Smidiga övergångar i Svenskfinland, S20825

Transkriptio

1 Smidiga övergångar i Svenskfinland, S20825 Toteuttajat: Arcada, Novia, Optima, Prakticum, Vamia ja Yrkesakademin Elokuu heinäkuu 2019 Rahoittajat: ELY, Svenska Kulturfonden ja osatoteuttajat, yhteensä euroa

2 Tavoite ja tulokset 1. Luoda ja pilotoida toimintamalleja siirtymisestä koulutusasteelta toiselle (ao=>amk) 30 op väyläopiskelut, usein suorittavat joitakin osaamispisteitä, kaikki eivät koko 30 op pakettia, osaaminen tunnistettu/tunnustettu perustutkintoon, melkein kaikki jatkavat amk opiskelua Novialla tähän mennessä 18 opiskelijaa tekniikka-alalla, 2 luonnonvara, 8 sos ja terv, 4 kauneus, 4 liikelala ja media, 8 opiskelijaa aloittavat sos ja terv osa opiskelijoista huomaavat aikaisin että ei oikea valinta, keskeyttävät opintoväylän ja jatkavat perustutkinto-opiskeluansa, saavutettuja op tunnustetaan jos aloittavat amk opiskelut myöhemmin 2. kehittämällä yhteistyötä koulutusjärjestäjien välillä esim 7 viikkoa työpaikalla järjestettävää koulutusta lähihoitajan ja sosionomin tutkintoperusteiden ja tavoitteiden mukaan = koko ensimmäinen työharjoittelu sosionomin tutkinnosta voidaan tunnistaa ja tunnustaa, jos opiskelija jatkaa ammattikorkeakouluun yhteinen seuranta miten opiskelut sujuvat, asteiden välinen materiaalien ja tehtävien jakaminen 3. hyödyntämällä jo olemassa olevia kansallisia malleja ja palveluita opinto-ohjaaja ja ohjauspäiviä, NAO yhteistyö, yhteisiä ohjausryhmiä ja verkostoja, opintopolku.fi jne 2

3 LÖYDÄ SUN JUTTU. Yhteisöllisestä koulusta valmiudet jatkoopintoihin ja työelämään Kukaan ei putoa Keski-Suomen ELY Toiminta: Yhteissuunnittelu ja toteutus Toiminnalliset työpajat Kokemuksellisuus, teatteriesitys Opettajien työpajat Tulokset: Ryhmäyttämisen ja osallistamisen malli Valmentavan opettajuuden valmentamisen malli Oppilaitosten välinen yhteistoiminta

4 NOPSA Nopea ammatillinen väylä työelämään (S20821) Urapolkujen tukeminen ja moniammatillisen yhteistyön mahdollisuudet opiskelijan ohjauksessa ZOOMI-seminaari Tampere Anna Alftan HAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu

5 NOPSA -hanke pähkinänkuoressa, hanke jatkuu 07/2019 asti Hankkeen toteuttajaverkoston muodostavat ammattikorkeakoulut CENTRIA, HAMK, SAMK, TAMK ja TuAMK sekä ammattiopistot EDUPOLI, TREDU, Turun ammatti-instituutti ja WINNOVA. Hankkeen tuloksena syntyy malleja tunnistaa ja tunnustaa osaamista sekä hyödyntää digitaalisia ratkaisuja opiskelun ohjauksessa ja osaamisen näkyväksi tekemisessä. Lisäksi syntyy AMK-AO-yhteistyössä suunniteltuja ja toteutettuja opintoja teli-aloilla, uraohjauksen valmennusohjelma ammatillisille opettajille ja kielten oppimiseen uusia malleja. NOPSAn kotisivut Löydät meidät myös NOPSAn blogi, NOPSAn Facebook-sivut NOPSAn Twitter 5

6 NOPSAn työpaketit Työpaketti 1 alueelliset ammattiopiston ja ammattikorkeakoulun väliset kumppanuudet ja NOPSA-tiimit NOPSA-tiimeissä suunnitellaan yhdessä käytänteitä, joilla tekniikan alojen yhteistyötä voidaan tiivistää. Tavoitteena on tarjota opiskelijoille sujuva siirtymä ammatillisesta peruskoulutuksesta korkeakouluopintoihin ja edelleen työelämään. Erilaisten mallien pilotointi on käynnistynyt. 6

