Kuljettu polku erityishuoltopiirien historiaa. Erityishuollon päivät sosiaalijohtaja Heli Sahalaa, Kotka

Transkriptio

1 Kuljettu polku erityishuoltopiirien historiaa Erityishuollon päivät sosiaalijohtaja Heli Sahalaa, Kotka

2 Elämää ennen lakeja ja piirejä 1800-luvulla kehitysvammaisuus nähtiin mielisairauden alalajina Valtiopäivillä pappissääty esitti kahden laitoksen perustamista ns. tylsämielisille. Vuoteen 1927 mennessä asia oli esillä kahdeksalla eri valtiopäiväkaudella vaivaishoitoasetus: kunnan hoito kaikille hädänalaisille ja kykenemättömille sekä alle 16-vuotiaille, heikkomielisille, raajarikoille Armeliaisuutta ja hyväntekeväisyyttä Liikkeelle opetuksesta, Suomen Kirkon Sisälähetysseuran perustamana alku Sortavalan Vaalijalalle Anomuksia laitoksista vajaamielisten lasten kasvatukseen ja hoitoon Vajaamielisten huolenpito lastensuojelulautakunnille Valtionapu laitoksille vuonna 1927 Toisen maailmansodan jälkeen esim. Lappiin suunnattiin varoja Huoltokotien perustamiseen lähes 2000 kehitysvammaista lasta tuli näkyville. Tietoisuus kehitysvammaisten tarpeista, mutta perehtyneisyyttä ei hoitoon ollut Värilitografia. H.B.King 1856 (Suomen merimuseo)

3 Lainsäädäntöä ja keskuslaitoskuntainliitot Vajaamielislaki 1958: huollon sisältö, kuntien vastuu ja pidettävä kortistoa vajaamielisistä Huolto tuli järjestää erityisesti tätä varten perustetuissa laitoksissa. Alkoi laitosten perustaminen laitospaikkaa joka lääniin! 1958 linjaukset: laitoksiin ensisijaisesti alle 16-vuotiaat Kuntainliitot, joiden synnyttäminen ei aina ollut helppoa Kolpene ensimmäinen kunnallinen keskuslaitos kilpailu rakentamisrahoista: 1968 rakentamisrahaa anoi 15 keskuslaitosta Mallia haettiin jo olemassa olevista laitoksista ja mallia annettiin mm. itäiseen naapuriin Laki kehitysvammaisten erityishuollosta voimaan 1978 valmistelu alkoi jo 1960-luvulla edistyksellisiä ajatuksia perusteluissa piirit määriteltiin ja kuntien oli kuuluttava piiriin kehitysvammapalvelujen suunnittelu myös pakolliseksi

4 Kehityskulkuja ja aktiivien monet roolit luku korostivat kansakunnan etua, työkyvyttömien ajateltiin olevan suojattujen laitosolosuhteiden ja hyvätasoisen hoidon tarpeessa luvulla yksilön oikeudet korostuivat, kuntoutus laajeni, 1970-luvulla alettiin luopua vammaisille tarkoitettujen erityisjärjestelmien luomisen ihanteesta luvuilla normalisaationperiaate Termitkin muutoksen kuvaajina huoltokodin kuntainliitto keskuslaitoskuntainliitto - kehitysvammapiirin kuntainliitto -erityishuoltopiiri tylsämielinen vajaamielinen kehitysvammainen Kautta vuosikymmenten aktiiviset toimijat ovat olleet mukana piirien toiminnan lisäksi myös järjestötoiminnassa Vajaamielishuollon Keskusliitto, nykyinen Kehitysvammaliitto perustetaan 1961 Kansalaisjärjestö Vajaamielisten Tukiyhdistysten Liitto aloittaa toimintansa

5 Samanlaisista erilaisiksi? Erityishuoltopiirit syntyivät keskuslaitosten ympärille Uudellamaalla ei ole ollut omaa laitosta (Rinnekoti-säätiö) Etelä-Karjala hankki laitospalvelut Kymenlaaksolta Alueet jopa muuttuivat Alueeltaan suuret Kolpene ja Vaalijala, pienet Kymenlaakso ja Keski- Pohjanmaa väestöpohjan erot suuria: Helsinki ja Uusimaa Kainuu pienin Kainuu erosi Pohjois-Pohjanmaasta 1970-luvulla 1990-luvulla vielä Etelä-Karjalan ja Keski-Pohjanmaan piirit Kårkulla vastaa ruotsinkielisistä palveluista 1990-luvulla ei enää ollut laitosta joka läänissä eikä piirissä Piirien toiminnalliset erot ja tuotettavat palvelut eriytyivät 1990-luvulta lähtien: eri toimintojen synergiaedut / tilastoharhat Erillisten tilastojen kokoaminen päättyi 2000-luvun alkuvuosina, koska vertailut olivat mahdottomia.

