Hankesuunnitelma Hyvä Potku. - jatkuvaa parantamista sosiaali- ja terveydenhuollon tiimeissä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "30.09.2013. Hankesuunnitelma Hyvä Potku. - jatkuvaa parantamista sosiaali- ja terveydenhuollon tiimeissä"

Transkriptio

1 Hankesuunnitelma Hyvä Potku - jatkuvaa parantamista sosiaali- ja terveydenhuollon tiimeissä Tausta : Hyvä vastaanotto ja Potku hankkeet Saatavuus ia Hyvä vastaanotto Aiemmin toteutuneen Kaste kehittämisrahoituksen turvin on pystytty tuomaan Suomeen saatavuuden parantamiseen keskittynyt työskentely, materiaalit on käännetty ruotsista suomeksi ja menetelmät opeteltu niin, että hankkeen kouluttamat ammattilaiset pystyvät levittämään menetelmää muualle Suomeen. Hyvän vastaanoton aiemmin toteutuneilla kierroksella on ollut mukana yhteensä kymmeniä työyhteisöjä, joista suurin osa on terveysasemia. Mukana on ollut myös suun terveydenhuollon yksiköitä. Kaikki tiimit ovat oppineet oman työnsä kehittämistä, jatkuvaa laadun parantamista ja lähijohtamista. Osallistujat ovat kartoittaneet uusia kehittämiskohteita sekä uusineet ajanvarauskäytäntöjään, minkä seurauksena työajan suunnittelu on tehostunut. Hyvä vastaanotto oli alun perin Etelä-Suomen Kaste hanke, mutta aloitti levittämisen muualle Suomeen jo hankkeen kuluessa. Hankkeen päättyessä vuoden 2013 lopussa kysyntää on jo seuraaville kierroksille. Terveyshyötymalli ja Potku "Chronic Care Model" määrittely ja mallinnus on tehty kansallisesti osana Toimiva terveyskeskus -ohjelmaa. Työtä on jatkettu Kaste-ohjelmasta rahoitetussa POTKUhankkeessa sekä jonkin verran jo päättyneissä KYTKE- ja RAMPE-hankkeissa. Ministeriön asettaman työryhmän käännöstyö terveyshyötymallin kuuden osa-alueen termistön osalta nopeutti hanketyön aloitusta ja täsmensi tavoitteita. Kehittämistyön aikana on käynyt ilmi, että Terveyshyötymallin käsitteet ja käsitteiden sisältö olisivat hankkeen edetessä vaatineet uutta tarkastelua. Uhkana on koettu, että Terveyshyötymalli alkaa elämään omaa elämäänsä eri tahoilla ja viitekehyksen antia ei hyödynnetä oikein tai palastellaan se, jolloin ei saada optimaalista hyötyä mallin tutkituista hyödyistä. Tällöin sitoutuminen on heikkoa eikä terveyshyötyä saavuteta. Sekä ammattilaiset että potilaat vasta harjoittelevat terveyshaasteiden ja pitkäaikaissairauksien hoitoa yhteistyönä. Käsitys terveyshyödyn kokonaisuudesta laajentuu ja siihen tulee uusia ulottuvuuksia, esim. potilaan ja asiakkaan aloitteellisuuden korostuminen sekä yhteistyö terveyskeskuksen, erikoissairaanhoidon ja sosiaalitoimen välillä. Potku -hankkeen aikana on kirkastunut se, että Terveyshyötymalli on kehittämisen konsepti ja viitekehys : " Käytä Chronic Care Modelia tausta -aineistona päättäjille ja johtajille, ei aktuaalisena käsikirjana muutosta toteuttavalle henkilöstölle." (Hroscikoski et al. 2006). Kansallisesti kehitetty terveys - ja hoitosuunnitelma on muodostunut keskeiseksi työkaluksi, jonka avulla avautuvat myös muut Terveyshyötymallin osa-alueet. Kokemukset ovat olleet hyviä ja alustavia tuloksia on saatu myös vaikuttavuuden näkökulmasta : hoitosuunnitelmapotilaiden käyntimäärät ovat vähentyneet, mutta terveyshyödyn monialaisuus sekä asiakkaan, ammattilaisen että palvelujärjestelmän näkökulmasta tarvitsee edelleen syventämistä ja käytäntöön saattamista. Toteutettu ulkopuolinen arviointi on tukenut hankkeen tavoitteiden toteuttamista.

2 Lisätietoja Hyvä vastaanotto 1 ja 2 hankkeista sekä Potku-hankkeesta hankkeen nettisivuilta: ja potkuhanke.fi/fi/potku-hanke. Miksi Hyvä Potku? Yllä kuvattujen hankkeiden ohjausryhmässä on haluttu erityisesti painottaa toimintatapojen vakiinnuttamista osaksi (sosiaali- ja) terveydenhuollon arkea sekä niiden levittämistä valtakunnallisesti. Lisäksi on tehty alustavia suunnitelmia jatkuvan parantamisen oppien integroimisesta osaksi lääkärien ja hoitajien perus- ja jatkokoulutusta. Hankkeissa kehitetyillä toimintamalleilla on ollut kysyntää myös muualla Suomessa. Useista kunnista on tullut tiedusteluja hankkeissa toimiville asiantuntijoille valtakunnallisesti vielä kehittelyvaiheessa olevista malleista kuten terveys- ja hoitosuunnitelman sisällöt ja yleisesti saatavuuden parantamiseen liittyvistä toiminnallisista ratkaisuista. Vaikka hankkeiden tavoitteet on osin saavutettu niihin osallistuneissa yksiköissä saavutettu ja toimintamallit ovat osin levinneet, niiden vakiintumista osaksi normaalia terveydenhuollon kehittämistä tulee vahvistaa edelleen pitkäjänteisesti. Lisäksi aiemmin erilliset hankkeet tukevat toisiansa; uusien palvelukonseptien kehittäminen ja käyttöönotto (omahoitoa tukevat toimintatavat) vapauttaa ammattilaisten aikaa kiireettömien asioiden hoitoon. Toisaalta saatavuus paranee kun terveyshyödyn mukaisesti "oikeat potilaat ovat oikeassa paikassa"-käytäntö tulee tutuksi ja potilaat ottavat aiempaa aktiivisempaa roolia omassa hoidossaan. Hyvässä Potku-työssä tehdään yhteistyötä myös sosiaalipalveluiden, erikoissairaanhoidon ja järjestöjen kanssa. Laaja-alainen terveydenhuollon kansallinen kehittäminen on viime vuodet toteutunut hanketyöskentelynä. Useammissa hankkeissa on huomattu, miten eri tasoilla terveydenhuollon eri organisaatiot ovat kehittämistyössä. Lisäksi resurssit ja siihen liittyen valmiudet kehittämistyöhön vaihtelevat alueellisesti suuresti. Hyvä Potkuhankkeessa toteutettava joustava moduulimalli huomioi osallistujien kehittämisosaamisen eri tasot ja kehittämisen eri vaiheet. Hyvä vastaanotto -hankkeen aikana työskenneltiin jatkuvan parantamisen ja läpimurtotyöskentelyn menetelmillä. Menetelmäosaamista täytyy ylläpitää, kehittää ja levittää edelleen, jotta jatkuvan kehittämisen työtapa vahvistuu. Nykyisissä hankkeissa toimivilla on jo osaamista uusien ohjaajien kouluttamiseen, sillä tiimien ja työryhmien valmentamiseen kykeneviä muutosagentteja tarvitaan lisää sekä organisaatioiden sisälle että valtakunnalliseen yhteistyöhön. Menetelmälle ja työvälineille tarvitaan omistajat, "kotipesät", joissa on tarvittavat resurssit kehittämiseen, jalostamiseen ja levittämiseen sekä kehittäjäverkostojen ylläpitämiseen. Hankkeen aikana tehdään yhteistyötä perusterveydenhuollon yksiköiden kanssa. Uusille kierroksille on spontaania kysyntää ja lisäksi aiemmin osallistuneet tiimit tarvitsevat tukea. Hanke on toiminnan kehittämistä, mikä on sekä mahdollista että tarpeellista tehdä, vaikka linjaukset sote-rakenteesta tulevat myöhemmin.

