskuntaan. Lamaa seurasivat suurtyöttömyys ja nopeat muutokset työelämässä. Maaseutu sinnitteli EU-jäsenyyden tuoman rakennemuutoksen kourissa ja julkisten hyvinvointipalvelujen täydentäjiksi tarvittiin yksityistä palvelutuotantoa. Paikalliseen omatoimisuuteen ja yhteisvastuuseen perustuvalle ihmisen kokoiselle ja näköiselle osuustoiminnalle syntyi uusi sosiaalinen tilaus. Osuustoiminnan kansainvälisesti hyväksytyt arvot ja periaatteet antavatkin osuuskuntamuotoiselle yhteisölliselle yritysmuodolle ylivertaisen kilpailuedun kovaa ja kasvottomaksi muuttunutta globaalia markkinataloutta vastaan. Osuustoiminnan periaatteet 1. Osuuskunnat ovat vapaaehtoisia ja avoimia organisaatioita. 2. Perusosuuskunnat noudattavat jäsen/ääni periaatetta. 3. Osuuskunnan jäsenet osallistuvat yhdenvertaisesti ja oikeudenmukaisesti pääoman kartuttamiseen. 4. Osuuskunnat ovat itsenäisiä, jäsentensä hallitsemia, omatoimisuuteen perustuvia demokraattisia organisaatioita. 1

2 5. Osuuskunnat tarjoavat jäsenilleen, luottamushenkilöilleen, liikkeenjohdolleen ja henkilöstölleen mahdollisuuden koulutukseen. 6. Osuuskunnat harjoittavat keskinäistä yhteistyötä. 7. Osuuskunnat toimivat yhteisöjensä kestävän kehityksen hyväksi jäsenten päättämällä tavalla. (Kansainvälisen Osuustoimintaliiton ICA:n osuustoiminnan identiteettiä koskeva kannanotto 1995) Osuuskunnan määritelmä Osuuskunta on itsenäinen henkilöyhteisö, johon jäsenet liittyvät vapaaehtoisesti toteuttaakseen yhteisesti omistamansa ja demokraattisesti hallitsemansa yrityksen avulla taloudellisia, sosiaalisia ja kulttuurisia tarpeitaan ja tavoitteitaan. (Kansainvälisen Osuustoimintaliiton ICA:n osuustoiminnan identiteettiä koskeva kannanotto 1995) Osuustoiminnan perusarvot omatoimisuus omavastuisuus demokratia tasa-arvo oikeudenmukaisuus solidaarisuus Eettiset arvot rehellisyys avoimuus yhteiskunnallinen vastuu muista ihmisistä välittäminen (Kansainvälinen Osuustoimintaliitto ICA, 1995) Moderni verkostoitumisen väline Osuuskunta on osoittautunut verkostoituvaan yhteiskuntaan hyvin soveltuvaksi yritysmuodoksi ja moderniksi tavaksi harjoittaa liiketoimintaa ja myös työllistää itse itsensä omaehtoisesti. Henkilöstön omistamat, usein myös työtä vuokraavat työosuuskunnat toimivat myös harmaata taloutta vastaan, kun niiden avulla lyhytaikaisiakin työsuhteita saadaan virallisen talouden piiriin. Monet maahanmuuttajat ovat löytäneet jalansijaa suomalaisessa yhteiskunnassa osuuskuntien jäsenyyden ja niiden kautta tehtävän työn avulla. Henkilöstöomisteisten työosuuskuntien perustamisen pontimena on ollut myös työttömyysturvalaki, jonka mukaan palkansaajan oikeus työttömyysturvaan säilyy, jos omistusosuus yrityksessä on alle 15 prosenttia (Työttömyysturvalaki, Suomen säädöskokoelma n:o 1317/1994). Pienosuuskuntien perustamistahti oli vilkkaimmillaan ennen vuosituhannen vaihdetta, jolloin monet EU-rahoitteiset tai työvoimahallinnon rahoittamat valtakunnalliset ja alueelliset neuvontahankkeet edistivät osuustoiminnan leviämistä tekemällä sitä tunnetuksi eri väestöryhmien keskuudessa. Osuuskunta oli pitkään ollut unohdettu yritysmuoto, jota yritysneuvontaan tarjoavat tahot eivät tunteneet ja jota ei yritysoppaissa mainittu kuin lyhyellä virkkeellä, jonka sanoma oli yksiselitteisesti: vanhanaikainen. 2

3 Vuosituhannen vaihteessa uusien osuuskuntien perustamistahti hidastui. Syynä lienee paitsi monien neuvontaprojektien loppuminen myös odotettu uusi osuuskuntalaki (Suomen säädöskokoelma n:o 1488/2001; joka tuli voimaan vuoden 2002 alusta ja korvasi vuodesta 1954 voimassa olleen osuuskuntalain. Nykyistä osuuskuntalakia luonnehditaan maailman moderneimmaksi yhteisölaiksi, joka antaa puitteet osuuskuntamuotoiselle yrittäjyydelle ja taloudelliselle yhteistoiminnalle mitä moninaisimmilla toimialoilla. Uusi laki on helpottanut osuuskunnan perustamista ja hallintoa. Osuuskuntien perustamistahti onkin lain voimaan tultua lähtenyt uuteen nousuun Perustetut osuuskunnat Yhteensä * Perustetut osuuskunnat Lähde: Patentti- ja rekisterihallitus, Pellervo-Seura Osuustoiminnallisen yrittäjyyden voimistumisen ja kasvun esteinä ovat kuitenkin edelleen tiedon puute ja ilmeinen ristiriita vanhahtavalta kalskahtavan maineen ja nykyaikaisen liiketoiminnan välillä. Osuuskunnan mahdollisuuksia ei kunnolla oivalleta niin, että osuuskunta olisi yrittäjäksi aikovan ensimmäinen valinta eikä pelkkä vaihtoehto. Viranomaisorganisaatioissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa osuustoimintaa ja osuuskuntaa varteenotettavana yritysmuotona ei vieläkään tunneta riittävästi. Osuuskunnan perustamiseen liittyvän neuvonnan saatavuus ja jatkuvuus on yhä epävarmalla pohjalla eikä tutkittua tietoa, opetusta ja oppimateriaaleja ole riittävästi saatavissa. Suurin ongelma lienee asennekasvatuksessa jo peruskouluasteella. Komissio kehottaa jäsenmaita edistämään osuustoimintaa Euroopan komissio korostaa tuoreessa tiedonannossaan Osuuskuntien edistämisestä Euroopassa osuustoiminnallisen yrittämisen kehittämisen ja edistämisen tärkeyttä. Komissio kehottaa jäsenvaltioita mm. lisäämään osuustoiminnan tuntemusta ja selvittämään ja varmistamaan tuki- ja neuvontapalveluiden tarjonnan osuustoimintayrityksille (Euroopan yhteisön komissio, Bryssel , KOM 2004, 18 lopullinen, Tiedonanto korostaa myös osuuskuntien paikallista merkitystä: Jäsenpohjaisina organisaatioina osuuskuntien juuret ovat paikallisyhteisössä: ne tukevat paikallista työllisyyttä ja tarjoavat paikallisia palveluita globaalistuvan talouden maailmassa. Osuuskuntien palveluiden käyttäjät, olivatpa he sitten tuottajia, kuluttajia tai työntekijöitä, pysyvät yleensä samalla maantieteellisellä alueella. Paikalliset juuret voivat hillitä tehokkaasti maaseudun autioitumista ja tukea köyhempien alueiden ja kuntien kehitystä. Jäsenvaltioita kehotetaan ottamaan vakavasti huomioon paikallisten osuuskuntien hyödyllinen tehtävä alueilla, syrjäseuduilla ja köyhillä kaupunkialueilla, kun ne suunnittelevat kehitysalueiden tukipolitiikkaa. 3

