Hankesuunnitelma Hyvä Potku. - jatkuvaa parantamista sosiaali- ja terveydenhuollon tiimeissä

Transkriptio

1 Hankesuunnitelma Hyvä Potku - jatkuvaa parantamista sosiaali- ja terveydenhuollon tiimeissä Tausta : Hyvä vastaanotto ja Potku hankkeet Saatavuus ia Hyvä vastaanotto Aiemmin toteutuneen Kaste kehittämisrahoituksen turvin on pystytty tuomaan Suomeen saatavuuden parantamiseen keskittynyt työskentely, materiaalit on käännetty ruotsista suomeksi ja menetelmät opeteltu niin, että hankkeen kouluttamat ammattilaiset pystyvät levittämään menetelmää muualle Suomeen. Hyvän vastaanoton aiemmin toteutuneilla kierroksella on ollut mukana yhteensä kymmeniä työyhteisöjä, joista suurin osa on terveysasemia. Mukana on ollut myös suun terveydenhuollon yksiköitä. Kaikki tiimit ovat oppineet oman työnsä kehittämistä, jatkuvaa laadun parantamista ja lähijohtamista. Osallistujat ovat kartoittaneet uusia kehittämiskohteita sekä uusineet ajanvarauskäytäntöjään, minkä seurauksena työajan suunnittelu on tehostunut. Hyvä vastaanotto oli alun perin Etelä-Suomen Kaste hanke, mutta aloitti levittämisen muualle Suomeen jo hankkeen kuluessa. Hankkeen päättyessä vuoden 2013 lopussa kysyntää on jo seuraaville kierroksille. Terveyshyötymalli ja Potku "Chronic Care Model" määrittely ja mallinnus on tehty kansallisesti osana Toimiva terveyskeskus -ohjelmaa. Työtä on jatkettu Kaste-ohjelmasta rahoitetussa POTKUhankkeessa sekä jonkin verran jo päättyneissä KYTKE- ja RAMPE-hankkeissa. Ministeriön asettaman työryhmän käännöstyö terveyshyötymallin kuuden osa-alueen termistön osalta nopeutti hanketyön aloitusta ja täsmensi tavoitteita. Kehittämistyön aikana on käynyt ilmi, että Terveyshyötymallin käsitteet ja käsitteiden sisältö olisivat hankkeen edetessä vaatineet uutta tarkastelua. Uhkana on koettu, että Terveyshyötymalli alkaa elämään omaa elämäänsä eri tahoilla ja viitekehyksen antia ei hyödynnetä oikein tai palastellaan se, jolloin ei saada optimaalista hyötyä mallin tutkituista hyödyistä. Tällöin sitoutuminen on heikkoa eikä terveyshyötyä saavuteta. Sekä ammattilaiset että potilaat vasta harjoittelevat terveyshaasteiden ja pitkäaikaissairauksien hoitoa yhteistyönä. Käsitys terveyshyödyn kokonaisuudesta laajentuu ja siihen tulee uusia ulottuvuuksia, esim. potilaan ja asiakkaan aloitteellisuuden korostuminen sekä yhteistyö terveyskeskuksen, erikoissairaanhoidon ja sosiaalitoimen välillä. Potku -hankkeen aikana on kirkastunut se, että Terveyshyötymalli on kehittämisen konsepti ja viitekehys : " Käytä Chronic Care Modelia tausta -aineistona päättäjille ja johtajille, ei aktuaalisena käsikirjana muutosta toteuttavalle henkilöstölle." (Hroscikoski et al. 2006). Kansallisesti kehitetty terveys - ja hoitosuunnitelma on muodostunut keskeiseksi työkaluksi, jonka avulla avautuvat myös muut Terveyshyötymallin osa-alueet. Kokemukset ovat olleet hyviä ja alustavia tuloksia on saatu myös vaikuttavuuden näkökulmasta : hoitosuunnitelmapotilaiden käyntimäärät ovat vähentyneet, mutta terveyshyödyn monialaisuus sekä asiakkaan, ammattilaisen että palvelujärjestelmän näkökulmasta tarvitsee edelleen syventämistä ja käytäntöön saattamista. Toteutettu ulkopuolinen arviointi on tukenut hankkeen tavoitteiden toteuttamista.

