Toimintakertomus LIITTOKOKOUS

Transkriptio

1 2014 Toimintakertomus SUOMEN PESÄPALLOLIITTO 2014 LIITTOKOKOUS

2 1 Sisältö Yleistä s.2 Johtokunnan toimintakertomus Toimintaympäristö s. 2 Tarkoitus s. 3 Painopisteet. s. 3 Toiminta s. 3 Talous... s. 11 Hallinto. s. 12 Tuloslaskelma. s. 14 Tase.. s.

3 2 YLEISTÄ Toimintavuoden taloudellisen tuloksen kehitykseen vaikuttivat merkittävästi varsinaisentoiminnan ja varainhankinnan kehitys, henkilöstö- ja toiminnallisten kulujen seurannan toimivuus ja sitä kautta syntyneet kulujen leikkaukset. Merkittävä vaikutus tulokseen oli myös kilpailutoiminnan maksujen kasvulla ja onnistuneella Itä-Länsi -tapahtumalla. Liittojohtokunta PESÄPALLOLIITON TOIMINTAYMPÄRISTÖ 2014 Urheilun järjestökentässä ja julkisella sektorilla tapahtuvat muutokset vaikuttavat tulevaisuudessa vahvasti myös pesäpalloliikkeen toimintaan. Huippu-urheilusta vastaava Suomen Olympiakomitea ja Valo ry toteuttavat yhdessä liikuntajärjestöjen kanssa visiota Olemme maailman liikkuvin urheilukansa Olympiakomitea ja Valo ovat yhdistäneet myös toimintojaan, joka ennakoi yhtä urheilun keskusjärjestöä lähivuosien aikana, Julkisella sektorilla tapahtuva rahoitus vähentyy tai ainakin se kohdentuu uudella tavalla. Tämän seurauksena valtio ja kunnat keskittyvät entistä enemmän vain lakisääteisten peruspalvelujen tuottamiseen. Edellisestä johtuen myös kolmannen sektorin toimintaedellytykset paikallistasolla ovat edelleen heikentyneet. On entistä haastavampaa järjestää valtakunnallisia tai alueellisia pesäpalloleirejä siten, että ne olisivat kunnalta tai kaupungilta ostettavien palveluiden osalta järkevän hintaisia. Tämä näkyy erityisen hyvin niin sanotussa suurkaupunkiympäristössä, missä paikallisina yhteistyötahoina ovat kaupungin omistamat ja voittoa tavoittelevat liikelaitokset. Tämä on ohjannut pesäpalloliikkeen toimintaa yhteistyöhön pienten ja keskisuurten kuntien ja kaupunkien kanssa. Toiminta liikelaitosten kanssa vaikeutuu koko ajan. Muuttuvassa toimintaympäristössä liikuntaa järjestävät tahot on nähtävä entistä enemmän hyvinvointipalveluja tuottavina ja terveyttä edistävinä toimijoina, joiden kumppanuudet ovat kunnissa erityisen tärkeitä. Tärkeään rooliin nousee myös erityisryhmien huomioiminen liikuntaa järjestettäessä.

4 3 TOIMINNAN TARKOITUS Pesäpalloliiton sääntöjen 2 :n mukaan liiton toiminnan tarkoituksena on: Kansallispelimme pesäpallon ja vastaavanlaisen lyömäpalloilun edistäminen, kehittäminen ja valvominen, kilpailu-, nuoriso- ja kuntoliikuntatoiminnan harjoittaminen sekä toimiminen mainittuja toimintoja harjoittavien jäsentensä valtakunnallisena yhdyselimenä. PAINOPISTEET 2014 Vuonna 2014 pesäpalloliikkeen (PPL, Superpesis, maakunnat) painopisteet olivat: 1. lasten ja nuorten pesäpallon harrastamisen ja leiritoiminnan kehittäminen ja laadun takaaminen 2. seuratoiminnan ammattimaisuuden kehittäminen 3. saattaa harraste- ja terveysliikunta luontaiseksi osaksi seuratoimintaa 4. koulutusmateriaalin ja organisaation uudistaminen 5. motivoitunut, itsenäinen ja oma-aloitteinen henkilöstö 6. uudistunut laadukas kilpailutoiminta 7. kotiseuratoiminnan vakinaistaminen 8. talouden pohjan edelleen kehittäminen ja vakauttaminen 9. katsojien ja pelaajien olosuhteiden parantaminen TOIMINTA VUONNA 2014 LASTEN JA NUORTEN TOIMINTA Lapset ja nuoret ovat pesäpalloliikkeen arvomaailman keskeisin kohderyhmä. Toimintasuunnitelmaa on jo usean vuoden ajan määrittänyt se, että pesäpalloliiton, maakuntien ja seurojen tulee turvata jokaiselle lapselle ja nuorelle mahdollisuus harrastaa lajia. Samoin liikkeen on pidettävä huoli siitä, että jokaisella lapsella on mahdollisuus osallistua joko valtakunnalliselle tai alueelliselle pesäpalloleirille.

