Työllisyyden kohentaminen on myös paras tapa ehkäistä köyhyyttä ja syrjäytymistä.

Transkriptio

1 1. kysymys Alkavan vaalikauden tärkeimpiä talouspolitiikan tavoitteita ovat talouskasvun vahvistaminen sekä työllisyysasteen nousua että tuottavuuden kasvua edistämällä, työttömyyden alentaminen sekä suotuisan aluekehityksen tukeminen. Mitä keinoja eduskuntaryhmänne painottaa näiden tavoitteiden saavuttamiseksi maailmantalouden murroksen luomissa paineissa? KESKUSTA: Keskusta katsoo, että talouspolitiikan tärkeimmät tavoitteet ovat työllisyyden parantaminen ja tuottavuuden kasvun edistäminen. Vain näin voimme lisätä kaikkien kansalaisten hyvinvointia. Hallituksen on talouspolitiikallaan edistettävä suomalaisen työn, yrittämisen ja omistamisen kilpailukykyä kansainvälisillä markkinoilla. Keskusta haluaa kehittää hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen kolmikantayhteistyötä näiden tavoitteiden saavuttamiseksi. Suomessa on edelleen alennettava työllistämisen ja työllistymisen kynnystä. Vain työllisyysastetta nostamalla voimme alentaa työttömyyttä kestävällä tavalla. Korkea työllisyysaste on tärkeä erityisesti tasaisen tulonjaon ja julkisen talouden kestävyyden kannalta. Pitkäaikaistyöttömyys on yhä köyhyyden ja syrjäytymisen pääsyy. Voimavarojen täysimittainen hyödyntäminen ja tuloerojen hallinta edellyttävät hyvää talouskehitystä koko maassa. Tämä edellyttää sitä, että työpaikkoja on saatava syntymään kaikkialla Suomessa. Suomen tuleva menestys edellyttää, että maamme kaikki voimavarat saadaan nykyistä paremmin käyttöön. On kaikin tavoin tuettava maakuntien kykyä vahvistaa itse taloutensa perustaa ja kykyä pärjätä omillaan. Tuleva aluepolitiikka kiteytyy seuraaviin tavoitteisiin: 1. Edistetään alueiden kykyä menestyä maailmanlaajuisesti. 2. Pienennetään alueiden välisiä kehityseroja. 3. Turvataan peruspalvelut ja yhteydet koko Suomessa. Aluekehityksen painotukset ovat elinkeino ja yritystoiminta, osaaminen ja työvoima, palvelut ja yhteydet. Työllisyysasteen kohottaminen globaalin kilpailun oloissa ja tuottavuuden kohentaminen perustuvat osaamiseen sekä kykyyn kehittää tuotantotapoja ja luoda uusia tuotteita ja palveluita. Tämä edellyttää toimivaa innovaatiojärjestelmää, osaavaa työvoimaa ja markkinoiden hyvää toimintaa niin, että talouden voimavarat ovat tehokkaassa käytössä. Olennainen osa kilpailukykyistä taloutta on vahva kasvuyrittäjyys. Kilpailu aiheuttaa muutospaineita yksittäisten alueiden tuotantoon ja työllisyyteen. Tähän ei voida sopeutua pelkästään työvoiman liikkuvuuden avulla. Tarvitaan myös tehokasta alueellista innovaatio ja elinkeinopolitiikkaa ja reagointia äkillisiin rakennemuutoksiin. Hallituksen on kohdennettava valtionyhtiöiden myyntituloja osaamisen, innovatiivisuuden ja yrittäjyyden tarpeisiin, jotta Suomeen voidaan luoda uutta työtä täältä pois siirtyvien työpaikkojen tilalle. Innovaatiojärjestelmän kehittämisessä on tärkeää paitsi pyrkiä nostamaan tutkimus ja kehityspanostusten kokonaismäärä vähintään neljään prosenttiin kansantuotteesta myös suunnata nämä voimavarat mahdollisimman tehokkaasti koko kansantalouden kannalta. Tämä vaatii vahvojen kärkien luomista, ns. strategisten huippuosaamisen keskittymiä ja koko talouden innovaatiokapasiteetin vahvistamista. Julkisen tutkimusrahoituksen kohdentamisessa on lisättävä kilpailua. Valtion sektoritutkimustoimintaa on kehitettävä palvelemaan nykyistä selvemmin valtioneuvoston tasolla määriteltäviä tutkimustarpeita.

