TOIMINTAKERTOMUS Suomen Pesäpalloliitto 2013

Transkriptio

1 TOIMINTAKERTOMUS Suomen Pesäpalloliitto 2013

2 1 Sisältö Yleistä s.2 PESÄPALLOLIITON TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2013 Johtokunnan toimintakertomus Toimintaympäristö s. 2 Tarkoitus s. 3 Tavoitteet. s. 3 Toiminta s. 3 Talous... s. 8 Hallinto. s. 9 Tuloslaskelma. s. 11 Tase.. s.

3 2 YLEISTÄ Toimintavuoden taloudellisen tuloksen kehitykseen vaikuttivat merkittävästi varainhankinnan kehitys, henkilöstö- ja toiminnallisten kulujen seurannan toimivuus ja sitä kautta syntyneet kulujen leikkaukset. Merkittävä vaikutus tulokseen oli myös kilpailutoiminnan maksujen kasvulla. Liittojohtokunta PESÄPALLOLIITON TOIMINTAYMPÄRISTÖ 2013 Urheilun järjestökentässä ja julkisella sektorilla tapahtuvat muutokset vaikuttavat tulevaisuudessa vahvasti myös pesäpalloliikkeen tulevaisuuteen ja toimintaan. Suomen Liikunta ja Urheilu ry, Nuori Suomi ry sekä Kuntourheiluliitto ry yhdistyivät vuoden alussa muodostaen Valtakunnallisen liikuntajärjestön VALO ry:n. Valo ry toteuttaa omalta osaltaan liikuntajärjestöjen yhteisön visiota Olemme maailman liikkuvin urheilukansa Valon tavoitteena on synnyttää lisää laadukasta liikettä paikallisella tasolla urheiluseuroissa. Julkisella sektorilla tapahtuva rahoitus vähentyy vuodesta toiseen. Tämän seurauksena valtio ja kunnat keskittyvät entistä enemmän vain lakisääteisten peruspalvelujen tuottamiseen. Edellisestä johtuen myös kolmannen sektorin toimintaedellytykset paikallistasolla ovat heikentyneet. On entistä haastavampaa järjestää valtakunnallisia tai alueellisia pesäpalloleirejä siten, että ne olisivat kunnalta tai kaupungilta ostettavien palveluiden osalta järkevän hintaisia. Tämä näkyy erityisen hyvin niin sanotussa suurkaupunkiympäristössä, missä paikallisina yhteistyötahoina ovat kaupungin omistamat ja voittoa tavoittelevat liikelaitokset. Muuttuvassa toimintaympäristössä liikuntaa järjestävät tahot on nähtävä entistä enemmän hyvinvointipalveluja tuottavina ja terveyttä edistävinä toimijoina, joiden kumppanuudet ovat kunnissa erityisen tärkeitä. Tämä ohjannee kuitenkin pesäpalloliikkeen toimintaa jatkossa yhteistyöhön pienten ja keskisuurten kuntien ja kaupunkien kanssa. Toiminta liikelaitosten kanssa vaikeutuu koko ajan.

4 3 TOIMINNAN TARKOITUS Pesäpalloliiton sääntöjen 2 :n mukaan liiton toiminnan tarkoituksena on: Kansallispelimme pesäpallon ja vastaavanlaisen lyömäpalloilun edistäminen, kehittäminen ja valvominen, kilpailu-, nuoriso- ja kuntoliikuntatoiminnan harjoittaminen sekä toimiminen mainittuja toimintoja harjoittavien jäsentensä valtakunnallisena yhdyselimenä. TAVOITTEET 2013 Vuonna 2013 pesäpalloliikkeen (PPL, Superpesis, maakunnat) keskeiset tavoitteet olivat; 1. lasten ja nuorten pesäpallon harrastamisen ja leiritoiminnan kehittäminen ja laadun takaaminen 2. seuratoiminnan ammattimaisuuden kehittäminen 3. saattaa harraste- ja terveysliikunta luontaiseksi osaksi seuratoimintaa 4. koulutusmateriaalin ja organisaation uudistaminen 5. motivoitunut, itsenäinen ja oma-aloitteinen henkilöstö 6. uudistunut laadukas kilpailutoiminta 7. kotiseuratoiminnan vakinaistaminen 8. talouden pohjan edelleen kehittäminen ja vakauttaminen 9. katsojien ja pelaajien olosuhteiden parantaminen TOIMINTA VUONNA 2013 LASTEN JA NUORTEN TOIMINTA Lasten ja nuorten toiminta on pesäpalloliikkeen arvomaailman keskeisin kohderyhmä. Toimintasuunnitelmaa onkin jo usean vuoden ajan määrittänyt se, että pesäpalloliikkeen tulee turvata jokaiselle lapselle ja nuorelle mahdollisuus harrastaa lajia. Samoin liikkeen on pidettävä huoli siitä, että jokaisella lapsella on mahdollisuus osallistua joko valtakunnalliselle tai alueelliselle pesäpalloleirille.