5 4 Valtakunnallinen lasten ja nuorten pesäpallotoiminta on kouluihin liittyvää toimintaa, leiritoimintaa sekä pesiskoulu- tai muuta seuratoimintaa, mikä sisältää Valo ry:n laatukriteereiden mukaisen sinettiseuratoiminnan. Lasten ja nuorten pesäpallotoiminnan pääpaino toimintavuonna oli kouluihin liittyvän toiminnan tehostamisessa. Tähän liittyy uuden toimintaa tukemaan tarkoitetun 105 Pesäpallo onnistumista materiaalin valmistuminen sekä sen kouluttaminen. Koulutusta annettiin liki sadalle opettajalle sekä kymmenille maakunnallisille tai seuraosaajille. Lasten ja nuorten leiritoiminnan talouden kehittämisen tavoitteena oli saada leiripassien hinnoittelu vastamaan leiritoiminnan laadun vaatimuksia sekä samalla turvata leirien järkevä taloudellinen järjestämien. Leirin järjestäjätahojen taloudellinen tulos oli erittäin hyvä. Toimintavuonna leiripasseja lunastettiin enemmän kuin koskaan ennen. Lasten ja nuorten toiminnan kehittämien on tapahtunut saadun palautteen, erilaisten hankkeiden sekä maakuntien ja seurojen kanssa sovittujen toimintatapojen perusteella. KILPAILUTOIMINTA Kilpailutoiminnan keskeisiä painopistealueita kertomusvuonna olivat sarjajärjestelmäperiaatteiden valmistelu ja päättäminen vuosille , miesten ja naisten halli-sm turnauksien uudistaminen, B-junioreiden sarjajärjestelmien kehittäminen, olosuhdevaatimusten ja poikkeuslupien toteuttaminen sekä pelaajapolun kehittämistoimenpiteet (kaksoisedustusoikeusjärjestelmän laajentaminen). Pesäpalloliitto vastasi kilpailutoiminnan kokonaisjohtamisesta, järjestämisestä ja kehittämisestä. Pesäpallon kilpailutoimintaa organisoi kilpailun johtoryhmä. Kilpailutoiminnan johtoryhmän tehtäviin kuuluivat pelisäännöistä, edustus- ja kilpailukelpoisuussäännöistä, pelisäännöistä, sarjajärjestelmistä ja muista kilpailutoiminnan määräyksistä päättäminen, kurinpitoelimenä toimiminen toimivaltansa puitteista, sarjojen täydentämisistä, lohkojaoista sekä maakuntasarjojen hoidosta vastaavista maakunnista päättäminen sekä erillisten tehtävien valmistelu Pesäpalloliiton liittojohtokunnalle ja Superpesiksen hallitukselle. Superpesis Oy vastasi ylimmän sarjatason toiminnasta ja päätti itsenäisesti Superpesiksen sisäisistä sarjajärjestelmistä, ottelumääristä ja pelikauden pituudesta.

