Työllisyyden kohentaminen on myös paras tapa ehkäistä köyhyyttä ja syrjäytymistä.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Työllisyyden kohentaminen on myös paras tapa ehkäistä köyhyyttä ja syrjäytymistä."

Transkriptio

1 1. kysymys Alkavan vaalikauden tärkeimpiä talouspolitiikan tavoitteita ovat talouskasvun vahvistaminen sekä työllisyysasteen nousua että tuottavuuden kasvua edistämällä, työttömyyden alentaminen sekä suotuisan aluekehityksen tukeminen. Mitä keinoja eduskuntaryhmänne painottaa näiden tavoitteiden saavuttamiseksi maailmantalouden murroksen luomissa paineissa? KESKUSTA: Keskusta katsoo, että talouspolitiikan tärkeimmät tavoitteet ovat työllisyyden parantaminen ja tuottavuuden kasvun edistäminen. Vain näin voimme lisätä kaikkien kansalaisten hyvinvointia. Hallituksen on talouspolitiikallaan edistettävä suomalaisen työn, yrittämisen ja omistamisen kilpailukykyä kansainvälisillä markkinoilla. Keskusta haluaa kehittää hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen kolmikantayhteistyötä näiden tavoitteiden saavuttamiseksi. Suomessa on edelleen alennettava työllistämisen ja työllistymisen kynnystä. Vain työllisyysastetta nostamalla voimme alentaa työttömyyttä kestävällä tavalla. Korkea työllisyysaste on tärkeä erityisesti tasaisen tulonjaon ja julkisen talouden kestävyyden kannalta. Pitkäaikaistyöttömyys on yhä köyhyyden ja syrjäytymisen pääsyy. Voimavarojen täysimittainen hyödyntäminen ja tuloerojen hallinta edellyttävät hyvää talouskehitystä koko maassa. Tämä edellyttää sitä, että työpaikkoja on saatava syntymään kaikkialla Suomessa. Suomen tuleva menestys edellyttää, että maamme kaikki voimavarat saadaan nykyistä paremmin käyttöön. On kaikin tavoin tuettava maakuntien kykyä vahvistaa itse taloutensa perustaa ja kykyä pärjätä omillaan. Tuleva aluepolitiikka kiteytyy seuraaviin tavoitteisiin: 1. Edistetään alueiden kykyä menestyä maailmanlaajuisesti. 2. Pienennetään alueiden välisiä kehityseroja. 3. Turvataan peruspalvelut ja yhteydet koko Suomessa. Aluekehityksen painotukset ovat elinkeino ja yritystoiminta, osaaminen ja työvoima, palvelut ja yhteydet. Työllisyysasteen kohottaminen globaalin kilpailun oloissa ja tuottavuuden kohentaminen perustuvat osaamiseen sekä kykyyn kehittää tuotantotapoja ja luoda uusia tuotteita ja palveluita. Tämä edellyttää toimivaa innovaatiojärjestelmää, osaavaa työvoimaa ja markkinoiden hyvää toimintaa niin, että talouden voimavarat ovat tehokkaassa käytössä. Olennainen osa kilpailukykyistä taloutta on vahva kasvuyrittäjyys. Kilpailu aiheuttaa muutospaineita yksittäisten alueiden tuotantoon ja työllisyyteen. Tähän ei voida sopeutua pelkästään työvoiman liikkuvuuden avulla. Tarvitaan myös tehokasta alueellista innovaatio ja elinkeinopolitiikkaa ja reagointia äkillisiin rakennemuutoksiin. Hallituksen on kohdennettava valtionyhtiöiden myyntituloja osaamisen, innovatiivisuuden ja yrittäjyyden tarpeisiin, jotta Suomeen voidaan luoda uutta työtä täältä pois siirtyvien työpaikkojen tilalle. Innovaatiojärjestelmän kehittämisessä on tärkeää paitsi pyrkiä nostamaan tutkimus ja kehityspanostusten kokonaismäärä vähintään neljään prosenttiin kansantuotteesta myös suunnata nämä voimavarat mahdollisimman tehokkaasti koko kansantalouden kannalta. Tämä vaatii vahvojen kärkien luomista, ns. strategisten huippuosaamisen keskittymiä ja koko talouden innovaatiokapasiteetin vahvistamista. Julkisen tutkimusrahoituksen kohdentamisessa on lisättävä kilpailua. Valtion sektoritutkimustoimintaa on kehitettävä palvelemaan nykyistä selvemmin valtioneuvoston tasolla määriteltäviä tutkimustarpeita.

2 Työvoiman saatavuusongelmat uhkaavat vaikeutua tulevaisuudessa, kun työikäisen väestön määrä kääntyy lähivuosina laskuun. Hallituksen on huolehdittava siitä, että talouden kasvu ei häiriinny väestön ikärakenteen muutoksen vuoksi. Työmarkkinoiden toiminnan tehostamiseksi hallituksen on tuettava työvoiman ammatillista ja alueellista liikkuvuutta muun muassa kehittämällä työmatkakulujen korvausjärjestelmää, helpottamalla asuntomarkkinoiden pullonkauloja, uudistamalla aikuiskoulutusjärjestelmää ja kehittämällä muutosturvaa tukemaan nopeaa työllistymistä. Hallituksen on yhteistyössä työmarkkinajärjestöjen kanssa tuettava työmarkkinoiden sopimuskäytäntöjen kehittämistä. Tavoitteena on, että EU:n yhteisessä politiikassa otetaan nykyistä paremmin huomioon pohjoisen maatalouden olosuhteet ja toisaalta pyritään yksinkertaistamaan maataloushallintoa ja valvontaa. EU:n tukijärjestelmiä pitää kehittää niin, että terve maatalousyrittäjyys ja kannattavuus voidaan ylläpitää koko maassa. Uuden hallituksen on valmisteltava yhdessä tuottajajärjestöjen kanssa EU:n komissiolle esitys Etelä Suomen kansallisen tuen, artikla 141, jatkosta ja neuvottelee Suomen maatalouden kannattavuuden turvaavan lopputuloksen vuoden 2007 aikana. Tavoitteena on, että kotimainen maatalous pystyy tuottamaan pääosin suomalaisten kuluttamat elintarvikkeet ja täten turvaamaan huoltovarmuuden kaikissa olosuhteissa. Työuria on pidennettävä ja työvoimapolitiikkaa uudistettava siten, että se vastaa paremmin yritysten ja työttömien sekä työvoiman ulkopuolella olevien tarpeita. Hallituksen on parannettava myös työperäisen maahanmuuton edellytyksiä. Työvoiman osaamista pitää vahvistaa kehittämällä oppisopimuskoulutusta ja koulutuksen yhteishankintaa yritysten kanssa. Ikääntyvässä Suomessa on kiinnitettävä erityistä huomiota terveyden edistämiseen ja työelämän kehittämishankkeisiin työvoiman tarjonnan varmistamiseksi. Hallituksen on myös syytä arvioida, millä tavoin erityisesti varhaiseläkejärjestelmiä voidaan kehittää työssä pysymisen kannustamiseksi. Työvoiman tarjontaa voidaan lisätä myös purkamalla kannustinloukkuja, lieventämällä sosiaaliturvaetuuksien tulosidonnaisuuksia ja keventämällä työn verotusta. Nuorten työllisyyden vahvistamiseksi matalapalkkatuki on ulotettava alle 25 vuotiaisiin ja kehitettävä nuorten yhteiskuntatakuuta. Nuorten syrjäytymisen estämiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Lisäksi on helpotettava ensimmäisen työntekijän palkkaamista. Hallituksen on vahvistettava edelleen yrittäjyyttä ja tuettava kasvuyrittäjyyttä. Yrittäjyyskoulutusta on lisättävä kaikilla koulutuksen asteilla yrittäjyyshalukkuuden lisäämiseksi. Hallituksen on myös madallettava yrittäjyyden aloittamisen kynnystä muun muassa kehittämällä yrittäjien sosiaaliturvaa ja kehittämällä edelleen starttirahaa. Yrittämisen edistämiseksi ja työllisyyden parantamiseksi yritysten sukupolvenvaihdosten verokohtelua on edelleen huojennettava tavoitteena pitää olla perintö ja lahjaveron poistaminen kokonaan yritysten sukupolvenvaihdoksista. Innovatiivisten yritysten kasvun varmistamiseksi on parannettava riskirahoituksen saatavuutta. Tämän edistämiseksi hallituksen on myös harkittava keinoja tukea pääomasijoitustoimintaa verotuksen kautta. Työn tuottavuuden nostaminen on tulevan talouden kehityksen keskeisimpiä haasteita. Erityisesti palvelualojen ja julkisen sektorin tuottavuutta on nostettava. Markkinoiden toiminnan tehostamiseksi on tuettava terveen kilpailun edellytyksiä taloudessa. Tarpeetonta sääntelyä on purettava. Hallituksen talouspolitiikan tehtävänä on säilyttää yrityksille ja kotitalouksille vakaa toimintaympäristö ja tukea hintakilpailukyvyn säilymistä hyvänä. Tämän vuoksi hallituksen on