5 4 Valtakunnallinen lasten ja nuorten pesäpallotoiminta on pääsääntöisesti kouluihin ja pesäpalloleireihin liittyvää lasten ja nuorten seuratoimintaa, joka sisältää laatukriteereiden mukaisen sinettiseuratoiminnan. Lasten ja nuorten toiminnan kehittämien on tapahtunut saadun palautteen, erilaisten hankkeiden sekä maakuntien ja seurojen kanssa sovittujen toimintatapojen perusteella. Kuluneena vuonna painopisteenä oli toiminta kouluissa leirien kilpailutoiminnan ohella. Lasten ja nuorten leiritoiminnan talouden kehittämisen tavoitteena oli saada leiripassien hinnoittelu vastamaan leiritoiminnan laadun vaatimuksia ja samalla turvata leirien järkevä taloudellinen järjestämien. Tämä toteutettiin siten, että Leiripassien hintoja nostettiin hieman enemmän, mitä vuoden 2012 elintasoindeksin olisi edellyttänyt. Tämän lisäksi nuorisoleirin passin hintaan tehtiin ns. tasokorotus. Pesäpalloliiton prosenttiosuus leiripassin hinnasta nostettiin 11,5 prosenttiin. Leirin järjestäjätahojen taloudellinen tulos oli erittäin hyvä vaikka lunastettujen leiripassien määrä väheni. KILPAILUTOIMINTA Kilpailutoiminnan keskeisiä painopistealueita kertomusvuonna olivat pelaajapolun kehittämisen (uusi kaksoisedustusoikeusjärjestelmä) valmistelu pesäpalloon, Superpesiksen sarjajärjestelmien kehittäminen, olosuhdevaatimusten ja poikkeuslupien toteuttaminen sekä sarjajärjestelmäperiaatteiden valmistelun aloittaminen vuosille Pesäpalloliitto vastasi kilpailutoiminnan kokonaisjohtamisesta, järjestämisestä ja kehittämisestä. Pesäpallon kilpailutoimintaa organisoi kilpailun johtoryhmä. Kilpailutoiminnan johtoryhmän tehtäviin kuuluivat pelisääntöjen, edustus- ja kilpailukelpoisuussääntöjen ja sarjajärjestelmien päättäminen, osin kurinpitoelimenä toimiminen sekä erillisten tehtävien valmistelu Superpesiksen hallitukselle. Superpesis Oy vastasi ylimmän sarjatason toiminnasta ja päätti itsenäisesti Superpesiksen sisäisistä sarjajärjestelmistä, ottelumääristä ja pelikauden pituudesta Kilpailutoiminnan tuottoista merkittävä osa koostuu lisenssituotoista sekä sarjamaksuista. Kilpailulupien ja vakuutuksien hinnat säilyivät ennallaan vuodesta 2012 vuoteen 2013.

