Talousarvio 2009 Taloussuunnitelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Talousarvio 2009 Taloussuunnitelma 2010-2011"

Transkriptio

1 Talousarvio 2009 Taloussuunnitelma Kv

2 SISÄLLYSLUETTELO KUNNANJOHTAJAN KATSAUS... 3 YLEISPERUSTELUT... 5 KUNNAN TALOUDELLINEN TILANNE JA LÄHTÖKOHDAT SUUNNITTELUKAUDELLE HENKILÖSTÖ VÄESTÖ JA TYÖPAIKAT TYTÄRYRITYKSET KÄYTTÖTALOUSOSA VIHDIN KUNNAN TULOSLASKELMAT HALLINTOKESKUS HALLINNON TALOUDEN TULOSALUE RUOKA- JA SIIVOUSPALVELUN TULOSALUE TULOSALUE KARVIAINEN TULOSALUE PUHTI ERIKOISSAIRAANHOIDON TULOSALUE SIVISTYSKESKUS KOULUTUKSEN TULOSALUE KULTTUURI- JA VAKAA-AIKAPALVELUJEN TULOSALUE VARHAISKASVATUKSEN TULOSALUE TEKNINEN JA YMPÄRISTÖKESKUS PELASTUSPALVELUJEN TULOSALUE TEKNISTEN PALVELUJEN TULOSALUE SISÄISEN TEKNISEN TUOTANNON TULOSALUE KIINTEISTÖJEN KULUTUS- JA ULOSVUOKRAUKSEN TULOSALUE YMPÄRISTÖPALVELUJEN TULOSALUE KIINTEISTÖNMYYNTI JA KAAVOITUSSOPIMUKSET -TULOSALUE INVESTOINTIOSA RAHOITUSOSA TULOSLASKELMAN RAHOITUSTULOT JA -MENOT RAHOITUSLASKELMAN RAHOITUSTULOT JA MENOT LIIKELAITOS VIHDIN VESIHUOLTOLAITOS Liitteet: Perusturvakuntayhtymä Karviaisen talousarvio 2009 ja vuosisopimus 2009 Liikelaitoskuntayhtymä Puhdin talousarvio 2009 Kansikuva: Otalampi-talo Kuvaaja: Suvi Siivola 2

3 KUNNANJOHTAJAN KATSAUS KUNNAN TALOUS LÄHELLÄ TASAPAINOA VUONNA 2009 investoinnit yhä lisäävät velkaantumista siinä lähtökohdat uudelle valtuustolle ja kunnanjohtajalle Vuonna 2008 sekä menot että tulot kasvavat nopeasti tulot hieman menoja hitaammin. Vuosikate ei riitä poistojen kattamiseen ja tulos painunee negatiiviseksi n. 1,1 miljoonan euron verran. Vuosi 2007 oli huippuvuosi sekä vuosikatteen että tuloksen osalta, mutta taloudellista kehitystä ei saatu vakautettua vuonna 2008 eräiden lähinnä lapsiin ja nuoriin liittyvien menoerien nopeasti kasvaessa. Kunnan asukasluku kasvanee vuonna 2008 arviolta 680 asukasta (n. 2,2 %). Talousarviokuria on jatkossa hyvä parantaa realistisen talousarvioesityksen pohjalta, mutta resurssien tulee aina olla oikeassa suhteessa esim. väestönkasvuun. Vuoden 2009 toimintakulut kasvavat vuoden 2008 talousarvioon nähden 8,7 prosenttia ja vuoden 2008 ennusteeseen (2008 rakenne) nähden 4,0 prosenttia. Selkeä tavoite on saada liian nopea kulujen kasvuvauhti taitettua. Siitä ovat kaikki kunnan esimiehet ja luottamushenkilöt vastuussa. Vuotta 2009 suunnitellaan sekavien talousnäkymien varassa, mutta verotulokasvu tulee hidastumaan vuodesta Verotulojen kasvuarvio vuodelle 2009 on 4,9 prosenttia tästä vuodesta. Yhteisöverotulojen odotetaan jopa laskevan. Liian synkkiä ennusteita saa varoa, mutta kunnalla tulee olla valmius vuoden 2009 aikana reagoida kehityksen mukaisesti tilanteeseen. Investointeja vuonna 2009 on jonkin verran liikaa omarahoitusosuuteen nähden. Lainoja lisätään nettoperiaatteen mukaan noin 15,4 miljoonaa euroa. Velkaantuminen jatkuu koko taloussuunnittelukauden ja vuoden 2011 lopussa pitkäaikaista velkaa on arvion mukaan 2902 euroa asukasta kohden. Se on yli maan keskiarvon. Kiinteistökannasta huolehtiminen vaatii lähivuosina rahaa korjauksiin käytettyä enemmän. Vuoden 2009 investoinneista 5,3 milj. euroa tuottaa joko vuokraa (paloasema 2 milj. euroa), jossa pääomakulut on huomioitu tai kuntayhtymä Karviaisen peruspääoman korkoa (peruspääoma n. 3 milj. euroa). Laadittavassa kuntastrategiassa kyetään muutamalla talouden tunnusluvulla ohjaamaan toimintaa kohti vuotta 2015 tai Näitä ovat ainakin vuosikate/asukas ja lainamäärä/asukas. Veroprosentin sitominen pitkäksi aikaa on hankalampaa, koska valtion velvoitteita ei tiedetä vuosiksi eteenpäin. Monet aiemmin tehdyt rakenteelliset ratkaisut ovat tuottaneet toiminnallista hyötyä, joka näkyy mm. hyvien uusien tilojen avulla epätarkoituksenmukaisten tilojen jäädessä pois käytöstä. Siivouskustannusten yksikköhinnat ovat jopa laskeneet. Neljään tuotantokeittiöön nojaava ruokapalvelu puolestaan on jo osoittanut tehokkuutensa. Rakennettuja ja korjattuja koulutiloja tulee käyttää mahdollisimman tehokkaasti. Vuoden 2009 helmikuussa valmistuu johtoryhmän työstämä palveluanalyysi merkitykseltään tärkeimmistä palveluista. Se osaltaan tuo kehittämispolut jokaiselle esimiehelle talouden ja asiakaspalvelun edelleen parantamiseksi sekä suuntaa antavan yhteenvedon luottamushenkilöille. Myös palveluverkkoanalyysin tarkistamiselle keväällä 2009 saadaan siitä lähtökohtia ja jotain myös kuntastrategian laadintaan. Voi olla että palveluverkkoanalyysi olisi järkevintä tehdä vasta kuntastrategian teon jälkeen, koska kuntastrategian laadinta perehdyttää uudet valtuutetut kuntakokonaisuuteen. 3

4 Strategiatyössä saadaan ottaa kantaa myös seudulliseen yhteistyöhön Vihdin kannalta. Palvelujen kehittämisessä lähialueyhteistyö Karviaisen ja Puhdin pohjalta yhdessä Karkkilan ja Nummi-Pusulan kanssa on tärkeä, mutta myös Lohjan kanssa on järkevää kehittää yhteistyötä monissa asioissa tasavertaiselta pohjalta. Kehyskuntien edunvalvontayhteistyö tiivistynee Nelosten ja Kuuman osalta. Helsingin seudun yhteistyö etenee nopeimmin vuokra-asuntotuotannon edistämisessä ja joukkoliikenteen toimivuuden parantamisessa, mutta se vaatii Vihdin osalta edistyäkseen myös rahaa lähivuosina, jos halutaan nykyisen YTV:n palvelutaso edes pääosin. Vuoteen 2011 ulottuvalla taloussuunnittelukaudelle siihen ei ole varauduttu. Maankäytön suunnittelu hyödyntää kehityskäytävä-ideaa, jossa Vihdille avautuu selkeät kasvunäkymät Porin ja Turun teiden ja suunniteltavan Länsi-Radan suunnassa. Vihdissä on hyvät puitteet tasapainoiselle elämälle, kunhan työmatkaan käytetty aika ei kasva liiaksi ja kasvavalle osalle vihtiläisiä tarjoutuu mahdollisuus työtekoon Vihdissä, lähialueella tai etätyönä. Elinkeinopolitiikan merkitystä on vaikea ylikorostaa. Hyvällä henkilöstöpolitiikalla ja Vihdin tarjoamilla asumisvaihtoehdoilla saadaan jatkossakin hyviä työntekijöitä kuntaan. Jukka Anttila va. kunnanjohtaja 4

5 YLEISPERUSTELUT Yleistä Kuntalain 65 :ssä on talousarvioperiaatteita koskevat säännökset. Valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio. Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi, taloussuunnitelman ollessa vähintään kolmevuotinen. Valtuuston on hyväksyttävä talousarvio ja suunnitelma samanaikaisesti. Talousarvion valmistelusta vastaa kunnanhallitus. Taloussuunnitelmassa sovitaan peruslinjaukset, joiden mukaan kunnassa tuotetaan palveluja, ja joiden mukaan kuntaa johdetaan. Suunnitelma on arvokeskustelun tulos niiden mahdollisuuksien puitteissa, jotka Vihdin kunnalla on käytettävissä. Talousarviossa ja suunnitelmassa hyväksytään kunnan taloudellisten tavoitteiden lisäksi myös toiminnalliset tavoitteet. Talousarvio ja suunnitelma on laadittava siten, että edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen ja tavoitteiden saavuttamiseen turvataan. Kuntalaissa korostetaan sitovien tavoitteiden asettamista ja seurannan merkitystä talouden ohjaukseen, määrärahoihin ja tuloarvioihin. Talousarvio ja suunnitelma ovat valtuuston talouden ja toiminnan ohjausvälineitä. Tilikauden päätyttyä annettavassa toimintakertomuksessa on annettava selvitys taloudellisten ja toiminnallisten tavoitteiden toteutumisesta. Kuntalain mukaan kunnan talouden hoidossa ja toiminnassa on noudatettava talousarviota. Talousarvio ja suunnitelma sitovat toimielimiä ja henkilöstö sekä toimivat myös samalla valvonnan välineinä. Valtuusto päättää talousarvioon tehtävistä muutoksista. Talousarvio muodostuu eri osista. Tuloslaskelma- ja rahoitusosa edustavat kokonaistalouden näkökulmaa, käyttötalous- ja investointiosan edustaessa toiminnan ohjauksen näkökulmaa. Kuntalaki ei edellytä tulojen ja menojen muodollista tasapainottamista vuositasolla. Tilikauden tulos talousarviossa tai yksittäisenä suunnitelmavuonna voi olla yli- tai alijäämäinen. Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen enintään neljän vuoden pituisena suunnittelukautena, jos talousarvion laatimisvuonna taseeseen ei arvioida kertyvän ylijäämää. Laissa määritellyn talousarvion muodollisen rakenteen lisäksi taloussuunnitelman periaatteita ovat : - Täydellisyysperiaatteen mukaan talousarvioon on otettava kalenterivuoden menot ja tulot. Tähän periaatteeseen lasketaan kuuluvan myös bruttoperiaate, jonka mukaan tulot ja menot otetaan talousarvioon bruttomääräisinä vähentämättä tuloja menoista ja päinvastoin. - Tasapainoperiaatteen mukaan tulojen on suunnitelmakaudella katettava menot. Talousarvion rahoituslaskelmassa osoitetaan, kuinka rahoitustarve katetaan ja kuinka mahdollinen rahoitusylijäämä käytetään. - Vuotuisperiaatteen mukaan talousarvio sisältää vain yhden varainhoitovuoden suoriteperusteiset menot ja tulot. Varaukset ja rahastosiirrot ovat tilikauden tuloksen käsittelyeriä. - Nettoperiaatteen mukaan valtuusto voi päättää bruttomenojen ja bruttotulojen erotuksen eli toimintakatteen määrärahana tai tuloarviona. - Yhtenäisyysperiaatteen mukaan valtuusto päättää talousarviosta ja suunnitelmasta yhtenä kokonaisuutena samassa käsittelyssä. 5