7 NOPSAn työpaketit Työpaketti 2 edistetään sujuvia siirtymiä opiskelijoiden opinto- ja uraohjausta kehittämällä kartoitukset epätyypillisistä opintopoluista, joiden kautta siirrytään ammattikorkea-kouluun ja edelleen työelämään (ammatillisen koulutuksen opettajille ja ohjaajille sekä amk-opiskelijoille) opettajien kehittymistä ohjaajina tuetaan suunnittelemalla ja pilotoimalla opettajille suunnattu uraohjauksen valmennusohjelma sekä siihen liittyvä osaamismerkki 7

8 NOPSAn työpaketit Työpaketti 3 kehitetään valtakunnalliseen käyttöön soveltuvia kielten oppisen malleja yksilöllisten ja joustavien opintopolkujen luomiseksi niille ammatillisen toisen asteen opiskelijoille, jotka haluavat jatkaa opintojaan ammattikorkeakoulussa tavoitteena on luoda valtakunnallisia yhteistyömalleja ammatillisen toisen asteen ja ammattikorkeakoulujen ruotsin kielen opettajien välille kartoitetaan ensin nykytilanne: mitä malleja ja materiaaleja on tällä hetkellä tarjolla ammatillisen toisen asteen opiskelijoiden tukemiseksi; ja millaista yhteistyötä on näiden oppilaitosten ruotsin opettajien välillä 8

9 Hankkeessa tähän mennessä kehitettyä - uraohjaus + Uraohjauksen malli ja uraohjauksen osaamismerkki -> yhteenveto uraohjauksessa huomioitavista asioista -> pilotointi vielä kesken, tuloksia odotettavissa loppuvuodesta > jo nyt nähtävissä selkeästi uraohjauksesta keskustelun tärkeys + Miten minä voin omalta osaltani olla mukana opiskelijan uraohjauksessa? + Miten tukea opiskelijaa hänen urasuunnitteluvalmiuksien kehittymisessä? - Reformin mukanaan tuomat aikataululliset haasteet sanasto ja yhteisten tutkinnon osien valmistuminen loppuvuodesta 2017 siirsivät toimintoja eteenpäin -> varaudu hankehakemusvaiheessa mahdollisiin muutoksiin 9

10 Työpaketti 2 - Uraohjauksen malli 10

11 Työpaketti 2 - Uraohjauksen osaamismerkki Uraohjauksen osaamismerkki Merkin voi suorittaa ammatillisen koulutuksen opettajat, ohjaajat ja opintoohjaajat Osaamismerkki koostuu neljästä osa-alueesta: Lähtötilanteen ohjaus Työelämään ohjaus Jatko-opintoihin ohjaus Opiskelijan urataitojen ohjaus Seuraavalla sivulla NOPSA-hankkeessa määritettyjä uraohjauksen osa-alueita. 11

12 Lähtötilanteen ohjaus Työelämään ohjaus Jatko-opintoihin ohjaus Opiskelijan urataitojen ohjaus - tutkinnon perusteiden ja osaamisalojen tuntemus - lähtötilanteen kartoitus (opiskeluvalmiuksien selvittäminen) - työelämävalmiuksien vahvistaminen - työnhakuvalmiuksien vahvistaminen - koulutustarjontaan tutustuminen (tietää, kuka voi auttaa opiskelijaa näissä kysymyksissä - oppilaitoksen ohjaussuunnitelma ) - itsetuntemuksen ja minäpystyvyyden vahvistaminen - ennakkoluulottomiin uravalintoihin rohkaiseminen - aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen osana tavoitteiden täsmentämistä - tavoitteiden tarkentaminen kohti tulevaisuutta työllistymisen ja/tai jatko-opintojen näkökulmasta 12 NOPSA-hanke Uraohjauksen osa-alueet - yrittäjyys urasuunnittelussa - työelämän tuntemus: työmahdollisuudet koulutusalalla laaja-alaisesti (työllistymisen ja jatko-opintojen näkökulmasta, mitä mahdollisuuksia opiskelijalla on toisen asteen tai korkea-asteen jälkeen) - opintotarjontaan tutustuminen (tietää, kuka voi auttaa opiskelijaa näissä kysymyksissä - oppilaitoksen ohjaussuunnitelma ) - työelämän ja koulutusmahdollisuuksien tuntemus toisen asteen opintojen jälkeen edustamansa koulutusalan näkökulmasta - jatko-opintoja tukevien opintojen hyödyntäminen (Sujuvat siirtymät/nopsa -vaihtoehtojen tuntemus) - jatko-opintosuunnitelma tai suunnitelma työelämään siirtymiseksi tai työuralla etenemiseksi (HOKS) - ammattiidentiteetin vahvistaminen - opiskelijan osallisuuden vahvistaminen - omien vaihtoehtojen tuntemus, valinnat sekä suunnittelu- ja päätöksentekotaidot - verkostojen kehittämistaitojen ohjaus - opiskelijan digitaalisten urataitojen vahvistaminen