6 5 Kilpailutoiminnan lisenssejä lunastettiin kappaletta ( /2012), joista nuorten osuus oli 7892 (8212/2012), aikuisten osuus oli 2672 (2601/2012) ja tuomareiden 962 (887/2012). Vakuutuksellisia harrastepesispasseja lunastettiin 396 (426/2012). Vakuutuksellisia pesispasseja lunastettiin 3080 (3129/2011). Lisäksi uutena lisenssiluokkana baseball- ja softball lisenssejä lunastettiin 99. Lisenssien yhteismäärässä laskua oli 254 lisenssiä. Pesäpalloliiton sarjatoiminnassa oli mukana 122 miesjoukkuetta (125/2012) ja 96 naisjoukkuetta (107/2012). Nuorten A-, B- ja C-ikäisten liittojohtoisissa sarjoissa oli mukana 70 poikajoukkuetta (67/2012) ja 61 tyttöjoukkuetta (63/2011). Yhteensä Pesäpalloliiton alaiseen sarjatoimintaan osallistui 349 joukkuetta (362/2012). Kokonaisjoukkuemäärässä oli vähennystä 13 joukkuetta edelliseen vuoteen verrattuna. Kilpailutoiminnan toimialaan kuuluu myös katsojien ja pelaajien olosuhteiden kehittämiseen liittyvät toimenpiteet. Uudet olosuhdevaatimukset astuivat voimaan vuonna 2012 Superpesiksen, Ykköspesiksen ja suomensarjojen osalta. Loppuvuodesta 2013 aiempiin olosuhdevaatimuksiin tehtiin muutoksia, jotka antavat lisäaikaa olosuhteiden kehittämiselle. Seuroilla myönnettiin osin poikkeuslupia olosuhdevaatimusten osalta vuonna Olosuhdevaatimukset pitävät sisällään hiekkatekonurmeen, katettuihin katsomoihin, sähköiseen tulostauluun, lehdistökatsomoon ym. liittyviä vaateita. TUOMARITOIMINTA Tuomaritoiminnan strategiaa toteutettiin vuonna 2013 seitsemättä vuotta. Strategian tavoitteena on uudistaa ja kehittää valtakunnallista ja maakunnallista tuomaritoimintaa ja antaa suuntaviivoja ja näkemyksiä tulevaisuuden tuomaritoiminnalle. Pesäpalloliitto järjesti tuomari- ja nuorisotuomarikouluttajien koulutuspäivät, joilla oli mukana maakuntien tuomarikouluttajat.. Pesäpalloliitto vastasi A- ja B-tason tuomareiden koulutuksesta ja pääsarjojen tuomaritarkkailusta. Liiton toimesta järjestettiin myös C-tason tuomarikoulutustilaisuudet. Nämä järjestettiin tuomariryhmän jäsenten johdolla kolmessa eri koulutustilaisuudessa. Maakuntien tomarikouluttajat vastasivat tuomarikoulutustilaisuuksien järjestämisestä maakunnissa D-, E- ja F- tason tuomareiden osalta.

7 6 HARRASTE- JA TERVEYSLIIKUNTA Harraste- ja terveysliikuntaan panostaminen on Pesäpalloliiton tulevaisuuden kannalta erittäin tärkeä, koska yhteiskunta panostaa jatkossa entistä enemmän terveysliikuntaan ja hyvinvointipalveluihin. Harrastepesiksessä toteutettiin ympäri Suomea seurojen, alueiden sekä kuntien toteuttamana erilaisia alueellisia ja paikallisia tapahtumia, sarjoja, turnauksia ja puulaakeja, joiden suosio oli kasvussa. Lisäksi järjestettiin ohjaustoimintaa, kuten Lady- Pesistä, sekä työyhteisöjen ja oppilaitosten toimintaa eri kohderyhmille. VIESTINTÄ Pesäpalloliiton viestinnässä panostettiin vuonna 2013 laaja-alaisuuteen ja monipuolisuuteen. Itse urheilusta kertomisen lisäksi haettiin uusia näkökulmia, joiden kautta mahdollisimman moni uusi toimija innostuisi lajista. Pesäpallon ympärille haettiin ilmiöitä ja tarinoita. Urheilun lisäksi tavoiteltiin yhteiskunnallista merkittävyyttä ja korostettiin koko liikkeelle tärkeitä ja ominaisia arvoja. Oman aktiivisuuden kautta sisällöntuotantoa tehostettiin entisestään. Parhaiten huutoon vastasivat seurat, jotka ottivat enenevissä määrin omakseen myös kuvan, äänen ja niiden yhdistämisen. Pesäpalloliiton ja Superpesiksen mediakanavilla tuettiin seuroja aktiivisesti viestien läpimenossa. Sosiaalisen median suosio jatkui vilkkaana. Vuoden 2013 lopulla Pesäpalloliiton sivulla oli yli 2400 ja Superpesiksen sivulla yli 6800 asiasta kiinnostunutta. Painopiste siirtyi kuitenkin enemmän mikroviestipalvelu Twitteriin, jonka myös seurat ja yksittäiset pelaajat ottivat omakseen. Twitter yhdistää entistä vahvemmin vuorovaikutuksen kaikkien sidosryhmien välillä. Pelaajat, seurat ja kattojärjestö saavat aivan uudella tavalla yhteyden tiedotusvälineisiin, muihin urheilujärjestöihin sekä yhteiskunnallisiin vaikuttajiin. Reaaliaikainen otteluseuranta otti vuoden aikana isoja harppauksia eteenpäin. Bittilähteen tulospalvelu raportoi tilannetietoja juoksun ja palon tarkkuudella. Samaa dataa alkoi käyttää Pesis Live sovellus, joka toimi sekä älypuhelimissa että verkossa. Oman lisänsä reaaliaikaisuuteen toi aktiivinen Twitterin hyödyntäminen, minkä avulla pelitilanteita myös taustoitettiin aktiivisesti. Pesäpalloliiton verkkosivuille rakennettiin uutena osiona Ykköspesis-sivusto, joka käyttää samaa sivupohjaa Superpesiksen vastaavan kanssa.

