Toimintakertomus JOHTOKUNTA

Transkriptio

1 2015 Toimintakertomus SUOMEN PESÄPALLOLIITTO 2015 JOHTOKUNTA

2 1 Sisältö Yleistä s.2 Johtokunnan toimintakertomus Toimintaympäristö s. 2 Tarkoitus s. 3 Painopisteet. s. 3 Toiminta s. 3 Talous... s. 14 Hallinto. s. 15 Tuloslaskelma. s. 17 Tase.. s. 19

3 2 YLEISTÄ Toimintavuoden aikana varsinaisen toiminnan kulut kasvoivat noin euroa. Tästä huolimatta taloudellinen tulos oli erinomainen. Tulokseen vaikuttivat merkittävästi varsinaisentoiminnan edelleen jatkunut kehitys ja yleisavustusten määrä sekä sijoitustoiminnan tulos. Liittojohtokunta PESÄPALLOLIITON TOIMINTAYMPÄRISTÖ 2015 Urheilun järjestökentässä ja julkisella sektorilla tapahtuvat muutokset vaikuttavat tulevaisuudessa vahvasti myös pesäpalloliikkeen toimintaan. Huippu-urheilusta vastaava Suomen Olympiakomitea ja Valo ry toteuttavat yhdessä liikuntajärjestöjen kanssa visiota Olemme maailman liikkuvin urheilukansa Olympiakomitea ja Valo ovat yhdistäneet myös toimintojaan, joka ennakoi yhtä urheilun keskusjärjestöä lähivuosien aikana, Julkisella sektorilla tapahtuva rahoitus vähentyy tai ainakin se kohdentuu uudella tavalla. Tämän seurauksena valtio ja kunnat keskittyvät entistä enemmän vain lakisääteisten peruspalvelujen tuottamiseen. Edellisestä johtuen myös kolmannen sektorin toimintaedellytykset paikallistasolla ovat edelleen heikentyneet. Toimintavuoden aikana uudeksi haasteeksi liikuntatoimijoille nousi maahanmuuttajien räjähdysmäisesti kasvanut määrä. Tämä ja uuden liikuntalain (astui voimaan ) vaatimukset vaikuttavat tulevaisuudessa merkittävästi urheilujärjestöjen toimintaan. Muuttuvassa toimintaympäristössä liikuntaa järjestävät tahot on nähtävä entistä enemmän hyvinvointipalveluja tuottavina ja terveyttä edistävinä toimijoina, joiden kumppanuudet ovat kunnissa erityisen tärkeitä. Tärkeään rooliin nousee myös erityisryhmien huomioiminen liikuntaa järjestettäessä.

4 3 TOIMINNAN TARKOITUS Pesäpalloliiton sääntöjen 2 :n mukaan liiton toiminnan tarkoituksena on: Kansallispelimme pesäpallon ja vastaavanlaisen lyömäpalloilun edistäminen, kehittäminen ja valvominen, kilpailu-, nuoriso- ja kuntoliikuntatoiminnan harjoittaminen sekä toimiminen mainittuja toimintoja harjoittavien jäsentensä valtakunnallisena yhdyselimenä. PAINOPISTEET 2015 Vuonna 2015 pesäpalloliikkeen (PPL, Superpesis, maakunnat) painopisteet olivat: 1. lasten ja nuorten pesäpallon harrastamisen ja leiritoiminnan kehittäminen ja laadun takaaminen 2. seuratoiminnan ammattimaisuuden kehittäminen 3. saattaa harraste- ja terveysliikunta luontaiseksi osaksi seuratoimintaa 4. koulutusjärjestelmän uudistamisen 5. motivoitunut, itsenäinen ja oma-aloitteinen henkilöstö 6. laadukas ja monipuolinen kilpailutoiminta 7. yhteisöllisen toiminnan tukeminen 8. talouden pohjan edelleen kehittäminen ja vakauttaminen 9. katsojien ja pelaajien olosuhteiden parantaminen TOIMINTA VUONNA 2015 LASTEN JA NUORTEN/SEURATOIMINTA VUONNA 2015 Lapset ja nuoret ovat pesäpalloliikkeen arvomaailman keskeisin kohderyhmä. Toimintasuunnitelmaa on jo usean vuoden ajan määrittänyt se, että pesäpalloliiton, maakuntien ja seurojen tulee turvata jokaiselle lapselle ja nuorelle mahdollisuus harrastaa lajia. Samoin liikkeen on pidettävä huoli siitä, että jokaisella lapsella on mahdollisuus osallistua joko valtakunnalliselle tai alueelliselle pesäpalloleirille.

