TOIMINTAKERTOMUS. Hyväksytty liittojohtokunnan kokouksessa

Transkriptio

1 TOIMINTAKERTOMUS 2012 Hyväksytty liittojohtokunnan kokouksessa

2 2 SISÄLLYSLUETTELO Yleistä 3 Hallinto 4 Kilpailutoiminta 6 Kilpailutoiminnan organisaatio 6 Kilpailumääräykset 7 Kilpailutoiminnan tunnusluvut 7 Sarjatoiminta ja sarjajärjestelmät 7 Pelisäännöt ja pelivälineet 8 Maakuntien kilpailutoiminta 9 Kilpailutoiminnan strategia 9 Seurakohtaamiset 9 Kasvattajakorvausjärjestelmä 9 Antidoping-ohjelma 10 Pelaajayhdistys 10 Olosuhteet 11 Tuomaritoiminta 11 Pelaaja-ja tuomarilupajärjestelmä 12 Tulospalvelu 12 Muu kilpailutoiminta 13 Kilpailutoiminnan huomioimiset 14 Itä-Länsi 14 Viestintä 15 Kansainvälinen toiminta 19 Valmennus- ja koulutustoiminta 22 Aikuisten terveys-harrastepesäpallo 25 Lasten ja nuorten toiminta 26 Leiritoiminta 27 Koulupesistoiminta 28 Pesiskoulutoiminta 29 Sinettiseuratoiminta ja yhteistyö Nuoren Suomen kanssa 30 Paikallistukihakemusten käsittely 32 Juhlavuosi 33 Superpesis Oy 38 Itä-Suomen aluetoiminta 39 Maakunnat 42 Taloustoiminta 42 Tuloslaskelma, tase 43 LIITTEET Liite 1 Jäsenyydet muissa yhteisöissä Liite 2 Huomionosoitukset 2012 Liite 3 Arvo-ottelut 2012 Liite 4 Sarjataulukot 2012 Liite 5 Liiton jäsenyhdistykset

3 3 YLEISTÄ Suomen Pesäpalloliitto ry:n toimintavuotta ohjasi voimakkaasti lajin juhlavuosi. Laji täytti toimintavuoden aikana 90 vuotta. Lukuisten juhlavuoden tapahtumien lisäksi toiminta keskittyi edelleen edelleen seuratoiminnan ja erityisesti lapset ja nuoret toiminnan tukemiseen. Lasten ja nuorten toiminnassa huomioi kiinnittyi valtakunnallisten pesäpalloleirien laatuun ja osaamisen lisäämiseen. Lasten ja nuorten kilpailutoimintaa johtamaan perustettiin erillinen johtoryhmä. Seuratoiminnan kehittämiseksi suoritettiin seuratoimintakysely ja järjestettiin seuratoiminnan kehittämisseminaari. Koulutus- ja valmennuspuolelle luotiin uutena kaksitasoinen pelinjohtajakoulutus. Kilpailutoiminnan näkyvin uudistus oli naisten suomensarjan palauttaminen kilpailujärjestelmään. Pesäpalloliikkeen toimintaa ohjasi edelleen keskeisesti tasa-arvon ja yhteisöllisyyden periaatteet sukupuolen, ikäryhmien ja alueellisuuden osalta. Liittojohtokunta Liittojohtokunta 3

4 4 HALLINTO KEVÄTKOKOUS SYYSKOKOUS Kevätkokous pidettiin Sokos Hotel Alexandrassa Jyväskylässä. Kokouksessa oli edustettuna 52 jäsenseuraa ja läsnä oli 31 äänivaltaista edustajaa. Lisäksi läsnä oli 14 puheoikeuden omannutta kokousedustajaa. Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Antti Aine ja sihteeriksi Arto Ojaniemi. Pöytäkirjan tarkastajiksi ja äänten laskijoiksi valittiin Seppo Kiiski ja Juha Kuoppala. Kokouksessa esitettiin liittojohtokunnan laatima toimintakertomus 2011 ja vahvistettiin tilinpäätös. Kevätkokouksen yhteydessä palkittiin ansioituneita toimijoita opetus- ja kulttuuriministeriön toimesta. Lista ansioituneista on liitteenä. Syyskokous pidettiin Sokos Hotel Alexandrassa Jyväskylässä. Kokouksessa oli edustettuina 157 jäsenseuraa ja läsnä oli 53 äänivaltaista edustajaa. Lisäksi läsnä oli 12 puheoikeuden omannutta kokousedustajaa. Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Antti Aine ja sihteeriksi Arto Ojaniemi. Pöytäkirjan tarkastajiksi ja ääntenlaskijoiksi valittiin Tytti Salminen ja Hannu Kallionpää. Liiton puheenjohtaja Unto Väisänen oli erovuorossa. Unto Väisänen valittiin jatkamaan liiton puheenjohtajana vuodet äänestyksen jälkeen. Toisena ehdokkaana puheenjohtajaksi oli Jani Valkeapää Imatralta. Liittojohtokunnan jäsenistä oli erovuorossa neljä jäsentä; Seppo Mustonen, Ossi Savolainen, Jari Karjanlahti sekä Sami Ritola. Heistä Seppo Mustonen jätti johtokunnan tehtävät keskittyäkseen kilpailun johtoryhmän puheenjohtaja tehtäviin. Erovuorossa olleista Jari Karjanlahti ja Sami Ritola valittiin jatkamaan liittojohtokunnassa vuodet Uusina jäseninä johtokuntaan valittiin Esa Lehtiranta Vihdistä sekä Markku Jussila Ylivieskasta. Liiton varsinaisiksi tilintarkastajiksi valittiin Tommi Murto, HTM ja Hannu Sohlman KHT varatilintarkastajiksi Markku Syrjälä, KHT ja Kari Miettinen, KHT. Kokouksessa toiminnanjohtaja esitteli toimintasuunnitelman ja talousarvion

5 5 LIITTOJOHTOKUNTA 2012 Liittojohtokunta kokoontui kertomusvuonna kymmenen kertaa. Liittojohtokunnan kokoonpano: puheenjohtaja Unto Väisänen Sotkamo I vpj Arto Luoma Seinäjoki II vpj Päivi Pessi-Järvenpää Ulvila jäsen Jari Karjanlahti Siilinjärvi jäsen Jussi Meriläinen Kempele jäsen Seppo Mustonen Haapajärvi jäsen Sanna Pitkänen Joensuu jäsen Sami Ritola Kangasala jäsen Ossi Savolainen Hyvinkää LIITON TOIMIHENKILÖT JA TOIMIPAIKAT 2012 Toiminnanjohtaja Arto Ojaniemi Hallintoassistentti Merja Ahokas Kilpailupäällikkö Mika Helminen alkaen Juhlavuoden projektipäällikkö Mika Helminen asti Koulutus- ja kilpailusihteeri Helena Koukkari Koulutus- ja valmennuspäällikkö Risto Ojanperä asti Viestintäpäällikkö Antti Kallio Itä-Suomen aluejohtaja Pirjo Mäkelä (vuorotteluvapaa 2012) oto-kouluttaja Pekka Arffman ja Nuorisopäällikkö Jari Malinen (osa-aikainen) Kilpailupäällikkö Sami-Petteri Kivimäki asti Palveluyksikön vetäjä Juha Tikkanen Sarjaohjelmaja tulospalvelupäällikkö Jarmo Kokkonen Toimiston kesätyöntekijänä Anni Rautio Itäisen alueen hallinnolliset palvelut ostettiin Pirjo Mäkelän vuorotteluvapaan sijaisuuden aikana MM-Coach/Matti Mansikalta. Emmi Pääkkönen työskenteli Itä-Suomen aluetoimistolla välisen ajan toimistosihteerinä sekä Salla Risku hoiti Itäisen alueen kilpailusihteerin tehtäviä Lappeenrannan PesäYsien kanssa tehdyn ostopalvelusopimuksen kautta. Liiton toimisto sijaitsi Helsingissä Radiokatu 20:ssa. Lisäksi Siilinjärvellä oli Itä-Suomen aluetoimisto. 5