2 Lisätietoja Hyvä vastaanotto 1 ja 2 hankkeista sekä Potku-hankkeesta hankkeen nettisivuilta: ja potkuhanke.fi/fi/potku-hanke. Miksi Hyvä Potku? Yllä kuvattujen hankkeiden ohjausryhmässä on haluttu erityisesti painottaa toimintatapojen vakiinnuttamista osaksi (sosiaali- ja) terveydenhuollon arkea sekä niiden levittämistä valtakunnallisesti. Lisäksi on tehty alustavia suunnitelmia jatkuvan parantamisen oppien integroimisesta osaksi lääkärien ja hoitajien perus- ja jatkokoulutusta. Hankkeissa kehitetyillä toimintamalleilla on ollut kysyntää myös muualla Suomessa. Useista kunnista on tullut tiedusteluja hankkeissa toimiville asiantuntijoille valtakunnallisesti vielä kehittelyvaiheessa olevista malleista kuten terveys- ja hoitosuunnitelman sisällöt ja yleisesti saatavuuden parantamiseen liittyvistä toiminnallisista ratkaisuista. Vaikka hankkeiden tavoitteet on osin saavutettu niihin osallistuneissa yksiköissä saavutettu ja toimintamallit ovat osin levinneet, niiden vakiintumista osaksi normaalia terveydenhuollon kehittämistä tulee vahvistaa edelleen pitkäjänteisesti. Lisäksi aiemmin erilliset hankkeet tukevat toisiansa; uusien palvelukonseptien kehittäminen ja käyttöönotto (omahoitoa tukevat toimintatavat) vapauttaa ammattilaisten aikaa kiireettömien asioiden hoitoon. Toisaalta saatavuus paranee kun terveyshyödyn mukaisesti "oikeat potilaat ovat oikeassa paikassa"-käytäntö tulee tutuksi ja potilaat ottavat aiempaa aktiivisempaa roolia omassa hoidossaan. Hyvässä Potku-työssä tehdään yhteistyötä myös sosiaalipalveluiden, erikoissairaanhoidon ja järjestöjen kanssa. Laaja-alainen terveydenhuollon kansallinen kehittäminen on viime vuodet toteutunut hanketyöskentelynä. Useammissa hankkeissa on huomattu, miten eri tasoilla terveydenhuollon eri organisaatiot ovat kehittämistyössä. Lisäksi resurssit ja siihen liittyen valmiudet kehittämistyöhön vaihtelevat alueellisesti suuresti. Hyvä Potkuhankkeessa toteutettava joustava moduulimalli huomioi osallistujien kehittämisosaamisen eri tasot ja kehittämisen eri vaiheet. Hyvä vastaanotto -hankkeen aikana työskenneltiin jatkuvan parantamisen ja läpimurtotyöskentelyn menetelmillä. Menetelmäosaamista täytyy ylläpitää, kehittää ja levittää edelleen, jotta jatkuvan kehittämisen työtapa vahvistuu. Nykyisissä hankkeissa toimivilla on jo osaamista uusien ohjaajien kouluttamiseen, sillä tiimien ja työryhmien valmentamiseen kykeneviä muutosagentteja tarvitaan lisää sekä organisaatioiden sisälle että valtakunnalliseen yhteistyöhön. Menetelmälle ja työvälineille tarvitaan omistajat, "kotipesät", joissa on tarvittavat resurssit kehittämiseen, jalostamiseen ja levittämiseen sekä kehittäjäverkostojen ylläpitämiseen. Hankkeen aikana tehdään yhteistyötä perusterveydenhuollon yksiköiden kanssa. Uusille kierroksille on spontaania kysyntää ja lisäksi aiemmin osallistuneet tiimit tarvitsevat tukea. Hanke on toiminnan kehittämistä, mikä on sekä mahdollista että tarpeellista tehdä, vaikka linjaukset sote-rakenteesta tulevat myöhemmin.