6 5 Kilpailutoiminnan tuottoista merkittävä osa koostuu lisenssituotoista sekä sarjamaksuista. Pesäpalloliiton sarjatoiminnassa oli mukana 132 miesjoukkuetta (122/2013) ja 98 naisjoukkuetta (96/2013). Nuorten A-, B- ja C-ikäisten liittojohtoisissa sarjoissa oli mukana 57 poikajoukkuetta (70/2013) ja 63 tyttöjoukkuetta (61/2013). Yhteensä Pesäpalloliiton alaiseen sarjatoimintaan osallistui 350 joukkuetta (349/2013). Kokonaisjoukkuemäärässä oli lisäystä yksi joukkue edelliseen vuoteen verrattuna. Kilpailulupien ja vakuutuksien hinnat säilyivät ennallaan. Kilpailutoiminnan lisenssejä lunastettiin kappaletta ( /2013), joista nuorten osuus oli 7883 (8079/2013), aikuisten osuus oli 2712 (2670/2013) ja tuomareiden 934 (775/2013). Vakuutuksellisia harrastepesispasseja lunastettiin 398 (395/2013). Vakuutuksellisia pesispasseja lunastettiin 3707 (3053/2013). Baseball- ja softball lisenssejä lunastettiin 131 kappaletta (94/2013). Lisenssien yhteismäärässä nousua oli 699 lisenssiä. Pesäpallon ja lentopallon Yhteiset Pallot laajeni kertomusvuonna pilottikokeilusta valtakunnalliseksi hankkeeksi. Lajien yhteinen hanke tuotti uuden lisenssivaihtoehdon, Yhteiset Pallot- lisenssin. Lisenssin voi lunastaa vuonna 2002 tai myöhemmin syntyneet pesäpallon ja lentopallon pelaajat, jotka pelaavat liitto- ja aluejohtoisissa sarjoissa sekä alue- ja valtakunnallisilla pesäpalloleireillä. Lisenssiin sisältyy vakuutus. Yhteishankkeen tavoitteena on kasvattaa lasten liikunnan kokonaismäärää ja monipuolistaa harjoittelua lentopallo- ja pesäpalloseuroissa sekä luoda lapsille mahdollisuus liikkua ja kilpailla ympärivuotisesti Kilpailutoiminnan toimialaan kuuluu myös katsojien ja pelaajien olosuhteiden kehittämiseen liittyvät toimenpiteet. Uudet olosuhdevaatimukset astuivat voimaan vuonna 2012 Superpesiksen, Ykköspesiksen ja suomensarjojen osalta. Loppuvuodesta 2013 aiempiin olosuhdevaatimuksiin tehtiin muutoksia, jotka antavat lisäaikaa olosuhteiden kehittämiselle. Seuroilla myönnettiin poikkeuslupia olosuhdevaatimusten osalta vuodelle Olosuhdevaatimukset pitävät sisällään hiekkatekonurmeen, katettuihin katsomoihin, sähköiseen tulostauluun, lehdistökatsomoon ym. liittyviä vaateita.

