Työllisyyden kohentaminen on myös paras tapa ehkäistä köyhyyttä ja syrjäytymistä.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Työllisyyden kohentaminen on myös paras tapa ehkäistä köyhyyttä ja syrjäytymistä."

Transkriptio

1 1. kysymys Alkavan vaalikauden tärkeimpiä talouspolitiikan tavoitteita ovat talouskasvun vahvistaminen sekä työllisyysasteen nousua että tuottavuuden kasvua edistämällä, työttömyyden alentaminen sekä suotuisan aluekehityksen tukeminen. Mitä keinoja eduskuntaryhmänne painottaa näiden tavoitteiden saavuttamiseksi maailmantalouden murroksen luomissa paineissa? KESKUSTA: Keskusta katsoo, että talouspolitiikan tärkeimmät tavoitteet ovat työllisyyden parantaminen ja tuottavuuden kasvun edistäminen. Vain näin voimme lisätä kaikkien kansalaisten hyvinvointia. Hallituksen on talouspolitiikallaan edistettävä suomalaisen työn, yrittämisen ja omistamisen kilpailukykyä kansainvälisillä markkinoilla. Keskusta haluaa kehittää hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen kolmikantayhteistyötä näiden tavoitteiden saavuttamiseksi. Suomessa on edelleen alennettava työllistämisen ja työllistymisen kynnystä. Vain työllisyysastetta nostamalla voimme alentaa työttömyyttä kestävällä tavalla. Korkea työllisyysaste on tärkeä erityisesti tasaisen tulonjaon ja julkisen talouden kestävyyden kannalta. Pitkäaikaistyöttömyys on yhä köyhyyden ja syrjäytymisen pääsyy. Voimavarojen täysimittainen hyödyntäminen ja tuloerojen hallinta edellyttävät hyvää talouskehitystä koko maassa. Tämä edellyttää sitä, että työpaikkoja on saatava syntymään kaikkialla Suomessa. Suomen tuleva menestys edellyttää, että maamme kaikki voimavarat saadaan nykyistä paremmin käyttöön. On kaikin tavoin tuettava maakuntien kykyä vahvistaa itse taloutensa perustaa ja kykyä pärjätä omillaan. Tuleva aluepolitiikka kiteytyy seuraaviin tavoitteisiin: 1. Edistetään alueiden kykyä menestyä maailmanlaajuisesti. 2. Pienennetään alueiden välisiä kehityseroja. 3. Turvataan peruspalvelut ja yhteydet koko Suomessa. Aluekehityksen painotukset ovat elinkeino ja yritystoiminta, osaaminen ja työvoima, palvelut ja yhteydet. Työllisyysasteen kohottaminen globaalin kilpailun oloissa ja tuottavuuden kohentaminen perustuvat osaamiseen sekä kykyyn kehittää tuotantotapoja ja luoda uusia tuotteita ja palveluita. Tämä edellyttää toimivaa innovaatiojärjestelmää, osaavaa työvoimaa ja markkinoiden hyvää toimintaa niin, että talouden voimavarat ovat tehokkaassa käytössä. Olennainen osa kilpailukykyistä taloutta on vahva kasvuyrittäjyys. Kilpailu aiheuttaa muutospaineita yksittäisten alueiden tuotantoon ja työllisyyteen. Tähän ei voida sopeutua pelkästään työvoiman liikkuvuuden avulla. Tarvitaan myös tehokasta alueellista innovaatio ja elinkeinopolitiikkaa ja reagointia äkillisiin rakennemuutoksiin. Hallituksen on kohdennettava valtionyhtiöiden myyntituloja osaamisen, innovatiivisuuden ja yrittäjyyden tarpeisiin, jotta Suomeen voidaan luoda uutta työtä täältä pois siirtyvien työpaikkojen tilalle. Innovaatiojärjestelmän kehittämisessä on tärkeää paitsi pyrkiä nostamaan tutkimus ja kehityspanostusten kokonaismäärä vähintään neljään prosenttiin kansantuotteesta myös suunnata nämä voimavarat mahdollisimman tehokkaasti koko kansantalouden kannalta. Tämä vaatii vahvojen kärkien luomista, ns. strategisten huippuosaamisen keskittymiä ja koko talouden innovaatiokapasiteetin vahvistamista. Julkisen tutkimusrahoituksen kohdentamisessa on lisättävä kilpailua. Valtion sektoritutkimustoimintaa on kehitettävä palvelemaan nykyistä selvemmin valtioneuvoston tasolla määriteltäviä tutkimustarpeita.

2 Työvoiman saatavuusongelmat uhkaavat vaikeutua tulevaisuudessa, kun työikäisen väestön määrä kääntyy lähivuosina laskuun. Hallituksen on huolehdittava siitä, että talouden kasvu ei häiriinny väestön ikärakenteen muutoksen vuoksi. Työmarkkinoiden toiminnan tehostamiseksi hallituksen on tuettava työvoiman ammatillista ja alueellista liikkuvuutta muun muassa kehittämällä työmatkakulujen korvausjärjestelmää, helpottamalla asuntomarkkinoiden pullonkauloja, uudistamalla aikuiskoulutusjärjestelmää ja kehittämällä muutosturvaa tukemaan nopeaa työllistymistä. Hallituksen on yhteistyössä työmarkkinajärjestöjen kanssa tuettava työmarkkinoiden sopimuskäytäntöjen kehittämistä. Tavoitteena on, että EU:n yhteisessä politiikassa otetaan nykyistä paremmin huomioon pohjoisen maatalouden olosuhteet ja toisaalta pyritään yksinkertaistamaan maataloushallintoa ja valvontaa. EU:n tukijärjestelmiä pitää kehittää niin, että terve maatalousyrittäjyys ja kannattavuus voidaan ylläpitää koko maassa. Uuden hallituksen on valmisteltava yhdessä tuottajajärjestöjen kanssa EU:n komissiolle esitys Etelä Suomen kansallisen tuen, artikla 141, jatkosta ja neuvottelee Suomen maatalouden kannattavuuden turvaavan lopputuloksen vuoden 2007 aikana. Tavoitteena on, että kotimainen maatalous pystyy tuottamaan pääosin suomalaisten kuluttamat elintarvikkeet ja täten turvaamaan huoltovarmuuden kaikissa olosuhteissa. Työuria on pidennettävä ja työvoimapolitiikkaa uudistettava siten, että se vastaa paremmin yritysten ja työttömien sekä työvoiman ulkopuolella olevien tarpeita. Hallituksen on parannettava myös työperäisen maahanmuuton edellytyksiä. Työvoiman osaamista pitää vahvistaa kehittämällä oppisopimuskoulutusta ja koulutuksen yhteishankintaa yritysten kanssa. Ikääntyvässä Suomessa on kiinnitettävä erityistä huomiota terveyden edistämiseen ja työelämän kehittämishankkeisiin työvoiman tarjonnan varmistamiseksi. Hallituksen on myös syytä arvioida, millä tavoin erityisesti varhaiseläkejärjestelmiä voidaan kehittää työssä pysymisen kannustamiseksi. Työvoiman tarjontaa voidaan lisätä myös purkamalla kannustinloukkuja, lieventämällä sosiaaliturvaetuuksien tulosidonnaisuuksia ja keventämällä työn verotusta. Nuorten työllisyyden vahvistamiseksi matalapalkkatuki on ulotettava alle 25 vuotiaisiin ja kehitettävä nuorten yhteiskuntatakuuta. Nuorten syrjäytymisen estämiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Lisäksi on helpotettava ensimmäisen työntekijän palkkaamista. Hallituksen on vahvistettava edelleen yrittäjyyttä ja tuettava kasvuyrittäjyyttä. Yrittäjyyskoulutusta on lisättävä kaikilla koulutuksen asteilla yrittäjyyshalukkuuden lisäämiseksi. Hallituksen on myös madallettava yrittäjyyden aloittamisen kynnystä muun muassa kehittämällä yrittäjien sosiaaliturvaa ja kehittämällä edelleen starttirahaa. Yrittämisen edistämiseksi ja työllisyyden parantamiseksi yritysten sukupolvenvaihdosten verokohtelua on edelleen huojennettava tavoitteena pitää olla perintö ja lahjaveron poistaminen kokonaan yritysten sukupolvenvaihdoksista. Innovatiivisten yritysten kasvun varmistamiseksi on parannettava riskirahoituksen saatavuutta. Tämän edistämiseksi hallituksen on myös harkittava keinoja tukea pääomasijoitustoimintaa verotuksen kautta. Työn tuottavuuden nostaminen on tulevan talouden kehityksen keskeisimpiä haasteita. Erityisesti palvelualojen ja julkisen sektorin tuottavuutta on nostettava. Markkinoiden toiminnan tehostamiseksi on tuettava terveen kilpailun edellytyksiä taloudessa. Tarpeetonta sääntelyä on purettava. Hallituksen talouspolitiikan tehtävänä on säilyttää yrityksille ja kotitalouksille vakaa toimintaympäristö ja tukea hintakilpailukyvyn säilymistä hyvänä. Tämän vuoksi hallituksen on