3 Kaste -osaohjelmat Hanke liittyy Kaste-osaohjelmiin IV palvelurakenteen ja peruspalveluiden uudistaminen ja VI johtamisella tuetaan palvelurakenteen uudistamista ja työhyvinvointia Hankkeen tavoitteet 1. Terveyshyötymallin mukaiset toimintatavat otetaan käyttöön ja levitetään sosiaalija terveydenhuollon yksiköissä Terveys- ja hoitosuunnitelma ohjaa hoitoa ja se päivitetään 1 x/v Terveyshyötymallin eri osien käytön itsearviointi/auditointi vakiintuu Yhteisen "kielen" ja tekemisen tapa löytyy suomalaisen sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämiselle. Toimijat tunnistavat sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkuuteen liittyvät rajapinnat. 2. Parannetaan palveluiden saatavuutta ja vaikuttavuutta sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköissä. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen edellyttämien hyvien käytäntöjen käyttöönotto (terveyshyötymallin avulla) valtakunnallisesti Odotusaika palveluihin lyhenee (alle 14 vrk) Hankkeen odotetut vaikutukset 1. Terveyshyötymallin käyttöönoton avulla parannetaan pitkäaikaissairauksien ehkäisyn ja hoidon asiakaslähtöisyyttä, vaikuttavuutta ja tuottavuutta. 2. Hoidon jatkuvuus ja hoitoon sitoutuminen paranee. Tämän seurauksena väestön luottamus palveluihin lisääntyy ja hoitosuhteet vakiintuvat. Potilasturvallisuus paranee. 3. Työtyytyväisyys ja työn hallinta suomalaisissa sosiaali - ja terveydenhuollon yksiköissä paranee. Paikallinen soveltaminen lisää johdon ja henkilöstön sitoutumista toiminnan tehostamiseen ja pysyvään muutokseen. 4. Luodaan perusterveydenhuollon yksikköihin nojautuva rakenne kehittämistyön kotipesäksi ja osaajaverkostojen ylläpitämiseksi Hankkeen organisointi Organisaatio Hankkeessa on ohjausryhmä, johon pyydetään STM, THL, kuntien, sairaanhoitopiirien, oppilaitosten, kansanterveystyön johtajien verkoston sekä sosiaalialan osaamiskeskusten edustus. Ohjausryhmän tehtävänä on arvioida hankkeen etenemistä ja tuloksia sekä auttaa menettelytapojen juurruttamisessa osaksi sosiaali - ja terveyspalveluiden kokonaisuutta. Hankkeen onnistuminen edellyttää markkinointia ja ymmärrystä ilmoittautumisen sitovuudesta. Lisäksi tarvitaan strategisen johdon tilaus ja sitoutuminen.

4 Työvaiheet Hankejohdon tehtävänä on kehittää edelleen kansallista mallia Terveyshyötymallista tuoreimman tieteellisen näytön perusteella THL:n ja STM:n asiantuntijoiden kanssa sekä kehittää keskitetysti uusia työvälineitä erityisesti omahoidon tueksi ja saatavuuden parantamiseksi. Hankejohto vastaa työpajojen suunnittelusta ja ohjauksesta. Se myös vastaa hankkeen etenemisestä suunnitellusti sekä sen seurannasta ja itsearvioinnista, minkä perusteella edelleen kehitetään hankkeen toimintatapoja tavoitteiden saavuttamiseksi. Kohderyhmä/osallistujat: Toteutus: Hyvä Potku seminaareihin osallistuu hankkeen aikana sosiaali- ja terveydenhuollon yksikköjä eri puolilta Suomea. Kiinnostuneet ilmoittautuvat mukaan ja kustannuksia syntyy osallistumisen myötä. Terveysasemien lisäksi osallistumismahdollisuutta tarjotaan esim. sosiaalihuoltoon, erikoissairaanhoidon poliklinikoille, suun terveydenhuoltoon, neuvoloihin ja kuntoutukseen. Erikoissairaanhoidon ja sosiaalihuollon yksiköiden kytkeminen mukaan edistää Terveyshyödyn laaja-alaista toteuttamista. Valmennukseen osallistuvat edustavat kaikkia työyhteisössä toimivia ammattiryhmiä. Tulosten