7 6 TUOMARITOIMINTA Tuomaritoiminnassa vietiin pelinjohtajien, tuomareiden ja otteluvalvojien yhteistyötä uudelle tasolle, kun yhteinen keskustelutilaisuus järjestettiin muutaman vuoden tauon jälkeen. Lisäksi Pesäpalloliitto vastasi A- ja B-tasojen sekä maakunta- ja nuorisotuomarikouluttajien koulutustilaisuuksista. C-tason tuomarikoulutus hoidettiin alueellisesti turnausten yhteydessä korostaen käytännönläheisyyttä. Alempien tasojen tuomarikoulutuksesta vastasivat maakunnat. Paikoittain nähtiin tarvetta toimintamallien yhdistämiselle, mihin puututaan jatkossa. Kohdennetun otteluvalvonnan myötä tuomarijohto haki kokonaiskäsitystä miesten Superpesiksen tuomaripareista. Valtakunnallisella otteluvalvonnalla tavoitettiin myös B-tason tuomareita, vaikka maantieteelliset etäisyydet jättivät muutamia katvealueita. Valtakunnalliset leirit houkuttelivat ennätysmäärin alle 18-vuotiaita nuorisotuomareita. Leiriorganisaatioita tukivat valtakunnallisen nuorisotuomaritiimin nimeämät koordinaattorit. HARRASTE- JA TERVEYSLIIKUNTA Harraste- ja terveysliikuntaan panostaminen on Pesäpalloliiton tulevaisuuden kannalta erittäin tärkeä, koska yhteiskunta panostaa jatkossa entistä enemmän terveysliikuntaan ja hyvinvointipalveluihin. Harrastepesiksessä toteutettiin ympäri Suomea seurojen, alueiden sekä kuntien toteuttamana erilaisia alueellisia ja paikallisia tapahtumia, sarjoja, turnauksia ja puulaakeja, joiden suosio oli kasvussa. Lisäksi järjestettiin ohjaustoimintaa, kuten Lady- Pesistä, sekä työyhteisöjen ja oppilaitosten toimintaa eri kohderyhmille. Valtakunnallisia isoja tapahtumia olivat Harrastepesiksen SM-kisat Tampereella ja Lady-Pesisturnaus Turussa. Valon uuden strategian mukaisesti osallistuttiin Urheillen terveyttä seurassa kehittämishankkeen rakentamiseen. VIESTINTÄ Pesäpalloliiton viestintä pyrki vuoden aikana tavoittamaan mahdollisimman laajasti kaikki kohderyhmät. Lajin toimijoille perustettiin koulutus- ja valmennussivustot pesisvalmennus.fi sekä pesisnet.fi. Osoitteeseen pesistulokset.fi muuttanut tulospalvelu seurasi ylimpiä sarjatasoja reaaliaikaisesti.

8 7 Valtakunnallisten leirien ilmoittautuminen ja tulosseuranta hoidettiin osoitteessa Pesäpalloliiton sivuston yhteyteen rakennetut miesten Superpesiksen, naisten Superpesiksen, miesten Ykköspesiksen ja valtakunnallisten leirien osiot palvelivat omia erityisyleisöjään. Liikkeen sisällä tiedonvälitystä hoidettiin etupäässä sähköpostijakeluilla, uutiskirjeillä sekä seura- ja lehdistötiedotteilla. Yhdellä kameralla kuvatut superpesisottelut siirrettiin vimeo.comsivustolle Superpesiksen kanavalle. Pesäpallokirja 2014 ilmestyi painettuna teoksena helpottamaan esimerkiksi tilastofaktojen ja yhteystietojen etsimistä. Ulkoisessa viestinnässä Pesäpalloliitto ja Superpesis näkyivät hyvin maakunnallisissa tiedotusvälineissä. Valtakunnallisen viestinnän kärkeen nousivat kauden avaus, kaikkien aikojen pesäpalloilijat, Itä-Länsi-tapahtuma sekä pudotuspelit. Uutena aluevaltauksena syntyi katuväkivaltaa vastustamaan noussut väkivallankumous-liike, johon pesäpallo pääsi mukaan kantavaksi voimaksi. Rakkauden pesäpallo-ottelu tapahtuma Helsingissä sai laajasti julkisuutta kulttuurin, urheilun ja yhteiskunnallisen vaikuttamisen voimannäyttönä. Pesäpalloliitto tuki yhdessä Superpesiksen kanssa seurojen viestintää jakamalla tiedotteita ja lisäämällä mediasisältöjä omille mediakanavilleen. Myös yhteiskumppaneiden palveluita tuotiin esiin enenevissä määrin verkkotiedotuksen kautta. Lähinnä sosiaalisen median avulla kannustettiin käyttäjiä omaan sisällöntuotantoon sekä aktiiviseen osallistumiseen tykkäämällä, jakamalla ja kommentoimalla. Sosiaalinen media, erityisesti Twitter, kasvatti suosiotaan pesäpallotoimijoiden keskuudessa. Aktiivikauden aikana Superpesiksen ja Ykköspesiksen sivustojen ylläpitoon osallistui kiitettävällä panoksellaan tuotantoryhmä päätoimittajana Antti Kallio, tuottajana Juha Tikkanen ja koordinaattorina Jussi Löytökorpi. Miesten Superpesiksestä vastasi etupäässä Matti Lindholm, naisten Superpesiksestä Aarne Puisto ja Ykköspesiksestä Jussi Valli. Kuva- ja videosisältöjen osalta avustivat seurojen toimijat sekä erityisesti Markku Ekholm, Antti Haapasalo, Joona-Pekka Hirvonen, Niilo Hirvonen, Jorma Ketola, Juha Koivula, Juha Levonen, Jukka Rasimus, Kimmo Rauatmaa ja Pekka Tuominen.

