Hankesuunnitelma Hyvä Potku. - jatkuvaa parantamista sosiaali- ja terveydenhuollon tiimeissä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "30.09.2013. Hankesuunnitelma Hyvä Potku. - jatkuvaa parantamista sosiaali- ja terveydenhuollon tiimeissä"

Transkriptio

1 Hankesuunnitelma Hyvä Potku - jatkuvaa parantamista sosiaali- ja terveydenhuollon tiimeissä Tausta : Hyvä vastaanotto ja Potku hankkeet Saatavuus ia Hyvä vastaanotto Aiemmin toteutuneen Kaste kehittämisrahoituksen turvin on pystytty tuomaan Suomeen saatavuuden parantamiseen keskittynyt työskentely, materiaalit on käännetty ruotsista suomeksi ja menetelmät opeteltu niin, että hankkeen kouluttamat ammattilaiset pystyvät levittämään menetelmää muualle Suomeen. Hyvän vastaanoton aiemmin toteutuneilla kierroksella on ollut mukana yhteensä kymmeniä työyhteisöjä, joista suurin osa on terveysasemia. Mukana on ollut myös suun terveydenhuollon yksiköitä. Kaikki tiimit ovat oppineet oman työnsä kehittämistä, jatkuvaa laadun parantamista ja lähijohtamista. Osallistujat ovat kartoittaneet uusia kehittämiskohteita sekä uusineet ajanvarauskäytäntöjään, minkä seurauksena työajan suunnittelu on tehostunut. Hyvä vastaanotto oli alun perin Etelä-Suomen Kaste hanke, mutta aloitti levittämisen muualle Suomeen jo hankkeen kuluessa. Hankkeen päättyessä vuoden 2013 lopussa kysyntää on jo seuraaville kierroksille. Terveyshyötymalli ja Potku "Chronic Care Model" määrittely ja mallinnus on tehty kansallisesti osana Toimiva terveyskeskus -ohjelmaa. Työtä on jatkettu Kaste-ohjelmasta rahoitetussa POTKUhankkeessa sekä jonkin verran jo päättyneissä KYTKE- ja RAMPE-hankkeissa. Ministeriön asettaman työryhmän käännöstyö terveyshyötymallin kuuden osa-alueen termistön osalta nopeutti hanketyön aloitusta ja täsmensi tavoitteita. Kehittämistyön aikana on käynyt ilmi, että Terveyshyötymallin käsitteet ja käsitteiden sisältö olisivat hankkeen edetessä vaatineet uutta tarkastelua. Uhkana on koettu, että Terveyshyötymalli alkaa elämään omaa elämäänsä eri tahoilla ja viitekehyksen antia ei hyödynnetä oikein tai palastellaan se, jolloin ei saada optimaalista hyötyä mallin tutkituista hyödyistä. Tällöin sitoutuminen on heikkoa eikä terveyshyötyä saavuteta. Sekä ammattilaiset että potilaat vasta harjoittelevat terveyshaasteiden ja pitkäaikaissairauksien hoitoa yhteistyönä. Käsitys terveyshyödyn kokonaisuudesta laajentuu ja siihen tulee uusia ulottuvuuksia, esim. potilaan ja asiakkaan aloitteellisuuden korostuminen sekä yhteistyö terveyskeskuksen, erikoissairaanhoidon ja sosiaalitoimen välillä. Potku -hankkeen aikana on kirkastunut se, että Terveyshyötymalli on kehittämisen konsepti ja viitekehys : " Käytä Chronic Care Modelia tausta -aineistona päättäjille ja johtajille, ei aktuaalisena käsikirjana muutosta toteuttavalle henkilöstölle." (Hroscikoski et al. 2006). Kansallisesti kehitetty terveys - ja hoitosuunnitelma on muodostunut keskeiseksi työkaluksi, jonka avulla avautuvat myös muut Terveyshyötymallin osa-alueet. Kokemukset ovat olleet hyviä ja alustavia tuloksia on saatu myös vaikuttavuuden näkökulmasta : hoitosuunnitelmapotilaiden käyntimäärät ovat vähentyneet, mutta terveyshyödyn monialaisuus sekä asiakkaan, ammattilaisen että palvelujärjestelmän näkökulmasta tarvitsee edelleen syventämistä ja käytäntöön saattamista. Toteutettu ulkopuolinen arviointi on tukenut hankkeen tavoitteiden toteuttamista.

2 Lisätietoja Hyvä vastaanotto 1 ja 2 hankkeista sekä Potku-hankkeesta hankkeen nettisivuilta: ja potkuhanke.fi/fi/potku-hanke. Miksi Hyvä Potku? Yllä kuvattujen hankkeiden ohjausryhmässä on haluttu erityisesti painottaa toimintatapojen vakiinnuttamista osaksi (sosiaali- ja) terveydenhuollon arkea sekä niiden levittämistä valtakunnallisesti. Lisäksi on tehty alustavia suunnitelmia jatkuvan parantamisen oppien integroimisesta osaksi lääkärien ja hoitajien perus- ja jatkokoulutusta. Hankkeissa kehitetyillä toimintamalleilla on ollut kysyntää myös muualla Suomessa. Useista kunnista on tullut tiedusteluja hankkeissa toimiville asiantuntijoille valtakunnallisesti vielä kehittelyvaiheessa olevista malleista kuten terveys- ja hoitosuunnitelman sisällöt ja yleisesti saatavuuden parantamiseen liittyvistä toiminnallisista ratkaisuista. Vaikka hankkeiden tavoitteet on osin saavutettu niihin osallistuneissa yksiköissä saavutettu ja toimintamallit ovat osin levinneet, niiden vakiintumista osaksi normaalia terveydenhuollon kehittämistä tulee vahvistaa edelleen pitkäjänteisesti. Lisäksi aiemmin erilliset hankkeet tukevat toisiansa; uusien palvelukonseptien kehittäminen ja käyttöönotto (omahoitoa tukevat toimintatavat) vapauttaa ammattilaisten aikaa kiireettömien asioiden hoitoon. Toisaalta saatavuus paranee kun terveyshyödyn mukaisesti "oikeat potilaat ovat oikeassa paikassa"-käytäntö tulee tutuksi ja potilaat ottavat aiempaa aktiivisempaa roolia omassa hoidossaan. Hyvässä Potku-työssä tehdään yhteistyötä myös sosiaalipalveluiden, erikoissairaanhoidon ja järjestöjen kanssa. Laaja-alainen terveydenhuollon kansallinen kehittäminen on viime vuodet toteutunut hanketyöskentelynä. Useammissa hankkeissa on huomattu, miten eri tasoilla terveydenhuollon eri organisaatiot ovat kehittämistyössä. Lisäksi resurssit ja siihen liittyen valmiudet kehittämistyöhön vaihtelevat alueellisesti suuresti. Hyvä Potkuhankkeessa toteutettava joustava moduulimalli huomioi osallistujien kehittämisosaamisen eri tasot ja kehittämisen eri vaiheet. Hyvä vastaanotto -hankkeen aikana työskenneltiin jatkuvan parantamisen ja läpimurtotyöskentelyn menetelmillä. Menetelmäosaamista täytyy ylläpitää, kehittää ja levittää edelleen, jotta jatkuvan kehittämisen työtapa vahvistuu. Nykyisissä hankkeissa toimivilla on jo osaamista uusien ohjaajien kouluttamiseen, sillä tiimien ja työryhmien valmentamiseen kykeneviä muutosagentteja tarvitaan lisää sekä organisaatioiden sisälle että valtakunnalliseen yhteistyöhön. Menetelmälle ja työvälineille tarvitaan omistajat, "kotipesät", joissa on tarvittavat resurssit kehittämiseen, jalostamiseen ja levittämiseen sekä kehittäjäverkostojen ylläpitämiseen. Hankkeen aikana tehdään yhteistyötä perusterveydenhuollon yksiköiden kanssa. Uusille kierroksille on spontaania kysyntää ja lisäksi aiemmin osallistuneet tiimit tarvitsevat tukea. Hanke on toiminnan kehittämistä, mikä on sekä mahdollista että tarpeellista tehdä, vaikka linjaukset sote-rakenteesta tulevat myöhemmin.

