Aalto-yliopiston Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun Taiteen maisterin tutkinnon suorittajan lähtökyselyraportti

Transkriptio

1 Aalto-yliopiston Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun Taiteen maisterin tutkinnon suorittajan lähtökyselyraportti Emilia Keijonen Opinto- ja opiskelijapalvelut/arts Syksy 2013

2 Sisällysluettelo 1 Johdanto Raportin luotettavuus ja eettiset seikat Aineiston keruu ja vastaajien kuvailu Opinnot Opinnot Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulussa Opinnot ulkomailla Opinnot muissa Suomen korkeakouluissa Aikaisemmin suoritetut opinnot Työkokemus opiskeluaikana ja suunnitelmat valmistumisen jälkeen Kokemukset opinnoista Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulussa Paras ja ikävin oppimiskokemus Elokuvataiteen ja lavastustaiteen laitos Median laitos Muotoilun laitos Porin taiteen ja median laitos Taiteen laitos Opinnäytetyö Elokuvataiteen ja lavastustaiteen laitos Median laitos Muotoilun laitos Porin taiteen ja median laitos Taiteen laitos Kurssipalaute Opinto- ja opiskelijapalvelut Yhteenveto ja pohdinta Lähteet Liitteet... 41

3 1 Johdanto Taiteen maisterin tutkinnon suorittajan lähtökyselyraportti on koottu syyskaudella 2012 ja kevätkaudella 2013 valmistuneiden maistereiden kyselyvastauksista. Kyselyn vastaukset on kerätty aikavälillä Tuona aikana maisteriksi valmistui 233 opiskelijaa, ja tähän kyselyyn vastasi 109 valmistunutta. Vastausprosentti on 47 %. Raportin rakenne noudattaa pääpiirteittäin kyselylomakkeen rakennetta. Osa raportin vastauksista esitetään laitoksittain ja osa kaikkien vastaajien osalta. Jokaisen kuvan ja taulukon yläpuolella on kirjoitettuna kuvateksti sekä vastaajien määrä. Kaikkia Aalto-yliopiston Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulusta valmistuneita maistereita on pyydetty vastaamaan tutkinnon suorittajan lähtökyselyyn valmistumisen yhteydessä. Kyselyn tarkoituksena on selvittää valmistuneiden kokemuksia opinnoista ja opinnäytetyöprosessista, valmistumisajoista, opiskelijoille suunnatuista palveluista ja työllistymistilanteesta sekä opiskelujen aikana että valmistumisen jälkeen. Kyselyn vastausten perusteella pyritään opetusta ja palveluita kehittämään niin, että ne antavat varmuutta ja valmiutta toimia työelämässä niillä ehdoilla, jotka Taiteen maisteri tulevaisuudessa kohtaa. Vastaavan lähtökyselyn vastaukset on aikaisemmin raportoitu vuosina 2004, 2010, 2011 ja Kyselyyn vastanneet maisterit ovat opiskeluaikana olleet mukana suurissa muutoksissa, kun Taideteollisesta korkeakoulusta tuli osa Aalto-yliopistoa, ja vuoden 2012 alussa Insinööritieteiden korkeakoulussa toiminut Arkkitehtuuriin laitos yhdistyi Taideteollisen korkeakoulun kanssa yhdeksi korkeakouluksi, ja näin muodostui Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu (Aalto ARTS). Raportin aineisto on kerätty vuosina 2012 ja 2013, jolloin nimi Aalto-yliopiston Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu oli jo virallisesti käytössä. Raporttia lukiessa on syytä pitää mielessä, että raportin yleisissä osioissa käytetään Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu- nimeä, mutta tarkemmat kuvaukset on tulkittu vanhan laitosjaon mukaisesti, koska kyselyyn vastanneet ovat aloittaneet opintonsa vanhassa Taideteollisessa korkeakoulussa. Nämä raportissa mainitut laitokset ovat Elokuvataiteen ja lavastustaiteen, Median, Muotoilun, Porin taiteen ja median sekä Taiteen laitokset. Nykyisin Porin taiteen ja median laitos ei enää ole oma laitoksensa vaan taiteen laitoksen yksikkö ja Arkkitehtuurin laitos on yksi korkeakoulun laitoksista. Arkkitehtuurin laitokselta valmistuneille maistereille ei kyseisenä aikavälillä lähetetty linkkiä kyselyyn, koska heitä on pyydetty vastaaman tekniikan alan kyselyyn. Raportti perustuu Webropol 2.0 internetkyselyyn, joka on ollut aktiivisena aikavälillä Kyselystä on kaksi samanlaista versiota, mutta toisen kyselyn kieli on ollut suomi ja toisen englanti. Suomenkielisiä on pyydetty vastaamaan suomenkieliseen kyselyyn ja ulkomaalaisia englanninkieliseen kyselyyn. Tässä raportissa on huomioitu vain Taiteen maisteri tutkinnon suorittaneet, vaikka muutaman Taiteen kandidaatiksi valmistunut oli myös vastannut kyselyyn. 3

4 Selkeän luettavuuden takaamiseksi ei raportin vastauksiin ole liitetty vastaajien suoria lainauksia. Suurin osa raportin sisällöstä perustuu kuitenkin avointen kysymysten vastauksiin, joten tutkinnon suorittajien mielipiteet tulevat raportissa esille. Vastauksista on muodostettu kategorioita, jotta raportin lukijan on mahdollista muodostaa yleiskäsitys Taiteen maisterin tutkinnon suorittajan opintokokemuksista. Suoria lainauksia on luettavissa raportin loppuun kootussa liitteessä. 2 Raportin luotettavuus ja eettiset seikat Raporttia lukiessa on huomioitava muutama raportin luotettavuuteen vaikuttava seikka. Kyselyyn on pyydetty vastauksia kaikilta Taiteen maisteri tutkinnon suorittajilta, joten heillä voi olla takana joko pidempi Taiteen kandidaatin ja maisterin tutkinto tai lyhyempi Taiteen maisteri tutkinto. Tämä tarkoittaa, että osa vastaajista tarkastelee omia opintokokemuksia huomattavasti pidemmältä ajanjaksolta kuin osa. Näin ollen on hyvä pitää mielessä, että raportissa esiintyvät vastaukset eivät kaikissa osioissa liity vain maisteritutkinnon suorittamiseen, vaikka maisterin tutkinto onkin ollut kyselyn keskiössä. Kyselyyn vastanneita oli yhteensä 109, mutta kaikki eivät ole vastanneet kaikkiin kysymyksiin. Vastaukset esitetään prosentteina, ja kuvaajan yläpuolella olevassa kuvatekstissä näkyy tieto, kuinka monta vastausta tiettyyn kysymykseen on saatu. Prosenttien merkitys tulee tarkasti suhteuttaa vastaajien määrään jokaisen kysymyksen kohdalla. Suurin osa kyselyn vastauksista on jaoteltu laitoksittain, jotta vastauksista ilmenevät kehitysehdotukset tulevat selkeästi esille. Koko Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulua koskevaa tarkkaa yleistystä ei siis suoraan voida tehdä. Useat asiat ja tekijät toistuvat kuitenkin useamman laitoksen kohdalla, joten laajempia kehityskaaria ja kehitysehdotuksia on mahdollista hahmotella. Raportin lopussa on yhteenveto, jossa nostetaan esiin tällaiset vastauksissa useasti toistuvat teemat ja tekijät. Raportin loppuun on koottu liitteeksi kyselyyn vastanneiden suoria lainauksia. Lainaukset on pyritty lisäämään raporttiin sellaisina, kuin ne kyselyvastauksissakin olivat. Laitosten ja opettajien nimiä on kuitenkin poistettu, jotta vastaajan anonymiteetti säilyy. 3 Aineiston keruu ja vastaajien kuvailu Kyselyyn vastasi yhteensä 109 maisteriksi valmistunutta, joista 78 vastasi suomenkieliseen kyselyyn ja 31 englanninkieliseen kyselyyn. Nämä kaksi kyselyä ovat muuten täysin identtiset paitsi kielen osalta. Elokuvataiteen ja lavastustaiteen laitokselta oli 3 vastaajaa, Median laitokselta 27, Muotoilun laitokselta 45, Porin taiteen ja median laitokselta 8 ja Taiteen laitokselta 26 vastaajaa. Tähän raporttiin on koottu vastaukset, jotka on tallennettu Webropol 2.0. kyselylomakkeelle aikavälillä Kyselyyn vastanneista 36 % oli valmistunut vuoden 2012 syyskaudella ja 64 % vuoden 2013 kevätkaudella. Kyselyyn vastanneista 66 % oli naisia ja 34 % miehiä. Vastaajien keski-ikä oli 32 vuotta, nuorin vastaaja oli 22 vuotta ja vanhin 52 vuotta. 4

5 Vastaajista 29 % oli suorittanut pitkän Taiteen kandidaatin ja maisterin tutkinnon ja 71 % lyhyemmän Taiteen maisterin tutkinnon. Alla on esitetty kuvaajat, joista näkee, kuinka monta vuotta valmistuneella maisterilla oli mennyt oman tutkintonsa suorittamiseen sekä poissaolovuosien määrä. Taiteen maisterin tutkinnon suorittaneista suurin osa, 31 %, valmistui 3-3,5 vuodessa. 17 % vastanneista oli valmistunut tavoiteajassa, eli 2-2,5 vuodessa, ja 21 % vastaajista oli valmistunut 4-4,5 vuodessa. Opiskelijat, jotka olivat valinneet vastausvaihtoehdon enemmän kertoivat opiskeluajaksi 8-13 vuotta. Tutkinnon suorittamisaika, Taiteen maisterin tutkinto, 77 vastaajaa Vastaajista, jotka olivat suorittaneet sekä Taiteen kandidaatti että maisteritutkinnon, 44 % valitsi vastausvaihtoehdon enemmän. Heidän osalta tutkinnon suorittamiseen meni keskimäärin 9 vuotta. Tavoiteajassa, eli 5-5,5 vuodessa, tutkinnon suoritti 12 %, 6-6,5 vuodessa 22 % vastaajista ja 7 vuodessa 16 % vastaajista. Yhdestä vastauksesta ilmeni, että tutkinnon suorittamiseen meni 20 vuotta. Tutkinnon suorittamisaika, Taiteen kandidaatin ja maisterin tutkinto, 32 vastaajaa 5