3 edistettävä hyvää hintakilpailukykyä tukevan työmarkkinaratkaisun syntymistä nykyisen sopimuskauden päättyessä. Nykyisten ennusteiden valossa ei ole tarpeen tukea vahvasti kysyntää finanssipolitiikalla lähimmän vuoden tai kahden aikana. Hallituksen on huolehdittava siitä, että finanssipoliittista liikkumavaraa on käytettävissä hallituskauden myöhempinä vuosina. Kun jo lähtökohtana oleva menokehys sisältää huomattavia infrastruktuurin parantamiseen tähtääviä menonlisäyksiä vuosina 2008 ja 2009 on tarkkaan harkittava, mitä menonlisäyksiä ja veronkevennyksiä voidaan toteuttaa hallituskauden ensimmäisellä puoliskolla. Tämän vuoksi hallituskauden alussa ei tarvita uusia tuloveronkevennyksiä, lukuun ottamatta verotuksen kiristymisen ehkäisemistä. Sen sijaan hallituksen tulisi tehdä vaalikauden alussa lisäpanostuksia tulonsiirtoihin ja palveluihin. KOKOOMUS: Talouspolitiikan päätehtävä on talouskasvun, hyvän työllisyyden ja yrittäjyyden edistäminen. Vain tätä kautta voidaan varmistaa kestävästi koko hyvinvointiyhteiskunnan rahoitus. Työmarkkinajärjestöillä on merkittävä vastuu maltillisen palkkaratkaisun synnyttämisessä ja sitä kautta työllisyyden ja palkansaajien ostovoiman turvaamisessa. Hallituksen tulee olla omalta osaltaan valmis kolmikantaisen tulopolitiikan valmisteluun. Koko julkisen talouden on varauduttava väestön ikääntymisen asettamiin haasteisiin. Kestävän talouspolitiikan perustana on valtion ja kuntien tasapainoinen talous suhdannekierron puitteissa. Menopuolella on noudatettava malttia. Veroratkaisuilla voidaan edistää työllisyyttä ja yrittäjyyttä sekä luoda talouteen työllisyyttä kohentavaa dynamiikkaa. Tuloverotuksen maltillinen keventäminen on tällöin avainasemassa. Työllisyyden kohentaminen on myös paras tapa ehkäistä köyhyyttä ja syrjäytymistä. Maailmantalouden hyvä vire voi tulevan vaalikauden aikana heikentyä ja tämä vaikuttaa Suomenkin talouskasvuun. Siksi on erityisen tärkeää huolehtia omista kasvun edellytyksistämme ja kilpailukykymme säilymisestä. Korkean työttömyyden rinnalla on Suomessa myös paheneva työvoimapula. Tämä työpaikkojen kohtaanto ongelma on aito hidaste talouden kasvulle ja työllisyysasteen nostamiselle. Tämän ongelman korjaaminen edellyttää muutosta tähän saakka harjoitetussa työvoimapolitiikassa. Työllisyyden ja tuottavuuden kasvun esteitä on välttämätöntä purkaa. Työn tekemisen on kannatettava aina. Työn vastaanottamista ja työvoiman liikkuvuutta on tarvittaessa edistettävä. Työllisyyspolitiikka tarvitsee tehostamista ja uusia painopistevalintoja. Tavoitteena tulee olla sellaisten keinojen käyttäminen, jotka luovat aidosti pysyviä uusia työpaikkoja ja kohentavat työttömän osaamistasoa työelämän tarpeita vastaavaksi. Kasvuyrittäjyyden ja kotimaisen omistajuuden edistäminen on tässä yhteydessä aivan välttämätöntä. Yrittäjyyttä rasittavan byrokratian keventämiseksi tarvitaan poikkihallinnollisia toimia. Maa ja metsätaloudella sekä maaseutuyrittäjyydellä on keskeinen merkitys aluekehityksessä. Menestyvä aluekehitys perustuu vahvoihin osaamisinvestointeihin, yrittäjyyden vahvistamiseen ja hyvien liikenneyhteyksien kehittämiseen. Olennaista on myös terve kuntarakenne, joka mahdollistaa nykyistä laadukkaampien ja kustannustehokkaampien palvelujen tarjoamisen. Innovaatioiden ja tuottavuuden kasvun tukemiseksi on turvattava tutkimus ja tuotekehitysrahoituksen riittävä taso sekä huolehdittava koulutuksemme laadusta.

4 SDP: Tulevan hallituksen on sovittava koko hallituskauden mittaisesta työllisyysohjelmasta, jonka tavoitteena on uuden työpaikan luominen vuoteen 2011 mennessä. Työllisyysohjelman laadinnassa hallituksen tulee toimia hyvässä yhteistyössä etujärjestöjen kanssa ja näin koota kansakuntaa yhteisen työllisyystavoitteen taakse. Työllisyysohjelman valmistuttua hallituksen tulee syksyllä tähdätä työllisyyttä ja palkkauksellista tasa arvoa lisäävän tulopoliittisen kokonaisratkaisun aikaansaamiseen. Pitkäaikaisella tuloratkaisulla tulee tähdätä talouden vakaaseen kehitykseen, yritystoiminnan kannattavuuteen ja palkansaajien ostovoiman tasaiseen kehitykseen. Veropolitiikassa liikkumatila on selvästi vähäisempi kuin edellisellä vaalikaudella. Verotuksen liikkumatila on käytettävä työllisyyttä tukevalla tavalla ja veronkevennysten painopiste on tästä syystä asetettava pieniin ja keskisuuriin ansiotuloihin. Veronkevennysten taso ja ajoitus riippuvat talouskehityksestä ja tulevista työmarkkinaratkaisuista. Talouspolitiikan uutena haasteena on kohtaanto ongelma. Työvoiman ammatillisen ja alueellisen liikkuvuuden mahdollistamiseen on panostettava useilla toimilla. Osaavan työvoiman tarjonnan varmistamiseksi on panostettava riittävästi työvoimapolitiikkaan ja koulutukseen. Muutosturvaa tulee parantaa. Aikuiskoulutusjärjestelmää on uudistettava oikealla, ajantasaisella ammattitaidolla varustetun työvoiman tarjonnan turvaamiseksi; ensiaskeleena aikuiskoulutusjärjestelmän uudistamisessa on lisättävä oppisopimuskoulutuksen ja ammatillisen aikuiskoulutuksen tarjontaa. Komennusmiesten verokohtelua on parannettava. Verotuksen matkakuluvähennystä tulee uudistaa siten, että omavastuuta pienennetään ja järjestelmää yksinkertaistaan. Osa työlle välttämättömän kakkosasunnon aiheuttamista kuluista tulee muuttaa vähennyskelpoiseksi verotuksessa. Talouden kasvupotentiaalia tulee kehittää investoimalla liikenneinfrastruktuuriin ja lisäämällä t&kpanostuksia. Tarvitaan vahvoja toimia pääkaupunkiseudun ja muiden kasvukeskusten asuntotarjonnan parantamiseksi. Hintojen nousua tulee hillitä mm. riittävällä tonttitarjonnalla ja kohtuuhintaisten vuokra asuntojen rakentamisella. Suotuisaa aluekehitystä on tuettava alueiden omien vahvuuksien pohjalta. Erityistä painoa on pantava aluekeskusten kehittämiseen. Alkavalla vaalikaudella on tuettava määrätietoisesti osaamiskeskittymien muodostumista maan kaikkiin osiin. Osana tätä korkeakoulujen sekä ammattikorkeakoulujen toiminnan alueellista vaikuttavuutta on lisättävä. Aluekeskusohjelmaa on kehitettävä ja sen toteuttamista tehostettava; ohjelman mukaisista aluekeskuksien vahvistamisella tuetaan myös niitä ympäröivien seutujen kehitystä. Osaamiskeskusohjelmalla on tuettava erityisesti hyvinvointipalvelujen ja elinkeinoelämän kansainvälisesti kilpailukykyisen huippuosaamisen kehittämistä. Hallituksen tulee parantaa entisestään Suomen valmiuksia kasvattaa hyvinvointiaan maailmantalouden murroksessa. Globalisaation mukanaan tuomat tilaisuudet on kyettävä hyödyntämään ja sen haasteet on otettava vastaan. Uusien kasvavien markkinoiden hyödyntäminen edellyttää sekä Suomen talouden ja suomalaisen yhteiskunnan avoimuutta kansainvälistymiselle että kotimaisten turvaverkkojen vahvistamista. Muutokseen on yhdistettävä turvallisuus ja tässä onnistuminen on vaalikauden suurimpia kysymyksiä. Aikuiskoulutuksen ja riittävän muutosturvan kehittäminen tulee ottaa suomalaisen globalisaatiostrategian kulmakiveksi. VASEMMISTOLIITTO: Suomen selviytyminen globalisaation haasteissa perustuu keskeisesti työllisyyden lisäämiseen, työttömyyden vähentämiseen sekä hyvinvointivaltion perustan vahvistamiseen. Tämä edellyttää tasavertaisten mahdollisuuksien tarjoamista kaikille maassa asuville ja työskenteleville sekä