3 Kaste -osaohjelmat Hanke liittyy Kaste-osaohjelmiin IV palvelurakenteen ja peruspalveluiden uudistaminen ja VI johtamisella tuetaan palvelurakenteen uudistamista ja työhyvinvointia Hankkeen tavoitteet 1. Terveyshyötymallin mukaiset toimintatavat otetaan käyttöön ja levitetään sosiaalija terveydenhuollon yksiköissä Terveys- ja hoitosuunnitelma ohjaa hoitoa ja se päivitetään 1 x/v Terveyshyötymallin eri osien käytön itsearviointi/auditointi vakiintuu Yhteisen "kielen" ja tekemisen tapa löytyy suomalaisen sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämiselle. Toimijat tunnistavat sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkuuteen liittyvät rajapinnat. 2. Parannetaan palveluiden saatavuutta ja vaikuttavuutta sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköissä. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen edellyttämien hyvien käytäntöjen käyttöönotto (terveyshyötymallin avulla) valtakunnallisesti Odotusaika palveluihin lyhenee (alle 14 vrk) Hankkeen odotetut vaikutukset 1. Terveyshyötymallin käyttöönoton avulla parannetaan pitkäaikaissairauksien ehkäisyn ja hoidon asiakaslähtöisyyttä, vaikuttavuutta ja tuottavuutta. 2. Hoidon jatkuvuus ja hoitoon sitoutuminen paranee. Tämän seurauksena väestön luottamus palveluihin lisääntyy ja hoitosuhteet vakiintuvat. Potilasturvallisuus paranee. 3. Työtyytyväisyys ja työn hallinta suomalaisissa sosiaali - ja terveydenhuollon yksiköissä paranee. Paikallinen soveltaminen lisää johdon ja henkilöstön sitoutumista toiminnan tehostamiseen ja pysyvään muutokseen. 4. Luodaan perusterveydenhuollon yksikköihin nojautuva rakenne kehittämistyön kotipesäksi ja osaajaverkostojen ylläpitämiseksi Hankkeen organisointi Organisaatio Hankkeessa on ohjausryhmä, johon pyydetään STM, THL, kuntien, sairaanhoitopiirien, oppilaitosten, kansanterveystyön johtajien verkoston sekä sosiaalialan osaamiskeskusten edustus. Ohjausryhmän tehtävänä on arvioida hankkeen etenemistä ja tuloksia sekä auttaa menettelytapojen juurruttamisessa osaksi sosiaali - ja terveyspalveluiden kokonaisuutta. Hankkeen onnistuminen edellyttää markkinointia ja ymmärrystä ilmoittautumisen sitovuudesta. Lisäksi tarvitaan strategisen johdon tilaus ja sitoutuminen.

4 Työvaiheet Hankejohdon tehtävänä on kehittää edelleen kansallista mallia Terveyshyötymallista tuoreimman tieteellisen näytön perusteella THL:n ja STM:n asiantuntijoiden kanssa sekä kehittää keskitetysti uusia työvälineitä erityisesti omahoidon tueksi ja saatavuuden parantamiseksi. Hankejohto vastaa työpajojen suunnittelusta ja ohjauksesta. Se myös vastaa hankkeen etenemisestä suunnitellusti sekä sen seurannasta ja itsearvioinnista, minkä perusteella edelleen kehitetään hankkeen toimintatapoja tavoitteiden saavuttamiseksi. Kohderyhmä/osallistujat: Toteutus: Hyvä Potku seminaareihin osallistuu hankkeen aikana sosiaali- ja terveydenhuollon yksikköjä eri puolilta Suomea. Kiinnostuneet ilmoittautuvat mukaan ja kustannuksia syntyy osallistumisen myötä. Terveysasemien lisäksi osallistumismahdollisuutta tarjotaan esim. sosiaalihuoltoon, erikoissairaanhoidon poliklinikoille, suun terveydenhuoltoon, neuvoloihin ja kuntoutukseen. Erikoissairaanhoidon ja sosiaalihuollon yksiköiden kytkeminen mukaan edistää Terveyshyödyn laaja-alaista toteuttamista. Valmennukseen osallistuvat edustavat kaikkia työyhteisössä toimivia ammattiryhmiä. Tulosten pysyvyyden kannalta esimiehen osallistuminen tai vähintään vahva tuki on oleellista. Koko työyhteisö osallistuu kehittämiseen, vaikka sitä työpajoissa edustaakin vain 4-8 hengen kehittäjätiimi, joka valitsee keskuudestaan oman sisäisen valmentajansa (muutosagentti, menetelmäosaaja). Tavoitteena on, että valmentajille ja tiimeille syntyy vahva osaaminen keskeisiin tuloksellisen hoidon järjestämisen osa-alueisiin. a) Hyvä vastaanotto mallinen valmennus, jossa painopiste on saatavuuden parantamisessa, mutta jonka sisältöihin leivotaan sisään myös terveyshyötymallin periaatteet b) Rakennetaan ja otetaan käyttöön Terveyshyötymallin (Chronic care model) implementoitiin keskittyvä työpajasarja ja valmentajakoulutus Kehittelyvaihe toteutetaan saatavuuden parantamiseen ja terveyshyötyyn perehtyneiden toimijoiden tuella. Yhteen valmennuskokonaisuuteen voi kerralla osallistua noin 10 terveyden- ja/tai sosiaalihuollon yksikköä. Hankkeen aikana on mahdollista viedä läpi arvioita 4-5 Hyvä vastaanottomallista valmennuskokonaisuutta ja 3-4 Terveyshyötymallin valmennuskokonaisuutta (sisällöllisesti painotettuna). Yhteensä työskentelyyn hankekauden aikan voi osallistua yhteensä sosiaali- ja terveydenhuollon yksikköä kaikilta Kastealueilta. Kuntien sitoumukset toimitetaan vuoden 2013 loppuun mennessä. Hankkeen päätösseminaarina järjestetään syksyllä 2015 Qulturumin mallin mukaisesti "festivaali", jonka ohjelmassa on yhteisiä luentoja, työpajoja sekä posteriesityksiä. Tarkoitus on iloita ja juhlistaa tiimien saavutuksia kehittämistyössä sekä oppia toisilta.

5 5 - ' Sisältö: Moduuli 1 = Hyvä vastaanotto, jossa nykyiseen kokonaisuuteen on lisätty terveyshyötymalliin liittyviä osia o soveltuu tiimeille, joissa on ongelmia saatavuudessa ja Terveyshyötymalli on osin tai kokonaan käyttöön ottamatta o soveltuu myös suun terveydenhuollon, kuntoutuksen, neuvolan tai sosiaalihuollon tiimeille Moduuli 2 = Kertauskurssi o soveltuu niille terveyskeskuksille, joissa on jo sovittu periaatteet sekä saatavuuden että Terveyshyötymallin osalta, mutta molempien tai jommankumman toimeenpanossa on ilmennyt haasteita Moduuli 3 = Terveyshyötymallin implementointiin keskittyvä kokonaisuus o o soveltuu terveysasemille/-keskuksille, joissa saatavuus on hyvä (joko "luonnostaan" tai Hyvä vastaanotto työskentelyn kautta) keskittyy Terveyshyötymallin eri elementteihin ja tukee osallistujien niiden suunnittelussa ja käyttöönotossa ja sovittujen käytäntöjen vakiinnuttamisessa Moduuli 4 = Erityisesti saatavuuteen keskittyvä kokonaisuus o soveltuu sellaisille terveysasemille, joilla Terveyshyötymalli on jo hyvin käytössä (esim. Potku kunnat) tai sellaisille sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköille, joissa saatavuus on suurin ongelma ja terveyshyötymalli sellaisenaan ole relevantti (esim. sosiaalityön yksiköt, kuntoutus, suun terveydenhuolto) H Y V Ä PO T K U; SAAT AVUUD EN PARANTUMISELLA TE R V E Y S T I Y ÖT Y A TERVEYSITYÖDYLLÄ PYSYVÄ SAAT AVUUS