6 6 LIITON TILINTARKASTAJAT Liiton tilintarkastajina ovat toimineet Hannu Sohlman KHT ja Tommi Murto HTM, varatilintarkastajina Markku Tynjälä KHT ja Kari Miettinen KHT. Sisäisenä valvontatilintarkastajana on toiminut Hannu Sohlman KHT, KHT-yhteisö PricewaterhouseCoopers Oy:stä. LIITON NIMENKIRJOITTAJAT Liiton nimen kirjoittivat puheenjohtaja, varapuheenjohtajat ja toiminnanjohtaja yksin tai liittojohtokunnan jäsenet kaksi yhdessä. KILPAILUTOIMINNAN VUOSIKERTOMUS 2012 Kilpailutoiminnan keskeisiä painopistealueita kertomusvuonna olivat omavaraisuusastesäännön käyttöönottaminen Superpesiksessä, uudet sarjajärjestelmäperiaatteet, kilpailutoiminnan organisaatiomuutokset sekä olosuhdekriteeristön käyttöönottaminen ylemmillä sarjatasoilla. KILPAILUTOIMINNAN ORGANISAATIO Kilpailutoiminnan palveluiden keskittämistä jatkettiin Pesäpalloliiton osalta viidettä vuotta. Pesäpalloliitto vastasi kilpailutoiminnan kokonaisjohtamisesta, järjestämisestä ja kehittämisestä. Pesäpallon kilpailutoimintaa organisoi kilpailun johtoryhmä, jonka puheenjohtajana toimi Seppo Mustonen Haapajärveltä. Muut jäsenet olivat nuorisotoiminnan edustajana Jari Malinen Hämeenlinnasta, pelaajayhdistyksen edustajana Juha Korhonen Hyvinkäältä ja lainopillisena neuvonantajana Antti Aine Turusta. Ryhmän esittelijänä toimi kilpailupäällikkö Sami-Petteri Kivimäki saakka. Kilpailupäälliköksi palasi Mika Helminen alkaen juhlavuoden projektipäällikön tehtävästä. Kilpailun johtoryhmä piti 7 kokousta toimintavuoden aikana. Kilpailu- ja koulutussihteerinä toimi Helena Koukkari ja lisenssiasioita hoiti ajalla Anni Rautio. Kilpailutoiminnan johtoryhmän tehtäviin kuuluivat pelisääntöjen, edustus- ja kilpailukelpoisuussääntöjen ja sarjajärjestelmien valmistelut Pesäpalloliiton liittojohtokunnalle, lohkojaoista ja kilpailutoiminnan uudelleenjärjestämissopimuksista päättäminen, kurinpitoelimenä toimiminen sekä erillisten tehtävien valmistelu Superpesiksen hallitukselle. Pesäpallolla oli vuonna 2012 käytössä viidettä vuotta kurinpitopäällikön toimi. Kurinpitopäällikön tehtävää hoiti Veijo Turpela. 1. varamiehenä toimi Pesäpalloliiton liittojohtokunnan jäsen Jari Karjanlahti ja 2. varamiehenä kilpailun johtoryhmän puheenjohtaja Seppo Mustonen. Kurinpitopäätöksiä tehtiin kurinpitopäällikön toimesta toimintavuoden aikana yhteensä 12 (20/2011). Lisäksi kuripitopäällikkö teki toimintavuoden aikana päätöksiä, jotka eivät aiheuttaneet kurinpitomenettelyn käynnistämistä. Myös kilpailun johtoryhmä toimi osaltaan kurinpitoelimenä toimintavuonna. 6

7 7 Superpesis Oy vastasi ylimmän sarjatason toiminnasta ja päätti itsenäisesti sarjajärjestelmistä, ottelumääristä ja pelikauden pituudesta. Nuorisopäällikkö Jari Malisen apuna leiritoiminnassa toimi lasten ja nuorten kilpailutoiminnan johtoryhmä, johon kuuluivat puheenjohtajana Seppo Mustonen ja muina jäseninä Sami Ritola ja Timo Pikki. KILPAILUMÄÄRÄYKSET Kilpailumääräyksiin tehtiin täsmennyksiä yleismääräyksiin, edustus- ja kilpailukelpoisuussääntöihin, järjestämismääräyksiin, sarjamääräyksiin, tuomarimääräyksiin ja kurinpitomääräyksiin. Keskeisiä muutoksia: - Urheilijoiden ansioiden korotus tapaturma- ja eläkevakuutusmaksujen osalta - Edustusoikeusaikojen muutos (Naisten Superpesis 1.7. saakka) - Kirjaamismaksujen muutokset aikatauluissa - Sarjasta luopumisten aikataulumuutokset Lisäksi määräyksiin päivitettiin muun muassa uudet sarjajärjestelmät, ikärajat sekä tuomaripalkkiot. KILPAILUTOIMINNAN TUNNUSLUVUT Pesäpalloliiton sarjatoiminnassa oli mukana 125 miesjoukkuetta (124/2011) ja 107 naisjoukkuetta (102/2011). Nuorten A-, B- ja C-ikäisten liittojohtoisissa sarjoissa oli mukana 73 poikajoukkuetta (67/2011) ja 63 tyttöjoukkuetta (69/2011). Yhteensä Pesäpalloliiton alaiseen sarjatoimintaan osallistui 368 joukkuetta (363/2011). Lisäystä kokonaisjoukkuemäärässä oli viisi joukkuetta edelliseen vuoteen verrattuna. Pelaajasiirtoja tehtiin Superpesiksen, Ykköspesiksen, suomensarjan ja nuorten sarjojen (A-, B- ja C-ikäiset liittojohtoiset sarjat) osalta entisen käytännön mukaisesti täyssiirroilla, määräaikaisilla siirroilla sekä nuorten 4-lomakesiirroilla. Lisäksi miesten ja naisten maakuntasarjojen seurasiirrot tehtiin kolmatta vuotta Pesäpalloliittoon. Täyssiirtoja tehtiin 655 (665/2011), määräaikaisia siirtoja 177 (170/2011) ja nuorten pelaajien 4- lomakesiirtoja 195 (191/2011). Seurasiirtoja tehtiin yhteensä 1027(1026/2011). Lisäystä seurasiirtojen kokonaismäärään oli yksi siirto. SARJATOIMINTA JA SARJAJÄRJESTELMÄT Miesten Superpesis pelattiin 12 joukkueen sarjana ja naisten Superpesis 11 joukkueen sarjana. Kaksinkertaisen runkosarjan lisäksi pelattiin miesten puolella paikallispariottelut sekä kaksi valintakierroksen ottelua ja naisten puolella paikallispariottelut. Runkosarjan ottelumäärä oli miesten puolella 26 ja naisilla 22. Jatko-ottelut pelattiin entiseen tapaan pudotuspeleinä. Miesten ja naisten pääsarjasta ei pudonnut yhtään joukkuetta Ykköspesikseen. 7

8 8 Miesten puolella kaksi superpesiksen heikointa joukkuetta pelasivat kahden ykköspesisjoukkueen kanssa ottelupareina kahdesta superpesispaikasta. Naisten ykköspesiksen voittaja Vuokatin Veto nousi suoraan superpesikseen Superpesiksen sarjatäydennyksen vuoksi. Miesten Ykköspesiksessä pelasi 12 joukkuetta ja naisten yksilohkoisessa Ykköspesiksessä 8 joukkuetta. Nuorten sarjatoiminnan osalta (A-, B- ja C-ikäiset) jatkettiin pääosin entisillä sarjajärjestelmillä. Superpesiksen hallitus päätti , että naisten Superpesis täydennetään 12 joukkueen sarjaksi kaudelle 2013 Ylihärmän Pesis-Junkkareiden ja Petojussien luovuttua superpesispaikoistaan. Superpesiksen hallitus päätti myöntää superpesispaikat Mansen Räpsälle ja Roihulle Helsingistä. Sarjakyselyt tehtiin verkkopalvelun kautta. Nuorten tiukennetut siirtojärjestelmät olivat voimassa ensimmäistä vuotta vuonna 2012: C- ikäisten joukkueeseen voitiin siirtää pelaajia 4-lomakkeella yhdestä seurasta, A- ja B-ikäisten joukkueeseen, entisen käytännön mukaisesti, kahdesta seurasta. Nuorten farmisopimusjärjestelmä päätettiin lopettaa 2012 alkaen. Aikuisten aiemmin päätetyt sarjajärjestelmäperiaatteet olivat voimassa sarjatoiminnassa ensimmäistä vuotta (nouseminen, putoaminen ja joukkuemäärät). Periaatteet ovat voimassa vuosina Merkittävin muutos, aiemmin päätetyn naisten Ykköspesiksen valtakunnalliseen sarjatoimintaan siirtymisen lisäksi oli se, että nousu Superpesikseen tapahtuu jatkossa karsintojen kautta (miehet 2012 alkaen ja naiset 2013 alkaen). Muutoksilla pyritään valmistamaan seuroja jatkossa paremmin Superpesiksen vaatimuksiin. Nuorten sarjajärjestelmät päätetään vuosittain. Naisten Ykköspesiksessä ja miesten suomensarjassa tavoitteena ollutta lisenssijärjestelmää ei otettu käyttöön vuonna 2012 ja asian valmistelua päätettiin jatkaa. Lisenssijärjestelmän hyväksyminen olisi edellyttänyt liittojohtokunnan lisäksi kaikkien seurojen hyväksyntää uudelle järjestelmälle. PELISÄÄNNÖT JA PELIVÄLINEET Pesäpallon pelisääntömuutokset koskivat uuden valtakunnallisen sarjan, naisten Ykköspesiksen, tuomaritaso- ja jääviystaulukkoa, naperopesissääntöihin tehtyjä lisäyksiä sekä etukaarta koskeva päätös D-tytöille. Pesäpallo-otteluiden varoitukset muutettiin julkisiksi kesäkuusta 2010 alkaen ja järjestelmä oli toiminnassa kolmatta vuotta. Naperoleirin yhteydessä tehtiin naperopesiksen pelisääntöihin liittyvä tutkimus, joka koski satunnaisten ottelujen ulkopelisuorituksia pelipaikoittain ottelua kohti. Pelisääntöjen osalta ei tehty muita sääntökokeiluja. 8

