Toimintakertomus JOHTOKUNTA

Transkriptio

1 2016 Toimintakertomus SUOMEN PESÄPALLOLIITTO 2016 JOHTOKUNTA

2 1 Sisältö Yleistä s.2 Johtokunnan toimintakertomus Toimintaympäristö s. 2 Tarkoitus s. 2 Painopisteet. s. 3 Toiminta s. 3 Talous... s. 17 Hallinto. s. 18 Liite: tilinpäätösraportti 2016

3 2 YLEISTÄ Varainhankinnan tuottojen merkittävä kasvu mahdollisti edelleen erinomaiset taloudellisen tuloksen. Varsinaisen toiminnan osalta tuotot laskivat hieman, mutta toiminnallisten kulujen muutoksilla myös varsinaisen toiminnan tulos parani vuoteen 2015 verrattuna. Liittojohtokunta PESÄPALLOLIITON TOIMINTAYMPÄRISTÖ 2016 Toimintavuoden aikana tehtiin päätökset liikunnan keskusjärjestötoiminnan keskittämisestä Olympiakomitean siipien suojaan. Vuoden 2017 alusta alkaen keskusjärjestötoiminta tapahtuu Suomen Olympiakomitean johdolla. Tämä johti myös sääntömuutoksiin keskusjärjestön toiminnassa alkaen myös Suomen Pesäpalloliitto ry on ollut Olympiakomitean jäsen. Julkisen sektorin rahoitus tapahtuu tulevaisuudessa uusien arvojen ja arviointien ja tulostavoitteiden perusteella. Keskeisessä roolissa tulee olemaan edelleen Opetus- ja kulttuuriministeriö. Toimintaa ohjaa voimakkaasti liikuntalaki. Kaikki edellä mainittu merkitsee sitä, että liikuntaa järjestävät tahot on nähtävä entistä enemmän hyvinvointipalveluja tuottavina ja terveyttä edistävinä toimijoina, joiden kumppanuudet ovat kunnissa erityisen tärkeitä. Erittäin tärkeässä roolissa on myös erityisryhmien liikunnan huomioiminen. TOIMINNAN TARKOITUS Pesäpalloliiton sääntöjen 2 :n mukaan liiton toiminnan tarkoituksena on: Kansallispelimme pesäpallon ja vastaavanlaisen lyömäpalloilun edistäminen, kehittäminen ja valvominen, kilpailu-, nuoriso- ja kuntoliikuntatoiminnan harjoittaminen sekä toimiminen mainittuja toimintoja harjoittavien jäsentensä valtakunnallisena yhdyselimenä.

4 3 PAINOPISTEET 2016 Vuonna 2016 pesäpalloliikkeen (PPL, Superpesis, maakunnat) painopisteet olivat: 1. lasten ja nuorten pesäpallonharrastamisen ja leiritoiminnan kehittäminen ja laadun takaaminen 2. seuratoiminnan ammattimaisuuden ja osaamisenkehittäminen 3. saattaa harraste-ja terveysliikunta luontaiseksi osaksi seuratoimintaa 4. koulutusjärjestelmän kehittäminen 5. motivoitunut, itsenäinen ja oma-aloitteinen henkilöstö 6. laadukas ja monipuolinen kilpailutoiminta 7. yhteisöllisen toiminnan tukeminen 8. talouden pohjan edelleen kehittäminen ja vakauttaminen 9. katsojien ja pelaajienolosuhteidenparantaminen TOIMINTA VUONNA 2016 LASTEN JA NUORTEN SEURATOIMINTA VUONNA 2016 Lapset ja nuoret ovat pesäpalloliikkeen arvomaailman keskeisin kohderyhmä. Toimintasuunnitelmaa on jo usean vuoden ajan määrittänyt se, että Pesäpalloliiton, maakuntien ja seurojen tulee turvata jokaiselle toiminnassa mukana olevalle lapselle ja nuorelle mahdollisuus harrastaa lajia. Samoin liikkeen on pidettävä huoli siitä, että jokaisella lapsella on mahdollisuus osallistua joko valtakunnalliselle tai alueelliselle pesäpalloleirille. Valtakunnallinen lasten ja nuorten pesäpallotoiminta on kouluihin liittyvää toimintaa, valtakunnallista tai alueellista leiritoimintaa sekä pesiskoulu- tai muuta seuratoimintaa, mikä sisältää Valo ry:n laatukriteereiden mukaisen sinettiseuratoiminnan. Kouluissa tapahtuvan toiminnan pääpaino toimintavuonna oli maakunnallisessa kouluihin liittyvän toiminnan toteuttamisessa, sekä lajiliittona osallistuminen Opetushallituksen ja Valo ry:n johtamaan, kouluissa tapahtuvan toiminnan suunnitteluun. Tämän toiminnan päämääränä on vakiinnuttaa suomalaisiin kouluihin liikunnallinen toimintakulttuuri. Ohjelman yhtenä tavoitteena on myös edistää järjestöjen, lajiliittojen ja seurojen toimintamahdollisuuksia kouluissa.