6 - Julkisuusperiaatteen mukaan talousarvio on julkinen asiakirja, johon kenellä tahansa on oikeus tutustua. Vuoden 2009 talousarviossa käytetään nyt jo toista kertaa yksikköhintapohjaista budjetointia sekä tuloskorttien käyttöä käyttötalouden laadinnassa. Talousarvion toteutumaa tullaan seuramaa säännöllisin väliajoin ja toteutumasta raportoidaan valtuustolle seurantaraportein vähintään kaksi kertaa vuodessa. Määräraha, tuloarvio, sisäiset menot ja poistot Määräraha on valtuuston talousarviossa euromääräinen, käyttötarkoitukseltaan rajattu valtuus varojen käyttämiseen, joka myönnetään tulosalueelle. Tuloarvio on valtuuston talousarviossa tuloarvio, joka asetetaan tulosalueelle. Tulot peritään hyväksyttyjen maksujen ja taksojen mukaisina palvelutilanteessa tai mahdollisimman nopeasti tapahtuman jälkeen. Netto tarkoittaa menon ja tulon erotusta eli toimintakatetta. Talousarviossa määrärahat ja tuloarviot sisältävät myös sisäiset erät. Suunnitelman mukaiset poistot ovat talousarvion tuloslaskelmaosassa kunnan tilikauden tuloksen laskemiseksi tarvittava erä, laskennalliset erät eivät ole määrärahoja. Investointiosassa ovat koottuna kunnan investointimenot ja tulot. Käyttöomaisuushankinnat, jotka ovat euroa tai suurempia tai kuuluvat ensikertaiseen kalustamiseen, käsitellään investointiosassa. Jos hankkeen toteutuminen siirtyy talousarviossa arvioidusta aikataulusta, jaksotetaan investoinnin rahoitustarve uudelleen suunnitteluvuosille. Automaattisesti siirtyvää määrärahaa ei ole. Investointitoiminnan rahoitusosuuksina talousarviossa esitetään mm. arvioidut valtion ja muiden yhteisöjen rahoitusosuudet. Sitovuus Kuntalain 65 :n mukaan talousarvio on sitova ohje kunnan talouden hoitamista varten talousarviovuonna, suunnittelukauden tavoitteet ovat ohjeellisia. Talousarvio on käyttötalouden osalta sitova kunnanhallitukseen ja valtuustoon nähden keskuksittain, lautakuntiin nähden tulosalueittain, viranhaltijoihin sekä tulosalueen johtoon nähden tuoteryhmittäin, sitovana määräraha on toimintakate ja sitovina tavoitteina tuloskortin tavoitteet. Tarkastuslautakunnan osalta sitovuustaso on hallintokeskuksen, hallinto ja taloustulosalueen tuoteryhmän hallintoja toimistopalvelut tuloskortissa mainittu määräraha. Toimintakatetta laskettaessa ei oteta huomioon käyttöomaisuuden myynnistä kertyviä myyntivoittoja tai myyntitappioita, myyntivoittoja ei siten voi käyttää tulosalueen tai lautakunnan menojen katteeksi ja myyntitappioita ei tarvitse kattaa muilla tuloilla tai menojen vähennyksillä. Edellä selostetusta poiketen kunnanhallituksella on kuitenkin valtuus siirtää hallintokeskukseen varattu palkkiovarausmääräraha muiden palvelukeskusten tulosalueille ja hallintokeskuksen muille tulosalueille. Palkkiovarausmäärärahaan kuuluu järjestelyvaraerä euroa, tämä erä on keskitetty hallintokeskuksen, hallinnon ja talouden tulosalueelle. Investoinnit ovat sitovia valtuustoon nähden toiminnoittain, tällä tavoin ne on esitetty myös investointisuunnitelmassa. Rahoitukseen merkityt tulot ja menot ovat sitovia kunnanhallitukseen nähden lajeittain. Vihdin vesihuoltolaitos on nettoperiaatteella toimiva liikelaitos. Kuntalain 13 :n mukaisesti kunnanvaltuusto hyväksyy vesihuoltolaitoksen toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Vihdin kunnan hallintosäännön 14 :n mukaan kunnanhallitus hyväksyy vesihuoltolaitoksen talousarvion. 6

7 Yleinen taloudellinen tilanne Muutospaineita julkiseen talouteen tulee monelta taholta. Valtiontalouden tasapainottaminen, rajojen asettaminen julkisen talouden velkaantumiselle, alijäämälle ja osuudelle bruttokansantuotteesta sitoo kunnallistalouden kiinteästi muun julkisen talouden kehitykseen. Kokonaisuutena julkinen talous on keskeisesti sidoksissa koko kansantalouden kehitykseen ja sitä kautta myös maailmantalouden kehitykseen. Yksittäisen kunnan toimintamahdollisuuksiin vaikuttaa kansantalouden kehityksen ohella taloudellinen kehitys oman kunnan alueella. Maailmantalouden finanssisektori on ollut erittäin vakavissa vaikeuksissa koko syksyn ajan. Koko pankkijärjestelmän toimintamahdollisuuksia on epäilty. Tästä johtuen Yhdysvallat ja Euroopan maat ovat ryhtyneet tukemaan pankkisektoria. Euroopassa on tehty erilaisia toimia luottamuksen ja jatkuvuuden palauttamiseksi pankkijärjestelmään. Talousennusteita on aivan viime viikkoina tarkistettu edelleen alaspäin ja taantumaan ajautumista pidetään laajalti todennäköisenä. Talouden käänne saattaa myös olla varsin jyrkkä maailmanlaajuisen luottolaman ja finanssikriisin rantautuessa Suomeenkin. Suhdannekäänteen syvyys ja kesto ovat monelta osin vielä epävarmojen arvioiden varassa. Vientiteollisuutemme rakenneongelmat yhdistettynä rahoitusmarkkinoiden turbulenssiin aiheuttaa sopeutumisvaiheen, jonka kestoa on tällä hetkellä mahdotonta arvioida. Tässä tilanteessa on syytä erityiseen malttiin ja varovaisuuteen. Ottaen huomioon voimassaoleva korkea palkkasopimus ja ikääntymisen aiheuttamat menopaineet, tulisi kunnassa pyrkiä välttämään menoja lisääviä toimenpiteitä. Uudelle talousarviokaudelle tultaessa tulee kunnan taloudenpidossa ja seurannassa olla erityisen valpas ja pyrkiä reagoimaan joustavasti tilanteiden niin vaatiessa myös kauden aikana. Suomen talouden kasvuvauhti on jatkunut vahvana poikkeuksellisen pitkään. Suomen korkeasuhdanne on kuitenkin taittunut ja talouskasvu on nopeasti hidastumassa. Suomen talous on perustaltaan kuitenkin terve ja työllisyystilanne on toistaiseksi säilynyt hyvänä. Talouden kasvun hidastumisen ennustetaan jatkuvan edelleen vuonna Vienti hiipuu ja kotimaiset investoinnit alentuvat vuonna Talouden kasvu on näin ollen yksin kotimaisen kulutuksen varassa. Bkt:n kasvu jäänee n. yhteen prosenttiin. Jos kansainvälinen talouskriisi ei pitkity, voi vuoden 2009 lopulla olla edellytyksiä myös elpymiselle. Työttömyyden pitkään jatkunut aleneminen ja työllisyyden kasvu pysähtynevät lähikuukausina, mutta työttömien määrä tuskin nousee, koska vuoden 2008 syksystä alkaen suuret ikäluokat tulevat eläkeikään ja työvoiman tarjonta alkaa supistua. Työvoiman laskennallinen väheneminen vuositasolla vastaa suurin piirtein työllisyyden vähenemistä. Työttömyysasteen ennustetaan olevan keskimäärin 6,2 prosenttia vuonna Syyskuussa Vihdin työttömyysaste oli 3,7 %, Lohjan seutukunnassa vastaava luku oli 5,1 %. Kuntien talouden neljännesvuositilaston mukaan kuntien toimintamenot kasvoivat kuluvan vuoden ensimmäisellä vuosipuoliskolla peräti kahdeksan prosenttia verrattuna edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon. Kunta-alalla viime vuoden loppupuolella saavutetut neuvottelutulokset virka- ja työehtosopimuksista ovat nopeuttaneet merkittävästi kuntaalan palkkasumman kasvua vuoden 2007 viimeisestä neljänneksestä alkaen. Vuonna 2007 kunta-alan palkkasumma kasvoi ennakkotietojen mukaan 4,2 %. 7

8 Sopimuskorotusten tason ja ajoituksen ohella mm. liukumat ja työpanoksen muutokset vaikuttavat siihen, miten paljon kunta-alan palkkasumma kasvaa vuonna 2008 ja Kuntien ja kuntayhtymien palkkasumma on lisääntynyt alkuvuonna lähes seitsemän prosentin vuosivauhtia. koko vuonna palkkasumma kasvanee yli kuusi prosenttia. Kuntaalan ansiotasoindeksi kohoaa tänä vuonna keskimäärin 5,3 %. Ensi vuonna palkkasumman kasvuvahti hidastuu sopimuskorotusten johdosta. Ansiotasoindeksi kohonnee kuitenkin 3,7 prosenttia ensi vuonna. Kunta-alan palkkasumman arvioidaan kasvavan myös henkilöstön lukumäärän lisäyksen sekä rakennemuutoksen johdosta. Tämän hetkisen arvion mukaan (syyskuu 2008) vuoden 2009 kuntatyönantajan sosiaalivakuutusmaksuissa ei tapahdu kovin merkittäviä muutoksia tämän vuoden perusteisiin verrattuna. Sairausvakuutusmaksu kohoaa hieman. Työttömyysturvamaksun palkkasummaraja säilynee nykyisessä lähes 1,7 milj. eurossa, mutta ylimenevältä osalta maksuprosentti alenee 2,7 prosenttiin. Työnantajan keskimääräinen ennakollinen KuELmaksu alenee 0,7 prosenttiyksikköä ja on 23,1 % vuonna Kunta-alan kustannustaso kohoaa tänä vuonna melko nopeasti verrattuna viime vuosien kehitykseen. Esimerkiksi peruspalvelujen hintaindeksillä mitattuna menojen keskimääräinen vuotuinen kohoaminen on ollut vuosina noin kolmen prosentin luokkaa. Tänä vuonna kustannustalon arvioidaan nousevan 4,7 %. Vuonna 2009 peruspalvelujen hintaindeksin ennustetaan kohoavan 3,2 %. Kunnallisveron tilitykset ovat kohonneet kuluvan vuoden tammi-elokuussa lähes 7 %. Nopeaa kasvua selittää mm. yleisen taloudellisen toimeliaisuuden jatkuminen vilkkaana, mikä on näkynyt sekä yritysten hyvänä tuloskehityksenä että työllisyyden paranemisena. Koko kansantalouden palkkasumma on kasvanut ennakkotietojen mukaan tämän vuoden tammi-heinäkuussa 8 % verrattuna edellisen vuoden vastaavaan jaksoon. Kunnallisveron tilitykset ovat tänä vuonna lähes 15 miljardia euroa ja suhteellinen kasvu edellisestä vuodesta on 7 %. Vuonna 2009 kunnallisveron tilitykset lisääntyvät n. 3 %. Ansiotulojen nimellinen kasvu jatkuu kylläkin suhteellisen ripeänä eli 5,5 %, mutta kunnallisverotuksessa toteutettavat verokevennykset vähentävät kunnallisveron tuottoa noin 374 milj. euroa. Eläketulojen verotusta kevennetään kunnallisverotuksen eläketulovähennystä korottamalla, minkä arvioidaan vähentävän kuntien verotuloja ensi vuonna 131 milj. euroa. Valtionverotuksen ansiotulovähennys kumotaan ja tilalle ehdotetaan käyttöön otettavaksi uusi työtulovähennys. Vähennys tehdään ensisijaisesti valtion verosta. Jos valtion vero ei riitä vähennyksen tekemiseen, loput vähennetään muilta veronsaajilta. Kuntien ensi vuoden verotuottomenetyksiksi arvioidaan 236 milj. euroa. Verotulomuutoksia kunnille aiheuttavat lisäksi mm. kotitalousvähennyksen nostaminen (arviona 24 milj. euron menetys) sekä matkakuluvähennyksen omavastuun nousu (arviona 17 milj. euron lisäys verotuloihin). Nämä yhteensä yllämainitut 374 milj. euron verotulomenetykset vuonna 2009 kompensoidaan kunnille sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuusprosenttia korottamalla. Kuntien yhteisöveron tilitykset ovat vuonna 2008 arvion mukaan runsaat 1,6 miljardia euroa. Yhteisöveron tilitysten arvioidaan alenevan vuonna 2009, suhdanteiden heikentyessä. Kiinteistöveron tilitysten määräksi vuonna 2008 arvioidaan 890 milj. euroa. Kiinteistöveron tuotto lisääntynee ensi vuonna viitisen prosenttia, tilitysten ollessa 930 milj. euroa. 8