5 kansakunnan yksituumaisuutta vahvistavan sosiaalisen oikeudenmukaisuuden lisäämistä. Pienituloisten taloudellisen aseman parantaminen ja sen myötä tapahtuva kysynnän lisääntyminen parantavat myös tehokkaimmin taloudellista kasvua. Näitä koskevia konkreettisia tavoitteita (mm. julkiset palvelut, verotus, työhyvinvointi, osaaminen) on käsitelty jäljempänä vastauksissa kohtiin 2 ja 3. Työmarkkina ja erityisesti tulopoliittisten sopimusten merkitys maamme talousmenestykselle viimeisen kymmenen vuoden aikana on ollut tärkeä, ja tätä linjaa on jatkettava. Viime vuosien tuloverokevennyksiin ei ole edellytyksiä, mutta viime vuosien pidättyväinen palkkakehitys antaa hyvän talous ja tuottavuuskehityksen myötä yrityksille palkankorotusvaraa. Ikääntyvän väestön ja muun lisääntyvän hoito ja hoivatarpeen vuoksi on tärkeätä, että julkisten hyvinvointialojen työntekijöiden palkkakehityksen oikeudenmukaisuudesta huolehditaan. Työllisyysasteen nostamiseksi ja työttömyyden vähentämiseksi on panostettava aktiiviseen työvoimapolitiikkaan, huolehdittava joustavin työaika ja eläkejärjestelyin ikääntyvän väestön säilymisestä työelämässä ja luotava lisäedellytyksiä ulkomaisen työvoiman tasavertaiselle, suomalaisia työehtoja noudattavalle työnteolle Suomessa. Työllisyysasteen nostaminen edellyttää myös työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaannon parantamista mm. aikuiskoulutusta kehittämällä ja kohtuuhintaisia vuokra asuntoja lisäämällä. Tätä edistäviä toimenpiteitä tulee kehittää huolehtien kuitenkin samalla siitä, että työntekijöiden turva muutostilanteissa paranee. Suomalaisten työntekijöiden asemaa joukkoirtisanomistilanteessa tulee parantaa ja työnantajien vastuuta lisätä. VIHREÄ LIITTO: Menestyksen avaimet. Vihreä eduskuntaryhmä katsoo, että Suomen tulevaisuuden menestyksen avaimia ovat kestävä teknologia, osaaminen, yrittäjyys, palvelut, luova talous ja tasa arvo. Kansainvälisellä ja EU yhteistyöllä on hillittävä epäreilua kilpailua työpaikoista ja investoinneista. Perusturvaa ja verotusta on kehitettävä työllisyyttä edistävään suuntaan. Myös asunto ja maahanmuuttopolitiikan on tuettava työllisyyttä. Tasa arvo ja korkea työllisyysaste ovat Suomen taloudellisen menestyksen edellytys. Talouskasvusta hyvinvointiin. Pelkkä bruttokansantuotteella mitattava talouskasvu ei riitä. Tavoitteena pitää olla hyvinvoinnin kestävä kasvu ja tasainen jakautuminen. Ihmisten on voitava valita korkeamman palkan lisäksi myös enemmän vapaa aikaa. Talouden kehitys ei saa tapahtua tulo ja hyvinvointierojen kasvun ja ympäristön kuormituksen kustannuksella. Kestävä teknologia. Talouden reunaehdot 2000 luvulla sanelevat ilmastonmuutos ja toimet sen rajoittamiseksi. Ilmastonsuojelu on myös ennennäkemätön mahdollisuus luoda kestävää hyvinvointia. Ilmastoteknologian maailmanmarkkinat kasvavat huimaa vauhtia. Suomalaisilla yrityksillä on hyvät edellytykset saada oma osuutensa energiapihin ja uusiutuvan energian markkinoista, jos politiikalla luodaan mahdollistava toimintaympäristö. Osaaminen. Osaamisen perusta on laadukkaassa ja tasa arvoisessa koulutuksessa, peruskouluista lukioihin ja ammattikouluihin. Suomella ei ole varaa jättää koulupudokkaita heitteille. Työelämälähtöisen aikuiskoulutuksen on tuettava elinikäistä oppimista. Korkeakoulujen perusrahoitusta ja itsenäisyyttä on vahvistettava. Tutkimus ja kehitysmäärärahojen lisäämistä tulee jatkaa. Yrittäjyys. Uusia työpaikkoja syntyy erityisesti palvelualoille ja pienyrityksiin. Yrittäjyyden edellytyksiä tulee parantaa muun muassa vähentämällä byrokratiaa ja helpottamalla ensimmäisen

6 työntekijän palkkaamista esimerkiksi määräaikaisesti alennetuilla sosiaaliturvamaksuilla. Itä Lapin ja Kainuun kokeiluja työn sivukulujen alentamisesta kannattaa kehittää edelleen. Luova talous. Suomessa on hyvät edellytykset pärjätä luovan talouden markkinoilla. Kotimaiseen kulttuuriin elokuvista muotoiluun ja kulttuuriviennin edistämiseen tulee satsata ja kulttuurin tekijöiden sosiaaliturva järjestää urheilijoiden tapaan erillislailla. Kansainvälinen ja EU yhteistyö. Kansainvälisessä kilpailussa kaikki eivät pelaa samoilla säännöillä. Siitä kärsivät ne maat, joissa pidetään huolta työntekijöistä ja ympäristöstä. Ympäristönsuojelulle ja työelämän sääntelylle tulee luoda kansainvälisiä miniminormeja. Suomen on ajettava Euroopan unionissa minimisosiaaliturva ja verosäädöksiä. Perusturva. Vakituisen palkkatyön ulkopuolella olevien perusturvan vahvistaminen on välttämätöntä uusien työmahdollisuuksien luomiseksi ja väliinputoamisen estämiseksi. Perusturvauudistuksen lähtökohtana on oltava työnteon kannattavuuden parantaminen ja rakenteellisen työttömyyden vähentäminen. Tähän pyrkii vihreiden esittämä perustulomalli. Se poistaisi kannustinloukkuja, ja lyhyestäkin tai osa aikaisesta työstä jäisi aina tekijälleen jotain käteen. Työn tukeminen. Niin sanotun matalan tuottavuuden työn tekeminen voidaan tehdä kannattavaksi mahdollistamalla sosiaaliturvan ja palkkatulon nykyistä joustavampi yhdistäminen tai pienentämällä työn sivukuluja tai verotusta. Vihreät tukevat ajatusta matalapalkkatuen kohdentamisesta myös alle 26 vuotiaille nuorille. Verotuksen painopistettä tulee siirtää ekologisella verouudistuksella työltä ympäristöhaittojen verottamiseen. Työllisyysaste. Valtiontalouden kestävyys edellyttää työllisyysasteen nostamista yli 70 prosentin vielä tällä vaalikaudella. Tähän pääsemiseksi on kehitettävä kannustimia ikäihmisten työurien pidentämiselle ja nuorten työllistymiselle. Tosiasiallista eläkeikää on edelleen pyrittävä nostamaan ja arvioitava aikaiselle eläkkeelle ohjaavan varhaiseläkejärjestelmän uudistamista. Näköpiirissä olevaan työvoimapulaan tulee vastata nykyistä aktiivisemmalla maahanmuuttopolitiikalla. Työmarkkinaratkaisu. Työmarkkinaratkaisuissa on korostettava yhteistyötä. Valtion on oltava aktiivisempi neuvotteluosapuoli, jotta vanhemmuuden kustannukset saadaan jaettua oikeudenmukaisesti, naisvaltaisten alojen palkkoja nostettua sekä yrittäjien näkökulma saatua paremmin esiin. Työmarkkinaratkaisuissa on hyvä löytää paikallista sopimista vahvistavia rakenteita. Aluekehitys. Hajautettu, uusiutuviin energianlähteisiin perustuva tuotanto luo työpaikkoja ja hyvinvointia ympäri maata. Koko maan kattava nopea joukkoliikenneverkosto on aluekeskuksille elintärkeä. Perusturva ja työllisyysratkaisuilla voidaan vaikuttaa aluekehitykseen. Asuntopolitiikka. Pääkaupunkiseudulla talouden kehityksen pullonkaulaksi on jo muodostunut pula kohtuuhintaisista asunnoista. Kasvukeskuksissa on välttämätöntä lisätä kohtuuhintaisten vuokra ja omistusasuntojen ja tonttimaan tarjontaa esimerkiksi korottamalla rakentamattomien tonttien kiinteistöveroa ja rakentamiskehotuksin. RKP: Ruotsalaisen eduskuntaryhmän näkemyksen mukaan uusi hallitus saa perinnöksi vahvan julkisen talouden, mutta jo keskipitkällä tähtäimellä se joutuu suurten paineiden alle. Siksi hallituksen on uskallettava toimia rohkeasti.