2 Työvoiman saatavuusongelmat uhkaavat vaikeutua tulevaisuudessa, kun työikäisen väestön määrä kääntyy lähivuosina laskuun. Hallituksen on huolehdittava siitä, että talouden kasvu ei häiriinny väestön ikärakenteen muutoksen vuoksi. Työmarkkinoiden toiminnan tehostamiseksi hallituksen on tuettava työvoiman ammatillista ja alueellista liikkuvuutta muun muassa kehittämällä työmatkakulujen korvausjärjestelmää, helpottamalla asuntomarkkinoiden pullonkauloja, uudistamalla aikuiskoulutusjärjestelmää ja kehittämällä muutosturvaa tukemaan nopeaa työllistymistä. Hallituksen on yhteistyössä työmarkkinajärjestöjen kanssa tuettava työmarkkinoiden sopimuskäytäntöjen kehittämistä. Tavoitteena on, että EU:n yhteisessä politiikassa otetaan nykyistä paremmin huomioon pohjoisen maatalouden olosuhteet ja toisaalta pyritään yksinkertaistamaan maataloushallintoa ja valvontaa. EU:n tukijärjestelmiä pitää kehittää niin, että terve maatalousyrittäjyys ja kannattavuus voidaan ylläpitää koko maassa. Uuden hallituksen on valmisteltava yhdessä tuottajajärjestöjen kanssa EU:n komissiolle esitys Etelä Suomen kansallisen tuen, artikla 141, jatkosta ja neuvottelee Suomen maatalouden kannattavuuden turvaavan lopputuloksen vuoden 2007 aikana. Tavoitteena on, että kotimainen maatalous pystyy tuottamaan pääosin suomalaisten kuluttamat elintarvikkeet ja täten turvaamaan huoltovarmuuden kaikissa olosuhteissa. Työuria on pidennettävä ja työvoimapolitiikkaa uudistettava siten, että se vastaa paremmin yritysten ja työttömien sekä työvoiman ulkopuolella olevien tarpeita. Hallituksen on parannettava myös työperäisen maahanmuuton edellytyksiä. Työvoiman osaamista pitää vahvistaa kehittämällä oppisopimuskoulutusta ja koulutuksen yhteishankintaa yritysten kanssa. Ikääntyvässä Suomessa on kiinnitettävä erityistä huomiota terveyden edistämiseen ja työelämän kehittämishankkeisiin työvoiman tarjonnan varmistamiseksi. Hallituksen on myös syytä arvioida, millä tavoin erityisesti varhaiseläkejärjestelmiä voidaan kehittää työssä pysymisen kannustamiseksi. Työvoiman tarjontaa voidaan lisätä myös purkamalla kannustinloukkuja, lieventämällä sosiaaliturvaetuuksien tulosidonnaisuuksia ja keventämällä työn verotusta. Nuorten työllisyyden vahvistamiseksi matalapalkkatuki on ulotettava alle 25 vuotiaisiin ja kehitettävä nuorten yhteiskuntatakuuta. Nuorten syrjäytymisen estämiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Lisäksi on helpotettava ensimmäisen työntekijän palkkaamista. Hallituksen on vahvistettava edelleen yrittäjyyttä ja tuettava kasvuyrittäjyyttä. Yrittäjyyskoulutusta on lisättävä kaikilla koulutuksen asteilla yrittäjyyshalukkuuden lisäämiseksi. Hallituksen on myös madallettava yrittäjyyden aloittamisen kynnystä muun muassa kehittämällä yrittäjien sosiaaliturvaa ja kehittämällä edelleen starttirahaa. Yrittämisen edistämiseksi ja työllisyyden parantamiseksi yritysten sukupolvenvaihdosten verokohtelua on edelleen huojennettava tavoitteena pitää olla perintö ja lahjaveron poistaminen kokonaan yritysten sukupolvenvaihdoksista. Innovatiivisten yritysten kasvun varmistamiseksi on parannettava riskirahoituksen saatavuutta. Tämän edistämiseksi hallituksen on myös harkittava keinoja tukea pääomasijoitustoimintaa verotuksen kautta. Työn tuottavuuden nostaminen on tulevan talouden kehityksen keskeisimpiä haasteita. Erityisesti palvelualojen ja julkisen sektorin tuottavuutta on nostettava. Markkinoiden toiminnan tehostamiseksi on tuettava terveen kilpailun edellytyksiä taloudessa. Tarpeetonta sääntelyä on purettava. Hallituksen talouspolitiikan tehtävänä on säilyttää yrityksille ja kotitalouksille vakaa toimintaympäristö ja tukea hintakilpailukyvyn säilymistä hyvänä. Tämän vuoksi hallituksen on