9 Kuntien verotulojen tilitykset ovat tänä vuonna yhteensä lähes 17,5 miljardia euroa. Vuonna 2009 tilitysten arvioidaan olevan noin 18 miljardia euroa (Kuntaliiton arvio syyskuu 2008). Valtion talousarvioesityksessä 2009 kuntatalouden kehitysarviota on jossain määrin heikennetty viime keväänä peruspalveluohjelmassa esitetystä. Kuntien vuosikate kuitenkin vahvistuisi arvion mukaan vielä vuonna 2009, jonka jälkeen kuntatalous alkaisi uudelleen heiketä. Kuntien välisten erojen arvioidaan pysyvän suurina. Ensi vuoden valtion talousarvioesityksessä kuntien valtionosuuden nousevat runsaasti, arviolta 684 milj. euroa. Kuntien rahoitusasema ei tästä johtuen kuitenkaan käytännössä parane, koska kyse on kustannustason nousun ja tuloverotuksen keventämiseen (374 milj. euroa) liittyvien veromenetysten kompensoimisesta. Erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuudet kasvavat sen vuoksi, että kuntien veromenetykset kompensoidaan nostamalla sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksia. Kuntaliiton mukaan valtionrahoitusosuus peruspalvelubudjetin mukaisiin kuntapalveluihin alenee esityksen mukaan hallituskaudella lähes yhdellä prosenttiyksiköllä. Yksittäisistä menopaineista merkittävin on vammaispalvelulainsäädännön laajentaminen. Myös ikäihmisten palvelusuunnitelman ikärajaa madalletaan ja palvelujen laatua parannetaan. Sosiaali- ja terveystoimen maksujen korotukset kanavoidaan valtiolle. Koulutusikäluokkien pienentyessä muodostuvaa menosäästöä ei vähennetä vaan se laitetaan koulutuksen kehittämiseen KUNNAN TALOUDELLINEN TILANNE JA LÄHTÖKOHDAT SUUNNITTELUKAUDELLE Vihdin verotulojen kehityksessä on pohjana kuntaliiton arvio verotulojen kehityksestä. Vihdin asukasluvun arvioidaan kuitenkin kasvavan n. 2,2 %:n vauhtia myös talousarviovuonna. Tällä on vaikutusta myös verotulokehitykseen siten, että verotulojen arvioidaan kasvavan n. 4,9 %. Vihdin talouden tila suunnittelukaudella on erittäin haasteellinen. Viime vuodet jatkunut hyvä kansantaloudellinen kehitys on kasvattanut kunnan verotuloja merkittävästi. Samanaikaisesti kuitenkin myös toimintakulut ovat kasvaneet vielä vauhdikkaammin. Vihdillä on mahdollisuudet selvitä tulevaisuuden haasteista. Vihdin sijainti ja muut edellytykset elinkeinoelämän myönteiselle kehitykselle ovat hyvät. Kuntalaistoiminta ja asukkaiden aktiivisuus on erittäin tärkeä ja myönteinen piirre Vihdissä. Palveluverkkoon tehdyt toiminnalliset muutokset ja optimoinnit tuovat ja niiden täytyy tuoda suotuisia muutoksia myös kustannusten kasvun hillitsemiseen, muuten investointien perusteissa on korjaamisen varaa. Laajan investointiohjelman toteuttaminen on velkaannuttanut kunnan ja lainalasti on suuri. Suuri lainamäärä, kasvavine lyhennyksineen ja rahoituskustannuksineen, heikentää kunnan reagointimahdollisuuksia toimintaympäristön muutoksille. Tulevassa palveluverkkosuunnitelmassa ja kuntastrategiassa tulee hyväksyä se keskimääräinen investointitaso, jonka kunta kestää pitkällä tähtäyksellä, eikä velkaannu liikaa. Vuosi 2008 oli viimeinen valtuuston hyväksymästä tasapainotussuunnitelmavuosista Vihdin kunnan taloudellinen tulos on vuonna 2008 todennäköisesti negatiivinen. Tämä negatiivinen tulos on seurausta erittäin merkittävästä palvelukysynnän määrän sekä yksikkökustannusten kasvusta, inflaation ennustetaan yltävän 4 %:iin vuonna 2008, kun 9

10 talousarvioon inflaatiokehityksen arvioitiin olevan n. 2 % tasoa. Palvelukysynnän kasvualueita ovat olleet erikoissairaanhoito, perhehuolto, päivähoito, terveys- ja vanhuspalvelut. Hyväksytty tasapainotussuunnitelma on toiminut kunnan toiminnan ja talouden ohjaajana kuntastrategian tapaan. Keväällä 2009 käynnistetään kunnassa kuntastrategian laadinta sekä palveluverkkosuunnitelman päivitys, joissa hahmotetaan kunnan tulevaisuutta ja mikä on kunnan tärkeimmät tavoitteet pitkällä ja keskipitkällä sekä myös lyhyellä aikavälillä. Tällainen strategia toimii sateenvarjon tapaan kuntalaisille ja henkilöstölle ja ohjaa valittujen toimintalinjojen mukaisesti kunnan toimintaa tiekartan tavoin kohti asetettuja tavoitteita. Uuden valtuuston ei tulisi enää harkita tasapainotussuunnitelmaa, vaan ylijäämäsuunnitelman tekoa, jotta kunta voisi selvitä nykyisistä lainoista ja uusista investoinneista. Vihdin kunnan talouden kehitys on kiristymään päin. Omaisuutta on myyty aikaisemmilla tilikausilla ja myös kuluvana kautena. Myytävissä oleva omaisuus on hyvin pitkälle myyty, pois lukien obligaatiorahasto-osuutta sekä muutamia asunto-osakkeita. Tonttien myyntiä ei tässä yhteydessä mielletä kertaluonteiseksi omaisuuden myynniksi. Palveluverkkoa ja toimintaa on kehitetty. Toimintakulujen kasvu on kuitenkin ollut nopeaa ja vuodelle 2009 kasvun arvioidaan olevan n. 4,0 %. Kulujen kasvun täytyy maltillistua alle tuottojen kasvun. Myös investointeihin on kulunut paljon varoja erityisesti aikaisempina vuosina, mutta erittäin voimakas investointitahti on jatkumassa myös tulevina vuosina. Tämä kasvattaa kunnan lainakantaa huomattavasti ja kasvu tulee jatkumaan koko taloussuunnittelukauden ollen viimeisenä suunnitteluvuotena n euroa/asukas. Lainakanta on erittäin suuri kaikilla mittareilla tarkasteltuna ja vaikeuttaa kunnan toimintamahdollisuuksia, ja kaventaa joustavuutta ulkoisiin toimintaympäristön muutoksiin. Investointitahdin voimakas maltillistaminen on välttämätöntä. Vuosikatteen tulisi riittää investointeihin. Verotulojen kasvu näyttää pienenevän talousarviovuonna ja suunnitelmakauden loppuvuosina kehitys olisi jo huomattavasti hidastunut. Kunta kuitenkin tarvitsee vahvempaa vuosikatetta selvitäkseen tulevien vuosien lainataakan tuomista velvoitteista ja palvelukysynnän tuomista menojen kasvusta. Lisäksi toimintaa ja palveluja tulee kehittää siihen suuntaan, että kunnan talous kestää myös verotulojen hitaammankin kehityksen. Verotulojen kasvu on talousarviossa n. 4,9 prosenttia verrattuna ennusteeseen ja taloussuunnitelmavuosina 2,5 ja 2,4 prosenttia. Toimintakulujen kehitys on ollut rajua. Tähän voimakkaaseen kehitykseen pyritään vastaamaan perustamalla mm. perusturvakuntayhtymä Karviainen sekä liikelaitoskuntayhtymä Puhti. Näiden yhtymien perustamisella pyritään menojen kasvun kehityksen maltillistamiseen. On olemassa riski, että alkuvaiheessa ei nähdä mittavia kustannussäästöjä, näin suurten toimintauudistuksien läpiviennin ollessa kyseessä. Muutokset luovat kuitenkin pohjan aitoon mahdollisuuteen vaikuttaa menojen kasvun kehitykseen. Talousarvio on laadittu oletuksella, että yleinen talouden kehitys ei täysin romahda vaan hidastuu ja vaikutukset kunnan talouteen tulevat voimakkaammin esiin vuonna Riskejä voidaan nähdä maanmyyntituotoissa sekä verotulojen kasvussa. Kunnan tulee tarpeen mukaan varautua avaamaan talousarvio vuoden 2009 kuluessa ja suorittamaan tarpeelliset sopeuttamistoimenpiteet. 10