13 NOPSAn julkaisut, elokuu 2018 Raudasoja, A., Maunula, S. & Pakkala, E-K. (2018). Opetussuunnitelman laatimisen uudet tuulet. HAMK Unlimited Journal Haettu osoitteesta ohjaussuunnitelman-laatimisen-uudet-tuulet Alftan, A., Levo-Aaltonen, S., Rantanen, O., Raudasoja, A. & Salo, A. (2018). Uraohjauksen valmennusohjelma. HAMK Unlimited Journal Haettu osoitteesta Hannula, H. (2018). Yrittäjyyskasvatusta siirtymää tukevissa oppimisympäristöissä. HAMK Unlimited Journal Haettu Raudasoja, A. (2017b). Ammattikorkeakouluopiskelijat NOPSAlla opintopolulla. HAMK Unlimited Journal Haettu osoitteesta Raudasoja, A. (2017a). Nopsasti ja ohjatusti ammattioppilaitoksesta korkeakouluun. HAMK Unlimited Journal Haettu osoitteesta Juurakko-Paavola, T. (2017). Yhteistyö kiinnostaa ammatillisia kieltenopettajia. HAMK Unlimited Professional Haettu osoitteesta 13

14 NOPSA-hankkeen päätavoitteena on ammatillisesta peruskoulutuksesta jatko-opintoihin siirtymisen sujuvoittaminen ja työelämään johtavan ammatillisen urapolun nopeuttaminen. Hankkeessa muodostetaan ja syvennetään alueellisia ammattiopistojen ja ammattikorkeakoulujen välisiä kumppanuuksia (NOPSA-tiimit) sekä muodostetaan vahva valtakunnallinen verkosto uusien toimintamallien kehittämiseksi ja hyvien käytänteiden levittämiseksi. Hanketta koordinoi HAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu ja rahoittaa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Hankkeen toteutusaika on

15 Iltapäivän keskustelujen esiin nostetut teemat 15 Yhteisöllisyys Yhteistyö eri oppilaitostasojen välillä, miten hyödyttää molempia tahoja Tredu-TAMK-yhteistyö, suora väylä TAMKiin Opiskelijan valmiudet selviytyä ammatillisista opinnoista, valmentavat opinnot Erityistä tukea tarvitsevien tuki oppilaitoksessa käytännössä, miten jatkopolut rakennetaan työelämään? Oma toimijuus eteenpäin Miten omavalmentajat voivat omassa työssä olla mukana, yhteistyö Tredun kanssa, jotta on oma tukihenkilö, kun aloittaa työssä Tredu-TAMK-yhteistyö, opiskelijoiden valmiudet siirtyä AMKopintoihin Uraohjaajan osaamisen käsitteellistäminen Työpajamaailma, yhteistyö oppilaitosten kanssa, miten työpajat ja oppilaitokset saisi lähemmäs toisiaan Ryhmäytyminen pitkin koulutusta, ryhmäytyminen tapahtuu monesti opiskelijabileissä, olisi tärkeää jatkaa ryhmäytymistä myös oppilaitoksessa Reitti ammatillisesta koulutuksesta amkiin, uraohjaus alkaa heti ensimmäisestä opiskelupäivästä Paljon hankkeita ja projekteja, miten hyvät käytänteet saadaan oikeasti käytäntöön ja elämään. Uraohjaamisen osaamismerkin konkreettiset sisällöt: mitä se on, pätevöittääkö se johonkin Miten saadaan TE-puolen toimijoita mukaan jo silloin, kun opiskelija ei vielä ole työtön työnhakija: suoraan oppilaitoksesta kiinni työelämään Opiskelijoiden työelämävalmiudet: pitäisi saada kaikkeen opetukseen sisälle. Oman osaamisen sanoittaminen ja tunnistaminen Mikä on omavalmentajien rooli opiskelijoiden kannalta ja työelämään pääsemisen ja sitoutumisen kannalta. Miten asiakkaat voivat hyödyntää ja miten omavalmentajat voivat olla linkkinä ja apuna tässä. Erityisnuorten uraohjaus Sujuvat siirtymät