5 4 Lasten ja nuorten leiritoiminnan toiminnallisen ja taloudellisen kehittämisen tavoitteena oli saada leiripassien hinnoittelu vastamaan leiritoiminnan laadun vaatimuksia sekä samalla turvata leirien järkevä taloudellinen järjestämien. Leirien järjestäjätahojen taloudellinen tulos leiritoiminnasta oli erittäin hyvä. Leirit onnistuivat myös toiminnallisesti hyvin. Toimintavuonna leireille osallistui ennätysmäärä joukkueita. Koko lajille positiivista oli se, että osallistujamäärät kasvoivat eniten kaikkein nuorempien leireillä, eritoten Naperoleirillä Ylivieskassa. Lasten ja nuorten toiminnan kehittäminen on tapahtunut saadun palautteen, erilaisten hankkeiden, valtakunnallisten tutkimusten tai käytänteiden sekä maakuntien ja seurojen kanssa sovittujen toimintatapojen perusteella. Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämää seuratukea haki 33 seuraa. Uusia hankkeita näistä oli 27. Tukea myönnettiin 20:lle seuralle, 6:lle jatkohankkeelle ja 14:lle uudelle hankkeelle. AIKUISTEN TERVEYS- JA HARRASTEPESÄPALLO 2016 Pesäpalloliitossa harraste- ja terveysliikunnan toteuttaminen on tulevaisuudessa erittäin tärkeä arvovalinta. Ympäröivässä yhteiskunnassa tullaan jatkossa panostamaan entistä enemmän liikunnan terveysvaikutuksien ja hyvinvointipalvelujen tuottamiseen. Pesäpalloliitto haluaa omalta osaltaan olla ottamassa vastuun tästä kansantaloudellisesti kaikille merkittävästä toiminnasta. Toimintavuoden aikana harrastepesiksen maakuntaverkosto on ohjannut ja motivoinut jäsenseuroja sekä alueen eri toimijoita toteuttamaan harraste- ja terveyspesäpalloa omissa toimintaympäristöissään. Konsultointitukea annettiin pyydettäessä myös paikalliselle tasolle. Syksyllä kerättiin alueelliset toimintakertomukset ja niiden yhteydessä myös harrastepuolen tulokset joiden perusteella Pesäpalloliitto myönsi tukea maakunnille 300 euroa. Lisäksi seuroille ja alueille markkinointiin KKI-tukien hakemista. Harrastepesiksessä toteutettiin ympäri Suomea seurojen, alueiden sekä kuntien toteuttamana erilaisia alueellisia ja paikallisia tapahtumia, sarjoja, turnauksia ja puulaakeja, joiden suosio on säilynyt. Tämän lisäksi järjestettiin erilaista ohjaustoimintaa, kuten Lady-Pesistä sekä työyhteisöjen ja oppilaitosten toimintaa eri kohderyhmille. Osallistuttiin myös Liikunnan Unelma päivään tai kuukauteen.

6 5 Toiminnassa kohdattiin yhteensä lähes harrastajaa. Harrastajille tarjottiin edelleen harrastepesispassia vakuutuksella. Toimintavuonna Satu Mikola ja/tai Jari Malinen osallistuivat Valon järjestämiin valtakunnallisiin laji- ja aluekohtaamisiin. Osallistuttiin yhteiseen Urheillen terveyttä seuroissa kehittämishankkeeseen; Onnistuneet caset jakoon seuroissa jossa yhteistyössä eri lajien ja VALO ry:n kanssa toteutetaan ylilajirajat ulottuvat kokeilut. Hankkeessa työstämme seuran omaa nuorten ja aikuisten harrastetoiminnan kehittämissuunnitelmaa ja sparraamme seuroja omien tavoitteiden ja valintojen mukaan. Jaamme pilotissa eri lajien seurojen hyviä käytäntöjä. Seurat osallistuivat yhteiseen starttitapaamiseen ja koulutuskohtaamiseen Helsingissä. Pesäpallossa mukana ovat olleet Lahden Maila-Veikot, Roihu Helsinki ja Turku- Pesis jotka ovat lisäksi saaneet oman lajiliittonsa tuen hankkeessa. Tampereella pelattiin harrastepesiksen SM-kisat 20 joukkueen voimin. Valtakunnallisesti pelattiin Kontioiden (35-v.) SM-turnaus Varkaudessa, Leppävirralla, Joroisissa ja Juvalla Mukana oli 13 joukkuetta., Harmaakarhujen (45-v.) SMturnaus Saarijärvellä mukana neljä joukkuetta. Turussa pelattiin suosittu valtakunnallinen Lady-Pesisturnaus joukkueen ja yli 500 innokkaan naisen voimin. Pesäpalloliiton panostaminen jatkossakin harraste- ja terveysliikuntaan luo osallistuville harrastajille mahdollisuuden positiiviseen ja mukaansatempaavaan, monipuoliseen liikunnalliseen toimintaan. KILPAILUTOIMINTA Kilpailutoiminnan keskeisiä painopistealueita kertomusvuonna olivat pelisääntökokeilut, sähköisissä siirtojärjestelmissä siirtyminen kokonaisuudessaan verkkopalveluun, olosuhdevaatimusten toteuttaminen sekä miesten ja naisten Halli-SM -uudistuksista päättäminen. Pesäpalloliitto vastasi kilpailutoiminnan kokonaisjohtamisesta, järjestämisestä ja kehittämisestä. Pesäpallon kilpailutoimintaa organisoi kilpailun johtoryhmä. Kilpailutoiminnan johtoryhmän tehtäviin kuuluivat pelisäännöistä, edustus- ja kilpailukelpoisuussäännöistä, pelisäännöistä, sarjajärjestelmistä ja muista kilpailutoiminnan määräyksistä päättäminen, kurinpitoelimenä toimiminen toimivaltansa puitteista, sarjojen täydentämisistä, lohkojaoista sekä