6 71 %:lla Taiteen maisteri tutkintoa suorittaneilla vastaajilla ei ollut yhtään poissaolovuotta. 9 %:lla vastanneista poissaolovuosia oli alle yksi vuosi, ja 9 %:lla 1-1,5 vuotta. Poissaolovuosien määrä, Taiteen maisterit, 77 vastaajaa Suurimmalla osalla Taiteen kandidaatti ja maisteri tutkinnon suorittajista ei ollut ollut yhtään poissaolovuotta opintojen aikana. 9 % vastaajista oli ollut poissa 1-1,5 vuotta. Poissaolovuosien määrä, Taiteen kandidaatti ja maisteri tutkinto, 32 vastaajaa 6

7 4 Opinnot Seuraavaksi esitellään tilastoja liittyen kyselyyn vastanneiden maistereiden suorittamiin opintoihin Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulussa, ulkomailla ja muissa Suomen korkeakouluissa. Näiden lisäksi on selvitetty vastaajien suorittamia opintoja ennen opiskelun aloittamista Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulussa. 4.1 Opinnot Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulussa Kyselyyn vastanneista 3 % oli valmistunut Elokuvataiteen ja lavastustaiteen laitokselta, 25 % Median laitokselta, 41 % Muotoilun laitokselta, 7 % Porin taiteen ja median laitokselta ja 24 % Taiteen laitokselta. Kyselyssä selvitettiin, kuinka moni valmistuneista oli vaihtanut koulutusohjelmaa kesken opintojen. 3 % vastaajista oli vaihtanut koulutusohjelmaa, mutta suurin osa ei. Koulutusohjelman vaihtaminen, 109 vastaajaa Vastaajilta, jotka olivat vaihtaneet koulutusohjelmaa kesken opintojen, kysyttiin myös, mistä ohjelmasta mihin he olivat vaihtaneet. Yksi oli vaihtanut valokuvaukselta kuvataidekasvatukseen, ja yksi oli suorittanut kandidaatin tutkinnon keramiikka- ja lasitaiteessa, minkä jälkeen hän oli tehnyt maisterin tutkinnon taideteollisessa muotoilussa. Yksi vaihto-oppilas kuvaili vaihtovuotena suoritettuja kursseja erinomaisiksi, minkä takia hän oli päättänyt hakea suorittamaan koko maisterin tutkinnon Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulussa. Seuraavassa kuvaajassa on esitettynä, mistä koulutusohjelmasta vastaaja oli valmistunut. Eniten kyselyyn vastanneita tutkinnon suorittajia oli teollisesta muotoilusta, kuvataidekasvatuksesta sekä 7

8 tilasuunnittelusta. Suhteutettuna kaikkiin valmistuneisiin, valmistui kuvataidekasvatuksen koulutusohjelmasta eniten maistereita (14 %) ja toiseksi eniten teollisen muotoilun koulutusohjelmasta (12 %). Tilasuunnittelun koulutusohjelmasta valmistuneiden osuus kaikista valmistuneista oli vain 3 %, mutta tilasuunnittelusta valmistuneiden vastausprosentti on ollut korkea. Koulutusohjelma, 108 vastaajaa 8

9 4.2 Opinnot ulkomailla Opiskelijoiden suorittamia opintoja ja/tai harjoittelujaksoja ulkomailla selvitettiin kyselyn yhtenä osana. 28 % vastanneista oli ollut ulkomailla suorittamassa opintoja, ja 72 % ei ollut suorittanut opintoja ulkomailla. Ulkomaanvaihto tai -harjoittelu, 109 vastaajaa Vastaajilta, jotka olivat suorittaneet osan opinnoista ulkomailla, pyydettiin laskemaan ulkomailla suoritettujen opintojen ja/tai harjoittelun yhteiskesto. Vastaajia oli 31, ja heistä suurin osa oli ollut ulkomailla yhteensä 3-6 kuukautta. He, jotka olivat vastanneet kyselyyn enemmän, olivat olleet ulkomailla keskimäärin 19 kuukautta. Ulkomaanvaihdon tai -harjoittelun kesto, 31 vastaajaa Ulkomailla opintoja suorittaneilta kysyttiin, kuinka paljon opintopisteitä heille oli kertynyt ulkomailla oleskelun aikana. Vastaajia oli 29 ja heistä 31 % oli suorittanut 0-10 opintopistettä, ja 28 % opintopistettä. 10 % vastaajista oli suorittanut enemmän kuin 40 opintopistettä, ja tällöin opintopistemäärät vaihtelivat opintopisteen välillä. 9

10 Ulkomailla suoritetut opintopisteet, 29 vastaajaa Seuraavassa taulukossa on kuvattu opintopisteiden määrä suhteessa ulkomaanvaihdon kestoon. Alle 3 kuukautta vaihdossa olleet olivat suorittaneet 0-20 opintopistettä. 3-6 kuukautta vaihdossa olleiden opintopistemäärät jakautuivat laajasti. Seitsemän vastaajaa oli suorittanut 0-10 opintopistettä, yksi vastaaja oli suorittanut 11 20, seitsemän oli suorittanut ja kolme vastaajaa opintopistettä. Kolme vastaajaa oli valinnut vastausvaihtoehdon enemmän. Yksi vastaajista oli suorittanut 7-9 kuukauden aikana 47 opintopistettä, yksi 18 kuukauden aikana 108 opintopistettä ja yksi 20 kuukauden aikana 120 opintopistettä. Opintopisteiden määrä suhteutettuna ulkomaanvaihdon kestoon, 29 vastaajaa 0-10 op op op op Enemmän Alle 3 kk 2(hlö) 1(hlö) 3-6 kk 7(hlö) 1(hlö) 7(hlö) 3(hlö) 7-9 kk 2(hlö) 1(hlö) 1(hlö) 1(hlö) Enemmän 2(hlö) 4.3 Opinnot muissa Suomen korkeakouluissa Seuraavassa kuvaajassa näkyy, sisältyikö vastaajan tutkintoon oman laitoksen ulkopuolella suoritettuja opintoja, jotka kuitenkin oli suoritettu Suomessa. 19 % vastaajista oli suorittanut opintoja Aalto-yliopiston muissa korkeakouluissa, 17 % Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun muilla laitoksilla, ja 16 % oli suorittanut opintoja jossakin muussa yliopistossa. 35 % vastaajista kertoi, että tutkintoon ei sisältynyt Suomessa oman laitoksen ulkopuolella suoritettuja opintoja. 10

11 Opinnot muissa Suomen korkeakouluissa, 108 vastaajaa Vastaajat, jotka olivat suorittaneet opintoja muualla, kertoivat opiskelleensa avoimessa yliopistossa, Sibelius Akatemiassa (musiikkiteknologia-opintoja), Taideteollisen korkeakoulun tutkimusinstituutissa sekä muissa yliopistoissa JOO-opinto-oikeudella. Vastaajilta kysyttiin, kuinka monta opintopistettä muualla Suomessa suoritetuista opinnoista sisältyi tutkintoon. 26 % vastaajista kertoi sisällyttäneensä 1-10 opintopistettä, ja 26 % oli sisällyttänyt opintopistettä. Vastausvaihtoehdon enemmän valinneet kertoivat opintopistemääräksi opintopistettä. Muualla Suomessa suoritettujen opintojen opintopisteet, 66 vastaajaa 11

12 4.4 Aikaisemmin suoritetut opinnot 67 % kyselyyn vastanneista oli opiskellut jossakin muussa korkeakoulussa ennen opintoja Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulussa. Opinnot toisessa korkeakoulussa ennen opintoja Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulussa, 109 vastaajaa Valmistuneilta kysyttiin, olivatko aiemmin suoritetut opinnot samalta alalta. Vastaajia oli 76, ja heistä 66 % oli suorittanut opintoja samalta koulutusalalta kuin Taiteen ja suunnittelun korkeakoulussa, ja 34 % oli suorittanut opintoja joltakin toiselta alalta. Aikaisemmin suoritetut opinnot, 74 vastaajaa Aiempiin opintoihin liittyvä tutkinto oli valmis 80 %:lla vastaajista, 17 %:lla tutkinto ei ollut valmis, eikä aikomuksia tutkinnon loppuun suorittamiseen ollut. 3 % kertoi suorittavansa kesken olleen tutkinnon. Tutkinto aikaisemmista opinnoista, 74 vastaajaa 12

13 5 Työkokemus opiskeluaikana ja suunnitelmat valmistumisen jälkeen Kyselyssä oli osio, jossa selvitettiin vastaajien työkokemusta ennen opintojen aloittamista ja opiskelujen aikana. Tämän lisäksi kysyttiin työn luonnetta, millaisia suunnitelmia vastaajilla oli valmistumisen jälkeen, sekä mitkä tekijät olivat vaikuttaneet työn saantiin. Vastaajista 58 % oli hankkinut työkokemusta omalta opiskelualalta ennen opintojen alkua, ja 19 %:lla ei ollut lainkaan työkokemusta ennen opintojen alkua. Työkokemus ennen opintojen aloittamista, 109 vastaajaa 30 %:lla ei ollut lainkaan tai korkeintaan yksi työvuosi takana ennen opintojen alkua. Työvuosia oli kertynyt 1-3 vuotta 28 %:lla kyselyyn vastanneista. 24 % oli valinnut vastausvaihtoehdon enemmän. Näiden vastausten keskiarvoksi tuli 9 vuotta, skaalalla 5-16 vuotta. Työvuodet ennen opintojen alkua Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulussa, 88 vastaajaa 13