11 Vuosikate, poistot ja investoinnit , Vuosikate Poistot Investoinnit Oheinen kuvio osoittaa, että kunnan tulorahoitus ei ole riittänyt poistojen kattamiseen kaikkina vuosina. Taloussuunnitelman viimeisinä vuosina vuosikate heikkenee ja alittaa poistot. Tasapainoisen kunnallistalouden vähimmäisvaatimus on, että vuosikate kattaa poistot. Voimakkaasti kasvavalla kunnalla, kuten Vihdillä, vaatimus on vieläkin kovempi, yleisesti on verrattu vuosikatteen riittämistä investointeihin. Tulorahoituksen riittävyys investointien kattamiseen on suurimmillaan vuonna Pitkäaikaisten lainojen määrä kasvaa, ja arvioidaan olevan suunnittelukauden sisällä suurimmillaan 2011, jolloin lainaa on yhteensä 85,4 milj. euroa. Lainamäärä per asukas kasvaa yhtälailla voimakkaasti ja on suurimmillaan 2011, jolloin asukaskohtainen lainarasite on 2902 euroa. Lainamäärän kasvaessa myös korkokulut kasvavat voimakkaasti. Korkotason arvioidaan alenevan vuoden 2008 syksyn tasosta. Rahoituskulut kokonaisuudessaan arvioidaan olevan n. 3,6 milj. euroa eli noin 126 euroa/asukas. Vuoden 2009 talousarvion mukaan toimintakulut ovat 126,5 milj. euroa (mukana liikelaitos). Vuoden 2008 ennusteeseen verrattuna toimintakulut kasvavat 4,1 % ja verrattuna edelliseen talousarvioon 9,6 prosenttia. Toimintakatteen kasvu, jossa on mukana käyttöomaisuuden myyntivoitot on 4,1 % ja ilman myyntivoittoja 5,2 %, verrattuna vuoden 2008 ennusteeseen. Toimintakate, joka on sitova, kasvaa vuosittain keskimäärin 3,8 % koko taloussuunnitelma kauden ajan. VERORAHOITUS Verorahoitus tarkoittaa kunnan verotulojen ja valtionosuuksien yhteismäärää. Kuntien verotulojen arvioidaan kasvavan n. 4,4 prosenttia vuonna Vihdin kunnan verotulojen osuus verorahoituksesta on tällä hetkellä noin 83 % ja valtionosuuksien osuus siten noin 17 %. Kunnan verotulot kasvoivat vuonna 2007 noin 10,8 % ja vuoden 2008 verotuloennuste näyttää n. 9 % kasvua. Vuonna 2009 verotulojen arvioidaan kasvavan noin 4,9 prosenttia. Vihdin verotulojen kasvu on ollut varsin ripeää vuoden 2003 jälkeen, kuten oheinen kuvio osoittaa. Kasvua tukee väestön kasvun lisäksi palkkaratkaisuihin sisältyneet korotukset. 11

12 Verotulon kasvu ja kehitys M / % ,0 % ,0 % 80 8,0 % 60 6,0 % 40 4,0 % 20 2,0 % ,0 % Verotulot M Muutos edelliseen vuoteen Vihdin verotuloennuste näyttää talousarvion ylittävää kasvua vuodelle Myös vuodelle 2009 nähdään vielä kasvua tulevan, mutta kasvun arvioidaan taittuvan ja hiljenevän kun taloussuunnitteluvuosia edetään. Vihdin kunnallisveroprosentti on 19,25, jota korotettiin vuodelle ,5 prosenttiyksiköllä. Veronkorotuksen vaikutus on n. 2,2 milj. euroa vuonna Kunnallisveron kasvun arvioidaan olevan vuonna 2008 yli 9 prosenttia. Arvio perustuu aikaisempien verovuosien tiedoista, toteutumista tehtyyn malliin sekä kuntaliiton verokehikosta saatuihin tietoihin. Kunnallisveron kasvun arvioidaan kuitenkin laskevan n. 5 prosenttiin vuonna Yhteisöverotulojen ennustetaan kokonaisuutena kasvavan vielä vuonna Vihdissä vuoden 2009 yhteisöverotuloksi on arvioidaan n. 3 milj. euroa, jossa on laskua n. 7,6 % verrattuna ennusteeseen Arvio on suoraan Vihdin kunnan yhteisöveron jakoosuuden mukainen. Yhteisöveroon arvioidaan tulevan kasvua uudelleen vasta vuonna Kiinteistöveroprosentteja korotettiin vuodesta 2006 alkaen. Asuinkiinteistöjen veroprosentti on 0,3, muiden kuin vakituisesti asuttujen asuinkiinteistöjen veroprosentti on 0,9 ja yleinen kiinteistöveroprosentti 0,75. Lisäksi lakimuutoksen johdosta rakentamattomille rakennuspaikoille on määrätty 3 prosentin kiinteistövero. Kiinteistöveron tuotoksi talousarviossa on ennakoitu noin 4,1 milj. euroa ja keskimääräiseksi suunnittelukauden kasvuksi n. 3,6 prosentti. Talousarvioluku on verottajan laskennallisesta 12

13 kiinteistöverotilastosta. Kasvu tulee lähinnä verottajan toimesta tehtyjen verotusarvojen tarkistusten sekä veropohjan kasvun kautta. Valtionosuudet ovat vuonna 2008 n. 19 milj. euroa, jossa on kasvua n. 11 prosenttia. Lisäykset valtionosuuksiin tulevat kompensoinneista, jotka liittyvät kustannusten nousuun ja tuloverotukseen keventämiseen. Lisäykset maksetaan sosiaali- ja terveystoimen valtionosuuksissa. Valtionosuudet kasvavat myös oppilasmäärän lisääntymisen ja väestökasvun johdosta. Toisaalta vähennyksiä valtionosuuteen aiheutuu mm. edunvalvontapalvelujen ja elatustuen siirtymisellä kunnalta valtiolle. Kaikki edellä mainitut vaikutukset huomioiden valtionosuuksien määrä nousee arvion mukaan vuonna 2009 n. 21 milj. euroon. Verorahoitus Valtionosuudet Verotulot TOIMINTATUOTOT JA -KULUT Toimintatuotoissa ja kuluissa eri talousarviovuosien vertailua vaikeuttaa kaksi merkittävää asiaa. Vuoden 2008 ennuste on kasvanut huomattavasti saman vuoden talousarviosta sekä Karviaiseen siirtyvän toiminnan muuttuminen ulkoiseksi asiakaspalvelujen ostoiksi. Myös osa sisäisistä tuotoista ovat uudessa organisaatiomallissa ulkoisia tuottoja. Vuoden 2009 talousarviossa toimintakate (mukana liikelaitos) on 96,6 % verorahoituksesta, kun se vuoden 2008 talousarviossa on 94,7 %. Kehitys on väärän suuntainen, koska se tarkoittaa myyntivoittojen ja toimintatuottojen osuuden pienenemistä, toimintakulujen osuuden kasvamista sekä heikentää vuosikatteen ja tuloksen positiivista kertymistä. Toimintatuottojen kasvua tulisi edelleen tukea tarkoituksenmukaisilla toimenpiteillä. 13

14 Toimintakulujen kasvua on syytä verrata myös verotulojen kasvuun, koska pitkällä aikavälillä kulujen kasvu ei saisi ylittää verotulojen kasvua, päinvastoin, kasvu saisi olla enintään verorahoituksen kasvun tasoa. Mitä suurempi ero on verorahoituksen kasvun hyväksi, edesauttaa se kuntaa selviämään lainan lyhennyksistä ja korkokuluista. Suunnitelmavuosina toimintatuotot ja kulut kasvat n. 3 prosentilla vuosittain. Verorahoitus ja toimintakulut Verorahoitus Toimintakulut Vertailtavien talousarvion henkilöstökulujen kasvu on vuoden 2008 talousarviosta on n. 10 %. Tähän vaikuttavat vuoden 2008 ennusteen kasvu (mm. 38 uutta henkilöä päivähoitoon) sekä talousarvioon varatut vakanssilisäykset Henkilöstökuluissa on hallintokeskuksen määrärahoihin varattu euroa keskitettynä varauksena vuoden 2009 järjestelyvaraeräluonteisiin palkkioihin. Henkilöstökuluissa vuonna 2007 tehdyt sopimukset määrittelevät hyvin pitkälle tulevan kehityksen. Sopimus on voimassa aina vuoden 2010 puolelle. Palkankorotukset tulevat olemaan keskimäärin 3,3 prosenttia. Asiakaspalvelujen ostot kasvavat 7,7 prosenttia edellisvuoden talousarviosta. Tähän ryhmään kuuluvat mm. ostot Karviaiselta (+8,8 %) ja erikoissairaanhoidon tulosalue. Palvelujen ostoihin kirjataan mm. Puhdilta ja Länsi- Uudenmaan pelastuslaitokselta (+18 %) ostetut palvelut, jotka osaltaan, kustannusten nousun ja kuljetuspalvelujen lisääntymisen ohella kasvattavat tätä määrärahaa verrattuna vuoden 2008 talousarvioon. Erikoissairaanhoidon määräraha on otettu talousarvioon HUS:in kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti. Toimintatuotot ilman myyntivoittoja nousevat 5,6 % vuoden 2008 talousarvioon verrattuna. 14

15 Toimintatuotot ja -kulut sekä toimintakate /asukas Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate VUOSIKATE JA TILIKAUDEN TULOS Vuosikate kertoo, paljonko kunnan tulorahoituksesta jää toiminnasta aiheutuvien käyttömenojen kattamisen jälkeen investointeihin. Tulorahoituksen katsotaan yleisesti olevan laskennallisesti tasapainossa, kun vuosikate vastaa suunnitelmapoistoja (vuosikate/poistot = 100 %). Poistojen tulisi taas vastata keskimääräistä korvausinvestointitasoa. Vahvasti kasvavien kuntien, kuten Vihdin, voidaan katsoa tekevän poikkeuksen tästä yleissäännöstä, koska tällaisilla kunnilla on kasvusta johtuvia tarpeita investoida palvelurakenteeseen ja palvelujen järjestämiseen korvausinvestointitasoa enemmän. Rahavirtapohjaisemmassa tarkastelussa vuosikatetta verrataan investointeihin, jolloin nähdään kuinka hyvin rahavirta riittää tehtäviin investointeihin ilman lainanottoa. Tällöin voidaan nähdä, että kunnan investointiohjelman läpivienti vaatii mittavaa lainanottoa. Vuosikatteen tulee riittää myös otettujen lainojen lyhennyksiin. Lisälainan ottaminen lyhennysten kattamiseen ei välttämättä ole tarkoituksenmukaista. Vuoden 2009 talousarviossa (mukana VVHL) vuosikate on 8,1 milj. euroa ja poistot 8,1 milj. euroa, jolloin suhde on n. 100 %. Näin tarkastellen tulorahoitus riittäisi korvausinvestointeihin. Vihdin investointitahti on ollut vuosina 2006, 2007, 2008 ja vielä vuonna 2009, sekä myös jatkovuosina aina vuoteen 2016 asti, erittäin kova. Tämä tarkoittaa sitä, että kunnan on käytettävä velkarahoitusta, realisoitava omaisuuttaan ja/tai kulutettava käyttöpääomaansa palvelurakenteen ylläpitämiseksi ja investointien rahoittamiseksi. 15

16 Vuosikate, investoinnit M 30,0 25,0 20,0 15,0 10,0 5,0 0, Vuosikate Investoinnit Vuonna 2008 ennustettu (syyskuu) vuosikate (mukana VVHL) on noin 6,6 milj. euroa. Vuosikate täytyy suhteuttaa kunnan kokonaistilanteeseen ja toimintaan, eikä ole järkevää asettaa eksaktia euromääräistä rajaa, koska sen riittävyys määräytyy toimintatuottojen ja kulujen ja investointien suhteen perusteella. Vuosikate on kuitenkin kyettävä jatkossa nostamaan investointien tasolle. Pysyvä keino talouden tasapainottamiseksi on jatkaa edelleen palvelurakenteen optimointia ja samalla toiminnan tehostamista kustannustason alentamiseksi. Talousarviovuonna 2009 Vihdin kunnan talous on hieman (65 tuhatta) alijäämäinen. Tilikauden tuloksen arvioidaan muodostuvan 65 tuhatta euroa negatiiviseksi. Taloussuunnittelukauden vuosina 2010 ja 2011 vuosikate heikkenee verotulojen kasvun hiipumisen vuoksi. Vihdin olisi olennaisen tärkeää pystyä kasvattamaan vuosikatettaan siten, että tulevaisuudessa terveysasemainvestointi voidaan rahoittaa enemmän tulorahoituksella. Velkaisuus uhkaa vakavasti kunnan toimintamahdollisuuksia ja kaventaa mahdollisuuksia reagoida toimintaympäristön muutoksiin. INVESTOINNIT Vuoden 2008 talousarvion investointeihin varattiin noin 21,7 milj. euroa, ennusteen mukaan toteuma tulee olemaan 17,5 milj. euroa. Merkittävimmät investoinnit vuonna 2009 ovat kirkonkylän perhekeskus, Nummelan pelastusaseman laajennus ja peruskorjaus sekä Perusturvakuntayhtymä Karviaisen perustamispääoman maksaminen. Vuosi 2008 on myös ollut merkittävä vuosi investointien kannalta, on tehty suuri osa talouden ja palvelujen tasapainotussuunnitelman mukaisista ns. kynnysinvestoinneista. Vuoden 2009 talousarviossa jatketaan vielä kesken olevia investointeja, jolloin ne uudelleen 16