7 6 maakuntasarjojen hoidosta vastaavista maakunnista päättäminen sekä erillisten tehtävien valmistelu Pesäpalloliiton liittojohtokunnalle ja Superpesiksen hallitukselle. Superpesis Oy vastasi ylimmän sarjatason toiminnasta ja päätti itsenäisesti Superpesiksen sisäisistä sarjajärjestelmistä, ottelumääristä ja pelikauden pituudesta. Kilpailutoiminnan tuottoista merkittävä osa koostuu lisenssituotoista sekä sarjamaksuista. Pesäpalloliiton sarjatoiminnassa oli mukana 125 miesjoukkuetta (126/2015) ja 113 naisjoukkuetta (107/2015). Nuorten A-, B- ja C-ikäisten liittojohtoisissa sarjoissa oli mukana 58 poikajoukkuetta (55/2015) ja 74 tyttöjoukkuetta (73/2015). Yhteensä Pesäpalloliiton alaiseen sarjatoimintaan osallistui 370 joukkuetta (361/2015). Kokonaisjoukkuemäärässä oli lisäystä 9 joukkuetta edelliseen vuoteen verrattuna. Kilpailutoiminnan lisenssejä lunastettiin kappaletta (14736/2015), joista nuorten osuus oli 7613 (7541/2014), aikuisten osuus oli 2756 (2683/2015) ja tuomareiden 916 (948/2015). Harrastepesispasseja lunastettiin 648 (272/2015). Vakuutuksellisia pesispasseja lunastettiin 3667 (3142/2015). Baseball- ja softball lisenssejä lunastettiin 161 kappaletta (147/2015). Lisenssien yhteismäärässä nousua oli 1025 lisenssiä. Pesäpallon ja lentopallon yhteistä hanketta ( Yhteiset Pallot ) jatkettiin. Yhteishankkeen tavoitteena on kasvattaa lasten liikunnan kokonaismäärää ja monipuolistaa harjoittelua lentopallo- ja pesäpalloseuroissa sekä luoda lapsille mahdollisuus liikkua ja kilpailla ympärivuotisesti. Hanketta tukee opetus- ja kulttuuriministeriö. Pesäpallon olosuhdevaatimukset pitävät sisällään muun muassa hiekkatekonurmeen, katsomoihin (paikkamäärä, katettu osuus), sähköiseen tulostauluun, kuuluttamoon, turvaverkkoihin ja sosiaalitiloihin liittyviä vaateita. Superpesis Oy ja Pesäpalloliitto käynnistivät kertomusvuoden aikana laajan kartoituksen pesäpalloseurojen olosuhdetilanteista voimassa olevan olosuhdekriteeristön pohjalta miesten ja naisten kolmen ylimmän sarjatason osalta. Lisäksi seuroille myönnettiin poikkeuslupia olosuhdevaatimusten osalta. Seurasiirtojen sähköinen palvelu otettiin käyttöön. Uudessa verkkopalvelussa seurasiirtoa ei toimiteta enää liittoon (ainoastaan pyydettäessä). Pelaajan edustusoikeuden uudessa seurassa

8 7 voi valita alkamaan joko välittömästi verkossa tekopäivästä ja kellonajasta tai myöhemmin valittuna päivänä ja kellonaikana. Uusi järjestelmä mahdollistaa mm. seurasiirtojen tekemisen arkipäivien ulkopuolella. Halli-SM -turnauksissa tehtiin pelisääntökokeiluja. Joukkueilla oli mahdollisuus aloittaa yksi sisävuoro molemmissa jaksoilla avausvuoroparin lisäksi numerosta yksi ja lisäksi jokaisen jakson viimeisen vuoroparin aloitti aina ensimmäisenä tappiolla oleva joukkue. Tavoitteena oli tehdä pelistä aktiivisempaa ja dynaamisempaa. Lisäksi verkossa järjestettiin pelisääntöjä koskeva kysely kaikille pesäpallotoimijoille. Kilpailun johtoryhmä teki kannanoton pelisääntöjen muutoksista, mutta johtokunta päätti ottaa aikalisän koskien pelisääntöjen muutoksia. Halli-SM -turnaukset päätettiin järjestää jatkossa miesten ja naisten osalta erillisinä turnauksina (lopputurnaukset). VIESTINTÄ Pesäpalloliiton sisäisellä viestinnällä pyrittiin tavoittamaan tehokkaammin lajin parissa toimivat eri kohderyhmät. Tärkeimmät viestit kohdistettiin avainhenkilöille sosiaalisen median, sähköpostijakeluiden, SurveyPal-palvelun, seurapankin, asiakasrekisterien, MailChimpkampanjoiden ja uutiskirjeiden kautta. Sisäistä viestintää tuki aktiivinen tiedonvälitys Pesäpalloliiton ja Superpesiksen verkkosivuilla. Tätä kautta myös jäsenyhdistykset saivat näkyvyyttä sekä osallistujia omaan toimintaansa ja tapahtumiinsa. Verkkopalveluihin on taltioitu kattava määrä tietoa ja koulutusmateriaalia palvelemaan sekä lajin toimijoita että ulkopuolisia yhteistyötahoja, kuten tiedotusvälineiden edustajia. Pesäpalloliiton verkkosivuilla ylläpidettiin laajasti historia- ja tilasto-osioita. Koulutusmateriaalia oli saatavissa pesisvalmennus.fi- ja 105onnistumista.net sivustoilta. Tuomarikoulutuksen tueksi koottiin videomateriaalia ja sääntötestit sähköisesti SurveyPal-palveluun. Videotallenteet Superpesiksen ja miesten Ykköspesiksen otteluista olivat saatavilla Vimeo-videopalvelussa. Ilmoittautumiskanavana useimpiin valtakunnallisiin ja alueellisiin lasten ja nuorten tapahtumiin toimi pesistulospalvelu.fi-sivusto. Sitä käytettiin samalla tulospalveluna ja tietokantana. Tulospalvelua tuki Mikko Vartiaisen kehittämä ja ylläpitämä Pesis Live sovellus. Henkilörekisterinä lisenssien ja korttien osalta palveli Avoine Oy:n tuottama ja Valon

9 8 (Valtakunnallinen Liikuntaorganisaatio, alkaen Olympiakomitea) hallinnoima Sporttirekisteri. Valtakunnallisilla leireillä otettiin käyttöön kuvat.fi-verkkopalvelu. Tavoitteena oli tarjota helppo kanava kuvien julkaisemiseen ja jakamiseen. Ulkoinen viestintä Merkittävimmistä pesäpallotapahtumista uutisoitiin aktiivisella tiedotejakelulla sekä valtakunnallisesti että kohdennettuna alueellisesti. Uutisointi pyöri vahvasti Pesäpalloliiton ja Superpesiksen verkkosivuilla tukien myös seurojen ulostuloja, tapahtumien järjestämistä sekä rekrytointeja. Parhaimmillaan loppuotteluiden aikaan sivustoilla vieraili yli eri kävijää päivässä. Tulospalvelua seurattiin - sivustolla sekä reaaliaikaisena että tilastojen muodossa, mikä tarjosi lajiväen lisäksi vedonlyöjille ajantasaista informaatiota. Uutisoinnin perusta on lajia ja itse urheilua koskeva tiedottaminen. Sen ohella vahvemmaksi on noussut urheilupuolen ulkopuolinen sisältö, jossa korostuvat esimerkiksi erilaiset ilmiöt, laajemmat yhteiskunnalliset teemat sekä urheilijoiden persoonallisuus tarinoiden kautta. Superpesiksen verkkosivuston uudistaminen aloitettiin loppuvuoden aikana. Projekti on tarkoitus saada valmiiksi alkuvuoden 2017 aikana. Ulkoista viestintää tuki vahvasti näkyvä esilläolo sosiaalisen median eri palveluissa. Pesäpalloa koskevan uutisoinnin tunnisteeksi on vakiintunut #pesis. Tiedottamisen ja markkinoinnin ohella käyttäjiä osallistettiin tuottamaan myös itse sisältöä mm. erilaisten kilpailujen kautta. Pääasiallisia Pesäpalloliiton ja Superpesiksen käyttämiä sosiaalisen median kanavia olivat Facebook ja Twitter, kuvagalleriat sekä videopalvelut Vimeo ja YouTube. Uusimpana repertuaaria laajentamaan lanseerattiin näkyvyys Instagramissa. Kiinteämpiin sosiaalisen median palveluihin lukeutuu Wikipedia.