9 8 KANSAINVÄLINEN TOIMINTA Vahvan mausteensa kansainväliseen toimintaan toivat baseball ja softball. Lajikokeilut olivat molemmin puolin mahdollisia erityisesti yhteispisteillä messuilla ja Itä-Länsi-tapahtumassa. Pesäpalloliitto toi suomalaisessa mediassa näkyvästi esiin baseballin ja softballin hanketta palauttaa lajit olympialaisiin 2020, mikä kohentaisi kaikkien pallonlyöntipelien asemaa Euroopassa. Pesäpallon kansainvälisessä toiminnassa suunnattiin jo katseita vuoden 2015 Maailmancupturnaukseen. Paikkakunnaksi vahvistettiin Sveitsin Luzern ja ajankohdaksi Haku Suomen joukkueisiin avattiin syksyllä. Australian vuotuiset pääsiäiskisat järjestettiin Sydneyssä. Tapahtumaan kuului olennaisena osana pesäpalloturnaus. Viestintäpäällikkö Antti Kallio ja Varsinais-Suomen Pesiksen kehityspäällikkö Mika Mikola vierailivat Zürichin alueella Sveitsissä maan mestaruuskilpailuissa. Voittajaksi pelasi Solothurn, toiseksi Zürichin Sinivalkoiset ja kolmanneksi Pesis-Hirvet Itä-Sveitsistä. Pesäpalloliitto jatkoi yhteistyötään Liikunnan Kehitysyhteistyö Liike ry:n kanssa. Muitakin kansainvälisiä projekteja tuettiin pyydettäessä. KOULUTUS JA VALMENNUS Koulutus- ja valmennustoiminta pyöri neljässä valmennuskeskuksessa, Kuortaneella, Tanhuvaarassa, Varalassa ja Vuokatissa. Jokaisessa keskuksessa oli vastuullinen henkilö vastaamassa pesäpallon koulutuksen- ja valmennuksen kehittämisestä. Toimintaa ohjasi ohjausryhmä, jonka muodostivat valmennuskeskusvalmentajat. Valmennuskeskusvalmentajina toimivat Juha Antikainen (Varala), Sami-Petteri Kivimäki (Kuortane), Mikko Kuosmanen (31.7. saakka), Mikko Huotari (1.8. alkaen Vuokatti) ja Matti Mansikka (Tanhuvaara).