4 Myös Eurooppa-neuvoston vuoden 2002 työllisyysstrategian suuntaviivassa 11 todetaan, että jäsenvaltioiden on edistettävä toimenpiteitä, joilla vahvistetaan osuus- ja yhteisötalouden kilpailukykyä sekä kykyä luoda työpaikkoja ja parantaa niiden laatua ja erityisesti kehitetään tavaroiden ja palvelujen tarjoamista sellaisiin tarpeisiin, joita nykyiset markkinat eivät pysty täyttämään; lisäksi on tutkittava tällaisten toimien tiellä olevia esteitä ja pyrittävä vähentämään niitä (Neuvoston päätös 2002/177/EY, tehty 18. helmikuuta 2002, jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoiksi vuodeksi 2002, EYVL L 60, , s. 60). EU:n työllisyyssuuntaviivojen mukaisessa Suomen työllisyyspolitiikan toimintasuunnitelmassa 2002 (NAP) todetaan yrittäjyyttä koskevassa pilarissa II, että osuuskunnan perustamista, hallintoa ja rahoituksen hankkimista helpotetaan vuoden 2002 alusta voimaan tulleella osuuskuntalailla. Euroopan neuvosto vahvisti kesäkuussa 2003 uudistetun työllisyysstrategian, jolla on kolme yleistavoitetta: täystyöllisyys, työn laadun ja tuottavuuden parantaminen sekä sosiaalisen yhteenkuuluvuuden ja osallisuuden vahvistaminen. Suomen työllisyyspolitiikan toimintasuunnitelman mukaan (http://www.mol.fi/julkaisut/nap2004suomi.pdf) tarkoituksena on mm. perustaa noin 40 työvoiman palvelukeskusta alue- ja paikallistason viranomaisten ja muiden palveluntuottajien asiantuntijaverkostoksi. Verkoston tehtävänä on tarjota monipuolista tukea työttömille, joiden työmarkkinoille auttamiseen nykyiset palvelut ovat osoittautuneet riittämättömiksi. Suomen hallituksen työllisyyden ja yrittäjyyden politiikkaohjelmissa (http://www.valtioneuvosto.fi/tiedostot/pdf/fi/42830.pdf ja osuus- ja yhteisötalouden kilpailukyvyn vahvistamisesta ei ole erityismainintoja, joskin yrittäjyysohjelmassa korostetaan mm. yrittäjyyskasvatusta ja yritysneuvontaa mitään yritysmuotoa erikseen mainitsematta. Yhtenä tavoitteena on perustaa noin 50 seudullista yrityspalvelupistettä vahvistamaan alueellista yritystoimintaa. Seudulliset yrityspalvelut -hanke on kiitettävästi ottanut osuuskuntamuotoisen yrittäjyyden huomioon mm. järjestämällä yhteistyössä Pellervo-Seuran ja Tampereen seudun osuustoimintakeskuksen kanssa osuuskuntayrittäjyyden koulutuspäiviä, joiden kohderyhmänä ovat erityisesti yrittäjyysneuvonnassa esimerkiksi TE-keskuksissa, maaseutukeskuksissa ja uusyrityskeskuksissa olevat henkilöt, jotka ovat tekemisissä alkavan yrittäjän neuvonnan kanssa. Toimialojen laaja kirjo Vuosittain perustetuista osuuskunnista kolmannes on vesiosuuskuntia, joita perustetaan maaseudun vesihuollon tarpeisiin sinne, mihin kunnallinen vesijohtoverkosto ei yllä ja missä omat kaivot ovat ehtyneet tai antavat huonolaatuista vettä. Uuden jätevesiasetuksen tultua voimaan on muutama perustettu tai perusteilla oleva vesiosuuskunta ennakoinut tilanteen ottamalla hoitaakseen myös kyläyhteisön viemäröinnin. Mielenkiintoisimpia uusia tulokkaita osuuskuntien joukossa ovat laajakaistaosuuskunnat, esimerkkinä Etelä-Pohjanmaalla Kuusiokuntien seutukunnassa toimiva Verkko-osuuskunta Kuuskaista, jossa paikallinen kylien väestö on ottanut nopean monipalveluverkkoinfrastruktuurin rakentamisen omiin käsiinsä luottamatta monopolisoituneen kovan markkinatalouden voimaan. Maaseudulla toimii myös kymmeniä energiaosuuskuntia, jotka tuottavat useimmiten puuhakkeella lämpöä esimerkiksi kunnan taajaman kaukolämpöverkostoon. Elämys-, luonto- ja maaseutumatkailun ympärille verkostoituneita osuuskuntia toimii Suomessa viitisenkymmentä ja 4

5 erityisesti paikallis- ja perinnekulttuurin hyödyntämisessä näyttää edelleen olevan käyttämättömiä mahdollisuuksia. Erikoisalojen ammattilaiset näyttävät löytäneen osuuskuntamuodon omakseen. Erityisen mielenkiintoisia ovat kulttuuri- ja viestintäalan ammattilaisten osuuskunnat, esimerkkeinä helsinkiläinen oopperaseurue Kapsäkki ja tamperelainen video- ja tv-alan ammattilaisten Tuotantotiimi. Osuuskunnat, joilla on samat asiakaskohderyhmät tai joiden toimialat tuovat lisäarvoa toisilleen pystyvät tarjoamaan asiakkailleen suurempia palvelukokonaisuuksia kuin yksinyrittävä voisi tarjota, esimerkkinä oululainen ympäristöalan erilaisten ammattilaisten Osuuskunta Ympäristötarmo. Työ-, palvelu- ja asiantuntijaosuuskunnat Uusosuuskunnat *) Markkinointiosuuskunnat 300 Kulttuuri-, kustannus- ja viestintäalan osuuskunnat 132 Hankintaosuuskunnat 82 Sosiaali-, terveys- ja hyvinvointialan osuuskunnat 67 Matkailualan osuuskunnat 51 Energiaosuuskunnat 63 Kehittämisosuuskunnat 44 Vesiosuuskunnat 656 Muut osuuskunnat 73 Yhteensä Lähde: Patentti- ja rekisterihallitus, Pellervo-Seura. *) Tilastoidut osuuskunnat on perustettu vuoden 1987 jälkeen. Perustetut osuuskunnat voidaan jakaa karkeasti kahteen perustyyppiin: liiketoimintaan suuntautuneisiin osuuskuntiin ja sosiaalisiin päämääriin pyrkiviin osuuskuntiin. Liiketoimintasuuntautuneita ovat esimerkiksi pk- tai mikroyritysten perustamat markkinointiosuuskunnat, tietotyön ammattilaisten perustamat henkilöstöomisteiset osuuskunnat, joita voidaan kutsua myös asiantuntijaosuuskunniksi sekä energiaosuuskunnat. Sosiaalinen päämäärä on mm. työttömien perustamilla, jäsentensä työtä vuokraavilla työosuuskunnilla, joiden yhtenä tavoitteena on syrjäytymisen ehkäiseminen ja työelämään integroiminen sekä joillakin vammaisryhmien perustamilla työosuuskunnilla