pysyvyyden kannalta esimiehen osallistuminen tai vähintään vahva tuki on oleellista. Koko työyhteisö osallistuu kehittämiseen, vaikka sitä työpajoissa edustaakin vain 4-8 hengen kehittäjätiimi, joka valitsee keskuudestaan oman sisäisen valmentajansa (muutosagentti, menetelmäosaaja). Tavoitteena on, että valmentajille ja tiimeille syntyy vahva osaaminen keskeisiin tuloksellisen hoidon järjestämisen osa-alueisiin. a) Hyvä vastaanotto mallinen valmennus, jossa painopiste on saatavuuden parantamisessa, mutta jonka sisältöihin leivotaan sisään myös terveyshyötymallin periaatteet b) Rakennetaan ja otetaan käyttöön Terveyshyötymallin (Chronic care model) implementoitiin keskittyvä työpajasarja ja valmentajakoulutus Kehittelyvaihe toteutetaan saatavuuden parantamiseen ja terveyshyötyyn perehtyneiden toimijoiden tuella. Yhteen valmennuskokonaisuuteen voi kerralla osallistua noin 10 terveyden- ja/tai sosiaalihuollon yksikköä. Hankkeen aikana on mahdollista viedä läpi arvioita 4-5 Hyvä vastaanottomallista valmennuskokonaisuutta ja 3-4 Terveyshyötymallin valmennuskokonaisuutta (sisällöllisesti painotettuna). Yhteensä työskentelyyn hankekauden aikan voi osallistua yhteensä sosiaali- ja terveydenhuollon yksikköä kaikilta Kastealueilta. Kuntien sitoumukset toimitetaan vuoden 2013 loppuun mennessä. Hankkeen päätösseminaarina järjestetään syksyllä 2015 Qulturumin mallin mukaisesti "festivaali", jonka ohjelmassa on yhteisiä luentoja, työpajoja sekä posteriesityksiä. Tarkoitus on iloita ja juhlistaa tiimien saavutuksia kehittämistyössä sekä oppia toisilta.

5 5 - ' Sisältö: Moduuli 1 = Hyvä vastaanotto, jossa nykyiseen kokonaisuuteen on lisätty terveyshyötymalliin liittyviä osia o soveltuu tiimeille, joissa on ongelmia saatavuudessa ja Terveyshyötymalli on osin tai kokonaan käyttöön ottamatta o soveltuu myös suun terveydenhuollon, kuntoutuksen, neuvolan tai sosiaalihuollon tiimeille Moduuli 2 = Kertauskurssi o soveltuu niille terveyskeskuksille, joissa on jo sovittu periaatteet sekä saatavuuden että Terveyshyötymallin osalta, mutta molempien tai jommankumman toimeenpanossa on ilmennyt haasteita Moduuli 3 = Terveyshyötymallin implementointiin keskittyvä kokonaisuus o o soveltuu terveysasemille/-keskuksille, joissa saatavuus on hyvä (joko "luonnostaan" tai Hyvä vastaanotto työskentelyn kautta) keskittyy Terveyshyötymallin eri elementteihin ja tukee osallistujien niiden suunnittelussa ja käyttöönotossa ja sovittujen käytäntöjen vakiinnuttamisessa Moduuli 4 = Erityisesti saatavuuteen keskittyvä kokonaisuus o soveltuu sellaisille terveysasemille, joilla Terveyshyötymalli on jo hyvin käytössä (esim. Potku kunnat) tai sellaisille sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköille, joissa saatavuus on suurin ongelma ja terveyshyötymalli sellaisenaan ole relevantti (esim. sosiaalityön yksiköt, kuntoutus, suun terveydenhuolto) H Y V Ä PO T K U; SAAT AVUUD EN PARANTUMISELLA TE R V E Y S T I Y ÖT Y A TERVEYSITYÖDYLLÄ PYSYVÄ SAAT AVUUS