3 Kaste -osaohjelmat Hanke liittyy Kaste-osaohjelmiin IV palvelurakenteen ja peruspalveluiden uudistaminen ja VI johtamisella tuetaan palvelurakenteen uudistamista ja työhyvinvointia Hankkeen tavoitteet 1. Terveyshyötymallin mukaiset toimintatavat otetaan käyttöön ja levitetään sosiaalija terveydenhuollon yksiköissä Terveys- ja hoitosuunnitelma ohjaa hoitoa ja se päivitetään 1 x/v Terveyshyötymallin eri osien käytön itsearviointi/auditointi vakiintuu Yhteisen "kielen" ja tekemisen tapa löytyy suomalaisen sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämiselle. Toimijat tunnistavat sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkuuteen liittyvät rajapinnat. 2. Parannetaan palveluiden saatavuutta ja vaikuttavuutta sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköissä. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen edellyttämien hyvien käytäntöjen käyttöönotto (terveyshyötymallin avulla) valtakunnallisesti Odotusaika palveluihin lyhenee (alle 14 vrk) Hankkeen odotetut vaikutukset 1. Terveyshyötymallin käyttöönoton avulla parannetaan pitkäaikaissairauksien ehkäisyn ja hoidon asiakaslähtöisyyttä, vaikuttavuutta ja tuottavuutta. 2. Hoidon jatkuvuus ja hoitoon sitoutuminen paranee. Tämän seurauksena väestön luottamus palveluihin lisääntyy ja hoitosuhteet vakiintuvat. Potilasturvallisuus paranee. 3. Työtyytyväisyys ja työn hallinta suomalaisissa sosiaali - ja terveydenhuollon yksiköissä paranee. Paikallinen soveltaminen lisää johdon ja henkilöstön sitoutumista toiminnan tehostamiseen ja pysyvään muutokseen. 4. Luodaan perusterveydenhuollon yksikköihin nojautuva rakenne kehittämistyön kotipesäksi ja osaajaverkostojen ylläpitämiseksi Hankkeen organisointi Organisaatio Hankkeessa on ohjausryhmä, johon pyydetään STM, THL, kuntien, sairaanhoitopiirien, oppilaitosten, kansanterveystyön johtajien verkoston sekä sosiaalialan osaamiskeskusten edustus. Ohjausryhmän tehtävänä on arvioida hankkeen etenemistä ja tuloksia sekä auttaa menettelytapojen juurruttamisessa osaksi sosiaali - ja terveyspalveluiden kokonaisuutta. Hankkeen onnistuminen edellyttää markkinointia ja ymmärrystä ilmoittautumisen sitovuudesta. Lisäksi tarvitaan strategisen johdon tilaus ja sitoutuminen.

4 Työvaiheet Hankejohdon tehtävänä on kehittää edelleen kansallista mallia Terveyshyötymallista tuoreimman tieteellisen näytön perusteella THL:n ja STM:n asiantuntijoiden kanssa sekä kehittää keskitetysti uusia työvälineitä erityisesti omahoidon tueksi ja saatavuuden parantamiseksi. Hankejohto vastaa työpajojen suunnittelusta ja ohjauksesta. Se myös vastaa hankkeen etenemisestä suunnitellusti sekä sen seurannasta ja itsearvioinnista, minkä perusteella edelleen kehitetään hankkeen toimintatapoja tavoitteiden saavuttamiseksi. Kohderyhmä/osallistujat: Toteutus: Hyvä Potku seminaareihin osallistuu hankkeen aikana sosiaali- ja terveydenhuollon yksikköjä eri puolilta Suomea. Kiinnostuneet ilmoittautuvat mukaan ja kustannuksia syntyy osallistumisen myötä. Terveysasemien lisäksi osallistumismahdollisuutta tarjotaan esim. sosiaalihuoltoon, erikoissairaanhoidon poliklinikoille, suun terveydenhuoltoon, neuvoloihin ja kuntoutukseen. Erikoissairaanhoidon ja sosiaalihuollon yksiköiden kytkeminen mukaan edistää Terveyshyödyn laaja-alaista toteuttamista. Valmennukseen osallistuvat edustavat kaikkia työyhteisössä toimivia ammattiryhmiä. Tulosten pysyvyyden kannalta esimiehen osallistuminen tai vähintään vahva tuki on oleellista. Koko työyhteisö osallistuu kehittämiseen, vaikka sitä työpajoissa edustaakin vain 4-8 hengen kehittäjätiimi, joka valitsee keskuudestaan oman sisäisen valmentajansa (muutosagentti, menetelmäosaaja). Tavoitteena on, että valmentajille ja tiimeille syntyy vahva osaaminen keskeisiin tuloksellisen hoidon järjestämisen osa-alueisiin. a) Hyvä vastaanotto mallinen valmennus, jossa painopiste on saatavuuden parantamisessa, mutta jonka sisältöihin leivotaan sisään myös terveyshyötymallin periaatteet b) Rakennetaan ja otetaan käyttöön Terveyshyötymallin (Chronic care model) implementoitiin keskittyvä työpajasarja ja valmentajakoulutus Kehittelyvaihe toteutetaan saatavuuden parantamiseen ja terveyshyötyyn perehtyneiden toimijoiden tuella. Yhteen valmennuskokonaisuuteen voi kerralla osallistua noin 10 terveyden- ja/tai sosiaalihuollon yksikköä. Hankkeen aikana on mahdollista viedä läpi arvioita 4-5 Hyvä vastaanottomallista valmennuskokonaisuutta ja 3-4 Terveyshyötymallin valmennuskokonaisuutta (sisällöllisesti painotettuna). Yhteensä työskentelyyn hankekauden aikan voi osallistua yhteensä sosiaali- ja terveydenhuollon yksikköä kaikilta Kastealueilta. Kuntien sitoumukset toimitetaan vuoden 2013 loppuun mennessä. Hankkeen päätösseminaarina järjestetään syksyllä 2015 Qulturumin mallin mukaisesti "festivaali", jonka ohjelmassa on yhteisiä luentoja, työpajoja sekä posteriesityksiä. Tarkoitus on iloita ja juhlistaa tiimien saavutuksia kehittämistyössä sekä oppia toisilta.

5 5 - ' Sisältö: Moduuli 1 = Hyvä vastaanotto, jossa nykyiseen kokonaisuuteen on lisätty terveyshyötymalliin liittyviä osia o soveltuu tiimeille, joissa on ongelmia saatavuudessa ja Terveyshyötymalli on osin tai kokonaan käyttöön ottamatta o soveltuu myös suun terveydenhuollon, kuntoutuksen, neuvolan tai sosiaalihuollon tiimeille Moduuli 2 = Kertauskurssi o soveltuu niille terveyskeskuksille, joissa on jo sovittu periaatteet sekä saatavuuden että Terveyshyötymallin osalta, mutta molempien tai jommankumman toimeenpanossa on ilmennyt haasteita Moduuli 3 = Terveyshyötymallin implementointiin keskittyvä kokonaisuus o o soveltuu terveysasemille/-keskuksille, joissa saatavuus on hyvä (joko "luonnostaan" tai Hyvä vastaanotto työskentelyn kautta) keskittyy Terveyshyötymallin eri elementteihin ja tukee osallistujien niiden suunnittelussa ja käyttöönotossa ja sovittujen käytäntöjen vakiinnuttamisessa Moduuli 4 = Erityisesti saatavuuteen keskittyvä kokonaisuus o soveltuu sellaisille terveysasemille, joilla Terveyshyötymalli on jo hyvin käytössä (esim. Potku kunnat) tai sellaisille sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköille, joissa saatavuus on suurin ongelma ja terveyshyötymalli sellaisenaan ole relevantti (esim. sosiaalityön yksiköt, kuntoutus, suun terveydenhuolto) H Y V Ä PO T K U; SAAT AVUUD EN PARANTUMISELLA TE R V E Y S T I Y ÖT Y A TERVEYSITYÖDYLLÄ PYSYVÄ SAAT AVUUS