3 edistettävä hyvää hintakilpailukykyä tukevan työmarkkinaratkaisun syntymistä nykyisen sopimuskauden päättyessä. Nykyisten ennusteiden valossa ei ole tarpeen tukea vahvasti kysyntää finanssipolitiikalla lähimmän vuoden tai kahden aikana. Hallituksen on huolehdittava siitä, että finanssipoliittista liikkumavaraa on käytettävissä hallituskauden myöhempinä vuosina. Kun jo lähtökohtana oleva menokehys sisältää huomattavia infrastruktuurin parantamiseen tähtääviä menonlisäyksiä vuosina 2008 ja 2009 on tarkkaan harkittava, mitä menonlisäyksiä ja veronkevennyksiä voidaan toteuttaa hallituskauden ensimmäisellä puoliskolla. Tämän vuoksi hallituskauden alussa ei tarvita uusia tuloveronkevennyksiä, lukuun ottamatta verotuksen kiristymisen ehkäisemistä. Sen sijaan hallituksen tulisi tehdä vaalikauden alussa lisäpanostuksia tulonsiirtoihin ja palveluihin. KOKOOMUS: Talouspolitiikan päätehtävä on talouskasvun, hyvän työllisyyden ja yrittäjyyden edistäminen. Vain tätä kautta voidaan varmistaa kestävästi koko hyvinvointiyhteiskunnan rahoitus. Työmarkkinajärjestöillä on merkittävä vastuu maltillisen palkkaratkaisun synnyttämisessä ja sitä kautta työllisyyden ja palkansaajien ostovoiman turvaamisessa. Hallituksen tulee olla omalta osaltaan valmis kolmikantaisen tulopolitiikan valmisteluun. Koko julkisen talouden on varauduttava väestön ikääntymisen asettamiin haasteisiin. Kestävän talouspolitiikan perustana on valtion ja kuntien tasapainoinen talous suhdannekierron puitteissa. Menopuolella on noudatettava malttia. Veroratkaisuilla voidaan edistää työllisyyttä ja yrittäjyyttä sekä luoda talouteen työllisyyttä kohentavaa dynamiikkaa. Tuloverotuksen maltillinen keventäminen on tällöin avainasemassa. Työllisyyden kohentaminen on myös paras tapa ehkäistä köyhyyttä ja syrjäytymistä. Maailmantalouden hyvä vire voi tulevan vaalikauden aikana heikentyä ja tämä vaikuttaa Suomenkin talouskasvuun. Siksi on erityisen tärkeää huolehtia omista kasvun edellytyksistämme ja kilpailukykymme säilymisestä. Korkean työttömyyden rinnalla on Suomessa myös paheneva työvoimapula. Tämä työpaikkojen kohtaanto ongelma on aito hidaste talouden kasvulle ja työllisyysasteen nostamiselle. Tämän ongelman korjaaminen edellyttää muutosta tähän saakka harjoitetussa työvoimapolitiikassa. Työllisyyden ja tuottavuuden kasvun esteitä on välttämätöntä purkaa. Työn tekemisen on kannatettava aina. Työn vastaanottamista ja työvoiman liikkuvuutta on tarvittaessa edistettävä. Työllisyyspolitiikka tarvitsee tehostamista ja uusia painopistevalintoja. Tavoitteena tulee olla sellaisten keinojen käyttäminen, jotka luovat aidosti pysyviä uusia työpaikkoja ja kohentavat työttömän osaamistasoa työelämän tarpeita vastaavaksi. Kasvuyrittäjyyden ja kotimaisen omistajuuden edistäminen on tässä yhteydessä aivan välttämätöntä. Yrittäjyyttä rasittavan byrokratian keventämiseksi tarvitaan poikkihallinnollisia toimia. Maa ja metsätaloudella sekä maaseutuyrittäjyydellä on keskeinen merkitys aluekehityksessä. Menestyvä aluekehitys perustuu vahvoihin osaamisinvestointeihin, yrittäjyyden vahvistamiseen ja hyvien liikenneyhteyksien kehittämiseen. Olennaista on myös terve kuntarakenne, joka mahdollistaa nykyistä laadukkaampien ja kustannustehokkaampien palvelujen tarjoamisen. Innovaatioiden ja tuottavuuden kasvun tukemiseksi on turvattava tutkimus ja tuotekehitysrahoituksen riittävä taso sekä huolehdittava koulutuksemme laadusta.

4 SDP: Tulevan hallituksen on sovittava koko hallituskauden mittaisesta työllisyysohjelmasta, jonka tavoitteena on uuden työpaikan luominen vuoteen 2011 mennessä. Työllisyysohjelman laadinnassa hallituksen tulee toimia hyvässä yhteistyössä etujärjestöjen kanssa ja näin koota kansakuntaa yhteisen työllisyystavoitteen taakse. Työllisyysohjelman valmistuttua hallituksen tulee syksyllä tähdätä työllisyyttä ja palkkauksellista tasa arvoa lisäävän tulopoliittisen kokonaisratkaisun aikaansaamiseen. Pitkäaikaisella tuloratkaisulla tulee tähdätä talouden vakaaseen kehitykseen, yritystoiminnan kannattavuuteen ja palkansaajien ostovoiman tasaiseen kehitykseen. Veropolitiikassa liikkumatila on selvästi vähäisempi kuin edellisellä vaalikaudella. Verotuksen liikkumatila on käytettävä työllisyyttä tukevalla tavalla ja veronkevennysten painopiste on tästä syystä asetettava pieniin ja keskisuuriin ansiotuloihin. Veronkevennysten taso ja ajoitus riippuvat talouskehityksestä ja tulevista työmarkkinaratkaisuista. Talouspolitiikan uutena haasteena on kohtaanto ongelma. Työvoiman ammatillisen ja alueellisen liikkuvuuden mahdollistamiseen on panostettava useilla toimilla. Osaavan työvoiman tarjonnan varmistamiseksi on panostettava riittävästi työvoimapolitiikkaan ja koulutukseen. Muutosturvaa tulee parantaa. Aikuiskoulutusjärjestelmää on uudistettava oikealla, ajantasaisella ammattitaidolla varustetun työvoiman tarjonnan turvaamiseksi; ensiaskeleena aikuiskoulutusjärjestelmän uudistamisessa on lisättävä oppisopimuskoulutuksen ja ammatillisen aikuiskoulutuksen tarjontaa. Komennusmiesten verokohtelua on parannettava. Verotuksen matkakuluvähennystä tulee uudistaa siten, että omavastuuta pienennetään ja järjestelmää yksinkertaistaan. Osa työlle välttämättömän kakkosasunnon aiheuttamista kuluista tulee muuttaa vähennyskelpoiseksi verotuksessa. Talouden kasvupotentiaalia tulee kehittää investoimalla liikenneinfrastruktuuriin ja lisäämällä t&kpanostuksia. Tarvitaan vahvoja toimia pääkaupunkiseudun ja muiden kasvukeskusten asuntotarjonnan parantamiseksi. Hintojen nousua tulee hillitä mm. riittävällä tonttitarjonnalla ja kohtuuhintaisten vuokra asuntojen rakentamisella. Suotuisaa aluekehitystä on tuettava alueiden omien vahvuuksien pohjalta. Erityistä painoa on pantava aluekeskusten kehittämiseen. Alkavalla vaalikaudella on tuettava määrätietoisesti osaamiskeskittymien muodostumista maan kaikkiin osiin. Osana tätä korkeakoulujen sekä ammattikorkeakoulujen toiminnan alueellista vaikuttavuutta on lisättävä. Aluekeskusohjelmaa on kehitettävä ja sen toteuttamista tehostettava; ohjelman mukaisista aluekeskuksien vahvistamisella tuetaan myös niitä ympäröivien seutujen kehitystä. Osaamiskeskusohjelmalla on tuettava erityisesti hyvinvointipalvelujen ja elinkeinoelämän kansainvälisesti kilpailukykyisen huippuosaamisen kehittämistä. Hallituksen tulee parantaa entisestään Suomen valmiuksia kasvattaa hyvinvointiaan maailmantalouden murroksessa. Globalisaation mukanaan tuomat tilaisuudet on kyettävä hyödyntämään ja sen haasteet on otettava vastaan. Uusien kasvavien markkinoiden hyödyntäminen edellyttää sekä Suomen talouden ja suomalaisen yhteiskunnan avoimuutta kansainvälistymiselle että kotimaisten turvaverkkojen vahvistamista. Muutokseen on yhdistettävä turvallisuus ja tässä onnistuminen on vaalikauden suurimpia kysymyksiä. Aikuiskoulutuksen ja riittävän muutosturvan kehittäminen tulee ottaa suomalaisen globalisaatiostrategian kulmakiveksi. VASEMMISTOLIITTO: Suomen selviytyminen globalisaation haasteissa perustuu keskeisesti työllisyyden lisäämiseen, työttömyyden vähentämiseen sekä hyvinvointivaltion perustan vahvistamiseen. Tämä edellyttää tasavertaisten mahdollisuuksien tarjoamista kaikille maassa asuville ja työskenteleville sekä