6 4 Työkalut: Tasapainolaskuria kehitetään edelleen web-pohjaisena; mm. yhteinen syöttöpohja ja tietokanta tuloksista, mittarien täsmentäminen (jotta saadaan vertailukelpoista tulostietoa, vrt. väntetider.se). Terveyshyötyyn liittyvät työkalut (sähköiset alustat, asiakkaan terveys- ja hoitosuunnitelma, valmisteltu vastaanotto muistutusjärjestelmineen) otetaan mukaan kierroksille hyvinä toimintamalleina. Ne voivat vaihdella kunnittain riippuen tietojärjestelmistä ja niiden käytöstä, Kehittämistyön tuki "Coaching to coach" Hankkeen ohjaajien osaamista syvennetään, josta yhtenä keskeisenä osana on osaamisen jakaminen sekä uusien kouluttajien ja ohjaajien koulutus läpimurtokierrosten aikana. Kuvan 2 "To see"- tason osaaminen muodostuu seminaareihin itse osallistumisesta yhtenä tiimin jäsenenä. "To act"- tasoinen osaaminen edellyttää ohjaajana toimimista ja seminaariohjelmaan liittyvän osaamisen hallintaa. "To teach"- tasolla menetelmää levitetään sekä valmennetaan uusia kouluttajia ja ohjaajia, jotka voivat itsenäisesti toteuttaa ja levittää menetelmää jatkossa. Aikataulutus: Kuva 1 Osaamisen eri tasot Qulturum 2011 Jokaisesta osallistuvasta tiimistä valitaan ryhmälle oma sisäinen valmentaja. Heidät perehdytetään työskentelytapaan ennen työpajojen alkua erillisessä koulutuspäivässä ja he ovat yhteydessä kouluttajiin koko työskentelyn ajan(video- ja puhelinneuvottelut). Valmennus antaa valmiuksia ohjata omaa ryhmää saavuttamaan tavoitteensa ja rakentaa pohjaa tulosten jatkuvaan parantamiseen hankkeen jälkeen. Moduulit 1 ja 4 ovat kohtalaisen valmiit ja niiden osalta valmennukset voidaan aloittaa heti keväällä Moduulit 2-3 rakennetaan yhdessä Hyvä vastanotto ja Potku hankkeiden avainhenkilöiden kanssa ja niitä testataan kevään 2014 aikana pienemmillä ryhmillä ja varsinainen valmennus alkaa vasta syksyn 2014 aikana. Nopean käynnistymisen taustalla on jo valmis osaajaverkosto, valmis konsepti ja materiaalit sekä jonossa olevat terveysasemat. Hankkeen juurruttaminen sekä hyvien käytäntöjen hyödyntäminen ja levittäminen Hankkeessa käytetään ja muokataan kansainväliseen näyttöön perustuvaa ja kansallisesti luotua Terveyshyötymallia sekä aiempien Kaste-rahoitettujen hankkeiden (POTKU ja Hyvä vastaanotto) kokemuksia sekä niissä luotuja työtapoja ja työvälineitä. Hanke on luonteeltaan käyttöönottohanke, jolla tavoitellaan pysyvää muutosta mukaan tulevien yksiköiden toimintatavoissa. Saatavuuden parantamisen

7 7, välineitä ja Terveyshyötymallia on jo levitetty yli sataan terveyskeskukseen Suomessa ja edelleen levitessään näillä on vaikutusta valtakunnallisesti koko siihen tapaan, millä perusterveydenhuoltoa kehitetään tulevaisuudessa. Hankkeesta, sen käytännöistä ja tuloksista levitetään tietoa perusterveydenhuollon alueellisissa ja kansallisissa tilaisuuksissa sekä ammattilehtien kautta. Innokylää käytetään levitysalustana. Sairaanhoitopiirien perusterveydenhuollon yksiköt sekä alueelliset sosiaalialan osaamiskeskukset muodostavat tärkeän levittämisen kanavan. Hankkeeseen liittyvään valmennukseen osallistuminen on hyötyihin nähden osallistujille edullista. Siinä kehitellyt ratkaisut eivät aiheuta lisäkustannuksia, vaan toiminnan tehostumisen kautta vapauttavat voimavaroja terveyshyötyä tukevaan työhön ja näin lisätä sekä vaikuttavuutta että tuottavuutta. Se on osa sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköiden normaalia perustoimintaa ja kunnan järjestämisvastuuta. Hankekauden aikana on ratkaistava syntyneiden työvälineiden ja työtapojen "kotipesä" ja edelleen kehittäminen. Tämä ratkaistaan yhteistyössä sairaanhoitopiirien perusterveydenhuollon yksiköiden, THL:n ja Innokylän sekä muiden ohjausryhmän määrittämien toimijoiden kanssa. Hankkeen arviointi Hankkeelle tehdään ulkoinen