17 budjetoidaan esim. Vihdin yhteiskoulun laajennus. Investointiohjelman mukaan vuoden 2009 investoinnit ovat yhteensä 17,8 milj. euroa. Vuoden 2009 investointitaso poikkeaa palveluverkkosuunnitelmasta. Palveluverkkosuunnitelmassa vuoden 2009 investoinneiksi oli suunniteltu 11,2 milj. euroa. Poikkeamat em. suunnitelmaan johtuvat investoinneista (esim. Karviaisen peruspääoma), jotka eivät ole olleet mukana suunnitelmassa tai alkuperäisen investoinnin kustannusarvio on kasvanut tai investointi on siirtynyt edelliseltä vuodelta uudelleen budjetoitavaksi. Vuonna 2010 investointitaso laskee 18,4 milj. euroon ja vuonna 2011 se laskee 12,3 milj. euroon. Uusinvestointien lisäksi on huolehdittava myös korjausinvestoinneista, jotta korjausvelan kasvu voitaisiin minimoida. Uudet kaavaalueet ja odotettavissa oleva muuttovoitto aiheuttavat puolestaan tarvetta kunnallistekniikan investointeihin. Näiden kunnallistekniikan investointien tulee reagoida tontinmyynnin kehitykseen joustavasti siten, että myyntien mahdollisesti heiketessä myös uusien alueiden investoinnit pienenevät. Investoinnit rahoitetaan riittämättömän tulorahoituksen johdosta ottamalla lisää pitkäaikaista lainaa. Asukasluvun kasvuvauhdilla on olennainen vaikutus investointitarpeeseen. Investoinnit milj. euroa 30, ,0 20,0 15,0 10,0 5,0 0,0 17

18 HENKILÖSTÖ Henkilöstön määrää ja sen kehitystä seurataan henkilötyövuosilaskennalla, joka perustuu todelliseen tehtyyn työaikaan. Vuoden 2009 alussa kunnan henkilöstörakenteessa tapahtuu merkittäviä muutoksia. Perusterveydenhuolto siirtyy Vihdin, Nummi-Pusulan ja Karkkilan yhteiseen perusterveydenhuollon kuntayhtymä Karviaiseen. Palkanlaskennan, kirjanpidon ja tietohallinnon tehtävät puolestaan siirtyvät tukipalvelujen liikelaitoskuntayhtymä Puhtiin. Päivähoidon tulosalue siirtyy sivistyksen toimialalle omaksi tulosalueekseen ja perusturvakeskus lakkaa kokonaan. Kuntarakenteen muutoksista johtuen henkilötyövuosien seurannassa on aikaisempien vuosien osalta henkilötyövuodet laskennallisesti muutettu vastaamaan organisaatiota tilanteessa. Hallintokeskuksen henkilötyövuosimäärästä on vähennetty Puhtiin siirtyvän henkilöstön osuus. Päivähoidon tulosalue on sivistyskeskuksessa omana tulosalueenaan ja perusturvakeskuksen osuus on taulukosta poistettu. HENKILÖTYÖVUODET Toteutunut tehty työaika suhteutettuna vuoden 2009 organisaatiorakenteeseen HALLINTO Hallinto ja talous 19,20 20,36 24,40 25,39 20,59 21,79 Vakanssiesitykset 2009 Ruoka- ja siivouspalvelut 114,55 115,85 114,21 111,50 112,71 121,52 SIVISTYS Kasvatus- ja koulutus 266,53 283,58 286,46 294,50 272,06 302,36 Kulttuuri- ja kansalaistoimi 19,73 19,93 19,76 19,64 18,47 17,87 Liikunta 15,56 13,73 11,29 12,17 8,94 10,31 Nuoriso 15,17 16,09 20,72 17,05 9,02 7,06 Päivähoito 225,74 227,98 234,76 241,37 255,30 294,45 TEKNINEN- JA YMPÄRISTÖ Tekninen 71,79 75,65 76,17 85,23 80,25 79,14 * Talouden tasapainottamisohjelman mukainen tavoite ** Henkilömäärään perustuva arvio, sisältää uudet vakanssit * 2009** Vesilaitos 11,58 10,72 10,74 11,06 11,06 yht 759,85 783,89 798,51 806,85 788,41 866,03 Talouden tasapainottamisohjelman päättyessäkin henkilöstösuunnittelua on tarkoituksenmukaista tehdä ennakoivasti. Tämän vuoksi on henkilötyövuosiseurannan rinnalle talousarvioon liitetty suunnitelma uusista perustettavista vakansseista talousarviovuoden ja kahden sitä seuraavan taloussuunnitteluvuoden ajanjaksolle. Esitys uusista ja muutettavista vakansseista vuosille on liitteenä. Vuodelle 2009 esitetään kaikkiaan 29 uutta vakanssia. Hallintokeskuksen ruoka- ja siivouspalveluiden tulosalueelle esitetyistä yhdeksästä vakanssista suurin osa, yhteensä kuusi vakanssia, on tulosalueen jatkuvasta sijaistarpeesta johtuvia ns. vakinaisia varahenkilöitä. Varhaiskasvatuksen tulosalueella päivähoitoa tarvitsevien lasten määrä on aiheuttanut tarvetta mittaviin henkilöstölisäyksiin jo vuonna Vuonna 2009 aloittaa Kirkonkylän perhekeskus, jonne on suunniteltu yhteensä kahdeksan uutta vakanssia. Sivistyskeskuksen koulutuksen tulosalueelle on esitetty yhdeksän uutta vakanssia kouluihin oppilasmäärien kasvusta ja perustettavien opetusryhmien määrästä johtuen. 18

19 Vihdin kehittäminen pitkällä tähtäimellä pyritään turvaamaan johtamis- ja kehittämisresursseilla. Muut kuin lisääntyneistä asiakasmääristä johtuvat vakanssiesitykset vuodelle 2009 ovat perusteluineen seuraavat: Sivistyskeskus Opetuspäällikkö, 50 % määräaikainen virka saakka Reittisuunnittelija, 50 % vakinainen tehtävä Erityisliikunnanohjaaja Sivistystoimen uudelleenorganisoinnissa opetuspäällikkö vastaa perusopetuksesta ja lukiokoulutuksesta. Rahoitetaan osittain vuoden 2010 aikana vapautuvan ja täyttämättä jäävän hallintosihteerin vakanssin kustannuksilla. Esikoulu- ja koulukuljetusten suunnittelu ja kuljetuksiin liittyvä asiakaspalvelutyö sekä muutosten hoitaminen koulujen ja liikennöitsijöiden suuntaan. Erityisliikunnanohjaajan vakanssin perustaminen mahdollistaa kohdennetun ohjaustoiminnan ja ohjausryhmien lisäämisen erityisryhmien liikuntaan. Tekninen ja ympäristökeskus Ympäristötarkastaja, työsuojelupäällikkö vakinainen virka Ympäristötarkastajan tehtävät ovat lisääntyneet voimakkaasti, mm. jätevesilupien käsittely, ja ympäristölupien läpimenoaikaa on syytä nopeuttaa. Tehtävään sisällytetään työsuojelupäällikön tehtävät (2 työpäivää viikossa) Vakanssisuunnitelmat vuosille 2010 ja 2011 Vuosina 2010 ja 2011 johtamisen ja kehittämisen turvaamiseksi on suunniteltu mm. projektipäällikön, kaavasuunnittelijan, tuotantopäällikön, kartoittajan ja käyttöinsinöörin vakanssien perustamista. Projektipäällikkö vastaa Huhmarin työpaikka-alueen kaavoituksen, maanhankinnan, maan myynnin, kunnallistekniikan rakentamisen ja hankerakentamisen koordinoinnista hoitaen yhteydet kunnan ja sidosryhmien välillä. Projektipäällikkö vastaisi mahdollisesti myös muiden eteläisen Nummelan hankkeiden kehityksestä yhteistyössä kaavoituksen kanssa. Vuoden 2009 alusta liikelaitostettu Vihdin vesi erkanee omaksi yksikökseen ja vesilaitoksen johtaja keskittyy kokonaan vesilaitoksen johtamiseen ja kehittämiseen. Tarkoituksenmukaista on rekrytoida tuotantoyksikön johtoon koko toiminnan hallitseva päällikkö, joka vastaa yksikön koordinoinnista ja kehittämisestä toimivaksi tulosvastuulliseksi tuotantoyksiköksi. Ympäristökeskuksen kaavasuunnittelijan ja kartoittajan määräaikaiset vakanssit päättyvät Eteläisen Nummelan alueen mittavat kaavoitushankkeet edellyttävät kaavoittajan vakanssin vakinaistamista. Tarpeen mukaan maastossa ja toimistotehtävissä toimivan kartoittajan vakanssin kustannukset korvataan osittain vuonna 2010 vapautuvan mittamiehen vakanssin kustannuksilla. 19

20 Vuodelle 2010 on suunniteltu käyttöinsinöörin tehtävän perustamista vesilaitokseen. Puhdistamoiden vaatimukset sekä jätevesimäärät kasvavat jatkuvasti. Käyttöinsinöörin ja vesihuoltomestarin tehtävät jaettaisiin siten, että toinen vastaa jätevedestä ja toinen puhtaasta vedestä. Näin osa voimavaroista voitaisiin ohjata mm. karttajärjestelmän ylläpitoon ja liitoskohtalausuntoihin. Henkilöstötyön keskeiset tavoitteet vuonna 2009 Vuonna 2006 hyväksytyssä henkilöstöstrategiassa painopistealueita ovat johtamisen kehittäminen, osaamisen varmistaminen, kannustava palkitseminen ja työskentelyedellytykset. Keskeiset haasteet henkilöstön osalta vuonna 2009 liittyvät uusien toimintatapojen muodostamiseen organisaation muutostilanteessa sekä toimivien käytäntöjen luomiseen yhteistyössä kuntayhtymien kanssa. Kannustavan palkitsemisen mahdollisuuksia lisätään mm. kehittämällä henkilökohtaisen lisän järjestelmiä, jatkamalla poikkeuksellisen hyvien työsuoritusten palkitsemista kannustuslisällä ja ottamalla käyttöön tulospalkkiojärjestelmä kaikilla sopimusaloilla. 20

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 40 13.04.2004 VUODEN 2003 TILINPÄÄTÖS 28/04/047/2004 KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 Tilanteessa 31.3.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 1.040.476 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 118.034 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Mediatiedote 8. huhtikuuta 2015 Vuoden 2014 tilinpäätös Tilinpäätös on 0,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kaupungin vuosikate on 5 miljoonaa euroa eli 283 euroa/asukas.