5 kansakunnan yksituumaisuutta vahvistavan sosiaalisen oikeudenmukaisuuden lisäämistä. Pienituloisten taloudellisen aseman parantaminen ja sen myötä tapahtuva kysynnän lisääntyminen parantavat myös tehokkaimmin taloudellista kasvua. Näitä koskevia konkreettisia tavoitteita (mm. julkiset palvelut, verotus, työhyvinvointi, osaaminen) on käsitelty jäljempänä vastauksissa kohtiin 2 ja 3. Työmarkkina ja erityisesti tulopoliittisten sopimusten merkitys maamme talousmenestykselle viimeisen kymmenen vuoden aikana on ollut tärkeä, ja tätä linjaa on jatkettava. Viime vuosien tuloverokevennyksiin ei ole edellytyksiä, mutta viime vuosien pidättyväinen palkkakehitys antaa hyvän talous ja tuottavuuskehityksen myötä yrityksille palkankorotusvaraa. Ikääntyvän väestön ja muun lisääntyvän hoito ja hoivatarpeen vuoksi on tärkeätä, että julkisten hyvinvointialojen työntekijöiden palkkakehityksen oikeudenmukaisuudesta huolehditaan. Työllisyysasteen nostamiseksi ja työttömyyden vähentämiseksi on panostettava aktiiviseen työvoimapolitiikkaan, huolehdittava joustavin työaika ja eläkejärjestelyin ikääntyvän väestön säilymisestä työelämässä ja luotava lisäedellytyksiä ulkomaisen työvoiman tasavertaiselle, suomalaisia työehtoja noudattavalle työnteolle Suomessa. Työllisyysasteen nostaminen edellyttää myös työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaannon parantamista mm. aikuiskoulutusta kehittämällä ja kohtuuhintaisia vuokra asuntoja lisäämällä. Tätä edistäviä toimenpiteitä tulee kehittää huolehtien kuitenkin samalla siitä, että työntekijöiden turva muutostilanteissa paranee. Suomalaisten työntekijöiden asemaa joukkoirtisanomistilanteessa tulee parantaa ja työnantajien vastuuta lisätä. VIHREÄ LIITTO: Menestyksen avaimet. Vihreä eduskuntaryhmä katsoo, että Suomen tulevaisuuden menestyksen avaimia ovat kestävä teknologia, osaaminen, yrittäjyys, palvelut, luova talous ja tasa arvo. Kansainvälisellä ja EU yhteistyöllä on hillittävä epäreilua kilpailua työpaikoista ja investoinneista. Perusturvaa ja verotusta on kehitettävä työllisyyttä edistävään suuntaan. Myös asunto ja maahanmuuttopolitiikan on tuettava työllisyyttä. Tasa arvo ja korkea työllisyysaste ovat Suomen taloudellisen menestyksen edellytys. Talouskasvusta hyvinvointiin. Pelkkä bruttokansantuotteella mitattava talouskasvu ei riitä. Tavoitteena pitää olla hyvinvoinnin kestävä kasvu ja tasainen jakautuminen. Ihmisten on voitava valita korkeamman palkan lisäksi myös enemmän vapaa aikaa. Talouden kehitys ei saa tapahtua tulo ja hyvinvointierojen kasvun ja ympäristön kuormituksen kustannuksella. Kestävä teknologia. Talouden reunaehdot 2000 luvulla sanelevat ilmastonmuutos ja toimet sen rajoittamiseksi. Ilmastonsuojelu on myös ennennäkemätön mahdollisuus luoda kestävää hyvinvointia. Ilmastoteknologian maailmanmarkkinat kasvavat huimaa vauhtia. Suomalaisilla yrityksillä on hyvät edellytykset saada oma osuutensa energiapihin ja uusiutuvan energian markkinoista, jos politiikalla luodaan mahdollistava toimintaympäristö. Osaaminen. Osaamisen perusta on laadukkaassa ja tasa arvoisessa koulutuksessa, peruskouluista lukioihin ja ammattikouluihin. Suomella ei ole varaa jättää koulupudokkaita heitteille. Työelämälähtöisen aikuiskoulutuksen on tuettava elinikäistä oppimista. Korkeakoulujen perusrahoitusta ja itsenäisyyttä on vahvistettava. Tutkimus ja kehitysmäärärahojen lisäämistä tulee jatkaa. Yrittäjyys. Uusia työpaikkoja syntyy erityisesti palvelualoille ja pienyrityksiin. Yrittäjyyden edellytyksiä tulee parantaa muun muassa vähentämällä byrokratiaa ja helpottamalla ensimmäisen

6 työntekijän palkkaamista esimerkiksi määräaikaisesti alennetuilla sosiaaliturvamaksuilla. Itä Lapin ja Kainuun kokeiluja työn sivukulujen alentamisesta kannattaa kehittää edelleen. Luova talous. Suomessa on hyvät edellytykset pärjätä luovan talouden markkinoilla. Kotimaiseen kulttuuriin elokuvista muotoiluun ja kulttuuriviennin edistämiseen tulee satsata ja kulttuurin tekijöiden sosiaaliturva järjestää urheilijoiden tapaan erillislailla. Kansainvälinen ja EU yhteistyö. Kansainvälisessä kilpailussa kaikki eivät pelaa samoilla säännöillä. Siitä kärsivät ne maat, joissa pidetään huolta työntekijöistä ja ympäristöstä. Ympäristönsuojelulle ja työelämän sääntelylle tulee luoda kansainvälisiä miniminormeja. Suomen on ajettava Euroopan unionissa minimisosiaaliturva ja verosäädöksiä. Perusturva. Vakituisen palkkatyön ulkopuolella olevien perusturvan vahvistaminen on välttämätöntä uusien työmahdollisuuksien luomiseksi ja väliinputoamisen estämiseksi. Perusturvauudistuksen lähtökohtana on oltava työnteon kannattavuuden parantaminen ja rakenteellisen työttömyyden vähentäminen. Tähän pyrkii vihreiden esittämä perustulomalli. Se poistaisi kannustinloukkuja, ja lyhyestäkin tai osa aikaisesta työstä jäisi aina tekijälleen jotain käteen. Työn tukeminen. Niin sanotun matalan tuottavuuden työn tekeminen voidaan tehdä kannattavaksi mahdollistamalla sosiaaliturvan ja palkkatulon nykyistä joustavampi yhdistäminen tai pienentämällä työn sivukuluja tai verotusta. Vihreät tukevat ajatusta matalapalkkatuen kohdentamisesta myös alle 26 vuotiaille nuorille. Verotuksen painopistettä tulee siirtää ekologisella verouudistuksella työltä ympäristöhaittojen verottamiseen. Työllisyysaste. Valtiontalouden kestävyys edellyttää työllisyysasteen nostamista yli 70 prosentin vielä tällä vaalikaudella. Tähän pääsemiseksi on kehitettävä kannustimia ikäihmisten työurien pidentämiselle ja nuorten työllistymiselle. Tosiasiallista eläkeikää on edelleen pyrittävä nostamaan ja arvioitava aikaiselle eläkkeelle ohjaavan varhaiseläkejärjestelmän uudistamista. Näköpiirissä olevaan työvoimapulaan tulee vastata nykyistä aktiivisemmalla maahanmuuttopolitiikalla. Työmarkkinaratkaisu. Työmarkkinaratkaisuissa on korostettava yhteistyötä. Valtion on oltava aktiivisempi neuvotteluosapuoli, jotta vanhemmuuden kustannukset saadaan jaettua oikeudenmukaisesti, naisvaltaisten alojen palkkoja nostettua sekä yrittäjien näkökulma saatua paremmin esiin. Työmarkkinaratkaisuissa on hyvä löytää paikallista sopimista vahvistavia rakenteita. Aluekehitys. Hajautettu, uusiutuviin energianlähteisiin perustuva tuotanto luo työpaikkoja ja hyvinvointia ympäri maata. Koko maan kattava nopea joukkoliikenneverkosto on aluekeskuksille elintärkeä. Perusturva ja työllisyysratkaisuilla voidaan vaikuttaa aluekehitykseen. Asuntopolitiikka. Pääkaupunkiseudulla talouden kehityksen pullonkaulaksi on jo muodostunut pula kohtuuhintaisista asunnoista. Kasvukeskuksissa on välttämätöntä lisätä kohtuuhintaisten vuokra ja omistusasuntojen ja tonttimaan tarjontaa esimerkiksi korottamalla rakentamattomien tonttien kiinteistöveroa ja rakentamiskehotuksin. RKP: Ruotsalaisen eduskuntaryhmän näkemyksen mukaan uusi hallitus saa perinnöksi vahvan julkisen talouden, mutta jo keskipitkällä tähtäimellä se joutuu suurten paineiden alle. Siksi hallituksen on uskallettava toimia rohkeasti.