6 4 Työkalut: Tasapainolaskuria kehitetään edelleen web-pohjaisena; mm. yhteinen syöttöpohja ja tietokanta tuloksista, mittarien täsmentäminen (jotta saadaan vertailukelpoista tulostietoa, vrt. väntetider.se). Terveyshyötyyn liittyvät työkalut (sähköiset alustat, asiakkaan terveys- ja hoitosuunnitelma, valmisteltu vastaanotto muistutusjärjestelmineen) otetaan mukaan kierroksille hyvinä toimintamalleina. Ne voivat vaihdella kunnittain riippuen tietojärjestelmistä ja niiden käytöstä, Kehittämistyön tuki "Coaching to coach" Hankkeen ohjaajien osaamista syvennetään, josta yhtenä keskeisenä osana on osaamisen jakaminen sekä uusien kouluttajien ja ohjaajien koulutus läpimurtokierrosten aikana. Kuvan 2 "To see"- tason osaaminen muodostuu seminaareihin itse osallistumisesta yhtenä tiimin jäsenenä. "To act"- tasoinen osaaminen edellyttää ohjaajana toimimista ja seminaariohjelmaan liittyvän osaamisen hallintaa. "To teach"- tasolla menetelmää levitetään sekä valmennetaan uusia kouluttajia ja ohjaajia, jotka voivat itsenäisesti toteuttaa ja levittää menetelmää jatkossa. Aikataulutus: Kuva 1 Osaamisen eri tasot Qulturum 2011 Jokaisesta osallistuvasta tiimistä valitaan ryhmälle oma sisäinen valmentaja. Heidät perehdytetään työskentelytapaan ennen työpajojen alkua erillisessä koulutuspäivässä ja he ovat yhteydessä kouluttajiin koko työskentelyn ajan(video- ja puhelinneuvottelut). Valmennus antaa valmiuksia ohjata omaa ryhmää saavuttamaan tavoitteensa ja rakentaa pohjaa tulosten jatkuvaan parantamiseen hankkeen jälkeen. Moduulit 1 ja 4 ovat kohtalaisen valmiit ja niiden osalta valmennukset voidaan aloittaa heti keväällä Moduulit 2-3 rakennetaan yhdessä Hyvä vastanotto ja Potku hankkeiden avainhenkilöiden kanssa ja niitä testataan kevään 2014 aikana pienemmillä ryhmillä ja varsinainen valmennus alkaa vasta syksyn 2014 aikana. Nopean käynnistymisen taustalla on jo valmis osaajaverkosto, valmis konsepti ja materiaalit sekä jonossa olevat terveysasemat. Hankkeen juurruttaminen sekä hyvien käytäntöjen hyödyntäminen ja levittäminen Hankkeessa käytetään ja muokataan kansainväliseen näyttöön perustuvaa ja kansallisesti luotua Terveyshyötymallia sekä aiempien Kaste-rahoitettujen hankkeiden (POTKU ja Hyvä vastaanotto) kokemuksia sekä niissä luotuja työtapoja ja työvälineitä. Hanke on luonteeltaan käyttöönottohanke, jolla tavoitellaan pysyvää muutosta mukaan tulevien yksiköiden toimintatavoissa. Saatavuuden parantamisen

7 7, välineitä ja Terveyshyötymallia on jo levitetty yli sataan terveyskeskukseen Suomessa ja edelleen levitessään näillä on vaikutusta valtakunnallisesti koko siihen tapaan, millä perusterveydenhuoltoa kehitetään tulevaisuudessa. Hankkeesta, sen käytännöistä ja tuloksista levitetään tietoa perusterveydenhuollon alueellisissa ja kansallisissa tilaisuuksissa sekä ammattilehtien kautta. Innokylää käytetään levitysalustana. Sairaanhoitopiirien perusterveydenhuollon yksiköt sekä alueelliset sosiaalialan osaamiskeskukset muodostavat tärkeän levittämisen kanavan. Hankkeeseen liittyvään valmennukseen osallistuminen on hyötyihin nähden osallistujille edullista. Siinä kehitellyt ratkaisut eivät aiheuta lisäkustannuksia, vaan toiminnan tehostumisen kautta vapauttavat voimavaroja terveyshyötyä tukevaan työhön ja näin lisätä sekä vaikuttavuutta että tuottavuutta. Se on osa sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköiden normaalia perustoimintaa ja kunnan järjestämisvastuuta. Hankekauden aikana on ratkaistava syntyneiden työvälineiden ja työtapojen "kotipesä" ja edelleen kehittäminen. Tämä ratkaistaan yhteistyössä sairaanhoitopiirien perusterveydenhuollon yksiköiden, THL:n ja Innokylän sekä muiden ohjausryhmän määrittämien toimijoiden kanssa. Hankkeen arviointi Hankkeelle tehdään ulkoinen arviointi, jonka tavoitteena on paitsi arvioida tavoitteiden toteutumista myös toimia prosessiarviointina, mikä auttaa kehittämään ja juurruttamaan hankkeessa käytettyjä menetelmiä. Lisäksi hyödynnetään aiemmissa hankkeissa kehitettyä itsearvioinnin mallia, jossa tarkastellaan paitsi hankkeen aikana saavutettuja tuloksia myös uusien kehittämistapojen leviämistä ja juurtumista työyhteisöihin. Arvioinnissa selvitetään myös sitä, miksi toiset saavuttavat hyviä tuloksia ja toisilla tuloksiin pääseminen joko ei onnistu tai viivästyy. Arviointi toteutetaan yhdessä Avosairaanhoito hankkeen kanssa. Henkilöstösuunnitelma Hanke on kolmikantainen; vetovastuussa Pohjois-Suomi (PPSHP/Pth-yksikkö) ja lisäksi alueelliset sivukonttorit Etelä-Suomi (HUS Pth-yksikkö + Espoo) ja Etelä- Pohjanmaan sairaanhoitopiiri (Väli-Suomi). Hankkeen johto koostuu projektipäälliköstä (100 %), kahdesta projektisuunnittelijasta (2 x100%), taloussihteeristä (20%) sekä hankeylilääkäristä (50 %). Projektipäällikkö, taloussihteeri ja hankeylilääkäri työskentelevät hanketta hallinnoiva Pohjoispohjanmaan shp:n alaisuudessa. Väli-Suomen ja Etelä-Suomen yksiköissä toimii kummassakin projektisuunnittelija. Projektiin palkattavien henkilöiden tehtävänä on varmistaa laatu ja varmistaa, että kehittämistyössä toteutuu Terveyshyötymallin ideologia sekä kouluttaa henkilöstöä terveyshyötymallista. Heillä on tukena organisaatioista (HUS, OYS, Etelä- Pohjanmaan shp pth-yksiköt, Espoon kaupungin Ketterä, Tampereen kaupunki/sote) koottu ohjaaja/asiantuntijatiimi sekä hankkeen ohjausryhmä. Projektipäällikkö huolehtii hankkeen hallinnoinnista, kustannusseurannasta ja yhteistyöstä esim. muiden Kaste hankkeiden kanssa. Projektisuunnittelijat vastaavat materiaalista, tilavarauksista, nettisivuista ym. logistiikasta.

8 Kustannukset Suurin osa hankkeeseen palkatun henkilöstön työajasta käytetään kuitenkin työpajojen suunnitteluun ja ohjaukseen. Edellisten lisäksi hankitaan ohjaajien työpanosta kunnilta; 3-4 osa-aikaista ohjaajaa, jotka osallistuvat myös muiden ohjaajien valmennukseen, työpajojen sisällön suunnitteluun sekä valmennustapahtumien ohjaukseen. Muut ohjaajat (n. 2/työpaja, alueellisia toimijoita/facilitaattoreita) eivät ole suoraan hankkeen palkkalistoilla vaan hanke tekee sopimuksen heidän työnantajiensa kanssa työpanoksen käyttämisestä työpajojen aikana korvausta vastaan. Suurin osa ohjaajista on käytännössä eri kuntien terveydenhuollon ammattihenkilöitä, jotka ovat aiempien kierrosten aikana ansioituneet paitsi hyvien tulosten myös ohjaajaosaamisen perusteella; paikallinen rekrytointi, koulutus ja tuki edesauttaa toimintamallien jatkuvuutta ja edelleen kehittymistä. Henkilöstö (hankkeeseen PPSHP: 1,7 (hallinnointi) /v palkattu) sivukuluineen Etelä-Pohjanmaa: v HUS: /v Muut valmentajat (osa- Keskimäärin 3 valmentajan /2 v aikaisia ); kierroksia kolmella työpanos ml. uusien moduulien alueella kehittelykustannukset Ohjaajien työpanoksen ostaminen kunnilta sivukuluineen 2/kierros, kumppanuussopimus työnantajakunnan kanssa Valmennustilaisuuksien osallistuvien tiimien n.500e/osallistuja = kustannukset (matkat, internaattikulut (osallistuvat n. 4000e/ tiimi = majoitukset, ohjaajien kunnat maksavat) KUNTAOSUUS kustannukset, ym), ns. sisältää hankkeessa toimivien 9 kierrosta, joissa internaattikulut ohjaajien valmentajien kulut 9-10 tiimiä; Muodostaa hankkeessa vaadittavan kuntaosuuden eur kustannuksissa Materiaali (suuri osa jo valmiina edellisistä hankkeista) Arviointi ulkoinen arviointi, kilpailutettava Osaamisen kehittäminen (hankkeessa toimivien oma koulutus) Yhden Hyvä vastaanotto läpimurtokierroksen läpivienti maksaa nykymuodossaan n euroa. Kustannukset koostuvat ohjauksesta ja materiaalista (n e) ja internaattikuluista (n e). Hintaan vaikuttaa ohjaajien palkkataso (vaihteluväli ), osallistujien määrä (kierroksella 8-10 tiimiä, joissa 5-8 jäsentä;