8 7 Osio vahvisti omalta osaltaan pesäpallon toiseksi ylimmän sarjatason brändiä ja näkyvyyttä. Sivuston päivittämisestä vastasi aktiivisella panoksellaan kesän aikana Jussi Valli. Superpesiksen sivujen ylläpidossa toimivat aktiivisesti Matti Lindholm ja Aarne Puisto sekä koordinaattorina Jussi Löytökorpi. Myös kuvaajat,markku Ekholm, Niilo Hirvonen, Jorma Ketola, Juha Koivula, Juha Levonen, Jukka Rasimus, Kimmo Rautamaa ja Juha Tamminen, auttoivat edistämään visuaalista näyttävyyttä. KANSAINVÄLINEN TOIMINTA Kansainvälinen toiminta sai uuden ulottuvuuden, kun Baseball liittyi osaksi Pesäpalloliittoa. Yhteistyö yli lajirajojen alkoi sujua erinomaisesti. Ylipäätään Pesäpalloliiton toiminnan fokus pysyi kotimaassa, mutta kansainvälisiä projekteja tuettiin käytettävissä olevin resurssein. Maailmancup 2012 toi piristysruiskeen kansainväliselle toiminnalle. Australiassa pelattiin menestyksekkäästi perinteiset pääsiäiskisat, joiden järjestäjänä toimi Melbourne. Viestintäpäällikkö Antti Kallio ja Varsinais-Suomen Pesiksen kehityspäällikkö Mika Mikola vierailivat St. Gallenin alueella Sveitsissä maan mestaruuskilpailuissa. Voittajaksi pelasi jälleen Solothurn, joka voitti finaalissa Itä-Sveitsin joukkueen. Loppuottelussa ei nähty yhtään suomalaistaustaista pelaajaa. Vuoden 2013 aikana tehtiin jo alustavia kartoituksia koskien vuoden 2015 Maailmancupia, jonka järjestelyoikeudet on myönnetty Sveitsille. Tapahtuma järjestetään Zürichin alueella alustavasti heinäkuun alkupuolella Pesäpalloliitto jatkoi yhteistyötään Liikunnan Kehitysyhteistyö Liike ry:n kanssa. Muitakin kansainvälisiä projekteja tuettiin pyydettäessä. KOULUTUS JA VALMENNUS Koulutustoiminnan osalta ohjausryhmä päätti Pesäpalloliiton järjestämien koulutusten sisältöä ja hinnoittelun asettaen jokaiselle liiton järjestämälle koulutukselle tuottotavoitteen. Koulutusten keskittäminen neljään koulutus- ja valmennuskeskukseen aloitettiin toimintakertomusvuoden aikana. Jokaisella koulutus- ja valmennuskeskuksella on oma erityisomaamisen alueensa. Koulutusten järjestämisestä tehtiin sopimukset Kuortaneen, Varalan, Tanhuvaaran sekä Vuokatin Urheiluopiston kanssa. Koulutustoiminnan kehittäminen jatkuu tulevana toimintavuonna.