7 Mielestämme uuden hallituksen lähtökohtana täytyy olla, että oma talous, työllisyys ja veropolitiikka aikaansaa peruslaskelmaan verrattuna vähintään yhden prosenttiyksikön korkeamman keskimääräisen talouskasvun (noin 3,5 %) ja selkeästi yli 70 % työllisyysasteen vuoteen 2011 mennessä. Aivan ratkaisevassa asemassa kasvutavoitteen saavuttamiseksi on onnistunut puuttuminen työmarkkinoiden kohtaanto ongelmiin. Ei ole hyväksyttävissä, että meillä on yhtaikaa rakennetyöttömyyttä ja kasvava pula ammattitaitoisesta työvoimasta. Tämä edellyttää tehokasta ja nopeaa uudelleenkouluttamista. Työvoimapolitiikan resurssien vaikuttavuutta täytyy parantaa, työttömyysturvan kannustusvaikutuksia lisätä ja lisäresursseja ohjata aikuis ja oppisopimuskoulutukseen, alueellinen tasapuolisuus huomioon ottaen. Viimeksi mainittu on erityisen tärkeää kun tavoitteena pitää olla, että yksikään nuori ei saisi jäädä toimettomaksi. Työllisyys ja kasvutavoite edellyttää myös julkisten tutkimus ja kehittämisvarojen lisäämistä jonkun verran maaliskuun kehyspäätöstä enemmän (kehyksessä 5 %/vuosi). Työllisyysasteen nostaminen edellyttää myös työuran pidentämistä, sekä että hallitus edistää työperäistä maahanmuuttoa yhteistyössä työmarkkinajärjestöjen kanssa. Lisäksi pitää tehostaa toimenpiteitä, jolla houkutellaan ulkomaisia investointeja Suomeen. Jatkamalla maltillisia verokevennyksiä voidaan myös edelleen vauhdittaa talouskasvua ja nostaa työllisyyttä. Aluepolitiikallaan hallituksen pitää luoda edellytyksiä alueiden kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin takaavalle, osaamiseen ja kestävään kehitykseen perustuvalle taloudelliselle kasvulle ja työllisyyden parantamiselle. Tavoitteena on vähentää alueiden kehittyneisyyseroja ja edistää alueiden tasapainoista kehittämistä sekä maatalous että saaristoelinkeinojen kilpailukykyä. Työllisyyspäämäärää palvelevat näkemyksemme mukaan myös alempana mainitut parannukset opintososiaalisiin etuuksiin ja lapsiperheiden tukemiseen työ ja perhe elämän paremmaksi yhteensovittamiseksi. KRISTILLISDEMOKRAATIT: Tavoitteena on oltava merkittävä työllisyysasteen nousu, jotta voidaan turvata edellytykset hyvinvointipalvelujen kehittämiselle myös huoltosuhteen voimakkaasti heikettyä väestön ikääntyessä. Tämä edellyttää työurien pidentämistä ja nuorten työn saannin nopeuttamista. Maailmantalouden paineissa monipuolisen yritystoiminnan, etenkin kotimaisten pk vientiyritysten tukeminen on keskeistä. Tämä tarkoittaa mm. riittävää t&k rahoitusta, räätälöityä vienninedistämistä ja hyvää huolenpitoa maamme infrastruktuurista. Yrittäjyyttä ja kilpailukykyä tukee voimakas koulutustoiminta sekä täydennys ja uudelleenkoulutus. Valtion varoja tulee käyttää entistä enemmän kansantalouden tuottavuutta parantaviin kohteisiin kuten koulutus, tutkimus ja kehitystoiminta, liikenneväylien kunnossapito ja kehittäminen sekä monipuoliset energiaratkaisut. Yrittäjyyden edellytyksiä on parannettava mm. yrittäjien sosiaaliturvaa edelleen kehittämällä, laajentamalla starttirahaa sekä huolehtimalla yritysverotuksen kilpailukykyisyydestä. Mielestämme ensimmäisen ulkopuolisen työntekijän palkkaamiskynnystä tulisi voida helpottaa esim. määräaikaisella työnantajan palkan sivukulujen helpotuksella. Sosiaaliturvajärjestelmää on uudistettava siten, että se nykyistä paremmin kannustaa työhön ja yrittämiseen. Työttömien mahdollisuuksia lyhytaikaisen työn vastaanottamiseen tulee helpottaa

8 muuttamalla työttömyyspäivärahan laskentatapaa siten, etteivät satunnaiset tulot viivästytä työttömyyskorvauksen saamista. Työttömyysetuuden saajalla tulisi olla mahdollisuus vähäisiin tuloihin tiettyyn rajaan, esimerkiksi 200 euroon/kk, saakka ilman työttömyysetuuden leikkaantumista. Työpaikkakunnan kakkosasunnon verovähennysoikeus auttaisi alueellisessa rakennetyöttömyystilanteessa ottamaan vastaan lyhytaikaista työtä toisella paikkakunnalla. Tämä edistäisi työvoiman liikkuvuutta. Lasten ja työikäisten terveyden edistäminen ja erityisesti elintapasairauksien, esimerkiksi alkoholihaittojen tai diabeteksen ehkäisy, tulee nähdä keinona lisätä työn tuottavuutta ja siten kansantalouden kilpailukykyä. Koulutusta on suunnattava nykyistä paremmin työvoimatarpeen mukaan. Koulupudokkuutta tulee saada vähenemään panostamalla perusopetukseen ja ammatillisen koulutuksen laatuun. Opiskelemaan on päästävä nopeasti ja työhön on siirryttävä koulutuksesta entistä aiemmin. Tämä edellyttää mm. opintotuen parantamista tukemaan päätoimisen opiskelun edellytyksiä. Opiskelijaperheiden taloudelliseen asemaan on tehtävä myös parannuksia. Suotuisan aluekehityksen turvaamiseksi on panostettava maaseutuelinkeinojen monipuoliseen kehittämiseen. Maatalouden osalta tulee varmistaa artiklan 141 mukaisen tuen jatkuvuus ja tasapaino maan eri osien välillä, jotta kotimainen maa ja elintarviketalous voidaan turvata. Viljelijäväestön tulotasoa tulee parantaa sekä loma ja muita etuuksia kehittää. Aluekehityksen kannalta tärkeää on myös poliisi ja muiden kihlakuntapalvelujen saatavuuden varmistaminen. Perustienpidon tarpeet tulee täyttää. Valtion toimintojen alueellistamista tulee jatkaa. PERUSSUOMALAISET: Suomi tarvitsee entistä enemmän ammattiosaajia. Perussuomalaisten mielestä koulutusta onkin suunnattava uudelleen niin, että entistä useampi nuori ohjattaisiin ammattikoulutuksen piiriin ja sitä kautta työmarkkinoille, joilla työllistyminen on todennäköistä. Tämä on ainoa oikea pitkän tähtäyksen ratkaisu työmarkkinoiden ja yhteiskunnan tasapainoiseen kehitykseen. Emme vastusta työperäistä maahanmuuttoa Suomeen, mutta pidämme ulkomaalaisen työvoiman tietoista haalimista Suomeen hyvin lyhytnäköisenä ja kotimaisia ongelmia vähättelevänä toiminta, mikäli samaan aikaan ei puututa jo olemassa oleviin vanhentuneisiin painotuksiin koulutuspolitiikassa. Aluekehityksen osalta painotamme erityisesti liikenneyhteyksien ja liikenneverkon (perustienpito, yksityistiet, rataverkko) nykyistä parempaa kunnossapitoa verovaroin sekä alueellisia panostuksia erilaisiin hankkeisiin (muun muassa Itä ja Pohjois Suomen kaivoshankkeet). Erilaisten julkisen sektorin yksikköjen hajasijoittamista on jatkettava ja korkeakoulujärjestelmä on säilytettävä koko maan kattavana, sillä hajautetusta korkeakouluverkosta on hyvien kotimaisten kokemusten lisäksi myös hyviä kansainvälisiä esimerkkejä. Tutkimusmäärärahojen kierrättäminen yhä enenevässä määrin EU:n kautta on mielestämme huono käytäntö, joka vie turhaan aikaa ja hankaloittaa tutkimustyötä. Maatalousyrittäjyyden on oltava mahdollista myös pienemmillä tiloilla eli tukipolitiikkaa tulisi uudistaa kestävän kehityksen suuntaan. Kemera rahoitukseen tarvitaan riittävät varat, jolloin pystytään turvaamaan kotimainen puuraaka aine teollisuudelle. Bioenergian tuotantoon on panostettava entistä enemmän.