6 4 Työkalut: Tasapainolaskuria kehitetään edelleen web-pohjaisena; mm. yhteinen syöttöpohja ja tietokanta tuloksista, mittarien täsmentäminen (jotta saadaan vertailukelpoista tulostietoa, vrt. väntetider.se). Terveyshyötyyn liittyvät työkalut (sähköiset alustat, asiakkaan terveys- ja hoitosuunnitelma, valmisteltu vastaanotto muistutusjärjestelmineen) otetaan mukaan kierroksille hyvinä toimintamalleina. Ne voivat vaihdella kunnittain riippuen tietojärjestelmistä ja niiden käytöstä, Kehittämistyön tuki "Coaching to coach" Hankkeen ohjaajien osaamista syvennetään, josta yhtenä keskeisenä osana on osaamisen jakaminen sekä uusien kouluttajien ja ohjaajien koulutus läpimurtokierrosten aikana. Kuvan 2 "To see"- tason osaaminen muodostuu seminaareihin itse osallistumisesta yhtenä tiimin jäsenenä. "To act"- tasoinen osaaminen edellyttää ohjaajana toimimista ja seminaariohjelmaan liittyvän osaamisen hallintaa. "To teach"- tasolla menetelmää levitetään sekä valmennetaan uusia kouluttajia ja ohjaajia, jotka voivat itsenäisesti toteuttaa ja levittää menetelmää jatkossa. Aikataulutus: Kuva 1 Osaamisen eri tasot Qulturum 2011 Jokaisesta osallistuvasta tiimistä valitaan ryhmälle oma sisäinen valmentaja. Heidät perehdytetään työskentelytapaan ennen työpajojen alkua erillisessä koulutuspäivässä ja he ovat yhteydessä kouluttajiin koko työskentelyn ajan(video- ja puhelinneuvottelut). Valmennus antaa valmiuksia ohjata omaa ryhmää saavuttamaan tavoitteensa ja rakentaa pohjaa tulosten jatkuvaan parantamiseen hankkeen jälkeen. Moduulit 1 ja 4 ovat kohtalaisen valmiit ja niiden osalta valmennukset voidaan aloittaa heti keväällä Moduulit 2-3 rakennetaan yhdessä Hyvä vastanotto ja Potku hankkeiden avainhenkilöiden kanssa ja niitä testataan kevään 2014 aikana pienemmillä ryhmillä ja varsinainen valmennus alkaa vasta syksyn 2014 aikana. Nopean käynnistymisen taustalla on jo valmis osaajaverkosto, valmis konsepti ja materiaalit sekä jonossa olevat terveysasemat. Hankkeen juurruttaminen sekä hyvien käytäntöjen hyödyntäminen ja levittäminen Hankkeessa käytetään ja muokataan kansainväliseen näyttöön perustuvaa ja kansallisesti luotua Terveyshyötymallia sekä aiempien Kaste-rahoitettujen hankkeiden (POTKU ja Hyvä vastaanotto) kokemuksia sekä niissä luotuja työtapoja ja työvälineitä. Hanke on luonteeltaan käyttöönottohanke, jolla tavoitellaan pysyvää muutosta mukaan tulevien yksiköiden toimintatavoissa. Saatavuuden parantamisen

7 7, välineitä ja Terveyshyötymallia on jo levitetty yli sataan terveyskeskukseen Suomessa ja edelleen levitessään näillä on vaikutusta valtakunnallisesti koko siihen tapaan, millä perusterveydenhuoltoa kehitetään tulevaisuudessa. Hankkeesta, sen käytännöistä ja tuloksista levitetään tietoa perusterveydenhuollon alueellisissa ja kansallisissa tilaisuuksissa sekä ammattilehtien kautta. Innokylää käytetään levitysalustana. Sairaanhoitopiirien perusterveydenhuollon yksiköt sekä alueelliset sosiaalialan osaamiskeskukset muodostavat tärkeän levittämisen kanavan. Hankkeeseen liittyvään valmennukseen osallistuminen on hyötyihin nähden osallistujille edullista. Siinä kehitellyt ratkaisut eivät aiheuta lisäkustannuksia, vaan toiminnan tehostumisen kautta vapauttavat voimavaroja terveyshyötyä tukevaan työhön ja näin lisätä sekä vaikuttavuutta että tuottavuutta. Se on osa sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköiden normaalia perustoimintaa ja kunnan järjestämisvastuuta. Hankekauden aikana on ratkaistava syntyneiden työvälineiden ja työtapojen "kotipesä" ja edelleen kehittäminen. Tämä ratkaistaan yhteistyössä sairaanhoitopiirien perusterveydenhuollon yksiköiden, THL:n ja Innokylän sekä muiden ohjausryhmän määrittämien toimijoiden kanssa. Hankkeen arviointi Hankkeelle tehdään ulkoinen arviointi, jonka tavoitteena on paitsi arvioida tavoitteiden toteutumista myös toimia prosessiarviointina, mikä auttaa kehittämään ja juurruttamaan hankkeessa käytettyjä menetelmiä. Lisäksi hyödynnetään aiemmissa hankkeissa kehitettyä itsearvioinnin mallia, jossa tarkastellaan paitsi hankkeen aikana saavutettuja tuloksia myös uusien kehittämistapojen leviämistä ja juurtumista työyhteisöihin. Arvioinnissa selvitetään myös sitä, miksi toiset saavuttavat hyviä tuloksia ja toisilla tuloksiin pääseminen joko ei onnistu tai viivästyy. Arviointi toteutetaan yhdessä Avosairaanhoito hankkeen kanssa. Henkilöstösuunnitelma Hanke on kolmikantainen; vetovastuussa Pohjois-Suomi (PPSHP/Pth-yksikkö) ja lisäksi alueelliset sivukonttorit Etelä-Suomi (HUS Pth-yksikkö + Espoo) ja Etelä- Pohjanmaan sairaanhoitopiiri (Väli-Suomi). Hankkeen johto koostuu projektipäälliköstä (100 %), kahdesta projektisuunnittelijasta (2 x100%), taloussihteeristä (20%) sekä hankeylilääkäristä (50 %). Projektipäällikkö, taloussihteeri ja hankeylilääkäri työskentelevät hanketta hallinnoiva Pohjoispohjanmaan shp:n alaisuudessa. Väli-Suomen ja Etelä-Suomen yksiköissä toimii kummassakin projektisuunnittelija. Projektiin palkattavien henkilöiden tehtävänä on varmistaa laatu ja varmistaa, että kehittämistyössä toteutuu Terveyshyötymallin ideologia sekä kouluttaa henkilöstöä terveyshyötymallista. Heillä on tukena organisaatioista (HUS, OYS, Etelä- Pohjanmaan shp pth-yksiköt, Espoon kaupungin Ketterä, Tampereen kaupunki/sote) koottu ohjaaja/asiantuntijatiimi sekä hankkeen ohjausryhmä. Projektipäällikkö huolehtii hankkeen hallinnoinnista, kustannusseurannasta ja yhteistyöstä esim. muiden Kaste hankkeiden kanssa. Projektisuunnittelijat vastaavat materiaalista, tilavarauksista, nettisivuista ym. logistiikasta.

8 Kustannukset Suurin osa hankkeeseen palkatun henkilöstön työajasta käytetään kuitenkin työpajojen suunnitteluun ja ohjaukseen. Edellisten lisäksi hankitaan ohjaajien työpanosta kunnilta; 3-4 osa-aikaista ohjaajaa, jotka osallistuvat myös muiden ohjaajien valmennukseen, työpajojen sisällön suunnitteluun sekä valmennustapahtumien ohjaukseen. Muut ohjaajat (n. 2/työpaja, alueellisia toimijoita/facilitaattoreita) eivät ole suoraan hankkeen palkkalistoilla vaan hanke tekee sopimuksen heidän työnantajiensa kanssa työpanoksen käyttämisestä työpajojen aikana korvausta vastaan. Suurin osa ohjaajista on käytännössä eri kuntien terveydenhuollon ammattihenkilöitä, jotka ovat aiempien kierrosten aikana ansioituneet paitsi hyvien tulosten myös ohjaajaosaamisen perusteella; paikallinen rekrytointi, koulutus ja tuki edesauttaa toimintamallien jatkuvuutta ja edelleen kehittymistä. Henkilöstö (hankkeeseen PPSHP: 1,7 (hallinnointi) /v palkattu) sivukuluineen Etelä-Pohjanmaa: v HUS: /v Muut valmentajat (osa- Keskimäärin 3 valmentajan /2 v aikaisia ); kierroksia kolmella työpanos ml. uusien moduulien alueella kehittelykustannukset Ohjaajien työpanoksen ostaminen kunnilta sivukuluineen 2/kierros, kumppanuussopimus työnantajakunnan kanssa Valmennustilaisuuksien osallistuvien tiimien n.500e/osallistuja = kustannukset (matkat, internaattikulut (osallistuvat n. 4000e/ tiimi = majoitukset, ohjaajien kunnat maksavat) KUNTAOSUUS kustannukset, ym), ns. sisältää hankkeessa toimivien 9 kierrosta, joissa internaattikulut ohjaajien valmentajien kulut 9-10 tiimiä; Muodostaa hankkeessa vaadittavan kuntaosuuden eur kustannuksissa Materiaali (suuri osa jo valmiina edellisistä hankkeista) Arviointi ulkoinen arviointi, kilpailutettava Osaamisen kehittäminen (hankkeessa toimivien oma koulutus) Yhden Hyvä vastaanotto läpimurtokierroksen läpivienti maksaa nykymuodossaan n euroa. Kustannukset koostuvat ohjauksesta ja materiaalista (n e) ja internaattikuluista (n e). Hintaan vaikuttaa ohjaajien palkkataso (vaihteluväli ), osallistujien määrä (kierroksella 8-10 tiimiä, joissa 5-8 jäsentä;