6 Osuuskunta sosiaalisena yrityksenä Myös osuuskunta voidaan hyväksyä vuoden 2004 alussa voimaan astuneen lain mukaiseksi sosiaaliseksi yritykseksi, mikäli se täyttää rekisteröitymiselle asetetut ehdot. Elokuussa 2004 sosiaalisten yritysten rekisterissä oli yhdeksän yritystä, joista kaksi osuuskuntaa; helsinkiläinen ravintola Osuuskunta Vanhakallio ja Lahdessa toimiva käsityökeskus Osuuskunta Kankurin Ilo. Osuuskuntaa on käytännössä sovellettu vajaakuntoisten työllistämiseen jo paljon ennen lain voimaan tuloa, vaikkakaan nämä osuuskunnat eivät täytä lain määräämiä sosiaalisen yrityksen kriteereitä. Esimerkkejä tämäntyyppisistä osuuskunnista ovat esimerkiksi näkövammaisten osuuskunta Tamrinki ja kuurojen osuuskunta Osku. Myös osaa monialaisista työosuuskunnista voidaan pitää sosiaalisen yrityksen tavoin toimivina, koska niiden sosiaalisena tavoitteena on integroida työttömiä työelämään ja sitä kautta estää syrjäytyminen. Moni osuuskunta on onnistunut integrointitehtävässään niin hyvin, että jäsenen osuuskunnan kautta tekemät pätkätyöt ovat vaihtuneet perinteiseen palkkatyöhön toistaiseksi voimassa olevaksi työsuhteeksi tai osuuskunta on toiminut harjoitteluyrityksenä ja johtanut oman yrityksen perustamiseen. Laki sosiaalisista yrityksistä on monessa maakunnassa osoittautunut pettymykseksi, koska odotukset väljemmän sosiaalisen yrityksen rajauksen suhteen olivat lain valmisteluvaiheessa suuret. Lain määrittelemä rekisteröitävissä oleva sosiaalinen yritys palvelee parhaiten taajaan asuttuja alueita, joissa pitkäaikaistyöttömiä ja vajaakuntoisia löytyy eniten kohtuullisten työmatkojen päästä. Näillä näkymin syrjäisellä maaseudulla ei lain mukaisia sosiaalisia yrityksiä tulla liiemmin perustamaan eivätkä työttömiä työelämään integroimaan pyrkivät työosuuskunnat näe tarpeelliseksi rekisteröityä sosiaalisiksi yrityksiksi, koska laki ei tuo muita etuja kuin pitemmät työllistämistukijaksot. Se, miten osuuskuntaa voidaan tulevaisuudessa käyttää laajemmin lain määrittämän sosiaalisen yrityksen organisointimuotona, jää siis toistaiseksi nähtäväksi. Yhdellä vai monella toimialalla? Keskustelua on viime aikoina käyty mm. työosuuskuntien monialaisuudesta. Keskitytäänkö yhteen toimialaan vai useaan? Varsinkin työosuustoiminnan alkuaikoina osuuskunnat ottivat tavakseen ilmoittaa yritysrekisteriin varmuuden vuoksi kaikki mahdolliset toimialat ja karsia sitten matkan varrella ylimääräiset rönsyt pois. Käytännössä moni varsin laajallakin toimialakirjolla toimiva osuuskunta on menestynyt, sillä tärkeintä on, että liikeidea on hyvä, tarjottaville palveluille on kysyntää ja palveluja osataan myös markkinoida. Menestystekijöihin kuuluu siis ehdottomasti yritysmäinen ote asioiden eteenpäin viemisessä. Yrittäjyystaitojen lisäksi tarvitaan myös ihmissuhdetaitoja, koska kyseessä on demokraattinen yritysmuoto. Jos henkilökemiat toimivat, väistämättä vastaan tulevat ongelmatkin pystytään ratkaisemaan. Ihmissuhdetaitojen ja demokraattisen hallinnon vaatimaan erityisosaamiseen ei yrityskoulutuksessa kiinnitetä huomiota, koska koulutus tähtää yleensä yksinyrittäjyyteen. Etenkin pitkien etäisyyksien maaseudulla monialaiset henkilöstöomisteiset osuuskunnat ovat osoittautuneet sitkeiksi toimijoiksi. Esimerkiksi Osuuskunta Pohjois-Pirkanmaan Työkarhuilta voi tilata niin metsuripalveluja, kylätalonmiesapua, kirvesmiehiä, kodinhoitoa, siivousta kuin kiireapualaista kaupan kassaan. Osuuskunta palvelee paitsi paikkakunnan väestöä myös yhä laajempaa mökkiläisten joukkoa, joka on tottunut ostamaan palveluja ja ottamaan hyödyn 6

7 verotuksessa huomioon. Kotitaloustyön verovähennysoikeus onkin vilkastuttanut osuuskuntien tarjoaman työn kysyntää etenkin kaupungeissa, joissa kotitaloustyön palveluntarjoajista alkaa olla jo pulaa. Kotitaloustyön verovähennysoikeus ja sen laajentaminen on siten osoittautunut poliittisesti oikeaksi ratkaisuksi työllisyyden edistämisessä. Maaseudulla monialaista työtä tarjoavat osuuskunnat tarjoavat jäsenilleen väylän työllistää itse itsensä ja lisätä toimeentuloa. Kylätalonmiehen moninaisia tehtäviä voi hoitaa vaikkapa maanviljelijä, jonka maatila ei yllä euromittoihin mutta joka haluaa kasvattaa lapsensa kotikylän turvallisessa ympäristössä. Kotipalvelutyön arvostuksen lisäämiseksi alan ammatillinen aikuiskoulutus on oikeaan osunutta koulutuspolitiikkaa. Kyse ei ole paluusta piikayhteiskuntaan, vaan palveluyrittäjyyden edistämisestä. Osuuskunnat uskovat tulevaisuuteen Pirkanmaalla kartoitettiin vuonna 2003 tehdyssä tutkimuksessa alueen työosuustoimintaa, osuuskuntien nykytilannetta ja tulevaisuutta. Tutkimuksessa oli mukana kolmannes alueen osuuskunnista, mutta jo niistä saatu aineisto osoitti osuustoiminnan monimuotoisuuden. Vastaajien mielestä tärkein syy perustaa osuuskunta oli työllistyminen ja toimeentulon parantaminen, muita syitä olivat työyhteisön löytyminen, päätösvalta ja vaikutusmahdollisuuden omaan työhön sekä omien liikeideoiden toteuttaminen. Tutkija päätteleekin, että osuuskunta perustetaan täyttämään hyvin erilaisia tarpeita ja tavoitteita. Osuuskuntamuotoinen yrittäjyys mahdollistaa tiiviin yhteistyön yrittäjien kesken mutta voi myös toimia yksittäisten yrittäjien markkinointi- ja laskutuskanavana tarjoten jäsenilleen samalla kustannussäästöjä hankinnoissa ja markkinoinnissa. Parhaimmillaan osuuskunta kuitenkin toimii yhteisöyrityksenä, jossa hyvä mehenki ja toimiva työyhteisö auttavat jaksamaan. Osuuskunnan kautta saadut ihmissuhteet ovat tärkeitä yli neljälle viidestä vastaajasta. (Tutkija Marja Kurkela, Tampereen yliopisto, aluetieteen laitos) Kyselyn vastanneet osuuskunnat uskovat tulevaisuuteen ja sen tuomiin uusiin työmahdollisuuksiin; liikevaihdon kasvuun uskoi 70 % osuuskunnista ja jäsenmäärän kasvuun runsas puolet. Tutkija toteaa, että osuuskuntayrittämisen yleisenä tavoitteena on yhdistää liiketoiminnallisuuden ja yhteistoiminnallisuuden vaatimukset ja periaatteet jäseniä hyödyttävällä tavalla niin, että jäsenten hyvinvointi on yrityksen voiton tavoittelua tärkeämpi tavoite. Tämä tarkoittaa myös sitä, että osuuskuntayritys tekee kannattavaa liiketoimintaa ja takaa jäsenilleen taloudellisen turvallisuuden. Vuonna 2003 pirkanmaalaiset pienosuuskunnat maksoivat palkkoja 561 henkilötyövuoden verran (1 260 euron kuukausiansioilla laskettuna); vuonna 2004 henkilötyövuosia arvioidaan kertyvän 694. Tämä merkitsee yhteiskunnalle merkittäviä verotuloja ja säästöjä mm. työttömyyskuluissa. Säästövaikutuksen arvioidaan nousevan 20,5 miljoonaan euroon vuonna 2004 (Osuustoiminta-lehti 5/2004). Osuuskuntayrittämistä määrittää ihmisläheinen ja demokraattinen toimintamuoto ja vastuun kanto toimintaympäristöstä. Painottamalla näitä ominaisuuksia osuuskunnilla on loistava tilaisuus perustaa liiketoimintansa juuri niihin vahvuuksiin, joiden ansiosta osuustoimintaliike on saavuttanut maailmanlaajuisen suosion. 7