14 37 % vastaajista oli tehnyt ansiotyötä opiskelujen ohella koko ajan, ja 50 % oli työskennellyt osan aikaa opintojen ohella. 13 % vastaajista ei ollut ollut lainkaan ansiotyössä opiskelujen ohella. Ansiotyö opiskelujen ohella, 109 vastaajaa 53 % vastanneista työskenteli Suomessa alalla, jota myös oli opiskellut. 7 % työskenteli ulkomailla omalla alalla ja 8 % työskenteli Suomessa jollakin muulla alla. 30 % vastanneista ei työskennellyt lainkaan valmistumisen hetkellä. Työllistymistilanne valmistumisen jälkeen, 109 vastaajaa Kyselyssä selvitettiin myös, millaista työtä valmistuneet tekivät. Vastaajat saivat valita useamman vaihtoehdon. Kokopäivätyötä teki 49 % vastanneista. He, jotka valitsivat vastausvaihtoehdon muu, mikä? kertoivat toimivansa tuntiopettajana, vapaana kuvataiteilijana tai olevansa hoitovapaalla. 14

15 Työn luonne, 73 vastaajaa Seuraavassa taulukossa on esitetty työn saantiin liittyviä väittämiä. Vastaajien tuli arvioida asteikolla ei lainkaan merkitystä - melko vähäinen merkitys - melko suuri merkitys - hyvin suuri merkitys, miten väittämät olivat vaikuttaneet työn saantiin valmistumisen hetkellä. Punaisella merkityt kohdat kuvastavat, mikä vastausvaihtoehto sai eniten valintoja kunkin väittämän kohdalla. Yksi vastausvaihtoehto oli muu tekijä, mikä. Tähän kohtaan vastaajia pyydettiin kirjaamaan, mikä/mitkä tekijät vaikuttivat työn saantiin. 82 % vastaajista oli sitä mieltä, että yliopiston ura- ja rekrytointipalveluilla ei ollut lainkaan merkitystä työn saantiin. Henkilökohtaisilla suhteilla opettajiin ei myöskään koettu olevan merkitystä tulevaisuuden työn kannalta. Väittämä opintoihin liittynyt harjoittelu jakoi eniten mielipiteitä. 37 % vastaajista oli sitä mieltä, että harjoittelu ei vaikuttanut lainkaan työn saantiin ja 27 % oli sitä mieltä, että harjoittelulla oli melko suuri vaikutus. Myös väittämä opiskelijuus Taideteollisessa korkeakoulussa jakoi mielipiteitä. 30 % vastasi, että opiskelijuudella on melko vähäinen merkitys ja 32 % vastasi, että sillä on melko suuri merkitys työn saannin kannalta. Portfolio-väittämän kohdalla vastaukset jakautuivat tasaisesti melko suuri merkitys ja hyvin suuri merkitys-vastauksien välillä. Vastaajien mielestä omalla aktiivisuudella ja suhteilla sekä aikaisemmalla työkokemuksella oli hyvin suuri merkitys työn saannin kannalta 15

16 Arvioi, miten seuraavat väittämät ovat vaikuttaneet työsi saantiin valmistumisen hetkellä, 73 vastaajaa Ei lainkaan Melko vähäinen Melko suuri Hyvin suuri Vastaajien määrä merkitystä merkitys merkitys merkitys yhteensä Yliopiston ura- ja rekrytointipalvelut 82 % 8 % 7 % 3 % 73 Opintoihin liittynyt harjoittelu tai projekti 37 % 16 % 27 % 19 % 73 Henkilökohtaiset suhteet opettajiin 51 % 21 % 16 % 12 % 73 Oma aktiivisuus ja suhteet 3 % 3 % 22 % 73 % 73 Portfolio 18 % 21 % 30 % 32 % 73 Opiskelijuus Taideteollisessa korkeakoulussa 18 % 30 % 32 % 21 % 73 Oma aikaisempi työkokemus 7 % 10 % 33 % 51 % 73 Taulukon viimeinen väittämä oli muu tekijä, mikä. Tähän kohtaan tuli 16 vastausta, ja suurin osa niistä arvioitiin hyvin suuri merkitys -vastausvaihtoehdon alle. Tällaisia tekijöitä olivat yrityksessä työskentely jo opiskelujen aikana, menestyminen työssä, osaaminen ja kokemus tuoreesta aihealueesta (palvelumuotoilu), oma osaaminen, aktiivinen ja rohkea asenne, päätyminen työhön harrastuksen kautta, erikoistuneisuus ja erityistietämys aiemman koulutuksen ja työkokemuksen perusteella sekä poikkitieteelliset opinnot Aalto-yliopistossa. Melko suuri merkitys arvioitiin olleen sivuaineopinnoilla Kauppakorkeakoulussa, opinnäytetyön massiivisella koneistamisprosessilla ja siihen vaadittavien resurssien löytymisellä sekä henkilökohtaisilla suhteilla. Melko vähäinen merkitys mainittiin olevan osallistumisella yliopistokeskuksen mentorointiohjelmaan, jossa prosessoitiin yrittäjyyttä. 84 % vastanneista oli aikeissa siirtyä työelämään valmistumisen jälkeen. 12 % oli suunnitelmissa hakea Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun tohtoriohjelmaan, ja 6 % vastaajista oli hakemassa oikeutta opiskella tohtoriohjelmassa jossakin muualla kuin Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulussa. Vastaajia pyydettiin kertomaan, minne he olisivat mahdollisesti hakemassa, ja tähän vastauksena tuli Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu sekä korkeakoulut ulkomailla. 13 % vastaajista kertoi jatkosuunnitelmaksi jonkin muun. Jatkosuunnitelmina mainittiin seuraavanlaisia vaihtoehtoja: oman yrityksen perustaminen, toisen tutkinnon suorittamisen jatkaminen toisessa korkeakoulussa, opintojen ohella tehtyjen freelance-töiden jatkaminen, hoitovapaa, opinnäytetyön julkaisemiseen liittyvä työ, opinnot toisen tutkinnon osalta Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulussa sekä pedagogisten opintojen aloittaminen. 16

17 Jatkosuunnitelmat valmistumisen jälkeen, 108 vastaajaa 6 Kokemukset opinnoista Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulussa Tässä luvussa on kuvattu opiskelijoiden kokemuksia opinnoista Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulussa ja erityisesti opiskelukokemuksia heidän omalla laitoksellaan. Aluksi kuvataan kyselyyn vastanneiden kertomia syitä, mikä sai heidät hakemaan Taiteiden ja suunnittelun korkeakouluun. Tämän jälkeen esitetään taulukko, johon on koottu opiskelua koskevia väittämiä, ja vastaajien arvioinnit väittämistä. Alla olevassa kuvaajassa on esitetty kyselyyn vastanneiden valitsemat kolme tärkeintä seikkaa, joiden vuoksi he olivat hakeutuneet opiskelemaan Taideteolliseen korkeakouluun. Kiinnostus alaan sekä Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun maine olivat tärkeimmät seikat, jotka vaikuttivat eniten opiskelijan halukkuuteen hakea Taiteiden ja suunnittelun korkeakouluun. Kolmantena taulukossa on ammatillinen kehittyminen. Osa vastaajista valitsi vastausvaihtoehdon Muu syy, mikä. Näitä syitä olivat halu verkostoitua sekä kehittää aiemman tutkinnon osaamista, tyytymättömyys vanhaan opiskelualaan tai työpaikkaan sekä hyvät kokemukset aikaisemmista opinnoista Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulussa. 17

18 Syyt hakea Taiteiden ja suunnittelun korkeakouluun, 108 vastaajaa Kyselyssä vastaajia pyydettiin arvioimaan Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun opintoja koskevia väittämiä asteikolla täysin eri mieltä, melko eri mieltä, melko samaa mieltä ja täysin samaa mieltä. Taulukossa on merkitty punaisella jokaisen väittämän kohdalla se mielipide, joka on saanut eniten kannatusta vastaajilta. Lähes kaikkien väittämien kohdalla on eniten vastattu melko samaa mieltä, muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta. Väittämän Minua kannustettiin suorittamaan opintoja muissa Aalto-yliopiston korkeakouluissa tai muissa yliopistoissa Suomessa mielipiteet ovat jakautuneet tasaisesti täysin eri mieltä (34 %) ja melko eri mieltä (36 %) vastausvaihtoehtojen välillä. Myös väittämää Opinto-opas oli tarpeellinen apuväline opintojen suunnittelussa koskevat mielipiteet jakautuivat tasaisesti melko eri mieltä (39 %) ja melko samaa mieltä (42 %) vaihtoehtojen välillä. Väittämän minua kannustettiin sisällyttämään kansainvälisiä opintoja tutkintooni kohdalla 40 % vastaajista kertoi olevansa melko eri mieltä kyseisen väittämän kanssa. Yksikään väittämä ei saanut eniten täysin samaa mieltä vastausta. 18