3 edistettävä hyvää hintakilpailukykyä tukevan työmarkkinaratkaisun syntymistä nykyisen sopimuskauden päättyessä. Nykyisten ennusteiden valossa ei ole tarpeen tukea vahvasti kysyntää finanssipolitiikalla lähimmän vuoden tai kahden aikana. Hallituksen on huolehdittava siitä, että finanssipoliittista liikkumavaraa on käytettävissä hallituskauden myöhempinä vuosina. Kun jo lähtökohtana oleva menokehys sisältää huomattavia infrastruktuurin parantamiseen tähtääviä menonlisäyksiä vuosina 2008 ja 2009 on tarkkaan harkittava, mitä menonlisäyksiä ja veronkevennyksiä voidaan toteuttaa hallituskauden ensimmäisellä puoliskolla. Tämän vuoksi hallituskauden alussa ei tarvita uusia tuloveronkevennyksiä, lukuun ottamatta verotuksen kiristymisen ehkäisemistä. Sen sijaan hallituksen tulisi tehdä vaalikauden alussa lisäpanostuksia tulonsiirtoihin ja palveluihin. KOKOOMUS: Talouspolitiikan päätehtävä on talouskasvun, hyvän työllisyyden ja yrittäjyyden edistäminen. Vain tätä kautta voidaan varmistaa kestävästi koko hyvinvointiyhteiskunnan rahoitus. Työmarkkinajärjestöillä on merkittävä vastuu maltillisen palkkaratkaisun synnyttämisessä ja sitä kautta työllisyyden ja palkansaajien ostovoiman turvaamisessa. Hallituksen tulee olla omalta osaltaan valmis kolmikantaisen tulopolitiikan valmisteluun. Koko julkisen talouden on varauduttava väestön ikääntymisen asettamiin haasteisiin. Kestävän talouspolitiikan perustana on valtion ja kuntien tasapainoinen talous suhdannekierron puitteissa. Menopuolella on noudatettava malttia. Veroratkaisuilla voidaan edistää työllisyyttä ja yrittäjyyttä sekä luoda talouteen työllisyyttä kohentavaa dynamiikkaa. Tuloverotuksen maltillinen keventäminen on tällöin avainasemassa. Työllisyyden kohentaminen on myös paras tapa ehkäistä köyhyyttä ja syrjäytymistä. Maailmantalouden hyvä vire voi tulevan vaalikauden aikana heikentyä ja tämä vaikuttaa Suomenkin talouskasvuun. Siksi on erityisen tärkeää huolehtia omista kasvun edellytyksistämme ja kilpailukykymme säilymisestä. Korkean työttömyyden rinnalla on Suomessa myös paheneva työvoimapula. Tämä työpaikkojen kohtaanto ongelma on aito hidaste talouden kasvulle ja työllisyysasteen nostamiselle. Tämän ongelman korjaaminen edellyttää muutosta tähän saakka harjoitetussa työvoimapolitiikassa. Työllisyyden ja tuottavuuden kasvun esteitä on välttämätöntä purkaa. Työn tekemisen on kannatettava aina. Työn vastaanottamista ja työvoiman liikkuvuutta on tarvittaessa edistettävä. Työllisyyspolitiikka tarvitsee tehostamista ja uusia painopistevalintoja. Tavoitteena tulee olla sellaisten keinojen käyttäminen, jotka luovat aidosti pysyviä uusia työpaikkoja ja kohentavat työttömän osaamistasoa työelämän tarpeita vastaavaksi. Kasvuyrittäjyyden ja kotimaisen omistajuuden edistäminen on tässä yhteydessä aivan välttämätöntä. Yrittäjyyttä rasittavan byrokratian keventämiseksi tarvitaan poikkihallinnollisia toimia. Maa ja metsätaloudella sekä maaseutuyrittäjyydellä on keskeinen merkitys aluekehityksessä. Menestyvä aluekehitys perustuu vahvoihin osaamisinvestointeihin, yrittäjyyden vahvistamiseen ja hyvien liikenneyhteyksien kehittämiseen. Olennaista on myös terve kuntarakenne, joka mahdollistaa nykyistä laadukkaampien ja kustannustehokkaampien palvelujen tarjoamisen. Innovaatioiden ja tuottavuuden kasvun tukemiseksi on turvattava tutkimus ja tuotekehitysrahoituksen riittävä taso sekä huolehdittava koulutuksemme laadusta.