5 4 Valtakunnallinen lasten ja nuorten pesäpallotoiminta on kouluihin liittyvää toimintaa, leiritoimintaa sekä pesiskoulu- tai muuta seuratoimintaa, mikä sisältää Valo ry:n laatukriteereiden mukaisen sinettiseuratoiminnan. Kouluissa tapahtuvan toiminnan pääpaino toimintavuonna oli maakunnallisessa kouluihin liittyvän toiminnan tehostamisessa, sekä lajiliittona osallistuminen Opetushallituksen ja Valo ry:n johtamaan Lupa liikkua koulussa tapahtuvan toiminnan suunnitteluun ja työstöön teemalla; Liikuntajärjestöt vauhdittavat liikkuvampaa koulupäivää. Näitä valtakunnallisia toimijoiden tapaamisia järjestettiin kolme kertaa. Liikkuva koulu ohjelman päämääränä on vakiinnuttaa suomalaisiin kouluihin liikunnallinen toimintakulttuuri. Ohjelman yhtenä tavoitteena on siis edistää järjestöjen toimintamahdollisuuksia kouluissa. Koulutoimintaan liittyen jokaiseen maakuntaan koulutettiin vastuuhenkilö 105 Pesäpalloonnistumista materiaalin edelleen opettajille ja seuratoimijoille kouluttamiseksi. Näistä koulutuksista tilastointi löytyy maakuntien tunnusluvuista. Lasten ja nuorten leiritoiminnan toiminnallisen ja taloudellisen kehittämisen tavoitteena oli saada leiripassien hinnoittelu vastamaan leiritoiminnan laadun vaatimuksia sekä samalla turvata leirien järkevä taloudellinen järjestämien. Leirin järjestäjätahojen taloudellinen tulos oli erittäin hyvä. Toimintavuonna leireille osallistui ennätysmäärä joukkueita. Positiivista oli se, että osallistujamäärät kasvoivat eniten kaikkein nuorempien leireillä. Lasten ja nuorten toiminnan kehittämien on tapahtunut saadun palautteen, erilaisten hankkeiden sekä maakuntien ja seurojen kanssa sovittujen toimintatapojen perusteella. MUU SEURATOIMINTA 2015 Ajolähtökoulutus Edellisenä toimintavuonna aloitettu koulutus saatettiin loppuun alkuvuodesta. Lisäksi marraskuussa järjestettiin koulutusviikonloppu miesten ja naisten superpesisseuroille ja miesten ykköspesisseuroille. Kättä pidempää koulutus seurojen päätoimisille työntekijöille (Pallonvaihtopäivät, YP lentopalloliitto). Koulutus järjestettiin Varalan Urheiluopistolle marraskuussa. Koulutusteemoina oli mm. maakuntarahoitukseen, seuratukeen, verkottumiseen ja toisilta oppimiseen liittyvät asiat.

6 5 AIKUISTEN HARRASTELIIKUNTA JA TERVEYDEN EDISTÄMINEN 2015 Pesäpalloliitossa harraste- ja terveysliikunnan toteuttaminen on tulevaisuudessa erittäin tärkeä arvovalinta. Ympäröivässä yhteiskunnassa tullaan jatkossa panostamaan entistä enemmän liikunnan terveysvaikutuksien ja hyvinvointipalvelujen tuottamiseen. Pesäpalloliitto haluaa omalta osaltaan olla ottamassa vastuun tästä kansantaloudellisesti kaikille merkittävästä toiminnasta. Toimintavuoden aikana harrastepesiksen maakuntaverkosto on ohjannut ja motivoinut jäsenseuroja sekä alueen eri toimijoita toteuttamaan harraste- ja terveyspesäpalloa omissa toimintaympäristöissään. Konsultointitukea annettiin pyydettäessä myös paikalliselle tasolle. Harrastepesiksen valtakunnallinen verkosto ei virallisesti erikseen kokoontunut vaan asioita käsiteltiin maakuntapäivien yhteydessä. Syksyllä kerättiin alueelliset toimintakertomukset ja niiden yhteydessä myös harrastepuolen tulokset joiden perusteella Pesäpalloliitto myönsi tukea maakunnille 300 euroa. Tämän lisäksi seuroille ja alueille markkinointiin KKI-tukihakemista. Harrastepesiksessä toteutettiin ympäri Suomea seurojen, alueiden sekä kuntien toteuttamana erilaisia alueellisia ja paikallisia tapahtumia, sarjoja, turnauksia ja puulaakeja, joiden suosio on säilynyt. Tämän lisäksi järjestettiin erilaista ohjaustoimintaa, kuten Lady-Pesistä sekä työyhteisöjen ja oppilaitosten toimintaa eri kohderyhmille. Toiminnassa kohdattiin yhteensä lähes harrastajaa. Harrastajille tarjottiin harrastepesispassia vakuutuksella. Toimintavuonna Satu Mikola ja Jari Malinen osallistuivat Valon järjestämiin valtakunnallisiin lajija aluekohtaamisiin. Valon uuden strategian mukaisesti osallistuttiin yhteiseen Urheillen terveyttä seurassa kehittämishankkeeseen, jossa pesäpallon osalta vasta käynnisteltiin hanketta. Jatkossa hankkeessa pyritään olemaan vahvasti mukana. Edellisen lisäksi Jari Malinen on osallistunut Valon johtamaan Liikkujan polku- verkoston kolmeen valtakunnalliseen tapaamiseen. Tampereella pelattiin harrastepesiksen SM-kisat 20 joukkueen voimin. Valtakunnallisesti pelattiin KONTIOIDEN SM-SARJA (miesten)varkaudessa, Joroisilla ja Leppävirralla. Mukana oli yksitoista joukkuetta. HARMAAKARHUJEN 45 V (miehet) SM-sarja pelattiin Saarijärvellä , mukana neljä joukkuetta.