9 kustannus noin 500 eur/osallistuja) sekä internaatin hintataso (alueellisesti kilpailutetaan hankkeen valmisteluvaiheessa). Osallistuvien tiimien omaa työtä tai matkakuluja ei ole tähän laskettu, mutta työyhteisöissä tehtävä työ muodostaa merkittävän osan siitä panoksesta, jonka osallistuva organisaatio tähän antaa. Työ pyritään rytmittämään osaksi normaaleja työpaikkakokouksia ja kehittämispäiviä. Kuntien osuus muodostuu Hyvä Potku työpajojen internaattikuluista sekä työpajoista koottavasta osallistumismaksusta, mihin sisältyy majoitus ja kokouspaketti. Kunnan lopullinen rahoitusosuus riippuu siis siitä, miten aktiivisesti (työpajoihin osallistujien määrä, kierrosten aikana työyhteisössä tehty seuranta, ns työpanosmenetys) se osallistuu työhön. Osa-aikaiset ohjaajat koulutetaan alueellisten kierrosten aikana. Ohjaajien työpanos ostetaan työnantajalta (kunta ) todellisten kustannusten mukaisilla korvauksilla (kumppanuussopimus ). Tällä varmistetaan alueellisen toimijuuden jatkuvuus ja valtakunnallinen kattavuus. Hyvä Potku - hallinnointi: PPSHP Projektipäällikkö 100 %: päätehtävänä on vastata hankkeessa tehtävästä kehittämistyön kokonaisuudesta ja koordinaatiosta, taloushallinnon sujumisesta, viestinnästä sekä yhteistyöstä ministeriön, avin, muiden yhteistyötahojen kanssa. Vastaa sopimuksista ja yhteyksistä kuntien kanssa Hankeylilääkäri 50 %: kehittäjä -asiantuntija Taloussihteeri 20 %: vastaa koko hankkeen kirjanpidosta, laskut jne. sekä kokoaa hankkeen yhteisen maksatushakemuksen 1x v, hoitaa omarahoitusosuuksien laskutuksen ja valtionavustuksen maksamisen EPSHP:lle ja HUS:lle/Espoolle Ohjausryhmä seuraa ja ohjaa hankkeen etenemistä ja tavoitteiden saavuttamista, päättää hankinnoista ja seuraa hankkeen taloutta STM Rahoittaa Kastehankkeesta 75%, kunnat 25 %. Kuntien osuus muodostuu Hyvä Potku työpajojen internaattikuluista sekä työpajoista koottavasta osallistumismaksusta. AVI valvoo ja maksaa valtionavustuksen hallinnoijalle lxv EPSHP Palkkaa projektisuunnittelijan 100 %: Tekee kirjanpidon ja maksatushakemuksen hankkeelle syntyneistä kustannuksista hallinnoijalle 1 x/v. Suunnittelijan tehtävät: yhteydet terveyskeskuksiin, materiaalit, tilavaraukset, nettisivut ym. logistiikka, alueellinen kehittämistyö. Arvioi koulutustarpeet ja siihen kuuluvan ohjaajilta vaadittavan menetelmäosaamisen. HUS/Espoo Palkkaa projektisuunnittelijan 100 %: Tekee kirjanpidon ja maksatushakemuksen hankkeelle syntyneistä kustannuksista hallinnoijalle 1 x/v. Suunnittelijan tehtävät: yhteydet terveyskeskuksiin, materiaalit, tilavaraukset, nettisivut ym. logistiikka, alueellinen kehittämistyö. Arvioi koulutustarpeet ja siihen kuuluvan ohjaajilta vaadittavan menetelmäosaamisen muuta ohjaajaa kumppanuussopimuksilla kunnista, ei hankkeen palkkalistoilla

10 Oulussa Hannu Leskinen PPSHP:n johtaja Päivi Hirsso PPSHP:n PTH-yks. johtaja

Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen

Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen Arkeen Voimaa toiminta Kuntaliiton strategiassa Arkeen Voimaa -toiminta toteuttaa Kuntaliiton strategiatavoitetta

Lisätiedot

HYVÄ ALUEFOORUM 29.10.2009

HYVÄ ALUEFOORUM 29.10.2009 HYVÄ ALUEFOORUM 29.10.2009 KASTE-OHJELMA Margit Päätalo Kaste-suunnittelija, Pohjois-Suomi puh. 044-703 4093 margit.paatalo@ouka.fi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (Kaste) 2008-2011

Lisätiedot

Näyttö ohjaa toimintaa Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen. Tervetuloa!

Näyttö ohjaa toimintaa Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen. Tervetuloa! Näyttö ohjaa toimintaa Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Tervetuloa! Näyttö toimintana Parhaan saatavilla olevan ajantasaisen tiedon harkittua käyttöä terveydenhuollon asiakkaan hoidossa

Lisätiedot

HYVINVOIVA LÄNSIRANNIKKOLAINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnin kehittäminen Länsirannikolla. Hankesuunnitelma 18.12.

HYVINVOIVA LÄNSIRANNIKKOLAINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnin kehittäminen Länsirannikolla. Hankesuunnitelma 18.12. HYVINVOIVA LÄNSIRANNIKKOLAINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnin kehittäminen Länsirannikolla Hankesuunnitelma 18.12.2014 KASTE-ohjelma VI Johtamisella tuetaan palvelurakenteen uudistamista

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

PTH-yksikkö - toimija lähellä kuntaa

PTH-yksikkö - toimija lähellä kuntaa PTH-yksikkö - toimija lähellä kuntaa Järjestämissuunnitelma PPSHP - mistä nyt sovittava? Päivi Hirsso 190402012 Perusterveydenhuollon vahvistaminen perusterveydenhuollon yksiköiden perustehtävänä Terveydenhuoltolain

Lisätiedot

Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin?

Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin? Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin? Antti Mäntylä, kehittämispäällikkö 19.3.2015 Järkevän lääkehoidon toteutumisen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu Alueellinen ohjelmapäällikkö Jouko Miettinen Itä- ja Keski-Suomen alueellinen johtoryhmä KASTE-ohjelman

Lisätiedot

Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus

Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus Projektin vaihteet - sopimukset - tiedottaminen 7. Seuranta 1. Käynnistyminen - hankevalmistelut - tiedottaminen

Lisätiedot

Moniammatillisen verkoston toiminta

Moniammatillisen verkoston toiminta Moniammatillisen verkoston toiminta Antti Mäntylä, kehittämispäällikkö Järkevää lääkehoitoa seminaari terveydenhuollon toimijoille Moniammatilliset toimintatavat käyttöön arjen työhön Helsinki 9.4.2014

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon kehittäminen / LAPIN KASTE Jouni Lohi, professori Jaana Kupulisoja, suunnittelija Riitta Rautalin, suunnittelija

Perusterveydenhuollon kehittäminen / LAPIN KASTE Jouni Lohi, professori Jaana Kupulisoja, suunnittelija Riitta Rautalin, suunnittelija Perusterveydenhuollon kehittäminen / LAPIN KASTE Jouni Lohi, professori Jaana Kupulisoja, suunnittelija Riitta Rautalin, suunnittelija 12.10.2009 1 KASTE Pohjois Suomen monialaiset sosiaali ja terveyspalvelut

Lisätiedot

Innokylä ja vammaisasioiden oppimisverkosto: kumppanuuteen perustuvaa kehittämistä sosiaali- ja terveysalalla

Innokylä ja vammaisasioiden oppimisverkosto: kumppanuuteen perustuvaa kehittämistä sosiaali- ja terveysalalla Innokylä ja vammaisasioiden oppimisverkosto: kumppanuuteen perustuvaa kehittämistä sosiaali- ja terveysalalla Heidi Anttila & Anu Autio Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 18.1.2013 Visio Innokylän oppimisverkostot

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA

VIESTINTÄSUUNNITELMA VIESTINTÄSUUNNITELMA Hankekunnat Henkilöstö Asiakkaat Järjestöt AVI STM Aikuissosiaalityön eri toimijat THL Sosiaalialan osaamiskeskukset SOS II -HANKE SOS II Sosiaalisesti osalliseksi sosiaalityöllä hanke

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste-ohjelma 2012-2015

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste-ohjelma 2012-2015 Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste-ohjelma 2012-2015 1. Kaste-ohjelmalla uudistetaan sosiaali- ja terveyspolitiikkaa Ohjelmassa määritellään keskeisimmät sosiaali- ja