arviointi, jonka tavoitteena on paitsi arvioida tavoitteiden toteutumista myös toimia prosessiarviointina, mikä auttaa kehittämään ja juurruttamaan hankkeessa käytettyjä menetelmiä. Lisäksi hyödynnetään aiemmissa hankkeissa kehitettyä itsearvioinnin mallia, jossa tarkastellaan paitsi hankkeen aikana saavutettuja tuloksia myös uusien kehittämistapojen leviämistä ja juurtumista työyhteisöihin. Arvioinnissa selvitetään myös sitä, miksi toiset saavuttavat hyviä tuloksia ja toisilla tuloksiin pääseminen joko ei onnistu tai viivästyy. Arviointi toteutetaan yhdessä Avosairaanhoito hankkeen kanssa. Henkilöstösuunnitelma Hanke on kolmikantainen; vetovastuussa Pohjois-Suomi (PPSHP/Pth-yksikkö) ja lisäksi alueelliset sivukonttorit Etelä-Suomi (HUS Pth-yksikkö + Espoo) ja Etelä- Pohjanmaan sairaanhoitopiiri (Väli-Suomi). Hankkeen johto koostuu projektipäälliköstä (100 %), kahdesta projektisuunnittelijasta (2 x100%), taloussihteeristä (20%) sekä hankeylilääkäristä (50 %). Projektipäällikkö, taloussihteeri ja hankeylilääkäri työskentelevät hanketta hallinnoiva Pohjoispohjanmaan shp:n alaisuudessa. Väli-Suomen ja Etelä-Suomen yksiköissä toimii kummassakin projektisuunnittelija. Projektiin palkattavien henkilöiden tehtävänä on varmistaa laatu ja varmistaa, että kehittämistyössä toteutuu Terveyshyötymallin ideologia sekä kouluttaa henkilöstöä terveyshyötymallista. Heillä on tukena organisaatioista (HUS, OYS, Etelä- Pohjanmaan shp pth-yksiköt, Espoon kaupungin Ketterä, Tampereen kaupunki/sote) koottu ohjaaja/asiantuntijatiimi sekä hankkeen ohjausryhmä. Projektipäällikkö huolehtii hankkeen hallinnoinnista, kustannusseurannasta ja yhteistyöstä esim. muiden Kaste hankkeiden kanssa. Projektisuunnittelijat vastaavat materiaalista, tilavarauksista, nettisivuista ym. logistiikasta.

8 Kustannukset Suurin osa hankkeeseen palkatun henkilöstön työajasta käytetään kuitenkin työpajojen suunnitteluun ja ohjaukseen. Edellisten lisäksi hankitaan ohjaajien työpanosta kunnilta; 3-4 osa-aikaista ohjaajaa, jotka osallistuvat myös muiden ohjaajien valmennukseen, työpajojen sisällön suunnitteluun sekä valmennustapahtumien ohjaukseen. Muut ohjaajat (n. 2/työpaja, alueellisia toimijoita/facilitaattoreita) eivät ole suoraan hankkeen palkkalistoilla vaan hanke tekee sopimuksen heidän työnantajiensa kanssa työpanoksen käyttämisestä työpajojen aikana korvausta vastaan. Suurin osa ohjaajista on käytännössä eri kuntien terveydenhuollon ammattihenkilöitä, jotka ovat aiempien kierrosten aikana ansioituneet paitsi hyvien tulosten myös ohjaajaosaamisen perusteella; paikallinen rekrytointi, koulutus ja tuki edesauttaa toimintamallien jatkuvuutta ja edelleen kehittymistä. Henkilöstö (hankkeeseen PPSHP: 1,7 (hallinnointi) /v palkattu) sivukuluineen Etelä-Pohjanmaa: v HUS: /v Muut valmentajat (osa- Keskimäärin 3 valmentajan /2 v aikaisia ); kierroksia kolmella työpanos ml. uusien moduulien alueella kehittelykustannukset Ohjaajien työpanoksen ostaminen kunnilta sivukuluineen 2/kierros, kumppanuussopimus työnantajakunnan kanssa Valmennustilaisuuksien osallistuvien tiimien n.500e/osallistuja = kustannukset (matkat, internaattikulut (osallistuvat n. 4000e/ tiimi = majoitukset, ohjaajien kunnat maksavat) KUNTAOSUUS kustannukset, ym), ns. sisältää hankkeessa toimivien 9 kierrosta, joissa internaattikulut ohjaajien valmentajien kulut 9-10 tiimiä; Muodostaa hankkeessa