10 9 Tapahtumat nostettiin vahvasti omien tuotemerkkiensä alle. Arvo-ottelutapahtumilla Itä-Länsi ja Liitto-Lehdistö on omat kanavansa sosiaalisen median palveluissa (Facebook, Instagram, Twitter). Itä-Lännen näyttävät verkkosivut kutsuivat yleisöä osoitteeseen Lisäksi valtakunnalliset leirit näkyivät vahvasti omilla sosiaalisen median kanavillaan. Leirien kotisivuille löysi helposti domaineita ja käyttäen. Verkkosivujen sisällöntuotantoa johtivat paäẗoimittajana Antti Kallio, tuottajana Juha Tikkanen ja koordinaattorina Jussi Loÿto korpi. Kesän uutisoinnista vastasi viestintäpäällikön ohella aktiivisesti ja kiitettävästi Aarne Puisto. Itä-Länsi-tapahtuman osalta organisaatiota vahvistivat erityisesti Kouvolan Pallonlyöjien Harri Liekola ja Anni Saarela sekä Porin Liitto-Lehdistötapahtuman tiimoilta Pesäkarhujen Marika Hannukainen. Kuvaajina uutisointia tukivat varsinkin Elmeri Elo, Antti Haapasalo, Erkki Hautaviita, Lauri Heino, Joona-Pekka Hirvonen, Niilo Hirvonen, Jorma Ketola, Juha Levonen, Jukka Rasimus, Pekka Tuominen, Akseli Wiik ja Lasse Wirzenius. Seurojen markkinointi- ja viestintävastaavat kokoontuivat Vierumäelle huhtikuussa. Koulutuksen lisäksi seuroja tuettiin omassa toiminnassaan näkyvyyden lisäämiseksi ja lisäarvon saamiseksi. Painettuna julkaisuna ilmestyi Pesäpallokirja 2016, johon koottiin kattava osio edellisen vuoden tapahtumista ja tulevista huippuhetkistä. Useille pesäpallotapahtumille haettiin Suomi 100 arvo tulevaa juhlavuotta 2017 silmälläpitäen. Itsenäinen maamme täyttää 100 vuotta ja pesäpallo 95 vuotta. Tiedotusvälineet Nelonen Media jatkoi vahvasti Superpesiksen tv-yhteistyökumppanina tarjoten huippuurheiluviihdettä sekä Nelonen Pro kanavalla että Ruutu-palvelussa. Lisäksi Pesäpalloliitto vastasi seuraväen toiveisiin ja toi kumppanuuden myötä kuusi ottelua maksuttomalle Nelonenkanavalle. Tavoitteena oli houkutella uusia katsojia lajin pariin.

11 10 Tv-näkyvyyden ohella yhteistyötä Sanoma-konsernin suuntaan lisättiin kumppanuudella Helsingin Sanomien kanssa. Naisten Superpesiksen runkosarjan ottelun Kirittäret (Jyväskylä)-Lapuan Virkiä sekä finaalisarjan kokonaisuudessaan välitti Yle TV2-kanavalla ja Areenassa. Yhteistyö Iltalehden kanssa jatkui. Valtakunnallisten uutismedioiden toimintaa vahvistettiin tarjoamalla näkökulmia ja ideoita toimittajien käyttöön. Oman lisämausteensa ulkoiseen viestintään toivat laajasti eri kohdeyleisöjä kiinnostaneet erikoisuudet, kuten pesäpallo Intiassa projekti. Pesäpallon ulkoisen viestinnän kivijalkaa rakensivat aktiiviset paikalliset ja maakunnalliset mediat. Vaikka Pesäpalloliitto ja Superpesis pyrkivät lisäämään vahvasti tavoittavuuden volyymiä valtakunnallisten tiedotusvälineiden kautta, paikallinen uutisointi pääsi jälleen lähimmäs yksittäisen katsojan tunnekokemusta. Tämän vuoksi myös paikallismedian toimintaa tuettiin käytettävissä olevin keinoin ja seuroja yhteydenpidossa tukien. KANSAINVÄLINEN TOIMINTA Pesäpallon kansainvälisen toiminnan kokonaisuuksiin kuuluivat yhteistyö baseballin ja softballin kanssa, pesäpallotoimintaa järjestävien yhteisöjen tukeminen ulkomailla, pesäpalloa koskevan tiedon levittäminen ulkomaille sekä kehitysyhteistyö. Vuoden mielenkiintoisempana aluevaltauksena suomalainen delegaatio Juha Antikainen, Antti Haapasalo ja Jussi Pyysalo matkusti Intiaan. Paikallisen pesäpallohankkeen puuhamies Chetan Pagawad oli katsonut YouTubesta suomalaisia pesäpallovideoita, ladannut niitä internetistä ja opiskellut lajin sääntöjä itsenäisesti. Intialaisten pelaajien taitotaso osoittautui yllättävänkin korkeaksi. Kokemus globaalin maailman mahdollisuuksista antoi mielenkiintoisen pohjan tulevaan, vaikka taloudelliset realiteetit muodostavatkin haasteita. Pesäpalloliitto jatkoi Liikunnan Kehitysyhteistyö LiiKe ry:n jäsenenä.