4 SDP: Tulevan hallituksen on sovittava koko hallituskauden mittaisesta työllisyysohjelmasta, jonka tavoitteena on uuden työpaikan luominen vuoteen 2011 mennessä. Työllisyysohjelman laadinnassa hallituksen tulee toimia hyvässä yhteistyössä etujärjestöjen kanssa ja näin koota kansakuntaa yhteisen työllisyystavoitteen taakse. Työllisyysohjelman valmistuttua hallituksen tulee syksyllä tähdätä työllisyyttä ja palkkauksellista tasa arvoa lisäävän tulopoliittisen kokonaisratkaisun aikaansaamiseen. Pitkäaikaisella tuloratkaisulla tulee tähdätä talouden vakaaseen kehitykseen, yritystoiminnan kannattavuuteen ja palkansaajien ostovoiman tasaiseen kehitykseen. Veropolitiikassa liikkumatila on selvästi vähäisempi kuin edellisellä vaalikaudella. Verotuksen liikkumatila on käytettävä työllisyyttä tukevalla tavalla ja veronkevennysten painopiste on tästä syystä asetettava pieniin ja keskisuuriin ansiotuloihin. Veronkevennysten taso ja ajoitus riippuvat talouskehityksestä ja tulevista työmarkkinaratkaisuista. Talouspolitiikan uutena haasteena on kohtaanto ongelma. Työvoiman ammatillisen ja alueellisen liikkuvuuden mahdollistamiseen on panostettava useilla toimilla. Osaavan työvoiman tarjonnan varmistamiseksi on panostettava riittävästi työvoimapolitiikkaan ja koulutukseen. Muutosturvaa tulee parantaa. Aikuiskoulutusjärjestelmää on uudistettava oikealla, ajantasaisella ammattitaidolla varustetun työvoiman tarjonnan turvaamiseksi; ensiaskeleena aikuiskoulutusjärjestelmän uudistamisessa on lisättävä oppisopimuskoulutuksen ja ammatillisen aikuiskoulutuksen tarjontaa. Komennusmiesten verokohtelua on parannettava. Verotuksen matkakuluvähennystä tulee uudistaa siten, että omavastuuta pienennetään ja järjestelmää yksinkertaistaan. Osa työlle välttämättömän kakkosasunnon aiheuttamista kuluista tulee muuttaa vähennyskelpoiseksi verotuksessa. Talouden kasvupotentiaalia tulee kehittää investoimalla liikenneinfrastruktuuriin ja lisäämällä t&kpanostuksia. Tarvitaan vahvoja toimia pääkaupunkiseudun ja muiden kasvukeskusten asuntotarjonnan parantamiseksi. Hintojen nousua tulee hillitä mm. riittävällä tonttitarjonnalla ja kohtuuhintaisten vuokra asuntojen rakentamisella. Suotuisaa aluekehitystä on tuettava alueiden omien vahvuuksien pohjalta. Erityistä painoa on pantava aluekeskusten kehittämiseen. Alkavalla vaalikaudella on tuettava määrätietoisesti osaamiskeskittymien muodostumista maan kaikkiin osiin. Osana tätä korkeakoulujen sekä ammattikorkeakoulujen toiminnan alueellista vaikuttavuutta on lisättävä. Aluekeskusohjelmaa on kehitettävä ja sen toteuttamista tehostettava; ohjelman mukaisista aluekeskuksien vahvistamisella tuetaan myös niitä ympäröivien seutujen kehitystä. Osaamiskeskusohjelmalla on tuettava erityisesti hyvinvointipalvelujen ja elinkeinoelämän kansainvälisesti kilpailukykyisen huippuosaamisen kehittämistä. Hallituksen tulee parantaa entisestään Suomen valmiuksia kasvattaa hyvinvointiaan maailmantalouden murroksessa. Globalisaation mukanaan tuomat tilaisuudet on kyettävä hyödyntämään ja sen haasteet on otettava vastaan. Uusien kasvavien markkinoiden hyödyntäminen edellyttää sekä Suomen talouden ja suomalaisen yhteiskunnan avoimuutta kansainvälistymiselle että kotimaisten turvaverkkojen vahvistamista. Muutokseen on yhdistettävä turvallisuus ja tässä onnistuminen on vaalikauden suurimpia kysymyksiä. Aikuiskoulutuksen ja riittävän muutosturvan kehittäminen tulee ottaa suomalaisen globalisaatiostrategian kulmakiveksi. VASEMMISTOLIITTO: Suomen selviytyminen globalisaation haasteissa perustuu keskeisesti työllisyyden lisäämiseen, työttömyyden vähentämiseen sekä hyvinvointivaltion perustan vahvistamiseen. Tämä edellyttää tasavertaisten mahdollisuuksien tarjoamista kaikille maassa asuville ja työskenteleville sekä

