Talousarvio 2009 Taloussuunnitelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Talousarvio 2009 Taloussuunnitelma 2010-2011"

Transkriptio

1 Talousarvio 2009 Taloussuunnitelma Kv

2 SISÄLLYSLUETTELO KUNNANJOHTAJAN KATSAUS... 3 YLEISPERUSTELUT... 5 KUNNAN TALOUDELLINEN TILANNE JA LÄHTÖKOHDAT SUUNNITTELUKAUDELLE HENKILÖSTÖ VÄESTÖ JA TYÖPAIKAT TYTÄRYRITYKSET KÄYTTÖTALOUSOSA VIHDIN KUNNAN TULOSLASKELMAT HALLINTOKESKUS HALLINNON TALOUDEN TULOSALUE RUOKA- JA SIIVOUSPALVELUN TULOSALUE TULOSALUE KARVIAINEN TULOSALUE PUHTI ERIKOISSAIRAANHOIDON TULOSALUE SIVISTYSKESKUS KOULUTUKSEN TULOSALUE KULTTUURI- JA VAKAA-AIKAPALVELUJEN TULOSALUE VARHAISKASVATUKSEN TULOSALUE TEKNINEN JA YMPÄRISTÖKESKUS PELASTUSPALVELUJEN TULOSALUE TEKNISTEN PALVELUJEN TULOSALUE SISÄISEN TEKNISEN TUOTANNON TULOSALUE KIINTEISTÖJEN KULUTUS- JA ULOSVUOKRAUKSEN TULOSALUE YMPÄRISTÖPALVELUJEN TULOSALUE KIINTEISTÖNMYYNTI JA KAAVOITUSSOPIMUKSET -TULOSALUE INVESTOINTIOSA RAHOITUSOSA TULOSLASKELMAN RAHOITUSTULOT JA -MENOT RAHOITUSLASKELMAN RAHOITUSTULOT JA MENOT LIIKELAITOS VIHDIN VESIHUOLTOLAITOS Liitteet: Perusturvakuntayhtymä Karviaisen talousarvio 2009 ja vuosisopimus 2009 Liikelaitoskuntayhtymä Puhdin talousarvio 2009 Kansikuva: Otalampi-talo Kuvaaja: Suvi Siivola 2

3 KUNNANJOHTAJAN KATSAUS KUNNAN TALOUS LÄHELLÄ TASAPAINOA VUONNA 2009 investoinnit yhä lisäävät velkaantumista siinä lähtökohdat uudelle valtuustolle ja kunnanjohtajalle Vuonna 2008 sekä menot että tulot kasvavat nopeasti tulot hieman menoja hitaammin. Vuosikate ei riitä poistojen kattamiseen ja tulos painunee negatiiviseksi n. 1,1 miljoonan euron verran. Vuosi 2007 oli huippuvuosi sekä vuosikatteen että tuloksen osalta, mutta taloudellista kehitystä ei saatu vakautettua vuonna 2008 eräiden lähinnä lapsiin ja nuoriin liittyvien menoerien nopeasti kasvaessa. Kunnan asukasluku kasvanee vuonna 2008 arviolta 680 asukasta (n. 2,2 %). Talousarviokuria on jatkossa hyvä parantaa realistisen talousarvioesityksen pohjalta, mutta resurssien tulee aina olla oikeassa suhteessa esim. väestönkasvuun. Vuoden 2009 toimintakulut kasvavat vuoden 2008 talousarvioon nähden 8,7 prosenttia ja vuoden 2008 ennusteeseen (2008 rakenne) nähden 4,0 prosenttia. Selkeä tavoite on saada liian nopea kulujen kasvuvauhti taitettua. Siitä ovat kaikki kunnan esimiehet ja luottamushenkilöt vastuussa. Vuotta 2009 suunnitellaan sekavien talousnäkymien varassa, mutta verotulokasvu tulee hidastumaan vuodesta Verotulojen kasvuarvio vuodelle 2009 on 4,9 prosenttia tästä vuodesta. Yhteisöverotulojen odotetaan jopa laskevan. Liian synkkiä ennusteita saa varoa, mutta kunnalla tulee olla valmius vuoden 2009 aikana reagoida kehityksen mukaisesti tilanteeseen. Investointeja vuonna 2009 on jonkin verran liikaa omarahoitusosuuteen nähden. Lainoja lisätään nettoperiaatteen mukaan noin 15,4 miljoonaa euroa. Velkaantuminen jatkuu koko taloussuunnittelukauden ja vuoden 2011 lopussa pitkäaikaista velkaa on arvion mukaan 2902 euroa asukasta kohden. Se on yli maan keskiarvon. Kiinteistökannasta huolehtiminen vaatii lähivuosina rahaa korjauksiin käytettyä enemmän. Vuoden 2009 investoinneista 5,3 milj. euroa tuottaa joko vuokraa (paloasema 2 milj. euroa), jossa pääomakulut on huomioitu tai kuntayhtymä Karviaisen peruspääoman korkoa (peruspääoma n. 3 milj. euroa). Laadittavassa kuntastrategiassa kyetään muutamalla talouden tunnusluvulla ohjaamaan toimintaa kohti vuotta 2015 tai Näitä ovat ainakin vuosikate/asukas ja lainamäärä/asukas. Veroprosentin sitominen pitkäksi aikaa on hankalampaa, koska valtion velvoitteita ei tiedetä vuosiksi eteenpäin. Monet aiemmin tehdyt rakenteelliset ratkaisut ovat tuottaneet toiminnallista hyötyä, joka näkyy mm. hyvien uusien tilojen avulla epätarkoituksenmukaisten tilojen jäädessä pois käytöstä. Siivouskustannusten yksikköhinnat ovat jopa laskeneet. Neljään tuotantokeittiöön nojaava ruokapalvelu puolestaan on jo osoittanut tehokkuutensa. Rakennettuja ja korjattuja koulutiloja tulee käyttää mahdollisimman tehokkaasti. Vuoden 2009 helmikuussa valmistuu johtoryhmän työstämä palveluanalyysi merkitykseltään tärkeimmistä palveluista. Se osaltaan tuo kehittämispolut jokaiselle esimiehelle talouden ja asiakaspalvelun edelleen parantamiseksi sekä suuntaa antavan yhteenvedon luottamushenkilöille. Myös palveluverkkoanalyysin tarkistamiselle keväällä 2009 saadaan siitä lähtökohtia ja jotain myös kuntastrategian laadintaan. Voi olla että palveluverkkoanalyysi olisi järkevintä tehdä vasta kuntastrategian teon jälkeen, koska kuntastrategian laadinta perehdyttää uudet valtuutetut kuntakokonaisuuteen. 3

4 Strategiatyössä saadaan ottaa kantaa myös seudulliseen yhteistyöhön Vihdin kannalta. Palvelujen kehittämisessä lähialueyhteistyö Karviaisen ja Puhdin pohjalta yhdessä Karkkilan ja Nummi-Pusulan kanssa on tärkeä, mutta myös Lohjan kanssa on järkevää kehittää yhteistyötä monissa asioissa tasavertaiselta pohjalta. Kehyskuntien edunvalvontayhteistyö tiivistynee Nelosten ja Kuuman osalta. Helsingin seudun yhteistyö etenee nopeimmin vuokra-asuntotuotannon edistämisessä ja joukkoliikenteen toimivuuden parantamisessa, mutta se vaatii Vihdin osalta edistyäkseen myös rahaa lähivuosina, jos halutaan nykyisen YTV:n palvelutaso edes pääosin. Vuoteen 2011 ulottuvalla taloussuunnittelukaudelle siihen ei ole varauduttu. Maankäytön suunnittelu hyödyntää kehityskäytävä-ideaa, jossa Vihdille avautuu selkeät kasvunäkymät Porin ja Turun teiden ja suunniteltavan Länsi-Radan suunnassa. Vihdissä on hyvät puitteet tasapainoiselle elämälle, kunhan työmatkaan käytetty aika ei kasva liiaksi ja kasvavalle osalle vihtiläisiä tarjoutuu mahdollisuus työtekoon Vihdissä, lähialueella tai etätyönä. Elinkeinopolitiikan merkitystä on vaikea ylikorostaa. Hyvällä henkilöstöpolitiikalla ja Vihdin tarjoamilla asumisvaihtoehdoilla saadaan jatkossakin hyviä työntekijöitä kuntaan. Jukka Anttila va. kunnanjohtaja 4

5 YLEISPERUSTELUT Yleistä Kuntalain 65 :ssä on talousarvioperiaatteita koskevat säännökset. Valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio. Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi, taloussuunnitelman ollessa vähintään kolmevuotinen. Valtuuston on hyväksyttävä talousarvio ja suunnitelma samanaikaisesti. Talousarvion valmistelusta vastaa kunnanhallitus. Taloussuunnitelmassa sovitaan peruslinjaukset, joiden mukaan kunnassa tuotetaan palveluja, ja joiden mukaan kuntaa johdetaan. Suunnitelma on arvokeskustelun tulos niiden mahdollisuuksien puitteissa, jotka Vihdin kunnalla on käytettävissä. Talousarviossa ja suunnitelmassa hyväksytään kunnan taloudellisten tavoitteiden lisäksi myös toiminnalliset tavoitteet. Talousarvio ja suunnitelma on laadittava siten, että edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen ja tavoitteiden saavuttamiseen turvataan. Kuntalaissa korostetaan sitovien tavoitteiden asettamista ja seurannan merkitystä talouden ohjaukseen, määrärahoihin ja tuloarvioihin. Talousarvio ja suunnitelma ovat valtuuston talouden ja toiminnan ohjausvälineitä. Tilikauden päätyttyä annettavassa toimintakertomuksessa on annettava selvitys taloudellisten ja toiminnallisten tavoitteiden toteutumisesta. Kuntalain mukaan kunnan talouden hoidossa ja toiminnassa on noudatettava talousarviota. Talousarvio ja suunnitelma sitovat toimielimiä ja henkilöstö sekä toimivat myös samalla valvonnan välineinä. Valtuusto päättää talousarvioon tehtävistä muutoksista. Talousarvio muodostuu eri osista. Tuloslaskelma- ja rahoitusosa edustavat kokonaistalouden näkökulmaa, käyttötalous- ja investointiosan edustaessa toiminnan ohjauksen näkökulmaa. Kuntalaki ei edellytä tulojen ja menojen muodollista tasapainottamista vuositasolla. Tilikauden tulos talousarviossa tai yksittäisenä suunnitelmavuonna voi olla yli- tai alijäämäinen. Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen enintään neljän vuoden pituisena suunnittelukautena, jos talousarvion laatimisvuonna taseeseen ei arvioida kertyvän ylijäämää. Laissa määritellyn talousarvion muodollisen rakenteen lisäksi taloussuunnitelman periaatteita ovat : - Täydellisyysperiaatteen mukaan talousarvioon on otettava kalenterivuoden menot ja tulot. Tähän periaatteeseen lasketaan kuuluvan myös bruttoperiaate, jonka mukaan tulot ja menot otetaan talousarvioon bruttomääräisinä vähentämättä tuloja menoista ja päinvastoin. - Tasapainoperiaatteen mukaan tulojen on suunnitelmakaudella katettava menot. Talousarvion rahoituslaskelmassa osoitetaan, kuinka rahoitustarve katetaan ja kuinka mahdollinen rahoitusylijäämä käytetään. - Vuotuisperiaatteen mukaan talousarvio sisältää vain yhden varainhoitovuoden suoriteperusteiset menot ja tulot. Varaukset ja rahastosiirrot ovat tilikauden tuloksen käsittelyeriä. - Nettoperiaatteen mukaan valtuusto voi päättää bruttomenojen ja bruttotulojen erotuksen eli toimintakatteen määrärahana tai tuloarviona. - Yhtenäisyysperiaatteen mukaan valtuusto päättää talousarviosta ja suunnitelmasta yhtenä kokonaisuutena samassa käsittelyssä. 5