Lisätiedot

OMAHOIDON TUKI JA SÄHKÖISET PALVELUT -HÄMEENLINNAN TARINA- Palvelupäällikkö Suna Saadetdin, TtM, MBA 16.4.2015

OMAHOIDON TUKI JA SÄHKÖISET PALVELUT -HÄMEENLINNAN TARINA- Palvelupäällikkö Suna Saadetdin, TtM, MBA 16.4.2015 OMAHOIDON TUKI JA SÄHKÖISET PALVELUT -HÄMEENLINNAN TARINA- Palvelupäällikkö Suna Saadetdin, TtM, MBA 16.4.2015 21.4.2015 Tarve kehittää palveluita Tilanne vuonna 2010 palveluiden saatavuus ei ollut riittävä

Lisätiedot

Kansa-koulu. Sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain toimeenpano. Helsinki 22.01.2016. Hankejohtaja Maarit Hiltunen-Toura Aluekoordinaattori Anna Väinälä

Kansa-koulu. Sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain toimeenpano. Helsinki 22.01.2016. Hankejohtaja Maarit Hiltunen-Toura Aluekoordinaattori Anna Väinälä Kansa-koulu Sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain toimeenpano Helsinki 22.01.2016 Hankejohtaja Maarit Hiltunen-Toura Aluekoordinaattori Anna Väinälä Kansa-koulu-hankkeen tarkoitus Tukea kansallisten luokitusten

Lisätiedot

Kansa-koulu. Sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain toimeenpano. Lappeenranta 31.3.2016. Hankejohtaja Maarit Hiltunen-Toura.

Kansa-koulu. Sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain toimeenpano. Lappeenranta 31.3.2016. Hankejohtaja Maarit Hiltunen-Toura. Kansa-koulu Sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain toimeenpano Lappeenranta 31.3.2016 Hankejohtaja Maarit Hiltunen-Toura Rahoittaja: Kansa-koulu-hankkeen tarkoitus Tukea kansallisten luokitusten ja asiakirjarakenteiden

Lisätiedot

Terveys- ja hoitosuunnitelma osana pitkäaikaissairaan hoitoprosessia

Terveys- ja hoitosuunnitelma osana pitkäaikaissairaan hoitoprosessia Terveys- ja hoitosuunnitelma osana pitkäaikaissairaan hoitoprosessia Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 7.-8.2.2013 Erja Oksman hankejohtaja Väli-Suomen POTKU -hanke POTKU -hanke Väli-Suomen Kaste-hanke

Lisätiedot

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Terveydenhuoltolain merkitys Asiakaskeskeisyys julkisen potilaan rooli asiakkaana järjestelmän ohjaaja - valinnanmahdollisuus oman hoidon

Lisätiedot

TOIMINNALLISESTI YHTEINEN ERVA-ALUE VUONNA 2012 KROONISTEN KANSANSAIRAUKSIEN EHKÄISY JA VARHAINEN HOITO KYS-ERVA-ALUEELLA

TOIMINNALLISESTI YHTEINEN ERVA-ALUE VUONNA 2012 KROONISTEN KANSANSAIRAUKSIEN EHKÄISY JA VARHAINEN HOITO KYS-ERVA-ALUEELLA KYS-ERVA-alue 1 (7) TOIMINNALLISESTI YHTEINEN ERVA-ALUE VUONNA 2012 KROONISTEN KANSANSAIRAUKSIEN EHKÄISY JA VARHAINEN HOITO KYS-ERVA-ALUEELLA Sopimus hankkeen hallinnoimisesta ja organisoimisesta KYS-ERVA-alue

Lisätiedot

Järjestöjen aluetyön kokous. Kuopio 24.4.2012

Järjestöjen aluetyön kokous. Kuopio 24.4.2012 Järjestöjen aluetyön kokous Kuopio 24.4.2012 Ohjelma klo 10.00 Avaus ja esittäytyminen klo 10.15 KASTE ohjelman tps Itä-Suomessa - alueellinen ohjelmapäällikkö Jouko Miettinen - klo 11.00 Järjestöt ja

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VIESTINTÄSUUNNITELMA SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VÄLI-SUOMEN SOS-HANKE 2011-2013 Kuva Niina Raja-aho Päivi Krook Maarit Pasto SOS-HANKE JA SEN TAVOITTEET SOS Syrjäytyneestä osalliseksi

Lisätiedot

1 Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2. 2. Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit... 3. 3 Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen...

1 Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2. 2. Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit... 3. 3 Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen... Arviointisuunnitelma Sisältö 1 Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2 2. Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit... 3 3 Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen... 5 6 Hyvien käytäntöjen käyttöönotto

Lisätiedot

Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet

Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet Järjestöjohdon sosiaali- ja terveyspolitiikan kehittämisfoorumi 30.1.2009 Lahti www.jarvi-hanke.fi Sisältö ja toteutus 30.1. Klo 8.30

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyskeskuksen osallistuminen STM:n Kaste II -ohjelmaan valmisteltavaan lasten ja nuorten palveluja kehittävään hankkeeseen

Sosiaali- ja terveyskeskuksen osallistuminen STM:n Kaste II -ohjelmaan valmisteltavaan lasten ja nuorten palveluja kehittävään hankkeeseen Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 799/02.05.02/2012 223 Sosiaali- ja terveyskeskuksen osallistuminen STM:n Kaste II -ohjelmaan valmisteltavaan lasten ja nuorten palveluja kehittävään hankkeeseen

Lisätiedot

Vetovoimaa sote-alan työpaikoille 20.2.2015 Säätytalo, Helsinki. Riitta Sauni

Vetovoimaa sote-alan työpaikoille 20.2.2015 Säätytalo, Helsinki. Riitta Sauni Vetovoimaa sote-alan työpaikoille 20.2.2015 Säätytalo, Helsinki Riitta Sauni Hankkeen taustaa Sote-alalla tarvitaan tulevaisuudessa runsaasti uutta työvoimaa ja laaja-alaista osaamista On arvioitu, että

Lisätiedot

TIEDONHALLINNAN KEHITTÄMINEN KANSALLISESTI OYS ERVA ALUEELLA SAIRAANHOITOPIIREISSÄ SIRPA HAKAMAA & MERJA HAAPAKORVA-KALLIO

TIEDONHALLINNAN KEHITTÄMINEN KANSALLISESTI OYS ERVA ALUEELLA SAIRAANHOITOPIIREISSÄ SIRPA HAKAMAA & MERJA HAAPAKORVA-KALLIO TIEDONHALLINNAN KEHITTÄMINEN KANSALLISESTI OYS ERVA ALUEELLA SAIRAANHOITOPIIREISSÄ SIRPA HAKAMAA & MERJA HAAPAKORVA-KALLIO Rahoittaa Kaste-hankkeen kautta STM säätää lakeja ja ohjaa kansallisella tasolla

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla 2 Johdanto Tämän hoitotyön toimintaohjelman tavoitteena on toimia suunnannäyttäjänä alueelliselle kehittämiselle ja yhteistyölle ennakoiden tulevia

Lisätiedot

SOTE palvelurakenneuudistus ajankohtaista. Arto Rautajoki, SONet BOTNIA Vaasa 11.6.2013. Ketterä moniosaaja 1

SOTE palvelurakenneuudistus ajankohtaista. Arto Rautajoki, SONet BOTNIA Vaasa 11.6.2013. Ketterä moniosaaja 1 SOTE palvelurakenneuudistus ajankohtaista kehitysjohtaja, Arto Rautajoki, SONet BOTNIA Vaasa 11.6.2013 Ketterä moniosaaja 1 SONet BOTNIAn VISIO 2015 SONet BOTNIA on Pohjanmaan maakuntien alueen sosiaalisen

Lisätiedot

HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI

HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI Hyvinvointipalveluita asiakkaan parhaaksi Hyvinvointipalvelujen järjestäminen on yksi yhteiskunnan tärkeimmistä tehtävistä ellei jopa kaikkein tärkein. Onnistuminen tässä

Lisätiedot

Hoitaminen. Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia. Potilas. Potilas. Liite 1, LTK 6/2010. Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu

Hoitaminen. Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia. Potilas. Potilas. Liite 1, LTK 6/2010. Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia Liite 1, LTK 6/2010 Potilas Vetovoimaisuus - julkinen kuva -ympäristö Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu Hoitaminen Asiointi ja viestintä - sähköinen asiointi

Lisätiedot

EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013

EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 STM asetti Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmän vuosille

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Kotona kokonainen elämä / Etelä- Kymenlaakson osakokonaisuus Sara Haimi-Liikkanen, kehittämiskoordinaattori 25.10.2013