5 kansakunnan yksituumaisuutta vahvistavan sosiaalisen oikeudenmukaisuuden lisäämistä. Pienituloisten taloudellisen aseman parantaminen ja sen myötä tapahtuva kysynnän lisääntyminen parantavat myös tehokkaimmin taloudellista kasvua. Näitä koskevia konkreettisia tavoitteita (mm. julkiset palvelut, verotus, työhyvinvointi, osaaminen) on käsitelty jäljempänä vastauksissa kohtiin 2 ja 3. Työmarkkina ja erityisesti tulopoliittisten sopimusten merkitys maamme talousmenestykselle viimeisen kymmenen vuoden aikana on ollut tärkeä, ja tätä linjaa on jatkettava. Viime vuosien tuloverokevennyksiin ei ole edellytyksiä, mutta viime vuosien pidättyväinen palkkakehitys antaa hyvän talous ja tuottavuuskehityksen myötä yrityksille palkankorotusvaraa. Ikääntyvän väestön ja muun lisääntyvän hoito ja hoivatarpeen vuoksi on tärkeätä, että julkisten hyvinvointialojen työntekijöiden palkkakehityksen oikeudenmukaisuudesta huolehditaan. Työllisyysasteen nostamiseksi ja työttömyyden vähentämiseksi on panostettava aktiiviseen työvoimapolitiikkaan, huolehdittava joustavin työaika ja eläkejärjestelyin ikääntyvän väestön säilymisestä työelämässä ja luotava lisäedellytyksiä ulkomaisen työvoiman tasavertaiselle, suomalaisia työehtoja noudattavalle työnteolle Suomessa. Työllisyysasteen nostaminen edellyttää myös työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaannon parantamista mm. aikuiskoulutusta kehittämällä ja kohtuuhintaisia vuokra asuntoja lisäämällä. Tätä edistäviä toimenpiteitä tulee kehittää huolehtien kuitenkin samalla siitä, että työntekijöiden turva muutostilanteissa paranee. Suomalaisten työntekijöiden asemaa joukkoirtisanomistilanteessa tulee parantaa ja työnantajien vastuuta lisätä. VIHREÄ LIITTO: Menestyksen avaimet. Vihreä eduskuntaryhmä katsoo, että Suomen tulevaisuuden menestyksen avaimia ovat kestävä teknologia, osaaminen, yrittäjyys, palvelut, luova talous ja tasa arvo. Kansainvälisellä ja EU yhteistyöllä on hillittävä epäreilua kilpailua työpaikoista ja investoinneista. Perusturvaa ja verotusta on kehitettävä työllisyyttä edistävään suuntaan. Myös asunto ja maahanmuuttopolitiikan on tuettava työllisyyttä. Tasa arvo ja korkea työllisyysaste ovat Suomen taloudellisen menestyksen edellytys. Talouskasvusta hyvinvointiin. Pelkkä bruttokansantuotteella mitattava talouskasvu ei riitä. Tavoitteena pitää olla hyvinvoinnin kestävä kasvu ja tasainen jakautuminen. Ihmisten on voitava valita korkeamman palkan lisäksi myös enemmän vapaa aikaa. Talouden kehitys ei saa tapahtua tulo ja hyvinvointierojen kasvun ja ympäristön kuormituksen kustannuksella. Kestävä teknologia. Talouden reunaehdot 2000 luvulla sanelevat ilmastonmuutos ja toimet sen rajoittamiseksi. Ilmastonsuojelu on myös ennennäkemätön mahdollisuus luoda kestävää hyvinvointia. Ilmastoteknologian maailmanmarkkinat kasvavat huimaa vauhtia. Suomalaisilla yrityksillä on hyvät edellytykset saada oma osuutensa energiapihin ja uusiutuvan energian markkinoista, jos politiikalla luodaan mahdollistava toimintaympäristö. Osaaminen. Osaamisen perusta on laadukkaassa ja tasa arvoisessa koulutuksessa, peruskouluista lukioihin ja ammattikouluihin. Suomella ei ole varaa jättää koulupudokkaita heitteille. Työelämälähtöisen aikuiskoulutuksen on tuettava elinikäistä oppimista. Korkeakoulujen perusrahoitusta ja itsenäisyyttä on vahvistettava. Tutkimus ja kehitysmäärärahojen lisäämistä tulee jatkaa. Yrittäjyys. Uusia työpaikkoja syntyy erityisesti palvelualoille ja pienyrityksiin. Yrittäjyyden edellytyksiä tulee parantaa muun muassa vähentämällä byrokratiaa ja helpottamalla ensimmäisen