12 11 Vuoden loppupuoliskolla aloitettiin Turun Maailmancup-turnauksen 2017 valmistelut. Turnaukselle luotiin verkkosivut, kutsut lähetettiin, eri maiden tilanteita kartoitettiin, ilmoittautuminen avattiin ja Suomen joukkueen kokoaminen käynnistettiin. Pesäpallon yhdeksäs Maailmancup-turnaus pelataan Turussa Sveitsin mestaruusturnaus Sveitsin pesäpallokausi huipentui neljän joukkueen lopputurnaukseen Winterthurissa. Voittajaksi selviytyi jälleen Finnpesis-Solothurn, toiseksi pelasi Wintin Hurjat Winterthurista ja kolmanneksi ylsi Zürichin Sinivalkoiset. Suomesta turnaukseen veivät asiantuntija-apua superpesistuomarit Jussi Nieminen ja Jussi Salonen sekä Superpesiksen otteluvalvoja Mikko Valtonen. Lopputurnauksen ottelutulokset: Wintin Hurjat Finnpesis-Solothurn 2-1k (3-2, 3-13, 2-1) Pesis-Hirvet-Sinivalkoiset 1-2k (1-0, 2-5, 0-1) Sinivalkoiset-Finnpesis-Solothurn 0-2 (1-5, 0-14) Wintin Hurjat-Finnpesis-Solothurn 0-2 (8-11, 0-12) Lopullinen järjestys: 1. Finnpesis-Solothurn 2. Wintin Hurjat, Winterthur 3. Zürichin Sinivalkoiset 4. Pesis-Hirvet, Itä-Sveitsi TUOMARITOIMINTA Superpesistuomareiden koulutusviikonloppu järjestettiin Tampereella A-tason tuomarit ja otteluvalvojat kokoontuivat perjantaista lauantaihin, B-tason tuomarit lauantaista sunnuntaihin. Superpesiksen ja miesten Ykköspesiksen pelinjohtajilla oli tuomareiden kanssa yhteisiä koulutusosioita. Myös B-tason tuomarit pääsivät keskustelemaan omien sarjojensa pelinjohtajien kanssa.

13 12 C-tason tuomarikoulutustilaisuuksia järjestettiin maakunnallisesti yhteensä kahdeksalla eri paikkakunnalla. Osassa koulutuksia käytettiin hyväksi turnauksia, jolloin koulutukseen tuotiin mukaan käytännönläheisyyttä. Maakunta- ja nuorisotuomarikouluttajien tapaaminen järjestettiin Jyväskylässä Materiaalin tuottamisesta vastasivat Antti Kallio ja Sami Ritola. Yhteydenpitoa helpottamaan perustettiin Tiia Alakoskelan johdolla maakunta- ja nuorisotuomarikouluttajien ryhmä Facebookiin. Pesäpalloliitto osallistui Suomen Erotuomarien Liiton (SEL) toimintaan yhtenä suurimmista palloilulajeista ja toi esiin koulutusmahdollisuuksia tuomareille. Samalla käytiin vuorovaikutusta eri lajien kesken ja jaettiin parhaita käytäntöjä. Nuorisotuomareita koulutettiin valtakunnallisilla leireillä. Tuomaripuolen vastuuhenkilöinä toimivat Naperoleirillä Ylivieskassa Santeri Hietala, Tenavaleirillä Hyvinkäällä Kari Saarinen, Suurleirillä Raumalla Waltteri Uurasjärvi ja Nuorisoleirillä Lappeenrannassa sekä Imatralla Jussi Kuittinen. Tuomaritoiminnan koordinoinnista Napero- ja Tenavaleirien osalta sekä videomateriaalin koostamisesta vastasi Jani Rutanen valtakunnallisesta nuorisotuomaritiimistä. Pesäpallokauden päätösristeilyllä palkittiin vuoden tuomarina ja kultaisella pillillä sekä 300 miesten superpesisottelusta Ari Kiviniemi Alavudelta. Ottelumäärien osalta täysiä satasia saavuttivat myös Ossi Muurainen Jyväskylästä (400) ja Jouni Laitinen Ylöjärveltä (100). Vuoden nuorisotuomarina ansioitui Mikko Hämäläinen Oulusta ja vuoden ykköspesistuomarina Aki-Pekka Rissanen Oulusta. Arvo-otteluissa oikeutta jakoivat miesten Itä-Lännessä pelituomari Jouni Laitinen ja syöttötuomari Mika Kääriäinen, naisten Itä-Lännessä pelituomari Suvi Kaukovalta ja syöttötuomari Kalle Hietanen sekä naisten Liitto-Lehdistö-ottelussa pelituomari Waltteri Uurasjärvi ja syöttötuomari Sari Palokari.

14 13 KOULUTUS JA VALMENNUSTOIMINTA Koulutus ja valmennusryhmä kokoontui vuoden aikana kolme kertaa. Vuoden loppuun suunniteltu neljäs kokoontuminen siirrettiin strategiatyön etenemisen sekä toimenkuvien selkiytymisen myötä helmikuulle Keskeisiä asioita olivat yläkoululeiritys, pesäpallon tulevaisuusohjelmatyön mukanaan tuomat työtehtävät, erityisesti seurakehittäjän sekä junioripäälliköiden toimenkuvien määrittely, oppimateriaalin tuottaminen pesisvalmennus.fi ympäristöön sekä koulutuksien järjestäminen. Yläkoululeiritys saavutti suuren suosion. Yhteensä luokkien oppilasta haki yläkoululeiritykseen, joista valittiin 220 Vuokatin, Kuortaneen, Tanhuvaaran sekä Varalan leireille. Yläkoululeirityksissä painotettiin valtakunnallisesti yhteistä tapaa toimia sekä kokonaisuuden laadukasta hallintaa, mikä koostuu elämänhallinta(uni, lepo ja ravinto), valmennuksesta ja opetuksesta. Leireiltä kerätyt arvioinnit ovat olleet erittäin positiivisia. Koulutus ja valmennusryhmä oli vahvasti mukana tekemässä seurakehittäjien ja junioripäälliköiden työnkuvia. Tätä työtä ohjasi ajattelu, että mitä se on, mitä se ei ole ajattelu. Molemmat työnkuvat saatiin valmiiksi ja niitä käytettiin PPL:n toimesta jo työnhakuvaiheessa. Pesisvalmennus.fi sivustolle lisättiin toimintavuoden aikana uutta opetusmateriaalia liittyen lajitaitoihin. Kokonaisvaltainen kopparipelaamisen harjoitusmateriaali ja sisäpelissä pomppu-, pystymaila sekä koppilyönnit liitettiin osaksi kokonaisuutta. Myös etenemiseen liittyvää opetusmateriaalia lisättiin pesisvalmennus.fi sivustolle. Koulutus ja valmennusryhmän jäsenet epäonnistuivat jatkuvan uutisoinnin tuottamisessa sivustolle. Keväällä 2016 valmistui 12? PLVT10:n osallistujaa. NPVT koulutuskokonaisuudet järjestettiin kokonaisuudessaan Varalassa ja Vuokatissa. Koulutus ja valmennusryhmän aloitteesta viriteltiin vuoden aikana yhteistyötä eri toimijoiden kesken. Kilpailun johtoryhmän kanssa pidettiin yksi yhteinen palaveri, mutta tässä ei vielä löydetty säännöllistä yhteistä tapaa toimia. Koulutus ja valmennusryhmä oli näkemyksessään yksimielinen siitä, että tätä yhteistyötä pitää tulevaisuudessa tiivistää.