7 Mielestämme uuden hallituksen lähtökohtana täytyy olla, että oma talous, työllisyys ja veropolitiikka aikaansaa peruslaskelmaan verrattuna vähintään yhden prosenttiyksikön korkeamman keskimääräisen talouskasvun (noin 3,5 %) ja selkeästi yli 70 % työllisyysasteen vuoteen 2011 mennessä. Aivan ratkaisevassa asemassa kasvutavoitteen saavuttamiseksi on onnistunut puuttuminen työmarkkinoiden kohtaanto ongelmiin. Ei ole hyväksyttävissä, että meillä on yhtaikaa rakennetyöttömyyttä ja kasvava pula ammattitaitoisesta työvoimasta. Tämä edellyttää tehokasta ja nopeaa uudelleenkouluttamista. Työvoimapolitiikan resurssien vaikuttavuutta täytyy parantaa, työttömyysturvan kannustusvaikutuksia lisätä ja lisäresursseja ohjata aikuis ja oppisopimuskoulutukseen, alueellinen tasapuolisuus huomioon ottaen. Viimeksi mainittu on erityisen tärkeää kun tavoitteena pitää olla, että yksikään nuori ei saisi jäädä toimettomaksi. Työllisyys ja kasvutavoite edellyttää myös julkisten tutkimus ja kehittämisvarojen lisäämistä jonkun verran maaliskuun kehyspäätöstä enemmän (kehyksessä 5 %/vuosi). Työllisyysasteen nostaminen edellyttää myös työuran pidentämistä, sekä että hallitus edistää työperäistä maahanmuuttoa yhteistyössä työmarkkinajärjestöjen kanssa. Lisäksi pitää tehostaa toimenpiteitä, jolla houkutellaan ulkomaisia investointeja Suomeen. Jatkamalla maltillisia verokevennyksiä voidaan myös edelleen vauhdittaa talouskasvua ja nostaa työllisyyttä. Aluepolitiikallaan hallituksen pitää luoda edellytyksiä alueiden kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin takaavalle, osaamiseen ja kestävään kehitykseen perustuvalle taloudelliselle kasvulle ja työllisyyden parantamiselle. Tavoitteena on vähentää alueiden kehittyneisyyseroja ja edistää alueiden tasapainoista kehittämistä sekä maatalous että saaristoelinkeinojen kilpailukykyä. Työllisyyspäämäärää palvelevat näkemyksemme mukaan myös alempana mainitut parannukset opintososiaalisiin etuuksiin ja lapsiperheiden tukemiseen työ ja perhe elämän paremmaksi yhteensovittamiseksi. KRISTILLISDEMOKRAATIT: Tavoitteena on oltava merkittävä työllisyysasteen nousu, jotta voidaan turvata edellytykset hyvinvointipalvelujen kehittämiselle myös huoltosuhteen voimakkaasti heikettyä väestön ikääntyessä. Tämä edellyttää työurien pidentämistä ja nuorten työn saannin nopeuttamista. Maailmantalouden paineissa monipuolisen yritystoiminnan, etenkin kotimaisten pk vientiyritysten tukeminen on keskeistä. Tämä tarkoittaa mm. riittävää t&k rahoitusta, räätälöityä vienninedistämistä ja hyvää huolenpitoa maamme infrastruktuurista. Yrittäjyyttä ja kilpailukykyä tukee voimakas koulutustoiminta sekä täydennys ja uudelleenkoulutus. Valtion varoja tulee käyttää entistä enemmän kansantalouden tuottavuutta parantaviin kohteisiin kuten koulutus, tutkimus ja kehitystoiminta, liikenneväylien kunnossapito ja kehittäminen sekä monipuoliset energiaratkaisut. Yrittäjyyden edellytyksiä on parannettava mm. yrittäjien sosiaaliturvaa edelleen kehittämällä, laajentamalla starttirahaa sekä huolehtimalla yritysverotuksen kilpailukykyisyydestä. Mielestämme ensimmäisen ulkopuolisen työntekijän palkkaamiskynnystä tulisi voida helpottaa esim. määräaikaisella työnantajan palkan sivukulujen helpotuksella. Sosiaaliturvajärjestelmää on uudistettava siten, että se nykyistä paremmin kannustaa työhön ja yrittämiseen. Työttömien mahdollisuuksia lyhytaikaisen työn vastaanottamiseen tulee helpottaa

8 muuttamalla työttömyyspäivärahan laskentatapaa siten, etteivät satunnaiset tulot viivästytä työttömyyskorvauksen saamista. Työttömyysetuuden saajalla tulisi olla mahdollisuus vähäisiin tuloihin tiettyyn rajaan, esimerkiksi 200 euroon/kk, saakka ilman työttömyysetuuden leikkaantumista. Työpaikkakunnan kakkosasunnon verovähennysoikeus auttaisi alueellisessa rakennetyöttömyystilanteessa ottamaan vastaan lyhytaikaista työtä toisella paikkakunnalla. Tämä edistäisi työvoiman liikkuvuutta. Lasten ja työikäisten terveyden edistäminen ja erityisesti elintapasairauksien, esimerkiksi alkoholihaittojen tai diabeteksen ehkäisy, tulee nähdä keinona lisätä työn tuottavuutta ja siten kansantalouden kilpailukykyä. Koulutusta on suunnattava nykyistä paremmin työvoimatarpeen mukaan. Koulupudokkuutta tulee saada vähenemään panostamalla perusopetukseen ja ammatillisen koulutuksen laatuun. Opiskelemaan on päästävä nopeasti ja työhön on siirryttävä koulutuksesta entistä aiemmin. Tämä edellyttää mm. opintotuen parantamista tukemaan päätoimisen opiskelun edellytyksiä. Opiskelijaperheiden taloudelliseen asemaan on tehtävä myös parannuksia. Suotuisan aluekehityksen turvaamiseksi on panostettava maaseutuelinkeinojen monipuoliseen kehittämiseen. Maatalouden osalta tulee varmistaa artiklan 141 mukaisen tuen jatkuvuus ja tasapaino maan eri osien välillä, jotta kotimainen maa ja elintarviketalous voidaan turvata. Viljelijäväestön tulotasoa tulee parantaa sekä loma ja muita etuuksia kehittää. Aluekehityksen kannalta tärkeää on myös poliisi ja muiden kihlakuntapalvelujen saatavuuden varmistaminen. Perustienpidon tarpeet tulee täyttää. Valtion toimintojen alueellistamista tulee jatkaa. PERUSSUOMALAISET: Suomi tarvitsee entistä enemmän ammattiosaajia. Perussuomalaisten mielestä koulutusta onkin suunnattava uudelleen niin, että entistä useampi nuori ohjattaisiin ammattikoulutuksen piiriin ja sitä kautta työmarkkinoille, joilla työllistyminen on todennäköistä. Tämä on ainoa oikea pitkän tähtäyksen ratkaisu työmarkkinoiden ja yhteiskunnan tasapainoiseen kehitykseen. Emme vastusta työperäistä maahanmuuttoa Suomeen, mutta pidämme ulkomaalaisen työvoiman tietoista haalimista Suomeen hyvin lyhytnäköisenä ja kotimaisia ongelmia vähättelevänä toiminta, mikäli samaan aikaan ei puututa jo olemassa oleviin vanhentuneisiin painotuksiin koulutuspolitiikassa. Aluekehityksen osalta painotamme erityisesti liikenneyhteyksien ja liikenneverkon (perustienpito, yksityistiet, rataverkko) nykyistä parempaa kunnossapitoa verovaroin sekä alueellisia panostuksia erilaisiin hankkeisiin (muun muassa Itä ja Pohjois Suomen kaivoshankkeet). Erilaisten julkisen sektorin yksikköjen hajasijoittamista on jatkettava ja korkeakoulujärjestelmä on säilytettävä koko maan kattavana, sillä hajautetusta korkeakouluverkosta on hyvien kotimaisten kokemusten lisäksi myös hyviä kansainvälisiä esimerkkejä. Tutkimusmäärärahojen kierrättäminen yhä enenevässä määrin EU:n kautta on mielestämme huono käytäntö, joka vie turhaan aikaa ja hankaloittaa tutkimustyötä. Maatalousyrittäjyyden on oltava mahdollista myös pienemmillä tiloilla eli tukipolitiikkaa tulisi uudistaa kestävän kehityksen suuntaan. Kemera rahoitukseen tarvitaan riittävät varat, jolloin pystytään turvaamaan kotimainen puuraaka aine teollisuudelle. Bioenergian tuotantoon on panostettava entistä enemmän.