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi

Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi 1 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Pirjo Berg, Anna Maksimainen & Olli Tolkki 16.11.2010 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Taustaa STM velvoittaa sairaanhoitopiirit laatimaan

Lisätiedot

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Hallituksen esitys Terveydenhuoltolaiksi - Yhteinen sisältölaki perusterveydenhuollolle

Lisätiedot

Seudullisten hankkeiden tilanteiden arviointia. Pohjanmaa hanke Matti Kaivosoja LT, projektijohtaja

Seudullisten hankkeiden tilanteiden arviointia. Pohjanmaa hanke Matti Kaivosoja LT, projektijohtaja Seudullisten hankkeiden tilanteiden arviointia Pohjanmaa hanke Matti Kaivosoja LT, projektijohtaja Pohjanmaa hanke 56 kuntaa, joissa suomenk, ruotsink. ja kaksikielisiä 11 seutukuntaa 3 sairaanhoitopiiriä

Lisätiedot

TENONLAAKSON SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN KEHITTÄMISHANKKEEN LOPPUSEMINAARI 12.9.2012 POHJOIS-SUOMEN KASTE-TEOT

TENONLAAKSON SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN KEHITTÄMISHANKKEEN LOPPUSEMINAARI 12.9.2012 POHJOIS-SUOMEN KASTE-TEOT TENONLAAKSON SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN KEHITTÄMISHANKKEEN LOPPUSEMINAARI 12.9.2012 POHJOIS-SUOMEN KASTE-TEOT Margit Päätalo Kaste-ohjelma, ohjelmapäällikkö Pohjois-Suomi Väkiluku Pohjois-Suomessa

Lisätiedot

Hankkeet kehittämisen tukena Mikkelin palvelutuotantoyksikön lautakunnan koulutus 15.4.2013

Hankkeet kehittämisen tukena Mikkelin palvelutuotantoyksikön lautakunnan koulutus 15.4.2013 Hankkeet kehittämisen tukena Mikkelin palvelutuotantoyksikön lautakunnan koulutus 15.4.2013 Hankkeet kehittämisen tukena Sosiaali- ja terveystoimi on mukana monessa hankkeessa ja kehittää samalla jatkuvasti

Lisätiedot

HOITOTYÖN JOHTAMISEN RAKENTEET

HOITOTYÖN JOHTAMISEN RAKENTEET HOITOTYÖN JOHTAMISEN RAKENTEET Laaja Linjaukset: Yhtenäiset käytännöt Terveyden edistäminen Täydennyskoulutus Opiskelijaohjaus Kehittäminen & tutkimus ESH, PTH, SOS.TOIMI KOULUTUS & TUTKIMUS STM 2009 HOITOTYÖN

Lisätiedot

Kehittäjän kokemukset

Kehittäjän kokemukset ASSI-hanke - Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palvelujen ja palveluprosessien käyttöönoton innovaatiot perusterveydenhuollossa, 1.10.2012-31.12.2014 Kehittäjän kokemukset Hankkeen

Lisätiedot

Lapsille, nuorille ja perheille parempi kunta ja maakunta - miten sen teemme?

Lapsille, nuorille ja perheille parempi kunta ja maakunta - miten sen teemme? Lapsille, nuorille ja perheille parempi kunta ja maakunta - miten sen teemme? Hanne Kalmari PsL, kehitys- ja kasvatuspsykologian erikoispsykologi Lape-muutosohjelman hankepäällikkö Muutos tehdään yhdessä

Lisätiedot

ONKO SOSIAALITYÖN ARKI KUNNOSSA? MITEN VOISIMME JÄRJESTÄÄ SOSIAALITYÖN JA PALVELUT PAREMMIN?

ONKO SOSIAALITYÖN ARKI KUNNOSSA? MITEN VOISIMME JÄRJESTÄÄ SOSIAALITYÖN JA PALVELUT PAREMMIN? ONKO SOSIAALITYÖN ARKI KUNNOSSA? MITEN VOISIMME JÄRJESTÄÄ SOSIAALITYÖN JA PALVELUT PAREMMIN? SOSIAALIPALVELUIDEN MAHDOLLISUUDET SOTE- UUDISTUKSESSA SOSIAALITYÖN JA YLEENSÄ SOSIAALIPALVELUIDEN SUURIMPANA

Lisätiedot

Yhtenevät kansalliset tunnusluvut hoitotyöhön

Yhtenevät kansalliset tunnusluvut hoitotyöhön Yhtenevät kansalliset tunnusluvut hoitotyöhön Sirpa Salin, projektipäällikkö, PSHPn Tarja Tervo-Heikkinen, projektipäällikkö, HH-osahanke Esityksen sisältö - -hanke, HH-osahanke - Osahankkeen tavoitteet

Lisätiedot

HYVÄ PALVELURAKENNE MITÄ ASIANTUNTIJAT PAINOTTIVAT? 22082013 Helsinki. Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT MISTÄ YHTÄMIELTÄ?

HYVÄ PALVELURAKENNE MITÄ ASIANTUNTIJAT PAINOTTIVAT? 22082013 Helsinki. Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT MISTÄ YHTÄMIELTÄ? HYVÄ PALVELURAKENNE MITÄ ASIANTUNTIJAT PAINOTTIVAT? 22082013 Helsinki Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT MISTÄ YHTÄMIELTÄ? - Haasteista - Muutoksen tarpeesta 1 MISTÄ ASIANTUNTIJAT YHTÄ MIELTÄ?

Lisätiedot

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12. Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2 OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.2012 Osahankkeen nimi: TAVOITTEET JA NIIDEN SAAVUTTAMINEN Vammaispalveluhankkeen

Lisätiedot

Kanta-Hämeen sote 2016

Kanta-Hämeen sote 2016 Kanta-Hämeen sote 2016 Markku Puro 8.12.2015 Hämeen parasta kehittämistä! I. 2015 saavutukset II. Hahmotelma 2016-2018 III. Vuosi 2016 tarkennettuna 1. Tavoitetilan määrittely 2. Osallisuuden varmistaminen

Lisätiedot

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Moniammatillisuus sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Rakenteiden uudistaminen: Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Hyvis sähköisen asioinnin kanava - virtuaalinen asiointikeskus

Hyvis sähköisen asioinnin kanava - virtuaalinen asiointikeskus Hyvis sähköisen asioinnin kanava - virtuaalinen asiointikeskus Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri, Eksote! Vastaamme alueemme sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta Väestö 133.000 Budjetti

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2012

Toimintasuunnitelma 2012 Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

Kansallisen sosiaali- ja terveydenhuollon (KASTE 2008-11) ohjelmakauden aikana valmistellaan vaiheittain pysyvä Pohjois- Suomen sosiaali- ja

Kansallisen sosiaali- ja terveydenhuollon (KASTE 2008-11) ohjelmakauden aikana valmistellaan vaiheittain pysyvä Pohjois- Suomen sosiaali- ja Kansallisen sosiaali- ja terveydenhuollon (KASTE 2008-11) ohjelmakauden aikana valmistellaan vaiheittain pysyvä Pohjois- Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämis- ja tutkimusrakenne, joka toimii

Lisätiedot

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden

Lisätiedot

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 1 Terveydenhuolto: rikkinäinen järjestelmä Potilas on usein sivuroolissa, palveluiden saatavuudessa on ongelmia

Lisätiedot

Hallitus 208 24.09.2014. Ketterästi asiakkaan kanssa 2020 -hankkeeseen osallistuminen 923/00.01.05.01.00/2014 EKSTPHAL 208

Hallitus 208 24.09.2014. Ketterästi asiakkaan kanssa 2020 -hankkeeseen osallistuminen 923/00.01.05.01.00/2014 EKSTPHAL 208 Hallitus 208 24.09.2014 Ketterästi asiakkaan kanssa 2020 -hankkeeseen osallistuminen 923/00.01.05.01.00/2014 EKSTPHAL 208 Ketterästi asiakkaan kanssa 2020 -hankkeelle haetaan rahoitusta sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Kuopion kaupunki, Sosiaali- ja terveyskeskus Tampereen kaupunki, Sosiaali- ja terveystoimi Turun kaupunki: Terveystoimi, Turun kaupunki: Sosiaalitoimi

Kuopion kaupunki, Sosiaali- ja terveyskeskus Tampereen kaupunki, Sosiaali- ja terveystoimi Turun kaupunki: Terveystoimi, Turun kaupunki: Sosiaalitoimi 1 YHTEISTOIMINTASOPIMUS 1. Sopimusosapuolet Kuopion kaupunki, Sosiaali- ja terveyskeskus Tampereen kaupunki, Sosiaali- ja terveystoimi Turun kaupunki:, Turun kaupunki: Sosiaalitoimi Hankkeen hallinnoijana