19 Opintoja koskevat väittämät, 107 vastaajaa Täysin eri mieltä Melko eri mieltä Melko samaa mieltä Täysin samaa mieltä Yhteensä Koulutusohjelma täytti hyvin ennakko-odotukset 1 % 20 % 59 % 21 % 107 Opetus oli motivoivaa 1 % 18 % 60 % 21 % 107 Opetus kannusti luovuuteen 1 % 14 % 56 % 29 % 107 Kurssit olivat käytännönläheisiä 4 % 18 % 59 % 20 % 107 Kurssien vaativuustaso oli riittävän korkea 5 % 17 % 56 % 23 % 106 Minua kannustettiin suorittamaan opintoja muissa Aalto-yliopiston korkeakouluissa tai muissa 34 % 36 % 23 % 7 % 107 yliopistoissa Suomessa Minua kannustettiin sisällyttämään kansainvälisiä opintoja tutkintooni 23 % 40 % 25 % 13 % 106 Opiskeluilmapiiri oli hyvä 1 % 11 % 53 % 35 % 106 Opintoihin sisältyi riittävästi taideaineita 8 % 20 % 47 % 25 % 107 Opintoihin sisältyi riittävästi koulutusohjelman omia opintoja 1 % 9 % 51 % 38 % 107 Opintoihin sisältyi riittävästi yleissivistäviä kursseja 5 % 21 % 52 % 22 % 107 Opintoihin sisältyi riittävästi vaihtoehtoisia/vapaasti 6 % 13 % 50 % 32 % 107 valittavia kursseja 19

20 Kurssit oli järjestetty niin, että opinnot saattoivat edetä systemaattisesti 6 % 20 % 58 % 17 % 107 Tutkinto oli mahdollista suorittaa tavoiteajassa * 12 % 31 % 36 % 21 % 106 Opiskelu ei vienyt kohtuuttomasti vapaa-aikaa 5 % 29 % 49 % 17 % 106 Opintosuoritusten arviointi oli oikeudenmukaista 0 % 15 % 62 % 23 % 107 Opintosuorituksista sai riittävästi palautetta 7 % 31 % 51 % 11 % 106 Opintoja koskevaa henkilökohtaista ohjausta sai riittävästi 11 % 30 % 43 % 15 % 106 Opintojen etenemisestä oli mahdollista keskustella opettajien kanssa 6 % 20 % 53 % 21 % 107 Opinnot antoivat valmiudet tehdä taideteollisen alan tutkimusta 7 % 27 % 44 % 21 % 107 Opinnot johtivat selkeästi ammattiin 10 % 29 % 42 % 18 % 106 Opinnot antoivat hyvät valmiudet työelämään 9 % 28 % 44 % 20 % 105 Opettajien opetustaidot olivat keskimäärin hyviä 2 % 9 % 64 % 25 % 107 Opettajat edustivat alansa huippuja 3 % 22 % 54 % 21 % 105 Opinto-opas oli tarpeellinen apuväline opintojen suunnittelussa 12 % 39 % 42 % 7 % 107 * Tavoiteajat: Taiteen maisteri tutkinto 2 vuotta, Taiteen kandidaatti ja taiteen maisteri tutkinto 5 vuotta 20

21 Kyselyssä selvitettiin, miten tutkinnon sisältö vastasi opiskelijoiden odotuksia. 18 % vastanneista oli sitä mieltä, että tutkinnon sisältö vastasi erinomaisesti odotuksia ja 67 %:n mielestä se vastasi suurimmalta osalta. 16 % kertoi, että tutkinnon sisältö vastasi vain pieneltä osalta odotuksia. Odotukset tutkinnon sisällöstä, 108 vastaajaa Vastaajia pyydettiin kertomaan, miksi tutkinnon sisältö ei vastannut odotuksia. Vastauksia tuli 15 ja ne on jaoteltu laitoksittain. Elokuvataiteen ja lavastustaiteen laitos Elokuvataiteen ja lavastustaiteen laitokselta valmistuneet eivät olleet vastanneet tähän kysymykseen. Median laitos Tunne siitä, että tutkinto ei täysin vastaa nykypäivän vaatimuksiin. Yhdessä vastauksessa pohdittiin, että jos Aalto-yliopiston linjauksen mukaisesti halutaan tehdä tutkimusta, tulisi maisteriohjelmassa olla enemmän tieteellistä opetusta esimerkiksi esseiden ja kirjojen muodossa. Opintoihin olisi kaivattu sisältyvän enemmän kursseja luovuudesta, kuvailmaisusta ja out-of-boxajattelusta sekä enemmän laajentavaa opetusta ja laajempia näkemyksiä. Mahdollisuutta kokeilla ja hakea omaa suuntaa, olisi myös tarvittu enemmän. Tämä ei ollut mahdollista tilanteissa, joissa projekteihin valittiin jo olemassa olevien taitojen perusteella, eikä vaihtoehtoisesti motivaatiolla kokeilla omia rajojaan. Yhdestä vastauksesta ilmeni, että töistä saatu palaute ei ollut tarpeeksi rakentavaa, mikä olisi kuitenkin ollut tarpeellista. Muotoilun laitos Tutkinnon sisältöihin olisi kaivattu enemmän käytännönläheisyyttä, ja valmiuksia työelämän vaatimuksiin alalla. Yksi vastaaja kertoi olevansa pettynyt opetuksen tasoon ja kurssien sisällön laatuun erityisesti maisterivaiheen opinnoissa. Opettajien osallistuminen, innostuneisuus ja motivaatio olivat välillä olleet matalalla. Yhdessä vastauksessa kuvattiin, että tutkinto ei valmenna työelämän käytännön taitoihin, joita kuitenkin arvostetaan suuresti työtä hakiessa. Ehdotuksena mainittiin, että tulisi opettaa materiaaleista sekä tavanomaisia työtapoja, miten tehdään lupakuvia ja esimerkiksi opetusta tyypillisimmistä toimintatavoista, säännöksistä ja vaatimuksista julkisissa tiloissa. Työhaastatteluissa on tullut esille käsityksiä, että Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulusta valmistuneet sisustusarkkitehdit eivät osaa asioita. 21

22 Yhden vastaajan mielestä, taideteollisen muotoilun maisteriohjelma ei vastannut odotuksia, ja koulutusohjelmasta oli vaikea saada tietoa ennen opiskelujen alkua, koska sisältö oli sekava. Ohjelman tavoitteet jäivät epäselviksi. Kursseilla tulisi olla korkeammat laatuvaatimukset, ja opintoihin kaivattiin enemmän korkeatasoisia työnäytteitä, vahvempi ammatti-identiteetti, suurempi uskallus, kriittisempi keskustelu, tuotteistamisen taito sekä mahdollisuus nousta nopeammin omille jaloille opintojen alussa. Porin taiteen ja median laitos Taiteellis-tuotannolliset opinnot oli rakennettu taiteilijalähtöisesti ja taiteilijatarpeisiin, ei tuottajalähtöisesti, mikä selvisi vasta opintojen aikana. Tämän takia eräs vastaajista kuvasi, kuinka hän oli kohdannut odottamattomia haasteita tuottajan ammatillisten tarpeiden ymmärtämisessä ja arvioimisessa. Haasteiden takia, vastaaja joutui painottamaan opintoja aiottua enemmän teoreettisiin opintoihin. Yhden vastaajan mielestä kurssit eivät olleet päteviä ammatillisesta näkökulmasta. Oletuksena oli, että maisteriohjelma, joka oli suunnattu aikaisempaa kokemusta omaaville, olisi tarjonnut enemmän. Yhdestä kurssista jäi käsitys, että se oli suunnattu ihmisille, joilla ei ollut mitään mielikuvaa luovasta taloudesta, tuottamisesta tai luovista aloista yleensä. Taiteen laitos Odotuksena olivat uudet kontaktit ja edellytykset uralla etenemiselle, mutta opintojen aikana nämä eivät olleet toteutuneet. Opintojen aikana ei ollut tarpeeksi käytännön kursseja. Kurssien päällekkäisyyksiä oli aikataulussa paljon ja opastusta kurssivalintaan olisi tarvittu enemmän. Jotkin työtilat koettiin osittain puutteellisiksi. Opinnäytetyöprosessin aikana olisi kaivattu enemmän henkilökohtaista ohjausta, ja tietoa, mitä opinnäytetyön ja tutkinnon osalta odotetaan. Tunne siitä, että joku olisi ollut kiinnostunut opiskelijan opinnoista, tai että joku olisi auttanut teoreettisen ja taiteellisen työskentelyn suhteen, oli hyvin vähäistä tai olematonta. Yhdestä vastauksesta ilmenee, että ennen opinnäytetyöprosessia oletuksena oli, että kirjalliseen osioon olisi panostettu aivan kuten muissakin yliopistoissa, mutta näin ei ollut. Vastauksessa pohdittiinkin, mikä merkitys maisteritason kirjallisella työllä on, jos henkilökohtaista ohjausta ei saa riittävästi. Myös tarkastusvaiheessa, kirjallinen osio jäi lähes huomiotta. 7 Paras ja ikävin oppimiskokemus Tässä kappaleessa on kuvattu maisteriksi valmistuneiden parhaimmat ja ikävimmät oppimiskokemukset, ja ne on jaoteltu laitoksittain. 7.1 Elokuvataiteen ja lavastustaiteen laitos Elokuvataiteen ja lavastustaiteen osastolta kyselyyn vastasi kolme valmistunutta. Parhaimpana oppimiskokemuksena vastauksissa mainittiin kannustava ilmapiiri, jossa tyhmätkin kysymykset oli sallittuja. Monipuoliset ja laajat kurssit sekä pitkäkestoinen ja intensiivinen elokuva-alan opiskelu antoivat valmiudet työelämää varten. Yhdessä vastauksessa parhaimpana oppimiskokemuksena 22