10 9 PALVELUYKSIKKÖ Pesäpalloliiton palveluyksikkö vastasi liiton alaisten tapahtuminen järjestelyistä ja johtamisesta, tv- netti ja mediatuotantojen tuotannosta sekä kumppaniyhteistyöstä. Tapahtumat Itä-Länsi 2014 Palveluyksikkö vastasi Seinäjoella järjestetyn Itä-Länsi tapahtuman johtamisesta ja järjestelyistä yhteistyössä Seinäjoen JymyJussien kanssa. Tapahtumassa pelattiin viisi itä-länsi ottelua, joissa miesten pelissä oli 5277, naisten pelissä 3670 katsojaa ja yhteensä kaikissa peleissä oli yhteensä katsojaa. Tapahtuman liikevaihto oli ennätykselliset euroa ja liikevoitto seuralle maksettujen provisioiden jälkeen , 76 euroa. Ykköspesiksen Itä-Länsi Ykköspesiksen itä-länsi tapahtuma järjestettiin 10 vuoden tauon jälkeen ja tällä kertaa tapahtuman järjestelyistä vastasi palveluyksikön kanssa Haminan Palloilijat. Tapahtuma onnistui erinomaisesti. Katsojia oli ja medianäkyvyys oli tv-lähetysten tukemana hyvä. Taloudellisen vastuun kantoi Haminan Palloilijat ja palveluyksikkö vastasi markkinoinnista, tvyhteistyöstä, varusteista sekä yleisjohdosta. Naisten Liitto-Lehdistö Naisten liitto-lehdistö järjestettiin Viinijärven Urheilijoiden juhlavuoden erikoistapahtumana Viinijärvellä. Tapahtuma sai varsinkin maakunnallisesti merkittävän julkisuuden, kun tapahtuman pääkumppanina toimi sanomalehti Karjalainen. Katsojia oli ottelussa 627. Tapahtuman taloudesta vastasi Viinijärven Urheilijat ja tässäkin tapahtumassa palveluyksikkö vastasi markkinoinnista, tv-yhteistyöstä, varusteista sekä yleisjohdosta. Pesäpallokauden päätösristeily Kauden päätöstilaisuus järjestettiin Tallinkin Baltic Queen risteilyaluksella Tähän kauden parhaiden palkitsemistilaisuuteen osallistui noin 500 pesisystävää ja tapahtuman pystyttiin järjestämään taloudellisesti tasapainoisesti.

11 10 TV-ja nettituotannot ja mediatuotannot Toisena isona kokonaisuutena palveluyksikkö vastasi pesäpalloliikkeen tv- ja nettilähetysten suunnittelusta ja toteutuksesta yhteistyössä mediatuotantoyhtiöiden kanssa. Kauden aikana tehtiin yhteistyö Nelosen, VeikkausTV:n ja SportTV:n kanssa. Nelonen näytti 39 miesten superpesisottelua, VeikkausTV 12 naisten superpesisottelua ja SportTV 10 miesten ykköspesisottelua. Lisäksi tuotettiin noin 10 uutistuotantokoostetta pääasiassa Urheiluruudulle. Palveluyksikkö vastasi myös nettisivujen mediatoimittajien palkkaamisesta sekä sivujen sisältöjen ja visuaalisuuden toteutuksista. Kumppanuudet Palveluyksikkö vastasi myös tapahtumiin liittyvien kumppanuuksien hankinnasta sekä toteutuksesta. Suurimmat mediakumppanuudet toteutettiin Nelosen ja Iltalehden kanssa ja myös tapahtumien tavarantoimittajien kanssa saatiin tapahtumille hyvin lisämateriaalia. ALUETOIMINTA/ITÄINEN ALUE Pesäpalloliiton itäisen alueen toiminnasta vastasi kertomusvuoden aikana aluejohtaja Pirjo Mäkelä. Mäkelä apuna alueen hallinnosta vastasi itäisen alueen johtoryhmä. Johtoryhmään kuuluivat: Sakari Myllys (pj.), Ville Lantta (kilpailutoiminta), Antti Eteläpää (valmennus- ja koulutustoiminta), Reijo Kauhanen ja Timo Päivinen (tuomaritoiminta), Tero Tiainen (harrastepesis) ja Anneli Lujanen (viestintä). Lisäksi johtoryhmän kokouksissa ovat mukana työntekijät; Pirjo Mäkelä (aluejohtaja), Matti Mansikka (aluevalmentaja). Jokaisella viidellä vastuu-alueella oli oma 3-6 hengen tiimi, joka suunnitteli ja toteutti toimintaa yhdessä tiimin jäsenten ja työntekijöiden kesken. Johtoryhmä piti vuoden aikana 4 kokousta, joista 1 pidettiin puhelinkokouksena. Lisäksi johtoryhmä kokoontui kerran aluetoiminnan suunnittelun merkeissä. Perustoimintojen lisäksi alueella järjestettiin Naperoleiri Lappeenrannassa, jonka järjestelyissä aluejohtaja oli tiiviisti mukana. Vuoden aikana käynnistettiin myös v Siilinjärven Tenavaleirijärjestelyt. Yhteiset Pallot hankkeen osalta teimme yhteistyötä Lentopalloliiton aluepäällikön kanssa. SEKE (seurakehittämö) hankkeessa itäinen alue oli mukana kuuden muun lajiliiton kanssa. Hanketta organisoi Pohjois-Savon Liikunta ry. Kaikki itäisen alueen toiminnan tulot ja kulut sisältyvät PPL:n tilinpäätökseen.