7 6 Turussa pelattiin suosittu valtakunnallinen Lady-Pesisturnaus ennätyksellisen 42 joukkueen ja yli 500 innokkaan naisen voimin. Lisäksi alueelliset harrastepurnaukset ja tapahtumat ovat lisääntyneet. Pesäpalloliiton panostaminen harraste- ja terveysliikuntaan luo osallistuville harrastajille mahdollisuuden positiiviseen ja mukaansatempaavaan, monipuoliseen liikunnalliseen toimintaan. KILPAILUTOIMINTA Kilpailutoiminnan keskeisiä painopistealueita kertomusvuonna olivat uuden sähköisen pelaajasiirtojärjestelmän kehittäminen, kypärien CE-merkintöjä koskeva kehitystyö, olosuhdevaatimusten operoiminen sekä pelaajapolun (kaksoisedustusoikeusjärjestelmän laajentaminen), miesten ja naisten halli-sm:n ja nuorten sarjatoiminnan uudistuksien toteuttaminen. Pesäpalloliitto vastasi kilpailutoiminnan kokonaisjohtamisesta, järjestämisestä ja kehittämisestä. Pesäpallon kilpailutoimintaa organisoi kilpailun johtoryhmä. Kilpailutoiminnan johtoryhmän tehtäviin kuuluivat pelisäännöistä, edustus- ja kilpailukelpoisuussäännöistä, pelisäännöistä, sarjajärjestelmistä ja muista kilpailutoiminnan määräyksistä päättäminen, kurinpitoelimenä toimiminen toimivaltansa puitteista, sarjojen täydentämisistä, lohkojaoista sekä maakuntasarjojen hoidosta vastaavista maakunnista päättäminen sekä erillisten tehtävien valmistelu Pesäpalloliiton liittojohtokunnalle ja Superpesiksen hallitukselle. Superpesis Oy vastasi ylimmän sarjatason toiminnasta ja päätti itsenäisesti Superpesiksen sisäisistä sarjajärjestelmistä, ottelumääristä ja pelikauden pituudesta. Kilpailutoiminnan tuottoista merkittävä osa koostuu lisenssituotoista sekä sarjamaksuista. Pesäpalloliiton sarjatoiminnassa oli mukana 126 miesjoukkuetta (132/2014) ja 107 naisjoukkuetta (98/2014). Nuorten A-, B- ja C-ikäisten liittojohtoisissa sarjoissa oli mukana 55 poikajoukkuetta (57/2013) ja 73 tyttöjoukkuetta (63/2013). Yhteensä Pesäpalloliiton alaiseen sarjatoimintaan osallistui 361 joukkuetta (350/2013). Kokonaisjoukkuemäärässä oli lisäystä 11 joukkuetta edelliseen vuoteen verrattuna.

8 7 Kilpailutoiminnan lisenssejä lunastettiin kappaletta ( /2014), joista nuorten osuus oli 7541 (7883/2014), aikuisten osuus oli 2683 (2712/2014) ja tuomareiden 948 (934/2014). Vakuutuksellisia harrastepesispasseja lunastettiin 275 (398/2014). Vakuutuksellisia pesispasseja lunastettiin 3142 (3707/2014). Baseball- ja softball lisenssejä lunastettiin 147 kappaletta (131/2014). Lisenssien yhteismäärässä laskua oli 1029 lisenssiä. Pesäpallon ja lentopallon Yhteiset Pallot laajeni vuonna 2014 pilottikokeilusta valtakunnalliseksi hankkeeksi. Lajien yhteinen hanke tuotti uuden lisenssivaihtoehdon: Yhteiset Pallot- lisenssin. Valtakunnallista hanketta jatkettiin vuonna Yhteiset Pallot- lisenssin voi lunastaa vuonna 2003 tai myöhemmin syntyneet pesäpallon ja lentopallon pelaajat, jotka pelaavat liitto- ja aluejohtoisissa sarjoissa sekä alue- ja valtakunnallisilla pesäpalloleireillä. Lisenssiin sisältyy vakuutus. Yhteishankkeen tavoitteena on kasvattaa lasten liikunnan kokonaismäärää ja monipuolistaa harjoittelua lentopallo- ja pesäpalloseuroissa sekä luoda lapsille mahdollisuus liikkua ja kilpailla ympärivuotisesti. Hanketta tukee opetus- ja kulttuuriministeriö. Kilpailutoiminnan toimialaan kuuluu myös katsojien ja pelaajien olosuhteiden kehittämiseen liittyvät toimenpiteet. Uudet olosuhdevaatimukset astuivat voimaan vuonna 2012 Superpesiksen, Ykköspesiksen ja suomensarjojen osalta. Loppuvuodesta 2013 aiempiin olosuhdevaatimuksiin tehtiin muutoksia, jotka antavat lisäaikaa olosuhteiden kehittämiselle. Seuroilla myönnettiin poikkeuslupia olosuhdevaatimusten osalta vuodelle Olosuhdevaatimukset pitävät sisällään hiekkatekonurmeen, katettuihin katsomoihin, sähköiseen tulostauluun, lehdistökatsomoon ym. liittyviä vaateita. Pesäpalloliitto, TUKES, Työterveyslaitos ja välinevalmistajat yhteistyössä valmistelivat ja saattoivat päätökseen pesäpallon suojakypärien CE-merkintöjä koskevat prosessin. EU:n komission laatiman henkilösuojadirektiivin soveltamisoppaan (PPE Guidelines) mukaan kaikki, mukaan lukien urheilussa käytettävät, kypärät, ovat ryhmän kaksi henkilösuojaimia, joilta edellytetään nk. CE-merkintä. Pesäpalloliitto päätti, että vuodesta 2018 alkaen kaikissa pesäpallo-otteluissa vaaditaan CE-merkinnällä olevat kypärät ja kypärä on vaihdettava jo aikaisemmin uuteen, mikäli kypärän käyttöikä (käyttöohjeet) näin edellyttää. Seurasiirtojen sähköinen palvelu uudistettiin. Uudessa verkkopalvelussa seurasiirtoa ei toimiteta enää liittoon (ainoastaan pyydettäessä).