Turvaa, kasvua ja työtä suomalaisille. Pääministeri Matti Vanhanen Hallituksen politiikkariihi

Turvaa, kasvua ja työtä suomalaisille. Pääministeri Matti Vanhanen Hallituksen politiikkariihi Turvaa, kasvua ja työtä suomalaisille Pääministeri Matti Vanhanen Hallituksen politiikkariihi 23.- Hallitus varautuu huonoon kehitykseen Lähivuosina Suomi velkaantuu kymmenillä miljardeilla Työllisyydestä

Lisätiedot

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 -strategia Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia= visio 3 temaattista prioriteettia 5 EU-tason

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita maailmantalouden,

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYS ON PAHIN YHTEISKUNNALLINEN ONGELMA

TYÖTTÖMYYS ON PAHIN YHTEISKUNNALLINEN ONGELMA TYÖTTÖMYYS ON PAHIN YHTEISKUNNALLINEN ONGELMA Suomen talouden ja työllisyyden parantaminen edellyttää viennin vetoa ja monipuolistamista, investointeja sekä tuottavuuden kasvua kaikilla sektoreilla. Seuraavan

Lisätiedot

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on?

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on? !" # $ Tehtävä 1 %&'(&)*+,)**, -./&,*0. &1 23435 6/&*.10)1 78&99,,: +800, (&)**,9)1 +8)**, 7;1*)+,)**, (&6,,77. )0; '?@0?(; (, ',)00&(, &1 9&/9.,*0, (, 0&)*,,70, +,0,7,*0, -./&,*0..*0,A

Lisätiedot

EU:n tuleva ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

EU:n tuleva ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto EU:n tuleva ohjelmakausi 2014-2020 Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Aluepolitiikka 2014-2020 Euroopan komission rahoituskehysehdotus 10/2011 336 miljardia euroa, 5,3% vähennys

Lisätiedot

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,

Lisätiedot

Työllisyydenhoito kunnassa

Työllisyydenhoito kunnassa Työllisyydenhoito kunnassa Kuntamarkkinat 14.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista Lähde: TEM/Heikki Räisänen,

Lisätiedot

Uusi rakennerahastokausi Merja Niemi

Uusi rakennerahastokausi Merja Niemi Uusi rakennerahastokausi 2014-2020 Merja Niemi 16.3.2012 Uusi rakennerahastokausi 2014-2020 Vaikuttavuustekijät Tulevaisuuden trendit EU 2020 strategia (tavoitteet ja lippulaivat) EU-ohjelmat, hallitusohjelma,

Lisätiedot

Kokka kohti yrittäjyysyhteiskuntaa: Miten yritysten toimintaympäristö muuttuu. Jyrki Mäkynen, puheenjohtaja, Suomen Yrittäjät

Kokka kohti yrittäjyysyhteiskuntaa: Miten yritysten toimintaympäristö muuttuu. Jyrki Mäkynen, puheenjohtaja, Suomen Yrittäjät Kokka kohti yrittäjyysyhteiskuntaa: Miten yritysten toimintaympäristö muuttuu Jyrki Mäkynen, puheenjohtaja, Suomen Yrittäjät 1 Tältä yrittäjyys näyttää tänään 2 Yritysten henkilöstö eri kokoluokkien yrityksissä

Lisätiedot

EU:n tuleva rr-ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

EU:n tuleva rr-ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto EU:n tuleva rr-ohjelmakausi 2014-2020 Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Aluepolitiikka 2014-2020 Euroopan komission rahoituskehysehdotus 10/2011 336 miljardia euroa, 5,3%

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 16.11.2012

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2015 COM(2015) 98 final 2015/0051 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista FI FI PERUSTELUT Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä

Lisätiedot

Paras sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa Pentti Kananen

Paras sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa Pentti Kananen Paras sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa 1 17.11.2009 Pentti Kananen Valtioneuvoston selonteko 12.11.2009 Hallinnollisten rakenteiden kehittämisen ohella keskeistä on palvelurakenteiden ja palvelujen

Lisätiedot

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia?

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Kuntamarkkinat 15.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen

Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen 14.2.2017 Taustaa Nykyisen YT-lain tavoitteet: 1. Edistää työnantajan ja työntekijän välistä sekä henkilöstöryhmien keskinäistä vuorovaikutusta perustuen oikea-aikaisesti

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 aikataulua 23.1 Suomen rakennerahasto-ohjelma hyväksytty valtioneuvostossa ja toimitettu loppukeväästä komission käsittelyyn,

Lisätiedot

Rakenneuudistukset tarkastelussa Heikki Koskenkylä Valtiot. tri, konsultti

Rakenneuudistukset tarkastelussa Heikki Koskenkylä Valtiot. tri, konsultti Rakenneuudistukset tarkastelussa Heikki Koskenkylä Valtiot. tri, konsultti Millä eväillä valtiontalous ja kilpailukyky saadaan kuntoon? Suomen Perustan pikkujouluseminaari 10.12.2013 Ostrobotnia 1. Suomen

Lisätiedot

Talouspolitiikka ja tilastot

Talouspolitiikka ja tilastot Talouspolitiikka ja tilastot Markus Sovala VTT, talouspolitiikan yksikön päällikkö valtiovarainministeriön kansantalousosasto markus.sovala@vm.fi 1 Talouspolitiikan isot haasteet! Talouskasvun kiihtymisestä

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

Työelämän palvelu- ja kehittämistehtävä osana aluehallintoa

Työelämän palvelu- ja kehittämistehtävä osana aluehallintoa Työelämän palvelu- ja kehittämistehtävä osana aluehallintoa Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 3.11.2010 Ammattikoulutuksen kriittiset tehtävät

Lisätiedot

SUUNTA SUOMELLE SDP:N TALOUSPOLITIIKAN LINJA FINANSSIKRIISIN PITKÄ VARJO UUTTA TYÖTÄ VIENTIVETOISELLA KASVULLA

SUUNTA SUOMELLE SDP:N TALOUSPOLITIIKAN LINJA FINANSSIKRIISIN PITKÄ VARJO UUTTA TYÖTÄ VIENTIVETOISELLA KASVULLA SUUNTA SUOMELLE UUTTA TYÖTÄ VIENTIVETOISELLA KASVULLA SDP:N TALOUSPOLITIIKAN LINJA SDP:n talouspolitiikan kantava linja on kestävä, työllistävä kasvu. Kasvu on väline tavoiteltaessa eheää, oikeudenmukaista