Lisätiedot

Avustusohjelmilla tuloksia ja vaikutuksia case Emma & Elias

Avustusohjelmilla tuloksia ja vaikutuksia case Emma & Elias Avustusohjelmilla tuloksia ja vaikutuksia case Emma & Elias Voikukkia-seminaari 23.5.2012 Elina Varjonen Kehittämispäällikkö, RAY 1 Lapsi- ja perhetyön avustusohjelma Emma & Elias (2012-2017) Avustusohjelma

Lisätiedot

TYÖPAIKKAKOULUTTAJAT Valmentaen vahvoiksi Opso ry syysseminaari Tampereella 30.10.2015

TYÖPAIKKAKOULUTTAJAT Valmentaen vahvoiksi Opso ry syysseminaari Tampereella 30.10.2015 TYÖPAIKKAKOULUTTAJAT Valmentaen vahvoiksi Opso ry syysseminaari Tampereella 30.10.2015 Päivi Kalliokoski, projektipäällikkö paivi.kalliokoski@omnia.fi Haasteet - lähtötilanne Työpaikalla tapahtuva koulutus

Lisätiedot

Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne Harvinaiset sairaudet -ohjausryhmä 7.9.2012

Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne Harvinaiset sairaudet -ohjausryhmä 7.9.2012 Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne Harvinaiset sairaudet -ohjausryhmä 7.9.2012 Liisa-Maria Voipio-Pulkki Stm / STO / Terveyspalveluryhmä Lainsäädännön vaiheittainen eteneminen 2010

Lisätiedot

Asiakas- ja potilastietojärjestelmäyhteistyön valmistelu. Ari Pätsi, EPSHP & Yrjö Koivusalo, VSSHP

Asiakas- ja potilastietojärjestelmäyhteistyön valmistelu. Ari Pätsi, EPSHP & Yrjö Koivusalo, VSSHP Asiakas- ja potilastietojärjestelmäyhteistyön valmistelu Ari Pätsi, EPSHP & Yrjö Koivusalo, VSSHP 5.5.2015 Kiila yhteistyö Ari Pätsi 5.5.2015 Tavoitteita tulevaisuuden sote-palveluille ja tietojärjestelmille

Lisätiedot

NodeHealth: Innovaatioiden haltuunotto ja diffuusio julkisyksityisissä terveyspalveluissa

NodeHealth: Innovaatioiden haltuunotto ja diffuusio julkisyksityisissä terveyspalveluissa : Innovaatioiden haltuunotto ja diffuusio julkisyksityisissä terveyspalveluissa Jani Johanson, professori, Johtamiskorkeakoulu, Tampereen yliopisto Päivi Husman, teemajohtaja, Työhön osallistuminen ja

Lisätiedot

Yleislääketieteen yksiköiden rooli järjestämissuunnitelman valmistelussa

Yleislääketieteen yksiköiden rooli järjestämissuunnitelman valmistelussa Yleislääketieteen yksiköiden rooli järjestämissuunnitelman valmistelussa Doris Holmberg-Marttila YL, vastuualuejohtaja Yleislääketieteen vastuualue, PSHP Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät Kuntaliitto

Lisätiedot

Suunnitelmia terveyden edistämisen osaamisen kehittämiseen PPSHP:ssa

Suunnitelmia terveyden edistämisen osaamisen kehittämiseen PPSHP:ssa Suunnitelmia terveyden edistämisen osaamisen kehittämiseen PPSHP:ssa Leea Järvi Terveyden edistämisen koordinaattori Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, PTH-yksikkö Ammattihenkilökunnan tiedot ja Osaamisvajeet?

Lisätiedot

ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0

ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0 1 ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0 HYVÄKSYTTY OHJAUSRYHMÄSSÄ 9.12.2014 teemu.japisson@valo.fi www.sport.fi Lähtökohdat eli miksi tarvitaan muutosta 2 kentän toimijat (seuratoimijat, urheilijat, liikkujat,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä. Eveliina Pöyhönen

Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä. Eveliina Pöyhönen Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä Eveliina Pöyhönen Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia reilusti vahvistaa

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Kuopio 7.9.2010 Johtaja Liisa-Maria Voipio-Pulkki Stm / sosiaali- ja terveysosasto / terveyspalveluryhmä Esityksen sisältö Kunta- ja palvelurakenneuudistus

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon kehittäminen / LAPIN KASTE

Perusterveydenhuollon kehittäminen / LAPIN KASTE Perusterveydenhuollon kehittäminen / LAPIN KASTE Jouni Lohi, professori, yleislää ääketieteen erikoislää ääkäri 7.12.2009 1 KANSALLINEN KASTE- OHJELMA KASTE ohjelma 2008-2011 on valtioneuvoston 31.1.2008

Lisätiedot

Kuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta. 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015

Kuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta. 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015 Kuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015 Tuottavuustyön historiaa valtio kunta -yhteistyössä Peruspalveluohjelmassa

Lisätiedot

Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa.

Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa. TEAM FINLAND: TAUSTAA Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa. Taustatekijät 1. Maailmantalouden

Lisätiedot

Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011. Annikki Niiranen 1

Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011. Annikki Niiranen 1 Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011 Annikki Niiranen 1 Potilasturvallisuus ja laadunhallinta kehittämistyön keskiössä Johtaminen korostuu Johdon vastuu toiminnasta Henkilöstön

Lisätiedot

AIVOHALVAUS - tiedä, tunnista, kuntoudu

AIVOHALVAUS - tiedä, tunnista, kuntoudu Hyvinvointialan asiantuntijaseminaari 9.12.2010 Mikkeli Helvi Janhunen Projektisuunnittelija Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Altti-projekti AIVOHALVAUS - tiedä, tunnista, kuntoudu TULEVAISUUDEN VISIO Etelä-Savoon

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

Kanta-Hämeen alueellinen hoitotyön kehittämis- ja toimenpideohjelma

Kanta-Hämeen alueellinen hoitotyön kehittämis- ja toimenpideohjelma Kanta-Hämeen alueellinen hoitotyön kehittämis- ja toimenpideohjelma 2011 2015 Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymä Saatteeksi Kanta-Hämeen alueella käynnistettiin syksyllä 2005 yhteistyö hoitotyön

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste 2012-2015 STM

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste 2012-2015 STM Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste 2012-2015 STM Kaste-ohjelman tavoitteet ja osaohjelmat Kaste-ohjelma muodostuu kuudesta toisiaan täydentävästä osaohjelmasta Osaohjelmien

Lisätiedot

Mitä ehdittiin tehdä ja mitä jäi seuraavalle ohjelmakaudelle?

Mitä ehdittiin tehdä ja mitä jäi seuraavalle ohjelmakaudelle? 1 Mitä ehdittiin tehdä ja mitä jäi seuraavalle ohjelmakaudelle? Sosiaalialan kehittämishankkeen päätösseminaari Haminassa 15.11.2007 neuvotteleva virkamies Pirjo Marjamäki, STM 2 Yhteistyö kuntien ja valtion

Lisätiedot

Poske Lapin toimintayksikkö ohjausryhmä

Poske Lapin toimintayksikkö ohjausryhmä Poske Lapin toimintayksikkö ohjausryhmä Ajankohtaiset asiat: Järjestämislaki Lapin sote-selvitykset Kasterahoitukset Pohjois-Suomen aluejohtoryhmä 28.2.2014 Kemissä Järjestämislain kommentointi 13.3.2014

Lisätiedot

Innokylä tutuksi. - Miten Innokylää voi hyödyntää tällä hetkellä ja tulevaisuudessa?