9 8 ALUETOIMINTA/ITÄINEN ALUE Pesäpalloliiton itäinen alueen toiminnasta vastasi kertomusvuoden aikana aluejohtaja Pirjo Mäkelä. Mäkelä apuna alueen hallinnosta vastasi itäisen alueen johtoryhmä. Johtoryhmään kuuluivat: Sakari Myllys (pj.), Timo Palander (varapj.), Ville Lantta (kilpailutoiminta), Rauno Piiroinen (valmennus- ja koulutustoiminta), Jarno Rutanen (tuomaritoiminta), Jari Venhovaara (harrastepesis) ja Anneli Lujanen (viestintä). Lisäksi johtoryhmän kokouksissa ovat mukana työntekijät; Pirjo Mäkelä (aluejohtaja), Matti Mansikka (koulutusvastaava) ja Pekka Arffman (harrastevastaava). Jokaisella viidellä vastuu-alueella oli oma 3-6 hengen tiimi, joka suunnitteli ja toteutti toimintaa yhdessä tiimin jäsenten ja työntekijöiden kesken. Johtoryhmä piti vuoden aikana 7 kokousta, joista 2 pidettiin puhelinkokouksena. Kaikki itäisen alueen toiminnan tulot ja kulut sisältyvät PPL:n tilinpäätökseen. Ns. oman toiminnan osalta vuosi oli taloudellisesti hieman plusmerkkinen. BASEBALL- JA SOFTBALL Vuosi 2013 oli Suomen Baseball- ja Softball-liitto ry:n (SBSL) 33. toimintavuosi. Vuonna 2013 SBSL liittyi Pesäpalloliittoon alajaostoksi. SBSL:lla oli vuonna 2013 seitsemän pelaavaa seuraa (2012 8) Luetteloitujen pelaajien määrä oli yhteensä 189 (221). Lisäksi muita satunnaisia harrastajia/pelailijoita (esim. PKS koulusoftballturnaus), oli arvioilta noin 60. Yhdistyksen kokouksia pidettiin kaksi: kevätkokous 29. huhtikuuta ja syyskokous 22. marraskuuta. Hallitus kokoontui 5 kertaa. Hallituksen jäseninä toimivat Milton Jones (pj), Ville-Herman Saarman (vpj), Mika Sarjanen (siht), Jukka-Pekka Kurvinen ja Olli Tolppanen. Tilintarkastajana toimi Lassi Autio ja varatilintarkastajana Toni Pullinen. SBSL:n yhteystoimistona toimi Pesäpalloliitto. Taloushallinnon hoiti Pesäpalloliito. Tilikauden oman toiminnan tulos oli alijäämäinen. Alijäämään vaikutti pääasiassa maajoukkueen EM-kisamatkasta luopuminen. SBSL rahoitti toimintansa pääasiassa Pesäpalloliiton toiminta-avustuksella, jäsen-, lisenssi- ja sarjamaksuilla, sekä muilla harrastajilta kerätyillä maksuilla.

10 9 TALOUS Yksi päätavoitteista vuodelle 2013 oli talouden vakauttaminen. Toiminnan suunnittelussa kertomusvuonna huomioitiin tarkemmin myös talouden näkökulma. Liiton vuoden 2013 toiminnan kokonaistuotto oli ,50 euroa ja tilinpäätöksen ylijäämä ,67 euroa. Toiminnallinen tulos ennen poistoja oli ylijäämäinen ,60 euroa, poistoja tehtiin aineettomista hyödykkeistä, koneista ja kalustosta täysimääräisenä, yhteensä 7 089,93 euroa. Budjetoituun tulokseen nähden tilikauden voitto ylittyi ,67 eurolla. Säästöjä kertyi eritysesti henkilöstökuluissa sekä hallintopalveluissa sekä kone- ja laitevuokrissa. Toimintakertomusvuonna 2012 tapahtuneiden henkilöstön vähennysten vaikutus näkyy myös osaltaan vasta vuoden 2013 tuloksessa. Myös ostopalveluiden uudistamisen vaikutukset näkyivät tilikauden tuloksessa positiivisesti. Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämä toiminta-avustus vuodelle 2013 liikuntalain perusteella oli euroa. Lisäksi Pesäpalloliitto sai erityisavustuksen Pesäpallokenttien ominaisuuksien tutkimista koskevaan hankkeeseen. Edellä mainittua hanketta hallinnoi ja toteuttaa Tampereen Teknillinen Yliopisto, jolle myös erityisavustus tuloutettiin. Tulevaisuudessa Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämä toiminta-avustus tulee pienentymään, joten varainhankinnan edelleen kehittäminen on tulevaisuuden haaste. Maakunnallisiin yhdistyksiin kanavoitui yhteistoimintasopimuksina tilikaudella noin euroa. Lisäksi Pesäpalloliitto vastasi maakuntapäivien järjestämiskustannuksista kokonaisuudessaan. Oman varainhankinnan määrä oli bruttoarvoltaan ,52 euroa ja nettoarvoltaan ,06 euroa. Varainhankinta koostuu kilpailutoiminnan tuotoista ja eri yritysten sekä yhteisöjen kanssa tehdyistä sopimuksista. Vuonna 2013 Itä-Länsi tapahtuma oli kokonaisuudessaan Pesäpalloliiton kirjanpidossa. Onnistunut tapahtuma vaikutti merkittävästi myös Pesäpalloliiton hyvään taloudelliseen tulokseen. Suomen Pesäpalloliitto PPL ry, Superpesis Oy, Hyvinkään Tahko Superpesis Oy ja Hyvinkään Tahko ry sopivat Itä Länsi 2013 tapahtuman järjestelyistä järjestämissopimuksella.