15 14 PALVELUYKSIKKÖ Pesäpalloliiton palveluyksikkö vastasi liiton alaisten tapahtuminen järjestelyistä ja johtamisesta, tv- netti ja mediatuotannoista sekä kumppaniyhteistyöstä. Tapahtumat Itä-Länsi 2016 Palveluyksikkö vastasi Kouvolassa järjestetyn Itä-Länsi tapahtuman johtamisesta ja järjestelyistä yhteistyössä Kouvolan Pallonlyöjien kanssa kanssa. Tapahtumassa pelattiin viisi itä-länsi ottelua, joissa miesten pelissä oli 4085, naisten pelissä 3367 katsojaa ja yhteensä kaikissa peleissä oli yhteensä katsojaa. Tapahtuman liikevaihto oli ,80 euroa. Pesäpalloliitolle, Superpesikselle ja KPL:lle maksettujen toimisto/työkorvausten ja provisoiden jälkeen tapahtuman taloudellinen tulos oli 3102,69 euroa miinusmerkkinen. Taloudelliseen tulokseen vaikutti miesten ottelun lipunmyynnin epäonnistuminen huonon sään takia, uusimuotoinen tuotekehittely sekä uudenmuotoiset ja laajemmat oheisohjelmat. Ykköspesiksen Itä-Länsi Ykköspesiksen itä-länsi tapahtuma järjestettiin Haminassa Tapahtuman järjestelyistä vastasi palveluyksikön kanssa Haminan Palloilijat, joka hoiti tehtävänsä erinomaisesti. Katsojia oli tällä kertaa Taloudellisen vastuun kantoi Haminan Palloilijat ja palveluyksikkö vastasi markkinoinnista,, varusteista sekä yleisjohdosta. Naisten Liitto-Lehdistö Naisten vuoden 2016 toinen arvo-ottelu oli Liitto-Lehdistö ottelu, joka pelattiin Porissa Paikallistason järjestelyistä vastasi Porin Pesäkarhut, joka kantoi myös tapahtuman taloudellisen vastuun. Palveluyksikkö vastasi tapahtuman markkinoinnista sekä viestinnästä. Ottelua seurasi paikan päällä 544 katsojaa ja tapahtuma onnistui järjestelyitään loistavasti.

16 15 Pesäpallokauden päätösristeily Kauden päätöstilaisuus järjestettiin jälleen Tallinkin Baltic Queen risteilyaluksella Tapahtuman matkajärjestelyt ja myynti toteutettiin ensimmäistä kertaa yhteistyössä matkatoimisto Matkapoikien kanssa. Pesäpalloliitto vastasi palkittujen ja kutsuvieraiden matkojen järjestelyistä ja Matkapojat vastasivat myynnissä olleiden matkojen järjestelyistä. Tähän kauden parhaiden palkitsemistilaisuuteen osallistui ilahduttavasti yli 500 risteilyvierasta.. TV-ja nettituotannot ja mediatuotannot Palveluyksikkö vastasi pesäpalloliikkeen tv- ja nettilähetysten suunnittelusta ja toteutuksesta yhteistyössä mediatuotantoyhtiöiden kanssa. Kauden aikana jatkettiin yhteistyötä Nelosen ja Ylen kanssa. Uutena toimijana tuli mukaan Elisan Fanseat-palvelu, jonka kautta lähetettiin naisten Superpesiksen pudotuspelejä sekä miesten Superpesiksen karsintaotteluita. Nelonen/Ruutu näyttivät kaudella 2016 yhteensä 37 miesten superpesisottelua, joista neljä peliä oli Nelosen vapaalla kanavalla. Yle näytti naisten Superpesistä yhteensä viisi ottelua YLE2-kanavalla. Elisan kautta näytettiin yhtensä kuusi ottelua. Yle radioi suorina lähetyksinä miesten ja naisten superpesistä yhteensä 14 peliä. Palveluyksikkö vastasi myös edelle Superpesisken nettisivujen mediatoimittajien ohjeistamisesta sekä sivujen sisältöjen ja visuaalisuuden toteutuksista. Kumppanuudet Palveluyksikkö vastasi myös mediayhteistyöhön ja tapahtumiin liittyvien kumppanuuksien hankinnasta sekä toteutuksesta. Suurimmat mediakumppanuudet toteutettiin Nelosen ja Iltalehden ja uuden toimijan Helsingin Sanomien kanssa. Taloudellisesti merkittävimmät kumppanuudet olivat Veikkaus, OP-vakuutus, Autonomi sekä edellisen vuoden tapaan Restel, Umbro ja Tackla.