vaadittavan kuntaosuuden eur kustannuksissa Materiaali (suuri osa jo valmiina edellisistä hankkeista) Arviointi ulkoinen arviointi, kilpailutettava Osaamisen kehittäminen (hankkeessa toimivien oma koulutus) Yhden Hyvä vastaanotto läpimurtokierroksen läpivienti maksaa nykymuodossaan n euroa. Kustannukset koostuvat ohjauksesta ja materiaalista (n e) ja internaattikuluista (n e). Hintaan vaikuttaa ohjaajien palkkataso (vaihteluväli ), osallistujien määrä (kierroksella 8-10 tiimiä, joissa 5-8 jäsentä;

9 kustannus noin 500 eur/osallistuja) sekä internaatin hintataso (alueellisesti kilpailutetaan hankkeen valmisteluvaiheessa). Osallistuvien tiimien omaa työtä tai matkakuluja ei ole tähän laskettu, mutta työyhteisöissä tehtävä työ muodostaa merkittävän osan siitä panoksesta, jonka osallistuva organisaatio tähän antaa. Työ pyritään rytmittämään osaksi normaaleja työpaikkakokouksia ja kehittämispäiviä. Kuntien osuus muodostuu Hyvä Potku työpajojen internaattikuluista sekä työpajoista koottavasta osallistumismaksusta, mihin sisältyy majoitus ja kokouspaketti. Kunnan lopullinen rahoitusosuus riippuu siis siitä, miten aktiivisesti (työpajoihin osallistujien määrä, kierrosten aikana työyhteisössä tehty seuranta, ns työpanosmenetys) se osallistuu työhön. Osa-aikaiset ohjaajat koulutetaan alueellisten kierrosten aikana. Ohjaajien työpanos ostetaan työnantajalta (kunta ) todellisten kustannusten mukaisilla korvauksilla (kumppanuussopimus ). Tällä varmistetaan alueellisen toimijuuden jatkuvuus ja valtakunnallinen kattavuus. Hyvä Potku - hallinnointi: PPSHP Projektipäällikkö 100 %: päätehtävänä on vastata hankkeessa tehtävästä kehittämistyön kokonaisuudesta ja koordinaatiosta, taloushallinnon sujumisesta, viestinnästä sekä yhteistyöstä ministeriön, avin, muiden yhteistyötahojen kanssa. Vastaa sopimuksista ja yhteyksistä kuntien kanssa Hankeylilääkäri 50 %: kehittäjä -asiantuntija Taloussihteeri 20 %: vastaa koko hankkeen kirjanpidosta, laskut jne. sekä kokoaa hankkeen yhteisen maksatushakemuksen 1x v, hoitaa omarahoitusosuuksien laskutuksen ja valtionavustuksen maksamisen EPSHP:lle ja HUS:lle/Espoolle Ohjausryhmä seuraa ja ohjaa hankkeen etenemistä ja tavoitteiden saavuttamista, päättää hankinnoista ja seuraa hankkeen taloutta STM Rahoittaa Kastehankkeesta 75%, kunnat 25 %. Kuntien osuus muodostuu Hyvä Potku työpajojen internaattikuluista sekä työpajoista koottavasta osallistumismaksusta. AVI valvoo ja maksaa valtionavustuksen hallinnoijalle lxv EPSHP Palkkaa projektisuunnittelijan 100 %: Tekee kirjanpidon ja maksatushakemuksen hankkeelle syntyneistä kustannuksista hallinnoijalle 1 x/v. Suunnittelijan tehtävät: yhteydet terveyskeskuksiin, materiaalit, tilavaraukset, nettisivut ym. logistiikka, alueellinen kehittämistyö. Arvioi koulutustarpeet ja siihen kuuluvan ohjaajilta vaadittavan menetelmäosaamisen. HUS/Espoo Palkkaa projektisuunnittelijan 100 %: Tekee kirjanpidon ja maksatushakemuksen hankkeelle syntyneistä kustannuksista hallinnoijalle 1 x/v. Suunnittelijan tehtävät: yhteydet terveyskeskuksiin, materiaalit, tilavaraukset, nettisivut ym. logistiikka, alueellinen kehittämistyö. Arvioi koulutustarpeet ja siihen kuuluvan ohjaajilta vaadittavan menetelmäosaamisen muuta ohjaajaa kumppanuussopimuksilla kunnista, ei hankkeen palkkalistoilla

10 Oulussa Hannu Leskinen PPSHP:n johtaja Päivi Hirsso PPSHP:n PTH-yks. johtaja