11 10 HALLINTO Pesäpalloliiton päätösvaltaa käytetään liittokokouksessa. Liiton hallituksena toimii liittojohtokunta. Pesäpalloliiton johtokunnan muodostaa jäsenten valitsemat edustajat. Liittojohtokunta kokoontui kertomusvuonna yhdeksän kertaa, ja sen jäseninä toimivat Unto Väisänen (puheenjohtaja), Arto Luoma (1. varapuheenjohtaja), Päivi Pessi-Järvenpää (2. varapuheenjohtaja), Jari Karjanlahti, Esa Lehtiranta, Jussi Meriläinen, Markku Jussila, Sanna Pitkänen ja Sami Ritola. Johtokunnan kokouksissa esittelijänä toimi toiminnanjohtaja Arto Ojaniemi ja sihteerinä hallintoassistentti Merja Ahokas. Tilintarkastajat Liiton tilintarkastajina ovat toimineet Hannu Sohlman KHT ja Tommi Murto HTM, varatilintarkastajina Markku Tynjälä KHT ja Kari Miettinen KHT. Sisäisenä valvontatilintarkastajana on toiminut Hannu Sohlman KHT, KHT-yhteisö PricewaterhouseCoopers Oy:stä. Henkilöstö Vuoden 2013 lopussa Pesäpalloliitossa työskentelivät seuraavat henkilöt: Toiminnanjohtaja Arto Ojaniemi Hallintoassistentti Merja Ahokas Kilpailupäällikkö Mika Helminen Koulutus- ja kilpailusihteeri Helena Koukkari Viestintäpäällikkö Antti Kallio Itä-Suomen aluejohtaja Pirjo Mäkelä Nuorisopäällikkö Jari Malinen (osa-aikainen) Palveluyksikön vetäjä Juha Tikkanen Sarjaohjelmaja tulospalvelupäällikkö Jarmo Kokkonen Toimiston kesätyöntekijänä Anriika Taunila Edellä mainittujen lisäksi Pesäpalloliitto on työllistänyt henkilöitä mm. kilpailu- ja koulutustoiminnassa tuntipalkka- ja palkkioperusteisesti. Henkilöstössä ei toimintakertomusvuonna tapahtunut muutoksia Pesäpalloliiton osalta. Vuosien aikana tapahtui useita muutoksia niin Pesäpalloliiton kuin Superpesiksen henkilöstössä. Muuttuva organisaatio on edellyttänyt henkilöstöltä muutosjoustavuutta sekä vastuunottoa.

12 11 Työhyvinvointia tuettiin ennakoivan työterveyshuollon käytäntöjen ja kohdennettujen toimenpiteiden avulla. Liiton työterveyshuolto vaihdettiin toimintavuoden aikana Diacor Oy:ltä Suomen Terveystalo Oy:lle. Vaihdon syynä oli Terveystalon kattavampi palveluverkosto. Liiton toimisto sijaitsi Helsingissä Radiokatu 20:ssa. Lisäksi Siilinjärvellä oli Itä-Suomen aluetoimisto. Pesäpalloliiton toimisto tulee muuttamaan vuoden 2014 aikana Vantaalle. Toimitilojen muutolla haetaan kustannussäästöjä niin vuokrassa kuin muissa maksullisissa palveluissa, jotka poistuvat muuton myötä. Esitys ylijäämästä Johtokunta esittää, että tilikauden ylijäämä siirretään edellisten kausien yli-/ ja alijäämätilille.