16 RYHMÄKESKUSTELUJEN PURKU Erityisnuorten uraohjaus Pitää varmistaa, että yhteistyö eri ammatillisten oppilaitosten välillä toimii (esim. Tavastian ja Kiipulan yhteistyö, automaattinen ohjaus Kiipulaan, jos on erityisen tuen tarvetta.) Erityisnuori tarvitsee usein yhteisöllisyyttä ja yhteenkuuluvuutta. Tasa-arvokysymys: Erityisnuoren pitää saada samaa uraohjausta kuin muutkin opiskelijat. Tutkinnon pitää taata sama jatko-opinto-oikeus kuin muillakin nuorilla. Laaja ja kattava uraohjaus, mukaan lukien erilaiset kuntoutusmuodot Ennakkoluuloja pitää purkaa: oppilaitokset, työpaikat, kodit, sekä opiskelijan omat ennakkoluulot Omat vahvuudet esiin. Rajat ja rakkaus mukaan. Sosiaaliset piirit ovat tärkeitä. Erityisen opiskelijan uraohjaus tarvitsee kokonaisvaltaisempaa käsitystä, missä nuori elää. Harrastuksissa syntyy paljon osaamista. 16

17 jatkuu Erityisnuoren ohjaus vaatii aikaa ja resurseja. Uraohjausta tekevillä olevat tiedot pitää olla ajan tasalla. Pitää lähteä nykyhetkestä eteenpäin: Pitää tietää kenttä, jossa toimitaan ja mihin opiskelija ohjataan. Työnantajalle avataan mahdollisuuksia, mitä opiskelijalla on; ei sitä, mitä opiskelija ei osaa. Pitää auttaa työnantajia tunnistamaan osaamista. Kuka maksaa, että työelämä saa tukea? Uraohjaajan tiedot ajantasaiset: mitä palveluita on saatavilla ja mitä opiskelija tarvitsee ja tulee tarvitsemaan tulevaisuudessa. Ei siirretä diagnoosia, vaan tietoa. Kakkostoive urasta - Ei tarvitse olla unelmatyössä. Palveluohjauksen kartta erityisopiskelijan tarvitsemalle tuelle. Dokumentaatiota pitää tehdä. Kuinka erityisopiskelija ja työpaikka kohtaavat. Kestävien työurien syntyminen on hankalaa erityisnuoren kohdalla. 17

18 Työllistyminen toiselta asteelta/työnhakuvalmiudet 18 Yhteistyö oppilaitosten ja työllisyyspalveluiden kanssa pitäisi alkaa opintojen aikana ja hyvissä ajoin. Yhtenä esimerkkinä on osallistuminen alakohtaisiin rekrytilaisuuksiin osana opintoja ja opintojen aikana. Isot rekrytilaisuudet Pirkkahallissa eivät ole hyviä, vaan alakohtaiset tilaisuudet esim. metallialalla yrityksessä. Erilaiset työllistymisen tavat ja muuttuvat työmarkkinat, erilaiset työn tekemisen tavat: ei pelkästään palkkatyötä vaan kevytyrittäjyys tai laskutusfirmojen kautta työskentely Oman osaamisen tunnistaminen, sanoittaminen ja myyminen: aikaisemmin esim. yliopistosta valmistuessa ei ole selkeää, mihin on valmistunut. Työnantaja ei ole tietoinen työnimikkeistä, osaamista on tärkeää osata avata. Työnhaun valmennus on tärkeää myös opiskelujen alkuvaiheessa: CV, työhakemus, mistä voi hakea työtä, mihin voi soittaa, valmistautuminen työhaastatteluihin, kesätyöt Erilaiset työllistymisen tavat: vuokrafirmojen kautta on paljon työpaikkoja Jatkopoluttaminen: Kaikilla tulisi olla seuraava askel valmistuessa tiedossa, vaikkei se ei ole välttämättä työ, jotta opiskelija osataan ohjata oikeisiin jatkopolkuihin.