9 9 Pesäpallon pelisääntöjen mukaan virallisissa otteluissa käytettävien välineiden on oltava Pesäpalloliiton hyväksymiä. Pesäpalloliiton hyväksyntä vaaditaan palloilta, mailoilta, räpylöiltä ja päänsuojuksilta. Pelikauden 2010 viralliset välineet hyväksyttiin automaattisesti käytettäviksi myös kaudella 2011 ja Lisäksi neljältä välinevalmistajalta (Karhu, Lakaveka, J-Pesis ja OIP-tuote) hyväksyttiin uusi tuotteita kaudelle MAAKUNTIEN KILPAILUTOIMINTA Maakuntien kilpailupäälliköiden erillistä koulutusta ei järjestetty kertomusvuonna. Yhteydenpitoa Pesäpalloliiton ja maakuntien kilpailupäälliköiden välillä toteutettiin sähköpostein ja puhelimitse. Maakuntasarjoista vastaavien maakuntien kanssa tehtiin yhteistoimintasopimukset. Maakuntasarjojen seurasiirrot tehtiin Pesäpalloliittoon ja tulospalvelu hoidettiin Pesäpalloliiton toimesta. Maakuntasarjoista tehtiin osin myös tilastoja (lyödyt ja tuodut juoksut). Seurasiirtojen ja tulospalvelun keskittäminen Pesäpalloliittoon oli voimassa toista vuotta. Jatkossa tavoitteena on saada pelisäännöt ja kilpailumääräykset yhtenäisemmiksi maakuntien omien sarjojen osalta. Eroavaisuuksien alustavaa kartoitustyötä on tehty jo aiemmin. KILPAILUTOIMINNAN STRATEGIA SEURAKOHTAAMISET Liittokokous hyväksyi Pesäpalloliiton strategian vuosille Strategia pitää sisällään myös kilpailutoiminnan strategiset tavoitteet. Pesäpalloliiton kilpailutoimintaan kuuluvat keskeisenä toimintatapana kohtaamiset. Superpesisseurojen kokoukset järjestettiin ja Helsingissä. Lisäksi Ykköspesisseurojen kokous järjestettiin Tampereella ja nuorten superpesisseurojen ja B- poikien SM-sarjaseurojen Tampereella. Miesten Superpesiksen pelinjohtajille ja pelaajille järjestettiin tulevan kauden kilpailutoimintaa koskeva kauden avaustilaisuus 3.5. Helsingissä. Seurakokouksissa käsiteltiin tulevan kauden kilpailutoiminnan järjestämiseen liittyviä sarjajärjestelmiä ja kilpailutoiminnan aikatauluja ja muita ajankohtaisia kilpailuasioita. KASVATTAJAKORVAUSJÄRJESTELMÄ JA OMAVARAISUUSASTESÄÄNTÖ Pesäpallon uusi kasvattajakorvausjärjestelmä astui voimaan vuonna Uusi järjestelmä oli käytössä kertomusvuonna seitsemättä vuotta. Uudessa järjestelmässä pelaajista maksetaan kasvattajakorvaukset vuosimaksuina kahdella ylimmällä sarjatasolla, Superpesiksessä ja miesten Ykköspesiksessä. Uusi järjestelmän katsotaan olevan tasapuolisempi entiseen kertakorvausjärjestelmään verrattuna - maksut maksetaan kasvattajaseuroille pelaajien pelattujen vuosien mukaan 26- ikävuoteen saakka. 9

10 10 ANTIDOPINGOHJELMA Kasvattajaseurarekisterin laatiminen Pesäpalloliiton internet -sivuille aloitettiin vuonna Rekisterissä oli vuoden 2012 lopussa tiedot 1146 nais- ja 1459 miespelaajan kasvattajaseurasta. Liittojohtokunta päätti ( ) korottaa kasvattajaseuramaksuja 50 % kasvattajaseuratyön tukemiseksi vuodesta 2012 alkaen. Pesäpalloliiton johtokunta päätti vuonna 2011 lisäksi omavaraisuusastesäännön käyttöönottamisesta Superpesiksessä 2012 alkaen. Säännön mukaan jokaisella miesten ja naisten superpesisjoukkueella tuli olla vähintään viisi omavaraisuussäännön mukaista omaa kasvattia kaudella Määrä nousee kuuteen kaudelle Mikäli omien kasvattien määrä ei täyty, omavaraisuusmaksun suuruus on naisilla vähintään 4500 euroa (maksimi euroa) ja miehillä vähintään euroa (maksimi euroa). Oman kasvatin määrittelyä on tässä yhteydessä laajennettu. Mukaan lasketaan myös kahden nimetyn lähialueen seuran omat kasvatit sekä 15 ikävuoden jälkeen seuraavan kalenterivuoden alusta kolme kautta seurassa pelanneet. Omavaraisuussäännöllä haetaan lääkkeitä pelaajatuotannon lisäämiseksi ja seuratoiminnan elävöittämiseksi. Pesäpallon antidopingohjelma oli toiminnassa seitsämättä vuotta. Antidopingohjelman pääpaino on ennaltaehkäisevässä toiminnassa, kuten koulutus- ja kasvatustyössä, viestinnässä, sopimus- ja sääntömääräyksissä sekä yhteistyössä antidopingtoimintaan liittyvien eri toimintatahojen kanssa. Seurojen yhdyshenkilöille, miesten ja naisten superpesispelaajille ja tyttöjen ja poikien superpesispelaajille toimitettiin kielletyt ja sallitut lääkeaineet vihkonen kertomusvuoden aikana. AD-viestinnässä hyödynnettiin seurapostituksen lisäksi Pesäpalloliiton internetsivuja. Erillisiä AD-koulutustilaisuuksia ei järjestetty. Pesäpalloliitto, Superpesis Oy, ADT ja pesäpallon tuomariyhdistys sopivat myös käytännön toimenpiteistä pelaajien testaamisesta superpesisotteluissa. Suomen Antidopingtoimikunta ADT ry:n kansallisen testausohjelman puitteissa tekemät dopingtestit pesäpalloilijoille olivat seuraavat: Pesäpalloilijoille tehtiin 49 dopingtestiä vuonna 2011 (48/2011), joista 24 kappaletta oli kilpailujen ulkopuolista testiä ja 25 kilpailutestejä. Testausten määrä pysyi suunnilleen ennallaan. PESÄPALLON PELAAJAYHDISTYS Vuosi 2012 oli pesäpallon pelaajayhdistyksen yhdeksäs toimintavuosi. Yhdistyksen tavoitteena on saada pelaajien ääni kuuluviin lajia koskevia päätöksiä tehtäessä sekä olla pelaajien edunvalvontajärjestönä. Yhteistyössä Superpesis Oy:n ja Pesäpalloliiton kanssa yhdistyksen tarkoitus on kehittää kansallispeliämme ja varmistaa lajin säilyminen maamme suurimpien palloilulajien joukossa. Lisäksi yhteistyötä tehdään junioripesäpallon kanssa. 10