Lisätiedot

VUODEN 2014 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖN-PANO-OHJEET

VUODEN 2014 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖN-PANO-OHJEET VUODEN 2014 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖN-PANO-OHJEET 1. TALOUTTA JA TOIMINTAA KOSKEVAT OHJEET JA SÄÄNNÖT Kuntalain 65 :ssä on talousarvioperiaatteita koskevat säännökset. Valtuuston on vuoden loppuun mennessä

Lisätiedot

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 257 TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 258 259 TULOSLASKELMAOSA Tuloslaskelmaosa osoittaa, miten tulorahoitus kattaa kaupungin palvelujen tuottamisesta aiheutuvat menot. Tulorahoituksen riittävyyttä arvioidaan

Lisätiedot

VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET

VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET Talouspalvelut 1.6.2015 Palvelukeskuksille VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET KÄYTTÖTALOUSOSA Kunnan toimintaa ja taloutta ohjataan vähintään kolmeksi vuodeksi

Lisätiedot

Talousarviokirja on toimitettu osastopäälliköille paperiversiona. Talousarviokirja löytyy Dynastystä asianumerolla 647/2014.

Talousarviokirja on toimitettu osastopäälliköille paperiversiona. Talousarviokirja löytyy Dynastystä asianumerolla 647/2014. MYNÄMÄEN KUNTA Kh 19.1.2015 1 Vuoden 2015 talousarvion täytäntöönpano-ohjeet Talousarvio Talousarvion käsittelyä, hyväksymistä, velvoittavuutta, sisältöä ja rakennetta sekä talousarvioperiaatteita koskevat

Lisätiedot

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2014 Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku nousi hieman. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2014 lopussa 21 162 eli 33 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 Tilanteessa 31.3.2015 kaupungin tuloslaskelman vuosikate on 1.242.673 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 219.483 euroa ylijäämäinen. Talousarvion 2015

Lisätiedot

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen Tilinpäätös 2010 14.4.2011 Jukka Varonen Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluvun kasvu voimistui: valkeakoskelaisia oli vuoden lopussa 20 844 eli 213 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin Työttömyysaste

Lisätiedot

Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013

Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus 109 31.3.2014 Asianro 337/02.02.01/2014 52 Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2012 2015

RAHOITUSOSA 2012 2015 271 RAHOITUSOSA 2012 2015 272 273 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Tiedotustilaisuus 11.2.2015 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma 8,0 Kuntasektorin

Lisätiedot

Rahoitusosa 2013 2016

Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa... 194 Rahoituslaskelma... 194 Rahoitussuunnitelma... 195 Täydentäviä tietoja... 197 Vantaa talousarvio 2013, taloussuunnitelma 2013 2016 193 Rahoitusosa Rahoituslaskelma

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013 Tilanteessa 30.9.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 4.047.286 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 1.298.930 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2011 2014

RAHOITUSOSA 2011 2014 279 RAHOITUSOSA 2011 2014 280 281 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Kunnanhallitus 98 13.04.2015 Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Khall 13.04.2015 98 Kuntalain (365/1995) 68 :n mukaan kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen

Lisätiedot

Talousarvion laadinnan lähtökohdat. Valtuuston talousseminaari Miehikkälän Salpalinja museo 22.9.2014 Kunnanjohtaja Antti Jämsén

Talousarvion laadinnan lähtökohdat. Valtuuston talousseminaari Miehikkälän Salpalinja museo 22.9.2014 Kunnanjohtaja Antti Jämsén Talousarvion laadinnan lähtökohdat Valtuuston talousseminaari Miehikkälän Salpalinja museo 22.9.2014 Kunnanjohtaja Antti Jämsén Visio elämään Miehikkälä on yritysmyönteinen kansainvälinen E18 tien maaseutukunta,

Lisätiedot

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta:

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Kuntakohtainen paine veroprosentin korottamiseksi 2012 2017e 2021e 2025e Harjavalta 23,6 23,4 25,0

Lisätiedot

Kunnanvaltuusto 8.12.2011. Talousarvio 2012. Tuomas Lohi Kunnanjohtaja

Kunnanvaltuusto 8.12.2011. Talousarvio 2012. Tuomas Lohi Kunnanjohtaja Kunnanvaltuusto 8.12.2011 Talousarvio 2012 Tuomas Lohi Kunnanjohtaja YLEISET TALOUSNÄKYMÄT 2012 Kasvunäkymiä varjostavat erityisesti Euroopan velkakriisi ja epävarmat kansainväliset talouden näkymät Kuntatalouden

Lisätiedot

Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten

Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten Ohje 1 (6) Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten perusteet Valtionosuusjärjestelmän muutos koskettaa ensimmäisen kerran kuntia vuoden 2015 talousarvioiden osalta.

Lisätiedot

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Talousjohtaja Jukka Männikkö 1 4.5.2015 Hallinto- ja talousryhmä 2 - Kuntapuolueelle kävi erinomaisen hyvin näissäkin vaaleissa. Kunnanvaltuustoissa

Lisätiedot

LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET. Suunnittelun aikataulu

LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET. Suunnittelun aikataulu LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET Suunnittelun aikataulu Toimialat jättävät esityksensä kunnanhallitukselle 30.09.2014 mennessä. Sisäiset erät tulee

Lisätiedot

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talous ja strategiaryhmä 7.1.2009 I 1 Talouden seuranta ja raportointi 7.1.2009 I 2 Tuloslaskelma Kunnassa tuloslaskelman tehtävä on osoittaa, riittääkö tuottoina

Lisätiedot

Uusi liikekeskus City-marketteineen avattiin marraskuussa Torinrannassa. Palvelualan työpaikat lisääntyivät Valkeakoskella merkittävästi.

Uusi liikekeskus City-marketteineen avattiin marraskuussa Torinrannassa. Palvelualan työpaikat lisääntyivät Valkeakoskella merkittävästi. 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 28.3.2013 Päiväys: 28.3.2013 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6803 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

Vuoden 2013 talousarvioehdotus ja vuosien 2013-2015 taloussuunnitelmaehdotus sekä vuosien 2013-2017 investointisuunnitelmaehdotus

Vuoden 2013 talousarvioehdotus ja vuosien 2013-2015 taloussuunnitelmaehdotus sekä vuosien 2013-2017 investointisuunnitelmaehdotus Kaupunginhallitus 268 17.10.2012 Kaupunginhallitus 280 23.10.2012 Kaupunginhallitus 282 29.10.2012 Vuoden 2013 talousarvioehdotus ja vuosien 2013-2015 taloussuunnitelmaehdotus sekä vuosien 2013-2017 investointisuunnitelmaehdotus

Lisätiedot

Kustannukset, ulkoinen

Kustannukset, ulkoinen Kunnanjohtajan talousarvioehdotus 2010 Kunnanjohtajan talousarvioehdotus 2010 on tasapainoinen, mutta lisää säästöjä tarvitaan ja kaikki säästötoimenpiteet, joihin on ryhdytty, ovat välttämättömiä. Talousarvioehdotuksen

Lisätiedot

RAHOITUSOSA. Talousarvion 2005 rahoituslaskelma. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat

RAHOITUSOSA. Talousarvion 2005 rahoituslaskelma. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat RAHOITUSOSA RAHOITUSOSA n rahoitusosaan kootaan käyttötalous-tuloslaskelma- ja investointiosan tulojen ja menojen aiheuttama kassavirta (varsinaisen toiminnan ja investointien kassavirta). Lisäksi rahoitusosaan

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014 Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013 Kaupunginhallitus 31.3.2014 Kuntien yhdistyminen Vuoden 2013 tilinpäätöksessä vertailua edellisen vuoden tilinpäätökseen ei ole perusteltua tehdä, koska vuonna 2013

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot Tiedotustilaisuus 12.2.2014 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösten keskeisiä eriä vuosilta 2012 ja 2013

Lisätiedot

TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016

TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016 TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016 SIIKAJOEN KUNTA Kunnanhallitus 24.8.2015 TALOUSARVION 2016 SEKÄ VUOSIEN 2017 2018 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMAN VALMISTELU- JA KÄSITTELYAIKATAULU Yleistä Palkat Kunnanhallitus

Lisätiedot

TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014. Yleistä

TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014. Yleistä TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014 Yleistä Karkkilan kaupungin tilikauden tulos vuodelta 2014 on 698 379,68 euroa ylijäämäinen. Tulos on 1 379 579,68 euroa talousarviota

Lisätiedot

VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET

VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET 1. TALOUTTA JA TOIMINTAA KOSKEVAT OHJEET JA SÄÄNNÖT Kaupungin taloudenhoitoa ja sen järjestämistä ohjaavat kuntalain 8. luku, kirjanpitolaki ja asetus, kirjanpitolautakunnan

Lisätiedot

FINLEX - Säädökset alkuperäisinä: 578/2006. Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006. Laki kuntalain muuttamisesta

FINLEX - Säädökset alkuperäisinä: 578/2006. Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006. Laki kuntalain muuttamisesta Sivu 1/5 Finlex» Lainsäädäntö» Säädökset alkuperäisinä» 2006» 578/2006 578/2006 Eduskunnan päätöksen mukaisesti Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006 Laki kuntalain muuttamisesta kumotaan 17 päivänä

Lisätiedot

Vuosivauhti viikoittain

Vuosivauhti viikoittain 1 3.6.215 Väestö Kesäkuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22.415, josta Lieksassa 12.9, Nurmeksessa 8.45 ja Valtimolla 2.361 asukasta. Juuan väkimäärä oli 5.117. Pielisen Karjalan väestökehitys

Lisätiedot

TALOUSARVIOKEHYS 2014; SITOVA TASO: NETTOMENOT/-TULOT

TALOUSARVIOKEHYS 2014; SITOVA TASO: NETTOMENOT/-TULOT 1 TALOUSARVIOKEHYS 2014; SITOVA TASO: NETTOMENOT/-TULOT KVTES: Vaalit Tulot 40 592 0 0 20 000 20 000 Menot 60 455 0 0 20 000 20 000 Netto -19 863 0 0 0 0 Tilintarkastus Tulot 0 0 0 0 0 Menot 27 987 31

Lisätiedot

Investoinnit edelleen velaksi

Investoinnit edelleen velaksi HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUKSEN verkkojulkaisuja 2006 40 Heikki Helin Investoinnit edelleen velaksi Suurten kaupunkien talousarviot 2007 Verkkojulkaisu ISSN 1458-5707 ISBN 952-473-819-8 LISÄTIETOJA

Lisätiedot

LAPIN LIITTO Hallitus 25.8.2015

LAPIN LIITTO Hallitus 25.8.2015 LAPIN LIITTO Hallitus 25.8.2015 Liite Vuoden 2016 talousarvion ja vuosien 2017-2018 taloussuunnitelman laadintaohjeet Lapin liiton hallinnossa ja taloudenhoidossa noudatetaan kuntalain säännöksiä. Kuntalain

Lisätiedot

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Kankaanpään kaupunki Talousarvion toteutumisvertailu syyskuu 2015 1 (22) Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Yleistä - vertailu tehty talousarvio-osittain (tuloslaskelma, rahoituslaskelma,

Lisätiedot

Väestömuutokset, tammi kesäkuu

Väestömuutokset, tammi kesäkuu Iitin kunta 546/02.01.02/2015 Talouskatsaus 25.8.2015 Tammi kesäkuu Kunnanhallitus 7.9.2015 Väestön kehitys ja väestömuutokset 2015 Luonnollinen Kuntien välinen Netto Väestönlisäys Väkiluku väestön lisäys

Lisätiedot

ISONKYRÖN KUNTA TALOUSARVIO 2011. Reino Hintsa

ISONKYRÖN KUNTA TALOUSARVIO 2011. Reino Hintsa ISONKYRÖN KUNTA TALOUSARVIO 2011 Talousarv io-osat ISONKYRÖN KUNTA Talousarvio-osat 2011 1000 euroa Osuus Menot Tulot Netto Käyttötalous 88 % 28 650 4 949-23701 Investoinnit 11 % 3 659 691-2968 Rahoitus

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018. Raamit kaupunki Ohjeistus liikelaitokset

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018. Raamit kaupunki Ohjeistus liikelaitokset UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018 kaupunki Ohjeistus liikelaitokset Kaupunginhallitus 16.06.2015 Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018 Perusteita Hallitusohjelma

Lisätiedot

Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015

Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015 Pyhäjoen kunta Talousarvion muutokset 2015 Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015 PYHÄJOEN KUNTA (sitovuus) TALOUSARVION MUUTOKSET VUODELLE 2015 TULOSLASKELMA MUUTOKSET LOPULLINEN (Ulkoinen/Sisäinen)

Lisätiedot

Valtuustoseminaari 11 10. 2011.