6 työntekijän palkkaamista esimerkiksi määräaikaisesti alennetuilla sosiaaliturvamaksuilla. Itä Lapin ja Kainuun kokeiluja työn sivukulujen alentamisesta kannattaa kehittää edelleen. Luova talous. Suomessa on hyvät edellytykset pärjätä luovan talouden markkinoilla. Kotimaiseen kulttuuriin elokuvista muotoiluun ja kulttuuriviennin edistämiseen tulee satsata ja kulttuurin tekijöiden sosiaaliturva järjestää urheilijoiden tapaan erillislailla. Kansainvälinen ja EU yhteistyö. Kansainvälisessä kilpailussa kaikki eivät pelaa samoilla säännöillä. Siitä kärsivät ne maat, joissa pidetään huolta työntekijöistä ja ympäristöstä. Ympäristönsuojelulle ja työelämän sääntelylle tulee luoda kansainvälisiä miniminormeja. Suomen on ajettava Euroopan unionissa minimisosiaaliturva ja verosäädöksiä. Perusturva. Vakituisen palkkatyön ulkopuolella olevien perusturvan vahvistaminen on välttämätöntä uusien työmahdollisuuksien luomiseksi ja väliinputoamisen estämiseksi. Perusturvauudistuksen lähtökohtana on oltava työnteon kannattavuuden parantaminen ja rakenteellisen työttömyyden vähentäminen. Tähän pyrkii vihreiden esittämä perustulomalli. Se poistaisi kannustinloukkuja, ja lyhyestäkin tai osa aikaisesta työstä jäisi aina tekijälleen jotain käteen. Työn tukeminen. Niin sanotun matalan tuottavuuden työn tekeminen voidaan tehdä kannattavaksi mahdollistamalla sosiaaliturvan ja palkkatulon nykyistä joustavampi yhdistäminen tai pienentämällä työn sivukuluja tai verotusta. Vihreät tukevat ajatusta matalapalkkatuen kohdentamisesta myös alle 26 vuotiaille nuorille. Verotuksen painopistettä tulee siirtää ekologisella verouudistuksella työltä ympäristöhaittojen verottamiseen. Työllisyysaste. Valtiontalouden kestävyys edellyttää työllisyysasteen nostamista yli 70 prosentin vielä tällä vaalikaudella. Tähän pääsemiseksi on kehitettävä kannustimia ikäihmisten työurien pidentämiselle ja nuorten työllistymiselle. Tosiasiallista eläkeikää on edelleen pyrittävä nostamaan ja arvioitava aikaiselle eläkkeelle ohjaavan varhaiseläkejärjestelmän uudistamista. Näköpiirissä olevaan työvoimapulaan tulee vastata nykyistä aktiivisemmalla maahanmuuttopolitiikalla. Työmarkkinaratkaisu. Työmarkkinaratkaisuissa on korostettava yhteistyötä. Valtion on oltava aktiivisempi neuvotteluosapuoli, jotta vanhemmuuden kustannukset saadaan jaettua oikeudenmukaisesti, naisvaltaisten alojen palkkoja nostettua sekä yrittäjien näkökulma saatua paremmin esiin. Työmarkkinaratkaisuissa on hyvä löytää paikallista sopimista vahvistavia rakenteita. Aluekehitys. Hajautettu, uusiutuviin energianlähteisiin perustuva tuotanto luo työpaikkoja ja hyvinvointia ympäri maata. Koko maan kattava nopea joukkoliikenneverkosto on aluekeskuksille elintärkeä. Perusturva ja työllisyysratkaisuilla voidaan vaikuttaa aluekehitykseen. Asuntopolitiikka. Pääkaupunkiseudulla talouden kehityksen pullonkaulaksi on jo muodostunut pula kohtuuhintaisista asunnoista. Kasvukeskuksissa on välttämätöntä lisätä kohtuuhintaisten vuokra ja omistusasuntojen ja tonttimaan tarjontaa esimerkiksi korottamalla rakentamattomien tonttien kiinteistöveroa ja rakentamiskehotuksin. RKP: Ruotsalaisen eduskuntaryhmän näkemyksen mukaan uusi hallitus saa perinnöksi vahvan julkisen talouden, mutta jo keskipitkällä tähtäimellä se joutuu suurten paineiden alle. Siksi hallituksen on uskallettava toimia rohkeasti.