6 - Julkisuusperiaatteen mukaan talousarvio on julkinen asiakirja, johon kenellä tahansa on oikeus tutustua. Vuoden 2009 talousarviossa käytetään nyt jo toista kertaa yksikköhintapohjaista budjetointia sekä tuloskorttien käyttöä käyttötalouden laadinnassa. Talousarvion toteutumaa tullaan seuramaa säännöllisin väliajoin ja toteutumasta raportoidaan valtuustolle seurantaraportein vähintään kaksi kertaa vuodessa. Määräraha, tuloarvio, sisäiset menot ja poistot Määräraha on valtuuston talousarviossa euromääräinen, käyttötarkoitukseltaan rajattu valtuus varojen käyttämiseen, joka myönnetään tulosalueelle. Tuloarvio on valtuuston talousarviossa tuloarvio, joka asetetaan tulosalueelle. Tulot peritään hyväksyttyjen maksujen ja taksojen mukaisina palvelutilanteessa tai mahdollisimman nopeasti tapahtuman jälkeen. Netto tarkoittaa menon ja tulon erotusta eli toimintakatetta. Talousarviossa määrärahat ja tuloarviot sisältävät myös sisäiset erät. Suunnitelman mukaiset poistot ovat talousarvion tuloslaskelmaosassa kunnan tilikauden tuloksen laskemiseksi tarvittava erä, laskennalliset erät eivät ole määrärahoja. Investointiosassa ovat koottuna kunnan investointimenot ja tulot. Käyttöomaisuushankinnat, jotka ovat euroa tai suurempia tai kuuluvat ensikertaiseen kalustamiseen, käsitellään investointiosassa. Jos hankkeen toteutuminen siirtyy talousarviossa arvioidusta aikataulusta, jaksotetaan investoinnin rahoitustarve uudelleen suunnitteluvuosille. Automaattisesti siirtyvää määrärahaa ei ole. Investointitoiminnan rahoitusosuuksina talousarviossa esitetään mm. arvioidut valtion ja muiden yhteisöjen rahoitusosuudet. Sitovuus Kuntalain 65 :n mukaan talousarvio on sitova ohje kunnan talouden hoitamista varten talousarviovuonna, suunnittelukauden tavoitteet ovat ohjeellisia. Talousarvio on käyttötalouden osalta sitova kunnanhallitukseen ja valtuustoon nähden keskuksittain, lautakuntiin nähden tulosalueittain, viranhaltijoihin sekä tulosalueen johtoon nähden tuoteryhmittäin, sitovana määräraha on toimintakate ja sitovina tavoitteina tuloskortin tavoitteet. Tarkastuslautakunnan osalta sitovuustaso on hallintokeskuksen, hallinto ja taloustulosalueen tuoteryhmän hallintoja toimistopalvelut tuloskortissa mainittu määräraha. Toimintakatetta laskettaessa ei oteta huomioon käyttöomaisuuden myynnistä kertyviä myyntivoittoja tai myyntitappioita, myyntivoittoja ei siten voi käyttää tulosalueen tai lautakunnan menojen katteeksi ja myyntitappioita ei tarvitse kattaa muilla tuloilla tai menojen vähennyksillä. Edellä selostetusta poiketen kunnanhallituksella on kuitenkin valtuus siirtää hallintokeskukseen varattu palkkiovarausmääräraha muiden palvelukeskusten tulosalueille ja hallintokeskuksen muille tulosalueille. Palkkiovarausmäärärahaan kuuluu järjestelyvaraerä euroa, tämä erä on keskitetty hallintokeskuksen, hallinnon ja talouden tulosalueelle. Investoinnit ovat sitovia valtuustoon nähden toiminnoittain, tällä tavoin ne on esitetty myös investointisuunnitelmassa. Rahoitukseen merkityt tulot ja menot ovat sitovia kunnanhallitukseen nähden lajeittain. Vihdin vesihuoltolaitos on nettoperiaatteella toimiva liikelaitos. Kuntalain 13 :n mukaisesti kunnanvaltuusto hyväksyy vesihuoltolaitoksen toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Vihdin kunnan hallintosäännön 14 :n mukaan kunnanhallitus hyväksyy vesihuoltolaitoksen talousarvion. 6

7 Yleinen taloudellinen tilanne Muutospaineita julkiseen talouteen tulee monelta taholta. Valtiontalouden tasapainottaminen, rajojen asettaminen julkisen talouden velkaantumiselle, alijäämälle ja osuudelle bruttokansantuotteesta sitoo kunnallistalouden kiinteästi muun julkisen talouden kehitykseen. Kokonaisuutena julkinen talous on keskeisesti sidoksissa koko kansantalouden kehitykseen ja sitä kautta myös maailmantalouden kehitykseen. Yksittäisen kunnan toimintamahdollisuuksiin vaikuttaa kansantalouden kehityksen ohella taloudellinen kehitys oman kunnan alueella. Maailmantalouden finanssisektori on ollut erittäin vakavissa vaikeuksissa koko syksyn ajan. Koko pankkijärjestelmän toimintamahdollisuuksia on epäilty. Tästä johtuen Yhdysvallat ja Euroopan maat ovat ryhtyneet tukemaan pankkisektoria. Euroopassa on tehty erilaisia toimia luottamuksen ja jatkuvuuden palauttamiseksi pankkijärjestelmään. Talousennusteita on aivan viime viikkoina tarkistettu edelleen alaspäin ja taantumaan ajautumista pidetään laajalti todennäköisenä. Talouden käänne saattaa myös olla varsin jyrkkä maailmanlaajuisen luottolaman ja finanssikriisin rantautuessa Suomeenkin. Suhdannekäänteen syvyys ja kesto ovat monelta osin vielä epävarmojen arvioiden varassa. Vientiteollisuutemme rakenneongelmat yhdistettynä rahoitusmarkkinoiden turbulenssiin aiheuttaa sopeutumisvaiheen, jonka kestoa on tällä hetkellä mahdotonta arvioida. Tässä tilanteessa on syytä erityiseen malttiin ja varovaisuuteen. Ottaen huomioon voimassaoleva korkea palkkasopimus ja ikääntymisen aiheuttamat menopaineet, tulisi kunnassa pyrkiä välttämään menoja lisääviä toimenpiteitä. Uudelle talousarviokaudelle tultaessa tulee kunnan taloudenpidossa ja seurannassa olla erityisen valpas ja pyrkiä reagoimaan joustavasti tilanteiden niin vaatiessa myös kauden aikana. Suomen talouden kasvuvauhti on jatkunut vahvana poikkeuksellisen pitkään. Suomen korkeasuhdanne on kuitenkin taittunut ja talouskasvu on nopeasti hidastumassa. Suomen talous on perustaltaan kuitenkin terve ja työllisyystilanne on toistaiseksi säilynyt hyvänä. Talouden kasvun hidastumisen ennustetaan jatkuvan edelleen vuonna Vienti hiipuu ja kotimaiset investoinnit alentuvat vuonna Talouden kasvu on näin ollen yksin kotimaisen kulutuksen varassa. Bkt:n kasvu jäänee n. yhteen prosenttiin. Jos kansainvälinen talouskriisi ei pitkity, voi vuoden 2009 lopulla olla edellytyksiä myös elpymiselle. Työttömyyden pitkään jatkunut aleneminen ja työllisyyden kasvu pysähtynevät lähikuukausina, mutta työttömien määrä tuskin nousee, koska vuoden 2008 syksystä alkaen suuret ikäluokat tulevat eläkeikään ja työvoiman tarjonta alkaa supistua. Työvoiman laskennallinen väheneminen vuositasolla vastaa suurin piirtein työllisyyden vähenemistä. Työttömyysasteen ennustetaan olevan keskimäärin 6,2 prosenttia vuonna Syyskuussa Vihdin työttömyysaste oli 3,7 %, Lohjan seutukunnassa vastaava luku oli 5,1 %. Kuntien talouden neljännesvuositilaston mukaan kuntien toimintamenot kasvoivat kuluvan vuoden ensimmäisellä vuosipuoliskolla peräti kahdeksan prosenttia verrattuna edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon. Kunta-alalla viime vuoden loppupuolella saavutetut neuvottelutulokset virka- ja työehtosopimuksista ovat nopeuttaneet merkittävästi kuntaalan palkkasumman kasvua vuoden 2007 viimeisestä neljänneksestä alkaen. Vuonna 2007 kunta-alan palkkasumma kasvoi ennakkotietojen mukaan 4,2 %. 7

8 Sopimuskorotusten tason ja ajoituksen ohella mm. liukumat ja työpanoksen muutokset vaikuttavat siihen, miten paljon kunta-alan palkkasumma kasvaa vuonna 2008 ja Kuntien ja kuntayhtymien palkkasumma on lisääntynyt alkuvuonna lähes seitsemän prosentin vuosivauhtia. koko vuonna palkkasumma kasvanee yli kuusi prosenttia. Kuntaalan ansiotasoindeksi kohoaa tänä vuonna keskimäärin 5,3 %. Ensi vuonna palkkasumman kasvuvahti hidastuu sopimuskorotusten johdosta. Ansiotasoindeksi kohonnee kuitenkin 3,7 prosenttia ensi vuonna. Kunta-alan palkkasumman arvioidaan kasvavan myös henkilöstön lukumäärän lisäyksen sekä rakennemuutoksen johdosta. Tämän hetkisen arvion mukaan (syyskuu 2008) vuoden 2009 kuntatyönantajan sosiaalivakuutusmaksuissa ei tapahdu kovin merkittäviä muutoksia tämän vuoden perusteisiin verrattuna. Sairausvakuutusmaksu kohoaa hieman. Työttömyysturvamaksun palkkasummaraja säilynee nykyisessä lähes 1,7 milj. eurossa, mutta ylimenevältä osalta maksuprosentti alenee 2,7 prosenttiin. Työnantajan keskimääräinen ennakollinen KuELmaksu alenee 0,7 prosenttiyksikköä ja on 23,1 % vuonna Kunta-alan kustannustaso kohoaa tänä vuonna melko nopeasti verrattuna viime vuosien kehitykseen. Esimerkiksi peruspalvelujen hintaindeksillä mitattuna menojen keskimääräinen vuotuinen kohoaminen on ollut vuosina noin kolmen prosentin luokkaa. Tänä vuonna kustannustalon arvioidaan nousevan 4,7 %. Vuonna 2009 peruspalvelujen hintaindeksin ennustetaan kohoavan 3,2 %. Kunnallisveron tilitykset ovat kohonneet kuluvan vuoden tammi-elokuussa lähes 7 %. Nopeaa kasvua selittää mm. yleisen taloudellisen toimeliaisuuden jatkuminen vilkkaana, mikä on näkynyt sekä yritysten hyvänä tuloskehityksenä että työllisyyden paranemisena. Koko kansantalouden palkkasumma on kasvanut ennakkotietojen mukaan tämän vuoden tammi-heinäkuussa 8 % verrattuna edellisen vuoden vastaavaan jaksoon. Kunnallisveron tilitykset ovat tänä vuonna lähes 15 miljardia euroa ja suhteellinen kasvu edellisestä vuodesta on 7 %. Vuonna 2009 kunnallisveron tilitykset lisääntyvät n. 3 %. Ansiotulojen nimellinen kasvu jatkuu kylläkin suhteellisen ripeänä eli 5,5 %, mutta kunnallisverotuksessa toteutettavat verokevennykset vähentävät kunnallisveron tuottoa noin 374 milj. euroa. Eläketulojen verotusta kevennetään kunnallisverotuksen eläketulovähennystä korottamalla, minkä arvioidaan vähentävän kuntien verotuloja ensi vuonna 131 milj. euroa. Valtionverotuksen ansiotulovähennys kumotaan ja tilalle ehdotetaan käyttöön otettavaksi uusi työtulovähennys. Vähennys tehdään ensisijaisesti valtion verosta. Jos valtion vero ei riitä vähennyksen tekemiseen, loput vähennetään muilta veronsaajilta. Kuntien ensi vuoden verotuottomenetyksiksi arvioidaan 236 milj. euroa. Verotulomuutoksia kunnille aiheuttavat lisäksi mm. kotitalousvähennyksen nostaminen (arviona 24 milj. euron menetys) sekä matkakuluvähennyksen omavastuun nousu (arviona 17 milj. euron lisäys verotuloihin). Nämä yhteensä yllämainitut 374 milj. euron verotulomenetykset vuonna 2009 kompensoidaan kunnille sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuusprosenttia korottamalla. Kuntien yhteisöveron tilitykset ovat vuonna 2008 arvion mukaan runsaat 1,6 miljardia euroa. Yhteisöveron tilitysten arvioidaan alenevan vuonna 2009, suhdanteiden heikentyessä. Kiinteistöveron tilitysten määräksi vuonna 2008 arvioidaan 890 milj. euroa. Kiinteistöveron tuotto lisääntynee ensi vuonna viitisen prosenttia, tilitysten ollessa 930 milj. euroa. 8