Valtuustoseminaari 11 10. 2011. Valtuustoseminaari 11.10.201110 Vuoden 2012 talousarvion lähtökohdat Talouden näkymät heikentyneet kesän jälkeen ja epävarmuus lisääntynyt. Valtion budjetti tehty tietyin t i kasvuodotuksin, k mutta silti

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014. Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014. Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014 Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen Kestävää kasvua ja hyvinvointia Lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn panostettiin erityisesti

Lisätiedot

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestömäärä kasvoi aiempia vuosia enemmän, runsaalla 600 henkilöllä (e 75 088) Asuntoja valmistui ennätystahtiin 800 (549) Tontit kävivät edelleen kaupaksi,

Lisätiedot

SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA

SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus Toimielimet SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA Yleinen taloudellinen tilanne Suomen bruttokansantuotteen

Lisätiedot

Taloussuunnitelma 2012-2013

Taloussuunnitelma 2012-2013 Talous arvio 2011 Taloussuunnitelma 2012-2013 4 Kv 13.12.2010 SISÄLLYSLUETTELO YLEISPERUSTELUT... 2 KUNNAN TALOUDELLINEN TILANNE JA LÄHTÖKOHDAT SUUNNITTELUKAUDELLE 2011-2013... 6 HENKILÖSTÖ... 17 VÄESTÖ

Lisätiedot

TULOSLASKELMAOSA. Toimintakate

TULOSLASKELMAOSA. Toimintakate 115 TULOSLASKELMAOSA Toimintakate Toimintakate kuvaa toimintakulujen ja -tuottojen välistä erotusta, joka kunnallistaloudessa on aina miinusmerkkinen, koska verotulot ja valtionosuudet esitetään tuloslaskelmassa

Lisätiedot

Hattula Hämeenlinna Janakkala

Hattula Hämeenlinna Janakkala Hattula Hämeenlinna Janakkala Kuntarakenneselvitys- talouden tarkastelua Riitta Ekuri 24.4.2014 Page 1 Talouden nykytila-analyysistä ja ennakoinnista Keskusteltavia asioita: Vuoden 2013 luvut tilinpäätösaikataulut

Lisätiedot

Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta

Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta LIITEOSA (liite 16) Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta Selvitysalue, Keuruu, Multia ja Mänttä-Vilppula Lähde: Miettinen/FCG 5/2015 Lähtötiedot Kuntatalouden trendiennusteen lähtötiedot

Lisätiedot

TALOUSARVION 2014 TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJE

TALOUSARVION 2014 TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJE TALOUSARVION 2014 TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJE 1. SITOVUUDEN MÄÄRITTELY Kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava valtuuston hyväksymää talousarviota. Talousarvion käyttötalousosassa on asetettu kunnan

Lisätiedot

RAHOITUSRISKIEN HALLINNAN KOULUTUSPÄIVÄ 7.5.2014 Kuntatalo. Kunnan talouslukujen mahdollisuudet ja haasteet erityisesti velanhoidon kannalta

RAHOITUSRISKIEN HALLINNAN KOULUTUSPÄIVÄ 7.5.2014 Kuntatalo. Kunnan talouslukujen mahdollisuudet ja haasteet erityisesti velanhoidon kannalta RAHOITUSRISKIEN HALLINNAN KOULUTUSPÄIVÄ 7.5.214 Kuntatalo Kunnan talouslukujen mahdollisuudet ja haasteet erityisesti velanhoidon kannalta Ilari Soosalu Johtaja, Kuntatalousyksikkö Sisältö Talouden ohjaus

Lisätiedot

TULOSLASKELMAOSA. Toimintakate

TULOSLASKELMAOSA. Toimintakate 130 TULOSLASKELMAOSA Toimintakate Toimintakate kuvaa toimintakulujen ja -tuottojen välistä erotusta, joka kunnallistaloudessa on aina miinusmerkkinen, koska verotulot ja valtionosuudet esitetään tuloslaskelmassa

Lisätiedot

Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Timo Kenakkala

Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Timo Kenakkala Tilinpäätös 014 31.3.015 Timo Kenakkala Eräitä merkittäviä hankkeita ja päätöksiä 014 Kestävä elämäntapa -ohjelman hyväksyminen Henkilöstöohjelman 014 00 hyväksyminen Palvelu- ja hankintaohjelman hyväksyminen

Lisätiedot

NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014

NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014 NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014 TULOSLASKELMA, kaikki yhteensä TP12 TP13 TA14 TPE14 Ero TPE / TA TOIMINTATUOTOT 51 110 54 938 394 54 714 021 54 262 557-451 464 Myyntituotot

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 Historiallisen hyvä tulos Ylijäämää kertyi 5,5 miljoonaa euroa, jolloin kumulatiivista ylijäämää taseessa on noin 7,4 miljoonaa euroa. Se on enemmän kuin riittävä puskuri

Lisätiedot

Talousarvio 2008 Taloussuunnitelma 2008-2010

Talousarvio 2008 Taloussuunnitelma 2008-2010 Talousarvio 2008 Taloussuunnitelma 2008-2010 Kv 12.11.2007 SISÄLLYSLUETTELO KUNNANJOHTAJAN KATSAUS... 3 TALOUSARVION SITOVUUS... 5 TALOUSSUUNNITELMA 2008 2010... 5 JOHDANTO... 5 KUNNAN TALOUDELLINEN TILANNE

Lisätiedot

Talousarvio 2013 ja. taloussuunnitelma 2013-2016. Kaupunginjohtajan talousarvioesityksen julkistaminen 15.10.2012. Talousjohtaja Patrik Marjamaa

Talousarvio 2013 ja. taloussuunnitelma 2013-2016. Kaupunginjohtajan talousarvioesityksen julkistaminen 15.10.2012. Talousjohtaja Patrik Marjamaa Talousarvio 2013 ja taloussuunnitelma 2013-2016 Kaupunginjohtajan talousarvioesityksen julkistaminen Talousjohtaja Patrik Marjamaa Talousarvion 2013 valmistelusta Talouden tasapainottamis- ja velkaohjelman

Lisätiedot

Talousarvio ja vuosien 2012-2013 taloussuunnitelma

Talousarvio ja vuosien 2012-2013 taloussuunnitelma Vesihuoltolaitoksen johtokunta 4 19.01.2011 Vesihuoltolaitoksen johtokunnan käyttösuunnitelma vuodelle 2011 2/02.02.02/2010 VESI 4 Kuntalain mukaan kunnanvaltuuston hyväksymä talousarvio on kunnan kaikkia

Lisätiedot

LEHDISTÖTIEDOTE Valkeakosken kaupunki

LEHDISTÖTIEDOTE Valkeakosken kaupunki 1 LEHDISTÖTIEDOTE Valkeakosken kaupunki Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6803 Kaupunginhallituksen varapuheenjohtaja Heikki Tyvi, puh. 040 063 3416 kaupunginjohtaja Markku

Lisätiedot

Vuoden 2012 tilinpäätöksen ennakkotietoja. Kv 25.2.2013 Rahoitusjohtaja Reijo Tuori

Vuoden 2012 tilinpäätöksen ennakkotietoja. Kv 25.2.2013 Rahoitusjohtaja Reijo Tuori Vuoden 2012 tilinpäätöksen ennakkotietoja Kv 25.2.2013 Rahoitusjohtaja Reijo Tuori Huomioitavaa - Espoon väkiluku kasvoi v. 2012 4 320 henkilöllä - Ulkomailta muutti 3 140 asukasta. Väestönkasvusta 50

Lisätiedot

Talousarvio 2010. Taloussuunnitelma 2011-2012

Talousarvio 2010. Taloussuunnitelma 2011-2012 Talousarvio 2010 Taloussuunnitelma 2011-2012 Kv 14.12.2009 2 Sisällysluettelo Kunnanjohtajan katsaus 5 Yleisperustelut 6 Kunnan taloudellinen tilanne ja lähtökohdat suunnittelukaudelle 2010 2012 9 Henkilöstö

Lisätiedot

Vuoden 2012 tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen

Vuoden 2012 tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen Yhtymähallitus 20 20.03.2013 Yhtymävaltuusto 8 23.05.2013 Vuoden 2012 tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen 79/02.02.02/2013 Yh 20 Kuntalain 68 :n mukaan yhtymähallituksen on laadittava

Lisätiedot

Kuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto 2003-2014 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 2003-2014

Kuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto 2003-2014 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 2003-2014 Kuntien taloustietoja 214 (2) Lähde:Kuntaliitto 215, Kuntien tunnuslukutiedosto 23-214 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 23-214 11 Asukasluku indeksoituna (23=1) 15 1 95 9 85 8 75 Kemi 21-5 as. kunnat

Lisätiedot

TIEDOTE VUODEN 2013 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.2014

TIEDOTE VUODEN 2013 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.2014 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 2 3761 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.214 Päiväys: 31.3.214 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 4 335 683 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

Talousarvion toteutuminen 31.8.2014

Talousarvion toteutuminen 31.8.2014 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) 304 Talousarvion toteutuminen 31.8.2014 Asianro 117/02.02.02/2014 Talousjohtaja Heli Lähteenmäki 29.9.2014: Liitteenä on koko kaupungin tuloslaskelma keskuksittain elokuun

Lisätiedot

Talousarviomuutos 2015

Talousarviomuutos 2015 Kunnanhallitus 232 30.11.2015 Valtuusto 50 07.12.2015 Talousarviomuutos 2015 362/02.02.02/2015 Kunnanhallitus 30.11.2015 232 Valmistelija: kunnansihteeri Vuoden 2015 talousarvion muutosesitys perustuu

Lisätiedot

Vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen

Vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen Kunnanhallitus 174 14.09.2015 Vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen 235/02.00.00/2015 Kunnanhallitus 14.09.2015 174 Valmistelija: kunnansihteeri Asian tausta: Sonkajärven kunnan

Lisätiedot

Suurten kaupunkien talousarviot 2008

Suurten kaupunkien talousarviot 2008 HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS Tutkimuskatauksia 2007 11 HEIKKI HELIN Suurten kaupunkien talousarviot 2008 Verkossa ISSN 1796-7236 ISBN 978-952-223-039-3 Painettu ISSN 1455-7266 LISÄTIETOJA Heikki Helin

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI HEINÄKUU 1 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT JOHTAMINEN, OSAAMINEN JA HENKILÖSTÖ Tammi-heinäkuussa 1 on kirjattu henkilöstökuluja n., milj. euroa (, %) viimevuotista enemmän. Muutos johtuu työllistämistuella

Lisätiedot

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010 Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013 Kvsto 3.11.2010 Kansantalouden kehitys Yksiköity tavaraliikenne viennin osalta vuosina 2006 2010 (Helsingin Satama) Tonnia Kansantalouden ennustelukuja vuodelle

Lisätiedot

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla.