12 11 BASEBALL- JA SOFTBALL Vuosi 2014 oli Suomen Baseball- ja Softball- toiminnan (SBSL) 34. toimintavuosi. Vuonna 2013 SBSL liittyi Pesäpalloliittoon alajaostoksi. SBSL:lla oli vuonna 2014 kuusi SMsarjaa pelaavaa seuraa (2013 7) sekä kahdeksan Suomi-sarjan seuraa. Lisenssipelaajien määrä oli yhteensä 127 (189). Maajoukkue osallistui Slovenian Ljubljanassa pelattuihin EMkisoihin sijoittuen C-ryhmän peleissä viidenneksi. Yhdistyksen kokouksia pidettiin kaksi: kevätkokous huhtikuussa ja syyskokous marraskuussa. Hallitus kokoontui 5 kertaa. SBSL:n hallituksen vuonna 2014 muodostivat puheenjohtaja Tony Jones, varapuheenjohtajaville-herman Saarman sekä Mika Sarjanen, Jukka-Pekka Kurvinen, Marcos Placeres sekä Tuomas Ropponen Taloushallinnon hoiti Pesäpalloliito. Tilikauden oman toiminnan tulos oli alijäämäinen. SBSL rahoitti toimintansa pääasiassa Pesäpalloliiton toiminta-avustuksella, jäsen-, lisenssi- ja sarjamaksuilla, sekä muilla harrastajilta kerätyillä maksuilla. TALOUS Yksi päätavoitteista vuodelle 2014 oli talouden pohjan edelleen kehittäminen ja vakauttaminen. Toiminnan suunnittelussa kertomusvuonna huomioitiin tarkemmin myös talouden näkökulma. Liiton vuoden 2014 toiminnan kokonaistuotto oli ,30 euroa ja tilinpäätöksen ylijäämä ,46 euroa. Toiminnallinen tulos ennen poistoja oli ylijäämäinen ,43 euroa, poistoja tehtiin aineettomista hyödykkeistä, koneista ja kalustosta täysimääräisenä, yhteensä ,97 euroa. Budjetoituun tulokseen nähden tilikauden voitto ylittyi ,46 eurolla. Varsinaisen toiminnan tuottojen kasvuun vaikutti mm. hyvin onnistunut Itä-Länsi tapahtuma. Varainhankinnan tuotoissa kilpailutoiminnan tuottoja kasvattivat erityisesti seurojen maksamat sanktiomaksut. Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämä toiminta-avustus vuodelle 2014 liikuntalain perusteella oli euroa. Lisäksi Pesäpalloliitto sai erityisavustuksen Pesäpallokenttien ominaisuuksien tutkimista koskevaan hankkeeseen. Edellä mainittua hanketta hallinnoi ja toteuttaa Tampereen Teknillinen Yliopisto, jolle myös erityisavustus tuloutettiin. Lisäksi Pesäpalloliitto sai toimintavuoden aikana avustusta Lentopalloliiton kanssa yhteistyössä toteutettavaan Yhteiset Pallot hankkeeseen.