9 8 Pelaajan edustusoikeuden uudessa seurassa voi valita alkamaan joko välittömästi verkossa tekopäivästä ja kellonajasta tai myöhemmin valittuna päivänä ja kellonaikana. Uusi järjestelmä mahdollistaa mm. seurasiirtojen tekemisen arkipäivien ulkopuolella. Pelisäännöistä ja tuomarin ohjekirjasta julkaistiin uusi painettu versio. Sääntöihin kirjattiin viime vuosina tehdyt sääntötarkennukset ja tulkinnat. TUOMARITOIMINTA Huipputuomaritoiminnan kehittämiseksi järjestettiin A-tason tuomareiden, otteluvalvojien ja pelinjohtajien yhteinen Meidän kaikkien peli seminaari Tampereella Tilaisuudessa luennoi jääkiekon otteluvalvoja Pekka Rindell ja improvisaatioharjoituksiin osallistujajoukon rohkaisi Roope Salminen Team. Pesäpalloliitto vastasi A- ja B-tason tuomareiden koulutustilaisuudesta sekä maakunta- ja nuorisotuomarikouluttajien kouluttamisesta. C-tason tuomarikoulutustilaisuudet järjestettiin maakunnallisesti, mahdollisuuksien mukaan käytännönläheisyyttä korostaen turnausten yhteydessä. Pesäpallotuomarit osallistuivat myös Suomen Erotuomarien Liiton erikoiskoulutuksiin. Johtokunnan myöntämää otteluvalvonnan lisärahaa käytettiin B-tason tuomareiden tarkkailuun. Tuomarijohto saikin tärkeää tietoa tuomaritoiminnan tasosta sekä sääntöosaamisen puutteista naisten Superpesiksessä ja miesten Ykköspesiksessä. Nuorisotuomareita koulutettiin valtakunnallisilla leireillä. Tuomarikoulutusten koordinoinnista leirien osalta vastasi valtakunnallinen nuorisotuomaritiimi. Pesäpallon tuomaritoiminnan historiaa kirjoitettiin Jyväskylässä , kun kaksi kautta aikain kokeneinta tuomaria vihelsivät Jyväskylä-Koskenkorva-ottelun Hippoksella. Matti Lähteenmäki tuomitsi historian ensimmäisenä syöttötuomarina 500. Ja Jouni Ojala pelituomarina 400. miesten superpesisottelunsa. Lähteenmäki päätti uransa kaikkien aikojen syöttötuomarina miesten Superpesiksessä otteluun numero 507. Kauden päätösristeilyllä hänet palkittiin sekä vuoden tuomarina että pelaajien äänestämänä kultaisella pillillä.

10 9 VIESTINTÄ Pesäpalloliiton sisäisen viestinnän kulmakiviä olivat tiedotus verkkosivuilla, sosiaalinen media, sähköpostijakelut ja rekisterit sekä uutiskirjeet. Viestien tavoittavuutta parannettiin kohdentamalla haluttu sisältö tarkemmin tietylle erityisryhmälle. Koulutuksen ja valmennuksen materiaalia koottiin erikoissivustolle pesisvalmennus.fi. 105 pesäpallo-onnistumista koulumateriaali oli saatavilla osoitteessa 105onnistumista.net. Tuomaritoiminnassa sääntötesti täytettiin sähköisesti verkkolomakkeella ja koulutuksen tukena käytettiin videomateriaalia. Valtakunnalliset leirit ottivat sosiaalisen median vahvemmaksi viestintäkeinoksi ja loivat erityisesti monipuolista visuaalista sisältöä Instagramiin sekä tarjosivat hyviä tunnelmapaloja YouTube-videoiden muodossa. Yhä enemmän myös yksittäiset käyttäjät osallistuivat sisällöntuotantoon. Ulkoisen viestinnän osalta Nelonen Media jatkoi miesten Superpesiksen tvyhteistyökumppanina. Kauden mittaan nähtiin ennätysmäärä suoria ottelulähetyksiä, kun VeikkausTV, SportTV ja Yle välittivät naisten Superpesistä kanavillaan. Lisäksi miesten Ykköspesis pääsi historiallisesti SportTV:n jakelun piiriin. Valtakunnallista näkyvyyttä vahvistettiin Urheiluruudun kautta sekä tarjoamalla lisää materiaalia Iltalehden verkkopalveluun ja IL-TV:hen. SuperTuulia-formaatin tavoite oli nostaa esiin ilmiöitä ja tarinoita sekä pelin ympäriltä että sen ulkopuolelta. Videot sijoitettiin myös Superpesiksen Vimeo-kanavalle, johon taltioitiin lisäksi yhdellä kameralla kuvatut otteluvideot. Uudempi aluevaltaus oli mobiililehti Kupperi, jota Pesäpalloliitto tuki sisällöntuotannon muodossa. Pesäpallon asemaa vahvana maakunnallisena lajina vahvistettiin aktiivisella tiedottamisella tiedotusvälineisiin eri puolilla Suomea. Pesäpallo sai merkittävästi huomiota alueellisissa ja paikallisissa julkaisuissa sekä lähetyksissä. Verkkosivustot pesis.fi ja superpesis.fi seurasivat aktiivisesti pesäpallovuoden tapahtumia niin aktiivikaudella kuin sen ulkopuolella. Pesäpalloliitto tuki vahvasti seurojen viestintää ja kannusti seuroja omaan sisällöntuotantoon. Verkkosivujen viestintä sai lisää huomiota sosiaalisen median avulla, erityisesti hiljaisempina aikoina. Myös viestinnän monipuolisuus houkutteli sivustolle eri ilmiöistä kiinnostuneita seuraajia niin lajin sisältä kuin sen ulkopuolelta. Itä-Länsi-tapahtumalle rakennettiin kokonaan uusi sivusto osoitteeseen ita-lansi.fi. Tavoite oli markkinoida tapahtumaa pesäpallokauden yhtenä merkittävämpänä kohokohtana ja lisätä kiinnostavuutta asiakaslähtöisellä viestinnällä.