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. 39 TULOSSUUNNITELMA 40 TULOSSUUNNITELMAN LUKUOHJE Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. TOIMINTAKATE on ilmoittaa

Lisätiedot

KIRKKONUMMEN KUNNAN TALOUDEN KEHITYS

KIRKKONUMMEN KUNNAN TALOUDEN KEHITYS Kunnanhallitus 253 05.06.2014 Vuoden 2015 talousarvion ja vuosien 2016-2017 talousarviosuunnitelman laadintakehys sekä talouden tasapainottamisohjelman raja-arvojen päivitys 463/02.02.00/2014 >Kunnanhallitus

Lisätiedot

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla.

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. 41 TULOSSUUNNITELMA 42 TULOSSUUNNITELMAN LUKUOHJE Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. TOIMINTAKATE on ilmoittaa

Lisätiedot

aikaisemmat muutokset muutettu kv:n päätökset huomioitu -4495910 -1 402 780-213410 -16 694 930-1 059 510-1199 140-1 036 000-45 980-26 147 660

aikaisemmat muutokset muutettu kv:n päätökset huomioitu -4495910 -1 402 780-213410 -16 694 930-1 059 510-1199 140-1 036 000-45 980-26 147 660 // TULOSLASKELMAOSA Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Vuokratuotot Muut toimintatuotot Toimintatuotot yhteensä TA 2012 TA 2012 TA 2012 aikaisemmat muutokset muutettu kv:n päätökset

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/2013 1 (8) Pelastuslautakunta PEK/6 15.10.2013

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/2013 1 (8) Pelastuslautakunta PEK/6 15.10.2013 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/2013 1 (8) 119 Pelastuslaitos, talousarvion toteutumisennuste III-2013 ja ylitysesitys HEL 2013-012527 T 02 02 01 Päätös Käyttötalousennuste Investoinnit Lautakunta päätti

Lisätiedot

TULOSLASKELMA (ml. vesihuolto)

TULOSLASKELMA (ml. vesihuolto) TULOSLASKELMA (ml. vesihuolto) TP09 TA10 TPE10 TA11HK ehd TA11KV TS12 TS13 TS14 1 000 eur 1 000 eur 1 000 eur HK11 / TPE10 KHehd11 / TPE10 TOIMINTATUOTOT ulk. 29 451 950 30 856 981 31 660 981 33 948 085

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS 2011 7.6.2012

TILINPÄÄTÖS 2011 7.6.2012 TILINPÄÄTÖS 2011 7.6.2012 TULOSLASKELMAN TARKASTELU 1/7 2011 2010 Toimintatuotot 4.543.224 3.933.772 TA-toteutuma 108,32 % 104,8 % Muutos edell.vuodesta / % 609.453 / 15,5 % 639.183 / 19,4 % Toimintatuotot

Lisätiedot

Vuoden 2014 talousarviokehys. Kaupunginhallitus 3.6.2013

Vuoden 2014 talousarviokehys. Kaupunginhallitus 3.6.2013 Vuoden 2014 talousarviokehys Kaupunginhallitus 3.6.2013 Yleinen talouskehitys ja Valtiontalouden kehys 2014 2017 Yleinen taloudellinen tilanne Muuttuja (%-muutos) Tuotanto (määrä) Palkkasumma Ansiotaso

Lisätiedot

Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus. 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio

Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus. 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio 9.9.2015 Minna Punakallio Bruttokansantuotteen volyymin muutos ed. neljänneksestä, % 9.9.2015 Minna Punakallio Työmarkkinoiden

Lisätiedot

Lisätietoja: laskentapäällikkö Anna-Miia Liimatalta, puh.2071 tai talousjohtaja Pekka Kivilevolta, puh.2080.

Lisätietoja: laskentapäällikkö Anna-Miia Liimatalta, puh.2071 tai talousjohtaja Pekka Kivilevolta, puh.2080. HALLINTOKUNTIEN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA Kunnanhallituksen antamat toimintakertomusta koskevat ohjeet Kuntalain 69 :n mukaan toimintakertomus on osa kunnan virallista tilinpäätöstä. Toimintakertomuksen

Lisätiedot

TULOSTILIT (ULKOISET)

TULOSTILIT (ULKOISET) HYRYNSALMEN KUNTA RAPORTTI 20.5.2010 LIITE 3 TALOUSARVION SEURANTA 30.4.2010 TULOSLASKELMA Talousarvio on toteutumassa suunniteltua paremmin. HYRYNSALMEN KUNTA 30.4.2010 Tilinpäätös Talousarvio Toteutuma

Lisätiedot

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla.

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. 45 TULOSSUUNNITELMA 46 TULOSSUUNNITELMAN LUKUOHJE Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. TOIMINTAKATE on ilmoittaa

Lisätiedot

Talouden kehitys 2016

Talouden kehitys 2016 KARKKILAN KAUPUNKI Talouden kehitys 2016 Valtuustoseminaari 24.4.2015 TALOUSARVIOPROSESSI 2016 *:llä merkityt päivämäärät ovat viitteellisiä Kaupunginvaltuusto 7.12.2015* Tavoite- ja Kehysseminaari 24-25.4.2015

Lisätiedot

VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS. Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017

VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS. Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017 VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017 Vakka-Suomen Veden johtokunta 2.10.2014 1 Sisällysluettelo Tuloslaskelma 2015-2017... 2 Myyntituotot 2015-2017... 3 Rahoituslaskelma

Lisätiedot

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 Kaupunginhallitus 18.5.2015 Kaupunginvaltuusto 25.5.2015 Asukasluvun ja työttömyysasteen kehitys vv. 2013 2015 As.luku 25 800 Raahen asukasluku kuukausittain vv.

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 176. Rakennuslautakunta 21.11.2013 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 176. Rakennuslautakunta 21.11.2013 Sivu 1 / 1 Rakennuslautakunta 21.11.2013 Sivu 1 / 1 176 Rakennuslautakunnan seurantaraportti 10/2013 (kh-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Tuija Nyyssönen, puh. (09) 816 24811 Veronica Rehn-Kivi, puh. 09 816 26600

Lisätiedot

TALOUSARVIORAAMI VUOSILLE 2016-2018 SEKÄ TALOUSARVION 2016 LAADINTAOHJEET

TALOUSARVIORAAMI VUOSILLE 2016-2018 SEKÄ TALOUSARVION 2016 LAADINTAOHJEET 1 ORIVEDEN KAUPUNKI TALOUSARVIORAAMI VUOSILLE 2016-2018 SEKÄ TALOUSARVION 2016 LAADINTAOHJEET 1. YLEISTÄ 1.1. Talousarvion ja taloussuunnitelman lainsäädännölliset perusteet Kuntalain 65 :n mukaan kunnanvaltuuston

Lisätiedot

Pro kuntapalvelut verkoston arvioita ja ehdotuksia uudelle valtuustolle Helsingin kaupungin taloudesta ja budjetista

Pro kuntapalvelut verkoston arvioita ja ehdotuksia uudelle valtuustolle Helsingin kaupungin taloudesta ja budjetista Pro kuntapalvelut verkoston arvioita ja ehdotuksia uudelle valtuustolle Helsingin kaupungin taloudesta ja budjetista Kulut kaupunkilaisten tarpeiden mukaan Kuluvan vuoden budjetti on laadittu pitäen lähtökohtana

Lisätiedot

TORNION KAUPUNKI OSAVUOSIKATSAUS 3/2015 1.1.-30.9.2015

TORNION KAUPUNKI OSAVUOSIKATSAUS 3/2015 1.1.-30.9.2015 TORNION KAUPUNKI OSAVUOSIKATSAUS 3/2015 1.1.-30.9.2015 Kh:n käsittely 26.10.2015 SISÄLLYSLUETTELO Taloudellinen kehitys 1-3 Tuloslaskelman toteutumisvertailu 30.9.2015 4 Käyttötalousosan toteutumisvertailu

Lisätiedot

Henkilöstösuunnitelma 2016 2018 Yhteenveto

Henkilöstösuunnitelma 2016 2018 Yhteenveto Yhteenveto Henkilöstösuunnitelman yhteenveto TP 2014 TA 2015 TA 2016 TASU 2017 TASU 2018 Yleishallinto htv htv henk.kust. htv henk.kust. htv henk.kust. htv henk.kust. Vakinaiset Yleishallinto 54,31 50,83

Lisätiedot

Kunnanhallitus 168 16.06.2009 Kunnanhallitus 179 21.07.2009 Kunnanhallitus 188 11.08.2009. Vuoden 2009 talousarvion muutosten hyväksyminen

Kunnanhallitus 168 16.06.2009 Kunnanhallitus 179 21.07.2009 Kunnanhallitus 188 11.08.2009. Vuoden 2009 talousarvion muutosten hyväksyminen 168 16.06.2009 179 21.07.2009 188 11.08.2009 Vuoden 2009 talousarvion muutosten hyväksyminen KHALL 168 Kunnankamreeri Kunnanvaltuusto on 22.12.2008 hyväksynyt talousarvion vuodelle 2009. Talousarvio osoittaa

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS 2009. Helena Pitkänen 29.03.2010

TILINPÄÄTÖS 2009. Helena Pitkänen 29.03.2010 TILINPÄÄTÖS 2009 Helena Pitkänen 29.03.2010 2009 2008 Toimintatuotot 3.403.488 3.567.682 TA-toteutuma 102,95 % 113,5 % Toimintatuotot /asukas 1.188 1.240 Toim.tuotot % toimintakuluista 19,30 % 20,57 %

Lisätiedot

Miten kunnan tulos lasketaan?

Miten kunnan tulos lasketaan? Miten kunnan tulos lasketaan? TP 213 Laihia Toimintamenot - 48,826 M (sisältää kaikki kunnan käyttötalousmenot, mutta ei investointeja) Toimintatulot + 7, 78 M (toimintatuloja ovat mm. lasten päivähoitomaksut,

Lisätiedot

TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014

TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014 1 TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014 Kaupunginhallitus 22.9.2014 Kaupunginvaltuusto 29.9.2014 2 KÄYTTÖTALOUS JA TULOSLASKELMA HALLINTOPALVELUKESKUS Vastuualue Tulosta parantavat (-) ja tulosta heikentävät (+) Kaupunginhallitus

Lisätiedot

Rautavaara-Savotta: Kuntastrategia-2030 sekä vuoden 2016 talousarvion ja taloussuunnitelman 2017-2018 laadintaohjeet

Rautavaara-Savotta: Kuntastrategia-2030 sekä vuoden 2016 talousarvion ja taloussuunnitelman 2017-2018 laadintaohjeet Kunnanhallitus 201 07.09.2015 Rautavaara-Savotta: Kuntastrategia-2030 sekä vuoden 2016 talousarvion ja taloussuunnitelman 2017-2018 laadintaohjeet Khall 07.09.2015 201 Uusi Kuntalaki VI Osa Talous 13 luku

Lisätiedot

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Maltillisella menokasvulla laadukkaat palvelut Peruskorjauksilla huolehditaan kiinteistökannasta Investoinnit edellyttävät lainanottoa Kansantalouden

Lisätiedot

tulevaisuuden näkymät

tulevaisuuden näkymät Kaupungin taloustilanne ja tulevaisuuden näkymät 3.2.2011 Rahoitusjohtaja Tapio Korhonen Talousnäkymät maailmalla ja Suomessa Kansantalouden ennustelukuja vuodelle 2011 Julkaisuajankohta BKT muutos Inflaatio

Lisätiedot