9 Kuntien verotulojen tilitykset ovat tänä vuonna yhteensä lähes 17,5 miljardia euroa. Vuonna 2009 tilitysten arvioidaan olevan noin 18 miljardia euroa (Kuntaliiton arvio syyskuu 2008). Valtion talousarvioesityksessä 2009 kuntatalouden kehitysarviota on jossain määrin heikennetty viime keväänä peruspalveluohjelmassa esitetystä. Kuntien vuosikate kuitenkin vahvistuisi arvion mukaan vielä vuonna 2009, jonka jälkeen kuntatalous alkaisi uudelleen heiketä. Kuntien välisten erojen arvioidaan pysyvän suurina. Ensi vuoden valtion talousarvioesityksessä kuntien valtionosuuden nousevat runsaasti, arviolta 684 milj. euroa. Kuntien rahoitusasema ei tästä johtuen kuitenkaan käytännössä parane, koska kyse on kustannustason nousun ja tuloverotuksen keventämiseen (374 milj. euroa) liittyvien veromenetysten kompensoimisesta. Erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuudet kasvavat sen vuoksi, että kuntien veromenetykset kompensoidaan nostamalla sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksia. Kuntaliiton mukaan valtionrahoitusosuus peruspalvelubudjetin mukaisiin kuntapalveluihin alenee esityksen mukaan hallituskaudella lähes yhdellä prosenttiyksiköllä. Yksittäisistä menopaineista merkittävin on vammaispalvelulainsäädännön laajentaminen. Myös ikäihmisten palvelusuunnitelman ikärajaa madalletaan ja palvelujen laatua parannetaan. Sosiaali- ja terveystoimen maksujen korotukset kanavoidaan valtiolle. Koulutusikäluokkien pienentyessä muodostuvaa menosäästöä ei vähennetä vaan se laitetaan koulutuksen kehittämiseen KUNNAN TALOUDELLINEN TILANNE JA LÄHTÖKOHDAT SUUNNITTELUKAUDELLE Vihdin verotulojen kehityksessä on pohjana kuntaliiton arvio verotulojen kehityksestä. Vihdin asukasluvun arvioidaan kuitenkin kasvavan n. 2,2 %:n vauhtia myös talousarviovuonna. Tällä on vaikutusta myös verotulokehitykseen siten, että verotulojen arvioidaan kasvavan n. 4,9 %. Vihdin talouden tila suunnittelukaudella on erittäin haasteellinen. Viime vuodet jatkunut hyvä kansantaloudellinen kehitys on kasvattanut kunnan verotuloja merkittävästi. Samanaikaisesti kuitenkin myös toimintakulut ovat kasvaneet vielä vauhdikkaammin. Vihdillä on mahdollisuudet selvitä tulevaisuuden haasteista. Vihdin sijainti ja muut edellytykset elinkeinoelämän myönteiselle kehitykselle ovat hyvät. Kuntalaistoiminta ja asukkaiden aktiivisuus on erittäin tärkeä ja myönteinen piirre Vihdissä. Palveluverkkoon tehdyt toiminnalliset muutokset ja optimoinnit tuovat ja niiden täytyy tuoda suotuisia muutoksia myös kustannusten kasvun hillitsemiseen, muuten investointien perusteissa on korjaamisen varaa. Laajan investointiohjelman toteuttaminen on velkaannuttanut kunnan ja lainalasti on suuri. Suuri lainamäärä, kasvavine lyhennyksineen ja rahoituskustannuksineen, heikentää kunnan reagointimahdollisuuksia toimintaympäristön muutoksille. Tulevassa palveluverkkosuunnitelmassa ja kuntastrategiassa tulee hyväksyä se keskimääräinen investointitaso, jonka kunta kestää pitkällä tähtäyksellä, eikä velkaannu liikaa. Vuosi 2008 oli viimeinen valtuuston hyväksymästä tasapainotussuunnitelmavuosista Vihdin kunnan taloudellinen tulos on vuonna 2008 todennäköisesti negatiivinen. Tämä negatiivinen tulos on seurausta erittäin merkittävästä palvelukysynnän määrän sekä yksikkökustannusten kasvusta, inflaation ennustetaan yltävän 4 %:iin vuonna 2008, kun 9

10 talousarvioon inflaatiokehityksen arvioitiin olevan n. 2 % tasoa. Palvelukysynnän kasvualueita ovat olleet erikoissairaanhoito, perhehuolto, päivähoito, terveys- ja vanhuspalvelut. Hyväksytty tasapainotussuunnitelma on toiminut kunnan toiminnan ja talouden ohjaajana kuntastrategian tapaan. Keväällä 2009 käynnistetään kunnassa kuntastrategian laadinta sekä palveluverkkosuunnitelman päivitys, joissa hahmotetaan kunnan tulevaisuutta ja mikä on kunnan tärkeimmät tavoitteet pitkällä ja keskipitkällä sekä myös lyhyellä aikavälillä. Tällainen strategia toimii sateenvarjon tapaan kuntalaisille ja henkilöstölle ja ohjaa valittujen toimintalinjojen mukaisesti kunnan toimintaa tiekartan tavoin kohti asetettuja tavoitteita. Uuden valtuuston ei tulisi enää harkita tasapainotussuunnitelmaa, vaan ylijäämäsuunnitelman tekoa, jotta kunta voisi selvitä nykyisistä lainoista ja uusista investoinneista. Vihdin kunnan talouden kehitys on kiristymään päin. Omaisuutta on myyty aikaisemmilla tilikausilla ja myös kuluvana kautena. Myytävissä oleva omaisuus on hyvin pitkälle myyty, pois lukien obligaatiorahasto-osuutta sekä muutamia asunto-osakkeita. Tonttien myyntiä ei tässä yhteydessä mielletä kertaluonteiseksi omaisuuden myynniksi. Palveluverkkoa ja toimintaa on kehitetty. Toimintakulujen kasvu on kuitenkin ollut nopeaa ja vuodelle 2009 kasvun arvioidaan olevan n. 4,0 %. Kulujen kasvun täytyy maltillistua alle tuottojen kasvun. Myös investointeihin on kulunut paljon varoja erityisesti aikaisempina vuosina, mutta erittäin voimakas investointitahti on jatkumassa myös tulevina vuosina. Tämä kasvattaa kunnan lainakantaa huomattavasti ja kasvu tulee jatkumaan koko taloussuunnittelukauden ollen viimeisenä suunnitteluvuotena n euroa/asukas. Lainakanta on erittäin suuri kaikilla mittareilla tarkasteltuna ja vaikeuttaa kunnan toimintamahdollisuuksia, ja kaventaa joustavuutta ulkoisiin toimintaympäristön muutoksiin. Investointitahdin voimakas maltillistaminen on välttämätöntä. Vuosikatteen tulisi riittää investointeihin. Verotulojen kasvu näyttää pienenevän talousarviovuonna ja suunnitelmakauden loppuvuosina kehitys olisi jo huomattavasti hidastunut. Kunta kuitenkin tarvitsee vahvempaa vuosikatetta selvitäkseen tulevien vuosien lainataakan tuomista velvoitteista ja palvelukysynnän tuomista menojen kasvusta. Lisäksi toimintaa ja palveluja tulee kehittää siihen suuntaan, että kunnan talous kestää myös verotulojen hitaammankin kehityksen. Verotulojen kasvu on talousarviossa n. 4,9 prosenttia verrattuna ennusteeseen ja taloussuunnitelmavuosina 2,5 ja 2,4 prosenttia. Toimintakulujen kehitys on ollut rajua. Tähän voimakkaaseen kehitykseen pyritään vastaamaan perustamalla mm. perusturvakuntayhtymä Karviainen sekä liikelaitoskuntayhtymä Puhti. Näiden yhtymien perustamisella pyritään menojen kasvun kehityksen maltillistamiseen. On olemassa riski, että alkuvaiheessa ei nähdä mittavia kustannussäästöjä, näin suurten toimintauudistuksien läpiviennin ollessa kyseessä. Muutokset luovat kuitenkin pohjan aitoon mahdollisuuteen vaikuttaa menojen kasvun kehitykseen. Talousarvio on laadittu oletuksella, että yleinen talouden kehitys ei täysin romahda vaan hidastuu ja vaikutukset kunnan talouteen tulevat voimakkaammin esiin vuonna Riskejä voidaan nähdä maanmyyntituotoissa sekä verotulojen kasvussa. Kunnan tulee tarpeen mukaan varautua avaamaan talousarvio vuoden 2009 kuluessa ja suorittamaan tarpeelliset sopeuttamistoimenpiteet. 10