11 10 Tulospalvelu tarjosi kiinnostuneille reaaliaikaisen otteluseurannan osoitteessa pesistulokset.fi, mitä täydensi Mikko Vartiaisen rakentama mobiiliapplikaatio Pesis Live. Tilasto- ja historiatietoa välitettiin kattavasti myös muiden verkkosivustojen kautta. Painettuna julkaisuna ilmestyi Pesäpallokirja Pesäpallon pelisäännöistä ja pesäpallotuomarin ohjekirjasta toimitettiin uudet painokset. Verkkosivujen sisällöntuotantoa johtivat paäẗoimittajana Antti Kallio, tuottajana Juha Tikkanen ja koordinaattorina Jussi Loÿto korpi. Miesten Superpesiksen toimituksellisesta työstä vastasi Matti Lindholm, naisten Superpesiksen osalta Aarne Puisto ja Ykko spesiksen puolelta Jussi Valli. Kuva- ja videosisa lto jä tuottivat seurojen toimijat seka erityisesti Antti Haapasalo, Birgit Harinen, Joona-Pekka Hirvonen, Niilo Hirvonen, Jorma Ketola, Juha Koivula, Juha Levonen, Jukka Rasimus ja Pekka Tuominen. KANSAINVÄLINEN TOIMINTA Pesäpallon kansainvälistä toimintaa vietiin eteenpäin hyvässä yhteistyössä baseballin ja softballin kanssa. Itä-Länsi-tapahtumassa vieraili Wall Street Journalin toimittaja Brian Costa ja New York Yankeesin kykyjenetsijä Troy Williams. Suomalainen kansallispeli noteerattiin näyttävästi Yhdysvalloissa, mistä kotimaisetkin tiedotusvälineet raportoivat innokkaasti. Suomalaisena kansallispelinä pesäpallo profiloitui vahvasti Tafisa-järjestön kautta. EUhankkeessa on ollut mukana perinnelajeja yhdeksästä maasta. Pesa palloliitto jatkoi yhteistyoẗaä n Liikunnan Kehitysyhteistyo Liike ry:n kanssa. Muitakin kansainva lisia projekteja tuettiin pyydettaëssa. Vuoden lopulla alettiin valmistella pesäpallon pyrkimystä päästä mukaan osaksi Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luetteloa. Maailmancup Sveitsissä Pesäpallon kahdeksas Maailmancup-turnaus pelattiin Sveitsiin Luzernissa Turnaukseen osallistui joukkueita Australiasta, Saksasta, Suomesta ja Sveitsistä. Suomi voitti Australian sekä miesten loppuottelussa 2-0 (14-4,8-0) että sekasarjan loppuottelussa 2-0 (9-3,15-7).

12 11 Sveitsin mestaruusturnaus Viestintäpäällikkö Antti Kallio osallistui Sveitsin mestaruusturnaukseen Solothurnissa. Kotijoukkue Finn-Pesis vei mestaruuden, Zürichin Sinivalkoiset voitti hopeaa ja Wintin Hurjat Winterthurista nappasi pronssimitalit. Mestaruusturnauksen parhaina palkittiin joukkueittain Joël Weicken (Ostschweiz), Kimmo Kujala (Winterthur), Henna Määttä (Zürich) ja Roland Spinner (Solothurn). Turnauksen parhaaksi arvostettiin Dominic Meier (Solothurn) ja reilun pelin palkinnon sai Nadine Howald (Solothurn). KOULUTUS JA VALMENNUS Koulutus- ja valmennustoiminta toimi edelleen neljän valmennuskeskuksen alaisuudessa, Kuortaneella, Tanhuvaarassa, Varalassa ja Vuokatissa. Jokaisessa keskuksessa oli vastuullinen henkilö vastaamassa pesäpallon koulutuksen- ja valmennuksen kehittämisestä. Toimintaa ohjasi ohjausryhmä, jonka muodostivat valmennuskeskusvalmentajat. Keskusten toiminnassa näkyi voimakkaasti aluejoukkuetoiminta, jonka ensimmäinen lopputurnaus pelattiin huhtikuulla Haapajärvellä. Valitettavasti syksyn aikana toiminta ajettiin alas vähäisen kiinnostuksen vuoksi. PLVT:n. suoritti loppuun 12 valmentajaa. Syyskuun lopulla 20 huippuvalmentajaa osallistui koulutus- ja valmennustoiminnan kehittämisseminaariin Barcelonassa. Matkalla ryhmä tutustui mm. jalkapalloseura Espanyolin valmennustoimintraan. Valmennuskeskusvalmentajina toimivat Juha Antikainen (Varala), Sami-Petteri Kivimäki (Kuortane), Mikko Huotari (Vuokatti) ja Matti Mansikka (Tanhuvaara). PALVELUYKSIKKÖ Pesäpalloliiton palveluyksikkö vastasi liiton alaisten tapahtuminen järjestelyistä ja johtamisesta, tv- netti ja mediatuotantojen tuotannosta sekä kumppaniyhteistyöstä.