Leif Fagernäs EK:n toimintasuunnitelma 2008. PK-yritysvaltuuskunta 14.11.2007

Leif Fagernäs EK:n toimintasuunnitelma 2008. PK-yritysvaltuuskunta 14.11.2007 Leif Fagernäs EK:n toimintasuunnitelma 2008 PK-yritysvaltuuskunta 14.11.2007 Mikä muuttunut eniten yritysten toimintaympäristössä 1. Osaavan työvoiman saatavuus heikentynyt 2. Julkishallinnon ja hyvinvointiyhteiskunnan

Lisätiedot

EK:n työelämälinjaukset: talouskasvua ja tuottavaa työtä

EK:n työelämälinjaukset: talouskasvua ja tuottavaa työtä EK:n työelämälinjaukset: talouskasvua ja tuottavaa työtä Hyvä työ Vasemmistoliiton työelämäseminaari Helsinki 24.2.2011 Työmarkkinajärjestöjen esitykset tulevalle eduskunnalle Johtaja Eeva-Liisa Inkeroinen,

Lisätiedot

Suomalaisen työpolitiikan linja

Suomalaisen työpolitiikan linja Suomalaisen työpolitiikan linja - Työmarkkinoiden muutostilanne ja haasteet - Suomalaisen työpolitiikan kokonaisuus ja tavoitteet - Suomen työmarkkinareformin lähtökohtia - Hallituksen periaatepäätös Työministeri

Lisätiedot

Vauhtia vientiin, voimaa kotimarkkinoille

Vauhtia vientiin, voimaa kotimarkkinoille EK:n vaalitavoitteet hallituskaudelle 2015 2019 Vauhtia vientiin, voimaa kotimarkkinoille Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Vauhtia vientiin Viennin arvo on yhä 20 % pienempi kuin vuonna 2008 Kilpailukyky

Lisätiedot

Miksi Saksa menestyy?

Miksi Saksa menestyy? Miksi Saksa menestyy? Talous- ja työmarkkinauudistusten rooli Saksan taloudellisessa menestyksessä 2000-luvulla Antti Kauhanen, ETLA Seppo Saukkonen, EK Tausta Saksan lähtökohdat 2000-luvun taitteessa

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen (ESR) Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita

Lisätiedot

TE-palvelut ja validointi

TE-palvelut ja validointi TE-palvelut ja validointi Mestari2013 - Sinut on tunnistettu! koulutuspolitiikan seminaari 26.-27.11.2013 TE-PALVELUIDEN UUDISTAMINEN v. 2013- TE-PALVELUT JA VALIDOINTI EPÄVIRALLISEN JA ARKIOPPIMISEN TIETOJEN,

Lisätiedot

Mitä voi tulevaisuudelta odottaa, kun väestö vanhenee? Jukka Pekkarinen Ylijohtaja Valtiovarainministeriö

Mitä voi tulevaisuudelta odottaa, kun väestö vanhenee? Jukka Pekkarinen Ylijohtaja Valtiovarainministeriö Mitä voi tulevaisuudelta odottaa, kun väestö vanhenee? Jukka Pekkarinen Ylijohtaja Valtiovarainministeriö Työeläkepäivä 15.11.2011 Tulevaisuudessa... väestöllinen kehitys on epäsuotuisampi ja o huoltosuhde

Lisätiedot

Työ on parasta sosiaaliturvaa. Tuetun työllistymisen markkinat Finlandia-talo 4.8.2011 Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko

Työ on parasta sosiaaliturvaa. Tuetun työllistymisen markkinat Finlandia-talo 4.8.2011 Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko Työ on parasta sosiaaliturvaa Tuetun työllistymisen markkinat Finlandia-talo 4.8.2011 Sosiaali- ja terveysministeri Avoin, oikeudenmukainen ja rohkea Suomi Jyrki Kataisen hallituksen tavoitteena on välittävä

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYS ON PAHIN YHTEISKUNNALLINEN ONGELMA

TYÖTTÖMYYS ON PAHIN YHTEISKUNNALLINEN ONGELMA TYÖTTÖMYYS ON PAHIN YHTEISKUNNALLINEN ONGELMA Suomen talouden ja työllisyyden parantaminen edellyttää viennin vetoa ja monipuolistamista, investointeja sekä tuottavuuden kasvua kaikilla sektoreilla. Seuraavan

Lisätiedot

Helsinki Espoo Tampere Vantaa Oulu Turku. Kuuden suurimman kaupungin hallitus ohjelma tavoitteet

Helsinki Espoo Tampere Vantaa Oulu Turku. Kuuden suurimman kaupungin hallitus ohjelma tavoitteet Helsinki Espoo Tampere Vantaa Oulu Turku Kuuden suurimman kaupungin hallitus ohjelma tavoitteet 2 Suuret kaupunki seudut ovat Suomen kasvun ja kansain välistymisen moottoreita Kaupungistuminen on globaali

Lisätiedot

Akava ry. Yleisesitys

Akava ry. Yleisesitys Akava ry Yleisesitys Menestystä ja turvaa yhdessä Akava on korkeakoulutettujen työmarkkinakeskusjärjestö. Akavaan kuuluu 35 jäsenjärjestöä, joissa on lähes 600 000 jäsentä. Jäsenyys akavalaisessa jäsenjärjestössä

Lisätiedot

EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASUNTOPOLIITTISEKSI TOIMENPIDEOHJELMAKSI VUOSILLE 2012-2015 14.2.2012

EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASUNTOPOLIITTISEKSI TOIMENPIDEOHJELMAKSI VUOSILLE 2012-2015 14.2.2012 EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASUNTOPOLIITTISEKSI TOIMENPIDEOHJELMAKSI VUOSILLE 2012-2015 14.2.2012 HALLITUSOHJELMAN PÄÄTAVOITTEET: 1. Köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen 2. Julkisen talouden

Lisätiedot

Hallitusohjelma aluekehityksen kannalta Keski-Pohjanmaalla Kehittämisjohtaja Kaj Lyyski 5.6.2015 (Yhteenveto, Mkj Jukka Ylikarjula)

Hallitusohjelma aluekehityksen kannalta Keski-Pohjanmaalla Kehittämisjohtaja Kaj Lyyski 5.6.2015 (Yhteenveto, Mkj Jukka Ylikarjula) Hallitusohjelma aluekehityksen kannalta Keski-Pohjanmaalla Kehittämisjohtaja Kaj Lyyski 5.6.2015 (Yhteenveto, Mkj Jukka Ylikarjula) SISÄLLYS 1. Suomen tulevaisuuden visio, Suomi 2025 yhdessä rakennettu

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä. Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto

Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä. Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä 18.4.2013 Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto Mitä rakennerahastot ovat? EU:n ja valtion alueiden kehittämiseen

Lisätiedot

Yrittäjyysohjelma 2014-15. Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta

Yrittäjyysohjelma 2014-15. Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta Yrittäjyysohjelma 2014-15 Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta Teknologiateollisuuden yrittäjyysohjelma Ohjelma on Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunnan kannanotto teollisuuden toimintaedellytysten

Lisätiedot

Ammatillisen osaamisen kehittäminen

Ammatillisen osaamisen kehittäminen Ammatillisen osaamisen kehittäminen Ammatillisen osaamisen kehittäminen Työmarkkinoilla tarvitaan aikaisempaa monipuolisempaa ja laaja-alaisempaa osaamista. Erityisosaamisen, kielitaidon, yhteistyötaitojen,

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Rakennerahastoasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 11.11.2014 Vähähiilinen talous ohjelmakaudella 2014-2020

Lisätiedot

Valtioneuvoston tulevaisuusselonteko väestökehityksestä, väestöpolitiikasta ja ikääntymiseen varautumisesta. Vesa Vihriälä 15.12.

Valtioneuvoston tulevaisuusselonteko väestökehityksestä, väestöpolitiikasta ja ikääntymiseen varautumisesta. Vesa Vihriälä 15.12. Valtioneuvoston tulevaisuusselonteko väestökehityksestä, väestöpolitiikasta ja ikääntymiseen varautumisesta Vesa Vihriälä 15.12.2004 Tavoitteet esittää valtioneuvoston yhteinen näkemys väestökehityksestä

Lisätiedot

-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus

-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus Osaavaa työvoimaa hoito- ja hoiva-alan tarpeisiin -palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 20.10.2009

Lisätiedot

Työllisyys- ja elinkeinopoliittiset linjaukset uudessa hallitusohjelmassa. Työmarkkinaneuvos Kimmo Ruth TEM/Työllisyys- ja yrittäjyysosasto 22.9.

Työllisyys- ja elinkeinopoliittiset linjaukset uudessa hallitusohjelmassa. Työmarkkinaneuvos Kimmo Ruth TEM/Työllisyys- ja yrittäjyysosasto 22.9. Työllisyys- ja elinkeinopoliittiset linjaukset uudessa hallitusohjelmassa Työmarkkinaneuvos Kimmo Ruth TEM/Työllisyys- ja yrittäjyysosasto 22.9.2011 TEM:n konsernistrategia Syvenevä globalisaatio Edistämme

Lisätiedot

Maahanmuuttajien työllistäminen

Maahanmuuttajien työllistäminen Maahanmuuttajien työllistäminen Kansainvälinen työvoima -projekti 11.10.2012 Kuka on maahanmuuttaja? Ulkomailta Suomeen muuttanut henkilö, joka on jonkin toisen maan kansalainen tai kokonaan kansalaisuutta

Lisätiedot

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rakennerahasto-ohjelman valtakunnalliset hankkeet 15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rahoituksen jakautuminen (pl. alueellinen yhteistyö) Valtakunnalliset teemat EAKR ESR

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa. 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja

Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa. 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja 1 Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja 2 Hyvinvointipalvelut murroksessa Kansantalouden ja yleisen varallisuuden kasvu ovat keskeisiä hyvinvointipalvelujen