8 Tämän hetkisessä verkostoituneessa yhteiskunnassa on samoja piirteitä kuin vanhassa osuustoimintaliikkeessä. Osuuskuntamalli edustaa kestävää yrityskulttuuria, joka on pystynyt, ja pystyy elämään paikallisuuden ja maailmantalouden välissä. Taloudelliset ja eettiset arvot viisaasti yhdistävälle osuustoiminnalle näyttää nyt siis olevan taas elintilaa ja pitkästä elinkaarestaan huolimatta se on ajankohtaisempaa kuin koskaan. Mottoja: Osuuskuntien voima on siinä, että niissä yhdistyvät liiketoiminta ja järjestäytynyt luottamus. Taloustieteilijä Alfred Marshall Emme ole mitään itsessämme, emme mitään itsestämme, mutta äärettömän paljon liitossa toistemme kanssa, yhteistyössä ja rehellisessä pyrkimyksessä yhteisen päämäärän hyväksi. Z. Topelius Lähteitä: Euroopan yhteisön komissio, Bryssel , (KOM 2004) 18 lopullinen, Osuustoiminta-lehti 4/2004 ja 5/2004 Pellervo-Seura ry ja Suomen Kuluttajaosuustoiminnan liitto ry: Osuustoiminnan periaatteet luvulle, Kansainvälinen Osuustoimintaliitto, ICA,1995, Kotka 2002; Pellervo-Seura ry, Osuuskuntalaki, Suomen säädöskokoelma no 1488/2001; Hanna-Leena Asunta - Tuulikki Holopainen, toim. Osuuskunnan perustajan opas. Pellervo-Seura ry, 2002: Työttömyysturvalaki, Suomen säädöskokoelma n:o 1317/1994 Kuisma Markku Henttinen Annastiina Karhu Sami Pohls Maritta: Kansan talous, Pellervo ja yhteisen yrittämisen idea , Pellervo-Seura/Kirjayhtymä, 1999 Hallituksen yrittäjyysohjelma; Hallituksen työllisyysohjelma; Suomen työllisyyspolitiikan toimintasuunnitelma 2004; 8

Yhteiskunnallisen yrittäjyyden taustaa Suomessa ja Euroopassa

Yhteiskunnallisen yrittäjyyden taustaa Suomessa ja Euroopassa Yhteiskunnallisen yrittäjyyden taustaa Suomessa ja Euroopassa Yhteiskunnallinen yritys yritysneuvonnassa koulutus 24.4.2012 Helsinki Kehittämispäällikkö Ville Grönberg, THL 25.4.2012 Esityksen nimi / Tekijä

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys yritysneuvonnassa Joensuu 23.11.2012. Tervetuloa! www.yhteistoiminta.fi

Yhteiskunnallinen yritys yritysneuvonnassa Joensuu 23.11.2012. Tervetuloa! www.yhteistoiminta.fi Yhteiskunnallinen yritys yritysneuvonnassa Joensuu 23.11.2012 Tervetuloa! OHJELMA 9.30-9.40 Tervetuloa koulutukseen Johtaja Risto Ravattinen, Joensuun Seudun Kehittämisyhtiö JOSEK Oy 9.40-10.10 Yhteiskunnallisen

Lisätiedot

OSUUSKUNTA TOIMINNAN SYNTY JA KASVUTARINA

OSUUSKUNTA TOIMINNAN SYNTY JA KASVUTARINA OSUUSKUNTA TOIMINNAN SYNTY JA KASVUTARINA Osuustoiminnan juuret 1800- luvun teollistuvassa Euroopassa 1901säädettiin osuuskuntalaki Suomessa 1990- luvun lama loi ns. uusosuustoiminnan 2011- uusi buumi??

Lisätiedot

Työosuuskunnat ja työosuuskuntien kautta työllistyminen Suomessa alustavia tuloksia tutkimusmatkan varrelta

Työosuuskunnat ja työosuuskuntien kautta työllistyminen Suomessa alustavia tuloksia tutkimusmatkan varrelta Työosuuskunnat ja työosuuskuntien kautta työllistyminen Suomessa alustavia tuloksia tutkimusmatkan varrelta Seminaari: Työllisyys ja osuuskunnat 25.5.2010, Eduskunta, Helsinki Hanna Moilanen YTM, jatko-opiskelija

Lisätiedot

Osuustoiminnan monimuotoisuus taloudellisen organisoitumisen mallina. Toimitusjohtaja, FL Sami Karhu Pellervo-Seura ry

Osuustoiminnan monimuotoisuus taloudellisen organisoitumisen mallina. Toimitusjohtaja, FL Sami Karhu Pellervo-Seura ry Osuustoiminnan monimuotoisuus taloudellisen organisoitumisen mallina Toimitusjohtaja, FL Sami Karhu Pellervo-Seura ry 1. Osuustoiminnan arvopohja ja organisoituminen Osuuskunta, osuustoiminta, arvot OSUUSKUNTA

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys yritysneuvonnassa 17.10.2012 OULU Tervetuloa!

Yhteiskunnallinen yritys yritysneuvonnassa 17.10.2012 OULU Tervetuloa! Yhteiskunnallinen yritys yritysneuvonnassa 17.10.2012 OULU Tervetuloa! Ohjelma 9.30-9.40 Tervetuloa koulutukseen Hallintojohtaja Ari Heikkinen, Oulun kaupunki 9.40-10.10 Yhteiskunnallisen yrittäjyyden

Lisätiedot

Työosuuskuntien kansainvälinen julkilausuma

Työosuuskuntien kansainvälinen julkilausuma Työosuuskuntien kansainvälinen julkilausuma Eri valtioissa kansalaiset etsivät vaihtoehtoisia tapoja järjestää työtä. Eri puolilla maailmaa on myös pyrkimys aikaansaada nykyistä paremmat, oikeudenmukaisemmat

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys yritysneuvonnassa 24.4.2012 Tervetuloa!

Yhteiskunnallinen yritys yritysneuvonnassa 24.4.2012 Tervetuloa! Yhteiskunnallinen yritys yritysneuvonnassa 24.4.2012 Tervetuloa! Ohjelma 9.00-9.10 Tervetuloa koulutukseen Markkinointipäällikkö Jussi Peltonen, Työeläkeyhtiö Varma 9.10-9.30 Yhteiskunnallisen yrittäjyyden

Lisätiedot

Toimitusjohtaja Sami Karhu Tampere

Toimitusjohtaja Sami Karhu Tampere Toimitusjohtaja Sami Karhu Tampere 27.1.2017 Osuuskunta yhtiöittämisen mallina Kansalaisten oma vastuunotto hyvinvoinnistaan Palveluja koko maassa Sote-osuuskunnat palveluntuottajina Dataosuuskunnilla

Lisätiedot

OSUUSKUNTA - MONTA YRITYSTÄ YHDESSÄ. Mirja Taipale yritysneuvoja, osuuskunnat Tredea Oy

OSUUSKUNTA - MONTA YRITYSTÄ YHDESSÄ. Mirja Taipale yritysneuvoja, osuuskunnat Tredea Oy OSUUSKUNTA - MONTA YRITYSTÄ YHDESSÄ Mirja Taipale yritysneuvoja, osuuskunnat Tredea Oy Yksin tai yhdessä osuuskunnan voi perustaa yksin, kaksin, kolmisin ylärajaa ei ole jäsen voi olla luonnollinen henkilö,

Lisätiedot

Vastamäen alueen vesihuollon rakentaminen. Vahantajoen vesihuolto-osuuskunta 29.4.2014 V Arvonen

Vastamäen alueen vesihuollon rakentaminen. Vahantajoen vesihuolto-osuuskunta 29.4.2014 V Arvonen Vastamäen alueen vesihuollon rakentaminen Vahantajoen vesihuolto-osuuskunta 29.4.2014 V Arvonen Esityksen sisältö Hankkeen taustaa Vastamäen tilanne vesihuollon näkökulmasta Alkuperäinen tavoite Tilanne

Lisätiedot

Yhteiskunnallisten Yritysten Superpäivä Oulussa

Yhteiskunnallisten Yritysten Superpäivä Oulussa Yhteiskunnallisten Yritysten Superpäivä Oulussa Hallintojohtaja Ari Heikkinen, Oulun kaupunki konsernipalvelut 17.10.2012 Julkiset palvelut murroksessa Euroopan maiden taloudelliset vaikeudet juontavat

Lisätiedot

Osuustoiminta - yhteisömuotoista palveluntuotantoa

Osuustoiminta - yhteisömuotoista palveluntuotantoa Osuustoiminta - yhteisömuotoista palveluntuotantoa 9.10.2014 Kepa, Helsinki Vesa Arvonen Suomen ympäristöopisto SYKLI vesa.arvonen@sykli.fi Esityksen sisältö Historiaa Osuustoiminta yleisesti Osuustoiminta

Lisätiedot

Yhteiskunnallisten yritysten superpäivä 28.5.2013 Tervetuloa!