11 11 OLOSUHTEET Kulunut vuosi oli pelaajayhdistykselle vaikea. Puheenjohtajaa ei yhdistyksellä ollut, hallitukseen kuuluivat Perttu Hautala Lappajärveltä, Miikka Matikka (rahastonhoitaja ja jäsenistön yhdyshenkilö) Hyvinkäältä, Juha Puhtimäki Seinäjoelta, Hanna Itävalo (os. Hirvikoski) Porista sekä Tanja Vehniäinen Oulusta. Lisäksi konsulttiapua antoivat Sami Joukainen, Matti Mansikka sekä Kaarlo Julkunen. Kertomusvuonna pelaajayhdistys kokoontui seitsemän kertaa Skypekonferenssissa. Suuria kannanottoja ei annettu, vain välttämättömät asiat hoidettiin. Jäsenmäärä oli loppuvuonna , kun se edellisvuotena oli 250. Parhaimmillaanhan jäseniä on ollut yli 300. Vaikka vuoteen mahtui vastoinkäymisiä, pelaajayhdistystoiminnalle nähdään tarvetta. Pystyimme auttamaan pelaajia mm. sopimusasioissa ja muissa ns. näkymättömissä tapauksissa. Suomen Huippu-urheilijoiden Unionin (SHU) hallitukseen valittiin pesäpallon puolelta Sami Joukainen. Yhdistykseen kuuluvat jäsenjärjestöinä jääkiekon, jalkapallon, koripallon sekä pesäpallon pelaajayhdistykset. Yhteistyön seurauksena pelaajille halutaan antaa entistä näkyvämpi foorumi koko urheilukenttää koskeviin asioihin vaikuttamiselle sekä mahdollisuus vaihtaa ajatuksia muiden palloilulajien edustajien kanssa. Loppuvuonna hallitus päätti, että hankalasta vuodesta huolimatta pelaajayhdistystoiminnalle nähdään tarvetta. Huomattiin, että palkallinen puheenjohtaja olisi välttämätön asioiden sujuvaan hoitamiseen. Tästä johtuen käynnissä on avoin haku puheenjohtajan tehtävään. Kiinnostusta tehtävään on ollut yllättävänkin laajasti, ja helmikuussa 2013 pelaajayhdistys saa uuden, palkatun puheenjohtajan. Uudet olosuhdevaatimukset astuivat voimaan vuonna 2012 Superpesiksen, Ykköspesiksen ja suomensarjojen osalta. Seuroilla myönnettiin osin poikkeuslupia olosuhdevaatimusten osalta vuonna Olosuhdevaatimukset pitävät sisällään hiekkatekonurmeen, sähköiseen tulostauluun, lehdistökatsomoon ym. liittyviä vaateita. TUOMARITOIMINTA Tuomaritoiminnan strategiaa toteutettiin kertomusvuonna kuudetta vuotta. Strategian tavoitteena on uudistaa ja kehittää valtakunnallista ja maakunnallista tuomaritoimintaa ja antaa suuntaviivoja ja näkemyksiä tulevaisuuden tuomaritoiminnalle. Strategiassa on myös katsaus tuomaritoiminnan historiaan ja tunnuslukuihin. Pesäpalloliiton järjestämälle tuomari- ja nuorisotuomarikouluttajien koulutuspäiville osallistui 23 henkilöä. Mukana oli tuomarikouluttajia pesäpallon eri maakunnista. Koulutuspäivät pidettiin Tampereella. Tuomariryhmä kokoontui kaksi kertaa toimintavuoden aikana. Pesäpalloliitto vastasi A- ja B-tason tuomareiden koulutuksesta ja pesäpallon tuomaritarkkailusta. A-tason ja otteluvalvojien koulutustilaisuus järjestettiin Tampereella ja B-tason myös Tampereella. Koulutuksiin osallistui noin 80 henkilöä. 11

12 12 Liitto järjesti myös C-tason tuomarikoulutustilaisuudet, jotka pidettiin tuomariryhmän jäsenten johdolla kolmessa eri koulutustilaisuudessa Loimaalla 17.3, Kokkolassa 24.3 ja Kuopiossa C-tason tuomarikoulutustilaisuuksiin osallistui noin 120 C-tason tuomaria. Tuomarikouluttajat vastasivat tuomarikoulutustilaisuuksien järjestämisestä maakunnissa D-, E- ja F- tason tuomareiden osalta. Alempien tuomaritasojen tuomarikortteja lunastettiin kertomusvuonna 3173 (3019/2010). Lisäksi Pesäpalloliitto järjesti tuomaritarkkailua liiton alaisten sarjatasojen otteluissa. Tuomarijohtajana toimi Tapani Hotakainen Halsualta ja nuorisotuomarijohtajana Rami Rintamäki Seinäjoelta. Superpesistuomarit ry:n puheenjohtajana toimi Peter Laitio Seinäjoelta. Yhdistyksen toiminnan painopistealueena oli muun muassa erotuomarikoulutuksen sisällön kehittäminen. Pesäpalloliitto, Superpesis Oy ja tuomariyhdistys valmistelivat tuomaritoimintaa koskevaa yhteistyösopimusta vuosille 2013 ja Sopimus pitää sisällään tuomaripalkkiot, matkakustannuksien periaatteet ja muut tuomaritoimintaa koskevat periaatteet tulevalle kahdelle seuraavalle toimintavuodelle. PELAAJA-JA TUOMARILUPAJÄRJESTELMÄ TULOSPALVELU Kilpailulupien ja vakuutuksien hinnat säilyivät ennallaan. Kilpailutoiminnan lisenssejä lunastettiin kappaletta ( /2011), joista nuorten osuus oli 8212 (8414/2011), aikuisten osuus oli 2601 (2748/2011) ja tuomareiden 887 (890/2011). Vakuutuksellisia harrastepesispasseja lunastettiin 426 (285/2011). Vakuutuksellisia pesispasseja lunastettiin 3129 (2880/2011). Lisenssien yhteismäärässä laskua oli 16 lisenssiä. Kaikki pelaaja- ja tuomariluvat lunastettiin verkkopalvelun kautta. Verkkopalvelua kehitettiin edelleen SLU:n toimesta. Nippulisenssitoiminnan suosio lisääntyi kuluneen vuoden aikana. Lisenssijärjestelmässä oli voimassa vapaaehtoinen vakuutusjärjestelmä aikuisilla maakuntasarjapelaajilla ja aikuisilla maakuntien sarjoissa pelaavilla pelaajilla kolmatta vuotta. Kyseiseen käytäntöön ovat siirtyneet monet lajiliitot alempien aikuisten sarjojen osalta. Lisäksi aikuisten harrastepelaajien oli mahdollista ottaa harrastepesispassi, joka sisälsi etuisuuksia. Vakuutukselliset pesiskoululaiset ja vakuutukselliset harrastepesispelaajat lasketaan lisenssirekisteriin. Kyseistä käytäntöä noudattavat monet lajiliitot vastaavien toimintojen osalta. Vakuutuksettomat pesispassit olivat myös käytössä edelleen. Tulospalvelun hoitosopimus tehtiin Jarmo Kokkosen kanssa. Tulospalvelussa työskenteli lisäksi Sebastian Sterng, Julius Grönstrand ja Atte Keltanen. Tulospalvelukeskus sijaitsee liiton 12