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Rakennerahasto-ohjelman alueelliset suunnitelmat. Itä- ja Pohjois-Suomen näkökulma Heikki Ojala Suunnitteluryhmän puheenjohtaja

Rakennerahasto-ohjelman alueelliset suunnitelmat. Itä- ja Pohjois-Suomen näkökulma Heikki Ojala Suunnitteluryhmän puheenjohtaja Rakennerahasto-ohjelman alueelliset suunnitelmat Itä- ja Pohjois-Suomen näkökulma Heikki Ojala Suunnitteluryhmän puheenjohtaja Suunnitelman lähtökohdat Seitsemän maakuntaa Lappi, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu,

Lisätiedot

SAK AKAVA STTK. - Työaikapankit ja muut joustavat työaikajärjestelyt - Työaikaergonomian ja työaika-autonomian lisääminen

SAK AKAVA STTK. - Työaikapankit ja muut joustavat työaikajärjestelyt - Työaikaergonomian ja työaika-autonomian lisääminen Pskj-esitys 1 (5) Yhteiskuntasopimuksen valmistelu 1. Sopimuksen tavoitteet 14.8.2015 Yhteiskuntasopimuksen tavoitteena on kääntää Suomen talous kasvuun ja parantaa työllisyyttä sekä vahvistaa kilpailukykyä

Lisätiedot

Suomen työelämästä Euroopan paras. Suomi ja työtulevaisuus II 10.4.2014 Margita Klemetti Hankejohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

Suomen työelämästä Euroopan paras. Suomi ja työtulevaisuus II 10.4.2014 Margita Klemetti Hankejohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Suomen työelämästä Euroopan paras Suomi ja työtulevaisuus II 10.4.2014 Margita Klemetti Hankejohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Suomen työelämä eurooppalaisessa vertailussa Vahvuudet Eniten kehitettävää

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet

Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet Elinkeinoministeri Olli Rehn Alueelliset kehitysnäkymät 2/2015 julkistamistilaisuus Jyväskylä 24.9.2015 Team Finland -verkoston vahvistaminen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä. Eveliina Pöyhönen

Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä. Eveliina Pöyhönen Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä Eveliina Pöyhönen Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia reilusti vahvistaa

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse

Lisätiedot

KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA. Hallitusneuvos Päivi Kerminen

KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA. Hallitusneuvos Päivi Kerminen KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA Hallitusneuvos Päivi Kerminen RAKENNETYÖTTÖMYYTTÄ KOSKEVAT KEHITTÄMISLINJAUKSET 1. Ongelmalähtöisestä tarkastelusta vahvuuksien

Lisätiedot

Verot us Keskustanuorten veropoliittinen ohjelma

Verot us Keskustanuorten veropoliittinen ohjelma Verot us Keskustanuorten veropoliittinen ohjelma 1. Johdanto Tässä asiakirjassa on esitelty Keskustanuorten näkemys tulevaisuuden veropolitiikan painopisteistä. Verotuksen pääasiallinen tehtävä on kerätä

Lisätiedot

Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen. Birgitta Vuorinen

Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen. Birgitta Vuorinen Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen Birgitta Vuorinen Hallitusohjelma Painopistealueet köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen julkisen talouden vakauttaminen kestävän

Lisätiedot

EK- ELINKEINOPÄIVÄ Leif Fagernäs. 18.5.2006 Lappeenranta

EK- ELINKEINOPÄIVÄ Leif Fagernäs. 18.5.2006 Lappeenranta EK- ELINKEINOPÄIVÄ Leif Fagernäs 18.5.2006 Lappeenranta Menestyvien yritysten Suomi Hyvinvointi syntyy menestyvistä yrityksistä Politiikan tehtävä huolehtia kilpailukykyisestä toimintaympäristöstä Yritysten

Lisätiedot

KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016

KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Johtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen yksikkö Kansallisen metsäohjelman määräaikainen työryhmä

Lisätiedot

VEROTUKSEN RAKENNEUUDISTUS: KEVENEVÄT JA KIRISTYVÄT VEROT 2012-2015

VEROTUKSEN RAKENNEUUDISTUS: KEVENEVÄT JA KIRISTYVÄT VEROT 2012-2015 Verotus tällä ja ensi vaalikaudella VEROTUKSEN RAKENNEUUDISTUS: KEVENEVÄT JA KIRISTYVÄT VEROT 2012-2015 1 SEURAAVA VEROUUDISTUS - VALTIOVARAINMINISTERIÖ ASETTI VEROTUKSEN KEHITTÄMISTYÖRYHMÄN Tähtäin on

Lisätiedot

Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä. Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012

Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä. Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012 Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012 Työ & työllisyys lukuja (lokakuu 2012) Työlliset (Tilastokeskus TK): 2 467

Lisätiedot

Yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus Yrittäjien näkemyksiä

Yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus Yrittäjien näkemyksiä Yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus Yrittäjien näkemyksiä http://www.yrittajat.fi/fi-fi/suomenyrittajat/tutkimustoiminta/ Koulutusasioiden päällikkö Veli-Matti Lamppu

Lisätiedot

Suomen Kris,llisdemokraa,t r.p. Veropoli,ikan linjaukset 2011 2015

Suomen Kris,llisdemokraa,t r.p. Veropoli,ikan linjaukset 2011 2015 Suomen Kris,llisdemokraa,t r.p. Veropoli,ikan linjaukset 2011 2015 Bru

Lisätiedot

Kuuleeko kukaan yksinelävää köyhää?

Kuuleeko kukaan yksinelävää köyhää? Kuuleeko kukaan yksinelävää köyhää? Kuka kuuntelee köyhää? - keskustelusarja Helsinki, 10.12.2008 Peruspalveluministeri Paula Risikko Tulevaisuuden haasteita, ongelmia Tuloerot Terveyserot Kulutuserot

Lisätiedot

Työmarkkinat murroksessa: Mitkä ovat tulevaisuuden työtehtäviä Suomessa?

Työmarkkinat murroksessa: Mitkä ovat tulevaisuuden työtehtäviä Suomessa? Työmarkkinat murroksessa: Mitkä ovat tulevaisuuden työtehtäviä Suomessa? Katariina Nilsson Hakkala Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT päivä 2.10.2013 Mikä on uutta nykyisessä rakennemuutoksessa?

Lisätiedot

Kasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen

Kasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen Kasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen EK:n yrittäjävaltuuskunnan kesäkokous 14.8.2009 Valtiosihteeri Riina Nevamäki Työ- ja elinkeinoministeriö Kasvu- ja omistajayrittäjyyden seurantatyöryhmä Asetettu

Lisätiedot

Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet. Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi

Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet. Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi Tavoitetila Sipilän hallitusohjelman 2025-tavoite Suomi on maa, jossa tekee mieli oppia koko ajan uutta.

Lisätiedot

Miten yrittäjä voi? Maarit Laine, Terveyskunto Oy. Työhyvinvointiseminaari 1.2.2011, Eduskuntatalo

Miten yrittäjä voi? Maarit Laine, Terveyskunto Oy. Työhyvinvointiseminaari 1.2.2011, Eduskuntatalo Miten yrittäjä voi? Työhyvinvointiseminaari, Eduskuntatalo Yrittäjyys mitä se merkitsee? Askel kammokujaan, josta ei ole takaisin paluuta normaalin turvaverkon piiriin. Kiire, vastuut, taloudelliset vaikeudet,

Lisätiedot

Talous tutuksi. Kari Jääskeläinen Elinkeinoelämän keskusliitto EK 10.9.2015 Helsinki

Talous tutuksi. Kari Jääskeläinen Elinkeinoelämän keskusliitto EK 10.9.2015 Helsinki Talous tutuksi Kari Jääskeläinen Elinkeinoelämän keskusliitto EK 10.9.2015 Helsinki Bruttokansantuote 120 115 Vol.indeksi 2005=100, kausitas. Ruotsi 110 Saksa 105 100 95 90 Suomi Vuosi 2014 kolmas peräkkäinen

Lisätiedot

Tiedotustilaisuus 8.1.2013

Tiedotustilaisuus 8.1.2013 Tiedotustilaisuus 8.1.2013 Suomen ongelma ei ole ensisijaisesti liian korkea kustannustaso Ongelma on todellisen kilpailukyvyn heikentyminen Ei tehdä tuotteita, joita halutaan ostaa Ei tehdä tuotteita,

Lisätiedot

Palvelustrategia Helsingissä

Palvelustrategia Helsingissä Palvelustrategia Helsingissä Strategiapäällikkö Marko Karvinen Talous- ja suunnittelukeskus 13.9.2011 13.9.2011 Marko Karvinen 1 Strategiaohjelma 2009-2012 13.9.2011 Marko Karvinen 2 Helsingin kaupunkikonsernin

Lisätiedot

Yrittäjyyden avulla Suomi nousuun SKAL-seminaari 12.6.2014 Jussi Järventaus Suomen Yrittäjät

Yrittäjyyden avulla Suomi nousuun SKAL-seminaari 12.6.2014 Jussi Järventaus Suomen Yrittäjät 1 Yrittäjyyden avulla Suomi nousuun SKAL-seminaari 12.6.2014 Jussi Järventaus Suomen Yrittäjät 2 Miksi yrittäjyys? Talouden vaurastuminen lähtee yrityksistä Yritysten talous, liiketoiminta ja investoinnit