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö Elinkeino-ohjelman yrityskysely Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö 4.11.2016 Avaustyöseminaari 23.8.2016 60 osallistujaa Kansainvälistymistyöpaja 8.9.2016 n. 40 osallistujaa Jatkotyöseminaari

Lisätiedot

Tästäkin selvitään. Sumussa ajelehtiminen ei ole ratkaisu:

Tästäkin selvitään. Sumussa ajelehtiminen ei ole ratkaisu: Tästäkin selvitään. Sumussa ajelehtiminen ei ole ratkaisu: Makrotalouden lupaukset eivät toteudu Teollisuuden rakennemuutos Eriarvoistuminen ja pahoinvointi lisääntyvät Muutos vaatii: Pidemmän aikaperspektiivin

Lisätiedot

ESR:n toimintalinjat ja rahoitettava toiminta

ESR:n toimintalinjat ja rahoitettava toiminta ESR:n toimintalinjat ja rahoitettava toiminta 22.5.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelma Yksi ohjelma, joka pitää sisällään ESR- ja EAKR- rahoitukset Valtakunnalliset

Lisätiedot

ESR haku mennessä. Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen

ESR haku mennessä. Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen ESR haku 16.2.2015 mennessä Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen 14.1.2015 Ison kuvan hahmottaminen - Mikä on meidän roolimme kokonaisuudessa? Lähde: Maija-Riitta Ollila,

Lisätiedot

LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009

LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009 LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmä 3.3.2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristö 24.2.2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmä

Lisätiedot

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012 Ohjelmakausi 2014-2020 TEM Maaliskuu 2012 Hallituksen linjaukset Rakennerahastouudistuksesta 2014+ (1) Hallitusohjelma Alueiden suunnittelu- ja päätöksentekojärjestelmää kehitetään siten, että kansallinen

Lisätiedot

Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet

Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet Oppisopimuksen tulevaisuuden näkymiä -tilaisuus 15.6.2016 Satu Ågren Ketä EK edustaa? EK edustaa kattavasti kaikkia yksityisiä toimialoja ja kaikenkokoisia yrityksiä.

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt. Jäsenyrityksiä

Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt. Jäsenyrityksiä Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö Yrittäjien oma järjestö Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt 400 20 59 Jäsenyrityksiä 115 000 Luottamushenkilöt yli 4 000 Jäseniä kuntien

Lisätiedot

BIOTALOUDEN KÄRJET SUOMEN HALLITUSOHJELMASSA. Liisa Saarenmaa MMM SIÑAL 2016 tiedotustilaisuus

BIOTALOUDEN KÄRJET SUOMEN HALLITUSOHJELMASSA. Liisa Saarenmaa MMM SIÑAL 2016 tiedotustilaisuus BIOTALOUDEN KÄRJET SUOMEN HALLITUSOHJELMASSA Liisa Saarenmaa MMM 23.11.2015 SIÑAL 2016 tiedotustilaisuus Sipilän hallitusohjelman toimintasuunnitelma Muutosohjelma, jonka tavoitteena nostaa Suomen talous

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Rakenneuudistuksissa ja kustannuskilpailukyvyssä tavoitteet korkealle 3 PÄÄKIRJOITUS Rakenneuudistuksissa ja kustannuskilpailukyvyssä tavoitteet

Lisätiedot

Ajankohtaista ammatillisesta koulutuksesta ammatillisen koulutuksen reformi. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto

Ajankohtaista ammatillisesta koulutuksesta ammatillisen koulutuksen reformi. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto Ajankohtaista ammatillisesta koulutuksesta ammatillisen koulutuksen reformi Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto Koulutuksen ja osaamisen kärkihankkeet 1. Uudet oppimisympäristöt

Lisätiedot

MAAKUNTASUUNNITELMA. MYR - Keski-Suomi Martti Ahokas. KESKI-SUOMEN LIITTO Sepänkatu Jyväskylä

MAAKUNTASUUNNITELMA. MYR - Keski-Suomi Martti Ahokas. KESKI-SUOMEN LIITTO Sepänkatu Jyväskylä MAAKUNTASUUNNITELMA MYR - Keski-Suomi 27.04.2010 Martti Ahokas Kuvio: Maakunnan suunnittelujärjestelmä MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ VALTAKUNNALLISET ALUEIDEN KEHITTÄMISTAVOITTEET 1) Alueiden kansallisen

Lisätiedot

Ajankohtaista ESR-ohjelmasta

Ajankohtaista ESR-ohjelmasta Ajankohtaista ESR-ohjelmasta Pohjois-Karjalan työllisyyshankkeiden kehittämispäivä 12.4.2013 Rakennerahastoasiantuntija Raisa Lappeteläinen Pohjois-Karjalan ELY-keskus ESR toimintaa Pohjois-Karjalassa

Lisätiedot

Työllisyys on ykkösasia

Työllisyys on ykkösasia Työllisyys on ykkösasia Keskustan ratkaisuja Suomen suunnan muuttamiseksi 9.8.2013 Helsinki 9.8.2013 Keskustan ratkaisuja Suomen suunnan muuttamiseksi 1 Urpilaisen budjettiesitys Talouden uskomushoitoa

Lisätiedot

Valintaperusteet, ESR (luonnoksen mukaan) Kestävää kasvua ja työtä infotilaisuus Kajaanissa

Valintaperusteet, ESR (luonnoksen mukaan) Kestävää kasvua ja työtä infotilaisuus Kajaanissa Valintaperusteet, ESR (luonnoksen mukaan) Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 -infotilaisuus Kajaanissa Anne Huotari Valintaperusteita on kolmenlaisia I YLEISET VALINTAPERUSTEET (luonnos) Merkitään rastilla

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 12. maaliskuuta 2014 (17.03) (OR. en) 7655/14 SOC 194 ILMOITUS. Sosiaalinen tilanne EU:ssa Neuvoston päätelmät

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 12. maaliskuuta 2014 (17.03) (OR. en) 7655/14 SOC 194 ILMOITUS. Sosiaalinen tilanne EU:ssa Neuvoston päätelmät EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 12. maaliskuuta 2014 (17.03) (OR. en) 7655/14 SOC 194 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Asia: Neuvoston pääsihteeristö Valtuuskunnat Sosiaalinen tilanne EU:ssa Neuvoston

Lisätiedot

Lainsäädäntö ja hallitusohjelman linjaukset maaseudun yrityksen näkökulmasta. Hevosyrittäjäpäivät

Lainsäädäntö ja hallitusohjelman linjaukset maaseudun yrityksen näkökulmasta. Hevosyrittäjäpäivät Lainsäädäntö ja hallitusohjelman linjaukset maaseudun yrityksen näkökulmasta Hevosyrittäjäpäivät 13.11.2015 Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous 1900 2014

Lisätiedot

HALLITUSOHJELMAN PUOLIVÄLIN TARKISTE :

HALLITUSOHJELMAN PUOLIVÄLIN TARKISTE : Verot, elvytys ja ostovoima HALLITUSOHJELMAN PUOLIVÄLIN TARKISTE : VEROTUKSEN LINJAUS VUOSILLE 2010 JA 2011 1 HALLITUKSEN LINJAAMAT KEVENNYKSET: 1,11 mrd. + PUOLIVÄLIN TARKISTE Hallitusohjelman mukaan

Lisätiedot

Kuntajohdon seminaari

Kuntajohdon seminaari Kuntajohdon seminaari Kuopio 11.11.2015 Hallituksen kärkihankkeiden vaikutukset Itä-Suomeen Elli Aaltonen Ylijohtaja 11.11.2015 1 11.11.2015 2 11.11.2015 3 Strategiset painopisteet ja yhteiset toimintatavat

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Rovaniemi 4.10.2011 Lainsäädännön uudistamisen tilanne Terveydenhuoltolaki (1326/2010)

Lisätiedot

Osatyökykyiset ja vammaiset työntekijät innovaatiopääomaa yrityksille

Osatyökykyiset ja vammaiset työntekijät innovaatiopääomaa yrityksille Osatyökykyiset ja vammaiset työntekijät innovaatiopääomaa yrityksille 25.8.2015 Petri Puroaho Taustani ja ketä edustan? Taustani: n. 15 vuoden tieto- ja kokemuspääomaa työllistymisasioihiin liittyen Suomesta