11 Vuosikate, poistot ja investoinnit , Vuosikate Poistot Investoinnit Oheinen kuvio osoittaa, että kunnan tulorahoitus ei ole riittänyt poistojen kattamiseen kaikkina vuosina. Taloussuunnitelman viimeisinä vuosina vuosikate heikkenee ja alittaa poistot. Tasapainoisen kunnallistalouden vähimmäisvaatimus on, että vuosikate kattaa poistot. Voimakkaasti kasvavalla kunnalla, kuten Vihdillä, vaatimus on vieläkin kovempi, yleisesti on verrattu vuosikatteen riittämistä investointeihin. Tulorahoituksen riittävyys investointien kattamiseen on suurimmillaan vuonna Pitkäaikaisten lainojen määrä kasvaa, ja arvioidaan olevan suunnittelukauden sisällä suurimmillaan 2011, jolloin lainaa on yhteensä 85,4 milj. euroa. Lainamäärä per asukas kasvaa yhtälailla voimakkaasti ja on suurimmillaan 2011, jolloin asukaskohtainen lainarasite on 2902 euroa. Lainamäärän kasvaessa myös korkokulut kasvavat voimakkaasti. Korkotason arvioidaan alenevan vuoden 2008 syksyn tasosta. Rahoituskulut kokonaisuudessaan arvioidaan olevan n. 3,6 milj. euroa eli noin 126 euroa/asukas. Vuoden 2009 talousarvion mukaan toimintakulut ovat 126,5 milj. euroa (mukana liikelaitos). Vuoden 2008 ennusteeseen verrattuna toimintakulut kasvavat 4,1 % ja verrattuna edelliseen talousarvioon 9,6 prosenttia. Toimintakatteen kasvu, jossa on mukana käyttöomaisuuden myyntivoitot on 4,1 % ja ilman myyntivoittoja 5,2 %, verrattuna vuoden 2008 ennusteeseen. Toimintakate, joka on sitova, kasvaa vuosittain keskimäärin 3,8 % koko taloussuunnitelma kauden ajan. VERORAHOITUS Verorahoitus tarkoittaa kunnan verotulojen ja valtionosuuksien yhteismäärää. Kuntien verotulojen arvioidaan kasvavan n. 4,4 prosenttia vuonna Vihdin kunnan verotulojen osuus verorahoituksesta on tällä hetkellä noin 83 % ja valtionosuuksien osuus siten noin 17 %. Kunnan verotulot kasvoivat vuonna 2007 noin 10,8 % ja vuoden 2008 verotuloennuste näyttää n. 9 % kasvua. Vuonna 2009 verotulojen arvioidaan kasvavan noin 4,9 prosenttia. Vihdin verotulojen kasvu on ollut varsin ripeää vuoden 2003 jälkeen, kuten oheinen kuvio osoittaa. Kasvua tukee väestön kasvun lisäksi palkkaratkaisuihin sisältyneet korotukset. 11

12 Verotulon kasvu ja kehitys M / % ,0 % ,0 % 80 8,0 % 60 6,0 % 40 4,0 % 20 2,0 % ,0 % Verotulot M Muutos edelliseen vuoteen Vihdin verotuloennuste näyttää talousarvion ylittävää kasvua vuodelle Myös vuodelle 2009 nähdään vielä kasvua tulevan, mutta kasvun arvioidaan taittuvan ja hiljenevän kun taloussuunnitteluvuosia edetään. Vihdin kunnallisveroprosentti on 19,25, jota korotettiin vuodelle ,5 prosenttiyksiköllä. Veronkorotuksen vaikutus on n. 2,2 milj. euroa vuonna Kunnallisveron kasvun arvioidaan olevan vuonna 2008 yli 9 prosenttia. Arvio perustuu aikaisempien verovuosien tiedoista, toteutumista tehtyyn malliin sekä kuntaliiton verokehikosta saatuihin tietoihin. Kunnallisveron kasvun arvioidaan kuitenkin laskevan n. 5 prosenttiin vuonna Yhteisöverotulojen ennustetaan kokonaisuutena kasvavan vielä vuonna Vihdissä vuoden 2009 yhteisöverotuloksi on arvioidaan n. 3 milj. euroa, jossa on laskua n. 7,6 % verrattuna ennusteeseen Arvio on suoraan Vihdin kunnan yhteisöveron jakoosuuden mukainen. Yhteisöveroon arvioidaan tulevan kasvua uudelleen vasta vuonna Kiinteistöveroprosentteja korotettiin vuodesta 2006 alkaen. Asuinkiinteistöjen veroprosentti on 0,3, muiden kuin vakituisesti asuttujen asuinkiinteistöjen veroprosentti on 0,9 ja yleinen kiinteistöveroprosentti 0,75. Lisäksi lakimuutoksen johdosta rakentamattomille rakennuspaikoille on määrätty 3 prosentin kiinteistövero. Kiinteistöveron tuotoksi talousarviossa on ennakoitu noin 4,1 milj. euroa ja keskimääräiseksi suunnittelukauden kasvuksi n. 3,6 prosentti. Talousarvioluku on verottajan laskennallisesta 12

13 kiinteistöverotilastosta. Kasvu tulee lähinnä verottajan toimesta tehtyjen verotusarvojen tarkistusten sekä veropohjan kasvun kautta. Valtionosuudet ovat vuonna 2008 n. 19 milj. euroa, jossa on kasvua n. 11 prosenttia. Lisäykset valtionosuuksiin tulevat kompensoinneista, jotka liittyvät kustannusten nousuun ja tuloverotukseen keventämiseen. Lisäykset maksetaan sosiaali- ja terveystoimen valtionosuuksissa. Valtionosuudet kasvavat myös oppilasmäärän lisääntymisen ja väestökasvun johdosta. Toisaalta vähennyksiä valtionosuuteen aiheutuu mm. edunvalvontapalvelujen ja elatustuen siirtymisellä kunnalta valtiolle. Kaikki edellä mainitut vaikutukset huomioiden valtionosuuksien määrä nousee arvion mukaan vuonna 2009 n. 21 milj. euroon. Verorahoitus Valtionosuudet Verotulot TOIMINTATUOTOT JA -KULUT Toimintatuotoissa ja kuluissa eri talousarviovuosien vertailua vaikeuttaa kaksi merkittävää asiaa. Vuoden 2008 ennuste on kasvanut huomattavasti saman vuoden talousarviosta sekä Karviaiseen siirtyvän toiminnan muuttuminen ulkoiseksi asiakaspalvelujen ostoiksi. Myös osa sisäisistä tuotoista ovat uudessa organisaatiomallissa ulkoisia tuottoja. Vuoden 2009 talousarviossa toimintakate (mukana liikelaitos) on 96,6 % verorahoituksesta, kun se vuoden 2008 talousarviossa on 94,7 %. Kehitys on väärän suuntainen, koska se tarkoittaa myyntivoittojen ja toimintatuottojen osuuden pienenemistä, toimintakulujen osuuden kasvamista sekä heikentää vuosikatteen ja tuloksen positiivista kertymistä. Toimintatuottojen kasvua tulisi edelleen tukea tarkoituksenmukaisilla toimenpiteillä. 13

14 Toimintakulujen kasvua on syytä verrata myös verotulojen kasvuun, koska pitkällä aikavälillä kulujen kasvu ei saisi ylittää verotulojen kasvua, päinvastoin, kasvu saisi olla enintään verorahoituksen kasvun tasoa. Mitä suurempi ero on verorahoituksen kasvun hyväksi, edesauttaa se kuntaa selviämään lainan lyhennyksistä ja korkokuluista. Suunnitelmavuosina toimintatuotot ja kulut kasvat n. 3 prosentilla vuosittain. Verorahoitus ja toimintakulut Verorahoitus Toimintakulut Vertailtavien talousarvion henkilöstökulujen kasvu on vuoden 2008 talousarviosta on n. 10 %. Tähän vaikuttavat vuoden 2008 ennusteen kasvu (mm. 38 uutta henkilöä päivähoitoon) sekä talousarvioon varatut vakanssilisäykset Henkilöstökuluissa on hallintokeskuksen määrärahoihin varattu euroa keskitettynä varauksena vuoden 2009 järjestelyvaraeräluonteisiin palkkioihin. Henkilöstökuluissa vuonna 2007 tehdyt sopimukset määrittelevät hyvin pitkälle tulevan kehityksen. Sopimus on voimassa aina vuoden 2010 puolelle. Palkankorotukset tulevat olemaan keskimäärin 3,3 prosenttia. Asiakaspalvelujen ostot kasvavat 7,7 prosenttia edellisvuoden talousarviosta. Tähän ryhmään kuuluvat mm. ostot Karviaiselta (+8,8 %) ja erikoissairaanhoidon tulosalue. Palvelujen ostoihin kirjataan mm. Puhdilta ja Länsi- Uudenmaan pelastuslaitokselta (+18 %) ostetut palvelut, jotka osaltaan, kustannusten nousun ja kuljetuspalvelujen lisääntymisen ohella kasvattavat tätä määrärahaa verrattuna vuoden 2008 talousarvioon. Erikoissairaanhoidon määräraha on otettu talousarvioon HUS:in kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti. Toimintatuotot ilman myyntivoittoja nousevat 5,6 % vuoden 2008 talousarvioon verrattuna. 14

15 Toimintatuotot ja -kulut sekä toimintakate /asukas Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate VUOSIKATE JA TILIKAUDEN TULOS Vuosikate kertoo, paljonko kunnan tulorahoituksesta jää toiminnasta aiheutuvien käyttömenojen kattamisen jälkeen investointeihin. Tulorahoituksen katsotaan yleisesti olevan laskennallisesti tasapainossa, kun vuosikate vastaa suunnitelmapoistoja (vuosikate/poistot = 100 %). Poistojen tulisi taas vastata keskimääräistä korvausinvestointitasoa. Vahvasti kasvavien kuntien, kuten Vihdin, voidaan katsoa tekevän poikkeuksen tästä yleissäännöstä, koska tällaisilla kunnilla on kasvusta johtuvia tarpeita investoida palvelurakenteeseen ja palvelujen järjestämiseen korvausinvestointitasoa enemmän. Rahavirtapohjaisemmassa tarkastelussa vuosikatetta verrataan investointeihin, jolloin nähdään kuinka hyvin rahavirta riittää tehtäviin investointeihin ilman lainanottoa. Tällöin voidaan nähdä, että kunnan investointiohjelman läpivienti vaatii mittavaa lainanottoa. Vuosikatteen tulee riittää myös otettujen lainojen lyhennyksiin. Lisälainan ottaminen lyhennysten kattamiseen ei välttämättä ole tarkoituksenmukaista. Vuoden 2009 talousarviossa (mukana VVHL) vuosikate on 8,1 milj. euroa ja poistot 8,1 milj. euroa, jolloin suhde on n. 100 %. Näin tarkastellen tulorahoitus riittäisi korvausinvestointeihin. Vihdin investointitahti on ollut vuosina 2006, 2007, 2008 ja vielä vuonna 2009, sekä myös jatkovuosina aina vuoteen 2016 asti, erittäin kova. Tämä tarkoittaa sitä, että kunnan on käytettävä velkarahoitusta, realisoitava omaisuuttaan ja/tai kulutettava käyttöpääomaansa palvelurakenteen ylläpitämiseksi ja investointien rahoittamiseksi. 15