13 13 toimiston yhteydessä. MUU KILPAILUTOIMINTA Pesäpallon tilastointia tehtiin ATK-pöytäkirjaohjelmalla, jota käytettiin Superpesiksessä, Ykköspesiksessä, suomensarjassa ja nuorten Superpesiksessä. Tulospalvelujärjestelmää uudistettiin siten, että otteluiden reaaliaikaista seuranta oli mahdollista palojen ja juoksujen tarkkuudella. Maakuntasarjojen ja nuorten valtakunnallisten sarjojen tulokset päivitettiin edellä mainittujen sarjojen lisäksi pesäpallon internetsivuille, Sporttisaittiin. Pesäpallon tulospalvelu toimi myös Teksti-TV:llä reaaliaikaisena Superpesiksen ja miesten Ykköspesiksen osalta. Naisten Ykköspesiksen, miesten suomensarjan ja nuorten Superpesiksen tulokset päivitettiin myös teksti-tv:lle. Naisten Ykköspesiksen, miesten suomensarjan sekä poikien ja tyttöjen Superpesiksen tulospalvelu toimi reaaliaikaisena palveluna Pesäpalloliiton internetsivulla sekä osin myös B- poikien SM-sarja. Kilpailukauden tulokset ovat toimintakertomuksen liitteenä. Hyvinkään ampumatragedia kosketti myös pesäpalloa. Pesäpalloliiton kilpailun johtoryhmä päätti, että superpesiksen, ykköspesiksen ja suomensarjan otteluita ei pelata. Peruutuksella haluttiin kunnioittaa kuolonuhrien muistoa. Miesten halli-sm alkuturnaukset pelattiin 4.2. Oulussa, Joensuussa, Jyväskylässä ja Seinäjoella. Vastaavasti naisten alkuturnaukset olivat Joensuussa, Porissa ja Jyväskylässä. Naisten lopputurnaus pelattiin Lapualla ja miesten viikkoa myöhemmin Seinäjoella. Alkuturnauksista pääsi kuusi parasta joukkuetta lopputurnauksiin. B-tytöt halli-sm alkuturnaukset järjestettiin Oulussa , Lapualla 18.2.,Porissa ja Seinäjoella Lopputurnaus pelattiin Raumalla. Mukana tyttöjen halli-sm turnauksissa oli yhteensä 16 joukkuetta, joista kahdeksan parasta pääsi lopputurnaukseen. Poikien halli-sm-turnausta ei järjestetty vuonna Kontioiden ja Vanamoiden SM-turnaus pelattiin Seinäjoella ja Ilmajoella Viikonlopun turnaukseen osallistui yhteensä 11 kontiojoukkuetta ja kolme vanamojoukkuetta. Harmaakarhujen turnaus järjestettiin Jyväskylässä ja siihen osallistui kolme joukkuetta. Yhteistyö Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU:n kanssa jatkui pesäpallojen testauksen osalta. Miesten ykköspesisseurojen seuratoiminnan lisenssit hyväksyi liittojohtokunta. Superpesiskauden avaustilaisuudet pidettiin 3.5. Helsingissä. Tilaisuuteen osallistui pelinjohtajien ja pelaajien lisäksi runsaasti valtakunnallista ja maakunnallista mediaa. 13

14 14 Valtakunnallisten pesäpalloleirien kilpailukoulutus (leirien kilpailumääräykset ja sarjajärjestelmät) järjestettiin Jyväskylässä. Miesten superpesikseen valittiin pelikaudelle 2013 Kati Rantala ensimmäisenä naistuomarina kautta aikojen. Sotkamon Jymyn superpesispelaaja Toni Kohonen puolisoineen osallistui Linnan Juhliin KILPAILUTOIMINNAN HUOMIOIMISET ITÄ-LÄNSI Miesten ja naisten Superpesiksessä ja miesten ja naisten Ykköspesiksessä valittiin kuukauden pelaajat. Kuukauden pelaajiksi valittiin yhteensä 18 pelaajaa. Pesäpallokauden parhaat palkittiin Pesäpalloliiton ja Superpesiksen kauden päätösristeilyllä Kauden päätöstilaisuuksissa huomioitiin superpesiskauden parhaiden ja joukkueiden lisäksi Ykköspesiksen sekä nuorten Superpesiksen kauden parhaita sekä lisenssien määrissä ja niiden kehityksessä edistyneitä seuroja. Lisäksi juhlavuonna huomioitiin eri tahoja Opetus- ja kulttuuriministeriön ja Pesäpalloliiton myöntämillä ansiomerkeillä sekä juhlavuoden muistamisilla. Suomen Pesäpalloliitto PPL ry ja Superjymy sopivat Itä Lännen järjestelyistä, siten, että järjestämisoikeus siirtyi SuperJymy Oy:lle sopimuksen mukaisella korvauksella. Itä-Lännessä pelattiin miesten, naisten, A-poikien, B-tyttöjen ja B-poikien Itä-Länsi ottelut. Pesäpalloseurojen juhlava lippukulkue nähtiin myös ennen miesten Itä-Länsi ottelua. Seurojen liput juhlistivat kentällä miesten arvo-ottelua. Itä-Länsi ottelut keräsivät paikan päälle yhteensä noin katsojaa. Median edustajia paikalla oli noin 40. Miesten Itä-Länsi ottelussa olivat mukana kolme 16 Itä-Länsi ottelun saavuttanutta pelaajaa, Eino Kaakkolahti, Mauri Pyhälahti ja Toni Kohonen. Lisäksi Itä-Länsi tapahtuman jälkeen järjestettiin Vuokatissa lasten liikunnan seminaari, jonka tavoitteena oli antaa neuvoja vanhemmille ja valmentajille kehittymisestä pesäpalloilijoina. Seminaari kuului osana juhlavuoden tapahtumia. VIESTINTÄ Pesäpalloliikkeen viestinnän teemoja olivat vuonna 2012 reaaliaikaisuus, vuorovaikutus ja osallistuminen. Tavoitteena oli saada käyttäjät aktivoitumaan, tuottamaan itse enemmän sisältöjä, keskustelemaan, kommentoimaan ja esittämään mielipiteitään. Lähtölaukaus oli onnistunut. Työkaluina toimivat sosiaalisen median palvelut, joista lajin Facebook-sivut kasvattivat suosiotaan Superpesiksen osalta 5000 tykkääjään ja Pesäpalloliiton kohdalla lähes 2000 tykkääjään. Kattojärjestön aktiivinen panos huomattiin myös seuroissa, jotka paransivat merkittävästi omaa toimintaansa viestinnän osalta. 14

15 15 SISÄINEN VIESTINTÄ ULKOINEN VIESTINTÄ Keväällä uudistettiin Superpesiksen www-sivut, jotka tuotiin pesis.fi-sivuston alle. Tavoitteena oli luoda sivuille uudenaikaisempi ilme ja lisätä sisältöjen monipuolisuutta. Tässä onnistuttiin laajempaa toimijaverkostoa käyttämällä. Superpesikselle luotiin myös Pesis-TV:n rinnalle YouTube-kanava, joka täydensi liikkuvan kuvan kokonaisuutta. Toimittajat Aarne Puisto ja Matti Lindholm työryhmineen tuottivat ansiokkaasti materiaalia eri viestintävälineisiin. Samalla uusi sivusto antoi lisää mahdollisuuksia markkinointiin ja yhteistyökumppaneille. Suurin muutos tapahtui kuitenkin tulospalvelun reaaliaikaisuuden toteuduttua juoksujen ja palojen tarkkuudella. Otteluita pystyi nyt seuraamaan superpesis.fi-sivujen yläpalkissa. Lisää tilastoja päivitettiin osoitteeseen bittilahde.fi, joka näytti jopa juoksukohtaisen lyöntikartan sekä epäonnistuneet yritykset kolmoselta kotiin. Kaiken kaikkiaan vuosi oli viestinnän osalta kiireinen, sillä juhlavuosi toi mukanaan tukun tapahtumia. Samalla näkyvyys lisääntyi ja eri kohderyhmät saivat ansaitsemansa huomion. Yksi pesäpalloliikkeen viestinnän kulmakivistä on tiedottaminen oman lajin sisällä. Tämä palvelee myös ulkoista viestintää, kun organisaation eri tasoilla tiedetään, missä mennään. Seuroille tiedottaminen pohjautui yhä vahvasti puheenjohtajakirjeeseen ja seuratiedotteisiin. Samoin Pesäpalloliiton ja Superpesiksen lehdistötiedotteet lähetettiin vähintään ko. sarjan yhteyshenkilöille sekä maakuntayhdistyksille. Viralliset kokouskutsut toimitettiin postitse vastaanottajille yhdistyksen sääntöjen edellyttämällä tavalla. Uusista tiedonvälityskanavista Twitter-pohjaista tiedottamista kokeiltiin, mutta sen laajempi hyödyntäminen jätettiin tulevaisuuden mahdollisuudeksi. Ylipäätään tärkeiden viestien perillemenoa ja oikeiden kohderyhmien löytämistä päätettiin tehostaa jatkossa. Vuoden aikana päivitettiin seurojen viestintäohjeistus. Uutuutena toimitettiin sähköisen viestinnän ohjeet, joiden tavoitteena oli muistuttaa toimijoita erityisesti sosiaalisen median väärinkäytön haitoista. Organisaation lisenssirekisterinä toimi edelleen Avoine Oy:n kehittämä Sporttirekisteri. Tätä kautta hyödynnettiin henkilöiden yhteystietoja lajia edistävässä markkinoinnissa. Pesäpallon ulkoiseen viestintään löi oman leimansa juhlavuosi. Tavoitteena oli huomioida eri kohderyhmiä lukuisten tapahtumien myötä ja siinä myös onnistuttiin. Printtimedia otti pesäpallon kiitettävästi huomioon vuoden 2012 aikana. Alueelliset tapahtumat toivat lisäpotkua tiedottamiseen ja paikalliseen näkyvyyteen. Erityisesti maakuntalehdissä pesäpallo sai runsaasti palstatilaa, vaikka painokustannusten kohoaminen onkin vaikuttanut ylipäätään lehtien sivumäärään. Tulospalvelun uudistuksen myötä pesäpallo sai lisää näkyvyyttä YLE:n Teksti-TV:llä. Miesten ja naisten Superpesiksen käytössä olivat sivut Otteluseurannan lisäksi pelaajia tuotiin esiin kertomalla juoksujen lyöjät ja tuojat. Ulkoisessa viestinnässä korostuivat pesäpallokauden huippuhetket, joiden kautta viestintää pyrittiin jaksottamaan. Juhlavuoden avaus, Halli-SM, kauden avaus, kunniagallerian avaus, Itä- 15