23 mainittiin käytännön projektit esimerkiksi yhteiset työpajat Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun ja Teatterikorkeakoulun kanssa. Kysyttäessä ikävintä oppimiskokemusta, mainittiin vastauksissa muutos Taideteollisesta korkeakoulusta Aalto-yliopistoon. Tämä johti siihen, että koko opiskeluympäristössä vallitsi oppimista häiritsevä tunnelma, ja erityisesti se, että opiskelijoiden mielipiteitä ei kuunneltu. Yhdessä vastauksessa mainittiin tunne siitä, että opiskelu oli merkityksellistä vain laitokselle, mutta ei johdolle. Ikäviä muistoja oli jäänyt myös kursseista, joilla ei ollut ollut selkeitä deadlineja tai sisältövaatimuksia, sekä työskentelystä lavastuksen pajalla. 7.2 Median laitos Median laitokselta vastaajia oli 27. Parhaimmat oppimiskokemukset Vastaajien vastaukset kysymykseen parhaimmasta oppimiskokemuksesta voidaan jakaa neljän kategorian alle: 1. itsensä kehittäminen, 2. ammatti-identiteetti, 3. yhteistyö ja verkostot ja 4. ilmapiiri. Itsensä kehittäminen Opiskelijoiden kokema vapaus ja samalla vastuu omista opinnoista olivat olleet tärkeitä oivalluksia. Opinnäytetyö mainittiin yhtenä parhaimmista oppimiskokemuksista, koska aiheeseen sai syventyä rauhassa, ja sen tekeminen antoi varmuutta työelämää varten. Oman luovuuden kehittäminen, ja omaa ilmaisua tukevat kurssit esimerkiksi värivedostuskurssi, metodi-aihe-kohde kurssi sekä prosessityöpaja mainittiin parhaimpina oppimiskokemuksina. Ajattelua ja analysointitaitoja oli mahdollista kehittää filosofilla kursseilla, mikä koettiin positiivisena asiana sekä ymmärrys siitä, että tieteellinen kirjoittaminen voi olla hauskaa. Ammatti-identiteetti Opiskelijalla oli mahdollisuus kehittyä rauhassa oman alansa erityisosaajaksi - ei tehokkuusajattelua, vaan tärkeässä osassa oli yksilön kehitys. Tunne siitä, että oli mahdollisuus erikoistua johonkin itseä kiinnostavaan alaan, mainittiin yhtenä parhaimmista oppimiskokemuksista. Maisterivaiheessa tehty opintoprojekti, jonka aikana toteutettiin asiakkaalle oikea työ, vahvisti osaamista. Yhteistyö ja verkostot Muiden korkeakoulujen opiskelijoihin tutustuminen, työpajat, vierailevat luennoitsijat, kulttuurien ja toimintatapojen vertailu, uusista kulttuureista oppiminen ja verkostoituminen sekä kansainvälisten että suomalaisten opiskelijoiden kanssa koettiin antoisiksi kokemuksiksi. Muutamassa vastauksessa mainittiin parhaimpana oppimiskokemuksena se, että oli mahdollisuus tehdä sivuaineopintoja elokuvaosastolla. Erikseen vastauksissa mainittiin Scifi Stereo 3D maisterikurssi. 23

24 Ilmapiiri Kyselyyn vastanneet arvostivat laitoksen avointa ja kannustavaa ilmapiiriä, jossa opettajatkin kehittivät osaamistaan opiskelijoiden kanssa. Sopivan kokoiset ryhmät mainittiin tärkeänä osana oppimista, koska tällöin reflektoiva vuorovaikutus oli mahdollista. Ikävimmät oppimiskokemukset Kyselyssä pyydettiin kuvailemaan myös ikävintä oppimiskokemusta. Ne voidaan jakaa neljän kategorian alle: 1. käytännön asiat, 2. opinnot, 3. ohjaus/palaute ja 4. yhteistyömuodot. Käytännön asiat Vastauksissa mainittiin luennot, jotka alkoivat myöhässä, sekä se että opiskelijat eivät aina osallistuneet pakollisille luennoille. Tämän koettiin vaikuttavan yleiseen opiskeluilmapiiriin. Kahdessa vastauksessa ikävänä seikkana kuvattiin vaikeus päästä opiskelemaan muotoilun laitoksen kursseille. Opinnot Kurssit, joissa ei ollut selkeitä tehtävänantoja tai tavoitteita, turhautti opiskelijoita. Nämä olisivat olleet tarpeen, jotta olisi saavutettu konkreettisia lopputuloksia ja portfolio olisi laajentunut. Kurssit, jolla maisteriopiskelijat olivat olleet samalla kurssilla aloittelevien kanssa, mainittiin ikävänä kokemuksena, esimerkiksi Photography workshop about light -työpaja. Muutamassa vastauksessa pohdittiin kapea-alaisia näkökulmia, jotka tulivat välillä esille. Vastakysymyksenä esitettiin, eivätkö kokeilut ilman ennakkoluuloja olisi merkityksellisiä. Ikävänä kokemuksena mainittiin myös vierailevat luennoitsijat, jotka puhuivat Taideteollisesta korkeakoulusta ikävään sävyyn ja mahdollisesti provosoivat opiskelijoita ikävään keskusteluun. Ohjaus/palaute Opiskelijan henkilökohtaisen ohjauksen puute tai sen heikko taso mainittiin ikävänä kokemuksena. Yksi vastaaja kuvasi ikävänä muistona tilanteen, jossa hänen luonnoksensa ja presentaationsa oli tyrmätty täysin. Yhteistyömuodot Ryhmätyöt koettiin ikävinä silloin, kun ryhmän jäsenillä ei ollut samanlaista motivaatiota tai jos osallistujien tavoitteet olivat hyvin erilaiset. Ikävänä kokemuksena mainittiin työt, jotka tehtiin ilmaiseksi oikeille asiakkaille. Näissä opiskelijan itseoppiminen koettiin olevan toissijaista. 24

25 7.3 Muotoilun laitos Muotoilun laitokselta vastaajia oli 45. Parhaimmat oppimiskokemukset Muotoilun laitoksen parhaat oppimiskokemukset voidaan jaotella neljän kategorian alle: 1. itsensä kehittäminen 2. opinnot ja kurssit 3. verkostot ja 4. yritysyhteistyö. Itsensä kehittäminen Kurssit, ja työt joiden kautta sai vahvistuksen työn osaamisesta ja siitä, että taidoilla pystyy auttamaan muita, ja tekemään töitä muille mainittiin parhaimpina oppimiskokemuksina. Opintojen kautta sai käsityksen alan laajuudesta. Parhaimpina kokemuksina mainittiin myös muotoilijana kehittyminen, ja ne hetket, jolloin opettajilta sai syvällistä ja henkilökohtaista palautetta. Kokemuksen keräämisen ja luovuuden kannalta oli arvokasta, että opiskelijoilla oli mahdollisuus käyttää studiota itsenäisesti iltaisin ja viikonloppuisin. Opinnot ja kurssit Käytännön työn tekeminen oli koettu parhaimpana oppimiskokemuksena, ja erityisesti pajatyöskentelymuodot. Vastauksissa mainittiin useita kursseja, jotka olivat jääneet vastaajien mieleen monipuolisina ja hyödyllisinä kokonaisuuksina: esimerkiksi funktionaalinen vaatesuunnittelu, Pattern Lab-moduuli, UID2011, keramiikan ja lasin koulutusohjelman pintatekniikat ja tuotemuotoilun kurssit, miestenvaatekaavoitus ja -suunnittelu, muotoilun kulttuuri-luennot, kalustesuunnittelun kurssit sekä IDBM. Pattern Lab-moduuli ja IDBM-ohjelma mainittiin useassa vastauksessa. Myös vierailevien opettajien kurssit mainittiin parhaimpina kokemuksina. Verkostot Poikkitieteelliset ja monikulttuuriset ryhmätyöt sekä ryhmät, jotka muodostettiin yli Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun laitosrajojen mainittiin hyvänä oppimiskokemuksena. Vaihtoaika ja opiskelu kansainvälisessä ympäristössä koettiin merkitykselliseksi. Mahdollisuus hyödyntää Aaltoyliopiston muiden korkeakoulujen opetustarjontaa mainittiin myös tärkeänä mahdollisuutena. Poikkitieteellisellä kokemuksella koettiin olevan merkitystä kartuttaessa työelämässä hyödynnettäviä taitoja ja monialaisuuden kehittämisessä. Yritysyhteistyö Vastaajat olivat kokeneet tärkeäksi mahdollisuuden työskennellä oikealle yritykselle. Yhteistyö oli opettanut paljon, ja niiden kautta oli pystynyt muodostamaan tärkeitä kontakteja tulevaisuutta ajatellen. 25