9 kustannus noin 500 eur/osallistuja) sekä internaatin hintataso (alueellisesti kilpailutetaan hankkeen valmisteluvaiheessa). Osallistuvien tiimien omaa työtä tai matkakuluja ei ole tähän laskettu, mutta työyhteisöissä tehtävä työ muodostaa merkittävän osan siitä panoksesta, jonka osallistuva organisaatio tähän antaa. Työ pyritään rytmittämään osaksi normaaleja työpaikkakokouksia ja kehittämispäiviä. Kuntien osuus muodostuu Hyvä Potku työpajojen internaattikuluista sekä työpajoista koottavasta osallistumismaksusta, mihin sisältyy majoitus ja kokouspaketti. Kunnan lopullinen rahoitusosuus riippuu siis siitä, miten aktiivisesti (työpajoihin osallistujien määrä, kierrosten aikana työyhteisössä tehty seuranta, ns työpanosmenetys) se osallistuu työhön. Osa-aikaiset ohjaajat koulutetaan alueellisten kierrosten aikana. Ohjaajien työpanos ostetaan työnantajalta (kunta ) todellisten kustannusten mukaisilla korvauksilla (kumppanuussopimus ). Tällä varmistetaan alueellisen toimijuuden jatkuvuus ja valtakunnallinen kattavuus. Hyvä Potku - hallinnointi: PPSHP Projektipäällikkö 100 %: päätehtävänä on vastata hankkeessa tehtävästä kehittämistyön kokonaisuudesta ja koordinaatiosta, taloushallinnon sujumisesta, viestinnästä sekä yhteistyöstä ministeriön, avin, muiden yhteistyötahojen kanssa. Vastaa sopimuksista ja yhteyksistä kuntien kanssa Hankeylilääkäri 50 %: kehittäjä -asiantuntija Taloussihteeri 20 %: vastaa koko hankkeen kirjanpidosta, laskut jne. sekä kokoaa hankkeen yhteisen maksatushakemuksen 1x v, hoitaa omarahoitusosuuksien laskutuksen ja valtionavustuksen maksamisen EPSHP:lle ja HUS:lle/Espoolle Ohjausryhmä seuraa ja ohjaa hankkeen etenemistä ja tavoitteiden saavuttamista, päättää hankinnoista ja seuraa hankkeen taloutta STM Rahoittaa Kastehankkeesta 75%, kunnat 25 %. Kuntien osuus muodostuu Hyvä Potku työpajojen internaattikuluista sekä työpajoista koottavasta osallistumismaksusta. AVI valvoo ja maksaa valtionavustuksen hallinnoijalle lxv EPSHP Palkkaa projektisuunnittelijan 100 %: Tekee kirjanpidon ja maksatushakemuksen hankkeelle syntyneistä kustannuksista hallinnoijalle 1 x/v. Suunnittelijan tehtävät: yhteydet terveyskeskuksiin, materiaalit, tilavaraukset, nettisivut ym. logistiikka, alueellinen kehittämistyö. Arvioi koulutustarpeet ja siihen kuuluvan ohjaajilta vaadittavan menetelmäosaamisen. HUS/Espoo Palkkaa projektisuunnittelijan 100 %: Tekee kirjanpidon ja maksatushakemuksen hankkeelle syntyneistä kustannuksista hallinnoijalle 1 x/v. Suunnittelijan tehtävät: yhteydet terveyskeskuksiin, materiaalit, tilavaraukset, nettisivut ym. logistiikka, alueellinen kehittämistyö. Arvioi koulutustarpeet ja siihen kuuluvan ohjaajilta vaadittavan menetelmäosaamisen muuta ohjaajaa kumppanuussopimuksilla kunnista, ei hankkeen palkkalistoilla

10 Oulussa Hannu Leskinen PPSHP:n johtaja Päivi Hirsso PPSHP:n PTH-yks. johtaja

Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen

Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen Arkeen Voimaa toiminta Kuntaliiton strategiassa Arkeen Voimaa -toiminta toteuttaa Kuntaliiton strategiatavoitetta

Lisätiedot

Parempi Arki Väli-Suomen Kastehanke

Parempi Arki Väli-Suomen Kastehanke Parempi Arki Väli-Suomen Kastehanke 1.3.2015 31.10.2017 Viestintäsuunnitelma Jessica Fagerström Satu Raatikainen 15.9.2015 Päivitetty 4.12.2015 Parempi Arki-hankkeen tausta, tavoitteet ja organisaatio

Lisätiedot

Jonot ja odotusajat - voiko niitä hallita ja onko vaivan arvoista? Tuula Heinänen Kehittämisjohtaja Espoon sosiaali- ja terveystoimi

Jonot ja odotusajat - voiko niitä hallita ja onko vaivan arvoista? Tuula Heinänen Kehittämisjohtaja Espoon sosiaali- ja terveystoimi Jonot ja odotusajat - voiko niitä hallita ja onko vaivan arvoista? Tuula Heinänen Kehittämisjohtaja Espoon sosiaali- ja terveystoimi Mikä on Hyvä vastaanotto = Kaste-rahoitteinen hanke, jonka puitteissa

Lisätiedot

Näyttö ohjaa toimintaa Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen. Tervetuloa!

Näyttö ohjaa toimintaa Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen. Tervetuloa! Näyttö ohjaa toimintaa Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Tervetuloa! Näyttö toimintana Parhaan saatavilla olevan ajantasaisen tiedon harkittua käyttöä terveydenhuollon asiakkaan hoidossa

Lisätiedot

Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin?

Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin? Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin? Antti Mäntylä, kehittämispäällikkö 19.3.2015 Järkevän lääkehoidon toteutumisen

Lisätiedot

HYVÄ ALUEFOORUM 29.10.2009

HYVÄ ALUEFOORUM 29.10.2009 HYVÄ ALUEFOORUM 29.10.2009 KASTE-OHJELMA Margit Päätalo Kaste-suunnittelija, Pohjois-Suomi puh. 044-703 4093 margit.paatalo@ouka.fi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (Kaste) 2008-2011

Lisätiedot

Johdatus teemaan. Ylilääkäri Arto Vehviläinen, STM. Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät

Johdatus teemaan. Ylilääkäri Arto Vehviläinen, STM. Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät Johdatus teemaan Ylilääkäri Arto Vehviläinen, STM Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 7-8-2.2013 Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste KASTE I 2008-2011 KASTE II 2012-2015

Lisätiedot

HYVINVOIVA LÄNSIRANNIKKOLAINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnin kehittäminen Länsirannikolla. Hankesuunnitelma 18.12.

HYVINVOIVA LÄNSIRANNIKKOLAINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnin kehittäminen Länsirannikolla. Hankesuunnitelma 18.12. HYVINVOIVA LÄNSIRANNIKKOLAINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnin kehittäminen Länsirannikolla Hankesuunnitelma 18.12.2014 KASTE-ohjelma VI Johtamisella tuetaan palvelurakenteen uudistamista

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

PTH-yksikkö - toimija lähellä kuntaa

PTH-yksikkö - toimija lähellä kuntaa PTH-yksikkö - toimija lähellä kuntaa Järjestämissuunnitelma PPSHP - mistä nyt sovittava? Päivi Hirsso 190402012 Perusterveydenhuollon vahvistaminen perusterveydenhuollon yksiköiden perustehtävänä Terveydenhuoltolain

Lisätiedot

Oma Hämeen LAPE -HANKKEEN VIESTINTÄSUUNNITELMA Hanke liittyy Lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelmaan (LAPE)

Oma Hämeen LAPE -HANKKEEN VIESTINTÄSUUNNITELMA Hanke liittyy Lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelmaan (LAPE) Organisaatio : Hämeen liitto Niittykatu 5 13100 Hämeenlinna Oma Hämeen LAPE -HANKKEEN VIESTINTÄSUUNNITELMA Hanke liittyy Lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelmaan (LAPE) Hankkeen nimi ja tavoite Nimi:

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu Alueellinen ohjelmapäällikkö Jouko Miettinen Itä- ja Keski-Suomen alueellinen johtoryhmä KASTE-ohjelman

Lisätiedot

Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus

Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus Projektin vaihteet - sopimukset - tiedottaminen 7. Seuranta 1. Käynnistyminen - hankevalmistelut - tiedottaminen

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon kehittäminen / LAPIN KASTE Jouni Lohi, professori Jaana Kupulisoja, suunnittelija Riitta Rautalin, suunnittelija

Perusterveydenhuollon kehittäminen / LAPIN KASTE Jouni Lohi, professori Jaana Kupulisoja, suunnittelija Riitta Rautalin, suunnittelija Perusterveydenhuollon kehittäminen / LAPIN KASTE Jouni Lohi, professori Jaana Kupulisoja, suunnittelija Riitta Rautalin, suunnittelija 12.10.2009 1 KASTE Pohjois Suomen monialaiset sosiaali ja terveyspalvelut

Lisätiedot

Moniammatillisen verkoston toiminta

Moniammatillisen verkoston toiminta Moniammatillisen verkoston toiminta Antti Mäntylä, kehittämispäällikkö Järkevää lääkehoitoa seminaari terveydenhuollon toimijoille Moniammatilliset toimintatavat käyttöön arjen työhön Helsinki 9.4.2014

Lisätiedot

Pth-yksikön toiminta, järjestämissuunnitelma ja etäpalveluiden mahdollisuudet Päivi Hirsso, yleislääkäri, LT Pth-yks.

Pth-yksikön toiminta, järjestämissuunnitelma ja etäpalveluiden mahdollisuudet Päivi Hirsso, yleislääkäri, LT Pth-yks. Pth-yksikön toiminta, järjestämissuunnitelma ja etäpalveluiden mahdollisuudet 24.11.2014 Päivi Hirsso, yleislääkäri, LT Pth-yks. johtaja, PPSHP Mitä meillä tehdään? Edustamme perusterveydenhuollon (pth)

Lisätiedot

SenioriKasteen väliarviointi 06/ koonti ja esittely Ohjausryhmä

SenioriKasteen väliarviointi 06/ koonti ja esittely Ohjausryhmä Keski-Pohjanmaa / Kainuu / Oulunkaari / Lappi SenioriKasteen väliarviointi 06/2015 - koonti ja esittely Ohjausryhmä 4.11.2015 Liisa Ahonen Arviointiprosessi arviointisuunnitelma 12.1.2015 Hankkeen työntekijät

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

Innokylä ja vammaisasioiden oppimisverkosto: kumppanuuteen perustuvaa kehittämistä sosiaali- ja terveysalalla

Innokylä ja vammaisasioiden oppimisverkosto: kumppanuuteen perustuvaa kehittämistä sosiaali- ja terveysalalla Innokylä ja vammaisasioiden oppimisverkosto: kumppanuuteen perustuvaa kehittämistä sosiaali- ja terveysalalla Heidi Anttila & Anu Autio Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 18.1.2013 Visio Innokylän oppimisverkostot

Lisätiedot

Terveys- ja hoitosuunnitelma osana pitkäaikaissairaan hoitoprosessia

Terveys- ja hoitosuunnitelma osana pitkäaikaissairaan hoitoprosessia Terveys- ja hoitosuunnitelma osana pitkäaikaissairaan hoitoprosessia Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 7.-8.2.2013 Erja Oksman hankejohtaja Väli-Suomen POTKU -hanke POTKU -hanke Väli-Suomen Kaste-hanke

Lisätiedot

suositukset rahoittajille

suositukset rahoittajille EU:n rakennerahastokauden 2007 2013 Paremmat arjentaidot ja opintojen kautta töihin -ohjelman Opetushallituksen rahoittamassa koordinaatiohankkeessa tehtyyn tutkimukseen perustuvat suositukset rahoittajille

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA

VIESTINTÄSUUNNITELMA VIESTINTÄSUUNNITELMA Hankekunnat Henkilöstö Asiakkaat Järjestöt AVI STM Aikuissosiaalityön eri toimijat THL Sosiaalialan osaamiskeskukset SOS II -HANKE SOS II Sosiaalisesti osalliseksi sosiaalityöllä hanke

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste-ohjelma 2012-2015

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste-ohjelma 2012-2015 Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste-ohjelma 2012-2015 1. Kaste-ohjelmalla uudistetaan sosiaali- ja terveyspolitiikkaa Ohjelmassa määritellään keskeisimmät sosiaali- ja

Lisätiedot

OMAHOIDON TUKI JA SÄHKÖISET PALVELUT -HÄMEENLINNAN TARINA- Palvelupäällikkö Suna Saadetdin, TtM, MBA 16.4.2015

OMAHOIDON TUKI JA SÄHKÖISET PALVELUT -HÄMEENLINNAN TARINA- Palvelupäällikkö Suna Saadetdin, TtM, MBA 16.4.2015 OMAHOIDON TUKI JA SÄHKÖISET PALVELUT -HÄMEENLINNAN TARINA- Palvelupäällikkö Suna Saadetdin, TtM, MBA 16.4.2015 21.4.2015 Tarve kehittää palveluita Tilanne vuonna 2010 palveluiden saatavuus ei ollut riittävä

Lisätiedot

VESOTE-hanke. UKK-instituutti KKI-ohjelma Diabetesliitto Mielenterveyden keskusliitto STM

VESOTE-hanke. UKK-instituutti KKI-ohjelma Diabetesliitto Mielenterveyden keskusliitto STM VESOTE-hanke Vaikuttavaa elintapaohjausta sosiaali- ja terveydenhuoltoon poikkihallinnollisesti (VESOTE) -hanke Yksi STM:n rahoittamista hallituksen kärkihankkeista (2017 18) Edistetään terveyttä ja hyvinvointia

Lisätiedot

Kansa-koulu. Sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain toimeenpano. Helsinki 22.01.2016. Hankejohtaja Maarit Hiltunen-Toura Aluekoordinaattori Anna Väinälä

Kansa-koulu. Sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain toimeenpano. Helsinki 22.01.2016. Hankejohtaja Maarit Hiltunen-Toura Aluekoordinaattori Anna Väinälä Kansa-koulu Sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain toimeenpano Helsinki 22.01.2016 Hankejohtaja Maarit Hiltunen-Toura Aluekoordinaattori Anna Väinälä Kansa-koulu-hankkeen tarkoitus Tukea kansallisten luokitusten

Lisätiedot

Kansa-koulu. Sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain toimeenpano. Lappeenranta 31.3.2016. Hankejohtaja Maarit Hiltunen-Toura.

Kansa-koulu. Sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain toimeenpano. Lappeenranta 31.3.2016. Hankejohtaja Maarit Hiltunen-Toura. Kansa-koulu Sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain toimeenpano Lappeenranta 31.3.2016 Hankejohtaja Maarit Hiltunen-Toura Rahoittaja: Kansa-koulu-hankkeen tarkoitus Tukea kansallisten luokitusten ja asiakirjarakenteiden

Lisätiedot

VÄLI-SUOMEN IKÄKASTE ÄLDRE-KASTE II

VÄLI-SUOMEN IKÄKASTE ÄLDRE-KASTE II VÄLI-SUOMEN IKÄKASTE ÄLDRE-KASTE II 2011-2013 viestintäsuunnitelma Vuokko Lehtimäki Anni Kuhalainen IKÄKASTE ÄLDRE-KASTE II (2011-2013) Hankkeen tarkoitus ja tavoitteet Ikäkaste Äldre-kaste II -hanke toteuttaa

Lisätiedot

Alueiden ja kuntien yhteistyö sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnassa, tilanne

Alueiden ja kuntien yhteistyö sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnassa, tilanne www.kunnat.net/akusti Alueiden ja kuntien yhteistyö sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnassa, tilanne Sairaanhoitopiirien ja sosiaali- ja terveysjohdon tapaaminen Kuntatalo 5.5.2015 Minna Saario

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyskeskuksen osallistuminen STM:n Kaste II -ohjelmaan valmisteltavaan lasten ja nuorten palveluja kehittävään hankkeeseen

Sosiaali- ja terveyskeskuksen osallistuminen STM:n Kaste II -ohjelmaan valmisteltavaan lasten ja nuorten palveluja kehittävään hankkeeseen Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 799/02.05.02/2012 223 Sosiaali- ja terveyskeskuksen osallistuminen STM:n Kaste II -ohjelmaan valmisteltavaan lasten ja nuorten palveluja kehittävään hankkeeseen