Lisätiedot

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY Metsäteollisuuden EU-linjaukset 1 EUROOPAN UNIONI on Suomelle tärkeä. EU-jäsenyyden myötä avautuneet sisämarkkinat antavat viennistä elävälle Suomelle ja suomalaisille

Lisätiedot

Metsäalan strateginen ohjelma (MSO) 2011 2015 Päättäjien metsäakatemia 14.9.2011

Metsäalan strateginen ohjelma (MSO) 2011 2015 Päättäjien metsäakatemia 14.9.2011 Metsäalan strateginen ohjelma (MSO) 2011 2015 Päättäjien metsäakatemia 14.9.2011 Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma MSO hallitusohjelmassa Toteuttaa

Lisätiedot

Lähivuosien keskeinen haaste

Lähivuosien keskeinen haaste Dialoogiteema: Paraneeko vammaisten ja pitkäaikaissairaiden työhön pääsy? Miten työelämä 2020 hankkeessa mahdollistetaan nyt työelämän ulkopuolella olevien työhön pääsy? VATES-PÄIVÄT 9.4.2014 Margita Klemetti

Lisätiedot

Yhteistyöllä vahva liitto

Yhteistyöllä vahva liitto Yhteistyöllä vahva liitto Vaaliohjelma 2012 Yhteistyöllä vahva liitto Metallin yhteistyön vaaliliiton toiminnan perustana ovat työväenliikkeen keskeiset arvot: vapaus, tasa-arvo, solidaarisuus ja suvaitsevaisuus.

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT. 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen

HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT. 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen 1 MITÄ HYVINVOINTI ON? Perustarpeet: ravinto, asunto Terveys: toimintakyky, mahdollisuus hyvään hoitoon

Lisätiedot

Miten PK-yritys pärjää osaamiskilpailussa? PK-johtaja Pentti Mäkinen Toimittajaseminaari 26.10.2010 Porvoo

Miten PK-yritys pärjää osaamiskilpailussa? PK-johtaja Pentti Mäkinen Toimittajaseminaari 26.10.2010 Porvoo Miten PK-yritys pärjää osaamiskilpailussa? PK-johtaja Pentti Mäkinen Toimittajaseminaari 26.10.2010 Porvoo Esityksen sisältö Yrittäjyyden haasteista Suomessa Kasvuyrittäjyyden merkitys rakennemuutoksessa

Lisätiedot

Ajankohtaista ammatillisesta koulutuksesta ammatillisen koulutuksen reformi. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto

Ajankohtaista ammatillisesta koulutuksesta ammatillisen koulutuksen reformi. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto Ajankohtaista ammatillisesta koulutuksesta ammatillisen koulutuksen reformi Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto Koulutuksen ja osaamisen kärkihankkeet 1. Uudet oppimisympäristöt

Lisätiedot

Omistajien ja kuntien rooli järjestäjäverkon uudistamisessa. Terhi Päivärinta Johtaja Kuntaliitto, opetus ja kulttuuri Porvoo, 25.11.

Omistajien ja kuntien rooli järjestäjäverkon uudistamisessa. Terhi Päivärinta Johtaja Kuntaliitto, opetus ja kulttuuri Porvoo, 25.11. Omistajien ja kuntien rooli järjestäjäverkon uudistamisessa Terhi Päivärinta Johtaja Kuntaliitto, opetus ja kulttuuri Porvoo, 25.11.2014 Kuntaliiton lähtökohta ja tavoitteet uudistukselle Yleiset tavoitteet:

Lisätiedot

Talouden näkymät ja suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaaminen

Talouden näkymät ja suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaaminen Talouden näkymät ja suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaaminen Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari 28.11.2012 Tuire Santamäki-Vuori valtiosihteeri Talouskehitys lyhyellä aikavälillä

Lisätiedot

Suomen talouden haasteet ja talouspolitiikan linja. Taloustieteellinen yhdistys 16.5.2013 Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen

Suomen talouden haasteet ja talouspolitiikan linja. Taloustieteellinen yhdistys 16.5.2013 Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen Suomen talouden haasteet ja talouspolitiikan linja Taloustieteellinen yhdistys 16.5.2013 Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen Esityksen rakenne 1. Talouskehitys hallituskauden puolivälissä 2. Talouden

Lisätiedot

Silta yli synkän virran SUOMI TYÖLINJALLE

Silta yli synkän virran SUOMI TYÖLINJALLE Silta yli synkän virran SUOMI TYÖLINJALLE SDP:n vaihtoehtobudjetti 2016 TÄSSÄ OLLAAN NYT 1. Kasvu takertelee, Euroopan elpyminen hidasta 2. Hallitus pakastaa Suomen talouden vuodelle 2016 3. Luottamus

Lisätiedot

MILLAINEN SOSIAALITURVA JA SEN RAHOITUS? Sinikka Näätsaari 6.6.2015

MILLAINEN SOSIAALITURVA JA SEN RAHOITUS? Sinikka Näätsaari 6.6.2015 MILLAINEN SOSIAALITURVA JA SEN RAHOITUS? Sinikka Näätsaari 6.6.2015 1 TIIVISTYS: TYÖHÖN PERUSTUVA MALLI Työ mahdollistaa hyvän sosiaaliturvan ja julkiset palvelut = hyvinvointiyhteiskunnan Pohjoismainen

Lisätiedot

Osaajat kohtaavat seminaari 24.1.2007. Tarja Tuominen. 24.1.2007 Osaava henkilöstö - menestyvät yritykset 1

Osaajat kohtaavat seminaari 24.1.2007. Tarja Tuominen. 24.1.2007 Osaava henkilöstö - menestyvät yritykset 1 Osaajat kohtaavat seminaari 24.1.2007 Tarja Tuominen 1 Esityksen rakenne EK:n työvoimatiedustelu 2006 henkilöstömäärän kehitys (lokakuu 2006-lokakuu 2007) EK:n koulutus- ja työvoimapoliittiset linjaukset

Lisätiedot

Hyödykkeet ja tuotannontekijät

Hyödykkeet ja tuotannontekijät Hyödykkeet ja tuotannontekijät Hyödyke = tavara tai palvelu Hyödyke Kulutushyödyke Investointihyödyke Kestokulutushyödyke -Esim. autot ja kodinkoneet Kertakulutushyödyke -Esim. ruoka, sanomalehdet, vaatteet,

Lisätiedot

UUDISTUNUT ALUEHALLINTO JA TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTEHTÄVÄ -SEMINAARI

UUDISTUNUT ALUEHALLINTO JA TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTEHTÄVÄ -SEMINAARI UUDISTUNUT ALUEHALLINTO JA TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTEHTÄVÄ -SEMINAARI Työelämän kehittämis- ja palvelutehtävän merkitys yrityksille Hotel Arthur 30.3.2010 Suomen Yrittäjät johtaja Martti Pallari

Lisätiedot

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäneuvos Marja Kokkonen MMM/LVO/MBY Puuta liikkeelle ja luontopolitiikkaa luottamuksella seminaari 14.10.2015

Lisätiedot

Luovuus, innovatiivisuus ja julkinen sektori. Virpi Einola-Pekkinen VM 30.8.2011

Luovuus, innovatiivisuus ja julkinen sektori. Virpi Einola-Pekkinen VM 30.8.2011 Luovuus, innovatiivisuus ja julkinen sektori Virpi Einola-Pekkinen VM 30.8.2011 Miten luovuus ja innovatiivisuus liittyvät julkiseen sektoriin? Hallituksen tahtotila: Avoin, oikeudenmukainen ja rohkea

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maatilojen investointi- ja aloitustuet uudella ohjelmakaudella Sanna Koivumäki Maa- ja metsätalousministeriö, Maaseudun kehittämisyksikkö Neuvoston ja parlamentin

Lisätiedot

STTK Mahdollisuuksien Suomi Hallitusohjelmatavoitteet 2011

STTK Mahdollisuuksien Suomi Hallitusohjelmatavoitteet 2011 STTK Mahdollisuuksien Suomi Hallitusohjelmatavoitteet 2011 27.2.2011 Tavoitteet 1. Julkisen talouden kestävyyttä on parannettava 2. Verouudistus on tarpeellinen 2 3. Jokaisella on oikeus koulutukseen 4.