Yhteiskunnallisten yritysten superpäivä 28.5.2013 Tervetuloa! Yhteiskunnallisten yritysten superpäivä 28.5.2013 Tervetuloa! Yhteiskunnallinen yrittäjyys ja osuustoiminta Projektijohtaja Niina Immonen Yhdessä yrittämään! hanke / Tampereen seudun osuustoimintakeskus

Lisätiedot

YHDISTYS- JA OSUUSKUNTATOIMINNAN MAHDOLLISUUDET KULTTUURIALALLA. Rit

YHDISTYS- JA OSUUSKUNTATOIMINNAN MAHDOLLISUUDET KULTTUURIALALLA. Rit YHDISTYS- JA OSUUSKUNTATOIMINNAN MAHDOLLISUUDET KULTTUURIALALLA Rit Yhdistys Yhdistys on Suomessa luonnollisten henkilöiden, oikeuskelpoisten yhteisöjen tai molempien jotakin tarkoitusta varten perustama

Lisätiedot

Kuntaesimerkkinä Oulu

Kuntaesimerkkinä Oulu Kuntaesimerkkinä Oulu 20.3.2012 Yritysyhteistyön koordinaattori, Tekijäpuu palvelu / Tuvilta Työelämään hanke / Konsernipalvelut Satu Kaattari-Manninen Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa Vaikka

Lisätiedot

Osuuskunta - yhteinen yritys saa ideasi toimimaan. Pellervo-Seura

Osuuskunta - yhteinen yritys saa ideasi toimimaan. Pellervo-Seura Osuuskunta - yhteinen yritys saa ideasi toimimaan Pellervo-Seura Osuuskunnan määritelmä Osuuskunta on jäsentensä yhteisesti omistama ja demokraattisesti hallitsema itsenäinen henkilö-yhtymä, johon jäsenet

Lisätiedot

Osuustoimintatutkimuksen päivä 18.10.2010

Osuustoimintatutkimuksen päivä 18.10.2010 Osuustoimintatutkimuksen päivä 18.10.2010 Kommenttipuheenvuoro pienosuustoiminnan tutkimustarpeet Yhdessä yrittämään! hanke Niina Immonen Suomessa vallalla yksinyrittämisen kulttuuri Yrityskannasta 93%

Lisätiedot

Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013

Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013 Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013 Hallitusohjelma Rakennerahasatokausi 2007-2013 Pirkanmaan TE-keskuksen tulossuunnitelma 2008 Pirkanmaan ennakointipalvelu Tutkimuspäällikkö,

Lisätiedot

Osuustoiminnallinen yhteisyrittäminen aikamme ilmiönä. Vanhempi tutkija, KTT Eliisa Troberg

Osuustoiminnallinen yhteisyrittäminen aikamme ilmiönä. Vanhempi tutkija, KTT Eliisa Troberg Osuustoiminnallinen yhteisyrittäminen aikamme ilmiönä Vanhempi tutkija, KTT Eliisa Troberg Esityksen sisältö Mistä lähdettiin liikkeelle? Uudet tuulet alkavat puhaltaa... Missä mennään nyt? Osuuskuntatrendejä

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yrittäjyys Oulun seudulla

Yhteiskunnallinen yrittäjyys Oulun seudulla Yhteiskunnallinen yrittäjyys Oulun seudulla Yhteiskunnallinen yrittäjyys Oulun seudulla -projekti Suomalaisen Työn Liiton Yhteiskunnallinen yritys -merkki Diakin Yhteiskunnallinen yrittäjyys Oulun seudulla

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen (ESR) Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys: yksi työkalu. Marja-Leena Pellikka Case Manna ry 14.10.2015

Yhteiskunnallinen yritys: yksi työkalu. Marja-Leena Pellikka Case Manna ry 14.10.2015 Yhteiskunnallinen yritys: yksi työkalu Minkälainen olisi suomalainen yhteiskunnallisen yrittäjyyden toimintamalli? Marja-Leena Pellikka Case Manna ry 14.10.2015 Manna ry 1995-2015 => 2016 MannaPalvelut

Lisätiedot

YHDESSÄ YRITYSTEN PUOLESTA

YHDESSÄ YRITYSTEN PUOLESTA 1 YHDESSÄ YRITYSTEN PUOLESTA KAUPPAKAMARI Työskentelemme elinvoimaisen Suomen puolesta. Suomi ilman hyvinvoivia yrityksiä on Suomi ilman hyvinvointia. Keskuskauppakamari ja 19 alueellista kauppakamaria,

Lisätiedot

Yhteiskunnalliset yritykset yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvien palveluiden tuottajina maaseudulla

Yhteiskunnalliset yritykset yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvien palveluiden tuottajina maaseudulla Yhteiskunnalliset yritykset yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvien palveluiden tuottajina maaseudulla FinSERN 1. tutkimuskonferenssi Helsinki, 16. -17.11.2011 KTT Eliisa Troberg Helsingin yliopisto,

Lisätiedot

Osuustoiminta julkisen palvelun uudistamisessa TEM:n hyvinvointialan kehittämisstrategia

Osuustoiminta julkisen palvelun uudistamisessa TEM:n hyvinvointialan kehittämisstrategia Osuustoiminta julkisen palvelun uudistamisessa TEM:n hyvinvointialan kehittämisstrategia Coop Finland ry, Eduskunta 25.5.2010 Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Hyvinvointialan

Lisätiedot

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ PED-kumppanuusverkoston aloitusseminaari Kuntaliitto 10.3.2016 Projektisuunnittelija Marja Tiittanen Osuuskunta Viesimo Joensuun kaupungin kasvu kuntaliitosten

Lisätiedot

Onko Suomi tulevaisuudessakin maailman osuustoiminnallisin maa? Toimitusjohtaja, FL Sami Karhu Pellervo-Seura ry Itä-Suomen yliopisto 6.5.

Onko Suomi tulevaisuudessakin maailman osuustoiminnallisin maa? Toimitusjohtaja, FL Sami Karhu Pellervo-Seura ry Itä-Suomen yliopisto 6.5. Onko Suomi tulevaisuudessakin maailman osuustoiminnallisin maa? Toimitusjohtaja, FL Sami Karhu Pellervo-Seura ry Itä-Suomen yliopisto 6.5.2014 Osuustoiminnan leviäminen 1844 1895 1899 Ensimmäinen moderni

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita maailmantalouden,

Lisätiedot

Osuuskuntayrittäjyys

Osuuskuntayrittäjyys Osuuskuntayrittäjyys Osuuskunnat Suomessa yhteensä n. 4 500 osuuskuntaa vuositasolla perustetaan noin 200 uutta osuuskuntaa Noin 2 700 pienosuuskuntaa 1 300 vesihuolto-ja energia osuuskuntaa 370 osuuspankkia

Lisätiedot

KASVUPALVELUT JA KUNTA-MAAKUNTA- VALTIO- YHTEISTYÖ Mikko Härkönen Elinvoimajohtaja https://youtu.be/aa46bvokrqa

KASVUPALVELUT JA KUNTA-MAAKUNTA- VALTIO- YHTEISTYÖ Mikko Härkönen Elinvoimajohtaja https://youtu.be/aa46bvokrqa KASVUALVELUT JA KUNTA-MAAKUNTA- VALTIO- YHTEISTYÖ. 9.5.2017 Mikko Härkönen Elinvoimajohtaja https://youtu.be/aa46bvokrqa KASVUALVELU-UUDISTUS TE-palvelut ja yrityspalvelut kootaan julkiseksi kasvupalveluksi.

Lisätiedot

Osuustoiminta- Ensimmäinen valinta!

Osuustoiminta- Ensimmäinen valinta! Suomi rakentuu yhdessä yrittämällä Osuustoiminta- Ensimmäinen valinta! Pellervon strategia 2012-2017 Hallituksen hyväksymä 8.11.2011 Valtuuskunnan vahvistama 9.12.2011 Sisällys Pellervon tahtotila Pellervon

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2015 COM(2015) 98 final 2015/0051 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista FI FI PERUSTELUT Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä

Lisätiedot

8340/11 VHK/mrc DG G 2B

8340/11 VHK/mrc DG G 2B EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 20. huhtikuuta 2011 (OR. en) 8340/11 Toimielinten välinen asia: 2011/0007 (CNS) SOC 293 ECON 172 EDUC 63 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: NEUVOSTON PÄÄTÖS jäsenvaltioiden

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritystoiminta tausta ja määritelmä. Yhteiskunnallisten yritysten superpäivä, Oulu 17.10.