13 12 Tapahtumat Itä-Länsi 2015 Palveluyksikkö vastasi Hyvinkäällä järjestetyn Itä-Länsi tapahtuman johtamisesta ja järjestelyistä yhteistyössä Hyvinkää Tahko ry:n kanssa. Tapahtumassa pelattiin viisi itä-länsi ottelua, joissa miesten pelissä oli 4409, naisten pelissä 3197 katsojaa ja yhteensä kaikissa peleissä oli yhteensä 9929 katsojaa. Tapahtuman liikevaihto oli euroa ja liikevoitto seuralle maksettujen provisioiden jälkeen oli euroa. Ykköspesiksen Itä-Länsi Ykköspesiksen itä-länsi tapahtuma järjestettiin Haminassa Tapahtuman järjestelyistä vastasi palveluyksikön kanssa Haminan Palloilijat, joka hoiti tehtävänsä erinomaisesti. Katsojia oli 1470 ja medianäkyvyys oli tv-lähetysten tukemana hyvä. Taloudellisen vastuun kantoi Haminan Palloilijat ja palveluyksikkö vastasi markkinoinnista, tvyhteistyöstä, varusteista sekä yleisjohdosta. Pesäpallokauden päätösristeily Kauden päätöstilaisuus järjestettiin jälleen Tallinkin Baltic Queen risteilyaluksella Tähän kauden parhaiden palkitsemistilaisuuteen osallistui noin 500 pesisystävää. TV-ja nettituotannot ja mediatuotannot Palveluyksikkö vastasi pesäpalloliikkeen tv- ja nettilähetysten suunnittelusta ja toteutuksesta yhteistyössä mediatuotantoyhtiöiden kanssa. Kauden aikana tehtiin yhteistyötä Nelosen, Ylen, VeikkausTV:n ja SportTV:n kanssa. Nelonen näytti 37 miesten superpesisottelua, VeikkausTV 14 naisten superpesisottelua ja SportTV näytti miesten ykköspesisotteluita ja naisten superin otteluita yhteensä 30 peliä. Lisäksi Yle TV2 näytti neljä naisten finaalia sekä Yle Areena neljä naisten runkosarjan ottelua. Yhteensä tv-nettiotteluita näytettiin ennätykselliset 91 kpl. Palveluyksikkö vastasi myös nettisivujen mediatoimittajien palkkaamisesta sekä sivujen sisältöjen ja visuaalisuuden toteutuksista.

14 13 Kumppanuudet Palveluyksikkö vastasi myös mediayhteistyöhön ja tapahtumiin liittyvien kumppanuuksien hankinnasta sekä toteutuksesta. Suurimmat mediakumppanuudet toteutettiin Nelosen ja Iltalehden kanssa ja myös majoitusliikkeiden ja tavarantoimittajien kanssa saatiin toimivia kumppanuuksia. ALUETOIMINTA/ITÄINEN ALUE Pesäpalloliiton itäisen alueen toiminnasta vastasi kertomusvuoden aikana aluejohtaja Pirjo Mäkelä. Mäkelä apuna alueen hallinnosta vastasi itäisen alueen johtoryhmä. Johtoryhmään kuuluivat: Sakari Myllys (pj.), Rauno Airas (varapj.), Ville Lantta (kilpailutoiminta), Antti Eteläpää (valmennus- ja koulutustoiminta), Reijo Kauhanen ja Timo Päivinen (tuomaritoiminta), Tero Tiainen (harrastepesis) ja Timo Mäkinen (viestintä). Lisäksi johtoryhmän työskentelyyn osallistuivat työntekijät; Pirjo Mäkelä (aluejohtaja), Matti Mansikka (aluevalmentaja). Johtoryhmä piti vuoden aikana 6 kokousta, joista 1 pidettiin puhelinkokouksena. Kolmella vastuu-alueella (kilpailu-, tuomari- ja viestintä) oli oma 4-5 hengen tiimi, joka suunnitteli ja toteutti toimintaa yhdessä tiimin jäsenten ja työntekijöiden kesken. Pääpaino alueen toiminnoissa on kilpailu-, koulutus-, tuomari- ja harrastetoiminnassa sekä viestinnässä. Niiden lisäksi alueella järjestettiintenavaleiri Siilinjärvellä, jonka päävastuu oli Siilinjärven Pesiksellä ja aluejohtaja oli tiiviisti järjestelyissä mukana. Vuoden aikana käynnistettiin myös v Imatran ja Lappeenrannan Nuorisoleirin järjestelyt yhdessä Imatran Pallo-Veikkojen ja Pesä Ysien seuratoimijoiden kanssa. Yhteiset Pallot hankkeen osalta teimme yhteistyötä Lentopalloliiton aluepäällikön kanssa. Yhdessä PoKaLi:n ja PSL:n kanssa olimme toteuttamassa seurojen rekrytointi ja palkitsemisjärjestelmä hanketta. Hankkeessa oli mukana 3 alueemme pesisseuraa. Vuoden loppupuolella aluejohtaja lähti Valon itäisen yhteistoiminta-alueen elinvoimaisen seuratyöryhmän puheenjohtajaksi. Työryhmän toiminta käynnistyi marraskuussa ja pääsee kunnolla vauhtiin vuoden 2016 puolella.