17 16 ALUETOIMINTA/ITÄINEN ALUE Pesäpalloliiton itäisen alueen toiminnasta vastasi kertomusvuoden aikana aluejohtaja Pirjo Mäkelä. Mäkelä apuna alueen hallinnosta vastasi itäisen alueen johtoryhmä. Johtoryhmään kuuluivat: Sakari Myllys (pj.), Rauno Airas (varapj.), Ville Lantta (kilpailutoiminta), Antti Eteläpää (valmennus- ja koulutustoiminta), Reijo Kauhanen ja Timo Päivinen (tuomaritoiminta), Tero Tiainen (harrastepesis) ja Timo Mäkinen (viestintä). Lisäksi johtoryhmän työskentelyyn osallistuivat työntekijät; Pirjo Mäkelä (aluejohtaja), Ville Pulkkinen (seurakehittäjä 6.6 lähtien) ja Matti Mansikka (aluevalmentaja). Johtoryhmä piti vuoden aikana 6 kokousta, joista 2 pidettiin puhelinkokouksena. Kahdella vastuu-alueella (kilpailu-, tuomari) oli oma 4-6 hengen tiimi, joka suunnitteli ja toteutti toimintaa yhdessä tiimin jäsenten ja työntekijöiden kesken. Pääpaino alueen toiminnoissa on kilpailu-, koulutus-, tuomari- ja harrastetoiminnassa sekä viestinnässä. Niiden lisäksi alueella järjestettiin Nuorisoleiri Imatralla ja Lappeenrannassa, jonka päävastuu oli Imatran Pallo- Veikoilla ja Pesä Yseillä. Aluejohtaja sekä muutama johtoryhmän jäsen oli tiiviisti järjestelyissä mukana sekä seurakehittäjä oli mukana leiriviikolla. Yhteiset Pallot hankkeen osalta teimme yhteistyötä Lentopalloliiton aluepäällikön kanssa. SEURAKEHITTÄJÄ/ Itäinen alue Seurakehittäjä Ville Pulkkinen on toiminut työsuhteessa Työn tavoitteena on ollut seuratoiminnan laadun parantaminen juniorityössä sekä harrastajamäärien lisääminen. Tuona aikana on kartoitettu Itäisen alueen Pesäpalloliiton jäsenseurojen juniorityön toiminnan laatua ja laajuutta. Hänen tehtäviinsä on kuulunut kouluyhteistyön sekä lajiliittojen ja aluejärjestöjen välisen yhteistyön kehittäminen. Seurakehittäjä on ollut mukana Yhteiset Pallot hankkeen toteuttamisessa sekä Pienesti Pesistä- hankehakemuksen laatimisessa. Lisäksi seurakehittäjä on järjestänyt junioripäällikköjen koulutusta, junioriturnauksia sekä koordinoinut pienpesistoiminnan kehittämistä Itäisellä alueella kaudelle Seurakäyntejä kertyi yhteensä 37 kappaletta. BASEBALL- JA SOFTBALL Toimintavuoden aikana käynnistyi Joutsenet projekti, jonka tavoitteena on saada Suomen softballmaajoukkue mukaan Tokion Olympialaisiin 2020.

18 17 SUPERPESIS OY Superpesiksessä pelasi kaudella 2016 neljätoista miesten joukkuetta ja yksitoista naisten joukkuetta. Runkosarjan jälkeen Vihti naisten puolelta ilmoitti luopuvansa sarjasta taloudellisten syiden takia ja Jyväskylän Kirin Superpesislisenssi evättiin syyskuun alussa jatkuvien, erittäin vakavien talousongelmien johdosta. Kirin osalta avautunutta sarjapaikkaa tarjottiin Alajärven Ankkureille, joka tarjoukseen tarttuikin. Miesten Superpesiksen otteluita seurasi yhteensä katsojaa. Keskiarvo ottelua kohti oli Naisten otteluissa katsojia oli yhteensä , mikä merkitsi 556 katsojan keskiarvoa. Yhteistyö Nelonen Median kanssa jatkui kasvaen aiemmista vuosista. Kauden aikana heidän kanavillaan nähtiin yhteensä 37 suoraa lähetystä miesten Superpesiksestä sekä Itä-Länsistä. Naisten otteluita nähtiin YLE:llä finaalien lisäksi yhden runkosarjaottelun verran. Veikkauksen kanssa toteutettu sosiaalisen median kanaviin suunnattu kilpailu oli kauden 2016 suurin yksittäinen markkinointitoimenpide kooten yhteensä yli osallistujaa. Kilpailun pääpalkintona järjestetyn New York matkan yhteydessä mm. luovutettiin pesäpallovarusteita paikalliselle suomalaisyhteisölle sekä yhdysvaltalaisille pesäpallofaneille ja käytiin testaamassa niitä Central Parkissa. Yhtiön hallituksessa vuonna 2016 toimivat Heikki Takamäki puheenjohtajana sekä Petri Pitkäranta (vpj), Jyrki Hyttinen, Anu Urpalainen, Ari Rasilainen sekä Arto Ojaniemi. Toimitusjohtajana jatkoi Jussi Pyysalo apunaan yhteysassistentti Sanna Regwan. Tilikauden 2016 tulos on tämänhetkisen arvion mukaan n. 500 euroa tappiollinen. Yhtiön tilintarkastajina ovat toimineet Tommi Murto, KHT ja Hannu Sohlman, KHT. PESÄPALLO INTIASSA Marraskuussa 2016 delegaatiomme (Jussi Pyysalo, Juha Antikainen ja Antti Haapasalo) osallistui Intian Keralassa järjestettyihin mestaruuskisoihin luoden samalla yhteyksiä tähän Intiassa omatoimisesti käynnistyneeseen pesisliikkeeseen. Harrastajia Intiassa on jo yli :ssä eri osavaltiossa ja kasvupotentiaali valtava. Yhteistyötä Intialaisten kanssa jatketaan ja syvennetään ja toivomme heidän osallistuvan joukkueillaan kesän 2017 World Cupiin Turussa.