16 16 Länsi-valinnat ja itse tapahtuma, pudotuspelien alku, mestaruuksien ratkaisut sekä kauden parhaiden valinta rytmittivät välietappeina kauden kulkua. Vuonna 2012 lähetetyt lehdistötiedotteet Naisten Superpesiksen otteluohjelma julkaistu Miesten Superpesis saa ensimmäisen naistuomarin Baseball ja pesäpallo yhteisen sateenvarjon alle Helsinki ja Tampere palaavat superpesiskartalle Unto Väisänen jatkaa Pesäpalloliiton puheenjohtajana Pesäpallon juhlavuosi on kulkenut lähellä ihmistä Pesäpallon hallimestaruudet ratkaistaan Imatralla ja Joensuussa Kaijansinkko siirtyy Superpesiksestä takaisin seuratoimintaan Emmi Viitala ja Juha Korhonen kruunattiin vuoden pesäpalloilijoiksi Näin pelataan Superpesistä kaudella Ojaniemi: kuntavaaleissa tarvitaan ääniä pesäpallolle ja liikunnalle Komulainen ja Saloranta syyskuun pelaajat Superpesiksessä Pesäpalloliitto uudistaa henkilöstörakennettaan Kaikkien aikojen ennätysyleisö naisten superpesisfinaalissa Miesten ja naisten superpesisfinaalit Emmi Viitala ja Roope Korhonen Superpesiksen kuukauden pelaajat Ojanperä uusien haasteiden pariin Superpesiksen välierät käyntiin huomenna tiistaina 9.8. Kahdella naisten superpesisjoukkueella yli tuhannen katsojan keskiarvo 6.8. Hyvinkään Tahko miesten Superpesiksen katsojaykkönen 1.8. Jokerimörssäri ja comeback-tähti Superpesiksen kuukauden pelaajat Ojaniemi: "pallonlyöntipelien soisi olevan mukana olympialaisissa" Pesäpallo olympialaisissa: sunnuntain kierroksella käytössä vuoden 1952 näköispaidat Pesäpallon Itä-Länsi Hyvinkäällä Naisten ja miesten Itä-Länsi Inka Pietilä uran ensimmäiseen Itä-Länsi-otteluunsa ensikertalaista - rohkeita valintoja pesäpallon Itä-Länsi-otteluihin 2.7. Hartikainen ja Vehniäinen Superpesiksen kesäkuun pelaajat Naisten Liitto-Lehdistö-ottelu Pesäpallon kunniagallerian ovet avautuivat 20 urheilusankarille Pesäpallon naisten Liitto-Lehdistö-ottelu Turussa joukkueet valittu 1.6. Superpesiksen kuukauden pelaajat valittu Hyvinkään Tahko jatkaa Superpesiksessä Pesäpalloyhteisöä on kohdannut suuri suru Pesäpallotuomari Matti Lähteenmäki historialliseen saavutukseen Seuratoimintaseminaari: innostusta, paloa, tunnetta, seurahenkeä Merkki päällä: pesäpallon 90-vuotinen historia esittäytyy Urheilumuseon päänäyttelyssä Pesäpallon Itä-Länsi-valitsijat Kauppaneuvos Heikki Takamäki Superpesiksen puheenjohtajaksi Veijo Turpela jatkaa pesäpallon kurinpitopäällikkönä Superpesiksen TV-kausi räväkästi käyntiin finaaliuusinnalla Sotkamo-Vimpeli Kuusi joukkuetta taistelee pesäpallon talvikauden SM-mitaleista Pesäpallo juhlii arvokkaasti 24. marraskuuta Pesäpallon Itä-Länsi täyttää 80 vuotta - liput nyt myynnissä! 1.2. Halli-SM merkittävä välietappi superpesisjoukkueiden harjoituskaudella 16

17 Pollari ja Pöntinen valitsevat Liitto-Lehdistö-otteluun naispesäpallon dreamteamin Viinijärven Urheilijat järjestää naisten pesäpallon Liitto-Lehdistö-ottelun Superpesis vyöryy Helsinkiin hallitsevan mestarin huippuottelussa Vuoden 2012 tiedotustilaisuudet Pesäpallokauden parhaat, M/s BalticPrincess, Länsisatama, Helsinki Superpesiksen loppuotteluiden tiedotustilaisuus, SLU-talo (nyk. Valo-talo), Helsinki Juhlavuoden illanvietto tiedotusvälineille, OP-Pohjolan tilat, Eteläesplanadi, Helsinki Superpesiksen välierien tiedotustilaisuudet, SLU-talo (nyk. Valo-talo), Helsinki Itä-Länsi-otteluiden tiedotustilaisuudet, Hiukan pesäpallostadion, Sotkamo 3.5. Kauden avaustilaisuus, SLU-talo (nyk. Valo-talo), Helsinki TELEVISIOINTI JA VIDEOINTI INTERNET-SIVUT Pesäpallo näkyi ennätysmäärin televisiossa, kun Nelonen Pron kanavilla lähetettiin 26 suoraa lähetystä superpesisotteluista. Lähetyksiä pystyi katsomaan ilmaiseksi kirjautumalla Veikkauksen internet-palveluun tai jälkikäteen Nelosen kotisivuilla. Televisionäkyvyyttä täydensivät Superpesiksen urheiluruututuotannot, otteluvälähdykset kaikilla maksuttomilla kanavilla, radiolähetykset sekä erikoisuutispätkät mm. valtakunnallisilta leireiltä ja jopa YLE:n pääuutislähetyksessä Helsingin Palloilumessuilta. Superpesiksen videotuotannossa otettiin historiallisia askelia eteenpäin. Kuvausryhmä toteutti YouTube-kanavallaroadtrip-kierroksen eri paikkakunnilla ja lukuisia haastatteluvideoita lisättiin verkkoon kauden huippuhetkistä, Itä-Lännestä ja pudotuspeleistä. Seuroille asetettiin vaatimus kuvata kaikki ottelut vähintään yhdellä kameralla ja siirtää ne välittömästi otteluiden päätyttyä Superpesiksen sivujen video-osioon. Alkukankeuden jälkeen videoiden siirto alkoi toimia vähintään tyydyttävällä tavalla. Joukkueet säästivät kustannuksissa, kun omaa kuvausvastaavaa ei tarvinnut lähettää vieraspaikkakunnille. Jatkossa videomateriaalia hyödynnetään joukkueiden lisäksi ainakin tuomarikoulutuksessa. Miesten Halli-SM-turnauksissa toteutettiin suorat Netti-TV-lähetykset loppu- ja pronssiotteluista. Lähetykset saivat innostuneen vastaanoton, vaikka kuvaus hoidettiinkin vain yhdellä kameralla. Uusia katsojia helpottamaan toimitettiin lajin esittelyvideo, joka sai heti suuren suosion YouTubessa. Video on tarkoitus tekstittää tai juontaa englanniksi tulevan vuoden aikana. Pesis.fi-sivuston rooli ensisijaisena tiedotuskanavana pesäpallotoimijoiden suuntaan vahvistui, kun Superpesiksen sivut siirrettiin uudistettuun Sporttisaitti-järjestelmään. Samoin valtakunnallisten leirien uutisointi on keskitetty saman sivuston alle. Pesäpalloliiton etusivulla julkaistiin vuoden aikana 620 eri pääuutista sekä 123 lasten ja nuorten uutista. Sivustolla ovat näkyvästi esillä eri sosiaaliset mediat, lähinnä Facebook, Twitter ja YouTube omina upotuksinaan. Etusivun rakenteella on haluttu kannustaa pesäpallotoimijoita luomaan itse sisältöä verkkoon. Pesis.fi-sivuston tärkeimpiä alasivuja ovat lapset ja nuoret, Pesäpalloliiton yleiset asiat, kilpailu, koulutus, Itä-Länsi ja Superpesis. 17