16 Vuosikate, investoinnit M 30,0 25,0 20,0 15,0 10,0 5,0 0, Vuosikate Investoinnit Vuonna 2008 ennustettu (syyskuu) vuosikate (mukana VVHL) on noin 6,6 milj. euroa. Vuosikate täytyy suhteuttaa kunnan kokonaistilanteeseen ja toimintaan, eikä ole järkevää asettaa eksaktia euromääräistä rajaa, koska sen riittävyys määräytyy toimintatuottojen ja kulujen ja investointien suhteen perusteella. Vuosikate on kuitenkin kyettävä jatkossa nostamaan investointien tasolle. Pysyvä keino talouden tasapainottamiseksi on jatkaa edelleen palvelurakenteen optimointia ja samalla toiminnan tehostamista kustannustason alentamiseksi. Talousarviovuonna 2009 Vihdin kunnan talous on hieman (65 tuhatta) alijäämäinen. Tilikauden tuloksen arvioidaan muodostuvan 65 tuhatta euroa negatiiviseksi. Taloussuunnittelukauden vuosina 2010 ja 2011 vuosikate heikkenee verotulojen kasvun hiipumisen vuoksi. Vihdin olisi olennaisen tärkeää pystyä kasvattamaan vuosikatettaan siten, että tulevaisuudessa terveysasemainvestointi voidaan rahoittaa enemmän tulorahoituksella. Velkaisuus uhkaa vakavasti kunnan toimintamahdollisuuksia ja kaventaa mahdollisuuksia reagoida toimintaympäristön muutoksiin. INVESTOINNIT Vuoden 2008 talousarvion investointeihin varattiin noin 21,7 milj. euroa, ennusteen mukaan toteuma tulee olemaan 17,5 milj. euroa. Merkittävimmät investoinnit vuonna 2009 ovat kirkonkylän perhekeskus, Nummelan pelastusaseman laajennus ja peruskorjaus sekä Perusturvakuntayhtymä Karviaisen perustamispääoman maksaminen. Vuosi 2008 on myös ollut merkittävä vuosi investointien kannalta, on tehty suuri osa talouden ja palvelujen tasapainotussuunnitelman mukaisista ns. kynnysinvestoinneista. Vuoden 2009 talousarviossa jatketaan vielä kesken olevia investointeja, jolloin ne uudelleen 16

17 budjetoidaan esim. Vihdin yhteiskoulun laajennus. Investointiohjelman mukaan vuoden 2009 investoinnit ovat yhteensä 17,8 milj. euroa. Vuoden 2009 investointitaso poikkeaa palveluverkkosuunnitelmasta. Palveluverkkosuunnitelmassa vuoden 2009 investoinneiksi oli suunniteltu 11,2 milj. euroa. Poikkeamat em. suunnitelmaan johtuvat investoinneista (esim. Karviaisen peruspääoma), jotka eivät ole olleet mukana suunnitelmassa tai alkuperäisen investoinnin kustannusarvio on kasvanut tai investointi on siirtynyt edelliseltä vuodelta uudelleen budjetoitavaksi. Vuonna 2010 investointitaso laskee 18,4 milj. euroon ja vuonna 2011 se laskee 12,3 milj. euroon. Uusinvestointien lisäksi on huolehdittava myös korjausinvestoinneista, jotta korjausvelan kasvu voitaisiin minimoida. Uudet kaavaalueet ja odotettavissa oleva muuttovoitto aiheuttavat puolestaan tarvetta kunnallistekniikan investointeihin. Näiden kunnallistekniikan investointien tulee reagoida tontinmyynnin kehitykseen joustavasti siten, että myyntien mahdollisesti heiketessä myös uusien alueiden investoinnit pienenevät. Investoinnit rahoitetaan riittämättömän tulorahoituksen johdosta ottamalla lisää pitkäaikaista lainaa. Asukasluvun kasvuvauhdilla on olennainen vaikutus investointitarpeeseen. Investoinnit milj. euroa 30, ,0 20,0 15,0 10,0 5,0 0,0 17

18 HENKILÖSTÖ Henkilöstön määrää ja sen kehitystä seurataan henkilötyövuosilaskennalla, joka perustuu todelliseen tehtyyn työaikaan. Vuoden 2009 alussa kunnan henkilöstörakenteessa tapahtuu merkittäviä muutoksia. Perusterveydenhuolto siirtyy Vihdin, Nummi-Pusulan ja Karkkilan yhteiseen perusterveydenhuollon kuntayhtymä Karviaiseen. Palkanlaskennan, kirjanpidon ja tietohallinnon tehtävät puolestaan siirtyvät tukipalvelujen liikelaitoskuntayhtymä Puhtiin. Päivähoidon tulosalue siirtyy sivistyksen toimialalle omaksi tulosalueekseen ja perusturvakeskus lakkaa kokonaan. Kuntarakenteen muutoksista johtuen henkilötyövuosien seurannassa on aikaisempien vuosien osalta henkilötyövuodet laskennallisesti muutettu vastaamaan organisaatiota tilanteessa. Hallintokeskuksen henkilötyövuosimäärästä on vähennetty Puhtiin siirtyvän henkilöstön osuus. Päivähoidon tulosalue on sivistyskeskuksessa omana tulosalueenaan ja perusturvakeskuksen osuus on taulukosta poistettu. HENKILÖTYÖVUODET Toteutunut tehty työaika suhteutettuna vuoden 2009 organisaatiorakenteeseen HALLINTO Hallinto ja talous 19,20 20,36 24,40 25,39 20,59 21,79 Vakanssiesitykset 2009 Ruoka- ja siivouspalvelut 114,55 115,85 114,21 111,50 112,71 121,52 SIVISTYS Kasvatus- ja koulutus 266,53 283,58 286,46 294,50 272,06 302,36 Kulttuuri- ja kansalaistoimi 19,73 19,93 19,76 19,64 18,47 17,87 Liikunta 15,56 13,73 11,29 12,17 8,94 10,31 Nuoriso 15,17 16,09 20,72 17,05 9,02 7,06 Päivähoito 225,74 227,98 234,76 241,37 255,30 294,45 TEKNINEN- JA YMPÄRISTÖ Tekninen 71,79 75,65 76,17 85,23 80,25 79,14 * Talouden tasapainottamisohjelman mukainen tavoite ** Henkilömäärään perustuva arvio, sisältää uudet vakanssit * 2009** Vesilaitos 11,58 10,72 10,74 11,06 11,06 yht 759,85 783,89 798,51 806,85 788,41 866,03 Talouden tasapainottamisohjelman päättyessäkin henkilöstösuunnittelua on tarkoituksenmukaista tehdä ennakoivasti. Tämän vuoksi on henkilötyövuosiseurannan rinnalle talousarvioon liitetty suunnitelma uusista perustettavista vakansseista talousarviovuoden ja kahden sitä seuraavan taloussuunnitteluvuoden ajanjaksolle. Esitys uusista ja muutettavista vakansseista vuosille on liitteenä. Vuodelle 2009 esitetään kaikkiaan 29 uutta vakanssia. Hallintokeskuksen ruoka- ja siivouspalveluiden tulosalueelle esitetyistä yhdeksästä vakanssista suurin osa, yhteensä kuusi vakanssia, on tulosalueen jatkuvasta sijaistarpeesta johtuvia ns. vakinaisia varahenkilöitä. Varhaiskasvatuksen tulosalueella päivähoitoa tarvitsevien lasten määrä on aiheuttanut tarvetta mittaviin henkilöstölisäyksiin jo vuonna Vuonna 2009 aloittaa Kirkonkylän perhekeskus, jonne on suunniteltu yhteensä kahdeksan uutta vakanssia. Sivistyskeskuksen koulutuksen tulosalueelle on esitetty yhdeksän uutta vakanssia kouluihin oppilasmäärien kasvusta ja perustettavien opetusryhmien määrästä johtuen. 18

19 Vihdin kehittäminen pitkällä tähtäimellä pyritään turvaamaan johtamis- ja kehittämisresursseilla. Muut kuin lisääntyneistä asiakasmääristä johtuvat vakanssiesitykset vuodelle 2009 ovat perusteluineen seuraavat: Sivistyskeskus Opetuspäällikkö, 50 % määräaikainen virka saakka Reittisuunnittelija, 50 % vakinainen tehtävä Erityisliikunnanohjaaja Sivistystoimen uudelleenorganisoinnissa opetuspäällikkö vastaa perusopetuksesta ja lukiokoulutuksesta. Rahoitetaan osittain vuoden 2010 aikana vapautuvan ja täyttämättä jäävän hallintosihteerin vakanssin kustannuksilla. Esikoulu- ja koulukuljetusten suunnittelu ja kuljetuksiin liittyvä asiakaspalvelutyö sekä muutosten hoitaminen koulujen ja liikennöitsijöiden suuntaan. Erityisliikunnanohjaajan vakanssin perustaminen mahdollistaa kohdennetun ohjaustoiminnan ja ohjausryhmien lisäämisen erityisryhmien liikuntaan. Tekninen ja ympäristökeskus Ympäristötarkastaja, työsuojelupäällikkö vakinainen virka Ympäristötarkastajan tehtävät ovat lisääntyneet voimakkaasti, mm. jätevesilupien käsittely, ja ympäristölupien läpimenoaikaa on syytä nopeuttaa. Tehtävään sisällytetään työsuojelupäällikön tehtävät (2 työpäivää viikossa) Vakanssisuunnitelmat vuosille 2010 ja 2011 Vuosina 2010 ja 2011 johtamisen ja kehittämisen turvaamiseksi on suunniteltu mm. projektipäällikön, kaavasuunnittelijan, tuotantopäällikön, kartoittajan ja käyttöinsinöörin vakanssien perustamista. Projektipäällikkö vastaa Huhmarin työpaikka-alueen kaavoituksen, maanhankinnan, maan myynnin, kunnallistekniikan rakentamisen ja hankerakentamisen koordinoinnista hoitaen yhteydet kunnan ja sidosryhmien välillä. Projektipäällikkö vastaisi mahdollisesti myös muiden eteläisen Nummelan hankkeiden kehityksestä yhteistyössä kaavoituksen kanssa. Vuoden 2009 alusta liikelaitostettu Vihdin vesi erkanee omaksi yksikökseen ja vesilaitoksen johtaja keskittyy kokonaan vesilaitoksen johtamiseen ja kehittämiseen. Tarkoituksenmukaista on rekrytoida tuotantoyksikön johtoon koko toiminnan hallitseva päällikkö, joka vastaa yksikön koordinoinnista ja kehittämisestä toimivaksi tulosvastuulliseksi tuotantoyksiköksi. Ympäristökeskuksen kaavasuunnittelijan ja kartoittajan määräaikaiset vakanssit päättyvät Eteläisen Nummelan alueen mittavat kaavoitushankkeet edellyttävät kaavoittajan vakanssin vakinaistamista. Tarpeen mukaan maastossa ja toimistotehtävissä toimivan kartoittajan vakanssin kustannukset korvataan osittain vuonna 2010 vapautuvan mittamiehen vakanssin kustannuksilla. 19

20 Vuodelle 2010 on suunniteltu käyttöinsinöörin tehtävän perustamista vesilaitokseen. Puhdistamoiden vaatimukset sekä jätevesimäärät kasvavat jatkuvasti. Käyttöinsinöörin ja vesihuoltomestarin tehtävät jaettaisiin siten, että toinen vastaa jätevedestä ja toinen puhtaasta vedestä. Näin osa voimavaroista voitaisiin ohjata mm. karttajärjestelmän ylläpitoon ja liitoskohtalausuntoihin. Henkilöstötyön keskeiset tavoitteet vuonna 2009 Vuonna 2006 hyväksytyssä henkilöstöstrategiassa painopistealueita ovat johtamisen kehittäminen, osaamisen varmistaminen, kannustava palkitseminen ja työskentelyedellytykset. Keskeiset haasteet henkilöstön osalta vuonna 2009 liittyvät uusien toimintatapojen muodostamiseen organisaation muutostilanteessa sekä toimivien käytäntöjen luomiseen yhteistyössä kuntayhtymien kanssa. Kannustavan palkitsemisen mahdollisuuksia lisätään mm. kehittämällä henkilökohtaisen lisän järjestelmiä, jatkamalla poikkeuksellisen hyvien työsuoritusten palkitsemista kannustuslisällä ja ottamalla käyttöön tulospalkkiojärjestelmä kaikilla sopimusaloilla. 20

Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille

Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille Kunnanhallitus 140 19.09.2016 Kunnanhallitus 169 31.10.2016 Kunnanhallitus 211 28.11.2016 Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille 2018-2019 240/02.02.00/2016 Kunnanhallitus

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat Kuntatalouden kehitys vuoteen 2018 Lähde: Peruspalveluohjelma 3.4.2014 sekä Kuntaliiton laskelmat Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset Lähde: Vuodet 2012-2013 Tilastokeskus, vuosien 2014-2018

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Talous- ja hallinto-osasto 3.1.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot ovat ajalla 1.1.