15 14 BASEBALL- JA SOFTBALL Vuosi 2015 oli Suomen Baseball- ja Softball- toiminnan (SBSL) 35. toimintavuosi. Vuonna 2013 SBSL liittyi Pesäpalloliittoon alajaostoksi. SBSL:lla oli vuonna 2015 viisi SMsarjaa pelaavaa seuraa (2014 6) sekä seitsemän Suomi-sarjan seuraa. Lisenssipelaajien määrä oli yhteensä 150 (127). Yhdistyksen kokouksia pidettiin kaksi: kevätkokous huhtikuussa ja syyskokous marraskuussa. Hallitus kokoontui 5 kertaa. SBSL:n hallituksen vuonna 2015 muodostivat puheenjohtaja Tony Jones, varapuheenjohtajaville-herman Saarman sekä Mika Sarjanen, Jukka-Pekka Kurvinen, Marcos Placeres sekä Tuomas Ropponen Taloushallinnon hoiti Pesäpalloliito. Tilikauden oman toiminnan tulos oli alijäämäinen. SBSL rahoitti toimintansa pääasiassa Pesäpalloliiton toiminta-avustuksella, jäsen-, lisenssi- ja sarjamaksuilla, sekä muilla harrastajilta kerätyillä maksuilla. TALOUS Yksi toiminnan tavoitteista oli Pesäpalloliiton talouspohjan kehittäminen uusien rahoituskanavien avulla ja myyntituotteiden avulla. Yhteistoimintasopimusten osuutta liiton liikevaihdossa pyrittiin nostamaan. Valtionohjauksen muuttuessa on varauduttava nykyisten toiminta-avustusten myöntämisperusteiden muutoksiin. Liiton vuoden 2015 toiminnan kokonaistuotto oli ,87 euroa ja tilinpäätöksen ylijäämä ,14 euroa. Toiminnallinen tulos ennen poistoja oli ylijäämäinen ,98 euroa, poistoja tehtiin aineettomista hyödykkeistä, koneista ja kalustosta täysimääräisenä, yhteensä ,84 euroa. Alkuperäiseen budjetoituun tulokseen nähden tilikauden voitto ylittyi ,14 eurolla. Varsinaisen toiminnan tuottojen kasvuun vaikutti mm. hyvin onnistunut Itä- Länsi tapahtuma. Varainhankinnan tuotoissa kilpailutoiminnan tuottoja kasvattivat erityisesti seurojen maksamat sanktiomaksut. Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämä toiminta-avustus vuodelle 2015 liikuntalain perusteella oli euroa. Lisäksi Pesäpalloliitto sai erityisavustuksen Pesäpallokenttien ominaisuuksien tutkimista koskevaan hankkeeseen. Edellä mainittua

16 15 hanketta hallinnoi ja toteuttaa Tampereen Teknillinen Yliopisto, jolle myös erityisavustus tuloutettiin. Lisäksi Pesäpalloliitto sai toimintavuoden aikana avustusta Lentopalloliiton kanssa yhteistyössä toteutettavaan Yhteiset Pallot hankkeeseen. Hankkeen tavoitteena on kasvattaa lasten liikunnan kokonaismäärää ja monipuolistaa harjoittelua lentopallo- ja pesäpalloseuroissa. Hanketta hallinnoi Pesäpalloliitto. Hanketukea siirrettiin vuodelta 2014 vuodelle 2015 yhteensä Tulevaisuudessa Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämä toiminta-avustus tulee pienentymään, joten varainhankinnan edelleen kehittäminen on tulevaisuuden haaste. Maakunnallisiin yhdistyksiin kanavoitui yhteistoimintasopimuksina tilikaudella noin euroa. Lisäksi Pesäpalloliitto vastasi maakuntapäivien järjestämiskustannuksista kokonaisuudessaan. Oman varainhankinnan määrä oli bruttoarvoltaan ,17 euroa ja nettoarvoltaan ,74. Varainhankinta koostuu kilpailutoiminnan tuotoista ja eri yritysten sekä yhteisöjen kanssa tehdyistä sopimuksista. HALLINTO Pesäpalloliiton päätösvaltaa käytetään liittokokouksessa. Liiton hallituksena toimii liittojohtokunta. Pesäpalloliiton johtokunnan muodostaa jäsenten valitsemat edustajat. Liittojohtokunta kokoontui kertomusvuonna kahdeksan kertaa, ja sen jäseninä toimivat Ossi Savolainen (puheenjohtaja), Arto Luoma (1. varapuheenjohtaja), Sami Ritola (2. varapuheenjohtaja), Antti Aine, Kimmo Hirsilä, Jussi Meriläinen, Markku Jussila, Timo Mäkelä ja Päivi Pessi-Järvenpää. Johtokunnan kokouksissa esittelijänä toimi toiminnanjohtaja Arto Ojaniemi ja sihteerinä hallintoassistentti Merja Ahokas. Pesäpalloliitolla on jäsenseuroja 278. Liitto oli toimintavuoden aikana jäsenenä seuraavissa yhteisöissä: Confederation of European Baseball International Baseball Federation IBAF Valo ry Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu Hämeen Liikunta ja Urheilu, Palvelualojen työnantajat PALTA ry Etelä-Suomen Liikunta ja Urheilu Keski-Suomen Liikunta ry