6 Laitoksista monipuoliseen palveluun Ajatusmaailman muutos: vain vaikeimmin vammaiset laitoksiin Harkinnanvaraista valtionapua voi saada myös avohuollon palveluihin vuodesta 1969 Valtiovalta keskittyi avohuollon kehittämiseen vuodesta 1970 Laitoshoidosta hajautuminen pienimuotoiseen hoitokotiasumiseen alkoi viimeistään 1980-luvulla, perhehoitoa kehitettiin jo sitä ennen, päivähuoltolat ja työtoiminnat alkoivat hajautua Muutokset vaikuttivat myös laitoksiin ja niiden toimintaan Opetuksen järjestäminen monien piirien tehtävänä kauan Laitoshuollon roolia pohti työryhmä 1979 osa huoltoa, mutta uusia palveluja oli jo runsaasti ei enää lapsia laitoksiin, pienet ryhmät negatiivinen näkemys laitoshoidon vaikutuksista lapsiin Laitoksetko siis turhia?

7 Muutosten 1980-luku SVOL valtionosuudet kunnille ja piirien rahoitus niiden kautta uusi sosiaalihuoltolaki ensisijaiset palvelut vammaispalvelulaki rinnalle ensisijaisuus puntarissa uusi tautiluokituskin vuonna 1987 työnjako kuntien kanssa palvelujen tuottamisessa erityishuoltopiirin ja kunnan vastuut riidat siitä, kuka päättää asiakkaan palveluista ja erityishuolto-ohjelmasta palvelut hajautuivat: asumispalvelujen tarve keskeiseksi laitoshoidon ja valtaisuuden kritiikki entistä kovaäänisempää piirien rooli alueellisena toimijana hyvinkin erilainen jatkona 1993 kuntalain osittainen uudistus: kuntien päätösvallan kasvu johtiko valtionosuusmuutos jopa pakkosiirtoihin kotikuntiin? ensimmäiset keskustelut yhdistymisestä sairaanhoitopiireihin ja eri alojen kuntainliittojen yhdistämisestä maakunnissa

8 Piirit ja yhteiskunnan muutokset vaikuttajia ja lastuja laineilla Piirit ovat rakenne. Palvelut ja toiminnat muutoksen ja kehityksen arvioinnin pohjaksi. Avopalvelut 1990-luvulla: perhehoito, palveluja kotiin, asumispalvelut Sisältöjen kehittäminen ääni myös kehitysvammaisten unelmille Omaisyhteistyö piirien osuus järjestötyössä Palvelujen suuntaaminen muille erityisryhmille ja muihin palveluihin kuten päihdehuolto ja sosiaaliasiamiehet Asiakkaat ja heidän tarpeensa muuttuvat palvelut seuraavat Osaamisen kehittäminen ja siirtäminen: laitoksesta asumiseen keskustelua toimintakulttuurista muuttuiko toiminta todella? Harha-askel lainsäätäjältä? Lastensuojelun tasausrahaston hallinnointi Talouden säästökuurit kohdistuivat myös piirien toimintaan

9 Muutokset piirien rakenteissa 2000-luvun villit vuodet Pohjois-Karjala, Kymenlaakso, Keski-Suomi, Pirkanmaa, Keski- Pohjanmaa, Pohjois-Pohjanmaa yhdistyivät sairaanhoitopiireihin nimien kirjo kasvaa Etelä-Karjalaan ja Kainuuseen sote-piiri/ -kuntayhtymä Uusimaa ja Etelä-Häme yhteen Keski-Suomessa piiri käytännössä lakkasi palvelujen tuottajana säätiö Laitosasumisen lakkauttamisen suunnitelmat Kuntien rooli keskeisemmäksi, samoin ns. normaalipalvelujen Paras-uudistus2007: miten erityishuolto järjestetään? Yhdistyminen sairaanhoitopiireihin vai vapaaehtoisia kuntayhtymiä? toiminnan erilaisuus, aluejaon erilaisuus uudistuksen tarkoitus? ja siihen se jäikin SITTEN 2010-luvun sote-uudistuksen suuri odotus!

10 Erityishuoltopiirit 2015 Etelä-Karjalan sosiaali-ja terveyspiiri Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Helsingin kaupunki Kårkulla samkommun Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Kolpeneen palvelukeskuksen ky Vaalijalan kuntayhtymä Etevakuntayhtymä Varsinais-Suomen erityishuoltopiiri Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä Kiuru Kymenlaakson sairaanhoito-ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen ky Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Satakunnan sairaanhoitopiiri

11 Sote-uudistus erityishuoltopiirien joutsenlaulu? Isoista laitoksista on matkattu asumiseen, asiakaskeskeisyyteen, kuntakeskeisyyteen, normaalipalveluihin ja lähipalveluihin yli 60 vuoden aikana Palvelujen ja toiminnan muutokset ovat merkittäviä piireillä ollut suuri vastuu kehittämistyössä Hallinnon mallit ovat olleet vakaampia, mutta muuttuneet ja muuttuvat Alueelliset sote-palvelut ovat tulevaisuutta alueiden koko ja työnjako myös kehitysvammaisten palveluissa muutoksia edelleen mistä löytyy suunta palveluille ja toimijoille? olemassa oleva infra on osin rasite tulevaisuudelle erityisosaaminen edelleen tarpeen katoavatko ammattilaiset vai saako heitä töihin paremmin? Uusi vammaispalvelulaki mitä todella tapahtuu?

12 TULEVIA MUUTOKSIA ODOTELLEN