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 31.5.2016 Talous- ja hallinto-osasto 28.6.2016 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.5.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot olivat 1.1. 31.5.2016

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Keskeiset tunnusluvut 2015 TP 2014 TP 2015 TA 2016 Tuloveroprosentti 21,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,65 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma 2015 2016 Kunnanhallitus 11.11. 12.11.2013 Vuosikate, poistot ja nettoinvestoinnit 2006 2016 (1000 euroa) 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0-2 000-4 000 2006

Lisätiedot

Talousarviokirja on toimitettu osastopäälliköille paperiversiona. Talousarviokirja löytyy Dynastystä asianumerolla 647/2014.

Talousarviokirja on toimitettu osastopäälliköille paperiversiona. Talousarviokirja löytyy Dynastystä asianumerolla 647/2014. MYNÄMÄEN KUNTA Kh 19.1.2015 1 Vuoden 2015 talousarvion täytäntöönpano-ohjeet Talousarvio Talousarvion käsittelyä, hyväksymistä, velvoittavuutta, sisältöä ja rakennetta sekä talousarvioperiaatteita koskevat

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Lähde: Kuntatalousohjelma 15.9.2016 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on huomioitu kiky-sopimus, mutta ei maakuntauudistusta Kokonaistaloudelliset ennusteet

Lisätiedot

VUODEN 2017 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO- OHJE

VUODEN 2017 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO- OHJE VUODEN 2017 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO- OHJE Vuoden 2017 Talousarvion täytäntöönpano-ohje Julkaisija: Vihdin kunta 1 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJE VUODELLE 2017 Yleistä Sitovuus Talousarvio on tärkein

Lisätiedot

Kunnan talouden perusteet. Luottamushenkilöiden koulutus Sirkka Lankila

Kunnan talouden perusteet. Luottamushenkilöiden koulutus Sirkka Lankila Kunnan talouden perusteet Luottamushenkilöiden koulutus 11.2.2013 Sirkka Lankila Valtuusto ja kunnan talous Valtuusto päättää kunnan talouden ja rahoituksen perusteista eli valtuusto käyttää kunnassa budjettivaltaa

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Tuloslaskelma 2012 2011, ulkoinen koko kunta osa I 2012 2011 kasvu % Toimintatuotot Myyntituotot 51 644 46 627 10,8 % Maksutuotot 8 451 8 736-3,3 % Tuet ja avustukset

Lisätiedot

Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 64 22.03.2005 VUODEN 2004 TILINPÄÄTÖS 64/04/047/2005 KH 64 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

Forssan kaupungin tilinpäätös 2013

Forssan kaupungin tilinpäätös 2013 Forssan kaupungin tilinpäätös 2013 8. huhtikuuta 2014 Vuonna 2013 kaupungin talous vahvistui lähinnä kertaluonteisten verotilitysmuutosten vuoksi Vuosi 2013 on 0,8 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Pakollisen

Lisätiedot

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Kunnanhallitus 98 13.04.2015 Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Khall 13.04.2015 98 Kuntalain (365/1995) 68 :n mukaan kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen

Lisätiedot

Henkilöstösuunnitelma liitetään osaksi taloussuunnitelmaa.

Henkilöstösuunnitelma liitetään osaksi taloussuunnitelmaa. Talouspalvelut 8.8.2016 Palvelukeskuksille VUODEN 2017 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2018-2019 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET Kunnan toimintaa ja taloutta ohjataan vähintään kolmeksi vuodeksi laadittavalla

Lisätiedot

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %.

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %. TALOUDELLINEN TILANNE 1.1. - 31.3.2015 Yleinen tilanne USA:n talouskasvun arvioidaan olevan kuluvana vuonna noin 3,2-3,7 %. USA:n korkojen nosto saattaa alkaa siten arvioitua aikaisemmin eli viimeisimpien

Lisätiedot

NASTOLAN KUNTA TILINPÄÄTÖS Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta

NASTOLAN KUNTA TILINPÄÄTÖS Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta TILINPÄÄTÖS 2015 Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta 14.3.2016 TOIMINTAYMPÄRISTÖ 2015 VÄESTÖ ASUKASLUKU ennakkotieto 14 829-76 (2014) NASTOLASSA ASUVA TYÖVOIMA 7 187-52 (2014) TYÖLLISYYS TYÖTTÖMYYSASTE keskiarvo

Lisätiedot

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit Talouden nykytila Kriteerit Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit 1. Negatiivinen vuosikate Rovaniemi 2012 2016 186 /asukas Ei täyty? 2. tuloveroprosentti yli 0,5 prosenttiyksikköä

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 Kunnanhallitus 44 21.03.2016 Tarkastuslautakunta 36 02.06.2016 Valtuusto 15 20.06.2016 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 38/02.06.01/2016 Kunnanhallitus 21.03.2016 44 Valmistelija: kunnansihteeri Tilinpäätös

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Keskeiset tunnusluvut 2014 TP2013 TP 2014 TA 2015 Tuloveroprosentti 20,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,50 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI

TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 25.3.2010 klo 13.00 Päiväys: 25.3.2010 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6803 pekka.jarvinen@vlk.fi

Lisätiedot

Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille

Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille Kaupunginhallitus 241 20.06.2016 Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien 2017-2019 taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille 2247/02.02.00/2016 KHALL 20.06.2016 241 Talouden tasapaino

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Tiedotustilaisuus 13.2.2013 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösten keskeisiä eriä vuosilta 2011 ja 2012 (ml.

Lisätiedot

Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2016-18 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Henkilöä Rovaniemen väkiluvun kehitys 2005-2018 65000 60000 55000 50000 45000 40000 35000 30000 25000 20000 15000 10000

Lisätiedot

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2012

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2012 Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/212 1 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 211 TA 212 TA 212 Erotus TA 212 Enn. enn. 3/12 ed. enn. muutos Tulot 1 326 1 318 1 356 38 1 35 6 Menot

Lisätiedot

Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät

Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät 13.2.2013 Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Vuoden 2014 TA:n raamin valmistelun eteneminen Talouden tasapainotarkastelu talous- ja suunnittelukeskuksessa Ehdotus

Lisätiedot

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Kevät 2013

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Kevät 2013 Maakuntakierrosten koko maan talousdiat Kevät 2013 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Lähde: Tilastokeskus Tietoja kuntien taloudesta vuosilta 2006 2012 Pl. Ahvenanmaa. Sisältää liikelaitokset.

Lisätiedot

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Talousjohtaja Jukka Männikkö 1 4.5.2015 Hallinto- ja talousryhmä 2 - Kuntapuolueelle kävi erinomaisen hyvin näissäkin vaaleissa. Kunnanvaltuustoissa

Lisätiedot

Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten

Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten Ohje 1 (6) Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten perusteet Valtionosuusjärjestelmän muutos koskettaa ensimmäisen kerran kuntia vuoden 2015 talousarvioiden osalta.

Lisätiedot

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/2012

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/2012 Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/212 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 211 TA 212 TA 212 Erotus TA 212 Enn. enn. 4/12 ed. enn. muutos Tulot 1 326 1 318 1 355 37 1 356-1 Menot -4

Lisätiedot

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 30.9.2013 Tammi-elokuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 2013 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku

Lisätiedot

LAPIN LIITTO Hallitus

LAPIN LIITTO Hallitus LAPIN LIITTO Hallitus 29.8.2016 Liite Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien 2018-2019 taloussuunnitelman laadintaohjeet Lapin liiton hallinnossa ja taloudenhoidossa noudatetaan kuntalain säännöksiä. Kuntalain

Lisätiedot

Kuntalaki ja kunnan talous

Kuntalaki ja kunnan talous Kaupungin talous Kuntalaki ja kunnan talous Kuntalain 65 Valtuuston on hyväksyttävä kunnalle talousarvio ja taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi Talousarviossa hyväksytään toiminnalliset

Lisätiedot

Vuoden 2013 talousarvioehdotus ja vuosien 2013-2015 taloussuunnitelmaehdotus sekä vuosien 2013-2017 investointisuunnitelmaehdotus

Vuoden 2013 talousarvioehdotus ja vuosien 2013-2015 taloussuunnitelmaehdotus sekä vuosien 2013-2017 investointisuunnitelmaehdotus Kaupunginhallitus 268 17.10.2012 Kaupunginhallitus 280 23.10.2012 Kaupunginhallitus 282 29.10.2012 Vuoden 2013 talousarvioehdotus ja vuosien 2013-2015 taloussuunnitelmaehdotus sekä vuosien 2013-2017 investointisuunnitelmaehdotus

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS

OSAVUOSIKATSAUS 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2014 Tilanteessa 30.9.2014 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 4.872.480 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 1.891.982 euroa ylijäämäinen. Marraskuun

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen Tarkastuslautakunta 22 14.05.2012 Kunnanvaltuusto 23 04.06.2012 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen Tarkastuslautakunta Kunnanhallitus 2.4.2012 68 Kunnan tilinpäätöksen tulee

Lisätiedot

Tilinpäätös Kaupunginhallitus

Tilinpäätös Kaupunginhallitus Tilinpäätös 2015 Kaupunginhallitus 29.3.2016 Tuloslaskelma, toimintakate ULKOINEN *) Oikaistu TA/KS TP 2015 TOT/TA Tot % 1 000 TP 2014 2015 Ero 2015 Toimintatuotot: Myyntituotot 8 273 8 141 8 550 409 105

Lisätiedot

Julkaisuvapaa klo kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2015

Julkaisuvapaa klo kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2015 Julkaisuvapaa 4.4.2016 klo 15.30 kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2015 Johtoryhmä 30.3.2016 Laajennettu johtoryhmä 30.3.2016 YT-neuvottelukunta 1.4.2016 Kaupunginhallitus

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA Käyttötalous: TOIMINTAMENOJEN (59,7 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2013 Muut (17 %) SOTE (54 %) Henkilöstömenot (29 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon SOTE

Lisätiedot

FINLEX - Säädökset alkuperäisinä: 578/2006. Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006. Laki kuntalain muuttamisesta

FINLEX - Säädökset alkuperäisinä: 578/2006. Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006. Laki kuntalain muuttamisesta Sivu 1/5 Finlex» Lainsäädäntö» Säädökset alkuperäisinä» 2006» 578/2006 578/2006 Eduskunnan päätöksen mukaisesti Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006 Laki kuntalain muuttamisesta kumotaan 17 päivänä

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA TOIMINTAKULUJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN Muut: (16 %) SOTE: (56 %) Henkilöstömenot: (28 %)

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA TOIMINTAKULUJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN Muut: (16 %) SOTE: (56 %) Henkilöstömenot: (28 %) KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2014 Käyttötalous: TOIMINTAKULUJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2014 Muut (16 %) SOTE (56 %) Henkilöstömenot (28 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon

Lisätiedot

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2013

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2013 Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/213 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 212 TA 213 TA 213 Erotus TA 213 Enn. enn. 3/13 ed. enn. muutos Tulot 1 356 1 387 1 375-11 1 369 7 Menot -4

Lisätiedot

Väestömuutokset 2016

Väestömuutokset 2016 Iitin kunta 715/2.1.2/216 Talouskatsaus 21.11.216 Tammi-lokakuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 216 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku Syntyn

Lisätiedot

Talousarvion vuodelle 2012 ja taloussuunnitelman vuosille laadinnan lähtökohdat

Talousarvion vuodelle 2012 ja taloussuunnitelman vuosille laadinnan lähtökohdat Talousarvion vuodelle 2012 ja taloussuunnitelman vuosille 2013-2014 laadinnan lähtökohdat Loviisan kaupungin talousnäkymät. Huhtikuun toteumatietojen perusteella tilikaudelle 2011 ennustetaan noin 0,9

Lisätiedot

Talousarvioesityksen sisältö ja asemointimalli

Talousarvioesityksen sisältö ja asemointimalli Talousarvioesityksen sisältö ja asemointimalli 12.6.2015 Sisältö 1 Talousarvioesityksen sisältö ja asemointimalli: Toimiala... 3 Toimiala... 3 Tuloslaskelma ja määrällinen henkilöstön tarve... 3 Toimialan

Lisätiedot

Väestömuutokset, tammi kesäkuu

Väestömuutokset, tammi kesäkuu Iitin kunta 546/02.01.02/2015 Talouskatsaus 25.8.2015 Tammi kesäkuu Kunnanhallitus 7.9.2015 Väestön kehitys ja väestömuutokset 2015 Luonnollinen Kuntien välinen Netto Väestönlisäys Väkiluku väestön lisäys

Lisätiedot

Vuosivauhti viikoittain

Vuosivauhti viikoittain 1 3.6.215 Väestö Kesäkuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22.415, josta Lieksassa 12.9, Nurmeksessa 8.45 ja Valtimolla 2.361 asukasta. Juuan väkimäärä oli 5.117. Pielisen Karjalan väestökehitys

Lisätiedot

Talousarvioinfo

Talousarvioinfo Talousarvioinfo 2016 16.10.2015 16.10.2015 1 Kaupunginjohtajan katsaus Referaatti vuoden 2016 talousarvio- ja suunnitelma 2017-2018 on valmisteltu maltillisen menokehityksen pohjalta palvelut turvaava

Lisätiedot

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Asukasmäärä 31.12. 67 806 67 497 Verotuloprosentti 19,50 % 19,50 % Toimintakate -327,7 M -327,1 M Toimintakatteen kasvu 0,18 % 4,8 % Verotulot 254,3 M 237,4 M Verotulojen

Lisätiedot

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Syksy 2013

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Syksy 2013 Maakuntakierrosten koko maan talousdiat Syksy 2013 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Lähde: Tilastokeskus Vuosikate: Tietoja kuntien taloudesta vuosilta 2006 2012 Sisältää liikelaitokset.

Lisätiedot

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari.

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari. Kunnanhallitus 47 30.03.2015 Kunnanvaltuusto 20 15.06.2015 Vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen Khall 30.03.2015 47 30.3.2015 Kuntalain 68 :n mukaan kunnanhallituksen on laadittava tilikaudelta tilinpäätös

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely

Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat Taloustutkimus Oy toteutti valtiovarainministeriön toimeksiannosta tiedustelun

Lisätiedot

SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA

SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus Toimielimet SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA Yleinen taloudellinen tilanne Suomen bruttokansantuotteen

Lisätiedot

TALOUSARVION 2014 TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJE

TALOUSARVION 2014 TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJE TALOUSARVION 2014 TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJE 1. SITOVUUDEN MÄÄRITTELY Kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava valtuuston hyväksymää talousarviota. Talousarvion käyttötalousosassa on asetettu kunnan

Lisätiedot

Kuntalain taloutta koskevat muutokset

Kuntalain taloutta koskevat muutokset Kuntalain taloutta koskevat muutokset Kuntamarkkinat 12. 13.9.2012 Anneli Heinonen Kehittämispäällikkö Kuntalain muutos 15.6.2012/325 HE 24/2012 vp. HaVM 9/2012 vp Lähtökohta kuntalain uudistamiselle hallitusohjelmassa

Lisätiedot

NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014

NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014 NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014 TULOSLASKELMA, kaikki yhteensä TP12 TP13 TA14 TPE14 Ero TPE / TA TOIMINTATUOTOT 51 110 54 938 394 54 714 021 54 262 557-451 464 Myyntituotot

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

Kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. Siihen tehtävistä muutoksista päättää valtuusto.

Kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. Siihen tehtävistä muutoksista päättää valtuusto. Kunnanhallitus 286 19.11.2013 Kunnanhallitus 299 03.12.2013 Kunnanhallitus 314 09.12.2013 Vuoden 2014 talousarvio ja vuosien 2015-2016 taloussuunnitelma KHALL 286 Kunnanjohtaja Kuntalain 65 :n mukaan valtuuston

Lisätiedot

TALOUSKATSAUS MARRASKUU 2012

TALOUSKATSAUS MARRASKUU 2012 TALOUSKATSAUS MARRASKUU 2012 Rahatoimisto 21.12.2012 Katsaus on laadittu 30.11.2012 tilanteesta. Katsaukseen sisältyvä ennuste poikkeaa elokuun osavuosikatsauksessa esitetystä ennusteesta toimintatulojen

Lisätiedot

Talousarvio ja vuosien 2012-2013 taloussuunnitelma

Talousarvio ja vuosien 2012-2013 taloussuunnitelma Vesihuoltolaitoksen johtokunta 4 19.01.2011 Vesihuoltolaitoksen johtokunnan käyttösuunnitelma vuodelle 2011 2/02.02.02/2010 VESI 4 Kuntalain mukaan kunnanvaltuuston hyväksymä talousarvio on kunnan kaikkia

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2015

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2015 1 KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2015 Käyttötalous: TOIMINTAMENOJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2015 Muut (17 %) SOTE (56 %) Henkilöstömenot (27 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2014; KAUPUNGINJOHTAJAN ESITYS

TALOUSARVIO 2014; KAUPUNGINJOHTAJAN ESITYS 1 TALOUSARVIO 2014; KAUPUNGINJOHTAJAN ESITYS Hallintokunnan Kaup.johtajan Tehtäväalue Tilinpäätös Talousarvio esitys esitys Muutos Muutos% 2012 2013 2014 2014 2013/2014 2013/2014 Vaalit Tulot 40 592 0

Lisätiedot

VUODEN 2015 TILINTARKASTUKERTOMUS, TILINPÄÄTÖKSEN HYVÄKSYMINEN JA VASTUUVAPAUDESTA PÄÄTTÄMINEN TILIKAUDELLA

VUODEN 2015 TILINTARKASTUKERTOMUS, TILINPÄÄTÖKSEN HYVÄKSYMINEN JA VASTUUVAPAUDESTA PÄÄTTÄMINEN TILIKAUDELLA Yhtymäkokous 3 24.05.2016 VUODEN 2015 TILINTARKASTUKERTOMUS, TILINPÄÄTÖKSEN HYVÄKSYMINEN JA VASTUUVAPAUDESTA PÄÄTTÄMINEN TILIKAUDELLA 1.1. - 31.12.2015 106/02.020.201/2013 Yhtymäkokous 3 Hallitus 37 29.3.2016

Lisätiedot

Kuntatalouden tila ja tulevaisuuden näkymät

Kuntatalouden tila ja tulevaisuuden näkymät Kuntatalouden tila ja tulevaisuuden näkymät 8.11.2016 Varatoimitusjohtaja Timo Reina Kuntatalouden tila ja hallituksen kuntatalouden toimia ohjaava tavoite Vaimeasta talouskasvusta huolimatta kuntatalouden

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI HEINÄKUU 216 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT ELINVOIMA JA TYÖPAIKAT Perustetut ja lakanneet yritykset, Salo Kaupunginhallituksen tuloskortin strategiset tavoitteet: 1. Elinvoima ja työpaikat

Lisätiedot

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri Kankaanpään kaupunki Tilinpäätös 2015 1 Tilinpäätösaineisto 1. Tilinpäätös Tasekirja Toimintakertomus Toteutumisvertailu Tilinpäätöslaskelmat Liitetiedot Eriytetyt tilinpäätökset Allekirjoitukset ja merkinnät

Lisätiedot

6. TULOSLASKELMAOSA * Määrärahat euroina

6. TULOSLASKELMAOSA * Määrärahat euroina Kajaanin kaupunki 74 2.12.24 6. TULOSLASKELMAOSA 22-28 * Määrärahat 1 euroina Suunnitelma TP-23 TA-24 HK-25 TA-25 26 27 28 VARSINAINEN TOIMINTA Toimintatulot 55 752 54 675 39 786 4 49 39 44 39 475 39 485

Lisätiedot

Tilinpäätös 2013 ennakkotietoja

Tilinpäätös 2013 ennakkotietoja Tilinpäätös 2013 ennakkotietoja Tilinpäätös 2013, ennakkotietoja Talousarvio Muutokset Talousarvio Toteutuma** Poikkeama ja muutokset Toimintatuotot 9 879 218 10 097 10 960 863 Toimintakulut -81 672-1

Lisätiedot

ALAVIESKAN KUNTA. Osavuosikatsaus

ALAVIESKAN KUNTA. Osavuosikatsaus ALAVIESKAN KUNTA Osavuosikatsaus 31.03.2015 Kunnanhallitus 11.05.2015 ALAVIESKAN KUNNAN TULOSLASKELMAN TOTEUTUMINEN TAMMI-MAALISKUU 2015 (sisäiset ja ulkoiset erät mukana) Tammi-maaliskuu 2014 TA 2015

Lisätiedot

Suurten kaupunkien talousarviot 2008

Suurten kaupunkien talousarviot 2008 HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS Tutkimuskatauksia 2007 11 HEIKKI HELIN Suurten kaupunkien talousarviot 2008 Verkossa ISSN 1796-7236 ISBN 978-952-223-039-3 Painettu ISSN 1455-7266 LISÄTIETOJA Heikki Helin

Lisätiedot

Vuoden 2016 talousarvio ja vuosien taloussuunnitelma Laadintaohje

Vuoden 2016 talousarvio ja vuosien taloussuunnitelma Laadintaohje 1 (5) Vuoden 2016 talousarvio ja vuosien 2017 2018 taloussuunnitelma Laadintaohje Vuoden 2016 talousarvion laadintaohje on valmisteltu vuoden 2014 tilinpäätöksen sekä vuoden 2015 puolivuotisraportin pohjalta.