Lisätiedot

POHJOIS-SUOMEN MONIALAISET SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT Kehittämisrakenne ja toimintamalli ( ) Levi

POHJOIS-SUOMEN MONIALAISET SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT Kehittämisrakenne ja toimintamalli ( ) Levi POHJOIS-SUOMEN MONIALAISET SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT Kehittämisrakenne ja toimintamalli (1.3.2009 31.10.2011) Levi 24.3.09 I-VAIHEEN Lapin osuus: perusterveydenhuoltoa, terveyden edistämistä ja sosiaalipalveluita

Lisätiedot

PALJON TUKEA TARVITSEVAT PALJON PALVELUITA KÄYTTÄVÄT Kaste kehittämishanke

PALJON TUKEA TARVITSEVAT PALJON PALVELUITA KÄYTTÄVÄT Kaste kehittämishanke PALJON TUKEA TARVITSEVAT PALJON PALVELUITA KÄYTTÄVÄT Kaste kehittämishanke 2015 2017 Kainuu Keski Pohjanmaa Lappi (Kolpene hakija/poske koordinoi) Länsi Pohja TAVOITTEET Asiakas keskiössä Vaikuttavat ja

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VIESTINTÄSUUNNITELMA SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VÄLI-SUOMEN SOS-HANKE 2011-2013 Kuva Niina Raja-aho Päivi Krook Maarit Pasto SOS-HANKE JA SEN TAVOITTEET SOS Syrjäytyneestä osalliseksi

Lisätiedot

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä on oltava perusterveydenhuollon yksikkö, jossa on moniammatillinen terveysalan asiantuntemus ja joka tukee alueen

Lisätiedot

Vaikuttavaa elintapaneuvontaa sosiaali- ja terveydenhuoltoon (VESOTE) -hanke

Vaikuttavaa elintapaneuvontaa sosiaali- ja terveydenhuoltoon (VESOTE) -hanke Vaikuttavaa elintapaneuvontaa sosiaali- ja terveydenhuoltoon (VESOTE) -hanke Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta (Hyvät käytännöt pysyvään käyttöön / elintatapohjauksen

Lisätiedot

Vetovoimaa sote-alan työpaikoille 20.2.2015 Säätytalo, Helsinki. Riitta Sauni

Vetovoimaa sote-alan työpaikoille 20.2.2015 Säätytalo, Helsinki. Riitta Sauni Vetovoimaa sote-alan työpaikoille 20.2.2015 Säätytalo, Helsinki Riitta Sauni Hankkeen taustaa Sote-alalla tarvitaan tulevaisuudessa runsaasti uutta työvoimaa ja laaja-alaista osaamista On arvioitu, että

Lisätiedot

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kajaani 10.9.2013 Leena Meriläinen, Kaste-ohjelma Ohjelmapäällikkö Me kaikki olemme vastuussa toisistamme, heikoimmistakin, jotta jokainen huomenna näkisi

Lisätiedot

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009-2013 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Alueellinen TED-työryhmä (2010) Kuntakierros 2009 Kuntien toiveet Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009 Alueellinen

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma

HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma 2008-2011 Kaikille mahdollisuus terveyteen ja turvalliseen elämään Kaste-ohjelma on sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

TOIMINNALLISESTI YHTEINEN ERVA-ALUE VUONNA 2012 KROONISTEN KANSANSAIRAUKSIEN EHKÄISY JA VARHAINEN HOITO KYS-ERVA-ALUEELLA

TOIMINNALLISESTI YHTEINEN ERVA-ALUE VUONNA 2012 KROONISTEN KANSANSAIRAUKSIEN EHKÄISY JA VARHAINEN HOITO KYS-ERVA-ALUEELLA KYS-ERVA-alue 1 (7) TOIMINNALLISESTI YHTEINEN ERVA-ALUE VUONNA 2012 KROONISTEN KANSANSAIRAUKSIEN EHKÄISY JA VARHAINEN HOITO KYS-ERVA-ALUEELLA Sopimus hankkeen hallinnoimisesta ja organisoimisesta KYS-ERVA-alue

Lisätiedot

Hoitaminen. Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia. Potilas. Potilas. Liite 1, LTK 6/2010. Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu

Hoitaminen. Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia. Potilas. Potilas. Liite 1, LTK 6/2010. Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia Liite 1, LTK 6/2010 Potilas Vetovoimaisuus - julkinen kuva -ympäristö Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu Hoitaminen Asiointi ja viestintä - sähköinen asiointi

Lisätiedot

KASTE-katsaus Pohjois-Suomen alueellinen johtoryhmä Oulu

KASTE-katsaus Pohjois-Suomen alueellinen johtoryhmä Oulu KASTE-katsaus 2012-2015 Pohjois-Suomen alueellinen johtoryhmä Oulu 16.4.2015 Miksi Kaste-ohjelmaa tarvitaan? Hyvinvointi- ja terveyseroja on kavennettava sosioekonomisten ryhmien väliset erot huono-osaisuus

Lisätiedot

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12. Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2 OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.2012 Osahankkeen nimi: TAVOITTEET JA NIIDEN SAAVUTTAMINEN Vammaispalveluhankkeen

Lisätiedot

TENONLAAKSON SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN KEHITTÄMISHANKKEEN LOPPUSEMINAARI 12.9.2012 POHJOIS-SUOMEN KASTE-TEOT

TENONLAAKSON SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN KEHITTÄMISHANKKEEN LOPPUSEMINAARI 12.9.2012 POHJOIS-SUOMEN KASTE-TEOT TENONLAAKSON SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN KEHITTÄMISHANKKEEN LOPPUSEMINAARI 12.9.2012 POHJOIS-SUOMEN KASTE-TEOT Margit Päätalo Kaste-ohjelma, ohjelmapäällikkö Pohjois-Suomi Väkiluku Pohjois-Suomessa

Lisätiedot

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt LIITE 6. VIRTA OULUN VIESTINTÄSUUNNITELMA Virta Oulu alahankkeessa noudatetaan Oulun kaupungin viestintäohjetta: http://www.ouka.fi/viestinta/pdf/viestintaohje.pdf Taulukko 1. Sisäinen viestintä. Kohderyhmä

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Hallituksen esitys Terveydenhuoltolaiksi - Yhteinen sisältölaki perusterveydenhuollolle

Lisätiedot

VAKAVA Valtakunnallinen kokonaisarkkitehtuurin suunnittelun ja kuvaamisen tukiprojekti

VAKAVA Valtakunnallinen kokonaisarkkitehtuurin suunnittelun ja kuvaamisen tukiprojekti VAKAVA Valtakunnallinen kokonaisarkkitehtuurin suunnittelun ja kuvaamisen tukiprojekti Karri Vainio, erityisasiantuntija, Kuntaliitto JUHTA 11.6.2014 sosiaali- ja terveydenhuollossa toiminnalliset tarpeet

Lisätiedot

Palvelurakennetyöryhmä Perhe- ja sosiaalipalvelut Kick off. Tanja Penninkangas peruspalvelujohtaja Järvi-Pohjanmaan perusturva

Palvelurakennetyöryhmä Perhe- ja sosiaalipalvelut Kick off. Tanja Penninkangas peruspalvelujohtaja Järvi-Pohjanmaan perusturva Palvelurakennetyöryhmä Perhe- ja sosiaalipalvelut 17.1.2017 Kick off Tanja Penninkangas peruspalvelujohtaja Järvi-Pohjanmaan perusturva Perhe- ja sosiaalipalvelut NEUVONTA ja OHJAUS, sosiaaliasiamiestoiminta

Lisätiedot

TIEDONHALLINNAN KEHITTÄMINEN KANSALLISESTI OYS ERVA ALUEELLA SAIRAANHOITOPIIREISSÄ SIRPA HAKAMAA & MERJA HAAPAKORVA-KALLIO

TIEDONHALLINNAN KEHITTÄMINEN KANSALLISESTI OYS ERVA ALUEELLA SAIRAANHOITOPIIREISSÄ SIRPA HAKAMAA & MERJA HAAPAKORVA-KALLIO TIEDONHALLINNAN KEHITTÄMINEN KANSALLISESTI OYS ERVA ALUEELLA SAIRAANHOITOPIIREISSÄ SIRPA HAKAMAA & MERJA HAAPAKORVA-KALLIO Rahoittaa Kaste-hankkeen kautta STM säätää lakeja ja ohjaa kansallisella tasolla