18 18 Pesis.fi-kävijätilastot tammi.12 helmi.12 maalis.12 huhti.12 touko.12 kesä.12 Käynnit Yksilöidyt kävijät Sivun katselut Sivua/käynti 3,16 3,33 3,57 3,42 3,15 3,43 Käynnin kesto 0:02:56 0:03:22 0:03:24 0:03:15 0:03:07 0:03:06 Poistui välittömästi 46,54 % 43,61 % 41,04 % 42,95 % 41,96 % 42,69 % Uusia käyntejä 25,34 % 25,73 % 25,74 % 30,51 % 32,88 % 28,75 % heinä.12 elo.12 syys.12 loka.12 marras.12 joulu.12 Koko vuosi Käynnit Yksilöidyt kävijät Sivun katselut Sivua/käynti 4,3 3,02 2,36 2,54 2,59 2,64 3,29 Käynnin kesto 0:03:47 0:02:56 0:02:21 0:02:17 0:02:25 0:02:31 0:03:05 Poistui välittömästi 35,20 % 45,72 % 52,58 % 49,05 % 50,10 % 51,07 % 43,59 % Uusia käyntejä 27,42 % 26,75 % 26,53 % 23,79 % 24,62 % 28,17 % 27,71 % VIESTINTÄKOULUTUS Viestintä oli vahvasti esillä kaikissa seurakokoontumisissa vuoden 2012 aikana. Superpesiksen mediaseminaariin osallistui yli 50 seuratoimijaa ja mediaverkoston toiminnasta kiinnostunutta. Asiantuntijana viestinnän ajankohtaisista teemoista luennoivat YLE Urheilun päälliköt Markku Jylhäsalo ja Marko Krapu. Pesäpalloliiton toiminnan kärkeä olivat myös vuonna 2012 valtakunnalliset leirit, mikä näkyi jälleen myös viestinnässä. Hyväksi havaittua käytäntöä pitää leirien omat sivut pesis.fi-sivuston alla jatkettiin. Leirit muodostivatkin lasten ja nuorten sivujen pääasiallisen sisällön. Kaiken kaikkiaan leirien viestintä on mennyt viime vuosina eteenpäin ja erityisesti tärkein kohderyhmä, osallistuvat joukkueet, on saanut tarvittavat tiedot riittävän ajoissa ja tehokkaasti. Tulevien vuosien haasteeksi jäi ulkoisen viestinnän eteenpäinvieminen. Varsinkin leirin huipentava finaalipäivä ja jälkihoito sekä tiedotusvälineiden että yhteistyökumppaneiden suuntaan tulee huomioida paremmin jatkossa. JULKAISUT JA PAINOTUOTTEET Vaikka pesäpallossa on siirrytty pitkälle sähköisiin toimintoihin, myös painettuja julkaisuja tuotetaan aika ajoin. Keväällä ilmestyi Pesäpallokirja 2012 yhdessä kilpailumääräysten kanssa. Juhlavuoden tiimoilta Pesäpalloliitto teetti lukuisia painotuotteita. Erilaisia beachflag -tyyppisiä mainoslippuja rakennettiin juhlavuodesta yleensä sekä historian eri vuosikymmeniltä. Tapahtumamarkkinointia vauhditettiin erilaisilla julisteilla ja esitteillä. 18

19 19 MONIPUOLINEN VIESTINTÄ Pesäpalloliiton viestinnässä korostettiin vuonna 2012 monipuolisuutta ja erilaisia näkökulmia. Pyrkimys oli nähdä pesäpallo osana laajempaa liikuntapoliittista keskustelua. Liikunta on yksi parhaista keinoista ennaltaehkäistä sosiaali- ja terveyspuolen kasvavia menoja. Superpesiksessä keskityttiin huippupesäpalloon ja urheiluviihteen tuottamiseen. Pelaajia nostettiin enemmän esiin ja heidän rooliaan esikuvina painotettiin. Naispesäpallo katsojamäärillä mitaten Suomen suosituimpana naisurheilumuotona kulki koko vuoden tasavertaisena viestinnässä mukana. Reaaliaikaisuus toi mukanaan uusia mahdollisuuksia interaktiivisuuden ja osallistumisen lisäämiseksi. Yksi viestinnän suurimmista tavoitteista on nostaa lajin harrastajamäärää. Tämän toteutumista on vaikea seurata, mutta tiedottamisessa pyrittiin helppoon seurattavuuteen ja lajin tuomiseen lähelle maallikon ymmärrystä. Lasten ja nuorten toiminnassa korostettiin vastuullisen toiminnan merkitystä. Pesäpallon imagoa ja mainetta ylläpidettiin kenelle tahansa sopivana urheilumuotona, jonka pariin on helppo tulla mukaan. KANSAINVÄLINEN TOIMINTA Kansainvälisen toiminnan vuosi keskittyi lajin historian seitsemänteen Maailmancupturnaukseen ja sen valmisteluihin. Maailmancup-pelattiin Australian Gold Coast lla VII Pesäpallo World Cup, Gold Coast, Australia Pesäpallon seitsemännen Maailmancup-turnauksen järjestelyjä jatkettiin Suomessa ja Australiassa vuoden alusta alkaen. Suomen joukkueen pelaajilla oli mahdollisuus myydä omiin pelipaitoihinsa mainoksia, joilla matkan kuluja pystyi kattamaan. Pesäpalloliitto varasi ryhmälennot 19 matkustajalle, loppuosa ryhmästä saapui turnauspaikkakunnalle omin neuvoin. Australian päästä otettiin vastuuta majoituksista ja kuljetuksista. Turnaukseen osallistui pelaajia neljästä maasta. Valitettavasti Saksasta ja Sveitsistä ei saatu kokonaisia joukkueita mukaan, joten yksittäiset pelaajat yhdistettiin australialaisten ja suomalaisten tuella Euroopan joukkueeksi. Ennen varsinaisen turnauksen alkua lämmiteltiin krikettiottelusta, jonka Australia voitti luvuin Suomi voitti turnauksen kaikissa sarjoissa, Australia sai hopeaa. Turnauksen parhaina pelaajina palkittiin Australian Tanya Kankaanpää ja Luke Niemi sekä Suomen Kirsi Laine ja Kari Löytökorpi. Kansainvälisten asioiden vastaava Antti Kallio piti Pesäpalloliiton puolesta puheen turnauksen päätöspäivänä ja kiitti järjestäjiä erinomaisesti onnistuneesta tapahtumasta sekä isosta uurastuksesta sen eteen. Kaikille Australiassa toimiville joukkueille (Brisbane, Canberra, Gold Coast, Melbourne, Sydney) lahjoitettiin Suomesta tuotuja, turnauksessa käytettyjä välineitä. 19

20 20 Suomen joukkueessa pelasivat seuraavat miespelaajat: Sami Haapakoski, Tuomas Hautala, Henri Heinäheimo, Martti Holma, Teemu Kangasvieri, Sami Joukainen, Antti Kalenius, Juha Korhonen, Timo Lehto, Kari Löytökorpi, Jukka Marttala, Ossi Muurainen, Henri Puputti, Veli- Pekka Still ja Erno Tuomainen. Pelinjohtajina toimivat Löytökorpi ja Marttala. Suomen joukkueessa pelasivat seuraavat naispelaajat: Anne Aatola, Virpi Hukka, Eeva Kettunen, Minttu Koivunen, Marjut Korhonen, Eeva Kujanpää, Kirsi Laine, Essi Leppänen, Jaana Marjamäki, Sanna Marttala, Heli Pennanen, Petra Pihlström, Salla Puhakka ja Inga Ärnfors. Pelinjohtajina toimivat Satu Mikola ja Pirjo Mäkelä. Tuomareina turnauksessa toimivat Antti Kallio, Harri Lehto, Mika Mikola, Ossi Muurainen, Jussi Nieminen ja Juho Syrjälä. Ottelutulokset Standings Men: 1) Finland, 2) Australia, 3) Team Europe Mixed: 1) Finland, 2) Australia, 3) Team Europe Women: 1) Finland, 2) Australia Best players of the teams Australia, women: Tanya Kankaanpää Finland, women: Kirsi Laine Australia, men: Luke Niemi Finland, men: Kari Löytökorpi Saturday, October 13th Final, men Australia-Finland 0-2 (2-15,4-9) Final, mixed teams Australia-Finland 0-2 (8-12,4-10) Other games day by day Friday, October 12th Men: Australia-Finland 1-2 (3-4,5-4,0-1) Mixed: Australia-Team Europe 2-0 (4-2,10-4) Women: Australia-Finland 0-2 (4-12,4-11) 20