19 Uraohjaajan osaamiskuvaus Osaamismerkki: sisältö kiinnostaa, mitä merkki oikeasti tarkoittaa? Missä voi olla uraohjaajia? Mitä taitoja ja osaamista uraohjaaja tarvitsee: ihmisosaaminen, toivo- ja valo-osaaminen (kun nuori tulee ja on menettänyt toivonsa), työelämäosaaminen, työmarkkinatietous, ohjausosaaminen, henkilökohtaistamisosaaminen (elämäntilanteen raamien tunnistaminen), verkosto-osaaminen Millaisia nimikkeitä uraohjaajilla on? Omavalmentajat - yhteistyö toisen asteen kanssa Minkälaista tukea asiakkaat näkevät, että yhteistyö toiselle asteelle vaatii: asiakasraati, työnhakijoilta kysyminen millaista yhteistyö voisi olla 19

20 jatkuu 20 Tärkeää on jalkautuminen oppilaitoksiin, Kohtaamo-toiminnan kautta? Eri toimijat esittelevät toimintaansa ja kohtaavat nuoria. Omavalmentajat voisivat olla tukemassa työelämätaitoja oppilaitoksissa ja omavalmentajat voisivat vierailla opetuksessa. Työelämätietouden tuominen esiin: ennakointi jo opintojen alkuvaiheessa, omavalmentajien hyödyntäminen On paljon aikuisia, joilta puuttuu osaamista. Miten voitaisiin yhdessä motivoida hakeutumaan koulutukseen? Kuntouttavan toiminnan opinnollistamista pitäisi edistää. Säännölliset avointen ovien päivät työnhakijoille oppilaitoksissa: Otetaan koppi niistä jotka ovat vähänkin kiinnostuneita opiskelusta. Miten alan opiskelijoita voisi hyödyntää alatutustumisissa. Opiskelijat kertomassa uusille opiskelijoille opiskelusta. Yhteiset tapahtumakalenterit, tieto siitä, mitä tapahtuu, missä avoimia ovia jne. Opokontakteja matalalla kynnyksellä, mihin voi kontaktoida, kun asiakas kiinnostuu opiskelusta. Valmistuvien opiskelijoiden tapaaminen Oma osaaminen lisääntyy avoimissa ovissa, tietoa eri aloista Tiedonsiirtyminen valmistumisen jälkeen: tähän ei ole olemassa järjestelmää.

21 Yhteistyö koulutustasojen välillä / Sujuvat siirtymät 21 Toiselta asteelta ammattikorkeakouluun siirtymisen malli - sopimus toisen asteen ja amkin välillä. Avoimessa amkissa suoritetaan 30 pistettä, jotka saa hyväksiluettua. Tämä vaatii sopimista oppilaitosten kesken. Kaikki opiskelijat eivät saa suoritettua (30 opintopistettä syksyssä on iso määrä), voisiko olla tukea opiskelijoille, jotta olisi helpompaa. Entä siirtyminen Valma-opinnoista, ettei tarvitse käydä yhteistä hakua. Varataanko paikkoja Valma-opiskelijoille? Kohtauttaminen: eri alojen opiskelijoiden kohtaaminen, ei pelkästään, että amk-opiskelijat tulevat kertomaan, mitä opiskelu vaan, vaan tehtäisiin projekteja yhdessä. Voisiko samassa työpaikassa olla toisen asteen ja amk:in opiskelija: tutustuminen amk-opiskeluun. Entä maahanmuuttajat, joilla on osaamista ja taitoa, miten siirtymät saadaan sujuvammaksi. Maahanmuuttaja: Työkulttuuri oppiminen Suomessa on iso asia. Maahanmuuttajajien omassa kotimaassaan hankkima ammattitaito: miten voidaan tunnistaa ja tunnustaa Suomessa ilman että pitää odottaa pitkiä aikoja. Miten kielitaitoa voisi oppia jo työpaikalla, ja voisiko työpaikalla olla mentori tukemassa suomen kielen ja suomalaisen kulttuurin oppimista. Opiskeluvalinta perustuu mielikuviin, miten voisi paremmin perehdyttää: ensimmäisten opintojen jälkeen lähdettäisiin vasta syventymään.