Innokylä tutuksi. - Miten Innokylää voi hyödyntää tällä hetkellä ja tulevaisuudessa? Innokylä tutuksi - Miten Innokylää voi hyödyntää tällä hetkellä ja tulevaisuudessa? Miksi Innokylää tarvitaan? Tietoa käytäntöjen arvioinnista ja vaikuttavuudesta ei ole saatavilla. Hyvinvointi- ja terveyspalvelujärjestelmän

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki. Asetusvalmistelu ja aluekierros 10.2.2011

Terveydenhuoltolaki. Asetusvalmistelu ja aluekierros 10.2.2011 Terveydenhuoltolaki Asetusvalmistelu ja aluekierros 10.2.2011 45 min ESH järjestämisuunnitelma Laatu ja turvallisuus Ensihoito Välitön yhteydensaanti? Aamuiseen palaaminen Kaksoislaillistuksen poisto Potilasrekisterit

Lisätiedot

Kansallinen terveysarkisto (KanTa)

Kansallinen terveysarkisto (KanTa) Kansallinen terveysarkisto (KanTa) 28.1.2013 STM, esote Potilastietojärjestelmien kehitys 2 28.1.2013 Text HL7 RIS Potilaskertomus HIS Text HL7 Potilaskertomus HIS Varausten hallinta Text HL7 Pictures

Lisätiedot

Näin Tays-erva-alueen toiminnot ja palvelut jäsentyvät tulevaisuudessa

Näin Tays-erva-alueen toiminnot ja palvelut jäsentyvät tulevaisuudessa Näin Tays-erva-alueen toiminnot ja palvelut jäsentyvät tulevaisuudessa Sairaalapäivät 20. 21.11.2012 Sibeliustalo, Lahti Rauno Ihalainen FT, sairaanhoitopiirin johtaja Sairaanhoidon erityisvastuualueet

Lisätiedot

ELO -toiminnan organisoitumisen vaihe alueilla

ELO -toiminnan organisoitumisen vaihe alueilla ELO -toiminnan organisoitumisen vaihe alueilla Opin ovi klinikka, Tampere 19.11.2013 Mervi Sirviö LAITURI projekti Koulutus- ja kehittämiskeskus Salmia Alueellisten ELO - ryhmien kyselyn vastausten yhteenvetoa

Lisätiedot

Sosiaalisen osallisuuden edistämisen koordinaatiohanke SOKRA. 8.5.2015 Sokra koordinaatiohanke kokoaa, tiivistää ja välittää tietoa

Sosiaalisen osallisuuden edistämisen koordinaatiohanke SOKRA. 8.5.2015 Sokra koordinaatiohanke kokoaa, tiivistää ja välittää tietoa Sosiaalisen osallisuuden edistämisen koordinaatiohanke SOKRA 2014 2017 8.5.2015 Sokra koordinaatiohanke kokoaa, tiivistää ja välittää tietoa 1 Sokra kokoaa, tiivistää ja välittää tietoa 8.5.2015 2 Miksi

Lisätiedot

KOPPI- Kohti kuntouttavampia työelämäpalveluita ESR-hanke Forssan seudun osahanke 2011 2013

KOPPI- Kohti kuntouttavampia työelämäpalveluita ESR-hanke Forssan seudun osahanke 2011 2013 KOPPI- Kohti kuntouttavampia työelämäpalveluita ESR-hanke Forssan seudun osahanke 2011 2013 KOPPI KOPPI - Kohti - Kohti kuntouttavampia työelämäpalveluita -hanke Yhteistyössä: Terveyden ja hyvinvoinnin

Lisätiedot

MITEN TUEMME JATKUVAA KEHITTÄMISTÄ INTEGROIDUSSA PALVELUTUOTANNOSSA?

MITEN TUEMME JATKUVAA KEHITTÄMISTÄ INTEGROIDUSSA PALVELUTUOTANNOSSA? MITEN TUEMME JATKUVAA KEHITTÄMISTÄ INTEGROIDUSSA PALVELUTUOTANNOSSA? Peurunka2 seminaari 15.4.2015 Työryhmä 7 koordinaattori Raili Haaki Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus 15.4.2015 MITEN TUEMME JATKUVAA

Lisätiedot

Hyve- johtamisen kartta

Hyve- johtamisen kartta Hyve- johtamisen kartta Johtamisen kehittämisverkoston johtoryhmän kokous 12.09.2012 Päivi Visuri Hankkeen toteutus Hanke koostuu koordinaatiohankkeesta ja kolmesta osahankkeesta. Osahankkeet muodostuvat:

Lisätiedot

Mitä Suomessa tapahtuu lasten ja perheiden hyvinvoinnin kehittämisen alueella?

Mitä Suomessa tapahtuu lasten ja perheiden hyvinvoinnin kehittämisen alueella? Mitä Suomessa tapahtuu lasten ja perheiden hyvinvoinnin kehittämisen alueella? Raha-automaattiyhdistyksen (RAY) avustusohjelma Emma & Elias 2012-2017 Kansallinen sosiaali- ja terveysalan kehittämisohjelma

Lisätiedot

Länsi-Suomen alue, tilannekatsaus

Länsi-Suomen alue, tilannekatsaus Länsi-Suomen alue, tilannekatsaus 1. Millaista yhteistyötä alueellanne tehdään tietohallinnossa erva-laajuisesti (perusterveydenhuolto, sosiaalihuolto, erikoissairaanhoito)? 2. Entä muilla sote:n osa-alueilla

Lisätiedot

Kehittämisen omistajuus

Kehittämisen omistajuus Kehittämisen omistajuus Kuntaliitto 18.4.2013 Tuottava ja hallittu kehittämistoiminta kunnissa hanke (KUNTAKEHTO) Pasi-Heikki Rannisto Kehityspäällikkö, HT Tampereen Palveluinnovaatiokeskus (TamSI) Kehittämistyön

Lisätiedot

Kotona asumista tukeva hankekokonaisuus. Oma tupa, oma lupa Henkilökohtaisen budjetoinnin seminaari Jyväskylä 20.11.2013

Kotona asumista tukeva hankekokonaisuus. Oma tupa, oma lupa Henkilökohtaisen budjetoinnin seminaari Jyväskylä 20.11.2013 Kotona asumista tukeva hankekokonaisuus Oma tupa, oma lupa Henkilökohtaisen budjetoinnin seminaari Jyväskylä 20.11.2013 Tampereen osahankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjauksen toimintamalli 2. Henkilökohtaisen

Lisätiedot

Opsodiili, nuorten oppisopimuskoulutuksen toteutusedellytysten vahvistaminen

Opsodiili, nuorten oppisopimuskoulutuksen toteutusedellytysten vahvistaminen Opsodiili, nuorten oppisopimuskoulutuksen toteutusedellytysten vahvistaminen Pertti Karhunen, Esedu Hannu Fyhr, SAMIedu Juva 8.5.2015 Vedet virtaamaan - Etelä-Savon oppimisen, ohjauksen - Ja nuorisotakuun

Lisätiedot

Näkökulmia valtakunnalliseen perhekeskusmalliin. Vaikuttavuuden jäljillä seminaari 24.9.2015 Seinäjoki Kehittämispäällikkö Arja Hastrup

Näkökulmia valtakunnalliseen perhekeskusmalliin. Vaikuttavuuden jäljillä seminaari 24.9.2015 Seinäjoki Kehittämispäällikkö Arja Hastrup Näkökulmia valtakunnalliseen perhekeskusmalliin Vaikuttavuuden jäljillä seminaari 24.9.2015 Seinäjoki Kehittämispäällikkö Arja Hastrup Lähde: Halme & Kekkonen & Perälä 2012: Perhekeskukset Suomessa. Palvelut,

Lisätiedot

Sosiaalialan eritysosaaminen ja konsultaation näkymät. Kaisa Kostamo-Pääkkö 17.11.2008

Sosiaalialan eritysosaaminen ja konsultaation näkymät. Kaisa Kostamo-Pääkkö 17.11.2008 Sosiaalialan eritysosaaminen ja konsultaation näkymät Kaisa Kostamo-Pääkkö 17.11.2008 Sosiaalihuollon erityispalvelut osana kunta- ja palvelurakenneuudistusta Erityispalvelujen järjestämistä säätelee tällä

Lisätiedot

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Kumppanuussopimus Tahto-osa 1 /3 Organisaatiot Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Sopimuskausi 2015-2017 Johtopäätökset toimintaympäristön kehityksestä Väestöennusteen mukaan yli

Lisätiedot

1 Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen

1 Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen Liikenneväyliä ja yleisiä alueita koskeva mittariprojekti Päijät-Hämeen kunnissa PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO PAKETTI Kuntien palvelurakenteiden kehittämisprojekti

Lisätiedot

Osaamisen johtamisen viitekehys ja toimintamalli TE-palvelussa

Osaamisen johtamisen viitekehys ja toimintamalli TE-palvelussa Osaamisen johtamisen viitekehys ja toimintamalli TE-palvelussa Sanna Kolomainen Pia Laitinen Matti Hermunen TE-johdon ajankohtaisfoorumi 21.-22.8.2013, Tupaswilla 1 Taustaa osaamisen johtamiselle Tavoite:

Lisätiedot

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti

Lisätiedot

Vastausten ja tulosten luotettavuus. 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen

Vastausten ja tulosten luotettavuus. 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen Vastausten ja tulosten luotettavuus Vastaukset 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen Kansainväliset IT:n hallinnan hyvät käytännöt. Luotettavuusnäkökohdat Kokemukset ja soveltamisesimerkit

Lisätiedot