19 18 Matkasta tehty videoraportti nousi YLE:n kanavilla vuoden suosituimpien urheilu-uutisten TOP 5-listalle. Pelkästään Facebookin kautta videraporttia katseltiin yli kertaa. TALOUS Yksi toiminnan tavoitteista oli Pesäpalloliiton talouspohjan kehittäminen uusien rahoituskanavien avulla ja myyntituotteiden avulla. Yhteistoimintasopimusten osuutta liiton liikevaihdossa pyrittiin nostamaan. Valtionohjauksen muuttuessa on varauduttava nykyisten toiminta-avustusten myöntämisperusteiden muutoksiin. Liiton vuoden 2016 toiminnan kokonaistuotto oli ,70 euroa ja tilinpäätöksen ylijäämä ,58 euroa. Toiminnallinen tulos ennen poistoja oli ylijäämäinen ,07 euroa, poistoja tehtiin aineettomista hyödykkeistä, koneista ja kalustosta täysimääräisenä, yhteensä ,49 euroa. Varsinaisen toiminnan tuottojen osuus pieneni toimintavuonna edelliseen vuoteen verrattuna ,90. Vastaavasti varsinaisen toiminnan kuluja saatiin tarkan talouden seurannan avulla pienennettyä ,80. Varainhankinnan tuotoissa kilpailutoiminnan tuottoja kasvattivat erityisesti seurojen maksamat sanktiomaksut sekä lisenssituottojen hienoinen nousu. Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämä toiminta-avustus vuodelle 2016 liikuntalain perusteella oli euroa. Lisäksi Pesäpalloliitto sai toimintavuoden aikana avustusta Lentopalloliiton kanssa yhteistyössä toteutettavaan Yhteiset Pallot hankkeeseen. Hankkeen tavoitteena on kasvattaa lasten liikunnan kokonaismäärää ja monipuolistaa harjoittelua lentopallo- ja pesäpalloseuroissa. Hanketta hallinnoi Pesäpalloliitto. Hanketukea siirrettiin vuodelta 2016 vuodelle 2017 yhteensä Opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi hankkeelle käyttöajan pidennyksen lokakuun 2017 loppuun saakka. Maakunnallisiin yhdistyksiin kanavoitui yhteistoimintasopimuksina tilikaudella noin euroa. Lisäksi Pesäpalloliitto vastasi maakuntapäivien järjestämiskustannuksista kokonaisuudessaan.

20 19 Tulevaisuudessa pesäpalloliikkeen uudelleen organisoituminen asettaa myös taloudellisia haasteita ja varainhankinnan edelleen kehittäminen on myös tulevaisuuden haaste. Oman varainhankinnan määrä oli bruttoarvoltaan , euroa ja nettoarvoltaan ,73. Varainhankinta koostuu kilpailutoiminnan tuotoista ja eri yritysten sekä yhteisöjen kanssa tehdyistä sopimuksista. HALLINTO Pesäpalloliiton päätösvaltaa käytetään liittokokouksessa. Liiton hallituksena toimii liittojohtokunta. Pesäpalloliiton johtokunnan muodostaa jäsenten valitsemat edustajat. Liittojohtokunta kokoontui kertomusvuonna kahdeksan kertaa, ja sen jäseninä toimivat Ossi Savolainen (puheenjohtaja), Arto Luoma (1. varapuheenjohtaja), Sami Ritola (2. varapuheenjohtaja), Antti Aine, Kimmo Hirsilä, Jussi Meriläinen, Markku Jussila, Timo Mäkelä ja Maija Viljanen. Johtokunnan kokouksissa esittelijänä toimi toiminnanjohtaja Arto Ojaniemi ja sihteerinä hallintoassistentti Merja Ahokas. Tilintarkastajat Syysliittokokous päätti kokouksessa jatkaa puheenjohtajan sekä liittojohtokunnan erovuoroisten jäsenten toimikautta saakka ja kutsua koolle ylimääräisen liittokokouksen samalle päivälle. Ylimääräisessä liittokokouksessa valitaan puheenjohtaja sekä yhdeksän liittojohtokunnan jäsentä. Pesäpalloliitolla on jäsenseuroja 280. Liitto oli toimintavuoden aikana jäsenenä seuraavissa yhteisöissä: Confederation of European Baseball International Baseball Federation IBAF Valo ry Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu Hämeen Liikunta ja Urheilu, Palvelualojen työnantajat PALTA ry Etelä-Suomen Liikunta ja Urheilu Keski-Suomen Liikunta ry Liiton tilintarkastajina ovat toimineet Hannu Sohlman KHT ja Tommi Murto HTM, varatilintarkastajina Markku Tynjälä KHT ja Kari Miettinen KHT.

21 20 Sisäisenä valvontatilintarkastajana on toiminut Hannu Sohlman KHT, KHT-yhteisö PricewaterhouseCoopers Oy:stä. Henkilöstö Vuoden 2016 lopussa Pesäpalloliitossa työskentelivät seuraavat henkilöt: Toiminnanjohtaja Hallintoassistentti Kilpailupäällikkö Koulutus- ja kilpailusihteeri Viestintäpäällikkö Itä-Suomen aluejohtaja Seura- ja nuorisotoimintapäällikkö Palveluyksikön vetäjä Itäisen alueen seurakehittäjä Arto Ojaniemi Merja Ahokas Mika Helminen Helena Koukkari Antti Kallio Pirjo Mäkelä Jari Malinen (osa-aikainen) Juha Tikkanen Ville Pulkkinen 1.6. alkaen Sarjaohjelmaja tulospalvelupäällikkö Jarmo Kokkonen Toimistoassistentti Anriika Taunila Edellä mainittujen lisäksi Pesäpalloliitto on työllistänyt henkilöitä mm. kilpailu- ja koulutustoiminnassa tuntipalkka- ja palkkioperusteisesti. Henkilöstössä tapahtui muutoksia siten, että Itäisen alueen määräaikaisena seurakehittäjänä aloitti Ville Pulkkinen Työhyvinvointia tuettiin ennakoivan työterveyshuollon käytäntöjen ja kohdennettujen toimenpiteiden avulla. Vuoden 2016 lopulla hankittiin työntekijöiden käyttöön Smartum kulttuurija liikuntaseteleitä. Pesäpalloliitolla on lisäksi Siilinjärvellä Itä-Suomen aluetoimisto. Esitys ylijäämästä Johtokunta esittää, että tilikauden ylijäämä siirretään edellisten kausien yli-/ ja alijäämätilille.