21 21 Thursday. October 11th Men: North-South (friendly) 1-0 (3-1,5-5) Mixed: Finland-Team Europe 2-0 (8-0,9-2) Women: Awesome-VeryBest (friendly) 1-0 (5-5,6-3) Wednesday, October 10th Women: Australia-Finland 0-2 (5-16,8-12) Men: Australia-Finland 0-2 (3-12,4-13) Mixed: Australia-Team Europe 2-1 (11-3,5-6,2-0) Tuesday, October 9th Cricket (friendly): Australia-Finland MUU KANSAINVÄLINEN TOIMINTA Pesäpalloliitto jatkoi hyväksi todettua periaatetta, jossa toiminnan painopiste on kotimaassa, mutta kansainvälistä kulttuurivaihtoa tuetaan käytettävissä olevien resurssien puitteissa. Sveitsin mestaruusturnaus pelattiin neljän joukkueen voimin Winterthurissa Superpesistuomarit ry lähetti Suomesta paikalle Mika Kääriäisen toimimaan tuomarina otteluissa. Pesäpalloliitto tiivisti yhteistyötään Liikunnan kehitysyhteistyö LiiKe ry:n kanssa. Miljoonia koppeja kilpailu, Hitteri ja pesäpallo ylipäätään löysivät yllättävän maaperän Tansaniasta. Pesäpalloliiton ystävyyskoulu, Mnazimoja, sijaitsee Lindin läänissä, noin 450 kilometriä etelään Dar es Salaam sta. Jo perinteeksi muodostuneet Kulttuurin ja ystävyyden päivän messut järjestettiin Nicaraguan pääkaupungissa Managuassa nyt 21. kerran.suomen suurlähetystön osastopöydän informatiiviset pääteemat olivat Suomi ja suomalainen kulttuuri, Keski-Amerikassa tehtävä kehitysyhteistyö sekä Nicaraguassa toimivat suomalaiset kansalaisjärjestöt. Näihin liittyvän aineiston lisäksi Suomen Jääkiekkoliitto, Suomen Pesäpalloliitto sekä yrityksistä Leaf ja Airam olivat lähettäneet promootiomateriaalia messuja varten. Jälkeenpäin materiaalia lähetettiin Kansainväliselle pohjoismaalaiselle koululle (ColegioNordico), jonka järjestämillä liikuntatunneilla pelataan muun muassa pesäpalloa. Osa mailoista vietiin Managuassa asuville Nicaraguan Karibianmeren puolen yhteisön edustajille, joiden kulttuuriin baseball kuuluu erottamattomasti. Materiaalimäärältään suurin lahjoitus tehtiin Managuan köyhimpien alueiden kouluille, sillä lähetystö halusi tukea oppilaiden baseballtoimintaa. Yhdysvalloissa järjestettävän FinnFest-tapahtumanorganisaatio oli myös yhteydessä Pesäpalloliittoon ja esitti mahdollisuutta ottaa pesäpallo mukaan päivien ohjelmaan tulevina vuosina. Asiaa alettiin valmistella. 21

22 22 Joulukuussa 2012 Suomen Baseball- ja Softball-Liitto teki päätöksen sulautua jaostoksi Pesäpalloliiton alaisuuteen. Ratkaisu vahvistaa Pesäpalloliiton kansainvälistä asemaa tulevina vuosina. VALMENNUS- JA KOULUTUSTOIMINTA KOULUTUSORGANISAATIO 2012 Liiton koulutus- ja valmennuspäällikkönä toimi Risto Ojanperä. Liiton tilaisuuksissa kouluttajina toimivat, Sami-Petteri Kivimäki, Matti Mansikka, Mikä Härkin, Mika Takalahti, Pekka Arffman, Petri Tuuva, Juha Puhakka, Sami Piisilä, Mikko Kuosmanen, Katja Saari, Terhi Mets, KOULUTUS 2012 LASTEN LIIKUNNAN SEMINAARI VUOKATTI Lasten liikunnan seminaarissa pohdittiin ja haettiin vastauksia kysymyksiin miten lapsuusiäastä kasvetaan aikuisena pesäpalloilijaksi. Seminaarin alustajina toimivat Jarmo Liukkonen, Sami Kalaja, Mikko Kuosmanen ja Juha Tanskanen. Tilaisuuden vetäjänä toimi Jani Komulainen. Osallistujia seminaarissa oli 62. NPVT, NUORTEN PESISVALMENTAJATUTKINTO Tavoite Koulutuksen tavoitteena on antaa C-, B- ja A-juniorijoukkueiden valmentajille ja pelinjohtajalle sellaiset tiedolliset ja taidolliset ominaisuudet, jotta he pystyisivät toimimaan mahdollisimman laadukkaasti ko. ikäisten kanssa. Tutkinto sisältää kolme jaksoa. 1-jakso, Ominaisuusharjoittelu 2-jakso, Lajitaitojen opettaminen ja oppiminen 3-jakso, Pelin johtaminen, -opettaminen ja psyykkinen valmennus NPVT tutkintoja toteutettiin seuraavasti: Paikka: Pajulahden Urheiluopisto Kouluttaja 2-jakso Mika Takalahti 3-jakso Eero Pitkänen Paikka: Rauma 2-jakso Mika Takalahti 3-jakso Mika Takalahti 22

23 23 Paikka: Oulu 2-jakso Mika Härkin 3-jakso Mika Härkin Paikka: Tanhuvaaran Urheiluopisto 2-jakso Matti Mansikka 3-jakso Pekka Arffman, Petri Tuuva PLVT, PESÄPALLON LAJIVALMENTAJATUTKINTO Tavoite Tutkinnon keskeisinä tavoitteina ovat lajin kehittäminen, osallistujien pesäpallotietouden jäsentäminen ja uuden tiedon tuottaminen. Vuoden 2012 aikana koulutuksen osallistui Tanhuvaaran Urheiluopistolla 10 henkilöä. PLVT8 tutkinnon jaksot toteutettiin seuraavasti: 2-jakso, , 10 osallistujaa 3-jakso, , 10 osallistujaa 4-jakso, , 9 osallistujaa 5-jakso, , 5 osallistujaa (sisältyi Vuosivalmennusseminaariin,Varala) PLVT:n pääkouluttajana toimi Risto Ojanperä. Muut kouluttajat Matti Mansikka, Mikko Kuosmanen, Eero Piiroinen, Katja Saari, Juha Puhakka, Sami Piisilä, Pekka Arffman ja Terhi Mets. VALMENTAJAN AMMATTITUTKINTO Tavoite Valmentajat jotka ovat suorittaneet PPL III tason eli PLVT hakeutuvat valmentajan syventävään koulutukseen, valmentajan ammattitutkinnolle. Valmentajan ammattitutkinto on tarkoitettu valmentajille, jotka ovat toimineet yksilö- tai joukkuelajien valmentajina ja hankkineet osaamista käytännön valmennustyössä ja lajiliittojen koulutusjärjestelmissä III tasolle saakka. Koulutukseen hakeutuvilla täytyy olla 2 3 vuoden kokemus ammattimaisesta valmennustyöstä sekä oman lajiliiton suositus. Vuonna 2012 valmentajan ammattitutkinnon suoritti kaksi henkilöä Kuortaneen Urheiluopistolla, Jari Luopa Hämeenlinna, Aki Orava Oulu ja Mikko Korhonen Sotkamo. Koulutukseen osallistuvien päävalmentajana PPL puolesta toimi Risto Ojanperä. VUOSIVALMENNUSSEMINAARI Tavoite Vuosivalmennusseminaarissa käsitellään asioita tai asiakokonaisuuksia liittyen nuorten ja aikuisten pesisvalmennukseen. 23