7 Mielestämme uuden hallituksen lähtökohtana täytyy olla, että oma talous, työllisyys ja veropolitiikka aikaansaa peruslaskelmaan verrattuna vähintään yhden prosenttiyksikön korkeamman keskimääräisen talouskasvun (noin 3,5 %) ja selkeästi yli 70 % työllisyysasteen vuoteen 2011 mennessä. Aivan ratkaisevassa asemassa kasvutavoitteen saavuttamiseksi on onnistunut puuttuminen työmarkkinoiden kohtaanto ongelmiin. Ei ole hyväksyttävissä, että meillä on yhtaikaa rakennetyöttömyyttä ja kasvava pula ammattitaitoisesta työvoimasta. Tämä edellyttää tehokasta ja nopeaa uudelleenkouluttamista. Työvoimapolitiikan resurssien vaikuttavuutta täytyy parantaa, työttömyysturvan kannustusvaikutuksia lisätä ja lisäresursseja ohjata aikuis ja oppisopimuskoulutukseen, alueellinen tasapuolisuus huomioon ottaen. Viimeksi mainittu on erityisen tärkeää kun tavoitteena pitää olla, että yksikään nuori ei saisi jäädä toimettomaksi. Työllisyys ja kasvutavoite edellyttää myös julkisten tutkimus ja kehittämisvarojen lisäämistä jonkun verran maaliskuun kehyspäätöstä enemmän (kehyksessä 5 %/vuosi). Työllisyysasteen nostaminen edellyttää myös työuran pidentämistä, sekä että hallitus edistää työperäistä maahanmuuttoa yhteistyössä työmarkkinajärjestöjen kanssa. Lisäksi pitää tehostaa toimenpiteitä, jolla houkutellaan ulkomaisia investointeja Suomeen. Jatkamalla maltillisia verokevennyksiä voidaan myös edelleen vauhdittaa talouskasvua ja nostaa työllisyyttä. Aluepolitiikallaan hallituksen pitää luoda edellytyksiä alueiden kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin takaavalle, osaamiseen ja kestävään kehitykseen perustuvalle taloudelliselle kasvulle ja työllisyyden parantamiselle. Tavoitteena on vähentää alueiden kehittyneisyyseroja ja edistää alueiden tasapainoista kehittämistä sekä maatalous että saaristoelinkeinojen kilpailukykyä. Työllisyyspäämäärää palvelevat näkemyksemme mukaan myös alempana mainitut parannukset opintososiaalisiin etuuksiin ja lapsiperheiden tukemiseen työ ja perhe elämän paremmaksi yhteensovittamiseksi. KRISTILLISDEMOKRAATIT: Tavoitteena on oltava merkittävä työllisyysasteen nousu, jotta voidaan turvata edellytykset hyvinvointipalvelujen kehittämiselle myös huoltosuhteen voimakkaasti heikettyä väestön ikääntyessä. Tämä edellyttää työurien pidentämistä ja nuorten työn saannin nopeuttamista. Maailmantalouden paineissa monipuolisen yritystoiminnan, etenkin kotimaisten pk vientiyritysten tukeminen on keskeistä. Tämä tarkoittaa mm. riittävää t&k rahoitusta, räätälöityä vienninedistämistä ja hyvää huolenpitoa maamme infrastruktuurista. Yrittäjyyttä ja kilpailukykyä tukee voimakas koulutustoiminta sekä täydennys ja uudelleenkoulutus. Valtion varoja tulee käyttää entistä enemmän kansantalouden tuottavuutta parantaviin kohteisiin kuten koulutus, tutkimus ja kehitystoiminta, liikenneväylien kunnossapito ja kehittäminen sekä monipuoliset energiaratkaisut. Yrittäjyyden edellytyksiä on parannettava mm. yrittäjien sosiaaliturvaa edelleen kehittämällä, laajentamalla starttirahaa sekä huolehtimalla yritysverotuksen kilpailukykyisyydestä. Mielestämme ensimmäisen ulkopuolisen työntekijän palkkaamiskynnystä tulisi voida helpottaa esim. määräaikaisella työnantajan palkan sivukulujen helpotuksella. Sosiaaliturvajärjestelmää on uudistettava siten, että se nykyistä paremmin kannustaa työhön ja yrittämiseen. Työttömien mahdollisuuksia lyhytaikaisen työn vastaanottamiseen tulee helpottaa