Yhteiskunnallinen yritystoiminta tausta ja määritelmä. Yhteiskunnallisten yritysten superpäivä, Oulu 17.10. Yhteiskunnallinen yritystoiminta tausta ja määritelmä Yhteiskunnallisten yritysten superpäivä, Oulu 17.10. Yhteiskunnalliset yritykset: kehittävät ratkaisuja yhteiskunnallisiin tai ekologisiin ongelmiin

Lisätiedot

TULEVAISUUDEN KASVUPALVELUT

TULEVAISUUDEN KASVUPALVELUT TULEVAISUUDEN KASVUPALVELUT Kasvun eväät seminaari Joensuu 3.4.2017 Ritva Saarelainen Pohjois-Karjalan ELY-keskus Kasvupalvelujen tarvekategoriat 1. Osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen yrityksille

Lisätiedot

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Pohjanmaan maakunnan ESR-projektirahoituksen hakuohje

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Pohjanmaan maakunnan ESR-projektirahoituksen hakuohje Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Pohjanmaan maakunnan ESR-projektirahoituksen hakuohje Hakuaika päättyy 16.2.2015 I Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 ohjelmakauden ESR-projektirahoitushaku

Lisätiedot

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen TAUSTAA Arjen turvaa kunnissa -hanke Arjen turvaa.. Arjen turvaa kunnissa -hankkeessa

Lisätiedot

Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen

Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ ASIANTUNTIJALAUSUNTO Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen 24.11.2015 Eduskunnan sivistysvaliokunnalle E 65/2015 vp Komission tiedonanto "Kaikkien

Lisätiedot

Henkilöstöomisteisen osuuskunnan johtaminen. Opas menestyvän osuustoimintayrityksen johtamiseen

Henkilöstöomisteisen osuuskunnan johtaminen. Opas menestyvän osuustoimintayrityksen johtamiseen Henkilöstöomisteisen osuuskunnan johtaminen Opas menestyvän osuustoimintayrityksen johtamiseen Tämä opas on käännetty suomeksi ja sovellettu sopivaksi Suomen lainsäädäntöön ja käytäntöihin Co-operatives

Lisätiedot

ARVOPERUSTEISEN YRITYSTOIMINNAN VAIKUTUKSET CASE OSUUSKUNNAT

ARVOPERUSTEISEN YRITYSTOIMINNAN VAIKUTUKSET CASE OSUUSKUNNAT ARVOPERUSTEISEN YRITYSTOIMINNAN VAIKUTUKSET CASE OSUUSKUNNAT KTT Eliisa Troberg, Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti Esityksen sisältö Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tavoite Teoreettinen viitekehys

Lisätiedot

YRITYKSESI TUKENA JOSEKIN NEUVONTA- PALVELUT

YRITYKSESI TUKENA JOSEKIN NEUVONTA- PALVELUT Joensuun Seudun Kehittämisyhtiö YRITYKSESI TUKENA JOSEKIN NEUVONTA- PALVELUT Josek on Joensuun seudun yrityksiä varten Palvelemme luottamuksellisesti ja puolueettomasti kaikkia Joensuun seudun yrityksiä

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lahden alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Lahdessa opiskelevat nuoret. Vastaajat opiskelevat ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

HYVÄ-ALUEFOORUM. Risto Pietilä Oulu 29.10.2009. www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi. Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä

HYVÄ-ALUEFOORUM. Risto Pietilä Oulu 29.10.2009. www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi. Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä HYVÄ-ALUEFOORUM Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä Risto Pietilä Oulu 29.10.2009 www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut on osa Raahen seutukunnan

Lisätiedot

Yhteiskunnallisten yritysten superpäivä 27.2.2013 Tervetuloa!

Yhteiskunnallisten yritysten superpäivä 27.2.2013 Tervetuloa! Yhteiskunnallisten yritysten superpäivä 27.2.2013 Tervetuloa! Yhteiskunnallinen yrittäjyys ja osuustoiminta Projektijohtaja Niina Immonen Yhdessä yrittämään! hanke / Tampereen seudun osuustoimintakeskus

Lisätiedot

Vesiosuuskunnat ja julkinen sääntely

Vesiosuuskunnat ja julkinen sääntely Vesiosuuskunnat ja julkinen sääntely Ulvila 8.5.2014 Kari Nykänen 1 Vesiosuuskuntatoimintaa määrittävät keskeiset lait laki Osuuskuntalaki 1.1.2014 Vesihuolto- 1.9.2014 Vesiosuuskunnat OSUUSKUNTALAKI MÄÄRITTELEE

Lisätiedot

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia?

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Kuntamarkkinat 15.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista

Lisätiedot

Kylien Salo Kyläsuunnittelu Tuohittu 10.12.2013

Kylien Salo Kyläsuunnittelu Tuohittu 10.12.2013 Kylien Salo Kyläsuunnittelu Tuohittu Hankekoordinaattori, kyläasiamies Henrik Hausen, Kylien Salo kehittämishanke, Salon kaupunki Kylien Salo -kehittämishanke Kylätoimijoiden aktivointi ja järjestöosaaminen

Lisätiedot

Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet

Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet Keski-Suomessa Maaseudun paikalliset toimintaryhmät voivat rahoittaa mikroyritysten kehittämistoimintaa Rahoitus tulee Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta

Lisätiedot

Yhteiskunnalliset yritykset maaseudun sosiaali-ja terveyspalvelujen mahdollisuutena Suomessa

Yhteiskunnalliset yritykset maaseudun sosiaali-ja terveyspalvelujen mahdollisuutena Suomessa Yhteiskunnalliset yritykset maaseudun sosiaali-ja terveyspalvelujen mahdollisuutena Suomessa KAMPA seminaarikokkola 5.10.2010 Ritva Pihlaja projektipäällikkö, Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaisjärjestöteemaryhmä

Lisätiedot

LEHTI kuuden alueen yhteinen hanke 2008-2011. Hyvinvointifoorum Tampere 4.11.2009

LEHTI kuuden alueen yhteinen hanke 2008-2011. Hyvinvointifoorum Tampere 4.11.2009 LEHTI kuuden alueen yhteinen hanke 2008-2011 Hyvinvointifoorum Tampere 4.11.2009 TAUSTAA LEHTI-HANKKEESTA (7 osahanketta kuudelta alueelta) EAKR-rahoitteinen, kuuden alueen yhteinen Yhdistävä teema on

Lisätiedot

Co-op Network Studies

Co-op Network Studies Seuraa meitä! www.facebook.com/coopnetworkstudies Osuustoiminnan ja yhteisötalouden verkko-opinnot Co-op Network Studies Co-op Network Studies (CNS) on yliopistoverkosto, joka tarjoaa opiskelijoille osuustoiminnan

Lisätiedot

Liiketoimintamallina. yhteiskunnallinen yritys / Sari Dufva 1

Liiketoimintamallina. yhteiskunnallinen yritys / Sari Dufva 1 Liiketoimintamallina yhteiskunnallinen yritys 13.2.2017 / Sari Dufva 1 Yhteiskunnallinen yritys MANNA ry Manna ry on v. 1996 perustettu kolmannen sektorin palvelujärjestö, jonka toiminta-ajatuksena on

Lisätiedot

Yhteistyöllä vahva liitto

Yhteistyöllä vahva liitto Yhteistyöllä vahva liitto Vaaliohjelma 2012 Yhteistyöllä vahva liitto Metallin yhteistyön vaaliliiton toiminnan perustana ovat työväenliikkeen keskeiset arvot: vapaus, tasa-arvo, solidaarisuus ja suvaitsevaisuus.