Lisätiedot

Hankkeet kehittämisen tukena Mikkelin palvelutuotantoyksikön lautakunnan koulutus 15.4.2013

Hankkeet kehittämisen tukena Mikkelin palvelutuotantoyksikön lautakunnan koulutus 15.4.2013 Hankkeet kehittämisen tukena Mikkelin palvelutuotantoyksikön lautakunnan koulutus 15.4.2013 Hankkeet kehittämisen tukena Sosiaali- ja terveystoimi on mukana monessa hankkeessa ja kehittää samalla jatkuvasti

Lisätiedot

ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0

ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0 1 ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0 HYVÄKSYTTY OHJAUSRYHMÄSSÄ 9.12.2014 teemu.japisson@valo.fi www.sport.fi Lähtökohdat eli miksi tarvitaan muutosta 2 kentän toimijat (seuratoimijat, urheilijat, liikkujat,

Lisätiedot

terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Jukka Mattila, Timo Keistinen, Pirjo Pennanen, Maire Kolimaa, STM

terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Jukka Mattila, Timo Keistinen, Pirjo Pennanen, Maire Kolimaa, STM Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki 19.9.20139 Jukka Mattila, Timo Keistinen, Anne Nordblad, Riitta-Maija Jouttimäki, Pirjo Pennanen, Maire Kolimaa, STM Terveydenhuoltolain

Lisätiedot

1 Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2. 2. Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit... 3. 3 Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen...

1 Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2. 2. Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit... 3. 3 Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen... Arviointisuunnitelma Sisältö 1 Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2 2. Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit... 3 3 Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen... 5 6 Hyvien käytäntöjen käyttöönotto

Lisätiedot

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet. Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet. Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke POHJANMAA- HANKE 2005-2014 Kehitämme uutta vaikuttavaa mielenterveys-

Lisätiedot

Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet

Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet Järjestöjohdon sosiaali- ja terveyspolitiikan kehittämisfoorumi 30.1.2009 Lahti www.jarvi-hanke.fi Sisältö ja toteutus 30.1. Klo 8.30

Lisätiedot

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla 2 Johdanto Tämän hoitotyön toimintaohjelman tavoitteena on toimia suunnannäyttäjänä alueelliselle kehittämiselle ja yhteistyölle ennakoiden tulevia

Lisätiedot

Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta

Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta 1 Kärkihanke Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta Tavoitteet: 1. Lisätään terveitä elintapoja, kuten

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TULOSALUE: KESKI-POHJANMAAN ERIKOISSAIRAANHOITO- JA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TULOSALUE: KESKI-POHJANMAAN ERIKOISSAIRAANHOITO- JA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ TULOSALUE: KESKI-POHJANMAAN ERIKOISSAIRAANHOITO- JA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ VASTUUHENKILÖ: Toimitusjohtaja TOIMINTA-AJATUS: Hyvinvointia joustavasti ja ammattitaitoisesti. ASIAKAS- JA POTILASNÄKÖKULMA

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Ajankohtaiskatsaus 23.11.2012 Sinikka Näätsaari Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakennetta koskevat linjaukset 15.11.2012 Lähtökohdat Palvelutavoite

Lisätiedot

Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.

Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6. Toiminta- ja taloussuunnitelma 2016 2018 sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.2015 Strategia Strategia (kreik. στρατός sotaväki ) tarkoittaa

Lisätiedot

HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI

HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI Hyvinvointipalveluita asiakkaan parhaaksi Hyvinvointipalvelujen järjestäminen on yksi yhteiskunnan tärkeimmistä tehtävistä ellei jopa kaikkein tärkein. Onnistuminen tässä

Lisätiedot

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Terveydenhuoltolain merkitys Asiakaskeskeisyys julkisen potilaan rooli asiakkaana järjestelmän ohjaaja - valinnanmahdollisuus oman hoidon

Lisätiedot

EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013

EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 STM asetti Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmän vuosille

Lisätiedot

Järjestöjen aluetyön kokous. Kuopio 24.4.2012

Järjestöjen aluetyön kokous. Kuopio 24.4.2012 Järjestöjen aluetyön kokous Kuopio 24.4.2012 Ohjelma klo 10.00 Avaus ja esittäytyminen klo 10.15 KASTE ohjelman tps Itä-Suomessa - alueellinen ohjelmapäällikkö Jouko Miettinen - klo 11.00 Järjestöt ja

Lisätiedot

ODA = Omahoito ja digitaaliset arvopalvelut

ODA = Omahoito ja digitaaliset arvopalvelut ODA = Omahoito ja digitaaliset arvopalvelut Shp:en ja Sote-johdon tapaaminen 5.5.2015 Tuula Heinänen Uudet Omahoitopalvelut 2 Mitä uutta? Korvaa nyt käytössä olevia yksittäisiä kuntakohtaisia ratkaisuja

Lisätiedot

Lapsille, nuorille ja perheille parempi kunta ja maakunta - miten sen teemme?

Lapsille, nuorille ja perheille parempi kunta ja maakunta - miten sen teemme? Lapsille, nuorille ja perheille parempi kunta ja maakunta - miten sen teemme? Hanne Kalmari PsL, kehitys- ja kasvatuspsykologian erikoispsykologi Lape-muutosohjelman hankepäällikkö Muutos tehdään yhdessä

Lisätiedot

ODA Omat digiajan hyvinvointipalvelut

ODA Omat digiajan hyvinvointipalvelut ODA Omat digiajan hyvinvointipalvelut Projekti pähkinänkuoressa Hallitusohjelman ja Sotetieto hyötykäyttöön strategian kärkihanke Sosiaali- ja terveyspalvelujen perinteisen toimintamallin uudelleen muotoilu

Lisätiedot

HOITOTYÖN JOHTAMISEN RAKENTEET

HOITOTYÖN JOHTAMISEN RAKENTEET HOITOTYÖN JOHTAMISEN RAKENTEET Laaja Linjaukset: Yhtenäiset käytännöt Terveyden edistäminen Täydennyskoulutus Opiskelijaohjaus Kehittäminen & tutkimus ESH, PTH, SOS.TOIMI KOULUTUS & TUTKIMUS STM 2009 HOITOTYÖN

Lisätiedot

Avustusohjelmilla tuloksia ja vaikutuksia case Emma & Elias

Avustusohjelmilla tuloksia ja vaikutuksia case Emma & Elias Avustusohjelmilla tuloksia ja vaikutuksia case Emma & Elias Voikukkia-seminaari 23.5.2012 Elina Varjonen Kehittämispäällikkö, RAY 1 Lapsi- ja perhetyön avustusohjelma Emma & Elias (2012-2017) Avustusohjelma

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Kotona kokonainen elämä / Etelä- Kymenlaakson osakokonaisuus Sara Haimi-Liikkanen, kehittämiskoordinaattori 25.10.2013

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus YHTEENVETO

Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus YHTEENVETO Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus YHTEENVETO 2013-2014 9.10.2014 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Pirkanmaan alueellisen terveyden edistämisen koordinaation painopisteet 2013 2016, Pirkanmaan

Lisätiedot

ONKO SOSIAALITYÖN ARKI KUNNOSSA? MITEN VOISIMME JÄRJESTÄÄ SOSIAALITYÖN JA PALVELUT PAREMMIN?