8 muuttamalla työttömyyspäivärahan laskentatapaa siten, etteivät satunnaiset tulot viivästytä työttömyyskorvauksen saamista. Työttömyysetuuden saajalla tulisi olla mahdollisuus vähäisiin tuloihin tiettyyn rajaan, esimerkiksi 200 euroon/kk, saakka ilman työttömyysetuuden leikkaantumista. Työpaikkakunnan kakkosasunnon verovähennysoikeus auttaisi alueellisessa rakennetyöttömyystilanteessa ottamaan vastaan lyhytaikaista työtä toisella paikkakunnalla. Tämä edistäisi työvoiman liikkuvuutta. Lasten ja työikäisten terveyden edistäminen ja erityisesti elintapasairauksien, esimerkiksi alkoholihaittojen tai diabeteksen ehkäisy, tulee nähdä keinona lisätä työn tuottavuutta ja siten kansantalouden kilpailukykyä. Koulutusta on suunnattava nykyistä paremmin työvoimatarpeen mukaan. Koulupudokkuutta tulee saada vähenemään panostamalla perusopetukseen ja ammatillisen koulutuksen laatuun. Opiskelemaan on päästävä nopeasti ja työhön on siirryttävä koulutuksesta entistä aiemmin. Tämä edellyttää mm. opintotuen parantamista tukemaan päätoimisen opiskelun edellytyksiä. Opiskelijaperheiden taloudelliseen asemaan on tehtävä myös parannuksia. Suotuisan aluekehityksen turvaamiseksi on panostettava maaseutuelinkeinojen monipuoliseen kehittämiseen. Maatalouden osalta tulee varmistaa artiklan 141 mukaisen tuen jatkuvuus ja tasapaino maan eri osien välillä, jotta kotimainen maa ja elintarviketalous voidaan turvata. Viljelijäväestön tulotasoa tulee parantaa sekä loma ja muita etuuksia kehittää. Aluekehityksen kannalta tärkeää on myös poliisi ja muiden kihlakuntapalvelujen saatavuuden varmistaminen. Perustienpidon tarpeet tulee täyttää. Valtion toimintojen alueellistamista tulee jatkaa. PERUSSUOMALAISET: Suomi tarvitsee entistä enemmän ammattiosaajia. Perussuomalaisten mielestä koulutusta onkin suunnattava uudelleen niin, että entistä useampi nuori ohjattaisiin ammattikoulutuksen piiriin ja sitä kautta työmarkkinoille, joilla työllistyminen on todennäköistä. Tämä on ainoa oikea pitkän tähtäyksen ratkaisu työmarkkinoiden ja yhteiskunnan tasapainoiseen kehitykseen. Emme vastusta työperäistä maahanmuuttoa Suomeen, mutta pidämme ulkomaalaisen työvoiman tietoista haalimista Suomeen hyvin lyhytnäköisenä ja kotimaisia ongelmia vähättelevänä toiminta, mikäli samaan aikaan ei puututa jo olemassa oleviin vanhentuneisiin painotuksiin koulutuspolitiikassa. Aluekehityksen osalta painotamme erityisesti liikenneyhteyksien ja liikenneverkon (perustienpito, yksityistiet, rataverkko) nykyistä parempaa kunnossapitoa verovaroin sekä alueellisia panostuksia erilaisiin hankkeisiin (muun muassa Itä ja Pohjois Suomen kaivoshankkeet). Erilaisten julkisen sektorin yksikköjen hajasijoittamista on jatkettava ja korkeakoulujärjestelmä on säilytettävä koko maan kattavana, sillä hajautetusta korkeakouluverkosta on hyvien kotimaisten kokemusten lisäksi myös hyviä kansainvälisiä esimerkkejä. Tutkimusmäärärahojen kierrättäminen yhä enenevässä määrin EU:n kautta on mielestämme huono käytäntö, joka vie turhaan aikaa ja hankaloittaa tutkimustyötä. Maatalousyrittäjyyden on oltava mahdollista myös pienemmillä tiloilla eli tukipolitiikkaa tulisi uudistaa kestävän kehityksen suuntaan. Kemera rahoitukseen tarvitaan riittävät varat, jolloin pystytään turvaamaan kotimainen puuraaka aine teollisuudelle. Bioenergian tuotantoon on panostettava entistä enemmän.