Lisätiedot

Koulutustarpeet 2020-luvulla

Koulutustarpeet 2020-luvulla Ilpo Hanhijoki Koulutustarpeet 2020-luvulla Koulutustarpeiden ennakoinnin koordinointi- ja valmisteluryhmän esitys tutkintotarpeesta Osaaminen muutoksessa Pirkanmaan tulevaisuusfoorumi 2015 Ilpo Hanhijoki

Lisätiedot

Kuntien kulttuuritoiminnan kehittämishanke

Kuntien kulttuuritoiminnan kehittämishanke Kuntien kulttuuritoiminnan kehittämishanke Kulttuurin Kaukametsä Luova talous ja kulttuuri alueiden voimana 31.8.2011, Helsinki Hallitusohjelma Hallitus toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen,

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Aluekehitysjohtaja Varpu

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastot tähtäävä rakenteiden kehittämiseen EAKR = Euroopan aluekehitysrahasto Yritykset, yhteisöt,

Lisätiedot

SUOMEN MALLI. tuloksia luottamuksella ja yhteistyöllä

SUOMEN MALLI. tuloksia luottamuksella ja yhteistyöllä SUOMEN MALLI tuloksia luottamuksella ja yhteistyöllä EDUSKUNTAVAALIT 2003 Varauduttava suuren suomalaisen sukupolvenvaihdoksen hallintaan Tulevan hallituksen ja eduskunnan keskeinen tehtävä on ryhtyä toimenpiteisiin

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

Satakunnan maakuntaohjelma

Satakunnan maakuntaohjelma Satakunnan maakuntaohjelma 2014-2017 Satakuntaliitto 13.9.2016 Kuvitus Taru Anttila Maakuntaohjelma 2014-2017 Maakuntaohjelma kokoaa toimenpiteet Satakunnan kehittämiseksi tulevaisuudessa. Ohjelmassa yhteen

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäneuvos Marja Kokkonen MMM/LVO/MBY Puuta liikkeelle ja luontopolitiikkaa luottamuksella seminaari 14.10.2015

Lisätiedot

Alueiden kehittämisen strategiasta 2010 luvulla Alueiden rakennemuutos voimistuu luvulla

Alueiden kehittämisen strategiasta 2010 luvulla Alueiden rakennemuutos voimistuu luvulla Alueiden kehittämisen strategiasta 2010 luvulla Alueiden rakennemuutos voimistuu 2010 -luvulla Veijo KAVONIUS Työ- ja elinkeinoministeriö Alueiden kehittämisyksikkö 3.2.2010 Aluestrategia 2020 työ Valmistuu

Lisätiedot

Miten PK-yritys pärjää osaamiskilpailussa? PK-johtaja Pentti Mäkinen Toimittajaseminaari 26.10.2010 Porvoo

Miten PK-yritys pärjää osaamiskilpailussa? PK-johtaja Pentti Mäkinen Toimittajaseminaari 26.10.2010 Porvoo Miten PK-yritys pärjää osaamiskilpailussa? PK-johtaja Pentti Mäkinen Toimittajaseminaari 26.10.2010 Porvoo Esityksen sisältö Yrittäjyyden haasteista Suomessa Kasvuyrittäjyyden merkitys rakennemuutoksessa

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma EU:n rakennerahasto-ohjelmakauden info- ja koulutustilaisuus 14.11.2013 Valtion virastotalo Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma EU-koordinaattori Mika Villa, Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Kansallisen metsäohjelman linjaukset. Joensuu Marja Kokkonen

Kansallisen metsäohjelman linjaukset. Joensuu Marja Kokkonen Kansallisen metsäohjelman linjaukset Joensuu 28.4.2009 Marja Kokkonen 1 MIKSI KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015? Toimintaympäristön muutos: Tuotannon ja talouden globalisaatio Venäjän puutullit ja markkinat

Lisätiedot

MENESTYSTÄ RUOKKIVA INNOVAATIO- YMPÄRISTÖ PARHAAT OSAAJAT MIELEKÄS TYÖ JA KANNUSTAVA TYÖELÄMÄ PARASTA SUOMELLE

MENESTYSTÄ RUOKKIVA INNOVAATIO- YMPÄRISTÖ PARHAAT OSAAJAT MIELEKÄS TYÖ JA KANNUSTAVA TYÖELÄMÄ PARASTA SUOMELLE MENESTYSTÄ RUOKKIVA INNOVAATIO- YMPÄRISTÖ PARHAAT OSAAJAT MIELEKÄS TYÖ JA KANNUSTAVA TYÖELÄMÄ PARASTA SUOMELLE TEKin hallitusohjelmatavoitteet kaudelle 2015-2018 MIKÄ SUOMEA VAIVAA? Suomalaisten hyvinvoinnin

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 11.3.2014 Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet Uusiutuva yritystukilainsäädäntö

Lisätiedot

Uhkaako työvoimapula alueiden kehitystä?

Uhkaako työvoimapula alueiden kehitystä? Uhkaako työvoimapula alueiden kehitystä? Pohjois-Pohjanmaan maakuntapäivät Oulu 3.11.2008 Pankinjohtaja Seppo Honkapohja Suomen Pankki 1 Alueiden kehityksen haasteita Suomessa Talouskasvun hidastuminen

Lisätiedot

Tiemaksujen selvittämisen motiiveja

Tiemaksujen selvittämisen motiiveja Tiemaksujen selvittämisen motiiveja Sidosryhmäseminaari 12.6.2012 Tuomo Suvanto Työryhmän toimeksianto Selvittää, kuinka Suomessa tulisi edetä tiemaksujärjestelmien käyttöönotossa pitkällä aikavälillä

Lisätiedot

Hallituksen yrittäjyyshanke

Hallituksen yrittäjyyshanke Hallituksen yrittäjyyshanke Valtion ja kuntien rooli elinkeinopolitiikassa / Kuntamarkkinat 14.9.2016 Teollisuusneuvos Ulla Hiekkanen-Mäkelä Yritys- ja alueosasto Yritysrakenne Suomessa Suomessa on 283

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2016

Talousarvioesitys 2016 64. EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-, ulkorajayhteistyö- ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin (arviomääräraha) Momentille myönnetään 242 324 000 euroa. a saa käyttää: 1) EU:n ohjelmakauden

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Teollisuusneuvos Mika Aalto Elinkeino- ja innovaatio-osasto Strategiset kasvualat-ryhmä 2.9.2014 Teollisuuspolitiikan visio Teollisuuspolitiikan

Lisätiedot

Työmarkkinaseminaari 16. elokuuta KUUDEN KOHDAN TYÖPAKETTI PÄÄEKONOMISTI OLLI KOSKI

Työmarkkinaseminaari 16. elokuuta KUUDEN KOHDAN TYÖPAKETTI PÄÄEKONOMISTI OLLI KOSKI Työmarkkinaseminaari 16. elokuuta KUUDEN KOHDAN TYÖPAKETTI PÄÄEKONOMISTI OLLI KOSKI ULKOINEN JA SISÄINEN TASAPAINO Korkea työttömyys täystyöllisyys Työttömyys % (sisäinen tasapaino) Suomen talouden tasapaino

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA KOKONAISHANKKEEN KOLME PÄÄTEHTÄVÄÄ Osakokonaisuuden yksi tavoitteena oli selvittää, miten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten

Lisätiedot

Rakennerahastokausi millaista toimintaa rahoitetaan? Timo Ollila ELY-keskus

Rakennerahastokausi millaista toimintaa rahoitetaan? Timo Ollila ELY-keskus Rakennerahastokausi 2014-2020 - millaista toimintaa rahoitetaan? ELY-keskus 22.1.2015 Hankkeita on käynnissä Hakemuksia ELY-keskukselle maakunnassa ESR 43, EAKR 7 kpl, ESR hakemuksista 16% ylialueellisia

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 hyväksyttiin Euroopan komissiossa virallisesti joulukuun 12. päivänä 2014. Kehittämisohjelmassa

Lisätiedot

Valtioneuvoston asuntopoliittinen toimenpideohjelma vuosille 2012-2015 (- MAL aiesopimusmenettely) Kaisa Mäkelä 6.6.2012

Valtioneuvoston asuntopoliittinen toimenpideohjelma vuosille 2012-2015 (- MAL aiesopimusmenettely) Kaisa Mäkelä 6.6.2012 Valtioneuvoston asuntopoliittinen toimenpideohjelma vuosille 2012-2015 (- MAL aiesopimusmenettely) Kaisa Mäkelä 6.6.2012 Valtioneuvoston asuntopoliittinen toimenpideohjelma vuosille 2012-2015 Hallituksen