13 12 Hankkeen tavoitteena on kasvattaa lasten liikunnan kokonaismäärää ja monipuolistaa harjoittelua lentopallo- ja pesäpalloseuroissa. Hanketta hallinnoi Pesäpalloliitto. Hanketukea siirrettiin vuodelle 2015 yhteensä Tulevaisuudessa Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämä toiminta-avustus tulee pienentymään, joten varainhankinnan edelleen kehittäminen on tulevaisuuden haaste. Maakunnallisiin yhdistyksiin kanavoitui yhteistoimintasopimuksina tilikaudella noin euroa. Lisäksi Pesäpalloliitto vastasi maakuntapäivien järjestämiskustannuksista kokonaisuudessaan. Oman varainhankinnan määrä oli bruttoarvoltaan ,54 euroa ja nettoarvoltaan ,36. Varainhankinta koostuu kilpailutoiminnan tuotoista ja eri yritysten sekä yhteisöjen kanssa tehdyistä sopimuksista. HALLINTO Pesäpalloliiton päätösvaltaa käytetään liittokokouksessa. Liiton hallituksena toimii liittojohtokunta. Pesäpalloliiton johtokunnan muodostaa jäsenten valitsemat edustajat. Liittojohtokunta kokoontui kertomusvuonna kahdeksan kertaa, ja sen jäseninä toimivat Unto Väisänen (puheenjohtaja), Arto Luoma (1. varapuheenjohtaja), Päivi Pessi-Järvenpää (2. varapuheenjohtaja), Jari Karjanlahti, Esa Lehtiranta, Jussi Meriläinen, Markku Jussila, Timo Mäkelä ja Sami Ritola. Johtokunnan kokouksissa esittelijänä toimi toiminnanjohtaja Arto Ojaniemi ja sihteerinä hallintoassistentti Merja Ahokas. Pesäpalloliitolla on jäsenseuroja 282. Liitto oli toimintavuoden aikana jäsenenä seuraavissa yhteisöissä: Confederation of European Baseball International Baseball Federation IBAF Valo ry Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu Hämeen Liikunta ja Urheilu, Palvelualojen työnantajat PALTA ry Etelä-Suomen Liikunta ja Urheilu Keski-Suomen Liikunta ry

14 13 Tilintarkastajat Henkilöstö Liiton tilintarkastajina ovat toimineet Hannu Sohlman KHT ja Tommi Murto HTM, varatilintarkastajina Markku Tynjälä KHT ja Kari Miettinen KHT. Sisäisenä valvontatilintarkastajana on toiminut Hannu Sohlman KHT, KHT-yhteisö PricewaterhouseCoopers Oy:stä. Vuoden 2014 lopussa Pesäpalloliitossa työskentelivät seuraavat henkilöt: Toiminnanjohtaja Arto Ojaniemi Hallintoassistentti Merja Ahokas Kilpailupäällikkö Mika Helminen Koulutus- ja kilpailusihteeri Helena Koukkari Viestintäpäällikkö Antti Kallio Itä-Suomen aluejohtaja Pirjo Mäkelä Nuorisopäällikkö Jari Malinen (osa-aikainen) Palveluyksikön vetäjä Juha Tikkanen Sarjaohjelmaja tulospalvelupäällikkö Jarmo Kokkonen Toimistoassistentti Anriikka Taunila Edellä mainittujen lisäksi Pesäpalloliitto on työllistänyt henkilöitä mm. kilpailu- ja koulutustoiminnassa tuntipalkka- ja palkkioperusteisesti. Henkilöstössä ei toimintakertomusvuonna tapahtunut muutoksia Pesäpalloliiton osalta. Työhyvinvointia tuettiin ennakoivan työterveyshuollon käytäntöjen ja kohdennettujen toimenpiteiden avulla. Kohdennetuista toimenpiteistä voidaan mainita mm. Vierumäen Urheiluopistolla toteutetut työhyvinvointipäivät marraskuun alussa. Henkilökunnalle tehtiin työhyvinvointiin liittyvä kysely/kartoitus, jota käytetään pohjana tulevissa kehityskeskusteluissa. Liiton toimisto muutti toimintavuoden aikana Radiokatu 20:sta Vantaalle Robert Huberin tie 2:teen. Muutto aiheutti henkilökunnassa aluksi muutosvastarintaa mutta muutokseen ollaan oltu pääasiallisesti tyytyväisiä. Pesäpalloliitolla on lisäksi Siilinjärvellä Itä-Suomen aluetoimisto. Esitys ylijäämästä Johtokunta esittää, että tilikauden ylijäämä siirretään edellisten kausien yli-/ ja alijäämätilille.