Lisätiedot

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Tilinpäätös 2013 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen 31.3.2014 TILINPÄÄTÖS 2013 Koko kaupunki TP 2012 TP 2013 Muutos % Toimintatuotot 65 402 858 66 701 510 1 298 652 1,99 Toimintakulut -374 691 312-380 627

Lisätiedot

Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2015

Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2015 17.6.2016 Kirsi Mukkala Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2015 Pohjatietojen lähde: Tilastokeskus ja Kuntaliitto Väestömuutos 2015 (suluissa muutos henkilömääränä) -0,4 % (-18) -0,6 % (-60) -0,9 % (-13)

Lisätiedot

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka)

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka) 1 28.2.2015 Väestö Helmikuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22.518, josta Lieksassa 12.097, Nurmeksessa 8.057 ja Valtimolla 2.364 asukasta. Juuan väkimäärä oli 5.131. Seudun väestömuutoksen vuosivauhti

Lisätiedot

ESPOON KAUPUNKI Kaupunginhallitus Kehyslaskelmat. Taulukko 1:

ESPOON KAUPUNKI Kaupunginhallitus Kehyslaskelmat. Taulukko 1: ESPOON KAUPUNKI Kaupunginhallitus 25.8.2014 Kehyslaskelmat Taulukko 1: Espoon kaupunki: peruskaupunki, liikelaitokset ja erilliset taseyksiköt Vuosien 2015-2017 taloussuunnitelman kehys 14082014 1 000

Lisätiedot

Kouvolan talouden yleiset tekijät

Kouvolan talouden yleiset tekijät Tilinpäätös 2012 2 Kouvolan talouden yleiset tekijät 3 Väestökehitys Kouvolassa 2001-2020 31.12. As.lkm Muutos, lkm % 2001 91 226-324 -0,35 2002 90 861-365 -0,40 2003 90 497-364 -0,40 2004 90 227-270 -0,30

Lisätiedot

Talousarviomuutos 2015

Talousarviomuutos 2015 Kunnanhallitus 232 30.11.2015 Valtuusto 50 07.12.2015 Talousarviomuutos 2015 362/02.02.02/2015 Kunnanhallitus 30.11.2015 232 Valmistelija: kunnansihteeri Vuoden 2015 talousarvion muutosesitys perustuu

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS

OSAVUOSIKATSAUS 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2016 Tilanteessa 30.9.2016 kaupungin tuloslaskelman vuosikate on 4.062.473 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 918.870 euroa ylijäämäinen. Talousarvion 2016

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 102. Rakennuslautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 102. Rakennuslautakunta Sivu 1 / 1 Rakennuslautakunta 21.08.2014 Sivu 1 / 1 102 Rakennuslautakunnan seurantaraportti I/2014 (kh-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Veronica Rehn-Kivi, puh. 09 816 26600 Tuija Nyyssönen, puh. 050 344 5063 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010 Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013 Kvsto 3.11.2010 Kansantalouden kehitys Yksiköity tavaraliikenne viennin osalta vuosina 2006 2010 (Helsingin Satama) Tonnia Kansantalouden ennustelukuja vuodelle

Lisätiedot

Kiinteistöpalv ,2 Yhteensä ,4

Kiinteistöpalv ,2 Yhteensä ,4 Mäntyharju Ote pöytäkirjasta 5/2015 1 (5) Tukipalvelulautakunta, 15, 11.08.2015 Tukipalvelulautakunta, 23, 29.10.2015 23 Talousarvio 2016 / Käyttötalous / tukipalvelulautakunta MjuDno-2015-671 Tukipalvelulautakunta,

Lisätiedot

Kuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto 2003-2014 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 2003-2014

Kuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto 2003-2014 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 2003-2014 Kuntien taloustietoja 214 (2) Lähde:Kuntaliitto 215, Kuntien tunnuslukutiedosto 23-214 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 23-214 11 Asukasluku indeksoituna (23=1) 15 1 95 9 85 8 75 Kemi 21-5 as. kunnat

Lisätiedot

Kunnanhallitus 168 16.06.2009 Kunnanhallitus 179 21.07.2009 Kunnanhallitus 188 11.08.2009. Vuoden 2009 talousarvion muutosten hyväksyminen

Kunnanhallitus 168 16.06.2009 Kunnanhallitus 179 21.07.2009 Kunnanhallitus 188 11.08.2009. Vuoden 2009 talousarvion muutosten hyväksyminen 168 16.06.2009 179 21.07.2009 188 11.08.2009 Vuoden 2009 talousarvion muutosten hyväksyminen KHALL 168 Kunnankamreeri Kunnanvaltuusto on 22.12.2008 hyväksynyt talousarvion vuodelle 2009. Talousarvio osoittaa

Lisätiedot

Talouden seurantaraportti tammilokakuu Tähän tarvittaessa otsikko

Talouden seurantaraportti tammilokakuu Tähän tarvittaessa otsikko Talouden seurantaraportti tammilokakuu Tähän tarvittaessa otsikko 2015 Talousjohtaja Anne Arvola 23.11.2015 Koko kunta - Toteumavertailu - Tulosennuste Lautakunnat - Kuukausiseuranta - perinteinen kumulatiivinen

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI TOUKOKUU 216 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT ELINVOIMA JA TYÖPAIKAT Perustetut ja lakanneet yritykset, Salo Kaupunginhallituksen tuloskortin strategiset tavoitteet: 1. Elinvoima ja työpaikat

Lisätiedot

TULOSTILIT (ULKOISET)

TULOSTILIT (ULKOISET) HYRYNSALMEN KUNTA RAPORTTI 20.5.2010 LIITE 3 TALOUSARVION SEURANTA 30.4.2010 TULOSLASKELMA Talousarvio on toteutumassa suunniteltua paremmin. HYRYNSALMEN KUNTA 30.4.2010 Tilinpäätös Talousarvio Toteutuma

Lisätiedot

TIEDOTE VUODEN 2011 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI. JULKAISTAVISSA klo 13.00

TIEDOTE VUODEN 2011 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI. JULKAISTAVISSA klo 13.00 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 2.4.2011 klo 13.00 Päiväys: 2.4.2012 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6803 pekka.jarvinen@vlk.fi

Lisätiedot

Lisätietoja: laskentapäällikkö Anna-Miia Liimatalta, puh.2071 tai talousjohtaja Pekka Kivilevolta, puh.2080.

Lisätietoja: laskentapäällikkö Anna-Miia Liimatalta, puh.2071 tai talousjohtaja Pekka Kivilevolta, puh.2080. HALLINTOKUNTIEN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA Kunnanhallituksen antamat toimintakertomusta koskevat ohjeet Kuntalain 69 :n mukaan toimintakertomus on osa kunnan virallista tilinpäätöstä. Toimintakertomuksen

Lisätiedot

Torstai klo

Torstai klo Viranomainen KOKOUSPÖYTÄKIRJA 5/2011 TUUSNIEMEN KUNTA Tarkastuslautakunta 2009-2012 KOKOUSAIKA Torstai 19.05.2011 klo 15.00 18.00 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä, kuka toimi puheenjohtajana)

Lisätiedot

Kuntatalouden sopeutusohjelma Tiedotustilaisuus

Kuntatalouden sopeutusohjelma Tiedotustilaisuus Kuntatalouden sopeutusohjelma 2014-2017 Tiedotustilaisuus 8.2.2013 Varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen, Suomen Kuntaliitto Kansantalouden kehitys eri vaihtoehdoissa (Muuttujien keskimääräinen vuotuinen

Lisätiedot

Verotulojen toteutuminen ja ennuste

Verotulojen toteutuminen ja ennuste Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) 316 Talousarvion toteutuminen 31.10.2015 Asianro 60/02.02.02/2015 Talousjohtaja Anna-Kristiina Järvi Liitteenä ovat koko kaupungin tuloslaskelma keskuksittain lokakuun

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS 2011 7.6.2012

TILINPÄÄTÖS 2011 7.6.2012 TILINPÄÄTÖS 2011 7.6.2012 TULOSLASKELMAN TARKASTELU 1/7 2011 2010 Toimintatuotot 4.543.224 3.933.772 TA-toteutuma 108,32 % 104,8 % Muutos edell.vuodesta / % 609.453 / 15,5 % 639.183 / 19,4 % Toimintatuotot

Lisätiedot

Tilinpäätöksen ennakkotietoja

Tilinpäätöksen ennakkotietoja Tilinpäätöksen ennakkotietoja 22.2.2017 TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestömäärä kasvoi ennakkotiedon mukaan 367 henkilöllä (e75 881) Rakentaminen edelleen korkealla tasolla; asuntoja valmistui 528 ja lupia myönnettiin

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI MAALISKUU 216 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT ELINVOIMA JA TYÖPAIKAT Perustetut ja lakanneet yritykset, Salo 216 215 214 213 212 211 tammi-maaliskuu tammi-maaliskuu tammi-maaliskuu tammi-maaliskuu

Lisätiedot

Vuoden 2017 talousarvio ja taloussuunnitelma Alavieskan kunta Valtuusto JY

Vuoden 2017 talousarvio ja taloussuunnitelma Alavieskan kunta Valtuusto JY Vuoden 2017 talousarvio ja taloussuunnitelma 2017-2019 Alavieskan kunta Valtuusto 19.12.2016 JY Arvio 2016 tilinpäätöksestä tuloslaskelman osalta Poikkeama Tp ennuste - TA 2016 Muutos Tp ennuste - Tp 2015

Lisätiedot

aikaisemmat muutokset muutettu kv:n päätökset huomioitu -4495910 -1 402 780-213410 -16 694 930-1 059 510-1199 140-1 036 000-45 980-26 147 660

aikaisemmat muutokset muutettu kv:n päätökset huomioitu -4495910 -1 402 780-213410 -16 694 930-1 059 510-1199 140-1 036 000-45 980-26 147 660 // TULOSLASKELMAOSA Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Vuokratuotot Muut toimintatuotot Toimintatuotot yhteensä TA 2012 TA 2012 TA 2012 aikaisemmat muutokset muutettu kv:n päätökset

Lisätiedot

Talousselvitys. Tampereen seutu

Talousselvitys. Tampereen seutu Talousselvitys Tampereen seutu Selvityksen sisältö Kuntien tilinpäätökset 2008-2012 kuntien tuloslaskelmat investoinnit, lainamäärä valikoima tunnuslukuja seudun yhteiset tuloslaskelmat Laesterän kuntatalouden

Lisätiedot

KUNNANVALTUUSTO No 1/2016. KOKOUSAIKA klo KOKOUSPAIKKA Karijoen kunnanvirasto, valtuustosali. KÄSITELTÄVÄT ASIAT Asia no Liite no 1

KUNNANVALTUUSTO No 1/2016. KOKOUSAIKA klo KOKOUSPAIKKA Karijoen kunnanvirasto, valtuustosali. KÄSITELTÄVÄT ASIAT Asia no Liite no 1 KARIJOEN KUNTA KOKOUSKUTSU KUNNANVALTUUSTO No 1/2016 KOKOUSAIKA 07.03.2016 klo 19.00-. KOKOUSPAIKKA Karijoen kunnanvirasto, valtuustosali. KÄSITELTÄVÄT ASIAT Asia no Liite no 1 2 3 4 5 1 6 2 7 8 Kokouksen

Lisätiedot

Kuntatalouden trendi. Oulun selvitysalue Heikki Miettinen

Kuntatalouden trendi. Oulun selvitysalue Heikki Miettinen Kuntatalouden trendi Oulun selvitysalue 2.12.2014 Heikki Miettinen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen

Lisätiedot

Jyväskylän maalaiskunta TOIMINNAN JA TALOUDEN KUUKAUSIRAPORTTI Tiivistelmä

Jyväskylän maalaiskunta TOIMINNAN JA TALOUDEN KUUKAUSIRAPORTTI Tiivistelmä 0 Jyväskylän maalaiskunta TOIMINNAN JA TALOUDEN KUUKAUSIRAPORTTI 1.1. 30.4.2008 Tiivistelmä Yleinen taloudellinen kehitys TP 2007 TA 2008 30.4.2008 Bruttokansantuote 4,4 % 3,3 % 2,8 % Työttömyysaste 6,7

Lisätiedot