Lisätiedot

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu. EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 204-2020 Huippuvalmennuspäivät Helsinki 3.2.203 Opetusneuvos Seija asku seija.rasku@minedu.fi Valmistelu EU:ssa akennerahastotoimintaa ohjaavat asetukset Asetusluonnokset

Lisätiedot

TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI

TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma 2017 - ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI Keskustalla on yhdessä tekemisestä 110 vuotinen perinne. Keskusta rakentaa politiikkansa ihmisen, ei

Lisätiedot

Miten pidennämme työuria? Riikka Shemeikka, Kuntoutussäätiö Työryhmä 1, Kuntoutuspäivät

Miten pidennämme työuria? Riikka Shemeikka, Kuntoutussäätiö Työryhmä 1, Kuntoutuspäivät Miten pidennämme työuria? Riikka Shemeikka, Kuntoutussäätiö Työryhmä 1, Kuntoutuspäivät 17.3.2016 Esityksen tavoite Taustalla mm. käynnissä oleva hanke Työuria pidentävät yhteistoiminnalliset keinot (Typyke),

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

Paperiliiton hallitusohjelmatavoitteita

Paperiliiton hallitusohjelmatavoitteita Paperiliiton hallitusohjelmatavoitteita 2015-2018 27.2.2015 1 Varmuus laadukkaista työpaikoista Työntekijöiden osalta ei ole perusteita tuotannon siirtämiseksi muihin maihin. Suomalaisten työntekijöiden

Lisätiedot

Kuntajohtajapäivät Työmarkkinakatsaus Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen

Kuntajohtajapäivät Työmarkkinakatsaus Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen Kuntajohtajapäivät 2011 Työmarkkinakatsaus 12.8.2011 Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen Ajankohtaista Hallitusohjelma kunta-alan ja työmarkkinoiden kannalta: Talouspolitiikan ja työmarkkinoiden koordinointi

Lisätiedot

maakuntakartalla kuntatalouden

maakuntakartalla kuntatalouden Kymenlaakso Pohjoisella kasvukäytävällä seminaari Eduskunta 7.11.2013 Kymenlaakson asemointi maakuntakartalla kuntatalouden tila ja kehitysmahdollisuudet Timo Kietäväinen Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

EAKR -yritystuet 2014-2020

EAKR -yritystuet 2014-2020 EAKR -yritystuet 2014-2020 Infotilaisuus 14.1.2015 Timo Mäkelä / Varsinais-Suomen ELY-keskus 16.1.2015 Ohjelma-asiakirja: yritys- ja innovaatiotoiminta haasteena yksipuolinen elinkeinorakenne, yritysten

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Etelä-Savo

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Etelä-Savo Pk-yritysbarometri, syksy 214 Alueraportti, 1 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 8 1 Rakentaminen Kauppa 18 16 16 17 Palvelut 54 59 Muut 2 1 1 2 3 4 5 6 7 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Satakunta

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Satakunta Pk-yritysbarometri, syksy 214 Alueraportti, 1 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 8 12 Rakentaminen Kauppa 18 16 18 17 Palvelut 51 59 Muut 1 1 1 2 3 4 5 6 7 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN ETELÄ-KARJALAN VARAUTUMISSUUNNITELMA RAKENNEMUUTOKSEEN MYR 22.2.2016 Kauppakatu 40 D, 53100 Lappeenranta Tel +358 (5) 6163 100 etunimi.sukunimi@ekarjala.fi kirjaamo@ekarjala.fi www.ekarjala.fi 22.2.2016

Lisätiedot

Tilannekatsaus Kasvupalveluista ELO-verkostolle lokakuu Tea Raatikainen / Lähde: J. Tonttila/ TEM, Pasi Patrikainen KESELY

Tilannekatsaus Kasvupalveluista ELO-verkostolle lokakuu Tea Raatikainen / Lähde: J. Tonttila/ TEM, Pasi Patrikainen KESELY Tilannekatsaus Kasvupalveluista ELO-verkostolle lokakuu 2016 Tea Raatikainen / Lähde: J. Tonttila/ TEM, Pasi Patrikainen KESELY Kasvupalvelu TE-palvelut ja yrityspalvelut kootaan julkiseksi kasvupalveluksi.

Lisätiedot

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR)

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Yleistä Osaamiskeskittymien ja kaupunkien merkitys korostuu Harvaan asutun alueen kilpailukyvyn kehittämisessä hyödynnetään

Lisätiedot

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT?

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 19.3.2010 Helsinki Jussi Merikallio johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Sosiaali- ja terveyspalvelujen lähivuosien haasteet

Lisätiedot

Hallitusohjelman mahdollisuudet Kuusikkokuntien työllisyydenhoitoon. Eveliina Pöyhönen

Hallitusohjelman mahdollisuudet Kuusikkokuntien työllisyydenhoitoon. Eveliina Pöyhönen Hallitusohjelman mahdollisuudet Kuusikkokuntien työllisyydenhoitoon Eveliina Pöyhönen Hallituksen painopistealueet Köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen Työ on parasta sosiaaliturvaa.

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Kehittämisteemat Elise Tarvainen Keski-Suomen liitto Tavoitetila 2013 Keski-Suomessa on toimivat työmarkkinat. Maakunnan työllisyysaste ylittää

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

Keski- ja Itä-Suomen MTK yhdistysten luottamushenkilöneuvoston koulutus- ja neuvottelupäivät Kylpylähotelli Peurunka

Keski- ja Itä-Suomen MTK yhdistysten luottamushenkilöneuvoston koulutus- ja neuvottelupäivät Kylpylähotelli Peurunka Katsaus maan ja maaseudun tilanteeseen ja tulevaisuuteen Keski- ja Itä-Suomen MTK yhdistysten luottamushenkilöneuvoston koulutus- ja neuvottelupäivät Kylpylähotelli Peurunka 31.1.2014 Lähtökohdat vuodelle

Lisätiedot

joensuun kaupunkistrategia

joensuun kaupunkistrategia Kantavat Siivet joensuun kaupunkistrategia Kantavat Siivet Joensuu on rohkeasti muutoksia hyödyntävä osaamisen ja elämysten kaupunki, jossa on hyvä elää. VISIO 2015 muutoksia hyödyntävä kaupunki Rakennemuutos,

Lisätiedot

Työvoiman saatavuus, liikkuvuus ja tarjonnan kannustimet Pekka Sinko 20.2.2007 Faktat pöytään, Kitee

Työvoiman saatavuus, liikkuvuus ja tarjonnan kannustimet Pekka Sinko 20.2.2007 Faktat pöytään, Kitee Työvoiman saatavuus, liikkuvuus ja tarjonnan kannustimet Pekka Sinko 20.2.2007 Faktat pöytään, Kitee Työvoimapula vai työpula? Lehtitietojen valossa työvoimapula on jo yritysten arkipäivää. Valtiovarainministeriö

Lisätiedot

Liite 1. Talousneuvosto

Liite 1. Talousneuvosto Liite 1 Elinkeino- ja teollisuuspoliittinen linjaus Suomen talouskasvun eväitä 2010-luvulla Talousneuvosto 27.3.2013 Maailma muuttuu Suomi kohtaa haasteita Toimintaympäristö Globaali toimintaympäristö

Lisätiedot

ONKO OIKEA VASTAUS 18 VAI LAATU JA VAIKUTTAVUUS? Tavoitteena aito rakenteellinen kehittäminen ja alueellinen hyvinvointi

ONKO OIKEA VASTAUS 18 VAI LAATU JA VAIKUTTAVUUS? Tavoitteena aito rakenteellinen kehittäminen ja alueellinen hyvinvointi ONKO OIKEA VASTAUS 18 VAI LAATU JA VAIKUTTAVUUS? Tavoitteena aito rakenteellinen kehittäminen ja alueellinen hyvinvointi ARENE tiedotustilaisuus 23.4.2010 - Helsinki Vesa Saarikoski YHTÄÄLTÄ: RAKENTAKAA

Lisätiedot

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella Johtaja Hannu Sirén 12.10.2011 Hallitusohjelma Elinikäisen oppimisen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut ovat tarjolla kaikille yhden luukun periaatteen

Lisätiedot