Lisätiedot

SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA

SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA Päihdealan sosiaalityön päivä 22.11.2012 Aulikki Kananoja ESITYKSEN JÄSENNYS Kulttuurinen muutos ( William Ogburn) Globaali ympäristö Väestörakenteen muutos Suomalaisen hyvinvointipolitiikan

Lisätiedot

Työllisyydenhoito kunnassa

Työllisyydenhoito kunnassa Työllisyydenhoito kunnassa Kuntamarkkinat 14.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista Lähde: TEM/Heikki Räisänen,

Lisätiedot

ESR ohjelman mahdollisuudet

ESR ohjelman mahdollisuudet ESR ohjelman mahdollisuudet Osastopäällikkö Tuija Johansson Lapin TE keskus Alustus seminaarissa Maaseudun yrittäjyyden edistäminen ohjelmatyön avulla 20.11.2008 Teemat: 1. ESR ohjelman esittely 2. Lapin

Lisätiedot

Palveluntuottajien eettinen näkökulma

Palveluntuottajien eettinen näkökulma Palveluntuottajien eettinen näkökulma Pirkanmaan sote-uudistuksen eettiset ulottuvuudet, Tampere 15.3.2017 Hyvinvointialan liitto lyhyesti Hyvinvointialan liitto edistää yksityisten sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

Kehittyvä Ääneseutu 2020

Kehittyvä Ääneseutu 2020 Kehittyvä Ääneseutu 2020 1 Ääneseutu 2020 Äänekoski on elinvoimainen, monipuolisen elinkeino- ja palvelutoiminnan sekä kasvava asumisen keskus. Äänekoski on Jyväskylän kaupunkiseudun palvelu- ja tuotannollisen

Lisätiedot

Ammatin harjoittamisen vaihtoehdot taiteellisilla aloilla

Ammatin harjoittamisen vaihtoehdot taiteellisilla aloilla Ammatin harjoittamisen vaihtoehdot taiteellisilla aloilla Ulla Huovinen HAAGA-HELIA amk ulla.huovinen@haaga-helia.fi Työsuhteessa vai yrittäjänä? Työtä tehdään joko työntekijänä tai yrittäjänä Vaikuttaa

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse

Lisätiedot

Osuustoiminnan lahjoitusprofessuuri

Osuustoiminnan lahjoitusprofessuuri Osuustoiminnan lahjoitusprofessuuri Perusteet ja tavoitteet Tiedotustilaisuus 22.1.2013 Suomi osuustoiminnallisin Maailmassa osuuskuntien jäsenyyksiä miljardi - työllistävät 100 miljoonaa ihmistä - 300

Lisätiedot

Yritysneuvojan osuuskuntaopas

Yritysneuvojan osuuskuntaopas Yritysneuvojan osuuskuntaopas Monet yritystoimintaa ideoivat ja suunnittelevat kääntyvät yritysneuvojien puoleen. Neuvojien kanssa mietitään suunnitelman kantavuutta sekä yrityksen toiminnallisia ja taloudellisia

Lisätiedot

ICA. Cooperative enterprises build a better world

ICA. Cooperative enterprises build a better world YK:n Kansainvälinen Osuustoimintavuosi 2012 ICA:n maailmanhallituksen jäsen SOK Maine ja vastuullisuus 1 Osuustoimintajärjestöt Kansainvälinen Osuustoimintaliitto ICA Pj. Dame Pauline Green Pääjohtaja

Lisätiedot

Vastuulliset hankinnat työllisyyttä ja kestävää kehitystä edistämässä -projekti. Projektipäällikkö Antti Honkarinta

Vastuulliset hankinnat työllisyyttä ja kestävää kehitystä edistämässä -projekti. Projektipäällikkö Antti Honkarinta Vastuulliset hankinnat työllisyyttä ja kestävää kehitystä edistämässä -projekti Projektipäällikkö Antti Honkarinta 31.10.2013 Projektin toteuttajaorganisaatio on Oulun kaupunki. Projekti sijoittuu konsernipalvelujen

Lisätiedot

Tunnustuksia osuustoiminnan hyväksi tehdystä työstä Hannes Gebhard 150 -juhlavuonna

Tunnustuksia osuustoiminnan hyväksi tehdystä työstä Hannes Gebhard 150 -juhlavuonna 1 Puhe 9.4.2014 Pellervo-Seura ry:n vuosikokous 2014 Vanha ylioppilastalo, Helsinki Valtuuskunnan puheenjohtaja maanviljelysneuvos Timo Komulainen Tunnustuksia osuustoiminnan hyväksi tehdystä työstä Hannes

Lisätiedot

Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet

Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet Työministerin erityisavustaja, VTT Pilvi Torsti Osuuskuntayrittäjyys uusia liiketoimintamalleja seminaari 13.11.2012 Yhteiskuntatakuun taustoja 110

Lisätiedot

Yhteisetu yhteistyöllä parempaan palvelujen saavutettavuuteen Osuuskunnan tutkimusseminaari Hagen Henrÿ, Manu Rantanen ja Tytti Klén

Yhteisetu yhteistyöllä parempaan palvelujen saavutettavuuteen Osuuskunnan tutkimusseminaari Hagen Henrÿ, Manu Rantanen ja Tytti Klén Yhteisetu yhteistyöllä parempaan palvelujen saavutettavuuteen 22.5.2015 Osuuskunnan tutkimusseminaari Hagen Henrÿ, Manu Rantanen ja Tytti Klén 16.6.2015 1 Yhteisetu -hanke Toteuttajana Helsingin yliopiston

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritystoiminta tausta ja määritelmä. Yhteiskunnallisten yritysten superpäivä, Kemi 27.2.

Yhteiskunnallinen yritystoiminta tausta ja määritelmä. Yhteiskunnallisten yritysten superpäivä, Kemi 27.2. Yhteiskunnallinen yritystoiminta tausta ja määritelmä Yhteiskunnallisten yritysten superpäivä, Kemi 27.2. Yhteiskunnalliset yritykset: kehittävät ratkaisuja yhteiskunnallisiin tai ekologisiin ongelmiin

Lisätiedot

EU ja julkiset hankinnat

EU ja julkiset hankinnat EU ja julkiset hankinnat Laatua hankintoihin Julkiset hankinnat - taustaa EU2020-strategia edellyttää entistä voimakkaampaa panostusta osaamis- ja innovaatiotalouteen, vähähiiliseen ja resurssitehokkaaseen

Lisätiedot

Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä

Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä Satu Rinkinen, Tuija Oikarinen & Helinä Melkas LUT Lahti School of Innovation 11.11.2014 Lahden tiedepäivä Alue- ja innovaatiopolitiikan haasteet - Europe

Lisätiedot

TM 51 % OPM 36 % KTM 8 % STM 3 % SM 2 %

TM 51 % OPM 36 % KTM 8 % STM 3 % SM 2 % rahasto-osuudet hallinnonaloittain TM 51 % OPM 36 % KTM 8 % STM 3 % SM 2 % Eija Haatanen 8.11.2007 1 ESR Tuotekehitys Sosiaaliset innovaatiot ESR kehittämisinstrumenttina, joka tuo lisäarvoa kansalliseen

Lisätiedot

Lähde mukaan! Työtä, hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä Porin seudulle

Lähde mukaan! Työtä, hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä Porin seudulle Lähde mukaan! Työtä, hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä Porin seudulle Lähde mukaan! Työtä, hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä Porin seudulle Tavoitteena parantaa työllisyyttä sekä lisätä osallisuutta ja yhteisöllisyyttä

Lisätiedot

Osallistamalla osaamista Luovaa osaamista. Haku Valtteri Karhu Marika Lindroth

Osallistamalla osaamista Luovaa osaamista. Haku Valtteri Karhu Marika Lindroth Osallistamalla osaamista Luovaa osaamista Haku 1.1 1.3.2016 Valtteri Karhu Marika Lindroth Tavoitteet Vahvistetaan nuorten elämänhallintaa, osallisuutta ja voimavaroja, jotta motivaatio opiskeluun ja

Lisätiedot

Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa osallisuuden edistäjinä Etelä-Suomessa

Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa osallisuuden edistäjinä Etelä-Suomessa 20.3.2012 Vantaa Riitta-Maija Hämäläinen riitta-maija.hamalainen@thl.fi Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa osallisuuden edistäjinä Etelä-Suomessa TÄSTÄ ON PUHE Palvelujen ja tuotannon järjestämisestä

Lisätiedot

Osuustoiminnallisuus mahdollisuus Green Care -toimijoille

Osuustoiminnallisuus mahdollisuus Green Care -toimijoille Osuustoiminnallisuus mahdollisuus Green Care -toimijoille Green Care toimijatreffit 21.2.2017 Ritva Kivistö Saisimmeko aikaan yhdessä enemmän? Sinun tarinasi on palvelusi. Kaipaatko kuitenkin yhteisön