26 Ikävimmät oppimiskokemukset Muotoilin laitoksella opiskelleiden kokemat ikävät oppimiskokemukset jakautuivat neljän kategorian alle: 1. opetus, 2. kurssisisällöt, 3. ilmapiiri ja 4. käytännön seikat. Opetus Kritiikkinä mainittiin, että opetus ei vastannut tämän päivän työelämän vaatimustasoa. Ehdotuksena tuotiin esille, että tarvittaisiin myös opettajia, jotka eivät ole vain tutkijoita. Kurssit, joilla opettajalla ei ollut pedagogista osaamista esimerkiksi kykyä kannustaa, sekä opettajan hyvin rajoittunut näkökulma opetettavaan aiheeseen, mainittiin ikävinä oppimiskokemuksina. Opetuksesta ikävänä muistona oli rakentavan kritiikin puute ja opettajien puutteellinen englannin kielen suullinen taito. Yhdessä vastauksessa kummasteltiin tapaa, jolla ryhmätöiden johtaminen hoidettiin opetushenkilökunnan puolelta. Tällaisessa tilanteessa tehtäviä ei jaettu selkeästi, ja opiskelijoiden vastuu ja mahdollisuus vaikuttaa sivuutettiin. Kurssisisällöt Osa opiskelijoista jäi kaipaamaan sisällöllistä vaativuutta kursseille, koska joidenkin kurssien vaatimustaso koettiin liian matalaksi. Vastaajat olivat olleet tilanteissa, joissa joitakin asioita ei opetettu tietyllä kurssilla, vaikka myöhemmin tämän kurssin käyneiden oletettiin osaavan kyseiset taidot. Oppiminen oli siis täysin oman harjoituksen varassa. Tasokasta palautetta kaivattiin myös. Opiskelijat mainitsivat myös motivaatiohukan, jos valinnanvapautta oli liikaa. Yhdessä vastauksessa kerrottiin sisustusarkkitehdin koulutusohjelman sisällön haasteista. Vastauksessa kiinnitettiin huomiota siihen, että kyseinen koulutusohjelma ei johda käytännön työelämän taitoihin, ja että ammatti on hyvin käytännönläheistä, ja harvoin kovinkaan taiteellista. Vastauksessa ehdotettiinkin, että olisi syytä muistaa tasapaino taiteellisten taitojen sekä työelämään valmentavien käytäntöjen opettamisessa, ja näin valmistuneiden ammattitaitoa arvostettaisiin enemmän. Vastauksissa mainittiin myös Cad- ja kuvankäsittelyohjelmien opetuksen vähyys. Lisää harjoitusta kaivattiin 3d mallinnuksista ja niiden renderöinnistä. Ilmapiiri Ikäviä kokemuksia opiskelijoille aiheuttivat hankala ilmapiiri, ja heikko kommunikointi laitoksen sisällä. Yhdessä vastauksessa mainittiin ikävänä kokemuksena opiskelijoiden eriarvoisuus taiteellisesti asteesta riippuen. Käytännön seikat Ikäviä kokemuksia oli jäänyt projekteista, jotka oli heikosti organisoitu, heikosta tiedotuksesta, jolloin informaatio ja lomakkeiden palauttamispäivät menivät ohi, sekä hankaluus mahduttaa opintosuunnitelmaan kursseja muista Aallon korkeakouluista esimerkiksi matkustusajasta johtuen. 26

27 Yhdessä vastauksessa mainittiin ikävänä kokemuksena kurssi, jonka opintopistemäärä oli puolitettu kurssin lopussa. Tätä oli perusteltu sillä, että kurssin sisältö ei vastannutkaan kurssille kaavailtua työmäärää. 7.4 Porin taiteen ja median laitos Porin taiteen ja median laitokselta vastaajia oli 8. Parhaimpina oppimiskokemuksina mainittiin uuden oppiminen ja erilaiset kurssit, joita laitoksella järjestettiin. Kurssit, joissa teoria ja käytäntö limittyivät täydellisesti sekä kurssit, jotka järjestettiin yhteistyössä muiden korkeakoulujen kanssa, jäivät erityisesti mieleen. Onnistuneilla kursseilla yhdistyivät erilaiset näkökulmat ja lähestymistavat. Esimerkkeinä mainittiin visuaalisen kulttuurin estetiikan kurssi ja IDBM. Myös opinnäytetyötä pidettiin parhaana oppimiskokemuksena. Ikävänä oppimiskokemuksena mainittiin aika ajoin esille tullut opettajien ja opiskelijoiden antama kova kritiikki. Kurssit, joiden opettajalla ei ollut osaamista muodostaa kokonaisnäkemystä kurssikokonaisuudesta, koettiin ikävänä oppimiskokemuksena. Puuttuvien opintopisteiden takia kirjoitettu laaja teoreettinen essee oli myös jäänyt mieleen kohtuuttoman suurena työnä. 7.5 Taiteen laitos Taiteen laitokselta valmistuneista vastaajia oli 26. Parhaimmat oppimiskokemukset Vastaajien kuvailemat parhaat oppimiskokemukset voidaan jakaa neljän kategorian alle: 1. itsensä kehittäminen, 2. kurssit, 3. opetus ja 4. yhteistyö. Itsensä kehittäminen Parhaimpina kokemuksina mainittiin omien vahvuuksien hahmottaminen, opinnäytetyön tekeminen, ja sen kautta syventyminen taiteelliseen projektiin. Harjoittelupaikan saanti ja sieltä karttuneet kokemukset olivat myös merkittäviä vastaajien opiskeluaikana. Kurssit Käytännönläheiset, tekemiseen painottuneet ja toisaalta haastavat kurssit mainittiin parhaimpina oppimiskokemuksina. Pitkät kurssit, joita toteutettiin pitkäjänteisesti ja henkilökohtaista edistymistä seuraten, olivat palkitsevia. Myös teoreettiset opinnot, jotka tuottivat ahaa-elämyksiä, olivat olleet mieleenpainuvia. Opetus Parhaana oppimiskokemuksena mainittiin oppilaan oman oppimisen tukeminen ja huomioiminen yksilönä. Opettajan perehtyminen kaikkien oppilaidensa tehtäviin, rohkaiseminen luovuuteen ja toisaalta kannustaminen epäonnistumisen hetkellä olivat tärkeitä tekijöitä opetuksessa. Selkeästi rajatut tehtävänannot olivat jääneet vastaajien mieleen opetuksesta. Yleiset palautekeskustelut koettiin tärkeäksi osaksi opiskelijoiden oppimisprosessissa. Pienet ryhmäkoot mainittiin myös, koska ne mahdollistivat syvälliset keskustelut jonkin ongelman ympärillä. 27

28 Yhteistyö Tietojen ja taitojen jakaminen opiskelijoiden kesken, sekä hyvä ryhmähenki ja keskusteleva ilmapiiri mainittiin parhaimpina oppimiskokemuksina. Taiteen ja muotoilun alan yhdistetyt kurssit ja projektit olivat jääneet mieleen onnistuneina oppimiskokemuksina, esimerkiksi taiteellinen projekti, joka tehtiin lavastuksen kanssa yhdessä. Työpajat, joissa pääsi työskentelemään ja näkemään alaa, joka ei varsinaisesti ollut omaan pääaineeseen liittyvä, koettiin rikastuttavana kokemuksena. Työpaja Tallinnassa ja intensiivinen työpaja, joka kuului Environmental Art - ohjelmaan, mainittiin erityisesti parhaimpina oppimiskokemuksina. Ikävimmät oppimiskokemukset Taiteen laitoksen vastaajien kuvaamat ikävimmät oppimiskokemukset voidaan jakaa seuraaviin kategorioihin: 1. kurssit, 2. palaute/ohjaus, 3. ryhmätyöt ja 4. ilmapiiri Kurssit Hajanaiset maisteriopinnot, joiden aikana olisi kaivattu yhteisöllisyyttä ja enemmän keskusteluja opiskelijoiden ja opettajien kanssa, tasoltaan vaihtelevat luentomuotoiset kurssit, liian löyhät kurssit ja seminaarit, sekä kurssit, joilla aikataulut eivät pitäneet, mainittiin ikävinä oppimiskokemuksina. Erikseen mainittiin kaupallisten aineiden opiskelu. Vastauksessa kuvattiin, että opettajat kauppatieteellisen puolelta eivät oikein ymmärtäneet taideteollisen alan tarpeita, ja tämän takia opetuksen taso ja anti kursseilta koettiin hyvin vaihtelevaksi. Palaute/ohjaus Palautetilanteissa oli jatkuva kiire, ja näin ollen aikaa ei kunnolla jäänyt kritiikille. Muutama vastaaja oli saanut joiltakin kursseilta epärakentavaa ja alentavaa kritiikkiä. Myös avoimen keskustelu puute opetustilanteissa koettiin ikävänä asiana. Opiskelijan ohjaamista, tukemista ja kannustamista kaivattiin enemmän. Samoin keskusteluapua opinnäytetyön tekoon olisi tarvittu enemmän. Ryhmätyöt Ajallisesti kuormittavat projektit, joissa ryhmädynamiikka kärjistyi erimielisyyksiin, mainittiin ikävinä kokemuksina. Yhdessä esimerkissä kuvattiin opintojen alussa suoritettuja ryhmätöitä, jolloin kaikkien alojen oppilaat sekoitettiin pieniksi yksilöiksi. Tällöin luovuus ei tullut esille, ja tilanteesta jäi ikävät muistot. Ilmapiiri Muutamassa vastauksessa mainittiin huono ryhmähenki ja stressaantunut ilmapiiri ikävinä kokemuksina. Myös opetusharjoitteluiden järjestäminen aikataulullisesti oli haastavaa, ja tämän takia stressaavaa. Opiskelijalle muodostui tunne liian tiiviistä ja pakkotahtisesta suorittamisesta. 28

29 8 Opinnäytetyö Kyselyn yhtenä osana olivat kysymykset opinnäytetyöstä: Mikä oli opinnäytetyön teossa erityisen mukavaa/palkitsevaa? Kuvaile kokemuksiasi tarkemmin. ja Oliko opinnäytetyön teossa jotain erityisiä ongelmia? Kuvaile kokemuksiasi tarkemmin. Vastaukset on jaoteltu laitoksittain. Vastaukset ongelmallisista/haastavista tekijöistä sisältää myös kehitysehdotuksia, joilla opiskelijaa voisi tukea paremmin opinnäytetyönprosessin aikana. Palkitsevaa 8.1 Elokuvataiteen ja lavastustaiteen laitos Palkitsevana koettiin onnistumisen kokemukset ja oivallukset. Työtä pidettiin myös haastavana, mutta lopuksi hyvinkin palkitsevana, koska sai toteuttaa ammatillisen tuotannon. Ongelmallista Tieteellisen kirjoittamisen opetuksen puute sekä ohjauksen vähäisyys koettiin ongelmallisina. Käsitys työn muodon vaatimuksista oli koko prosessin ajan epämääräinen, mikä aiheutti haasteita työnteon aikana. Palkitsevaa 8.2 Median laitos Median laitokselta valmistuneiden palkitsevimmat kokemukset opinnäytetyöprosessin aikana, voidaan jaotella kolmen kategorian alle: 1. henkilökohtainen kehitys 2. ohjaus, 3. itsenäinen työskentely. Henkilökohtainen kehitys Palkitsevaa oli aiheen valinta omien intressien mukaan, ja sitä kautta syventyminen omaan aiheeseen. Uuden oppiminen, tiedon ja oivallusten tuoma virittyneisyys sekä työskentelyn motiivien ja taustojen selvittäminen itselle olivat tärkeä osa opinnäytetyöprosessia. Opinnäytetyö antoi myös varmuutta työelämään, koska siinä pystyi yhdistämään sekä käytännön että teoreettisen osaamisen valmiudet. Yhdessä vastauksessa opinnäytetyö itsessään mainittiin opiskeluajan palkitsevimpana jaksona. Vastauksessa tarkennettiin, että tutkiessa omaa alaa, oli mahdollisuus ymmärtää paljon enemmän graafisen suunnittelun olemusta ja sen sosiaalisia ulottuvuuksia. Samassa vastauksessa pohdittiin, kuuluuko Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun rooli olla sama kuin ammattikorkeakoulun. Toisin sanoen rooli valmentaa työelämään täysin työelämän ehdoilla, vai voisiko yliopisto ottaa merkittävämmän roolin kyseenalaistajana ja pioneerina. 29