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR-ohjelma

Manner-Suomen ESR-ohjelma Euroopan sosiaalirahaston (ESR) ohjelmasta tuetaan työllisyyttä ja osaamista edistäviä hankkeita. Rahoituksella tuetaan heikoimmassa asemassa olevia ryhmiä ja edistetään tasa-arvoisuutta. ESR-ohjelman

Lisätiedot

Tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta valtionhallintoon. Tieto talouden ja innovaatioiden moottorina 18.11.2011 valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori

Tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta valtionhallintoon. Tieto talouden ja innovaatioiden moottorina 18.11.2011 valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori Tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta valtionhallintoon Tieto talouden ja innovaatioiden moottorina 18.11.2011 valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori Kansantalouden tuottavuuden kasvu - talouskasvun keskeinen

Lisätiedot

MENESTYSTÄ RUOKKIVA INNOVAATIO- YMPÄRISTÖ PARHAAT OSAAJAT MIELEKÄS TYÖ JA KANNUSTAVA TYÖELÄMÄ PARASTA SUOMELLE

MENESTYSTÄ RUOKKIVA INNOVAATIO- YMPÄRISTÖ PARHAAT OSAAJAT MIELEKÄS TYÖ JA KANNUSTAVA TYÖELÄMÄ PARASTA SUOMELLE MENESTYSTÄ RUOKKIVA INNOVAATIO- YMPÄRISTÖ PARHAAT OSAAJAT MIELEKÄS TYÖ JA KANNUSTAVA TYÖELÄMÄ PARASTA SUOMELLE TEKin hallitusohjelmatavoitteet kaudelle 2015-2018 MIKÄ SUOMEA VAIVAA? Suomalaisten hyvinvoinnin

Lisätiedot

Yrittäjyys. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI

Yrittäjyys. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI Yrittäjyys Konsultit 2HPO 1 Jos saisi valita yrittäjä- ja palkansaajauran välillä Liettua Kiina USA Kreikka Latvia Bulgaria Italia Ranska Irlanti EU-27 Viro Espanja Iso-Britannia Alankomaat Belgia Saksa

Lisätiedot

Mitä kaikkea tulisi tehdä työvoiman tarjonnan lisäämiseksi? (%)

Mitä kaikkea tulisi tehdä työvoiman tarjonnan lisäämiseksi? (%) 1 Mitä kaikkea tulisi tehdä työvoiman tarjonnan lisäämiseksi? (%) 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Velvoitettava työttömät ottamaan vastaan muuta kuin koulutusta/ammattia vastaavaa työtä nykyistä laajemmin

Lisätiedot

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö käytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13 Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö Kuinka Oulu turvaa elinvoiman ja kasvun muutoksessa? Nuori ikärakenne luo perustan koulutuksen

Lisätiedot

Talous ja työllisyys

Talous ja työllisyys Talous ja työllisyys 1. Suomen ja euroalueen talouspolitiikka 2. Designilla kilpailukykyä 3. Valmistavan vientiteollisuuden tuotteiden ja palveluiden pelillistäminen 4. Globaalit yritykset pienillä työssäkäyntialueilla:

Lisätiedot

Hallituksen kehysriihi. Jyrki Katainen 24.3.2009

Hallituksen kehysriihi. Jyrki Katainen 24.3.2009 Hallituksen kehysriihi Jyrki Katainen 24.3.2009 Lähivuosien talouskehitys erittäin heikkoa 2008 2009 2010 2011 2012 2013 BKT, määrän muutos, % 0,9-5,0-1,4 3,3 2,5 1,8 Työllisyys,1000 henkilöä 2531 2420

Lisätiedot

Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen

Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Ohjelmakausi 2014-2020 EU:n kaikkia rahastoja koskevat strategiset tavoitteet: älykäs, kestävä

Lisätiedot

Uhkaako työvoimapula alueiden kehitystä?

Uhkaako työvoimapula alueiden kehitystä? Uhkaako työvoimapula alueiden kehitystä? Pohjois-Pohjanmaan maakuntapäivät Oulu 3.11.2008 Pankinjohtaja Seppo Honkapohja Suomen Pankki 1 Alueiden kehityksen haasteita Suomessa Talouskasvun hidastuminen

Lisätiedot

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus Hämeen ELY-keskus Etelä-Suomen RR-ELY Sinikka Kauranen 20.5.2014 ESR osana Kestävää kasvua ja työtä rakennerahasto-ohjelmaa Sama ohjelma, sama rakenne Toimintalinjat,

Lisätiedot

Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013

Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013 Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013 Hallitusohjelma Rakennerahasatokausi 2007-2013 Pirkanmaan TE-keskuksen tulossuunnitelma 2008 Pirkanmaan ennakointipalvelu Tutkimuspäällikkö,

Lisätiedot

Kauppa vetovoimaisena työnantajana

Kauppa vetovoimaisena työnantajana Kauppa vetovoimaisena työnantajana Puheenjohtaja Ann Selin Vähittäiskaupan ennakointiseminaari 10.3.2015 PAM lukuina Jäseniä 232 381 (31.12.2014) Naisia n. 80 % jäsenistä Nuoria, alle 31-vuotiaita 30 %

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastot tähtäävä rakenteiden kehittämiseen EAKR = Euroopan aluekehitysrahasto Yritykset, yhteisöt,

Lisätiedot

Ajankohtaista Suomen rakennerahastovalmistelussa. ESR:n näkökulmasta Päivi Bosquet opetus- ja kulttuuriministeriö

Ajankohtaista Suomen rakennerahastovalmistelussa. ESR:n näkökulmasta Päivi Bosquet opetus- ja kulttuuriministeriö Ajankohtaista Suomen rakennerahastovalmistelussa rahoituskaudelle 2014-2020 ESR:n näkökulmasta Päivi Bosquet opetus- ja kulttuuriministeriö ESR rahoitus Suomessa 2014-2020 Euroopan sosiaalirahaston varoilla

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Jyväskylän seudun työryhmän näkemyksiä 27.11.2008 2008 Olli Patrikainen Johtaja Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy Kannattavan Kannattavan

Lisätiedot

Valtioneuvoston asuntopoliittinen toimenpideohjelma vuosille 2012-2015 (- MAL aiesopimusmenettely) Kaisa Mäkelä 6.6.2012

Valtioneuvoston asuntopoliittinen toimenpideohjelma vuosille 2012-2015 (- MAL aiesopimusmenettely) Kaisa Mäkelä 6.6.2012 Valtioneuvoston asuntopoliittinen toimenpideohjelma vuosille 2012-2015 (- MAL aiesopimusmenettely) Kaisa Mäkelä 6.6.2012 Valtioneuvoston asuntopoliittinen toimenpideohjelma vuosille 2012-2015 Hallituksen

Lisätiedot

Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma

Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma Mika Mannervesi 5.6.2014 Elinkeinopoliittisen ohjelman päivitys: taustamuuttujat Kaksi Salon tulevaisuuden kannalta merkittävää, toisistaan lähes riippumatonta

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

SEGMENTTIAJATTELUA PALVELUN TAVOITTEET JA TOTEUTUS. Koottu Henkilöasiakkuusstrategian loppuraportista

SEGMENTTIAJATTELUA PALVELUN TAVOITTEET JA TOTEUTUS. Koottu Henkilöasiakkuusstrategian loppuraportista SEGMENTTIAJATTELUA PALVELUN TAVOITTEET JA TOTEUTUS Koottu Henkilöasiakkuusstrategian loppuraportista JULKISEN TYÖVOIMAPALVELUN TAVOITTEITA Työllisyysasteen nostaminen Osaavaa työvoimaa joustavasti työnantajan

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 -ohjelma Sisaltää EAKR Euroopan aluekehitysrahaston ja ESR

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 hyväksyttiin Euroopan komissiossa virallisesti joulukuun 12. päivänä 2014. Kehittämisohjelmassa

Lisätiedot

Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo

Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo Per Mickwitz STN:n puheenjohtaja 1 SUOMEN AKATEMIA STN:n ensimmäiset ohjelmat Valtioneuvosto päätti vuoden 2015 teemoista 18.12.2014. Strategisen

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Innovaatiot ja kilpailukyky. Johtaja Timo Kekkonen Elinkeinoelämän keskusliitto, EK

Innovaatiot ja kilpailukyky. Johtaja Timo Kekkonen Elinkeinoelämän keskusliitto, EK Innovaatiot ja kilpailukyky Johtaja Timo Kekkonen Elinkeinoelämän keskusliitto, EK Suomen menestyksen edellytyksenä on: Kokonaistuottavuuden nostaminen Osaaminen ja sen hyödyntäminen on sen keskeisin keino

Lisätiedot

EK:n yrittäjävaltuuskunnan kesäkokous

EK:n yrittäjävaltuuskunnan kesäkokous Leif Fagernäs: Ajankohtaiskatsaus EK:n yrittäjävaltuuskunnan kesäkokous Naantali 8.8.2008 EK:n lähtökohdat vuoden 2009 budjettiin Kasvua on vahvistettava Menojen pitkäjänteinen hallinta Sosiaaliturvan

Lisätiedot

Interreg Pohjoinen 2014-2020

Interreg Pohjoinen 2014-2020 Interreg Pohjoinen 2014-2020 Osa-alue Nord ja osa-alue Sápmi Toimintalinjat Ohjelmabudjetti = n. 76 MEUR! 8,6% 29,1% EU-varat n. 39 MEUR IR-varat n. 8 MEUR Vastinrahoitus n. 29 MEUR 29,1% 33,3% Tutkimus

Lisätiedot

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Kai Koivumäki 1 Osaamistalkoot Valtioneuvoston tulevaisuuskatsaukset pohjana seuraavalle hallitusohjelmalle: TEM Haasteista mahdollisuuksia > työllisyysaste

Lisätiedot