17 16 Tilintarkastajat Henkilöstö Liiton tilintarkastajina ovat toimineet Hannu Sohlman KHT ja Tommi Murto HTM, varatilintarkastajina Markku Tynjälä KHT ja Kari Miettinen KHT. Sisäisenä valvontatilintarkastajana on toiminut Hannu Sohlman KHT, KHT-yhteisö PricewaterhouseCoopers Oy:stä. Vuoden 2015 lopussa Pesäpalloliitossa työskentelivät seuraavat henkilöt: Toiminnanjohtaja Arto Ojaniemi Hallintoassistentti Merja Ahokas Kilpailupäällikkö Mika Helminen Koulutus- ja kilpailusihteeri Helena Koukkari Viestintäpäällikkö Antti Kallio Itä-Suomen aluejohtaja Pirjo Mäkelä Seura- ja nuorisotoimintapäällikkö Jari Malinen (osa-aikainen) Palveluyksikön vetäjä Juha Tikkanen Sarjaohjelmaja tulospalvelupäällikkö Jarmo Kokkonen Toimistoassistentti Anriikka Taunila Edellä mainittujen lisäksi Pesäpalloliitto on työllistänyt henkilöitä mm. kilpailu- ja koulutustoiminnassa tuntipalkka- ja palkkioperusteisesti. Henkilöstössä ei toimintakertomusvuonna tapahtunut muutoksia Pesäpalloliiton osalta. Työhyvinvointia tuettiin ennakoivan työterveyshuollon käytäntöjen ja kohdennettujen toimenpiteiden avulla. Kohdennetuista toimenpiteistä voidaan mainita mm. toimistolla järjestetyt hieronnat. Pesäpalloliitolla on lisäksi Siilinjärvellä Itä-Suomen aluetoimisto. Esitys ylijäämästä Johtokunta esittää, että tilikauden ylijäämä siirretään edellisten kausien yli-/ ja alijäämätilille.

18 17 SUOMEN PESÄPALLOLIITTO PPL RY T U L O S L A S K E L M A VARSINAINEN TOIMINTA Tuotot Osanottomaksut , ,50 Muut tuotot , ,25 Tuotot yhteensä , ,75 Kulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot , ,75 Henkilösivukulut Eläkekulut , ,86 Muut henkilösivukulut , ,74 Henkilösivukulut yhteensä , ,60 Henkilöstökulut yhteensä , ,35 Poistot , ,97 Muut kulut Toimitilakulut , ,61 Hallintopalvelut , ,68 Matka- ja majoituskulut , ,12 Kone- ja laitevuokrat , ,75 Muut hallintokulut , ,33 Muut kulut , ,92 Muut toimintakulut yhteensä , ,41 Kulut yhteensä , ,73 Varsinainen toiminta yhteensä , ,98 VARAINHANKINTA Tuotot Jäsenmaksutuotot , ,60 Sarjamaksut , ,50 Ilmoitus- ja mainostuotot , ,05 Muut tuotot , ,39 Tuotot yhteensä , ,54 Kulut Muut kulut , ,18 Kulut yhteensä , ,18 Varainhankinta yhteensä , ,36

19 18 SIJOITUS- JA RAHOITUSTOIMINTA Tuotot Korko-ja osinkotuotot , ,16 Tuotot yhteensä , ,16 Kulut Korkokulut , ,08 Kulut yhteensä , ,08 Sijoitus- ja rahoitustoiminta yhteensä , ,08 Kulujäämä , ,54 YLEISAVUSTUKSET Valtion toiminta-avustus , ,00 Valtion erityisavustukset , ,00 Yleisavustukset yhteensä , ,00 Tilikauden ylijäämä (-alijäämä) , ,46

20 19 SUOMEN PESÄPALLOLIITTO PPL RY V a s t a a v a a PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet , ,50 Aineelliset hyödykkeet Koneet ja kalusto , ,23 Sijoitukset Osuudet saman konsernin yrityksissä , ,05 Muut osakkeet ja osuudet 9 814, ,56 Pysyvät vastaavat yhteensä , ,34 VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Tavarat 6 871, ,05 Pitkäaikaiset saamiset Muut saamiset 8 948,00 0,00 Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset , ,20 Muut saamiset , ,87 Siirtosaamiset , ,50 Lyhytaikaiset saamiset yhteensä , ,57 Rahoitusarvopaperit Muut arvopaperit , , , ,60 Rahat ja pankkisaamiset , ,14 Vaihtuvat vastaavat yhteensä , ,36 VASTAAVAA , ,70

21 20 SUOMEN PESÄPALLOLIITTO PPL RY V a s t a t t a v a a OMA PÄÄOMA Edellisten tilikausien ylijäämä , ,87 Tilikauden yli-/alijäämä , ,46 Oma pääoma yhteensä , ,33 PAKOLLISET VARAUKSET Eläkevaraukset , ,00 VIERAS PÄÄOMA Lyhytaikainen vieras pääoma Ostovelat , ,48 Muut velat , ,53 Siirtovelat , ,36 Lyhytaikainen vieras pääoma , ,37 VASTATTAVAA , ,70