30 Ohjaus Se, että ohjaajat aidosti välittivät, antoivat asiantuntevaa, aktiivista ja kannustavaa ohjausta, antoi paljon motivaatiota työn tekemiseen. Opettajien ansiosta oli mahdollista hahmottaa akateemisen työn ja ammatin väliset yhteydet. Esittelytilaisuus, jossa sai palautetta ammattilaisilta kirjallisesti ja perusteellisesti sekä palaute ja neuvot myös muiden osastojen professoreilta, koettiin palkitsevana. Itsenäinen työskentely Haastaminen itsenäiseen tiedonhakuun ja oppimiseen, mahdollisuus tehdä työtä itsenäisesti omassa aikataulussa ja intohimoinen asiaan perehtyminen koettiin palkitsevana. Kirjallisen osan vapaa muoto mahdollisti myös itsenäiseen työskentelyyn. Ongelmallista Ongelmalliset tekijät opinnäytetyöprosessin aikana on jaoteltu kolmen kategorian alle: 1. ohjaus, 2. akateemisen työn kriteerit ja 3. muut tekijät. Ohjaus Useassa vastauksessa ilmeni, että ohjaus koettiin ongelmalliseksi. Vastaajat olisivat kaivanneet enemmän tukea työn alussa, koska aloittaminen tuntui vaikealta. Yhtenä ehdotuksena tuli, että opiskelijat tulisi haastaa miettimään aihetta jo ensimmäisenä/toisena vuotena. Nyt ohjausta sai vasta kolmantena vuotena, mikä tuntui olevan liian myöhään. Työn edistyessä ohjauksen saaminen koettiin hankalaksi. Vastaajat toivoivatkin järjestelmällisyyttä ohjaukseen ja opinnäytetyöseminaariin, useamman tarkistuskierroksen ja kirjallisen osion esilukemisen yliopiston puolelta. Ongelmallisena koettiin myös joidenkin ohjaajien puutteelliset taidot tutkimuksellisen osuuden ja tekstintuottamisen ohjaamiseen. Vastaajat olisivat kaivanneet realistista tietoa, kuinka paljon aikaa opinnäytetyö vie sekä enemmän tietoa opinnäytetyön printtaamisesta ja työn loppuun saattamisesta. Akateemisen työn kriteerit Aiheen määrittely, tutkimuskysymyksen muodostaminen ja tieteellisyyden määrittely koettiin ongelmallisena. Myös kysymys Tuleeko keskittyä taiteellisen osuuden työstämiseen vai tutkimuskysymyksen tutkimiseen esiintyi vastauksissa. Opinnäytetyön muodolliset vaatimukset olivat vastaajien mielestä epäselvät, ja niitä olisi pitänyt painottaa enemmän koko prosessin ajan. Muut tekijät Ongelmallisina tekijöinä mainittiin myös projektiosuuden työstettävän materiaalin saaminen, odottelu työ-osuuden suhteen koulusta johtuvista syistä, yritys löytää sopiva yhteistyöyritys ja projekti sekä perhe-elämän ja työn yhteensovittaminen 30

31 Palkitsevaa 8.3 Muotoilun laitos Valmistuneiden kuvaamat palkitsevat kokemukset opinnäytetyöprosessista voidaan jakaa kolmen kategorian alle: 1. oma oppimisprosessi, 2. yhteistyö ja 3. ohjaus. Oma oppimisprosessi Oman oppimisprosessin kannalta palkitsevina tekijöinä mainittiin vapaus valita aihe, omien kiinnostuksen kohteiden pohtiminen, tiedon ja tutkimuksellisen osaamisen syventäminen, omien vahvuuksien huomaaminen akateemisessa kirjoittamisessa, monipuolinen tiedon hankkiminen haastatteluiden avulla, kirjastoista ja arkistoista sekä kokemukset kenttätyöstä ja sitä kautta opitut uudet menetelmät Produktiivisen osan työstäminen koettiin antoisaksi ja opettavaiseksi. Palkitsevana mainittiin kokemus siitä, että opinnäytetyön kautta huomasi olevansa valmis työntekoon omalla alalla. Tunne siitä, että on ammattilainen jonkin asian suhteen, ja että on mahdollisuus yhdistää intohimo, erityisosaaminen ja kokemukset koettiin myös palkitsevana. Yhteistyö Erilaisten ihmisten kanssa työskentely, tuki muilta opiskelijoilta ja kohtaamiset ihmisten kanssa olivat palkitsevia kokemuksia opinnäytetyöprosessin edetessä. Muiden mielipiteiden ja ideoiden kuuleminen koettiin inspiroivaksi. Opinnäytetyön tekeminen yhteisprojektina esimerkiksi muiden korkeakoulujen kanssa sekä yritysyhteistyönä tehty opinnäytetyö olivat kannustavia tekijöitä työtä tehdessä. Ohjaus Oman ohjaajan pätevyys, kannustus ja tuki ja hyvin organisoitu opinnäytetyöprosessi olivat palkitsevia asioita työn valmistumisen aikana. Ongelmallista Ongelmalliset tekijät opinnäytetyönprosessin aikana on jaoteltu neljän kategorian alle: 1. opinnäytetyö prosessina, 2. arviointiprosessi, 3. ohjaus ja 4. opinnäytetyön vaatimukset. Opinnäytetyö prosessina Opinnäytetyöprosessin aikana ongelmalliseksi koettiin ajankäytön hallitseminen, aikataulupaineet ja prosessin hallinnan vaikeus. Opinnäytetyö koettiin hyvin työllistävänä varsinkin, jos kursseja oli käytävänä samanaikaisesti. Opintopisteiden määrä suhteutettuna työmäärään ei tuntunut kohtuulliselta. Taloudelliset seikat toivat omat haasteensa prosessin aikana esimerkiksi tilanne, jossa apurahaa ei saanutkaan, vaikka materiaali-investoinnit olivat suuret. Stipendijärjestelmä, jossa rahasumma jaettiin osiin, ja selvityksiä piti kirjoittaa aikaisemmista päätöksistä huolimatta, 31

32 hankaloitti myös käytännöntyötä. Yritysyhteistyö mainittiin myös haastavana, koska ihmisten sitoutuminen projektiin vaihteli ja ohjaus ja toiveet asiakkaan puolelta eivät aina olleet selkeitä. Vastauksien perusteella olisi myös kaivattu enemmän tietoa, mistä saada ohjausta ja tukea lukihäiriön tai kielivaikeuksien kanssa. Toiveena esitettiin, että kypsyysnäyte suoritettaisiin omalla äidinkielellä eikä koulusivistyskielellä. Arviointiprosessi Opinnäytetyön arviointiprosessin osalta ilmeni seuraavanlaisia kysymyksiä, jotka olivat hämmästyttäneet vastaajia ja aiheuttaneet turhautumista opinnäytetyöprosessin aikana. Ohjaus Miksi ei painoteta tai arvosteta akateemista, tutkivaa ja kriittistä otetta? Miksi kursseja eri kvalitatiivisista ja kvantitatiivisista menetelmistä ei tarjottu? Miksi itse arviointiprosessi kestää kauan? Miksi suullisella presentaatiolla ei ole kovinkaan suurta vaikutusta arviointiin? Miksi opiskelijalle ei tarjota mahdollisuutta tietää arvosanaan vaadittavaa substanssia? Miksi ohjaaja ei osallistu arvosteluun? Ohjausta olisi kaivattu lisää opinnäytetyöprosessin aikana. Ohjaajan saaminen alussa oli vaikeaa, ja hämmennystä oli aiheuttanut, että koulutusohjelman johtaja ei ollut avustanut ohjaajan löytämisessä. Turhauttavaksi koettiin myös omien professorien haluttomuus toimia työn seuraajana sekä se, että kiireisiä opettajia ja professoreita oli välillä vaikea tavoittaa. Yhdessä vastauksessa kuvattiin tilanne, jossa opiskelijalla oli ollut kaksi ohjaaja. Heidän välinen kommunikointi ei kuitenkaan ollut toiminut, mikä koettiin hyvin haastavana. Yhdestä vastauksesta ilmeni, että opiskelija sai presentaatiossa kovaa ja raskasta palautetta, joka oli ollut ikävää kuunneltavaa. Kyseinen palaute olisi ollut tarpeellista saada jo aikaisemmassa vaiheessa, jotta työtä olisi voinut muokata ja suuret epäkohdat korjata. Opinnäytetyön vaatimukset Perehdyttäminen akateemiseen tutkimiseen koettiin puutteelliseksi. Vastauksista ilmeni, että opinnot eivät antaneet riittäviä valmiuksia opinnäytetyön tekemiseen. Vaatimus akateemiseen kirjoittamiseen miellettiin isoksi, koska maisteriohjelmassa ei ollut ollut kurssia, jossa akateemista kirjoittamista olisi opetettu. Kirjallisella osiolla on kuitenkin merkittävä painoarvo opinnäytetyötä arvioitaessa. Kirjallisen osion liittäminen produktiiviseen työskentelyyn koettiin ongelmallisena. Toiveena oli, että opiskelijoille kerrottaisiin selkeät ja rajatut vaatimukset opinnäytetyöstä. Yhdestä vastauksesta ilmeni, että työtä tehdessä koko ajan piti tehdä lisää ja lisää, mutta työn ollessa valmis ihmeteltiin, kuinka laaja työ onkaan. 32