ONKO SOSIAALITYÖN ARKI KUNNOSSA? MITEN VOISIMME JÄRJESTÄÄ SOSIAALITYÖN JA PALVELUT PAREMMIN? ONKO SOSIAALITYÖN ARKI KUNNOSSA? MITEN VOISIMME JÄRJESTÄÄ SOSIAALITYÖN JA PALVELUT PAREMMIN? SOSIAALIPALVELUIDEN MAHDOLLISUUDET SOTE- UUDISTUKSESSA SOSIAALITYÖN JA YLEENSÄ SOSIAALIPALVELUIDEN SUURIMPANA

Lisätiedot

Näkökulma Lapin uudistuksen etenemiseen. Kaisa Kostamo-Pääkkö Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus

Näkökulma Lapin uudistuksen etenemiseen. Kaisa Kostamo-Pääkkö Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Näkökulma Lapin uudistuksen etenemiseen Kaisa Kostamo-Pääkkö Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Sote-uudistuksesta Mikä uudessa sote-mallissa on sosiaalihuollon näkökulmasta hyvää? Järjestämisvastuu

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi

Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi 1 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Pirjo Berg, Anna Maksimainen & Olli Tolkki 16.11.2010 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Taustaa STM velvoittaa sairaanhoitopiirit laatimaan

Lisätiedot

VUOSIIN HYVÄÄ ELÄMÄÄ

VUOSIIN HYVÄÄ ELÄMÄÄ VUOSIIN HYVÄÄ ELÄMÄÄ Oulussa käynnistyneen Pisara-hankekokonaisuuden tarkoituksena on parantaa pitkäaikaissairauksien hoitoa ja seurantaa sekä tarjota kuntalaisille mahdollisuus saada vertaistukea muilta

Lisätiedot

TERVEIN MIELIN POHJOIS- SUOMESSA Jorma Posio

TERVEIN MIELIN POHJOIS- SUOMESSA Jorma Posio TERVEIN MIELIN POHJOIS- SUOMESSA 1 Hankkeessa mukana 2 Kainuun maakunta-kuntayhtymä 132 482 euroa (kokonaiskustannukset 529 928 euroa) Keski-Pohjanaan sairaanhoitopiiri 137 952 euroa (kokonaiskustannukset

Lisätiedot

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Moniammatillisuus sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Rakenteiden uudistaminen: Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2012

Toimintasuunnitelma 2012 Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Kuopio 7.9.2010 Johtaja Liisa-Maria Voipio-Pulkki Stm / sosiaali- ja terveysosasto / terveyspalveluryhmä Esityksen sisältö Kunta- ja palvelurakenneuudistus

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Innokylä tutuksi. - Miten Innokylää voi hyödyntää tällä hetkellä ja tulevaisuudessa?

Innokylä tutuksi. - Miten Innokylää voi hyödyntää tällä hetkellä ja tulevaisuudessa? Innokylä tutuksi - Miten Innokylää voi hyödyntää tällä hetkellä ja tulevaisuudessa? Miksi Innokylää tarvitaan? Tietoa käytäntöjen arvioinnista ja vaikuttavuudesta ei ole saatavilla. Hyvinvointi- ja terveyspalvelujärjestelmän

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palveluverkko. Riitta Salunen Koordinointipäällikkö PSHP / PETE

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palveluverkko. Riitta Salunen Koordinointipäällikkö PSHP / PETE Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palveluverkko Riitta Salunen Koordinointipäällikkö PSHP / PETE Hoitoketju/palveluverkkotyö Pirkanmaalla Hoitoketjuja on tehty Pirkanmaalla vuodesta 2005 alkaen. Terveysportissa

Lisätiedot

Kehittämistoiminnan organisointi

Kehittämistoiminnan organisointi Kehittämistoiminnan organisointi Tutkimus-, opetus- ja kehittämisteema työryhmän työskentelyä varten tehty esitys Elise Kosunen ja Kristiina Laiho 1 10.4.2017 Esityksen pohjana on Väli-Suomen kehittäjäryhmän

Lisätiedot

Kansallisen sosiaali- ja terveydenhuollon (KASTE 2008-11) ohjelmakauden aikana valmistellaan vaiheittain pysyvä Pohjois- Suomen sosiaali- ja

Kansallisen sosiaali- ja terveydenhuollon (KASTE 2008-11) ohjelmakauden aikana valmistellaan vaiheittain pysyvä Pohjois- Suomen sosiaali- ja Kansallisen sosiaali- ja terveydenhuollon (KASTE 2008-11) ohjelmakauden aikana valmistellaan vaiheittain pysyvä Pohjois- Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämis- ja tutkimusrakenne, joka toimii

Lisätiedot

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden

Lisätiedot

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti

Lisätiedot

Kuopion kaupunki, Sosiaali- ja terveyskeskus Tampereen kaupunki, Sosiaali- ja terveystoimi Turun kaupunki: Terveystoimi, Turun kaupunki: Sosiaalitoimi

Kuopion kaupunki, Sosiaali- ja terveyskeskus Tampereen kaupunki, Sosiaali- ja terveystoimi Turun kaupunki: Terveystoimi, Turun kaupunki: Sosiaalitoimi 1 YHTEISTOIMINTASOPIMUS 1. Sopimusosapuolet Kuopion kaupunki, Sosiaali- ja terveyskeskus Tampereen kaupunki, Sosiaali- ja terveystoimi Turun kaupunki:, Turun kaupunki: Sosiaalitoimi Hankkeen hallinnoijana

Lisätiedot

Seudullisten hankkeiden tilanteiden arviointia. Pohjanmaa hanke Matti Kaivosoja LT, projektijohtaja

Seudullisten hankkeiden tilanteiden arviointia. Pohjanmaa hanke Matti Kaivosoja LT, projektijohtaja Seudullisten hankkeiden tilanteiden arviointia Pohjanmaa hanke Matti Kaivosoja LT, projektijohtaja Pohjanmaa hanke 56 kuntaa, joissa suomenk, ruotsink. ja kaksikielisiä 11 seutukuntaa 3 sairaanhoitopiiriä

Lisätiedot

TERVEIN MIELIN POHJOIS- SUOMESSA

TERVEIN MIELIN POHJOIS- SUOMESSA TERVEIN MIELIN POHJOIS- SUOMESSA 1 Hankkeessa mukana 2 Kainuun maakunta-kuntayhtymä 132 482 euroa (kokonaiskustannukset 529 928 euroa) Keski-Pohjanaan sairaanhoitopiiri 137 952 euroa (kokonaiskustannukset

Lisätiedot

Sosiaalihuollon tutkimuksen lähestymistavat, sisällöt ja haasteet

Sosiaalihuollon tutkimuksen lähestymistavat, sisällöt ja haasteet Sosiaalihuollon tutkimuksen lähestymistavat, sisällöt ja haasteet Anu Muuri, VTT, dosentti ja yksikön päällikkö/thl 12.3.2013 Anu Muuri 1 12.3.2013 THL 12.3.2013 THL THL:n strategiset linjaukset 1. Väestön

Lisätiedot

Moniammatillinen verkosto vuosina : tavoitteet, menetelmät ja tulokset

Moniammatillinen verkosto vuosina : tavoitteet, menetelmät ja tulokset Moniammatillinen verkosto vuosina 2012-2016: tavoitteet, menetelmät ja tulokset Antti Mäntylä, apteekkari, FaT 26.1.2017 Keskustelutilaisuus: Moniammatillinen yhteistyö tulevissa sote-rakenteissa Helsinki

Lisätiedot

Kehittäjän kokemukset

Kehittäjän kokemukset ASSI-hanke - Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palvelujen ja palveluprosessien käyttöönoton innovaatiot perusterveydenhuollossa, 1.10.2012-31.12.2014 Kehittäjän kokemukset Hankkeen

Lisätiedot

SOTE palvelurakenneuudistus ajankohtaista. Arto Rautajoki, SONet BOTNIA Vaasa 11.6.2013. Ketterä moniosaaja 1

SOTE palvelurakenneuudistus ajankohtaista. Arto Rautajoki, SONet BOTNIA Vaasa 11.6.2013. Ketterä moniosaaja 1 SOTE palvelurakenneuudistus ajankohtaista kehitysjohtaja, Arto Rautajoki, SONet BOTNIA Vaasa 11.6.2013 Ketterä moniosaaja 1 SONet BOTNIAn VISIO 2015 SONet BOTNIA on Pohjanmaan maakuntien alueen sosiaalisen

Lisätiedot

1 Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen

1 Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen Liikenneväyliä ja yleisiä alueita koskeva mittariprojekti Päijät-Hämeen kunnissa PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO PAKETTI Kuntien palvelurakenteiden kehittämisprojekti

Lisätiedot

koordinaattoreina Kommenttipuheenvuoro Teija Feltin puheenvuoroon

koordinaattoreina Kommenttipuheenvuoro Teija Feltin puheenvuoroon Elinikäinen ohjaus ja ELYkeskukset alueellisina koordinaattoreina Kommenttipuheenvuoro Teija Feltin puheenvuoroon Elinikäinen ohjaus Suomessa 2013 seminaari Tampere-talo 7.- 8.10.2013 Marja Pudas, Keski-Suomen

Lisätiedot

Yhtenevät kansalliset tunnusluvut hoitotyöhön

Yhtenevät kansalliset tunnusluvut hoitotyöhön Yhtenevät kansalliset tunnusluvut hoitotyöhön Sirpa Salin, projektipäällikkö, PSHPn Tarja Tervo-Heikkinen, projektipäällikkö, HH-osahanke Esityksen sisältö - -hanke, HH-osahanke - Osahankkeen tavoitteet

Lisätiedot