Lisätiedot

COUNCIL OF THE EUROPEAN UNION. Bryssel, 23. marraskuuta 2007 (27.11) (OR. en) 15497/07 SOC 476 ECOFIN 483

COUNCIL OF THE EUROPEAN UNION. Bryssel, 23. marraskuuta 2007 (27.11) (OR. en) 15497/07 SOC 476 ECOFIN 483 COUNCIL OF THE EUROPEAN UNION Bryssel, 23. marraskuuta 2007 (27.11) (OR. en) 15497/07 SOC 476 ECOFIN 483 ILMOITUS Lähettäjä: Sosiaalityöryhmä Vastaanottaja: Pysyvien edustajien komitea (Coreper I) / Neuvosto

Lisätiedot

Yhteenvetoa aloittaneista yrityksistä vuonna 2015

Yhteenvetoa aloittaneista yrityksistä vuonna 2015 Yhteenvetoa aloittaneista yrityksistä vuonna 2015 Länsi-Uudenmaan seitsemän kunnan (Hanko, Inkoo, Karkkila, Lohja, Raasepori, Siuntio ja Vihti) alueella perustettiin viime vuonna 677 yritystä, mikä oli

Lisätiedot

Kanava työvoimaa avoimille työmarkkinoille 2014

Kanava työvoimaa avoimille työmarkkinoille 2014 Kanava työvoimaa avoimille työmarkkinoille 2014 Toiminta-aika 1.4.2011-31.12.2014 4 palveluohjaajaa + projektipäällikkö Rahoitus ESR 85% ja kuntaosuus 15% mukana olevien kuntien mukaan asukasmäärien suhteessa:

Lisätiedot

KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄ

KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄ KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄ J o e n s u u Kyläyhdistysten pitäjäjulistus ja yhteiskunnallinen yrittäminen MATTI VÄISTÖ Osuuskunta Viesimon puheenjohtaja KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄ entinen kunta Kunta perustettu

Lisätiedot

Sosiaalinen ja yhteiskunnallinen yrittäjyys nyt

Sosiaalinen ja yhteiskunnallinen yrittäjyys nyt Sosiaalinen ja yhteiskunnallinen yrittäjyys nyt Sosiaalisen ja yhteiskunnallisen yrittäjyyden tila ja tulevaisuus -dialogifoorumi Keskiviikko 19.10.2011, Turku Projektipäällikkö Ville Grönberg, Yhteinen

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa. 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja

Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa. 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja 1 Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja 2 Hyvinvointipalvelut murroksessa Kansantalouden ja yleisen varallisuuden kasvu ovat keskeisiä hyvinvointipalvelujen

Lisätiedot

Tilannekatsaus Kasvupalveluista ELO-verkostolle lokakuu Tea Raatikainen / Lähde: J. Tonttila/ TEM, Pasi Patrikainen KESELY

Tilannekatsaus Kasvupalveluista ELO-verkostolle lokakuu Tea Raatikainen / Lähde: J. Tonttila/ TEM, Pasi Patrikainen KESELY Tilannekatsaus Kasvupalveluista ELO-verkostolle lokakuu 2016 Tea Raatikainen / Lähde: J. Tonttila/ TEM, Pasi Patrikainen KESELY Kasvupalvelu TE-palvelut ja yrityspalvelut kootaan julkiseksi kasvupalveluksi.

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

Liiketalouden perustutkinnon uudistamistyö. Heli Huotari ja Paula Hyytiäinen

Liiketalouden perustutkinnon uudistamistyö. Heli Huotari ja Paula Hyytiäinen Liiketalouden perustutkinnon uudistamistyö Heli Huotari ja Paula Hyytiäinen 23.11.2016 Uudistamistyön taustoja Liiketalouden uudet tutkinnon perusteet tulevat voimaan 1.8.2018 Osaamisalat poistuvat Esitys

Lisätiedot

Sosiaalinen yritys. Case: PosiVire

Sosiaalinen yritys. Case: PosiVire Sosiaalinen yritys Case: PosiVire Yhteiskunnallinen ja sosiaalinen yritys Yhteiskunnallinen yritys hoitaa yhteiskunnallista tehtävää kannattavan liiketoiminnan avulla Ei tarkkaa määritelmää Suomessa tai

Lisätiedot

Osallisuutta osuuskunnista- ESR-hanke. Jokaisella on osaamista Tehdään työpaikka yhdessä!

Osallisuutta osuuskunnista- ESR-hanke. Jokaisella on osaamista Tehdään työpaikka yhdessä! Osallisuutta osuuskunnista- ESR-hanke Jokaisella on osaamista Tehdään työpaikka yhdessä! Osallisuutta osuuskunnista ESR-hanke Euroopan sosiaalirahaston ja Sosiaali- ja terveysministeriön rahoittama hanke.

Lisätiedot

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 9.1.2013 COM(2012) 795 final KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE YRITTÄJYYS 2020 -TOIMINTASUUNNITELMA

Lisätiedot

Yritys-Suomen markkinointi Kotkan-Haminan seudulla Kristiina Kuparinen Cursor Oy 20.03.2012

Yritys-Suomen markkinointi Kotkan-Haminan seudulla Kristiina Kuparinen Cursor Oy 20.03.2012 Yritys-Suomen markkinointi Kotkan-Haminan seudulla Kristiina Kuparinen Cursor Oy 20.03.2012 Kotkan-Haminan seutu viisi kuntaa noin 88.000 asukasta noin 5000 yritystä meri ja raja 2 Avainluvut 2011 konserni

Lisätiedot

kuva Yrittäjät.fi Maarit Koskinen 2015

kuva Yrittäjät.fi Maarit Koskinen 2015 kuva Yrittäjät.fi Maarit Koskinen 2015 Minustako yrittäjä? Yrittäjän tärkein voimavara on vahva ammattitaito Yrittäjällä on motivaatiota, pitkäjännitteisyyttä ja halua menestyä ei lannistu ensimmäisistä

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 16.11.2012

Lisätiedot

TRAFI sidosryhmätapaaminen

TRAFI sidosryhmätapaaminen TRAFI sidosryhmätapaaminen ELY-keskuksen ja TE-toimiston strategiset tavoitteet Lapissa vuosille 2016-2019 Rovaniemi 16.12.2015 Lappilainen tulokulma Toimintaympäristöanalyysi ja tavoitteet laadittu tiiviissä

Lisätiedot

Uutta yrittäjyyttä osuustoiminnalla Kuopio 24.9.2013

Uutta yrittäjyyttä osuustoiminnalla Kuopio 24.9.2013 Uutta yrittäjyyttä osuustoiminnalla Kuopio 24.9.2013 Päivän ohjelma 10.00 10.15 Tervetuloa seminaariin Yhdessä yrittämään! Itä-Suomi hankkeen toiminnan esittely Projektipäällikkö Tytti Klén, Helsingin

Lisätiedot

Palvelujen järjestäminen maaseudulla ja maaseutuyrittäjyys

Palvelujen järjestäminen maaseudulla ja maaseutuyrittäjyys Palvelujen järjestäminen maaseudulla ja maaseutuyrittäjyys Tammela 19.4.2011 Hilkka Vihinen MTT Taloustutkimus Tästä on puhe Palvelujen järjestäminen maaseudulla Tammelan maaseutu Maaseudun elinkeinot

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Euroopan Sosiaalirahaston rahoitus, rahoitushaku Länsi-Suomessa Rahoitusasiantuntija Keski-Suomen ELY-keskus Mitä rakennerahastot ovat?

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

MEP Sirpa Pietikäinen. Julkiset hankinnat

MEP Sirpa Pietikäinen. Julkiset hankinnat MEP Sirpa Pietikäinen Julkiset hankinnat Julkiset hankinnat - taustaa EU2020-strategia edellyttää entistä voimakkaampaa panostusta osaamis- ja innovaatiotalouteen, vähähiiliseen ja resurssitehokkaaseen

Lisätiedot

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan maakuntaliiton keskeisimmät tehtävät Maakuntaliiton tavoitteena on Pohjois-Karjalan tekeminen entistä paremmaksi

Lisätiedot

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Selvitys Porvoon nuorkauppakamari yhteistyössä Porvoon Yrittäjät Lähtökohta Porvoolaisille yrittäjille suunnatussa kyselyssä lähtökohta

Lisätiedot