33 Palkitsevaa 8.4 Porin taiteen ja median laitos Palkitsevaa opinnäytetyötä tehdessä oli syventyminen kiinnostavaan aiheeseen, uuden oppiminen, paneutuminen luovien ratkaisuiden merkityksiin sekä oman alan tulevaisuudenkuvien pohtiminen. Työn valmistuminen, työmäärän konkretisoituminen, työn tekeminen käytännössä, taiteellisen osion toteutumisvaihe sekä lopulta saavuttamisen tunne koettiin palkitsevina tekijöinä. Ongelmallista Opinnäytetyöprosessissa hankalaksi koettiin kirjoittaminen. Se oli haastavaa, koska akateemisia kirjallisia töitä ei ollut sisältynyt aikaisempiin opintoihin. Ehdotuksena mainittiin, että opiskelijoita neuvottaisiin aloittamaan kirjallinen työ aikaisemmin. Vaikeus rajata aihetta ja aiheen vaihtaminen useampaan kertaan lisäsivät hallitsemattomuuden tunnetta ja prosessi koettiin raskaaksi. Tapaamisia ja yhteydenottoja opettajilta kaivattiin myös enemmän. Yhdessä vastauksessa tosin mainittiin suuren palautemäärän ongelmapuoli, koska suuren palautemäärän takia aihe ja aineisto laajenivat turhankin paljon. Opinnäytetyön vaatimukset olivat jääneet epämääräisiksi ja avoimiksi, mikä koettiin ongelmallisena. Erästä vastaajaa ihmetytti virheellinen käsitys, joka hänelle oli muodostunut opinnäytetyön muodosta. Vastaajalle oli selvinnyt vasta produktion esittelyn jälkeen, että kyseistä produktiota ei arvosteltukaan tuotantoina, vaan dokumentointi oli sisällytettävä kirjalliseen osaan. Työmäärä oli kasvanut hallitsemattomasti tämän seurauksena. Palkitsevaa 8.5 Taiteen laitos Valmistuneiden kuvaamat palkitsevat kokemukset opinnäytetyöprosessista voidaan jakaa kolmen kategorian alle: 1. ohjaus, 2. henkilökohtainen kehitys, 3. taidot. Ohjaus Palkitsevaa oli tiivis yhteistyö ohjaajan kanssa. Oli tärkeää, että joku perehtyi ja auttoi etenemään tutkimusprosessissa. Vahva tuki professoreilta ja koululta sekä mentorointi-mahdollisuudet olivat olleet palkitsevia tekijöitä prosessin aikana. Myös seminaarin opponoijalta saatu palaute oli tärkeää. Henkilökohtainen kehitys Oma innostus ja kiinnostus, itsenäisen projektin tekeminen, syventyminen yhteen asiaan, joka vastasi omia kiinnostuksen kohteita sekä vaikeuksien voittaminen mainittiin palkitsevina tekijöinä. Tärkeänä koettiin myös se, että aikataulujen joustavuus ja pitkällä aikavälillä työskentely mahdollistivat uuden oppimisen. 33

34 Henkilökohtaisen kehityksen osalta palkitsevaa oli ollut oma taiteellinen projekti yhdistettynä kirjalliseen tutkimukseen, prosessin myötä kasvaneet omat oivallukset ja löydöt, sekä tunteet siinä, että tavoitteessa on onnistuttu. Vaikeuksien voittaminen ja opinnäytetyön kannalta olennaisten asioiden hahmottuminen mainittiin myös palkitsevina. Taidot Opinnäytetyöprosessin aikana opitut tiedot ja taidot mainittiin palkitsevina tekijöinä. Näitä olivat esimerkiksi kirjallisen ilmaisun kehittäminen, olennaisen hahmottaminen, uuden omaksuminen ja käsitysten laajentuminen sekä pitkäjänteisen ja säännöllisen kirjoittamisen oppiminen. Palkitsevana koettiin taiteellisen produktion tekeminen ja konkreettisten teosten kautta saatu varmuus osaamisesta ja ammattitaidosta sekä teorian ja aineiston asettaminen hedelmälliseen vuoropuheluun sekä ymmärrys, mitä tarkoittavat tutkimus, aineistolähtöisyys ja hermeneuttinen tutkimusote. Ongelmallista Ongelmalliset tekijät opinnäytetyönprosessin aikana on jaoteltu kolmen kategorian alle: 1. ohjaus, 2. akateemiset vaatimukset ja 3. käytännön asiat. Ohjaus Ongelmallisena koettiin ohjauksen riittämättömyys, ja tunne siitä, että opinnäytetyön kanssa jäi yksin. Ohjaajien kiire ja ohjaajan vaihtuminen kesken prosessin olivat hidastaneet projektia. Opinnäytetyötä tukevien kurssien suunnittelussa olisi pitänyt panostaa enemmän järjestelmällisyyteen sekä parempaan aikataulutukseen. Ongelmallisena koettiin myös usealta eri taholta saadut neuvot. Ne heikensivät motivaatiota, koska mikään ei tuntunut riittävältä. Kirjalliseen osuuteen sekä tutkimuksen kielellisen ja terminologisen ilmaisun korjaamiseen tulisi saada enemmän apua. Akateemiset vaatimukset Haastavana koettiin opinnäytetyön muodolliset vaatimukset ja akateemiset kriteerit, esimerkiksi tutkimuksen peruselementit, koska ne olivat jääneet epäselviksi. Työn rakenne ja sen hallinta koettiin ongelmallisina, koska ei ollut varmuutta, missä suhteessa tieteellisiä tutkimusmetodeja ja taiteellista luovuutta työssä saa ja pitää olla. Vastauksissa mainittiinkin, että tutkimustyötä tukevia metodiopintoja tulisi olla enemmän opintojen aikana. Vastauksissa esitettiin myös ehdotus, että kirjalliseen työhön olisi oma opettaja, koska kaikilla opettajilla ei välttämättä ole tarpeeksi kokemusta akateemisen kirjoittamisen opettamisesta ja ohjaamisesta. 34

35 Käytännön asiat Vastauksissa mainittiin muutama käytännön asia, jotka oli koettu ongelmallisiksi. Seminaarin ajoitus ensimmäisen vuoden lopulle kummastutti, koska aihe ei vielä ollut muotoutunut, ja näin seminaarista ei saanut kaikkea irti. Haastavana koettiin työn ja opiskelun yhdistäminen. Vastaajat olisivat kaivanneet enemmän ja tarkemmin tietoa, mitä opinnäytetyöltä vaaditaan taiteen alalla. Yhdessä vastauksessa toivottiin myös, että opinnäytetyöprosessista järjestettäisiin tiedotustilaisuus. Tällä kertaa informaatio oli kulkenut vain sähköpostilla. 9 Kurssipalaute Kyselyssä selvitettiin, kerättiinkö palautetta säännöllisesti kurssien päätyttyä. 73 % vastaajista kertoi, että kurssipalautetta kerättiin säännöllisesti. Kysymyksen yhteydessä pyydettiin myös kertomaan, miten kurssipalautteen keräämistä voisi kehittää. Kerättiinkö kurssipalautetta säännöllisesti? 105 vastaajaa Osa vastaajista kannatti sähköisiä palautelomakkeita, koska niiden kautta oli mahdollista pysyä anonyymina ja näin tuli annettua rehellistä palautetta. Ehdotuksena mainittiin, että opettajat voisivat lähettää sähköpostitse linkin, jonka takaa löytyisi palautelomake. Olisi myös hyvä, jos palautetta voisi antaa nettisivuilla ilman salasanoja tai muita tunnuksia mahdollisimman helposti ja nopeasti. Osa vastaajista puolestaan oli suullisen palautteen kannalla. Heidän mielestä loppuarvioinnin antaminen kasvotusten ja aktiivinen keskustelu tuottaisivat enemmän kehitysideoita. Keskustelutilanteita kaivattiinkin enemmän. Palaute olisi hyvä kerätä luokassa, niin että viimeisen tunnin aikataulusta on varattu aikaa kirjoittamiselle. Näin palautetta tulisi varmemmin annettua, ja se päätyisi opettajalle. Ulkomaalaisille voisi olla englanninkielisiä malleja, jotta palautetta olisi helpompi antaa. Yhtenä ehdotuksena mainittiin esseen kirjoittaminen kurssilla opituista asioista, jotta opettaja näkisi, mitä tietoja jäi puuttumaan, ja mitä seuraavalla kerralla tulisi parantaa. Pitkillä kursseilla toivottiin vähintään kahta palautekertaa esimerkiksi toinen keskellä kurssia, ja toinen kurssin lopulla. Näin opiskelijat pääsisivät vaikuttamaan enemmän kurssin sisältöön ja toteutukseen, jo kurssin aikana. Vastausprosentin nostaminen olisi mahdollista, jos kurssisuoritusta ei saisi näkyviin Weboodiin, ennen kuin palaute olisi annettu. Muita kommentteja olivat, että palautteen tulisi myös päätyä korkeammalle tasolle, kuin opettajalle, ja että palautteen tulisi olla molemminpuolista. Vastaajat toivoivat enemmän 35